Suomen Kalastuslehti 3 • 1 3/2021 Unelmana ammatti 10
Kaksi kiinnikettä takaa pinssin liikkumattomuuden. Hinta: 5,50 € EMALOIDUT KALAPINSSIT Emaloitu, värikäs ja laadukas pinssi. 2 • Suomen Kalastuslehti 3 Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net TINAPINSSIT Korkealaatuiset tinapinssit. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Pinssin takana yksi kiinnike. Hinta: 3,50 € Muista hankkia ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto TA PI O G U ST AF SS O N EE RO H AK AL A JU KK A PÖ N N I. Suomen Kalastuslehti 3 • 3 Sisältö 10 Unelmana ammatti 14 Uutta vauhtia kalakauppaan 16 Kalatalousneuvonta 130 vuotta 20 Kalastus on IN 22 Joka kymmenes kalastaja sai huomautuksen 24 Rasvakaloja, silakoita ja tutkimusta 28 Jättimuikku ja muita ennätyksiä 36 Osakaskunnat ja y-tunnus 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 36 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 16 24 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Marko Salmisen tavoitteena on kalastajan ammatti
Hinta 10,90 €. Hinta 15,00 € Kalastuksenvalvojan kenttäkäsikirja on tiivistetty, taskussa mukana kulkeva ja vedenkestävä tietopaketti. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Edessä valvojankoe. Tilaa nyt! ahven.net Kalastuksenvalvojan opas on selkeä esitys suomalaisesta kalastuslainsäädännöstä valvonnan näkökulmasta
Hanke sai tukea maaja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroista. Yhteisestä karttapohjasta löytyvät nettisivulinkkien lisäksi kalatalousalueiden perustiedot sekä kalastusrajoitukset kyseessä olevalla alueella. Näyttää siltä, että pakon edessä kotimaassa lomailevat ja etätöihin mökeilleen siirtyneet kansalaiset ovat löytäneet uudelleen pitkään vähenemässä olleen pyydyskalastuksen. Kalastuslehden tässä numerossa voit tutustua kalastuslupien ja -tarvikkeiden myyjille tekemämme kyselyn tuloksiin. Nettisivunsa ajallaan päivittäneet ja sähköiseen luvanmyyntiin siirtyneet alueet ovat voineet nyt kuoria kermat päältä kasvaneista rahavirroista. Suomen Kalastuslehti 3 • 5 Kotitarvekalastuksen renessanssi PÄÄKIRJOITUS Nettisivunsa ajallaan päivittäneet ja sähköiseen luvanmyyntiin siirtyneet alueet ovat voineet nyt kuoria kermat päältä.” KULUNEEN VUODEN poikkeusolot lisäsivät selkeästi kalastonhoitomaksujen myyntiä, mutta mitä muutoksia itse kalastuksessa tapahtui. Ilahduttava kehityssuunta. Keskusliiton ja Kaakkois-Suomen AMK:n yhteistyönä toteutettu hanke tuotti kalatalousalueiden käyttöön uuden nettisivupohjan sekä avusti kalatalousalueita sivujen käyttöönotossa. Uuden sivupohjan otti tässä vaiheessa käyttöön 30 kalatalousaluetta ja aineisto käyttöohjeineen on käytettävissä myös jatkossa nettisivuja tekeville tai uudistaville kalatalousalueille. KASVANEESEEN TIEDONTARPEESEEN pyrki vastaamaan myös viime vuonna aloitettu Kalatalousalueet kartalle -hanke, joka on nyt loppuraporttivaiheessa. LISÄÄNTYNYT KALASTAJIEN määrä on kasvattanut myös tiedontarvetta ja esimerkiksi kalastuslupien myyntipaikkoja on kyselty viime vuoden aikana ahkerasti. Viralliset saalistilastot kertovat myöhemmin lopullisen totuuden mutta vaikuttaa, että mökkeilyn yhteydessä on ainakin yritetty pyytää entistä enemmän särvintä pöytään kotitarpeeksi. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. AJANTASAISET LINKIT kalatalousalueiden uusille sekä vanhoille nettisivuille löytyvät saman hankkeen tuottamasta koko maan kattavasta karttapohjasta, jonka löydät Keskusliiton ahven.net-sivuilta kalatalousalueet-otsikon alta
Karttakeskuksen kustantamaan kirjaan kannattaa tutustua, jos Jäämeren kalastus on lähellä sydäntä. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Haku on jatkuva ja vuosittain sitä voidaan myöntää enintään 400 kpl poistetun halliuroksen käsittelemiseksi. Poikkeuslupa on myönnetty kahdeksi vuodeksi. 6 • Suomen Kalastuslehti 3 LYHYET Poikkeuslupa 400 merimetsolle Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt Paraisten-Nauvon kalatalousalueelle poikkeusluvan merimetsojen ampumiseen. Samassa annetaan vinkkejä eri kalalajien pyynnistä ja pyyntivälineistä. ELY-keskus kuitenkin arvioi, etteivät merimetsot aiheuta alueella vakavaa kalastovahinkoa. Keskimääräinen maksettu avustussumma oli 475 euroa yksilöltä. KIRJA JÄÄMEREN KALASTUKSESTA Kalatalouden Keskusliiton eläkkeelle jäänyt toiminnanjohtaja Markku Myllylä on kirjoittanut kirjan Jäämeren kalastuksesta. Poikkeuslupa merimetsojen ampumiseen on myönnetty metsille aiheutuvan vakavan vahingon estämiseksi. VAHINKOHYLKEIDEN POISTOON AVUSTUSTA Varsinais-Suomen ELY-keskus myöntää avustuksia kaupalliselle kalastukselle ja kalankasvatukselle vahinkoja aiheuttavien harmaahyljeurosten poistamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Varsinais-Suomen ELY-keskus käsittelee valtakunnallisesti kaikki rauhoitettuja lintuja, kuten kuvan merimetsoja, koskevat poikkeuslupa-asiat. Lisätietoa avustuksesta löytyy ELY-keskuksen nettisivuilta. Vuoden 2020 aikana poistettiin kaikkiaan 48 kalanpyydyksiltä ammuttua tai niihin hukkunutta halliurosta. Kirjassa esitellään erityyppisiä kalastuspaikkoja Norjan pohjoisella rannikolla lännestä itään. Luvalla saa ampua vuodessa 200 merimetsoa. Lupaa oli haettu myös vakavan kalastovahingon estämiseksi
Ohjeet löytyvät Kalatalouden Keskusliiton nettisivuilta kohdista Osakaskunnat ja Kalatalousalueet. Muutos tarkoittaisi sitä, että metsästysja kalastusluvat olisivat jatkossa verovapaita henkilökuntaetuja. KALASTUSLUPIA LIIKUNTAEDUILLA. Suomen Kalastuslehti 3 • 7 LYHYET TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO MITEN OSALLISTUA ETÄKOKOUKSEEN. Kalatalouden Keskusliitto on kirjoittanut vinkit vuoden 2021 kuntavaaleihin, siitä miten kunnat voivat päätöksillään ja toiminnallaan edistää paikallista elinvoimaista yritystoimintaa ja vetovoimaista kalastusta. KUNTAVAALIT 2021 Kunnissa tehtävillä päätöksillä on suuri vaikutus siihen, millaiset edellytykset vapaa-ajankalastukselle ja kalatalouselinkeinoille on kunnan alueella. H EI D I M O IS IO. Lupia voisi tämän jälkeen hankkia työnantajan tarjoamilla liikuntaja kulttuuriseteleillä tai vastaavilla sähköisillä eduilla. Kalatalouden Keskusliitto on laatinut helpot ja selkeät ohjeet, miten käyttää etäkokoussovelluksia kuten Teams, Google Meet ja Zoom. Vinkit löytyvät Ahvennetin Ajankohtaista-osiosta. Etäkokous tulossa, miten osallistua. Metsähallitus esitti maaliskuun alussa, että eräharrastukset luettaisiin työntekijöiden omaehtoisiksi liikuntaja kulttuuriharrastuksiksi. Tai pitääkö sinun järjestää etäkokous. Kannattaa tutustua vinkkeihin ja kysellä, miten oman kunnan ehdokkaat ovat huomioineet kalastuksen
Ruokavirasto 22.3.2021 Karttaa klikkaamalla tulevat esiin kalatalousalueen tiedot sekä linkki kalatalousalueen nettisivuille. Nyt todettu Suomessa uusi tyyppi Pc on ominainen Pohjois-Amerikan eteläosan suoravuille. 8 • Suomen Kalastuslehti 3 LYHYET Kalatalousalueet löytyvät nyt kartalta Uusi Kalatalousalueet kartalla -palvelu auttaa tutustumaan kalatalousalueisiin ja löytämään oman kalatalousalueesi. Toinen vaihtoehto on akvaariossa elävän tartunnankantajaravun tai itiöitä sisältävän akvaarioveden pääseminen luontoon. Hanke on toteutettu Kalatalouden Keskusliiton ja KaakkoisSuomen AMK:n yhteishankkeena ja se on saanut rahoitusta maaja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroista. VE SA KA RT TU N EN , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. UUSI RAPURUTTOTYYPPI KEMIJOELTA Vuoden 2020 lokakuussa Kemijoen suulta pyydetyistä jokiravuista on Ruokaviraston tutkimuksissa todettu rapuruttotartunta. Suomalaiset rapuruttotapaukset ovat tähän saakka olleet joko täplärapujen kantamaa täpläraputyyppiä Ps1 tai jokiravuissa esiintyvää rapuruttotyyppiä As, jonka alkuperäinen isäntälaji on tuntematon. Leviämisreittinä Kemijoen tapauksessa saattaa olla laivaliikenteen mukana alueelle päätynyt villasaksirapu, joita on havaittu yksittäisinä pitkin koko rannikkoaluetta. Kartan lisäksi hanke tuotti kalatalousalueiden käyttöön nettisivupohjan sekä avusti kalatalousalueita nettisivujen käyttöönotossa. Tartunnan aiheuttaja on rapuruttotyyppi Pc, jota Suomessa ei ole aiemmin esiintynyt. Euroopassa sitä on todettu maissa, joissa suorapuja esiintyy myös luonnossa, kuten Espanjassa. Kartta löytyy Kalatalouden Keskusliiton kotisivuilta kohdasta Kalatalousalueet
