(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kalamuistipelissä on 48 eri kalalajia (96 korttia) Gösta Sundmanin ja von Wrightin veljesten kauniina piirroksina. Korteissa kalojen nimet suomeksi ja ruotsiksi. 2 • Suomen Kalastuslehti 2 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta 13,00 € Tilaa nyt! ahven.net Virkistä muistiasi!
Kuva Pekka Tuuri. Suomen Kalastuslehti 2 • 3 Sisältö 10 Korona vaikutti kalatalouden edistämishankkeisiin 12 Kyttyrälohi leviää 18 Vieraslajikalat vesissämme 22 Vesihome Suomen lohikalojen riesana 26 Omakala tulevaisuuden tietopankki 28 Kuhan nousu jatkuu 32 Hauki on merikotkan suosikkiruokaa 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 faktaa 37 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 32 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Kyttyrälohinaaras ja -koiras valmistautumassa kutuun Tenojoella. H ÄR KÖ N EN TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO. KA RI PI H LA JA M ÄK I 22 LA U RA S
Yhteisaluelain vanhentumisen lisäksi osakaskuntien toimintaa haittaavat kalastuksen järjestämisen kannalta liian pieni omistusyksikön koko sekä tekijöiden ikääntymisestä johtuva toiminnan hiipuminen. Yhteisaluelain päivitys ei kuitenkaan ole maaja metsätalousministeriön kiirelistalla ja työn liikkeelle saaminen vaatii poliittista ohjausta. 65 vuotta täyttäneiden ikäperusteinen vapautus kalastonhoitomaksusta on poistettava tai nostettava ikäraja 70 vuoteen Kalastajista noin neljäsosa on täyttänyt 65 vuotta (LUKE, vapaa-ajankalastus 2020) ja heidän osuutensa on ikärakenteemme johdosta edelleen kasvamassa. Yläikärajan poisto tai nostaminen vaatii kuitenkin selkeän poliittisen päätöksen.. Alaikärajan (18 v) säilyttämisen tarpeesta on alalla laaja konsensus. Huomattava osa ohjelman toimenpiteistä on ajateltu toteuttaa hyödyntäen Euroopan meri-, kalatalousja vesiviljelyrahastoa, jonka ohjelmakausi kattaa seuraavan hallituskauden, eli vuodet 2021–2027. Kalavesien omistuksen ja hoidon perusyksiköt, yhteisen vesialueen osakaskunnat kaipaavat monin paikoin toiminnan tehostamista. Kalatalouden rahoituspohja ja samalla kalavesien hoito ja ylläpito perustuvat kalastonhoitomaksukertymään, joka on nyt rapautumassa ikäperusteisen vapautuksen johdosta. Yläikäraja tuli kalastuslainsäädäntöön vuonna 1997 poliittisella lakialoitteella ilman vaikutusten arviointia eikä 65 vuotta ole vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen ole enää ollut vanhuuseläkkeen raja. Noin 5000 kalastajaa enemmän vapautuu maksusta vuositasolla vanhemmasta päästä kuin tulee nuorista 18 vuotta täyttävistä maksun piiriin. Kalatalouden vaihtotase vuonna 2021 oli 276 miljoonaa euroa alijäämäinen. Nykyiseen hallitusohjelmaan sisältyvällä kotimaisen kalan edistämisohjelmalla on kunnianhimoiset tavoitteet, mutta ohjelma on kesällä 2022 vasta alkuvaiheissaan. EDUSKUNTAVAALIT 2023 Kalatalouden Keskusliiton kalatalousohjelma Kotimaisen kalan edistämisohjelman jatkaminen Yhteisaluelain uudistus, tuki osakaskuntien yhdistämiseen Suomessa syötävästä kalasta vain viidesosa on kotimaista alkuperää. Osakaskuntien yhdistämistoimitusten taloudellinen tukeminen toimitusmaksuja keventämällä toisi ratkaisuja näihin molempiin ongelmiin. Pienillä osakaskunnilla ei useinkaan ole itsellään varallisuutta yhdistämistoimitusten tekoon. Osakaskuntien toimintaa ohjaavassa yhteisaluelaissa on selviä korjaustarpeita esimerkiksi kirjanpitoa, toiminnantarkastusta sekä sähköisiä kokousmahdollisuuksia koskien
Osa vanhoista valvojista jättäytyy jo syrjään, mutta onneksi uusiakin kalastuksenvalvonnasta kiinnostuneita henkilöitä hakeutuu vuosittain koulutuksiin ja kokeisiin. Koulutuksen ruuhkavuosina 2011?–?2012 kalastuksenvalvojan kokeen läpäisseet ovat juuri menettäneet tai menettämässä kymmenvuotisen valvontaoikeutensa, joten lisäkoulutustarve on ilmeinen. TÄNÄ JA ENSI VUONNA järjestämme hanketyönä eri puolilla Suomea yhteistyössä jäsenjärjestöjemme kanssa kalastuksenvalvojien peruskoulutusta valvojatutkinnon uusimista varten sekä syventävää jatkokoulutusta. Hanke saa tukea MMM:n kalastonhoitomaksuvaroista. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Avaamme piakkoin kilpailun vuoden 2023 kalastuksenvalvojan valitsemiseksi. Tarjolla on laajaa näkyvyyttä ja tunnustusta hyvin hoidetusta työstä. Etäkoulutuksen jälkeen ilmoittautuminen valvojakokeeseen menee luontevasti ELY-keskuksen sähköisen ilmoittautumisjärjestelmän kautta. ALKUVUODESTA TEIMME kaikille kalastuksenvalvojille kyselyn valvonnan nykytilasta ja kehittämistarpeista. Suomen Kalastuslehti 2 • 5 Kalastuksenvalvonnan kehittämisvuosi PÄÄKIRJOITUS Tarjolla on laajaa näkyvyyttä ja tunnustusta hyvin hoidetusta työstä.” KESKUSLIITTO ALOITTI koulutukset nykymuotoista kalastuksenvalvojan koetta varten alkuvuodesta 2011. Kevään aikana voisitte lisäksi alkaa miettiä, ansaitsisiko joku alueenne kalastuksenvalvoja toiminnalleen valtakunnallista kiitosta. Tietoa koulutuksista saat parhaiten sähköisiä tiedotuskanaviamme ahven.net, Facebook ja Ahvenposti-uutiskirjettä seuraamalla. Kyselyn tuloksia ja työn alla olevaa kalastuksenvalvonnan kehittämissuunnitelmaa esitellään maaliskuun lopussa valtakunnallisilla kalatalousaluepäivillä sekä vuoden mittaan tämän lehden artikkeleissa. VALVOJAKOKEESEEN VOI valmistautua pian myös tuottamamme sähköisen koulutusmateriaalin avulla. Aiemman YouTube-koulutusvideomme avulla valvonnan saloihin perehtyi vuonna 2022 yli 400 käyttäjää. Sekä suomeksi että ruotsiksi tuotettu video uusitaan vuoden 2023 aikana
Kalatalouden Keskusliitto oli myös mukana messuilla. METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELU Vesistöjen tummumisella on useita haittavaikutuksia niin vesistöjen ekologiaan kuin ekosysteemipalveluihin. Messuilla tehdyn kävijäkyselyn mukaan kävijät olivat erittäin tyytyväisiä tapahtumaan. Venemessuilla taas pitkän tauon jälkeen Helsingin venemessuilla vieraili kolmen vuoden tauon jälkeen kymmenen päivänä aikana lähes 64?000 veneilystä, vesiharrasteista ja kalastuksesta kiinnostunutta. Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Vesa Karttunen kävi venemessuilla puhumassa ja keskustelemassa senioreiden kalastuksesta ja lupa-asioista. 6 • Suomen Kalastuslehti 2 LYHYET TUNNUSTUSPALKINTO KALASTUSKUNNALLE Oulun seudun ympäristötoimi -liikelaitoksen johtokunta on myöntänyt 26. Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kirjallisuuskatsauksen perusteella perinteinen metsätalous turvemailla lisää vesistöjä tummentavan orgaanisen hiilen kuormitusta. Mukana olevat yritykset tekivät hyvin kauppaa veneistä sekä varusteista ja tarvikkeista. Näiden lisäksi messuvieraita kiinnostivat erityisesti purjehdus, puuveneet ja kalastus. Kirjallisuuskatsauksen perusteella jatkuvapeitteinen metsänkasvatus voisi vähentää humuskuormitusta, lisäksi veden virtausreittejä tulisi vähentää ojia patoamalla sekä soita ja purouomia ennallistamalla. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O LA U RA H ÄR KÖ N EN , SU O M EN YM PÄ RI ST Ö KE SK U S. tammikuuta vuoden 2022 kestävän kehityksen tunnustuspalkinnon Ylikiimingin kalastuskunnalle pitkäaikaisesta ja määrätietoisesta työstä luonnon monimuotoisuuden ja ennallistamisen, lähiruuan, kalastusmatkailun, sosiaalisen yhdessäolon ja tekemisen sekä vesistöjen monipuolisen käytön mahdollistamisen ansiosta
Tarkoitukseen oli varattu määrärahaa 5 miljoonaa euroa ja hakemuksia saapui noin 300 kappaletta. RI ST O VE SA , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO EHDOTUS: KALASTUS LIIKUNTAJA KULTTUURIEDUN KÄYTTÖKOHTEEKSI Kalatalouden Keskusliitto esitti jälleen helmikuun alussa kalastuksen lisäämistä työnantajan tarjoaman liikuntaja kulttuuriedun käytön alaisuuteen. ELY-keskukset myönsivät vuoden 2022 lopulla tukea kaupallisille kalastajille ja vesiviljelijöille yhteensä 2,4 miljoonaa euroa. Ensimmäiset hoitokalastusta tukevat pyydystalkoot järjestettiin vuonna 1993. Valtioneuvoston myöntämä tukijärjestelmä perustuu Euroopan komission hyväksymiin tilapäisiin valtiontuen kriisipuitteisiin.. Etuuksia tulisi voida käyttää valtion kalastonhoitomaksun, opaspalveluiden ja kalastuskurssien maksamiseen. Pyydystalkoiden järjestelyistä vastasi Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus. Talkoissa rakennettiin jälleen uusia pyydyksiä ja korjattiin vanhoja. Suomen Kalastuslehti 2 • 7 LYHYET 30 Kunniakkaan perinteen omaavat Lahden pyydystalkoot järjestettiin nyt jo 30. UKRAINATUKEA KALATALOUDELLE Ukrainan kriisin aiheuttama kustannusten nopea nousu on aiheuttanut ongelmia myös kalatalouden alkutuotannon yrityksissä. Esitykselle on laaja kannatus kalastuksen, metsästyksen ja eräharrastusten parissa toimivien keskuudessa. Kahden viikon aikana talkoisiin osallistui lähes 60 henkilöä ja talkootunteja kertyi 1 520. kerran
