Suomen Kalastuslehti 3/2024 • 1 3/2024 Kansalliskala ahven 30 vuotta
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2024 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ Hinta 0,26 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20,00 €. 2 • Suomen Kalastuslehti 3/2024 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla
Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 14 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Suomen Kalastuslehti 3/2024 • 3 Sisältö 10 Kansalliskalamme ahven 14 Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät 18 Kaksi vuotta ja 79 kunnostuskohdetta 20 Karppi 22,20 kg ja kahdeksan muuta SE:tä 26 Kalastuksen kehittämisohjelma 28 Vapaa-ajankalastajat pyytävät valtaosan suomalaisten syömästä luonnonkalasta 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakiasiaa 36 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 26 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Ahven valittiin Suomen kansalliskalaksi vuonna 1994
Kaikissa 55 erilaista kuvaa. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kesän peleihin! Hinta 6,40 €. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Tilaa nyt! ahven.net Suositut pelikortit uudistettuina ja päivitettyinä
Viimeisimmästä aiheeseen liittyvästä selvityksestä on aika kauan, joten olemme juuri avanneet kalaveden omistajille suunnatun kyselyn vuonna 2023 maksettujen omistajakorvausten käytöstä eri tarkoituksiin. Toivomme mahdollisimman monen osakaskunnan edustajan ja yksityisen vesialueen omistajan vastaavan kyselyyn, jotta saamme korvausten käytöstä ajan tasalla olevaa tutkittua tietoa. Kalatalouden Keskusliiton linjauksen mukaan tämä lisäys tulee kohdentaa täysimääräisesti omistajakorvausten nostamiseen entiselle tasolleen. Suomen Kalastuslehti 3/2024 • 5 Omistajakorvaukset tarkastelussa PÄÄKIRJOITUS Lisäys tulee kohdentaa täysimääräisesti omistajakorvausten nostamiseen entiselle tasolleen.” RAHAVIRROILLA MITATEN vesialueen omistajat ovat olleet nykyisen kalastuslain suurimpia häviäjiä. TÄMÄN VUODEN alusta toteutuneen kalastonhoitomaksun yläikärajan noston arvioidaan tuovan ajan kanssa noin miljoonan euron lisäyksen maksukertymään. Korvauksen tason korottamista on kuitenkin helpompi perustella poliittisille päättäjille, jos korvausraha käytetään merkittävässä määrin tavalla tai toisella kalavesien hyväksi. Löydätte kyselylinkin myös ahven.netin ajankohtaista-palstalta. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Nettikyselyn linkkejä välitetään teille sähköpostitse jäsenjärjestöjemme kautta. Kalastuslain mukaisesti vesialueen omistajille maksettavat korvaukset yleiskalastusoikeuksien hyödyntämisestä ovat pudonneet neljäsosalla ja samaan aikaan osakaskuntien oma luvanmyynti on hiipunut yleiskalastusoikeuksien laajenemisen myötä. KORVAUKSEN KÄYTTÖTAPA on lähtökohtaisesti korvauksen saajan omassa harkinnassa
Asetusluonnoksen mukaan saalisja pyyntitiedot tehtäisiin Luonnonvarakeskuksen vahvistamalla lomakkeella, puhelimitse tai sähköisen palvelun, kuten Omakala-sovelluksen kautta.. Voittajat julkistetaan Barcelonassa 23. 6 • Suomen Kalastuslehti 3/2024 LYHYET KALAA SYÖDÄÄN USEIMMITEN KOTONA Kala on pitänyt pintansa suomalaisten ruokapöydissä yleisestä ruuan kallistumisesta huolimatta. KOLME SUOMALAISTA PÄÄSI FINAALIIN Kolmen suomalaisen yrityksen kalatuotteet ovat päässeet finaaliin Maailman suurimman kala-alan tapahtuman Seafood Excellence Global Awards -tuotekilpailussa, uutisoi Pro Kala. Kala ja kalatuotteet koetaan terveellisiksi ja maukkaiksi ja laadukkaan kalan määritelmässä korostuu tuoreus. huhtikuuta. Finnforelin finaalituote on aidolla leppäpurulla savustettu ja vastuullisesti kiertovesikasvatettu suomalainen annoskokoinen kirjolohifilee. Saalisja pyyntitietojen ilmoitusvelvollisuutta esitetään seuraaville kalalajeille ja -kannoille: lohi, järvilohi, taimen, ankerias, nieriä Kuolimossa ja Saimaalla sekä muualla Vuoksen vesistössä ja harjus meressä sekä kyttyrälohi. Esityksen tavoitteena on tukea kalastuslain mukaista kalastuksen suunnittelua Suomessa. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös vapautettuja kaloja. Kalan syöminen on samalla tasolla kuin aiemminkin, kertoo Pro Kalan kuluttajatutkimus Kalan paikka suomalaisessa ruokapöydässä 2024. Tutkimuksen mukaan suomalaisista noin 70 prosenttia syö kalaa vähintään kerran viikossa. Erityisesti suomalaiset kuluttajat arvostavat kotimaista pyydettyä kalaa ja ammattikalastusta. FI N N FO RE L O Y Asetus saalistietojen keräämisesta lausunnolle Maaja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille luonnoksen valtioneuvoston asetuksesta vapaa-ajan kalastuksen saalisilmoituksista, jotka tulisivat voimaan 1.?1.?2025. Saalisja pyyntietojen avulla saadaan ajantasaista tietoa asetuksessa mainittujen kalojen kalastuksesta ja kannoista. Hätälän tuotteista finaaliin puolestaan pääsi loimulohi. Kalaneuvos sai finaalipaikan kerma-hunajamarinoiduilla kirjolohisuikaleilla
3+2 Virtavesien hoitoyhdistys Virho on kunnostanut Vihdissä Vihtijoen yläjuoksulla kolmea virta-aluetta ja parantanut kalojen vaellusmahdollisuuksia kahdessa kohteessa osana Helmi-ohjelmaa. Ohjelman toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen ja yhteistyöhön heidän kanssaan. Järveen istutetaan kolmivuotiaita istukkaita, jotka menestyvät ja kasvavat hyvin Suonteessa. Ympäristöministeriön ja maaja metsätalousministeriön yhteisessä Helmi-ohjelmassa vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta ja parannetaan elinympäristöjen tilaa. Uudenmaan ELY-keskus 9.4.2024 OSAKASKUNTA JATKAA TAIMENISTUTUKSIA Ruorasmäen osakaskunta jatkaa vuosikokouksessa tekemänsä päätöksen mukaisesti järvitaimenen istutuksia Suonteeseen. Hirvilahden sataman kelluvan laiturin ja Iivarinlahden vapaita venepaikkoja voi tiedustella suoraan osakaskunnalta. Samanikäisiä, noin 420 grammaa painavia järvitaimenia istutettiin järveen myös viime vuonna. Istutuksiin varataan 3 000 euron määräraha. Toimenpiteet on toteutettu hyvässä yhteistyössä paikallisten maaja vesialueen omistajien ja Vihdin kunnan kanssa. Itä-Häme 2.4.2024. Lisäksi Ruorasmäen osakaskunta päätti jatkaa venepaikkojen vuokraamista eri satamista ja venepaikoilta Suonteen rannoilta. Suomen Kalastuslehti 3/2024 • 7 LYHYET TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO Asetusluonnoksen mukaan ankerias olisi yksi vuoden 2025 alusta ilmoitusvelvollisiksi tulevista kalalajeista. Kunnostukset on tehty Uudenmaan ELY-keskuksen tilauksesta Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksella
Tavoitteena on varmistaa, että määräykset ovat riittävällä tasolla suhteessa kalakantojen tilaan ja että kalastus sopimusalueella on kestävää. Kalatalouden reaaliset tuotot toimialoittain vuosina 2013 – 2022. alkaen 16.6 saakka karttaan merkityillä alueilla Kukkolankoskella molemmin puolin valtionrajaa sekä Matkakoskella Suomen puolella. klo 12 alkaen ja viimeinen sallittu kalastuspäivä on 25.8. Kalatalouden nettotulos kasvoi edellisvuodesta huomattavasti ja oli 4,7 miljoonaa euroa. Suomi ja Ruotsi neuvottelevat Tornionjoen kalastusmääräyksistä vuosittain. Vähittäiskauppa kasvoi hienoisesti. alkaen. H EI D I M O IS IO , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Lohen lippokalastuskausi alkaa 8.6. Punttieli spinnflugakalastus on sallittua keskipäivästä 8.6. Vuonna 2022 kalataloudessa toimi 1?775 yritystä, joista noin 77 prosenttia harjoitti kaupallista kalastusta. Spinnflugakalastus tai yli 40 grammaa painavat vieheet, jotka voivat tarttua lohiin niiden ulkopuolelta ovat siten kyseisillä koskialueilla kiellettyjä 17.6. 8 • Suomen Kalastuslehti 3/2024 LYHYET LOHEN KALASTUSAIKA LYHENEE TORNIOLLA Lohenkalastus Tornionjoessa alkaa tänä vuonna viikkoa myöhemmin ja päättyy viikkoa aiemmin verrattuna edellisiin vuosiin. Kasvu painottui tukkukauppaan ja vesiviljelyyn, kun taas kaupallisessa kalastuksessa ja jalostuksessa nähtiin laskua. keskipäivällä ja viimeinen sallittu kalastuspäivä on 15.7. Kalastus on sallittua 8.6. Kalatalouden tuotot kasvoivat Kalatalouden kokonaistuotot vuonna 2022 olivat Luonnonvarakeskuksen ennakkotietojen mukaan 936 miljoonaa euroa eli neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin
Kiellolla suojellaan ahventa ja haukea, jotka aloittavat kutunsa ennen kuhaa. Suuri joukko kuhankalastajia olisi kuitenkin valmis myös nykyistä tiukempiin mittasäätelyihin kuhankalastuksessa. KUHAN ALAMITAN NOSTO HYVÄ ASIA Vapaa-ajankalastajien suhtautuminen kuhan alamitan nostoon on valtaosin positiivista, kertoo Luonnonvarakeskuksen raportti. Loviisanlahdella kalastuskieltoaika alkaa jo 1. Näiden kalalajien kudun turvaamiseksi Loviisan saaristossa on VarsinaisSuomen ELY-keskuksen päätöksellä perustettu useita kalastuskieltoalueita, joilla kaikki muu kalastus paitsi onkiminen on kielletty 15.?5.?–?15.?6. Useiden vastaajien mielestä kuitenkin luvista tiedottamista tulisi edelleen parantaa. Kuhan kalastuksen lupa-asioihin oli tyytyväisiä lähes puolet kuhankalastajista, mikä osoittaa, että lupa-asioista tiedottamiseen ja lupien saatavuuteen on viime vuosina panostettu. Kalastajien mukaan ratkaisu on perusteltu erityisesti kalakantojen hyvinvoinnin ja kalastuksen kestävyyden kannalta. Raportti Valtakunnallisen alamitan noston vaikutukset vapaa-ajan kuhan kalastukseen: Vuoden 2020 kyselytutkimuksen tulokset on löydettävissä Luonnonvarakeskuksen nettisivuilta. Suurin osa (61 %) kuhaa kalastavista pitää nykyistä valtakunnallista 42 cm alamittaa sopivana. Alamitan nostaminen ei ollut vaikuttanut merkittävästi vastaajien kalastuselämykseen tai -aktiivisuuteen. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Vain noin 8 % vastaajista ilmoitti, että alamitan nostaminen on vaikuttanut kuhan kalastamisaktiivisuuteen tai kalastusmenetelmiin. Suomen Kalastuslehti 3/2024 • 9 LYHYET VAASAN HALLINTO-OIKEUS HYLKÄSI KAKSI VALITUSTA MERIMETSOIHIN LIITTYEN Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi Eteläisen Rannikko-Pohjanmaan kalatalousalueelle luvan viidensadan merimetson ampumiseen vuosittain sekä munien öljyämiseen uusissa merimetsoyhdyskunnissa. Asiasta viesti Loviisan saariston kalatalousalue. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry sekä kalatalousalue valittivat ELY-keskuksen päätöksestä. Hallinto-oikeus katsoi, että ELY-keskuksen päätös oli perustunut riittävään selvitykseen ja että ELY-keskus oli voinut myöntää poikkeusluvan päätöksestä ilmenevin ehdoin ja rajoituksin sekä määrätä ammutut linnut hävitettäviksi. Monet kalalajit kutevat keväällä, mukaan lukien suositut saaliskalat hauki, ahven ja kuha. Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset. huhtikuuta. ELY-keskus määräsi ammutut merimetsot hävitettäviksi. Heistä suurin osa kannatti 45 cm:n alamittaa, joka olisi myös nykyisten tutkimustulosten valossa perusteltu. Osa verkolla kalastavista kertoi kuitenkin siirtyneensä käyttämään ainakin hieman harvempia verkkoja. Kalatalousalue oli myös hakenut lupaa poikkeusluvalla ammuttujen lintujen käyttämiseksi ravinnoksi
10 • Suomen Kalastuslehti 3/2024 TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Ahven on kaikille kalastajille tuttu kalalaji.
