Miten käy Miten käy luonnon siian. Kalatalouden alueelliset Kalatalouden alueelliset yhteistyöryhmät yhteistyöryhmät Suomen KALASTUSLEHTI Perustettu 1892 • 123. luonnon siian. vuosikerta 3 • 2016 Pakolaiset Pakolaiset kalastamassa kalastamassa
5.2. 24.3. Kuva: ELY-keskus SISÄLTÖ ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. Myynti Kalatalouden Keskusliitossa. 22.4. (09) 6844 5914 fax (09) 6844 5959 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Markku Myllylä TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Vesa Karttunen ja Risto Vesa ILMOITUSMYYNTI puh. Kalatalouskeskusten ja kalastajaliittojen toimihenkilöt toimivat lehden asiamiehinä. 25.11. 2.9. Per-Håkan Nylund 16 Digitaalisia karttoja osakaskunnille Marina Nyqvist 18 Helikopterilla happamuutta vastaan Marko Paloniemi 22 Syyrialaiset kalassa Paraisilla Olav Granström 28 Simpukoilla edessä haastavat ajat Jouni Taskinen PALSTAT 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyet 9 Lakiasiaa 26 Kalatalousneuvontaa 125 vuotta 30 Tapahtumia Kalatalouden alueeliset yhteistyöryhmät aloittavat pian toimintansa. (09) 6844 5915 Vuosikerran 2016 (8 numeroa) tilaushinnat: määräaikainen 45 euroa ja kestotilaus 44 euroa. 5 13.5. 4 24.3. 6 5.8. VISUAALINEN ILME Vammalan Kirjapaino Oy TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala 2016 3 • 2016 10 12 22 Suomen. ILMESTYMINEN 2016 Nro Aineisto Ilmestyy 1 23.12. 8 28.10. 3 26.2. 7 16.9. krs 00700 Helsinki puh. 14.10. 10.6. Suomen Kalastuslehti 3 • 2016 2 ARTIKKELIT 10 Alueelliset yhteistyöryhmät Tapio Gustafsson 12 Tuhoavatko istutukset luonnon siian. 2 8.1. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TOIMITUSKUNTA Raisa Kääriä, Tuomas Oikari, Jorma Leppänen, Outi Heikinheimo, Marko Paloniemi, Mika Laakkonen ja Sakari Kuikka TILAUKSET, OSOITTEEN MUUTOKSET JA PERUUTUKSET Heidi Moisio puh. 22.1. Irtonumero 5 euroa
Pieniltä alueilta varsin usein puuttuu hallinto ja toiminta kokonaan. Suomen Kalastuslehti 3 • 2016 3 Suomessa on yhteisiä vesialueita 3,9 miljoonaa hehtaaria. Käytännössä pienimmät yhteiset vesialueet, jotka eniten ovat yhdistämistoimituksen tarpeessa, ovat kaikkein kyvyttömimpiä niihin ryhtymään. Ne jakautuvat yli 20 000 kiinteistörekisteriyksikköön. Yhdistymistoimituksia tulisi helpottaa, koska yksikkökoon kasvusta johtuvat edut kohdistuvat merkittävässä määrin suuriin kansalaisjoukkoihin ja parantavat maaseudun elinvoimaisuutta. PÄÄKIRJOITUS Aloite yhteisten vesialueiden yhdistämisten helpottamiseksi ”Käytännössä pienimmät yhteiset vesialueet, jotka eniten ovat yhdistämistoimituksen tarpeessa, ovat kaikkein kyvyttömimpiä niihin ryhtymään.”. Kiinteistötoimitusmaksuista annettua lakia (558/1995) ja asetusta tulisikin muuttaa niin, että yhteisten alueiden yhdistämiset tehdään valtion varoin. Yhteisten vesialueiden yhdistämisiä helpotettaisiin ja edistettäisiin myös muuttamalla asetusta siten, että toimituksesta perittäisiin samanlaista hintaa kuin kiinteistöjen yhdistämistoimenpiteistä on säädetty eli toimituskorvaus on 165 euroa kahdesta kiinteistöstä ja 55 euroa jokaisesta muusta yhdistettävästä kiinteistöstä. Yhteisten vesialueiden keskikoko on 191 hehtaaria ja osakaskiinteistöjen lukumäärä/osakaskunta on keskimäärin 67. Yhteiset vesialueet ovat paikoin pahoin pirstaloituneet. Pienen vesialueen hyvin rajatusta omistajajoukosta ei usein löydy henkilöitä hallinnon pyörittämiseen. Varsinkin Etelä-Savossa, Saaristomerellä ja Uudellamaalla on runsaasti hyvin pieniä yhteisiä vesialueita. Jollei osakaskunnalla ole hallintoa tai toimintaa, kuten esimerkiksi kalastuslupien myyntiä, ei ole myöskään rahaa kiinteistötoimituksen maksamiseen
Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen mukaan yhdistymisen myötä osakkaan kalastusoikeus laajenee, kalastuksen järjestäminen ja valvonta helpottuvat, yhdistyneen alueen kulut laskevat ja tehtäviin löytyy helpommin toimihenkilöitä. Uimoselle ahven oli ensimmäinen verkolla saatu kultainen ahven. Haasteena on löytää yritys, joka ottaisi kopin Vesijärven ”roskakalojen” hyödyntämisideasta ja ottaisi kalankäsittelyn asiakseen. Päätös Nokian osakaskunnasta syntyi 15. Aulis Uimonen Markku Myllylä/Kalatalouden Keskusliitto. Kultaisen ahvenen liha oli väritykseltään aivan normaalin ahvenen kaltainen. Särki on hyvin valmistettuna ja maustettuna todella mainio ruokakala, Lahden Aterian toimitusjohtaja Tuulia Pelli kertoo. 4 Suomen Kalastuslehti 3 • 2016 LYHYET LAHTI HALUAA TARJOTA SÄRKIPIHVIÄ KOULULAISILLE Särkeä on nostettu hoitokalastuksissa Vesijärvestä vuosittain noin 50 000 kiloa. Särjen hyödyntäminen on aina ollut vaikeaa, mutta tilanne saattaa tulevaisuudessa muuttua, sillä Vesijärven särjelle on varattu paikka koululaisten ruokalautaselta. Yle 7.3.2016 NOKIAN PIENET OSAKASKUNNAT YHTEEN Hauroisten, Kehon, Tyrkkölän ja Viholan pienet kalaosakaskunnat yhdistyvät uudeksi Nokian osakaskunnaksi. Nokian Uutiset 22.2.2016 PURUVEDELTÄ KOMEA KULTAINEN AHVEN Punkaharjulaisen Aulis Uimosen verkkoon tarttui Puruvedellä helmikuun alussa outo ahven. Hän on saanut kultaisia ahvenia aiemmin katiskalla, mutta kalat eivät ole olleet kokonaan kultaisia ja kooltaan vain 15 – 20 senttiä. Kalan väritys oli kauttaaltaan kullankeltainen, eikä ahvenen normaalista väripigmentistä ollut jälkeäkään. Pirkanmaalla on muutaman viime vuoden aikana yhdistynyt isommaksi yhteisöksi kaikkiaan yli 100 osakaskuntaa. helmikuuta Maanmittauslaitoksen koolle kutsumassa kokouksessa. Puruvesi 12.2.2016 Puruvedeltä pyydetty kultainen ahven oli poikkeuksellisesti kokonaan kultainen ja painoi lisäksi hulppeat 1 160 grammaa. Pyhäjärven alueella toimivalla uudella kalaosakaskunnalla on pinta-alaa yli 509 hehtaaria. Kultainen väri on vain kalan nahassa ja suomuissa. – Meillä on nyt jo otettu kotimainen särkipihvi ruokalistalle