Tarkemmat ohjeet löydät osoitteesta: https://ahven.net/osakaskunnat/ suomenparas/ TENOJOELLE ESITETÄÄN LOHEN KALASTUKSEN TÄYSKIELTOA Suomen ja Norjan väliset neuvottelut Tenojoen lohenkalastuksesta kalastuskaudella 2021 on saatu päätökseen. Rajoitusalueeseen kuuluisivat Tenojoen pääuoma, Tenon sivujoet, Tenovuono sekä vuonon edustan merialue laajalta neljän kunnan kokoiselta alueelta. Lohen pyynnin väliaikainen kielto koskisi sekä vapakalastusta että lohen pyyntiin tarkoitettuja kiinteitä pyydyksiä eli patoa, kiinteää verkkoa ja kulkutusverkkoa. Kilpailussa osakaskunta saa pisteitä kalaveden monipuolisesta ja suunnitelmallisesta hoidosta, kalojen luontaisen elinkierron turvaamisesta, kalastuksenvalvonnasta, osakkaiden aktiivisuudesta sekä osakaskuntien yhdistymisen edistämisestä ja yhteistoiminnan kehittämisestä. Maaja metsätalousministeriö 7.4.2021 UUSIA VIDEOITA KALANKÄSITTELYSTÄ Kalatalouden Keskusliitto on julkaissut 11 uutta kalankäsittelyvideota. Videoihin voi tutustua Kalatalouden Keskusliton YouTube-kanavalla. AN SS I KE TO N EN. Tekniikan ohella opitaan kalojen biologiasta ja kuullaan ruokavinkkejä. Videoilla kalankäsittelymestari Kari Nyberg näyttää kuinka ahven, hauki, kuha, lahna, muikku, suutari, särki ja taimen fileoidaan sekä suutari ja toutain avataan selkäpuolelta. Toisen kuvan piti kertoa muikun munien hedelmöitysaste (%, oikea) syvyysvyöhykkeittäin syksyllä 2019 ja 2020 kudun jälkeen. KORJAUS SKL 2/2021 MUIKKUKIRJOITUS Suomen Kalastuslehden edellisessä numerossa 2/2021 olleeseen muikun lisääntymisestä kertovaan kirjoitukseen oli sivulle 32 tullut vahingossa kaksi samaa kuvaa. Suomen Kalastuslehti 3 • 9 LYHYET Kalatalouden Keskusliitto etsii Suomen parasta osakaskuntaa 2021. Peruste poikkeukselliselle rajoitukselle on Tenon lohikantojen nopeasti heikentynyt tila, joka on havaittu seurannassa. Yhteisessä neuvottelutuloksessa esitetään erittäin poikkeuksellista, koko Tenojoen vesistön sekä vuonoja merialueen käsittävää kieltoa lohenkalastukseen kalastuskaudella 2021. Ohessa oikea kuva. Ilmoita osakaskunta mukaan kilpailuun viimeistään 30.9.2021
10 • Suomen Kalastuslehti 3 TEKSTI MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO
Työssäoppimisharjoittelua suorittavan Markon haave on enää sinettiä vaille valmis. Suomen Kalastuslehti 3 • 11 Unelmana ammatti Helsinkiläisen autoinsinöörin Marko Salmisen tavoitteena on ryhtyä kaupalliseksi kalastajaksi. Marko Salminen kokemassa talviverkkoja yhdessä Mikael Lindholmin kanssa Pernajanlahdella.
Uskon että insinööriopinnoistani on suurta hyötyä myös kalastustyössä. Mökillä kalastin pääasiassa vapavälinein, mutta ajan myötä kiinnostus pyydyskalastusta kohtaan kasvoi. Verkoista on noussut kuoretta, ahvenia, haukea, kuhaa, madetta, lahnaa, särkeä ja siikaa.. Kalastus on kiinnostanut vuosien saatossa yhä enemmän ja on alkanut tuntua, etteivät sisätyöt ole minua varten. Toivotan Markolle onnea uravalinnassaan. Tosin oltuani koko päivän ulkona verkoilla Linkan kanssa ei välttämättä tarvitse enää kotona treenata, ulkoilma ja raskas työ väsyttävät, naurahtaa Marko. 12 • Suomen Kalastuslehti 3 O n aurinkoinen tuulinen maaliskuun pakkasaamu. Moottorikelkka ajaa jäällä kohti ammattikalastaja Mikael ”Linka” Lindholmin talviverkkoja Pernajanlahdella. Haastattelun jälkeen totean Markon olevan valmis kaupalliseksi kalastajaksi. Linkan ei ole tällä viikolla tarvinnut tehdä töitä yksin. Loviisalainen kaupallinen kalastaja Mikael Lindholm ja ammattiopisto Livian harjoittelija Marko Salminen kokevat yhteistyössä talviverkkoja Loviisan Pernajanlahdella. Verkkoja kokiessa on useampi ihminen tullut kysymään mitä puuhaan. Markolla on parin vuoden aikana ollut Helsingin kaupungin pyydyskalastuslupa ja neljä verkkoa pyynnissä kivenheiton päässä Vuosaaren kodista. Koulutus antaa hyvät eväät Markon mielestä varsinkin nyt kun ei enää ole mahdollista opiskella iktyonomiksi, kaupallisen kalastajan koulutus antaa hyvät mahdollisuudet työskennellä myös muissa kalastukseen liittyvissä töissä. Kysyessäni häneltä mikä on parasta kalastajan työssä, saan saman vastauksen, jonka olen jo kuullut useammalta pidempään kalastajan ammattia harjoittaneelta. Markon tavoitteena on valmistuessaan keväällä löytää töitä kala-alalta. Kalamiesten saalis on varsin monipuolinen. Kalastus kiinnostaa ihmisiä tällä hetkellä todella paljon, Marko kertoo. Aikuisena tajusin, että kyllähän Helsingissäkin voisi kalastaa, Marko kuvailee. Lisäksi olen käynyt työssäoppimisjaksolla kalastaja Ari Oksasen kanssa Paraisilla, tehnyt hoitokalastuksia Jomiset Oy:n kanssa Tuusulanjärvellä sekä toiminut joulunajan apuna kalakaupassa, Marko kertoo monipuolisesta osaamisestaan alalla. Mukana on Marko Salminen, autoinsinööri, joka on ottanut opintovapaata opiskellakseen kaupalliseksi kalastajaksi ammattiopisto Liviassa Paraisilla. Aloituskustannukset merellä ovat paljon korkeammat hylkeenkestävien pyydysten vuoksi. Kalastus sai alkunsa Puulalla Markon kiinnostus kalastukseen syntyi perheen kesämökillä Puulan rannalla Hirvensalmella. Me kaikki tiedämme, että Suomeen tarvitaan lisää nuoria kaupallisia kalastajia. Opinnot ovat hyvin käytännönläheisiä ja olen osallistunut myös kalavedenhoidon kursseille, kertoo Marko. Viime kesänä hän työskenteli Luonnonvarakeskuksen hankkeessa, jossa tutkittiin lohien selviytymistä rysästä vapauttamisen jälkeen. Talvikalastus Linkan kanssa on osa Markon opintoihin liittyvää työssäoppimisharjoittelua. Työn fyysisyys ei pelota leuanvetäjää Tulevan työn fyysisyys ei Markoa pelota. Ajatus ulkotyöstä viehättää, kertoo Marko ja jatkaa, vaimo kannusti ottamaan opintovapaata ja tekemään unelmastani totta. Työ on rankkaa ja ajoittain epävarmaa, mutta ympäröivä luonto ja vapaus ovat asioita, joita työssä arvostetaan. Tulevaisuus sisävesillä Tulevaisuuttaan kaupallisena kalastajana Marko ajattelee lähinnä sisävesillä. Hän harrastaa leuanvetoa ja kilpailee Suomen leuanveto ry:n järjestämissä kilpailuissa. Monet kalastajat ovat varsin innovatiivisia omiin töihin liittyvien välineiden kehittämisen suhteen ja jatkaa kertomalla erilaista pyydysratkaisuista ja verkonlaskukoneista. Tänä vuonna on päässyt jopa talviverkoille. Ammattikorkeakoulututkinnon kautta Marko sai hyväksytyiksi monia Livian perusopintoja. Lisäksi aloittelijan on hankala saada itselleen omaa lohikiintiötä. Osaan ylläpitää ja korjata koneita ja moottoreita. Autoinsinööristä kalastajaksi Mutta mikä saa paljasjalkaisen helsinkiläisen 33-vuotiaan autoinsinöörin vaihtamaa ammattinsa kalastukseen
Suomen Kalastuslehti 3 • 13
Kaupallisten kalastajien näkyvyyttä edistettiin perustamalla Pohjois-Karjalan ammattikalastajat ry:lle omat nettisivut, jotka löytyvät osoitteesta lahikalatori. Sivuilta löytyy tiedot kalastajista, mistä ja miten heidät tavoittaa ja mitä kalalajeja tai kalaan liittyviä tuotteita heiltä voi ostaa. Lähikala on kuluttajien suosiossa Mennyt koronavuosi on näyttänyt, että kuluttajat suosivat yhä enenevämmässä määrin lähiruokaa ja ostavat tuotteita mielellään suoraan tuottajilta. fi. Myös osa keittiöistä ja kaupoista ovat valmiita ostamaan jossain määrin kalaa valikoimiinsa suoraan kalastajilta. Pohjois-Karjalan ammattikalastajille perustettiin yhteinen Facebook-tili, jonne päivitettiin videoita ja kuvia kaupallisen kalastajan työstä. Kanava sai lyhyessä ajassa satoja seuraajia. Hanke on osoittautunut onnistuneeksi. Ajatus suoramyynnin kehittämisestä lähti liikkeelle kaupallisten kalastajien myynnin heikkenemisestä koronapandemian seurauksena. Suurin osa kalastajista myy kalan pyöreänä tai perattuna, mutta joukosta löytyy myös kalastajia, jotka ovat jalostaneet kalat pidemmälle esimerkiksi fileiksi. Kalastajat saivat hankkeen aikana sosiaalisen median koulutusta. Tukut eivät ostaneet kalaa entiseen tapaan, koska menekki vähentyi ravintoloiden sulkemisten takia. Osalla kalastajista on nykyisin myös omat Facebook-sivut, joita he käyttävät aktiivisesti. Mukaan lähteneet kalastajat ovat olleet todella aktiivisia työnsä ja tuotteidensa markkinoinnin suhteen, kuvailee Kiiskinen. 14 • Suomen Kalastuslehti 3 Uutta vauhtia kalakauppaan Pohjois-Karjalassa lähdettiin vuosi sitten kehittämään kaupallisten kalastajien suoramyyntiä. Somekoulutusta ja suoramyyntiä Hankkeen aluksi kartoitettiin alueen kaupallisten kalastajien kiinnostusta suoramyynnin kehittämiseen. Idea hankkeeseen tuli kalastajilta ja hakemus tehtiin keväällä todella nopeassa ajassa, kertoo hanketta vetäneen Pohjois-Karjalan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Päivi Kiiskinen. Hänen mukaansa myös Järvi-Suomen ELY-keskus on ollut todella kiinnostunut pilottihankkeen etenemisestä ja toiveissa on että idea leviäisi laajemmalle. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA MATTI PASANEN V iime vuoden toukokuussa aloitettiin Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke Pohjois-Karjalan Ammattikalastajat ry:n suoramyynnin kehittämiseksi