Miten kaikki oikein menikään keväällä 1994.. Suomen Kalastuslehti 3/2024 • 11 Kansalliskalamme ahven Suomen kansalliskalasta äänestettiin 30 vuotta sitten ja kansanäänestyksen voitti ahven
Toisaalta Ahvenenmaa oli, ja on edelleen, tunnettu hyvistä hauenkalastusmahdollisuuksistaan. Lähetä niitä meille Kalatalouden Keskusliittoon ja osallistu samalla kilpailuun. Ahvenesta kansalliskala Äänestykseen osallistui kaikkiaan 3?226 henkilöä, joista osa osallistui ainoastaan maakuntakalan äänestykseen. AHVEN30-KILPAILU Oletko ahvenen kalastaja tai intohimoinen ahvenkokki. Tuolloin kuha ei ollut vielä niin laajalle levinnyt ja runsas kalalaji, kuin nykyään. Löytyykö sinulta kuvia ahvenesta, maistuvia ahvenreseptejä tai hauskoja kertomuksia ahveneen liittyen. Ahven sai 836 ja hauki 751 ääntä. Valintaa valvomaan ja varmistamaan valittiin kansalliskalatoimikunta, johon kuuluivat ylijohtaja Seppo Havu maaja metsätalousministeriöstä, ylijohtaja Kare Turtiainen Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksesta, päätoimittaja Vesa Huttunen KultaYV-lehdestä, filosofian tohtori Lauri Koli sekä Kalatalouden Keskusliitosta toiminnanjohtaja Markku Myllylä ja apulaistoiminnanjohtaja Rauno Kostiainen. Äänet jakautuivat 48 eri kalalajille. Äänestyksen sääntöjen mukaan kansalliskalatoimikunta valitsee maakuntakalan äänestyksen tulosta apuna käyttäen. Ahven on monelle ensimmäinen, ja viimeinen, saalis. Varsinais-Suomessa äänestyksen voitti selkeästi silakka 384 äänellä, kun toiseksi tullut hauki sai vain154 ääntä. Äänestys järjestettiin yhteistyössä Osuuspankin KultaYV-asiakaslehden kanssa. Maakuntakalat hankalampi valinta Nykyisin Suomessa on 21 maakuntaa, mutta historian varrella maakuntien määrä on vaihdellut. Joidenkin maakuntien osalta jo äänestystulos antoi selvän valinnan, mutta joidenkin kohdalla toimikunta joutui käyttämään harkintavaltaansa. Olihan meillä jo valittu edellä mainitut kansalliskasvi, -lintu, -eläin ja -puu, joten pitäisihän se olla kalakin. Muutama koiranleukakin oli antanut äänensä, sillä ääniä saivat muuan muassa delfiini, möhkäkala, mustekala, kalakukko ja kännikala. Kansalaiset äänestivät siis Suomen kansalliskalaksi ahvenen. Toimikunnan mielestä valintaa puolsivat myös rannikon merenlahtien ja alueen järvien hyvät kuhakannat. Kansalliskalalle antoi äänensä 3?093 henkilöä. Toiseksi eniten ääniä sai siika 260, mutta koska sen valinta Pohjanmaan maakuntakalaksi oli niin selkeä, Satakunnan maakuntakalaksi valittiin äänestyksessä kolmanneksi 216 äänellä tullut nahkiainen. Myös Uudellamaalla silakka sai eniten ääniä, mutta maakuntakalaksi valittiin toiseksi tullut kuha 194 äänellä. 12 • Suomen Kalastuslehti 3/2024 K ielo 1967, laulujoutsen 1981, karhu 1985, rauduskoivu 1988… Kalatalouden Keskusliitossa syntyi keväällä 1993 ajatus äänestyksestä Suomen kansalliskalaksi ja maakuntakaloiksi. Äänestys päättyi 15.?2.?1994 ja tulokset julkistettiin Kalaviikon yhteydessä Turussa 7.?4.?1994. Varsinainen kisa oli tiukka, ahven ja hauki kamppailivat voitosta loppuun saakka. Maakuntakalan äänestyksessä käytettiin yhdeksää niin sanottuja historiallista maakuntaa, jotka ovat Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Häme, Savo, Karjaa, Satakunta, Pohjanmaa ja Lappi. Lopulta eroa syntyi ahvenen eduksi 85 ääntä. Ahvenanmaan eniten ääniä sai silakka 303, mutta maakuntakalaksi valittiin hauki 237, koska silakka sai Varsinais-Suomessa suhteessa enemmän ääniä. Lisätietoa osoitteessa ahven.net.. Valittavan maakuntakalan tulisi olla yleisesti arvostettu kalastuksen kohde ja jollain tapaa tyypillinen kyseiselle maakunnalle. Satakunnassa suosituin oli ahven 266 äänellä, mutta kansalliskalaa ei voitu valita maakuntakalaksi. Palkitsemme parhaat kuvat ja mieleenpainuvimmat tarinat ahven.net-tuotepaketeilla syksyllä 2024. Äänestäjien kommenteissa ahventa puolsivat sen yleisyys, maukkaus ja helppo kalastettavuus. Vaikka kuhan äänimäärä 276 oli Hämeessä korkeampi kuin Uudellamaalla, toimikunta valitsi Hämeen maakuntakalaksi äänestyksessä toiseksi 225 äänellä tulleen lahnan. Perusteluina se, että lahna sai Hämeessä selAhven ja hauki kamppailivat voitosta loppuun saakka. Seuraavaksi eniten ääniä saivat lohi 461, silakka 310 ja muikku 164 ääntä
Keski-Suomessa järjestettiin Keski-Suomen Kalatalouskeskuksen ja sanomalehti Keskisuomalisen toimesta maakuntakalaäänestys vuonna 1996. Pohjanmaalla maakuntakalan äänestyksen tulos oli selvä. Muikku sai koko äänestyksessä 1?408 ääntä, joista Savossa annettiin peräti 1?082. Äänestyksen osallistui 1?440 henkilöä ja kilohaili sai 539 ääntä ja made sijoittui toiseksi 235 äänellä. Karjalassa eniten ääniä sai ahven 228. Ilman maakuntakalaa jääneet aktivoituivat Osa maakunnista ei tietenkään ollut tyytyväinen siihen, että heille ei äänestyksessä valittu lainkaan maakuntakalaa. Siika oli ykkönen 397 äänellä. Toiseksi eniten siika sai ääniä Satakunnassa. Keski-Suomessa annettiin kaikkiaan 2?107 ääntä ja voittajaksi nousi lopulta järvitaimen 1?219 äänellä, toiseksi tuli särki 548 äänellä ja kolmanneksi made. Ahven on erittäin suosittu saaliskala talviverkkokalastajien ja pilkkijöiden parissa.. Lohi sai Lapissa 617 ääntä, lähimmäksi päästiin Pohjanmaalla 139 äänellä. Savon maakuntakalan valinta oli sillä selvä, koska toiseksi Savossa tullut ahven sai vain 106 ääntä. Savon maakuntakalaksi valittu muikku oli äänestyksen yksimielisin tulos. Maakuntakalaksi valittiin kuitenkin vasta neljänneksi 118 äänellä tullut järvilohi. Perusteluina oli se, että järvilohi on arvokas lohen ekologinen muoto ja levinneisyytensä vuoksi erityisen sopiva Karjalan maakuntakalaksi. Maakuntakalaäänestys oli yksi lehden historian suosituimmista äänestyksistä. Suomen Kalastuslehti 3/2024 • 13 västi enemmän ääniä kuin muissa maakunnissa, minkä lisäksi Hämeen järvet ovat erityisen sopivia lahnalle. Lapin maakuntakalan äänestyksessä toiseksi tulivat purotaimen ja taimen molemmat 180 äänellä. Lohen arveltiin arvostettuna kalana saavan ääniä muuallakin, mutta Lapissa lohen äänimäärä oli ylivoimainen. Pirkanmaalla maakuntakalaksi on valittu toutain. Kymenlaakson maakuntakalaksi valittiin vuonna 2008 järjestetyssä kansanäänestyksessä kilohaili
Matkaan oli lähtenyt lähes 270 osallistujaa ympäri Suomen. Kaksipäiväisen kalatalousseminaarin ohjelma oli lastattu täyteen ajankohtaista kalatalousasiaa. TEKSTI TIMO RÄSÄNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. 14 • Suomen Kalastuslehti 3/2024 Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät Viidennet Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät risteiltiin Viking Linen Tukholman risteilyllä maaliskuun loppupuolella
Viehekalastusrasitus ja eDNA Seuraavana ääneen päästettiin Luonnonvarakeskuksen tutkija Jani Pellikka. Ministeri puhui myös kalastonhoitomaksun yläikärajan nostosta sekä muistutti, että hallitusohjelmaan kirjattu liikuntaja kulttuuriedun käyttö eräja kalastuspalveluihin on etenemässä tämän vuoden puolella. Järkikalaa ruokapöytään Kotitalousneuvontajärjestö Finlands svenska Marthaförbund eli tuttavallisemmin Marthaförbundet osallistui kalatalousaluepäiville esittelemällä kalahankkeitaan ja kalaan liittyvää toimintaansa lasten ja nuorten parissa. Ympäristömonitoroinnista ja kalastoselvityksistä puhuivat SpringDNA Oy:n edustajat. Ministeri Essayah sai esityksensä jälkeen kunnian jakaa 100-vuotismitalin Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liiton sekä Kalatalouden Keskusliiton johtokunnassa vaikuttavalle Timo Matinlassille mittavasta ja merkittävästä, lähes 40 vuotisesta uurastuksesta kalatalouden parissa. Pellikka on uurastanut edellisvuodet Viehekalastusta kalatalousalueilla -selvityksen parissa. Esitykset jatkuivat, kun Roni Selén maaja metsätalousministeriöstä tarjosi yleisölle tuoreen tietopaketin kalastuslain muutoksista vuodelle 2024. Seminaariosallistujat saivat kuulla, että ympäristö-DNA:lla (eDNA) pelkän vesinäytteen avulla voi tehdä laajan kalastoselvityksen esimerkiksi järven tai joen kalalajeista. Saimme kattavan kuvan siitä, miten kalatalousalueilla kalastetaan ja miten pyynti jakaantuu eri kalatalousalueille. Kalatalousaluepäivien esityksessä käytiin läpi selvitystä ja sen tuloksia. Puheessaan hän käsitteli viime vuoden kamppailua silakan kalastuksesta, lohenkalastusta merialueella, yhteisaluelain muutosta ja kyttyrälohta. Seuraavaksi kerrottiin uusista ja innovatiivisista ratkaisuista kalatutkimukseen ja kalastoselvityksiin liittyen. Marthat ovat kotitalousneuvonnassaan jo vuo. Suomen Kalastuslehti 3/2024 • 15 V altakunnalliset kalatalousaluepäivät avasi maaja metsätalousministeri Sari Essayah kertoen tuoreet kuulumiset ministeriöstä ja kalataloussektorilta. Lisäksi esitys käsitteli kalastonhoitomaksuvarojen jakautumista ja määrärahan käyttöä
