vuosikerta 3 • 2017 Monimuotoinen Monimuotoinen AHVEN AHVEN Edunvalvonta Edunvalvonta ja ja hallinto uuden edessä hallinto uuden edessä. Suomen KALASTUSLEHTI Perustettu 1892 • 124
Kalatalouskeskusten ja kalastajaliittojen toimihenkilöt toimivat lehden asiamiehinä. 27.1. 31.3. Kuva: Tapio Ihalainen. VISUAALINEN ILME Emilia Heikkilä TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa 2017 3 • 2017 10 16 28 Suomen. 5 19.5. Irtonumero 5 euroa. 4 31.3. 6 11.8. krs 00700 Helsinki puh. 28.4. 8 3.11. 2 13.1. 16.6. (09) 6844 5915 Vuosikerran 2017 (8 numeroa) tilaushinnat: määräaikainen 45 euroa ja kestotilaus 44 euroa. 8.9. Suomen Kalastuslehti 3 • 2017 2 ARTIKKELIT 10 Edunvalvonta hallinnon muutoksissa Antti Ylitalo 12 Yhteistyötä vesiperinnön säilymiseksi Pauliina Louhi 14 Kaupallisten kalastajien määrä kasvoi Malin Lönnroth 16 Jokitalkkarit ympäristökasvattajina Sampo Vainio 18 Kotimainen biohajoava mätirasia Manu Vihtonen 22 Sitkeä, sopeutuva ja sisukas ahven Hannu Lehtonen 26 Ahvenen kalastus Suomessa Hannu Lehtonen 28 Ahvenen ja kuhan elohopeapitoisuus Timo Ruokonen, Jukka Pulkkinen ja Petri Porvari PALSTAT 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyet 9 Lakiasiaa 30 Tapahtumia Kansalliskalastamme ahvenesta saadaan aina silloin tällöin erikoisia kultaisia värimuunnoksia. 3 3.3. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TOIMITUSKUNTA Raisa Kääriä, Tuomas Oikari, Jorma Leppänen, Outi Heikinheimo, Marko Paloniemi, Mika Laakkonen ja Sakari Kuikka TILAUKSET, OSOITTEEN MUUTOKSET JA PERUUTUKSET Heidi Moisio puh. 10.2. 20.10. 7 22.9. (09) 6844 5914 fax (09) 6844 5959 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Markku Myllylä TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Vesa Karttunen ja Risto Vesa ILMOITUSMYYNTI puh. SISÄLTÖ ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. ILMESTYMINEN 2017 Nro Aineisto Ilmestyy 1 30.12. 1.12. Myynti Kalatalouden Keskusliitossa
Suomen Kalastuslehti 3 • 2017 3 ELY-keskus on päättänyt 17.3.2017 jättää hakemuksen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Kemijoen kalanhoitovelvoitteiden muuttamiseksi. Lisäksi rakentamisen jälkeiselle ajalle vaaditaan kunnollinen kehittämispanos, jotta nousutie kutualueille ja poikasten alasvaellusreitti merelle saadaan toimimaan tehokkaasti. Kalateiden rakentamisessa on tarkoitus edetä vaiheittain siten, että ensin rakennetaan kalojen kulkureitti Ala-Kemijoen viiteen voimalaitokseen ja näiden toiminnan käynnistyttyä tehdään kalatiet Keski-Kemijoen voimalaitoksiin. Nyt kun Kemijoen kalavelvoitteiden korjaaminen on saatu vireille oikeusistuimessa, niin seuraavana on vuorossa Iijoen kalavelvoitteiden entraaminen. Tavoitteena on kalateiden avulla palauttaa lohen ja meritaimenen luontainen lisääntyminen Ounasjoen, Ylä-Kemijoen ja Raudanjoen vesistön laajoille lisääntymisja poikastuotantoalueille. Tämä on hyvä uutinen kalataloudelle. Ounasjoki on Itämeren alueen merkittävin käyttämätön vaelluskalojen poikastuotantoalue, joka pystyy tuottamaan arviolta saman verran lohikalojen vaelluspoikasia kuin Muonionjoki. Kalatalousviranomaisena ELY-keskus vaatii, että Kemijoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteet muutetaan vastaamaan nykytietämyksen mukaista voimalaitosten rakentamisen seurauksena syntynyttä kalaston hoidon tarvetta. PÄÄKIRJOITUS Lapin ELY-keskus vaatii kalateiden rakentamista Kemijokeen ”Tämä on hyvä uutinen kalataloudelle.”. Tällöin lohikaloille avautuu pääsy myös Itä-Lapin rakentamattomiin jokihaaroihin. Kalateiden rakentamisen lisäksi voimalaitosyhtiöitä vaaditaan luovuttamaan riittävä houkutusvesimäärä, jotta lohet ja taimenet löytävät kalateiden suuaukot. Tämäkin on saatava prosessiin nopeasti
Yhdistämishankkeen toimikausi on 16.2.2017 – 31.12.2018. Maaja metsätalousministeriö 15.2.2017 Näätämöjoen lohisaalis (kg) pyyntitavoittain Suomen ja Norjan puolella vuosina 1972 – 2016. Maaja metsätalousministeriö 14.3.2017 Lausunnoilla ollut uusi lohiasetus on herättänyt laajaa keskustelua sen sisältämän I-ryhmän kaupallisten kalastajien pyynnin aikaistamisen johdosta. Katkoviivalla on kuvattu vuosien 1972 – 2015 keskisaalis. Luonnonvarakeskus 20.2.2017 MAASEUTUVIRASTO JA EVIRA YHDISTETÄÄN Maaja metsätalousministeriö on asettanut Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Maaseutuvirasto Mavin yhdistämishankkeen. Suomen puolen lohisaalis kasvoi lähes 30 prosenttia vuodesta 2015. 8000 10000 12000 14000 16000 18000 Sa al is , k g Suomi verkkopyynti Suomi vapapyynti Norja käpäläverkkopyynti Norja vapapyynti 2000 4000 6000 19 72 19 74 19 76 19 78 19 80 19 82 19 84 19 86 19 88 19 90 19 92 19 94 19 96 19 98 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 20 10 20 12 20 14 20 16. Virastojen yhdistämishanke kytketään tarkoituksenmukaisella tavalla maakuntauudistukseen. Siirrettävä osa tarkennetaan hankkeessa. Asetus oli lausunnoilla, nyt lausuntoja käydään läpi ja asetusta muokataan niiden pohjalta. Kalastusmatkailijoiden lohisaalis oli arviolta 530 kiloa. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto NÄÄTÄMÖJOEN SAALIS KASVOI EDELLISVUODESTA Kalastuskaudella 2016 Näätämöjoesta kalastettiin 7 170 kiloa lohta. 4 Suomen Kalastuslehti 3 • 2017 LYHYET LOHIASETUS LAUSUNNOILLA JA MUOKATTAVANA Maaja metsätalousministeriössä käsitellään parhaillaan lohiasetusta, joka säätelee merialueen kaupallista lohenkalastusta. Ministeriön mukaan lohenkalastusta ei olla lisäämässä. Saalis kasvoi 17 prosenttia edellisvuodesta. Lohisaaliista kalastettiin Suomen puolelta 2,7 tonnia ja Norjan puolelta 4,5 tonnia. Lähde: Luonnonvarakeskus (Suomi), www.ssb.no (Norja) ja Neiden fiskefelleskap (Norja). Kiintiöt ja nykyiset säätelypäivämäärät ja -vyöhykkeet pidetään voimassa sillä poikkeuksella, että 1-ryhmän kaupalliset kalastajat saavat kalastaa rajoitetulla pyydysmäärällä koko kalastuskauden alun. Eviran ja Mavin toiminta erillisinä virastoina päättyy 31.12.2018 ja muodostettava virasto aloittaa toimintansa 1.1.2019. Suomen puolen lohisaaliin pääosan (2,2 t) pyydystivät paikkakuntalaiset enimmäkseen lohiverkoilla (2,1 t). Hankkeessa siirretään uuteen virastoon myös se osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskuksesta, joka tuottaa palveluita lähinnä muille virastoille kuin Maanmittauslaitokselle
Koululuokkien välinen kalabongauskisa saa jatkoa tänä vuonna. Hakutavoitteissa on ravinteiden kierrätys sekä vesienja merenhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Kilpailu on osa Valtakunnallista kalastuspäivää, joka järjestetään 17.5. – 21.5. Kilpailusta löytyy lisää tietoa Helmikuussa avatun Rahatpintaan.fi sivuston tarkoituksena on jakaa tietoa hankkeiden rahoitusasioista yhdessä paikassa. Näin on helpompi saada tietoa mistä rahoitusta voi hankkeille hakea. Hankkeen kustannukset ovat noin 4,3 miljoonaa euroa, josta valtio kattaa 2 miljoonaa euroa. Kisassa on tarkoitus pyydystää koko luokan voimin viikon aikana mahdollisimman monta kalalajia. Kärkihankekumppaneina on maanomistajia, osakaskuntia ja vesiensuojeluyhdistyksiä. Teidän kannattaa olla tässä aktiivisia. KOULULAISTEN KALABONGAUSKISA 15. Lisäksi muiden osallistujien kesken arvotaan kalastusvälineitä. Rahaa voidaan myöntää jokija järvikunnostuksiin, kalojen nousuesteiden poistamiseen, pilaantuneiden pohjavesien puhdistuksiin. Maaja metsätalousministeriö 14.3.2017 Havainnekuva Iijoen Raasakan voimalaitoksen yhteyteen suunnitellusta kalatiestä. ELY-keskus. Kärkihankkeessa rakennetaan kalatie Iin Raasakan voimalaitoksen yhteyteen, käynnistetään pienpoikasten istutusohjelma, siirretään lohia ja meritaimenia yli voimalaitoksen sekä käynnistetään kalanpoikasten alasvaellusrakenteen pilottihanke Haapakoskella. Aiheesta lisää osoitteessa: http://www.rahatpintaan.fi/ osoitteesta: www.ahven.net/koulukisa IIJOELLE MERKITTÄVÄ KÄRKIHANKERAHOITUS Hallitus elvyttää Iijoen vaelluskalakantoja. 5 Suomen Kalastuslehti 3 • 2017 LYHYET KÄRKIHANKERAHAA JAOSSA KUNNOSTUKSIIN Kärkihankerahaa jaettavissa ympäristöministeriössä. Jos alueenne koululuokat osallistuvat ja voittavat jaossa olevia huikeita palkintoja, saatte erinomaista julkisuutta nuorisotyön parissa. Ilmoita luokkasi mukaan. Voitte saada kalastusvälineet koko luokalle. Vuonna 2017 rahaa on jaossa 5 miljoonaa euroa. Eniten lajeja kerännyt luokka voittaa kalastusvälineet kesäksi. Lisäksi kunnostetaan elinympäristöjä Raasakan ja Maalismaan vanhoilla uomilla
