Suomen Kalastuslehti 2 • 1 2/2022 Kemijärven kalastajat 10
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastussäädöksiä 2021 Viimeisin painos keskeisistä kalataloutta käsittelevistä säädöksistä. 2 • Suomen Kalastuslehti 2 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille, kalastuksenvalvojille ja muille kalatalouden parissa toimiville. Hinta 15,00 €
Suomen Kalastuslehti 2 • 3 Sisältö 10 Konkarin opissa 16 Neljä uutta SE:tä 18 Madekannat nousussa itärajalla 22 Nopeammat tietokoneet helpottavat lohitutkijan arkea 26 Hauki keittiössä 28 Drone kalastajan apuna 30 Merimetson saalistus ei ole romahduttanut Suomen rannikkovesien ahvenkantoja 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 30 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Jarmo Palojärvi ja Lauri Sillanpää kokevat verkkoja Kemijärvellä. Kuva Auni Vääräniemi, Lapin kalatalouskeskus. H EI KK I KO TI RA N TA 18 SH U TT ER ST O CK TA PI O G U ST AF SS O N
KALATALOUS NUMEROINA TO M I RÄ SÄ N EN
Toivottavasti rauha saadaan Eurooppaan ja järkeä lainsäädäntöhankkeisiin. Jos sotatoimet omilla rajoillamme tällä kertaa vältetäänkin, niin monenlaista haittaa Suomen elinkeinoelämälle on odotettavissa pakotteiden ja vastapakotteiden seuraamuksina. Yksittäisten kotitalouksien kestokyvyn parantamiseksi Kalatalouden Keskusliitto on mukana 72tuntia konseptin kehittämisessä. Jos malli ei ole tuttu, niin tutustu nettisivuun 72tuntia.fi. Ennen Ukrainan kriisin kärjistymistä keskusteltiin EU-tasolla suunnitelmista antaa pohjoiselle Itämerelle verkkokalastusrajoituksia tai -kieltoja pyöriäisen suojelemiseksi. LIITTOMME 130-VUOTISEN historian varrelle mahtuu monenlaisia myllerryksiä. LISÄÄ VASTUKSIA kalataloudelle ei nyt kaivattaisi lainsäätäjien toimesta, mutta ei hyvältä näytä. Jatkoa ajatellen kotimaisen kalan kehittämisohjelman läpiviennin tukeminen on entistäkin tärkeämpää. Kalatalousneuvonnan keinoin olemme matkan varrella parhaamme mukaan osallistuneet kansallisen huoltovarmuuden ja kestokyvyn ylläpitämiseen. Suomen Kalastuslehti 2 • 5 Uutisseurantaa PÄÄKIRJOITUS Jatkoa ajatellen kotimaisen kalan kehittämisohjelman läpiviennin tukeminen on entistäkin tärkeämpää.” HELMI-MAALISKUUN vaihteessa työntekoon keskittyminen oli koetuksella sotauutisten rumputulessa. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Ympäristöministeriö ajaa kovaa vauhtia Suomen omaa kalastusvälinetuotantoa alas esittämällään SUP-direktiivin ylimitoitetulla kansallisella soveltamistavalla. Yksittäinen ihminen kokee helposti voimattomuutta itänaapurin rikollista vallankäyttöä seuratessa, mutta ainakin voin ilmaista varauksettoman tukeni Ukrainan itsenäisyyden puolustajille. Kovassa nousussa olevat polttoaineiden hinnat vaikuttavat ainakin suoraan kalastuksen kannattavuuteen
Metsähallitus vertaili maksun suorittaneita maakunnittain ja suhteutti maksajien määrän maakunnan väkilukuun. Kirjaa voi tilata tekijältä 20 euron hintaan tai siihen voi tutustua sähköisenä ilmaiseksi osoitteessa https:// www.anssiorrenmaa.com/ Kalastonhoitomaksuja 9,7 miljoonalla eurolla Kalastonhoitomaksuja lunastettiin viime vuonna 270?000 kappaletta, mikä oli 20?000 vähemmän kuin huippuvuonna 2020 (10,4 M€). Valtion alueille myytiin viime vuonna 107 585 kalastuslupaa. Monen mielestä varmasti mielenkiintoisin osio on kuitenkin se missä esitellään Suomen tekojärvet. Metsähallituksen asettamat lupakiintiöt tulivat vastaan usealla alueella, tulijoita olisi ollut paljon enemmän. Kirjassa kerrotaan tekojärvien synnystä, kehityksestä ja tulevaisuudesta. Väkilukuun suhteutettuna eniten tuli kuitenkin Kainusta 2 233 (3,12 %) KIRJA SUOMEN TEKOJÄRVISTÄ Toimittaja Anssi Orrenmaa on tehnyt kirjan Suomen tekojärvistä. Suurin osa eräkohteista on kuitenkin edelleen sellaisia, joissa on tilaa metsästää ja kalastaa koko kauden aikana. 6 • Suomen Kalastuslehti 2 LYHYET LUPIEN KYSYNTÄ YLITTI TARJONNAN Metsästysja kalastusinnostus jatkui valtion alueilla viime vuonna. Vähiten maksua maksettiin länsirannikolla eli Pohjanmaalla (2,97 %), EteläPohjanmaalla (3,21 %), Satakunnassa (3,66 %). Kalastonhoitomaksujen euromääräinen maksukertymä vanhan lain (2002 – 2015) ja uuden lain (2016 – 2021) aikana. 2 000 000 4 000 000 6 000 000 8 000 000 10 000 000 12 000 000 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 Ke rt ym ä eu ro in a (€ ) Kalastonhoitomaksukertymä vuosina 2002-2021 Vanha laki Uusi laki. Eniten kalastusasiakkaita tuli Uudeltamaalta, yhteensä 8 671 (osuus maakunnan väestöstä 0,51 %). Ahkerimmat maksajat löytyvät Pohjois-Karjalasta (7,28 %), Kainuusta (7,17 %) ja Lapista (7,10 % väestöstä)
Ulkoistetuille ruokapalveluille on käytettävä täsmällisiä kriteereitä, jotka palveluntarjoajan on täytettävä, kertoo maaja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Auli Väänänen. Vastuullisuus ja kotimaisuus kulkevat käsi kädessä. Isinglassin avulla hiiva ja oluen proteiinit saostuvat tehden oluesta kirkkaampaa. Uusimman oluen valmistuksessa käytetään kalojen uimarakkoja. Kouluruuan vastuullisuuden moniin eri vaatimuksiin vastataan, kun keittiöt hankkivat kotimaista, lähellä tuotettua ruokaa. Suomen Kalastuslehti 2 • 7 LYHYET 10 Ensimmäiset uuden lain mukaiset kalastuksenvalvojat hyväksyttiin alkuvuodesta 2012. Kalojen uimarakot kuivataan ja niistä valmistetaan Isinglass-nimistä valmistetta. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO VASTUULLISTA KOULURUOKAA Millaista ruokaa paikkakuntasi kouluissa tarjotaan. Tähän kannustaa myös vuonna 2020 julkaistu kansallinen julkisten hankintojen strategia. Koetulos on voimassa 10 vuotta, minkä jälkeen kalastuksenvalvojan on osoitettava osaamisensa uudelleen ELY-keskuksen järjestämässä kokeessa. Syntyi lahtelaisen pienpanimo Ant Brewn ainutlaatuinen Blond Ale. AN T BR EW. Kevään valvojakokeet ja koulutustilaisuudet löytyvät Ahven.netistä. Jos halutaan tarjota kotimaista, lähellä tuotettua ruokaa, tilaajan pitää määritellä se tarkasti. KALOJEN UIMARAKOT OLUEN TEOSSA Sisä-Suomen Kalatalousryhmä ehdotti hoitokalastussaaliin särkien uimarakkojen hyödyntämistä oluen valmistukseen. Hankintalaki muuttui vuonna 2016, ja siitä lähtien julkisen hankkijan on ollut mahdollista asettaa tuotteille vastuullisuuskriteereitä
EU-asetus passiivisesti kalastetun eli merellä kalanpyydyksiin tarttuneen jätteen määrän seurannasta ja vuosittaisesta ilmoitusvelvollisuudesta astui voimaan tammikuussa 2022. Kysely toteutetaan pyyntiruudun tarkkuudella helmi-maaliskuussa 2022. Idea roskien keräykseen tuli jäsenkunnalta.. Havaitut pitoisuudet olivat Perämerellä mittaushistorian korkeimpia ja Selkämerelläkin poikkeuksellisen korkeita. Happitilanne oli joulu-tammikuussa hyvä Saaristomerellä ja Selkämerellä, mutta Itämeren pääaltaan pohjoisosan ja läntisen Suomenlahden syväveden happiongelmat jatkuvat. SH U TT ER ST O CK Ravinnetilanne heikentynyt Itämerellä Merentutkimusalus Aranda palasi helmikuussa vuosittaiselta talviseurantamatkaltaan. Myös Suomenlahdella pitoisuudet olivat korkeita ja paikoin lähellä ajankohdan ennätyksiä. SIIVOUSKAMPANJA SAARISTOSSA Österbottens Fiskarförbund aikoo järjestää Pohjanmaan saaristossa siivouskampanjan yhdessä Marthaförbundetin ja Pidä Saaristo Siistinä ry:n kanssa. 8 • Suomen Kalastuslehti 2 LYHYET KALASTAJILTA TIETOA PYYDYSROSKISTA Euroopan unioni ryhtyy keräämään tietoja pyydyksiin tarttuneen roskan määrästä. Itämeren pohjanläheisen veden fosfaattipitoisuus talvella 2020, 2021 ja 2022. Lähde: SYKE, Ilmatieteen laitos. Ajatuksena on houkutella ihmisiä keräämään roskia ja pitämään saariston siistinä. Kaikkien Suomen merialueiden fosforipitoisuudet olivat korkeita. Tiedonkeruu toteutetaan internet-kyselynä, joka lähetetään merialueelta saalista ilmoittaneille kaupallisille kalastajille. Asetuksessa jätteet on eritelty yksityiskohtaisesti eri luokkiin niiden materiaalin ja nimikkeen perusteella. Luonnonvarakeskus on saanut tehtäväkseen kerätä tiedot Suomessa merialueilta passiivisesti kalastetun jätteen määrästä. Asetus koskee merellä alle 45 metrin pituisella aluksella harjoitettavaa kaupallista kalastusta