Yrityksistä 46 prosenttia kertoi sopeuttaneensa toimintaansa esimerkiksi tuottamalla uusia palveluita tai tuotteita, vaihtamalla toimialaa, suuntaamalla markkinointia tai vähentämällä toimintaa. Samalla turvataan ankeriasyksilöiden pääsy kutuvaellukselle. TA PI O G U ST AF SS O N TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Vesijärvellä uusi ankeriastutkimus Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön hallinnoimana on käynnistynyt hanke, joka tähtää ankeriaan suojelun tehostamiseen hyödyntämällä kaupallista kalastusta vaellusvalmiiden kalojen pyynnissä. Kalastajat saavat siirtoa varten toimittamistaan kutukypsistä ankeriaista korvauksen. Kalastuksen jonkinasteista rajoittamista pidettiin välttämättömänä, mutta päätöksenteon olisi perustuttava avoimempaan ja tietoperustaltaan laajempaan yhteistoiminnalliseen suunnittelutapaan, jotta kielteiset yhteiskunnalliset vaikutukset saataisiin minimoitua. Huoli koskee perinteisen saamelaisen tiedon ja taidon siirtymättä jäämistä sukupolvelta toiselle, mutta myös elämäntavan menettämistä. Arviolta neljännes Utsjoen asukkaista kalastaa Tenon nousulohialueella. Vesijärvellä testataan suojelun ja kalastuksen yhdistävän mallin soveltuvuutta ankeriaiden kokoamiseen, kuljetukseen sekä tutkimusaineiston keruuseen. Näiden joukossa oli myös yrityksiä, jotka kertoivat lopettaneensa toimintansa. Kalastuskielto oli taloudellisesti vaikein niille kotitalouksille ja yrityksille, joilla ei ollut mahdollisuutta löytää lohelle korvaajaa. Suurin haastatteluissa esiin tullut huoli oli mahdollisen pitkäaikaisen kiellon vaikutus kulttuuriin ja sitä kautta identiteettiin. Ankeriaan kalastus on kokonaan kielletty elokuun alusta kesäkuun loppuun, mutta hankkeessa kalastavilla ammattikalastajilla on poikkeuslupa kalastukseen. 8 • Suomen Kalastuslehti 2 LYHYET KALASTUSKIELTO ISKI TALOUTEEN Tenon lohenkalastuskiellon vaikutuksia selvittäneen Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan vuoden 2021 kalastuskielto vaikutti sekä yrittäjien että kotitalouksien talouteen
Samaan aikaan ammattikalastajat ovat huolissaan elinkeinostaan ja ruoantuotantomme omavaraisuudesta. Kyse oli 67 leveyspiirin pohjoispuolisissa vesissä kalastetusta rasvaevällisestä järvitaimenesta, jonka alamitta on vähintään 50 cm. Valvonnan haaviin jääneelle miehelle tuli maksettavaksi 540 euroa sakkoja sekä 410 euron menettämisseuraamus. Saimaannorppa ei uusien tutkimustulosten perusteella näytä olevan lähisukua ainakaan nykyisille itämerennorpille, vaan saimaanhylkeet jäävät arktisen alueen pohjoisamerikkalaisten norppien ryhmän sisään. Rasvaevällisen järvitaimenen kalastus tapahtui Tuulomajoen vesistöön kuuluvalla Pienellä Arttajärvellä viime elokuussa. KALASTAJALLE LIKI 1 000 EURON LASKU Alamittaisen järvitaimenen kalastuksesta Inarissa koitui kalastajalle lähes 1 000 euron lasku. Samaan aikaan osuu selkeästi myös populaation geneettisen monimuotoisuuden aleneminen. Monimuotoisuus on tärkeää lajin selviytymiseksi muuttuvissa ympäristöoloissa. Myöskään laatokannorpat eivät vaikuta olevan läheistä sukua saimaanorpalle, vaan ne sijoittuivat varsin hajalleen norppien sukupuuhun. Suomen Kalastuslehti 2 • 9 LYHYET MERIALUEEN LUONNONVARASUUNNITELMA TYÖN ALLA METSÄHALLITUKSESSA Metsähallituksen ensimmäisen merialueen luonnonvarasuunnitelman toisessa työpajassa vuoden alussa selvitettiin, miten erilaisia toimintoja voidaan yhteensovittaa merialueilla. Lopullisesti saimaannorppakanta romahti ihmisen toiminnan seurauksena 1900-luvun aikana. Kolme Metsähallituksen kannalta keskeisintä toimintoa ovat tällä hetkellä meriluonnon monimuotoisuus, tuulivoima ja kalatalous. Ilta-Sanomat 28.2.2023 TA PI O G U ST AF SS O N Saimaannorpan geneettinen monimuotoisuus on erittäin alhainen. Vienanmeren nykynorpat, jotka ovat saimaannorpan maantieteellisesti läheisimpiä arktisia norppia eivät näyttäneet olevan saimaannorpille läheistä sukua. UUTTA TUTKIMUSTIETOA SAIMAANNORPASTA Saimaannorpasta on saatu uutta ja yllättävää tutkimustietoa Oulun yliopiston vetämässä laajassa yhteishankkeessa. Merituulivoima lisää Suomen energiaomavaraisuutta. TA PI O G U ST AF SS O N. Metsähallituksen tavoitteena on saada merialueen eri käyttömuodot sisältävän toimintaohjelman luonnos laajalle lausuntokierrokselle juhannuksen tienoilla. Kotimainen kala on erittäin ilmastoystävällistä ruokaa, mutta siihen liittyvä luvitus on hankalaa, eivätkä ammattikalastajien muutkaan huolenaiheet saa riittävää huomiota. Metsähallituksen valtiolta saamana tehtävänä on tuoda vuosina 2023–2024 markkinoille 3–4 uutta merituulivoimakohdetta. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Merituulivoiman sijoittelussa tulee huomioida myös kalastus. Pyydetty kala oli tätä pienempi ja kyseisellä alueella alamittaisen tai rauhoitusaikana pyydetyn kalan suojeluarvoksi on määritetty 410 euroa. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että saimaannorpan populaatiokoko on laskenut hitaasti mahdollisesti 1100–luvulta, mutta 1800–luvun puolivälistä alkaen populaatiokoko laski dramaattisemmin
Toisella sijalla olivat 46 hanketta, joissa edistetään lasten ja nuorten kalastusharrastusta. Mihin kaikkeen tuota rahaa sitten käytettiin. Kalatalousalueille yli 630 000 euroa Järvi-Suomen 55 kalatalousalueelle myönnettiin vuonna 2022 yhteensä 635 841 euroa yleisavustuksina kalatalousaluetoimintaan. Kunkin kalatalousalueen saama toiminta-avustus määräytyy maaja metsätalousministeriön asetuksen laskentaperusteiden mukaisesti. Korvausvarojen jakoperusteena on kalastuslain mukaisesti viehekalastusrasitus, joka on selvitetty Luonnonvarakeskuksen tekemässä tutkimuksessa ”Viehekalastusrasitus kalatalousalueilla” (Eskelinen ja Mikkola 2019). Kaikkiaan ELY-keskus rahoitti vuonna 2022 173 hanketta. ELY-keskusten vuoden 2022 hankehaun erityispainopisteinä olivat luontaisten kalaja rapukantojen monimuotoisuuden turvaaminen, kalavesien kestävän käytön ja hoidon toimeenpano, kalastusharrastuksen edistäminen ja kalastuksen valvonta. Yksittäisen kalatalousalueen saaman toiminta-avustuksen keskiarvo oli Järvi-Suomessa 11 561 euroa, joka on noin 18 % enemmän kuin vuonna 2021. K alatalouden edistämiseen vuosittain käytettävät määrärahat kertyvät kalastajien maksamista kalastonhoitomaksuista. Painopisteet vuonna 2023 olivat kalastusharrastuksen edistäminen, kalakantojen ja kalastuksen seurantaja säätelytoimet, vaelluskalojen luontaisen elinkierron turvaaminen ja kalastuksen valvonnan kehittäminen. ELY-keskus myöntää varat kalatalousalueille, jotka jakavat korvaukset edelleen alueensa vesialueiden omistajille. Lisätietoja kalatalouden edistämisavustuksista löytyy ELY-keskuksen verkkosivuilta. Pandemia on vaikuttanut myös hankkeiden toteutumiseen, koska kaikkia aikaisempien vuosien hankkeita ei ole pystytty toteuttamaan ja määrärahaa on vapautunut uudelleen käyttöön. 10 • Suomen Kalastuslehti 2 Korona vaikutti kalatalouden edistämishankkeisiin Järvi-Suomen alueella oli vuonna 2022 käytettävissä kalatalouden edistämiseen noin 17 % enemmän rahaa kuin vuonna 2021. Kalatalousalueet ovat julkisoikeudellisia yhteisöjä, jotka kehittävät alueensa kalataloutta ja edistävät jäsentensä yhteistoimintaa kalavarojen kestävän käytön ja hoidon järjestämiseksi. Hankkeisiin yli 720 000 euroa Kalataloutta edistäviin alueellisiin hankkeisiin Pohjois-Savon ELY-keskus myönsi vuonna 2022 yhteensä 725 893 euroa, joka on noin 9 % enemmän kuin vuoden 2022 alueellisten hankkeiden määräraha. TEKSTI MIIA MUHONEN, POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS. Varoja myönnettiin yleisavustuksina kalatalousaluetoimintaan ja hankeavustuksina erilaisille kalataloutta edistäville hankkeille sekä korvauksina vesialueiden omistajille. Selkeästi suurin osa toiminta-avustuksesta käytetään kalatalousalueiden toiminnanjohtajien palkkoihin. Keväällä 2022 tukea saaneet hankkeet löytyvät ELY-keskuksen julkaiseman tiedotteen liitteestä. Suurin osa Järvi-Suomen vuoden 2022 hankeavustuksista kohdennettiin kalakantojen ja kalastuksen tilan tutkimukseen ja seurantaan. Omistajakorvauksiin noin kolmannes Valtakunnallisista kalastonhoitomaksuvaroista noin 36 % kohdennetaan kalavesien omistajille maksettaviin korvauksiin. Vuonna 2022 kalastonhoitomaksuista kertyneitä varoja oli käytettävissä valtakunnallisesti poikkeuksellisen paljon, yhteensä 10 425 000 euroa. Pohjois-Savon ELY-keskuksella oli näistä varoista jaettavana vuoden 2022 aikana Järvi-Suomen alueen kalatalousviranomaisena yhteensä noin 3 miljoonaa euroa (17 % enemmän). Kalatalousalueet puolestaan vastaavat viehekalastusrasituksen määrittämisestä omalla alueellaan. Pandemia-aika vaikutti myönteisesti vapaa-ajankalastuksen suosioon. Avustusten hakuaika oli tammikuussa Vuoden 2023 hankeja yleisavustusten haku oli tammikuussa
Suomen Kalastuslehti 2 • 11 Kalatalousalueiden toiminta-avustuksen käyttökohteet Järvi-Suomessa vuonna 2021. 59 % 12 % 5 % 2 % 3 % 2 % 0,2 0,2 8 % 9 % Toiminta-avustusten käyttökohteet Palkat Kokous Matkat Tiedotus Valvonta Suunnittelu Vakuutukset Jäsenmaksut Toimisto Muut 50 100 150 200 250 300 350 Muut Istutukset KHS Kalastusinfran ylläpito ja rakennus Tiedotus Kunnostukset Tutkimus ja seuranta Harrastus Valvonta 1000 euroa Yhteensä (1000 10 20 30 40 50 60 Muut Istutukset KHS Kalastusinfran ylläpito ja rakennus Tiedotus Kunnostukset Tutkimus ja seuranta Harrastus Valvonta Määrä (kpl) Yhteensä (kpl). Pohjois-Savon ELY-keskuksen myöntämien alueellisten hankeavustusten kohdentuminen erityyppisiin hankkeisiin vuonna 2022
12 • Suomen Kalastuslehti 2 Kyttyrälohi leviää Kyttyrälohikoiraat ovat kerääntyneet odottamaan kudun alkua Tenojoella.