Jopa uusia kalastajia on halunnut tulla mukaan, iloitsee Kiiskinen. Pohjois-Karjalan ammattikalastajien Facebook-sivu.. Pakastetun kuhafileen ja haukimassan erinomaisuutta on tuotu esille kuluttajille. Markkinointia tullaan jatkamaan vielä toukokuussa, kun kalastajat pääsevät taas vesille jäiden lähdettyä Pohjois-Karjalan järviltä. Suomen Kalastuslehti 3 • 15 Kaupallinen kalastaja Hannu Launonen kokemassa rysää. tai säilykkeiksi. Jokaisen uutisen jälkeen kalastajat ovat saaneet uusien asiakkaiden kyselyitä tuotteista ja niiden saatavuudesta. Moni kuluttajia vierastaa aivan syyttä pakastettua kalaa. Aiheesta lisää: Pohjois-Karjalan ammattikalastajat ry:n nettisivut osoitteessa lahikalatori.fi. Aihe on ollut hyvin esillä paikallisissa lehdissä ja radiossa. Hanke päättyy huhtikuun lopussa, mutta vielä ennen hankkeen päättymistä hankkeen aikana kuvatut videot laitetaan Youtubeen. Markkinointia jatketaan Pohjois-Karjalan ammattikalastajat ry:lle suunniteltiin hankkeen aikana myös oma logo, jota tullaan näkemään Pohjois-Karjalan ammattikalastajien lisäksi mahdollisesti myös yhteistyötahojen toimipisteissä, joissa se kertoo lähikalan käyttämisestä. Alunperin ideana oli löytää kalastajien tuotteille korvaava myyntikanava ja siinä näytetään onnistuneen
Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ry 11. Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry 9. Oulun kalatalouskeskus / ProAgria Oulu ry 13. Nylands Fiskarförbund rf 12. Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry 16. Åbolands Fiskarförbund rf 20. Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskus / ProAgria Keski-Pohjanmaa ry 8. Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry 4. Lapin kalatalouskeskus / ProAgria Lappi ry 10. Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry 14. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry 2. Kainuun Kalatalouskeskus ry 7. Ålands Fiskare rf 21. Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ry 3. 16 • Suomen Kalastuslehti 3 Kalatalouden Keskusliiton 130-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistaan kaikista jäsenjärjestöistä lyhyet esittelyt vuoden 2021 aikana. Österbottens Fiskarförbund rf • Ammattiopisto Livia / kalatalousja ympäristöinstituutti • Kemijoen Kalastuskuntien Liitto ry • ProAgria Keski-Suomi ry. Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry 15. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry 5. Hämeen kalatalouskeskus / ProAgria Etelä-Suomi ry 6. Jäsenjärjestöt esittelyssä Kalatalousneuvonta 130 vuotta 1. Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto ry 19. Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus ry 18. Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry 17
Kuluvan vuoden aikana jatketaan virtavesien kunnostusta puolella kymmenellä kohteella. Harvojen järvialtaiden muutamat elinkeinokseen kalastavat tuottavat puhdasta ja ympäristöystävällistä kalaproteiinia kansalaisten nautittavaksi.. Kalatalouden kannalta heikkoon happeen muokattujen virtavesien ehostuspyrkimyksiä jatketaan inventoimalla kunnostustarpeita ja suunnittelemalla kunnostuksia sekä ohjaamalla kunnostustöitä, seurantaa unohtamatta. Kalatalouskeskuksen toimialueen rapiasta 600 vesialuekiinteistöstä noin 550 on alle 10 hehtaarin kokoista. Lajin ja kannan hiipivä kohentuminen on sattumien ja vuosikymmenten sitkeän kunnostustyön tulos. Suomen Kalastuslehti 3 • 17 Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskus / ProAgria Keski-Pohjanmaa ry Meillä työskentelee toiminnanjohtajana ja ainoana toimihenkilönä Eero Hakala, jonka tehtävänkuvana on puuhailla vähän kaikkea kalatalouden kaikesta. Virtojen kalakantojen kohentamiseksi aikanaan perustetun kalanviljelykapasiteetin hyödynnys nykytarpeisiin on ollut kolmas merkittäväi ponnistusten kohde. Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajan tehtävien hoito linkittyy vahvasti myös jäsenistön neuvontatarpeisiin vastaamiseen. Kalatalouskeskuksen jäsenenä on parikymmentä merkittävämmän kokoista ja enimmäkseen järjestäytynyttä yhteisöä. Mielenkiintoisen alueestamme tekee merija jokiekosysteemien vuorovaikutus. Hoidamme kolmesta kalastusalueesta Keski-Pohjanmaan kalatalousalueeksi tiivistetyn alueen toiminnanjohtajuutta. Vaeltavan taimenen, siian ja nahkiaisen elinolojen puolesta puurtaminen on luonut toimivia kontakteja sisävesien ja merialueiden kalakantojen ja kalastuksen parissa toimivien kesken. 10 vuoden kuluttua alueemme kalatalous on suurimmalta osaltaan huviksi ja hyödyksi kalastamista nousuesteistä vapautetuissa ja muutoinkin olemukseltaan kohennetuissa joissa. Neuvontatoiminnan keskiössä on perattujen virtojen Pohjanmaalla jokivesien kunnostaminen ja niiden kalakantojen kohentaminen. Omanlaatuisin kalalaji on Lestijoessa ihmisen mellastuksista huolimatta säilynyt ja alkuperäiseksi katsottu meritaimen. Meidät tavoittaa parhaiten sähköpostilla ja puhelimitse, mutta postikin konttorille Toholammin periferiaan kulkee. Toiminnanjohtaja harrastaa hieman ja hapuilevaa sosiaalisen median vuoropuhelua muun muassa ProAgria Keski-Pohjanmaan nettisivuilla
Meidät tavoittaa parhaiten puhelimella 020?7199?750 tai sähköpostilla etunimi.sukunimi@ahven.net sekä osoitteesta www.kskalatalouskeskus.fi ja Facebookista. Keski-Suomessa on kuuluisia virtavesiä ja toisaalta isoja ja kalaisia järvialtaita. Pyrimme siihen, että alueemme kalatalous on 10 vuoden kuluttua elinvoimainen ja osakaskuntien tärkeä työ vesienhoidon ja kalakantojen eteen voi jatkua. Osakaskuntien luottamushenkilöiden työ kalakantojen ja kalastuksen eteen on kantava voimavara, jota ilman olisi hyvin hankala toimia. Suunnittelun keskeinen tavoite on varmistaa kalastusmahdollisuuksien suotuisa kehittyminen ja vaelluskalakantojen suojelun tason tarkoituksenmukainen sovittaminen. Kalastusbiologi Matti Havumäen tehtäviin kuuluu koskikunnostusten suunnittelu ja toteutus sekä kalataloudelliset seurannat ja tutkimukset. 18 • Suomen Kalastuslehti 3 Meillä työskentelee toiminnanjohtajana Timo Meronen, jonka tehtäviin kuuluu kalatalouskeskuksen hallinnon lisäksi jäsenistön neuvonta ja kalanpoikasvälitys. Hoidamme viiden kalatalousalueen toiminnanjohtajuutta ja kolmen osakaskunnan sihteerin tehtäviä. Tänä vuonna panostamme käyttöja hoitosuunnittelun viimeistelyyn kestävän kalastuksen periaatteet ja yleiset strategiat huomioon ottaen. Jäsenistön hallinnoimat vesialueet kattavat noin 90 % maakunnan vesialueista. Toimialueellamme on pitkät perinteet kalastusmahdollisuuksien varmistamisesta kaikille kalastajille. Kalastusbiologi Saku Salosen tehtäviin kuuluu kalatalousseurantojen lisäksi kalanpoikasvälitys ja kalastuksenvalvonta. Toimihenkilöiden lisäksi kalastuksenvalvonnan apuna on ollut Risto Mankonen. Viime vuosien aikana on saatu tehtyä merkittäviä järjestäytymättömien osakaskuntien yhdistymistä. Järvikohtaisia yhteislupia on myyty jo 80-luvulta ja kaupalliseen kalastuksen on muodostettu sopimuksiin perustuva yhteislupa-alue. Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Keski-Suomen Kalatalouskeskuksen Matti Havumäki, Timo Meronen ja Saku Salonen.. Suuri kiitos myös kalatalousviranomaiselle, jonka kanssa teemme paljon yhteistyötä. Maakunnan vedet tarjoavat runsaat vapaa-ajankalastusmahdollisuudet ja hyvät edellytykset ansiokalastukselle. Mielenkiintoisen alueestamme tekee runsaat ja vaihtelevat vesistöt. Parhaat kalajutut kuulee mahtavilta luottamusmiehiltämme. Kalatalouskeskuksessa on jäsenenä 192 osakaskuntaa, seitsemän kalatalousaluetta ja kuusi kalastajaseuraa. Alueen taloudellisesti tärkeimmän kalan kuhan osuus kalansaaliissa kasvaa koko ajan ja se on kaupallisenja vapaa-ajankalastuksen saaliissa jo merkittävämpi kuin muikku. Keski-Suomen maakuntakalan järvitaimenen kantojen elpyminen vaatii vielä paljon työtä ja kunnostushankkeita