Vasta viimeisten viiden vuoden verran saaliiksi on alkanut tulla näin suuria ahvenia. Aikaisemmalla reissulla saaliiksi tuli yli 1,6 kiloinen ahven. Julisteita voi myös tilata lähetyskuluja vastaan. Opisto on mukana kehittämässä kalatalousalan koulutusta Georgiassa. Julisteita on mahdollisuus monistaa ja painattaa omalla kustannuksella ilman muutoksia. Painoa kultaisella ahvenella oli hulppeat 1 521 grammaa. Tapio Ihalainen. Muutokset edellyttävät hyväksyntää Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry:ltä. Ihalainen on kalastanut samoilla vesillä ahvenia jo vuosia. Isoja kaloja on tullut erityisesti vanhojen nuotta-apajien lähistöltä. 6 Suomen Kalastuslehti 3 • 2017 LYHYET KALATALOUSOSAAMISTA VIETIIN GEORGIAAN Ammattiopisto Livian Kalatalousja ympäristöopisto vie alan osaamista kansainvälisille vesille. Livia 13.2.2017 PIRKANMAALTA JULISTESARJA KOULUILLE Pirkanmaan Kalatalouskeskus on laatinut julistesarjan kalastuslakimuutoksesta sekä kalastusmuodoista ensisijaisesti kouluille mutta myös muihin kohteisiin. Tavoitteena on käynnistää kalatalousalan ammatillinen koulutus vesiviljelyn, kalanjalostuksen ja elintarvikelaboratoriotekniikan aloilla ja parantaa tätä kautta alan kehitysmahdollisuuksia sekä työllisyystilannetta maassa. Kalatalousja ympäristöopisto kutsuttiin mukaan konsultoimaan koulutuksen sisältöjä, ammattitaitovaatimuksia ja arviointikriteerejä sekä kouluttamaan tulevaa opetushenkilöstöä. Julistesarja löytyy osoitteesta http://www.kalatalo.fi/Lomakkeita.htm PIHLAJAVEDELTÄ KULTAINEN JÄTTIAHVEN Savonlinnalainen Oiva Ihalainen sai helmikuun lopulla Pihlajavedellä poikansa Tapion kanssa komean ahvensaaliin. Georgian kalataloutta kehitetään USA:n kehitysrahaston Millenium Challenge Corporation:in tuella. Hankkeeseen saatiin rahoitusta Järvi-Suomen ELY-keskukselta kalastonhoitomaksuvaroista. Pilkkiin erehtyi peräti kolme 1,5 kilon ahventa, joista yksi oli erikoinen kullanvärinen ahven. Pihlajaveden poikkeuksellisen kaunis kultainen 1 521 grammainen ahven viihtyi itsensä kokoisten normaalien lajitovereiden seurassa
Porvoon ja Sipoon vesillä tehtiin helmikuussa tehostettu kalastuksenvalvontaisku, johon osallistuivat alueen valvojien lisäksi poliisi ja merivartiosto. Muutama iskukoukku otettiin talteen puuttuvan luvan vuoksi. Lähde: SYKE ja SMHI. SYKE 24.2.2017. AIRISTOLLA VALMISTAUDUTAAN MERIMETSOJEN TULOON Airiston-Velkuan kalastusalue jatkaa merimetsojen häirintöjä poikkeusluvalla ja tarkoin rajatulla alueella jäiden lähdöstä toukokuun puoliväliin saakka. Suomenlahden pintakerroksen fosforivaranto on nyt merkittävästi korkeampi kuin viime talvena. Pitkään jatkuneiden idänpuoleisten tuulten jakso aiheutti marraskuussa voimakkaan syväveden virtauksen Itämeren pääaltaalta Suomenlahdelle. Hanketta on rahoittanut Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä. Suomenlahden syväveden laatu vaihtelee voimakkaasti säävaihteluiden seurauksena. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Airiston-Velkuan kalastusalue ITÄMEREN PÄÄALTAAN HUONO TILA HEIJASTUU SUOMEEN Suomenlahden fosforivaranto on nyt poikkeuksellisen suuri, mikä on seurausta sääolojen ja Itämeren pääaltaan huonon tilan yhteisvaikutuksesta. Häirintäalueen välittömässä läheisyydessä oli useita kolonioita esimerkiksi Kustavin Laupusten eteläpuolella, Ruissalon pohjoispuolella ja Airiston eteläpäässä. Myös Saaristomerellä ja Selkämerellä fosforin määrä on kohonnut. Aktiivisen häirintätyön ansiosta Airiston-Velkuan kalastusalueen häirintäalueella ei ollut merimetsojen pesiä vuonna 2016. 7 Suomen Kalastuslehti 3 • 2017 LYHYET PORVOOSSA PÄIVÄSAKKOJA SALAKALASTUKSESTA Porvoon-Sipoon kalastusalueen kalastuksenvalvojat saivat tammikuussa kiinni kaksi kalastajaa, jotka kalastivat luvattomasti 85 iskukoukulla. Itämereen Pohjanmereltä tulevat suolapulssit hapettavat väliaikaisesti Itämeren pääaltaan syvänteitä. Valvojat hälyttivät paikalle merivartioston, jonka esitutkinnan perusteella syyttäjä nosti syytteen ja kumpikin kalastaja tuomittiin Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa 40 päiväsakkoon. – 4.2. Pintaveden korkea fosforipitoisuus lisää ensi kesän leväkukintojen riskiä. Kahdessa talviverkossa ja viidessä iskukoukussa asiat olivat kunnossa. SYKEn tutkimusalus Arandan seurantamatkalla 18.1. Samalla ne kuitenkin työntävät vanhaa runsasravinteista syvävettä pohjoiseen, mikä nostaa veden suolaja fosforipitoisuutta Suomen eteläisillä merialueilla ja heikentää pohjan happioloja Suomenlahdella. Kennomuovista tehdyt ylösalaisin ripustetut kuvat osoittautuivat toimiviksi pelotteiksi viime vuonna. Osa tästä fosforista säilyy vedessä kesään asti aiheuttaen suotuisissa sääoloissa sinileväkukintoja. Kaksi liian monella vavalla kalastanutta sai huomautuksen. selvitettiin Itämeren kemiallista tilaa. Valvontaiskussa tarkastettiin 74 kalastajaa. Pilkkijöillä olivat asiat hyvällä mallilla. Takavuosina tehonsa ovat näyttäneet riistanauhat
• Ikään perustuvan kalastusoikeuden todistamiseksi on suositeltavaa pitää kalastettaessa mukana henkilöllisyystodistusta. Saat postitse maksutositteen, jolla voit maksaa kalastonhoitomaksun. 3. 2. Palvelunumero 02069 2424 (arkisin 8 – 16) Soita palvelunumeroon ja rekisteröidy. Maksu ei koske pilkkijöitä, mato-onkijoita tai silakkalitkalla kalastavia. Säilytä kuitti maksusta. Rekisteröitymisen vuoksi ei maksua voi enää suorittaa suoraan tilisiirtona. Rekisteröinnin yhteydessä kysytään nimi, yhteystiedot ja syntymäaika. Muuhun kalastukseen ja ravustukseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa. Tietoa käytetään kalavesien ja -kantojen hoidossa. Tositteen voi tulostaa tai tallentaa esimerkiksi mobiililaitteelle. 1. Eräluvat-verkkokauppa Kirjaudu www.eraluvat.fi sivustolla verkkokauppaan, rekisteröidy ja lunasta kalastonhoitomaksusi. Palvelupisteestä saat heti mukaasi tositteen kalastonhoitomaksun suorittamisesta. Huomioi • Kuitti kalastonhoitomaksun suorittamisesta tulee olla aina mukana kalastaessa. • Kalastuksenhoitomaksu koskee kalastusta koko Suomessa, paitsi Ahvenanmaalla. Näin maksat kalastonhoitomaksusi Kalastonhoitomaksun voi maksaa netissä, puhelimitse tai palvelutiskillä. 8 Suomen Kalastuslehti 3 • 2017 Ta pio G us ta fss on /K ala ta lo ud en Ke sk us liit to 39 € / vuosi 12 € / 7 vuorokautta 5 € / vuorokausi Kalastonhoitomaksun maksavat 18 – 64-vuotiaat kalastajat. Lain mukaan kaikki kalastonhoitomaksun maksavat kalastajat rekisteröityvät kalastonhoitomaksurekisteriin. Kalastonhoitomaksu ei oikeuta kalastamaan vaelluskalavesistöjen koskija virta-alueilla, erityiskohteilla tai ELY-keskusten määräämillä kieltoalueilla. Lisää kalastusluvista, kalastuksesta ja kalastusrajoituksista: www.eraluvat.fi www.mmm.fi/kalastus www.ahven.net/luvat www.kalastusrajoitus.fi Kalastonhoitomaksu 2017 Ta pio G us ta fss on , Ka lat alo ud en Ke sk us liit to. Tämä koskee muun muassa pyydyskalastusta ja kalastusta usealla vavalla. Kalastonhoitomaksun maksettuaan voi kalastaa yhdellä vavalla lähes koko maassa. Palvelupiste Kalastonhoitomaksun ja rekisteröitymisen voi suorittaa Metsähallituksen luontokeskuksissa ja R-kioskissa
