Mainostaja! KUHAN POIKASIA Kevään ja alkukesän toimituksiin jatkokasvatettuja kuhan poikasia Koot: 12 – 20 cm Myös 200 – 400 gr:n kokoa esimerkiksi hoitokalastuskohteisiin Toimitukset: huhti-kesäkuun aikana Tiedustelut ja tilaukset: toimisto@savontaimen.fi Puhelin: 020 7121 280 Savon Taimen Oy / Savo Lax Oy Äijäniementie 9 Rautalampi KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Käytä tila hyväksesi ja tavoita vesialueiden päättäjät. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net SUOMEN KALASTUSLEHTI Hinta: 48,00 € (kestotilaus). 2 • Suomen Kalastuslehti 3 TAVOITA PÄÄTTÄJÄT! Tämä ilmoitustila maksaa vain 100 € + alv
Henrik Kettunen. Suomen Kalastuslehti 3 • 3 Sisältö 10 Taimenen jännittävä kevättarkkailu 14 Puroyliaktiivi 18 Saaristomeren luonnonvaraiset taimenkannat 20 Paikkatietoa käyttöja hoitosuunnitelmiin 24 Kalatalous kasvussa Kaskisissa 26 Saalisilmoitus kännykällä 28 Muikkua yksin nuottaamalla 30 Kuhan alamittasäätelystä Saaristomerellä 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 36 Henkilöuutisia 37 Kalat numeroina 39 Seuraavassa numerossa 14 24 TA PI O G U ST AF SS O N M AR IN A N YQ VI ST VA KI O PA LS TA T H EI D I M O IS IO KANNEN KUVA Kudulle nouseva taimen
Uuden kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Valvojan viestimerkit Tilaa nyt! ahven.net Hinta 15,00 € (100 kpl/väri). KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Vaalitenteissä poliittiset satraapit väittelivät pitkin kevättä ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä eri ruokavalioista, niiden edistämisestä tai vähentämisestä. Odotettavissa oleva veden lämpeneminen, makeutuminen (meressä) ja ravinnemäärien kasvu suosivat särkikaloja, ahventa, kuhaa ja silakkaa. Häviäjien joukkoon kuuluvat puolestaan monet lohikalat: siika, lohi, taimen ja harjus. Kalastuslehden ilmestyessä on eduskuntavaaleista pian kolme viikkoa ja jos ennusmerkit paikkansa pitivät, niin hallituksen muodostaminen on vielä kovan väännön takana. Vaalikeskusteluissa olisi ollut tuhannen taalan paikka saada julkisuutta kotimaiselle, ympäristöja ilmastoystävälliselle vaihtoehdolle kalalle. Vesa Karttunen. Vesilakia toivotaan avattavaksi nykyisten nollavelvoitteiden poistamiseksi. Suomenkin kansainväliseen kauppaan vaikuttavan Brexitin toinen määräpäivä on myös ohitettu. Kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnittelun menestyksekäs läpivienti on koko kalastuslain soveltamisen kannalta tärkeää. Omaa toimialaamme moitittiin kalafoorumissa näkymättömyydestä. HALLITUSOHJELMAAN TARJOLLA olevista aiheista löytyy toivottavasti useita koko kalataloustoimialaa yhdistäviä asioita. Toivottavasti ainakin hallitusohjelmaan saadaan tavoitteeksi kotimaisen kestävän elinkeinokalatalouden edistäminen puoluepohjasta riippumatta. Kalatiestrategian toteutukseen tavalla tai toisella soisi löytyvän merkittävää rahoitusta myös jatkossa. Yleiskalastusoikeuksien muutosesitykset saavat puolestaan aivan varmasti lihavan riidan aikaiseksi. Seminaarin ehkä kiintoisin keskustelu käytiin kuitenkin lähestyvien vaalien innoittamana ruokavalioista. PÄÄKIRJOITUS Vesilakia toivotaan avattavaksi nykyisten nollavelvoitteiden poistamiseksi.” POLIITTISESTI HARVINAISEN vilkas kevät on pitkällä. Perustuslaista johtuvia esteitä tälle ei pitäisi oikeusministeriön selvityksen mukaan löytyä. Kun toukokuun lopussa pidetään vielä EU-parlamenttivaalit, niin tiedossa alkaa olla lähivuosien tekijät ja vaikuttaminen keskittyy tekemisen sisältöön. PRO KALAN järjestämässä kalafoorumissa maaliskuun lopussa teemana oli ilmastonmuutoksen vaikutus kalatoimialaan. Suomen Kalastuslehti 3 • 5 Kaikki muuttui vai muuttuiko mikään
Eniten ongelmia oli kalastuksessa. Kalaverkosta tehdyn sangon hiilijalanjälki on jopa 95 % pienempi kuin neitseellisestä öljystä tehdyn sangon. Yle 4.4.2019 O RT H EX Kalastusrikkeet kasvussa Metsähallituksen erävalvonta tarkasti viime vuonna lähes 8?000 eränkävijää ja muuta luonnossa liikkujaa. Viehekalastuksen kausilupa hankitaan Metsähallitukselta, ja lupa koskee kotikunnan valtion vesiä, jotka ovat lohen ja taimenen nousualueita. Kasvu johtuu lähinnä lisääntyneestä valvonnasta Saimaalla ja puutteista pyydysten merkinnöissä. 6 • Suomen Kalastuslehti 3 LYHYET PAIKALLISET SAAVAT KAUSILUVAN LAPISSA Eduskunta on hyväksynyt kalastuslakiin muutoksia. Kuntalaiset voivat jatkossa ostaa omakustanteisen kausiluvan jokikohteille Enontekiöllä, Inarissa ja Utsjoella. Kalastusverkoista tehdyn granulaatin eli muovirakeen ansiosta muoviteollisuus voi vähentää neitseellisen öljyn käyttöä. Tanskalainen Plastix kerää mereen unohdettuja verkkoja. KALASTUSVERKOT ÄMPÄREIKSI Suomalainen Orthex valmistaa kalaverkoista sankoja. Ilahduttavaa on, että yhä harvempi kalastaa ilman kalastonhoitomaksua. Puhdistamisen jälkeen verkoista valmistetaan teollisesti muoviraetta, jota hyödynnetään muun muassa Lohjalla sijaitsevassa Orthexin tehtaalla. Vuonna 2010 kalastusrikkeitä kirjattiin 7,9 prosentissa tarkastuksia, mutta viime vuonna 2018 rikkeiden osuus oli jo 18,9 prosenttia. TA PI O G U ST AF SS O N
Nyhtösilakassa on tallessa kaikki kalan hyvät ominaisuudet. Tarkoitus on vahvistaa harjuskantaa suojelemalla harjuksia kutuaikaiselta pyynniltä.. TA PI O G U ST AF SS O N TORNIONJOEN KALASTUSMÄÄRÄYKSET Maaja metsätalousministeriö ja Ruotsin merija vesiviranomainen ovat sopineet Tornionjoen kalastusmääräyksistä 1.6.2019 alkaen. Tapahtumista tarkemmin www.ahven.net. Ainut uusi määräys koskee keväällä 2020 sovellettavaa harjuksen kalastamisen kieltoa huhti-toukokuussa. VTT:n tutkijat kertovat, että kotimaiseen kestävästi kalastettuun silakkaan perustuvat tuotteet sopivat erityisen hyvin kuluttajille, jotka kantavat huolta maailman merien ylikalastuksesta. Kotimaiset ja vastuullisesti tuotetut ja pyydetyt raaka-aineet ovat tiedostavien asiakkaiden valintoja. Kalastuksenvalvonnan koulutusja koetilaisuus Rovaniemellä 6.5. ja Tamperella 23.5. Vuoden 2019 kalastuskaudella sovellettavat kalastusmääräykset ovat samat kuin vuosina 2017 ja 2018. Kalastuksenvalvojien jatkokoulutuspäivät Joensuussa 7.5. Teollisessa valmistuksessa silakkaa ei tarvitse perata. Ruskeaan nyhtösilakkanauhaan piiloutuvat sisäelimet, ruodot ja suomut. Suomen Kalastuslehti 3 • 7 LYHYET NYHTÖSILAKKA UUSIN TRENDITUOTE Espoossa sijaitsee VTT:n laboratorio, jossa kehitetään kalatalouden uusinta tuotetta, nyhtösilakkaa, jonka valmistuksessa hyödynnetään koko kala
Tuonnin kokonaismäärästä 59 prosenttia (69 miljoonaa kiloa) tuli Norjasta. Eniten tuotiin ihmisravinnoksi tuoretta kokonaista merilohta (47 miljoonaa kiloa), josta meni sellaisenaan vientiin 23 miljoonaa kiloa. Tärkeimmät kalan ja kalatuotteiden tuontimaat olivat Norja (315 miljoonaa euroa), Ruotsi (68 miljoonaa euroa), Tanska (27 miljoonaa euroa) ja Viro (22 miljoonaa euroa). Tuoreeltaan vientihyväksyntä myönnettiin Kuusisen Kala Oy:lle (Loviisa), Heimon Kala Oy:lle (Renko) ja Ab Chipsters Food Oy:lle (Kerava). Tapahtuma oli maksuton ja tullaan järjestämään uudelleen ensi vuonna. Tuonnin arvo, 522 miljoonaa euroa, kasvoi 11 miljoonaa euroa. huhtikuuta järjestämät Kansalliset kalatutkimuspäivät kokosivat yhteen kalatutkijat ja kalatiedosta kiinnostuneet kuulemaan uusia tutkimustuloksia sekä keskustelemaan ajankohtaisista kala-, kalanviljelysekä kalataloustutkimukseen liittyvistä asioista rapuja unohtamatta. Ensimmäinen vientilupa suomalaisille kalatuotteille myönnettiin Kalaneuvos Oy:lle (Sastamala) tammikuussa 2019. Edellisvuoteen verrattuna tuontimäärä pieneni miljoona kiloa. 8 • Suomen Kalastuslehti 3 LYHYET UUSIA KALAN VIENTILUPIA KIINAAN Kiinan viranomaiset ovat myöntäneet vientiluvan kolmelle uudelle suomalaiselle kala-alan laitokselle. – 4. Kalan tuonti laski, tuonnin arvo nousi Luonnonvarakeskuksen (Luke) kokoamien tietojen mukaan Suomeen tuotiin 117 miljoonaa kiloa kalaa ja kalatuotteita vuonna 2018. KALATUTKIMUSPÄIVÄT JYVÄSKYLÄSSÄ Jyväskylän yliopiston 3. TA PI O G U ST AF SS O N TA PI O G U ST AF SS O N. Kiinan viranomaisten myöntämä vientihyväksyntä on laitoskohtainen ja se on myönnetty nyt jo yhteensä neljälle suomalaiselle kalatuotteiden valmistajalle