Mielenkiintoisen, mutta myös haastavan, toimialueestamme tekevät kalataloudellisesti vapaana virtaavien vesien säilyttäminen siten, että kalastus on kestävää ja luonnonkalakannat säilyvät elinvoimaisina ja lisääntymiskykyisinä, on sinänsä jo suuri haaste. Nuorten kannustaminen kalastusharrastuksen pariin on erityisen lähellä sydäntämme. Viestintää hoitaa tuntitöinään ProAgria Lapin viestinnän asiantuntija Auni Vääräniemi. Lapin kalatalouskeskus / ProAgria Lappi ry. Suomen Kalastuslehti 3 • 19 Meidän ainoa kokoaikainen työntekijämme toiminnanjohtaja Anna-Leena Inkerö aloitti tehtävässään maaliskuussa 2020. Järjestäytymättömiä osakaskuntia on noin 1?500. Olemme myös facebookissa ja uusimme vuodenvaihteessa verkkosivumme. Suuret järvialueet Inari, Lokka-Porttipahta, Kemijärvi, Kitkajärvi ja Miekojärvi ovat merkittäviä kaupallisen kalastuksen kannalta. Toimialueemme erikoisuuksia ovat Suomen ainoat vapaana virtaavat joet – Tenojoki, Simojoki ja Tornion-Muonionjoki. Toimialueellamme on noin 200 järjestäytynyttä osakaskuntaa, joista jäseniä ovat 170 osakaskuntaa. Verkkosivumme ovat osoitteessa www.lapinkalatalouskeskus.fi Hoidamme tällä hetkellä kahden kalatalousalueen toiminnanjohtajuutta Lapissa. Olemme tehneet tämän osa-alueen hyväksi töitä järjestämällä kalastustapahtumia ja kouluille Kalasta ruuaksi -tunteja. Niiden kautta on pyrkimys tehdä yhä parempaa Lapin kalatalouteen liittyvää tiedotusta ja palvella osakaskuntia sekä kalatalousalueita. Lisäksi toimialueellamme on yhteiseen erityiseen etuuteen perustuvia osakaskuntia. Erityisen tärkeää alueellamme on osakaskuntien toiminnan aktivoiminen. Myös säännösteltyjen vesien kalastuksen ja kalatalouden kehittäminen ovat toimialueemme haasteita. Toisaalta voimakkaasti säännöstelty, Suomen pisin joki Kemijoki on myös toimialueellamme. Tänä vuonna panostamme erityisesti osakaskuntatoimintaan ja sähköisten palveluiden kehittämiseen ja niiden käyttöön opastamiseen. Lisäksi hoidamme kolmen osakaskunnan sihteerin tehtäviä. Lapin kalavesiä teemme tutuiksi maailmanlaajuisesti. Kalatalouskeskuksemme toimialue ulottuu Perämereltä Tenojoelle ja Ruotsin rajalta Venäjän rajalle. Meidät tavoittaa parhaiten puhelimitse. Panostamme myös nuorisotoimintaan. Pidämme tärkeänä myös sitä, että järjestäytymättömät osakaskunnat saadaan toiminaan siten, että ne järjestäytyvät ja käynnistävät toimintansa. Erämaiset Tunturi-Lapin vedet ovat erinomaisia kohteita raudun kalastukseen. Maakunnallisen yhteistyön luominen ja ylläpitäminen eri kalatalousalalla toimivien välille on meille tärkeää
Kysyimme kalastonhoitomaksuja ja valtion maille kalastuslupia myyvältä Metsähallitukselta, kahdelta paikalliselta lupamyyjältä sekä kahdelta kalastusvälineitä kauppaavalta yritykseltä miten koronavuosi on heidän myyntiinsä vaikuttanut. Laajojen alueellisten vapalupien myynnin kasvu oli vieläkin voimakkaampaa, yli 40 prosenttia, kertoo ylitarkastaja Mikko Malin. Myös vuoden 2021 kalastonhoitomaksua on lunastettu vuoden alussa yli 20 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Maaliskuussa alkanut poikkeusaika lisäsi menekkiä huomattavasti, ja kysyntä jatkui aiempia vuosia kovempana syksyyn saakka. Kalastonhoitomaksuja lunastettiin ennätykselliset yli 290?000 kappaletta. Metsähallituksen lupamyynti kasvoi Vuoden 2020 kalastonhoitomaksut tuottivat yli 10,4 miljoonaa euroa. Vapalupien myynti kasvoi 23 prosenttia. Tuottoa kertyi yli 1,5 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Sekä kalastuslupien että kalastustarvikkeiden myynti on ollut vuoden ajan selvässä kasvussa. Siis ehkä hieman yllättäen, ihmiset näyttivät kohdentaneensa lupaostonsa luonnonkalavesiin, joissa saattoi uistella, käydä talvella täkyongella tai onkia siikaa keväällä. Tämä tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia osakaskuntien toimintaan. Moni on aloittanut uudelleen unhoon jääneen kalastusharrastuksensa ja paljon uusia ihmisiä on tullut kalastuksen pariin kuluneen vuoden aikana. Voi. K oronavirus on ajanut suomalaiset ulos luontoon. 20 • Suomen Kalastuslehti 3 Kalastus on IN TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT TAPIO GUSTAFSSON JA RAPALA Kalastukselle koronaviruksen aiheuttamat rajoitukset ovat olleet tie uuteen nousuun. Suomalaiset innostuivat kalastamaan valtion alueilla vuonna 2020. Metsähallitus myi kalastuslupia viidenneksen edellisvuotta enemmän. Tulos on mielenkiintoinen ja se kannattaa huomioida niin kalatalousalueiden kuin osakaskuntien toiminnassa
Metsähallituksen pyydyslupien myynti on ollut tasaisessa laskussa jo vuosia. Viime vuonna suunta kääntyi ja myynti kasvoi koko maan osalta kahdeksan prosenttia. Suomen Kalastuslehti 3 • 21 makkain kasvu ei siis kohdistunut usein esiin nouseviin istutusvesiin. Suositukset turhien ihmiskontaktien välttämisestä lisäsivät Pirkanmaalla pyydyslupien ostoa verkossa jonkin verran. Koronavuoden aikana kalastustarvikkeiden myynti kasvoi Kivikankaalla yhteensä 26 prosenttia ja suurimman tuoteryhmän Pietarin-verkkojen myynti kasvoi peräti 34 prosenttia. Asia saattaa tuntua vaikealta, mutta useimpien lähipiiristä löytynee henkilö joka kokouksen saa pystyyn. Valmiita kalastuslupien myyntipalveluita on tarjolla runsaasti. Uudet kalastajat hakevat kalastuslupia ensisijaisesti internetin kautta. Eräillä alueilla pyydyslupien myyntimäärät laskivat, mihin vaikuttivat erityisesti alkuvuoden ennenkokemattoman heikot jääolosuhteet. Nyt pitää vain hyödyntää tämä mahdollisuus. On mielenkiintoista nähdä, millaiseksi pyydyslupien menekki muotoutuu tänä vuonna, kun nyt saatiin taas lopulta hyvä jäätalvi. Merosen mukaan kaikki kasvu ei mene koronan piikkiin. Vaikuttaisi siltä, että moni etätöihin mökilleen lähtenyt on löytänyt uudelleen verkkokalastuksen. Paikallisten lupien myynti lisääntyi Pirkanmaalla viehelupien myynti kasvoi viime vuonna 42 prosenttia ja pyydyslupien 11 prosenttia, kertoo Kalapassi nimistä kalastuslupien nettikauppaa pyrittävän Pirkanmaan kalatalouskeskuksen vs. Myös koskikohteissa vuosilupien kasvuprosentit olivat erittäin isoja. Myös monet vanhat kalastajat, joista emme olleet kuulleet pitkään aikaan mitään palasivat uudelleen harrastuksen pariin, kuvailee Kivikangas Oy:n kalastuksen markkinoinnista vastaava Petteri Kivikangas. Yksi mahdollisuus uusien osakkaiden, mökkiläisten tai kaupunkilaisosakkaiden, aktivoimiseksi on järjestää heille mahdollisuus osallistua osakaskunnan kokouksiin etänä. Normarkilla uskotaan, että ulkoilmaharrastus mukaan lukien kalastus jatkuu nousujohteisena myös alkaneen vuoden osalta ja vuoden ensimmäiset kuukaudet ovatkin antaneet merkkejä tästä. Uusia ihmisiä mukaan toimintaan Kalastusharrastus on lisääntynyt ilahduttavasti Suomessa viimeisen vuoden aikana ja kaikki tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että kasvu jatkuu myös alkaneena vuonna. Aikaisemmin Norjaan ja Ruotsiin lähteneet näyttivät viime vuonna jäävän kalastamaan Suomeen. Heilläkin myynnin kasvu näyttää edelleen jatkuvan, sillä vuoden alusta viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna kasvua on ollut 56 prosenttia. toiminnanjohtaja/kalatalousneuvoja Ismo Kolari. Vastaavasti Käsivarren ja Inarin erämaa-alueiden lupamyynnissä näkyi hieman erilainen koronanoste. Myös ostaluvat.fi nettikauppaa pyörittävän Keski-Suomen Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Timo Merosen mukaan kalastuslupien nettimyynti on ollut kasvussa. Myös vuosi 2021 on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin, joten alun säikähdyksen jälkeen korona näyttää selvästi kasvattaneen pyydyskalastajien määrää. Esimerkiksi Tampereen lähijärvien Näsijärven ja Pyhäjärven yhtenäislupa-alueilla viehelupien lunastusmäärä kasvoi noin 30 prosenttia. Jos osakaskunnan lupamyynti vielä tapahtuu huoltoaseman kahvilassa tai maatilan pihapiirissä, on aika astua uuteen aikakauteen. Alkukaudesta myytävä loppui kesken Kalastusvälineiden myynnin kasvua rajoitti tavaroiden loppuminen kesken, koska kukaan ei osannut odottaa näin suurta kysynnän kasvua, kertoo Normark Suomi Oy myyntipäällikkö Kimmo Mänttäri ja jatkaa että, he tekivät viime vuonna Rapala-vieheiden myyntiennätyksen Suomessa. Kolarin mukaan nimenomaan viehelupien myynti lisääntyi huomattavasti. Pyydyslupien menekki lisääntyi Pirkanmaalla jonkin verran, mutta vaihteli hyvin paljon alueittain. Ainakin alkuvuoden luvanmyynti on ollut lähes kaksinkertainen viime vuoteen nähden, iloitsee Kolari. Lisäksi osakunnan on syytä viimeistään nyt perustaa omat nettisivut tai liittyä Facebookiin. Pohjoisja Itä-Suomessa kasvu oli muutaman prosentin luokkaa, mutta etelässä kasvu oli hurjat 26 prosenttia. Kalatalouden Keskusliiton nettisivuilta löytyvät ohjeet etäkokousten järjestämiseen ja apua voi kysyä myös omalta kalatalouskeskukselta. Heidän lupamyyntinsä kasvoi vuoden 2020 aikana noin 70 prosenttia. Vanha totuus, jos ei ole somessa ei ole olemassa, on tänään enemmän kuin totta.. Pyydyskalastajien määrä lähti kasvuun Meillä näkyi selvästi, että korona-aika toi paljon uusia asiakkaita pyydyskalastuksen pariin. Tämä tarjoaa osakaskunnille ja kalatalousalueille mahdollisuuden löytää uusia aktiivisia toimijoita. Mänttärin mukaan korona epäilemättä aktivoi uusia harrastajia ja ”paluuharrastajia”
22 • Suomen Kalastuslehti 3 Joka kymmenes kalastaja sai huomautuksen Metsähallituksen erävalvonnan vene Hippa sekä erätarkastajat Heikki Taipale (vas.) ja Tommi Suonpää kalastuksenvalvontatehtävissä.