Niiden yhdistämistä ei ole kielletty. Samalla voi pilkkiä syöttikaloja yhdellä pilkkivavalla ilman lisämaksua. LAKIASIAA Tällä palstalla Kalatalouden Keskusliiton lakimies Jenny Fredrikson käsittelee omistajuutta, kalastusalueita ja kalastamista koskevia kysymyksiä sekä esittelee ajankohtaisia oikeustapauksia. Ootto-onginnassa ja siianonginnassa on harvemmin kyse kalastuslain tarkoittamasta onginnasta, koska molemmat kalastustavat edellyttävät kelan käyttöä. 9 Suomen Kalastuslehti 3 • 2017 Yleiskalastusoikeuksiin kuuluu oikeus maksutta onkia ja pilkkiä sekä kalastaa silakkaa litkalla, eli siimaan kiinnitetyillä pystysuunnassa liikuteltavilla koukuilla. Yleiskalastusoikeuksien määritelmät on opeteltava huolella, jotta erilaisia viritelmiä osaa luokitella oikein. Siian onginta tapahtuu useimmiten välineillä, jotka eniten muistuttavat viehekalastusta, kun taas oottoongen voi rakentaa muokatusta pilkkivavasta. Kalastonhoitomaksu oikeuttaa lisäksi harjoittamaan viehekalastusta. Jokaista yllä mainittua kalastustapaa saa harjoittaa yhdellä vavalla. Ootto-onginta ja siianonginta kalastuksenvalvojan näkökulmasta Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto. On siis sallittua samaan aikaan onkia yhdellä vavalla ja pilkkiä toisella. Tätä voi yhdellä vavalla harjoittaa kalastonhoitomaksulla. Jäältä voi kalastonhoitomaksulla kalastaa yhdellä ootto-ongella. Talvisen ootto-onginnan tai keväisen siianonginnan kohdalla kalastuksenvalvojan taidot ovat koetuksella. Jo yhden iskukoukun käyttö vaatii vesialueen omistajan luvan. Erillisen kalastusluvan tarve voi ajankohtaistua jo yhdellä vavalla kalastamisessa, jos käytettävät välineet eivät sovi mihinkään yleiskalastusoikeuksien kalastustapojen määritelmään. Kalastonhoitomaksun suorittanut voi parhaimmillaan kalastaa jopa kolmella vavalla yhtä aikaa. Yhden vavan täytyy olla lain mukaisen pilkkivälineistön määritelmän vastaava, toisen on vastattava onginnan määritelmää ja kolmannen kohdalla viehekalastuksen tunnusmerkit tulee osua. Iskukoukku ei nimestään huolimatta ole koukku, eikä sillä voi onkia. Kahdella tai useammalla samanlaisella vavalla kalastaminen vaatii kuitenkin luvan vesialueen omistajalta. Välineet on kuitenkin valittava huolella. Sekä siian ongintaa että ootto-ongintaa voi luonnehtia kelaonginnaksi, joka lain mukaan lasketaan viehekalastukseksi. Iskukoukku on yksi esimerkki tällaisesta. Lisävapa siianongintaan edellyttää vesialueen omistajan luvan
Kun seuraava, edellisiä muutoksia laajempi ja perinpohjaisempi aluehallinnon muutos tulee Nykyinen alueellinen kalataloushallinto sulautuu vuoden 2019 alussa uuteen maakuntahalllintoon ?. Vielä tiedetä millaisia muutokset ovat. 10 Suomen Kalastuslehti 3 • 2017 V uoden 1983 alussa kalastuslain uudistamisen myötä perustettu kalatalouden alueellinen hallinto (kalastuspiirit, nykyiset ELY-keskusten kalatalouspalvelut) ja uusi yhteistyömalli kalastusalueineen ovat olleet merkittäviä vaikuEdunvalvonta hallinnon muutoksissa Antti Ylitalo Itä-Suomen aluehallintovirasto Maakuntauudistus tulee vaikuttamaan myös kalatalouskenttään. tuskeinoja kalatalouden edunvalvonnassa muun muassa vesija ympäristönsuojelulain mukaisissa lupaprosesseissa. Tavoitteena ja toiveena on pitää nykyisen kaltaiset kalaelyt ja jatkaa niiden hyväksi todettua toimintaa
Kalatalousvelvoitteista on 35 vuoden kuluessa muodostunut merkittävä kalavesien hoitoresurssi paljolti kalatalouden edunvalvonnan tehostumisen vuoksi. ”...tehtävä, jota hoitavat kolme ELY-keskusten alueellista kalatalousviranomaista.”. Kalastusalueella on laaja puhevalta muun muassa velvoiteja tarkkailukysymyksissä, koska kalastuksen ohjaus ja suunnittelu tapahtuu käyttöja hoitosuunnitelman perusteella. Vesiympäristön tilaan vaikuttavissa lupakysymyksissä kalatalousviranomaisella on laajoja vireillepano-, hyväksymisja valvontaoikeuksia. Oman kokemukseni perusteella olen vakuuttunut siitä, että myös tulevaisuudessa yleisen kalatalousedun puhevallan käyttö ja muun muassa laajojen kalatalousvelvoitteiden muutoshakemusten valmistelu ja lupien haku vaativat riippumatonta kalatalousviranomaista. Järvilohen pelastamiseksi tehtävä työ on hyvä esimerkki tehtävistä, joita ei jatkossakaan voi hoitaa muu kuin riippumaton viranomainen, jolla on riittävä asiantuntemus ja resurssit. Aluehallintoja maakuntauudistuksessa alueelliset viranomaistehtävät (muun muassa pääosa aluehallintovirastojen tehtävistä ja yleisen edun valvontatehtäviä ELY-keskuksista) ovat lakiluonnosten mukaan siirtymässä uuteen valtakunnalliseen aluehallintoviranomaiseen (työnimi LUOVA). Siis nyt kolmessa yksikössä hoidettavat tehtävät hajoitetaan 18 maakuntaan. Edellä esitetystä merkittävän poikkeuksen muodostaa kalataloushallinto, joka on suunniteltu siirrettäväksi maakuntien tehtäväksi. Aluehallinnon muutokset eivät merkittävästi vaikuta osakaskuntien ja uusien kalatalousalueiden tehtäviin ja asemaan. Tulevaisuus avoin Useat kiistat ja vaikeat prosessit ovat osoittaneet, että kalatalouskysymykset eivät ratkea ponnistuksitta. Yleisen kalatalousedun viranomaistehtävä Yleinen kalatalousetu on terminä laajasti käytetty, mutta sen tarkkarajainen määrittely on vaikeaa. Yleinen kalatalousetu on viranomaistehtävä, jota nykyisin hoitavat kolme ELY-keskusten alueellista kalatalousviranomaista. Mutta jos kalatalouden viranomaisten toimintamahdollisuudet muuttuvat maakuntauudistuksessa, voi se merkitä sitä, että vastuu koko kalatalouskentän puhevallan käytöstä lykätään paikallistahoille. Kun kalastuspiirejä oli alun perin 11 kappaletta, niin nyt niukkenevat henkilöresurssit on voitu käyttää tehokkaasti alueellisuuden kärsimättä. Yleisen edun viranomaistehtävien hoito valtion aluehallinnossa vastaa selvitysmies Lauri Tarastin kesällä 2016 esittämää perusteltua kantaa. Esimerkkinä voi mainita muun muassa Pielisjoen kalatalousvelvoitteiden muutokset ja Ala-Koitajoen uuden juoksutussäännön, jotka Pohjois-Karjalan kalatalousviranomainen pani laajojen selvitysten jälkeen vireille lupaviranomaisessa ja joista voimayhtiöiden valitusten käsittelyn jälkeen saatiin korkeimman hallintooikeuden päätökset vuoden 2013 alussa. Kalastusalueet ja osakaskunnat Kalatalousviranomainen ei kuitenkaan voi edustaa yksityistä kalatalousetua, vaan sen valvonta kuuluu ainoastaan vesialueen omistajille. Korvausvaatimusten esittämiseen ilman omistajan valtakirjaa ei kuulu myöskään kalastusalueelle. 11 Suomen Kalastuslehti 3 • 2017 vuoden 2019 alussa voimaan, on syytä valvoa, että kalatalouden eri osapuolten vaikutusmahdollisuudet eivät häviä uudistuksen melskeissä. Kalatalousviranomainen on määritelty vesilain säännöksellä (1 luvun 7 §). Kalatalousviranomaisen vaatimukset uhanalaisen järvilohikannan säilyttämiseksi tehtävistä velvoiteja virtaamamuutoksista menestyivät päätösketjun joka tasolla. Se ei kuullosta toiminnan tehostamiselta. Keskeisimpiä yleisen kalatalousedun lähtökohtia ovat laaja-alaiset ja pitkäkestoiset näkökohdat, joissa keskeistä ovat muun muassa kalakantojen tuottavuuden ja lisääntymismahdollisuuksien varmistaminen, eri kalastajaryhmien kalastusmahdollisuuksien turvaaminen ja uhanalaisten kalakantojen erityisasema esimerkiksi vaelluskalakantojen hoidossa
