Suomen Kalastuslehti 3 • 1 3/2023 Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät 10
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Molemmissa muistipeleissä on 48 eri lajia (96 korttia) Gösta Sundmanin ja von Wrightin veljesten kauniina piirroksina. Hinta 13,00 € Tilaa nyt! ahven.net Virkistä muistiasi!. 2 • Suomen Kalastuslehti 3 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Korteissa lajinimet suomeksi ja ruotsiksi
Suomen Kalastuslehti 3 • 3 Sisältö 10 Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät 14 41 kunnostuskohdetta 18 Turska 29,55 kg 20 Pyydyksiin tarttuneiden roskien määrä arvioitu 24 Kalastus vähenee ja muuttuu 28 Kuusinkijoen taimenistutukset alkoivat 30 Näin käsittelet ja lopetat kalan asianmukaisesti 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 36 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 30 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Risto Vesa palkittiin Kalatalouden Keskusliiton 100-vuotismitalilla. Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 14 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O SH U TT ER ST O CK
Kaikissa 55 erilaista kuvaa. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kesän peleihin! Hinta 6,40 € Uutta!. Tilaa nyt! ahven.net Suositut pelikortit uudistettuina ja päivitettyinä. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Ennustettua 12,5 prosentin vuosikasvua perustellaan kasvavalla kiinnostuksella luontomatkailua kohtaan. Suomessa on luonnon puolesta varmasti mahdollisuus ottaa osansa kasvusta, mutta onko meistä ottajiksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi työryhmä on listannut 21 eri toimenpidettä, joista löytyy tekemistä kaikille kalatalouden toimijoille. Jotkin toimista saavat varmaan yleistä kannatusta, kuten kalastusmatkailuyrittäjien sähköisten palvelujen kehittäminen sekä liikuntaja kulttuuriseteleiden käyttäminen kalastuspalvelujen ostamisessa. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Ohjelman soveltamiseen on tarkoitus päästä ensi vuoden alussa. Tavoitteena on muun muassa lisätä yhteistoimintaa muiden matkailusivujen kanssa ja huomioida eri asiakasryhmiä ja vastuullisuusnäkökulmaa nykyistä paremmin. KANSAINVÄLISEN KALASTUSMATKAILUMARKKINAN ennustetaan kasvavan poikkeuksellista vauhtia seuraavien kymmenen vuoden aikana. OHJELMAN MUKAISESTI Suomen kalastusmatkailun kehittämiseksi tarvittaisiin muuan muassa resurssien ja osaamisen lisäämistä, panostusta markkinointiin, lupakäytäntöjen selkeytystä sekä yhteistyötä muiden matkailuyrittäjien kanssa. Kalastuslakiin tehtävien muutosesitysten tarpeellisuus tulee todennäköisesti entiseen tapaansa jakamaan näkemyksiä. Suomen Kalastuslehti 3 • 5 Suomeen Euroopan laadukkaimmat kalastuspalvelut PÄÄKIRJOITUS Kalastusmatkailumarkkinan ennustetaan kasvavan poikkeuksellista vauhtia seuraavien kymmenen vuoden aikana.” OTSIKKO ON visio Suomen kalastusmatkailun kehittämisohjelmasta 2023??–??2033. KESKUSLIITTO ON ylläpitänyt viimeiset kymmenen vuotta Matkailun edistämiskeskuksen aineistoon perustuvaa, Suomen laajinta kalastusmatkailun nettisivustoa fishinginfinland.fi Maaja metsätalousministeriö on myöntänyt kuluvalle vuodelle määrärahan sivuston uudistamisen suunnitteluun. Ryhmätyön lopputuloksena valmistunut ja maaja metsätalousministerille luovutettu ohjelma on parhaillaan lausuntokierroksella
TOUKOKUU ON KALAKUU Toukokuussa luonnonkalan sesonki on parhaimmillaan, ja Pro Kala onkin nimennyt toukokuun Kalakuuksi. Monien kalalajien paras saalissesonki ajoittuu kevääseen, jäiden lähdön jälkeiseen aikaan, eli huhti-toukokuuhun. Kalakuun reseptit innostavat kokeilemaan ahvenbuneja (kuvassa), keittämään kuhasta soppaa sekä testaamaan siikacevicheä ja pintapaahdettua lohta. Reseptit osoitteeesta https://prokala.fi/kalakuu/ Pelastetaan järvilohi -kampanja on avattu Saimaalla ja Pielisellä elävä äärimmäisen uhanalainen järvilohi on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Ideana on tarjota vesistökunnostajille ajantasaista tietoa ja käytännönläheisiä ohjeita kunnostushankkeen toteuttamiseen. Viimeisimmän viiden vuosikymmenen aikana järvilohikanta on ollut täysin riippuvainen viljelystä ja istutuksista. Myös kalastukseen on kiinnitettävä huomiota: järvilohta ei tulisi lainkaan pyytää Saimaalla ja Pielisellä. Haasta siis itsesi ja kaverisi syömään kalaa kahdesti viikossa ja nappaa itsellesi kalasta sen kaikki terveyshyödyt. 6 • Suomen Kalastuslehti 3 LYHYET VESISTÖKUNNOSTUS -TEEMASIVUSTO Varsinais-Suomen ELY-keskuksen julkaisema teemasivusto on kattava tietopaketti vesistöjen kunnostamisesta. Maaja metsätalousministeriö avasi 14.3. Pelastetaan järvilohi -kampanjan verkkosivuihin ja materiaaleihin voi tutustua osoitteessa pelastetaanjarvilohi.fi PR O KA LA. Järvilohen lisääntymisalueita tulee kunnostaa ja rakentaa lisää ja kaloille tarvitaan nousuja laskureittejä. Sivusto on suunnattu erityisesti vesistökunnostuksia suunnitteleville toimijoille Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella, mutta tarjoaa hyödyllistä tietoa kaikille vesistöjen tilan parantamisesta kiinnostuneille. Pelastetaan järvilohi -kampanjan, jonka tavoitteena on tuoda järvilohen heikkoa tilaa näkyvämmäksi sekä saada keskeisiä toimijoita keskustelemaan ja etsimään ratkaisuja tilanteeseen. Järvilohen pelastaminen vaatii vuosikymmenten pitkäjänteistä työtä. Kalanviljelyn vesihomeongelma tulee saattaa kuntoon, mikä edellyttää tutkimusta ja pilottihankkeita
Suomen Kalastuslehti 3 • 7 LYHYET 7 000 Luonnonvarakeskuksen toteuttaman laskennan mukaan Näätämöjokeen nousi noin 7 000 lohta kesällä 2022. Lohen ja siian lippokalastukseen kohdistetuilla muutoksilla voidaan koskialueilla harjoittaa perinteistä lippokalastusta yhtäjaksoisesti, mikä on matkailun kannalta tärkeää. punttikalastus on edelleen paikoin kiellettyä 10.6. Lohisaaliiden ja joen alajuoksulla sijaitsevan Kolttakönkään kalatien laskentatulosten perusteella lohikausi 2022 oli Näätämöjoella heikko, joskin hieman parempi kuin vuosina 2020 – 2021. Luonnonvarakeskus 5.4.2023 TORNIONJOELLE TARKENNUKSIA Maaja metsätalousministeriö sekä Ruotsin merija vesiviranomainen ovat sopineet Tornionjoen tulevan kalastuskauden kalastusmääräyksistä. Järvilohen pelastaminen on kansallinen tehtävä, jossa onnistumiseen tarvitaan meitä kaikkia: kansalaisia, kalastajia, päättäjiä, yrityksiä ja viranomaisia. TA PI O G U ST AF SS O N , KK L. alkaen. Näyttelijä Kari Hietalahti on antanut omat kasvonsa ja äänensä hankkeessa julkaistulle materiaalille, jota jokainen meistä tai esimerkiksi kalatalousalueet ja osakaskunnat voivat jakaa omilla nettisivuillaan tai sosiaalisessa mediassa. Aiempien vuosien lohisaaliiden ja kalatien seurantatietojen perusteella Näätämöjokeen on 2000-luvun parhaina vuosina voinut nousta jopa 20 000 lohta. Nousulohet laskettiin joella ensimmäistä kertaa kaikuluotausmenetelmän avulla. Materiaali sisältää tietoiskumuotoisia tekstejä, kuvia, julisteita ja videoita järvilohesta. Suurten ja aikaisin tulevien lohien vahingoittumisten vähentämiseksi nk
Kalastajien toivomaa valvontaa nähdään entistä vähemmän. Kalastus kielletään Vaasan edustalla Kalastus kielletään jälleen Vaasan edustalla. Metsähallituksen lupatuloista saatu rahoitus on pysynyt ennallaan, mutta yleiset kustannukset ja erityisesti erilaiset järjestelmäkustannukset ovat nousseet tai tulleet odotettua kalliimmiksi. Kuukauden kalastuskielto on ajoitettu ahvenen kutuaikaan ja sillä pyritään elvyttämään viime vuosien aikana heikentynyttä ahvenkantaa. Jos tilanne on näin hankala jo Metsähallituksella, jonka rahoitus on tuolta osin siis pysynyt ennallaan, niin mikä onkaan kalastuksenvalvonnan kohtalo kalatalousalueilla tai osakaskunnissa joiden kalastonhoitomaksuista saadut tulot ovat laskeneet. VA AS AN KA U PU N KI TA PI O G U ST AF SS O N , KK L. Luonnonvarakeskuksen mukaan Vaasan eteläinen kaupunginselkä on koko rannikon mittakaavassa erittäin tärkeä kutupaikka ahvenelle. Metsähallitus on ennen sopinut yksityisalueiden valvonnasta joidenkin kalatalousalueiden ja riistanhoitoyhdistysten kanssa, mutta tänä vuonna vähäinen lisävalvonta halutaan kohdistaa vain valtion alueisiin. Kaupungin ja ELY-keskuksen asettama kalastuskielto koskee kaikkea kalastusta. Lähes koko Eteläinen kaupunginselkä ja sinne johtavat salmet sekä Onkilahti rauhoitetaan kalastuksesta 20?.?4.?–?20.?5.?2023. 8 • Suomen Kalastuslehti 3 LYHYET METSÄHALLITUS VÄHENTÄÄ VALVOJIA Metsähallitus palkkaa vuosittain lisätyövoimaa metsästyksen ja kalastuksen valvontaan kesän ja syksyn ajaksi. Tänä vuonna pohjoiseen pystytään kuitenkin palkkaamaan vain kolme valvojaa aiemman kahdeksan sijaan. Kausivalvonnan vähennystarve johtuu kustannusten noususta. Aiemmin Metäshallituksen kausivalvojat ovat valvoneet myös joitain yksityisiä alueita, mutta nyt näistä valvontasopimuksista joudutaan luopumaan