Heistä yksi keskittyy suurpetovalvontaan SusiLIFE-hankkeessa. TEKSTI JA KUVA AKU AHLHOLM, METSÄHALLITUS K alastuksen suosio lisääntyi huimasti poikkeuksellisena vuonna. Muutamilta isommilta järviltä tuli vinkkejä alamittaisen kuhan toimittamisesta tukkukauppiaalle myyntiin. Myös luvattomia kalastajia tavattiin lupamyynnin määrän kasvusta huolimatta vapa-alueilla. Pyydyksistä puuttuivat yhteystiedot tai pyydysten merkintä ei muuten ollut lainmukainen. Lisäksi projekteissa työskentelee erätarkastajia. Valtion alueille myytiin kalastuslupia viidenneksen edellisvuotta enemmän. Suurin osa kalastusta koskevista rikkeistä liittyi jälleen pyydyskalastukseen. Ainoastaan viralliset moottorikelkkailureitit ovat maksuttomia. Metsähallituksella on 11 vakituista erätarkastajaa, joiden työtä ohjaa erävalvonnan ylitarkastaja. Silti 10,7 prosenttia tarkastetuista kalastajista syyllistyi edelleen rikkeisiin, selviää Metsähallituksen erävalvontaraportista. Myös luvatonta ravustusta tuli ilmi ja rapusaaliita epäiltiin myydyn eteenpäin. Yksi erätarkastaja aloittaa valvonnan Saimaalla, jossa alkaa LIFE-hanke nimeltä Meidän Saimaannorppamme. Niitä varattiinkin kalastuslain vastaisesti. Pyydysten merkinnöissä edelleen puutteita Kalastuksen suosio lisääntyi koronapandemian vuoksi, ja tämä näkyi kalastonhoitomaksun lunastaneiden määrän sekä Metsähallituksen kalastuslupamyynnin kasvuna. Tällä voidaan saavuttaa myös myönteisiä muutoksia tietyn alueen kalastuskulttuuriin. Luvut selviävät Metsähallituksen erävalvontaraportista. Myös maanomistajien ylläpitämillä moottorikelkkaurilla pitäisi olla lupa maksettuna. Kasvusta huolimatta kalastuslupa tai kalastonhoitomaksu puuttui 4,7 prosentilta tarkastetuista kalastajista. Suomen Kalastuslehti 3 • 23 Kalastajien vuosi 2020 sujui aiempaa paremmin, ainakin valvonnan näkökulmasta. Suunta on silti hyvä. Myös kalastuksenhoitomaksuja lunastettiin huomattavasti edellisvuotta enemmän. Eniten ongelmia maastoliikenteessä Metsähallituksen erätarkastajat tekivät viime vuonna 2?359 tarkastusta, jotka liittyivät kalastukseen. Lappajärven yleisvesialueella pyydyskalastuksen suosio kasvoi, mikä lisäsi kilpailua pyyntipaikoista. Yleensä kyseessä oli moottorikelkkailija tai mönkijän kuljettaja. Kuusi prosenttia tarkastetuista kalastajista syyllistyi muihin laittomuuksiin. Erätarkastajat ja kalastuksenvalvojat yhteistyössä Kalastuksenvalvonnassa erätarkastajat pyrkivät tekemään yhteistyötä myös niin sanottujen siviilivalvojien kanssa. Valtion alueilla kalastus lisääntyi noin viidenneksellä edellisvuodesta. Kalastajien asiat ovat viimeksi olleet yhtä hyvällä mallilla kymmenisen vuotta sitten. Ongelmat alkavat rannalla, jossa ihmisillä unohtuu, että maastoliikenne on sallittua vain maanomistajan luvalla. Kesäkaudella valvontaa vahvistetaan kausityöntekijöillä.. Erityisesti alkukaudesta tavattiin myös kalastonhoitomaksun laiminlyöneitä kalastajia, jotka usein neuvonnalla ja opastuksella ohjattiin oikeisiin toimintatapoihin, erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen sanoo. Saimaalla valvonnassa löytyi runsaasti väljänieluisia katiskoja. Lähes joka kolmas oli liikkeellä luvatta tai lainvastaisesti. Metsähallituksen erävalvontaraportti koskee valtion alueita eli noin kolmasosaa koko Suomen pinta-alasta. Eniten sanottavaa oli jälleen maastoliikenteessä. Aktiiviset itsekin kalastusta harrastavat valvojat tehostavat tietyn alueen valvontaa, ylitarkastaja Ahonen muistuttaa. Pahimmillaan rikkeiden osuus tarkastuksissa on ollut lähes kaksinkertainen. Nyt kalastuksen luvallisuus ja laillisuus parani melko tasaisesti koko valtakunnassa. Maastoliikenne yhdistetään varsinkin talvisin myös kalastusreissuihin, sillä jäällä kelkkailu on sallittua. Kaikkiaan he tarkastivat 8?704 luonnossa liikkujaa
Erityisesti huomio kiinnittyi Selkämeren alueella kookkaampien silakoiden heikentyneeseen kuntoon. 24 • Suomen Kalastuslehti 3 Rasvakaloja, silakoita ja tutkimusta Itämeren silakoista ja kilohaileista saatiin uutta tutkittua tietoa Arandan tutkimusmatkalla syksyllä 2020. Luettelo on Arandan kaikuluotausja koetroolausmatkan kalalajilista viime syksyltä. TEKSTI JUKKA PÖNNI, JARI RAITANIEMI JA JUHA LILJA, LUONNONVARAKESKUS KUVAT JUKKA PÖNNI E laska, hietatokko, härkäsimppu, imukala, isosimppu, isotuulenkala, kampela, kiiski, kilohaili, kivinilkka, kolmipiikki, kuore, kymmenpiikki, lohi, nahkiainen, piikkikampela, pikkutuulenkala, rasvakala, silakka, siloneula, särmäneula ja turska. Matkan aikana kaikuluodattiin 1?693 merimailia ja tehtiin 47 koetroolausta, joista yksi hylättiin teknisistä syistä. Rasvakala Kalastaja Tommi Lindroth ja Luonnonvarakeskuksen Hannu Harjunpää troolaamassa.. Saalista saatiin yhteensä noin 12?000 kiloa. Arandan tutkimusmatka kohdistui Suomen talousvyöhykkeelle Suomenlahdella ja Itämeren pääaltaan pohjoisosissa sekä koko Selkämerelle mukaan lukien Ruotsin talousvyöhyke
Loistenkaan vaikutusta ei voi täysin poissulkea. Lisäksi saatiin korvameduusoja, kilkkejä ja massiaisia (Mysis sp.) Silakka, kilohaili ja kolmipiikki muodostivat yhdessä yli 99 % saaliin kalalajien massasta kaikilla merialueilla, mutta niiden suhteet vaihtelivat merialueittain niin, että silakan osuus oli suurin Selkämerellä ja kilohailin Pääaltaan pohjoisosassa. Syksyllä 2020 havaittiin päinvastainen kehitys: yli 15 cm:n silakat olivat laihtuneet enemmän kuin vuosiin, ilmiö näkyi kaikkialla Selkämerellä. Suomen Kalastuslehti 3 • 25 Silakka, kilohaili, kolmipiikki – ja 19 muuta kalalajia Tutkimusmatkan aikana saatiin saaliiksi 22 eri kalalajia. Pääaltaan pohjoisosissa esiintyi useimmin mereisiä lajeja, kuten turska ja piikkikampela sekä myös Suomenlahdelta saatu rasvakala. Kun samaan aikaan 12 cm:n silakat olivat lihoneet, yksi mahdollinen selittäjä on niitä kookkaampien yksilöiden jääminen heikompaan asemaan eläinplanktonja massiaisravinnosta kilpailtaessa – isot yksilöt tarvitsevat kasvuunsa enemmän ravintoa. Selkämereltä 18, Pääaltaan pohjoisosasta 14 ja Suomenlahdelta 9 lajia. Pääaltaan pohjoisosassa ja osin Suomenlahdella kilohaili on tiukka ravintokilpailija silakalle, ja runsaina kilohailivuosina silakat helposti laihtuvat ravinnon puutteessa – tällainen äärimmäinen vuosi oli 2015, ja vielä seuraavanakin vuonna silakat olivat melko laihoja. Ravintokilpailun kiristymisajatusta tukee silakan eri pituusluokkien suhteellinen osuus: Nuoria 13?–?13,5 cm:n mittaisia yksilöitä oli suurempi osuus saaliista kuin useimpina vuosina on ollut, ja muutenkin pituusPääasiallisten saalislajien (yli 99 % saaliista) osuudet Suomen eri merialueilla syksyllä 2020. Suomenlahdella oli puolestaan suhteellisesti vähiten kolmipiikkiä. % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Pääaltaan pohjoisosa Suomenlahti Selkämeri Kilohaili Silakka Kolmipiikki Selkämeren 12, 16 ja 20 cm:n silakoiden kuntokerroin (paino/pituus 3 ) vuosien 2013 – 2020 troolinäytteissä. Sittemmin silakan kunto parani ja oli parhaimmillaan syksyllä 2019. Selkämerellä vuosi 2015 näkyi myös pienehköjen, noin 15 cm:n silakoiden lievänä laihtumisena. 0,54 0,56 0,58 0,6 0,62 0,64 0,66 0,68 0,7 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 KK uunn ttoo kkee rrrr ooii nn VVuuoossii 12 cm 16 cm 20 cm. Kookkaiden silakoiden kuntokerroin heikentynyt Silakan kunto on kehittynyt kullakin merialueella osin omaan tahtiinsa. Ainoastaan Selkämerellä trooliin jäivät puolestaan muun muassa imukala ja lohi