Vaellusyhteyden palauttaminen hyödyttää myös erittäin uhanalaista jokihelmisimpukkkaa, mikä on luontodirektiivin II ja V liitteen sekä luonnonsuojelulailla rauhoitettu laji. Virtavesien elinympäristökunnostuksia toteutamme lähes kaikilla kohdealueilla. Vesiensuojelua ja kunnostamista Kohdealueillamme toteutetaan laajasti metsätalouden vesiensuojelurakenteita. LIFE-rahoitus on myös osa kalateiden toteutusta Saarijärven reitillä, Kiskonjoella ja Mustionjoella. Tavoitteena on ensin poistaa purojen pohjilla runsaasti kulkeutuvaa hienoa hiekkaa pohjaan rakennettavilla puusuisteilla ja sen jälkeen monipuolistaa taimenien elinympäristöä Yhteistyötä vesiperinnön säilymiseksi Pauliina Louhi Metsähallitus Sisävesiemme luontoja kulttuuriarvot sekä virkistysmahdollisuudet muodostavat suuren suomalaisen vesiperinnön. Menetelmästä on muualla maailmassa saatu hyviä kokemuksia, mutta meillä sitä ei ole vielä aikaisemmin kokeiltu. FRESHABIT on mukana purkamassa Isojoen Villamon patoa ja kunnostamassa aluetta lohikaloille soveltuvaksi poikastuotantoalueeksi. Mustionjoella seurataankin lohikalapoikasten käyttäytymistä patojen yläpuolisilla alueilla sekä testataan alasvaellusrakenteiden soveltuvuutta poikasille. Tämä tietysti edellyttää, että myös muut mahdolliset kalaston monipuolisuutta rajoittavat tekijät ovat alueella hallinnassa. Laji on myös jokiluonnon luonnontilaisuudesta kertova indikaattorilaji: lajin elinalueet muodostavat hyvän ja puhtaan elinympäristön myös sen toukkien isäntänään käyttämille lohelle ja taimenelle.. Vaelluskalojen alasvaellus sekä siihen soveltuvat rakenteet ovat meillä vielä suhteellisen tuntemattomia. Vesiperintömme säilyttäminen tuleville sukupolville vaatii laajaa yhteistyötä yli organisaatiorajojen. Näillä, kuten vanhojen ojitusalueiden ojien tukkimisella sekä soiden ennallistamisella parannetaan myös valuma-alueiden vedenpidätyskykyä. 12 Suomen Kalastuslehti 3 • 2017 L ähes 7-vuotisen FRESHABIT LIFE IP -jättihankkeen päätavoite on Natura 2000 -vesistöalueiden ekologisen tilan ja monimuotoisuuden parantaminen. Saarijärven reitin kalatiekohteet Hietaman ja Leuhun voimalaitoksien yhteyteen sekä Koskenkosken ja Hålldamin padot ohittavat kalatiet Kiskonjokeen pitäisi aikataulun mukaan valmistua vuonna 2020. lisäämällä puroihin puunrunkoja lehtineen päivineen. Kalojen vaellusyhteyden palauttaminen Kalojen ja muun eliöstön luonnollinen vaellus on meillä estynyt useissa joissa ja reittivesistöissä. Suurin paine vesistöjen tilan heikkenemiseen tulee niitä ympäröiviltä valumaalueilta maaja metsätaloudesta, turvetuotannosta tai muusta vesirakentamisesta. Mustionjoen Åminneforsin ja Billnäsin kalateiden rakentamista päästään aloittamaan jo tulevana kesänä. Vaikutukset tullaan pitkällä aikavälillä havaitsemaan positiivisina vaikutuksina alapuolisten vesistöjen kalastossa. Putkipadoilla, ojakatkoksilla, lietekuopilla ja kosteikoilla pyritään vähentämään metsätalousalueilta vesistöihin huuhtoutuvaa kiintoaineja ravinnekuormaa. Erityisesti Isojoen latvapuroilla testaamme kunnostuksissa vielä harvemmin käytetyn luonnonpuun lisäämistä puroihin. Tämän vuoksi suurin osa hankkeen toimenpiteistä on suunniteltu toteutettavaksi N2000-alueiden ulkopuolella, sekä valtion että yksityisten maanomistajien alueilla
Esimerkiksi Puruveden alueella keskusteltiin poistokalastuksesta, vesikasvillisuuden niitoista ja monitavoitekosteikkojen perustamisesta. 13 Suomen Kalastuslehti 3 • 2017 Paikalliset mukaan vaikuttamaan Toimenpiteiden toteuttaminen lähtee aina huolellisesta suunnittelusta. FRESHABIT LIFE IP hankerahoituksessa on mukana 31 kumppania. Hankkeen LIFE IP-rahoitusosuus on noin 20 miljoonaa euroa, mistä 40 % on kumppaneiden omavastuuosuutta ja 60 % on sille EU:lta saatua vastinrahaa. Hankkeen aloitusvuonna on jo järjestetty useita yleisötilaisuuksia ja järjestelyjä tullaan vielä jatkamaan hankkeen aikana. Talkoolaiset ovat innolla tukkimassa vanhoja metsäojia soiden ennallistamistalkoissa Keski-Suomessa. Tähän kuuluu olennaisena osana vesitai metsäalueiden omistajien kanssa neuvotteleminen sekä muiden asianomaisten kuuleminen. FRESHABIT LIFE IP hankkeen nettisivut: http://www.metsa.fi/freshabit Hankkeen esittelyvideo YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=gt9Icpfm33c Freshabit-hanke toimii Suomessa kahdeksalla eri kohdealueella. Ympäristönsuojeluyhdistykset järjestävät hankkeessa myös vesistöihin liittyviä koulupäiviä nuorille ja talkoopäiviä vähän varttuneemmalle väelle. Nämä edustavat ympäristöja luonnonvarahallintoa, tutkimusta, kuntia, yrityksiä, vesiensuojelu ja ympäristönsuojeluyhdistyksiä. Toivomme erityisesti paikallisia ja virkistyskäyttäjiä mukaan tuleviinkin yleisötilaisuuksiimme. Karjaanjoen alueella keskityttiin enemmänkin maanviljelijöiden mahdollisuuteen vaikuttaa oman maalohkonsa vesistökuormitukseen. Olemme myös kutsuneet metsänhoitoyhdistyksien ja osakaskuntien edustajia mukaan hankkeen alueellisiin ohjausryhmiin. Jukka-Pekka Ronkainen, Metsähallitus
Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Lisäksi sisävesien kaupallisille kalastajille tuli merialueen tapaan velvollisuus ilmoittaa saaliinsa. Nyt ryhmien rajana käytetään 10 000 euron liikevaihtoa. Kaupallisten kalastajien EU-pohjainen rekisteröintipakko koski aiemmin ainoastaan rannikkoja merikalastajia. Vuonna 2014 vastaavat luvut olivat 750 ja 1 750. Lakiuudistuksen yhteydessä jako 1 ja 2 ryhmän kalastajiin muuttui. Kalastajien ryhmäjako muuttui Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tilastoissa vuoden 2017 alussa ryhmän 1 kalastajia oli 618 ja Kaupallisten kalastajien määrä kasvoi Malin Lönnroth Kalatalouden Keskusliitto Kalastuslain uudistuksen myötä kaikkien saalista myyvien kalastajien ja ravustajien tuli rekisteröityä kaupallisiksi kalastajiksi. Rekisteröintipakko ei ole aiemmin koskenut sisävesiä. Aikaisemmin ykkösryhmään kuului jos sai vähintään 30 prosenttia tuloistaan kalastuksesta tai saaliin jalostuksesta. Uusi laki vaatii kaikkien saalistaan myyvien kalastajien rekisteröitymistä, myös ravustajien. 14 Suomen Kalastuslehti 3 • 2017 K alastuslain mukaisesti kaikkien saalista myyvien kalastajien tulee rekisteröityä kaupallisiksi kalastajiksi. Muikun talvinuottausta Puruvedellä. ryhmän 2 kalastajia 2 957. ELY-keskuksen tilastoissa onkin havaittavissa selvä kasvu kaupallisten kalastajien määrässä
Heidän tulee pitää saaliistaan kalastuspäiväkirjaa ja ilmoittaa kuukausittaiset saaliinsa seuraavan vuoden helmikuuhun mennessä. Kaupallisten kalastajien ryhmät ja kalastajien lukumäärät merija sisävesialueittain Suomessa vuoden 2017 alun rekisterien mukaan. Ryhmä 1 meri; 369 Ryhmä 2 meri; 1721 Ryhmä 2 sisävesi; 1236 meri; 1721 Ryhmä 1 sisävesi; 249 Kainuu Lappi Ryhmä 2 sisävesi Ryhmä 1 sisävesi Ryhmä 2 Pohjanmaa Keski?Pohjanmaa Pohjois?Pohjanmaa y meri Ryhmä 1 meri Keski?Suomi Etelä?Pohjanmaa Etelä?Savo Pohjois?Savo Pohjois?Karjala Päijät?Häme Kymenlaakso Etelä?Karjala S t k t Kanta?Häme Pirkanmaa Uusimaa Varsinais?Suomi Satakunta 100 200 300 400 500 600 Kaupallisten kalastajien ryhmät ja kalastajien maakunnalliset lukumäärät Suomessa vuoden 2017 alun rekisterien mukaan. Muut merikalastussaaliit tulee ilmoittaa kuukausittain. Lähde: MMM.. Kiintiöityjen lajien, kuten silakka ja lohi, kohdalla ilmoitus tulee tehdä 48 tunnin sisällä. Lähde: MMM. Sisävesikalastajat ilmoittavat saaliinsa Luonnonvarakeskukselle. Merialueen kauppalliset kalastajat laativat saalisilmoituksensa ELY-keskukselle. Nyt kaikkien kaupallisten kalastajien on ilmoitettava saaliinsa. 15 Suomen Kalastuslehti 3 • 2017 Velvollisuus ilmoittaa saalis Velvollisuus ilmoittaa saaliinsa kuului aikaisemmin vain merialueen ammattikalastajille