Voimalaitosta ei saa ottaa käyttöön ennen kuin kalatie on valmis ja seurannassa todettu toimivaksi. 7. Luvalla saa joko pilkkiä tai heittokalastaa yhdellä vavalla rannalta tai ankkuroidusta tai liikkeessä olevasta veneestä. Hartolan Jääsjärvestä Päijänteeseen laskeva Tainionvirta (keskivirtaama (MQ) 14,5 m3/s) on yksi kalastiestrategian kärkikohteista, sillä joki on ollut yksi eteläisen Suomen merkittävimmistä erittäin uhanalaisen järvitaimenen ja vaellussiian kutujoista. Alueen pohjoisosassa heittokalastus on kielletty 1. Virtaankosken Voima Oy:n on siten luvan mukaisesti rakennettava Virtaan voimalaitoksen padon ohittava kalatie ja johdettava siihen tarvittava vesimäärä. Lisäksi alueen eteläosassa kaikki kalastus on kielletty 15. Luvalle on tiukat rajoitukset. 5. Eteläja pohjoisosan raja on merkitty maastoon kyltillä.. Porvoon keskustan jokialueen luvalle on omat säännöt, joiden mukaan onkiminen on maksutta sallittua yhdellä vavalla, ilman kelaa ja luonnonmukaisilla syöteillä (esimerkiksi mato). Veneestä saa myös uistella yhdellä vavalla. – 30. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomesta vietiin kalaa ja kalatuotteita 85 miljoonaa kiloa vuonna 2018. Suomen Kalastuslehti 3 • 9 LYHYET VIRTAANKOSKEN VESIVOIMALAITOKSEN LUPA-ASIAN KÄSITTELY ETENEE Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi kalatalousvelvoitteiden kumoamista koskevat vaatimukset. 8. – 15. 11. Virtaankosken vesivoimalaitos estää kalojen nousun kutualueille täysin. Viennin arvo, 181 miljoonaa euroa, kasvoi peräti 33 miljoonaa euroa. TA PI O G U ST AF SS O N PORVOONJOELLE ERITYISKALASTUSLUPA Porvoonjoen ajoittain hankalaan kalastuksenvalvontatilanteeseen on haettu helpotusta perustamalla Porvoonjoelle erityiskalastuslupa 1.4.2019 lähtien. Luvalla saa ottaa enintään kolme kuhaa/vuorokausi/henkilö ja enintään yksi taimen tai lohi/vuorokausi/henkilö. Tärkeimmät kalan ja kalatuotteiden vientimaat olivat Ranska (33 miljoonaa euroa), IsoBritannia (28 miljoonaa euroa) ja Liettua (22 miljoonaa euroa). Lisäksi luvan saajan on maksettava vuosittain kalatalousmaksua 5 000 euroa ja istutettava Tainionvirtaan vuosittain 1 000 kpl 3-vuotiaita järvitaimenia. Viennin määrä kasvoi kahdeksalla ja puolella miljoonalla kilolla. Norjasta tuodun tuoreen kokonaisen lohen edelleen viennin arvo muualle Eurooppaan kasvoi lähes 42 miljoonaa euroa 95 miljoonasta eurosta 137 miljoonaan euroon
10 • Suomen Kalastuslehti 3 Taimenen jännittävä kevättarkkailu TEKSTI: HENRIK KETTUNEN, VAELLUSKALA RY KUVAT: HENRIK KETTUNEN
Suomen Kalastuslehti 3 • 11 Taimenen pienpoikasten kevättarkkailu kertoo lisääntymisen onnistumisesta ja koskien kunnostustarpeista. Alkukesällä taimenen pienpoikaset suosivat hyvin matalaa ja hitaasti virtaavaa rantavettä.. Matalia koskenrantoja kannattaa tutkailla toukokesäkuun vaihteessa – havainnot voivat olla yllättäviä
Keväällä kutusoraikossa virtaa tyypillisesti 15?–?35 cm/s ja monet soraikot ovatkin näihin aikoihin 5?–?15 cm syvyydessä. Tämä luo kudun ja sähkökoekalastuksen väliin suuren aukon lohikalojen poikasiin liittyvistä asioista, joista ei tiedetä juuri yhtään mitään. Siirtymä kutusoraikolta poikasalueille on isommissa koskissa poikasille hyvin vaarallinen vaihe. Asiasta on hiljattain keskusteltu nyt myös muiden suomalaisPienpoikasten kevättarkkailu. Keväällä 2018 teimme käyntejä Vantaankosken soraikoille, joissa taimenten tiedettiin kuteneen. Pienpoikastarkkailu vaikuttaa siis olevan onnistuneesti toteutettavissa myös isompien taimenkoskien alueilla. He olivat hyvin kiinnostuneita menetelmästä ja tulevat kevään 2019 aikana kokeilemaan tätä. Sekä Haaganpuro että Longinoja ovat siinä mielessä ihanteellisia menetelmien kehittämiskohteita, että kummassakin purossa virtaamat vähenevät lähes minimiin ennen poikasten liikkeelle lähtöä. Tämä saattaa selittää osaltaan sen, miksi sähkökoekalastuksissa saadaan vain vähän poikasia, vaikka niissä syksyllä tavataan runsaasti kutukuoppia. Vähähiekkaisemmilla kutusoraikoilla saattoi pienellä alalla nähdä toista sataa pienpoikasta. Avoimeksi jäävät kysymykset muun muassa siitä onko kutu ylipäätään onnistunut, ovatko poikasalueet alennustilassa, tai onko esimerkiksi predaatio poikaskadon syynä. Seurantaa tehdään kalakannan arvioimiseksi, ja kunnostusten sekä muun hoidon tueksi. Näin ollen menetelmät täydentävät toisiaan. Yksittäisiä pienpoikasia voi nähdä päiväsaikaan, mutta pimeällä poikaset ovat vähemmän säikkyjä, paremmin esillä, eikä veden heijastus ole niin häiritsevä. Soraikosta liikkeelle lähteneillä pienpoikasilla on alussa hyvin heikot uimataidot, ja siksi ne välttävätkin turhaa uimista. Pienpoikaset hakeutuivat ensimmäisen viikon ajaksi aivan matalimpaan rantaviivaan, jossa ne viihtyvät parhaiten alle 5 cm vedessä. Vantaanjoen pääuoman koskivesistä. Menetelmä testissä tulevana kesänä Näistä pienpoikasten tarkkailun havainnoista ja alustavista kokemuksista kirjoitimme yhteenvedon ruotsiksi ja lähetimme sen Tanskan ja Ruotsin johtaville taimentutkijoille. Tarkkailu onnistuu myös isolla koskella Teimme kokeiluluonteista seurantaa myös astetta isommassa kohteessa. Vaikka edellä mainittuja maita pidetään yleisesti Suomea edistyneempinä vaelluskala-aiheissa, niin kummassakaan ei kuulemma ole tehty mitään tällaista. Alle 40 millimetrin mittaisille poikasille sähkökoekalastus aiheuttaa kuitenkin helposti suurta kuolleisuutta, minkä takia sähkökoekalastuksia ei normaalisti tehdä alkukaudesta. Tällöinkin havaitsimme pienpoikasia läheisen hidasvirtaisen rantamatalan alueella. Kutusoraikoiden lähirannat katsottiin 2?–?3 päivän välein iltaisin taskulampun avulla ja havaitut pienpoikaset laskettiin. Huomionarvoista on, että vaikka pienpoikastarkkailu kertoo lisääntymisestä, kunnostusten onnistumisesta, poikasalueista, tai puutteista – eli täydennyskunnostusten tarpeista – niin pienpoikastarkkailu ei kuitenkaan anna vastaavanlaista vertailukelpoista aineistoa kuin sähkökoekalastus. Sähkökoekalastus on perinteisin ja tärkein virtavesien kalaston tutkimusmenetelmä, ja se soveltuukin hyvin lohikalojen poikasikäluokkien selvittämiseen. Seurannan kannalta kaikki havainnot pienpoikasista ensimmäisen kuukauden ajalta, eli ennen juhannusta, ovat erityisen kiinnostavia. Haaganpurolla ja Longinojalla näkyi selvästi, että hiekottuneissa soraikoissa poikasia oli hyvin vähän tai ei ollenkaan. Tietoa ensimmäisen kesän poikastilanteesta Olettama on, että mitä kauempana kutusoraikko on rantamatalan pienpoikaskivikosta, sen pidempään menee ennen kuin poikaset löytävät rantamatalaan turvaan, missä ne ovat laskettavissa. Kutusoraikkojen toimivuuden arvioimiseksi toteutettiin pienpoikasten seurantaa. Ajattelimme kokeilla ovatko pienpoikaset vastaavasti seurattavissa ja laskettavissa myös esim. 12 • Suomen Kalastuslehti 3 V irtavesien taimenkantojen seurantaan on monenlaisia menetelmiä. Syksyllä nollikkaat viihtyvät jo yllättävän syvissä vesissä ja isoissa kivikoissa, usein varsin kaukana syntymäsoraikoistaan. Syksyllä tehtävään sähkökoekalastukseen mennessä poikaset olivat levittäytyneet ja toisaalta keskittyneet kunkin ikäluokkien vaatimusten ja tarjolla olevan elinympäristön mukaan. Näihin liittyvien muuttujien selvittämiseksi tarvitaan pienpoikasten kevätseurantaa. Alkukesän taimenen pienpoikaset suosivat isommassakin koskessa hyvin hitaasti virtaavaa rantavettä. Toinen vaihtoehto on se, että poikasalueet ovat kesän aikana syystä tai toisesta puutteellisia. Tällä maallikkoseurantanakin toteutettavissa olevalla menetelmällä saatiin arvokasta lisätietoa taimenten pienpoikasten alkukevään tilanteesta. Maallikkokin voi tehdä poikasseurantaa Vaelluskala ry on kehittänyt kutualueiden kunnostusmenetelmiä Helsingin Haaganpurolla ja Longinojalla paikallisten kunnostustoimijoiden kanssa
9. Suomen Kalastuslehti 3 • 13 ten tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Tulevana kesänä on tarkoitus kokeilla menetelmää mahdollisimman monenlaisissa vesissä ja kokeilla miten se missäkin toimii pienpoikasten määrien, poikasalueiden tai niiden kunnostustarpeiden arvioimisessa. toteutetaan valtakunnallinen pienpoikasten kevätseurantaa. TULE MUKAAN KEVÄTTARKKAILUUN Kevään 2019 aikana, 20. 6. Tarkoitus on kerätä taustatietoa kalatutkimuksen ja -hallinnon tarpeisiin sekä kalavesien päätöksenteon tueksi. Olennaista on olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kiinnostavaa on verrata tietoja vastaavilla alueilla tehtäviin sähkökoekalastusten tuloksiin. 5. Parhaiten tarkkailu onnistuu pimeällä ja taskulampulla varustettuna. Videoita Haaganpuron taimenista: https://bit.ly/2RoC4cB https://bit.ly/2EQs4CH https://bit.ly/2AiW5Yc Pienpoikasten seuranta on astetta helpompaa, mikäli edellisen syksyn kutupaikat tiedetään. Tarkkailu tulee suorittaa kuivalla maalla liikkuen – poikasalueilla ei saa kahlata keväällä. Tarkkailun jälkeen kokoamme havainnot yhteen ja teemme arviot menetelmästä.. Kaikki aiheesta kiinnostuneet harrastajat ja ammattilaiset ovat tervetulleita mukaan. Kevättarkkailu tehdään yhteistyössä tutkijoiden ja kalavedenomistajien kanssa
14 • Suomen Kalastuslehti 3 Puroyliaktiivi Juha Salonen Suomen tunnetuimman meritaimenpuron Longinaojan rannalla.