Kalat sijoittuvat lajeittain eri vesikerroksiin mm. Selkeästi suurimmat kuntokertoimet olivat Selkämeren kilohaileilla. Runsaimmat saaliit saadaan pimeän aikaan kun silakat ovat nousseet pohjasta väliveteen. vuorokaudenajan ja sopivankokoisten ravintopartikkelien tarjonnan mukaan. Turskat silakkapedillä (ylin), imukaloja (vasemmalla) sekä Jari Raitaniemi (kypärä päässä) ja Perttu Rantanen (pipo päässä) lajittelemassa troolisaalista. 26 • Suomen Kalastuslehti 3 Tavallista onkin, että Itämeren ulappavesissä silakan ohella runsaana tavataan joko kilohailia tai kolmipiikkiä – Suomen vesissä kilohaili on runsas Ahvenanmaan eteläpuolella ja läntisellä Suomenlahdella, kolmipiikki Pohjanlahdella. Eri kokoisten ja ikäisten silakoiden määristä saadaan tarkempi kuva tulevissa kalakanta-arvioissa. Valoisan aikana kolmipiikit ovat saaliin valtalajina. 50 100 150 200 250 300 350 400 Silakka Kolmipiikki ILTA 22:32 AAMU 08:51 PÄIVÄ 14:59 Vähintään 1-vuotiaiden silakoiden (yllä) ja kilohailien (alla) runsaudet (miljoonaa yksilöä) tilastoruuduittain Itämerellä tehtyjen kaikuluotausten perusteella syksyllä 2020.. jakauma painottuu alle 16?–?17 cm:n yksilöihin. tilastoruudulla, kooltaan 30*30 merimailia eli 55*55 km) kolme erillistä troolausta eri vuorokaudenaikoina. Päivän valjetessa ne laskeutuvat jälleen pohjaan. Ravintokilpailun vaikutus näkyi myös kilohailien kunnossa: kookkaiden yksilöiden kunto oli heikompi kuin pienempien yksilöiden. Päiväsaikaan kolmipiikkisaalis oli moninkertainen silakkasaaliiseen verrattuna. Esimerkiksi silakat, varsinkin isommat, painuvat valoisan aikana pohjan tuntumaan ja nousevat pimeässä väliveteen, kun taas kolmipiikit pysyttelevät välivedessä myös päiväsaikaan. Saaliin pituusjakaumien perusteella silakkaja kolmipiikkisaaliissa ei esiinny juurikaan päällekkäisyyttä kokoluokkien suhteen – varsinkaan valoisan aikana. Tähänastisen kokemuksen valossa näyttää olevan mahdollista ainakin useimpina syksyinä pyytää tarvittaessa lähes puhdasta kolmipiikkiä, jos troolataan läheltä pintaa riittävän etäällä rannoista, päivän valoisimpana aikana. Silakka yöllä pohjalla, kolmipiikki välivedessä Kaikuluotaamalla selviävät luotauslinjalle osuvien kalojen tiheydet, ja troolaamalla selvitetään lajikoostumus ja lajikohtaiset kokojakaumat, joista saadaan myös yksilönäytteet iänmäärityksiin. Tätä ilmiötä tarkasteltiin tekemällä samalla Selkämeren alueella (ns. Tämä kuvastaa yhtäältä sitä, että kilohailia on Selkämeressä vain vähän, jolloin kilohailien välistä ravintokilpailua on vähän, toisaalta sitä, kuinka tehokas ravintokilpailija kilohaili on silakkaan ja myös kolmipiikkiin verrattuna, kun lajit syövät samaa eläinplanktonravintoa. Saaliit (kg) vetotuntia kohden eri vedoissa. Kilohailien kuntokerroin hyvä Kilohaililla yksilöiden keskimääräinen kuntokerroin oli hyvä, vaikkakin hieman pienentynyt viime vuodesta. Tämä lienee tiukentanut kilpailua näille kokoluokille ja suuremmillekin silakoille sopivasta ruuasta. Kuvassa saalismäärät Selkämereltä on suhteutettu troolivedon kestoon
Suomen Kalastuslehti 3 • 27
28 • Suomen Kalastuslehti 3 Jättimuikku ja muita ennätyksiä Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana kolme uutta Suomen ennätystä. Vaskikala tarttui onkeen huhtikuussa Heinolalaisen Miika Kovasen onkeen Suomenlahdella Hangon vesillä huhtikuun lopulla napannut vaskikala oli pituudeltaan 14,5 cm. Siialla tilanne on päinvastoin. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO E nnätyskalalautakunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, helmikuussa ja syyskuussa, käsittelemään sille lähetettyjä ilmoituksia suurikokoisista kaloista. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Kala sivuaa voimassa ollutta Suomen ennätystä Porvoon vesiltä vuodelta 2008. Uusia ennätyskaloja ovat muikku 0,634 kg, makrilli 0,610 kg ja vaskikala 14,5 cm. Muikulla alaleuka on kuitenkin yläleukaa pidempi. Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu ohjeiden mukaan. Makrilli ui verkkoon lokakuussa Makrilli on Suomen vesillä satunnainen harhailija. Viime vuoden ennätyssärki oli 17-vuotias Viime vuonna uusien ennätyskalojen joukkoon nousi 1,42 kg painoinen särki. Luonnonvarakeskuksen Inarin toimipisteen tutkija Erno Salonen ja tutkimusmestari Sari Raineva määrittivät muikun iäksi yhdeksän vuotta. Punnituksessa oltava tarkka Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Vanhimmat Inarijärvestä saadut muikut ovat olleet 13-vuotiaita, mutta pienikokoisempia kuin uusi ennätys. Yle teki ennätysmakrillista erinomaisen mielenkiintoisen tarinan joka löytyy Ylen nettisivuilla. Muikku oli harvinaisen nopeakasvuinen. Jättimuikku Inarista Ivalolaisten ammattikalastajien Jari ja Peter Temosen verkkoon ui Inarijärvessä syyskuun lopulla muikku joka painoi 0,634 kg ja oli 39,9 cm pitkä. Ennätyskalalautakunnan jäsen Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Sami Vesala selvitti särjen iäksi 17 vuotta. Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu hyväksyttyihin ennätyskalan punnitusvälineisiin. Kaikista hyväksytyistä kaloista lautakunta pitää yllä ennätyskalarekisteriä, johon kuuluvat myös kalojen Suomen ennätykset. Moni mahdollinen ennätys on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen ilmoitukseen. Edellinen ennätysmakrilli oli uinut Suomeen lokakuussa ja niin kävi tälläkin kertaa. Valtameren lämpimässä ja suolaisemmassa vedessä elävää kalalajia tavataan Suomessa tavanomaisesti syksyllä. Vanha ennätys parani 60 grammalla. Ennätyskalat, ilmoituslomake ja ohjeet osoitteesta: https://ahven.net/kalastus/ennatyskalat/. Naarassärki oli kasvanut hyvin vielä varttuneemmallakin iällä ja oli pulskassa kunnossa ja täynnä mätiä. Suomenlahdella Kotkassa Jarmo Mustonen sai lokakuussa verkkoonsa makrillin joka painoi 0,610 kiloa. Näin suurikokoinen muikku on mahdollista sekoittaa lähisukuiseen siikaan
Suomen Kalastuslehti 3 • 29 Suomen suurin muikku 0,634 kg ja 39,9 cm ui verkkoon Inarijärvessä 29.9.2020. Suomen suurin makrilli 0,610 kg ja 40,0 cm ui verkkoon Kotkassa 9.10.2019. SA RI SA U KK O N EN , M AR ET AR IU M ER N O SA LO N EN , LU O N N O N VA RA KE SK U S
Hangossa 25.4.2020 onkeen napannut 14,5 cm vaskikala jakaa ennätyksen Porvoosta vuonna 2008 saadun kalan kanssa. M II KA KO VA N EN kalalaji paino/pituus pvm vesistö kunta pyyntitapa ahven 2,87 kg 4.9.2010 Ahvenanmaa Kökar virveli allikkosalakka 9,1 cm 3.6.2018 lampi Muurla onki ankerias 4,666 kg 16.5.2009 Katumajärvi Hämeenlinna rysä elaska 26,3 cm 24.1.2005 Pohjanlahti Pori trooli harjus 2,47 kg 13.4.2011 järvi Utsjoki pilkki jäältä hauki 18,8 kg 19.5.2009 Oijärvi Ii verkko hietatokko 7,9 cm 25.5.2019 Suomenlahti Helsinki onki hopearuutana 3,497 kg 13.9.2010 Vantaanjokisuu Helsinki onki härkäsimppu (meri) 0,924 kg 7.1.2012 Suomenlahti Inkoo verkko härkäsimppu (sisävedet) 15,6 cm 29.10.2005 Melavesi Kuopio verkko imukala 0,15 kg 28.3.2005 Pohjanlahti Pori trooli isosimppu 0,71 kg 6.5.2012 Väärämaan salmi Rymättylä verkko isotuulenkala 35,5 cm 2.6.2016 Pohjanlahti Pori verkko kampela 1,06 kg 3.6.2001 Saaristomeri Kemiö verkko karppi 21,44 kg 24.4.2004 Hormajärvi Lohja tuulastus kiiski 0,285 kg 1.1.2002 Kemijoki Rovaniemen mlk verkko kilohaili 15,6 cm 28.3.2005 Pohjanlahti Pori trooli kirjoeväsimppu 12,8 cm 19.8.2004 Viantienjoki Simo sähkökalastus kirjolohi 9,66 kg 6.12.2008 Saimaa Sulkava verkko kivennuoliainen 18,7 cm 28.9.2007 Kellankoski Konnevesi sähkökalastus kivinilkka 0,485 kg 4.6.2002 Pohjanlahti Pori verkko kivisimppu 13,6 cm 27.9.2007 Glomsån Espoo sähkökalastus. 30 • Suomen Kalastuslehti 3 Ennätyskalalautakunnan hyväksymät 2000-luvun Suomen ennätyskalat lajeittain aakkostettuna