ainen ja hurjan näköinen vesiskorpioni ovat hieman vieraampia. 16 Suomen Kalastuslehti 3 • 2017 J okeen levitettyä tutkimusnuottaa kurotaan rantaa kohti. Toiminta on otettu kouluissa vastaan ilolla. Sampo Vainio. Hauki ja ahven päätyvät perkuupöydälle. KivennuoliJokitalkkarit ympäristökasvattajina Sampo Vainio Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesienja ilmansuojeluyhdistys Itäisellä Uudellamaalla jokitalkkarit ovat perinteisten talkkarin töiden lisäksi vieneet lapsia kalavesille sekä käyneet kouluilla kertomassa kaloista ja kalastuksesta. Jokitalkkarit kokevat rantanuottaa yhdessä lasten kanssa Mäntsälässä. Kolkkauksen ja verestyksen jälkeen kalojen vatsat leikataan auki ja suolisto otetaan tutkittavaksi. Jotakin saalista mulisee pussin perällä ja läheisen koulun oppilaat kurkottelevat kohti nuottaa nähdäkseen paremmin. Saaliista tunnistetaan helposti hauki, ahven ja särki
Tarkoitus on selvittää, esiintyykö oman kylän koskessa taimenta. Yhteistyötä lasten ja koulun kanssa Jokitalkkarihankkeessa koululaisille tai muille ryhmille voidaan järjestää toimintaa jonkin tapahtuman muodossa tai yhteistyö voi olla pidempikestoista, kuten esimerkiksi Peipon koulun kanssa Porvoossa. Suoliston tutkimisen jälkeen kaloista leikataan fileitä, jotka laitetaan kylmäkassiin odottamaan paistamista nuotiolla. Osa oppilaista ryhtyy onkimaan suvannossa ja osa lähtee koskelle sähkökalastamaan. Sampo Vainio. Lisäksi jokitalkkarit ovat käyneet koululla kertomassa kalaja vesiasioista, nähtäväksi on tuotu eri kalalajeja ja kaloja on perattu ja fileoitu. Salpausselän harjun ja Suomenlahden välillä vesistöt ovat pieniä ja usein mielletään, että kalaan pitää lähteä isompien vesistöjen ääreen. Ympäristökasvatustyö on vain pieni osa jokitalkkarihanketta, mutta mahdollisuus ottaa alueen lapsia ja nuoria mukaan toimintaan huomioidaan hankkeen kaikessa toiminnassa. Kyseessä on Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesienja ilmansuojeluyhdistyksen järjestämä tapahtuma, jossa yhdistyksen jokitalkkarit opastavat koululaisia kalastuksessa ja vesiluonnon tuntemuksessa. Kalaa on runsaasti ja jos nuoret saadaan löytämään nämä lähivesien kalastuskohteet, voi useammalla herätä kiinnostus kalastusharrastusta kohtaan. Koulun pihan sivuitse virtaa puro, jota alettiin kunnostaa asukkaiden aloitteesta muutama vuosi sitten. Törmäyskurssille ei nuorten kanssa ole jouduttu. Tosiasiassa alueen vesistöt tarjoavat erinomaisia luonnonkauniita ja rauhallisia kalastuskohteita aivan taajamienkin tuntumassa. Sydänhieronnan periaate tulee selväksi. Kalastuksenvalvonnassa nuoriin kalastajiin suhtaudutaan kannustavasti ja opastetaan tarvittaessa hyvässä hengessä. Jokitalkkarit opastavat kalapaikoille Keskusteluissa ilmenee, että useimmat ovat kalastaneet kesämökeillä tai muissa vastaavissa paikoissa. Koulut ovat ottaneet Jokitalkkarihankkeen tarjoamat mahdollisuudet mielihyvin vastaan. Teemaa on jatkettu opettajien toimesta ja koululla on esimerkiksi kuoriutettu taimenen mätijyviä akvaariossa ja laadittu purohankkeesta uutisraportti, joka on katsottavissa koulun verkkosivuilla. Lisätietoa Itä-Uudenmaan jokitalkkarihankkeesta: www.vesi-ilma.fi Jokitalkkarit ovat vieneet ja opastaneet lapsia heidän asuinseutunsa kalapaikoille. 17 Suomen Kalastuslehti 3 • 2017 Jotkut kiljahtelevat inhosta, toiset ihastuksesta. Mahdollisuuksia ympäristökasvatustyöhön ja lähivesistön esittelyyn syntyy usein tavallisten maastotöiden yhteydessä. Tapahtumapäivien aiheet käsittelevät useita oppiaineita ja kansalaisen perustaitoja. Takarivin koltiaisetkin ovat kiinnostuneet päivän aiheesta, vielä kun saisi tutkittavaksi kalan aivot. Jokitalkkarien toimenkuvaan kuuluu yleinen ympäristökasvatustyö ja toisaalta on tarkoitus tutustuttaa oppilaat lähivesiensä tarjoamiin kalastusmahdollisuuksiin. Jokitalkkarihankkeessa saadun kokemuksen ja palautteen perusteella ympäristökasvatustoiminnalle on tilausta ja sen painoarvo on hankkeen edetessä vain kasvanut. Koulun oppilaat ovat osallistuneet purolla muun muassa siivoustalkoisiin, taimenen mäti-istutukseen, sähkökalastukseen ja puron soraistamiseen. Oppilaat tökkivät pöydällä olevaa sydäntä ja kosketus saa sen vielä supistumaan. Osa ei ole kalastanut koskaan ja vain yksi kalastaa aktiivisesti kotijoellaan
Ekorasian on ideoinut iktyonomi Manu Vihtonen. Mäti-istutuksella tuet vaelluskalaston elvytystä laadukkailla jokeen leimaantuneilla poikasilla. nollisin tapa leimauttaa kalat elinympäristöönsä, luonnon omissa virikealtaissa. Rasia maatuu hajottuaan luonnollisesti, mutta on riittävän kestävä suojaamaan mätimunia kuoriutumiseen asti. Rasia on suunniteltu yhdessä sen valmistuksesta vastaavan Pyroll Oy:n kanssa. Mäti-istutuksia on alettu käyttämään nimenomaan lohikalakantojen palauttamisessa. Ratkaisu on biohajoava Ekomätirasia, joka valmistetaan Stora Enson monikerroksisesta CKB-kraftkartongista. Tarkoitukseen on ollut tarjolla muovisia ulkomaisia rasioita. Biohajoava mätirasia ja sen tulevat asukkaat. Kotimaiset mätirasiat toimitetaan kasausohjeiden kera. Biohajoava mätirasia Mätijyvien istuttamiseen on kehitetty uusi ympäristöystävällinen keino. Kotimaisen tuotekehittelyn tuloksena tilanne on parantunut. Tästä on syntynyt tarve kehittää menetelmiä, jotka vahvistaisivat uhanalaisiksi ajettuja vaelluskalakantoja. Mätijyvinä istutetut kalat käyvät läpi luonnonvalinnan luonnonkalojen tapaan. Tuote valmistetaan Takon kotelotehtaalla Tampereella. 18 Suomen Kalastuslehti 3 • 2017 M äti-istutus itsestään hajoavalla rasialla on kustannustehokkain tapa palauttaa taimen tai lohi virtavesiin. Mäti-istutus onkin luonKotimainen biohajoava mätirasia Manu Vihtonen Kalasydän Oy Jokitalkkaritoiminnan yhteydessä on esitelty mätirasiaistutuksia yhtenä keinona lohikalakantojen palauttamiseksi. Uusi kotimainen ekomätirasia on kalavesien hoidon tärkeä työkalu. Manu Vihtonen Janne Tolonen. Kalastusmahdollisuuksia on pitkään parannettu istuttamalla vesiin viljelylaitoksilla tuotettuja kalanpoikasia. Kestävä kalavesien hoito tukee luonnonlisääntymistä ja etsii ratkaisuja laitostumisen tuomiin haasteisiin
Vaelluskalat elpyvät elinympäristöja kutupaikkakunnostusten sekä vaellusesteettömyyden, kalastuksensäätelyn ja vedenlaadusta huolehtimisen avulla. Oikean paikan valinta tärkeää Ekorasian tilavuus (2 dl) mahdollistaa noin 1000 lohen tai lähes 2000 taimenen mätimunan kuoriutumisen. Rasian sisälle voi myös kiilata 2 – 3 pientä kiveä ja laittaa mädit näiden lomaan, rasia on näin samalla painotettu upotettavaksi ja pysyy virtavedessä paikallaan. Rasian voi asentaa kivien väliin tai haudata varovasti karkean soran tai kivien alle. Mätirasiat täytetään silmäpistemädillä. Hautomoon mäti lypsetään yleensä kalanviljelylaitoksen emokalastosta. Lisää mätirasiaistutuksista: Suomen Kalastuslehti 3/2014 Suomen Kalastuslehti 1/2015 Biohajoava mätirasia asennettuna puroon kivien väliin. Istutuksiin tarvitaan aina lupa Ennen mäti-istutusten tekemistä tulee ottaa yhteyttä paikallisen vesialueen isännöitsijään tai ELY-keskukseen. Ruskea on tarkoitettu ympäristöön ja kivien kanssa yhteensopivaksi. Rasioita ei tule laittaa suurten kivien taakse tai seisovaan veteen. Valkoinen pinnoite taas auttaa erottumaan syvemmissä sekä tarkkaa sijoitusta vaativissa kohteissa. Riittävä istutusmäärä on noin rasiallinen poikastuotantoalueeksi sopivaa aaria kohden. Oikein sijoitetussa ja asennetussa mätirasiassa kuoriutumisaste on yli 95 %. Rasiat asennetaan virtaavan veteen kevättalvella, kun mäti on kehittynyt silmäpisteasteelle. Mikäli suunnitellun lajin istuttaminen ei tule kysymykseen, tulee puntaroida mahdollisuuksia vahvistaa olemassa olevaa kalakantaa muilla keinoin. Lupa myönnetään, mikäli istutus ei heikennä muun muassa käyttöja hoitosuunnitelman tavoitteiden toteuttamista. Mäti pakataan viljelylaitoksessa kuljetusta varten jäitettyyn styroxlaatikkoon, josta mäti on helppo annostella istutuskohteessa rasioihin esimerkiksi mittalusikalla. Uusi kotimainen ympäristöystävällinen ratkaisu tarjoaa vaihtoehdon nykyisille ulkomailta tilattaville ja poiskerättäville muovirasioille. Aki Janatuinen Manu Vihtonen. Rasia on kasattavissa, joko ruskea tai valkoinen puoli ulospäin. Mädillä täytetty rasia tulee sijoittaa alueelle, jossa veden virtausnopeus on riittävä ja kuoriutuville poikasille löytyy sopivaa elinympäristöä. 19 Suomen Kalastuslehti 3 • 2017 Rasioiden myynnistä ja markkinoinnista vastaa Kalasydän Oy