Yle 3.3.2016 Ta pio G us ta fss on /K ala ta lo ud en Ke sk us liit to. Paikkatietoa tarvitaan merialuesuunnittelussa sovitettaessa yhteen esimerkiksi suojelualueiden päättämistä ja erilaisten lupien myöntämistä. YM 28.1.2016 MERIMETSOJEN HÄIRINTÄÄN LUPA MERIKARVIALLA ELY-keskus on myöntänyt luvan merimetsojen pesinnän häiritsemiseen Merikarvialla. Aiemman 2 000 neliökilometrin verkkokalastuskiellon sijaan uusi tavoitealue on laajuudeltaan 2 600 neliökilometriä. Harry Härkönen Anu Riihimäki/Metsähallitus rimetsoja väliaikaisilla karkottimilla. 5 Suomen Kalastuslehti 3 • 2016 LYHYET MERILUONTOA ESITTELEVÄ KARTTAPALVELU AVATTU VELMU eli vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma on 12 toimintavuotensa aikana kerännyt tietoa merialueemme levistä, kasveista, selkärangattomista ja kaloista sekä merenpohjan geologisista ominaisuuksista. Viime kesänä kunnan alueella oli 4 120 pesää. Kalastusrajoitusten parissa pitkään työskennelleen Etelä-Savon kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Harry Härkösen mukaan sopimusten tekemisellä on kova kiire. Uudet alueet sijaitsevat pääasiassa Etelä-Karjalassa ja Luonterilla. Ministeri Tiilikainen (edessä oikealla) osallistui saimaannorpan pesäkinosten tekemiseen Saimaan Pihlajavedellä Sulkavalla helmikuun alussa. Luvan rajaamalla alueella saa hävittää merimetsojen pesiä ja häiritä meNYT ON AIKA SOPIA SAIMAANNORPAN SUOJELUSTA Maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kannustaa vesialueen omistajia tekemään sopimuksia kalastusrajoituksista saimaannorpan suojelemiseksi aiempaa laajemmalle alueelle. ELY-keskus on antanut häirintäluvan Kasalan osakaskunnalle. Karttapalvelu löytyy osoitteesta: paikkatieto.ymparisto.fi/velmu. Karttapalvelussa on tietoa lajien ja luontotyyppien esiintymisestä, meriympäristöstä, merenpohjan geologiasta ja ihmisen toiminnasta merellä sekä yli tuhat valokuvaa ja videota lajeista ja vedenalaisista maisemista. Merimetsojen pesiä ei kuitenkaan saa tuhota, jos niissä on jo munia. Kunnan kalastajat ja mökkiläiset sekä matkailuelinkeino ovat pitkään vaatineet oikeutta häiritä pesintää, koska kunnan alueella elää Suomen suurin merimetsoyhdyskunta
Merialueen valvonta partioimalla on mahdotonta, sillä siihen ei maalla riitä tarpeeksi partioveneitä. Ensimmäiset verkot katosivat viime syksynä. Merkintä tuo lisätietoa sille miten kuhat selviävät hoitokalastuksen liittyvästä palautuksesta. Laitonta kalastusta vastaan viime vuonna julistetun ”sodan” aikana on tuhottu lähes 120 kalastusvenettä. Särkikalojen liikkumisesta tiedetään melko vähän, eikä tiedetä vaikuttaako hoitokalastus pelkästään paikallisesti vai ulottuuko vaikutus laajemmalle alueelle. Maaseudun Tulevaisuus 2.2.2016. Operaatiota johtaa merija kalastusministeri Susi Pudjiastuti pääkaupungissa Jakartassa. Vesijärvisäätiö 7.3.2016 Vesijärvellä merkityistä särkikaloista toivotaan kalastajilta tietoa Lukeen joko postitse tai nettilomakkeen kautta. Kaikkiaan 30 eri maista peräisin olevaa kalastusvenettä on tuhottu. Verkkojen varastaminen jään alta on Puron mukaan aivan eri asia kuin sulasta vedestä. MTV3 22.2.2016 LAPPAJÄRVELLÄ JÄÄN ALTA VIETY YLI 30 VERKKOA Etelä-Pohjanmaan Lappajärven jään alta on viety kuukaudessa yli 30 kalaverkkoa. Puro mukaan verkkoja ei olla voitu varastaa jalan ja pitää tapausta erittäin harmillisena. Luonnonilmiöt eivät Lappajärven Kalaveikkojen sihteerin ja kalastuskunnan jäsenen Mikko Puron mukaan selitä katoamisia. 6 Suomen Kalastuslehti 3 • 2016 LYHYET KALASTUSLAKI-ESITE ON JULKAISTU Maaja metsätalousministeriön yhdessä kalataloustoimijoiden kanssa tuottamassa Kalastuslakiesitteessä kuvataan lyhyesti uuden lain keskeiset aiheet, lupajärjestelmä sekä pyyntimitat, saaliskiintiöt ja rauhoitusajat. Esite löytyy sähköisenä osoitteesta http://www.ahven.net/kalastus. Esitettä voi tiedustella kalatalouskeskuksesta. Takavarikoidut veneet räjäytetään taivaan tuuliin. SÄRKIKALOJEN KULKUREITIT SELVIKSI LAHDEN VESIJÄRVELLÄ Vesijärven Enonselän ja Paimelanlahden hoitokalastuksen yhteydessä kokeillaan kuhan, särjen ja lahnan merkitsemistä. ”Siihen tarvitaan taitoa.” Poliisille on kuitenkin ilmoitettu vain kuuden verkon varkaudesta. Lahden ympäristöpalvelujen, Päijät-Hämeen Kalatalouskeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kokeilussa merkitään 600 kalaa. Poliisi toivookin asian tiimoilta yhteydenottoja tekijän selvittämiseksi. Vesijärvisäätiö KALASTUSVENE RÄJÄYTETTIIN TAIVAAN TUULIIN Indonesiassa on ryhdytty järeisiin toimiin laittoman kalastuksen saamiseksi kuriin. Indonesialla on kaikkaan 5,8 miljoonan neliökilometrin merialueet
SUOMALAISTEN SUOSIKKIKALAT SELVITETÄÄN ÄÄNESTYKSESSÄ Kotkan Maretarium on ryhtynyt selvittämään suomalaisten suosikkikaloja. 7 Suomen Kalastuslehti 3 • 2016 LYHYET KALASTUSRAJOITUS.FI KERTOO KIELTOALUEET Uudesta Kalastusrajoitus.fi-palvelusta selviävät vesialueet, joissa ongintaa, pilkintää ja viehekalastusta on rajoitettu kalastuslain ja ELY-keskusten päätösten nojalla. Kalastuksenvalvonnan jatkokurssi pidettiin Tampereella 16.3. KALASTUKSENVALVOJIEN KOULUTUKSET KÄYNTIIN Uusien kalastuksenvalvojien koulutukset ja koetilaisuudet sekä kalastuksenvalvojien jatkokoulutukset ovat käynnistyneet tämän kevään osalta. Äänestyksen lisäksi Maretariumin järjestää yleisötilaisuuksissa joissa kerrotaan Suomen kalastosta ja kalastuksesta 100 vuotta sitten, tänä päivänä ja luodaan katsaus vesiluontomme tulevaisuuden muutoksiin. Tapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto Tapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto. MMM 10.2.2016 Kalastusrajoituspalvelu toimii sekä tietokoneella että mobiililaitteilla ja palvelusta on tehty mahdollisimman helppokäyttöinen. Hänen mukaansa helposti olettaisi että ahven ja hauki olisivat äänestyksessä vahvoilla. Kalastuksenvalvontakoulutus ja koe Mikkelissä 17.3. Koulutuksia päivitetään Kalatalouden Keskusliiton nettisivulle http://www.ahven.net/ kalastuksenvalvonta. Suomessa on laajat yleiskalastusoikeudet ja hyvät kalastusmahdollisuudet, mutta osassa vesistä on kalastusrajoituksia. Palvelusta ja sen tiedoista vastaavat maaja metsätalousministeriö ja ELY-keskukset. Sieltä löytyy muun muassa Kalastuksenvalvontatyökalun koulutustilaisuus Tampereella 19.5. Tammikuun lopussa avattu palvelu on suunnattu kaikille Suomessa kalastaville. Palvelua tullaan jatkossa täydentämään muiden kalastusrajoitusten osalta. Maretariumin toimitusjohtaja Sari Saukkosen kertoo, että annetut ehdotukset ovat nähtävillä Maretariumin seinällä. Suomalaisten suosikkikalat -äänestys on osa Suomi100 -juhlavuotta. Ensimmäinen koulutustilaisuus ja ELY-keskuksen pitämä koe järjestettiin Helsingissä 8.3. Kevään jäljellä olevia koulutuksia kannattaa kysellä kalatalouskeskuksilta. Ääniä ovat kuitenkin saaneet monet laji kuten ankerias ja allikkosalakka. Ehdotuksia kerätään 2017 marraskuulle saakka