Monien vaiheiden ja pitkän hiljaiselon jälkeen vieraslajin levinneisyys ja määrä räjähtivät odottamattomaan kasvuun vuodesta 2017 eteenpäin. TEKSTI JAAKKO ERKINARO JA PANU ORELL, LUONNONVARAKESKUS KUVAT PEKKA TUURI. Kyttyrälohen hurjan runsastumisen syyt ja mahdolliset seuraukset ovat edelleen tuntemattomia. Suomen Kalastuslehti 2 • 13 Tyynenmereltä kotoisin oleva kyttyrälohi tuotiin Atlantin puolelle jo vuosikymmeniä sitten
Vuonna 2017 kyttyrälohta esiintyi yhtäkkiä kaikkialla Pohjois-Atlantin alueella, laajemmin ja runsaammin kuin koskaan ennen ja paikoin ensimmäistä kertaa. Niitä tavattiin etelässä Ranskaa myöten ja lännessä aina Grönlannissa ja Kanadan Itärannikolla. Yksittäisiä havaintoja kyttyrälohista tehtiin ajoittain myös laajemmalla alueella, kuten etelämpänä Norjassa, Huippuvuorilla, Brittein saarilla ja Islannissa. Vuonna 2019 kyttyrälohta tavattiin edelleen runsaasti eri puolilla Pohjois-Atlanttia, etelässä hieman vähemmän, pohjoisempana suunnilleen samaan tapaan tai enemmän kuin vuonna 2017. Tenolla kyttyrälohia saatiin aiemmin saaliiksi tavallisesti muutamia kymmeniä tai satoja kappaleita joinakin parittomina vuosina. Venäläiset onnistuvat kotiuttamaan parittomina vuosina kudulle nousevan kyttyrälohikannan, mutta parillisten vuosien kanta jäi heikoksi. Istutukset lopetettiin 2000-luvun taitteessa, mutta luontaisen lisääntymisen ansiosta kyttyrälohisaaliit Venäjän luoteisosissa ovat pysyneet suurina ja edelleen kasvaneet. Useissa Finnmarkin joissa pyydystettiin suuria määriä kyttyrälohia vesialueiden omistajien toimesta. Tenolla kyttyrälohien nousu jatkui aktiivisena heinä-elokuun vaihteeseen, ja kaikuluotauslaskennan perusteella niitä arvioitiin nousseen Tenoon noin 50?000 yksilöä, noin kymmenkertaisesti edelliskertaan nähUseissa Finnmarkin joissa pyydystettiin suuria määriä kyttyrälohia vesialueiden omistajien toimesta.. Samaan aikaan Atlantin lohia arvioitiin nousseen Tenoon 25?000 yksilöä. Varanginvuonon alueella raportoitiin poistetun jopa 10?000?–?20?000 yksilöä varsin pienistäkin joista. Toisin kävi. Kyttyrälohen vuosi 2021 Kyttyrälohikantojen kehitys sai uuden vaihteen vuonna 2021. Vuonna 2017 saalis kasvoi noin 2?000 yksilöön. Myös Kuolan niemimaalla nähtiin valtavia nousumääriä ja saatiin ennätyksellisiä kyttyrälohisaaliita. Aiemmin kyttyrälohta oli havaittu vain muutamissa Norjan joissa, mutta vuonna 2017 niitä tavattiin yli 260 joessa, ja erityisesti Pohjois-Norjassa kyttyrälohien määrät kasvoivat ennennäkemättömän suuriksi. Vuosi 2017 – kaikki muuttuu Kyttyrälohen kaksivuotisen elämänkierron mukaisesti vuoden 2015 suppean esiintymisen ja pienten saaliiden olisi pitänyt ennustaa vuotta 2017. Tenon kaikuluotaimien ohi vaelsi noin 5?000 kyttyrälohta, mikä oli suunnilleen sama määrä kuin mitä saaliiden perusteella arvioitiin vuonna 2017. Kuolan ja Vienan alueen jokiin ei kuitenkaan syntynyt uuden lajin kutevia kantoja, joten viljelykanta vaihdettiin 1980-luvulla alkuperäisestä Sahalinin saarelta peräisin olevasta pohjoisemmaksi, Magadanin alueen kannaksi. Vieraslaji leviää vähitellen Kuolan alueen istutukset tuottivat jo 1960-luvulta lähtien joinakin vuosina melko runsaitakin kyttyrälohien vaelluksia Finnmarkin jokiin, myös Tenoja Näätämöjokeen. Tarkoitus oli kotiuttaa alueelle uusi, nopeakasvuinen ja runsaita saaliita tuottava kala, mikä onnistuikin hyvin: mätimunista syntyi mereen vaeltavia poikasia, jotka tuottivat vuosittain suuria kyttyrälohisaaliita. Pohjoisempiin oloihin sopeutunut kanta alkoi lisääntyä luonnossa Vienan meren ja Kuolan rannikon joissa, sekä vähitellen myös joissakin Itä-Finnmarkin vesistöissä. Saaliit ja lisääntyminen Finnmarkissa olivat kuitenkin 2000-luvun alkuvuosiin saakka vähäisiä. Kannat kasvoivat moninkertaisiksi: esimerkiksi Finnmarkin alueen jokien nousumäärien arvioitiin olleen kymmenkertaisia verrattuna aiempiin huippuvuosiin 2017 ja 2019. Jokien saalistilastoihin kirjattiin yli 12?000 kyttyrälohta. 14 • Suomen Kalastuslehti 2 V enäläiset toivat kyttyrälohen mätimunia Tyynenmeren joista Kuolan niemimaan kalanviljelylaitoksiin 1950-luvun lopulta lähtien
Ilmaston lämpeneminen todennäköisesti suosii kyttyrälohikantojen kasvua ja levittäytymistä myös Atlantilla. Kyttyrälohien äkillinen runsastuminen Pohjois-Atlantilla vuonna 2017 ja sitä seurannut entistäkin nopeampi kannan kasvu on herättänyt hämmästystä. Laji on viime aikoina levittäytynyt Pohjois-Amerikan luoteisja pohjoisosiin lähestyen jo Atlantin puolta. Miksi kyttyrälohi runsastuu. Siellä kyttyrälohikantojen vuosien välinen vaihtelu voi olla todella suurta, ja kyttyrälohien harhautuminen kotijokiensa ulkopuolelle on muita lohikalalajeja tavanomaisempaa. Atlantin kyttyrälohiräjähdys osoittaa että lajin eri elämänvaiheisiin vaikuttavat ympäristöolosuhteet ovat viime vuosina olleet erittäin suosiollisia ja mahdollistaneet kantojen nopean kasvun ja leviämisen. Näihin kysymyksiin löytyy osavastauksia lajin luonnolliselta levinneisyysalueelta. Ympäristöolosuhteiden jatkuvat muutokset ja yhä kasvavat kyttyrälohimäärät voivat kuitenkin muuttaa voimasuhteita. Suomen Kalastuslehti 2 • 15 den. Oleellinen kysymys Atlantin lohen ja kyttyrälohen vuorovaikutuksista on epäselvä. Koiras vartioi naarasta ja kutualuetta.. On mahdollista, että kyttyrälohikanKyttyrälohinaaras kaivaa pyrstöllään kutukuoppaa Tenojoella elokuussa 2021. Barentsinmeren lämpötila on noussut, ja joidenkin kriittisten kynnysrajojen ylittyminen sekä keväisissä lämpötiloissa että myös syksyn ja talven olosuhteissa mädin hautoutumisaikana on todennäköisesti nostanut lajin eloonjäännin uudelle tasolle. Kyttyrälohella on kyky vallata nopeasti uusia elinalueita, mikä osin johtuu lajin lyhyestä kaksivuotisesta elinkierrosta. Kyttyrälohia nousi Tenoon jo tuplasti enemmän kuin Atlantin lohta. Kuinka on mahdollista, että pitkään verkkaista hiljaiseloa viettänyt vieraslaji räjähti kertarysäyksellä paljon aiempaa laajemmalle alueelle ja suurempina massoina. Myös Tyynellämerellä lämpimät jaksot ovat kasvattaneet kyttyrälohikantoja. Kuolan niemimaan lohijoissa lajit ovat eläneet yhdessä jo vuosikymmeniä, eikä toistaiseksi ole raportoitu Atlantin lohikantojen romahtamista kyttyrälohen takia. Uhkaako kyttyrälohi alkuperäisiä kalalajeja
10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 1975–2015 2017 2019 2021 Ky tt yr äl oh ia , kp l. Vaikka kyttyrälohet vaeltavat mereen pian kuoriuduttuaan, ne aloittavat ravinnonkäytön jo joessa. Kyttyrälohta tuskin enää voidaan hävittää Atlantin alueelta, mutta missä määrin kantoja voitaisiin saada rajoitetuksi ja minkälaisin ponnistuksin. On herännyt myös kysymyksiä padon vaikutuksista lohen ja meritaimenen vaelluksiin. Vuosien 2019 ja 2021 kyttyrälohimäärät perustuvat joen alaosan kaikuluotainseurantaan. 16 • Suomen Kalastuslehti 2 nat kasvavat tulevaisuudessa niin suuriksi, että lohi ja muut alkuperäiset kalalajit alkavat kärsiä. Runsaiden kyttyrälohikantojen on Tyynellämerellä havaittu vaikuttavan negatiivisesti muiden lohilajien kasvuun myös merivaelluksen aikana. Suunnitelmat ovat vielä kesken, ja tuleva kesä tuo kokemuksia jatkotoimenpiteitä varten. Ne voivat häiritä kutuun valmistautuvia Atlantin lohia, joskin lohta suojannee niiden kyttyrälohta myöhäisempi kutuaika. Näissä kysymyksissä riittää pohdittavaa tuleville vuosille. Todennäköisyys kyttyrälohen massavaelluksille pohjoisissa joissa vuonna 2023 on melko suuri. Tutkimuksissa ei kuitenkaan ole löydetty hälyttäviä merkkejä kyttyrälohien tautikuormassa suhteessa alkuperäisiin kalalajeihin. Entä vuosi 2023. Vuosien 1975 – 2015 kalamäärä on arvioitu keskimääräisten vuosisaaliiden perusteella ja vuoden 2017 nousumäärä kyseisen vuoden saaliin perusteella. Myös Suomen puolella Tenolla on valmisteltu kyttyrälohen pyyntiin soveltuvia pyydyksiä paikallisten kalastajien perinteiseen tietämykseen nojaten. Iso kysymysmerkki on kyttyrälohien aiheuttama ravintokilpailuvaikutus, niin joessa kuin meressä. Lajin luonnollisella levinneisyysalueella Tenon kokoisiin jokiin voi nousta satoja tuhansia tai jopa miljoonia kyttyrälohia. Norjassa varustaudutaan kyttyrälohen tehopyyntiin lukuisilla joilla, myös Tenojoessa, jonne on suunniteltu jo kesälle 2023 joen alaosan sulkeva pato. Miten samalla suojeltaisiin samoilla rannikkovesillä ja jokisuilla vaeltavaa Atlantin lohta, jonka kannat ovat tällä hetkellä laajalti heikkoja. Voitaisiinko kyttyrälohta pyytää myös kaupallisesti ihmisravinnoksi. Mutta kuinka suuri vaellus voi olla. Kymmenkertaistuvatko määrät jälleen, vai alkaako kantojen kasvu hiipua. Lisää aiheesta: https://vieraslajit.fi/ Kyttyrälohien arvioituja nousumääriä Tenojokeen. Huippua ei siis liene vielä nähty. Kyttyrälohi voi siis luoda uuden vaaratekijän pohjoisille melko harvalukuisille kalakannoille. Taimen sitä vastoin lisääntyy lohta aikaisemmin ja saattaa olla suuremmassa vaarassa kuin lohi. Kyttyrälohi kerääntyy kutuaikana isoiksi kutuparviksi ja on sangen aggressiivinen. Runsaat ja tiheät kalakannat ovat myös otollisia kalatautien ja loisien levittäjiä. Valmistautuminen tulevaan on alkanut