Takana samat tekstit koko selän leveydellä. Kalastuksenvalvojan lakki Lakkimalli antaa näkyvän ja uskottavan viestin valvonnasta. Tarvikkeita valvontaan Kalastuksenvalvojan viestimerkit Uuden kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä. Etupuolella tekstit “Kalastuksenvalvoja” ja “Fiskeövervakare”. 15 € 15 € 100 kpl/väri. Väri tummansininen ja kokoa voi säätää. 20 Suomen Kalastuslehti 3 • 2017 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Brodeerattu teksti ”Kalastuksenvalvoja”. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 20 € Kalastuksenvalvojan liivi Näkyvä ja uskottava viesti valvonnasta
6 € Kalastuslupakuittivihko Kalastuslupakuittivihko no 31, 25 x 2 lupalomaketta, A6, ei ALV:a. Koko A4, 25 kpl 3-osaista lomaketta kussakin vihossa. Papereita valvontaan Kalastuksenvalvojan päiväkirja Uusi painos valvojan päiväkirjasta. 21 Suomen Kalastuslehti 3 • 2017 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. 15 € 3 €. Kalastuksenvalvojan opas Kalastuksenvalvojan opas on tiivis ja selkeä esitys suomalaisesta kalastuslainsäädännöstä valvonnan näkökulmasta. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 7 € Kalastuksenvalvontalomake Kalastuslain ja -asetuksen mukainen kalastuksenvalvontalomake. Kalastuslupakuittivihko no 32, 25 x 2 lupalomaketta, A6 (myös ALV mahdollisuus)
22 Suomen Kalastuslehti 3 • 2017 K ansalliskalassamme on jotain perisuomalaista. Hannu Lehtonen. Pienissä metsälammissa ahvenet saavuttavat usein parhaimmillaankin vain 15 – 16 senttimetrin pituuden. Toisaalta se on utelias ja seurallinen sekä runsautensa ja helpon pyydystettävyytensä tuttu kala jokaiselle suomalaiselle. Ne saattavat siitä huolimatta olla jopa yli parikymmenvuotiaita. Hyvissä ravintoolosuhteissa pituus kohoaa säännönmukaisesti Ahven on jokaiselle suomalaiselle tuttu kala. Lämpenevät kesät ovat olleet suosiollisia tälle kaikkien tuntemalle kalalle. Sitkeä, sopeutuva ja sisukas ahven Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Ahven valittiin kansalliskalaksemme vuonna 1994. Se on sitkeä, sopeutuva ja sisukas kuin Saarijärven Paavo. Ahvenkannat ovat monin paikoin kasvussa ja vesistämme saadaan yhä enemmän suurikokoisia ahvenia
Hannu Lehtonen. 23 Suomen Kalastuslehti 3 • 2017 40 – 50 senttimetriin ja paino 1 – 2 kiloon, joskus jopa kolmeen kiloon. Vuoden tai kahden iässä pohjaeläimet muodostavat jo pääasiallisen eineksen. Ne ovat helposti mädinsyöjien näkyvillä. Tämän jälkeen saman ikäiset naaraat ovat hieman koiraita kookkaampia. Munat saavat olla rauhassa muilta kaloilta mätinauhan sisältämän karkottavan aineen vuoksi. Yksittäiset munat sijaitsevat löyhästi nauhaa koossa pitävän pussin sisällä. Mätinauhoja alkaa ilmestyä keväisiin rantavesiin pian jäiden väistyttyä. Kudun aloittavat pienikokoiset yksilöt. Kalaravinnon osuus kasvaa ahventen kasvaessa. Asiaa helpottaa suuresti, kun saalistajat uivat parvessa. Vastakuoriutuneet uivat selkävesille Vanhan kansanviisauden mukaan ahvenen kutuun ja akan ottoon ennättää hitaampikin kalamies. Sukupuolten välillä ei ahvenella ole suuria kasvueroja parin ensimmäisen elinvuoden aikana. Viimeiset kutijat ovat kalamiesten havittelemia kyrmyniskoja, jotka lisääntyvät syvemmällä kuin pienet ahvenet. Siirtyminen takaisin rantavesiin tapahAhvenen mätinauhoja ilmestyy keväisiin rantavesiin vesikasvillisuuden tai uppopuiden ja -risujen päälle pian jäiden väistyttyä. Jotkut ahvenet erikoistuvat kalojen jahtaamiseen jo nuorena, toisten jatkaessa pohjaeläinravinnolla. Nauhat ripustetaan vesikasvillisuuden tai uppopuiden ja -risujen päälle. Suurimmat Suomesta tavatut koirasahvenet ovat olleet runsaan kilon painoisia. Syyksi tähän on arveltu tarvetta välttää ravintokilpailua rantavesissä samanaikaisesti elävien muiden kalanpoikasten kanssa. Eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta kalamaailmassa naaraat ovat koiraita nopeakasvuisempia. Noin vuorokauden ikäisinä poikaset hakeutuvat selkävesien pintakerroksiin. Laajoilla matalilla ja yhtenäisillä saaristoalueilla raitapaidat sen sijaan kulkevat pinta-alaltaan selvästi laajemmilla alueilla. Kalanpoikasia on löydetty jo 5 – 8-senttisten pikkuahventen mahoista. Pisimmät vaellukset ovat ulottuneet runsaan sadan kilometrin etäisyydelle. Rannikkovesissä tehdyistä merkkilöydöistä on yleensä yli puolet tehty alle viiden kilometrin etäisyydeltä merkintäpaikasta. Ahvenet saalistavat parvessa Ahvenenpoikasten ravintona on eläinplankton. Siirtymämatkat jäävät lyhyiksi alueilla, joilla saaristovyöhyke on kapea ja vesi syvenee sen ulkopuolella nopeasti. Yleisenä sääntönä on, että pikkujärvissä kutu on kestoltaan lyhyt, mutta isoissa vesissä sitä voi jatkua jopa lähes pari kuukautta. Poikaset kuoriutuvat parissa viikossa. Petokaloiksi muuttuneet yksilöt kasvavat muita nopeammin. Ahvenparven hyökkäys aiheuttaa pikkukalaparvessa pakokauhun ja säikähtäneet saaliskalat syöksähtelevät edestakaisin, jopa ilmaankin, jolloin piikkiselkien on helpompi napsia massunsa täyteen. Takaisinsaatujen merkkien perusteella hän päätteli ahvenen olevan varsin paikallinen laji. Ahvenen on normaalitilanteessa vaikea tavoittaa vilkasliikkeisiä salakoita, särkiä tai muikkuja. Ne ovat 6 – 7 millimetrin pituisia, läpinäkyviä rääpäleitä, joiden erottuvin osa ovat tummat silmät. Varsin paikallinen kala Ahventen vaelluksista eri alueiden välillä on olemassa tutkimuksiin pohjautuvia tietoja jo 1910-luvulta, jolloin Gunnar Gottberg suoritti pienehkön ahvenmerkinnän Päijänteellä. Ahvenen pituuskasvu alkaa kudun jälkeen noin 10-asteisessa vedessä ja jatkuu syys-lokakuulle vesien jäähdyttyä jälleen noin 10-asteiseksi. Millään muulla kotimaisella kalalla ei vastaavaa mätinauhaa ole
Mitä nopeammin ja järeämmäksi poikaset kasvavat ensimmäisen kesän aikana, sitä paremmat mahdollisuudet niillä on säilyttää henkiriepunsa myös sen jälkeen. Syyttelyt vaimenivat 1990-luvulle tultaessa. Lämmin kesä luo hyvän pohjan Sellaisen teholisääntyjän kuin ahvenenkin vuosiluokkien välillä on suuria vuosien välisiä vaihteluja. Erittäin runsaita vuosiluokkia kehittyi ainoastaan vuosina, jolloin veden lämpötila oli erittäin korkea. Uusi runsas vuosiluokka pääsee syntymään vasta sitten kun kanta on harventunut riittävästi ja poikasilla on mahdollisuuksia jäädä henkiin. Jos olosuhteet tuolloin mahdollistavat nopean kasvun, ovat pilkkijöiden suut messingillä muutamaa vuotta myöhemmin. Niissä elää usein ylitiheä, pienikokoisista kaloista koostuva ahvenkanta. Mitä suurempi etäisyys esimerkiksi kahden järven välillä on sitä pienempi todennäköisyys on, että vuosiluokkavaihtelut noudattaisivat samanlaista rytmiä niissä. 1980-luvun puolivälissä huolestuttiin ahventen vähenemisestä eri puolilla Suomea. Ahvenen vuosiluokkavahvuuden riippuvuus kesän keskilämpötilasta Suomen rannikkovesistä kerättyjen aineistojen mukaan.. Mitä tapahtui. 