• Ikään perustuvan kalastusoikeuden todistamiseksi on suositeltavaa pitää kalastettaessa mukana henkilöllisyystodistusta. Lisää kalastuksesta, kalastusluvista ja kalastusrajoituksista: www.eraluvat.fi www.mmm.fi/kalastus www.ahven.net/luvat www.kalastusrajoitus.fi Kalastonhoitomaksu 2016 Ta pio G us ta fss on /K ala ta lo ud en Ke sk us liit to. Tositteen voi tulostaa tai tallentaa esimerkiksi mobiililaitteelle. Maksu ei koske pilkkijöitä, mato-onkijoita tai silakkalitkalla kalastavia. Muuhun kalastukseen ja ravustukseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa. Tietoa käytetään kalavesien ja -kantojen hoidossa. Uuden lain mukaan kaikki kalastonhoitomaksun maksavat kalastajat rekisteröityvät kalastonhoitomaksurekisteriin. 8 Suomen Kalastuslehti 3 • 2016 Ta pio G us ta fss on /K ala ta lo ud en Ke sk us liit to 39 € / vuosi 12 € / 7 vrk 5 € / vuorokausi Vuoden 2016 alusta alkaen 18 – 64-vuotiaat kalastajat maksavat kalastonhoitomaksun. Palvelunumero 02069 2424 (arkisin 8 – 16) Soita palvelunumeroon ja rekisteröidy. Näin maksat kalastonhoitomaksusi Kalastonhoitomaksun voi maksaa netissä, puhelimitse tai palvelutiskillä. Rekisteröinnin yhteydessä kysytään nimi, yhteystiedot ja syntymäaika. 3. Eräluvat-verkkokauppa Kirjaudu www.eraluvat.fi sivustolla verkkokauppaan, rekisteröidy ja lunasta kalastonhoitomaksusi. 1. 2. Palvelupisteestä saat heti mukaasi tositteen kalastonhoitomaksun suorittamisesta. Palvelupiste Kalastonhoitomaksun ja rekisteröitymisen voi suorittaa Metsähallituksen luontokeskuksissa ja R-kioskissa. Kalastonhoitomaksun maksettuaan voi kalastaa yhdellä vavalla lähes koko maassa. Säilytä kuitti maksusta. Rekisteröitymisen vuoksi ei maksua voi enää suorittaa suoraan tilisiirtona. Tämä koskee muun muassa pyydyskalastusta ja kalastusta usealla vavalla. • Kalastuksenhoitomaksu koskee kalastusta koko Suomessa, paitsi Ahvenanmaalla. Saat postitse maksutositteen, jolla voit maksaa kalastonhoitomaksun. Kalastonhoitomaksu ei oikeuta kalastamaan vaelluskalavesistöjen koskija virta-alueilla, erityiskohteilla tai ELY-keskusten määräämillä kieltoalueilla. Huomioi • Kuitti kalastonhoitomaksun suorittamisesta tulee olla aina mukana kalastaessa
Lupa-asia oli tullut vireille ennen ympäristönsuojelulain uudistusta vuonna 2014, joten siihen sovellettiin vanhaa ympäristönsuojelulakia. Ympäristöluvasta jätettiin useita valituksia. Valittajien joukossa oli muun muassa Keski-Suomen ELY-keskus. Korkein hallinto-oikeus totesi, että vaikka Paajalansuon kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi oli määrätty kemiallinen puhdistus, oli puhdistuksen teho erityisesti rankkasateiden aikana ja sulamistilanteissa epävarma. 9 Suomen Kalastuslehti 3 • 2016 Korkein hallinto-oikeus on helmikuussa kumonnut aluehallintoviraston myöntämän ja Vaasan hallinto-oikeuden ehdoiltaan muuttaman ympäristöluvan turvetuotantoon Paajalansuolla Saarijärven reitin vesistöalueella. Moksinjoen taimenkanta oli heikossa kunnossa ja veden laatu oli uhkana sen säilymiselle. Hallinto-oikeuden mukaan turvetuotannolla ei kuitenkaan olisi sellaisia vaikutuksia sen alapuoliseen vesistöön, että lupahakemus olisi päästöjen vuoksi hylättävä. Tämän vuoksi aluehallintoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset oli kumottava. LAKIASIAA Tällä palstalla Kalatalouden Keskusliiton lakimies Jenny Fredrikson käsittelee omistajuutta, kalastusalueita ja kalastamista koskevia kysymyksiä sekä esittelee ajankohtaisia oikeustapauksia. Tällä perusteella korkein hallinto-oikeus katsoi, että turvetuotannosta aiheutuva ympäristön pilaantuminen oli katsottava merkittäväksi eikä edellytyksiä luvan myöntämiselle ollut. Kun ei selvitysten perusteella voitu arvioida, että hallinto-oikeuden määräämät lupaehdot olisivat voineet estää pH:n nopeaa vaihtelua poikkeuksellisten virtaamien aikana, turvetuotanto aiheuttaisi vakavaa vaaraa taimenkannalle. Suolla ja päästöjen vaikutusalueella esiintyi luonnonsuojelulain ja luontodirektiivin mukaisesti suojeltuja nisäkäsja lintulajeja. Paajalansuolla oli valittajien mukaan luonnonsuojelullisia arvoja. Alhainen pH ja erityisesti happamuuden nopea vaihtelu on tuhoisaa vesieliöstölle. Korkein hallinto-oikeus kumosi turveluvan Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto. Moksinjoen erittäin uhanalaisen taimenkannan säilymisen ja elpymisen kannalta on välttämätöntä, että veden pH-arvon nopeat nousut ja laskut kyetään estämään. ELY-keskus toi valituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle esille, että kaikki napapiirin eteläpuoliset taimenkannat on todettu erittäin uhanalaisiksi. Vuonna 2012, eli ympäristöluvan valitusprosessin aikana, löydettiin Moksinjoesta taimenen vaeltamaton alkuperäiskanta
Tätä ennen ELY-keskus asettaa alueellisia kalatalouden yhteistyöryhmiä avustamaan kalatalousasioiden hoitamisessa, näkemysten yhteensovittamisessa sekä tutkimustiedon hyödyntämisessä. Kalatalouden alueellisia yhteistyöryhmiä on kaikkiaan 10. Kalatalousalueiden toiminnan käynnistämiseen kuuluu monta vaihetta ja koko muutos vie aikaa vuosia.. tosuunnitelmia ja niissä esitettyjä käyttöja hoitotoimenpiteitä sekä tekee esityksiä eri alueiden käyttöja hoitosuunnitelmissa sekä valtakunnallisissa kalavarojen hoitosuunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden yhteensovittamiseksi. Yhteistyöryhmä toimii ELY-keskuksen ohjauksessa ja sen tehtävänä on tehdä esityksiä ja aloitteita kalastuksen järjestämisestä ja kalakantojen hoidosta. Ensimmäistä kalatalousaluejakoa koskevan ehdotuksen tekemistä varten alueelliseen kalatalouden yhteistyöryhmään osallistuvat edustajat kumotun lain mukaisista kalastusalueista. Ne ovat nimeltään Kaakkois-Suomen, Uudenmaan, Lounais-Suomen, Eteläja Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan, Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan, Kokemäenjoen, Kymijoen, Vuoksen (etelä) ja Vuoksen (pohjoinen) yhteistyöryhmät. Yhteistyöryhmä arvioi käyttöja hoiAlueelliset yhteistyöryhmät Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto Kalatalousalueet aloittavat toimintansa vuonna 2019. 10 Suomen Kalastuslehti 3 • 2016 A lueellinen kalatalouden yhteistyöryhmä asetetaan viideksi vuodeksi kerrallaan ja se koostuu kalatalousalueiden, kalatalousja ympäristöjärjestöjen, tutkimuksen, hallinnon, maakuntien liittojen sekä saamelaisten kotiseutualueella Saamelaiskäräjien edustajista. Yhteistyöryhmä tekee ELY-keskukselle ehdotuksen toimialueensa kalatalousaluejaoksi
Per-Håkan Nylund Norra Svenska fiskeområdet Siika on monimuotoinen kalalaji, josta elää vesistöissämme kasvunopeudeltaan, kutukäyttäytymiseltään ja ravinnon käytöltään hyvin erilaisia muotoja. Tämä aiheuttaa ongelmia, kun pohditaan kalakantojen hoitoa ja istutuksia. Entä mitä tapahtuu jos ja kun eri siikamuodot sekoitTuhoavatko istutukset luonnon siian. Siinä pohdittavaa jos luontaisesti lisääntyvät siikamuodot ja populaatiot halutaan säilyttää. Tapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto Monin paikoin iso osa kalastajien meren rannikon siikasaaliista on peräisin vaellussiikaistutuksista.. tuvat keskenään, lisääntyvätkö sekamuotoiset jälkeläiset ja missä ne kutevat. 12 Suomen Kalastuslehti 3 • 2016 M itä tulisi istuttaa ja mihin, minkälaisin menetelmin, käytetäänkö mäti-istutusta, vastakuoriutuneita tai kesänvanhoja poikasia