Samoin Maanmittauslaitokselle ja aluehallintovirastolle on lähetettävä tiedot hoitokunnan puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta tai toimitsijasta ja hänen varamiehestään sekä heidän osoitteistaan. SAIMAANNORPPA KUOLI VERKKOON Nuori saimaannorppauros löytyi kalaverkkoon hukkuneena Rääkkylässä Pohjois-Saimaalla helmikuussa. ELY-keskukset julkaisevat kulloinkin käsittelyvuorossa olevaa käyttöja hoitosuunnitelmaa koskevan yleistiedoksiannon ja lausuntopyynnön verkkosivuillaan osoitteessa www.ely-keskus.fi/kuulutukset. Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 2,1 miljoonaa euroa, josta PKS osuus oli 900?000 euroa, 700?000 ministeriön osuutta sekä 500?000 muiden rahoittajien, kuten kuntien, säätiöiden sekä yritysten osuutta.. Osa suunnitelmista saatetaan myös hyväksyä vasta seuraavan vuoden aikana etenkin, jos suunnitelma palautetaan kalatalousalueelle täydennettäväksi tai jatkovalmisteluun joltain osin. Metsähallitus kiittää kalastajaa siitä, että hän teki asianmukaisen ilmoituksen norpan menehtymisestä. Hanke sai rahoitusta NOUSUvaelluskalaohjelmasta. Ehdotusten käsittely kestää kesään asti. Joistakin suunnitelmaehdotuksista päätökset voidaan tehdä vasta syksyllä. Kuolleista ja vahingoittuneista saimaannorpista on aina ilmoitettava Metsähallitukselle. Osakaskunnilla on toki mahdollisuus tehdä tuo ilmoitus myös vapaamuotoisesti, niin kuin tähänkin asti. TA PI O G U ST AF SS O N Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n omistaman Louhikosken vesivoimalaitoksen purkutoimet on saatu päätökseen Nurmeksessa. Osakaskuntiin, lähinnä siis osakaskunnan sääntöjen vahvistamiseen, liittyvä ohjeistus löytyy aluehallintoviraston nettisivuilta, www.avi.fi (hakusana osakaskunnat) Myös osakaskunnan säännöistä on lähetettävä Maanmittauslaitokselle ja aluehallintovirastolle ote, josta ilmenevät 18 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot. Suomen Kalastuslehti 2 • 9 LYHYET KHS-KÄSITTELY ALKANUT ELY:SSÄ ELY-keskukset aloittivat kalatalousalueiden laatimien käyttöja hoitosuunnitelmaehdotusten käsittelyn tammikuussa. Osakaskuntien yhteystietojen ilmoittaminen aluehallintovirastolle perustuu yhteisaluelain (758(/1989) 33 §:ään. Talviverkko oli 5 metriä korkea, 60 metriä pitkä ja verkon solmuväli oli 60 millimetriä ja langanvahvuus 0,17 millimetriä. LOMAKE OSAKASKUNTIEN YHTEYSTIETOJEN ILMOITTAMISTA VARTEN Vuoden 2022 alusta lukien on aluehallintoviraston nettisivuilta (www.avi.fi) löytynyt lomake osakaskuntien yhteystietojen ilmoittamista varten. Voimalaitostoiminnan lakkauttaminen ja Saramojoen alkuperäisen joen pääuoman vapauttaminen edistävät merkittävästi Vuoksen vesistön erittäin uhanalaisen vaeltavan järvitaimenkannan elpymistä
10 • Suomen Kalastuslehti 2 Konkarin opissa
TEKSTI JA KUVAT AUNI VÄÄRÄNIEMI, LAPIN KALATALOUSKESKUS Lauri Sillanpää ja Jarmo Palojärvi kokevat yhdessä verkkoja Kemijärvellä, jossa molemmat toimivat nyt päätoimisina kaupallisina kalastajina. Saalista riittää molemmilla ja lisäksi sitä riittäisi useille muillekin kalastajille.. Suomen Kalastuslehti 2 • 11 Kemijärven Kehityksen hankkeessa kokeneet kalastajat opastavat uusia kalastajia. Vuosi sitten alkaneen hankkeen tekemä työ on jo tuottanut hedelmää, sillä Jarmo Palojärven opissa ollut rovaniemeläinen Lauri Sillanpää aloitti Kemijärvellä kaupallisena kalastajana vuoden 2022 helmikuussa
Ongelmana kuitenkin on kaupallisten kalastajien vähyys ja niiden vähäistenkin ikääntyminen. ”Korkealaatuisten lappilaisten kalatuotteiden kysyntä ylittää tarjonnan”, kertoo Lapin kalatalouden toimintaryhmän aktivaattori Markku Ahonen. Saaliinsa Sillanpää ja Palojärvi käsittelevät Kemijärven kaupungin omistamassa Riekkoniemen kalahallissa. Kalastuslupien saaminen ei tuota ongelmia Sodankylän tekojärvillä, Kemijärvellä tai Pellon suurilla järvillä. He käyvät yhdessä laskemassa ja kokemassa verkot. Kaikilla tärkeimmillä järvillä on kuntien omistamat, laitoshyväksytyt kalankäsittelytilat, joissa voidaan perata, fileoida, paloitella ja massata kalaa. Koko ikänsä kalastusta harrastaneena Sillanpää haaveili kalastajaksi ryhtymisestä jo Jyväskylässä, mutta haave ei ottanut siellä siipiä alleen. Kemijärvellä tähän ongelmaan tartuttiin vuosi sitten hankkeistamalla kaupallisten kalastajien houkutteleminen laajan Kemijärven vesistön kala-aitan äärelle. Kalakannat ovat vajaahyödynnettyjä, joten vesillä on tilaa. Muu osa rahoituksesta tulee Euroopan merija kalatalousrahaston Lapin Kalaleaderin kiintiöstä. 12 • Suomen Kalastuslehti 2 K aupallisen kalastuksen infrastruktuuri on Lapin sisävesillä hyvässä kunnossa. Oma harrastuspohjani oli vahva ja into kova, mutta vesistö oli uusi, joten alkuun pääsemiseksi Jarmon opastus oli erinomaisen hyvä asia. Saaliiksi tulee pääasiassa haukea, kuhaa ja madetta. Kemijärvellä on laitoshyväksytyt kalankäsittelytilat, mitä Rovaniemellä ei ole. Käytäntö on jo osoittanut toimivuutensa. Sillanpää ja Palojärvi toimivat nyt työparina Kemijärvellä. Hanketta hallinnoi ja rahoittaa 10 prosentin osuudella Kemijärven Kehitys Oy. Timpurista tuli kalastaja Hanke ei tyydy pelkkään tiedottamiseen, vaan Kemijärvellä jo toimivat kalastajat opastavat kiinnostuneita käytännössä kalastuksen saloihin. Yhteistyö luo toimintavarmuutta Kemijärven käyttämä hankemalli ja kalastajakoulutuskonsepti on peräisin Lokan kalastajayhteisön osuuskunnan kalastajilta. Kalastaja Jarmo Palojärven opissa ollut rovaniemeläinen Lauri Sillanpää on perustanut oman Laten Kala Oy -yrityksen ja toimii päätoimisena kalastajana Kemijärvellä. Kalankäsittelypuitteet ovat loistavat, sillä Kemijärven Kehitys Oy:n luotsaamassa hankkeessa Riekkoniemen kalasatama laitettiin uuteen uskoon. ”Käytännössä tämä oppi oli Jarmon kanssa järvellä käyntiä. Kaikki kala, mitä vedestä saadaan, menee kaupaksi. Kemijärven vesissä heitä harmittaa se, että 55?–?60-milliseen verkkoon ui jatkuvasti alamittaista kuhaa, jolle ei voi tehdä muuta kuin yrittää laittaa takaisin veteen. Sillanpää muutti vuoden 2021 elokuussa perheensä kanssa Jyväskylästä Rovaniemelle ja hän työskenteli timpurina erilaisissa rakennustöissä. Siksi Kemijärvi kiehtoi”, Sillanpää kertoo. Kaupallisia kalastajia Kemijärvelle -hankkeen pyrkimyksenä on saada Kemijärvelle uusia nuoria kalastajia tiedottamalla alueen tarjoamista hyvistä mahdollisuuksista harjoittaa kaupallista kalastusta. Rovaniemellä Sillanpään vaimo huomasi lehdessä Kaupallisia kalastajia Kemijärvelle -hankkeen ilmoituksen, jonka johdosta Sillanpää otti yhteyttä hankkeeseen ja pääsi Jarmo Palojärven oppiin. Sodankylässä toteutettiin kalastajien rekrytointija koulutushanke, jonka pyrkimys oli saada uusia kalastajia Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden ympäristön ikääntyvän ammattikunnan nuorenta”Kalastuslupien saaminen ei tuota ongelmia.”