Mies palkittiin Ursuitin laadukkailla paukkuliiveillä, joita hän voi hyödyntää joko opasretkillään tai kalastusta valvoessaan. Ensimmäisen seminaaripäivän niputtivat pakettiin Oulun Kalatalouskeskuksen Heikki Tahkola ja Oulun Maaja kotitalousnaisten Maarit Satomaa, jotka toivat monipuolisesti esille kaikkia vesienhoitoja kunnostustoimijoita palvelevaa Vesistökunnostajien karttapalvelua sekä kunnostusyhdyshenkilötoimintaa. Tämän jälkeen esitykset käsittelivät kalastuksenvalvontaa. 16 • Suomen Kalastuslehti 3/2024 sia jakaneet niin sanotun smartfiskin eli järkikalan kalasanomaa. Maanmittauslaitoksen edustaja Kalle Konttinen esitelmöi vesialueiden jakamisesta ja tarjoili lyhyen historiikin siitä, miten nykyiseen tilanteeseen on päädytty. Tapio Gustafsson Keskusliitosta esitteli kalastuksenvalvonnan kehittämissuunnitelmaa. Lintumiehet saivat juttusilleen paljon kiinnostuneita vesialueja osakaskuntatoimijoita. Vesterinen johdatti kuulijat järvikunnostuksen perusteisiin ja kertoi ravintoketjukunnostuksista ts. Onnittelut! Esittelyssä SOTKA-hanke Valtakunnallisten kalatalousaluepäivien osallistujilla oli mahdollisuus tutustua myös vesilintukosteikoita kunnostavaan SOTKA-hankkeeseen. Liukkonen vastaanotti laivalla myös palkinnon Vuoden Kalastuksenvalvoja-kilpailun voitosta. Moni ei tiedäkään, että neuvontatyössään Martat edistävät kotimaisten särkikalojen syöntiä esimerkiksi järjestämällä kaikille avoimia tilaisuuksia, joissa opetetaan käsittelemään ja hyödyntämään särkikaloja. Yhdistämisja kunnostusasiaa Viime aikoina paljon huomiota osakseen saanut osakaskuntien yhdistäminen oli myös esillä valtakunnallisilla kalatalousaluepäivillä. Kalastuslakia avasivat Kalatalouden Keskusliiton juristi Rasmus Åkerblom sekä Lapin ELY-keskuksen lakimies Elias Rauhala. Vuoden kalastuksenvalvoja sekä myös vuoden kalastusopas titteleillä palkittu kalastuksenvalvoja Vesa Liukkonen puhui valvonnasta Kustavin-Uudenkaupungin vesialueilla. Metsästäjäliiton Veli-Matti Pekkarinen ja Birdlifen Heikki Helle olivat saapuneet laivalle pitämään esittelypistettä hankkeesta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kalaja vesistöasiantuntija Jussi Vesterinen piti päivän loppupuolella mielenkiintoisen esityksen hoitokalastuksista ja vesistökunnostuksista Länsi-Uudenmaan alueella. Kalastuslakia ja kalastuksenvalvontaa Kalatalousaluepäivien toiseen seminaaripäivään sisältyi tiukkaa lakija kalastuksenvalvonta-asiaa. Eipä ihme, sillä vesilinnuille suunnattuun kosteikkokunnostukseen voi yhdistää myös kalataloudellisen näkökulman, ja risteiMinisteri Sari Essayah jakoi Kalatalouden Keskusliiton 100-vuotismitalin Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liiton puheenjohtaja Timo Matinlassille tunnustuksena vuosikymmenten kunniakkaasta työstä kalatalouden eteen. hoitokalastuksista, tarjoten esimerkkejä myös hoitokalastussaaliin hyödyntämisestä. Luken tutkija Jani Pellikka puhui Viehekalastusta kalatalousalueilla -selvityksestä ja sen tuloksista.
Suomen Kalastuslehti 3/2024 • 17 aiheisiin. Vuoden kalastuksenvalvoja Vesa Liukkonen kertoi kalastuksenvalvonnan kuulumiset Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalueen vesiltä.. Tapahtumaan ja risteilylle osallistui yhteensä 265 edustajaa kalatalousalueilta ja osakaskunnista eri puolilta Suomea sekä järjestöistä, ELY-keskuksista, tutkimusja asiantuntijaorganisaatioista sekä maaja metsätalousministeriöstä. Hienoa työtä myös tällä sektorilla ja kiitos lintumiehille osallistumisesta tilaisuuteen! Kokonaisuudessaan valtakunnalliset kalatalousaluepäivät tarjosivat jälleen kerran tärkeän ajankohtaiskatsauksen meneillään oleviin ja tuoreisiin kalatalousKalaja vesistöasiantuntija Jussi Vesterinen LUVY:stä aiheenaan järvikunnostukset ja hoitokalastukset Länsi-Uudenmaan alueen vesistöissä. Kalatalouslaiva seilaa kaikesta päätellen myös ensi vuonna – tervetuloa risteilemään! lylle osallistujat eli kalatalousalueja osakaskuntatoimijat ovatkin maamme suurimpia lintuvesialueiden omistajatahoja. Kotitalousneuvoja Sandra Mellberg Marthaförbundetista ja toiminnanjohtaja Elise Hindström Ungmarthoista puhuivat kotimaisen kalankäytön edistämisestä
Vuonna 2023 kunnostettiin 38 kohdetta Viime vuonna kunnostuksia tehtiin 38 kohteella. Vuonna 2023 virtavesissä toteutettujen kunnostuksien lopputuloksena muodostui yhteensä kuusi kilometriä kunnostettuja puroja sekä kaikkiaan yli 14 hehtaaria kunnostettuja kutuja poikasalueita. 18 • Suomen Kalastuslehti 3/2024 Kaksi vuotta ja 79 kunnostuskohdetta Kalatalouden Keskusliiton maakunnalliset jäsenjärjestöt kalatalouskeskukset ja kalastajaliitot ovat kunnostaneet 79 vesistökohdetta viimeisen kahden vuoden aikana. Yhteistyötahoina oli lisäksi säätiöitä, järjestöjä sekä ELY-keskuksia ja Metsähallitus. Virtavesiä on kunnostettu yhteensä 44 kohteessa. Näistä 21 kohdetta oli virtavesikohteita, 12 järvikunnostuksia ja viisi rannikkoalueen kunnostuksia. Lisäksi kunnostuksien toteuttamiseen on käytetty säätiö. Lisäksi vaellusesteitä poistettiin kaksi. Järvillä kunnostuskohteita on ollut 23, järvillä on pääasiassa niitetty ja poistettu vesikasveja sekä hoitokalastettu. Rahoitusta kunnostuksiin on saatu useista rahoituslähteistä kuten kalatalousmaksuvaroista, yksityisrahoituksesta, kuntarahoituksesta, Helmi-rahoituksesta sekä kalatalouden edistämismäärärahoista. Kunnostuksien lisäksi kunnostussuunnitelmia laadittiin 23 kohteelle. Keskusliitto on koonnut kunnostuksista tilastoa kahdelta vuodelta (2022?–?2023) ja kaikkiaan kunnostuskohteita on kertynyt 79. Jokia ja puroja on kunnostettu yli 16 kilometriä sekä kutuja poikasalueita yli 21 hehtaaria. Kunnostuksia toteutettiin yhteistyössä muun muassa kalatalousalueiden, osakaskuntien ja kaupunkien kanssa. TEKSTI NIINA KOIVUNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA HEIDI MOISIO, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO K alatalouden Keskusliiton maakunnalliset jäsenjärjestöt, kalatalouskeskukset ja kalastajaliitot, tekevät ansiokasta ja tärkeää työtä vesistöjen kunnostuksen parissa joka vuosi. Järvien kunnostuskohteilla suoritettiin hoitokalastusta ja vesikasvien niittoa. Rannikolla keskityttiin kevätkutuisten kalojen kutupaikkojen kunnostuksiin. Hyvin alkanut työ tulee jatkumaan myös tulevina vuosina. Rannikon 12 kohteella on kunnostettu muun muassa kevätkutuisten kalojen lisääntymisalueita
He suunnittelevat ja toteuttavat kunnostuksia alueillaan ja asiasta on hyvä keskustella heidän kanssaan, ettei kunnostuksia toteuteta jo kunnostetuilla tai jo kunnostussuunnitelman alla olevissa kohteissa. Kaikki sopimukset, luvat ja suostumukset kannattaa epäselvyyksien välttämiseksi pyytää kirjallisena. Mikäli ei aivan tiedä mitä tekee, voi aiheuttaa jopa päinvastaisen reaktion vesistön tai kalakannan tilassa kuin oli tarkoitus. Tämän vuoksi joka ikinen, niin pieni kuin suurikin, kunnostus tulisi suunnitella ja toteuttaa hyvin tarkasti. Kunnostukset eivät ole yksiselitteisiä ja niihin liittyy myös riskejä. Suomen Kalastuslehti 3/2024 • 19 rahoitusta sekä osakaskuntien ja kalatalousalueiden omia varoja. Kunnostustoimia säätelee ensisijaisesti vesilaki, mutta muita toimintaan vaikuttavia lakeja ovat ympäristönsuojelulaki, luonnonsuojelulaki, kalastuslaki sekä maankäyttöja rakennuslaki. Vaatii luvan ja huolellisen suunnittelun Vesistöjen tila huolestuttaa monia ja kunnostuksiin haluaa osallistua yhä useampi. Mikäli haluaa kunnostaa tai osallistua itselle tärkeän alueen kunnostukseen, kannattaa aloittaa ottamalla yhteyttä alueellisin kalatalouskeskuksiin ja kalastajaliittoihin tai kalatalousalueisiin. Kunnostushankkeista kannattaa tiedottaa laajasti ja pyytää suostumus kaikilta tahoilta, joita hanke saattaa koskettaa. Kunnostukset vaativat aina vesialueenomistajan ja mahdollisesti myös maa-alueenomistajan luvan. Yhteistyöllä saadaan myös resurssit paremmin käyttöön ja vältytään päällekkäiseltä työltä. Kalatalouskeskusten ja kalastajaliittojen kunnostukset vuonna 2023 12 järvikunnostuskohteita 11 kunnostussuunnitelmaa 21 kunnostuskohdetta 14 ha kutuja poikasalueita 5 rannikkokunnostuskohdetta. Lisäksi kannattaa keskustella ELY-keskuksen asiantuntijoiden kanssa mahdollisesta tarpeesta tehdä vesirakennusilmoitus. Ennen työn aloitusta kohteista tulisi laatia yksityiskohtainen kunnostussuunnitelma