Aktiiviset kutubongarit putsaavat soraikkoja omatoimisesti ämpäreiden ja veden avulla juuri ennen kutua. Havainnosta viikon päästä järjestettiin ensimmäiset talkoot ja heti seuraavana päivänä havaittiin ensimmäiset kututapahtumat puron soraikoilla. Kilpailun raatina toimi Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n Suomen kansallinen komitea.. Kunnostukset alkoivat vuonna 2001 Vuonna 2001 puron varrella liikkuessaan Juha havaitsi siellä 50 senttimetrin nousutaimenen. Lähes vuosittain purolta saa kuulla ikäviä uutisia oudon värisestä tai hajuisesta vedestä. Siitä se oikeastaan alkoi, Juha kertoo. Tänään puron varrella asuvan tai siellä ulkoilevan kaupunkilaisen voi tunnistaa Longinojan logolla varustetusta vaatetuksesta. Hurja poikastuotanto Taimenten kutupuuhia päästiin ensimmäisen kerran seuraamaan vuonna 2001 ja siitä alkaen purossa on joka syksy kutenut merestä nousseita taimenia. Virtavesien hoitoyhdistyksen hautomolla Keravanjoen varressa vastakuoriutuneeksi asti kasvatettuja taimenen nollikkaita istutettiin Longinojaan vielä vuosina 2001 ja 2002. Mahtava fiilis, Juha muistelee. TEKSTI JA KUVA TAPIO GUSTAFSSON PARAS LUONTOTEKO Helsingin Longinojan puron pitkäjänteinen kunnostus vapaaehtoisvoimin valittiin Paras luontoteko 2017 – 2018 -kilpailun voittajaksi. Nuoresta iästään huolimatta mies on saanut aikaa paljon. Meidän tuntemamme Longinojan tarina taimenpurona sai oikeastaan alkunsa vuonna 1998, jolloin Juha sai noin 3?000 Vantaanjoen poikasistutuksista yli jääneitä kesän vanhoja taimenen poikasia istutettavaksi Longinojaan. Näiden vuosien jälkeen poikasia ei ole puroon istutettu. Puro saa alkunsa helsinkiläiseltä teollisuusalueelta Malmin vanhan lentokentän takamaastosta. Vuosittain jopa sadat taimenet onnistuvat lisääntymään purossa ja poikasmäärät ovat huimia. Viimeisen parikymmentä vuotta hän on toiminut aktiivisesti puron asialla. Juhan mukaan lisääntymisen onnistumisen edellytyksenä ovat puhtaat kutusoraikot, joita lisätään vuosittain ja vanhoja kutualueita puhdistetaan niihin kertyneestä kiintoaineksesta. Puroyliaktiivi Juha Salonen taustajoukkoineen on tehnyt huikean työn puron nykytilan ja sen tunnettavuuden eteen. Vielä pari vuosikymmentä sitten likainen kaupunkioja ei juuri ohikulkijoiden huomiota herättänyt. Poikasmäärät ovat kymmenkertaistuneet alkuvuosien muutamasta kymmenestä poikasesta jopa yli 300 poikaseen sadan metrin matkalla. Syksyllä Longinojaan nousevat kutemaan usean kilon painoiset meritaimenet. Kuten alussa kuvailtiin, Longinoja saa alkunsa vanhalta pienLonginoja on Suomen tunnetuin kaupunkipuro, jonne syksyllä nousevat kudulle monikiloiset meritaimenet. Talvella sen rannalla viihtyvät pohjoisesta etelään talvehtimaan saapuneet koskikarat. Jätevesiä ja linnatuomioita Vaikka Longinojalla ja sen taimenilla näyttää menevän erinomaisesti, synkät pilvet ilmestyvät puron ylle säännöllisesti – tai oikeammin sanottuna ne valuvat alas puroa. Kunnostusten tapa vain on muuttunut vuosien varrella. Suomen Kalastuslehti 3 • 15 L onginoja on Vantaanjoen alin sivuhaara. Mitä ihmettä on tapahtunut. Kaikki alkoi istutuksista Palataanpa ajassa pari vuosikymmentä taaksepäin. Puronkin elämä kukoistaa. Longinojan taimenet ovat Vantaanjokisuusta pyydettyjen emojen jälkeläisiä. Puroaktiivi Juha Salonen on asunut puron läheisyydessä lapsesta saakka. Longinojan kunnostuksia on järjestetty Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura (Skes) toimesta Juhan johdolla vuodesta 2001 joka vuosi
Longinojasta kertovat nettisivut (joilta löytyy jopa fanituotekauppa) avautuvat osoitteesta www.longinoja.fi teollisuusalueelta ja vaikka sen ei tänä päivänä pitäisi olla mahdollista, puroon tuntuu aina välillä lorahtavan jotakin. Polku on toteutettu vapaaehtoisten puronkunnostajien aloitteesta ja sen toteutuksesta vastasi Helsingin kaupunkiympäristö. Iltahämärässä taskulamppujen valossa tehdyt retket ovat erittäin suosittuja. Lähde: Ari Saura/Luonnonvarakeskus. Hatun noston arvoinen saavutus puron varrella kasvaneelle nuorelle miehelle. Näin ei kuitenkaan ole. Kuin kruununa kaikelle tehdylle työlle viime syksynä Longinojan varteen pystytettiin kaupungin avustuksella kahden kilometrin mittainen luontopolku. Päivittäisten Facebookja Instragram-päivitysten lisäksi puroyliaktiivi oli viime syksynä lähes päivittäin esittelemässä puroa ja sen taimenia milloin paikallislehden sivuilla tai valtakunnallisen television uutisissa. Kaupungin asenteesta ja puron merkityksestä pääkaupungin imagolle kertoo hyvin, että yksi avajaistilaisuuden puhujista oli Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäki. Vuonna 2013 Helsingin hovioikeus tuomitsi Lokapojat Oy:n johtajat neljäksi vuodeksi vankeuteen ja miljoonakorvauksin törkeästä ympäristön turmelemisesta ja kahdesta törkeästä petoksesta. Longinojalle ei voi mennä ilman, ettei siellä olisi aina joku innokas kalojen ja luonnon tarkkailija, kalaLonginojan taimenen poikaset vuosina 1997 – 2018. Oikeuden mukaan yritys laski vuosina 1999?–?2008 jätevesiä sadevesiviemäreihin ja vei rasvajätettä muualle kuin laillisiin käsittelypisteisiin. Äkkiseltään voisi ajatella, että tieto monikiloisista taimenista pienessä purossa saattaisi johtaa emokalojen mystiseen katoamiseen. Retkille osallistuu parhaimmillaan kymmeniä ihmisiä, lähialueen eläkeläisiä ja lapsiperheitä. 16 • Suomen Kalastuslehti 3 rosvoille ei ole tilaa ja mahdollisuutta. Luontopolku kertoo uhanalaisesta taimenesta sekä kaupunkipuron luonnosta ja sen suojelusta. Iltaretket ovat olleet suosittuja Syksyisin taimenten nousuaikaan nykyinen puroyliaktiivi Juha ja muut puroaktiivit viettävät vapaa-aikansa Longinojalla nousukaloja tarkkaillen. Kaikkia yhdistää sama kiinnostus kotipaikkaa lähellä olevassa purossa eläviä ja sinne kutemaan nousevia suuria taimenia kohtaan. Luontopolku puron elämästä Viimeiset pari vuotta ovat olleet puroyliaktiiville kiireisiä. 50 100 150 200 250 300 350 400 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 Po ik as ia /1 00 pu ro m et ri ä 0+ luonnonpoikaset vanhemmat poikaset 0+ istutetut poikaset. Tuskin oli sattumaa, että samoina vuosina syksyisissä sähkökoekalastuksissa purosta pyydettyjen pienten taimenten evät olivat syöpyneet pois. Longinojan taimenten paras turva on ihminen, joka välittää kaloista, Juha toteaa. Kutuajan lähestyessä alkavat kuduntarkkailuretket. Kunnostuksien, kututarkkailun ja iltaretkien lisäksi Juha on uurastanut lukuisten Longinojaa tunnetuksi tekevien hankkeiden parissa. Luontopolun avajaisia oli seuraamassa iso joukko kaupunkilaisia sekä muita purosta kiinnostuneita