Työmatkaa tulee yhteen suuntaan noin 86 kilometriä.. Suomen Kalastuslehti 2 • 13 Rovaniemellä asuva Lauri Sillanpää harjoittaa kalastajan ammattiaan nyt Kemijärvellä
Monen ihmettelemä talvikalastus on itse asiassa helpompaa kuin kesäkauden kalastus, kun vedet ovat kylmiä eikä tarvitse tuulen kanssa taistella”. Tätäkin hanketta rahoitti Lapin kalatalouden toimintaryhmä. Sitä ennen hän työskenteli ”konttorihommissa”, kunnes irtisanoutui työstään vuonna 2017. Mutta itsestä se on kiinni, miten siinä pärjää. Kyllä kalastajan ammatti vaatii rohkeutta ja uskallusta yrittää. Unelmatyössä ei tarvi stressata Vielä parikymmentä vuotta sitten ammattikalastajia pidettiin lähinnä kummajaisina ja elämäntapaintiaaneina, mutta nykyään kaupallinen kalastus on maaseutuelinkeino siinä kuin maatalous ja metsätalous. ”Moni ajattelee, että tässä ollaan säiden armoilla ja että työ on todella raskasta. Kun on oikeat ominaisuudet, eikä pelkää työtä, on tämä maailman parhaita ammatteja”, Palojärvi kertoo.. Onhan se fyysisesti rankkaa, mutta ei sen rankempaa kuin esimerkiksi rakennustyömailla työskentely. Samalla tavalla myös Kemijärvellä opastusta tekevien ammattikalastajien koulutustyö korvataan heille. Vaikka hanke Lokassa on jo loppunut, jatkaa Lokan kalastajaosuuskunta koulutusta itsenäisesti ilman hanketta ja korvauksia. 14 • Suomen Kalastuslehti 2 ”Kun on oikeat ominaisuudet, eikä pelkää työtä, on tämä maailman parhaita ammatteja.” miseksi. Enää ei olla kateellisia kalavesistä, vaan kalastajat ymmärtävät, että toimitusvarmuus on edellytys sille, että hyvät asiakassuhteet saadaan pidettyä”, Markku Ahonen sanoo. Kokeneet ammattikalastajat saivat korvauksen opastuksestaan. Lokassa ja Porttipahdassa kokeneet ammattikalastajat kouluttivat uusia kalastajia kahden ja puolen vuoden ajan käytännön kalastukseen. Jarmo Palojärvi on Sillanpään kanssa samaa mieltä. ”Stressitaso laski huomattavasti. Hän kertoo nyt elävänsä unelmaansa, sillä hän viihtyy luonnossa ja on intohimoinen kalastaja. Koulutus erosi perinteisestä mestari-kisällimallista siinä, että kukin vanhempi kalastaja keskittyi omaan erityisosaamiseensa. Palojärvi ryhtyi päätoimiseksi kalastajaksi vuonna 2018. Lauri Sillanpääkin on saanut osakseen ihmettelyjä siitä, miksi hän vaihtoi timpurin työt kalastajan ammattiin. Päätös oli etenkin henkiseltä kantilta oikea. ”Asenteet kaupallisessa kalastuksessa ovat muuttuneet
Laaja Kemijärvi antaa saaliiksi haukea, kuhaa ja madetta, myös muikkua on.. Erityisesti Palojärvi on tyytyväinen uuden kalakaverinsa työnjälkeen. Suomen Kalastuslehti 2 • 15 Jarmo Palojärvi ja Lauri Sillanpää kulkevat verkoilla yhdessä, mutta tekevät jatkossa töitä myös erikseen
He eivät heti huomanneet erikoista saalistaan, mutta kaloja verkosta irrotellessa poikkeuksellisen iso piikkisimppu huomattiin, Lauri kertoo. Ahvenanmaalta ongella viime vuoden elokuussa saamansa 1,244 kg painoisen ennätyssorvan lisäksi hän sai useamman samaa kokoluokkaa olevan sorvan viime vuoden aikana. Pituutta Tomin onkimalla ennätyskalalla oli 42 cm ja ikää kunnioitettavat 23 vuotta. Hän on teettänyt kalasta komean trofeen, jonka on laittanut tuvan seinälle. Ennätyskalalautakunnan jäsen Luonnonvarakeskuksen tutkija Sami Vesala on ottanut asian hoitaakseen. Voimassa olevat ennätykset, ennätyskalojen ilmoituslomake ja -ohjeet https://ahven.net/kalastus/ennatyskalat/. Laji voi olla etelän kalastajille vieras, mutta se on varsin tavallinen kala Lapin tunturijärvissä ja puroissa. Jäämme jännityksellä odottamaan minkä ikäinen kala on kyseessä. Nieriä on maailman pohjoisin sisävesikala. Pituutta uudella Suomen ennätyskalalla oli 89 cm. Tavoitelajin sijaan uusi Suomen ennätys Kuortanelainen Jukka Kotola lähti viime vuoden toukokuussa kotoaan yli 400 kilometrin päähän Kymijoelle Kotkaan mielessään suurikokoinen vimpa. Nieriästä yritetään myös määrittää ikä. Hän on innokas fongaaja ja käy aktiivisesti etsimässä suurikokoisia kaloja. Tutkijat ennätysjahdissa Tutkijat saavat työnsä ohessa joskus erikoisia ja isoja kaloja. 16 • Suomen Kalastuslehti 2 Neljä uutta SE:tä Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana neljä uutta Suomen ennätystä. Uusia ennätyskaloja ovat nieriä 7,04 kg, seipi 0,21 kg, sorva 1,244 kg ja piikkisimppu 16,0 cm. Jukka kertoi yrittäneensä saada seipiä useamman kerran, mutta siinä onnistumatta. Saatuani ensimmäiset kalat ja tajuttuani että ne olivat isoja sorvia, lähdin ihan tietoisesti yrittämään ennätyskokoista kalaa”, Tomi kertoo. ”Näin että paikalla oli jotakin isoa kalaa. Kalaja vesitutkimus Oy:n tutkijat Jouni Kervinen ja Lauri Happo olivat Helsingin edustalla tekemässä tutkimuspyyntiä Baltic-tutkimusverkkosarjalla. 23-vuotias sorva Maarianhaminalaista Tomi Valkamaa voi hyvällä syyllä kutsua sorvanonginnan erikoismieheksi. Verkkoon oli tarttunut komea punainen nieriä, jolla oli painoa 7,04 kg. Tavoitelajin sijaan kastemadolla syötitettyyn pohjaonkeen nappasi 0,21 kg painoinen ja 30 cm mittainen ennätysseipi. ”Järvestä saadaan jatkuvasti hyvän kokoisia rautuja, mutta näin suuria ei ihan joka päivä tule vastaan”, Markus kertoo. Kun enontekiöläinen Markus Mannela viime syyskuussa koki Kilpisjärvellä verkkojaan, siellä odotti yllätys. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO S uomen ennätyskalarekisteriin hyväksyttiin ennätyskalalautakunnan syyskuun ja helmikuun kokouksissa yhteensä neljä uutta Suomen ennätystä. Pohjoisten vesien punalihainen Uusista ennätyksistä 7,04 kiloinen nieriä oli ennätyskalalautakunnalle erityisen iloinen yllätys. Tarkemmassa tutkimuksessa kalan pituudeksi paljastui 16,0 cm, mikä oli uusi Suomen ennätys
Suomen Kalastuslehti 2 • 17 Nieriä 7,04 kg Kilpisjärvi 26.9.2021 M AR KU S M AN N EL A Piikkisimppu 16,0 cm Helsinki 17.8.2021 LA U RI H AP PO Sorva 1,244 kg Ahvenanmaa 21.8.2021 TO M I VA LK AM AA Seipi 0,21 kg Kymijoki 13.5.2021 JU KK A KO TO LA
18 • Suomen Kalastuslehti 2 Teuvo ja Jukka Niemelä kokemassa maderysää Virolahdella.