Osiossa otetaan kantaa muun muassa osakaskuntien pankkiasioihin. SAIMAAN KALASTUSKIELTO 15.4.–30.6. Samaan aiheeseen löytyy ohjeita myös Kalatalouden Keskusliiton nettisivuilta https://ahven.net/osakaskunnat/. Suomen vesistöissä ja kalakannoissa on hyvä potentiaali kalastusmatkailun kehittämiseen. – 30. Verkkokalastuskielto Saimaan norppa-alueilla on taas voimassa. Aluehallintoviraston osakaskunta -sivut löytyvät helposti netin hakukoneella. Rysien, mertojen ja katiskojen nielu ei saa venyä missään olosuhteissa yli 15 sentin. Myös kehittäminen ja markkinointi on vähäistä. Tämän lisäksi AVI on koostanut nettisivuilleen usein kysytyt kysymykset -osion, johon kannattaa käydä tutustumassa. Näistä tunnistetuista lähtökohdista työryhmä laati kehittämisohjelman, jolla Suomen kalastusmatkailu nostetaan kasvuun. fi-palvelusta. Kalastusrajoitukset kohdistuvat saimaannorpan keskeiselle lisääntymisalueelle antaen kattavan suojan syntyneille kuuteille. Kalastusrajoitusten tarkempi sisältö ja alueet löytyvät kalastusrajoitus. Rajoitusalue perustuu havaittujen poikaspesien ympärille muodostettuihin viiden kilometrin suoja-alueisiin ja niitä yhdistäviin alueisiin. Ympärivuotiset rajoitukset ja verkkokalastuskielto sekä rajoitusalueen laajentaminen on turvannut saimaannorppakannan kasvamisen viime vuosina yli 5 % vuosittaisella kasvunopeudella. Sieltä löytyvät myös osakaskuntien mallisäännöt, joita kannattaa käyttää pohjana ja noudattaa sääntöjen uudistamisessa. Maaja metsätalousministeriö lähettää kehittämisohjelman vielä lausunnoille, jonka jälkeen ohjelma viimeistellään.. Alue on laajuudeltaan noin 2 920 km 2 , kattaen suurimman osan Saimaasta. Suomella on kuitenkin heikko imago kansainvälisillä markkinoilla ja palvelutarjonta ei kaikilta osin vastaa kysyntää. Verkkokalastus on kiellettyä 15. 6. 6. TA PI O G U ST AF SS O N , KK L SUOMEN KALASTUSMATKAILU NOUSUUN LAADULLA JA MONIPUOLISUUDELLA Kalastusmatkailun edistämiseksi esitetään kunnianhimoista ohjelmaa: visiona on, että Suomessa on monipuoliset ja Euroopan laadukkaimmat kalastuspalvelut vuonna 2033. Ympärivuotisesti rajoitusalueella on kielletty saimaannorpalle vaarallisten pyydysten käyttö, kuten riimuja vahvalankaiset verkot sekä löysänieluiset katiskat ja merrat. Suomessa on 511 kalastusmatkailuyritystä ja ne työllistävät 935 henkilötyövuotta. Kalastusmatkailun kehittämisohjelman laatimiseen nimetty työryhmä luovutti ohjelman maaja metsätalousministeri Antti Kurviselle 30.3.2023. Suomen Kalastuslehti 3 • 9 LYHYET OSAKASKUNTIEN KANNATTAA VIERAILLA ALUEHALLINTOVIRASTON NETTISIVUILLA Osakaskunnille asiointi aluehallintoviraston (AVI) kanssa tulee ajankohtaiseksi osakaskuntien yhteystietojen ilmoittamisen lisäksi sääntöjen uudistamisen ja vahvistamisen yhteydessä. lukuun ottamatta alle 22 millimetrin solmuvälin muikkuverkkoja, joilla kalastuskielto päättyy 20. 4
10 • Suomen Kalastuslehti 3 Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät Maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio avasi Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät.
Suomen Kalastuslehti 3 • 11 Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät Valtakunnallisilla kalatalousaluepäivillä olivat hyvin edustettuina Suomen kalatalousalueet aina Tenon kalatalousalueelta Paraisille asti. TEKSTI TOMI RÄSÄNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Viking Line M/S Gabriellalla järjestettyssä tapahtumassa oli yli 250 osallistujaa kalatalousalueilta, osakaskunnista ja kalatalouskeskuksista. Esiintyjäkaartiin lukeutui ministeriön, Luonnonvarakeskuksen ja ELY-keskusten edustajia
Aiheet pohjautuivat Kalatalouden Keskusliiton vuoden 2022 lopussa tekemään laajaan valvojakyselyyn. Ensimmäisen koulutuspäivän päätti Kalatalouden Keskusliiton kalastuksenvalvonnan asiantuntijoiden esitykset valvonnan kehittämisestä ja sen tilasta vuonna 2023. Husu-Kallion alustus johdatti ministeriön virkahenkilöiden ja luonnonvarakeskuksen tutkijoiden esityksiin. Kuulimme ja näimme loistavia esimerkkejä Suomenselän ja Kokemäenjoen yläosan kalatalousalueiden tehostetusta viestinnästä. Kansliapäällikkö toi puheessaan esiin kotimaisen kalan edistämisohjelman, eläinten hyvinvointilakia uudistuneen kalastuslain osalta, Pelastetaan järvilohi -kampanjan sekä useita muita ajankohtaisia asioita kalataloushallinnosta. Asiantuntija viidellä vuosikymmenellä Varsinaisten esitysten lomassa jaettiin myös kunnianosoituksia – yhtä niistä emme voi jättää mainitsematta. Husu-Kallio välitti kalataloushallinnon terveiset kuulijoille. Mielenkiintoisena nostona ja eräänlaisena uutuutena oli ensikertaa ohjelmassa mukana myös kalatalousalueiden viestintä. Tiiviin ohjelman lomassa oli aikaa myös verkostoitumiselle. Keskustelu oli runsasta ja rakentavaa. Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä paneuduttiin kalatalousalueiden vesistökunnostuksiin ja vesienhoitoon. Seuraavaksi Ristolla on luvassa ansaitut ja varmasti myös kalarikkaat eläkepäivät! Ensi vuonna nähdään taas Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät olivat kokonaisuudessaan varsin monipuolinen kattaus kalatalouden ajankohtaisia asioita. Jo totuttuun tapaan saimme kuulla viime vuodet kaikkien alalla toimivien tiedossa olleiden käyttöja hoitosuunnitelmien toimeenpanosta sekä ajankohtaiskatsauksen kalatalouteen kytkeytyvistä lakiasioista. Salko esitteli kipparoimansa kalatalousalueen suorittamia vesienhoitoja kunnostustoimenpiteitä. Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät risteiltiin nyt neljättä kertaa ja näillä näkymin laiva on lastattu myös ensi vuonna! Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät vei kalataloustoimijat Itämeren aalloille. Niistä keskeisimpänä mainittakoon Pohjois-Savon ELY-keskuksen Teemu Hentisen pitämä esitys Etelä-Savon osakaskuntien yhdistämistoimituksista ja niistä kerättyyn palautteeseen. Kalatalouden Keskusliittoa jo viidellä vuosikymmenellä edustanut järjestöjohtaja Risto Vesa palkittiin Kalatalouden Keskusliiton korkeimmalla ansiomerkillä 100-vuotismitalilla. Tähän aiheeseen seminaariväen tutustutti Virtasalmi-Joroisten kalatalousalueen toiminnanjohtaja Risto Salko. Etelä-Savossa on viime vuosien aikana suoritettu edelläkävijämäisiä osakaskuntien yhdistämisiä, joista on ammennettavaa monille paikkakunnille. Kalatalousalueet ja vesienhoito toisen päivänä Toisena risteilyja koulutuspäivänä suunnattiin katseet kohti kalatalousalueita ja vesienhoitoa. Tässä osiossa kuultiin muun muassa Omakala-sovelluksen taustoista ja tilanteesta, rapustrategiasta, kalastusmatkailun kehittämisohjelmasta sekä Ukrainan sodan vaikutuksista kalatalouteen. Yleisö osallistui aktiivisesti ja haastoi rohkeasti kiperillä kysymyksillään monet puhujista osoittamaan harjaantunutta ammattitaitoaan. Yhdistämistoimituksia ja kalastuksenvalvontaa Hallintoasioiden jälkeen perehdyttiin tarkemmin osakaskunta-asioihin neljän puhujan myötä. 12 • Suomen Kalastuslehti 3 V altakunnalliset kalatalousaluepäivät avasi maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio
Suomen Kalastuslehti 3 • 13 Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalastusbiologi Teemu Hentinen piti esityksen Etelä-Savon osakaskuntien yhdistämistoimituksista. Kalatalouden Keskusliiton järjestöjohtaja Risto Vesaa muistivat jäsenjärjestöistä Pirkanmaan kalatalouskeskuksen Johanna Möttönen sekä Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liiton Timo Matinlassi.
