Suomen Kalastuslehti 3 • 1 3/2020 20 Kuha hyötyy ilmaston lämpenemisestä
Hinta 49,00 €. Koot L ja 3 XL. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastuksenvalvojan liivi Uusi korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla. 2 • Suomen Kalastuslehti 3 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Laadukas ja kestävä kangas on 60 % puuvillaa ja 40 % polyesteriä. Sisään taitettava henkilökorttitasku valvojakortille. Kaksi isoa taskua edessä ja kaksi pientä rinnassa. Rinnassa ja selässä painatus Kalastuksenvalvoja/Fiskeövervakare
Kuva: Tapio Gustafsson. Suomen Kalastuslehti 3 • 3 Sisältö 10 Toiveissa tehokkaampaa vapaa-ajankalastuksen säätelyä 14 Kalastuksenvalvonta on laadukasta 18 Paikallisen lupamyynnin romahdus 20 Kalasto ja kalastus muuttuvat 22 Kalastajien tieto kunniaan 24 Muutosten edessä 26 Pohjoisen lohen virkistysarvo 28 Jättisärki ja iso hietatokko 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 10 14 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Kuha on yksi ilmaston lämpenemisestä hyötyvistä kalalajeista. SH U TT ER ST O CK
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2020 Tilaa nyt! ahven.net/pyydysmerkit HINTA 0,20 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20 €. Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Etelälaidalla talvikalastus ei päässyt heikon jäätilanteen takia alkua pidemmälle. Joustaminen kalavesien lupamaksuissa tai maksuaikataulussa voi tulla tarpeeseen tänä vuonna – tämä vinkkinä vedenomistajille. Ministeriöiden pikaisesti valmistelemilla lakipaketeilla haetaan apua kahta reittiä. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Pohjoisessa lunta ja jäätä näyttäisi riittävän vaikka juhannushiihtoihin. Lakimuutosten lisäksi helppokäyttöiselle sähköiselle kokoustekniikalle ja siihen liittyvälle käyttöneuvonnalle olisi jatkossa varmasti tarvetta. Tautitilanne on johtanut kevään aikana monen saalislajin tuottajahinnan laskemiseen. Korona-pandemian torjumiseksi etätöihin komennettiin kaikki, joiden työtehtävät sen sallivat ja kotisohvalta käsin onkin tullut monet kokoukset pidettyä. Suomen Kalastuslehti 3 • 5 Etätöissä PÄÄKIRJOITUS Helppokäyttöiselle sähköiselle kokoustekniikalle olisi jatkossa varmasti tarvetta.” SÄÄN PUOLESTA poikkeuksellinen talvi kääntyi vielä merkillisemmäksi kevääksi. Harvalla osakaskunnalla ja kalatalousalueella on kuitenkaan sääntöjensä tai teknisen valmiuden perusteella mahdollisuus järjestää kokouksensa sähköisesti. Kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmien valmistumiselle esitettiin jatkoaikaa, eli vuoden 2021 loppuun asti. Toisaalta annetaan mahdollisuus ohittaa sääntömääräiset esteet sähköisille kokouksille sekä toisaalta annetaan asioihin lisää valmisteluaikaa. KAUPALLISILLE KALASTAJILLE talvi ja alkukevät ovat aiheuttaneet monenlaista ongelmaa
Järjestelmä edellyttää kalastajaa ilmoittamaan tarkasti niiden pyydysten sijainnit, joilta halliuroksia on poistettu. LÄHES 8 MILJOONAA VESIEN HYVÄKSI Ympäristöministeriö jakaa vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 7,6 miljoonaa euroa vesistöjen ja Itämeren tilaa parantaviin hankkeisiin. Tällä tavalla voidaan valvoa, että poistot kohdistuvat vahinkoja aiheuttaviin yksilöihin. UROSHALLIEN VAHINKOIHIN APUA Kaupalliselle kalastukselle ja kalankasvatukselle aletaan myöntää avustusta rannikolla vahinkoja aiheuttavien halliurosten poistamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Tutkimuksessa selvitetään vesistön ilmastopäästöjä ennen ja jälkeen patojen purun, ennallistamisen vaikutuksia vaelluskaloihin sekä alueen asukkaiden kokemia haittoja ja hyötyjä vedenkorkeuden muuttuessa. Kangaskosken pienvoimalan rakenteita puretaan kolmesta padosta ensimmäisenä, jotta Laatokan lohen ja taimenen kutualue laajenisi Hiitolanjoella. Avustusta myönnetään enintään 200 metrin etäisyydellä pyydyksestä tai kalankasvatuslaitoksesta poistettujen uroshallien pois kuljettamisesta, käsittelystä ja vastaanottamisesta syntyvien kustannusten kattamiseen. Ilmastoja ympäristöministeri Krista Mikkosen mukaan Suomessa on satoja kohteita, joissa voidaan tehdä vesistökunnostuksia yhteistyössä kuntien, alueellisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. JU KK A AL M. Luken tutkimus tukee muuta Hiitolanjoella tehtävää patojen purkutöiden vaikutusten seurantaa, jota alueella toteuttaa Saimaan Vesija Ympäristötutkimus Oy. Summasta 4,8 miljoonaa euroa ohjataan vesistöjen kunnostushankkeisiin elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksien kautta. 6 • Suomen Kalastuslehti 3 LYHYET Patojen purkamisen vaikutuksia tutkitaan Luonnonvarakeskus (Luke) käynnistää vuoden 2020 aikana monitieteisen tutkimuksen Hiitolanjoella
Suomen Kalastuslehti 3 • 7 LYHYET TOIMINTAMALLI YHDISTYMISIIN Vesialueiden omistuksen pirstaleisuus ja kasvavan järjestäytymättömyyden aiheuttamat ongelmat on nykyään laajalti tunnistettu ja tunnustettu. Näyttää siltä, että leuto talvi ja koronaepidemiasta johtuva valtakunnallinen poikkeustila ovat saaneet ihmiset kalastamaan, arvioi Metsähallitus. Suuret vesialueiden osakaskunnat pystyvät muun muassa myymään kalastuslupia keskitetysti laajoille alueille.. Toimintamallin voi ladata hankkeen kotisivuilta http://vetovoimaa-maaseudulle.fi/ TA PI O G U ST AF SS O N Kalastonhoitomaksuja on lunastettu vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana aiempaa aktiivisemmin. Toimintamalli sisältää hyödyllistä perustietoa aiheesta kaikille siitä kiinnostuneille. Tammi-maaliskuun kalastonhoitomaksuista kertyi yli 1,4 miljoonaa euroa, joka on 25 % viime vuoden vertailuajanjaksoa enemmän. Operaatio on mittakaavassaan ainutlaatuinen koko valtakunnassa. 458 = 19 Etelä-Savossa on saatu päätökseen valtakunnallisesti ainutlaatuinen Metsähallituksen vetämä hanke, jossa yhdistettiin 458 vesialueen osakaskuntaa 19 suureksi osakaskunnaksi. Metsähallitus on laatinut toimintamallin hankeavusteisesta yhdistymisprojektista, jolla on mahdollista kehittää yhdistymisen lisäksi monipuolisesti vesialueen toimintaedellytyksiä
Kisa järjestetään 24.–28.8. Järjestyksessään 15. Päivää rahoittaa maaja metsätalousministeriö kalastonhoitomaksuvaroista. Kisassa on tarkoitus pyydystää koko luokan voimin viikon aikana mahdollisimman monta eri kalalajia. Itämeri.fi-palvelu on tarkoitettu kaikille merestä kiinnostuneille, ja se tarjoaa tietoa myös meriasioiden parissa toimiville eri ammattiryhmille. elokuuta. Eniten lajeja kerännyt luokka voittaa jokaiselle oppilaalle kalastusvälineet kesäksi. Yhtenä osana on kehitetty datapalvelut Meriaineistot. päivän rungon muodostavat alueelliset tapahtumat, joissa kalastusta esitellään monipuolisesti paikalliset erityispiirteet huomioiden. Aiheesta lisää https://ahven.net/kalastus/kalastuspaiva/ Itämeri.fi sivusto on avautunut Suomalaiseen meritietoon pääsee nyt käsiksi yhdestä verkko-osoitteesta. eli samalla viikolla kuin Valtakunnallinen kalastuspäivä. Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään tänä vuonna keskiviikkona 26. Päivän järjestävät Kalatalouden Keskusliitto jäsenjärjestöineen yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa. M AT S W ES TE RB O M JA AN N IC A LÅ N G N AB BA , M ET SÄ H AL LI TU S KALABONGAUSKISA SIIRTYI ELOKUULLE Myös Koululuokkien välinen Kalabongauskisa siirtyi. Palvelun eri osioissa voi tutustua muun muassa Itämeren luontoon ja sen muutoksiin. Itämeri.fi-sivuston alle on koottu useiden suomalaisten laitosten tuottama tieto palvelemaan kaikkia merestä kiinnostuneita. 8 • Suomen Kalastuslehti 3 LYHYET KALASTUSPÄIVÄ SIIRTYI ELOKUULLE Koronavirusepidemiasta johtuen kevääksi suunniteltu Valtakunnallinen kalastuspäivä jouduttiin siirtämään syksyyn. Lisäksi osallistuneiden luokkien kesken arvotaan kalastusvälineitä.. fi ja Merihavainnot.fi, joiden kautta suurin osa eri laitoksista tuotetuista merellisistä paikkatietoja tutkimusaineistoista on avoimesti käytettävissä
Itäisimpiä havaintoasemia lukuun ottamatta Suomenlahden vesimassa oli tammikuun lopulla Hangon tasalle asti sekoittunut paikoin jopa 100 metrin syvyyteen asti. Säätiön mukaan Pro Kala on vuosien ajan vienyt toiminnanjohtaja Katriina Partasen johdolla kotimaiseen kalaan liittyvää myönteistä mielikuvaa ja viestiä eteenpäin. Pesimäolot ovat olleet erityisesti tänä vuonna vaikeat heikon lumija jäätilanteen vuoksi. Maaja metsätalousministeriö on perustanut laajapohjaisen työryhmän pohjustamaan saimaannorpan suojelemiseksi tarvittavien vuonna 2021 voimaan tulevien kalastussääntöjen valmistelua. Yhdistyksen ansiosta kalatietous ja kalojen käsittelytaidot ovat uineet kotitalouksiin, oppilaitoksiin, tukkuja vähittäiskauppoihin sekä ammattikeittiöihin. Kielto ei koske muikkuverkkoja. Työn yhteydessä järjestetään alueelliset keskusteluja kuulemistilaisuudet saimaannorpan esiintymisalueella Punkaharjulla, Puumalassa, Rantasalmella, Rääkkylässä ja Taipalsaaressa. Sekoittuminen oli keskimääräiseen ajankohdan tilanteeseen verrattuna harvinaisen voimakasta. LUONNONKALA PALKITTIIN Vuoden lähiruokateko -palkinto on myönnetty Pielisen Kalalle heidän alkuvuonna lanseeraamastaan Luonnonkala-säilykkeestä ja pitkäjänteisestä työstään suomalaisen luonnonkalan käytön edistämiseksi. 6. Kiellon avulla suojellaan kuutteja verkkokuolemilta ja edistetään norppakannan kasvua. Kuutille aiheutuvat häiriöt korostuvat vähälumisina ja lauhoina talvina. PI EL IS EN KA LA. Lisöksi Pro Kala on ansiokkaasti verkottanut kalastajia, kalankasvattajia ja alan yrityksiä. PRO KALA RY PALKITTIIN Pro Kala ry palkittiin Kordelinin säätiön Jaakko Kolmosen 2 800 euron suuruisilla ruokakulttuuripalkinnoilla huhtikuussa. Pielisen Kala voitti myös yleisöäänestyksen, joka oli käynnissä tapahtuman nettisivuilla maalis-huhtikuussa. SAIMAANNORPPAA TURVAAVA VERKKOKALASTUSKIELTO VOIMASSA Saimaannorpan poikasten keskeisillä elinalueilla on verkkokalastus kiellettyä 15. Nykyiset kalastusrajoitukset ovat voimassa ensi kevääseen saakka. Suomen Kalastuslehti 3 • 9 LYHYET Suomen ympäristökeskuksen mukaan merentutkimusalus Arandan talviseurantamatkalla tammi–helmikuun vaihteessa todettiin merkittäviä muutoksia Suomenlahden tilassa. Tilaisuuksien järjestelyistä vastaavat maakuntien liitot, ja ne ovat kaikille avoimia. Tilaisuudet oli tarkoitus järjestää toukokuussa, mutta ne siirtyvät elokuulle koronaviruksen aiheuttamien rajoitusten vuoksi. – 30. 4. 2 000 euron arvoisen palkinnon lahjoittaa Suomen Messusäätiö, ja se luovutetaan Lähiruoka & luomu -messuilla Helsingin Messukeskuksessa elokuussa. Tämä ilmeni kaikissa mitatuissa vedenlaadun ominaisuuksissa: lämpötilassa, suolaisuudessa, happipitoisuudessa ja ravinteiden pitoisuuksissa
10 • Suomen Kalastuslehti 3 Jyväskylän yliopiston kyselytutkimuksessa Järvi-Suomen alueen osakaskuntalaiset ja vapaa-ajankalastajat toivoivat tehokkaampaa vapaa-ajankalastuksen säätelyä kalakantojen hoidon tueksi.