Soittaja oli Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton entinen puheenjohtaja ja kaupallinen kalastaja Teuvo Niemelä. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Teuvo arvelee syyksi vesien puhdistumista. Hänen mukaansa Virolahdella madetta on tullut pari viime vuotta hyvin. Sää suosii, sillä pakkasta on vain muutama aste, eikä tuule lainkaan. Edellisestä vierailustani Teuvon vesille valtakunnan itärajalle olikin jo vierähtänyt kymmenen vuotta. Kaupat kun ovat olleet varsin nihkeitä vastaanottamaan kalastajien mateita. Teuvo kauhoo haavilla rysän perältä puolen tusinaa madetta, jotka ovat painoltaan kilon ja kolmen väliltä. Rysän läheisen vuokramökin rannalla TeuMadekannat nousussa itärajalla Suomen madekannat ovat taantuneet siinä määrin että made on siirretty silmällä pidettävien lajien joukkoon. Lumisella itärajalla Tapaan Teuvon ja hänen veljensä Jukka Niemelän virolahtelaisen maitotilan pihamaalla. Veljekset rikkovat jään ja vetävät rysän jään alta ison avannon reunalle vuosikymmenten tuomalla rutiinilla. Luokituksen syyksi kerrotaan yksilöiden määrän merkittävä vähentyminen. Lisään päälleni pari paksua vaatekertaa ja suuntaamme merelle. Vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnin ja Punaisen kirjan mukaan made on silmälläpidettävä laji. Teuvon mukaan madekannat olivat Virolahdellakin heikot yli kymmenen vuotta, mutta viime vuosina tilanne on muuttunut. Koemme ensimmäisenä rysän. Aikaisemmissa arvioinneissa vuosilta 2000 ja 2010 made luokiteltiin vielä elinvoimaiseksi. Venäläiset kalastajat ovat kotona Niemelät vuokraavat maillaan olevaa kolmea mökkiä kalastajille. Itäisellä Suomenlahdella Virolahden madekannat sen sijaan ovat heikkojen vuosien jälkeen taas hyvässä kunnossa. Suomen Kalastuslehti 2 • 19 P uhelin soi tammikuun lopulla. Mateet laitetaan moottorikelkan perässä olevan saaviin, jossa ne viedään rannan läheisyydessä jään alla odottavaan sumppuun. Ongelmana on ennemmin ollut mihin saaliin saa myytyä. Ainakin Virolahdella vedet ovat kirkastuneet ja rihmalevät vähentyneet, kenties syynä ovat Pietarin puhdistuneet jätevedet, Teuvo pohtii. Teuvo ihmetteli puheita mateen uhanalaisuudesta. Sumpusta kalat otetaan vasta kun matka kalakauppaan on edessä. Helmikuun ensimmäisellä viikolla maa on valkean lumen peitossa ja merenlahdessa on jäätä 30 senttiä. Tovin keskusteltuamme päätin lähteä käymään Virolahdella
Onpa joukossa yksi ahvenkin. Pelkästään kalastajien varassa mökkimatkailu ei Virolahdella ole. Saaliiksi tulee kahdeksan madetta ja yksi hauki. Varjo on perinteinen virolahtelainen suoja tuulisena ja kylmänä talvipäivänä kalastavalle. Kalastus on heidän mukaansa muuttunut. Haukien keskikoko on kasvanut Verkkosaaliis viedään kotirannan lähellä olevaan sumppuun. Made on yksi venäläisten suosikeista. Suuret emokalat tuottavat tutkitusti laadukkaita jälkeläisiä ja ehkä sen vuoksi alueen haukikannat ovat parantuneet. Virolahden kautta kulkee yksi suurimmista lintujen kevätmuuton näytöksistä arktisten vesilintujen muutto arktika. Lisäksi verkon mukana jäälle nousee muutama villalangan paksuinen vihreä siloneula. Kymmenkunta pystyssä olevaan keppiä muodostavat puolikaaren, jonka päälle voidaan levittää pressu ja kalastaja voi kokea verkot sen suojassa ilman että kädet jäätyvät viimassa. Lahden toinen puoli kuuluu nimittäin Venäjälle. Heidän mielestään kehityssuunta on ihan hyvä. Koronavirus on kuitenkin hiljentänyt rajaliikenteen ja venäläiset kalastajat ovat olleet poissa pari vuotta. Teuvo ja Jukka ovat kokeneet verkot edellisenä päivänä ja vähän mietin kannattaako niitä lainkaan katsoa, mutta Teuvon mukaan saalista on silti luvassa. Nyt näyttää siltä että ahvenet ovat palanneet, joten kenties kannan vaihteluun oli jokin muu syy, Teuvo tuumii. Suomalaiset eivät juuri madetta kalasta, mutta seuraavalla viikolla yhdelle mökille on tulossa suomalainen seurue madetta pyytämään. Kysyessäni asiasta minulle kerrotaan sen olevan verkkovarjo. Koemme neljä verkkoa kahdesta avannosta. Tältä rannalta näki hyvin, jos vihollinen saapuisi. Melkoisen herkullinen päätös kalareissulle.. Toukokuun lopulla mökeissä viihtyvät lintuharrastajat. Ahvenkanta voi hyvin Teuvon mukaan alueen ahvenkannat ovat mateen tavoin olleet jo muutaman vuoden kasvussa. Verkkoja ja rysiä on heidän alueellaan vähemmän kuin ennen. Kuuman keiton lisäksi minulle tarjoillaan mateen mätiä. Läheisessä salmessa riittää syksyllä ahventen perässä kulkevia veneitä. Veljesten nostaessa kaloja sumppuun, kysyn, miten käyttöja hoitosuunnitelmien valmistelu on heidän alueellaan edennyt. Avannolle saapuessamme huomaan oudon keppimuodostelman. Matka rajan yli on lyhyt ja kalaa tulee hyvin. Ahventen paluun myötä myös suomalaiset kalastajat ovat löytäneet Niemelän mökit. Syksyisin joukko kalastajia tulee Virolahdelle ahvenia jigaamaan. 20 • Suomen Kalastuslehti 2 vo kertoo mökin edessä rannalla sijainneista taistelijoiden poteroista. Madekeitolle Päivän lopuksi suuntaamme toiselle vuokramökille, jossa on tarjolla, mitäpä muuta kuin madekeittoa. Verkoille sisälahdelle Suuntaamme takaisin talolle, jossa hyppäämme kaikki moottorikelkan kyytiin ja ajamme sisälahden verkkoapajalle. Veljesten kepit ovat 50 vuotta vanhat ja edelleen loistokunnossa. Virolahdelle sijaitsevat mökit ovat vuosia olleet venäläisten kalastajien suosiossa. Merimetsojen ilmestyttyä näille vesille pohdin niiden vaikutusta ahvenkantoihin. Moni heidän mökkivieraistaan vapauttaa suurikokoiset hauet. Sekä Teuvo että Jukka vastaavat yksissä tuumin, että ihan hyvin, soraääniä ei ole heidän korviinsa kuulunut
Suomen Kalastuslehti 2 • 21 Jukka ja Teuvo Niemelä pystyttävät verkkovarjoa ennen verkon kokemista Virolahdella.
TEKSTI MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Tutkija Tapani Pakarinen kalassa Inarijärvellä kesällä 2021. Millainen on lohitutkijan arki ja miltä Itämeren lohen tulevaisuus näyttää. 22 • Suomen Kalastuslehti 2 Nopeammat tietokoneet helpottavat lohitutkijan arkea Tapani Pakarinen on Luonnonvarakeskuksen tutkija, joka työskentelee lohikantojen tilan seurannan parissa. VI G G O H O LL ÄN D ER
Vuoteen 2005 saakka Itämeren kalastuskiintiöistä päätettiin Itämeren kalastuskomissiossa (IBSFC), joka oli perustettu vuonna 1974. Lohitutkimus on kansainvälisesti verkostoitunutta ja edellyttää usein eri tieteenalojen välistä yhteistyötä. Pakarisen työ lohitutkijana ei ehkä vastaa sitä mitä ajattelemme luonnontutkijan tekevän. Puhtaasti poliittinen päätös, tieteelliseltä pohjalta Kuten moni tietää, on lohenkalastus ollut aina kuuma asia. Itämeren lohenkalastuksen säätelyä on hyvin haastavaa sovittaa EU:n yhteiseen kalatalouspolitiikkaan, koska kalastus kohdistuu samanaikaisesti useaan eri jokikantaan ja kannat ovat keskenään hyvin erilaisessa tilassa, selittää Pakarinen. Nykyisin Itämeren kalastuskiintiöistä neuvotteleminen alkaa, kun Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES antaa toukokuussa tieteellisen neuvonannon seuraavan vuoden kalastuskiintiöistä. Lähde: Luke. Jo keskiajalla väännettiin kättä siitä, kenellä on oikeus kalastaa lohta. Se tarkoittaa, että hän on mukana laatimassa ehdotusta Itämeren lohen vuosittaiseksi kalastuskiintiöksi. Pakarinen on kotoisin Helsingistä ja on opiskellut kalataloustiedettä Helsingin yliopistossa. Etelän lohikannat voivat koostua vain muutamista kymmenistä emokaloista, ja on epätodennäköistä, että edes täydellinen kalastuskielto auttaisi kantoja palautumaan kestävälLUKEN LOHITUTKIMUS Luonnonvarakeskuksen lohitutkimuksissa arvioidaan lohikantojen tilaa ja kantoihin vaikuttavia tekijöitä sekä etsitään keinoja kantojen hoitoon, elvyttämiseen ja kestävään kalastukseen. Suomen Kalastuslehti 2 • 23 T utkija Tapani Pakarinen on työskennellyt Luonnonvarakeskuksessa 1980-luvun puolivälistä lähtien. Haluan korostaa, kuten monessa muussakin tutkimuksessa, kanta-arviointi on ryhmätyötä ja lohen kohdalla on kyse monimuotoisen aineistokokonaisuuden