Tulevaisuudessa ennätyskarppi saattaa päätyä kaikkien museovieraiden ihailtavaksi. Kalan lopulliseksi sijoituspaikaksi tuli Luonnontieteellinen keskusmuseo, jonne pyytäjät lahjoittivat kalan. 20 • Suomen Kalastuslehti 3/2024 U usi 2000-luvun ennätyskalarekisteri on ollut voimassa jo yli 20 vuotta. Sorva on särkeä muistuttava kirkkaan punaeväinen kala, joka viihtyy rehevissä vesissä niin sisävesissä kuin meren rannikolla. Uusia särkikalaennätyksiä Toutain on suureksi kasvava petomainen särkikalalaji. Viime vuosi oli kuitenkin poikkeus. Viimeisessä helmikuun kokouksessa käsiteltäviä kaloja ei ollut pöydällä paljon, mutta lähes kaikki uusia ennätyksiä. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO pulta riittävän suuri vaaka löytyi paikalliselta eläinlääkäriasemalta. Kaikki vesiemme karpit ovatkin peräisin istutuksista. Jättimäinen karppi ja valtava kuha Karppi on suurimmaksi kasvava särkikalamme. Suomen ennätyskalarekisteriin hyväksyttiin ennätyskalalautakunnan syyskuun ja helmikuun kokouksissa kahdeksan uutta Suomen ennätystä. Uudessa ainoastaan kalojen pituuteen perustuvassa sarjassa uusia ennätyksiä olivat ahven 50 cm ja harjus 58 cm. LoKarppi 22,20 kg ja kahdeksan muuta SE:tä Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana yhdeksän Suomen ennätystä. Vanajanselältä viime vuoden helmikuussa verkkoon kiinni jäänyt uusi ennätystoutain painoi 8,3 kg. Kuha on suosittu vapaa-ajankalastajien saaliskala. Kantahämäläisellä järvellä helmikuussa 2023 verkkoon kiinni jäänyt 14,7 kg kuha on uusi Suomen ennätys. Ohuthuulikeltti 0,666 kg on kokonaan uusi laji Suomen ennätyskalalistalla ja listan 82 kalalaji. Viime vuosina Suomesta on saatu paljon isoja kuhia erityisesti vapavälinein, mutta uutta ennätystä on saatu odottaa. Ahvenanmaalta ongella viime kesäkuussa saatu 1,58 kg sorva on lajin komea uusi ennätys.. Uusia ennätyskaloja ovat karppi 22,20 kg, kuha 14,7 kg, toutain 8,3 kg, sorva 1,58 kg sekä teisti 22,1 cm ja idänsieraintokko 8,8 cm. Laji lisääntyy Suomessa, mutta sen poikaset jäävät ensimmäisen kesän jälkeen niin pieniksi, etteivät ne selviydy ensimmäisestä talvesta. Kalalajikohtaiset ennätykset ovat jo aika kovia, joten uusia ennätyksiä tulee aika harvoin. Arto Vihannon ja Arto Hyttisen Hiidenvedeltä verkolla joulukuussa 2023 saama 22,20 kg karppi oli niin iso, ettei sille meinannut löytyä punnituspaikkaa
Varsinkin ahvenen suhteen on helppo veikata, että ennätys tulee menemään rikki jo tulevana vuonna. Sarjan ensimmäiset ennätykset ovat Suomussalmelta uisteltu ahven 50 cm ja Enontekiöltä perholla saatu harjus 58 cm. Helsingistä toukokuussa Kalamaratonin yhteydessä pyydetty 8,8 cm idänsieraintokko on lajin uusi ennätys. Raumalaisen kaupallisen kalastajan Jarno Aaltosen pushup-rysään syyskuussa 2023 uinut 0,666 kg ohuthuulikeltti on ennätyskalalistan 82 kalalaji. Ohuthuulikeltti on kokonaan uusi laji ennätyskalalistalla. Laji on alkujaan kotoisin Kaspianmereltä. Ensimmäiset ennätykset pituussarjaan Ennätyskalalautakunta avasi viime vuonna kokonaan uudet ainoastaan kalojen pituuteen perustuvat sarjat. Satunnaisesti Suomen rannikolta tavatun lajin luontainen esiintymisalue sijaitsee Atlantilla. Suomen Kalastuslehti 3/2024 • 21 Kalan pyytäjä Tomi Valkamaa ei ollut ensimmäistä kertaa sorvaongella. Ahvenanmaan Föglössä Biodiversea LIFE IP (2021–2029) hankkeeseen osallistuvien Turun ammattikorkeakoulun tutkijoiden koekalastuksessa tutkimusverkkoon heinäkuussa 2023 jäänyt 22,1 cm teisti nosti lajin ennätyksen uudelle kymmenluvulle. Tällä lautakunta halusi parantaa kalastajien mahdollisuuksia ilmoittaa lautakunnalle kaloja, jotka vapautetaan takaisin veteen. AR TO VI H AN TO. Arto Vihanto (kuvassa) ja Arto Hyttinen saivat Hiidenvedeltä verkolla joulukuussa 2023 karpin joka painoi 22,20 kg. Idänsieraintokko on vieraslaji, joka löydettiin Suomenlahdelta keväällä 2022. Tulevaisuudessa ennätyskalarekisterissä on näiden kalalajien osalta rinnakkain sekä vanha kalan painoon perustuva ennätys että uusi kalan pituuteen perustuva ennätys. Miehellä oli nimittäin hallussaan edellinenkin sorvaennätys, sekin Ahvenanmaalta. Uuden sarjan ilmoitusrajat ovat: ahven 50 cm, harjus 58 cm, karppi 90 cm, kuha 100 cm ja hauki 125 cm. Tuntemattomampia ennätyskaloja Teisti on monelle varsin tuntematon pohjakala, jota tavataan rannikollamme Helsingin ja Kaskisten välisellä merialueella
Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Sorva 1,58 kg. Toutain 8,3 kg. Paras tapa on viedä kaAN TT I II VO N EN JU SS I LA AK SO N LA IT A JA RN O AA LT O N EN JU H A M U TA N EN JU SS I PE N N AN EN TO M I VA LK AM AA. Idänsieraintokko 8,8 cm. Hyväksyttyjen ennätysten lisäksi lautakunnan käsiteltäväksi saapuu joka vuosi isoja kaloja, jotka eivät kokonsa puolesta yllä suomenennätyksiksi tai eivät muista syistä tule hyväksytyiksi. Moni mahdollinen ennätys on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen. Ennätyskalan kanssa on oltava tarkkana Ennätyskalalautakunta on pitänyt uutta 2000-luvun ennätyskalojen listaa yli 20 vuotta. SE-listalla on 82 kalalajia ja kuusi rapulajia. 22 • Suomen Kalastuslehti 3/2024 Kuha 14,7 kg. Ennätyskokoisen kalan pyytäminen on haastavaa, koska listalla on jo monta kovaa tulosta. Teisti 22,1 cm. Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu ohjeiden mukaan. Ohuthuulikeltti 0,666 kg
Suomen Kalastuslehti 3/2024 • 23 KALALAJI PAINO/PITUUS PVM VESISTÖ KUNTA PYYNTITAPA AHVEN 2,87 KG 4.9.2010 AHVENANMAA KÖKAR VIRVELI AHVEN (MITTASARJA) 50 CM 24.7.2023 KOKKOJÄRVI SUOMUSSALMI UISTELU ALLIKKOSALAKKA 9,1 CM 3.6.2018 LAMPI MUURLA ONKI ANKERIAS 4,666 KG 16.5.2009 KATUMAJÄRVI HÄMEENLINNA RYSÄ ATLANTINSAMPI 7,75 KG 2.7.2017 POHJANLAHTI MERIKARVIA VERKKO ELASKA 26,3 CM 24.1.2005 POHJANLAHTI PORI TROOLI HARJUS 2,47 KG 13.4.2011 JÄRVI UTSJOKI PILKKI JÄÄLTÄ HARJUS (MITTASARJA) 58,2 CM 3.7.2023 JOKI ENONTEKIÖ PERHO HAUKI 18,8 KG 19.5.2009 OIJÄRVI II VERKKO HIETATOKKO 7,9 CM 25.5.2019 SUOMENLAHTI HELSINKI ONKI HOPEARUUTANA 3,497 KG 13.9.2010 VANTAANJOKISUU HELSINKI ONKI HÄRKÄSIMPPU (MERI) 0,924 KG 7.1.2012 SUOMENLAHTI INKOO VERKKO HÄRKÄSIMPPU (SISÄVEDET) 15,6 CM 29.10.2005 MELAVESI KUOPIO VERKKO IDÄNSIERAINTOKKO 8,8 CM 28.5.2023 SUOMENLAHTI HELSINKI ONKI IMUKALA 0,15 KG 28.3.2005 POHJANLAHTI PORI TROOLI ISOSIMPPU 0,71 KG 6.5.2012 VÄÄRÄMAAN SALMI RYMÄTTYLÄ VERKKO ISOTUULENKALA 35,5 CM 2.6.2016 POHJANLAHTI PORI VERKKO KAMPELA 1,06 KG 3.6.2001 SAARISTOMERI KEMIÖ VERKKO KARPPI 22,20 KG 13.12.2023 HIIDENVESI VIHTI VERKKO KIISKI 0,285 KG 1.1.2002 KEMIJOKI ROVANIEMEN MLK VERKKO KILOHAILI 15,6 CM 28.3.2005 POHJANLAHTI PORI TROOLI KIRJOEVÄSIMPPU 12,8 CM 19.8.2004 VIANTIENJOKI SIMO SÄHKÖKALASTUS KIRJOLOHI 9,66 KG 6.12.2008 SAIMAA SULKAVA VERKKO KIVENNUOLIAINEN 18,7 CM 28.9.2007 KELLANKOSKI KONNEVESI SÄHKÖKALASTUS KIVINILKKA 0,485 KG 4.6.2002 POHJANLAHTI PORI VERKKO KIVISIMPPU 13,6 CM 27.9.2007 GLOMSÅN ESPOO SÄHKÖKALASTUS KOLMIPIIKKI 9,4 CM 15.6.2011 SAARISTOMERI PARAINEN RYSÄ KUHA 14,7 KG 2.2.2023 JÄRVI KANTA-HÄME VERKKO KUORE 0,26 KG 23.4.2007 SUOMENLAHTI KOTKA VERKKO KYMMENPIIKKI 11,5 CM 13.6.2006 RYTILAMPI KUUSAMO KATISKA LAHNA 7,45 KG 7.6.2003 IMMALANJÄRVI IMATRA VERKKO LAHNA 7,45 KG 21.11.2018 LAMPI JUVA VERKKO LIEJUTOKKO 4,6 CM 8.6.2005 SUOMENLAHTI HANKO NUOTTA LOHI (MERILOHI) 27,4 KG 9.6.2001 POHJANLAHTI LOHTAJA LOUKKU LOHI (JÄRVILOHI) 12,4 KG 15.10.2002 PUULAVESI KANGASNIEMI VERKKO