Perhonjoen vaellussiikakanta on säilynyt ja säilyy edelleen (jos säilyy) vain luontaisen lisääntymisen kautta, sikäli kun velvoiteistutukset pidetään nykymuotoisena. nykyisin jo yli 90 % saaliista on pääasiallisesti istutuksista peräisin olevaa vaellussiikaa.”. Pohjasiika on Jäämereen laskevien vesistöjen siikamuoto. Perhonjoen oman vaellussiikakannan poikasia on nyt ollut saatavana monta vuotta Vääräniemen kalanviljelylaitoksella Taivalkoskelta. Ympäristökeskus tuli 1990-luvun tutkimuksissaan siihen tulokseen ettei Perhonjoessa enää ole luontaisesti lisääntyvää vaellussiikakanta. Tapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto ”... Tuosta ajasta saaliit ovat muuttuneet ja nykyisin jo yli 90 % saaliista on pääasiallisesti istutuksista peräisin olevaa vaellussiikaa. Hyvä näin, sillä ilman istutuksia merialueellamme ei olisi enää mitään pyydettävää. Vaellussiika taas nousee syksyllä jokiin kutemaan ja tekee laajoja syönnösvaelluksia mereen. Suomessa paljon erilaisia siikamuotoja Merialueellamme elää kaksi pääasiallista siikamuotoa, karisiika ja vaellussiika. Asia on hyvin vakava, sillä monin paikoin paikalliset luontaisesti lisääntyvät siikakannat ovat niin heikkoja että niiden pelastamisessa saatetaan valitettavasti olla myöhässä. Perämeren merikutuisen karisiian eli Luodon siian kannat olivat 1980-luvun alussa vahvat ja jopa puolet Merenkurkun Suomen puoleisen rannikon siikasaaliista oli karisiikaa. Perhonjoen ja Luodon siika Perhonjoessa on luontaisesti lisääntyvä vaellussiikakanta joka on taantunut voimakkaasti heikentyneiden lisääntymismahdollisuuksien vuoksi, kuten muissakin rakennetuissa joissa. Suuretkaan istutusmäärät eivät kuitenkaan ole palauttaneet tai vahvistaneet entisten hyvien siikajokiemme siikamääriä. Näistä karisiika elää koko elämänsä meressä, kutee meressä karikoilla eikä tee pitkää syönnösvaellusta. Tulokset poikkesivat täysin ympäristökeskuksen tutkimuksista. Planktonsiika on joissa ja virtaavissa salmissa kuteva sisävesien siikamuoto. Nykyiset istutuskäytännöt Siianpoikaset (pääasiallisesti vaellussiian poikasia) istutetaan yksikesäisinä tai vastakuoriutuneina suoraan mereen tai jokien suualueille. Alueen osakaskunnat eivät sulattaneet tätä tietoa vaan aloittivat emokalojen pyynnin mädinhankintaa varten. Tosin luontaista lisääntymistä saattaa olla satunnaisesti. Lisäksi pohjoisessa esiintyy pienikokoiseksi jääviä kääpiösiikoja. Istutukset ovat voimayhtiöiden tai tehtaiden jätevesipäästöjen velvoiteistutuksia ja istutusmäärät sekä istutusalueet ovat tarkoin määritelty. Siikasaaliit on nykyään lähes yksinomaan istutuksesta peräisin. Siikamuotojen sekoittuminen Eräät tutkijat ovat, vaikka eivät julkisesti sitä halua tuoda esille, tulleet siihen tulokseen että joIstutuksiin käytetyn sekalaisen materiaalin takia Suomen siikakannat ovat hyvin sekoittuneita. Järvisiika kutee järvissä ja käyttää ravintonaan pääasiassa planktonia. 13 Suomen Kalastuslehti 3 • 2016 Paikallisesti nämä asiat ovat hyvin ratkaisevassa roolissa, mikäli luontaisesti lisääntyvät populaatiot halutaan säilyttää ja pitää geneettisesti puhtaina. Vaellussiiasta esiintyy myös sisävesikantoja
Asia vaatisi perusteellisia tutkimuksia. Kutukypsinä ne kutevat varmasti jossain, todennäköisesti meressä paikallisten karisiikapopulaatioiden kanssa. Tätäkö nyt halutaan vai eikö näiden asioiden yhteyttä ole huomattu. Tapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto Istutetut vaellussiiat eivät välttämättä pääse nousemaan jokea ylös vaan kutevat jokisuussa. Käytäntöjä voisivat olla mäti-istutukset ja vastakuoriutuneitten poikasten istutus alueille joissa paikallisten kantojen luontaista lisääntymistä vielä tapahtuu. Tapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto ”... Muutaman viime syksyn aikana myös jokeen on noussut kudun kynnyksillä näitä kääpiösiian kokoisia 250 – 300 grammaa painavia kutuvalmiita siikoja. Merialueen siikaistutuksissa tämä tarkoittaa vastaavasti ettei alueille tai niitten läheisyyteen jossa merikutuinen karisiika luontaisesti on säilynyt myöskään saisi istuttaa kesänvanhoja vaellussiian poikasia. Tämä on johtanut siihen että meillä seikkailee pitkin rannikkoa ja jokien suualueille syksyisin suuria määriä ”orpoja, kodittomia ja laitostuneita” kutukypsiä siikoja, jotka eivät tiedä mihin pitäisi mennä ja miten kutupuuha pitäisi hoitaa. Tämä tarkoitta ettei kesänvanhoja siianpoikasia tulisi istuttaa sellaiselle jokisuualueelle tai joen läheisyyteen johon vaellussiika nousee kudulle. Ilman merialueelle suoritettuja vaellussiikaistuksia meillä ei ehkä olisi lainkaan pyydettäviä siikoja. Tutkijat eivät tiedä vastausta. Näin suppealla tutkimuksella on mahdotonta sanoa mistä tässä oikeasti on kysymys. Istutuksissa tulisi siirtyä käytäntöön joka suojaa elinkelpoisia luontaisesti lisääntyviä kantoja. luontaisesti lisääntyvät siikakannat ovat niin arvokkaita että niiden pelastamiseksi tulisi tehdä kaikki voitava.”. Tässäkö syy miksi merikutuiset karisiikapopulaatiot ovat häviämässä ja tilalle on tullut sekakantaisia kääpiösiikapopulaatioita. 14 Suomen Kalastuslehti 3 • 2016 kien suualueille ja mereen istutetut vaellussiian poikaset eivät merkittävissä määrin ole nousseet kudulle jokiin – eivätkä todennäköisesti koskaan tule nousemaankaan. Lisäksi lisääntymisalueille tulisi perustaa riittävän suuria suoja-alueita, joille ei saisi istuttaa kesänvanhoja siianpoikasia. Eiväthän ne kokonsa puolesta voi olla vaellussiikoja. Mitä siikoja nämä ovat ja miksi ne nousevat jokeen kudulle. Näitä on viime syksynä lähetetty muutama kymmenen kappaletta tutkijoille, koska asia ei vaikuta normaalilta. Velvoiteistutukset tulee ottaa uuteen tarkasteluun ja siirtää sellaisille alueille jossa ne eivät vaaranna luontaisesti lisääntyviä siikakantojamme. Nykyiset istutuskäytännöt sekoittavat eri muodot ja populaatiot keskenään ja eri muotojen geeniperimät tuhotaan. Luonnonkannat pelastettava Jäljellä olevat luontaisesti lisääntyvät siikakannat ovat niin arvokkaita että niiden pelastamiseksi tulisi tehdä kaikki voitava
15 Suomen Kalastuslehti 3 • 2016 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Kahva pitävä ProGrip. Kahva pitävä ProGrip. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 15 € Fileointiveitsi Frosts Erinomainen veitsi ahvenen fileointiin. Terä 160 mm. Kahva pitävä ProGrip. Terä 197 mm. Fileointiveitsi Frosts Erinomainen veitsi kuhan ja siian fileointiin. 16 € 18 €. Terä 218 mm. Fileointiveitsi Frosts Erinomainen veitsi hauen ja kirjolohen fileointiin