Suomen Kalastuslehti 3 • 17 Tuotteet osoitteesta ahven.net Suomen kalojen tunnistusopas esittelee Suomessa vakinaisesti esiintyvät kalalajit tunnistusta helpottavien värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera. Tuntomerkkien ohella kustakin lajista on esitelty tieteellinen nimi sekä nimi ruotsiksi ja englanniksi, lajin tavanomainen koko sen joutuessa saaliiksi, levinneisyys Suomessa sekä samannäköiset lajit. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 12,00 € SUOMEN KALOJEN TUNNISTUSOPAS VIRTAVESIEN KUNNOSTUS Virtavesien kunnostus on perusteos jokaiselle virtavesikunnostuksesta kiinnostuneelle ja sen parissa työskentelevälle. Hinta: 29,00 € KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Joen taimenkannan poikastuotannon ydinalueet sijaitsevat joen latvaosissa Hitolanjoessa ja Terttilänjoessa. Kiskonjoen pääuomassa esiintyy meritaimenen lisäksi myös lohta ja vaellussiikaa. 2000-luvulla toteutetuissa sähkökoekalastuksissa useat tunnetut taimenpurot on todettu entisiksi verSaaristomeren taimenkannoista kuulee puhuttavan harvoin vaikka alueen virtavesissä on mahdollisuuksia hienoiksi taimenvesiksi. Saaristomereen laskevien jokien luonnonvaraisten taimenkantojen esiintyminen painottuu sähkökoekalastusten perusteella Varsinais-Suomen maakunnan itäpuoliskolle ja erityisesti Salon seudulle. Taimenkantoja pyritään elvyttämään elinympäristökunnostuksilla ja vaellusyhteyksien palauttamisella. Populaatioita hävinnyt Monet Saaristomeren valuma-alueen luonnonvaraisista taimenkannoista ovat heikentyneet dramaattisesti. TEKSTI JUSSI AALTONEN JA JANNE TOLONEN, VALONIA KUVA JANNE TOLONEN Saaristomeren luonnonvaraiset taimenkannat. Erityisesti Perniönjoen alaosaan laskevissa sivupuroissa on taimenkantojen keskittymä, johon on merestä vapaa vaellusyhteys. 18 • Suomen Kalastuslehti 3 S aaristomeren valuma-alueen virtavesissä esiintyy luonnonvaraisia ja geneettisesti ainutlaatuisia taimenkantoja, joiden tila on monin paikoin huolestuttava. Uskelanjoki on savisamea maatalousmaiden joki, joka saa alkunsa Someron ja Kiikalan harjualueiden lähteistä ja laskee Salon kaupungin läpi Halikonlahteen. Elinvoimaisimmat taimenkannat esiintyvät Kiskonjoen-Perniönjoen ja Uskelanjoen vesistöissä, kun taas muiden vesistöjen kannat ovat kriittisessä tilassa. Taimenta esiintyy myös voimalaitoksen yläpuolisilla alueilla. Taimenkantoja esiintyy Kiskonjoen-Perniönjoen, Sahajärven, Uskelanjoen, Halikonjoen, Purilanjoen ja Paimionjoen vesistöissä. Hitolanjoessa ja sen latvapuroissa on toteutettu laajamittaisia kalataloudellisia kunnostuksia. Osa kannoista kaipaa kuitenkin jo kiireellistä apua katoamisen estämiseksi. Viime syksynä Hitolanjoelle valmistui kalatie, jonka avulla meritaimenille avautui vaellusyhteys merestä joen latvaosille asti. Parhaissa vesissä taimenta, lohta ja siikaa Kiskonjoen-Perniönjoen vesistössä esiintyy useita taimenkantoja. Näitä vesistöjä yhdistää tärkeä ominaisuus: niihin purkautuu merkittävästi pohjavettä. Kiskonjoen pääuomassa vaelluskalojen nousu pysähtyy Kosken pienvesivoimalaitokseen, johon on jo suunniteltu kalatie
Kestoltaan hetkittäisiä, mutta ekologisesti pitkävaikutteisia jätevesipäästöjä on paikoin havaittu. Kunnostusten mahdolliset positiiviset tulokset näkyvät viiveellä tulevina vuosina. Syyt taimenkantojen häviämiseen ovat epäselviä. Esimerkiksi Halikonjoen vesistössä taimen on hävinnyt useista sivujoista ja -puroista. Halikonjoen naapurivesistössä Purilanjoessa taimenkanta sinnittelee enää muutaman emokalan varassa, ja Paimionjoen Vähäjoen taimenkanta on häviämässä. Kunnostuksia ovat rahoittaneet muun muassa Varsinais-Suomen ELY-keskus, EKOenergian ympäristörahasto ja kalastusalueet. Useilla kunnostetuilla lisääntymisalueilla on jo havaittu taimenia kutemassa. 2010-luvulla kunnostuksia on kohdennettu taimenen tärkeinä lisääntymisalueina toimiviin puroihin. Taimenpopulaatioita tulee todennäköisesti edelleen häviämään, ellei laskevaa kehityskulkua saada käännettyä. Kunnostuksilla apua Kalataloudellisilla elinympäristökunnostuksilla on kohennettu Saaristomeren jokia 1990-luvun lopulta alkaen. Tärkeä merkkipaalu oli Kiskonjoen Latokartanonkosken kunnostus, joka toteutui 1990-luvun lopussa. Suomen Kalastuslehti 3 • 19 osuutta asiaan ei tunneta. Valuma-alueiden ojituksilla, metsähakkuilla ja purojen perkauksilla on yhteys esimerkiksi tärkeiden lisääntymisalueiden tilaan. Aiheesta lisää: www.valonia.fi/virtavesi rattuna 1990-luvulla tehtyihin koekalastuksiin. Heikentyneisiin populaatioihin kohdistuneella kalastuksella on varmasti myös ollut vaikutuksensa. Useat vaellusesteet, kuten vanhat padot ja tierummut, estävät kalojen vaelluksia ja eristävät populaatioita. Pitkäkestoiset kuivuusjaksot ja myöhentyneet syyssateet ovat myös yleistyneet viime vuosina. Pienten ja eristyneiden populaatioiden geneettinen monimuotoisuus on myös heikentynyt. Kunnostuksia ovat toteuttaneet erityisesti kalastusalueet ja Valonia. Kalatautien mahdollista Hitolanjoelle valmistui kalatie syksyllä 2018.. Yleinen vesien ekologisen tilan ja elinympäristöjen heikentyminen sekä vesistöjen vaellusesteet ovat todennäköisesti vaikuttavimpia tekijöitä
Mallialueilla tehdyssä hankkeessa pyritään tehostamaan paikkatiedon ja paikkatietomenetelmien käyttöä suunnitelmien laadinnassa. 20 • Suomen Kalastuslehti 3 Paikkatietoa käyttöja hoitosuunnitelmiin Käyttöja hoitosuunnitelmat tuovat käytäntöön kalastuslain mukaisen parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuvan päätöksenteon. TEKSTI TAPIO KESKINEN, ANTTI LAPPALAINEN, HANNU OJANEN, ESA ERKAMO JA JUKKA RUUHIJÄRVI, LUONNONVARAKESKUS; TIMO RUOKONEN JA ROSANNA SJÖVIK, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KUVA TAPIO GUSTAFSSON Päijänteeläisiä troolialuksia kotisatamassaan.