analysoinnista. Kalastus ja metsästys olivat kiinnostanut minua lapsesta saakka ja voidaan kai sanoa, että harrastukseni myötä syntyi ajatus vaihtaa opintosuuntaa, kertoo Tapani, joka on kalatutkimuksen parissa päässyt soveltamaan matematiikkaa ja tietojenkäsittelyä käytännön tasolla. Meitä on siellä ryhmä varsin erilaisia taustoja omaavia tutkijoita, kuvailee Tapani, ja kaikkein hauskinta on ollut mahdollisuus saada työni kautta tutustua näihin kaikkiin osaaviin ja miellyttäviin kollegoihin. Tällä tavoin voidaan parhaiten palvella lohitutkimuksen asiakkaita, joita ovat muun muassa Suomen ja EU:n kalatalousja ympäristöviranomaiset, kalatalousja ympäristöalan järjestöt, kalastajat ja matkailuyrittäjät. Hän ei tee työtään ulkona luonnossa, vaan istuu kirjoituspöydän ja tietokoneen näytön äärellä. Ehdotusta käsitellään sen jälkeen poliittisesti sekä kansallisella että EU-tasolla, muun muassa Itämeren neuvoa-antavassa toimikunnassa (BSAC), ennen kuin lopullinen kiintiöpäätös tehdään EU-kalastusministerien vuotuisessa EU:n maatalousja kalastusneuvoston kokouksessa lokakuussa. Meillä on vahvat pohjoiset lohikannat, joiden tila näyttää varsin valoisalta sekä pieniä heikkoja eteläisiä lohikantoja. Tietokoneet ovat kehittyneen niin nopeiksi, että ne ovat mahdollistaneet yhä monimutkaisempien mallien ajamisen. Toki joskus olen myös ulkona kenttätöissä esimerkiksi sähkökoekalastamassa, mutta tuolloin olen lähinnä avustajan roolissa, naurahtaa Pakarinen. Tänään Pakarinen on jäsen Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) Itämeren lohityöryhmässä. Hän painottaa, että lohimallit ovat rakenteeltaan aivan erilaisia verrattuna malleihin, joita käytetään muihin kiintiöityihin kalalajien kanta-arvioinnissa. Lohimallit poikkeavat muista malleista Pakarinen kertoo nykyisin kiintiösuosituksien laatimiseen käytettävän lohimallin olevan peräisin vuodelta 2002, mutta sitä on kehitetty vuosien varrella huimasti. Vuonna 2002 otettiin käyttöön yhteinen kalastuspolitiikka, jonka tavoitteena oli kalavarojen kestävämpi käyttö. Tutkimus on yhteistyötä Jokainen Itämeren rantavaltio asettaa jäseniä ICES:n lohi ja -meritaimentyöryhmään ja Suomesta meitä osallistuu 4?–?5 biologia ja mallintajaa sen toimintaan, kertoo Pakarinen. Lohikantojen pitkäaikaisseurantojen tiedot yhdistetään kanta-arvioiksi, ja erillisissä tutkimushankkeissa pureudutaan moniin kantojen ekologiaan, monimuotoisuuteen ja hyödyntämiseen liittyviin kysymyksiin. Alun perin hän aloitti opiskelunsa matematiikan ja tietojenkäsittelyn puolella, mutta havaitsi sen liian teoreettiseksi itselleen. Tuolloin käynnistettiin laaja lohen istutusohjelma ja kaikki kerätty aineisto piti saada analysoitavaksi ja istutusten tuotto arvioitavaksi. Alun perin hän tuli töihin Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokseen siirtämään kalamerkkiaineistot uuteen järjestelmään, mutta löysi itsensä pian lohidatan analysoinninpuolelta
ICES antaa neuvonantonsa toukokuussa, mutta lohityöryhmän tutkijoiden työ alkaa jo edellisenä syksynä. Miten lohitukija Pakarinen näkee lohen tulevaisuuden Itämerellä. Mikä on heikkojen kantojen tavoitetila. Siitä lähtien käänteitä on asian tiimoilta riittänyt, esityksiä on tehty ja niitä on vedetty takaisin. Meidän pohjoiset lohijokemme tuottavat hyvin kaloja, mutta tulevaisuudessa väijyy synkkiä pilviä esimerkiksi ilmastonmuutoksen muodossa. Meillä on ilman muuta velvollisuus huolehtia lohen perinnöllisen monimuotoisuuden säilymisestä. Esitys oli myös poikkeava, samoin kuin lopullinen kiintiöpäätös vuodelle 2022. Uuden monivuotisen lohen kannanhoitosuunnitelman valmistelu alkoi jo vuonna 2008. Pohjoisten lohikantojen tila näyttää valoisalta, niistä en ole kovinkaan huolissani, sanoo Pakarinen. Tulevaisuuden kiintiösuosituksista kysyttäessä Pakarinen vastaa sen riippuvan siitä, uskaltavatko päättäjät ottaa kantaa siihen millainen Itämeren lohen kannanhoitosuunnitelma voisi olla tulevaisuudessa. Mallinnuksessa tarvittavat aineistot saatava valmiiksi ja koottua kaikista Itämeren maista tammi-helmikuussa. Tällä hetkellä suunnitelma ei ole komission työjärjestyksessä. Me annamme tieteellisen perusta neuvotteluille, mutta päättäjät tekevät hallinnon avustamina lopullisen päätöksen kalastuskiintiöistä. Pakarinen on samaa mieltä, mutta jatkaa että lohenkalastuksen säätely on haastavaa, koska tämänhetkinen EU:n yhteisen kalastuspolitiikan ajattelu lähtee siitä, että hyödynnetään Itämeren ja Pohjanlahden lohikantaa vaikka kantoja on useita. Kuten nyt tiedetään, ICES ei viime vuonna antanut esitystään toukokuussa vaan vasta syyskuussa. TA PI O G U ST AF SS O N. Miten onnistumme vähentämään rehevöitymistä, poistamaan vaellusesteitä ja karsimaan salakalastusta ovat muita keskeisiä kysymyksiä, toteaa Pakarinen. Kaiken tämän lisäksi Itämeressä ui vielä sekaisin sekä luonnon että istutusperäisiä lohia. Lohen kannalta ideaalia olisi, että talvitulvat pysyisivät poissa, vesistöjä peittäisi jää ja lumi, jotka pitävät veden lämpötilan tasaisena. Ilmastonmuutoksen myötä voimistuvat talvisateet ja niistä seuraavat tulvat jokialueilla heikentävät lohenpoikasten elinoloja. Tiettyihin asioihin tulee saada vastauksia ennen kuin lohen kannanhoitoa voidaan kehittää, summaa Pakarinen. Sen jälkeen käynnistetään mallinnusajot muun muassa kalastuskuolevuuksien ja erilaisten kalastusvaihtoehtojen arvioimiseksi. On myös tärkeää muistaa, että me ICES:in asiantuntijaryhmissä toimivat tutkijat olemme saaneet Euroopan komissiolta toimeksiannon tieteellisen neuvonannon antamiseksi kalastuskiintiöistä meille asetettujen kysymysten pohjalta, tarkentaa Pakarinen. Uusia tuulia syksyllä. Maaliskuussa meillä on viikon mittainen maratonkokous, jonka päätteeksi tulokset kirjoitetaan raportiksi. 24 • Suomen Kalastuslehti 2 le tasolle lyhyellä tai edes keskipitkällä tähtäimellä. Heikotkin kannat tulee huomioida. Itämeren jakautuminen kahteen erilliseen säätelyalueeseen, joilla molemmilla on omat kalastuskiintiönsä ei hänen mukaansa ole optimaalista. Samoin hylkeiden vaikutus lohikantoihin huolettaa kalastajia. Lohen tulevaisuus. Kuka saa kalastaa, miten kalastuskiintiö jaetaan maantieteellisesti. Suomalaisen kaupallisen kalastuksen näkökulmasta on ongelmallista, että pohjoiset vahvat kannat eivät näy suurempina kalastuskiintiöinä. Oliko tämä uuden ajan alku Itämeren lohenkalastuksen säätelyssä. Mutta lämpenevä ilmasto ei suosi jo ennestään heikkoja eteläisiä lohikantoja. Taistelu lohesta ja sen kalastuksesta jatkuu. Viimeisen 15 vuoden aikana kaupallinen lohenkalastus on vähentynyt jatkuvasti
Suomen Kalastuslehti 2 • 25 H EI D I M O IS IO KALATALOUS NUMEROINA 31 29 30 32 Huom. Kaikki rasvaevälliset lohet on heti päästettävä takaisin mereen. EU-asetus ei koske Suomenlahtea, Suomelahdella on voimassa kansallinen lainsäädäntö. Osa-alueet 29–31 Yksi rasvaeväleikattu lohi vuorokaudessa/ kalastaja. 1.5.–31.8.2022 Kaksi lohta vuorokaudessa/ kalastaja (rasvaevällisiä ja rasvaeväleikkattuja). Päätös on voimassa tämän vuoden (2022), ja mahdollinen jatko vuodelle 2023 annetaan kiintiöpäätösten yhteydessä syksyllä. Osa-alue 32 Neuvoston asetus ei koske tätä aluetta, alueella on voimassa kansallinen rajoitus. 1.1.–30.4. Yksi rasvaeväleikattu lohi vuorokaudessa/ kalastaja. Kaksi lohta vuorokaudessa/ kalastaja (rasvaevällisiä ja rasvaeväleikattuja). 31 Lohenkalastukseen uusia rajoituksia merialueille EU:n lohenkalastuksen rajoitukset vapaa-ajankalastukselle ICES-alueille 29-31 ovat uusi asia vuodelle 2022. Ahvenanmaalla on oma lainsäädäntönsä. Osa-alueet 29-31 4 mpk:n sisäpuolella Alue ulottuu enintään 4 meripeninkulman (7,41 km) päähän perusviivasta. Rasvaevällinen lohi on rauhoitettu, kaikki saaliiksi saadut rasvaevälliset lohet on heti päästettävä takaisin mereen.. ja 1.9.–31.12.2022 Rasvaevällinen lohi on rauhoitettu. Kartta on kuvituskuva, kartan rajat eivät ole tarkkoja
26 • Suomen Kalastuslehti 2 Hauki sopii mainiosti vaikka makkaran raaka-aineeksi.