Kunnostukset vaativat vesialueenomistajan ja maanomistajan luvan. Virtavesikunnostuksia toteutettiin yhteensä 23 kohteessa, minkä lisäksi tehtiin 23 kunnostussuunnitelmaa. 41 kunnostuskohdetta Kalatalouden Keskusliiton maakunnalliset jäsenjärjestöt ovat aktiivisia vesistökunnostuksen ammattilaisia. Kunnostuksia suunnitellessa on aina hyvä olla yhteydessä paikalliseen ELY-keskukseen ja varmistaa mitä lupia kunnostukseen tarvitaan. Monipuolista yhteistyötä Kunnostuksia toteutettiin yhteistyössä muun muassa kalatalousalueiden, osakaskuntien ja kuntien kanssa. Rannikolla kunnostettiin kuudessa kohteessa kutupaikkoja ja kutulahtia kevätkutuisille kaloille. Rannikolla kunnostettiin seitsemän kohdetta, järvillä 11 kohdetta ja virtavesissä 23 kohdetta. Kunnostuksilla parannettiin rannikon sekä virtavesien kalalajien elinja lisääntymisolosuhteita. Lisäksi yhteen kohteeseen rakennettiin haukitehdas. Lisäksi yhteistyötahoina oli yrityksiä ja järjestöjä. Kalojen kulkuun vapautui neljä kilometriä virtavesiä ja vaellusesteitä poistettiin kaksi. Kunnostuksia toteutettiin niin virtavesissä, järvissä kuin rannikolla. Mikäli kunnostusintoa ja halua tehdä töitä jonkin vesistön eteen löytyy, kannattaa ottaa yhteyttä maakunnallisiin kalatalouskeskuksiin ja kalastajaliittoihin. He suunnittelevat ja toteuttavat oman alueensa kunnostuksia sekä osaavat neuvoa kunnostusten suunnittelussa.. TEKSTI NIINA KOIVUNEN JA HEIDI MOISIO, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT VESA RANTANEN, HEIDI MOISIO JA JAAKKO MUURIMÖKI Järvien kunnostukset keskittyivät pääasiassa vähempiarvoisten kalojen hoitokalastukseen sekä vesikasvien niittoon ja poiskeräämiseen. Yhteensä virtavesiä kunnostettiin hieman yli 10 kilometriä sekä kutuja poikasalueita melkein seitsemän hehtaaria. Kalatalouden Keskusliiton maakunnalliset jäsenjärjestöt kunnostivat viime vuonna yhteensä 41 kohdetta kahdentoista kalatalouskeskuksen ja kalastajaliiton alueella. 14 • Suomen Kalastuslehti 3 K alatalouden Keskusliiton maakunnalliset jäsenjärjestöt kunnostivat viime vuonna yhteensä 41 kohdetta kahdentoista kalatalouskeskuksen ja kalastajaliiton alueella
Seurantaan on kaavailtu tehtäväksi myös kutupesäkartoitus, jotta nähdään, ovatko lohikalat hyväksyneet niille tehdyt kutusoraikot. Olhavanjokeen rakennettiin kivikynnyksiä ja korjattiin jo olemassa olevia kynnyksiä, aukaistiin uomia, asennettiin ison kalan asentokiviä sekä rakennettiin asentomonttuja, kuvailee toiminnanjohtaja Vesa Rantanen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitosta. Suomen Kalastuslehti 3 • 15 Kunnostustoimenpiteiden jälkeen joella on tarpeellista toteuttaa kalaston seurantaa sähkökoekalastuksella, jotta kunnostustöiden vaikuttavuutta voidaan arvioida. Kunnostukset tehtiin kalataloudellisen kunnostussuunnitelman mukaisesti ja kunnostustoimissa kiinnitettiin erityistä huomiota lohikalojen kutuja poikasalueisiin. Sapsokoskelle tehtiin 30 soraikkoa Myös Kainuussa tehdään töitä vaelluskalojen elinolosuhteiden ja -ympäristöjen eteen monen toimijan yhteistyönä. Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry toimi kohteessa työnohjaajan roolissa. Sähkökoekalastuksia suositellaan tehtäväksi ainakin kolmena perättäisenä vuonna. Kuva Vesa Rantanen, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto.. Olhavanjoella rakennetaan ison kalan monttua. Kutusorakoita rakennettiin parikymmentä, poikasalueita rakennettiin otollisille paikoille ja jo olemassa olevia poikasalueita kunnostettiin. Sapsojokea kunnostettiin viime syksynä Kainuun Kalatalouskeskuksen toimesta yhteistyössä Olhavanjoella kunnostettiin yli 38?000 neliömetriä Viime vuonna Olhavanjoella, Perämerellä, kunnostettiin viisi kohdetta, joiden yhteispinta-ala oli 38?100 m 2 . Olhavanjoen kunnostuksia on tehty aiemmin vuosina 2018?–?2019 ja toisen vaiheen kunnostuksia suoritettiin nyt vuosina 2020 ja 2022. Uomiin asetettiin myös suojakiviä
Kiviä on aikoinaan siirretty rannoille, kun jokea on perattu tukinuittoa varten. Myllypato purettiin omistajan UPM:n toimesta 2020 ja padon purun avulla saatiin avattua 95 kilometrin reitti vaelluskaloille. Monimuotoisuutta ja soraikkoja Jokiuoman monimuotoisuutta parannettiin siirtämällä kiviainesta rannoilta takaisin jokeen. Koskeen 1940-luvulla rakennettu myllypato oli kalojen kulun esteenä vuoteen 2020 asti. Virtavesikunnostukset toteutettiin suunnitelman pohjalta syksyllä 2022. Kunnostuksen toteutti Koneurakointi Veljekset Hyvönen Oy. Alueella tehdyssä kartoituksessa huomattiin, ettei pelkkä padon purku ollut riittävä toimi kalaston tilanteen parantamiseksi. Tavoitteena kunnostuksissa oli parantaa taimenen ja harjuksen elinolosuhteita ja elinympäristöjä. Soraa tuotiin alueille yhteensä 36 m 3 , kertoo toiminnanjohtaja Jaakko Muurimäki Kainuun Kalatalouskeskuksesta. 16 • Suomen Kalastuslehti 3 UPM:n, Lapin ELY-keskuksen, Fortumin sekä Sotkamon järvien vesialueiden osakaskuntien kanssa. Aluetta on muokattu paljon vuosien kuluessa ja koskialueen monotonisuus ei sopinut luontaiseksi lisääntymistai elinympäristöksi lohikaloille. Toiveena on saada alueelle lisääntyvä järvitaimenkanta. Kalatalouskeskusten ja kalastajaliittojen virtavesikunnostukset vuonna 2022. Kunnostuksilla pyrittiin helpottamaan kalojen liikkumista joessa sekä lisäämään lisääntymisja elinympäristöjä. Sapsokoski sijaitsee Alajärven ja Sapsojärven välisellä noin kolmen kilometrin jokiosuudella, koskiosuutta järvien välissä on noin 470 metriä. Tämän johdosta alueelle tehtiin kunnostussuunnitelma Kainuun Kalatalouskeskuksen ja Oulun Kalatalouskeskus/ProAgria Oulun toimesta vuonna 2021. 23 kunnostussuunnitelmaa hehtaaria poikasja lisääntymisalueita 6,7 23 kunnostettua kohdetta kilometriä kunnostettu 10,2 2 vaellusestettä poistettu. Piirroskuva Heidi Moisio. Lisääntymisalueita luotiin tuomalla koskialueille lohikaloille sopivaa kutusoraa
Lisää aiheesta Olhavanjoen ensimmäisen vaiheen kunnostukset https://www.olhava.fi/luonto/vesistojen-kunnostus/ UMP:n video, Sapsokosken kunnostus on valmis https://www.youtube.com/watch?v=OKtLc5oqgGQ&t=51s Sapsokoskella kunnostettiin taimenen ja harjuksen elinympäristöä. Kuva Jaakko Muurimäki, Kainuun Kalatalouskeskus.. Kunnostusten tuloksellisuutta seurataan jatkossa erillisillä kutupesäinventoinneilla, nousukalaseurannalla sekä velvoitetarkkailun yhteydessä tehtävillä sähkökoekalastuksilla. Kalojen kulkua edistettiin kiveämällä Sapsokosken vanhan myllyn paikalle eräänlainen luonnollinen kalatie, josta myös pienemmän kalan on mahdollista kulkea joen yläosille ainakin runsaan veden aikaan. Yläpuolelle asetettiin kiviä jakamaan ja ohjamaan virtaa sopivaksi, jotta soraikot pysyvät puhtaina eivätkä toisaalta kärsi liian kovasta suorasta virrasta. Suomen Kalastuslehti 3 • 17 Soraikkojen alapuolelle asetettiin isompaa kivimateriaalia soraikkojen tueksi. Rahoitus Sapsokoskelle saatiin velvoitteista Kunnostukset rahoitettiin Sotkamon reitin Koivukosken vesivoimalaitoksen rakentamislupaan sekä Kiimas-, Kaitain-, Pirtti-, Kianta-, Sapsoja Nuasjärven ja Rehjanselän säännöstelylupiin liittyvästä kalanhoitovelvoitteista ja niillä korvattiin osittain Sotkamon järvialueen taimenistutuksia
18 • Suomen Kalastuslehti 3 Ahvenanmereltä 9.5.2022 verkolla pyydetty turska painoi perattuna 29,55 kiloa.