Suomen Kalastuslehti 2 • 17
Se siis pärjää hyvin Suomen olosuhteissa ja on onnistunut leviämään laajalti. Aurinkoahven ja rohmutokko ovat erityisen haitallisia ja muodostavat uhan meillä luontaisesti esiintyville lajeille. Valitettavasti lajin täysi poistaminen vesistämme on mahdotonta. Iso osa näistä lajeista ovat sellaisia, että ne viihtyvät erityisesti makeissa sisävesissämme. Sisävesillä erityisen haitallisia vieraslajeja Vieraiden kalalajien määrä sisävesissämme on suurempi kuin merellä, tällä hetkellä lajeja tunnetaan reilu kymmenen. Kaikkiruokainen hopearuutana saattaa ravintoja elintilakilpailullaan haitata alkuperäisiä kalojamme ja etenkin sisävesiin päästessään sille avautuu laajat mahdollisuudet muodostua valtalajiksi sen suuren lisääntymispotentiaalin vuoksi. Mustatäplätokkoja voi pyytää niin ongella, katiskalla kuin verkolla. Haittavaikutuksia ei tästä lajista tunneta, mutta laji voi mahdollisesti kilpailla esimerkiksi kotoisten hietaja liejutokkojen kanssa. Tästä lajista tehtiin ensihavainto Saaristomereltä vuonna 2005, jonne se oli saapunut laivaliikenteen mukana. TEKSTI SANNA KUNINGAS, LUONNONVARAKESKUS KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, SANNA KUNINGAS JA HEIDI MOISIO muidenkin lajien kesken. Mustatäplätokko käyttää ravintonaan muun muassa sinisimpukoita ja pikkukaloja. Puronieriää kasvatettiin viljelylaitoksilla ruokakalaksi ja emokaloiksi, joiden turvin aloitettiin myös istutukset virkistyskalastusta varten. Putkisieraintokkojen taksonomia on jatkuvassa muutoksessa, mutta tehtyjen geneettisen analyysien perusteella Suomen havainnossa on kyse nimenomaan idänsieraintokosta. 18 • Suomen Kalastuslehti 2 S uomen aluevesillä esiintyy ainakin kuusi eri vieraslajikalaa, uusimpana tulokkaana idänsieraintokko, joka löydettiin Suomenlahdelta keväällä 2022. Havainnot siitä, että puronieriä. Laajimmalle levinneenä vieraslajikalana merialueellamme on mustatäplätokko. Baltian maissa mustatäplätokkoa kalastetaan ja käytetään ruokakalana. Mustatäplätokko saattaa syrjäyttää meillä kalalajeja, kuten mustatokko ja kivinilkka, sekä aiheuttaa kilpailua ravinnosta Vieraslajikalat vesissämme Suomessa esiintyy tällä hetkellä toistakymmentä kalalajia, jotka luokitellaan vieraslajeiksi. Tällä hetkellä mustatäplätokkoa löytyy itäiseltä Suomenlahdelta Oulun korkeudelle asti. Näihin lukeutuvat muun muassa hopearuutana, puronieriä ja kyttyrälohi. Idänsieraintokko on löytänyt tiensä meidän vesiimme Euroopan jokireittien ja niitä yhdistävien kanavien kautta omalta luontaiselta elinalueeltaan Kaspianmereltä. Puronieriää tuotiin Suomeen Pohjois-Amerikasta ensimmäisen kerran jo 1800-luvun lopulla
Tähän päivään mennessä lajia tavataan jo liki 40 eri paikassa Lounaisja Etelä-Suomen alueilta. Lisätietoja Suomessa esiintyvistä vieraslajeista löydät osoitteesta www.vieraslajit.fi. Suomen Kalastuslehti 2 • 19 kilpailee tilasta ja ravinnosta taimenen kanssa on saanut ajatukset kääntymään siihen, että puronieriän leviäminen on saatava hallintaan. Itämeren laajimmalle levinnyt vieraslajikala on mustatäplätokko. Suomesta löytyy tällä hetkellä kaksi kalalajia, jotka ovat EU:n haitallisten vieraslajien listalla, aurinkoahven ja rohmutokko. Vieraslajikaloja meille saapuu tahattomasti esimerkiksi laivaliikenteen mukanaan tuomana ja toisaalta tahallisesti, kuten suunniteltujen istutusten tai jopa laittomien maahan tuontien kautta. Voit myös ilmoittaa mahdollisen vieraslajihavaintosi valokuvineen tällä sivustolla.. Kuva Tapio Gustafsson FAKTAA VIERASLAJEISTA Vieraslajeiksi kutsutaan lajeja, jotka saapuvat uusille elinalueille ihmisavusteisesti, joko tahattomasti tai tahallisesti. Aurinkoahvenesta tehtiin ensimmäinen havainto Varsinais-Suomen alueelta vuonna 2014 kalamaraton kilpailun yhteydessä. Lajin levittäminen uusiin paikkoihin on ilmiselvästi ihmisten aktiivista tahallista toimintaa. Aurinkoahvenet lisääntyvät Suomen olosuhteissa tehokkaasti ja aiheuttavat voimakasta kilpailua muiden lajien kesken, vähentäen monimuotoisuutta. Kyttyrälohi onkin sitten omanlaisensa vitsaus, josta suosittelen lukemaan Jaakko Erkinaron artikkelin tästä samasta lehdestä
Onko ymmärretty, miten vieraslajikalat saattavat syrjäyttää omia kotoisia lajejamme ja vaikuttaa siten negatiivisesti luonnon monimuotoisuuteen. EU:n haitallisten vieraslajien listan rohmutokosta tehtiin ensihavainto Suomessa elokuussa 2022. Onko toiminnan haitallisuus oikeastaan ymmärretty. Rikoslaissa (48 a luku 2 §) määritellään tällaisessa tapauksessa rangaistukseksi kalastusrikoksesta sakko tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeusrangaistus. Rohmutokko selviää helposti Suomen olosuhteissa, kuten hapettomissa ja jopa pohjaan asti jäätyvissä vesissä. Rohmutokko lisääntyy nopeasti ja on tehokas saalistaja. Vieraslajit saattavat levittää myös erilaisia tauteja. Mikä tulee olemaan hintalappu poistotoimille, entä monimuotoisuudelle ja kalataloudelle. Pienvesissä se muodostaa usein tiheitä populaatioita, jopa 3?–?4 yksilöä neliömetrillä. Erilaisten vieraslajien kyseenalaiseksi koelaboratorioksi on osoittautunut Varsinais-Suomen alue, jossa levitetään ihmisten toimesta niin vieraita kalalajeja, kuin myös sammakkoeläimiä ja vesikasveja. Haitallisten vieraslajien levittäminen on laitonta Vieraslajilaki sanoo yksiselitteisesti, ettei haitallisia vieraslajeja saa tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa eikä päästää ympäristöön. Lisää aiheesta: www.vieraslajit.fi Viimeisimpänä vieraslajikalana meille on tuotu rohmutokko, josta tehtiin ensihavainto elokuussa 2022, jälleen Varsinais-Suomen alueen lammesta. Kerran vesiimme päästettyjä vieraslajeja on sieltä haastavaa tai mahdotonta ja erittäin kallista poistaa. Herää kysymys miksi tällaista toimintaa tehdään. Levittämisen perusteluina olivat alun perin akvaarioharrastus ja tieteellinen mielenkiinto aivokuumetta ja malariaa levittävien hyttysten torjuntaan. 20 • Suomen Kalastuslehti 2 Sekä vieraslajilaissa että kalastuslaissa määritetään vieraslajikalan ympäristöön päästämisestä rangaistukseksi sakko. Tätä kannattaisi vieraslajien levittäjien miettiä. Lampien sammakkoeläimiä rohmutokko vähentää kuten alkuperäisten pohjaeläintenkin määriä. Kuva Sanna Kuningas. Rohmutokko on kotoisin Kaukoidästä ja Koillis-Kiinan alueelta, josta sitä on lähdetty levittämään Venäjän läntisiin osiin jo 1900-luvun alussa. Lajia on tuotu laajalti Eurooppaan, jossa sen on todettu olevan erittäin haitallinen vieraslaji
Suomen Kalastuslehti 2 • 21 Sisävesiin päästessään hopearuutanalle avautuisi mahdollisuus muodostua valtalajiksi. Kuva Heidi Moisio Idänsieraintokko löydettiin Suomenlahdelta keväällä 2022. Kuva Sanna Kuningas H EI D I M O IS IO , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO
HÄRKÖNEN. Vesihome on jo pidempään aiheuttanut ongelmia vesiviljelytoiminnalle uhaten uhanalaisten lohikalakantojen emokalastoja sekä istukastuotantoa. Viime vuosina voimakkaiden vesihometartuntojen on raportoitu lisääntyneen Itämeren alueen lohikuolemien yhteydessä. 22 • Suomen Kalastuslehti 2 Vesihome Suomen lohikalojen riesana Saprolegnia -leväsienten aiheuttama vesihometauti eli saprolegnioosi on herättänyt huolta Suomen lohikantojen terveydentilasta. HÄRKÖNEN, LUONNONVARAKESKUS JA TIINA KORKEA-AHO, RUOKAVIRASTO KUVAT JUHA PIESKÄ JA LAURA S. TEKSTI LAURA S