24 • Suomen Kalastuslehti 3/2024 MADE 8,05 KG 9.4.2018 HAAPAJÄRVI IISALMI VERKKO MAKRILLI 0,610 KG 9.10.2019 SUOMENLAHTI KOTKA VERKKO MERIBASSI 0,46 KG 27.7.2007 SUOMENLAHTI KOTKA RYSÄ MIEKKASÄRKI 0,91 KG 8.4.2010 SAIMAA JOUTSENO VERKKO MUIKKU 0,634 KG 29.9.2020 INARIJÄRVI INARI VERKKO MUSTATOKKO 11,7 CM 21.8.2015 SUOMENLAHTI HANKO VERKKO MUSTATÄPLÄTOKKO 0,242 KG 6.5.2015 SUOMENLAHTI HELSINKI VERKKO MUSTATÄPLÄTOKKO 0,242 KG 26.5.2017 SUOMENLAHTI HELSINKI VERKKO MUTU 12,3 CM 28.5.2004 ISO-KIELISENJÄRVI PELLO SUMPPU NAHKIAINEN (MERI) 46,6 CM 17.12.2011 KOKEMÄENJOKI HARJAVALTA RYSÄ NAHKIAINEN (SISÄVEDET) 26,0 CM 3.11.2022 PURUVESI KITEE MOOTTORIUISTELU NIERIÄ 7,040 KG 26.9.2021 KILPISJÄRVI ENONTEKIÖ VERKKO NOKKAKALA 1,07 KG 28.5.2009 SAARISTOMERI PARAINEN RYSÄ OHUTHUULIKELTTI 0,666 KG 21.9.2023 POHJANLAHTI RAUMA RYSÄ PASURI 0,980 KG 17.8.2022 IIDESJÄRVI TAMPERE VERKKO PIIKKIKAMPELA 2,85 KG 25.5.2001 SUOMENLAHTI PORVOO VERKKO PIIKKIMONNI 0,53 KG 16.7.2001 RAHITUNLAMMI JANAKKALA KATISKA PIIKKISIMPPU 16,0 CM 17.8.2021 SUOMENLAHTI HELSINKI VERKKO PIKKUNAHKIAINEN 16,9 CM 15.9.2010 HUKKAJOKI SUOMUSSALMI SÄHKÖKALASTUS PIKKUTUULENKALA 14 CM 9.8.2013 POHJANLAHTI PORI RYSÄ PILKKUSILLI 1,515 KG 5.10.2002 SAARISTOMERI NAUVO VERKKO PUNAKAMPELA 0,274 KG 14.3.2005 POHJANLAHTI PORI TROOLI PURONIERIÄ 2,17 KG 12.6.2004 PIEHINKIJOKI RAAHE VIRVELI RANTANUOLIAINEN 10,0 CM 16.5.2015 SUOMENLAHTI KOTKA ONKI RASVAKALA 0,232 KG 27.4.2005 SUOMENLAHTI PORVOO VERKKO RUUTANA 2,99 KG 12.3.2018 JALASJÄRVI JALASJÄRVI VERKKO SALAKKA 24,8 CM 3.5.2009 PITKÄMÖN TEKOJÄRVI KURIKKA ONKI SARDA 2,15 KG 26.7.2011 SUOMENLAHTI INKOO RYSÄ SARDELLI 16,5 CM 4.9.2015 POHJANLAHTI PORI VERKKO SEIPI 0,21 KG 13.5.2021 KYMIJOKI KOTKA ONKI SEITSENRUOTOTOKKO 4,5 CM 25.8.2009 SUOMENLAHTI HANKO NUOTTA SIIKA 7,08 KG 15.7.2000 SYVÄLAMPI NUMMI-PUSULA SOUTU-UISTELU SILAKKA 0,726 KG 6.6.2002 SAARISTOMERI DRAGSFJÄRD VERKKO SILOKAMPELA 0,465 KG 29.7.2008 SUOMENLAHTI HANKO VERKKO SILONEULA 30 CM 5.3.2010 SAARISTOMERI NAANTALI VERKKO SORVA 1,58 KG 3.6.2023 MERI AHVENANMAA ONKI
Kalan mittaan perustuvassa sarjassa tulee olla aivan yhtä tarkka. Suomen ennätyskalat, ennätyskalojen ilmoituslomake ja -ohjeet osoitteesta https://ahven.net/kalastus/ennatyskalat/. Kalan kuonon tulee olla mitan nollakohdassa ja pyrstön kiinni mitassa. Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu hyväksyttyihin Suomen ennätyskalan punnitusvälineisiin. Punnituksen todistajiksi kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Suomen Kalastuslehti 3/2024 • 25 SULKAVA 1,130 KG 13.3.2017 HIIDENVESI LOHJA VERKKO SUUTARI 4,07 KG 23.7.2018 JÄRVI LAITILA VERKKO SÄRKI 1,42 KG 22.9.2019 LAMPI KUUSAMO VERKKO SÄRMÄNEULA 23,6 CM 22.9.2006 AHVENANMAA VÅRDÖ VERKKO SÄYNE 4,13 KG 17.8.2015 KEMIJOKI KEMIJÄRVI VIRVELI TAIMEN (MERITAIMEN) 13,115 KG 20.5.2016 POHJANLAHTI PORI VERKKO TAIMEN (JÄRVITAIMEN) 10,42 KG 22.8.2014 INARINJÄRVI INARI PITKÄSIIMA TEISTI 22,1 CM 11.7.2023 AHVENANMAA FÖGLÖ VERKKO TOUTAIN 8,3 KG 11.2.2023 VANAJANSELKÄ VALKEAKOSKI VERKKO TURPA 3,634 KG 27.4.2016 KYMIJOKI INKEROINEN ONKI TURSKA 29,55 KG 9.5.2022 AHVENANMERI LEMLAND VERKKO TÄHTISAMPI 1,806 KG 28.5.2003 SUOMENLAHTI KIRKKONUMMI VERKKO TÄPLÄSILLI 1,1 KG 30.5.2006 SAARISTOMERI PIIKKIÖ RYSÄ TÖRÖ 17,2 CM 16.9.2010 VANTAANJOKI VANTAA SÄHKÖKALASTUS VALKOEVÄTÖRÖ 13,7 CM 30.9.2015 SAIMAAN KANAVA LAPPEENRANTA SÄHKÖKALASTUS VASKIKALA 14,5 CM 17.5.2008 SUOMENLAHTI PORVOO VERKKO VASKIKALA 14,5 CM 25.4.2020 SUOMENLAHTI HANKO ONKI VENÄJÄNSAMPI 3,88 KG 10.7.2008 SUOMENLAHTI PYHTÄÄ RYSÄ VIISIPIIKKI 5,8 CM 25.7.2015 LAMPI LOHJA ONKI VIISIPIIKKI 5,8 CM 30.6.2018 LAMPI LOHJA ONKI VIMPA 0,764 KG 9.3.2015 KYMIJOKI AHVENKOSKI VERKKO JOKIRAPU 16,5 CM 29.8.2001 KEMIJOKI TERVOLA MERTA KAPEASAKSIRAPU 13,7 CM 27.8.2002 KIVIJÄRVI LUUMÄKI MERTA LIEJUTASKURAPU 2,59 CM 10.9.2013 SAARISTOMERI KAARINA VERKKO RANTATASKURAPU 3,3 CM 13.6.2008 SAARISTOMERI NAANTALI MERTA TÄPLÄRAPU 19,8 CM 24.8.2009 PÄIJÄNNE SYSMÄ VILLASAKSIRAPU 8,5 CM 12.12.2006 SAARISTOMERI PARAINEN VERKKO la lähimpään ruokakauppaan ja käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Mittauksesta otetuissa valokuvissa tulee olla koko kala ja lisäksi kalan kuono kohtisuoraan yläpuolelta kuvattuna. Ennätyskalalautakunnan yksityiskohtaisiin ohjeisiin kalan mittaamisesta ja kuvaamisesta on hyvä tutustua jo ennen kuin lähtee pyytämään isoja kaloja. Kala mitataan vaaka-asennossa ja mitan tulee olla suorana kalan alla
Kannattavuus koostuu useista tekijöistä, kuten esimerkiksi kalakannoista, lupapolitiikasta, kustannuksista ja kysynnästä. Kalastuksen kehittämisohjelma (KaKe) jatkaa saman teeman parissa. Muun muassa kohonneet kustannukset, kansainvälinen tilanne ja kiintiöpolitiikka ovat luoneet muutoksia ja uhkakuvia elinkeinon tulevaisuudelle. Ensimmäinen kausi on vuosina 2024?–?2026 ja sille on myönnetty rahoitusta 1,3 miljoonaa euroa. 26 • Suomen Kalastuslehti 3/2024 E uroopan meri-, kalatalousja vesiviljelyrahaston rahoittamassa ja Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa kalastuksen kehittämisohjelmassa pyritään vaikuttamaan eri osa-alueisiin, jotta kaupallisella kalastuksella olisi nykyistä paremmat toimintaedellytykset ja kuluttajilla kotimaista kalaa lautasellaan. EMKVR-rahoituksella toimivat innovaatio-ohjelmat ovat kalastuksen kehittämisohjelma, vesiviljelyn kehittämisohjelma, kalatalouden ympäristöohjelma, Blue Products – Uusien tuotteiden kehittämisohjelma sekä kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelma.. Monivuotisilla innovaatio-ohjelmilla pyritään koko toimialaa pysyvästi hyödyttävään kehitystyöhön. Partnereina ovat Jyväskylän ja Turun yliopistot, Aalto Design Factory, Suomen ammattikalastajaliitto SAKL, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Länsi-Suomen Kalatalouskeskus. Tavoitteena on lisätä kestävästi kotimaisen kalastuksen volyymia ja varmistaa kalastuksen jatkuvuus sekä vastata kysynnän tarpeisiin. Valmisteluvaiheessa kuultiin laajasti eri sidosryhmiä ja toiminnassa on mukana laaja verkosto. Kuitenkin kotimaisen kalan kysyntä on pysynyt hyvänä. Kalastuksen kehittämisohjelma tavoitteena kannattavuuden parantaminen Kaupallista kalastusta ei ole, mikäli se ei ole taloudellisesti kannattavaa. Muutos ei tule olemaan nopea ja tarjolla olevia ratkaisuja on monia. Keskeisessä roolissa ovat kalastusyritykset ja niiden kohtaamien ongelmien ja haasteiden ratkaiseminen. Ohjelmien tavoitteena on edistää yritysten välistä sekä yksityisten ja julkisten toimijoiden väliseen kumppanuuteen perustuvaa verkostomaista kehitystyötä toimialan keskeisten haasteiden ratkaisemiseksi. Haasteita luo kotimaisen kalastuksen monimuotoisuus. Aiemmalla ohjelmakaudella Luonnonvarakeskus koordinoi tutkimuksen ja kalastajien kumppanuusohjelmaa (Tukala), jossa muun muassa testattiin hyljekarkoittimien vaikutusta rysäsaaliisiin ja arvioitiin kalakantojen saalispotentiaalia. Siirtyminen fossiilisista polttoaineista muihin energianlähteisiin toteutuu väistämättä myös kalastussektorilla. TEKSTI TAPIO KESKINEN JA TIMO RUOKONEN, LUONNONVARAKESKUS KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Toimintaympäristö isossa muutoksessa Kaupallisen kalastuksen toimintaympäristö on ollut suuressa muutoksessa. Asiaa pohjustettiin jo edellisellä ohjelmakaudella, kun SAKL teetti esiselvityksen vaihINNOVAATIO-OHJELMAT Suomen EMKVR-ohjelman tavoitteena on kalatalouden innovaatioiden vauhdittaminen. Ohjelman toimintaa ohjaa vuosittain päivitettävä julkinen kehittämissuunnitelma, mikä mahdollistaa reagoinnin muuttuvaan ympäristöön ja rahoituksen suuntaamisen ajankohtaisten ongelmien ratkaisuihin