Punnituksen todistajiksi kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Uusia ennätyskaloja ovat turska 29,55 kg, pasuri 0,980 kg sekä 26 cm nahkiainen ( järvimuoto) ja 7,2 cm idänsieraintokko, joka on kokonaan uusi laji Suomen ennätyskalalistalla. Puruvedeltä uistelun yhteydessä marraskuussa täkyraksiin tarttunut 26 cm nahkiainen on järvimuodon uusi ennätys. Nykyään niitä saadaan rannikoltamme saaliiksi harvakseltaan, mutta Ahvenanmaan vesillä se on hieman yleisempi. Idänsieraintokko on vieraslaji, joka löydettiin Suomenlahdelta keväällä 2022. Tällä lautakunta haluaa parantaa kalastajien mahdollisuuksia ilmoittaa lautakunnalle kaloja, jotka vapautetaan takaisin veteen. Uudet sarjat ja niiden ilmoitusrajat ovat: ahven 50 cm, harjus 58 cm, karppi 90 cm, kuha 100 cm ja hauki 120 cm. Laji on alkujaan kotoisin Kaspianmereltä. Suomen ennätyskalat ja ilmoituslomake löytyvät osoitteesta https://ahven.net/kalastus/ennatyskalat/ Turska 29,55 kg Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana neljä uutta Suomen ennätystä. Kala mitataan vaaka-asennossa ja mitan tulee olla suorana kalan alla. Virolahdelta kesäkuussa onkimalla pyydetty 7,2 cm idänsieraintokko on samalla Suomen ennätyskalarekisterin 81 kalalaji. Ennätyskalalautakunnan yksityiskohtaisiin ohjeisiin kalan mittaamisesta ja kuvaamisesta on hyvä tutustua jo ennen kuin lähtee pyytämään isoja kaloja. Kotoa löytyvä vanha talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu hyväksyttyihin punnitusvälineisiin. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA PATRIK LUNDIN, ÅLANDS LANDSKAPSREGERING. KVVY Tutkimus Oy:n Tampereen Iidesjärvellä elokuussa tekemien kalatutkimusten yhteydessä saama 0,980 kg pasuri lähentelee maagista kilon painorajaa. Valokuva tulee ottaa kohtisuoraan alaspäin kalan kuonon yläpuolelta ja koko kala tulee näkyä kuvassa. Nahkiaisella on merimuotoa huonommin tunnettu sisävesissä elävä järvimuoto, joka kutee järvestä lähtevissä tai sinne laskevissa joissa. Uudessa kalan mittaan perustuvassa sarjassa tulee olla aivan yhtä tarkka. Jatkossa ennätyskalarekisterissä voi näiden kalalajien osalta olla sekä vanha kalan painoon perustuva ahvenennätys että uusi kalan pituuteen perustuva ahvenennätys. Punnituksessa ja mittauksessa on oltava tarkka Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Moni mahdollinen ennätys on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen. Kalat merkitään samaan taulukkoon vanhojen painon mukaisten ennätysten kanssa, mutta omalle riville. Uudet sarjat vapautettaville kaloille Ennätyskalalautakunta teki helmikuun kokouksessa historiallisen päätöksen avaamalla kokonaan uudet ainoastaan kalojen pituuteen perustuvat sarjat. Pasuri on särkikalalaji, joka jää kuitenkin huomattavasti pienemmäksi kuin sitä muistuttava lahna. Kalan kuonon tulee olla mitan nollakohdassa ja pyrstön kiinni mitassa. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Suomen Kalastuslehti 3 • 19 T urska oli 1980-luvulla tavallinen saaliskala rannikollamme. Viime toukokuussa Luonnonvarakeskuksen ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen tutkimushankkeessa saatiin verkolla 141 cm ja 29,55 kg turska, joka oli itse asiassa vieläkin painavampi, sillä kala punnittiin vasta perattuna
TEKSTI JUKKA PÖNNI JA MIKA RAHIKAINEN, LUONNONVARAKESKUS KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Roskia tarttui pyydyksiin siis yhtä paljon kuin turskia ja yli kymmenen kertaa niin paljon kuin kampeloita. Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan kaupallisten kalastajien pyydyksiin tarttui merialueella roskia yhteensä noin 35 tonnia vuonna 2021. 20 • Suomen Kalastuslehti 3 Pyydyksiin tarttuneiden roskien määrä arvioitu EU kerää tietoja merellä pyydyksiin tarttuneen roskan määrästä
Näistä roskista valtaosa on peräisin rysäja troolikalastuksesta. Maailmanlaajuisesti arvioituna noin 20 % meriroskasta on peräisin merellä tapahtuvasta toiminnasta, kuten kalastuksesta, kalankasvatuksesta ja meriliikenteestä. Hieman yli puolet kyselyyn vastanneista ilmoitti, ettei pyydyksiin ollut tarttunut yhtään roskia vuonna 2021, tai että niissä oli pelkästään eloperäistä roskaa (lehtiä, risuja, uposkasveja). Suomessa kalastuksen arvioidaan aiheuttavan vuosittain suuruusluokaltaan noin 20 tonnin muovikuormituksen merialueella. Tietojen perusteella pyritään tehostamaan unionin toimia merten roskaantumisen ja erityisesti merten muoviroskan vähentämiseksi. Erilaiset muovit olivat yleisin roskamateriaali kaikilla merialueilla. Puuta ja muovia oli yhteensä noin 85 prosenttia roskien painosta. Suomen Kalastuslehti 3 • 21 P yydyksiin tarttunutta jätettä koskevat tiedot perustuvat merialueen kaupallisille kalastajille viime vuonna tehtyyn kyselyyn. Kalanpyydyksiin tarttuu sekä muista lähteistä tullutta, että kadonneista tai hylätyistä kalastusvälineistä syntynyttä jätettä. Tavoitteena merten roskaantumisen vähentäminen Merenkulun ympäristönsuojelulain (669/2021) mukaan Luonnonvarakeskuksen on kerättävä kalastustoimien aikana havaspyydyksiin kertyvän jätteen tilavuutta ja määriä koskevia seurantatietoja ja toimitettava tiedot Euroopan komissiolle. Roskat myös haurastuvat ja hajoavat luonnossa, jolloin niiden koko ja ominaisuudet muuttuvat. Roskien painosta 85 % puuta ja muovia Roskia kaupallisten kalastajien pyydyksiin tarttui merialueella yhteensä noin 35 tonnia. Roskien paino ja tilavuus tulee molemmat raportoida EU:lle. Koko roskamäärästä kalanpyydysjätettä oli noin neljäsosa ja muuta jätettä kolme neljäsosaa. Osa vastaajista ilmoitti myös, että pitemmällä aikavälillä roskien määrä on vähentynyt. Roskia kulkeutuu mereen ja siirtyy paikasta toiseen esimerkiksi virtausten, aallokon, sateen, tuulen, sulamisvesien tai ihmisten toiminnan seurauksena. Jätelaki ja merenkulun ympäristönsuojelulaki kieltävät alukseen nostettujen jätteiden heittämisen takaisin. Niiden tilavuus oli noin 40 m 3 . Etenkin suhteellisen kevyet muoviroskat voivat kulkeutua kauas päästölähteestään. Muut jätelaadut painon mukaisessa järjestyksessä olivat metallit, tekstiilit, kumi ja muut jätteet. Suurin osa roskien painosta oli puuta, toiseksi eniten oli muovia