Suomen Kalastuslehti 3 • 31 kolmipiikki 9,4 cm 15.6.2011 Saaristomeri Parainen rysä kuha 14,09 kg 10.5.2013 järvi Etelä-Häme uistelu kuore 0,26 kg 23.4.2007 Suomenlahti Kotka verkko kymmenpiikki 11,5 cm 13.6.2006 Rytilampi Kuusamo katiska lahna 7,45 kg 7.6.2003 Immalanjärvi Imatra verkko 7,45 kg 21.11.2018 lampi Juva verkko liejutokko 4,6 cm 8.6.2005 Suomenlahti Hanko nuotta lohi (merilohi) 27,4 kg 9.6.2001 Pohjanlahti Lohtaja loukku lohi (järvilohi) 12,4 kg 15.10.2002 Puulavesi Kangasniemi verkko made 8,05 kg 9.4.2018 Haapajärvi Iisalmi verkko makrilli 0,610 kg 9.10.2019 Suomenlahti Kotka verkko meribassi 0,46 kg 27.7.2007 Suomenlahti Kotka rysä miekkasärki 0,91 kg 8.4.2010 Saimaa Joutseno verkko muikku 0,634 kg 29.9.2019 Inarijärvi Inari verkko mustatokko 11,7 cm 21.8.2015 Suomenlahti Hanko verkko mustatäplätokko 0,242 kg 6.5.2015 Suomenlahti Helsinki verkko 0,242 kg 26.5.2017 Suomenlahti Helsinki verkko mutu 12,3 cm 28.5.2004 Iso-Kielisenjärvi Pello sumppu nahkiainen (meri) 46,6 cm 17.12.2011 Kokemäenjoki Harjavalta rysä nahkiainen (sisävedet) 23,5 cm 10.10.2013 Orivesi Kitee moottoriuistelu nieriä 6,51 kg 21.6.2009 Puruvesi Kesälahti uistelu nokkakala 1,07 kg 28.5.2009 Saaristomeri Parainen rysä pasuri 0,868 kg 5.6.2003 Ähtävänjoki Pedersöre onki piikkikampela 2,85 kg 25.5.2001 Suomenlahti Porvoo verkko piikkimonni 0,53 kg 16.7.2001 Rahitunlammi Janakkala katiska piikkisimppu 14,7 cm 17.10.2012 Saaristomeri Parainen verkko pikkunahkiainen 16,9 cm 15.9.2010 Hukkajoki Suomussalmi sähkökalastus pikkutuulenkala 14 cm 9.8.2013 Pohjanlahti Pori rysä pilkkusilli 1,515 kg 5.10.2002 Saaristomeri Nauvo verkko punakampela 0,274 kg 14.3.2005 Pohjanlahti Pori trooli puronieriä 2,17 kg 12.6.2004 Piehinkijoki Raahe virveli rantanuoliainen 10,0 cm 16.5.2015 Suomenlahti Kotka onki rasvakala 0,232 kg 27.4.2005 Suomenlahti Porvoo verkko ruutana 2,99 kg 12.3.2018 Jalasjärvi Jalasjärvi verkko salakka 24,8 cm 3.5.2009 Pitkämön tekojärvi Kurikka onki sarda 2,15 kg 26.7.2011 Suomenlahti Inkoo rysä
32 • Suomen Kalastuslehti 3 sardelli 16,5 cm 4.9.2015 Pohjanlahti Pori verkko seipi 0,193 kg 19.5.2017 Suomenlahti Kotka rysä seitsenruototokko 4,5 cm 25.8.2009 Suomenlahti Hanko nuotta siika 7,08 kg 15.7.2000 Syvälampi Nummi-Pusula soutu-uistelu silakka 0,726 kg 6.6.2002 Saaristomeri Dragsfjärd verkko silokampela 0,465 kg 29.7.2008 Suomenlahti Hanko verkko siloneula 30 cm 5.3.2010 Saaristomeri Naantali verkko sinisampi 7,75 kg 2.7.2017 Pohjanlahti Merikarvia verkko sorva 1,24 kg 15.12.2008 Suomenlahti Kirkkonummi verkko sulkava 1,130 kg 13.3.2017 Hiidenvesi Lohja verkko suutari 4,07 kg 23.7.2018 järvi Laitila verkko särki 1,42 kg 22.9.2019 lampi Kuusamo verkko särmäneula 23,6 cm 22.9.2006 Ahvenanmaa Vårdö verkko säyne 4,13 kg 17.8.2015 Kemijoki Kemijärvi virveli taimen (meritaimen) 13,115 kg 20.5.2016 Pohjanlahti Pori verkko taimen (järvitaimen) 10,42 kg 22.8.2014 Inarinjärvi Inari pitkäsiima teisti 18,6 cm 15.9.2016 Pohjanlahti Pori verkko toutain 7,31 kg 29.3.2016 Lohjanjärvi Lohja verkko turpa 3,634 kg 27.4.2016 Kymijoki Inkeroinen onki turska 26,09 kg 30.6.2016 Ahvenanmeri Lemland verkko tähtisampi 1,806 kg 28.5.2003 Suomenlahti Kirkkonummi verkko täpläsilli 1,1 kg 30.5.2006 Saaristomeri Piikkiö rysä törö 17,2 cm 16.9.2010 Vantaanjoki Vantaa sähkökalastus valkoevätörö 13,7 cm 30.9.2015 Saimaan kanava Lappeenranta sähkökalastus vaskikala 14,5 cm 17.5.2008 Suomenlahti Porvoo verkko 14,5 cm 25.4.2020 Suomenlahti Hanko onki venäjänsampi 3,88 kg 10.7.2008 Suomenlahti Pyhtää rysä viisipiikki 5,8 cm 25.7.2015 lampi Lohja onki 5,8 cm 30.6.2018 lampi Lohja onki vimpa 0,764 kg 9.3.2015 Kymijoki Ahvenkoski verkko jokirapu 16,5 cm 29.8.2001 Kemijoki Tervola merta kapeasaksirapu 13,7 cm 27.8.2002 Kivijärvi Luumäki merta liejutaskurapu 2,59 cm 10.9.2013 Saaristomeri Kaarina verkko rantataskurapu 3,3 cm 13.6.2008 Saaristomeri Naantali merta täplärapu 19,8 cm 24.8.2009 Päijänne Sysmä villasaksirapu 8,5 cm 12.12.2006 Saaristomeri Parainen verkko
3. Viimeisenä kutee suuret yksilöt jopa 10 metrin syvyydessä. Esimerkiksi ydinvoimalaitosten lämmittämissä vesistöissä elää kookkaita ahvenia, jopa 1,5–2 kg ja ikää niillä on vain 12–15 vuotta. 10 faktaa ahvenesta TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA Ahven (Perca fluviatilis) valittiin Suomen kansalliskalaksi vuoden 1994 kansanäänestyksessä.. Voimakkaammasta virrasta ahven joutuu vetäytymään. 6. Pyydyksistä saattaa saada kellanpunertavia tai punaisia ahvenia. Virtavesissä ahven pystyy sinnittelemään virtausnopeuden ollessa enintään 60 cm sekunnissa. Suomen Kalastuslehti 3 • 33 1. Ahven sietää lyhytaikaisesti jopa 30 asteen lämpötiloja sekä kykenee elämään happamissa ja vähähappisissa vesistöissä. Normaaliolosuhteissa samanikäiset ovat keskimäärin 500–800 g. Ahven saavuttaa kilon painon hyvissä kasvuolosuhteissa keskimäärin 9–12 vuoden iässä, huonoissa olosuhteissa siihen ei välttämättä riitä edes 30 vuotta. Ahvenen mätinauha sisältää karkottavaa ainetta, joten mätinauhat saavat olla yleensä rauhassa mätiä syöviltä kaloilta ja selkärangattomilta. Tämä johtuu tumman värin aiheuttavan pigmentin puuttumisesta tai vetäytymisestä yhteen pisteeseen värisolujen sisällä. 8. 5. Ahvenella ei ole varsinaisia hampaita, vaan avaran suuontelon etuosassa on lukuisista luisista nystermistä muodostuneet leuat, joissa pyydystetty saalis pysyy. 4. Ensimmäiset ahvenet lisääntyvät Etelä-Suomessa vapuntienoilla, mutta samoilla vesillä kutevia yksilöitä saattaa tavata vielä kesäkuun lopulla tai heinäkuun alussa. 2. Ahvenen poikaset uivat noin vuorokauden ikäisinä pois rantavesistä selkävesien pintakerroksiin ja palaavat rantavesiin asteittain kesän aikana poikasten ollessa 3–4 cm pituisia. Suomen kalat. 10. Lähde: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. Ahvenen kasvuun vaikuttaa ravinnon lisäksi lämpötila, ja ne kasvavat paremmin lämpimässä vedessä. 7. Pienet ahvenet tulee lisätä kalakeittoon aivan lopussa, koska niiden liha usein hajoaa hiutaleiksi. 9
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kesän peli-iltoihin Hinta 6,00 €. 34 • Suomen Kalastuslehti 3 Tilaa nyt! ahven.net Suositut pelikortit kaloista, linnuista, koirista, kasveista ja ötököistä. Kaikissa 55 erilaista kuvaa