Rapumerran teknisillä ratkaisuilla voidaan vaikuttaa saaliin kokojakaumaan ja parantaa pyynnin kannattavuutta. Kehitys etenee nopeasti, joten ratkaisujen ja kokemusten hakeminen maailmalta on yksi keskeinen kohde. Kaupallisten kalastajien osaaminen yrityksen talousasioissa on vaihtelevaa. Konfliktien ratkaisuun pyritään löytämään uusia tulokulmia lisäämällä vuoropuhelua osapuolten välillä. Merimetsovahinkojen estämiseksi tehdään yhteistyötä Turun yliopiston kanssa. Suomen Kalastuslehti 3/2024 • 27 si hoitokalastussaaliit menevät nykyään suurelta osin muualle kuin elintarvikekäyttöön. Tavoitteena on, että kalakantoja voidaan hyödyntää kestävästi ilman perusteettomia rajoituksia. EsimerkikLoviisalainen kaupallinen kalastaja Mikael Lindholm on ollut jo vuosia mukana hyljekarkottimien kehitystyössä.. Hyljekarkoittimet toimivat Rannikkoalueilla hylkeet koetaan edelleen kaupallisen kalastuksen suurimmaksi ongelmaksi. Tärkeän kaksisuuntaisen viestintäväylän muodostaa kalatalousverkosto, joiden toimijoilla on hyvät yhteydet paikallistason toimijoihin. Pyynnin jälkeistä lajittelua kehittämällä on mahdollista kasvattaa saaliin arvoa ja ihmisravinnoksi käytettävän kalan määrää. Esimerkiksi kaupallisessa ravustuksessa pienten rapujen suuri osuus teettää paljon lisätyötä. Ohjelmat tekevät tiivistä yhteistyötä viestinnän lisäksi myös digitalisaation ja kalojen hyvinvoinnin puitteissa. Samoin erilaisten sekasaaliiden hyödyntäminen voi toimivien lajitteluratkaisujen avulla nousta taloudellisesti kannattavaksi. Viestintään panostetaan Aiemmassa Tukala-ohjelmassa viestintä osoittautui puutteelliseksi, joten siihen panostetaan kuluvalla kaudella. Aiheesta lisää: https://merijakalatalous.fi/innovaatio-ohjelmat/ toehtoisista energiaratkaisuista. Kaupallisten kalastajien, tutkimuksen ja kalastusoikeuksien haltijoiden yhteistyötä tiedon kokoamisessa ja hyödyntämisessä käytetään mallina yhteistyölle, jolla parannetaan kalastajien mahdollisuuksia vesille pääsyyn. Valmiita ja toimivia ratkaisuja ei ole enää syytä ylläpitää määräaikaisella ohjelmarahoituksella, vaan vastuu siirretään paikallisille toimijoille ja potentiaalisille hyötyjille yhteistyössä Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen kanssa. Tukala-ohjelmassa testattiin erilaisten hyljekarkoitinratkaisujen toimivuutta. Tieto avuksi lupapolitiikkaan Kalastuslain mukaan kalavarojen hyödyntämisessä tulee käyttää parasta mahdollista tietoa. Monin paikoin lupapolitiikka on kuitenkin esteenä kannattavalle kalastukselle. Lajittelu logistiikan avuksi Hajallaan oleva ja kausittain saatava luonnonvara muodostaa logistisen ongelman. EMKVR-rahoituksella toimivat myös vesiviljelyn kehittämisohjelma, uudet tuotteet, kalatalouden ympäristöohjelma ja markkinointiohjelma. Samalla kuitenkin edelleen kehitetään uusia ratkaisuja hylkeiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Tätä pyritään parantamaan kalastajille räätälöidyllä koulutuksella. Pyydystekniikan kehittäminen tähtää sekä ekologisen kestävyyden varmistamiseen että kannattavuuden parantamiseen muun muassa pyydysten valikoivuutta lisäämällä
28 • Suomen Kalastuslehti 3/2024 Hauki on Suomessa vapaa-ajankalastajien toiseksi yleisin saalis ahvenen jälkeen.
Eniten syödyt lajit vastaavat vapaa-ajankalastuksen yleisimpiä saalislajeja, ensimmäisenä ahven, toisena hauki ja kolmantena kuha. Näitä mahdollisuuksia myös hyödynnetään aktiivisesti. Heitä, jotka osallistuivat kalastukseen vain ohjaamalla venettä, oli vuonna 2022 noin 240?000, eli noin 13 % kaikista vapaa-ajankalastajista. Neljäsosa merialueen kalansaaliista Vapaa-ajankalastajien osuus kalansaaliista on merkittävä. Vapaa-ajankalastajien suuri siivu kalansaaliista näkyy myös kalan kulutuksessa. Suomalaisilla on lukuisten vesistöjen, laajojen yleiskalastusoikeuksien ja kalastuslupien hyvän saatavuuden kautta mainiot mahdollisuudet vapaa-ajankalastukseen. Miehistä kalasti 43 prosenttia, ja naisista 23 prosenttia. Suomalaisten syömästä kotimaisesta luonnonkalasta noin kolme neljäsosaa on vapaa-ajankalastajien pyytämää, vuonna 2022 siis noin 2,1 kiloa henkeä kohden filepainona mitattuna. Vapaa-ajankalastajien määrää tarkasteltaessa on hyvä pitää mielessä, että tilastoinnissa käytetty määritelmä on varsin lavea, eivätkä kaikki 1,8 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa ole kovinkaan aktiivisia kalastuksen harrastajia. Kolmanneksi yleisin saalislaji oli kuha, jonka osuus vapaa-ajankalastajien saaliista oli noin 12 prosenttia. Suomen merialueen kalansaalis vuonna 2022 oli 141,5 miljoonaa kiloa, josta 58 prosenttia koostui kaupallisen kalastuksen silakkaja kilohailisaaliista. Kaikkein innokkaimmin suomalaisista kalastavat lapset ja nuoret, 10?–?17-vuotiaista pojista kaksi kolmasosaa kävi kalassa vuonna 2022. Suomen Kalastuslehti 3/2024 • 29 V uonna 2022 noin 1,8 miljoonaa suomalaista kalasti vapaa-ajallaan. Vapaa-ajankalastajien määrä oli 2000-luvun alkupuolella laskussa, kunnes vakiintui noin 1,5 miljoonaan vuosina 2012?–?2020. Vuoteen 2020 verrattuna vapaa-ajankalastajien määrä kasvoi viimeisimmässä mittauksessa 18?–?24-vuotiaita lukuun ottamatta kaikissa ikäryhmissä, suhteellisesti enemmän naisten kuin miesten keskuudessa. Melko tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi harrastukseksi kalastuksen koki vajaa puolet (42 %) vapaa-ajankalastajista, eli noin 760?000 vapaa-ajankalastajaa. Vapaa-ajankalastajien osuus koko saaliista oli 24 prosenttia eli 33,5 miljoonaa kiloa. Lisäksi he saivat 2,5 miljoonaa kiloa kalaa, joka vapautettiin elävänä takaisin veteen. Tilastossa henkilö katsotaan vapaa-ajankalastajaksi, mikäli hän on vuoden aikana itse kalastanut tai vain ohjannut venettä toisen henkilön kalastaessa. Noin joka kolmas suomalainen kalastaa, ja heidän pyydyksiinsä tarttuu vuosittain noin 30 miljoonaa kiloa kalaa. Yli puolet vapaa-ajankalastajien saaliista oli ahventa ja haukea. TEKSTI MIIKKA HUSA, PENTTI MOILANEN JA MIKA RAHIKAINEN, LUONNONVARAKESKUS KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Vapaa-ajankalastajat pyytävät valtaosan suomalaisten syömästä luonnonkalasta
Vapapyydyksistä suurimmat saaliit saatiin heittovavalla ja vetouistimella, reilu neljä miljoonaa kiloa kummallakin pyydyksellä ja hauen osuus oli molemmista noin puolet. Heittovapaa käyttäneiden osuus on kuitenkin ollut tasaisessa Vapaa-ajankalastajien määrä ikäryhmittäin vuosina 2008 – 2022. Sen sijaan lohta kaupalliset kalastajat saivat merialueelta lähes kolme kertaa vapaa-ajankalastajia enemmän. Harjus on ainoa kalalajimme, joista perhokalastajat pyytävät valtaosan, 42 prosenttia 192 tonnin saaliista vuonna 2022. Merialueen vapaa-ajankalastuksen saaliista yli puolet (53 %) saatiin vapapyydyksillä ja verkoilla 41 prosenttia. Katiskan osuus sisävesien saaliista oli noin 12 prosenttia. Vapaa-ajankalastajien ahvenja kuhasaaliit olivat noin kaksinkertaiset kaupallisen kalastuksen saaliiseen verrattuna, ja haukisaalis noin 6,5-kertainen. Verkon osuus saaliista oli hieman merialuetta pienempi, 31 prosenttia. Merialueen tapaan myös sisävesillä pilkkijät onnistuivat narraamaan komean ahvensaaliin, lähes kolme miljoonaa kiloa Lohikalat ovat arvostettuja saalislajeja vapaa-ajankalastajien keskuudessa. Koko maan tasolla lohikaloista ylivoimaisesti eniten vapaa-ajankalastajat saivat siikaa, lähes kaksi miljoonaa kiloa, josta 63 prosenttia pyydettiin verkoilla. Vapapyydyksistä huomattavia lajikohtaisia saaliita olivat muun muassa ahvensaaliit pilkillä (720 tonnia) ja heittovavalla (450 tonnia), sekä haukisaalis heittovavalla (620 tonnia). Taimenja lohisaaliista huomattava osuus saatiin vetouistelemalla. 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 1 200 000 1 400 000 1 600 000 1 800 000 2 000 000 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 Alle 10-vuotiaat määrä (kpl) 10-17 vuotiaat määrä (kpl) 18-24 vuotiaat määrä (kpl) 25-44 vuotiaat määrä (kpl) 45-64 vuotiaat määrä (kpl) Yli 64-vuotiaat määrä (kpl). Taimenta vapaa-ajankalastajat saivat 377 tonnia, lohta 185 tonnia, järvilohta 52 tonnia, harjusta 192 tonnia ja nieriää 42 tonnia. Taimenen osalta verkkosaaliin osuus oli 34 prosenttia ja vetouistimen 29 prosenttia, mutta sekä lohiettä järvilohisaaliista vetouistelun osuus oli 75 prosenttia. 30 • Suomen Kalastuslehti 3/2024 Mikäli silakka ja kilohaili jätetään tarkastelusta pois, olivat vuonna 2022 merialueella vapaa-ajankalastuksen ja kaupallisen saaliit lähes samansuuruiset, noin 5 miljoonaa kiloa. Sisävesillä viisinkertainen saalis Sisävesillä vapaa-ajankalastajien saalis oli yli viisi kertaa kaupallisen kalastuksen suuruinen, noin 27 miljoonaa kiloa. Myös siikaa, taimenta, madetta ja särkeä vapaa-ajankalastajat saivat mereltä saaliiksi kaupallisia kalastajia enemmän. Muikkuja kuoresaaliit olivat merialueen kaupallisessa kalastuksessa huomattavasti vapaa-ajankalastusta suuremmat. Heittovapa kipuamassa suosituimmaksi Vaikka eniten saalista vapaa-ajankalastajat saavat verkoilla, on koko vapaa-ajankalastustilastoinnin historian ajan onkivapa ollut pyydyksistä suosituin. Ainoastaan muikkuja kuoresaaliit olivat kaupallisessa kalastuksessa vapaa-ajankalastuksen saalista suuremmat. Myös sisävesillä reilu puolet vapaa-ajankalastajien saaliista saatiin vapapyydyksillä (54 %)