Kuva kertoo kuinka monessa tapauksessa roska oli tiettyä materiaalia, esimerkiksi muovia 93 tapauksessa 202 tapauksesta.. Muovi 46 % Metalli 8 % Kumi 7 % Puu 25 % Tekstiili 7 % Muu materiaali 7 % EErrii m maatteerriiaaaalliieenn yylleeiissyyyyss m meerreessttää ppyyyyddyykkssiiiinn ttaarrttttuunneeiissssaa rroosskkiissssaa Muovit 15 % Metallit 2 % Kumi 3 % Puu 53 % Tekstiili 2 % Muu jäte 25 % K Kookkoonnaaiissttiillaavvuuuuss ((oossuuuuddeett)) Eri materiaalien yleisyys merestä kalastajien pyydyksiin tarttuneissa roskissa. 22 • Suomen Kalastuslehti 3 Kaikkien luokiteltujen jätelajien osuudet kalastajien pyydyksissä tilavuutena (kuutiota m 3 ) mitattuna vuonna 2021
Komission täytäntöönpanoasetus (EU 2022/92) edellyttää passiivisesti kalastetun jätteen, eli pyydyksiin tarttuneiden roskien, määriä koskevien tietojen raportoimista vuosittain. Jätteiden paino esitetään 100 kilon ja tilavuus 100 litran tarkkuudella, jos arvioitu määrä on ollut alle 1 000 kiloa tai 1 000 litraa. Vastaukset laajennettiin koskemaan kaikkea suomalaisten merialueen kalastusta alle 45 metrin aluksilla. Vuoden 2022 roskamääriä koskeva tiedonkeruu toteutetaan maalis-huhtikuussa 2023. Jäte tulee tuoda maihin esimerkiksi sataman jäteastioihin. Heistä noin 90 prosenttia piti satamien vastaanottokapasiteettia riittävänä, mutta muutamista satamista ja pienvenesatamista jätteiden vastaanotto puuttui kokonaan, tai jäteastiat oli tarkoitettu pelkästään kotitalouksille. Meriroskia koskeva tiedonkeruu Tiedonkeruu toteutettiin maalis-huhtikuussa 2022 internet-kyselynä kaikille merialueella kaupallisesti kalastaville Suomen kalastuslisenssin haltijoille, jotka olivat ilmoittaneet saalista vuonna 2021. Nämä jätteet lajiteltiin kierrätykseen kotitalouksien omissa jätehuolloissa. Luonnonvarakeskus kiittää kaikkia kyselyyn osallistuneita kalastajia. Suomen Kalastuslehti 3 • 23 kiinteistöjen tai pienvenesatamien hyödyntämistä jätteiden käsittelyssä. Kalastajat kertoivat tuovansa mereltä roskia myös omiin laitureihinsa. Kyselyyn tulleiden vastausten perusteella ainakin viidestä yleisestä kalasatamasta puuttuu riittävä jätteiden vastaanottokapasiteetti, minkä seurauksena kalastajien on hankala toteuttaa vaatimusta jätteiden rantaan tuomisesta. veteen. Kyselyyn vastanneista 84 prosenttia otti kantaa saaliinpurkusatamiensa jätteenvastaanottokapasiteettiin. SH U TT ER ST O CK. Jätteiden koko ja määrä kuitenkin haittasivat kalastajien omien Jätteiden paino (tonnia) Kalanpyydysjäte (tonnia) Muu jäte (tonnia) Jätteiden tilavuus (m 3 ) Kalanpyydysjäte (m 3 ) Muu jäte (m 3 ) Yhteensä 35 10 25 40 10 30 Muovit 10 5 5 12 8 4 Metallit 3 1 1 1 0,4 0,6 Kumi 1 0,1 0,8 1 0,2 0,9 Puu 20 3 16 17 1 16 Tekstiili 1 0,2 0,8 0,7 0,1 0,6 Muu jäte 0,6 0,1 0,5 8 0,3 8 Kalastajien pyydyksiin tarttunut jäte vuonna 2021
24 • Suomen Kalastuslehti 3 Vuonna 2016 tapahtunut kalastuksenhoitomaksun ja läänikohtaisen vieheluvan yhdistyminen laajemmaksi kalastonhoitomaksuksi vähensi paikallisten kalastuslupien myyntiä huomattavasti.
Asiaan vaikuttaa, että 1930?–?1950-luvuilla syntyneet suuret ikäluokat ovat poistuneet tai poistumassa kalastajien joukosta. Verkkomerkkejä ei enää osteta entiseen tahtiin. Vain omistautuneimmat kalastajat ovat jäljellä Espoon merialueen kalastusyhdistyksen sihteeri Tapani Kortelainen on seurannut kehitystä huolestuneena jo vuosia. Uistelu tärkeää Oulujärvellä Kainuussa tilanne näyttää erilaiselta. Niinpä kalavesien hoitoon käytettävät tulot eivät vähene vain kalastonhoitomaksutulojen vähenemisen kautta, vaan myös lupatulot vähenevät. Verkkokalastajat korvautuvat vapakalastajilla Pirkanmaan kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja ja Pirkkalan kalatalousalueen toiminnanjohtaja Ismo Kolari pohtii lupien myynnin kehitystä Pirkanmaalla laajemmin. Näitä tuloja käytetään kalastonhoitoon. Järven osakaskuntien tulot pyydyskalastusluvista puolestaan ovat havaintojen mukaan vähentyneet selvästi koko ajan. Kainuun kalatalouskeskuksen ja Oulujärven kalatalousalueen toiminnanjohtaja Jaakko Muurimäki katsoo tilikirjojaan ja toteaa että Oulujärven kalatalousalueen lupatulot ovat pysytelleet aika vakaalla tasolla. Iso osa heistä kalastaa yhdellä vavalla kalastonhoitomaksulla tai iän perusteella maksuttomasti, joten Kalastus vähenee ja muuttuu pienemmät tulot merkitsevät vähäisempää kalastuksenhoitoa Kalastuslupatulot ovat tärkeitä kalatalouden rahoituksen kannalta. Tosin sielläkin pyydyskalastus säätelee itseään. Tilalle tulleet ovat pääosin viehekalastajia. Jäljellä ovat lajiin vihkiytyneet. Tämä johtuu siitä, että uisteluluvista saatava tulo on kalatalousalueen lupatuloista merkittävin. Miltä näyttää tilanne vesialueen omistajien myymien kalastuslupien suhteen. Mutta alueellisia erojakin on. Korona-ajan piikki nosti hieman tuloja, tosin siitä on jo tultu alaspäin. Kalastuksen väheneminen on syytä huomioida myös kalastuksen järjestämisessä, sanoo Kortelainen. Suomen Kalastuslehti 3 • 25 H aastattelin kalatalouden alueellisilla näköalapaikoilla työskenteleviä ihmisiä kalastuslupa-asioissa. On syytä olla huolissaan. Kalastaminen näyttäisi säätelevän itse itseään. Suurimmat vähenemät olivat jo aikaa sitten. Lanka palaa molemmista päistä. Kalastusrajoituksista tulee helposti ylimitoitettuja tilanteessa, jossa kalastus on jo itse säädellyt itseään. Vielä 1990-luvun alussa alueella myytiin yli 4?000 verkkolupaa vuodessa. Heillä luvat ovat kunnossa. Pyydyskalastuksen vähenemä on todella suurta. Vuonna 2022 niitä myytiin enää noin 600. TEKSTI RISTO VESA, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT TAPIO GUSTAFSSON JA MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Samaan aikaan hoitokulut, kuten kaikki muukin, kallistuu inflaatiokehityksen myötä kovaa vauhtia. Myytyjen kalastuksenhoitomaksujen määrä on vähentynyt 20 vuodessa 100 000:lla. Kalastuksenvalvojan roolissaan Kortelainen on varsin tyytyväinen jäljellä oleviin pyydyskalastajiin. Kortelainen kertoo, että pelkästään lyhyenä ajanjaksona vuodesta 2019 vuoteen 2021, kalastuslupatulot kaikista kalastusluvista ovat vähentyneet kolmanneksella. Varsinkin pyydyskalastuslupien myynti on vähentynyt ja vähenee edelleen. Verkkoja katiskakalastus oli huipussaan 1980-luvulla ja voimakkain pyynnin lasku tapahtui jo 1990-luvulla, mikä näkyy kalastustiedusteluissa
26 • Suomen Kalastuslehti 3 Ruoveden-Kuoreveden kalatalousalueen viehelupien ostomäärät ovat laskeneet viime vuosina. Suurin pudotus tapahtui kalastuslain uudistuksen myötä vuonna 2016. Lupahintojen korotuksilla on saatu lisättyä tulokertymää. Suurin pudotus tapahtui kalastuslain uudistuksen myötä. Pyhäjärvellä vuonna 2022 käyttöön otettu uusi halvempi kolmen vavan lupavaihtoehto sen sijaan pienensi lupatuloja, koska iso osa kalastajista hankki tämän edullisemman vaihtoehdon. Toivottuja uusia lupien lunastajia ei kuitenkaan ilmaantunut lisää. 100 200 300 400 500 600 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 18 000 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Lu pie n m ää rä (k pl) Lu pa tu lo t (€ ) Pyhäjärven viehelupien myynti 2012-2022 Lupia Lupatulot LLaakkiim muuuuttooss VVuuoossiilluuppaa 5500 €€ VVuuoossiilluuppaa 3355 €€ 3300 €€,, 33 vvaappaaaa 1000 2000 3000 4000 5000 6000 50 100 150 200 250 300 350 400 450 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Lu pa tu lo t (€ ) Lu pi en m ää rä (k pl ) Ruoveden viehelupien myynti 2013-2022 Lupia Lupatulot. Lupahintojen korotuksilla on saatu lisättyä tulokertymää. Pirkkalan kalatalousalueiden viehelupien ostomäärät ovat laskeneet viime vuosina
Vuonna 2020 vapaa-ajankalastajien saaliit olivat 31 miljoonaa kiloa, 21 prosenttia Suomen saaliista. kalatalousalueiden viehelupien myyntimäärät eivät ole kasvaneet. Yli joka neljäs suomalainen eli 27 prosenttia harrasti kalastusta. Mielenkiintoista on, että tämä kehitys ei näy kalastonhoitomaksujen myynnissä. Vuoden 2010 jälkeen lasku on vain jatkunut ja pyydysmäärät ovat pudonneet kolmasosaan. Suomessa oli 1,5 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa vuonna 2020. Mutta pyydyskalastuksen rajoituskeskusteluissa ollaan oikeastaan kymmeniä vuosia myöhässä, toteaa Ismo. Luonnonvarakeskus seuraa kalastustrendejä Katsaus Luonnonvarakeskuksen tilastoihin osoittaa, että vapaa-ajankalastajien saaliit olivat suurimmat Pyydyskalastus on monin paikoin vähentynyt merkittävästi ja se säätelee jo itse itseään. Kalastajien määrä kasvoi suhteellisesti eniten 18?–?24-vuotiailla naisilla, kasvua 50 prosenttia. Vuonna 2020 myytiin 216?234 vuosimaksua, 28?237 viikkomaksua ja 46?427 päivämaksua. Verkkokalastus on tänä päivänä kaupallisten kalastajien tai hiljalleen vähenevien suurten ikäluokkien pyyntitapa.. Ruoveden viehelupien myyntiä kuvaavassa grafiikassa näkyy mainiosti, miten vuonna 2016 kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset kalastusmaksut yhdistyvät ja niiden tilalle tullut kalastonhoitomaksu on vaikuttanut viehelupien myyntiin. Toisaalta työikäisten miesten osuus vapaa-ajankalastajien joukossa pieneni. Lasku on ollut selvä. Määrä on sama kuin vuonna 2018. Iloinen yllätys on ollut, että Pirkanmaalla monin paikoin nuoremman polven kaupallinen kalastus on lisääntynyt käsi kädessä kuhakantojen nousun kanssa. Noin 37 prosenttia miehistä kalastaa ja 18 prosenttia naisista. Suomen Kalastuslehti 3 • 27 1990-luvun alkupuoliskolla ja niiden osuus oli lähes puolet koko kalasaaliista vuonna 1992. On kuitenkin muistettava, että kaupallisen kalastuksen silakkaja kilohailisaaliit ovat niin suuria, että ne oikeastaan vääristävät tilastoja. Vuonna 2020 julkaistun vapaa-ajankalastustilaston mukaan yhä useammat lapset ja nuoret sekä eläkeläiset harrastavat kalastusta vapaa-ajallaan. Pirkkalan osalta kalastustiedustelutiedot, jotka ovat parasta saatavilla olevaa tietoa kertovat, että vuoteen 1995 mennessä pyydyskalastus oli pudonnut huippuvuosista puoleen
Poikaset käyvät tavallaan lävitse luonnonvalinnan, vaikka ovatkin peräisin kalanviljelylaitokselta. Myös Käylän kalanviljelylaitoksessa on kasvamassa Kuusinkijoen taimenia. 28 • Suomen Kalastuslehti 3 K uusamon Kuusinkijoen vesistön taimenkantojen elvyttäminen aloitettiin perjantaina 24.?3.?2023 kun Myllykosken voimalaitoksen yläpuolisiin vesiin istutettiin 75?000 hedelmöitettyä taimenen mätimunaa. Istukkaat ovat Kuusinkijoen omaa kantaa ja ne tuotiin jokeen Luonnonvarakeskuksen Ohtaojan kalanviljelylaitokselta Taivalkoskelta. Mäti-istutusten etu on siinä, että kun poikaset myöhemmin keväällä rasioista kuoriutuvat, niin veden lämpö on juuri sopiva ja ne leimautuvat istutusvesistöönsä. Kuusinkijoen taimenkantaa on ryhdytty jo elvyttämään mätirasiaistutuksin ja työtä jatketaan poikasistutuksilla tulevina vuosina. Lisäksi vastakuoriutuneita poikasia Suiningin osakaskunta ja Kuusamon yhteisten vesien osakaskunta (KYVOK) istuttavat lisäksi molemmat. Istutukset suorittivat osakaskuntien kala-aktiivit. Mätimunia eri puolille Maaliskuussa Vuotungin osakaskunnan vesiin istutettiin 30?000, Heikkilän osakaskunnan alueelle 15?000 ja Kiitämän osakaskunnan alueelle 30?000 hedelmöitettyä mätimunaa. Samalla poikaset oppivat käyttämään joen tarjoamaa ravintoa ja elinympäristöä sekä välttämään petokaloja. TEKSTI JA KUVAT MARKKU MYLLYLÄ Istutukset tehtiin mätirasioissa koskipaikkoihin. Sijoituspaikat ovat koskien yläosissa, isojen kivien takana noin puolen metrin syvyydessä. Kuusinkijoen taimenistutukset alkoivat Kuusinkijoen Myllykosken voimalan käyttö loppuu syksyllä 2023. Mätimunia sijoitetaan kivillä painotetuissa rasioissa noin 2?000 aaria kohden
KUUSINKIJOKI KUNTOON • Kuusinkijoen Myllykosken 1,4 MW voimalaitos rakennettiin vuonna 1956 ja se on ollut nousueste yli 65 vuotta • Kuusinkijoki Kuntoon ry osti voimalaitoksen vuonna 2022 • Yhdistys myi vesialueet Luonnonperintösäätiölle vuonna 2023 • Vesioikeusluvan haku nousuesteen poistamiseksi tehtiin huhtikuussa 2023 • Piilijoen haaran merkitseminen ja raivaus kesällä 2023 (suunnitelma) • Voimalaitoksen käyttö loppuu syksyllä 2023 • Taimenille uusi nousuväylä Piilijokeen 2024 (suunnitelma). Jatkossa on tavoitteena, että Kuusinkijoen vesistöön istutetaan vuosittain 250?000?–?300?000 vesistöön leimautunutta taimenta. Kun Kuusingin Myllykosken voimalaitoksen vaelluseste poistuu, niin joen yläjuoksuille on saatu kotiutettua alaspäin syönnökselle vaeltava ja ylävirtaan kudulle nouseva taimenkanta. Talkoolaiset Juha Kantola, Vesa Kantola, Kari Louhela ja Jukka Tapio. Suomen Kalastuslehti 3 • 29 30?000 Kuusingin kantaa olevia vastakuoriutuneita taimenen poikasia omille vesialueilleen. Aiheesta lisää: https://kuusinkijoki.fi/ Vuotungin osakaskunnan miehet laittamassa mätirasioita veteen Saarenkylän Pikkukoskella. Kotiutusistutuksia on tarkoitus jatkaa 5?–?6 vuotta. Heikkilän osakaskunta istuttaa 15?000 vastakuoriutunutta taimenta
30 • Suomen Kalastuslehti 3 Näin käsittelet ja lopetat kalan asianmukaisesti Kaupallinen kalastaja Mikael Lindholm lopettaa verkkoon jääneen kuhan heti saatuaan kalan jäälle. Uuden lain mukaan kala tulee lopettaa välittömästi siten, ettei sille aiheudu tarpeetonta kipua ja kärsimystä. Kalaa ei esimerkiksi saa jättää elävänä jäälle.