Sen vuotuinen saalis on noin 7 miljoonaa kiloa, mistä suurin osa on vapaa-ajankalastajien pyytämää. Kylmäsavustettu hauenmäti on erikoisherkku Hauen mätiä voi ottaa talteen lokakuusta kutuun saakka. Kuuluisan y-ruodon saa helposti poistettua fileointiveitsellä. Oliivit sopivat hyvin yhteen pekonifriteeratun hauen kanssa tai oliiveja voi lisätä uuniin haukifileiden kanssa tai murekkeeseen. Hauen mätiä voi kevyesti kylmätai lämminsavustaa ennen nauttimista. Hauen mädin sanotaan olevan maultaan aika voimakasta ja makua voi keventää lisäämällä suolauksen yhteydessä pari pisaraa konjakkia tai vodkaa. Maaliskuun puoliväliin asti mäti on tiukasti kiinni kalvossa eli se vaatii paljon pesuvettä ja enemmän työtä. Hauki sopii sen vuoksi hyvin kaikenlaisiin murekkeisiin, pateiseen ja makkaroihin. Mätiä huuhtoessa kannattaa mätiin lisätä hieman suolaa, koska se auttaa liman poistamisessa ja mädistä tulee parempilaatuista. Hauen liha on joidenkin mielestä liian vaaleaa. Hauen liha on kiinteää, joten se sopii hyvin friteerattavaksi. Palat voi kääriä pekoniin tai pyöritellä korppujauhossa. Se imee lähes oman painonsa verran nestettä, kun sen pitää alle 4 °C asteessa ja lisää suolaa. Tänä päivänä sekä kylmäsavuhauki että hauen mäti ovatkin suosittuja herkkuja. Lihasta saa houkuttelevamman väristä lisäämällä siihen esimerkiksi tomaattia. Kylmäsavustettua hauenmätiä pidetään aivan erityisen herkullisena. Suomen Kalastuslehti 2 • 27 H auesta on moneen. Hauella on paljon ystäviä Piparjuuri sopii mainiosti hauen kaveriksi, samoin nokkonen. Kevät on syksyn tavoin erinomaista hauenpyyntiaikaa, joten kurkataanpa mitä siitä voisi saada aikaan keittiössä. Mätiä huuhdottaessa mädin ja veden suhde voi olla jopa 1:10. Hauki on vähärasvainen kala, joten siihen on hyvä lisätä rasvaisia aineosia, kuten pekonia, rasvaisia maitotuotteita tai voita. TEKSTI ANITA STORM, MARTHAFÖRBUNDET KUVA KARIN LINDROOS. Siitä voi tehdä nokkoskastiketta tai -timbaalia. Hauen mäti on parhaimmillaan maaliskuussa, vaikka sitä voidaan kerätä jo loppusyksystä alkaen. Suuresta hauesta saa leikattua neliön muotoisia paloja, jotka voi friteerata öljyssä. Hauki sopii sekä kylmäettä lämminsavuun. Tomaattisose antaa hauelle sekä väriä että makua. Nokkonen sopii itse asiassa hyvin yhteen kalan ja mädin kanssa. Sitruuna, lime ja etikka sopivat myös hyvin hauen kanssa, samoin korianteri ja sinappi. Haukea mätikastikkeella https://www.martha.fi/recept/romsas-med-gadda Piparjuurihauki https://www.martha.fi/recept/glodgad-pepparrotsgadda Haukimakkara https://www.martha.fi/recept/gaddkorv Hauki keittiössä Hauki on suosittu kala. Nokkoshaukikeitto ei ole lainkaan hölmömpi idea ja lisäksi se on ravitsevaa ruokaa. Yksi harvemmin käytettyjä, mutta onnistunut kombinaatio on hauki ja vihreät oliivit
Muutoin kuvien tulkinta on veden heijastuksista johtuen hankalaa.. Lämpimillä akuilla pakkasen vaikutus lentoaikaan todettiin vähäiseksi alle -10 °C pakkasessa. 28 • Suomen Kalastuslehti 2 Drone kalastajan apuna Dronen käyttöä kaupallisen kalastuksen ja vesiviljelyn apuna tutkittiin Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalousryhmän rahoittamassa hankkeessa. Vesija lumisateen ei todettu vaikuttavan dronen käytettävyyteen. Käyttö onnistuu hyvällä säällä Testien perusteella drone todettiin käyttökelpoiseksi alle 10 m/s tuulessa. Laitetta ei ole mahdollista liikuttaa vedessä, joten pinnan alaisen kuvauskohteen valinta on hankalaa. Kantamaan vaikuttavat vähentävästi myös erilaiset esteet kuten kalliot ja tiheät puustot. Tätä kovempi tuuli vaikuttaa suuresti käsiteltävyyteen sekä akkujen kestoon. Pyyntipaikkojen havainnointia on siten mahdollista tehdä ympäri vuoden. Pyyntipaikkojen havainnointi (esimerkiksi kivet ja matalikot) on kirkkaalla vedellä mahdollista, mikäli kuva otetaan suoraan yläpuolelta. Tästä syystä laskeutuminen veteen ja veden alle kuvaaminen tulee tehdä esteettömässä ja vähätuulisessa (alle 4 m/s) paikassa. Dronen lennättämistä ei kuitenkaan suositella tämän kovemmilla pakkasilla akkujen jäätymisvaaran vuoksi. Tavoitteena oli hakea säästöjä alkutuottajien työajan käytössä ja veneajelun vähentämisen. Lentoaika täysillä akuilla on tyynessä säässä noin 25 minuuttia. Vesiviljelyssä käyttömahdollisuuksia voisi olla esimerkiksi kalankasvatuskassien ja ruokinnan toimivuuden tarkistamisessa. Laitteen ilmoitettu kantama on lähes 10 kilometriä, mutta akkujen pienestä kapasiteetista johtuen laitteen todellinen toimintamatka on sääoloista ja varusteista riippuen 2,5?–?4 kilometriä. TEKSTI JA KUVA LAURI RANTANEN, LÄNSI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS L änsi-Suomen Kalatalouskeskuksen ”Drone ammattikalastuksen ja vesiviljelyn apuna”hankkeessa selvitettiin miehittämättömän lennokin (drone) käyttömahdollisuuksia kalastuksen apuna sekä esiteltiin sen ominaisuuksia ja mahdollisia käyttökohteita kalastajille. Pyydysten tarkastus onnistuu Laadukkaalla kameralla rysien kiinnitysten tarkastus onnistuu erinomaisesti. Kohteita, joissa drone voisi olla kalastuksen hyödyksi, ovat pyydysten virityksen ja kunnon tarkistaminen, pyydyksessä olevan saaliin määrän selvittäminen, pyyntipaikkojen tarkempi havainnointi ja pyydysten sijoittelu sekä hylkeiden havainnointi ja karkottaminen pyydyksiltä
Rysä kuvattuna dronella. Saalis on tarkistettava paikan päällä Kalastajien kokemusten perusteella dronella on mahdollista tarkistaa pyydysten kunto ja karkottaa ainakin merimetsoja. Hylkeitä ei hankkeen aikana kuvaushetkellä tavattu, mutta merimetsojen häätämistä pyydyksiltä päästiin kokeilemaan, jolloin dronella lennettiin 20?–?30 metriä lintujen yläpuolelta. Syynä olivat pääasiassa lyhyet etäisyydet kalankasvatuskasseihin sekä niiden valmiiksi helppo huollettavuus. Teknologian kehittyminen ja laitteiden hintojen aleneminen voi kuitenkin tuoda dronen käyttöön tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia. Käytyjen keskustelujen perusteella dronelle ei kuitenkaan löytynyt heidän toimintaansa sopivaa käyttökohdetta. Lisäksi laitteiden yleisesti korkea hankintahinta (1?500 eurosta ylöspäin) rajaa suurimman osan käyttäjäkunnasta pois. Kalastajien kokemusten perusteella dronella on mahdollista tarkistaa pyydysten kunto. Pysyvän vaikutuksen saaminen vaatisi kuitenkin säännöllistä käyttöä. Suomen Kalastuslehti 2 • 29 varsinkin, kun käyttöön liittyy paljon epävarmuuksia. Dronesta ei apua kalankasvatuksessa Hankkeen aikana oltiin yhteydessä myös Porin ja Rauman alueella toimiviin isoihin kalankasvatusyrityksiin. Vaikutus oli välitön ja merimetsoparvi vaihtoi paikkaa, joten tämän perusteella dronea on mahdollista käyttää myös haittaeläinten häätämiseen. Laite ei kuitenkaan tuo merkittävää säästöä kuluissa tai työajassa, sillä saaliin määrän selvittäminen vaatii edelleen pyydyksellä käynnin. Avomerialtaiden kuvaamista varten dronen kantomatka ja akunkesto puolestaan todettiin riittämättömäksi