Tilastosta voidaan arvioida, että vuonna 2022 noin 690?000 18?–?64-vuotiasta vapaa-ajankalastajaa käytti pyydyksiä, jotka edellyttävät kalastonhoitomaksun suorittamista. Yleisesti ottaen erilaisia vapapyydyksiä käyttäneiden osuus on kasvanut, kun taas seisovien pyydyksien suosio on laskenut. Mikäli tilastoisimme vapaa-ajankalastusta vain kalastonhoitomaksun suorittaneiden perusjoukossa, merkittävä osa kalastajista sekä saaliista jäisi alipeittoon, eli tilastoinnin ulkopuolelle. Vuosikohtaisten kalastonhoitomaksujen määrä on pienentynyt 2000-luvulla yli kolmanneksella, ja tähän lainsäätäjä reagoi nostamalla kalastonhoitomaksun yläikärajan 69-vuoteen. Vuonna 1998 verkkoa käyttäneiden osuus kaikista vapaa-ajankalastajista oli 34 prosenttia ja katiskaa käyttäneiden 30 prosenttia, kun vuonna 2022 vastaavat osuudet olivat 19 prosenttia ja 18 prosenttia. Suomen Kalastuslehti 3/2024 • 31 nousussa, ja vuonna 2022 osuus oli lähes onkivavan tasolla. Määrä on karkeasti kolminkertainen kalastonhoitomaksun suorittaneisiin verrattuna, ja tämä osaltaan korostaa vapaa-ajankalastuksessa väestörekisteripohjaisen otannan etuja. Nykyään alueellisesti ositettu satunnaisotanta tehdään suomalaisista asuntokunnista, ja lisäksi oman ositteensa muodosta1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000 Sa al is (1 00 kg ) Kaupallinen kalastus Vapaa-ajankalastus 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000 Sa al is (1 00 kg ) Vapaa-ajankalastus Kaupallinen kalastus Kaupallisen kalastuksen ja vapaa-ajan kalastuksen kalansaalis merialueelta vuonna 2022 (1000 kg), poislukien silakka ja kilohaili. Vapaa-ajankalastustilaston tiedot kuitenkin osoittavat, että yhteisten kalavesiemme hoitoon käytettävällä kalastonhoitomaksupotilla olisi huomattava kasvupotentiaali, jos maksuvelvollisten tunnollisuutta saataisiin nostettua. Kaupallisen kalastuksen ja vapaa-ajan kalastuksen kalansaalis sisävesiltä vuonna 2022 (1000 kg). Kalastajia paljon enemmän kuin luvan ostaneita Tarkkasilmäiset vapaa-ajankalastustilaston käyttäjät saattavat panna merkille, että esimerkiksi heittovapaa käyttäneiden 18?–?64-vuotiaiden vapaa-ajankalastajien määrä on huomattavasti suurempi kuin kalastonhoitomaksun suorittaneiden lukumäärä. Kalastajia on kolminkertainen määrä maksun suorittaneisiin verrattuna.. Onko maksuinnokkuuden kasvun rajoitteena tietämättömyys, valvonnan vähyys, rikkeen pitäminen vähäpätöisinä vai kenties jokin muu, näihin kysymyksiin emme tiedä vastauksia. Omakala-sovellus tulossa mukaan tilastointiin Vapaa-ajankalastajien määrää ja saalista on Suomessa tilastoitu koko väestöön kohdistuvilla otantatutkimuksilla jo vuodesta 1986 lähtien
vat asuntokunnat, joissa on lunastettu vähintään yksi kalastonhoitomaksu. Otokseen valikoituneille asuntokunnille lähetetään kirjekutsu, ja vastaaminen on mahdollista sekä paperilla että sähköisesti. Vuoden 2024 kalastuslain uudistus on tuomassa vapaa-ajankalastajille täysin uuden velvoitteen, pakolliset saalisilmoitukset tietyistä kalalajeista. Äärimmäisen uhanalainen ankerias on esimerkki lajista, jonka otantatutkimukseen perustuvaan saalisarviota voidaan pitää lähinnä suuntaa antavana. Kattavuutensa ansiosta otantaan perustuvat kyselytutkimukset tulevat kuitenkin olemaan vapaa-ajankalastajien määrän, pyyntiponnistuksen ja saalismäärän mittaamisen peruspilari lähitulevaisuudessa. Otantaan perustuvat tilastointimenetelmät ovat heikoilla harvinaisten lajien saalismäärää mitattaessa, ja kun asuntokuntakohtaiset saalismäärät vaihtelevat paljon. Viime vuosina otoskoko on ollut 11?000 asuntokuntaa. Kansallisen lainsäädännön lisäksi myös kansainvälinen lainsäädäntö tulee vaikuttamaan vapaa-ajankalastukseen ja sen tilastointiin merialueella. Saalistilastoinnin näkökulmasta pakolliset saalisilmoitukset tulevat kuitenkin jo lähitulevaisuudessa tarkentamaan saalisarvioita antamalla luotettavan minimin saalismäärille. Sähköisen ilmoittamisen yksityiskohdat ovat vielä epäselvät, mutta todennäköisesti suomalaisten vapaa-ajankalastajien ilmoitusvälineenä tulisi olemaan Omakala-sovellus. 10 20 30 40 50 60 70 80 2010 2012 2014 2016 2018 2022 Os uu de t (% ) Onki Heittovapa Pilkkivapa Vetouistin Verkko Katiska, merta, rysä Perhovapa Eri pyydyksiä käyttäneiden %-osuudet kaikista kalastaneista vuosina 2010 – 2022.. 32 • Suomen Kalastuslehti 3/2024 Uusien velvoitteiden saaminen 1,8 miljoonan vapaa-ajankalastajan tietoisuuteen ja käytäntöön tulee olemaan suuri haaste. Näitä lajeja kalastavien vapaa-ajankalastajien olisi myös rekisteröidyttävä. Vuoden 2030 kalastajien rekisteröinti ja sähköinen ilmoittaminen laajenee koskemaan kaikkia lajeja, joille vapaa-ajankalastus tieteellisen neuvonannon mukaan aiheuttaa merkittävää kalastuskuolevuutta. Euroopan unionin uusi valvonta-asetus velvoittaa vapaa-ajankalastajia ilmoittamaan Itämereltä pyydetyt turskaja lohisaaliit päivittäin sähköisesti vuoden 2026 alusta alkaen. Vapaa-ajankalastuksen tilastokyselyssä vastausaste on laskenut kahdessa vuosikymmenessä lähes 70 prosentista noin 25 prosenttiin, ja tämä kasvattaa entisestään tilastoestimaattien epävarmuutta. Lisähaasteen otantatutkimukselle tuo yleismaailmallinen ongelma, kyselyiden laskeva vastausaste. Parhaillaan valmisteltava uusi EU:n kalastustilastoasetus heijastelee valvonta-asetuksen velvoitteita, ja lisäksi tullee vaatimaan vapaa-ajankalastustilastointia jäsenvaltioilta joka vuosi 2020-luvun loppupuolella. Pakollisilla saalisilmoituksilla, sekä Luken Omakala-palveluun vapaaehtoisesti tallennetuilla kalastustiedoilla on potentiaalia uusina tarkentavina tietolähteinä vapaa-ajankalastuksen tilastoinnissa, mutta näiden tietojen laajempi hyödyntäminen tulee vaatimaan uusia laskentamenetelmiä. Tutkimus on tehty joka toinen vuosi, koskien parillisia vuosia
Karppi voi imaista jopa 10 sentin paksuisen pohjalietekerroksen alta sinne piiloutuneet pikkueläimet. Suupielissä on kaksi viiksisäiettä, joiden avulla sen myös erottaa ruutanasta ja hopearuutanasta. Istutetut karpit kasvavat parista sadasta grammasta kilon painoisiksi ensimmäisen vuoden aikana. Karppi on Suomen särkikaloista kookkaimmaksi kasvava ja kasvu on varsin nopeaa. Suomen Kalastuslehti 3/2024 • 33 . Lähde: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2021. Karppeja kalastetaan pääasiassa ongella ja ruokalakalana erittäin maukas. Karpilla on useita suomupeitetyyppejä: suomukarppi, jolla suomut peittävät koko ruumiin; nahkakarppi, joka on täysin suomuton; peilikarppi, jolla suomut ovat isot ja peittävät osittain ruumiin; rivikarppi, jolla on suomurivi kyljessä ja selkäevän tyvessä, mutta muuten on suomuton. 4. 3. Karppi selviytyy vesissämme, kun se kasvatetaan kalanviljelylaitoksella ja istutetaan tarpeeksi isona (100 – 200 g). 10 faktaa karpista TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Suomukarppi Rivikarppi Peilikarppi Nahkakarppi. 1. Suomen kalat. Karpit voivat elää jopa 50-vuotiaiksi. 2. Laji kyllä kutee ja poikasiakin on kuoriutunut, mutta ne eivät selviä ensimmäisestä talvesta. Viiksisäikeiden avulla karppi haistelee, maistelee ja tunnustelee eteen tulevien kappaleiden ravinnoksi kelpaavuutta. 9. Kymmenvuotiaat karpit ovat yleensä kymmenen kilon painoisia. 10. Suomen ilmasto ei tällä hetkellä mahdollista karpin luontaistalisääntymistä vesissämme. Karppi on taloudelliselta merkitykseltään maailman tärkeimpiä kaloja ja se kuuluu useissa Keski-Euroopan maissa joulupöytään. Tähän mennessä Suomesta vanhin saatu yksilö on ollut 33-vuotias. Karppi on luokiteltu vieraslajiksi ja sitä ei saa siirtää laajemmalle alueelle. 8. Karpin (Cyprinus carpio) paras kasvulämpötila on 20 – 32 °C ja se kestää hyvin pitkälle menevää rehevöitymistä, vähähappisuutta ja alhaisia pH-arvoja. 6. 7. 5. Tällä hetkellä karpista ei ole muodostanut vakiintuneita kantoja vesistöihimme eikä lisääntymisen rajoittamiseen tai istutuskieltoihin ole tarvetta
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net. 34 • Suomen Kalastuslehti 3/2024 Kaikki tuotteet valvontaan ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN VIESTIMERKIT Kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä. Hinta: 49,70 € Muista tilata ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta: 15,00 € KALASTUKSENVALVOJAN LIIVI Korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla
Tilanne on seurausta verottajan arkistosäännöstä, joka hyvin pitkälle seuraa valtiohallinnon arkistoinnin periaatteita. Tarkastuksissa on käynyt ilmi useampia teemoja, joihin verottaja on koittanut puuttua. TÄLTÄ OSIN verottajalle on huomautettu kalastuslain 23 § perustelutekstistä:” Pykälän 3 momentissa lueteltaisiin alueen toimielimet. Tämä on toteutuessaan todellinen ongelma, koska summat voivat helposti ylittää koko kalatalousalueen tasearvon. Tässä kohtaa nostan esille ensimmäisen asian, joka tulee huomioida niin nyt kuin jatkossakin: kalatalousalueiden pitää huolehtia omasta arkistoinnistaan, jotta verottajalta saatu ohjaus on käytettävissä. Rasmus Åkerblom Kalatalouden Keskusliitto Kalatalousalueet ja ALV. Tällä on merkitystä, kun verottaja arvioi ovatko kalatalousalueet ALV-rekisterikelpoisia vai ei. Toiminnanjohtaja olisi kalatalousalueen pakollinen toimielin, jonka ei edellytettäisi olevan työsuhteessa alueeseen. Tähän on johtanut se, ettei verottajalla ole käytettävissään kaikkia aineistoja, joita on tuotettu yli kymmenen vuotta sitten. Perusteena verohallinto on vedonnut KHO:n ratkaisuun, jota on sovellettu uusimmassa ”Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus” (VH/6269/00.01.00/2023) ohjeessa. Suomen Kalastuslehti 3/2024 • 35 LAKIASIAA VIIME VUODEN loppupuolella ja tämän kevään aikana verottaja on käynnistänyt vajaan kymmenkunta verotarkastusta kalatalousalueissa. Toiminnanjohtajaan ei siten lähtökohtaisesti sovellettaisi työlainsäädäntöä, vaan toiminnanjohtajan sopimussuhteen luonne olisi kalatalousalueen vapaasti harkittavissa.” Tämä kirjaus ei kuitenkaan ole lain kirjaimen tasolla, joten yksittäisissä tarkastuksissa verotarkastajat eivät ole tätä kirjausta soveltaneet, ohjeistuksen ja oikeuskäytännön puuttuessa. TOINEN UUSI kehitys on, että kalatalousalueiden toiminnanjohtajuuksien järjestämistä toimeksiannolla yritysten tai yhdistysten toimesta vaaditaan muutettavan niin, että toiminnanjohtajat ovat suoraan kalatalousalueiden palkkalistoilla. Ongelma on osittain seurausta siitä, ettei verottajalla tunneta kalastusalueisiin liittyvää ratkaisukäytäntöä ja aikaisempaa ohjausta, jota edelleen on sovelluttu kaikki nämä vuodet kalatalousalueisiin. UUTTA NYKYISESSÄ tilanteessa on, että aikaisemman ohjeistuksen mukaan vähennettyjä ALV:eja halutaan periä takaisin ja useammalta vuodelta. Tämän vaatimuksen toteuttaminen on käytännössä mahdotonta. Tilanteeseen liittyvät ongelmat on tunnistettu myös verottajan päädyssä ja tavoitteena on saada ensisijaisesti keskustelulla aikaiseksi sellainen tilanne, joka ei vaaranna toiminnan jatkuvuutta. VAIKKA EDELLÄ on esitetty nippu avoimia kysymyksiä ja todellisia ongelmia, haluan kuitenkin tuoda esille, ettei tilanne ole niin epätoivoinen kuin miltä se ensisilmäyksellä näyttää. Niitä olisivat yleiskokous, hallitus ja toiminnanjohtaja. KALATALOUSALUEEN VEROTARKASTUKSESSA verottajan kanssa paikalla olleena, on näiden kysymysten lisäksi nostettava esiin kalatalousalueiden alv-kohtelussa kysymys, onko kalatalousalueita aikoinaan ohjattu hakeutumaan vai ilmoittautumaan ALV-velvollisiksi
Kalastuksen saralla perhokalastus on lähimpänä hänen sydäntään ja sitä tulee harrastettua ympäri Pohjoismaita. KEIJO MARJAKOSKI PIRKANMAALLE Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen uutena kalataloussuunnittelijana aloitti 1. Arttu on intohimoinen eränkävijä ja vapaa-aika kuluu kalastuksen sekä metsästyksen parissa. Marjakosken työnkuvaan kuuluvat yleisneuvonnan ohella muun muassa järjestötoiminta sekä Tampereen kalamarkkinoihin ja elinkeinokalatalouteen liittyvät tehtävät. Arttu harjoittelee myös valokuvaamista järjestelmäkameralla ja kirjoittelee sosiaalisessa mediassa raportteja eräreissuistaan. 3. 36 • Suomen Kalastuslehti 3/2024 HENKILÖUUTISIA ARTTU KUIRI KAINUUSEEN Kainuun kalatalouskeskus on palkannut kalatalousneuvojaksi Arttu Kuirin 1. Marjakoski on työskennellyt pitkään kalanjalostuksen parissa sekä Ahvenanmaalla että Manner-Suomessa. Mukana reissuissa kulkee nuori karkeakarvainen saksanseisoja Kero, jonka kanssa metsästellään kanalintuja. Moisiolla on aiempaa työkokemusta muun muassa kalanviljelyn, kalastoseurantojen ja kalakaupan parista. Artun työtehtäviin kuuluvat muun muassa kalatalousneuvonta, virtavesikunnostusten suunnittelu, koekalastukset sekä kalastuksenvalvonta. 4. JAAKKO MOISIO PIRKANMAALLE Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen uutena kalatalousneuvojana aloitti 1. Moision tehtäviin kuuluvat muun muassa kalastuksenvalvonta, seuranta ja kalaistutukset. 4. Hän toimii Kokemäenjoen yläosan ja Pälkäneen kalatalousalueiden toiminnanjohtajana.. 2024 Jaakko Moisio. Hän on koulutukseltaan agrologi (AMK) ja on lisäksi suorittanut opintoja Jyväskylän yliopiston akvaattisten tieteiden maisteriohjelmassa. Arttu on suorittanut kalatalouden perustutkinnon ammattiopisto Liviassa ja opiskelee töiden ohella oppisopimuskoulutuksella kalatalouden erikoisammattitutkintoa. Hän toimii Ruoveden-Kuoreveden ja Suomenselän kalatalousalueiden toiminnanjohtajana. Arttu on työskennellyt aikaisemmin pääasiassa virtavesikunnostusten suunnittelun sekä muiden kalataloudellisten tehtävien parissa erilaisissa hankkeissa enimmäkseen Metsähallituksella. 2024 alkaen. 2024 alkaen iktyonomi (AMK) ja työteknikko Keijo Marjakoski
Hinta: 15,90 € Muista tilata! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Opas soveltuu kalastuksenvalvojan kokeeseen valmistautumiseen tai kalastuksenvalvojan käsikirjaksi. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 15,90 € KALASTUKSENVALVOJAN OPAS Uudistettu Kalastuksenvalvojan opas on tiivis ja selkeä esitys suomalaisesta kalastuslainsäädännöstä valvonnan näkökulmasta. Suomen Kalastuslehti 3/2024 • 37 Kirja uutuudet ahven.net SUOMEN KALOJEN TUNNISTUSOPAS Uudistunut Suomen kalojen tunnistusopas esittelee kaikki Suomen vakituiset kalalajit, vieraslajit sekä eräät satunnaislajit tunnistusta helpottavien värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera
Kirjauduttuasi sisään on aika aktivoida tilauksesi. Syötä tilaustunnuksesi, joka on näkyvissä sanomalehden takakannessa, nimesi ja osoitteesi yläpuolella, ja paina sen jälkeen AKTIVOI. Tee seuraavasti ottaaksesi digilukuoikeudet käyttöösi. Jos olet uusi Lehtiluukussa, paina KIRJAUDU ja avautuvassa ruudussa valitse alhaalla oleva LUO UUSI KÄYTTÄJÄTUNNUS ja seuraa ohjeita. 38 • Suomen Kalastuslehti 3/2024 Näin luet Suomen Kalastuslehden digitaalisesti Lehtiluukusta! Paperilehden tilaajalle kuuluvat lehden digitaaliset lukuoikeudet sekä pääsy lehden digitaalisen arkistoon Lehtiluukku-palvelussa. Mukavia lukuhetkiä! Eikö toimi. 2. Mene osoitteeseen www.lehtiluukku.fi/lehdet/suomen_kalastuslehti Jos sinulla on jo tili Lehtiluukussa, aloita kirjautumalla sisään käyttäjänimelläsi ja salasanallasi kohdassa KIRJAUDU. Ota yhteyttä Heidiin: heidi.moisio@ ahven.net tai puh. Lukuoikeutesi on nyt aktivoitu, ja voit lukea Suomen Kalastuslehteä digitaalisesti. Seuraavalla kerralla kun vierailet sivustolla, pääset suoraan lukemaan lehteä kirjautumalla sisään sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. Paina AKTIVOI TILAAJATUNNUS. Tarvitsetko apua lukuoikeuden aktivoinnissa. 040?5960?808.. 1
3 29.3. 4 17.5. 2 16.2. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2024 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 4/2024 ilmestyy pe 14.6. krs 00700 Helsinki p. 044 4915 024 heidi.moisio@ahven.net ILMESTYMINEN 2024 Nro Aineisto Ilmestyy 1 5.1. 8.11. 30.8. H AN S H ÄS TB AC KA Painotuote 4041 0955 YM PÄ RISTÖMERK KI MILJ ÖMÄRK T Blue Products 3.0 – Uusien tuotteiden kehittämisohjelma.. 4.10. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. Suomen Kalastuslehti 3/2024 • 39 131. 2.2. 26.4. 7 11.10. 13.12. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. 8 15.11. 14.6. 5 2.8. 15.3. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. 6 6.9
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Teos on tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille sekä kalastuksenvalvojille. Hinta 20,00 € Uutuus! Uutta!. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Pykälät haltuun! Kalastussäädöksiä 2024 sisältää kalatalouden keskeisimmät lait ja säädökset