Saprolegnia parasitica -vesihomeen aiheuttamaa tautia pidetään yleensä toissijaisena kuolinsyynä, sillä se tarttuu kalaan pintavaurioiden kautta tai kun kalan luontainen vastustuskyky on muutoin alentunut. Lisäksi vesihome aiheuttaa epävarmuutta terveiden istukaspoikasten saatavuudessa. Vesihometauti johtaa kalan kuolemaan.. parasitica -vesihome lisääntyy tehokkaasti. Terveisiin ja hyväkuntoisiin kaloihin vesihome ei tyypillisesti tartu. Vesihomeen torjunta Vesihometaudille on ominaista sen hankala torjunta, sillä se syntyy usean kaloihin ja niiden elinympäristöön liittyvän tekijän yhteisvaikutuksesta. Kasvaessaan vesihomerihmasto vaurioittaa kalan ihoa ja muita elimiä sekä häiritsee kalan hapensaantia ja nestetasapainon säätelyä vaikuttaen sen uintikäyttäytymiseen. Tornionjoella sairastuneissa lohissa on myös havaittu erityisesti kalastuksen ja petojen aiheuttamia ihovaurioita. Vesiviljelyssä vesihometartuntoja lisää kalojen käsittely etenkin fysiologisesti herkissä elinkierron vaiheissa sekä kasvatus tiheissä parvissa. Lisäksi taudinaiheuttajabakteerit ja ulkoloiset saattavat aiheuttaa vesihomeelle altistavia haavaumia. Nämä tekijät lisäävät stressiä ja heikentävät siten vastustuskykyä sekä altistavat kalat pintavaurioille ja muille taudinaiheuttajille. Lohien terveydentilaa on seurattu useamman vuoden ajan, eikä yksittäistä taudinaiheuttajaa tai syytä lohien huonoon kuntoon ole löydetty. Poikasten tartunta-alttius liittyy usein kevään voimakkaiden lämpötilavaihteluiden aikaan tapahtuvaan vaellusvalmiuden saavuttamiseen ja näihin muutoksiin liittyvään stressiin. Myös 2?–?3-vuotiaat istukaspoikaset saavat helposti vesihometartunnan. Mitä enemmän oireilevia kaloja esiintyy, sitä enemmän vedessä on itiöitä, ja tartunnalle alttiiden yksilöiden todennäköisyys sairastua kasvaa. Luonnonvesissä vesihome koettelee erityisesti kudulle nousevia lohikaloja syksyn viilenevien vesien aikaan. Vesihometta esiintyy niin kylmän kuin lämpimän veden aikaan. Vesihomeelle altistavat tekijät Kalan pintaa suojaa limakerros, joka estää taudinaiheuttajien pääsyn iholle. Tutkimusta tarvitaan vielä selvittämään, miten laajasti poikasissa esiintyy vesihometta istutuksen jälkeen ja eroaako sen esiintyminen luonnonkaloista. Erityisen ongelmallinen tilanne on äärimmäisen uhanalaisen järvilohen suojelun kannalta, sillä emokalastotappiot heikentävät kannan ennestään vähäistä perinnöllistä vaihtelua. Yksittäinen kalan iholla kasvava vesihomekasvusto levittää satojatuhansia itiöitä ympäröivään veteen. Vesihometta ei juurikaan ole tutkittu Tornionjoen lohissa. Suomen Kalastuslehti 2 • 23 L ohikalojen joukkokuolemat, joissa vesihome on tunnistettu yhdeksi osatekijäksi, ovat lisääntyneet maailmalla. Sukukypsyminen ja lisääntyminen heikentävät kalan vastustuskykyä, kun resurssit suunnataan sukusolujen tuottoon. Suotuisissa oloissa S. Emokalat sairastuvat etenkin syksyisin sukukypsymisen sekä lypsyihin liittyvän käsittelyn seurauksena. Tartuntahuiput ajoittuvat keväälle ja syksylle, jolloin voimakkaat lämpötilan muutokset osaltaan aiheuttavat stressiä kaloille. Laitoksilla vesihometta pyritään torjumaan kemikaalikylvetyksin, mutta yksittäistä tehokasta hoitomuotoa vesihomeen estoon ei nykyään ole. Vesiviljelyssä vesihomeella on haitallisia vaikutuksia kalojen hyvinvointiin sekä viljelyllä tuettavien lohija taimenkantojen elinvoimaisuuteen. Vesihome vaivaa myös muun muassa Oulujoella, missä taudin yleistyminen on vaikuttanut ylisiirtoihin saatujen lohien määrään. Tornionjoella on vuodesta 2014 alkaen havaittu sairastuneita lohia, joita on alettu kutsua zombilohiksi harhailevan uinnin ja vesihometaudin aiheuttaman erikoisen ulkonäön vuoksi. Vesihomeen estossa tehokkaan JU H A PI ES KÄ Vesihome kasvaa pumpulimaisena kasvustona lohen iholla ja evissä
Lohikalojen lisäksi ahvenella ja kuhalla on laitoskasvatuksessa tavattu vesihometautia. H ÄR KÖ N EN. Toisaalta kevätja syyslämpötilojen ennustetaan pysyvän aiempaa pidempään vesihomeen tarttumiselle suotuisina. Suomessa yleisin lohikaloista (lohi, taimen, siika ja kirjolohi) eristetty patogeeninen laji on Saprolegnia parasitica. 24 • Suomen Kalastuslehti 2 malakiittivihreän kielto 2000-luvun alussa sen käytössä havaittujen jäämien ja niistä aiheutuvan syöpäriskin vuoksi on vaikeuttanut taudin hallintaa laitosoloissa. Lisäksi tulisi välttää kalojen käsittelyä vesihomeelle otollisten lämpötilan muutosten aikaan, sekä tautipaineen kasvaessa pyrkiä estämään tartuntojen leviäminen. Saprolegnia parasitica -vesihome Vesihome on yleisnimitys Oomycetes-luokkaan kuuluville leväsienille, joita esiintyy makeissa vesissä ympäri maailman. Saprolegnia-suvun vesihomelajit voivat olla lohikaloille patogeenisia eli tautia aiheuttavia. Laitosoloissa vesihomeriskiä voidaan alentaa torjumalla ensisijaisia taudinaiheuttajia ja loisia. din torjunnalle lisäämällä kalojen stressiä ja ensisijaisten taudinaiheuttajien esiintymistä. Tautipaineen ennakoimiseksi on kehitteillä muun muassa vesihomeen DNA:n havainnointiin pohjautuvia menetelmiä. LA U RA S. Vaellukselle valmistautumiseen liittyy fysiologisia muutoksia, jotka muun muassa mahdollistavat kalan siirtymisen meriveteen. Ilmastonmuutoksen myötä lämpenevät vedet voivat tuoda lisähaasteita tauVesihometartunta laitoskasvatetulla merilohen poikasella. Osana torjuntaa tulisi kehittää vesitykseen ja vedenlaatuun liittyviä ratkaisuja, joilla voitaisiin estää myös vesihomeen mahdollinen leviäminen laitosten alapuolisiin vesiin. Luonnonvesissä ja viljelylaitoksissa on havaittu suurta vuosien välistä vaihtelua vesihometaudin esiintymisessä. Muutosten läpikäyminen alentaa poikasen vastustuskykyä esimerkiksi vesihometta vastaan. Luonnonkalojen kohdalla voidaan vaikuttaa kaloja vioittaviin kalastusmuotoihin kalojen saamien vaurioiden vähentämiseksi. Nykyisellään vesihomeen torjunta keskittyy taudin ennaltaehkäisyyn. Siinä missä eri kalalajit ja -kannat eroavat herkkyydessä vesihometartunnalle, S. parasitica -lajilla on tunnistettu erilaisia kantoja, jotka mahdollisesti eroavat taudinaiheutuskyvyltään sekä esiintymisessä muiden taudinaiheuttajien yhteydessä. Vesihomeen aiheuttaman tautipaineen voidaan siksi odottaa säilyvän korkeana myös tulevaisuudessa
Mitalikolmikko oli omassa luokassaan, muille kansille jöi vain hajaääniä. Kuvan on ottanut Lapin kalatalouskeskuksen Auni Vääräniemi. TA PI O G U ST AF SS O N LEHTI NUMEROINA ÄÄNTÄ 27 ÄÄNTÄ 18 ÄÄNTÄ 5 ÄÄNTÄ 37 ÄÄNTÄ 2 ÄÄNTÄ 4 ÄÄNTÄ ÄÄNTÄ. Voitto oli selvä, sillä toiseksi tullut kansi sai 27 ääntä ja kolmanneksi tullut kansi 18 ääntä. Suomen Kalastuslehti 2 • 25 Paras kansi 2022 Suomen Kalastuslehden vuoden 2022 parhaaksi kanneksi Facebookissa tammikuun alussa järjestetyssä äänestyksessä valittiin 37 äänellä toisen numeron kansi, jossa kemijärveläiset kalastajat ovat talviverkoilla
Ensimmäisen puolen vuoden aikana Omakala-sovelluksen oli ottanut käyttöön yli 3000 kalastajaa, ja saalistapahtumia oli kirjattu yli 5000 eri puolilta Suomea. Vapaa-ajankalastajat voivat tallentaa sovellukseen kalastusja saalistietonsa vaivattomasti ja luotettavasti sekä hyödyntää kalastuspäiväkirjan tietoja harrastuksessaan. 26 • Suomen Kalastuslehti 2 O makala-sovellus on Luonnonvarakeskuksen toteuttama, kesäkuussa 2022 julkaistu mobiilija verkkopalvelu vapaa-ajankalastuksen saalistietojen keräämiseen. Tälle vuodelle tavoite on vähintään kaksinkertaistaa käyttäjämäärä. Omakala-sovellusta voivat käyttää sekä verkkoettä vapakalastajat, satunnaiset onkijat tai kaiken vapaa-aikansa vesillä viihtyvät. Oletuksena tallennetaan myös pituusja painotiedot, mutta näiden tietojen tallentaminen on vapaaehtoista. Tutkimus ja viranomaiset hyödyntävät saalistietoa muun muassa kalakantojen kestävän käytön suunnittelussa ja päätöksenteon tukena. Tutkimustietoa hoitoja käyttösuunnitelmille Omakala tuottaa aikaisempaa tarkempaa, monipuolisempaa ja ajantasaisempaa tietoa vapaa-ajankalastuk. Omakala tulevaisuuden tietopankki Viime vuonna julkaistun Omakala-sovelluksen on tarkoitus tulevaisuudessa tuottaa tietoa myös käyttöja hoitosuunnitelmissa hyödynnettäväksi sekä omistajakorvausten perusteeksi. Omakala on tulevaisuudessa myös helppo tapa kalastuslain mahdollisesti edellyttämien saalisilmoitusten tekemiseen. TEKSTI MIKKO OLIN, LUONNONVARAKESKUS KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Saaliista kirjattavat perustiedot ovat laji, pyyntitapa, paikka ja aika. Saalistapahtumalle voi antaa myös lisätietoja kuten kalan vapautus, rasvaevällisyys, veden lämpötila ja näkösyvyys
Raporteista tiedotetaan valtakunnallisesti, ja ne ovat kaikkien saatavilla. Erilliset Luken kirjaamoon toimitetut tietopyynnöt käsitellään ja laskutetaan tapauskoh. Mikäli Omakala-sovellus otetaan laajasti käyttöön, se mahdollistaa tulevaisuudessa vuosittaisen ja aikaisempaa tarkemman viehekalastuksesta aiheutuvan rasituksen arvioinnin ilman erillisen tiedustelun lähettämistä. Lisää aiheesta: omakala.fi ja Facebook Omakala OMAKALA PÄHKINÄNKUORESSA • Maksuton ja vapaaehtoinen sovellus vapaa-ajankalastajien käyttöön • Ladattavissa Google Play sekä Apple App Store -sovellus kaupoista • Sisältää monipuolisen kalastuspäiväkirjan, jonne voi tallentaa tiedot omasta kalastuksesta ja saaliista • Kartalla näkyvissä muun muassa saaliit, kalastusrajoitukset ja syvyysvyöhykkeet • Suomessa esiintyvien kalalajin tunnistamista helpottavat piirroskuvat • Kala-aiheisia ajankohtaistiedotteita sesta ja kalakantojen rakenteesta. Arvion alueellinen tarkkuus määräytyy Omakalan käyttäjämäärän perusteella ja käyttäjien tietoturva huomioiden. Omakalan käyttäjämääriä ja siten myös saatavien kalastustietojen tarkkuutta voidaan suuresti edistää kannustamalla luvanostajia Omakalan käyttöön lupamyynnin yhteydessä. Tämä luo tulevaisuudessa hyvän tietopohjan kalatalousalueita koskeville käyttöja hoitosuunnitelmille. Yksittäisen kalastajan kirjaamat tiedot näkyvät kuitenkin vain hänelle itselleen. Viranomaisja tutkimuskäyttöön tuotettujen raporttien lisäksi Luke tulee julkaisemaan vuosittain yhteenvetoraportteja vapaa-ajankalastuksen määrästä ja saaliista Omakalaan tehtyjen kirjausten perusteella. Suomen Kalastuslehti 2 • 27 taisesti. Tarkempaa tietoa omistajakorvausten perusteeksi ELY-keskukset jakavat vuosittain korvauksia vesialueiden omistajille viehekalastuksesta aiheutuvan rasituksen perusteella. Rasitus selvitetään viiden vuoden välein valtakunnallisesti ELY-keskuksittain ja kalatalousaluekohtaisesti. Arvio perustuu tiedusteluun, jonka Luke lähettää kalastonhoitomaksurekisterissä oleville. Mutta myös missä ja miten voidaan parhaiten edistää kalastuksen toimintaedellytyksiä. Tiedon avulla voidaan aikaisempaa tarkemmin osoittaa missä kalastus mahdollisesti uhkaa kalavarojen kestävää käyttöä tai biologista monimuotoisuutta
28 • Suomen Kalastuslehti 2 Kaupallinen kalastaja Konsta Kankaala kuhaverkoilla Hauhonselällä lokakuun alussa.
Varsinaisesti muutos tapahtui särkisaaliin määrässä, joka pieneni huomattavasti. Ryhmään I kuuluvien kaupallisten kalastajien katsotaan toimivan päätoimisemmin kalastajina kuin ryhmään II kuuluvien kalastajien. Saalismäärä on ollut kolme vuotta peräkkäin hieman alle tai yli 0,9 miljoonaa kiloa. Kuhasaalis kasvoi vain vähän. Jokirapu on katoamassa kaupallisten kalastajien saaliista. Sisävesillä saaliin arvosta 1-ryhmän kalastajat saivat 92 prosenttia. Se oli jälleen jonkin verran suurempi kuin edellisenä vuotena. Muikku oli edelleen määrälKuhan nousu jatkuu Sisävesien kaupallisen kalastuksen saaliin tuottaja-arvo oli 15,4 miljoonaa euroa vuonna 2021. Suomen Kalastuslehti 2 • 29 K aupalliset kalastajat luokitellaan kalastustuotteista saatujen tulojen perusteella kahteen ryhmään. Niissä jokaisessa saaliin arvo oli 0,7?–?1,3 miljoonaa euroa. Yhteensä 260 kalastajaa ilmoitti muikkusaalista. Kuhasaaliin kasvu tasaantunut Sisävesien kaupallisen kalastuksen kuhasaalis oli noin 930?000 kiloa. Vuonna 2021 sekä kuhasaaliin määrä että arvo (6,0 miljoonaa euroa) nousivat hieman edellisestä vuodesta. Kuhasaalista ilmoitti yhteensä 495 kalastajaa. Puolet siitä sai yhdeksän kalastajaa. Suurimmat saaliit ovat keskittyneet varsin pienelle määrälle tehokkaita kalastajia. Pienimmän osuuden saaliin arvosta 1-ryhmän kalastajat saivat siiasta (76 %), hauesta (84 %) ja jokiravusta (88 %). Suurimmat kuhasaaliit kalastettiin Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Pirkanmaan – Hämeen alueella. Uudenmaan – Varsinais-Suomen alueella täplärapu, ahven ja särki olivat kärjessä vielä vuonna 2020, mutta kuha nousi särjen ohi vuonna 2021. Kuhasaaliista 80 prosenttia kalastettiin verkoilla ja lähes kaikki muu rysillä. Kalataloushallinnon näkökulmasta 1-ryhmän kalastajat ovat avainasemassa tuottamassa suomalaisille kalaa tarjolle ympärivuotisesti. Saalis oli 67?000 kiloa vuonna 1998, ja 113?000 kiloa vuonna 2008, jonka jälkeen saalismäärien voimakas nousu alkoi. Kuhakilosta maksettiin kalastajalle keskimäärin vajaa 6,5 euroa (alv. Suomen sisävesien kuhasaaliista saatiin kolme neljäsosaa näiltä viideltä alueelta. TEKSTI MIKA RAHIKAINEN, PIRKKO SÖDERKULTALAHTI JA TAPIO KESKINEN, LUONNONVARAKESKUS KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Saaliiden arvon ja kalastusta harjoittaneiden kalastajien lukumäärän perusteella 1-ryhmän kalastajien saaliiden tuottaja-arvo (ilman arvonlisäveroa) oli keskimäärin 45?000 euroa ja 2-ryhmän kalastajien runsas tuhat euroa vuonna 2021. Siksi heidät on kalastuslaissa ja kalastustukia koskevassa lainsäädännössä asetettu etusijalle tukien myöntämisessä ja kalastusmahdollisuuksien vahvistamisessa. %, perkaamaton kuha). Kuhalla osuus oli 94 % ja muikulla 91 %. Kuha ja muikku muodostivat yhdessä kolme neljännestä kalansaaliin arvosta. Kuha puuttui listalta vain Lapissa, missä arvokkaimmat lajit olivat siika, hauki ja ahven. Muikkusaaliissa ei muutoksia Muikkusaalis pieneni noin 0,1 miljoonaa kiloa ja oli hieman alle 2 miljoonaa kiloa. Puolet koko raportoidusta kuhasaalismäärästä sai 46 kalastajaa, ja toisen puolikkaan 449 kalastajaa. Kuhan osuus oli vain kuudesosa koko kalansaaliin määrästä vuonna 2021, mutta arvoltaan se oli kaikkein suurin. Kalansaalis oli yhteensä 5,1 miljoonaa kiloa. Kuha oli saaliin arvoon perustuvalla top3 -listalla yhdeksällä alueella kymmenestä. Saaliit ovat moninkertaistuneet viidessätoista vuodessa
Mädin arvoa ei ole otettu huomioon. Uudenmaan Varsinais-Suomen saalismäärä, joka heijastelee suurimmaksi osaksi Säkylän Pyhäjärven saalistasoa, on romahtanut 11 tonniin. Vuosina 2016?–?2020 muikkua on kalastettu keskimäärin 2,6 miljoona kiloa. Ympyrän pinta-ala osoittaa saaliin kokonaisarvon sekä lajiosuudet tilastossa käytetyllä aluejaolla. Kokonaiskalansaaliista sitä oli 40 prosenttia. Saalis oli 292 tonnia vuonna 2017 ja 172 tonnia vielä vuonna 2019, mutta on pienentynyt voimakkaasti sen jälkeen. Muita merkittäviä muikunpyyntiseutuja olivat Kaakkois-Suomi, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme sekä Kainuu. 30 • Suomen Kalastuslehti 2 Sisävesien kaupallisen kalastuksen kalaja rapusaaliin arvo vuonna 2021. Vuoden 2021 saalis oli 25 prosenttia viiden viime vuoden keskiarvoa pienempi. Suurimmat saaliit pyydystettiin Etelä-Savon järviltä, mistä kalastettiin 45 prosenttia sisävesien kaupallisesta muikkusaaliista. Uusimaa ja Varsinais-Suomi Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Pirkanmaa ja Häme Keski-Suomi Pohjois-Savo Lappi Kainuu Pohjanmaa Pohjois-Karjala 1,13 M€ 1,38 M€ 0,82 M€ 1,65 M€ 1,30 M€ 1,68 M€ 1,30 M€ 2,07 M€ 2,78 M€ 1,05 M€ Kuha Täplärapu Muu Muikku Siika Ahven Hauki tään tärkein saalislaji sisävesillä. Myös La. Niistä jokaisesta saatiin kymmenisen prosenttia muikun kokonaissaaliista. Saaliin arvolla mitattuna muikku oli top-3 laji kaikilla tilaston aluejakoperusteen mukaisilla alueilla pois lukien Lappi ja Uusimaa Varsinais-Suomi. Saaliin pyyntialue tarkoittaa vuoteen 2014 saakka voimassa ollutta ELY-keskusten kalatalousyksikköjakoa
Lähes 90 prosenttia muikkusaaliista kalastettiin troolilla tai nuotalla. Tilastoidussa saaliissa oli järvilohta runsas 500 kiloa. Siikasaaliin arvo oli 880?000 euroa, ahvensaaliin 640?000, hauen 609?000 ja särjen 395?000 euroa. Kun sama henkilö on rekisterissä molemmissa rooleissa, todellisten kalastajien määrä on pienempi kuin rekisterissä olevien määrä. Nuottasaalis oli noin miljoona kiloa vuonna 2020, ja vuotta aiemmin 1,5 miljoonaa kiloa. Kalastustilastoja voi tarkastella Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannassa https://statdb.luke.fi/. Syynä muikkusaaliin pienenemiseen ovat mahdollisesti olleet monin paikoin muikun pieni koko, joka vähentää kysyntää. Kalastuslain ja tilastoinnin näkökulmasta kalastaja tarkoittaa hallinnollista rekisteriyksikköä. Nämä tekijät yhdessä lienevät syitä tavanomaista pienempään muikkusaalismäärään. Viime vuonna kolmonen oli täplärapu, arvoltaan 950?000 euroa. Samankaltainen kehityssuunta on ollut myös Pohjois-Savossa ja Kainuussa, missä vuoden 2021 muikkusaalis oli 40?