TEKSTI OUTI HEIKINHEIMO JA MIKKO OLIN, LUONNONVARAKESKUS; TIMO J. Saaristomereltä oli käytettävissä ahvenen kanta-arvio. Syötyä ahvenmäärää verrattiin ahvenpopulaatioon Ahvenen runsaus arvioitiin saalistilastojen, saalisnäytteisiin perustuvan ikärakenteen ja kuolevuuden ja aiempien tutkimusten perusteella. Merimetson saalistamista ahvenista noin puolet kuuluu kalastuskokoon kasvavaan populaation osaan, johon tämä tutkimus kohdistui. Ahvenista enimmäkseen naaraat kasvavat kalastajien suosimaan kokoon (vähintään 23 cm), kun taas lähes kaikki koiraat jäävät pienemmiksi. Näin voitiin laskea merimetson kuluttaman ahvenmäärän osuus vastaavista kokoluokista alueen ahvenpopulaatiossa. Korkeimmillaan se oli vuonna 2018, yhteensä 26 700 pesivää paria. Aiempien tutkimusten mukaan merimetso käyttää ravintonaan yleensä 9?–?22 senttimetrin pituisia ahvenia. Tarkastelussa olivat mukana ahvenen osalta vuodet 2008?–?2019 ja merimetsomäärät vuosilta 2015?–?2020. Ahvenen osuus ravinnosta on 20?–?40 prosenttia. Ahveneen kohdistuvan saalistuksen vaikutusta rannikon eri osissa pystyttiin nyt arvioimaan usean vuoden aikajaksoon perustuen. 30 • Suomen Kalastuslehti 2 Merimetson saalistus ei ole romahduttanut Suomen rannikkovesien ahvenkantoja Pesivien merimetsojen määrä on ollut viime vuosina vakiintuneella tasolla suuressa osassa Suomen rannikkoa. Laskennassa otettiin huomioon todennäköisyysjakaumina lähtötietojen epätarkkuus ja ahvenen ja merimetson runsauden vuosien välinen vaihtelu. Pesivien merimetsojen lisäksi kolonioissa oleskelee esiaikuisia lintuja, jotka liikkuvat laajemmalla alueella ja vaihtavat usein paikkaa. Paikoin merikotkien saalistus on pienentänyt voimakkaasti yhdyskuntien pesämääriä ja poikastuottoa tai saanut merimetsot vaihtamaan pesimäalueita. MARJOMÄKI, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO; PEKKA RUSANEN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS KUVA HEIKKI KOTIRANTA V aikka valtakunnallisesti merimetsojen määrä on tasaantunut, alueellisesti muutoksia tapahtuu vuosittain, etenkin merimetsojen levittäytymistä pohjoisen suuntaan. Merimetsojen saalistuksesta aiheutuneen ahvenen vuotuisen kuolevuuden mediaani eli todennäköisyys
Ruokavalio vaihtelee paljon jopa viikoittain ja yksilökohtaisesti. Merimetso vaihtaa joustavasti saalistuskohdettaan, jos jokin laji on vähissä. Esimerkkinä Selkämeren-Merenkurkun alue, laskenta muuttujien keskimääräisillä tai oletusarvoilla.. Suomen Kalastuslehti 2 • 31 2-vuotiaita 20 kpl Kuolevuudet 2–4 vuotiaina kolmen vuoden aikana 5-vuotiaat Muu kuolevuus (petokalat, taudit, kalastus) Merimetso jakauman keskimmäinen arvo oli 4?–?10 prosenttia merialueesta riippuen, ja 80 prosentin todennäköisyydellä kuolevuus oli 3?–?21 prosentin välillä. Harventaminen voi nopeuttaa kalojen kasvua. Ahvenen ohella tärkeitä saalislajeja ovat muun muassa särki, kiiski ja kivinilkka. Muu luonnollinen kuolevuus, johon sisältyy esimerkiksi petokalojen saalistus ja taudit, on näillä pienikokoisilla ahvenilla todennäköisimmin 45 prosentin luokkaa, vaihteluväli 26?–?59 prosenttia vuodessa. Erityisesti alkuja keskikesän lämpötilat vaikuttavat ahvenvuosiluokan runsauteen. Ahvenkannan tiheys vaikuttaa saalistukseen Merimetsot hyödyntävät useita eri saalislajeja sen mukaan, mitä on parhaiten saatavilla. Merimetsojen saalistusmatkat ulottuvat yleensä noin 5?–?10 kiloMerimetson saalistamien 2 – 4-vuotiaiden ahventen määrä suhteessa muuhun kuolevuuteen ja 5-vuotiaiksi kalastettavaan kokoon kasvavien ahventen osuus. Pedot saavat yleensä helpoimmin kiinni heikoimpia saalisyksilöitä, jotka ovat altteimpia kaikelle kuolevuudelle. Siksi merimetson saalistus ei todellisuudessa lisää kokonaiskuolevuutta niin paljon kuin syötyyn ahvenmäärään perustuva laskelma tuottaa tulokseksi. Ahven tuottaa suotuisissa olosuhteissa suuria määriä jälkeläisiä, joten ahventiheys voi vaihdella huomattavasti eri vuosina. Alle 5-vuotiaisiin ahveniin kohdistuu vain vähäinen kalastus. Merimetson vaikutus voi vaihdella paikallisesti ja hetkellisesti tutkittujen alueiden sisällä. Ahveneen kohdistuva saalistus samoin kuin muu kuolevuus ovat suurimmillaan silloin, kun ahvenia on tiheässä. Tämän tutkimuksen tuottamia arvioita merimetson ahvenelle aiheuttamasta kuolevuudesta on pidettävä enimmäisarvioina, koska luonnossa saalistuksen vaikutus kompensoituu aina osittain
Linkki alkuperäisjulkaisuun: https://doi. Ahvenelle ovat uhkana erityisesti lisääntymisalueiden väheneminen ja niiden laadun heikkeneminen. Poikasten vartuttua lentokykyisiksi merimetsot liikkuvat laajemmalla alueella ja osa suuntaa jo loppukesällä muuttomatkalle etelää kohti. Ahvensaaliit eivät kuitenkaan ole romahtaneet vaan Saaristomerellä jopa kasvaneet viime vuosina, vaikka kaupallinen verkkokalastus on viime vuosikymmenen aikana vähentynyt rannikkoalueilla noin puoleen entisestä. Ahven hyötyy ilmaston lämpenemisestä, ja hyviä ahvensaaliita on saatu entistä pohjoisemmilta merialueilta. Ahven on nykyisin tärkeä kaupallisen kalastuksen saalislaji siellä, missä merikutuinen siika on ympäristömuutosten seuMerimetson ravinnonkulutus ja syötyjen ahventen määrä sekä osuus vastaavan ikäisten ahventen määrästä (vuotuinen kuolevuus prosentteina) kalastuksen kohteena olevassa ahvenkannassa (mediaani ja 80 prosentin uskottavuusväli). Pitkälle edennyt rehevöityminen kuitenkin haittaa ahvenen menestymistä. Rannikolla tavataan lisäksi runsaasti Jäämeren pesimäalueilta peräisin olevia muuttoparvia. Rehevöitymisestä seuraa veden samenemista, ravintoeläimistön muutoksia sekä lisääntynyttä kilpailua ravinnosta muiden lajien kanssa. Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä ICES Journal of Marine Science -lehdessä. Merimetsot tavoittelevat myös kalastajien pyydyksissä olevia kaloja ja voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa kalastajien saaliille ja pyydyksille.¬ Ympäristötekijät säätelevät ahvenkantaa Ahvenkantojen tila rannikkovesissämme on luokiteltu HELCOMin seurannassa hyväksi. Alue Kokonaiskulutus (tonnia/vuosi) Ahvenkulutus yhteensä (tonnia/vuosi) Syötyjä ahvenia kalastuksen kohteena olevasta osakannasta (miljoonia/vuosi) Merimetson aiheuttama kuolevuus % vuodessa 2 – 5-vuotiailla ahvenilla Saaristomeri 1206 (954 – 1475) 355 (249 – 492) 3,78 (2,59 – 5,34) 4 (2 – 8) Selkämeri ja Merenkurkku 2329 (1845 – 2844) 685 (485 – 949) 7,24 (5,02 – 10,33) 6 (3 – 12) Merenkurkku (tilastoruutu 23) 612 (449 – 776) 178 (121 – 255) 1,89 (1,27 – 2,76) 5 (3 – 11) Suomenlahti 1938 (1542 – 2368) 571 (404 – 781) 6,04 (4,20 – 8,58) 10 (5 – 21). 32 • Suomen Kalastuslehti 2 rauksena vähentynyt. org/10.1093/icesjms/fsab258 metrin päähän pesäkoloniasta, joskus kauemmaksikin
Se siirtyy kalaravintoon vasta yli 35 cm pituisena. Virtavesissä harjus valtaa itselleen reviirin, jota se puolustaa. Lähde: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. Mikäli ei kelvollista jäähdytysmenetelmää ole, kannattaa kesällä harjukset käyttää ravinnoksi mahdollisimman pian. Harjus on Suomessa ainoa lohien heimoon kuuluva alkuperäinen kevätkutuinen kala. Kutuajaksi harjuskoiraille kehittyy pään ja kylkien alueelle vaaleita kutukyhmyjä. 8. Talvet harjus viettää jokien syvissä kohdissa tai järvissä. Harjus (Thymallus thymallus) suosii hapekkaita, kivija sorapohjaisia jokia tai järvenrantoja. 6. 7. 2. Suomen kalat. Pienistä puroista harjukset siirtyvät talveksi suurempiin jokiin. Nopeakasvuiset harjukset kasvavat 40 senttisiksi noin neljässä vuodessa, mutta hidaskasvuisilla karujen ja kylmien vesien harjuksilla samaan voi kulua 10 vuotta. Yli kahden kilon harjukset ovat erittäin harvinaisia, tavallisesti harjukset painavat 400 – 900 g. Suomen Kalastuslehti 2 • 33 1. Tämän vuoksi harjusta harvoin näkee kalatiskillä lukuun ottamatta pohjoisinta Suomea. Naaras saattaa valita uuden sulhasen, mikäli mätiä jäi ensimmäisestä kudusta jäljelle. Suurimmilla harjuksilla reviiri voi olla muutamien neliömetrien kokoinen, kun pienempiä harjuksia mahtuu samalle neliömetrille useampia. 3. Koiraat valtaavat alle metrin syvyydestä kutureviirin, jota ne puolustavat raivoisasti muilta koirailta. 5. Harjus käyttää harvoin pikkukaloja ravinnoksen. Kutu alkaa jäiden sulamisen jälkeen touko-kesäkuussa. Harjus on erittäin maukas kala. 9. 4. Heikkoutena kuitenkin on harjuksen huono säilyvyys. Kudun jälkeen koiras häätää naaraan pois ja jatkaa jonkin aikaa reviirin puolustusta. Se ei siedä suolaista vettä, rannikolla se elää alle 4 promillen suolapitoisuuksissa. Suomen ennätysharjus pyydettiin Utsjoelta vuonna 2011 ja sillä oli painoa 2,47 kg. Paluu pieniin vesistöihin tapahtuu keväällä ennen kutua. 10 faktaa harjuksesta TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA SH U TT ER ST O CK. 10. Voimakkaalla kevättulvalla saattavat harjukset poistua joesta järveen odottamaan virran tasaantumista