Tarpeettoman kärsimyksen välttämiseksi rapuja ei tulisi lisätä kattilaan niin nopeasti tai niin paljon, että veden lämpötila laskee alle kiehumispisteen. Kalastuslain muutokset koskevat kalojen ja rapujen lopetusta sekä kalojen vapauttamista. Lopetusvelvollisuus ei myöskään koske kerralla saatavaa suurta saalismäärää tai tilannetta, jossa esimerkiksi sääolosuhteet vaikeuttavat lopetusta tai jos saaliiksi saatu kala sumputetaan tilapäisesti. Lisäksi kala olisi mahdollisuuksien mukaan syytä verestää lopetuksen yhteydessä lopetusmenetelmän tehostamiseksi, koska esimerkiksi kova isku kalan päähän ei aina johda kalan välittömään kuolemaan, vaan kala saattaa ainoastaan taintua iskun seurauksena. Vapautettavan kalan käsittely Kalojen vapauttamisesta säädettäisiin jatkossa, että saaliiksi saatua takaisin veteen laskettavaa kalaa olisi käsiteltävä mahdollisimman varoen. Jos takaisin veteen laskettava kala on selvästi niin vahingoittunut, että se tulee todennäköisesti menehtymään vapauttamisen jälkeen, tulisi kala lopettaa ennen takaisin veteen laskemista kalan tarpeettoman kärsimyksen vähentämiseksi. Kun ravut lopetetaan keittämällä, on ne laskettava kiehuvaan veteen ja veden on pysyttävä kiehuvana koko sen ajan, kun rapuja lisätään ja keitetään. Kalan koskettelun ja kuivilla oloajan minimointi, kalan varovainen ja nopea irrottaminen koukusta tai verkosta, sekä varoen veteen palauttaminen ovat tässä yhteydessä avainasemassa. Eläinten hyvinvointilain yhteydessä muutettiin myös kalastuslakia. Esimerkiksi sanan käyttö tässä yhteydessä on perusteltua tulkita niin, että lopettamien voidaan hoitaa muutoinkin, kunhan huolehditaan samojen periaatteiden noudattamisesta. Kuinka varautua suuriin saalismääriin. Lainsäätäjän näkökulmasta kalana pidetään niitä selkärangallisia eliöitä, joita säädellään kalastuslaissa. Tämä on kuitenkin kalastajan intressissä jo saaliin säilyvyydenkin näkökulmasta, niin kysymys ei ole muusta kuin siitä, että käytetään parhaiksi havaittuja ratkaisuja ja kommunikoidaan ulospäin selvästi, että nämä ovat ne vaihtoehto mitä meillä on käytettävissä. Lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että kala olisi lopetettava joko kovalla iskulla päähän tai taittamalla sen niska. Uusi laki astuu voimaan 1. Eläinten hyvinvointilain esitöiden mukaan kala tai rapu olisi lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla. Suomen Kalastuslehti 3 • 31 T akaisin veteen laskettavaa kalaa on käsiteltävä mahdollisimman varoen ja selvästi vahingoittunut takaisin laskettava kala on lopetettava. TEKSTI RASMUS ÅKERBLOM, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Hallituksen esityksessä on lopetuksen osalta lähdetty yksittäin käsiteltävistä eväkkäistä. Kun lopetusvelvollisuus ei koske kerralla saatavaa suurta saalismäärää tai muuten poikkeuksellista tilannetta, huomiota tulee kiinnittää siihen, miten kalastuksen yhteydessä syntyviin tilanteisiin on varauduttu ennakkoon. tammikuuta 2024. Jos esimerkiksi merta tai muu pyydys on toistuvasti yhtä kuhisevaa kalamassaa, pitää siihen varautua myös lopetuksen osalta asianmukaisesti ennakkoon. Kalaa ei esimerkiksi saisi jättää elävänä jäälle tai muuten vedettömään säilytykseen ja että tämä tulisi huomioida myös esimerkiksi kalastuskilpailuiden yhteydessä. Selkeitä kalan todennäköiseen menehtymiseen johtavia vaurioita olisivat esimerkiksi suuri verenvuoto tai kalan liikkumattomuus sitä kosketettaessa. Tämä tulisi esimerkiksi sovellettavaksi nahkiaisen pyynnin yhteydessä. Hallituksen esityksessä kalan lopettamisella mahdollisimman nopeasti tarkoitetaan sitä, että saaliiksi otettava kala tulisi lopettaa välittömästi siten, ettei sille aiheudu tarpeetonta kipua ja kärsimystä. Tavoite on, että kalalle ei aiheutuisi tarpeetonta kipua ja kärsimystä, ja että sen elinkelpoisuus olisi mahdollisimman hyvä veteen laskemisen jälkeen. Eli lopetusmenetelmien osalta on vaihtoehtoja, juuri pyynnin kohteena olevan laajan eliökirjon takia. Kuinka lopetus tulisi tehdä
Uusi kalastuslain 58 a § kalojen ja rapujen lopetus Saaliiksi otettava tai syöttinä käytettävä kala on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla. Tainnutusmenetelmän on oltava sellainen, että kalan tajuttomuus säilyy sen kuolemaan saakka. Jos takaisin veteen laskettava kala on selvästi vahingoittunut, kala on lopetettava ennen kuin se lasketaan veteen. tammikuuta 2024. Täydennetty kalastuslain 58 § vapauttaminen Pyyntimittojen vastainen kala on välittömästi laskettava takaisin veteen, ellei Euroopan unionin lainsäädännöstä muuta johdu. Kalaa tai rapua ei tarvitse saaliiksi ottamisen jälkeen välittömästi lopettaa, jos olosuhteet vaikeuttavat lopetusta, tai jos saalista säilytetään sumpussa taikka muussa vastaavassa kalojen tai rapujen säilyttämiseen soveltuvassa laitteessa tai tilassa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kalojen ja rapujen lopetuksessa käytettävistä lopetusmenetelmistä ja -tekniikoista sekä suurista saalismääristä. Lopetusvelvollisuus ei koske kerralla saatavaa suurta saalismäärää. Eduskunta hyväksyi ehdotetut lait 1.3.2023, ja tämänhetkisen tiedon mukaan ne astuvat voimaan 1. Kala on tainnutettava, jos lopettamiseen käytetään menetelmää, joka ei johda välittömästi kalan kuolemaan. Takaisin veteen laskettavaa kalaa on käsiteltävä mahdollisimman varoen. Rapuja lopetettaessa veden on pysyttävä kiehuvana koko sen ajan, kun rapuja lisätään ja keitetään. 32 • Suomen Kalastuslehti 3 Samalla on pidettävä aktiivisesti silmällä, josko uusia lopettamiseen menetelmiä kehitetään jatkossa, jottei lisäsääntelylle tule tarvetta lainsäätäjän näkökulmasta. Kala on aina laskettava takaisin veteen, jos se on saatu: 1) rauhoitustai kieltoaikana; 2) kielletyllä kalastusvälineellä tai pyydyksellä; tai 3) kielletyllä kalastustavalla tai pyyntimenetelmällä. Uuden lain mukaan ravun on kuoltava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti.. Kalan kuolema on varmistettava ennen kalan mahdollista jatkokäsittelyä. Rapu on lopetettava menetelmällä, joka aiheuttaa sen kuoleman mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti
3. Koiras voi houkutella kutupesään useita naaraita yksi kerrallaan. Merialueen kolmipiikeillä on enemmän kilpiä kuin sisävesissä asuvilla. Koiras houkuttelee naaraan pesään erikoisella kosiotanssilla. Suomen kalat. Koiraiden kurkku ja vatsan etuosa muuttuvat kirkkaanpunaisiksi, silmien ympäristö siniseksi, kyljet kellertäviksi ja selkä tummanvihreäksi. 5. Kutuaikana koiras valloittaa kutureviirin, jota se puolustaa rajusti muilta koirailta. 10. 6. 2. Kun pesässä on tarpeeksi mätimunia, se asettuu vartioimaan niiden kehitystä ja turvaamaan veden virtaamista pesän läpi. Vähäkilpisillä yksilöillä kilvet sijaitsevat ruumiin etuosassa. Kolmipiikit ovat lyhytikäisiä ja useimmat niistä kuolevat jo toisena elinvuotenaan. 8. Suomessa kolmipiikkejä tavataan lähinnä rannikkovesissä. Lähteet: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. 10 faktaa kolmipiikistä TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Kolmipiikkikoiras on kutuasussa yksi Suomen kauneimmista kaloista.. Petokalan tai vaaran uhatessa kolmipiikki voi lukita piikit sojottamaan ulospäin, joten pedon on vaikeampi niellä uhriaan. Kalan kyljillä on 4 – 34 suurikokoista pystysuuntaista luukilpeä. 4. 9. Suomen Kalastuslehti 3 • 33 1. Pituutta kaloille ei paljoa kerry, sillä kaksitai kolmivuotiaat yksilöt ovat lounaisrannikollamme noin 5 – 6 senttisiä. Kolmipiikki on hopeanharmailla panssarilevyillä päällystetty suomuton sukkulamainen kala. 7. Koiras rakentaa reviirilleen vesikasvinosista pesän, joka muurataan kasaan munuaisten erittämillä liimasäikeillä. Kutuaikana koiraskala on varsin korea. Kolmipiikit ovat sisukkaita ja rohkeita kaloja, eivätkä ne tunne kunnioitusta tai pelkoa itseään suurempia kaloja kohtaan. Valtameren alueella kolmipiikki on vaelluskala, koska sen lisääntyminen tapahtuu aina makeassa tai murtovedessä. Kolmipiikki (Gasterosteus aculeatus) elää matalissa leviä ja kasvillisuutta versoavissa rantavesissä sekä puroissa ja joissa. Niiden pää ja silmät ovat suurikokoisia. Koiras huolehtii pesässä viipyvistä vastakuoriutuneista poikasista 4 – 6 vuorokautta. Selkäevä muodostuu kolmesta eväkalvottomasta piikistä ja molempina vatsaevinä toimii yksi piikki. Sitä tavataan myös eräissä Pohjois-Suomen sisävesissä