Kartoista on apua kun osakaskunnat ja uudet kalatalousalueet miettivät miten tietoa saisi helposti ja nopeasti levitettyä vaikkapa kalastaville asiakkaille. alueensa kalastusta ja kalavesien hoitoa, parantaakseen alueen kalastuksenvalvontaa tai kertoakseen kalastajille alueen rajoista tai kalastusrajoituksista. Kalastusalueet, osakaskunnat ja kalastusseurat voivat käyttää karttoja apuna suunnitellessaan Digitaalisia karttoja osakaskunnille Marina Nyqvist Österbottens Fiskarförbund Digitaaliset kartat ovat nykyään kaikkien ulottuvilla. Merkittyä aluetta koskettaessa ruudulle tulee lisätietoa esimerkiksi rauhoituksen kestosta tai kielletyistä pyyntivälineistä. 16 Suomen Kalastuslehti 3 • 2016 Ö sterbottens Fiskarförbund on laatinut digitaaliset kartat toimialueensa osakaskunnista. Paikkatietoikkuna.fi. Osakaskunnan alueet on merkitty karttaan sinisellä ja kalastusrajoitukset punaisella
Paikkatietoikkunan karttaikkunassa on käytettävissä yli 400 valmista karttatasoa eri organisaatioilta. Tiedot antavat aikaisempaan selkeämmän kuvan alueen kalastuspaineesta ja niiden avulla voidaan havaita onko alue mahdollisesti alitai ylikalastettu. Kestävään kalastukseen tähtäävää kalastuksen suunnittelua ajatellen digitaalinen kartta helpottaa hahmottamaan kunkin lajin kokonaistilanteen, koska karttaan voidaan merkitä lajin tärkeät kutualueet, vaellusreitit ja -ajat, niihin kohdistuva vapaa-ajankalastuksen ja kaupallisen kalastuksen kalastuspaine sekä mahdolliset kalastusrajoitukset. 17 Suomen Kalastuslehti 3 • 2016 Yhtenäinen digitaalinen karttapohja Korsnäs Malax, Kristinestad Storå, Närpes Kaskö ja Kvarkenin kalastusalueiden vesistä tuotettiin Fiskarförbundin ja asianosaisten puolen vuoden mittaisessa yhteishankkeessa. Kalastusalueiden rajat piirrettiin karttoihin ja satamille, rysäpaikoille sekä kalastusrajoituksille luotiin omat värikoodinsa. Miksi sitten digitaalisia karttoja. Suunnitelmassa voidaan määritellä kaupalliseen kalastukseen ja kalastusmatkailuun soveltuvat alueet. Uuden kalatalousalueen tärkein tehtävä on uuden aiempaa sitovamman käyttöja hoitosuunnitelman laatiminen. Karttaa merkittiin kalojen vaellusreittejä ja muita asianosaisille tärkeitä tietoja. Hankkeessa käytettiin Paikkatietoikkunan karttapalvelua www.paikkatietoikkuna.fi joka on tehokas, avoin ja ilmainen Maanmittauslaitoksen ylläpitämä karttapalvelu. Karttamateriaali löytyy Österbottens Fiskarförbundin kotisivuilta www.fishpoint.net/fiskeomraden. Karttoihin voi myös lisätä kaupallista kalastusta koskevia tärkeitä yksityiskohtia tai tietoja alueelle myytyjen lupien määristä. Paperikarttoihin verrattuna sähköiset kartat antavat käyttäjälleen mahdollisuuden siirtyä haluamaansa paikkaan kartalla ja suurentaman tai pienentämään näkymää oman tahtonsa mukaan. Ilmainen kaikille avoin palvelu Karttapalvelu antaa käyttäjälleen mahdollisuuden säilöä dataa sekä yhdistellä tieteellistä materiaalia ja paikallistuntemusta samaan karttaan. Tilaa kestona! Kalatalouden Keskusliitto www.ahven.net 44 €. Sähköinen kartta on nopea ja helppo levittää. Näin ollen tieto uusista rauhoitusalueista ja -ajoista leviää nopeasti. Siian syysrauhoitukselle ja kuhan kesärahoitukselle luotiin omat karttatasonsa. Tallentamansa kartat voi ladata milloin tahansa ja karttanäkymän voi tulostaa PDF tai PNG-muodossa. Lisäksi karttaa voidaan päivittää mikäli asioissa tapahtuu muutoksia vaikka uusien rauhoitusalueiden muodossa. Merkit, linjat ja muodot voi tallentaa omalle henkilökohtaiselle paikkatietoikkunan tilille. Esimerkiksi Maanmittauslaitoksen tarjoamat kiinteistöjen rajat ja merkinnät tai Suomen ympäristökeskuksen vesistöjen valuma-alueiden rajat. Karttoihin voidaan merkitä eri kalalajien ja kalastajaryhmien kannalta tärkeitä kalapaikkoja. Apuna kalastuksen suunnittelulle Uudessa kalastuslaissa kalastusalueet korvataan kalatalousalueilla. Digitaalisista kartoista tulee tässä kohtaa tärkeä työväline. Karttaan voi myös luoda linkin jaettavaksi vaikka omalla nettisivulla. Rekisteröitynyt käyttäjä voi yhdistellä tasoja ja luoda omia karttoja miltä alueelta tahansa
järven on todettu vähitellen jostain syystä happamoituneen, minkä seurauksena vesikasvusto on selvästi vähentynyt ja lajistossa on havaittu muutoksia. 18 Suomen Kalastuslehti 3 • 2016 S aarijärvi on 23 hehtaarin kokoinen matala järvi, joka on toiminut yhtenä Etelä-Pohjanmaan suosituimpiin kuuluvana istuta ja ongi -kohteena 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Lastausyksikkö on täyttänyt helikopterin kuljettamat suppilot ja kalkkikeskitys voi alkaa. Jalasjärvellä sijaitsevan Saarijärven kalkitsemisessa ei lapioitu kalkkikasaa eikä nieleskelty kalkkipölyä vaan homma suoritettiin miehekkäästi helikopterilla. Marko Paloniemi. Viime vuosina Helikopterilla happamuutta vastaan Marko Paloniemi Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ry ”Notta aina silloon ku Etelä-Pohojammaalla jotaki teherähän, se teherähän komiasti”
Marko Paloniemi. 19 Suomen Kalastuslehti 3 • 2016 Istutuskaloina käytettävien kirjolohien arveltiin kärsivän tilanteesta. Metsänhoitoyhdistykseltä pyydetyn tarjouksen perusteella helikopterikalkitus osoittautui taloudellisesti mahdolliseksi, joskin perinteisiä tapoja kalliimmaksi. Kirjolohille lukemat ovat kaukana optimaalisesta, vaikka kalakuolemia ei ollut esiintynyt. Pari viikkoa kalkituksen jälkeen otetut vesinäytteet kertoivat veden ph:n olevan tasolla 6,5. Rivakkaa touhua Syyskuun puolivälissä koitti toteutuksen hetki. Kenties jonkun kalamiehenkin on nyt täytynyt hakea syytä tyhjälle kalapussilleen vavan toisesta päästä. Järven kalkitus kun oli ollut toimintasuunnitelmassa jo parin vuoden ajan, mutta heikot jääolosuhteet olivat toistuvasti estäneet jään päältä raskaalla kalustolla tapahtuvan kalkin levityksen. Samassa ajassa kalkkikasaa perinteisesti talkoovoimin levittäen ei olisi saatu aikaan todennäköisesti mäyrän pesää suurempaa koloa kasan kylkeen. Toivottuja tuloksia Entä oliko toimenpiteellä vaikutusta järven happamuuteen. Helikopterin avulla tapahtuva vesistökalkitus on maassamme suhteellisen harvinaista, päätellen parikymmentä vuotta metsälannoituksia tehneen pilotin kommentista, jonka mukaan Saarijärven kalkitus oli hänen urallaan ensimmäinen laatuaan. Kalkkina käytettiin noin 4 mm halkaisijaltaan olevaa rakeistettua Calciprillliitukalkkia. Järveen ei laske puroja eikä järvestä lähde ylihypättävää ojaa kummempaa uomaa. Kalkituksessa käytettyä rakeistettua liitukalkkia on saatavissa 600 kilon suursäkeissä. Karkeasta raekoosta huolimatta se liukenee veteen hyvin nopeasti parissa minuutissa ja vaikuttaa siten myös pohjalle pudottuaan. Hintaan vaikuttivat levitettävän kalkin määrä sekä etäisyys järven ja lastauspaikan välillä, joka tässä tapauksessa oli noin 1,5 km. Helikopterin alla roikkuvaan kuljetussuppiloon voi ladata vajaan tuhannen kilon kuorman. Näin ollen kalkitus oli korjannut tilannetta toivottuun suuntaan ja todennäköisesti myös järven kirjolohet kokivat