Hinta 15,00 €. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Osakaskuntaopas Osakaskuntaopas on tarkoitettu osakaskunnissa toimiville ja osakaskuntatoiminnasta kiinnostuneille. 34 • Suomen Kalastuslehti 2 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
”Valmisteluluonne” puolestaan johtuu siitä, että kalastuslakia luettaessa voidaan havaita vasta ELY-keskuksen varsinaisesti vahvistavan käyttöja hoitosuunnitelman sekä kalatalousalueen säännöt. Kalatalousalue siis hyväksyy vasta ehdotuksen, jolloin varsinaista lopullista hallintopäätöstä ei ole syntynyt ja asian katsotaan olevan vielä valmisteluvaiheessa. Kalastuslain 125 §:n 1 momentin mukaan se, jonka oikeutta kalatalousalueen yleiskokouksen tai hallituksen taikka toiminnanjohtajan 27 §:n 3 momentin nojalla tekemä päätös koskee, voi vaatia kalatalousalueen yleiskokoukselta päätöksen oikaisemista sillä perusteella, että päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka on lain, asetuksen tai kalatalousalueen sääntöjen vastainen taikka poikkeaa siitä, mitä käyttöja hoitosuunnitelmassa on määrätty. Elias Rauhala Kalatalouden Keskusliitto Valitusoikeudesta kalatalousalueen päätöksiin. Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 6 §:n 2 momentin mukaan valittamalla ei saa hakea muutosta päätökseen, joka koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa. 156). Miksi näin. ELY-keskus vain hyväksyy tai hylkää ehdotuksen. PERUSTUSLAIN SÄÄTÄMISEEN johtaneessa hallituksen esityksessä on ylimpien tuomioistuinten tehtäviä koskevan 99 §:n perusteluissa todettu, että valituskiellosta tulee säätää lailla (HE 1/1998 vp s. Tarkemmin ottaen kaikki kalatalousalueen hyväksymään käyttöja hoitosuunnitelmaan kohdistuvat oikaisuvaatimukset tulee jättää yleisen kokouksen toimesta tutkimatta, eli niiden sisältöä ei edes arvioida. Vasta ELY-keskuksen päätökseen hylätä tai hyväksyä käyttöja hoitosuunnitelma voidaan hakea muutosta. SUOMEN PERUSTUSLAIN 21 §:n 2 momentin mukaan oikeus hakea muutosta turvataan lailla. Valittamalla ei myöskään saa hakea muutosta hallinnon sisäiseen määräykseen, joka koskee tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista. Suomen Kalastuslehti 2 • 35 LAKIASIAA ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS on antanut kaksi päätöstä (19.8.2021 ja 14.2.2022), joissa se on todennut, että kalatalousalueen hyväksymään käyttöja hoitosuunnitelmaan ei voi hakea muutosta. Poikkeus käyttöja hoitosuunnitelman (sekä esimerkiksi kalatalousalueen sääntöjen) osalta on se, että ne ovat luonteeltaan asian valmisteluvaiheen sisällä tapahtuvia päätöksiä, eikä kalatalousalueen päätös vielä päätä asian käsittelyä. Käyttöja hoitosuunnitelma ei nimittäin muutu yhtään sisällöllisesti ELY-keskuksen käsittelyssä. Tämän jälkeen muutoksenhaku on mahdollista ja asianosaisten oikeusturva on siten riittävästi taattu. Elämässä on mentävä eteenpäin ja päätökset harvoin miellyttävät kaikkia. EDELLÄ TODETTU voi ensisilmäyksellä vaikuttaa vaikutusmahdollisuuksien puutteelta, vaikka näin ei tosiasiassa ole. KAIKKI EDELLÄ todettu tarkoittaa sitä, että pääsääntö koskien kalatalousalueiden päätöksiä on se, että ne ovat muutoksenhakukelpoisia. On muistettava, että yhtä tärkeää on se, että enemmistön kannattamat päätökset ovat joskus täytäntöönpantavissa eivätkä ne jää ikuiseen muutoksenhakulimboon jumiin
Se on aihe, jonka parissa hän on tehnyt työtä kartoittajana jo kahden kesän ajan Ahvenanmaalla Husön biologisella asemalla. Opinnäytetyön aiheena on järvien vesikasvillisuus. Fiskarförbundissa Anni on työskennellyt harjoittelija kesällä 2020 kartoittaen rannikonläheisiä kalojen kutualueita ja vaellusreittejä. 36 • Suomen Kalastuslehti 2 HENKILÖUUTISIA ANNI SELENIUS POHJANMAALLE Anni Selenius aloitti projektipäällikkönä Österbottens Fiskarförbundin kuhan koekasvatushankkeessa tammikuussa 2022. Luonnonvarakeskuksen mukaan Vaasan vesialueet ja erityisesti eteläinen kaupunginselkä ovat koko rannikon mittakaavassa erityisen merkittäviä ahvenen lisääntymisalueita. Hän pitää myös käsitöistä sekä piirtämisestä ja maalaamisesta. väliseksi ajaksi. Kuukauden kalastuskielto on ajoitettu ahvenen kutuaikaan ja sillä pyritään säästämään nykyistä ahvenkantaa sekä mahdollistamaan kannan elpyminen tulevina vuosina. Kalastus kielletään Vaasan edustalla 20.?4.?–?20.?5. Normaalisti merkittävin pyyntikausi ajoittuu jäiden lähdöstä touko-kesäkuun taitteeseen ja kutuhuippu on yleensä toukokuun puolenvälin tietämillä.. Ahvensaaliit ovat heikentyneet Vaasan edustalla viime vuosien aikana. Viime kesänä hän kartoitti Metsähallitukselle fladojen ja merenlahtien vesikasvillisuutta Saaristomeren sisäsaaristossa. Olosuhteet ahvenen lisääntymiselle ovat otolliset, koska alue on matala, rehevä ja sameavetinen. Keskeisinä syinä ovat liian voimakas kalastus erityisesti ahventen kutuaikaan sekä alueella runsaslukuisena esiintyvä merimetso. Tästä johtuen Vaasan kaupunki rauhoittaa eteläisen kaupunginselän ja sinne johtavat salmet sekä Onkilahden kalastuksesta 20?.4.?–?20.?5. Vapaa-aikanaan Anni on luonnossa niin paljon kuin mahdollista sekä metsässä että saaristossa. Hyvistä olosuhteista huolimatta ahvensaaliit ovat heikentyneet huomattavasti viime vuosien aikana. Annin maisteriopinnot Åbo Akademissa ovat loppusuoralla
Hinta 12,00 €. Suomen Kalastuslehti 2 • 37 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Uudet klassikot! Klassikkojulistemme on uudistettu. Gösta Sundmanin ja Wilhelm von Wrightin piirtämät upeat kalat uivat nyt kaunilla tumman harmaalla taustalla
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2022 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ HINTA 0,22 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20 €. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 38 • Suomen Kalastuslehti 2 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla
Suomen Kalastuslehti 2 • 39 129. 7.10. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 2 18.2. 5 5.8. 18.3. 11.11. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. 4.2. 3 1.4. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Heidi Moisio p. 8 18.11. 6 9.9. 10.6. 29.4. 7 14.10. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2022 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 3/2022 ilmestyy pe 29.4. Asikkalan Kalkkistenkoskella kunnostetaan poikasalueita erittäin uhanalaiselle Päijänteen taimenelle. krs 00700 Helsinki p. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN Nro Aineisto Ilmestyy 1 7.1. 2.9. 4 13.5. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Painotuote 4041 0955 YM PÄ RISTÖMERK KI MILJ ÖMÄRK T. 16.12. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p
Hinta 15,00 €. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Avuksi valvontaan Tilaa nyt! Kalastuksenvalvojan opas on tiivis ja selkeä esitys suomalaisesta kalastuslainsäädännöstä valvonnan näkökulmasta. Opas soveltuu kalastuksenvalvojan kokeeseen valmistautumiseen tai kalastuksenvalvojan käsikirjaksi. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p