Suomen Kalastuslehti 2/2024 • 1 2/2024 Pohjolan kalat
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2024 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ Hinta 0,26 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20,00 €. 2 • Suomen Kalastuslehti 2/2024 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Suomen Kalastuslehti 2/2024 • 3 Sisältö 10 Pohjolan kalat 14 Vesialueen omistuksen kehittämishanke VOKE 18 Kalan myynti sallittua vai ei. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 14 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. 20 Luvaton kalastus kasvussa 22 Yksikönpäällikkö Nina Helenius 26 Itämerellä heikko lohivuosi 28 ICES suositukset lohisaaliille 30 Hauen elohopeapitoisuus on monen tekijän summa 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakiasiaa 36 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 26 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Kuvittaja Sakke Yrjölä piirtämässä piikkimakrillia
Kalatalouden edistämisvarojen jakautuminen 2018-2024 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 1 200 000 1 400 000 1 600 000 1 800 000 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 Eu ro a (€ ) Omistajakorvausten kehitys 2010-2024* 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000 3 000 000 3 500 000 4 000 000 4 500 000 5 000 000 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 Eu ro a (€ ) Kalatalousalueiden rahoituksen kehitys 2010-2024* SH U TT ER ST O CK 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Omistajakorvauksia 3 580 000 3 327 000 3 050 000 3 170 000 3 735 000 3 000 000 2 860 000 Kalatalousaluetoiminta 1 435 000 1 309 000 1 186 000 1 235 000 1 450 000 1 480 000 1 409 000 Kalatalousneuvonta 1 810 000 1 680 000 1 520 000 1 580 000 1 820 000 2 100 000 2 000 000 Kalatalouden edistäminen 2 450 000 2 270 000 2 055 000 2 135 000 2 500 000 2 675 000 2 550 000 Maksunkantokulut 700 000 700 000 650 000 680 000 800 000 800 000 775 000 Kalatalouden rekisterit 125 000 100 000 100 000 100 000 120 000 120 000 145 000 Kalastusmatkailuohjelma 300 000 600 000 Toimeenpano ja tutkimus 600 000 500 000 1 000 000 Yhteensä 10 100 000 10 286 000 9 161 000 9 400 000 11 725 000 10 775 000 9 739 000 * 2010-2015 vanhan lain mukaiset omistajaja viehekalastuskorvaukset laskettu yhteen * kalastusalueet vuoteen 2019
LUONNONVARAKESKUS PANOSTI merkittävästi kyselyn toteutustapaan ja mahdollisten virhelähteiden vaikutusten vähentämiseen. Jäisikö satunnaisesti mökkikatiskalla pyytäjiltä kalastonhoitomaksu aktiivikalastajia useammin lunastamatta. viehekalastusrasitus selvitettiin nyt toista kertaa nykyisen kalastuslain voimassaolon aikana. Tavoitteenamme on kuitenkin, että omistajakorvauksiin varattava rahasumma ei enää pienenisi, vaan päästäisiin lähemmäs 4 miljoonaa euroa/vuosi -tasoa, jolla oltiin ennen nykyisen kalastuslain voimaantuloa. Suosittujen alueiden rasitusarviot lienevät aika hyvin kohdallaan, mutta asukasja kävijämäärältään vähäisillä kalatalousalueilla arvioissa on kohtalaisen paljon epävarmuutta. Löydät selvityksen netistä Viehekalastusta kalatalousalueilla -nimellä. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Tämä ns. Kalastuspaine keskittyy asuinpaikan lähelle, eli Helsinki-Espoon kalatalousalue oli selvityksen kärjessä. Onko tämä merkki jostain kehityssuunnasta, eli onko esimerkiksi muut harrastukset vähentämässä kalastukseen käytettyä aikaa. TÄLLÄ RASITUSSELVITYKSELLÄ omistajakorvaukset jaetaan kuitenkin seuraavat viisi vuotta. Saadut vastaukset, 6?441 kappaletta antoivat kyselyn vastausprosentiksi 25. Yllättävän pieneltä vaikutti tuo jälkimmäinen luku. Viehekalastuspäivien määrä kalastavaa henkilöä kohti oli myös selvästi pienempi kuin edellisessä selvityksessä. Suomen Kalastuslehti 2/2024 • 5 Omistajakorvauksille uudet perusteet PÄÄKIRJOITUS Tällä rasitusselvityksellä omistajakorvaukset jaetaan kuitenkin seuraavat viisi vuotta.” KALASTONHOITOMAKSUISTA VUOSITTAIN kertyvästä potista yksi siivu jaetaan vedenomistajille korvauksena yleiskalastusoikeuksien käytöstä. VASTANNEISTA 69 % kalasti vain vapavälineillä. Suhteellisesti ottaen runsaasti päiviä kertyi myös Eteläja Keski-Päijänteen, Airisto-Velkuan, Inarin ja Pielisen-Karjalan kalatalousalueille. Vastausinnokkuus verkkokyselyyn ei ollut kuitenkaan kovin suuri. TULOKSIEN TARKASTELU on mielenkiintoista. Joidenkin alueiden osuus kasvoi, toisilla pieneni. Sekä vapavälineitä että seisovia pyydyksiä käytti 27 % vastaajista ja vain seisovia pyydyksiä 4 % vastaajista
Lisäksi ministeriö on päättänyt olla ottamatta vastaan muiden Itämeren EU-jäsenvaltioiden kiintiösiirtoja, minkä seurauksena Suomen Pohjanlahden ja pääaltaan lohenkalastuskiintiö vuodelle 2024 vähenee lähes 39 % eli 16?661 loheen. Maaja metsätalousministeriö on ilmoittanut komissiolle käynnistävänsä tieteellisen lohenkalastuksen, jonka esitetään alkavan 27.5. eli lähes neljä viikkkoa myöhemmin kuin aiemmin. Uudella ohjelmakaudella Nousu-ohjelmalla on käytettävissä valtakunnallisesti vuosittain noin 2 miljoonaa euroa kalojen vapaata liikkumista mahdollistaviin hankkeisiin. Vaikka rahoitus pienenikin edellisestä kaudesta, voidaan sen jatkuvuutta pitää merkittävänä käden ojennuksena virtavesistä riippuvaisten vaelluskalakantojen hoitotyölle. Pelkät osakaskunnan rajat esittäviä karttoja voi tilata muun muassa Maanmittauslaitoksesta. TA PI O G U ST AF SS O N , KK L Lohenkalastukseen suunnitteilla tiukennuksia EU:n päätöksentekoprosessissa on käynyt ilmi, että tieteellistä tietoa Ruotsin Ljunganjoen lohen esiintymisestä Suomen rannikon kaupallisessa ja vapaa-ajan kalastuksessa ei ole riittävästi. Niiden tekemistä varten tarvitaan osakaskunnan kiinteistötunnus. MISTÄ UUSI KARTTA OSAKASKUNNALLE. Kieltoalueita, veneenlaskupaikkoja tai vastaavia lisätietoja sisältäviä osakaskuntien karttoja voi puolestaan tiedustella esimerkiksi Tapio Karttakeskuksesta. Osakaskunnilla on yleensä tarvetta kartoille, joista selviää esimerkiksi osakaskunnan alueen rajat, mahdolliset kalastuskieltoalueet tai veneenlaskupaikat. 6 • Suomen Kalastuslehti 2/2024 LYHYET NOUSU SAI JATKOA VUOTEEN 2027 Valtakunnallinen Nousu-ohjelma on saanut jatkorahoitusta vuosille 2024 – 2027. Näillä toimenpiteillä ministeriö pyrkii mahdollistamaan Ruotsin Ljunganin lohen suojelemisen, täsmäsäädellyn lohenkalastuksen Suomen rannikolla ja päätöksenteossa tarvittavan tieteellisen tiedon keräämisen sekä vahvistamaan Tornionja Simojokeen suuntautuvan kutuvaelluksen edellytyksiä.
nieminen@elisanet.fi. 13,5 Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan kaupallisten kalastajien pyydyksiin tarttui merialueella roskia yhteensä noin 13,5 tonnia vuonna 2022. Viimeisiä molemmat mitat sisältävää Silmämittapakettia (22 €) voi tiedustella valmistajalta sähköpostilla antti. Silmämitta on mittatulkki, joka työnnetään verkon silmästä läpi ja se näyttää selkeästi verkon silmäkoon. Määrä on noin 60 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Ensi kesäksi Pohjanlahdelle suunniteltu tieteellinen lohenkalastus vaatisi tarkkaa kirjanpitoa niin kaupallisten kalastajien kuin vapaa-ajan kalastajien lohisaaliista. Sen voi toki mitata mittanauhalla, mutta helppoa se ei ole. LOPUT SILMÄMITAT MYYNNISSÄ Kalaverkon silmäkoon arvioiminen paljaalla silmällä on suhteellisen vaikeaa. Aiheeseen kehitetty Silmämitta antaa verkon silmäkoon helposti ja nopeasti. Mittatulkki levenee kärjestään kahvaa kohden ja verkon eteneminen pysähtyy, kun silmäkoko on saavutettu Silmämitan valmistus on päättynyt. AN TT I N IE M IN EN. Suomen Kalastuslehti 2/2024 • 7 LYHYET TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO Loviisalainen kaupallinen kalastaja Mikael Lindholm pitää tarkkaa tutkimuskirjanpitoa lohisaaliistaan
– Parhaiten myönteinen kehitys näkyy Suomenlahden pienissä puroissa ja Isojoella. Vuoropuhelu onkin ensiarvoisen tärkeää, jotta väärinkäsityksiltä ja ongelmilta vältytään. On myös tapauksia, joissa kalastajien toiminta ei ole vastannut vesialueen omistajien myöntämien lupien ehtoja. 8 • Suomen Kalastuslehti 2/2024 LYHYET KALASTAJIEN VESILLE PÄÄSYÄ PARANNETAAN Pohjois-Savon ELY-keskus myönsi alkuvuodesta rahoitusta Päijänne-Leader ry:n hallinnoimalle hankkeelle, jonka tavoitteena on luoda hyvä keskusteluyhteys vesialueen omistajien, eli lähinnä osakaskuntien, ja kaupallisten kalastajien välille. Perämereen laskevissa joissa meritaimenkannat eivät ole vahvistuneet yhtä selkeästi, kertoo Luken erityisasiantuntija Ville Vähä. Hankkeen toiminta kattaa koko Sisä-Suomen Kalaleaderin toiminta-alueen, eli Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakunnat sekä Kouvolan, Pertunmaan ja Kuhmoisten kunnat. Itämeren meritaimenet elpyvät Luonnonvarakeskuksen (Luke) syksyn 2023 seurantojen perusteella suurimmat meritaimenen poikastiheydet ovat Suomenlahden joissa. Vaellusesteiden poistot, virtavesien kunnostukset, kalastusrajoitukset ja luonnontaimenen rauhoitus ovat parantaneet usean Suomen rannikkojoen meritaimenkannan tilaa. Tämä on tärkeää, sillä usein ongelmien taustalla on se, ettei kaupallisten kalastajien toimintatapoja ja vaikutuksia kalakantoihin tunneta. Taimenen kesänvanhojen poikasten tiheydet Longinojalla, Ingarskilanjoella ja Mustajoella viimeisten 20 vuoden aikana TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Ensimmäiset toimenpiteet on kuitenkin tarkoitus keskittää Vesijärven pohjoispuolelle, Ruotsalaiselle sekä Konnivedelle
3. Myös useille kalastuskohteille on enemmän kysyntää kuin mitä lupia voidaan myöntää. Pihlajaveden kalatalousalueen käyttöja hoitosuunnitelman mukaisia rajoituksia asetetaan voimaan myöhemmin, koska suunnitelma on vasta hyväksymisvaiheessa. Suomen Kalastuslehti 2/2024 • 9 LYHYET VANHAT LASIKUITUVENEET TULISI KIERRÄTTÄÄ ASIANMUKAISESTI Tiedon puute veneiden jätehuollosta, kuljetuksen vaikeus ja kustannukset ovat ympäristöministeriön selvityksen mukaan merkittävimmät esteet käytöstä poistettujen lasikuituveneiden asialliselle käsittelylle. Tarkkoja tietoja on vaikea saada, sillä vain osa veneistä täytyy rekisteröidä. Merkittävä osa lasikuituveneistä on pienveneitä, kuten soutuveneitä. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Yöveden ja Suur-Saimaan välisessä Hampunsalmessa kielletään verkkokalastus ympärivuotisesti vaelluskalojen suojelemiseksi. Kuhan pyyntimitta nousee 42 cm:stä 45 cm:iin Kyyvedellä sekä Mäntyharju-Vuohijärven, Puulan, Mikkeli-Luonterin ja Heinävedenreitin kalatalousalueilla. Käytöstä poistuvien veneiden lukumääräksi arvioidaan elinkaarilaskelmien pohjalta jopa yli 10 000 vuodessa. Vaelluskapeikkojen ja lisääntymisalueiden rajoituksista sekä Saimaannieriän suojelemiseksi asetettavista rajoituksista tiedotetaan myöhemmin keväällä. Puulan kalatalousalueella rasvaeväleikatun taimenen alin pyyntimitta nousee 55 cm:iin. Rajoitukset perustuvat kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmiin ja niistä annettuihin lausuntoihin, ne asetettiin voimaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen päätöksellä. Lasikuituveneet luokitellaan sekajätteeksi tai polttokelpoiseksi jätteeksi. Hylätyt veneet ovat ympäristössä epäsiistejä ja rumentavat maisemaa. Kotitalouksien soutuveneitä ja muita pienveneitä vastaanotetaan maksua vastaan kuntien jäteasemilla. Jätehuollon piiriin tulevat veneet päätyvät tällä hetkellä pääosin poltettavaksi. Erityisesti Eteläja KeskiSuomen kosket ja monet Lapin joet ovat kohteita, joihin kaikki halukkaat eivät saa lupia. Rajoitus tuli voimaan 1. Viime vuonna valtion vesille hankittiin 101?258 kalastuslupaa, mikä on selvästi edellisvuotta enemmän, uutisoi Metsähallitus. Myydyimpiä kalastuskohteita viime vuonna olivat Ruunaan kosket Lieksassa (4?400 lupaa), Hossa Suomussalmella (4?300 lupaa) ja Evon Niemisjärvet Hämeenlinnassa (4?100 lupaa). SAIMAALLE UUSIA VERKKORAJOITUKSIA Saimaalla kielletään kohojen avulla pintaan tai väliveteen laskettavat verkot, muikkuverkkoja lukuun ottamatta. Rajoitukset tulevat voimaan 1.3.2024 ja ovat voimassa alueesta riippuen jopa vuoden 2032 loppuun. Päätöksissä on otettu huomioon Saimaan järvilohen ja taimenen erittäin heikko tilanne, minkä vuoksi kalastuksen sivusaaliskuolleisuuden vähentäminen on nyt erityisen tärkeää. 2024 ja koskee Heinävedenreitin, Haukiveden, Puumalan ja Mikkeli-Luonteri kalatalousalueen vesiä. Lasikuituveneiden määräksi Suomessa arvioidaan yli 700 000. Heinävedenreitin kalatalousalueella rasvaeväleikatun taimenen alin pyyntimitta nousee 60 cm:iin
10 • Suomen Kalastuslehti 2/2024 Pohjolan kalat Kuvittaja Sakke Yrjölä on tuttu Suomen kalat teoksen upeista yksityiskohtaisista akvarellimaalauksista Suomessa esiintyvistä kalalajeista. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Uudessa Pohjolan kalat sarjassa taiteilija esittelee käsin maalattuja lajitunnistuskuvia KoillisAtlantin ja Jäämeren kalalajeista
Suomen Kalastuslehti 2/2024 • 11 Kuvittaja Sakke Yrjölä piirtämässä piikkimakrilia Helsingin venemessuilla helmikuussa 2024.
Kirjan lisäksi on ilmestynyt postikortteja, julisteita ja jopa Yrjölän piirroksilla päällystettyjä uistimia. Seuraavaksi jatketaan maalaamalla laadukkailla UV-valoa kestävillä vesiväreillä kalan vaaleammat sävyt. Taiteilijan messupöydällä on työn alla piikkimakrilli, jota hän viimeistelee tottuneesti ja tarkasti. Kun lähdetään rannikon matalista vesistä syvemmälle esimerkiksi 300?–?500 metrin syvyyteen, se on vieläkin vaikeampaa. Kalojen piirtämien on aina ollut intohimoni ja mottona on ollut, että pitää tehdä itselleen tärkeitä juttuja, taiteilija kuvailee. Tämän tarinan lopun me jo tiedämme. Jos kalaan on piirrettävä 4?000 pientä kolmiulotteista suomua, niin aikaa kuluu, mies vakuuttaa.. 12 • Suomen Kalastuslehti 2/2024 V enemessuilla istuu työpöydän äärellä keskittynyt mies. Mielenkiintoista. Tässä välissä piirtäjä intoutuu näyttämään miten kuivamustekynällä voi tehdä paksua tai hyvin hentoa ja ohutta viivaa, esimerkiksi kalan hentoja, joskus lähes näkymättömiä suomuja. Kaiken kaikkiaan hänen mukaansa tarvitaan vielä ainakin 30?–?40 retkeä ennen kuin asia jollain mallilla. Hänen takanaan on valaistulla seinällä upeita piirroksia Norjan rannikon kalalajeista. Norjan rannikolta löytyy paljon suomalaisille tuttuja kalalajeja, kuten turska, seiti ja makrilli, mutta myös valtavan paljon harvinaisia ja vaikeasta tavoitettavia kaloja, Yrjölä aloittaa. Juuret lapsuudessa Yrjölän innostus kaloihin sai alkunsa jo lapsuudessa. Suuntana Norja Palataanpa ajassa hieman taaksepäin. Kun Suomen kalat valmistui, oli aika miettiä mitä tehdä seuraavaksi. Siis aivan kuten pienelle Sakke-pojalle aikoinaan kävi. Hän haluaa, että myös muut ihmiset oppivat kaloista ja luonnosta. Aika riippuu kunkin kalan vaatimista yksityiskohdista. Kaikkien retkien tavoitteena on etsiä ja pyytää uusia kalalajeja, saada ne ensin ikuistetuksi valokuvina ja lopulta maalauksina. Pohjolan kaloja varten Yrjölä oli helmikuuhun mennessä tehnyt kahden vuoden aikana seitsemän eri kalastusretkeä ja suunnitteilla on tehdä tänä vuonna vielä 4?–?5 retkeä lisää. Lopulta hän uskaltautui edesmenneen professori Hannu Lehtosen ja kalabiologian opettaja Kari Nybergin luo näyttämään piirroksiaan ja ehdottamaan uuden Suomen kalat -kirjan tekemistä. Kun muste on kuivunut, Yrjölä pyyhkii paperilta lyijykynän jäljen. Pikkuhiljaa kuvista tuli yhä parempia. Kesämökillä pieni Sakke-poika luki Erkki Halmeen Pohjolan kalat värikuvina kirjaa niin ahkerasti, että lopulta kirja kului miltei puhki nuoren kalamiehen käsissä. Seuraavaksi kala piirretään puhtaaksi kuivamustekynän avulla. Kuvittaessa voi korostaa asioita, jotka eivät erotu valokuvassa, Yrjölä näyttää. Jokainen kalastaja tietää, että jo pienestä järvestä on vaikeaa saada harvalukuista siikaa, mutta lahnaa tulee miltei pyytämättä. Lopuksi kuvaan saatetaan tehdä vielä useamman kerran pieniä viimeistelyjä ja korjauksia. Esimerkiksi juuri työn alla olevan piikkimakrillin pyrstön varressa olevat piikit eivät näy valokuvassa, mutta piirroksessa ne saa tuotua esille. Kuvateoksen synty Venemessuilla on arkipäivänä hiljaista, joten Yrjölä näyttää minulle miten kalan piirtäminen etenee. Jos vaivalla ylös syvyyksistä kelattu saalis onkin jokin tavallinen kalalaji, on vain yritettävä uudelleen, huokaisee Yrjölä. Sen jälkeen siirrytään tummempiin sävyihin. Mutta meressä on niin paljon vettä ja kaloja, että sen harvinaisemman saaminen on todella vaikeaa. Kalasta tehtävän kuvaoriginaalin valmistaminen vie Yrjölältä yhdestä viiteen päivään. Lapsuudessa tuli harrastettua kalastusta jotakuinkin kaikilla mahdollisilla tavoilla mato-ongesta verkkoihin, Yrjölä muistelee. Työ alkaa lyijykynällä, jolla akvarellipaperille hahmotellaan kalan ääriviivat ja isommat yksityiskohdat, tehdään rautalankaversio, kuten Yrjölä itse asian ilmaisee. Luonnollinen suunta oli lähialue, Norja ja Atlantin rannikon merikalat. Kun kalastaa syvällä, ei voi etukäteen millään tietää mitä onkeen tarttuu. Yhtenä Yrjölän tavoitteena on ollut myös viestiä kuvillaan. Joskus vuoden 2010 tienoilla Yrjölä alkoi tehdä omia maalauksia kaloista. Vaikka Pohjolat kalat – kuvitusoriginaaleja näyttely on juuri avautumassa Helsingissä, ei sarja suinkaan ole vielä valmis. Ja toden totta. Piirrettäviä kaloja on vielä vaikka kuinka paljon. Kuvittaja Sakke Yrjölä on tullut venemessuille esittelemään uuden Pohjolan kalat sarjansa maalauksia
Suomen Kalastuslehti 2/2024 • 13 Takaisin tulevaan näyttelyyn Venemessuilla olevalla seinällä eivät ole esillä originaalit piirrokset toisin kuin tulevassa näyttelyssä. Aivan mahtavaa. Piirtäminen on vasta toiseksi parasta, naurahtaa Yrjölä. Yrjölä kertoo, että Aalto-yliopisto tilasi äskettäin 10 originaalia Pohjolan kalat sarjasta. Kalastus on hauskaa, ja erityisen nautinnollista se on kauniina päivänä. Haastattelun lopuksi saan kutsun viikonloppuna avautuvaan näyttelyyn. Yksi Yrjölän vakioasiakas on tilannut uuden lajitaulun aina kun he ovat saaneet mökiltään uuden kalalajin. Vasta sen jälkeen tulostetaan messuilla näytteillä oleva kehystetty taulu. Valmis originaali vesivärimaalaus skannataan ja käsitellään tietokoneella. Tauluja hankkivat hyvin erilaiset ihmiset ja eri syistä. Sata on maksimi, sen enempää taiteilija ei tee. Riippuen lajista, kuvia on tulostettu 30, 50 tai 100. Yrjölä kertoo lähettäneensä kutsun Pohjolan kalat näyttelyn avajaisiin myös Norjan Suomen suurlähettiläälle, joka taiteilijan suureksi yllätykseksi ilmoitti saapuvan näyttelyn avajaisiin puolisonsa kanssa. Yrjölän kaikki tulosteet ovat numeroituja, 1, 2, 3 ja niin edelleen. Messuseinällä olevat taulut ovat myynnissä 140 euron kappalehintaan. Aiheesta lisää: Pohjolan kalat – kuvitusoriginaaleja, Galleria Kuvitus, Helsinki 17.2.–17.3. Fish art by Sakke Yrjölä www.vire-design.fi/ Piikkimakrillin lukuisten yksityiskohtien piirtäminen on äärimmäisen tarkkaa.. Originaalitkin ovat myynnissä, mutta hinta on korkeampi. Lopuksi kysyn mikä kalataitelijan työssä on parasta
TEKSTI JA KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Hanketyö on jo käynnistynyt ja keskustelu osakaskuntien yhdistämisistä käy vilkkaana. 14 • Suomen Kalastuslehti 2/2024 Vesialueen omistuksen kehittämishanke VOKE Kalatalouden Keskusliitto sai eduskunnalta 100?000 euron suuruisen määrärahan vesialueen omistuksen kehittämiseksi
Luonnonvarakeskuksen edeltäjän Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) ”Kalaveden omistajan profiili” -tutkimuksessa suurimmaksi vesialueiden käyttöön ja hallintoon liittyvä ongelmaksi nimettiin vesialueiden omistuksen hajanaisuus ja pienet omistusyksiköt. Suuremmat omistajayksiköt antavat myös merkittävästi paremmat mahdollisuudet kaupallisen kalastuksen pyyntilupien. Vesialueiden yhdistäminen Vesialueen omistajayksiköiden toimintakykyä voidaan parantaa usealla eri tavalla. Vesialueiden yhdistämisen ja yhteistyön lisäämisen tarve on noussut esille toistuvasti Kalatalouden Keskusliiton selvityksissä, viimeksi Okra-näyttelyn (2023) sekä Riihimäen erämessujen (2022) sekä Farmari-näyttelyn (2022) vieraille tehdyissä kyselyissä. Vesialueen omistajien määräksi on arvioitu noin 1,5 miljoonaa henkilöä. Etelä-Savossa osakaskuntia yhdistämällä on osakaskuntien keskimääräinen koko kasvanut 250 hehtaarista yli 6?000 hehtaariin. Kalatalouden Keskusliitto haki viime syksynä eduskunnan valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostolta vesialueen omistuksen kehittämishankkeeseen 100?000 euron rahoitusta, joka myönnettiin vuodeksi 2024. Osakaskuntia yhdistettäessä eri kiinteistörekisteriyksikköinä olevat vesialueet voidaan yhdistää maanmittaustoimituksella, jolloin saadaan aikaan luonteeltaan pysyvä, suurempi yhtenäinen vesialue. Suomen Kalastuslehti 2/2024 • 15 S uomessa on noin 20?000 yhteisen vesialueen osakaskuntaa, joiden yhteispinta-ala on 3,9 miljoonaa hehtaaria. Isojen osakaskuntien toiminta on nykyaikaista, tarvittavia toimijoita löydetään ja talous on vahvalla pohjalla. Vesienja kalastonhoitoon sekä kalastuksenvalvontaan pystytään panostamaan selkeästi entistä enemmän. Neuvonta on auttanut osakaskuntia selviytymään perustoiminnastaan ja siinä ilmenneistä ongelmista. Viime vuosina ongelma on kärjistynyt väestön ikääntymisen myötä: pienissä omistajayksiköissä toiminta on päättymässä toimijoiden loppumisen takia. Lisäksi on yhdelle kiinteistölle kuuluvia yksityisiä vesialueita sekä valtion omistamia vesialueita. Kalatalouden Keskusliitto on saanut vuosittain avustusta osakaskuntien neuvontatoimintaan maaja metsätalousministeriöltä. Alueen toimijoille tehdyn kyselyn perusteella kalastajat ja vesialueen omistajat ovat erittäin tyytyväisiä uusien osakaskuntien toimintaan ja sen tuomiin mahdollisuuksiin. Osakaskuntien toiminnan turvaaminen pidemmällä aikavälillä edellyttää kuitenkin valtakunnallista suurimittaista kehittämistyötä vesialueiden yhdistämisten ja muun yhteistoiminnan kehittämisen kautta
16 • Suomen Kalastuslehti 2/2024 myöntämiselle sekä vapaa-ajan kalastuksen yhtenäislupien kehittämiselle. Kalatalouden Keskusliiton iktyonomi Niina Koivunen on jo käynyt läpi kaikkien Suomen 118 kalatalousalueen käyttöja hoitosuunnitelmia ja selvittänyt mitä niissä on kirjattu vesialueiden yhdistämisistä tai omistajien yhteistyön kehittämisestä. Tämä on tilanne esimerkiksi monin paikoin rannikolla yksityisten vesipalstojen suuren määrän takia. Työn tekee liiton henkilöstö hankevastaava Risto Vesan johdolla yhteistyössä keskusliiton alueellisten jäsenjärjestöjen, kalatalousalueiden sekä Maanmittauslaitoksen kanssa. Selvityksessä on useita osa-alueita Kalatalouden Keskusliiton hankkeen ydinajatus on edellä kuvailtujen toimintamallien laajentaminen koko maata kattavaksi. Muut yhteistoiminnan muodot Vesialueiden yhdistämiset maanmittaustoimituksilla eivät kuitenkaan aina ole järkevin ja kustannustehokkain keino kehittää vesialueen omistajien yhteistoimintaa. Yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa tuotetaan karttapohjia vesialueen omistuksesta tällä hetkellä ja tutkitaan voiko Kiinteistötietojärjestelmän (KTJ) avulla tuottaa omistuksen hajanaisuutta kuvaavia karttoja, eli arvioida yhdistämistarvetta tältä pohjalta. Liitto tekee vuoden 2024 aikana laajan selvityksen, jossa maakuntatasolla arvioidaan vesialueiden käytännön yhdistämistarve, yhdistämisistä saatava hyöty suhteessa kustannuksiin sekä vaihtoehtoiset tavat tehostaa vesialueiden hoitoa. Lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus.. ELY-keskuksille suunnataan webropol-kysely, jonka tarkoitus on selvittää millä alueilla on heidän näEtelä-Puruveden osakaskuntien yhdistämishankkeen lähtötilanteessa 16 000 ha alueella oli 80 osakaskuntaa, järjestäytymättömiä ja yksityisiä vesialueita. Esimerkkeinä voi mainita tehtäviensiirtosopimukset kalatalousalueille tai viereiselle vedenomistajalle, joiden avulla monin paikoin on pystytty hoitamaan vesiä omistusrajat ylittäen. Sopimuspohjainen omistajien välinen yhteistyö on tällöin luonteva vaihtoehto tehostaa toimintoja ja kynnys tällaiselle yhteistyölle on tavallisesti suhteellisen alhainen
Mitä paremmin saamme kaikki mukaan ja koottua kattavan kuvauksen nykytilanteesta ja tulevista toiveista, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on kehittää vesialueiden omistuksen rakennetta myös tulevina vuosina. Sehän on meidän kaikkien kalavesillä liikkuvien yhteinen etu. kemyksensä mukaan tarvetta yhdistämisille tai yhteistyön kehittämiselle. Osakaskuntien ei kannata jäädä asian suhteen odottamaan ja katsomaan mitä ympärillä tapahtuu. Mikäli Risto Vesa tai joku muu hankkeessa työskentelevä on teihin yhteydessä, niin osallistukaa selvitykseen ja olkaa aktiivisia. Tapaamisissa keskitytään kunkin kalatalousalueen kalataloudellisesti tärkeimpiin alueisiin. Lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus.. Samaa kyselypohjaa voidaan hyödyntää myös Kalatalouden Keskusliiton jäsenjärjestöille, Suomen Ammattikalastajaliitolle ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestölle. Viestinnällä on näin laajassa hankkeessa merkittävä rooli. Uuden muodostuvan osakaskunnan vesilalueet 13 000 ha kartassa sinisellä. Ilman tekijöitähän osakasEtelä-Puruveden osakaskuntien yhdistämishankkeen tilanne 18.2.2024, jolloin yhdistämispäätöksen oli tehnyt 44 osakaskuntaa. Osakaskuntien kannattaa olla aktiivisia Osakaskuntien kannattaa myös itse olla aktiivisia yhdistämistoimien suhteen. Omistajarakennetta ja tarvittavia toimenpiteitä tarkastellaan myös maakunnittain. Suomen Kalastuslehti 2/2024 • 17 kuntien toiminta käy mahdottomaksi. Hankevastava Vesa on jo aloittanut henkilökohtaiset tapaamiset kasvokkain tai Teamsin välityksellä kalatalousalueiden toiminnanjohtajien ja jäsenjärjestöjen toimihenkilöiden kanssa. Kalatalousalueiden kokouksissa keskustellaan tällä hetkellä vilkkaasti siitä riittääkö osakaskunnissa tekijöitä ja pitäisikö osakaskuntia saada yhdistettyä. Aiheesta on jo tehty mediatiedote, hanketta esitellään kalatalousaluepäivien yhteydessä ja siitä viestitään Ahvenpostin välityksellä