–?50 prosenttia viiden edellisen vuoden keskiarvosta. Jokirapu on lähes kadonnut kaupallisesta saaliista. Tilastossa arvon määrittämisessä käytetään arvonlisäverotonta tuottajahintaa. Se merkitsee, että sama henkilö voi olla kaupallisten kalastajien rekisterissä sekä luonnollisena henkilönä että oikeushenkilönä eli yrityksenä. Suomen Kalastuslehti 2 • 31 pissa muikkusaaliit ovat pienentyneet paljon. Saalisilmoituksen voi tehdä joko kalastajille lähetetyllä paperisella lomakkeella tai sähköisen sovelluksen kautta. Rekisteröityneiden kalastajien lukumäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna runsaalla 100 toimijalla. Vuotta aikaisemmin särkisaaliin arvo oli 569?000, joten arvo pieneni 30 prosenttia vuonna 2021. Myös koronan aiheuttama kesätapahtumien peruminen vähensi kysyntää. Tällaisten passiivisten kalastajien osuus on suurempi 2-ryhmässä, jossa heitä oli runsas 400. Sitä oli enää alle prosentti koko rapusaaliin määrästä. Vapaa-ajankalastajat pyydystivät siis noin 80 prosenttia koko rapusaaliista. On hyvä huomioida, ettei julkaistu tilasto erottele järvilohta ja joesta pyydystettyä merilohta. Ne olivat vuonna 2021 enää 12 prosenttia vuosien 2016?–?2021 keskisaaliista. Muikkusaaliin arvo, 4,6 miljoonaa euroa, oli noin 30 prosenttia kaupallisen sisävesikalastuksen saaliin kokonaisarvosta. Rysäsaaliin määrä oli 192?000 kiloa ja verkkosaaliin 32?000 kiloa. Kalastajien määrä vaihtelee Suomen sisävesille oli vuoden 2021 lopussa rekisteröitynyt noin 1?750 kaupallista kalastajaa: 1-ryhmässä kalastajia oli noin 340 ja 2-ryhmässä noin 1?400. Täplärapuja he saivat noin 2,6 miljoonaa kappaletta. Täpläravusta kolmanneksi arvokkain saalis Siika ja täplärapu ovat vaihdelleet kuhan ja muikun jälkeen kolmanneksi arvokkaimpana saalislajina. Madeja lahnasaaliin arvo oli hieman yli 300?000 euroa. Aktiivisia 2-ryhmän kalastajia oli noin tuhat, ja 1-ryhmän kalastajia 314. Vuonna 2021 muikkua kalastettiin troolilla hieman enemmän, 0,92 miljoonaa kiloa, kuin kahtena edellisenä vuotena. Passiivisia 1-ryhmän kalastajia oli noin 30. Pienikokoisen muikun kysyntä on vähäistä. Kaupallinen rapusaalis oli samaa tasoa kuin aiemmin, noin 730?000 kappaletta vuonna 2021. Muikku on ollut sisävesien arvokkain saalislaji, mutta kuha on noussut sen ohi. Huonontuvat jääolosuhteet ovat heikentäneet talvinuottauksen edellytyksiä ja siirtäneet pyynnin painopistettä avovesiaikaan. Nuotalla pyydetyn muikun määrä pieneni edelleen ja oli 0,85 miljoonaa kiloa. Kuhan, muikun, täpläravun ja siian jälkeen arvokkaimmat saalislajit olivat ahven ja hauki. Kun kaupalliset kalastajat pyydystivät noin kuusi tuhatta jokirapua vuonna 2021, oli vapaa-ajankalastajien jokirapusaalis 177 tuhatta kappaletta (vuonna 2020). Tilasto ei erottele järvilohta ja merilohta Tilastoitu lohisaalis oli 18?500 kiloa. Kaikki rekisterissä olleet kalastajat eivät harjoita kaupallista kalastusta. Muikku oli pienikokoista monissa merkittävissä muikkuvesistöissä kuten Saimaalla. Kalastuslain mukaan kaikkien kalaa sisävesiltä myyntitarkoituksessa pyytävien henkilöiden on ilmoittauduttava ELY-keskuksen ylläpitämään rekisteriin, pidettävä kalastuksestaan päiväkirjaa ja ilmoitettava saalistiedot Luonnonvarakeskukselle. Lähes koko saalis oli merivaellukselta palannutta, Iija Kemijokien alaosasta pyydystettyä lohta. Sovellus toimii samalla kalastajan omana päiväkirjana. Lisäksi muikun mädin arvo oli 190?000 euroa. ”Monin paikoin kalastajat olivat odotustilassa, kun kysyntää ei ollut normaalisti.” Koronan aiheuttama kesätapahtumien laajamittainen peruminen ja kysynnän pieneneminen ravintoloissa ja suurkeittiöissä voivat selittää pienemmäksi jäänyttä saalista. Toisaalta kaikki kalastustyötä tekevät henkilöt eivät ole mukana kaupallisten kalastajien lukumäärässä, koska kaupallisiksi kalastajiksi ei lueta kalastukseen palkattua työvoimaa, elleivät he ole ilmoittautuneet rekisteriin. Raporttitoiminnolla kalastaja voi tehdä yhteenvetoja omista ilmoituksistaan ja vertailla saalistaan alueiden, pyydysten ja vuosien välillä
32 • Suomen Kalastuslehti 2 Hauki on merikotkan suosikkiruokaa
Merikotkien myrkyt kertovat ympäristön tilasta Ravinnon kautta saadut ympäristömyrkyt kertyvät elimistöön. Sisäsaaristossa merikotkat käyttävät enemmän kalaravintoa kuin ulkosaaristossa, jossa merikotkat käyttävät ravinnokseen miltei kokonaan lintuja. Lapissa jopa puolet merikotkien ravinnosta on haukea. Syy on selvä. Vainosta ja ympäristömyrkyistä johtuen merikotkat olivat sukupuuton partaalla 1970-luvulla. Se voi johtua myös siitä, että särjet ovat pieniä ja pehmeitä, eikä niistä jää jälkiä. Vesien rehevöityminen on suosinut lahnaa. Sisämaan suurten järvien läheisyydessä pesivät merikotkat käyttävät ravinnokseen enemmän kalaa kuin ne yksilöt, joilla kalavedet ovat kauempana pesimäpaikasta. Suomen Kalastuslehti 2 • 33 M erikotka on tänä päivänä tuttu vieras kalastajien apajilla. Tämän vuoksi Merikotka on viime vuosina runsastunut niin paljon että se on paikoin jokapäiväinen tuttavuus kalastajille. Turunmaan erikoisuutena on mainittava nokkakaloihin erikoistunut merikotkapari. Pilkkijöiden kalapaikat ovat talvella sekä nuorten että aikuisten merikotkien suosiossa. Ahvenanmaalla merikotkat saalistavat myös särkiä, mutta muualta rannikkoalueelta särkeä ei ole havaittu ravintonäytteistä. Merenkurkun merikotkat syövät hieman lohta ja Lapin merikotkat siian silloin tällöin. Merikotka käyttää ravinnokseen kalaa ja vesilintuja, mutta myös nisäkkäitä. Tietty kunnioitus niillä kuitenkin merikotkia kohtaa on ja ne ymmärtävät olla provosoimasta liikaa isompiaan. Mitä kaikkea tämä huippupeto käyttää ravinnokseen ja onko niiden kasvaneella määrällä kenties vaikutusta muihin lajeihin. Ahvenanmaalla hauki oli merikotkan yleisin saalislaji 1980-luvun alussa, mutta jo vuosikymmen lopussa haahka oli ohittanut hauen. Tietyt merikotkien saalislajit ovat runsastuneet ja toiset vähentyneet 1980-luvulta ja tämä näkyy myös merikotkien ravinnonkäytössä. Osa merikotkista talvehtii Ruotsin suurilla järvillä. Särkikalat tulevat kotkan ruokapöydässä hyvänä kakkosena, etelärannikolla ne jopa ohittavat hauen. Yksittäisiä havaintoja on myös seuraavista kalalajeista: nieriä, taimen, kirjolohi, silakka, turpa, ruutana, karppi, turska, kuha, kiiski, kampela ja piikkikampela. Lajin pelastamiseksi aloitettiin suojelutoimet, jotka onnistuivat yli odotusten. Merialueella tilanne on hieman erilainen. Merikotkat eivät osaa sukeltaa saaliinsa perään, vaan nappaavat pinnan läheisyydessä uivia kaloja. Lahna on särkikaloista kaikkein suosituin ja kakkosena tulee säyne. Sisäsaaristossa on paljon matalia lahtia, jotka ovat merikotkille paremmin soveltuvia saalistusvesiä, joten kotkien ravinto on enemmän kalapainotteista. 50 vuotta sitten tilanne oli aivan toinen. Kalojen osuus merikotkien ravinnossa on vähentynyt Ahvenanmaan keskija ulkosaaristossa 1980-luvulta, mutta vastaavasti kalan, erityisesti lahnan, osuus on kasvanut sisäsaaristossa. Tästä johtuen lokit ja varikset saavatkin olla rauhassa kalastajien apajapaikoilla ilman että niiden tarvitsee pelätä joutuvansa itse merikotkan saaliiksi. Aikuiset merikotkat ovat reviiriuskollisia ja pysyvät alueellaan koko pesimäajan, mutta nuoret linnut liikkuvat laajemmin. Sen sijaan lohikaloilla on hyvin pieni osuus merikotkien ravinnossa. Ahvenia syödään jonkin verran, mutta niiden merkitys näyttää vähentyneen. TEKSTI CAMILLA EKBLAD, ÅBO UNIVERSITET KUVA KARI PIHLAJAMÄKI. Ulkomerellä kalat uivat syvällä merikotkien ulottumattomissa. Suutari on suosittua merikotkien ravintoa Uudenmaan alueella ja made Lapissa. Haahkakannat kasvoivat tuohon aikaan voimakkaasti ja samaan aikaan hauella alkoi mennä huonommin. Se syö mielellään myös valmiista pöydästä ennemmin kuin saalistaa itse. Näin ollen merikotkien ravinnonkäyttö vaihtele pesimäalueen mukaan. Mitä kaloja merikotka syö. Myös rehevöityminen on vaikuttanut Itämeren lajistoon ja samalla myös merikotkien ravinnonkäyttöön. Hauki on selvä ykkönen merikotkan ruokapöydässä. Se tarkoittaa, että myrkyt myös kertyvät ravintoverkossa eli huippupedot keräävät itseensä kaikki saaliseläimiensä sisältämät myrkyt. Kanta toipui ja vuonna 2022 Suomessa on yli 600 pesivää merikotkaparia, joiden lisäksi maassamme elää arviolta muutama tuhat nuorta merikotkaa. Pesimäalue vaikuttaa ravinnonkäyttöön Merikotkat käyttävät yleensä ravinnokseen sitä mitä on helpoiten saatavilla. Pohjoisessa syntyneet merikotkat muuttavat talveksi etelään ja viettävät talven rannikolla tai Hämeessä