KHS:ien laadinta on siten paljolti aluesuunnittelua. Paikkatieto-ohjelmien kehittyminen ja aineistojen saatavuus tarjoavat mahdollisuuksia entistä parempiin suunnitelmiin. Suomen Kalastuslehti 3 • 21 U udet kalatalousalueet aloittavat toimintansa tänä vuonna. Valvonnan tuottama aineisto näyttää käyttökelpoiselta lähteeltä kalastuksen alueellisen jakautumisen määrittämiseen tietyin rajoituksin. Euroopan merija kalatalousrahaston (EMKR) kalatalouden ympäristöohjelmaan sisältyvässä ”Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit” -hankkeessa tuodaan paikkatietoaineistoja ja -menetelmiä käyttöja hoitosuunnitelmien laadinnan työkaluksi. Lopulliset linjaukset suunnitelmiin tekevät kuitenkin kalatalousalueet. Hankkeen tulokset valmistuvat kesällä 2019, jotta niistä olisi hyötyä muille kalatalousalueille vastaavassa työssä. Tietoa saadaan luonnollisesti vain sieltä, missä valvontaa tehdään.. Paikkatietoa Päijänteelle Moni asia kalataloudessa on paikkaan sidottua; esimerkiksi tärkeimmät kutuja rauhoitusalueet. Valvonta kertoo missä kalastetaan Monin paikoin kalastuspaine on pienentynyt (erityisesti verkkokalastuksen vähenemisen myötä), mutta kalastuksen alueellisesta jakautumisesta tiedetään yleensä melko vähän. Vaikka kalastus on vähentynyt, saattaa se olla turhan voimakasta esimerkiksi vaelluskalojen käyttämillä reiteillä tai kuhan tärkeimmillä kutualueilla. Pohjois-Päijänteeltä koottiin kalastuksenvalvonnan vuosina 2013?–?2018 keräämät tiedot paikkatietoaineistoiksi. Ne tuovat käytäntöön kalastuslain mukaisen parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuvan päätöksenteon. Aineiston perusteella verkkokalastus keskittyy selvästi tietyille alueille. Luonnonvarakeskuksen ja Jyväskylän yliopiston yhteisessä hankkeessa pyritään tehostamaan paikkatiedon ja paikkatietomenetelmien käyttöä suunnitelmien laadinnassa mallialueilla. Sisävesien esimerkkialue on Päijänne. Erityisesti tämä korostuu ”kalavesien kaavoituksessa”, kun alueita osoitetaan esimerkiksi kaupallisen kalastuksen tai kalastusmatkailun käyttöön. Järven eri osat poikkeavat niin kalaston, kalastuksen kuin asutuksen määrässä. Uusien käyttöja hoitosuunnitelmien (KHS) tulisi olla valmiina 2020. Hankkeen tavoitteena on demonstroida paikkatietoaineistojen hankintaa ja hyödyntämistä KHS-työssä
Ajantasainen tieto rapuesiintymistä on avainasemassa suunnitelmia tehtäessä, ja tiedon saattaminen karttapohjille helpottaa usein rikkonaisen kokonaiskuvan hahmottamista. Tulevaisuudessa valvonta voisi tuottaa tietoa muustakin kuin pelkästään kalastuksen laillisuudesta. Päijänne on käytännössä täysin täplärapualuetta, mutta pohjoisosaan laskevilla vesistöalueilla on useita jokirapuesiintymiä. Eteläja Keski-Päijänteeseen laskevissa vesistä jokiravut ovat pääosin kadonneet. Suunnitelmallisuutta raputalouteen Tulevissa KHS:ssa tulee huomioida jokirapuesiintymien suojaaminen täpläravulta sekä vieraslajiasetuksen mukaisesti täplärapujen edelleen leviäminen pitää estää. Toisaalta osassa vesistöjä vahvat täplärapukannat luovat edellytykset kaupalliselle ravustukselle. Kartta. Hyvällä suunnittelulla ja käyttämällä jo olemassa olevia mobiilisovelluksia, voidaan kalastuksen alueellista jakautumista arvioida varsin kustannustehokkaasti. Eteläja Keski-Päijänteen osalta raputietoja saatiin kalastuskyselystä sekä kalatalouskeskuksen ja Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen aiemmista rapuseurannoista. 22 • Suomen Kalastuslehti 3 Toisaalta valvonta keskittyy kokemusperäisesti sinne, missä kalastetaan eniten. Verkkokalastuksen alueellinen jakaantuminen osassa Pohjois-Päijännettä valvonta-aineiston perusteella 2013 – 2018. Hankkeessa kartoitettiin jokija täplärapujen esiintymistä sekä runsautta Pohjois-Päijänteen kalatalousalueen alueelta olemassa olevan tiedon ja kyselyn perusteella
em. Valuma-aluetasolla tehtävä suunnittelu antaa mahdollisuuksia jokiravun säilyttämiseen ja ajantasainen paikkatieto rapujen runsaudesta tehostaa täplärapukantojen hyödyntämistä. jakovaiheen valuma-alueilla Pohjois-Päijänteellä. Aluesuunnittelua KHS:ssa Kalastuslaki velvoittaa määrittelemään KHS:ssa kalataloudellisesti tärkeät alueet, kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet ja kalastusopastoimintaan soveltuvat alueet (36§). Suomen Kalastuslehti 3 • 23 Jokija täpläravun esiintyminen 3. Näiden alueiden määrittämiseksi tarvitaan paikkatietoa, jota edustavat esim. kalastuksen sijoittuminen ja merkittyjen taimenten pyyntialueet. Muuta tarvittavaa paikkatietoa voivat olla esim. Kalataloudellisesti tärkeät alueet voivat olla merkityksellisiä joko kalakannoille tai kalastukselle. töiden perusteella tunnistetaan täpläravun luontaiset leviämisreitit, leviämisesteet ja potentiaaliset jokiravun suoja-alueet. vesialueiden omistus ja rantakiinteistöjen sijainti. Tieto luo pohjan päätöksenteolle ja lopullinen suunnitelma on kalatalousalueen tahtotilan ilmaisu.
Kalasatama houkuttelee uusia yrittäjiä Kalasatamassa on nykyisin enemmän ja suurempia rakennuksia kuin nuoruudessani 80ja 90-luvuilla. Kaskisten kaupunki haluaa hankkeen avulla kasvattaa Kaskisista peräisin olevan kalan käyttöä, kertoo Peltoniemi. Kaupunki omistaa satamassa ison pakastamon, Fish Logistic Centerin, joka on vuokrattu Sonnfishin käyttöön. Tähän mennessä on kehitetty yhteinen tunnus Kaskisista kotoisin olevalle kalalle ja yritykset ovat osallistuneet yhdessä Kaskisten silakkamarkkinoille. Pakastamo on myös muiden yritysten käytettävissä. Vastavanlaista osallistumista suuremmille kalamessuille suunniteltu tänä vuonna. Se tarkoittaa hyvää silakanpyynnin tulevaisuudelle ja elinkeinolle Kaskisissa, selittää Peltoniemi. Kalasatamassa on tapahtunut viime aikoina paljon, jatkaa Peltoniemi, osoittaen samalla muita rakennuksia. Kuivaniemen Kala, joka fileoi silakkaa yhdessä rakennuksista, myytiin viime syksynä Kalaneuvos konserniin kuuluvalle Martin Kalalle. Vaikka elintarviketuotanto on suurta, menee suuri osa silakkasaaliista vientiin. Sen sijaan 80 % suomalaisten syömästä kalasta tulee meille ulkomailta. Kaikkiaan 50 % kaikesta Suomessa syödystä fileoidusta silakasta tulee Kaskisista ja kalasatama on merkittävä elintarvikesatama Suomessa. Kaskisten kaupungissa alkoi viime vuonna hanke kalasataman yrityspuiston kehittämiseksi. On positiivista, että alueelle on tullut uusia rahoittajia ja yrityksiä. Kyse on erityisesti silakan markkinoinnin kehittämisestä, mutta samalla edistetään myös paikallista rannikkokalastusta. Halli, jossa Silva toimii, on vaihtanut äskettäin omistajaa, kun kaupunki myi sen Hamnskärs Laxille. Osa saaliista toimitetaan Kuivaniemen Kalalle, joka fileoi suurikokoisemmat silakat Suomen ja Ruotsin markkinoille ja osa menee Silva Sea Foodille, joka valmistaa savusilakoita. 24 • Suomen Kalastuslehti 3 T apaan hankkeen vetäjän kaupungin elinkeinoasiamiehen Johanna Peltoniemen Kaskisten kalasatamassa. Silva Sea Food Finland aloitti kalasatamassa oman toimintansa pari vuotta sitten. Kalasatamassa olevien yrittäjien kesken vallitsee hyvä yhteistyö ja olemme nyt yhdessä alkaneet pohtia paikallisen kalan markkinointia, Peltoniemi jatkaa. Perheyritys Sonnfishin vuodesta 2017 omistaneet veljekset Anders ja Jonas Granfors kalastavat silakkaa Selkämerellä troolari Sonnskärillä. TEKSTI MARINA NYQVIST, ÖSTERBOTTENS FISKARFÖRBUND KUVA MARINA NYQVIST Kalatalous kasvussa Kaskisissa
Lisäksi mukaan saatiin ahvenanmaalainen huippukokki Michael Björklund. Seuraava askel on kutsua alueen ruokakaupat keskustelemaan kalayrittäjien kanssa, jotta saisimme kalatuotteet kalasatamasta suoraan kaupan tiskeille. Yhteistyöhön osallistui 12 ravintolaja kalastusalan yritystä Kaskisista ja Kristiinankaupungista. Hankkeessa on tehty työtä myös uusien kalatuotteiden kehittämiseksi. Ravintolat olivat saaneet tutustua yritysten kalatuotteisin, mitä seurasi yhteisen ravintolapäivän suunnittelu. Niistä ei saa koitua vain ylimääräistä tekemistä yrittäjille, Peltoniemi lopettaa. Päivän tärkein anti oli kuitenkin ravintoloiden välinen yhteistyö, kiteyttää Peltoniemi. Lemmikkienruokaa valmistavan yrityksen mukaan kotimaisista raaka-aineista valmistetuille lemmikkieläinruuille on kysyntää. Päivä oli onnistunut. Koneet sijaitsevat kalasatamassa ja ovat kaikkien kaupallisten kalastajien käytettävissä. Tähän mennessä on selvitetty silakalle sopivinta muurahaishappokäsittelyä, jotta kala sopisi lemmikkieläinten ravinnoksi. Rannikkokalastus ja tuotekehitys Hanke on antanut suoraan tukea rannikkokalastukselle rahoittamalla suomustusja fileointikoneen hankinnat Pienemmät kalat pakastetaan Kaskisissa blokkeihin ja viedään Viroon.. Huippukokki innostui yhteistyöstä Seuraava vaiheessa otettiin mukaan paikalliset ravintolat. Suomen Kalastuslehti 3 • 25 ahvenen jalostusarvon kasvattamiseksi. Johanna Peltoniemen visiossa olisi mahdollista käydä joka päivä kalalounaalla jossain paikallisessa ravintolassa. Se voi onnistua vain hyvällä yhteistyöllä. Kehitettävien toimien pitää sopia yrittäjien tarpeisiin. Tilaisuuteen myytiin yli 90 lippua ja asiakkaat olivat hyvin tyytyväisiä tarjottuihin kalaruokiin. Yrittäjien kuunteleminen on tärkeää Peltoniemi korostaa yrittäjien kuuntelemisen tärkeyttä, jotta he voisivat kehittää pitkäaikaista yritystoimintaa
26 • Suomen Kalastuslehti 3 Saalisilmoitus kännykällä Testikäyttäjien mukaan saalisilmoituksen tekeminen mobililaitteella oli helppoa.