Tilanne ihmetyttää niin kaupallisia kalastajia, kalastuksenvalvojia kuin poliisia. Asia herättää hämmennystä, koska eikö ainoastaan kaupallisten kalastajien kuuluisi saada myydä kalaa. Laki yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta antaa vastauksen siihen mitä seuraa, jos vapaa-ajankalastaja myy merialueelta pyytämäänsä kalaa. Siihen koitamme nyt ottaa kantaa. Luonnolliselle henkilölle määrättävä rikkomusmaksu on enintään 25?000 euroa ja oikeushenkilölle enintään 50?000 euroa. TEKSTI JA KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Kalan myynti sallittua vai ei?. Lain 49 § 18 kohdan mukaan Ruokavirasto määrää rikkomusmaksun sille, joka: 18) pitää virkistyskalastuksesta peräisin olevia saaliita kaupan vastoin neuvoston valvonta-asetuksen 55 artiklan 2 kohdan säännöstä Rikkomusmaksun suuruus määräytyyn 50 § 2 momentin mukaan Muista 49 §:ssä tarkoitetuista rikkomuksista kuin tämän pykälän 1 momentissa tarkoitetuista rikkomuksista määrättävä rikkomusmaksu on vähintään 300 euroa. Merialueella myynti on kielletty Merkittävin ero tulee siitä, onko vapaa-ajankalastajan saalis pyydetty merialueelta vai sisävesiltä. Merialueelta saadun saaliin ensimyynnistä ja sen rajoituksista säädetään Euroopan unionin lainsäädännössä ja sen toimeenpanemiseksi annetussa kansallisessa lainsäädännössä. EU:n kalastuksen valvonta-asetuksen 1224/2009 virkistyskalastuksen valvonnasta kertovan 55 artiklan 2 kohdassa todetaan Virkistyskalastuksesta saatujen saaliiden kaupan pitäminen on kielletty. Kalastuslain 91 § 3 momentissa asia ilmaistaan seuraavasti. Osa kauppiaista on kaupallisia kalastajia, joille myynti on sallittua, mutta osa myyjistä on selkeästi vapaa-ajankalastajia. Tässä teksti on täysin selvä. EU:n lainsäädännön mukaan vapaa-ajankalastajan mereltä pyydetyn kalan myynti ei siis ole sallittua. Voidaanko asiaan puuttua ja kenen toimesta. Mikäli vapaa-ajankalastaja siis myy merialueelta pyytämäänsä kalaa, hän syyllistyy rikkomukseen, josta häVapaa-ajankalastajien kalan myynti puhuttaa niin nettipalstoilla kuin kahvipöydissä. Mikä on totuus kaupasta, saako kalaa myydä vaiko ei. 18 • Suomen Kalastuslehti 2/2024 F acebookin keskustelupalstoilla näkee vähän väliä kaupattavan kalaa aivan avoimesti
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin sisävesialueilla sovellettavasta virkistystai kotitarvekalastuksesta peräisin olevien saaliiden osittaisesta myyntikiellosta. Kalastuslain tulkinnan osalta kirjoitusta varten on kuultu erityisasiantuntija Roni Seléniä ja hallitussihteeri Irena Pirhosta maaja metsätalousministeriöstä. EU-säädösten tulkinnan osalta kirjoitusta varten on haastateltu lainsäädäntöneuvos Maija Melaa maaja metsätalousministeriöstä. Laki koskee yhtä lailla verkoilla tai katiskalla pyydettyä saalista kuin jigaamalla tai pilkkimällä saatua saalista. Suomen Kalastuslehti 2/2024 • 19 nelle voidaan määrätä vähintään 300 euron rikkomusmaksu. Sisävesiksi luetaan sekä järvet että joet. Pienimuotoista myyntiä koskisivat edelleen kalastuslaista riippumatta muun muassa veroja elintarvikelainsäädännöstä johtuvat velvollisuudet. Mutta on syytä muistaa, että lakia valmisteltaessa annetussa hallituksen esityksessä (HE 192/2014) tällekin kalan myynnille on määritelty tietyt raamit. Se ei koskisi vähäisiä ja satunnaisesti suoraan lopulliselle kuluttajalle myytäviä eriä. Kauppaan ja ravintoloihin tapahtuva myynti jäisi kokonaan kiellon piiriin. Tämä ei vaikuttaisi valvontaan, eikä oleellisella tavalla kaupallisten kalastajien toimintaedellytyksiin, koska myynti olisi sallittua vain lopullisille kuluttajille. Esimerkiksi Porvoonjoen edustan verkkokalastuskiellon raja tai karttaan merkitty kalaväylä ovat aina meressä. Olennaista vapaa-ajankalastajan kalan myynnin sallittavuuden kannalta on siis se, mistä kalat on pyydetty. Loppuyhteenveto EU-säännöksien mukaan virkistyskalastuksesta peräisin olevia mereltä pyydettyä saaliita ei saa pitää kaupan. Pienen määrän myynti sallittaisiin, jotta tavanomainen naapurille tai tuttaville tapahtuva vähäinen myynti olisi jatkossakin mahdollista. Hallituksen esityksen mukaan kalaa saisi siis myydä vähäisiä ja satunnaisia eriä ja tämä vähäinen määrä olisi 100 kiloa perkaamatonta kalaa vuodessa. Tässä ei ole eroa sillä, kuka näitä kaloja pitää kaupan. Sisävesillä vähäinen myynti on mahdollista Sisävesillä tilanne on toinen – ja samalla hankalampi. Tarkka tieto joen ja meren rajan sijainnista löytyy Kalastusrajoitus.fi -palvelusta. Vähäisenä määränä voitaisiin pitää enintään sataa kiloa perkaamatonta kalaa taikka kolmeasataa rapua vuodessa. On myös hyvä muistaa, että kalojen pyyntiin käytetyllä menetelmällä ei ole merkitystä. Aiheesta lisää Kalastuslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150379 EU:n kalastuksen valvonta-asetus https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32009R1224 Laki Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161048 Laki yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141188 Hallituksen esitys eduskunnalle kalastuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi https://finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140192. Laissa säädetään rangaistus sille, joka pitää tällaisia kaloja kaupan. Lakiteksti siis antaa ymmärtää, että sisävesiltä pyydetyn kalan myynti on mahdollista myös vapaa-ajankalastajalle. Kalastuslain 91 § sanotaan Muut kuin kaupalliset kalastajat eivät saa harjoittaa sisävesiltä kalastamansa tai lukuunsa kalastetun saaliin ensimyyntiä lukuun ottamatta suoraan lopulliselle kuluttajalle satunnaisesti myytävää vähäistä kalatai rapuerää. Sääntö on ehdoton mereltä pyydetyn kalan osalta tällä hetkellä. Ei ole väliä mitä kalaa myydään, kuinka paljon tai millä välineillä kala on pyydetty vapaa-ajankalastajan mereltä pyytämän kalan myynti on yksinkertaisesti kielletty. Mainittuja pieniä eriä enemmän myyvät kalastajat voisivat yksinkertaisen menettelyn kautta halutessaan rekisteröityä kaupallisiksi kalastajiksi ja jatkaa myyntiä 2 momentin kiellosta riippumatta. Sisävesillä vähäinen myynti suoraan kuluttajalle on mahdollista
Kalastuksessa uusi merkittävä ongelma oli kalastusluvan tai kalastonhoitomaksun puuttuminen. Erävalvonta teki 3?690 kalastukseen liittyvää tarkastusta. Valtaosa Metsähallituksen kalastuksenvalvonnan huomautuksista koski edelleen puutteellisia pyydysmerkintöjä. Siitä huolimatta rikoksia ja rikkomuksia paljastui edellisvuotta enemmän. Oli yllättävää huomata, että ihmiset kalastivat ilman lupaa useammin kuin ennen”, erävalvontapäällikkö Henri Pelkonen Metsähallituksesta sanoo. 20 • Suomen Kalastuslehti 2/2024 Luvaton kalastus kasvussa on aika puuttua pyydysmerkintöihin Luvaton kalastus lisääntyi viime vuonna, selviää Metsähallituksen tuoreesta erävalvontaraportista vuodelta 2023. Kalatalouden Keskusliiton kalastuksenvalvonnnasta vastaava järjestöasiantuntija Mikko Malin alkaa olla kyllästynyt kalastajien saamattomuuteen tai välinpitämättömyyteen pyydysmerkintöjen suhteen. Erävalvonta kirjoitti luvattomille kalastajille 58 sakkovaatimusta, kaksinkertaisen määrän edellisvuoteen nähden. Erävalvonta teki 3?690 kalastukseen liittyvää tarkastusta, joista kirjoitettiin 58 sakkovaatimusta ja poliisin tutkittavaksi siirtyi 27 kalastusrikosta. Kalatalouden Keskusliitton järjestöasiantuntija Mikko Malinin mukaan pyydysmerkintöjen puutteisiin olisi aika puuttua nykyistä tiukemmin. Kalastajien sakkojen määrä kaksinkertaistui Kalastuksessa paljastui edellisvuosien tapaan määrällisesti enemmän rikkeitä kuin metsästyksessä. Puutteelliset pyydysmerkinnät syyniin Kalastukseen liittyviä tarkastuksia on aina enemmän kuin asiakaskontakteja, sillä pyydyskalastuksen valvonnassa kalastajaa ei yleensä tavoiteta valvojan tarkastaessa vain pyynnissä olevat pyydykset. ”Tämä osoittaa, että erävalvontaa pitäisi pystyä lisäämään. Valvonnassa tavattiin henkilökohtaisesti 2?479 kalastajaa, joista 91,4 prosenttia sai puhtaat paperit. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT ANU VÄLITALO, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO E rävalvonta väheni viime vuonna Metsähallituksen säästöjen seurauksena. ”Kalastuksenvalvonnassa on ehkä syytä painottaa, ettei enää pään silittely ja sormen heristely riitä noiden pyydysmerkintöjen jatkuvien puutteiden kanssa.