Suomen Kalastuslehti 3 • 11 Toiveissa tehokkaampaa vapaa-ajankalastuksen säätelyä TEKSTI KARI MUJE, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO
Taimenen luonnonkierron vahvistamisen ja järvilohen luonnonkierron palauttamisen kannalta kalastajien 10 20 30 40 50 60 ei tarvetta tärkeimmät, 200 m tunnetut, 200500 m em. Toinen tärkeä tulos on eri kohderyhmien näkemysten samankaltaisuus. Edellä mainitut toimet ovat myös kustannustehokkaita, eivätkä edellytä merkittävää valvonnan lisäystä. Kehittyneet lupajärjestelmät näyttävät nyt vastanneen vapaa-ajankalastajien tarpeisiin ja heidän, myös osakkaiden, kiinnostus kohdistuu selvästi kalakantojen laatuun ja sen kohentamiseen säätelyn keinoin. Toisaalta toiminnan keskittyminen muutamille aktiiveille on johtanut tutkimustiedon ja osakkaiden laajan enemmistön näkemysten heikkoon välittymiseen päätöksentekoon. 12 • Suomen Kalastuslehti 3 V apaa-ajankalastuksen säätely on osakaskuntien tärkeimpiä toimintoja. Saimaan kohdealueilla kalastajien suhtautuminen oli samanlaista kuin muualla huolimatta alkukesän verkkokalastussäätelystä norpan suojelemiseksi. Kyselyn kohteena olivat osakaskuntien puheenjohtajat, osakkaat ja kalastusseurojen jäsenet. Tutkimuksen päätulos oli, että aktiiviset vapaa-ajankalastajat ja paikallistason päätöksentekijät ymmärtävät hyvin kalakantojen heikon tilan ja ovat valmiita kalastuksensäätelyn tehostamiseen. Verkkojen solmuvälirajoituksen laajentaminen, vaelluksen ja lisääntymisen kannalta kriittisten alueiden rauhoitus, välineiden määrärajoitukset ja saaliin alamittarajoitusten nosto nykyisestä sopivat kaikille kohderyhmille. Jos normiohjaus tukee kalastajien näkemyksiä, on normeja helppo noudattaa. Jyväskylän yliopistossa selvitettiin kyselytutkimuksella, miten Järvi-Suomen eri vapaa-ajankalastajaryhmät suhtautuvat nykyisiin lohikalakantojen hoitotoimenpiteisiin ja kalastuksen ohjaukseen sekä millaisia alueellisia eroja on vaeltavien lohikalakantojen säätelyssä. Vastaajien yksimielisyys yllätti Kohteina olleiden kalastusalueiden välillä ei ollut merkittäviä eroja suhtautumisessa keskeisiin kysymyksiin kalakantojen hoidossa ja kalastuksen säätelyssä. Paikallisja aluetasolla tämä johtuu yleisesti tutkimusja seurantatiedon niukkuudesta ja hyödyntämisen ongelmista. Osakaskuntien avulla säätelyssä korostuu paikallisten olosuhteiden tuntemus. Ne ovat konkreettisia ja kalastuksen hallintojärjestelmän kannalta hyvin toteuttamiskelpoisia toimia, joita normiohjauksessa ei ole toteutettu riittävästi. Viime aikoina toteutetut väljät ja laaja-alaiset lupamallit (kalastusalueluvat, onkimisen ja pilkkimisen vapautus, läänikohtainen viehelupa sekä kalastonhoitomaksu, jolla vapautettiin yhdellä vavalla kalastus) palvelevat ilmeisen riittävästi vapaa-ajankalastajia, joiden kiinnostus kohdistuu yhä selvemmin kalavesien laatuun. Tulokset edustavat siten kattavasti Järvi-Suomen suurten järvien ja reittivesien tilannetta. Vastaajien asenteet kalakantojen hoitoon ja kalastuksen säätelyyn olivat yllättävän suojelumyönteisiä taustoista riippumatta. Uhanalaisten kalakantojen hoidon kannalta tulokset ovat rohkaisevia. + salmet, 200-500 m Va st aa jie n nä ke m ys (% ) pj:t osakkaat kalastusseurojen jäsenet Vastaajien näkemykset rauhoitusalueiden tarpeesta taimenen tärkeimmille lisääntymisalueille (säde 200 metriä), tunnetuille lisääntymisalueille (säde 200-500 metriä) sekä edellä mainittujen lisäksi järvien kapeisiin salmiin (säde 200-500 metriä).. Huolta erityisesti vaelluskaloista Lajit, joiden saalisosuuden kasvua eniten toivottiin, olivat taimen, järvilohi ja kuha, ja taimenen osalta vastaajat suosivat selvästi enemmän villiä kantaa
Säätelyn voimistuminen myös lisäisi lohikalaistutusten tuottoa ja vähentäisi niiden tarvetta. Kirjoitin Suomen kalastuslehdessä 7/1995 maaltamuuton ja osakasrakenteen muutoksen kalastuskunnille aiheuttamista ongelmista. The box shows responses between lower and higher quartile with the median. Suomen Kalastuslehti 3 • 13 näkemykset ovat rohkaisevia: Nykyistä vahvempiin luonnonkantoihin perustuva kalastus kiinnostaa, ja tietoisuus luonnonkantojen vahvistamisen vaatimista toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista kalastukseen on hyvällä tasolla. Picture 4. Näkemykset ovat yhtenäistyneet Kalastuksen säätely oli kohdealueilla melko yhdenmukaista, mutta kalastajien näkemyksien mukaan kalakantojen tila huomioiden varsin kevyttä. Kalastuksen säätelyn päivitys vastaamaan paremmin kalastajien näkemyksiä merkitsisi villien vaelluskalakantojen hoidon ja elvytyksen huomattavaa tehostumista. Säätely myös helpottaisi villien syönnösvaelluksen tehneiden sukukypsien emotaimenten pyydystämistä viljelykantojen uudistamiseksi, mikä ei ole juuri onnistunut viimeiseen 40 vuoteen kalojen vähyyden takia. Tuloksen perusteella voi myös arvella, että osakaskunnat ja vapaa-ajankalastajat suhtautuvat edelleen varsin myönteisesti virtavesikunnostukseen ja vaellusesteiden poistoon. Muutamassa vuodessa saalisyksilöiden keskikoon kasvu parantaisi kalastuskohteiden houkuttelevuutta ja lisäisi todennäköisesti lupatuloja ja hoidon resursseja. Tutkimus ”Kestävyyttä tukevat hallintokäytännöt – vapaa-ajankalastajien näkemyksiä Järvi-Suomen taimenja järvilohikantojen hoidosta ja kalastuksen säätelystä” (Muje, K., Veistämö, T., Rautiainen, T. Vastaajat näkivät vapaa-ajankalastuksen olevan yksi merkittävä syy vaelluskalakantojen heikkoon tilaan ja hyväksyvät voimakkaamman kalastuksen säätelyn sekä voivat lisätä itsesäätelyä. Suhtautuminen välinesäätelyyn kohdealueittain, kaikki vastaajat/alue yhdessä. number of hooks in a lure” and “Max. Attitudes on gear-restrictions by target area, all respondents. Kuvassa on yhdistetty kysymykset ”Kalastajakohtainen enimmäismäärä verkoille”, ”Kielletty solmuvälialue”, ”Koukkumäärä vieheeseen” ja ”Uistelun vapamäärä”. number of rods in trolling”.. Näin ollen esimerkiksi Etelä-Päijänteen vastaajista 25 % on 4-10 pisteen välissä, 50 % on 10-14 pisteen välissä ja eniten pisteitä saanut neljännes on 14-19 pisteen välissä. The medium level of the opinion-rate is 9 (equals to mildly positive attitude) shown in red. Summamuuttuja sisältää kysymykset ”Kalastajakohtainen enimmäismäärä verkoille”, ”Kielletty solmuvälialue”, ”Koukkumäärä vieheeseen” ja ”Uistelun vapamäärä” yhdistettynä. The sum variable includes the questions “Total amount for gill-nets per fisher”, “Restricted gill-net sizes” “Max. Laatikon keskellä oleva viiva kuvastaa mediaania, eli keskimmäistä arvoa. Laatikko kuvaa näkemysten sijoittumista alaja yläkvartiilin välille (50 %). Line segments show the highest and lowest 25%. Pisteytysten keskitaso (vastaa lievän positiivista suhtautumista välinesäätelyyn) on 9, joka on kuvattu punaisella viivalla. Säätely pienentäisi kalastuksen aiheuttamaa poistumaa, vahvistaisi luontaisia kutukantoja, lisäisi syönnösvaeltajien määrää ja tukisi lajien perimän monimuotoisuutta. Rajoitukset hyväksytään koska ne ovat muutoksen edellytys. ja Syrjänen, J.) on luettavissa osoitteessa: https://aluejaymparisto.journal.fi/article/ view/70142 Vastaajien suhtautuminen välinesäätelyyn kohdealueittain. Suomessa vapaa-ajankalastajat vaikuttavat kestävyyteen ratkaisevasti omilla valinnoillaan. Kuva 4. Pisteytysten keskitaso (arvo 9), joka vastaa lievän positiivista suhtautumista välinesäätelyyn, on kuvattu punaisella viivalla. Laatikon alapuolella (janan päässä) oleva poikkiviiva kuvastaa minimiä ja laatikon yllä oleva viiva maksimia. Etelä-Suomen vaelluskalakannat ovat kärsineet suuresta kalastuskuolevuudesta vuosikymmenten ajan. Kalastajien näkemyksiä nykyistä paremmin huomioivalla säätelyllä voidaan merkittävästi tukea uhanalaisten lajien luonnonkiertoa ja samalla vahvistaa kalatalouden kestävyyttä laaja-alaisesti. Nykytilanteessa kalastajien valmius tiukempaan säätelyyn jättää osakaskuntaja kalatalousaluetason ohjaukselle huomattavasti tehostamisen varaa. Monet niistä ovat säilyneet, mutta osakaskuntien aktiivien ja muiden vapaa-ajankalastajien näkemykset kalastuksen säätelyn tehostamisesta ovat nykyään varsin yhteneviä
14 • Suomen Kalastuslehti 3 Porvoon-Sipoon kalatalousalueen kalastuksenvalvoja Timo Liljendal (vas.) keskustelemassa pilkillä olevan asiakkaan kanssa Sipoonlahdella.