Saalisilmoitus tulee tehdä Lukelta saatavilla kuukausikohtaisilla paperilomakkeilla, jotka palautetaan kerralla kunkin vuoden osalta. Käyttämänsä kalastamisalueet ja pyydystyypit kalastaja tallentaa ennakolta järjestelmään, joten ne voidaan helposti lisätä avautuvasta valikosta aina saaliskirjausta tehtäessä. Mobiililaitteella kätevästi ja virheettömästi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) on kehittänyt älypuhelimeen ladattavan ohjelmiston, jolla saalisilmoituksen tekeminen sujuu kätevästi ja virheettömästi. Kun kaikki kuukauden saalismäärät on kirjattu, lähetetään kuukauden saalisilmoitus viranomaispalvelimelle. Saaliskirjauksia voi tehdä järjestelmään milloin tahansa. Suomen Kalastuslehti 3 • 27 K aupalliset sisävesikalastajat ovat velvollisia tekemään saalisilmoituksen Luonnonvarakeskukselle (Luke) vähintään kerran kalenterivuodessa. Mahdollisuudesta ottaa mobiilisaalisilmoitus käyttöön ilmoitetaan kalastajille heti, kun järjestelmän ylläpitoratkaisut viranomaispuolella saadaan sovittua. Mobiilisovellus on kehitetty yhteistyössä Maanmittauslaitoksen tietopalvelukeskuksen ja Luken kanssa. Saalisilmoituksen tekemistä mobiililaitteella pidettiin paljon tehokkaampaa, kun sitä verrattiin ilmoittamiseen paperilomakkeilla. Käytöstä hyviä kokemuksia Sovellus oli kokeiltavana neljällä kaupallisella kalastajalla, joilta pyydettiin palautetta sen käytettävyydestä. Hankkeeseen on saatu rahoitusta Euroopan merija kalatalousrahastolta. Ilmoitus on mahdollista tehdä myös sähköisellä lomakkeella. Palaute oli erittäin positiivista. Kaikki testaajat myös suosittelisivat sovellusta muille kalastajille. Käyttötilanteessa aiheutui virheitä (esimerkiksi näppäilyvirheitä) erittäin vähän tai ei lainkaan. Tehty kirjaus lisää saalismäärän kyseisen kuukauden saldoon, joten se voidaan tehdä jokaisen saaliin toteutuessa. TEKSTI PEKKA TURKKI, KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULU KUVA EETU KARHUNEN. Tehtyjä saaliskirjauksia tai jo lähetettyjä kuluvan vuoden kuukausikohtaisia ilmoituksia voidaan myöhemmin tarkastella ja tarvittaessa muuttaa. Näin varmistetaan, että tiedot siirtyvät turvallisesti viranomaisjärjestelmään. Miten käytetään. Ilmoitukseen tulee merkitä pyyntialueittain käytetyt pyydykset, pyyntiponnistus ja saalis lajeittain. Mieluiten heti pyyntitapahtuman jälkeen, kun tiedot ovat vielä tuoreessa muistissa. Suuri osa kalastajista tekee saalisilmoituksen paperilomakkeilla. Sisävesien kaupallisten kalastajien saalisilmoituksia helpottamaan on kehitetty mobiililaitteella toimiva sovellus, joka on tulossa käyttöön lähiaikoina. Myös viranomaisten tietojen käsittely paperilomakkeilta on hidasta ja niille tehdyt merkinnät ovat saattaneet aiheuttaa vääriä tulkintoja. Saaliskirjaus tehdään kullekin kalastamisalueelle ja pyydystyypille erikseen. Ilmoituksen tekeminen on koettu hankalaksi ja sen myötä ilmoituksen tekemisen lykkääminen pidemmälle pyyntiajankohdasta on saattanut aiheuttaa virheellisiä merkintöjä. Sovellukseen voi tutustua YouTubessa osoitteessa https:// youtu.be/jFSTwg8HI8c tai hakusanoilla saalisilmoitus mobiililaitteella. Nämä niin sanotut ELU2-tunnukset rekisteröitynyt kalastaja saa ELY-keskuksesta. Testaajat olivat tyytyväisiä järjestelmään ja käyttökokemukseen yleisesti, ja kaikki olivat halukkaita ottamaan sovelluksen omaan käyttöön. Testaajien mielestä järjestelmää oppi käyttämään erittäin helposti ja käyttö onnistui seuraavilla käyttökerroilla helposti ilman uudelleen opettelua. Ilmoittamisesta säädetään, että saalistiedot tulee toimittaa kalastuspäiväkirjaan perustuen kalenterikuukausikohtaisesti jaoteltuna. Saalisilmoituksen tekemiseen sovelluksella käyttäjällä tulee olla Android-käyttöjärjestelmällä toimiva älypuhelin tai tabletti, jossa on internetyhteys. Sovelluksen käynnistämiseen tarvitaan käyttäjältä henkilökohtainen käyttäjätunnus ja salasana. Tällä sovelluksella voi saaliskirjaukset tehdä vaikka heti pyyntitapahtuman jälkeen ja lähettää kertyneet kirjaukset kuukausittain suoraan viranomaisten järjestelmään
Toisaalta kustannusta hieman lisää nuotan vetotekniikan koneellistaminen, mutta se taas poistaa työn raskauden verrattuna nuotan käsin vetämiseen. Hankealueelle tehdyn markkinakatsauksen perusteella arvioitiin, että muikkua voisi mennä vähittäiskauppamyynnissä lähialueelle perkaamattomana 50–100 kiloa päivässä. Puolinuotta sana viittaa pyydyksen alkuperäiseen rakenteeseen, jossa on vain toinen reisi, nuotan puolikas eli puolinuotta. Tällöin kalastustyöt täytyy suunnitella siten, että työt voidaan hoitaa tuloksekkaasti yksin. Avoperänuotta toimii hyvin keskikesän valoisana aikana muikulle, joten kierrenuotta ja avoperänuotta päätettiin risteyttää avoperäiseksi kierrenuotaksi. Kalastus hoidetaan yhden kalastajan työnä, saalistason ei tarvitse olla suurempi kuin mitä markkinat vetävät. Kalat pysyvät rauhallisena ja saaliin voitiin olettaa olevan kohtuullisia. Kun kalastus voidaan hoitaa yksin kalastajan toimesta, poistuu työvoiman saatavuusongelma. Tällöin kalan paetessa periin, sen valoisuus säilyy, eivätkä kalat pyri karkaamaan nuotan ali. HuoSaarijärven Pyhäjärvellä selvitettiin muikun avovesipyynnin kannattavuutta kierrenuotalla. Tällainen yhtälö vaati hieman innovointia. Tällaisen innovaation avulla poistuisi lupapoliittinen ongelma, kun kyseessä on selektiivinen nuottapyydys, jonka osakaskunnatkin hyväksyvät. Nuotan rakenne ja toimintaidea 1900-luvun alkupuolella oli nuotanpuolikkaasta rakennettu kierrenuotta. Myös lupapolitiikan reunaehdot rajoittivat kalastusmenetelmien valikoimaa, joista esimerkiksi troolikalastus ei ollut vaihtoehto. 28 • Suomen Kalastuslehti 3 S yksyllä 2018 saatiin päätökseen EMKR-osarahoitteinen hanke, jossa kalastajilta tuli idea lähteä kehittämään avovesikauden kaupallista nuottakalastusta, jossa nuottaus tapahtuisi yhden henkilön toimesta. Idea hankkeelle lähti ongelmasta, jossa työvoimaa ja kalastajia on vaikea saada, eikä alueella ole tukkuliikettä, joka haluaisi ostaa keskikokoista muikkua. Kuinka kävi. Tavoitteena kehittää yhden kalastajan kustannustehokas pyyntimenetelmä. TEKSTI JUHA PIILOLA, SUOMEN SISÄVESIAMMATTIKALASTAJAT KUVA JUHA PIILOLA Muikkua yksin nuottaamalla. Nuottaa kutsutaan kierrenuotaksi tai puolinuotaksi, koska nimi tulee pyyntitavasta, kiertää kala kierteellä pyydykseen. Puolinuotta ei tarvitse myöskään niin suurta materiaalimäärää, eikä kahta venettä, jolloin kalastuksen kustannukset ovat pienemmät
Samoin nuotan avoperä pitää saada pysymään varmemmin auki ankkuroinnin avulla vedon loppuvaiheessa, mikä osoittautui suurimmaksi haasteeksi vedon onnistumiselle. Välivedestä vetoa ei kokeiltu. 2018. nuottaa voidaan vetää. Suomen Kalastuslehti 3 • 29 pituutta (suurempi apaja) lisätään erityisesti tiheiden havasten osalta leukojen läheltä, jotta kala saadaan pysymään nuotassa paremmin vedon loppuvaiheessa. Tämä saattoi vaikuttaa osaltaan saaliiden heikkouteen. Kesä 2018 oli kuuma ja kuiva. Tällä tavoiteltiin markkinoiden kaipaamaa toimitusja saalisvarmuutta. Kesän 2018 saaliit vaihtelivat koevedoissa 30–70 kiloa/veto välillä. Lisää aiheesta: Piilola, J. Asian varmistamiseksi tarvitaan tältäkin osin lisää kokemusta erilaisissa olosuhteissa. Tämän korjaamiseksi nuotan reiden Kierrenuotalla muikun nuottaus onnistuu kalastajalta myös yksin.. https://drive.google.com/file/d/1qaXuuXsH9_yazTihMuUzf7hfZqsutzMQ/view Video kierrenuottakalastuksesta: https://www.youtube.com/ watch?v=pRyYpccVk_w non apajan sattuessa, voidaan vetää toinenkin apaja, kun työ ei ole fyysisesti raskasta. Kehitystyötä jatketaan vielä, sillä pienestä veneestä loppui kantavuus kesken, eikä vetokonetta päästy kunnolla testaamaan alusta loppuun. Saaliin osalta tavoite (50–100 kiloa/veto) ei täyttynyt. Kesälle 2019 rakennetaan kantava lautta, josta mm. Nuotasta puolinuottaan -kehittämishankkeen raportti. Nuotan vetokoneeksi valittiin sähkömoottori, joka on mukavampi kuin polttomoottorin melu kesäiltana tyynellä järvellä. Testauksissa todettiin, että sähkömoottori jaksaa nuotan vetää pohjiakin pitkin ja avoperäinen puolinuotta antaa saalista yli 20 m vesillä pohjastakin vedettynä. Nuotan veto ja leukojen nosto suunniteltiin tapahtuvan sähkömoottorilla apupaulasta. Kokemuksia käytöstä ja saaliista Nuotan pyyntikorkeus on noin 14 m ja vedettävän reiden pituus 212 m. Muikut jäivät normaalia syvempiin yli 10 m vesiin, eivätkä nousseet lainkaan pintaan, jossa vesi oli liian lämmintä