Laki sisältää myös säännöksiä muun muassa asiamiehen käyttämisestä. Tällä hetkellä voimassa oleva poikkeuslaki ei anna yhdistyksille suoraan mahdollisuutta kokouksen siirtämiseen. Tämä perustuu osakkaiden yhdenvertaisuusperiaatteelle ja osallistumismahdollisuuden turvaamiselle. Oikeusministeriö ilmoitti, että lakiehdotuksen lausuntokierroksen, jälkeen oikeusministeriö on päättänyt alustavasti ottaa lakiehdotukseen kevätkokousten siirtomahdollisuuden 30.9.2021 saakka. Kalatalouden Keskusliitto selvitti asiaa, koska alunperin valmisteilla olevaan lakiin ei ollut tarkoitus sisältää mahdollisuutta siirtää yhdistysten kevätkokouksia. Useiden poikkeuslakien on ollut tarkoitus helpottaa tilannetta, mutta ketä ne koskevat ja mitä niiden avulla voi tehdä. Tämä tarkoittaa, että yhdistysten hallitukset voivat ottaa huomioon edellä mainitun valmisteilla olevan lain ja sen tuoman mahdollisuuden kokousten siirtämiselle tehdessään mahdollista päätöstä kevätkokouksen siirtämisestä syksylle. Elias Rauhala Kalatalouden Keskusliitto Poikkeuslakiviidakko – kuka saa poikkeilla ja miten?. Elämän ja kokousten on kuitenkin haluttu etenevän vaikeasta tilanteesta huolimatta. YHDISTYSTEN (muun muassa kalatalousalueet, kalatalouskeskukset ja kalastusseurat) osalta 30.6.2021 asti voimassa oleva poikkeuslaki mahdollistaa yhdistyksen hallituksen päätöksellä järjestettävän etäkokousosallistumismahdollisuuden, vaikka tätä ei yhdistyksen säännöissä lukisi. Tätä kirjoittaessa oikeusministeriö on kaavaillut, että lakia jatkettaisiin yhdistysten osalta 30.6.2022 asti. Oikeusministeriö lausui kuitenkin Twitter -palvelussa 15.3.2021, että: ”Oikeusministeriössä on parhaillaan valmisteltavana lakimuutos, joka sallisi yhteisöjen kevätkokousten lykkäämisen niin, että ne pidetään 30.9.2021 mennessä.”. Suomen Kalastuslehti 3 • 35 LAKIASIAA FYYSISEN KANSSAKÄYMISEN välttäminen on ollut ja on koronapandemian taltuttamisen A ja O. Yhdistyksen hallitus saattaisi tehdä tilanteesta esimerkiksi seuraavat päätelmät ja päätöksen: ”Ottaen huomioon oikeusministeriössä olevan lainvalmistelun koskien kokousten siirtomahdollisuutta ja jäsenkunnan terveydensuojelutarpeet koronavirustilanteessa sekä sen, että kokouksessa päätettävien asioiden siirtäminen syksylle 2021 ei aiheuta vahinkoa yhdistyksen tai sen yhteistyökumppaneiden toiminnalle, on yhdistyksen hallitus päättänyt siirtää sääntömääräisen kokouksen järjestämisen myöhempään ajankohtaan, kuitenkin ennen 30.9.2021.” OSAKASKUNTIEN osalta 30.6.2021 asti voimassa oleva poikkeuslaki mahdollistaa käytännössä etäkokousosallistumismahdollisuuden ja mikäli kokouksen järjestäminen etäosallistumismahdollisuutta hyödyntäen ei ole mahdollista, kokouksen siirtämisen. Mietittäessä etämahdollisuutta kokoukseen osallistumisessa on huomattava, että kokoukselle vaaditaan myös fyysinen kokouspaikka. Osakaskuntien osalta kyseistä lakia ollaan jatkamassa suurella todennäköisyydellä 31.12.2021 asti, koska valtioneuvosto on hyväksynyt esityksen 18.3.2021 yleisistunnossaan. Tästä huolimatta kokouksella on oltava myös fyysinen kokouspaikka. Tämä on luonnollisesti tarkoittanut erilaisten kokoontumisrajoitusten ja -suositusten asettamista
Valvottavatiedote 25.5.2020. Pankit voivat vaati asiakkaaltaan esimerkiksi y-tunnusta pankkitilin avaamiseksi. Vesan muistoa kunnioittaen. Pankki kuitenkin voi tätä ohjetta noudattaa tai olla noudattamatta. 36 • Suomen Kalastuslehti 3 HENKILÖUUTISIA VESA TIITINEN ON POISSA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry:n toiminnanjohtaja Vesa Pekka Ensio Tiitinen (s. Finanssivalvonta on ottanut asiaan kantaa viime vuonna (25.5.2020) lukuisten yhteydenottojen johdosta. 2. Vesa oli työtehtävissään erinomainen kaikilla osa-alueilla. Hänen kädenjälkensä näkyy vahvasti myös kalastuslupien nettikaupan ohjelmoinnissa yhteistyökumppaneiden kanssa sekä kaupallisen kalastuksen seurannassa ja kehittämisessä. Se, mitä pankki vaatii asiakkaaltaan velvollisuutensa täyttämiseksi ja asiakkaan tunnistamiseksi, on hyvin pankkikohtaista ja perustuu pankin omaan sisäiseen ohjesääntöön asiakkaan tunnistamisesta ja riskien arvioinnista. Hän oli mukana monissa hankkeissa, muun muassa rapututkimuksissa, järvikunnostuksissa, kalojen istutustyössä ja kalastuksenvalvonnassa. Finanssivalvonnan mukaan osakaskuntien osalta y-tunnus ei ole välttämätön, vaan yksinkertaistettu tunnistaminen ilman y-tunnusta riittäisi osakaskuntien osalta. Osakaskunnat ja y-tunnus TEKSTI ELIAS RAUHALA, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. 2021. 29. Mikäli pankin kanssa asiaa ei saada toimimaan siitä huolimatta, että Finanssivalvonnan tiedote on saatettu pankkivirkailijan tietoon, lienee ainoa mahdollisuus asiassa pyrkiä asioimaan toisen pankin kanssa toisella paikkakunnalla tai nettipankin avulla. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry K alatalouden Keskusliiton tietoon on tullut, että pankit eivät aina suhtaudu osakaskuntien tilien avaamiseen osakaskuntien toivomalla tavalla, vaan asettavat erilaisia ehtoja ja vaatimuksia pankkitilien avaamiselle. Menettelytavat paikallispankkien osalta vaihtelevat. Olemme menettäneet paljon ajateltuna Vesan työn määrää sekä sitä tietämystä, mikä hänen hallussaan oli. 1961) poistui keskuudestamme äkillisen sairauden murtamana 21. Asiassa on tarkemmin kyse siitä, että rahanpesua ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskeva laki (2017/444) asettaa pankeille niin sanotun asiakkaan tuntemisvelvollisuuden. Pankit saattavat vaatia esimerkiksi y-tunnusta tai ilmoittautumista kaupparekisteriin. Kalatalouden Keskusliiton tiedossa ei ole, miten yksittäisen pankkien konttorit ovat perehtyneet aiheeseen, mutta Finanssivalvonnan kannanotto on jokaisen osakaskuntien asioita hoitavan hyvä tietää ja saattaa edelleen tarvittaessa myös pankkivirkailijoiden tiedoksi. 6. Hän hoiti neljää kalatalousaluetta, noin 130 osakaskunnan yhteisiä asioita sekä kalatalouskeskuksen työt. Aiheesta lisää: Finanssivalvonnalta kannanotto yksinkertaistetusta menettelystä asiakkaan tuntemiseksi tiekuntien ja yhteisiä vesialueita hallinnoivien osakaskuntien osalta
Fileointipiikki. Huom! Kaikki kalankäsittelyvälineet toimitetaan asiakkaalle vasta laskun maksamisen jälkeen. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kalankäsittely kuntoon Tilaa nyt! ahven.net Hinta 19,00 € Hinta 8,00 € Hinta 16,00 € Terotinpuikko (Mora). Terä 212 mm. Terä 160 mm. Fileointiveitsi Frosts ProGrip (Mora). Suomen Kalastuslehti 3 • 37 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
16 sivua. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net AHVENEN JA SÄRJEN MARINOINTI Marinoinnin opastus vaiheittain, käsittely, marinointi, pakkaus ja varastointi. Liemiresepti. Hinta: 2,50 € KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 38 • Suomen Kalastuslehti 3 Tuotteet osoitteesta ahven.net KALAN SAVUSTUS Suosittu klassikko, kalan savustuksen perusteet kotitarvesavustajalle esittelevä opas. Hinta: 1,80 €. Hinta: 7,00 € KALAA KAHDESTI VIIKOSSA Maaja Kotitalousnaisten keskuksen, Sydäntautiliiton ja Kalatalouden Keskusliiton kalareseptikilpailun parhaat
17.12. 4 14.5. Suomen Kalastuslehti 3 • 39 128. 11.6. 12.11. ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton Jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET Heidi Moisio p. 7 15.10. 30.4. 5.2. 9.10. 3.9. krs 00700 Helsinki p. VISULAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Eura Print Oy, Eura 2021 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 4/2021 ilmestyy pe 11.6. Ankeriaan ruumiinonteloon sijoitettu 40 millin mittainen ultraäänilähetin kertoo uutta tietoa ankeriaan vaelluksesta. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. JO U N I TU LO N EN , LU O N N O N VA RA KE SK U S. 5 6.8. 8 19.11. 6 11.9. 3 2.4. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN Nro Aineisto Ilmestyy 1 8.1. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. 2 19.2. 19.3
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Korteissa lintujen nimet suomeksi ja ruotsiksi. Hinta 13,00 € Lintumuistipeli on uudistunut!. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Lasten suosikki Tilaa nyt! Lintumuistipelissä on 48 eri lintulajia (96 korttia) von Wrightin veljesten kauniina piirroksina