Hinta: 15,00 € KALASTUKSENVALVOJAN LIIVI Korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla. Hinta: 49,70 € Muista tilata ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. 34 • Suomen Kalastuslehti 3 Kaikki tuotteet valvontaan ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN VIESTIMERKIT Kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä
Esimerkiksi ilman omarahoitusosuutta on julkisista varoista tuettavia hankkeita käytännössä mahdotonta saada rahoitettua. Tämä on oikeastaan se asia mihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Varojen jakokelpoisuutta saattaa rajoittaa oikeuden ratkaisujen lisäksi niiden alkuperä, osakaskunnan säännöt sekä osakaskunnan mahdolliset muut sitoumukset. Lainsäädäntö on pysynyt tältä osin samana jo pidemmän aikaa ja uutta oikeudenkäyttöä ei ole asian tiimoilta. Suomen Kalastuslehti 3 • 35 LAKIASIAA OSAKASKUNNAN VAROJEN jakaminen on asia johon palataan neuvonnassa tasaisin väliajoin. Lain 41 § mukaan kalastuksen järjestämisestä vastaa kalastusoikeuden haltija. Pääsääntö on, että osakaskunnan kokouksen päätöksellä ei saa antaa osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella kenellekään osakkaalle tai jollekin muulle ilmeisesti epäoikeutettua etua. Vahva kassa voi mahdollista monia asioita tilanteissa, jossa ulkopuolista rahaa ei ole enää samalla tavalla saatavilla kuin aikaisemmin. Omistusosuutta vastaava jako on käytännössä ainoa tapa järjestää varojenjako yhdenvertaisesti. MUUT SITOUMUKSET on myös huomioitava tässä yhteydessä, koska varojenjako ei saa vaarantaa osakaskunnan toimintaja maksukykyä. Samalla hankkeiden maksatukset perustuvat lähtökohtaisesti toteutuneita kuluja vastaan, joten ilman omaa kassaa hanketta ei voida toteuttaa. Tässä yhteydessä on syytä huomioida, että kokouksen päätös, jolle ei ole asetettu takarajaa on lähtökohtaisesti voimassa, kunnes se kumotaan toisella päätöksellä. Ne periaatteet, joita tässä yhteydessä on noudatettava tulevat kalastuslain 1 § yleisistä periaatteista sekä 41 § vaatimuksesta, että kalastus on järjestettävä käyttöja hoitosuunnitelman mukaisesti. YHTEENVETONA VAROJENJAKO on aina pystyttävä perustelemaan ja siihen kannattaa ehdottomasti kiinnittää huomiota ei vaan yhteisaluelaista lähtevistä näkökulmista vaan myös kalastuslaista johtuvista velvoitteista. VAROJA JAETTAESSA on syytä kiinnittää huomiota muihinkin asioihin. Jos vesialueella on kysymyksiä, jotka vaativat toimenpiteitä olisi huolehdittava, että niistä aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa varojenjaosta huolimatta. Näin ollen on siis paikallaan huolellisesti tutustua osakaskunnan aikaisempaan päätöksentekoon. Jos varoissa olisi esimerkiksi avustuksina hankkeisiin saatuja varoja ei voida jakaa, koska niille on jo osoitettu käyttötarkoitus rahoituksen myöntäjän toimesta. Rasmus Åkerblom Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan varojen jako. LOPUKSI TULISI vielä huomioida kalastuslain vesialueen omistajalle kalastusoikeuden haltijana asettamat vaatimukset. OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖISTÄ ja aikaisempien kokousten päätöksistä voi olla rajoitteita varojen jaolle
Vapaa-ajalla Mikko kalastaa monipuolisesti, metsästää ja viettää aikaa perheen kanssa. Neljännes kyselyyn vastanneista kalastuksenvalvojista oli sitä mieltä, että kalastuksenvalvojilla ei ole riittäviä valtuuksia työnsä kunnolliseen suorittamiseen. Erityisesti he toivoivat lisävaltuuksia tarkastaa kalastajien suljettuja astioita ja reppuja mahdollisten pyyntimitan alittavien saaliiden osalta. Kalastonhoitomaksun unohtuminen kotiin oli toiseksi yleisin puute, jonka kalastuksenvalvojat vesillä kohtasivat. TA PI O G U ST AF SS O N , KK L. Toiseksi ja kolmanneksi yleisimpiä puutteita olivat kalastonhoitomaksun unohtaminen kotiin tai maksamatta jättäminen. Kyselyn perusteella kalastuksenvalvojat kohtaavat valvontatyössä eniten puutteita pyydysten merkitsemisessä. Pyydysten merkinnän puutteet ovat Vesan mukaan jo vuosia jatkunut ongelma. Kalastuksenvalvonnan kehittämissuunnitelma päivitetään Kalatalousaluepäivillä esitelty kalastuksenvalvojien työtä kuvaava kyselytutkimus avaa keskustelun vuonna 2017 laaditun Kalastuksenvalvonnan kehittämissuunnitelman uudistamiseksi. Mikko on toiminut myös usean kalatalousalueen hallituksessa ja ollut Kymenlaakson kalatalouskeskuksen varapuheenjohtaja. Kuvan kalastajalla lupa oli kunnossa. Kalastajilla on eniten puutteita pyydysten merkinnöissä Kalatalouden Keskusliitto teki viime vuoden lopulla 1?680 kalastuksenvalvojalle suunnatun kyselyn, johon vastasi 637 kalastuksenvalvojaa. Samoin yllättävän monelta kalastajalta tuntuu lompakko jäävän kotiin kalaan lähdettäessä. Ammattimainen valvonta vaatii kuitenkin Karttusen mukaan lisää rahaa ja sitä kalastuksenvalvonnasta vastaavilla osakaskunnilla ja kalatalousalueilla ei nykyisen rahoitusmallin vuoksi ole riittävästi. – Tulos ei yllätä, toteaa järjestöjohtaja Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitosta. – Kyselyn tulosten pohjalta vaikuttaa, että kalastuksenvalvontaa pitää viedä ammattimaisempaan suuntaan, kertoo toiminnanjohtaja Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitosta. 36 • Suomen Kalastuslehti 3 HENKILÖUUTISIA MIKKO MALIN KESKUSLIITTOON Iktyonomi Mikko Malin aloitti Kalatalouden Keskusliitossa järjestöasiantuntijana 1.4.2023 järjestöjohtaja Risto Vesan jäädessä eläkkeelle. Kaikkiaan kalastuksenvalvojat nimesivät 57 eri puutetta, joista valtaosa liittyi kalastuslupiin. Hän on työskennellyt muun muassa TEja ELY-keskuksessa, maaja metsätalousministeriössä sekä Metsähallituksen Eräpalvelussa, josta siirtyi Keskusliittoon. Mikolla on laaja työkokemus kalatalouden eri sektoreilta
Suomen Kalastuslehti 3 • 37
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2023 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ Hinta 0,25 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20,00 €. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 38 • Suomen Kalastuslehti 3 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla
vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. 10.11. 3.2. 3 31.3. 8 17.11. 17.3. 7 13.10. 15.12. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. 5 4.8. 6.10. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Heidi Moisio p. 6 8.9. Suomen Kalastuslehti 3 • 39 130. 9.6. 2 17.2. 28.4. PE RT TI N II N IM ÄK I Painotuote 4041 0955 YM PÄ RISTÖMERK KI MILJ ÖMÄRK T. Onko täpläravun leviämisen estäminen mahdollista esimerkiksi sitä varten suunnitellun vaellusesteen avulla. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN 2023 Nro Aineisto Ilmestyy 1 6.1. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2023 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 4/2023 ilmestyy pe 9.6. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 4 12.5. krs 00700 Helsinki p. 1.9
Teos on tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille sekä kalastuksenvalvojille. Hinta 20,00 € Uutuus! Uutta!. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Pykälät haltuun! Kalastussäädöksiä 2023 sisältää kalatalouden keskeisimmät lait ja säädökset. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p