Kuhakantaan ja -saaliisiin vaikuttavat monet eri tekijät. TEKSTI JONI TIAINEN, LUONNONVARAKESKUS; JYRKI LAPPALAINEN, HELSINGIN YLIOPISTO; OULA TOLVANEN, VANTAANJOEN JA HELSINGIN SEUDUN VESIENSUOJELUYHDISTYS JA ANSSI VAINIKKA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO. 30 • Suomen Kalastuslehti 3 Kuhan alamittasäätelystä Saaristomerellä Eri alamittayhdistelmien vaikutusta Saaristomeren kuhasaalisiin selvitettiin mallintamalla. KUVA TAPIO GUSTAFSSON. Tulosten mukaan alamittaa ja verkon silmäkokoa nostamalla kuhasaaliit kasvaisivat
Kuhan alamitan nostoa seuraa kaikissa tilanteissa kutevan kannan kasvu. Kalastuksen säätelyn lisäksi runsastuneiden hyljeja merimetsokantojen vaikutuksista kuhakantoihin kiistellään lähes konflikteihin asti. Alamitan nosto kasvattaa myös yli 50 cm kuhien lukumäärää, mutta vain jos kalastuskuolleisuus ei nouse. Ryhmän I kaupalliset kalastajat hyötyvät tilanteesta, jossa heillä on pienemmän alamitan suoma etuoikeus saaliiseen. Ryhmän I kaupalliset kalastajat saisivat suurimmat saaliit 40 ja 45 cm alamitoilla. Tällöin vuotuinen kuhasaalis olisi noin 10 % korkeampi kuin siirtymäajan (37 ja 42 cm), ja 6 % korkeampi kuin nykyisillä (40 ja 42 cm) alamitoilla. Tulosten perusteella nykyinen kokonaiskalastuskuolevuus on liian korkea (alamitoilla 40 ja 42 cm), sillä saaliit kasvaisivat kalastuskuolevuutta vähentämällä. Alueen kuhat kasvavat reheviin järviin verrattuna hitaasti. Alamittasäätelyssä on kuitenkin huo. Tehokas pyynti kohdistuu ensimmäisenä nopeakasvuisiin kuhiin, minkä vuoksi hidaskasvuiset kuhat muodostavat enemmistön vanhemmista kaloista. Alamitan nosto parantaa saaliita Tulosten perusteella 2019 voimaan tullut alamitan nosto 37 cm:stä 40 cm:iin ryhmän I kaupallisille kalastajille parantaa jonkin verran kuhan kokonaissaaliita pitkällä aikavälillä. MMM:n kalastonhoitomaksuvaroilla rahoittamassa hankkeessa, selvitettiin populaatiomallinnuksella, kuinka kestävää nykyinen kalastus on, kuinka saaliit jakautuisivat kalastajaryhmille eri alamittayhdistelmillä (37?–?50 cm), miten merimetson aiheuttama kuolleisuus vaikuttaa kuhasaaliisiin sekä millainen säätely tuottaisi suurimmat saaliit pitkällä aikavälillä. Suurimmat vuosittaiset kokonaissaaliit saavutettaisiin kaikille kalastajaryhmille asetettavalla yhtäläisellä 45 cm alamitalla. Suomen Kalastuslehti 3 • 31 S aaristomeri on Suomen merkittävimpiä kuhan kalastusalueita. Näin tapahtuu erityisesti silloin, kun kalastus on tehokasta ja kalastuskuolleisuus on korkea. Mallinnuksessa oletettiin nykyisen kaltainen kalastuskuolleisuuden jakautuminen kalastajaryhmien kesken. Kuhakanta on voimakkaan kalastuksen kohteena ja kalastusta säädellään kahdella alamitalla. Tuloksissa on huomioitu merimetsojen kuhille aiheuttama kuolleisuus ja hylkeiden aiheuttama saaliin vähenemä pyydyksistä syödyn saaliin muodossa
Nykyinen kalastus (Nyk.) vastaa tämän hetken kokonaiskalastuskuolevuutta (F=0,83).. & Hyvärinen P. Lisää aiheesta: Heikinheimo O., Pekcan-Hekim Z. Kokonaisvaltaisen seurannan avulla voitaisiin arvioida eri tekijöiden (kalastuksen, muiden kalalajien, ympäristötekijöiden, merimetsojen ja hylkeiden) vaikutuksia kuhakantojen vaihteluun. 2012. Ecologically and evolutionarily sustainable fishing of the pikeperch Sander lucioperca: Lake Oulujärvi as an example. Spawning stock–recruitment relationship in pikeperch Sander lucioperca (L.) in the Baltic Sea, with temperature as an environmental effect. 32 • Suomen Kalastuslehti 3 mattava, että se on hyödytöntä, ellei sitä seuraa vastaava verkon solmuvälin nosto. Merimetsojen saalistuksen vaikutusten arviointi ei ole helppoa, sillä kuhaan kohdistuu saalistusta myös muiden kalalajien (hauki, ahven) ja kannibalismin kautta. Kokonaissaaliiden (vasen puoli) ja kutukannan biomassojen (oikea puoli) määräytyminen eri kokonaiskalastuskuolevuuksilla ja nykyisellä merimetsopredaation tasolla. Alamitan nosto vähensi merimetsojen aiheuttaman saalistuksen vaikutusta. Merimetsot syövät keskimäärin pieniä saaliskaloja, joista ne kilpailevat muiden petojen kanssa. & Raitaniemi J. Fisheries Research 113: 8 – 20. Merimetsot vaikuttavat saaliisiin Mallisimulaatiossa merimetsojen aiheuttaman saalistuksen kasvu vähensi kuhasaaliita, mutta se ei merkittävästi vaikuttanut eri alamittavaihtoehtojen keskinäiseen paremmuuteen. Tyypillisesti nuoruusvaiheen saalistus ylläpitää kalakannan hyvää kasvunopeutta vähentämällä tiheysriippuvuutta (tiheässä populaatiossa kalat kasvavat hitaammin kuin harvemmassa) ja suosimalla pedoille sopivan saaliskoon ohi nopeasti kasvavia kaloja. Vainikka A. Kuhakannan tuottavuuden kannalta kasvu on keskeinen muuttuja, sillä se on yhteydessä sukukypsymiseen, pyyntimitan saavuttamiseen ja kuolleisuuteen. Mallinnus muodostaa pohjan uusille tietotarpeille Mallitulosten tarkentamiseksi Saaristomeren biologiseen seurantaan tarvittaisiin lisää resursseja. Jotta kalastuksen vaikutusta kuhan kasvuun ja lisääntymispanostukseen voitaisiin arvioida nykyistä luotettavammin, tarvitaan aineistoa kuhan sukurauhasten painosta suhteessa kokonaispainoon, naaraiden mätimunamääristä, mädin haudontatuloksesta nykyisillä kutualueilla sekä kuhan sukukypsymisiän ja -pituuden mahdollisesta lämpötilariippuvuudesta. Fisheries Research 155: 1 – 9. 2014. Myös vapakalastuksen pyyntiponnistuksesta ja tehosta tarvitaan nykyistä tarkempaa tietoa
Rannat täyttyvät siian onkijoista heti jäiden lähdön jälkeen. 4 Arka siika saattaa olla haastava saalis, sillä kala hylkää syötit nopeasti havaittuaan vetovastusta ja vilunkia. 3 Siian ravinnon koostumus voidaan selvittää katsomalla siian kiduskansien alle. Suomen Kalastuslehti 3 • 33 1 Siialla on monta eri muotoa; pohjasiika, karisiika, vaellussiika, järvisiika, planktonsiika. Siian onkijan tulee muistaa, että 18 – 64-vuotta täyttäneillä siian onkijoilla tulee olla kalastuksenhoitomaksu maksettuna. 6 Sadassa grammassa siikaa on saman verran D-vitamiinia kuin seitsemässä lasillisessa maitoa. avainapteekit.fi) 7 Kalevalan runoudessa siika on ollut morsiamen ja kosittavan neidon hellyttelynimi. Erottamisperusteena on käytetty kiduskaarten sisäpuolella olevien valkoisten siivilähampaiden lukumäärää. Muu lähde: Suomen kalat, 2015, Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen, Kari Nyberg 10 faktaa siiasta Siika on yksi kaupallisen kalastuksen tärkeimmistä saaliskaloista. (www.lapinkalatalouskeskus.net) 9 Suomen 2000-luvun suurin siika painaa 7,08 kiloa. Tavallisimmin siika painaa 0,5 kilosta kiloon. (www. 5 Suomesta vanhin pyydetty siika on ollut 39 vuotias, mutta pituutta sille oli kertynyt vain 30 senttiä. 2 Ruumiin muoto, eri kehon osien suhteellinen koko ja eräät muut piirteet ovat ympäristön aikaan saamia. (www.lapinkalatalouskeskus.net) 8 Inarijärvessä ja eräissä sen lähijärvissä elävää kääpiöitynyttä siikaa kutsutaan muun muassa reeskaksi, rääpykseksi tai tuppisiiaksi. Tiheät ja pitkät siivilähampaat osoittavat siikamuodon elävän pääosin eläinplanktonilla, kun taas harvat ja lyhyet siivilähampaat viittaavat karkeapitoisempaan pohjaeläinravintoon. TA PI O G U ST AF SS O N TEKSTI NIINA TUURI 10 FAKTAA Lohikaloihin kuuluvan siian (Coregonus lavaretus) onginta on noussut suosituksi harrastukseksi keväisin. Lisäksi useamman vavan käyttö vaatii aina vesialueen omistajan luvan.. 10 Alkukesästä siika käyttää ravinnokseen lentäviä hyönteisiä, kuten vesiperhosia ja päiväkorentoja
34 • Suomen Kalastuslehti 3 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2019 Tilaa nyt! ahven.net/pyydysmerkit Painatus omilla tiedoilla 20,00 € Hinta 0,20 € kpl (minimitilaus 70 kpl)