Kalastuksenvalvojan kohtaamiset Internet-pohjainen kaikille avoin webropol-kysely rajasi vastaajakunnaksi luonnollisesti netin käyttäjät. Sadasta vastaajasta 34 oli kohdannut kalastuksenvalvojan vuoden 2018 aikana. Suomen Kalastuslehti 3 • 15 K alatalouden Keskusliitto keräsi loppuvuodesta 2019 kalastuksenvalvojien asiakkailta asiakaspalautetta. Utelimme vastaajilta kohtaamistilanteen puitteita. Voisi arvioida, että vastaajat olivat aktiivisia kalastuksenharrastajia ja monet heistä olivat viihtyneet kalastuskohteissa, joissa on paljon valvontaa. Haluttiin päästä jyvälle, mitä kalastajat kalastuksenvalvojista ajattelevat, onko käytös asiallista, onko valvonta ammattitaitoista. Perehdyttämiseen on kuulunut lyhyt koulutus. Vastaajista selkeä enemmistö oli kotoisin Uudeltamaalta ja Kymenlaaksosta. Sitä kysyttiin asiakkailta. Huomautettavaa tai seuraamuksia kalastuksessa. Vastaajista valtaosa, yli 70 %, kalasti vapavälineillä joko rannalta tai veneestä. Nämä noin neljä tuhatta urheaa miestä ja naista ovat suorittaneet ELY-keskuksen kalastuksenvalvonnan kokeen. Kalastuksenvalvonnan asiantuntevuus Kalastuksenvalvonnan päävastuu on osakaskuntien ja kalatalousalueiden valtuuttamilla kalastuksenvalvojilla. Heistä 12 oli kohdannut kalastuksenvalvojan kerran, 13 kahdesti, yksi kolme kertaa ja useammin kuin kolme kertaa kalastuksenvalvojan oli kohdannut kahdeksan kalastajaa. Metsähallituksen erätarkastajia ja valvojia oli tavannut noin viidesosa vastaajista. Valvontaviranomaisten kohtaamiset ovat selkeästi vähemmistönä. Kahdessa kolmasosassa kohtaamisista kalastuksenvalvojan toimeksiantajana oli ollut osakaskunta tai kalastusalue. Asiakaspalautteen antajan vastauksen sisältöön voi vaikuttaa, oliko kalastusasiat tarkastustilanteessa kunKalastuksenvalvonta on laadukasta Kalatalouden Keskusliiton kyselyn mukaan kalastuksenvalvonnan asiakkaat eli kalastajat antavat valvonnalle hyvän arvosanan, mutta haluavat, että valvontaa olisi nykyistä enemmän. Yli kahdeksan keskiarvot asiakaspalvelutilanteissa kertovat toiminnan laadukkuudesta. Yksittäisiä kohtaamisia oli ollut niin poliisin kuin merivartioiden kanssa. Kalastuksenvalvonnan ystävällisyys Kalastuksenvalvonta on asiakaspalvelutyötä, joten mukavan luontoharrastuksen parissa aikaansa viettävän tunnelmaa ei saa pilata tarkastuksen yhteydessä. Havaittiin, että aktiivikalastuksen harrastajat, jotka olivat kohdanneet kalatalousalueiden ja osakaskuntien kalastuksenvalvojia olivat olleet kohtaamisiin tyytyväisiä. TEKSTI RISTO VESA, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Voiko kalastuksenvalvonta näistä lähtökohdista olla asiantuntevaa. Kysyttiin siis, oliko kohtaamasi kalastuksenvalvonta ystävällistä. Vastaus annettiin jälleen liukukytkintä siirtämällä, eikä en tarvinnut olla kokonaisluku. Vastaus annettiin liukukytkintä siirtämällä, eikä en tarvinnut olla kokonaisluku. Kyselyyn saatiin yhteensä 100 vastausta. Kysyimme, millaista kalastusta olit harjoittamassa, kun kohtasit kalastuksenvalvojan. Asiakkaiden arvio kympin asteikolla antaa tuloksen 8,7. Asiantuntevuudessakin päästiin yli kahdeksan keskiarvoon, tarkalleen luku oli 8,2
(Sen voi tietää, jos valvoja on jättänyt viestimerkin pyydykseen)”. Yli kahdeksan keskiarvot asiakaspalvelutilanteissa kertovat toiminnan laadukkuudesta. nossa. Aktiivikalastuksen harrastajat olivat kohdanneet kalatalousalueiden ja osakaskuntien kalastuksenvalvojia ja olleet kohtaamisiin kaikin puolin tyytyväisiä. 5 10 15 20 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Va st aa jie n lu ku m ää rä Kalastuksenvalvonnan asiantuntevuus Oliko kalastuksenvalvonta asiantuntevaa?. Yhden vastaajan mielestä ”kalastuksen valvonnassa on menty Suomessa liiallisuuksiin, ja kyse taitaakin nykyisin olla lähinnä valvonnan ja rahastuksen ilosta” Yhteenveto Vaikka kysely oli melko suppea, oli se anniltaan mielenkiintoinen. Kalastuksenvalvonnan merkittävän lisäämisen vaateet eivät yllättäneet, ne ovat toistuneet monissa yhteyksissä vuosikausia. Mutta se miten lisäämisen temppu tehdään rahoituksen näivettyessä, on kuten tavataan kauniisti sanoa, haasteellista. Tarkastetut pyydykset Verkoilla, katiskoilla, rapumerroilla ja vastaavilla tapahtuvaa pyyntiä valvontaan siinä missä aktiivikalastajia. Kalatalouden Keskusliiton kysely oli osa maaja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroilla rahoittamaa hanketta. Kalastuksenvalvontaa on ohjeistettu jättämään toiminnastaan viestimerkkejä, tekemään valvonta näkyväksi. 28 ei ollut havaintoa mahdollisesta tarkastuksesta. Heistä 35 toivoi, eri sanamuodoin mutta painokkaasti, lisää kalastuksenvalvontaa. Siksi kysyimme, oliko kalastuksessasi jotain huomautettavaa. Muutama palautteenantaja epäili valvojan osaamista. Suorasanaisen palautteen antajia sadan vastaajan joukossa Kalastuksenvalvonnan asiantuntevuus sai kalastajilta keskiarvoksi 8,2. Vain kaksi vastaajaa oli havainnut, että pyydyksiä oli tarkastettu. Noin kymmenesosalla tarkastetuista oli ollut kalastuksessa jotain huomautettavaa. Vastauksia tähän kysymykseen saatiin 65. Aiheesta tehtiin kysymys: ”Vaikka et kohdannut kalastuksenvalvontaa, oliko kalastuksenvalvonta tarkastanut pyydyksesi. 35 kalastajaa vastasi, etteivät harrasta pyydyskalastusta. Kalastuksenvalvojista oli mainintoja tyyliin ”hyvä tyyppi, antoi vihjeitä hyvistä paikoista ja jutteli mukavia”. Lisäpalautteessa toivottiin lisää valvontaa Monet vastaajista eivät olleet kohdanneet kalastuksenvalvojaa vuonna 2018, eivätkä muulloinkaan. 16 • Suomen Kalastuslehti 3 oli 61 henkilöä. Kalastaja ei välttämättä kohtaa kalastuksenvalvojaa lainkaan ja saattaa jäädä tietämättömäksi, että satimella on käyty. Seisovia pyydyksiä käyttävät kalastajat loistivat valitettavasti poissaolollaan. Asiat olivat olleet merkittäviltä osin kunnossa, kuten ne pääsääntöisesti ovat osoittautuneet olevan
Lähde Metsähallitus. Rikkeiden määrä kaikista tarkastuksista oli 859 kappaletta eli rikkeiden prosentuaalinen osuus 9,9 % nousi hieman edellisvuodesta. Metsästyksen osuus rikkeiden kokonaismäärästä oli 11,9 %, maastoliikenteen 20,1 % ja luonnonsuojelurikkeitä 4,8 %. TA PI O G U ST AF SS O N SH U TT ER ST O CK KALAT NUMEROINA Rikkeiden osuus prosentteina kalastukseen liittyvistä tarkastuksista vuosina 2010 – 2019. 7,9 10,3 7,4 7,9 15,2 19 15,5 15,9 18,9 16,2 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Ri kk ee t % Kalastajien rikkeet. Rikkeitä todettiin 432. Suomen Kalastuslehti 3 • 17 Runsas 16 % kalastajista rikkoi lakia Metsähallituksen erävalvonta teki vuonna 2019 yhteensä 8 683 tarkastusta. Kalastusoikeuden omistajan lupa puuttui 138:ssa tapauksessa. Valtaosa rikkeistä koski puutteita pyydysten merkinnöissä ja kalastonhoitomaksun laiminlyöntiä. Yli puolet eli 50,3 % kaikista rikkeistä, liittyi kalastukseen. Kalastuksen osalta tilanne hiukan parani edellisvuoteen verrattuna. Kalastukseen liittyviä tarkastuksia tehtiin 2 674 kappaletta (edellisvuosi 2 104 kpl) ja 83,8 %:ssa (+2,7 %) tarkastuksista asiat olivat kunnossa