elämänlaatunsa kohentuneen. Kalkin lastauksessa oli apuna tarkoitusta varten varusteltu kuorma-auto, joka nosti kalkkisäkit säiliöönsä ja pumppasi ne kahteen kuljetussuppiloon, joista toista täytettiin sillä aikaa kun toista oltiin järven yllä tyhjentämässä. Tarjousta tekemään Paikallisen metsänhoitoyhdistyksen suunnitellessa järven lähialueilla helikopterista tapahtuvaa metsien lannoitusta, päättivät Jalasjärven osakaskunnan puuhamiehet kysäistä voisiko Saarijärven kalkituksen hoitaa ilmasta käsin samalla kertaa. Mittaustulokset osoittivat ph:n liikkuvan loppukesästä keskimäärin 5,8 lukemissa, keväällä toisinaan alempanakin. Näillä perusteilla kalkin ilmalevityksen hinnaksi yskäistiin 0,16 €/kg. Lastausyksikön toimintoja hoiteli kaksimiehinen porukka, jonka työt luonnollisesti sisältyivät levityksen kustannuksiin. Aikaa suppilon täyttöön, kuljetukseen lastauspaikalta järvelle sekä varsinaiseen kalkin levitykseen ja uuden kuorman hakuun kului maksimissaan yhteensä noin viitisen minuuttia. Näin ollen veden vaihtuvuus on hyvin vähäistä ja kalkituksen vaikutusten voitiin arvioida olevan siten pidempiaikaisempia. Eivätkä välttämättä väärässä ole olleetkaan. Kopterin noustua ilmaan alkoi tapahtua. Ainakin eräät ilman saalista jääneet kalastajat keksivät herkästi syyn nollareissuun ja kalojen yhteistyöhaluttomuuteen järven alhaisesta ph-tasosta. Levitettävän kalkkimäärän ollessa kokonaisuudessaan 9000 kg, ei kopteri ollut ilmassa kolmea varttia kauempaa ja homma oli hoidettu
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 20 € Kalastuksenvalvojan liivi Näkyvä ja uskottava viesti valvonnasta. Brodeerattu teksti ”Kalastuksenvalvoja”. 20 € 15 €. Valvojan pysäytysmerkki Kalastuksenvalvojan pysäytysmerkki kädensijalla ja varmistusnarulla varustettuna. Etupuolella tekstit “Kalastuksenvalvoja” ja “Fiskeövervakare”. Takana samat tekstit koko selän leveydellä. Väri tummansininen ja kokoa voi säätää. Kortin mukana tulee sininen kaulanauha turvalukituksella. 6 € Kalastuksenvalvojan lakki Lakkimalli antaa näkyvän ja uskottavan viestin valvonnasta. Tarvikkeita valvontaan Kalastuksenvalvojan korttikotelo Muovinen läpinäkyvä korttikotelo kalastuksenvalvojan korttia varten. Merkin halkaisija on 20 cm. 20 Suomen Kalastuslehti 3 • 2016 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh
Päätökset avustuksista tehdään toukokuun 2016 aikana. Lisätietoja antaa Maria Axberg, puh. 21 Suomen Kalastuslehti 3 • 2016 Tapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto APURAHOJA Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö Stiftelsen för främjandet av fiskerioch sjöfartsutbildning julistaa haettavaksi avustukset kalatalousja luonnonvaraalan suomenja ruotsinkielisen koulutuksen tukemiseksi sekä merenkulun, kalatalouselinkeinojen ja luonnonvara-alan koulutusta edistävää toimintaa varten. Säätiön hallitukselle osoitetut vapaamuotoiset hakemukset toimitetaan 30.4.2016 mennessä osoitteeseen Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö, Kalakouluntie 72, 21610 Kirjala. 0400 451 363, s-posti maria.axberg@livia.fi.
kuntaan on sujunut hyvin, kertoo kaupungin pakolaiskoordinaattori Gudrun Degert . Syyrialaiset ovat käyneet suomen kielen kurssilla ja vanhemmat lapset ovat olleet koulussa. Syyrialaiset viihtyvät Paraisilla. 22 Suomen Kalastuslehti 3 • 2016 P araisille saapui vuoden 2014 lopulla Syyriasta kiintiöpakolaisina 10 aikuista ja 11 iältään 1,5–12-vuotiasta lasta. Sopeutuminen täysin erilaiseen yhteisSyyrialaiset kalassa Paraisilla Olav Granström Åbolands Fiskarförbund Paraisten kalastusalue järjesti syyrialaisille kiintiöpakolaisille viime kesänä ”Kalastus yhdistää meitä kaikkia” tapahtuman. Kaj Mattsson Syyrialaisten pakolaisten kalastuspäivän kohokohtaan onkimiseen valmistauduttiin Paraisilla iloisissa tunnelmissa.. Päivän aikana pakolaiset tutustuivat suomalaiseen kalastukseen ja saaristolaiskulttuuriin
Kurssin lopuksi osallistujat saivat käyttämänsä kalastusvarusteet ja pelastusliivit omikseen. Paraisten urheilukalastajien edustaja ja kalastusalueen varapuheenjohtaja Bengt Johansson jatkoi esittelemällä erilaisia kalastusvälineitä ja varusteita. Syyrialaisille ja heidän paikallisille ystäväperheilleen järjestetty kurssi pidettiin Paraisilla perhetalo Ankkurissa kaupungin keskustan kanavan rannalla. Tunnelma oli huipussa onkisiimojen ja koukkujen viuhuessa ilmassa. Paraisten kalastusalue haki rahoitusta kurssin järjestämiseen Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, joka myönsi tukea kurssille. Näin saimme kurssin alkuun rennon tunnelman ja mahdollisuuden tutustua toisiimme. Kurssipaikka oli erinomainen, koska se tarjosi eriomaiset puitteet kurssin päätteeksi järjestettävälle leikkimieliselle onkikilpailulle. Kaikki pakolaiset saivat oman onkivavan ja lapsien turvallisuudesta huolehdittiin uusilla pelastusliiveillä. Onget ja pelastusliivit osallistujille Kurssipäivä päätettiin leikkimieliseen onkikilpailuun kanavan rannalla. Kakkua ja kalastuskulttuuria Kurssi alkoi kello 11 kahvilla, mehulla ja toscakakulla. Ajatus kalastusja jokamiehenoikeuksien, kalastusmenetelmien ja kalalajien esittelystä sekä tietysti kalastus saivat hyvän vastaanoton, kun asia esiteltiin pakolaiskoordinaattorille. Paraisilla on tarkoitus järjestää onkikurssin lisäksi pilkkikurssi. Innokkaita kalastajia löytyi kaikista ikäryhmistä ja saaliiksi saatu lajikirjo kattoi monipuolisesti suomalaista kalastoa. Paraisten ammattiopisto Optiman väen valmistama kirjolohikeitto ja saaristolaisleipä maistuivat niin syyrialaisille kuin paraislaisille. Paraisten kalastusalueen isännöitsijä kalatalouskonsulentti Olav Granström avasi koulutuksen kertomalla Suomen kalastusja jokamiehenoikeuksista. Lopuksi Åbolands Fiskarförbundin toiminnanjohtaja Kaj Mattsson kertoi tavallisimmista pyydettävistä kalalajeista ja miten saalista voi valmistaa ruuaksi. 23 Suomen Kalastuslehti 3 • 2016 Kalastusalue mukana sopeuttamisessa Paraisten kalastusalue päätti jo varhaisessa vaiheessa että se haluaa osaltaan olla mukana sopeuttamassa syyrialaisia saaristolaiskulttuuriin. Kaupungin tarjoamalla tulkilla olikin täysi työ kääntää kaikki kuulemansa sanat ja termit arabiaksi. Toivottavasti se vielä onnistuu. Viime aikojen talvien jäätilanne vain ei ole vielä antanut turvallista mahdollisuutta pilkkireissun järjestämiselle. Johdatuksen jälkeen oli yhteisen lounaan vuoro. Kaj Mattsson Kaj Mattsson Kaj Mattsson. Kalastusalue otti yhteyttä vielä Åbolands Fiskarförbundiin ja Pargas Sportfiskareihin, jotka molemmat lähtivät innolla mukaan hankkeeseen. Toiveissa on että kalastusinnostus jatkuu syyrialaisten parissa yhtä vahvana kuin kurssin aikana