24 Suomen Kalastuslehti 3 • 2017 tuu asteittain kesällä ja kaikki ahvenenpoikaset ovat siellä jälleen noin 3 – 4 senttimetrin pituisina. Yksi tärkeä tekijä on vanhempien ahventen määrä. Koska poikasia kuoriutuu joka tapauksessa tavattomasti suurempi määrä kuin jää henkiin, määräytyy jonain vuonna syntyneiden ahventen määrä etupäässä ensimmäisten elinviikkojen aikana. Windermerellä havaittiin, että pitkän tutkimusjakson aikana voimakkaimmat vuosiluokat syntyivät tilanteessa, jossa emokanta oli melko heikko. Kesän lämpötilan keskeisestä merkityksestä vuosiluokkavahvuudelle on osoituksena myös se, että runsaita ahvenmääriä kehittyy lähellä toisiaan sijaitsevissa vesissä yleensä samoina vuosina. Erot voivat olla jopa satakertaisia. Tästä havainnosta huolimatta korkea lämpötila ei yksin selitä lisääntymismenestystä. Vaasassa perustettiin jopa Pelastakaa ahven -yhdistys. Mädin pienen kuolevuuden perusteella voisi kuvitella, että joka vuosi syntyy runsaasti ahvenia ja kaiken ikäisiä kaloja olisi paljon vesissämme. Pienten poikasten on lähes mahdotonta selvitä aikuiseksi, koska vanhemmat yksilöt pistelevät ne poskiinsa. Syyttävä sormi osoitti milloin mitäkin tahoa. Se vaikuttaa suoraan ravinnon määrään ja aineenvaihdunnan vilkkauteen ja sitä kautta kasvuun. Sielläkin on havaittu lämpötilan keskeinen merkitys voimakkaan vuosiluokan syntymiselle. Merkittävin vahvojen vuosiluokkien syntyä edistävä tekijä on lämpötila. Tätä tilannetta selittää vanhempien ahventen harjoittama kannibalismi eli omien jälkeläisten syöminen. Isolla kalalla on vähemmän saalistajia ja se selviää ravinnotta pikkusisaruksiaan kauemmin. Sama ilmiö vaikuttaa vuosiluokkien suuruuteen erityisesti eräissä pikkujärvissä. Näin ei kuitenkaan ole. Yhteyttä vuosiluokkavahvuuteen havaittiin myös muiden ahvenenpoikasia ravintonaan käyttävien petokalojen, erityisesti hauen runsauden kanssa. Ahvenet alkoivat jälleen pomputtaa ongenkohoa ja uida pyydyksiin kuten ennen vanhoina hyvinä aikoina. On vuosia, jolloin syntyneitä ahvenia on paljon ja vuosia, jolloin niitä on vähän. Isojen kalojen kannibalismi vaikuttaa Ahvenvuosiluokkien vaihtelua on tutkittu paljon englantilaisessa Windermere-järvessä. Heikkoja vuosiluokkia kehittyi kaikenlaisissa lämpötiloissa, mikä osoittaa, että vaikuttavia tekijöitä on muitakin
Lisätietoja antaa Maria Axberg, puh. Päätökset avustuksista tehdään toukokuun 2017 aikana. Säätiön hallitukselle osoitetut vapaamuotoiset hakemukset toimitetaan 30.4.2017 mennessä osoitteeseen Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö, Kalakouluntie 72, 21610 Kirjala. 25 Suomen Kalastuslehti 3 • 2017 Tapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto APURAHOJA Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö Stiftelsen för främjandet av fiskerioch sjöfartsutbildning julistaa haettavaksi avustukset kalatalousja luonnonvaraalan suomenja ruotsinkielisen koulutuksen tukemiseksi sekä merenkulun, kalatalouselinkeinojen ja luonnonvara-alan koulutusta edistävää toimintaa varten. 0400 451 363, s-posti maria.axberg@livia.fi.
erityisesti syväonki oli antoisa. 1930-luvulta alkaen myös rautalankakatiskat tulivat yleiseen käyttöön. 26 Suomen Kalastuslehti 3 • 2017 A hvensaalis on viime vuosina ollut noin kolmannes vapaa-ajankalastajien koko saaliista. Ahvensaaliin painosta pyydystetään pilkkimällä karkeasti noin kolmannes ja verkoilla, ongella ja katiskalla kullakin noin viidennes. Aikaisemmin uistimen heitto tapahtui käsivaralta heittopilkkiä käyttäen. K.J. Yksikään muu kalalajimme ei ole näin monipuolisen kalastuksen kohteena. Ahvenen suureen osuuteen saaliissa vaikuttavat sen yleisyys ja helppo pyydystettävyys miltei millä tahansa pyydyksellä. Viimeisen sadan vuoden aikana ahvenen kalastuksessa on tapahtunut monia muutoksia. Viime vuosisadan ensi vuosikymmeninä pyynti tapahtui paitsi ongella ja pilkillä myös puuvillalankaisilla merroilla ja rysillä. Valle mainitsee kirjassaan Suomen kalat vuodelta 1934, että Ahvenen kalastus Suomessa Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Ahven on maamme yleisin kala ja vapaa-ajankalastajien eniten tavoittelema saaliskala. Verkkojen ja ”koneonkien” tuleminen Suuri muutos tapahtui 1950-luvulla, jolloin otettiin käyttöön nailonverkot ja heittokalastukseen soveltuvat kelat ja lasikuituvavat. Vaikka ahven ei heittopilkinnän ensisiTa pi o G us ta fs so n, Ka la ta lo ud en Ke sk us lii tt o. Aluksi ne tunnettiin nimellä ”koneonget”. Koska ahvenesta voi valmistaa kalaherkkuja lukemattomilla eri tavoilla, on se myös yksi taloudellisesti merkittävimmistä saaliskaloistamme. Ahveneen suuntautunutta kalastusta harjoitettiin myös puuvillaverkoilla, pitkilläsiimoilla ja nuotilla
Pilkkipuolella iso mullistus oli mormuskoiden ilmaantuminen 1960-luvulla. Ahvensaalis vapaa-ajankalastuksessa ja kaupallisessa kalastuksessa vuosina 1962 – 2015 (RKTL:n mukaan). Sisävesien ammattimaisen kalastuksen ahvensaalis vuonna 2014 oli 253 tonnia ja tärkein pyydys oli rysä, jolla pyydettiin 118 tonnia. Kuitenkin ne ilmaantuivat yleisempään käyttöön vasta 1900-luvun puolivälissä ja ovat olleet ahvenenpyytäjien mieliuistimia. Uistelun suosio laski romahdusmaisesti heittokalastuksen tullessa muotiin. Muita merkittäviä pyydyksiä olivat kesänuotta (75 tonnia), talvinuotta (42 tonnia) sekä verkko (15 tonnia). Ahvenen lisääntyminen onnistuu nykyisissä ilmasto-olosuhteissa parhaiten lämpiminä kesinä. Vapaa-ajankalastajien saaman ahvensaaliin jakautuminen eri pyydyksille vuosina 1988, 1996, 2004 ja 2012 (RKTL:n mukaan).. Muiden pyydysten osuudeksi jäi siten vain 7 tonnia. Pyyntitavat tulevat myös muuttumaan. Ennustaminen on tietysti aina vaikeaa ja lämpenevät vedet saattavat tuottaa myös ennalta odottamattomia vaikutuksia. Taloudellinen merkitys kasvussa Ahven on selvästi vapaa-ajankalastajien ykköslajeja. 27 Suomen Kalastuslehti 3 • 2017 jainen kohde yleensä ollutkaan, saatiin niitä jossain määrin haukien ja kuhien sivusaaliina. Vieheiden kirjo on monipuolistunut huikeasti viime vuosikymmeninä. Merialueen kaupalliset kalastajat pyydystävät ahvenia pääasiallisesti verkoilla, joskin melko paljon niitä ui myös isorysiin. Erityisesti jäältä tapahtuvat kalastusmuodot tulevat vähenemään jääpeitteisen ajan supistuessa. Saaliin määrän perusteella huippuvuodet olivat 1990-luvun puolivälissä, jonka jälkeen kokonaissaalis on pienentynyt. Ensimmäiset lippauistimet valmisti suomalainen kalastusvälinetehtailija Hermann Renfors vuonna 1870. Seuraava iso kehitysaskel vieheissä oli jigien tulo markkinoille. Ahvenen uistelu tapahtui suureksi osaksi soutu-uisteluna keveillä vieheillä. Ahvenella lupaava tulevaisuus Ahvenen kalastuksen tulevaisuus vaikuttaa lupaavalta, sillä ilmastonmuutos tulee todennäköisesti ainakin aluksi voimistamaan kantoja. Kelaja vapatyypit ovat pysyneet lähes muuttumattomina; laadussa ja materiaaleissa on tapahtunut huimaa kehitystä 1960-luvulta. Sen suosio kääntyi kuitenkin voimakkaaseen kasvuun 1980-luvulla. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan vuoden 2016 saaliista (761 tonnia) verkoilla saatiin 560 ja rysillä 194 tonnia. Vielä 1900-luvun alussa kalastettiin lähinnä lusikkauistimilla ja vaapuilla. Ammattimaisessa kalastuksessa saaliit ovat sen sijaan kasvaneet 1900-luvun alusta alkaen ja ahven onkin yksi arvokkaimmista lajeista myös taloudellisessa mielessä
Selvitysten perusteella elohopean määrä ei ole laskenut kaloissa viime vuosikymmenien aiAhvenen ja kuhan elohopeapitoisuus Timo Ruokonen, Keski-Suomen kalatalouskeskus Jukka Pulkkinen, Keuruun kalastusalue Petri Porvari, Keurusselän ympäristönja terveydensuojelutoimisto Keurusseudun kuormitettujen tummien humusvesien ahvenissa ja kuhissa havaittiin runsaasti elohopeaa. Valuma-aluSuurten ahventen elohopeapitoisuudet olivat selvästi korkeammat kuin pienikokoisten lajikumppanien. Vesistöjemme pääasiallinen elohopean lähde onkin kaukokulkeuman mukanaan tuoma laskeuma, joka kertyy maaperään. kana, vaikka paikallisia päästölähteitä on rajoitettu voimakkaasti. 28 Suomen Kalastuslehti 3 • 2017 K alojen elohopeapitoisuuksia on viime vuosina selvitetty laajasti osana elintarvikkeiden turvallisuuden valvontaa sekä vesien tilan arviointia. Valuma-alueen ominaisuudet ja maankäyttö vaikuttavat siihen miten runsaasti elohopeaa lähtee liikkeelle vesistöihin. Jukka Pulkkinen