Vuonna 2019 jaossa oleva rahamäärä perustuu vuoden 2018 kalastukseen ja siitä kerääntyneisiin kalastonhoitomaksuihin. Kalatalousalueen kirjanpidossa jokaisen vuoden omistajakorvausvarat on pidettävä erillään muista varoista omalla kirjanpitotilillään. Mittarina käytetään kalastonhoitomaksuun perustuvaa viehekalastusta. Kolmen vuoden vanhentumisajan kuluessa vesienomistajan on toimitettava kalatalousalueelle maksuyhteystietojaan, tai oikeus omistajakorvaukseen raukeaa. Jos kohteella ei saa kalastonhoitomaksulla kalastaa lainkaan, joko kalastuslain tai ELY-keskuksen tekemän kieltopäätöksen seurauksena, tälle kohteelle annetaan viehekalastusrasituskerroin 0. Kalatalousalue on saattanut vastaanottaa myös vanhalta kalastusalueelta jakamatta jääneitä korvausvaroja, jotka perustuvat vuosien 2016 tai 2017 kalastonhoitomaksuihin. Kalatalousalueen jaettavaksi tulevan summan määrä perustuu Luonnonvarakeskuksen tekemään selvitykseen, joka koskee viehekalastuksen jakautumista Suomen mittakaavassa. Suomen Kalastuslehti 3 • 35 LAKIASIAA O mistajakorvausten käsittely muuttuu vuonna 2019, kun kalastuslain siirtymäaika loppui ja kalastusalueiden toiminta siirtyi vuoden alussa kalatalousalueille. Koska Luonnonvarakeskuksen selvitys valmistuu vasta kesällä, tapahtuu omistajakorvauksien jako kalatalousalueille vasta syksyllä 2019. Jenny Fredrikson Omistajakorvausten käsittely vuonna 2019. Maaja metsätalousministeriö jakaa omistajakorvauksiin varatun summan (tänä vuonna 3?327?000 euroa) ELY-keskuksille, jotka jakavat rahat edelleen kalatalousalueille. Tällä tavalla pystytään seuraamaan jokaisen vuoden korvauserän vanhentumista kalastuslain mukaisesti. Tähän asti uuden kalastuslain mukaisten omistajakorvausten jaosta ovat vastanneet vanhaan kalastuslakiin perustuvat kalastusalueet. Kalatalousalueisiin siirryttäessä vanhoja jakoperusteita ei voida enää soveltaa. Kalatalousalue päättää yleiskokouksessaan omistajakorvausten jakoperusteesta, ja esitys annetaan ELY-keskukselle vahvistettavaksi. Vesialueen omistajan saama korvaus määräytyy kertoimen ja hehtaarimäärän kautta, ja summa riippuu siitä summasta, joka on annettu kalatalousalueelle jaettavaksi. Erityisen vilkkaalle kohteelle taas annetaan korkeampi kerroin, kuin kalatalousalueen vesillä keskimäärin. Jos puuttuvan yhteystiedon vuoksi rahaa jää jakamatta, siirtyvät nämä rahat vanhentumisajan jälkeen kalatalousalueen käytettäväksi käyttöja hoitosuunnitteluun ja kalastuksenvalvontaan. Viehekalastusrasitus arvioidaan kuusiportaisen asteikon (0?–?5) avulla. Lopullinen omistajakorvausten jako vesien omistajille tapahtuu sen jälkeen, kun kalatalousalue on vastaanottanut tarkoitukseen osoitetut varat ELY-keskukselta. Kalatalousalueen soveltaman jakoperusteen peruslinjaukset tehdään jatkossa osana käyttöja hoitosuunnittelua, jossa tehtyjä ratkaisuja säädetään vuosittain yleiskokouspäätöksellä, jos kalastuksessa on tapahtunut muutoksia. Mikäli vesienomistaja kohdistaa vaatimuksia näihin varoihin, ne maksetaan kalastusalueen aikanaan tekemän jakopäätöksen perusteella. Kalastuslaki edellyttää, että omistajakorvaukset jakautuvat vesienomistajien kesken sen perusteella, miten aktiivista yleiskalastusoikeuksien käyttö kyseisellä vesialueella on ollut. Kunnes kalatalousalueen käyttöja hoitosuunnitelma valmistuu, on kuitenkin käytettävä väliaikaista jakoperustetta
36 • Suomen Kalastuslehti 3 HENKILÖUUTISIA PÄIVI KIISKINEN 50 VUOTTA Pohjois-Karjalan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Päivi Kiiskinen täytti 1.huhtikuuta 50 vuotta. MARKUS NORRBACK ÖSTERBOTTENIN PJ Österbottens Fiskarförbundin uudeksi puheenjohtajaksi on valittu närpiöläinen valtiotieteen maisteri Markus Norrback. Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajan tehtävien lisäksi Päivin työtehtäviin kuuluu kalatalousalueiden toiminnanjohtajan tehtävät, kalastusselvitykset sekä yleisneuvonta. Päivi liikkuu myös paljon luonnossa sienestäen sekä kalastaen. Vapaa-ajalla Päivi viettää paljon aikaa Höytiäisen Munatsussa mökillään takkatulen ääressä kirjoja lukien. Markus työskentelee tällä hetkellä Maalahden kunnan hallintojohtajan viransijaisena. Kalastuselinkeino on Markukselle tuttua kaupallisena kalastajana toimivan isän kautta, vaikka hän itse kalastaakin vain vapaa-ajallaan. Luottamustehtävänsä kautta hän toivoo voivansa edistää alueen kalastuselinkeinoa. Päivi on Kalatalouden Keskusliiton järjestöjaoston puheenjohtaja ja johtokunnan varajäsen. Saaristolaiselämä on miehelle tuttua, sillä hän asuu puolet vuodesta Närpiön saaristossa olevalla kesämökillä. Timo Junnila on ollut pitkään mukana Satakunnan Kalatalouskeskuksen hallituksessa.. ProAgria Länsi-Suomen toimitusjohtaja Timo Junnila aloitti Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen hallituksen puheenjohtajana 1.1.2019 alkaen. TIMO JUNNILA LÄNSI-SUOMEN UUSI PJ Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen puheenjohtajaksi on valittu Timo Junnila. Päivi aloitti työt P-K kalatalouskeskuksessa vuonna 2003 kalatalousneuvojana ja toiminnanjohtaja hänestä tuli vuonna 2008. Ennen Satakunnan Kalatalouskeskuksen ja L-S Kalatalouskeskuksen yhdistymistä vuodenvaihteessa Satakunnan Kalatalouskeskus toimi osana ProAgria Länsi-Suomea. Markus on ollut mukana Fiskarförbundin hallituksessa vuoden 2018 alussa. Aikaisemmin hän on työskennellyt Närpiön kaupungin palveluksessa. Päivi on väitellyt filosofian tohtoriksi biologiassa vuonna 2003 aiheena laitoskasvatettujen Saimaan järvilohen poikasten smolttiutuminen
Uusia ennätyskaloja ovat made 8,05 kg, ruutana 2,99 kg, suutari 4,07 kg ja voimassa olevaan ennätystä sivuava lahna 7,45 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista allikkosalakka 9,1 cm, hietatokko 7,1 cm ja voimassa olevaa ennätystä sivuava viisipiikki 5,8 cm. Suomen Kalastuslehti 3 • 37 KALAT NUMEROINA Ruutana 2,99 kg Viisipiikki 5,8 cm Suutari 4,07 kg Lahna 7,45 kg Allikkosalakka 9,1 cm Hietatokko 7,1 cm Made 8,05 kg TA PI O G U ST AF SS O N Seitsemän uutta ennätyskalaa Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana seitsemän uutta ennätystä. Ennätyskalalautakunnan 2000-luvun SE-listalla on nyt 80 kalalajia ja kuusi rapulajia. Lautakunta kaipaa edelleen ilmoitusta peledsiiasta. Peledsiian ilmoitusraja on 0,4 kg. Täydellinen lista ennätyskaloista osoitteessa ahven.net/kalastus/ennatyskalat/. Lajista ei ole tullut yhtään ilmoitusta lautakunnalle
Hinta: 6,00 € KALASTUKSENVALVOJAN LAKKI Kalastuksenvalvojan lakki lämpimiin keleihin. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Sininen kaulanauha turvalukituksella. 38 • Suomen Kalastuslehti 3 Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN KORTTIKOTELO Muovinen läpinäkyvä korttikotelo kalastuksenvalvojan korttia varten. Hinta: 18,00 € Muista hankkia ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
6.9. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Tuuri TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. VISULAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa 2019 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 4/2019 ilmestyy pe 14.6. Tuoreen uhanalaisarvion mukaan Suomen 75 kalalajista tai ekologisesta muodosta 12 on uhanalaisia. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN Nro Aineisto Ilmestyy 1 11.1. Nyt näille uhanalaisille ja taantuneille kaloille ollaan määrittämässä myös arvo.. 8.2. 3 5.4. 11.10. 3.5. 7 18.10. 5 9.8. 4 17.5. 22.3. Suomen Kalastuslehti 3 • 39 ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton Jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 6 13.9. 14.6. 20.12. krs 00700 Helsinki p. 2 22.2. 8 22.11. 15.11. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET Heidi Moisio p
Hinta: 7,00 € KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Kalastuslain tärkeimmät kohdat, kalojen pyyntimitat ja rauhoitusajat sekä kalastuslupatiedot löytyvät helposti eriväristen otsikoiden avulla. Tuotteet osoitteesta ahven.net Kalastuksenvalvojan kenttäkäsikirja on kalastuksenvalvojan tiivistetty, taskussa mukana kulkeva ja vedenkestävä tietopaketti. Tekstit suomeksi ja ruotsiksi. Kielimuurin murtamiseksi keskeiset asiat löytyvät myös ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Koko A4, 25 kpl 3-osaista lomaketta kussakin vihossa. Hinta: 10,90 € KALASTUKSENVALVOJAN KENTTÄKÄSIKIRJA KALASTUKSENVALVONTALOMAKE Kalastuslain ja -asetuksen mukainen kalastuksenvalvontalomake