Kalastajalla oli ollut lähes 2?000 metriä verkkoja pyynnissä ja niistä löytyi runsaasti mädäntynyttä saalista. Suomen Kalastuslehti 2/2024 • 21 Kyllä pyydysten merkinnän lainsäädäntö pitää jo olla pyydyskalastajien tiedossa ja selkärangassa. Aiheesta lisää: Metsähallituksen erävalvontaraportit https://www.eraluvat. Lisäksi polttopuita haettiin valtion alueilta luvattomasti, joskus jopa nuotiopaikkojen liiteristä omaan käyttöön. fi/erapalvelut/eravalvonta/valvontaraportit.html Pyydyslippu, jollaista käytetään yli 1,5 m syvyydessä olevan pyydyksen merkitsemiseen vesiliikennealueella. Lupaehtojen mukaan kalastajan on laskettava takaisin tai vietävä pois kalat, joita hän ei hyödynnä. Lippusalon korkeus vähintään 1,2 m vedenpinnasta mitattuna Heijastin vähintään 2 cm 20 cm 20 cm Kaksi lippua 20 cm 20 cm Nimi ja yhteystiedot sekä pyydysmerkki, jos se vaaditaan Uppoavat tai painotetut köydet. Luvatonta kaupallista kalastusta Merkittävin kalastuksen valvonnassa paljastunut rikos koski luvatonta kaupallista kalastusta. Yhteensä poliisin tutkittavaksi siirtyneitä kalastusrikoksia paljastui Metsähallituksen erävalvonnassa 27 vuoden 2023 aikana. 20 cm 20 cm Lippu Heijastin vähintään 2 cm Lippusalon korkeus vähintään 1,2 m vedenpinnasta mitattuna Uppoavat tai painotetut köydet Nimi ja yhteystiedot sekä pyydysmerkki, jos se vaaditaan Pyydyslippu, jollaista käytetään alle 1,5 m syvyydessä olevan pintapyydyksen merkitsemiseen vesiliikennealueella. Toinen kaupalliseen kalastukseen liittynyt tapaus koski jäälle jätettyjä kalaläjiä. Tulenteossa ongelmia Erätarkastajat valvoivat myös retkeilyä luonnonsuojelualueilla. Yleisimmät epäkohdat liittyivät jälleen tulentekoon: nuotioita tehdään metsäpalovaroituksen aikana tai väärille paikoille. Ryhtiliikettä asian korjaamiseksi odotetaan siis kalastajilta ja kalastuksenvalvojien toivotaan puuttuvan puutteellisiin pyydysten merkintöihin aiempaa tiukemmalla otteella. Asiaa ei voi edes perustella uusilla kalastajilla, koska uusia pyydyskalastajia rekrytoituu valitettavasti varsin vähän”, puhisee Malin
Kalatalousaktiiveille Helenius saattaa olla tuttu kalatalousalueiden taloutta koskevasta selvityksestä, joka valmistui muutama vuosi sitten. 22 • Suomen Kalastuslehti 2/2024 N ina Helenius on työskennellyt Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksessa kalatalouspalvelut-yksikön päällikkönä lokakuusta 2023. Moni työtehtävä koskee henkilöstöä, mutta työskentelen toki myös kalatalouden työtehtävien parissa. Toimin pitkään yrittäjänä, mutta tunsin että haluaisin uusia haasteita ja palasin koulun penkille, kertoo Helenius. Hallinnolliset tehtävät toistuvat luonnollisesti päivittäin, hyväksyn laskuja ja lomia. Yksikönpäällikön tehtävässä ei ole mitään tyypillistä työpäivää, Helenius kertoo. Yksikönpäällikkönä vastaan alueelliselle kalataloushallinnolle kuuluvasta kestävän kalatalouden edistämisestä ja kansallisen tukipolitiikan sekä EU:n Nina Helenius johtaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut-yksikköä. Minun työni on vähän sekoitus Ranta-ahon ja Kalliokosken työstä, kuvailee Helenius. Millainen on yksikönpäällikön tyypillinen työpäivä ja mitä Helenius ajattelee kalatalouden tulevaisuudesta. TEKSTI JA KUVA MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Yksikönpäällikkö Nina Helenius. Helenius seuraa tehtävässä Okku Kalliokoskea, joka valittiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtajaksi. Ensimmäinen kosketukseni kalatalouselinkeinoon tuli, kun työskentelin 1990-luvun puolivälissä Turun Stockmannin Herkussa. Erilaiset työtehtävät vuorottelevat toisensa perään. Paljon uutta opittavaa Helenius on varttunut Turussa ja asuu nykyään Maskussa. Sitä seurasi sijaisuus ja lopulta virka sinisen biotalouden tiimissä. Olen tehnyt tutkintoni aikuisopiskelijana. Miltä sitten näyttää tyypillinen yksikönpäällikön työpäivä ja millainen käsitys Heleniuksella on kalatalouden tulevaisuudesta. Siitä päätin ottaa selvää yhtenä tammikuun aamuna. Kun työpaikka yksikönpäällikkönä tuli hakuun, Helenius laittoi paperit sisään ja tuli valituksi työhön. Meitä on kalatalousyksikössä kaikkiaan noin 30 työntekijää ja jokainen antaa oman asiantuntijuutensa käyttöömme. Hän on nyt luotsannut yksikköä puolen vuoden ajan. Helenius on jo aikaisemmin työskennellyt ELY-keskuksessa, yritysneuvojana sininen biotalous -tiimissä. Työhöni kuului myös kalatiskin hoito. Moni muistaa pitkäaikaisen kalatalouspäällikkö Kari Ranta-ahon, joka jäi eläkkeelle vuonna 2020. Hänen päätymisensä ELY-keskukseen oli vähän sattumaa. Yrittäjätausta johti ekonomiopintoihin Koulutukseltaan Helenius on ekonomi Turun kauppakorkeakoulusta. Keväällä 2021 laitoin sähköpostia yhdelle ELY-keskuksen johtajalle kysyäkseni töitä ja sillä tiellä ollaan, naurahtaa Helenius. Kun annamme lausunnon, minun nimeni on allekirjoittajana, mutta haluan painottaa, että kyse on yhteistyöstä. Kesällä 2021 aloitin työt ELY-keskuksessa kaupallisten kalastajien rekisteröinnin ja kalatalousalueiden parissa
Suomen Kalastuslehti 2/2024 • 23 Nina Helenius on työskennellyt Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut-yksikön päällikkönä lokakuusta 2023.
Tilanne on nostanut kalastuksen esille aivan uuVarsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousyksikkö vastaa EU:n kalastuksenvalvonnasta Suomessa. Hallitusohjelman kirjaukset antavat selkärangan Helenius istuu ainutlaatuisella paikalla mitä tulee suomalaisen kalatalouteen. Täydennämme toisiamme, minä olen ekonomi, Mikko Koivurinta biologi ja kalavarat-tiimin vetäjä, Tuomas Oikari biologi ja sininen biotalous -tiimin vetäjä sekä Aki Koskinen iktyonomi ja kalastuksenvalvonta-tiimin vetäjä. 24 • Suomen Kalastuslehti 2/2024 yhteisen kalastuspolitiikan valvonnasta, Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelman 2021?–?2027 toimeenpanosta, kalastuslain toimeenpanosta ja yleisen kalatalousedun valvonnasta. Keskustelu ja työ Suomen ruokaomavaraisuuden parantamiseksi realisoitui Venäjän toimien seurauksena. ELY-keskuksen kalatalouspalvelut-yksikössä puhumme luonnollisesti päivät pitkät kala-asioista, mutta tätä kysymystä pitää todella miettiä. Tärkeimpänä tehtävänäni näen kuitenkin tarjota henkilöstölleni edellytykset tehdä heidän työtään parhaalla mahdollisella tavalla, mahdollistaa heille sujuvan työarjen ja katsoa että työt tehdään tehtäväkuvauksemme mukaisesti. Olin lähettänyt hänelle etukäteen listan kysymyksiä ja yksi niistä oli listata Suomen kalatalouden vahvuuksia ja heikkouksia ELY-keskuksen näkökulmasta. Kirjaukset antavat taustatukea meidän työllemme. Kuvassa ELY-keskuksen kalastusmestari Paavo Suominen tarkastamassa kaupallisen kalastajan saalista Kustavissa marraskuussa 2022.. Työ antaa laajan käsityksen ja yleiskatsauksen kalatalousalasta. Mielenkiintoinen kysymys. Luonnollisesti moni asia on minulle uusi, varsinkin kun en ole biologi, mutta tässä tiimiajattelun vahvuus tulee esille. Hallitusohjelmaan kirjatut lauseet kotimaisen kalan käytön edistämisestä ovat arvokkaita toiminnallemme ja helpottavat meidän työntekoamme. Haluan painottaa, että nämä ovat täysin omia ajatuksiani, eivät ELY-keskuksen näkemyksiä, tarkentaa Helenius. On tärkeää, että meillä kaikilla on sama näkemys kalatalouden kehittämisestä, hallituksesta maaja metsätalousministeriöön ja ELY-keskukseen. Ensin vahvuuksiin
Ensimmäinen kalastusmuistoni on, kun olin neljävuotias. KALATALOUSPALVELUT-YKSIKKÖ Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa rannikon, toisin sanoen Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Uudenmaan ja Itä-Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueesta. Ja tietysti se jännitys, kun koho lopulta katoaa veden alle. He haluavat sushin kaltaisia tuotteita, sen sijaan että fileoisivat kalansa itse. Nykyään meillä ei enää ole mökkiä, joten en käy enää niin paljon kalassa. Me keskustelemme muun muassa kiintiöja vesiviljelykysymyksistä nyt aivan eri näkökulmasta kuin aikaisemmin, vastaa Helenius. Mielestäni kalan jalostusastetta tulisi nostaa. Työskentelemme luonnonvara-alalla, kuten maatalous, mutta meidän asemamme on jotain aivan muuta kuin maataloudella. Tämä tarjoaa korvaamatonta ymmärrystä kokonaiskuvasta. Tiedän kyllä, ettei muutos tapahdu yhdessä yössä. Helenius nostaa haasteeksi toimialan pienuuden. Se on sitä, kun istuu onkivapa kädessä ja katselee kohoa. Minkä kanavan kautta nuoret kuluttajat tavoitetaan, on pohtimisen arvoinen kysymys. Jotta kalastuselinkeinoa voitaisiin kehittää, olisi Heleniuksen mielestä tärkeää miettiä enemmän kuluttajia ja mitä he todella haluavat. Esimerkiksi omat jo aikuiset poikani sukeltavat YouTubeen etsiessään ideoita ruuanlaittoon. Jos elinkeino ei vastaa siihen mitä kuluttajat haluavat, otetaan riski sen suhteen, että ala voi pudota kokonaan kelkasta. Kalatalous tarvitsisi enemmän taustavoimaa. Esimerkiksi nuoret kuluttajat haluavat ruokansa mahdollisimman valmiina. Tunne, jonka Helenius varmasti jakaa monen muun kanssa. Jokaisella tiimillä on laaja tehtäväkenttä, joka vaatii monipuolista osaamista.. Pieni ja jakautunut toimiala Sitten heikkouksiin. Kalastimme Paraisten mökillämme myös virvelillä ja verkoilla, ja muistan jopa kun kävimme pilkkimässä turskaa. Sain lahnan, joka pääsi karkuun, jolloin kummisetäni