0,5 1 1,5 2 2,5 3 10 15 20 25 30 35 40 Hg pi to isu us m g/ kg Kalan pituus (cm) ahven 0,5 1 1,5 2 2,5 3 10 15 20 25 30 35 40 Hg pi to isu us m g/ kg Kalan pituus (cm) ahven 40 0,5 1 1,5 2 2,5 3 30 40 50 60 70 80 90 Kalan pituus (cm) kuha 40 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 50 100 150 200 250 300 El oh op ea m g/ kg Veden väri (Pt mg/L) ahven 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 100 150 200 250 El oh op ea m g/ kg Veden väri (Pt mg/L) kuha. Voimakas metsänkäsittely avohakkuineen ja maanmuokkauksineen sekä turvetuotanto lisäävät elohopean huuhtoutumista vesistöihin. Näytteitä kalastajien tavallisesti saaliiksi saamistaan kokoluokista kerättiin erilaisista vesistöistä, jotka vaihtelivat kooltaan ja humuspitoisuudeltaan. Suurien kalojen käyttöön rajoituksia Näyteahventen elohopeapitoisuus oli selvästi riippuvaista yksilön pituudesta, suuret yksilöt (> 25 cm) ylittivät Eviran ihmisravinnoksi käytettäAhvenen ja kuhan elohopeapitoisuuden (mg/kg) ja kalan pituuden suhde sekä elohopeapitoisuuden (mg/kg) ja veden värin (Pt mg/L) suhde Keuruun ja Multian järvissä. Ahventen ja kuhien elohopeapitoisuuksia selvitettiin vuosien 2013–2016 aikana osana vesien tilan arviointia ja velvoitetarkkailuita sekä Keuruun kalastusalueen ja useiden alueen osakaskuntien toimesta. Turvemailta huuhtoutuu vesistöihin suhteellisesti enemmän erityisen haitallista metyylielohopeaa, joka kertyy ravintoverkossa päätyen lopulta petokaloihin. Kalavesien käyttäjiä on kiinnostanut erityisesti kalojen elohopeapitoisuuksien ja veden humuspitoisuuden yhteys. Eviran elintarvikkeena käytetylle kalalle määrittelemä korkein sallittu elohopeapitoisuus (0,5 mg/kg) merkitty punaisella katkoviivalla. Paikalliset huolestuneita vesien tilasta Keurusseudulla kalastavat ja kalaa syövät ovat viime vuosina huolestuneet metsätalouden ja turvetuotannon humuspitoisten päästöjen myötä heikentyneen vedenlaadun vaikutuksista kalojen syömäkelpoisuuteen. Järvien elohopeapitoisuudet ovat riippuvaista valuma-alueelta tulevasta kuormituksesta erityisesti sellaisissa vesistöissä, joiden pinta-ala on pieni suhteessa valuma-alueeseen ja valuma-alueella on runsaasti soita. 29 Suomen Kalastuslehti 3 • 2017 TUTKITTUA een maaperän ominaisuudet ja maankäyttö vaikuttavat merkittävästi siihen miten runsaasti ja millaisessa muodossa elohopeaa lähtee liikkeelle vesistöihin
Rauma, Silakkamarkkinat 16.–17.9. Lappeenranta, Kalamarkkinat 16.–17.9. Virolahti, Silakkamarkkinat 7.10. Imatra, Vuoksen Kalamarkkinat 20.–21.5. Hämeenlinna, Hämeen Kalamarkkinat 23.9. – 8.10. Kemi, Kalamarkkinat 20.–21.5. Valkeakoski, Kalamarkkinat 7. Pyhtää, Keihässalmen Suvimarkkinat 17.6. Paikallisten muutosten lisäksi on erittäin todennäköistä, että ilmaston lämpenemisen mukanaan tuomat laaja-alaisemmat muutokset voivat heijastua tulevaisuudessa myös kalojen elohopeapitoisuuksiin. Kotka, Kalamarkkinat 25.–28.5. Lämpötilan nousun ja sademäärän lisääntymisen myötä vesistöihin valuma-alueelta tuleva valunta lisääntyy, mikä on jo nykyisin nähtävissä vesien ruskettumisena. Joensuu, Kalamarkkinat 13.–14.5. Kalabongauksen koulukisa 17.5. Mikkeli, Kalamarkkinat 18.–20.8. Kouvola, Korian Eräja vapaa-aikamessut 10.6. Isommissa järvissä ja kirkasvetisemmissä lammissa ahventen pitoisuudet olivat kuitenkin keskimäärin alhaisempia pieniin tummavetisiin lampiin verrattuna. Taivassalo, Silakrysäys 1.–2.7. Kokkola, Kalamarkkinat 24.9. Valunnan lisääntyminen yhdistettynä voimakkaaseen maankäyttöön lisännee turvemailta huuhtoutuvan elohopean määrää ja tulevaisuudessa heikentää paikallisen kalan käyttömahdollisuuksia ellei vesiensuojelutoimiin kiinnitetä erityistä huomiota.. Eviran antaman ohjeistuksen mukaan Keurusseudun suurten kuhien (> 50 cm) ja isompien ahvenien (> 25 cm) sekä runsashumuksisten suolampien kaikkien ahventen käyttöä ravinnoksi on syytä rajoittaa. Jyväskylä, Keski-Suomen kalaja kevätmarkkinat 15.–21.5. Tampere, Kuhaseminaari 19.–20.5. Naantali, Savuklamarkkinat 17.–18.6. Kuopio, Kalaryssäys 16.–17.9. Padasjoki, Ravustuksen SMkisat 26.8. Kustavi, Lohimarkkinat 12.–13.8. Ii, Lohimarkkinat 10.6. Biotalouden kasvu lisännee pitoisuuksia Iso osa Keurusseudun vesistöjen valuma-alueista on ojitettuja turvemaita, joissa harjoitetaan intensiivistä metsätaloutta ja turvetuotantoa. Vuonislahti, Muikkumarkkinat 23.–24.9. Lestijärvi, Kalamarkkinat 8.–9.9. Lähes kaikkien tutkittujen yli 50 cm pituisten kuhien elohopeapitoisuus ylitti raja-arvon ja yksittäisten suurempien yksilöiden pitoisuudet olivat erittäin korkeita. Nakkila, Nahkiaismarkkinat 24.9. Oulu, Kalamarkkinat 1.7. Suomen Kalastuslehti 3 • 2017 30 30 TAPAHTUMIA 7.–9.4. Voimakkaassa nosteessa oleva biotalous tuonee lisäkuormitusta vesistöihin lisääntyvien hakkuiden ja maanmuokkauksen myötä. Tampere, Kalamarkkinat 21.–23.4. Valtakunnallinen kalastuspäivä 18.5. Kaskinen, Kalarantapäivät 1.–2.7. Vaasa, Siikaja silakkamarkkinat 8.–10.9. Simo, Nahkiaismarkkinat 22.–24.9. Eviran mukaan sisävesien petokaloja, jotka ylittävät annetut raja-arvot voidaan kuitenkin syödä ajoittain runsaastikin, jos niiden käyttöä rajoitetaan ajallisesti. Kitee, Puruveden muikkumarkkinat 15.–16.7. Posio, Muikkumarkkinat 5.8. Turku, Saaristolaismarkkinat 8.–9.4. Heinola, Kalamarkkinat 18.–20.8. Joensuu, Kalamarkkinat Lisää tapahtumista: www.ahven.net välle kalalle asettaman raja-arvon 0,5 mg/kg lähes kaikissa tutkituissa vesistöissä. Tampere, OutdoorErä 13.–14.5. Oulu, Pohjois-Suomen Erämessut 9.–11.6. Kauhajoki, Muikkumarkkinat 26.8. Ylöjärvi, Perhomessut 21.–23.4. Kuhien elohopeapitoisuuksissa ei havaittu suuria eroja eri järvien välillä, vaan pitoisuus riippui voimakkaasti yksilön pituudesta. Erittäin tummavetisissä metsäojitusten ja turvetuotannon voimakkaasti humusvesillä kuormittamissa järvissä myös pienten ahventen elohopeapitoisuudet olivat erittäin korkeita
Vesa opiskeli Helsingin yliopistossa pääaineenaan kalatalous. helmikuuta Keskusliiton uudeksi toiminnanjohtajaksi nykyisen apulaistoiminnanjohtajan Vesa Karttusen (50). Keskusliiton palvelukseen kalastusbiologiksi hän tuli vuonna 1995. 20 € Kalasta katiskalla Kalasta Katiskalla on tarkoitettu kaikille katiskakalastuksesta kiinnostuneille. Vesan vastuualueena liitossa on ollut elinkeinokalatalous ja siinä erityisesti kaupallinen kalastus ja kansainvälinen kalatalous. Ennen Kalatalouden Keskusliittoa hän työskenteli tutkijana Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksessa. Suomen Kalastuslehti 3 • 2017 31 HENKILÖUUTISIA VESA KARTTUNEN UUSI TOIMINNANJOHTAJA Kalatalouden Keskusliiton johtokunta valitsi 8. Toiminnanjohtajan tehtävät Karttunen ottaa vastaan 1. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Haukikirja Milloin haukea kannattaa kalastaa, missä hauki luuraa, vinkkejä ja reseptejä haukiruokiin sekä paljon muuta. 10 €. Hän valmistui maaja metsätaloustieteen maisteriksi vuonna 1991. kesäkuuta alkaen. Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh
Muilla tavoilla kalastaessa 18–64-vuotiaiden tulee maksaa kalastonhoitomaksu. Kaikenikäiset voivat pilkkiä ja onkia ilman erillisiä lupia. Hoida lupa kuntoon kesäksi ja kalasta koko vuosi huoletta! Kalastonhoitomaksun voi maksaa • Eräluvat.fi -verkkokaupassa • palvelunumerossa 020 69 2424 • R-kioskeilla • Metsähallituksen luontokeskuksissa. Ota rennosti luvan kanssa 39 € Kalastonhoitomaksu vuosi 12 € /viikko 5 € /vrk