Kalastusalueiden myymien yhtenäislupien tulot laskivat 10?– 57 prosenttia. Edullisemman hinnan lisäksi yhdellä vavalla voi kalastaa aiempaa laajemmalla alueella eli koko maassa erityiskohteita lukuun ottamatta. Pirkanmaan lupamyyntiselvitys Osin edellä kerrotuista syistä johtuen Pirkanmaan kalastusalueiden toimintamäärärahat laskivat vuosina 2014?– 2017 keskimäärin 23 prosenttia. Kalastuslain muuttuessa vuonna 2016, muuttui samalla valtion kalastuslupajärjestelmä. Selvityksen kuudella kalastusalueella toimintamäärärahoista, omistajakorvauksista ja lupamyynnistä koostuneet tulovirrat olivat 170?000 euroa pienemmät lakimuutoksen jälkeisinä vuosina 2016???2017 verrattuna lakiuudistusta edeltävään 2-vuotisjaksoon (2014???2015). Kaikkiaan lupamyyntien tuotot putosivat kuudella kalastusalueella 69?000 eurosta 53?000 euroon eli peräti 23 prosenttia. Monelle Pirkanmaan kalastajalle yksi aikaisempaa edullisempi lupa tuntui riittävän. Vaikka kalastonhoitomaksua korotettiin 45 euroon vuonna 2018, korvaukset eivät ole nousseet entiselle tasolleen. Aiempaa useampi kertoi siirtyneensä uistelemaan vain yhdellä vavalla tai aloitti kokonaan uuden kalastustavan, kuten jigikalastuksen yhdellä vavalla. Paikallisen lupamyynnin kehitys oli paikoin vielä kurjempaa. 18 • Suomen Kalastuslehti 3 U uden kalastuslain myötä 18?– 64-vuotiaiden yhdellä vavalla kalastavien lupajärjestelmä yksinkertaistui, kalastusmaksut pienenivät ja lupa-alue laajeni koko maan kattavaksi. Erityisen suuri omistajakorvausten romahdus oli vuonna 2016. Kahden eri selvityksen mukaan muutos vaikutti paikallisten kalastuslupien myyntiin ja paikalliseen toimintaan jääviin tuloihin. Euromääräisesti mitattuna summa oli 2?000?– 4?000 euroa aluetta kohden. Kalastonhoitomaksujen vuotuiset kertymät (8,9 miljoonaa euroa vuonna 2019) ovat olleet selvästi pienempiä kuin mitä kalastuslakia valmisteltaessa kaavailtiin. Kalastuksenhoitomaksu (24 €) ja läänikohtainen viehekortti (31 €) yhdistettiin yhdeksi kalastonhoitomaksuksi (39 €). Käytännössä valtion maksujärjestelmän aiheuttamaa lupatulojen pudotusta paikattiin nostamalla vetouistelun lupamaksuja. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Paikallisen lupamyynnin romahdus. Tämän yhtälön seurauksena monet kalastusalueet korottivat vuonna 2018 yhtenäislupien hintoja. Vastaavana ajanjaksona omistajakorvaukset laskivat keskimäärin 17 prosenttia. Valmisteluissa esillä olleesta 12,5?– 13 miljoonaan euron vuotuisesta tavoiteja kertymätasosta on jääty merkittävästi, mikä johtuu suurelta osin 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden vapauttamisesta maksusta
ja Kolari I. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 68. Kalastusalueiden kohdalla paikallisten lupien myynnin laskua oli havaittu yhtä aluetta lukuun ottamatta. Selitys on verkkokalastuksen väheneminen. Suomen Kalastuslehti 3 • 19 yhtenäislupa-alueet ovat vähentäneet osakaskuntien paikallisten lupien kysyntää. Monilla alueilla uistelu on vähentynyt ja näin ollen useamman vavan ja laajemman vesialueen kattavan yhtenäisluvan tarve on laskenut. Hyvin harvoilla alueilla lupamyynnin tulot olivat kasvaneet. Pirkanmaan Kalatalouskeskus sai Pohjois-Savon ELY-keskukselta rahoitusta kyselylleen kalastonhoitomaksuvaroista. Ilahduttava oli, että yhä useampi osaskunta myy kalastuslupia netissä. 2019. Kalatalouden Keskusliiton kysely oli osa maaja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroilla rahoittamaa hanketta. Keskusliiton lupamyyntiselvitys Kalatalouden Keskusliitto lähetti alkuvuodesta 2019 jäsenjärjestöjensä toimihenkilöille kyselyn kalastusalueiden ja osakaskuntien myymien kalastuslupien määrän mahdollisesta vähenemisestä vuonna 2018. Näissä tapauksissa kasvu johtui luvan hinnan korottamisesta. Nettikaupan osuuden oli havaittu kasvavan osakaskuntien kokonaislupamyynnissä. Osakaskuntien myymien lupien myynti on useimmilla alueille hiipunut pikkuhiljaa ja tasaisesti. 7 000 8 000 9 000 10 000 11 000 12 000 13 000 14 000 15 000 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 llaakkiim muuuuttooss vvuuoossiilluuppaa 5500 vvuuoossiilluuppaa 3355. Nettikauppa kun on auki 24 tuntia vuoden jokaisena päivänä. Lähde: Pirkanmaan kalatalouskeskus. Myös kalastusalueiden laajemmat Pirkkalan kalastusalueen yhtenäisluvan bruttomyynti (alv %) ennen ja jälkeen vuoden 2016 kalastuslain muutosta. Lisäksi näytti, että laskua oli ollut useampi vuosi, mutta erityisen voimakas ja näkyvä lasku oli vuoden 2016 lakiuudistuksen yhteydessä. Aiheesta lisää: Möttönen J. Selvitys valtakunnallisen kalastuslupajärjestelmän uudistamisen vaikutuksista paikalliseen luvanmyyntiin ja kalatalousyhteisöjen talouteen Pirkanmaalla. Vanhat verkkokalastajat kuolevat pois, eikä uusi sukupolvi enää harrasta verkkokalastusta. Syyksi tarjottiin useammassa tapauksessa Pirkanmaan kyselystä tuttua aiempaa edullisempaa ja kattavampaa kalastonhoitomaksua sekä muutosta kalastustavoissa. Tähän kannattaa varmasti jokaisen osakaskunnan panostaa
Suhteellisesti voimakkainta lämpeneminen on talvella. I tämerellä ilmastonmuutoksen suuntaa, voimaa ja vaikutuksia tutkitaan parhaillaan kiivaasti. Nämä muutokset vaikuttavat edelleen Itämeren ekosysteemiin, eliöihin ja eliöyhteisöihin. Ilmastonmuutoksen voittajaja häviäjälajit Itämeren kalastossa on odotettavissa muutoksia. Talviaikainen sademäärä ja jokivesien valuman mukana tuleva ravinnekuormitus Itämereen kasvavat, mikä pahentaa rannikon rehevöitymistilannetta, heikentää pohjan hapettomuutta sekä alenTEKSTI MERI KALLASVUO, LUONNONVARAKESKUS KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO taa meriveden suolapitoisuutta. 20 • Suomen Kalastuslehti 3 Kalasto ja kalastus muuttuvat Ilmastonmuutos on ollut kiihtyvällä tahdilla esillä mediassa. Tiedetään, että ilmastonmuutoksen myötä ilman ja meriveden lämpötila nousee. Kau. Erityisesti mereiset ja kylmän veden kalalajit kuten siika, harjus, lohi, taimen, made ja kilohaili taantuvat, kun taas rehevistä olosuhteista hyötyvät makean veden lajit kuten kuha, ahven ja särkikalat runsastuvat. Talvien leudontumisen myötä Itämeren jääpeite vähenee ja jääpeiteaika lyhenee. Ilmastonmuutoksen seurauksena myös meriympäristö, kalasto ja kalastuksen harjoittaminen muuttuvat
Yksilön valintapiirissä olevien keinojen lisäksi tarvitaan myös johdonmukaista politiikkaohjausta, jotta vesiensuojelutoimet ovat tehokkaita ja oikea-aikaisia. Esimerkiksi Perämerellä silakka saattaa hävitä muikulle kilpailussa. Suomen Kalastuslehti 3 • 21 pallisesti tärkein kalalajimme silakka hyötyy ilmaston lämpenemisestä vielä toistaiseksi, mutta suolapitoisuuden lasku tulee heikentämään sen mahdollisuuksia vesissämme. Lihan ja maitotuotteiden osuuden vähentämisestä ja kotimaisten kasvisten osuuden kasvattamisesta on hyvä aloittaa. Jos kiinnostuit ja haluat lukea lisää ilmastonmuutoksen vaikutuksista Itämereen, niin voit tutustua STN-rahoitteisen Smartsea-projektin tietolaatikoihin osoitteessa http:// smartsea.fmi.fi/tulevaisuuden-pohjanlahti/. Aika näyttää kuinka pahasti ilmastonmuutos tulee pahentamaan Itämeren rehevöitymiskehitystä. Nyt viimeistään on aika kerätä voimat ja ryhtyä torjumaan Itämeren muutosta. Ruoantuotanto aiheuttaa melkein kaksi kolmannesta suomalaisen kuluttajan Itämeri-jalanjäljestä. Selvää kuitenkin on, että ilmastonmuutoksen myötä vesien hyvän tilan saavuttaminen tulee olemaan entistä haasteellisempaa. Heikosta Itämeren tilasta kärsivät elinkeinon harjoittajien lisäksi myös vapaa-ajan käyttäjät ja matkailijat, sekä vapaa-ajankalastajat, joiksi lukeutuu lähes joka kolmas suomalainen. Muuttuva ympäristö vaikuttaa lajien välisiin suhteisiin. Olennaista on myös välttää ruokahävikkiä. Paitsi että kalastuksen kohdelajit muuttuvat, myös kalojen käyttäytyminen ja kasvu muuttuvat ilmastonmuutoksen myötä. Kala ei välttämättä käy entiseen tapaan pyydyksiin, entisillä pyyntialueilla. Jatkossa ehkä esimerkiksi mustatäplätokkoa löytyy kalatiskeiltä kuhan ja ahvenen vierestä, varsinkin jos veden lämpeneminen mahdollistaa sen kasvamisen kookkaammaksi täällä pohjoisessakin. Kalataloudessa muutos on konkreettinen: leutojen talvien myötä talvikalastus jään päältä loppuu ja ympärivuotinen avovesikalastus mahdollistuu, ainakin eteläisillä merialueilla. Odotettavissa on myös uusia vieraslajeja. Mallinnuksella on haastava päästä käsiksi muuttuvassa ympäristössä tapahtuviin lajien välisiin suhteisiin ja tasapainotilojen muutoksiin. Ilmastonmuutos pahentaa rehevöitymistä Tulevaisuuden ennustamiseen liittyy aina epävarmuuksia. Avain muutoksen voimakkuuden loiventamiseen on ruokavaliossa. Tämä hyödyttää troolikalastusta, mutta haittaa rannikkokalastusta, joka menettää talviaikaisen hyljevapaan kalastusjaksonsa. Toisaalta varsinkin maltillinen veden lämpötilan nousu parantaa avomerikalankasvatuksen olosuhteita ja suosii kasvatetun kalan tuotantoa. Meillä on keinoja torjua muutosta Kaikki toimet, jotka vähentävät maalta merelle päätyvää kuormitusta, torjuvat myös meriympäristön muutosta. Itämereltä pyydetty kala on erittäin ilmastoystävällistä ruokaa ja sen pyynti poistaa ravinteita Itämerestä, ja sillä kannattaa korvata muita eläinproteiininlähteitä. Elinkeinojen täytyy sopeutua Itämeren muutokset vaikuttavat kaikkiin elinkeinoihin, jotka ovat kytköksissä mereen. Tämän lisäksi kaikki energiantuotantoon, asumiseen, kuluttamiseen ja matkustamiseen liittyvät elintapamuutokset, jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä, torjuvat ilmastonmuutosta myös Itämerellä