lohdutti minua sanomalla, ettei kalaa koskaan saa jahdata, se tulee kyllä takaisin. Olen opettanut myös omat lapseni käsittelemään kalaa. Meidän pitäisi keskustella enemmän yhteisestä edusta. Pohjimmiltaan me kaikki teemme työtä saman asian eteen, eikä meillä pienenä alana ole varaa jakautua eri ryhmiin kuten vapaa-ajan kalastajiin, kaupallisiin kalastajiin, kalastusoppaisiin ja niin edelleen. Meidän on vaikeaa ottaa ja saada sellaista asemaa yhteiskunnassa kuin tarvitsisimme. Meidän pitäisi tietää enemmän kuluttajien käyttäytymisestä, sen sijaan että yritämme arvata mitä kuluttajat haluavat ja tyytyä tekemään kuten aina olemme tehneet. Suomen Kalastuslehti 2/2024 • 25 della tavalla. Kalatalouspalvelut-yksikkö koostuu kolmesta tiimistä, jotka vastaavat kalavaroista (vetäjä johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta), sinisestä biotaloudesta (vetäjä johtava kalatalousasiantuntija Tuomas Oikari) ja kalastuksenvalvonnasta (vetäjä johtava kalatalousasiantuntija Aki Koskinen). Helenius haluaa myös, että koko kalatalouskenttä tekisi nykyistä enemmän yhteistyötä. Siinä on jotain niin rauhoittavaa. Helenius kertoo kalastaneensa lapsena paljon yhdessä isänsä ja kummisetänsä kanssa. Unohdan usein, että olemme maantieteellisesti hajallaan viidellä eri paikkakunnalla, sillä näemme ja työskentelemme päivittäin tiiviisti Teamsin kautta, iloitsee Helenius. Aivan liian usein kalatalous on näkynyt mediassa vain negatiivisissa uutisissa. Vastuualueeseen kuuluvat kaikki kahdeksan maakuntaa. Vahvuutena haluan myös korostaa, että kolme tiimiämme työskentelevät saumattomasti yhdessä, vaikka heillä tosiasiassa on hyvin erilaiset tehtävät ja vastuut. Muisto hyvistä turskavuosista Minulla on tapana kysyä haastateltaviltani heidän omasta kalastuksestaan. Minulle kalastus yhdistyy mökkielämään ja kesäiltoihin
Lohisaaliit jäivät pieniksi niin jokialueilla kuin merellä. Vastaavia määriä havaittiin viimeksi Tornionjoella vuosina 2010–2011 ja Simojoella vuonna 2017. Tämän vaelluspoikasvuosiluokan nousulohet olivat harvalukuisia myös vuonna 2022. Viime kesänä täItämerellä heikko lohivuosi keskikokoiset ja pienet lohet vähissä Viime vuonna Tornionjoella havaittiin vain 20?000 nousulohta ja Simojoella 2?000 lohta. Lohimäärät ovat pienimmät vuosikausiin. Viime kesänä kahden merivuoden ikäiset lohet olivat peräisin vuonna 2021 mereen vaeltaneista poikasista. Heikon lohikesän merkillepantavin seikka näyttää kuitenkin olevan kahden merivuoden lohien vähäisyys kutuvaelluksessa. Nämä keskikokoiset lohet muodostavat normaalisti yli puolet kutuvaelluksesta, mutta viime kesänä Tornionjoella tämän ikäryhmän lohia oli vain kolmannes. Tutkimusprojekti kestää vuoden 2025 lopulle ja siinä on tarkoitus jatkotyöstää ja analysoida olemassa olevia seurantaja tutkimusaineistoja aiempaa tarkemmin. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään aiempien tutkimusten perusteella todennäköisimpiin hypoteeseihin, jotka mahdollisesti selittävät lyhyen aikavä. Tornionjoessa nousulohimäärien romahdus oli Kuitenkin kaikkein voimakkainta. Ruotsissa Pohjanlahden lohijoissa lohennousu oli yleisesti edellisvuosia heikompaa. Tehtävänä selvittää syitä ja mekanismeja Luonnonvarakeskus sai viime syksynä maaja metsätalousministeriöltä toimeksiannon tutkia lohen kutuvaelluksen voimakkuusvaihteluiden taustalla olevia syitä ja mekanismeja. 26 • Suomen Kalastuslehti 2/2024 V iime kesänä Luonnonvarakeskuksen nousulohiseurannoissa havaittiin Tornionjoella noin 20 000 ja Simojoella noin 2000 lohta. Huono lohivuosi ei koskenut ainoastaan Suomea. Luonnonvarakeskus yrittää nyt selvittää kadon syitä. Myös yhden vuoden meressä viettäneet ’kossit’ olivat nousulohissa viime kesänä harvalukuisia, samoin kuin vuonna 2022. Kahden merivuoden lohet vähissä Viime vuoden seuranta-aineistojen käsittely on osittain kesken, joten kaikkia yksityiskohtia lohikesästä ei ole tätä kirjoitettaessa analysoitu. Heikon eloonjäännin rinnalla huonoa lohikesää voi osaltaan selittää se, että Etelä-Itämerellä syönnöstävien lohien sukukypsäksi tulo on viivästynyt tavanomaista enemmän. On kuitenkin epätodennäköistä, että sukukypsäksi tulon viivästyminen olisi pääsyy kutuvaelluksen vähäisyyteen. Myös istutusperäisiä lohia oli saaliissa vähän. TEKSTI ATSO ROMAKKANIEMI JA TAPANI PAKARINEN, LUONNONVARAKESKUS KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO män ajankohdan saaliit Perämerellä ja nousulohimäärät joissa jäivät vaatimattomiksi. Kahden merivuoden lohet vaeltavat kutuvaelluksen ajanjakson keskivaiheilla ja muodostavat runsautensa vuoksi vaellushuipun, joka ajoittuu Perämerellä kesäkuun loppupuoliskolle ja Tornionja Simojoessa kesäkuun lopulle heinäkuun alkuun. Lohenpoikasia lähti merivaellukselle 2021 kohtalaisen runsaasti, joten näyttää siltä, että niiden eloonjäänti meressä on ollut poikkeuksellisen heikko
Tässä vaiheessa vaellusta erityisesti nuorimpien silakoiden uskotaan olevan tärkeä lohen ravintokohde. Joen alajuoksulla kalastetaan lohta, osa lohista kutee siellä ja lisäksi joen leveyden takia kaikkia seurantapaikan ohittavia lohia ei havaita. Seurannat aloitettiin Simojoella vuonna 2008 ja Tornionjoella vuonna 2009. Selkämeren silakkakannan runsaudessa ja silakoiden kuntokertoimessa on havaittu voimakasta vuosienvälistä vaihtelua, joka voi heijastua lohien eloonjääntiin. Tornionjoelta kalastettujen saalisnäytteiden meri-ikäjakaumat vuosina 1985–2023. *Vuoden 2023 tulokset ovat alustavia. Näiden syiden takia mereltä Tornionjokeen nousee lohia enemmän kuin seurannoissa havaitaan. Tornionjoella seurantapaikka sijaitsee 100 km jokisuulta ylävirtaan. 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 Lo hi m ää rä (k pl ) TToorrnniioonnjjookkii 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 Lo hi m ää rä (k pl ) SSiim moojjookkii % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 19 85 19 86 19 87 19 88 19 89 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 * 1SW 2SW 3SW 4(-5)SW Uusintakutijat Naaraiden osuus biomassassa lin vaihteluita lohimäärissä. Näitä ovat muun muassa lohen ravinnon määrän ja laadun vaikutukset lohen eloonjääntiin merivaelluksen alussa. Syönnösvaelluksellaan kohti Itämeren pääallasta Perämeren lohet saavuttavat yleensä Selkämerellä riittävän koon, jotta ne voivat alkaa syödä kalaravintoa. Suomen Kalastuslehti 2/2024 • 27 Tornionja Simojoen kaikuluotauksissa havaitut nousulohimäärät. Simojoella puolestaan voidaan havaita jokseenkin kaikki mereltä jokeen nousseet lohet. Eloonjäännin lisäksi ravinnon määrä ja sen laatu voivat toki vaikuttaa myös lohen sukukypsyysikään. 1SW=yhden merivuoden lohet, 2SW= kahden merivuoden lohet ja niin edelleen. Tutkimusprojektissa tullaan tarkastelemaan myös muita mahdollisia syy-yhteyksiä, jotka voisivat selittää lohen kutuvaelluksen voimakkuusvaihteluita.
TEKSTI TAPANI PAKARINEN JA ATSO ROMAKKANIEMI, LUONNONVARAKESKUS kuin vuosille 2015?–?2023 annettu suositus. ICESin suosituksen mukaan vuonna 2024 voitaisiin kuitenkin Perämeren alueelta kalastaa 60?000 lohta, mikäli lohenkalastus tapahtuisi rannikolla toukokuun ja elokuun välisenä aikana. rehevöityminen, ilmaston lämpeneminen ja salakalastus. ICES suosittelee vuodelle 2024 lohenkalastuksen sulkemista pääaltaan lisäksi myös Saaristomerellä, Ahvenanmerellä ja Selkämerellä, koska Ruotsissa olevan Ljunganjoen lohikannan tila on heikentynyt kriittisesti. Luke osallistuu säännöllisesti ICESin asiantuntijaryhmien työhön ja sitä seuraavan tieteellisen neuvonannon jatkotyöstöön. TA PI O G U ST AF SS O N , KK L. ICESin suositus koskee siten sekä kaupallista että vapaa-ajankalastusta. Luke kerää seurantaja tutkimustietoa Suomen alueen lohikannoista ja lohenkalastuksesta, ja toimittaa aineistot kalakanta-arvion laativan ICESin Itämeren lohi ja meritaimenasiantuntijaryhmän käyttöön. Lisäksi ICES suosittelee edellisvuosien tapaan, että Suomenlahdella kalastusponnistusta ei kasvatettaisi ja kalastus kohdistettaisiin istutettuun loheen. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, ylläpitääkö jokainen Baltiassa luonnonlohijoeksi luokiteltu joki omaa geneettisesti erilaistunutta lohiICES JA KIINTIÖSUOSITUS ICES laatii vuosittain Euroopan komissiolle suosituksen Itämeren lohen kalastuskiintiöiksi. On huomattava, että ICES tarkastelee merialuetta osa-alueen tarkkuudella, minkä takia ICESin suositus on sovitettavissa vain ohjeellisesti yksityiskohtaisemman alueellisen säätelyn pohjaksi. Suomenlahti ja Baltia Suomenlahdelle ICES suosittelee 11?800 lohen kaupallisen kalastuksen kiintiötä, mikä on samansuuruinen ICES suositukset lohisaaliille mitä suositusten taustalla piilee. Kyseisten jokien lohikantojen poikastuottoa on heikentänyt mm. 28 • Suomen Kalastuslehti 2/2024 R uotsin Ljunganjoen edellisvuosien pieni poikastuotanto on johtanut siihen, että tänä vuonna sinne arvioidaan nousevan liian vähän emolohia kudulle tuottaakseen lohikannalle määritettyä varorajaa suuremman poikasmäärän. Perämerellä saadaan kesällä tapahtuvassa rannikkokalastuksessa ainoastaan Perämeren jokikantojen lohia, joten alueen kalastuksella ei ole vaikutusta Baltian jokien eikä Ljunganjoen lohikantoihin. Tähän sisältyisi kaikki kaupallisen kalastuksen ja vapaa-ajankalastuksen saalis, mukaan lukien hylkeen pilaama ja muu poisheitetty saalis. ICESin ajattelussa jokainen kala on pyrittävä säästämään kalastukselta koko vaellusalueella silloin kun kannan tilan arvioidaan olevan näin heikko. Osassa Baltian lohikantoja poikastuotto on arvioitu heikoksi jo pidempään, eikä vahvistumista ole vielä havaittu. Kalastuskiintiöt päättää EU:n neuvosto