Hauet ovat huippupetoja ja voivat elää vanhoiksi. Suurin osa Lapin merikotkista pesii Lokan ja Porttipahdan tekojärvien läheisyydessä, muutama pari Inarin, Muonion, Kemijärven ja Kuusamon alueella. Elohopeapitoisuudet ovat usein korkeita uusien tekojärvien alueilla, mutta Porttipahdalla on ikää jo puoli vuosisataa. Nuorten kotkien eloonjäänti on tänä päivänä korkea. Elohopea on raskasmetalli, joka voi aiheuttaa keskushermostovaurioita ja vaikuttaa lisääntymiseen. Lajisuhde on rannikolla varsin samanlainen, mutta eroaa Lapista.. 34 • Suomen Kalastuslehti 2 huippupetoja kuten merikotkaa voidaan käyttää indikaattorilajina ympäristömme tilasta. Ne ehtivät keräämään itseensä elinaikanaan paljon myrkkyjä, jotka siirtyvät haukia ravinnokseen käyttäviin merikotkiin. Uusimman tutkimustiedon mukaan Porttipahdan elohopeapitoisuudet eivät enää ole niin korkeita, mutta tutkimuksessa oli tutkittu vain pieniä haukia, minkä vuoksi ei havaittu, että ympäristössä edelleen on elohopeaa. Suomen merikotkakanta on kasvanut siinä määrin että vuodesta 2019 lähtien laji ei ole enää ollut uhanalainen. Merikotkien menestyksellä voi kuitenkin olla vaikutusta sen ravinnokseen käyttämiin lajeihin ja saattaisi olla viisasta, ettei lintujen eloonjääntiä enää keinotekoisesti kasvatettaisi. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että Porttipahdan elohopeapitoisuudet ovat edelleen koholla ja voisi olla tarpeen välttää syömästä ainakin suuria määriä suurikokoisia järvestä pyydettyjä petokaloja. Merikotkan poikasten elohopeapitoisuudet eivät onneksi olleet hälyttävän korkeita. Porttipahdan läheisyydessä pesivien ja runsaasti haukea ravinnokseen käyttävillä merikotkilla on korkeammat elohopeapitoisuudet. Vaikka mahtavan merikotkan saaminen kalakaveriksi on hienoa asia, ei linnuille enää pitäisi jättää kaloja jäälle ravinnoksi. Suomen rannikkoalueella pesivillä merikotkille ei ole havaittu korkeita elohopea-arvoja, mutta Lapin kotkilla elohopeapitoisuudet ovat huomattavan korkeita. Eri kalalajien osuus merikotkien saaliissa rannikkoalueella (Uusimaa, Turunmaa, Ahvenanmaa, Merenkurkku ja Pohjanlahti) ja Lapissa
Järvessä elävästä kuoreesta voikin ihon läpi erottaa kylkiruodot, sisäelimet ja aivot. Nopeakasvuisimmat yksilöt elävät eteläja lounaisrannikolla, jossa ne saavuttavat yleisesti 30 cm pituuden. Kuore elää suurimman osan ajastaan 15 – 40 metrin syvyydessä. Muulloin ne oleskelevat ulompana avomeren laidalla. 10 faktaa kuoreesta TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Kuoretta kutsutaan varsinkin merialueella usein myös norssiksi. Lähteet: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. Pintaan ne nousevat hämärän tullen eläinplanktonin perässä, mutta päivän kajastus ajaa ne takaisin syvyyksiin. Kuoreen kylkiviiva on epätäydellinen ja se päättyy jo rintaevän etupuolella. Monien mielestä kuore on tuoksustaan huolimatta yksi parhaimmista ruokakaloista. 7. Järvessä elävässä kuoreessa tuoksu on voimakkaampi kuin meressä elävässä. Suomen Kalastuslehti 2 • 35 1. Kuore on kohtalaisen lyhytikäinen. Meressä elävä kuore kasvaa nopeammin kuin järvessä elävä. 9. 5. Merellä kuoretta tavataan rantavesissä talvella ja keväällä tapahtuvan kudun aikaan. Nimi tulee kalan ruotsinkielisestä nimestä nors.. Kuoreella (Osmerus eperlanus) on tuoretta kurkkua muistuttava ominaistuoksu. Se elää useissa järvissä enintään 6 – 7-vuotiaaksi. 3. Kalan erikoinen tuoksu poistuu kalaa kuumennettaessa. 4. 10. Kuoreen suomut ovat läpinäkyviä ja ihon pigmentti on vähäistä erityisesti vatsapuolella sekä kylkien alaosassa. Kuoreen lisääntyminen tapahtuu useimmiten virtaavissa vesissä, mutta myös järvenrantojen matalat kivija sorapohjat soveltuvat kutualueiksi. Suomen kalat. Kudulle saattaa kerääntyä monituhatpäisiä kuorejoukkoja, joiden alta ei välttämättä pysty näkemään vesistön pohjaa. 6. Vanhin saaliiksi saatu kuore on ollut Hiidenvedestä pyydetty 10-vuotias yksilö. 2. 8
36 • Suomen Kalastuslehti 2 Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN PÄIVÄKIRJA Uudistettu painos kalastuksenvalvojan päiväkirjasta. Hinta: 20,00 € Muista tilata ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta: 8,00 € KALASTUKSENVALVOJAN PIPO Kalastuksenvalvojan pipo viileämpiin keleihin. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Uutuus!
Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimitetyn päivän jälkeen, niin tätä päivää ei lueta määräaikaan. Yksinkertainen vastaus kuuluu, että itse kokouspäivää ei lasketa mukaan ja sitten lähdetään laskemaan taaksepäin. Jos pykälän kolmas momentti on joltakulta päässyt unohtumaan, niin se kuluu seuraavasti: (K) kutsu on asianmukaisesti toimitettu, kun edellä tarkoitetut kirjeet on postitettu ja ilmoitus julkaistu vähintään 14 päivää ennen kokousta. MITEN TÄMÄ tulisi sitten laskea. JÄRJESTÖJA OSAKASKUNTATOIMINNASSA mukana olevat lukijat tietävät varsin hyvin miten paljon määräaikoja keväisiin osuu ja että kutsujen olisi lähdettävä näihin määräaikoihin nähden ajoissa. Suomen Kalastuslehti 2 • 37 LAKIASIAA MÄÄRÄAIKOJEN YLITYKSILLÄ on seurauksensa. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeinen päivä määräajan loppupäivänä. järjestettävään osakaskunnan kokoukseen kutsujen olisi lähdettävä ja ilmoitus julkaistava viimeistään 10.?3. Esimerkiksi 24.?3. Tämä tuli taas harvinaisen selvästi esille, kun lehden toimitussihteeri ystävällisesti muistutti minua tämän kirjoitelman puuttumisesta. Vaan miten sitten tulisi toimia, kun on säädetty kuten yhteisaluelain (758/1989) 11 § osakaskunnan kokouksesta koolle kutsumisesta. Yleensähän ilmoitetaan mihin päivämäärään mennessä jonkin asian on tapahduttava. Lailla on myös merkitystä tyytymättömyyden ilmoittamisen, muutoksenhakemuksen jättämisen ja vastauksen antamisen viranomaisissa koska sieltä käy myös ilmi, että asia on toimitettava tai hoidettava ennen aukioloajan päättymistä. Nämä asiat saattavat tuntua turhankin jäykiltä, mutta loppupeleissä ne palvelevat meidän kaikkien etua. Samalla tavalla määrätty aika luetaan taaksepäin annetusta päivästä. Tämän jälkeen tulee sitten harvakseltaan jatkokysymys, mihin tämä sitten oikein perustuu. Tähän joutuu jatkossa kiinnittämään erityistä huomiota, kun viranomaisille annetaan entistä enemmän vapautta järjestää asiansa ja aukiolonsa niin, että ne palvelevat meitä kaikkia paremmin. Kun juristi toteaa ryypänneensä fataalin, kuten asia on tapana ilmaista, hän on siis ylittänyt annetun määräajan. Jos aika olisi määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimitetyn päivän jälkeen, päättyy sinä viikon tai määräkuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää. Rasmus Åkerblom Kalatalouden Keskusliitto Kuinka niitä määräaikoja laskettiinkaan?. SAMASTA LAISTA on johdettavissa myös viranomaisten kanssa toimiessa vastaan tuleva tilanne, että määräpäivän tai määräajan viimeinen päivä ollessa pyhäpäivä saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Ja tämä tekee asioista vastaanottajalle helppoa, kun joku toinen on sen laskutoimituksen jonkin normin perusteella jo tehnyt ja yleensä sen vielä asian yhteydessä kertonut. Juristihan tarttuu silloin lakikirjaan ja sieltä löytyy laki säädettyjen määräaikain laskemisesta (150/1930)
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 38 • Suomen Kalastuslehti 2 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2023 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ Hinta 0,25 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20,00 €
9.6. 1.9. 10.11. 15.12. 4 12.5. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN 2023 Nro Aineisto Ilmestyy 1 6.1. 17.3. Kalastajien pyydyksiin tarttui merialueella kalansaaliin lisäksi 35 tonnia roskaa vuonna 2021. 6 8.9. krs 00700 Helsinki p. 28.4. 7 13.10. 3 31.3. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Heidi Moisio p. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. 6.10. Suomen Kalastuslehti 2 • 39 130. 8 17.11. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Painotuote 4041 0955 YM PÄ RISTÖMERK KI MILJ ÖMÄRK T. 3.2. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. 5 4.8. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2023 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 3/2023 ilmestyy pe 28.4. 2 17.2. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4
Teos on tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille sekä kalastuksenvalvojille. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta 20,00 € Uutuus! Uutta!. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Pykälät haltuun! Kalastussäädöksiä 2023 sisältää kalatalouden keskeisimmät lait ja säädökset