Kulttuurisella kestävyydellä tässä yhteydessä tarkoitan sitä, että paikallisväestöllä on mahdollisuus vaikuttaa oman ympäristönsä ja kulttuurinsa kehityskulkuun. Useat tutkijat ovat todenneet, että parhaat suojelutoimenpiteet syntyvät yhteistyössä paikallisväestön Kalastajien paikallinen ympäristötieto on tutkimuksessa ja päätöksenteossa liian näkymätöntä vaikka yhteistyö olisi kestävän kehityksen toteutumisen kannalta olennaista. Ongelma kuitenkin on, että tieteellisessä tutkimuksissa paikallisten ihmisten paikallinen ympäristöön liittyvä asiantuntemus jää usein huomiotta. Ja näin tietenkin kuuluu olla. Hyljeongelma nostettiin kalastajien keskuudessa selkeimmäksi syyksi kalastajien rajulle vähenemiselle, sekä suurimmaksi esteeksi kalastuksen elvyttämiselle. TEKSTI KIRSI SONCK-RAUTIO, TURUN YLIOPISTO KUVA MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Kalastajien tieto kunniaan. Näin kokonaisvaltainen kestävä kehitys, jossa olisi mukana myös sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden ulottuvuudet, ei pääse toteutumaan. Kulttuurinen kestävyys on unohdettu Tutkimuksessa totesin, että kulttuurisen kestävyyden ulottuvuuden huomioon ottaminen voi parantaa myös ekologisen ja taloudellisen kestävyyden onnistumisen mahdollisuuksia. 22 • Suomen Kalastuslehti 3 V äitöskirjassani olen tarkastellut Saaristomeren pienimuotoisen rannikkokalastuksen menneisyyttä, nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Samaan aikaan myös merimetsokanta on Suomen rannikkoalueilla kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti. Luonnontieteisiin lukeutuvan tutkimuksen piirissä ihmisen läsnäolo ekosysteemissä usein unohdetaan. Kalastajien keski-ikä on korkea, ja uusia kalastajia on vaikea houkutella alalle. Myös kestävään kehitykseen tähtäävät toimenpiteet keskittyvät pitkälti ekologiseen tai taloudelliseen kestävään kehitykseen. Näin ollen paikallisen väestön mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon on tärkeä tekijä kestävän kehityksen toteutumisen kannalta. Tärkeä paikallinen ympäristötieto Kalastukseen liittyvä hallinto luottaa tieteellisen tutkimuksen tuloksiin. Kalastajat, hylkeet ja merimetsot kilpailevat samasta resurssista, ja kalastajat ovat jäämässä alakynteen. Haasteita löytyi useita. Tässä asetelmassa piileekin rannikkokalastuksen vähemmän itsestäänselvä ongelma. Kalastajat eivät ole enää pelkästään huolissaan oman elantonsa puolesta, vaan murehtivat kalastuselinkeinon jatkuvuudesta ylipäätään. Tutkimusta varten haastattelin useita kalastajia ja kalastussektorilla työskenteleviä ihmisiä
Kalastajia kannattaa kuunnella Kalastuksen kulttuurista kestävyyttä voisi parantaa esimerkiksi kuuntelemalla kalastajien näkemyksiä elinkeinostaan, sekä ottamalla huomioon kalastajien ympäristöön liittyvää tietotaitoa niin tutkimuksessa kuin päätöksenteossa. Tästäkin syystä olisi tärkeää osallistaa kalastajat myös kalastukseen liittyvään pääKalastaja Mikael Lindholm kertomassa työstään paikallisradion kuulijoille.. Haaste onkin nyt lähteä kehittämään uusia toimintamalleja, joiden avulla tämä tavoite onnistuu. Kalastajien tietotaito ja kalastukseen liittyvä kulttuuri ovat jo itsessään arvokasta kulttuuriperintöä, ja se on vaarassa kadota. Kalastajat ovat erinomaisia asiantuntijoita mitä tulee vesistöjemme kuntoon, lajistoon ja ilmastonmuutoksenkin aiheuttamiin muutoksiin. Toisaalta paikallisväestöllä voi olla myös päätöksentekijöitä tai tutkijoita kattavampi näkemys paikallisen ympäristön tilasta ja siihen johtaneista syistä. Suomen Kalastuslehti 3 • 23 töksentekoon, myös silloin kun keskustellaan tulenaroista aiheista, kuten harmaahylkeen kannanhoidosta. Paikallisen väestön tuki ja kannatus tarvitaan, jotta ympäristönsuojelu onnistuu. Paras keino taata pienimuotoisen rannikkokalastuksen mahdollisuuden selvitä tulevaisuudessa, on antaa kalastajille tilaa tutkimuksessa ja päätöksenteossa. kanssa
24 • Suomen Kalastuslehti 3 Avannon päälle asetettava ootto-onki katsotaan seisovaksi pyydykseksi ja se vaatii aina vesialueen omistajan luvan. Eero Liekonen siirtyi eläkkeelle Lapin kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajan töistään. Lapin kalatalouskeskuksen uusi toiminnanjohtaja Anna-Leena Inkerö kuvattiin talvella Suomen pisimmän joen eli Kemijoen varrella Rovaniemellä. Vaikka hän on työskennellyt kalatalouden parissa, niin vasta nyt hänellä on aikaa harrastaa kunnolla vapaa-ajan kalastusta.
On tullut uusia toimijoita kalavesien hoitoon, mikä näkyy esimerkiksi vesistöjen kunnostamisena”, Liekonen pohtii muutosta. ”Pohdinnan paikka on nyt, koska yhteiskunta ympärillä muuttuu kaiken aikaa, ja kulunut koronaepidemian kevät on nopeuttanut muutosta omalla tavallaan”, Inkerö pohtii. Eero Liekonen teki töitään Lapin kalatalouden hyväksi kolmen eri kalastuslain voimassaolon aikana. ”Samanaikaisesti yhteiskunnan mielenkiinto vesiympäristöön on merkittävästi kasvanut. ”Kalatalousalueilla on myös enemmän päätösvaltaa ja vastuuta, mutta vain jos toiminta niissä osataan tehdä sellaiseksi, että ne palvelevat tarkoitustaan ja niillä on taloudelliset edellytykset toimia”. Tänä vuonna kalatalousalueiden toiminnassa niiden tärkein tehtävä on alueiden käyttöja hoitosuunnitelmien laatimiset, jotka luovat alueen toiminnalle raamit. TEKSTI AUNI VÄÄRÄNIEMI, PROAGRIA LAPPI KUVAT AUNI VÄÄRÄNIEMI JA EERO LIEKONEN V iime vuoden yhtenä suurimpana ponnistuksena Lapin kalatalouskeskuksessa oli kalatalousalueiden toiminnan käynnistäminen. Kalastuslait ovat ohjanneet neuvontaa, mutta kalatalouden henkilöstöja talousresurssit ovat romahtaneet. Nyt tilanne on toinen, sillä kalatalousalueet pystyvät käyttöja hoitosuunnitelmien avulla vaikuttamaan alueensa kalastukseen ja kalavesien hoitoon”, Inkerö sanoo. Anna-Leena Inkerö jatkaa nyt hänen työtään. ”Käyttöja hoitosuunnitelmista tehtiin liian teoreettisia ja konkreettisia toimintaohjeita oli liian vähän, eikä niillä ei ollut painoarvoa. ”Isot järvialueet, rajajokiasiat ja myös erämaiset vesistöt ovat Lapille ominaisia ja joilla kaikilla on omat kalataloudelliset mahdollisuutensa”, Anna-Leena Inkerö pohtii. Suomen Kalastuslehti 3 • 25 Muutosten edessä Lapin kalatalouskeskus toimii Suomen laajimman maakunnan kalatalouden asiantuntijapalvelujen tarjoajana ja yhdessä sidosryhmien kanssa kalatalouden kehittäjänä. Anna-Leena Inkerön mielestä nyt on hyvä aika kysyä, mitä lappilaiset haluavat tulevaisuudessa Lapin kalatalouskeskukselta. Neljässäkymmenessä vuodessa ammattikalastuksen luonne on Eero Liekosen mukaan muuttunut yritystoiminnaksi, jossa osaamisen vaateet ovat kasvaneet. Elämäntapakalastajia ei ole enää samalla lailla kuin ennen. Neuvonta on joutunut sopeutumaan pieneneviin resursseihin samaan aikaan, kun kalastuslain velvoitteet ovat kasvaneet. Inkerö sanoo kuluneen kevään osoittaneen, että vaihtoehtoisille asioidenhoitamiselle on löydettävä keinoja. Muihin maakuntiin verrattuna Lapissa on monia erityispiirteitä, jotka kalatalouskeskuksen on toiminnassaan otettava huomioon. Muutosten edessä Lapin kalatalouskeskus on toiminut kuluneen alkuvuoden ajan murrosvaiheessa. Lapin kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajan Anna-Leena Inkerön mielestä muutos kalastusalueista kalatalousalueiksi on ollut hyvä. Säännöstellyt vedet, kuten Suomen pisin joki Kemijoki, tuovat omat haasteensa kalojen elinympäristölle. Lapin kalatalouskeskuksen toimintamalli on muovautunut edellisen toiminnanjohtajan näköiseksi. Poikkeusaika ja siitä seuranneet määräykset ovat vaikuttaneet esimerkiksi perinteisiä kokouksia ei ole voitu pitää. Toimintaa neljänkymmenen vuoden ajan johtanut Eero Liekonen siirtyi maaliskuun alussa eläkkeelle toiminnanjohtajan tehtävistä. Aiemmilla kalastusalueilla toimintamahdollisuudet olivat rajalliset. ”Kalatalouden on pystyttävä muuttumaan maailman mukana”.
26 • Suomen Kalastuslehti 3 Lohen virkistyskalastus tuottaa taloudellisia hyötyjä yhteiskunnalle. TEKSTI HEIDI POKKI, LUONNONVARAKESKUS KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Pohjoisen lohen virkistysarvo. Kalastajan kokeman hyödyn mittaminen on kuitenkin vaikeaa. Matkakustannusmenetelmä on yksi taloudelliseen arvottamiseen käytetty menetelmä
Matkakustannusmallissa perusoletus on että mitä korkeammat matkakustannukset, sitä vähemmän kalastusreissuja kohteeseen tehdään. Lohen arvo vaihtelee Eräs keskeinen kalaan houkutteleva tekijä on lohisaalis. Valikoivat kalastajat arvostivat erityisiä kalastuspaikkoja, perhokalastusmahdollisuutta ja muiden lajien (kuin lohen) saalisvarmuutta. Aiheesta lisää: Pokki, H., Artell, J., Mikkola, J., Orell, P. Osittain tämä selittynee lohi per kalastusvuorokausi saaliskiintiöllä. Näyttäisi siis siltä, että kalastajat ovat tyytyväisiä saaliiseen tietyn saalismäärän jälkeen ja palaavat kotiin. Understanding angler profiles in cases of heterogeneous count data – a travel cost model. Kalastuksen säätelytoimenpiteillä voi siis olla hyvin vaihtelevia vaikutuksia eri kalastajaryhmien välillä. Fisheries Research 208: 145156. 2018. Tuloksena saimme, että lyhyiden, alle kolmen päivän kalastusreissujen keskimääräinen arvo oli 121 euroa ja pidempien kalastusreissujen 159 euroa. B., Olsen, S. https://doi.org/10.1016/j.fishres.2019.105377. Tämä viittaisi siihen, että lohikantojen hyvällä hoidolla on vaikutusta kalastuskäyttäytymiseen ja siten siitä koettuun virkistyshyötyyn. Onko saalismäärällä vaikutusta. Tulokset myös osoittivat, että korkeamman tulotason kalastajat kävivät useammin Tenolla kuin alhaisemman tulotason, ja he myös viipyivät Tenolla kalastusreissulla vähemmän aikaa. Luonnon tarjoaman virkistyskokemuksen arvon määrittämiseen on kehitetty taloudellisia arvottamismenetelmiä, joista yksi usein käytetty on matkakustannusmenetelmä. Valuing recreational salmon fishing at a remote site in Finland: A travel cost analysis. Toisaalta tulosta selittää se, että aineistossa oli mukana myös paikallisia kalastajia, jotka voivat joustavammin muuttaa kalastusreissun kestoa saalismäärän mukaan. Kyselyaineiston avulla voidaan käyntikertojen määrän, matkakustannusten ja muiden oleellisten tekijöiden avulla muodostaa kalastusmatkojen määrälle kysyntäkäyrä, jonka avulla voidaan laskea keskimääräisen kalastusmatkan arvo kalastajalle. Tämän tuloksen saimme Tenoa koskevassa matkakustannustutkimuksessa, jossa hyödynnettiin Luken keräämää kyselyaineistoa vuodelta 2011. Lohen kalastuksen taloudellista arvoa tutkittiin matkakustannusmenetelmällä myös Tornionjoella hyödyntäen kyselydataa vuodelta 2016. Suomen Kalastuslehti 3 • 27 L ohen virkistyskalastus tuottaa merkittäviä taloudellisia hyötyjä yhteiskunnalle, mutta aiheesta on vielä kohtuullisen vähän tutkimustuloksia päätöksentekijöiden hyödynnettäväksi. Näyttäisi, että Tornionjoella lohta on kohtalaisen hyvin saatavilla, jolloin lohikannan kasvattaminen ja saalisvarmuuden parantaminen ei välttämättä enää lisää kalastusreissujen määrää, vaan joen houkuttelevuutta kalastuskohteena parantavat muut tekijät. Toisaalta pitkä matkustaminen kalastuskohteeseen tarkoittaa myös sitä, että kalastusreissulla viivytään pidempään ja silloin esimerkiksi paikalliset majoitusja ravintolapalvelut voivat tulla matkakustannusten ohella olennaisiksi kysyntää määrittäviksi tekijöiksi. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa onko kalastajaprofiililla vaikutusta kalastusmatkojen määrään ja kalastusreissun kestoon. 2020. Maalaisjärjellä ajateltuna positiivinen saaliskokemus motivoisi kalastajaa tulemaan uudestaan kalaan tulevaisuudessa. & Romakkaniemi, A. https://doi.org/10.1016/j.fishres.2018.07.013 Pokki, H., Jacobsen, J. Virkistyskalastuksesta kalastajan kokemalle hyödylle on vaikeaa löytää markkinoilta havaittavaa taloudellista arvoa, sillä kalan arvo virkistyskokemuksena on erilainen kuin kulutustuotteena tai paikallistalouden näkökulmasta. Helppoa kalastusta hakevat kalastajat puolestaan pitivät tärkeinä muun muassa venekalastusmahdollisuutta, toimivaa lupasysteemiä ja joen helppoa saavutettavuutta. On myös tärkeää ymmärtää, että kalastajilla on erilaisia mieltymyksiä mikä vaikuttaa kalastuskäyttäytymiseen. Kalastaja kävi Tenolla useammin kalassa, jos hän oli saanut lohisaalista edellisellä kaudella. Tornionjoen aineiston perusteella näyttäisi siltä, että yllättävää kyllä korkeampi saalistaso ei lisännyt, vaan vähensi kalastusreissujen määrää ja kalastusreissun pituutta. B. Fisheries Research 221, 105377. Kalataloushallinto tarvitsee lisää tutkittua tietoa, jotta kalaresurssien hallinta on kestävää, vapaa-ajan kalastusmahdollisuuksia voidaan kehittää oikeaan suuntaan ja edistää kalastusmatkailua. Tornionjoella näyttäisi tulosten perusteella olevan kolme tyypillistä kalastajaryhmää, jotka eroavat mieltymyksiltään: luontoihmiset (28 % otoksen kalastajista), helppoa kalastusta hakevat (36 %) ja valikoivat kalastajat (35 %). & Ovaskainen, V. Luontoihmisille saalista tärkeämpää on luontokokemus, vapaana virtaava joki ja erämaisuuden kokeminen. Menetelmän oletuksena on, että kalastajien matkakustannukset paljastavat minimin sille kuinka paljon he ovat valmiita maksamaan kalastuksesta ja siten mikä kalastuksen hyöty heille on. Tulokset osoittivat, että valikoivat kalastajat tekivät enemmän lyhyitä alle kolmen päivän reissuja ja luontoihmiset enemmän pitkiä reissuja kuin muut kalastajaryhmät. Kalastajan saama virkistyshyöty lohen kalastuksesta oli 235?– 338 euroa kalastusreissua kohden ja vuoden 2011 kokonaisvirkistysarvoksi arvioitiin 2,6?– 3,7 miljoonaa euroa
PE KK A KÄ M ÄR ÄI N EN. 28 • Suomen Kalastuslehti 3 Särjen uusi Suomen ennätys on 1,42 kiloa
”Olimme yöllä otsalampun valossa lirkkimässä hietatokkoja. Ahvenet toki saatiin, mutta niiden lisäksi verkkoon oli tarttunut kolmisenkymmentä isoa särkeä. Hyväksyttyjen ennätysten lisäksi lautakunnan käsiteltäväksi saapui kuluneen vuoden aikana paljon isoja kaloja, mutta ne eivät yltäneet uusiksi ennätyksiksi. Tällä kertaa ahvenet eivät huolineet niille tarjottuja vieheitä ja ruoka-ahventen saamiseksi päätettiin laskea verkko. Suomen Kalastuslehti 3 • 29 Jättisärki ja iso hietatokko Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana kaksi uutta ennätystä. Kalan pyytäneelle Pekka Kämäräiselle isot särjet eivät tulleet yllätyksenä. Vasta myöhemmin punnituspaikalla selvisi, että pyytämäni 7,9 senttinen hietatokko oli uusi Suomen ennätys”, kuvaili Toni tapahtumaa. Erinomaista materiaalia purkkisärkiin. Lautakunta jätti ilmoituksen kä. Hietatokko yllätti kalastajan Toni Keinänen osallistui Helsingin Kalamaraton lajikalastuskilpailuun toukokuussa 2019. Lammessa on kaiken kokoista särkeä, mutta tavallista runsaammin kilon kokoluokan kaloja. Tarjosin pientä kärpäsentoukanpalalla varustettua koukkua kalalle, joka nappasi kiinni. Niiden joukossa oli uusi Suomen ennätyssärki. Uusia ennätyskaloja ovat särki 1,42 kg ja hietatokko 7,9 cm. Huomasin kalojen joukossa yhden muita suuremman yksilön, jota päätin tavoitella. SE-listalla on 80 kalalajia ja kuusi rapulajia. Lammen täydeltä isoja särkiä Kuusamolaisesta lammesta nousi verkoilla viime syyskuussa useampi yli kilon painoinen särki. Aurinkoahven on luokiteltu koko EU:n alueella haitalliseksi vieraslajiksi, joita ei saa päästää ympäristöön. Useamman kalamaratonin jäljiltä eri kalalajit ja niiden pyytäminen oli jo Tonille tuttua, mutta ennätyskalan saaminen oli täydellinen yllätys. Lisäksi särjet ovat hyvän mukaisia, kuulemma kuin siikaa söisi. Lammessa on runsaasti katkaa, jota särjet käyttävät ravinnokseen Särjistä tulee tällä ravinnolla isoja ja rasvaisia. Suurin kaloista painoi 1,42 kiloa, mikä on uusi Suomen ennätys. Edellisellä reissulla kaverin valmistamaan 12 senttiseen puuvaappuun oli iskenyt kilon särki. Haitallista vieraslajia ei hyväksytty listalle Ennätyskalalautakuntaan tuli myös ilmoitus aurinkoahvenesta, joita on laskettu luvatta muutamiin luonnonvesiin Turun seudulla. Ennätyskokoisen kalan pyytäminen on haastavaa, koska listalla on jo monta kovaa tulosta. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO E nnätyskalalautakunta on pitänyt uutta 2000-luvun ennätyskalojen listaa 20 vuotta. Pelko ei ollut turha. Lampi on hänelle tuttu kalapaikka. Tavallisemmin sieltä käydään hakemassa isoja kilon ahvenia, kerran uistimeen on tarttunut seitsenkiloinen hauki. Pekan mukaan lammen särkien keskikoko on hirveä. Osan kaloista hän laski takaisin, osasta tehtiin purkkisärkeä, mutta suurimmat hän vei lähikauppaan punnittaviksi. Omien sanojensa mukaan Pekkaa hieman jännitti verkon kokeminen, koska tavallisesti hän on kalastanut lammella vain vapavälinein ja hän tiesi lammen kalojen koon. Verkkosaalis oli liian painava veneeseen nostettavaksi
Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu hyväksyttyihin Suomen ennätyskalan punnitusvälineisiin. Punnituksen todistajiksi kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. kalalaji paino/pituus pvm vesistö kunta pyyntitapa ahven 2,87 kg 4.9.2010 Ahvenanmaa Kökar virveli allikkosalakka 9,1 cm 3.6.2018 lampi Muurla onki ankerias 4,666 kg 16.5.2009 Katumajärvi Hämeenlinna rysä elaska 26,3 cm 24.1.2005 Pohjanlahti Pori trooli harjus 2,47 kg 13.4.2011 järvi Utsjoki pilkki jäältä hauki 18,8 kg 19.5.2009 Oijärvi Ii verkko hietatokko 7,9 cm 25.5.2019 Suomenlahti Helsinki onki hopearuutana 3,497 kg 13.9.2010 Vantaanjokisuu Helsinki onki härkäsimppu (meri) 0,924 kg 7.1.2012 Suomenlahti Inkoo verkko härkäsimppu (sisävedet) 15,6 cm 29.10.2005 Melavesi Kuopio verkko imukala 0,15 kg 28.3.2005 Pohjanlahti Pori trooli isosimppu 0,71 kg 6.5.2012 Väärämaan salmi Rymättylä verkko isotuulenkala 35,5 cm 2.6.2016 Pohjanlahti Pori verkko kampela 1,06 kg 3.6.2001 Saaristomeri Kemiö verkko karppi 21,44 kg 24.4.2004 Hormajärvi Lohja tuulastus kiiski 0,285 kg 1.1.2002 Kemijoki Rovaniemen mlk verkko kilohaili 15,6 cm 28.3.2005 Pohjanlahti Pori trooli kirjoeväsimppu 12,8 cm 19.8.2004 Viantienjoki Simo sähkökalastus kirjolohi 9,66 kg 6.12.2008 Saimaa Sulkava verkko kivennuoliainen 18,7 cm 28.9.2007 Kellankoski Konnevesi sähkökalastus kivinilkka 0,485 kg 4.6.2002 Pohjanlahti Pori verkko Hietatokon uusi Suomen ennätys on 7,9 senttimetriä. Ennätyskalat, ilmoituslomakkeet ja ohjeet löytyvät osoitteesta https://ahven.net/kalastus/ennatyskalat/ Ennätyskalalautakunnan hyväksymät 2000-luvun Suomen ennätyskalat lajeittain aakkostettuna. 30 • Suomen Kalastuslehti 3 sittelemättä, koska se ei halua olla millään tavalla edistämässä haitallisen vieraslajin levittämistä Suomeen. Punnituksessa oltava tarkka Moni mahdollinen ennätys on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen. JU SS I PE N N AN EN. Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu ohjeiden mukaan
Suomen Kalastuslehti 3 • 31 kivisimppu 13,6 cm 27.9.2007 Glomsån Espoo sähkökalastus kolmipiikki 9,4 cm 15.6.2011 Saaristomeri Parainen rysä kuha 14,09 kg 10.5.2013 järvi Etelä-Häme uistelu kuore 0,26 kg 23.4.2007 Suomenlahti Kotka verkko kymmenpiikki 11,5 cm 13.6.2006 Rytilampi Kuusamo katiska lahna 7,45 kg 7.6.2003 Immalanjärvi Imatra verkko lahna 7,45 kg 21.11.2018 lampi Juva verkko liejutokko 4,6 cm 8.6.2005 Suomenlahti Hanko nuotta lohi (merilohi) 27,4 kg 9.6.2001 Pohjanlahti Lohtaja loukku lohi (järvilohi) 12,4 kg 15.10.2002 Puulavesi Kangasniemi verkko made 8,05 kg 9.4.2018 Haapajärvi Iisalmi verkko makrilli 0,591 kg 17.10.2010 Saaristomeri Piikkiö verkko meribassi 0,46 kg 27.7.2007 Suomenlahti Kotka rysä miekkasärki 0,91 kg 8.4.2010 Saimaa Joutseno verkko muikku 0,55 kg 1.10.2004 Inarijärvi Inari verkko mustatokko 11,7 cm 21.8.2015 Suomenlahti Hanko verkko mustatäplätokko 0,242 kg 6.5.2015 Suomenlahti Helsinki verkko mustatäplätokko 0,242 kg 26.5.2017 Suomenlahti Helsinki verkko mutu 12,3 cm 28.5.2004 Iso-Kielisenjärvi Pello sumppu nahkiainen (meri) 46,6 cm 17.12.2011 Kokemäenjoki Harjavalta rysä nahkiainen (sisävedet) 23,5 cm 10.10.2013 Orivesi Kitee moottoriuistelu nieriä 6,51 kg 21.6.2009 Puruvesi Kesälahti uistelu nokkakala 1,07 kg 28.5.2009 Saaristomeri Parainen rysä pasuri 0,868 kg 5.6.2003 Ähtävänjoki Pedersöre onki piikkikampela 2,85 kg 25.5.2001 Suomenlahti Porvoo verkko piikkimonni 0,53 kg 16.7.2001 Rahitunlammi Janakkala katiska piikkisimppu 14,7 cm 17.10.2012 Saaristomeri Parainen verkko pikkunahkiainen 16,9 cm 15.9.2010 Hukkajoki Suomussalmi sähkökalastus pikkutuulenkala 14 cm 9.8.2013 Pohjanlahti Pori rysä pilkkusilli 1,515 kg 5.10.2002 Saaristomeri Nauvo verkko punakampela 0,274 kg 14.3.2005 Pohjanlahti Pori trooli puronieriä 2,17 kg 12.6.2004 Piehinkijoki Raahe virveli rantanuoliainen 10,0 cm 16.5.2015 Suomenlahti Kotka onki rasvakala 0,232 kg 27.4.2005 Suomenlahti Porvoo verkko ruutana 2,99 kg 12.3.2018 Jalasjärvi Jalasjärvi verkko salakka 24,8 cm 3.5.2009 Pitkämön tekojärvi Kurikka onki
32 • Suomen Kalastuslehti 3 sarda 2,15 kg 26.7.2011 Suomenlahti Inkoo rysä sardelli 16,5 cm 4.9.2015 Pohjanlahti Pori verkko seipi 0,193 kg 19.5.2017 Suomenlahti Kotka rysä seitsenruototokko 4,5 cm 25.8.2009 Suomenlahti Hanko nuotta siika 7,08 kg 15.7.2000 Syvälampi Nummi-Pusula soutu-uistelu silakka 0,726 kg 6.6.2002 Saaristomeri Dragsfjärd verkko silokampela 0,465 kg 29.7.2008 Suomenlahti Hanko verkko siloneula 30 cm 5.3.2010 Saaristomeri Naantali verkko sinisampi 7,75 kg 2.7.2017 Pohjanlahti Merikarvia verkko sorva 1,24 kg 15.12.2008 Suomenlahti Kirkkonummi verkko sulkava 1,130 kg 13.3.2017 Hiidenvesi Lohja verkko suutari 4,07 kg 23.7.2018 järvi Laitila verkko särki 1,42 kg 22.9.2019 lampi Kuusamo verkko särmäneula 23,6 cm 22.9.2006 Ahvenanmaa Vårdö verkko säyne 4,13 kg 17.8.2015 Kemijoki Kemijärvi virveli taimen (meritaimen) 13,115 kg 20.5.2016 Pohjanlahti Pori verkko taimen (järvitaimen) 10,42 kg 22.8.2014 Inarinjärvi Inari pitkäsiima teisti 18,6 cm 15.9.2016 Pohjanlahti Pori verkko toutain 7,31 kg 29.3.2016 Lohjanjärvi Lohja verkko turpa 3,634 kg 27.4.2016 Kymijoki Inkeroinen onki turska 26,09 kg 30.6.2016 Ahvenanmeri Lemland verkko tähtisampi 1,806 kg 28.5.2003 Suomenlahti Kirkkonummi verkko täpläsilli 1,1 kg 30.5.2006 Saaristomeri Piikkiö rysä törö 17,2 cm 16.9.2010 Vantaanjoki Vantaa sähkökalastus valkoevätörö 13,7 cm 30.9.2015 Saimaan kanava Lappeenranta sähkökalastus vaskikala 14,5 cm 17.5.2008 Suomenlahti Porvoo verkko venäjänsampi 3,88 kg 10.7.2008 Suomenlahti Pyhtää rysä viisipiikki 5,8 cm 25.7.2015 lampi Lohja onki viisipiikki 5,8 cm 30.6.2018 lampi Lohja onki vimpa 0,764 kg 9.3.2015 Kymijoki Ahvenkoski verkko jokirapu 16,5 cm 29.8.2001 Kemijoki Tervola merta kapeasaksirapu 13,7 cm 27.8.2002 Kivijärvi Luumäki merta liejutaskurapu 2,59 cm 10.9.2013 Saaristomeri Kaarina verkko rantataskurapu 3,3 cm 13.6.2008 Saaristomeri Naantali merta täplärapu 19,8 cm 24.8.2009 Päijänne Sysmä villasaksirapu 8,5 cm 12.12.2006 Saaristomeri Parainen verkko