Vuoden 2024 Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohenkalastuksen osalta EU:n neuvoston päätös on keskeneräinen. Perämeren alueen kaupallisen kalastuksen kiintiöksi päätettiin 53?967 lohta. Asian käsittely on tätä kirjoitettaessa kesken. Tautia ei ole havaittu vuoden 2020 jälkeen, mutta näillä näkymin nousukalamäärä tulee olemaan pieni vuoteen 2025 asti ja suojelun tarve jatkunee siihen asti. Päätöstä on kuitenkin mahdollista muuttaa siten, että kaupallinen lohenkalastus sallittaisiin Saaristomerellä, Ahvenanmerellä ja Selkämerellä, mikäli Suomi ja Ruotsi sopivat lisärajoituksista, joiden puitteissa kalastusta voitaisiin harjoittaa. Suomen ja Ruotsin ehdotus on kuitenkin tarkoitus viedä Euroopan komission välittämänä ICESin käsittelyyn, jossa arvioidaan lisärajoitusten mukaisen kalastuksen vaikutusta Ljunganjoen lohikannan elpymiseen. Neuvosto päätti lokakuun kokouksessaan, että kaupallinen kalastus kielletään Merenkurkusta etelään olevilla merialueilla, mutta lohen vapaa-ajankalastus sallitaan rajoitetusti näillä alueilla (1 rasvaeväleikattu lohi per kalastaja per päivä). Ruotsin Ljunganjoki Ruotsin Ljunganjoki on valjastettu vesivoimakäyttöön. Kutuja poikastuotantoalueen pienuuden takia kannan potentiaalinen poikastuotto on pieni, mutta koska kanta on geneettisesti eriytynyt, sen säilyttäminen on perusteltua turvata kaikin mahdollisin keinoin. EU:n neuvoston päätökset poikkeavat osittain EU:n neuvosto on kieltänyt kaupallisen lohenkalastuksen Itämeren pääaltaalla, mutta ICESin suosituksen vastaisesti sallinut rajoitetusti vapaa-ajakalastuksen rasvaeväleikattujen lohien osalta vuosina 2022?–?2023. Suomen Kalastuslehti 2/2024 • 29 kantaa vai ovatko alueen pienimmät joet vain niihin satunnaisesti harhautuneiden lohien kutualueita. LU O N N O N VA RA KE SK U S. Tämän tutkiminen on käynnissä. Ljunganjoen kutulohet kärsivät kalataudista vuosina 2016?–?2020, minkä seurauksena jokipoikastiheydet ovat olleet pieniä vuosina 2017?–?2021. Suomenlahden osalta EU:n neuvosto päätti vuoden 2024 lohikiintiöksi 10?144 lohta. Se on voimakkaasti säännöstelty vesistö, johon lohet pääsevät nousemaan vain noin 20 km matkan. Tämä on edellisvuosien tapaan ICESin suosituksen mukainen, kun otetaan huomioon hylkeen pilaama ja muu poisheitetty saalis
Tulevaisuudessa lauhat talvet ja kasvava sademäärä voivat olla humuskuormitusta ja kalojen elohopeapitoisuuksia lisääviä tekijöitä. Vaikka elohopean käyttö maataloudessa ja teollisuudessa on lähes lopetettu ja fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttama elohopealaskeuma on pienentynyt, niin latvajärvien petokalojen elohopeapitoisuudet ylittävät usein ihmisravinnoksi käytettävän kalan syöntisuosituksien rajat (hauki 1,0 mg/kg ja ahven 0,5 mg/kg tuoretta kalaa). Myös järven eliöyhteisö, ravintoverkon rakenne, energian lähteet, ravinto ja kasvunopeus säätelevät elohopean rikastumista ravintoketjussa ja kaloissa. Siihen vaikuttavat esimerkiksi valuma-alueen laajuus ja sen maaja kallioperä, järven koko, veden laatu ja syvyyssuhteet. Laskeumat ja humuskuorma rasitteena Evon metsäjärvillä kalojen elohopeamittauksia on tehty 1980-luvun alkupuolelta lähtien tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyönä. TEKSTI MARTTI RASK*, MIKKO OLIN**, MIKA KURKILAHTI**, KIMMO KAHILAINEN* *HELSINGIN YLIOPISTO, LAMMIN BIOLOGINEN ASEMA **LUONNONVARAKESKUS KUVA KIMMO KAHILAINEN E lohopea ja erityisesti kalojen lihakseen kertyvä metyylielohopea, ovat haitallisia ihmisten ja eläinten terveydelle muun muassa keskushermostoon kohdistuvien vaikutustensa vuoksi. Järvisyvänteiden happiolot voivat myös vaikuttaa, sillä metyylielohopeaa muodostuu hapettomissa oloissa mikrobitoiminnan tuloksena. 1980-luvulla laskeumat olivat merkittävä elohopean lähde. Suomessa väestön tärkein elohopean lähde on kala. 30 • Suomen Kalastuslehti 2/2024 Hauen elohopeapitoisuus on monen tekijän summa Hauen elohopeapitoisuus pienissä metsäjärvissä on monen tekijän summa. Kyseessä on niin sanottu kasvulaimeneminen, josta kerrottiin Suomen Kalastuslehdessä 8/2023. Neljän vuosikymmenen aikana on karttunut havaintoja sekä laaja-alaisten ympäristömuutosten (happamoituminen, vesien tummuminen, ilmastonmuutos) että järvija valu. Vaikka elohopeaa esiintyy Suomessa luonnostaankin, muun muassa mustaliuskepitoisessa kallioperässä, suurin osa ympäristömme elohopeasta on peräisin energian tuotannosta, erityisesti hiilen poltosta ja kulkeutunut tänne ilmansaasteiden mukana sekä kotimaan että muun Euroopan päästölähteistä. Elohopeapitoisuus on monen asian summa Kalojen elohopeapitoisuus järvissä on kuitenkin monen tekijän summa. Vuoden kierrossa kalojen elohopeapitoisuus on suurimmillaan talven jälkeen ja pienimmillään kasvukauden lopulla, koska kesäaikaan elohopeaa kertyy kaloihin suhteessa vähemmän kalan massan kasvuun verrattuna
Metsätalous on Evon alueella tärkein paikallinen vesistöihin vaikuttava ihmistoiminnan muoto, joka lisää valuma-alueilta järviin kohdistuvaa humusja ravinnekuormitusta ja samalla myös järviin päätyvän elohopean määrää. Tämä osoitettiin 1980-luvulla hankkeessa, jossa tutkittiin valuma-alueen avohakkuun ja kulotuksen vaikutuksia pienen järven ekosysteemiin. Kun happamuus väheni järvien valuma-alueilla, humusaineita vapautui maaperästä ja niiden kulkeutuminen valuma-alueilta järviin lisääntyi aiheuttaen vesien tummumista erityisesti 1990-luvulla. Tästä johtuen haukien suurimmat elohopeapitoisuudet Evon järvissä mitattiin vuosituhannen vaihteessa, vaikka laskeuma oli pienentynyt jo 1990-luvulla. Lisääntyneen humuskuorman mukana järviin huuhtoutui myös aikaisempaa enemmän valuma-alueille laskeuman myötä kertynyttä elohopeaa. Laskeuman pienentyessä kalojen elohopeapitoisuus aleni 1990-luvulla. Suomen Kalastuslehti 2/2024 • 31 ma-aluekohtaisten muutosten (metsätalous, kalastus, majavat) vaikutuksista. Nykyisen seurannan järvissä erilaiset metsätaloustoiKun pienten metsäjärvien haukitai ahvenkantaa harvennetaan riittävästi, jäljelle jäävien yksilöiden kasvu nopeutuu ja niiden elohopeapitoisuus alenee.. Happamoittavat rikkija typpilaskeumat ja myös elohopealaskeuma olivat suurimmillaan 1980-luvulla. Tämä aiheutti kohonneita kalojen elohopeapitoisuuksia happamoitumiselle herkissä järvissä. Aikaisempaa sateisemmat ja lauhemmat talvet lisäävät myös valumaa ja kuormitusta järviin ja onkin esitetty, että jatkossa ilmastonmuutos olisi tärkein elohopean kulkeutumista ja ravintoketjuihin kertymistä säätelevä tekijä
Näissä järvissä haukien elohopeapitoisuus pieneni vuodesta 2002 vuoteen 2013 enemmän kuin muissa seurantajärvissä. Kalojen elohopeapitoisuus on nykyisessä vesienhoidossa yksi vesien kemiallisen tilan mittareista ja seuranta on tärkeää erityisesti suurissa kalastuksen kannalta merkittävissä vesistöissä. Elohopeaseuranta Evon alueen tapaisissa pienissä metsäjärvissä puolustaa kuitenkin myös paikkaansa, sillä ne valuma-alueineen tarjoavat suuria vesistöjä paremmat mahdollisuudet yksittäisten elohopean rikastumiseen vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseen. 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 1983 1993 2002 2013 Ko ko na is el oh op ea , m g/ kg. Yhdessä niistä ensimmäinen majavatulva aiheutti hauen elohopeapitoisuuden kaksinkertaistumisen 1990-luvulla. Evon alueen suurimmat haukien elohopeapitoisuudet mitattiin majavien asuttamissa järvissä. Majavallakin on oma osuutensa Evon alueella aikanaan kotiutetun kanadanmajavan runsastuminen on vaikuttanut monien Evon järvien olosuhteisiin. Sen sijaan nopeakasvuisilla yksilöillä pitoisuudet ovat pienempiä kasvulaimenemisen vuoksi. Suurimmat pitoisuudet mitataan usein vanhoista ja hitaasti kasvaneista kaloista. Neljässä Evon järvessä toteutettiin vuosina 2005?–?2013 kestävän kalastuksen tutkimus, jonka osana järvien haukikantoja harvennettiin tehokkaasti. Pitoisuuksissa vaihtelua pienelläkin alueella Evon metsäjärvillä neljän vuosikymmenen aikana tehdyt havainnot osoittavat, että hauen elohopeapitoisuus voi vaihdella suuresti sekä järvikohtaisesti että järvien välillä. met ovat lähinnä lisänneet hajontaa kalojen elohopeapitoisuuksissa, koska samanaikaisesti on tapahtunut monia erilaisia muutoksia. Majavat patoavat järvistä lähteviä puroja ja aiheuttavat rantojen tulvimista. Majavatulva lisää humuksen, ravinteiden ja myös elohopean huuhtoutumista valuma-alueelta järveen. Kalojen elohopeapitoisuuksia voidaankin pienentää tehokkaalla kalastuksella. Elohopeaa vanhoissa ja hidaskasvuisissa kaloissa Elohopean kertyminen kaloihin riippuu myös kalakannan tilasta. 32 • Suomen Kalastuslehti 2/2024 kasvu nopeutuu ja elohopeapitoisuus alenee. Pienet järvet ovat myös hyvin runsaslukuisia ja niillä on usein merkitystä vapaa-ajan kalastuksen kannalta. Elohopeapitoisuuden muutokset voivat olla jopa päinvastaisia lähekkäin sijaitsevilla järvillä. Kun esimerkiksi haukitai ahvenkantaa harvennetaan riittävästi, jäljelle jäävien yksilöiden Kilon painoisen hauen lihaksen keskimääräinen kokonaiselohopeapitoisuus (tuorepainosta; mediaani ja keskihajonta) kahdessatoista Evon metsäjärvessä neljällä eri vuosikymmenellä
Useimmat kuolevat jo toisena elinvuotenaan eli yli kaksivuotiaat hietatokot ovat harvinaisia. Hangossa on tehty tutkimus, jossa pohjalle asetettiin 60 pientä kaakelilaattaa ja jo parin vuorokauden jälkeen 52:n kaakelin alle oli ilmestynyt pesä. Koiras houkuttelee naaraan pesäkoloon ja naaras purskauttaa mädin pesäkolon kattoon, johon ne takertuvat. Kesät viettävät matalilla kasvillisuuden hallussa olevilla hiekkaja liejupohjilla, mutta talveksi siirtyvät tavallisesti 20 – 40 metrin syvyisiin vesiin, joskus jopa yli sadan metrin syvyisiin vesiin. 2. 3. 6. Lähde: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2021. Normaalisti hietatokot ovat 4 – 6 senttisiä, ennätys vesiltämme on 7,9 senttiä. Naaraat ovat annoskutijoita eli ne eivät laske kerrallaan kaikkia mätimunia. Usein sopivia pesäkoloja on vähemmän tarjolla kuin niiden etsijöitä. 10 faktaa hietatokosta TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Hangon hiekkarannalta pyydetty noin 40 millimetrin mittainen hietatokko on kuvattu akvaariossa.. 4. Merikala, jota tavataan lähes koko Itämeren rannikolla sekä poikkeuksellisesti suolattomista jokisuistoista ja lahdenpohjukoista. 10. Hietatokon voi sekoittaa ainoastaan liejutokkoon (P. Suomen Kalastuslehti 2/2024 • 33 . 8. 7. Pesäkolon katon pinta-ala määrittelee naaraiden määrän. Kutu voi saman kalan osalta toistua 3 – 4 kertaa parin kuukauden aikana. Koiras kaivaa pesän sopivan paikan löytäessään ja kasaa sen reunalle hiekkaa, jotta katto pysyy paikallaan. Yhden naaraan mätilasti on usein liian pieni peittääkseen koko katon pinta-alan, joten koiras houkuttelee pesäkoloon useamman naaraan. Pienet erot värityksessä, laikutuksessa, silmien koossa ja etäisyydessä, kalan rakenteessa, kylkiviivasuomujen määrässä sekä vatsaevien etureunan sahalaitaisuudessa erottavat nämä kaksi toisistaan. 5. Hietatokot ovat lyhytikäisiä. Yhdellä naaraalla on keskimäärin noin 1 000 mätimunaa. Hietatokkojen lisääntymistä haittaa pesäkolojen vähyys. 9. microps). Hietatokon (Pomatoschitus minutus) nimi on ennen ollut vaalea tokanpoika, mikä kertoo sen väristä verrattaen muihin tokkoihimme. Pesäkoloksi sopii hietasimpukan kuori, litteä kivi tai katolliset kolo. Suomen kalat. Naaraiden lisääntymiseen liittyvät tehtävät päättyvät kudun jälkeen. 1. Koiraat jatkavat mätimunien vartiointia pesäkolossa kudun jälkeen. Hietatokkojen lisääntymistä voisi siis tukea keinotekoisilla pesäpaikoilla
34 • Suomen Kalastuslehti 2/2024 Kaikki tuotteet valvontaan ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN VIESTIMERKIT Kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä. Hinta: 49,70 € Muista tilata ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta: 15,00 € KALASTUKSENVALVOJAN LIIVI Korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net
Käytännössä tämä tarkoittaa, että pelkkä Facebook-ryhmä tai nettipalstalla julkaistu ilmoitus ei riitä, vaan säännöissä on oltava sivu, johon viitata. ALUEHALLINTOVIRASTO KATSOO , että yhteisaluelain mukaiseksi muuksi luotettavaksi osakaskunnan koolle kutsumisen tavaksi voidaan katsoa osakaskunnan säännöissä mainittu verkkosivu. Rasmus Åkerblom Kalatalouden Keskusliitto Uusia mahdollisuuksia osakaskunnille. ALUEHALLINTOVIRASTON LINJAUKSESSA jatketaan, että verkkosivuilla oleva kutsu ei voi olla ainoa koollekutsumisen tapa, vaan niillä osakkailla, jotka eivät hyödynnä sähköisiä viestintävälineitä tulee edelleen olla mahdollisuus saada kutsu kirjeellä tai muulla säännöissä määrätyllä tavalla todisteellisesti. Tämäkin on mainittava osakaskunnan säännöissä. Uudistuksen mahdollistaa Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston tulkintalinjaus, joka koskee osakaskunnan kokouksen koolle kutsumista yhteisaluelain nojalla. TÄTÄ LUKIESSANNE Kalatalouden Keskusliiton sivuilta löytyy uudet mallit ohjeineen, jossa nämä linjaukset ovat huomioitu. Suomen Kalastuslehti 2/2024 • 35 LAKIASIAA SÄÄNTÖJÄÄN UUDISTAVILLE osakaskunnille avautuu uusia vaihtoehtoja kokousten koolle kutsumiselle. Sivuille tulee olla yleinen pääsy ja sivujen tulee olla toiminnassa, kun sääntöjen vahvistamista haetaan
Lidström on kotoisin Hyrynsalmen Hoikasta ja hänen perheeseensä kuuluu vaimo ja kolme aikuista lasta. Muikun purkitus on ollut jokasyksyinen tapahtuma muikun kutuaikaan. Työuransa Lidström on tehnyt vakuutuspuolella ja yrittäjänä. Tähtinen vastaa kalatalouskeskuksen lapsija nuorisotyöstä sekä toimii Kokemäen kalatalousalueen ja Sirppujoen kalatalousalueen toiminnanjohtajana.. toiminnanjohtajana. JONNA TÄHTINEN KALATALOUSNEUVOJA Länsi-Suomen Kalatalouskeskus on palkannut kalatalousneuvoja Jonna Tähtisen (iktyonomi AMK) vakinaiseksi työntekijäkseen 1.1.2024 alkaen. ISMO KOLARI UUSI TOIMINNANJOHTAJA Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen hallitus nimitti 29.11.2023 alkaen yhdistyksen uudeksi toiminnanjohtajaksi iktyonomi Ismo Kolarin. Siinä sivussa hän on rakentanut useampia rakennuksia eri puolelle Suomea ja niitä projekteja hänellä omien sanojensa mukaan tuntuu vieläkin riittävän. Karin harrastuksiin kuuluvat murtomaahiihto, metsästys ja tietenkin kalastus eri muodoissa. Lisäksi hän mökkeilee myös Kemijoen varrella Lapissa sijaitsevalla mökillään. Tähtinen oli työskennellyt aikaisemmin kalatalouskeskuksessa määräaikaisena työntekijänä. Kolari on työskennellyt Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen palveluksessa vuodesta 1989 kalatalousneuvojana, projektipäällikkönä ja vt. 36 • Suomen Kalastuslehti 2/2024 HENKILÖUUTISIA KARI LIDSTRÖM UUSI PUHEENJOHTAJA Kainuun kalatalouskeskuksen uusi puheenjohtaja Kari Lidström aloitti luottamustoimessaan vuoden 2024 alussa
Opas soveltuu kalastuksenvalvojan kokeeseen valmistautumiseen tai kalastuksenvalvojan käsikirjaksi. Suomen Kalastuslehti 2/2024 • 37 Kirja uutuudet ahven.net SUOMEN KALOJEN TUNNISTUSOPAS Uudistunut Suomen kalojen tunnistusopas esittelee kaikki Suomen vakituiset kalalajit, vieraslajit sekä eräät satunnaislajit tunnistusta helpottavien värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 15,90 € KALASTUKSENVALVOJAN OPAS Uudistettu Kalastuksenvalvojan opas on tiivis ja selkeä esitys suomalaisesta kalastuslainsäädännöstä valvonnan näkökulmasta. Hinta: 15,90 € Muista tilata! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
38 • Suomen Kalastuslehti 2/2024 Näin luet Suomen Kalastuslehden digitaalisesti Lehtiluukusta! Paperilehden tilaajalle kuuluvat lehden digitaaliset lukuoikeudet sekä pääsy lehden digitaalisen arkistoon Lehtiluukku-palvelussa. 1. Paina AKTIVOI TILAAJATUNNUS. Kirjauduttuasi sisään on aika aktivoida tilauksesi. Jos olet uusi Lehtiluukussa, paina KIRJAUDU ja avautuvassa ruudussa valitse alhaalla oleva LUO UUSI KÄYTTÄJÄTUNNUS ja seuraa ohjeita. 2. Ota yhteyttä Heidiin: heidi.moisio@ ahven.net tai puh. 040?5960?808.. Tee seuraavasti ottaaksesi digilukuoikeudet käyttöösi. Mene osoitteeseen www.lehtiluukku.fi/lehdet/suomen_kalastuslehti Jos sinulla on jo tili Lehtiluukussa, aloita kirjautumalla sisään käyttäjänimelläsi ja salasanallasi kohdassa KIRJAUDU. Lukuoikeutesi on nyt aktivoitu, ja voit lukea Suomen Kalastuslehteä digitaalisesti. Syötä tilaustunnuksesi, joka on näkyvissä sanomalehden takakannessa, nimesi ja osoitteesi yläpuolella, ja paina sen jälkeen AKTIVOI. Seuraavalla kerralla kun vierailet sivustolla, pääset suoraan lukemaan lehteä kirjautumalla sisään sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. Mukavia lukuhetkiä! Eikö toimi. Tarvitsetko apua lukuoikeuden aktivoinnissa
3 29.3. 2.2. 5 2.8. 6 6.9. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. 044 4915 024 heidi.moisio@ahven.net ILMESTYMINEN 2024 Nro Aineisto Ilmestyy 1 5.1. 13.12. 26.4. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. 15.3. Miten valinta tehtiin?. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Painotuote 4041 0955 YM PÄ RISTÖMERK KI MILJ ÖMÄRK T Suomen kansalliskala ahven täyttää 30 vuotta. krs 00700 Helsinki p. 14.6. 2 16.2. Suomen Kalastuslehti 2/2024 • 39 131. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. 8 15.11. 8.11. 7 11.10. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 30.8. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2024 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 3/2024 ilmestyy pe 26.4. 4 17.5. 4.10
4. Lisätietoja antaa säätiön puheenjohtaja/sihteeri Kaj Mattsson, puhelinnumero 0400 573 474.. Säätiön hallitukselle osoitetut vapaamuotoiset hakemukset toimitetaan viimeistään 30. 2024 osoitteeseen Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö, c/o Åbolands Fiskarförbund, Kauppiaskatu 5, 21600 Parainen tai sähköpostilla osoitteeseen kaj.mattsson@abofish.net. Avustuksia jaossa Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö Stiftelsen för främjandet av fiskerioch sjöfartsutbildning julistaa haettavaksi avustukset kalatalousja luonnonvara-alan suomenja ruotsinkielisen koulutuksen tukemiseksi sekä merenkulun, kalatalouselinkeinojen ja luonnonvara-alan koulutusta edistävää toimintaa varten. Päätökset avustuksista tehdään toukokuun aikana