7 € Kalastuksenvalvontalomake Uuden kalastuslain ja kalastusasetuksen mukainen kalastuksenvalvontalomake. Koko A4, 25 kpl 3-osaista lomaketta kussakin vihossa. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 15 € Kalastussäädöksiä 2016 Odotettu uutuuspainos keskeisistä kalataloutta käsittelevistä säädöksistä. 24 Suomen Kalastuslehti 3 • 2016 Laki ja sen valvonta Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Uuden kalastuslain ja kalastusasetuksen lisäksi teokseen on koottu kalataloudessa tärkeitä säädöksiä kuten yhteisaluelaki, hallintolaki sekä otteita vesilaista, kielilaista ja rikoslaista. Uutta! Uutta!. Teos on tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalastusaluetoiminnassa, kalastuksenvalvonnassa ja muille kalatalouden parissa toimiville
Uutta! Uutta!. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 39 € Suomen kalabibliografia, Osa II, vuodet 1918 – 1940 Kalabibliografia osa II on suoraa jatkoa ensimmäiselle vuonna 2012 ilmestyneelle teokselle Suomen kalabibliografia osa I. Kirjoittajat: Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg. 25 Suomen Kalastuslehti 3 • 2016 Tuhtia kalakirjallisuutta Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Sisältää myös lisäyksiä ensimmäiseen osaan. 60 sivua. Suomen kalabibliografia osa II sisältää vuosina 1918 – 1940 ilmestyneet kala-aiheiset kirjat, pienpainatteet ja lehtiartikkelit. Kaikkiaan 428 sivua. 12 € Suomen kalojen tunnistusopas Uudistetussa Suomen kalojen tunnistusoppaassa esitellään Suomessa vakinaisesti esiintyvät kalalajit tunnistusta helpottavien upeiden värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera
Varsinkin lohen kalastus Pohjanlahdella kärsi paljon hylkeiden vuoksi. Hyle söi kaloja ja rikkoi pyydyksiä Luotettavaa tietoa tuohon aikaa Suomessa tapettujen hylkeiden määrästä ei ollut, mutta kuvernöörin vuosikertomuksista kerättyjen virallisten tietojen mukaan luku olisi ollut noin 6 000 yksilöä. Runsas 100 vuotta sitten kalastusta haittaavien eläinten tappamisesta maksettiin palkkio.. Lohta pyydettiin alueella verkoilla ja näistä pyydyksistä kalastajat saivat kokonaisten kalojen asemasta ainoastaan päitä. Seuraava suora lainaus lehdestä kuvaa hyvin ajan henkeä. Tämän päivän kalastajat murehtivat hylkeiden aiheuttamia vahinkoja kaloille ja pyydyksille. Nuoren yhdistyksemme tulisi siitä syystä muiden tehtäviensä ohella ruveta työskentelemään Tapporahaa saukosta ja kuikasta myöskin näiden kalastajan pahojen kilpailijoiden hävittämiseksi. Saimaalla norppa rajoittaa kalastajien pyyntiä. Näiden joukossa ovat vahingolliset eläimet, meillä ennen kaikkea saukko ja hylje. 26 Suomen Kalastuslehti 3 • 2016 Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto S uomen Kalastuslehden ensimmäisistä numeroista alkaen lehdessä etsittiin ratkaisuja raatelevien petoeläinten kalastukselle aiheuttamiin ongelmiin. Niihin tarkoitusperiin, joita Suomen Kalastusyhdistys on itselleen asettanut maamme kalastuselinkeinon kohottamiseksi, on luettu myöskin niiden seikkojen poistaminen, jotka vahingollisesti tahi haitallisesti vaikuttavat kalastukseen. Ratkaisut olivat pääsääntöisesti eläinten turmioksi
huhtikuuta 1892 maksaa jokaisesta maastamme tapetusta saukosta 5 markkaa ja jokaisesta Saimaan vesistöstä tapetusta hylkeestä 3 markkaa. Metsänhoitaja Montellin mukaan kaksimiehinen venekunta sai hyvänä syksynä saaliikseen jopa 20 hyljettä, tavallisimmin 3 – 6. Saukon surmaamishalu on rajaton ja se tappaa usein vain huvikseen syöden ainoastaan makeimmat osat saaliistaan. Varustusten ja miehien piti olla hyvässä kunnossa, koska olosuhteet syysjäillä saattoivat olla arvaamattomat. 27 Suomen Kalastuslehti 3 • 2016 Varmaankin juuri tästä syystä Simon pitäjässä hylkeitä pyydettiin verkoilla. Lisäksi johtokunta päätti hankkia Simon pitäjästä viisi hyljeverkkoa jaettavaksi malliksi Saimaan vesillä hylkeitä pyytäville. KALATALOUSNEUVONTAA 125 VUOTTA. Lohi, rautu, ahven, hauki ja varsinkin krapu ovat sen mieliruokaa. Saukko ja saimaannorppa tappolistalle Saukko kuului tuohon aikana lajeihin joka arveluttavassa määrin vähentää kalakantoja. Ajan käsityksen mukaan vesi jossa saukko saa rauhassa kalastaa on pian tyhjennetty kaikista kelvollisista kaloista. Kalastusyhdistyksen toimikunta päätti kokouksessaan 5. Suomen Kalastuslahden numerossa 4 vuodelta 1892 ollut mallipiirros Simon pitäjältä peräisin olevasta hyljeverkosta. joulukuuta 1892 että jokaisesta tapetusta kuikasta maksettaisiin yhden markan palkkio. Kalastusyhdistysten johtokunta päätti kokouksessaan 21. Saman mallisia verkkoja käytettiin hylkeiden pyyntiin merialueen lisäksi Saimaalla. Kuikasta sai markan Merimetsoa ei vielä tuolloin ollut kalastajiemme kiusana, mutta sen aikaisen tiedon mukaan kuikka aiheutti suurta vahinkoa syömällä pieniä kalanpoikasia
Suodattaessaan vettä simpukka kerää ravinnokseen pieniä partikkeleita, Simpukoilla edessä haastavat ajat Jouni Taskinen Jyväskylän yliopisto Simpukat ovat kärsineet ihmisten toimista kaikkialla Euroopassa. 28 Suomen Kalastuslehti 3 • 2016 S impukat ovat luonnon omia puhdistuslaitoksia. Samalla ravintohiukkasia siirtyy vedestä pohjaeläinten ulottuville, koska simpukka pullauttaa syömättömän tavaJokihelmisimpukan eli raakun pelastamiseksi olisi pian saatava aikaan kunnollinen suojelusuunnitelma. Näin vesi puhdistuu ja pysyy kirkkaana. muun muassa kasviplanktonia. Osaa simpukoista on kerätty helmien toivossa, osa on kärsinyt jokien perkaamisesta ja patoamistes ja osa metsäja suo-ojitusten aiheuttamasta liettymisestä. Jouni Taskinen. Yksi simpukka voi suodattaa yli 40 litraa vettä vuorokaudessa
Pikkujärvisimpukka on yksi Suomen seitsemästä suursimpukkalajista. Raakulle saatava suojelusuunnitelma Suomessa elää seitsemän suursimpukkalajia: iso, pikkuja litteäjärvisimpukka, sysi-, soukkoja vuollejokisimpukka sekä jokihelmisimpukka eli raakku. Simpukat vaikeuksissa kaikkialla Järvija jokisimpukat ovat vaikeuksissa ympäri maailmaa. Suomessa olisi tärkeätä saada aikaan koko maan kattava suojelusuunnitelma ennen kaikkea jokihelmisimpukan eli raakun pelastamiseksi. 29 Suomen Kalastuslehti 3 • 2016 TUTKITTUA ran kuorensa ulkopuolelle. Vaikka jokihelmisimpukoita on vielä useissa kymmenissä joissa ja puroissa, niin lisääntyviä raakkupopulaatioita on koko maassa vain muutamia. Jouni Taskinen ”Pahimmillaan raakut ovat olleet Suomessa 50 – 60 vuotta ilman sopivaa isäntää.”