Joskus on tavattu lähes hopeisia tai vihreitä yksilöitä. 5. 7. 6. Hauki jännittää ennen saaliin kimppuun käymistä ruumiinsa S-kirjaimen muotoon. 2. Muinaisille suomalaisille hauki on ollut erittäin merkittävä ja arvostettu kala. Hauettomia vesistöjä löytyy vain korkeimmilta tunturiylängöiltä ja avomereltä. 3. TA PI O G U ST AF SS O N TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA Kasvokuva ensimmäistä kesäänsä elävästä hauesta.. 10. Koirailla aukko on T-kirjaimen muotoinen ja naarailla se on pyöreä. Suomen Kalastuslehti 3 • 33 1. Vihreä väri aiheutuu aineenvaihdunnan häiriöistä. Hauen iskeytyessä rakettimaisesti saaliin kylkeen on nopeutta kalalla keskimäärin 1,7 metriä sekunnissa, enimmillään nopeutta saattaa olla paljon enemmänkin. Lähde: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. Keväisin hauki on pelastanut monet nälkäkuolemalta, kun muusta ravinnosta on ollut pulaa. Hauen väritys on monelle tuttu, mutta hauen värityksessäkin ilmenee poikkeuksia. 10 faktaa hauesta Hauki (Esox lucius) on tuttu kalalaji varmasti kaikille kalastajille niin merialueella kuin sisävesillä koko Suomessa. Ikäennätystä pitää hallussaan Inarista pyydetty haukinaaras, jolla oli ikää 40 -vuotta. 4. Kuivattu hauki on myös kuulunut tärkeänä osana kuninkaan ja kirkon keräämiin verokymmenyksiin. Hauki on kestävimpiä kalojamme veden happamuuden suhteen. 9. Kalevalassa puolestaan hauki on esiintynyt taikavoimaisena jättiläiskalana. Kasveihin takertuneet poikaset muistuttavat suuresti kasvinosia, joten ne eivät kiinnitä petojen huomiota. Haukea esiintyy vesissä, joiden pH on alle 4 tai vastaavasti pH:n ollessa 9,5-9,8. Hauki pystyy lisääntymään 8-9 promillen suolapitoisuudessa Itämeressä. Käärmeen ohella hauella on ollut kyky kulkea elävien ja kuolleiden maailmojen välillä uimalla järven pohjan kautta tuonelaan. Suomessa hauki viihtyy lähes kaikissa vesistöissä. Hauki on maailman laajimmalla alueella elävä sisävesikala. Suomen kalat. Koirashauen ja naarashauen voi erottaa toisistaan niiden sukuaukon perusteella. 8. Hauen poikasilla on päässään kiinnittymiselin, jonka avulla ne kiinnittyvät vesikasvillisuuteen 4-7 vuorokaudeksi
34 • Suomen Kalastuslehti 3 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille, kalastuksenvalvojille ja muille kalatalouden parissa toimiville. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastussäädöksiä 2019 Keskeiset kalataloutta käsittelevät säädökset. Hinta 15,00 €
1.1.2020 PÄÄTÖKSISTÄ ilmoittaminen kuitenkin muuttui, ja jatkossa nähtäville asettamisesta ilmoitetaan yleisessä tietoverkossa viranomaisen verkkosivuilla ja tarpeen vaatiessa sellaisessa sanomalehdessä, josta vastaanottajan voidaan olettaa parhaiten saavan tiedon. Lisäksi silloin, kun asiakirja on annettava tiedoksi yli kolmellekymmenelle tiedossa olevalle henkilölle, tai kun henkilöiden lukumäärää ei tiedetä, käytetään yleistiedoksiantoa. Vaikka hallintolain pykälissä puhutaan viranomaisesta, niillä tarkoitetaan myös kalatalousalueen toimielimiä. Ilmoituksesta on käytävä ilmi mitä asia koskee, ja siinä on oltava maininta siitä, missä ja mihin ajankohtaan asti asiakirja pidetään nähtävillä. Hallintolain 55§ säätää hallintopäätöksen ja muun asiakirjan tiedoksiantomenettelyistä, eli siitä, miten päätöksestä ilmoitetaan asianosaisille ja muille, joilla on oikeus hakea päätökseen muutosta oikaisulla tai valittamalla. Viranomaisen verkkosivuilla tiedottamista pidetään hallintolain 62§ muutoksen jälkeen nyt siis ensisijaisena tiedoksiantomenettelynä. Suomen Kalastuslehti 3 • 35 LAKIASIAA KAIKISTA KALATALOUSALUEEN päätöksistä tulee tiedottaa hallintolain mukaisesti, jotta määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiselle alkaa kulua ja päätökset voivat tulla lainvoimaisiksi. Kunnes verkkosivu on sääntöihin kirjattu, tulee asiakirjan nähtäville asettamisesta ilmoittaa hallintolain 62§ mukaisesti sellaisessa sanomalehdessä, josta vastaanottajan voidaan otaksua parhaiten saavan tiedon. Vuoden 2019 loppuun asti asiakirjan nähtäville asettamisesta tuli ilmoittaa virallisessa lehdessä ja sen lisäksi viranomaisen ilmoitustaululla tai sellaisessa sanomalehdessä, josta vastaanottajan voitiin olettaa parhaiten saavan tiedon. Nämä tarkoittavat sitä, että asiakirja annetaan tiedoksi esimerkiksi postitse. Irena Pirhonen Kalatalouden Keskusliitto Muutoksia kalatalousalueiden päätöksistä tiedottamiseen. Kalatalousalue päättää itse verkkosivusta, jolla päätöksistä ilmoitetaan, esimerkiksi kalatalousalueen omalla verkkosivulla. Ilmoituksessa on lisäksi mainittava ajankohta, jona se on julkaistu viranomaisen verkkosivuilla ja todettava, että tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kyseisestä julkaisemisajankohdasta. Tämä koskee oleellisesti kalatalousalueita. Kun kalatalousalue tekee jonkin päätöksen, käytetään yleistiedoksiantomenettelyä, jotta jokainen, jota asia koskee, saa asian tiedoksi. Tämä asia kannattaakin ottaa pikimmiten kalatalousalueen yleiskokouksen käsiteltäväksi. Jos kalatalousalueella ei ole omia verkkosivuja, tulee sen sopia jonkun tahon kanssa ilmoitusten julkaisemisesta. Tiedoksianto voidaan toimittaa joko tavallisena tai todisteellisena tiedoksiantona. Virallisessa lehdessä tiedottamisesta luovutaan ensisijaisena menettelytapana. Tulee kuitenkin muistaa, että jos ilmoitusta ei voida tietoliikennehäiriöiden tai muun tähän rinnastettavan syyn vuoksi julkaista viranomaisen verkkosivuilla, asiakirjan nähtäville asettamisesta on tällöin ilmoitettava myös virallisessa lehdessä. Hallintolakiin on tullut muutos vuoden 2020 alusta, koskien hallintolain mukaista päätösten yleistiedoksiantoa. Hallintolain 62§ säätää tarkemmin yleistiedoksiannosta. Kalatalousalueen säännöt ovat tässäkin tilanteessa avainasemassa, eli verkkosivu tulee olla kirjattu kalatalousalueen sääntöihin. Jos sitä ei voida edellä tarkoitetuin tavoin toimittaa, se toimitetaan yleistiedoksiantona
Sininen kaulanauha turvalukituksella. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. 36 • Suomen Kalastuslehti 3 Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN KORTTIKOTELO Muovinen läpinäkyvä korttikotelo kalastuksenvalvojan korttia varten. Hinta: 6 € KALASTUKSENVALVOJAN LAKKI Kalastuksenvalvojan lakki lämpimiin keleihin. Hinta: 18 € Muista hankkia ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Lähde Luonnonvarakekus. Edellisvuoteen verrattuna tuontimäärä pieneni 17 miljoonalla kilolla. Tärkeimmät kalan ja kalatuotteiden tuontimaat olivat Norja, Ruotsi, Tanska ja Viro. Tärkeimmät kalan ja kalatuotteiden vientimaat olivat Iso-Britannia, Ranska, Liettua, Viro, Puola, Tanska ja Ruotsi. Suomeen tuotiin 100 miljoonaa kiloa kalaa ja kalatuotteita vuonna 2019. 87 Mkg 487 M€ 100 Mkg 163 M€. Suomen Kalastuslehti 3 • 37 Kalan vienti kasvoi ja tuonti pieneni Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomesta vietiin kalaa ja kalatuotteita 87 miljoonaa kiloa vuonna 2019. Tuonnin arvo, 487 miljoonaa euroa, laski noin 39 miljoonalla eurolla. Viennin arvo, 163 miljoonaa euroa, laski kuitenkin noin 18 miljoonalla eurolla. TA PI O G U ST AF SS O N KALAT NUMEROINA Kalan viennin ja tuonnin määrä ja arvo Suomessa vuonna 2019. Viennin määrä kasvoi vajaalla kahdella miljoonalla kilolla edellisvuodesta
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Uutta valvontaan Hinta 15,00 € Uutta! Kalastuksenvalvojan kenttäkäsikirja on tiivistetty, taskussa mukana kulkeva ja vedenkestävä tietopaketti. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta 10,90 €. 38 • Suomen Kalastuslehti 3 Tilaa nyt! ahven.net Kalastuksenvalvojan opas on selkeä esitys suomalaisesta kalastuslainsäädännöstä valvonnan näkökulmasta
30.4. TA PI O G U ST AF SS O N. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. 5 7.8. 12.6. 6 11.9. 7 16.10. 13.11. VISULAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Eura Print Oy, Eura 2020 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 4/2020 ilmestyy pe 12.6. 18.12. 7.2. Mitä uutta tietoa kyseinen ankerias meille antoi. 4.9. Suomen Kalastuslehti 3 • 39 ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton Jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET Heidi Moisio p. 2 21.2. 4 15.5. krs 00700 Helsinki p. 3 3.4. Lisääntymisvalmis suomalainen ankeriasnaaras yllätti tutkijat viime vuoden keväällä. 20.3. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN Nro Aineisto Ilmestyy 1 10.1. 8 20.11. 9.10
Kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Valvojan viestimerkit Tilaa nyt! ahven.net Hinta 15,00 € (100 kpl/väri)