. Ne ovat kaikki jo vanhuksia. Suomessa erityisesti jokilajit – jokihelmisimpukka ja vuollejokisimpukka – ovat kärsineet jokien perkaamisesta ja patoamisesta. Esimerkiksi pikkujärvisimpukka, joka on harvinaistunut eteläisessä Euroopassa, esiintyy vielä Suomessa runsaana ja yleisenä. Lajin yksilöitä voi olla joessa runsaasti vielä 50 vuotta sen jälkeen, kun luonnollinen lisääntyminen on lakannut. Nämä toimet ovat muuttaneet jokea elinympäristönä tai hävittäneet sopivat kalaisäntälajit. Tästä syystä esimerkiksi jokihelmisimpukan eli raakun kannat ovat taantuneet, koska jokien patoaminen on estänyt tarvittavan kalaisännän pääsyn raakkualueille. Toisaalta simpukoiden toukkavaihe, glokidium-toukka elää loisena kalojen kiduksilla tai evillä. Simpukat kärsivät myös metsäja turvetalouden ja ojitusten aiheuttamasta pohjan liettymisestä. Lajirunsaus on korkeimmillaan etelässä. Useimpien lajien kannat ovat laskussa ja kymmeniä lajeja on jo kokonaan hävinnyt. Ojitusten takia jokien pohjasoraikot täyttyvät hienojakoisella aineksella, mikä tukehduttaa pienet raakut. Vaikka helmenpyynti on laitonta koko Euroopassa, on se silti raakun uhkatekijä muun muassa Skotlannissa. Näin simpukat edistävät kalojen kasvua, auttaen esimerkiksi lohikalojen poikasia virtavesissä. Tästä ’jätteestä’ tulee hyönteistoukkien ruokaa, jotka puolestaan ovat kalojen ravintokohteita. Nuoret raakut elävät ensimmäiset vuotensa joen pohjasoraan kaivautuneina, jolloin niille on välttämätöntä, että sorapatjan läpäisevyys takaa veden vaihtumisen. Koska jokihelmisimpukka elää jopa 150 – 200 vuotta, syntyy helposti väärä kuva populaatioiden kunnosta. Varsinainen simpukkadiversiteetin ”Eldorado” on Mustionjoki, jossa esiintyvät kaikki Suomen lajit. Pahimmillaan raakut ovat olleet Suomessa 50 – 60 vuotta ilman sopivaa isäntää, kun lohikalojen vaellukset kutualueille (eli raakkualueille) on estynyt voimalaitospatojen vuoksi
Tänä vuonna alkaneessa, laajassa FRESHABIT-hankkeessa (EU Life) yritetään pelastaa eräitä eteläisen Suomen raakkukantoja parantamalla isäntäkalojen vaellusmahdollisuuksia ja jokihabitaattien laatua. Virolahti, Silakkamarkkinat 30.9.–2.10. Joensuu, Kalamarkkinat 18.5. Tampere, Kalaja erämarkkinat 2.–8.10. Kotka, Kalamarkkinat 20.–23.10. Kuopio, Kalaryssäys 17.–18.9. Kokkola, Kalamarkkinat 17.–18.9. Hailuoto, Siikamarkkinat 8.–9.10. Padasjoki, Ravustuksen SMkilpailut 13.–14.8. Lappeenranta, Kalamarkkinat 17.–18.9. Rovaniemi, Lapin erämessut 14.–15.5. Joensuu, Kalamarkkinat 8.–9.10. Turku, Saaristolaismarkkinat 22.–24.4. Forssa, Kalamarkkinat 13.–15.5. Kustavi, Lohimarkkinat 12.–14.8. Naantali, Venemessut 9.–12.6. Tiettyjen jokien osalta Suomessa alkavat olla viimeiset hetket käsillä raakkupopulaatioiden pelastamiseksi.. Imatra, Vuoksen kalamarkkinat 14.–15.5. Lisäksi Jyväskylän yliopistossa yritetään kasvattaa raakun poikasia laboratorio-olosuhteissa palautettavaksi takaisin luontoon. Taivassalo, Silakrysäys 2.–3.7. Turku, Silakkamarkkinat Lisää tapahtumista: www.ahven.net Puronieriä on uhka raakulle ja taimenelle Jyväskylän yliopiston tutkimuksissa uudeksi uhkaksi raakulle paljastui hiljattain amerikkalainen vieraslaji puronieriä, jota on istutettu jokiin Pohjois-Suomessa. Rauma, Silakkamarkkinat 24.9. Lappeenranta, Kalamarkkinat 27.–29.5. Tampere, Kalamarkkinat 7.5. Kauhajoki, Kalamarkkinat 2.–4.9. Raakkujen keinokasvatus kokeilussa Monissa joissa raakkukannat ovat vähentyneet siinä määrin, että vain muutamia vanhoja yksilöitä on jäljellä. Vuonislahti, Muikkumarkkinat 25.9. Riihimäki, Erämessut 2.7. Ohtakari, Kalajuhlat 6.8. Jyväskylä, Ween Maan Wiljaa 17.–18.9. Kesälahti, Muikkumarkkinat 17.7. Kotka, Kalamarkkinat 21.–22.5. Jyväskylä, Kalamarkkinat 21.–22.5. Valtakunnallinen kalastuspäivä 20.–22.5. Mikkeli, Kalamarkkinat 27.8. Heinola, Kalamarkkinat 19.–21.8. Tästä syystä puronieriä on erityisen hyvin onnistunut levittäytymään jokiin, jossa esiintyy raakkua. Helsinki, Silakkamarkkinat 8.–9.10. Lisäksi tutkimuksissa todettiin raakun glokidium-toukkien olevan herkkiä veden happamuudelle ja kohonneille metallipitoisuuksille. Vahvana kilpailijana puronieriä syrjäyttää alkuperäisen taimenen, mikä on vahingollista raakulle, koska samalla häviää raakun isäntä – raakun glokidium-toukka on kykenemättömän kehittymään puronieriässä. Kun raakut erittävät glokidiot veteen syksyisin, voi esimerkiksi Ähtävänjoen vesi olla niin hapanta, että toukat kuolevat muutamassa tunnissa, vaikka ne pystyvät normaalitilanteessa säilymään hengissä useita päiviä. Kaskinen, Silakkamarkkinat 15.–16.10. Tällaisissa tapauksissa viimeinen suojelukeino voi olla raakun poikasten keinokasvatus. Pori, Silakkamarkkinat 9.–11.9. Imatra, Vuoksen kalamarkkinat 17.–18.9. Suomen Kalastuslehti 3 • 2016 30 30 TAPAHTUMIA 15.–17.4. Valitettavasti myös raakun läsnäolo auttaa puronieriää kilpailussa taimenta vastaan, koska raakun toukat loisivat taimenissa, mutta eivät puronieriöissä
Paikallisessa kalastustoiminnassa Tikka on ollut mukana lähes 20 vuotta muun muassa sihteerinä. Mikko valmistui hydrobiologiksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 1994. Lisäelinkeinona on sivutoiminen ammattikalastus kesäaikana. Tikka on toiminut kalatalouskeskuksen johtokunnassa kymmenisen vuotta, josta varapuheenjohtajana edellisen puheenjohtajan ajan. JUHA TIKKA OULUN UUDEKSI PUHEENJOHTAJAKSI Pyhäjärveläinen Juha Tikka on valittu Oulun kalatalouskeskuksen uudeksi puheenjohtajaksi. Hän on tämän jälkeen työskennellyt alueellisessa kalataloushallinnossa Kaakkois-Suomessa, Pohjanmaalla, Etelä-Savossa ja Uudellamaalla. Hallinnon organisaatiouudistusten myötä Mikko siirtyi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousvirkamieheksi vuonna 2015. Kalatalouden ohella Mikon sydäntä liikuttavat perhe ja M.A. Tikan työura koostuu pääasiassa erilaisista vesistöjen rakentamisja kunnostushankkeista. Talvisiin toimiin kuuluu muun muassa metsänhoitotyöt. Luottamustoimia on myös riistahoitoyhdistyksessä. Mikon syvällisestä asiantuntemuksesta ja työpanoksesta ovat saaneet nauttia sekä alan virkamieskunta että lukuisat sidosryhmien edustajat. Viimeiset viisi vuotta hän on toiminut Pyhäjärven kalastusalueen hallituksen puheenjohtajana. Kalatalouden Keskusliiton lakipalvelut Neuvontaa Asiakirjojen laadintaa Viranomaisissa ja oikeudenkäynneissä avustaminen Erikoisalana kalastusja yhteisaluelainsäädäntö, ympäristöja vesilain mukaiset lupamenettelyt ja hallintolainsäädäntö Lisätietoja www.ahven.net. Nummisen laulut. Suomen Kalastuslehti 3 • 2016 31 HENKILÖUUTISIA MIKKO KOIVURINTA 50 VUOTTA Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut-yksikön kalastusbiologi Mikko Koivurinta täytti 50-vuotta 3.3.2016
Viestimerkkien materiaali on vedenkestävä ja luja polyeteeni, jolle voi tarvittaessa kirjoittaa asiakkaalle kohdistetun viestin. Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Kääntöpuolella ruotsinkieliset tekstit. 15 € 100 kpl/väri. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Viestimerkit Uuden kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä