Suomen Kalastuslehti 3/2025 • 1 3/2025 Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät
TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 14 M AL IN LÖ N N RO TH , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO M IN N A M AT TI LA -A AL TO 32 Tietoa vesille ahven.net SUOMEN KALOJEN TUNNISTUSOPAS Uudistunut Suomen kalojen tunnistusopas esittelee kaikki Suomen vakituiset kalalajit, vieraslajit sekä eräät satunnaislajit tunnistusta helpottavien värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Suomen Kalastuslehti 3/2025 • 3 2 • Suomen Kalastuslehti 3/2025 Sisältö 10 ?Kalatalousaluepäivät on varma kevään merkki 14 Yhteisiä saavutuksiamme vuonna 2024 18 Viime vuonna kunnostettiin 61 vesistökohdetta 20 Kalavesien hoidon monimuotoisuus 22 Mädistä pullea naarasahven 24 Lohen vapaa-ajankalastuksen säännöt Suomen merialueilla vuonna 2025 26 Ahven 2,88 kg ja monni 2,29 kg 28 Taimenkantoja voi palauttaa myös siirtoistutuksin 32 ”Saanko luvan” on kaupallisen kalastuksen ydinkysymys 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 faktaa 37 Lakiasiaa 39 Seuraavassa numerossa 24 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Kansliapäällikkö Pekka Pesonen avasi Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät. Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Hinta: 15,90 € Muista tilata! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Opas soveltuu kalastuksenvalvojan kokeeseen valmistautumiseen tai kalastuksenvalvojan käsikirjaksi. Hinta: 15,90 € KALASTUKSENVALVOJAN OPAS Uudistettu Kalastuksenvalvojan opas on tiivis ja selkeä esitys suomalaisesta kalastuslainsäädännöstä valvonnan näkökulmasta
TILAISUUDEN ESITYKSISTÄ kiinnostavimpana pidettiin Silva Uusi-Heikkilän esitystä kalastuksen vaikutuksesta kalakantojen sopeutumiskykyyn. Suomen Kalastuslehti 3/2025 • 5 Laivalta mukaan tarttunutta PÄÄKIRJOITUS Jos yksikin uusi ajatus on mukana kotiin viemiseksi, niin reissu on ollut tekemisen arvoinen.” VALTAKUNNALLISET KALATALOUSALUEPÄIVÄT risteiltiin taas maaliskuussa lähes 300 hengen voimin, kiitokset kaikille mukana olleille! Saadun palautteen perusteella risteilyn muodossa tapahtuva vuotuinen irtiotto jaksaa kiinnostaa, joten vuoden päästä taas tavataan näissä merkeissä. Ensi vuoden aluepäiville toivottuja aiheita saatiin palautekyselyssä lukuisia, muun muassa kalatalousalueiden ja osakaskuntien käytännön toiminnan esittelyt, uudet kaivosja pumppuvoimalahankkeet, kalanistutusten vaikutus sekä toiminnan rahoituksen turvaaminen. Kalastuksen päättyessä valikoimattoman kalastuksen kohteena olleen kalakannan yksilöt kasvoivat nopeammin ja kookkaammiksi. Tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille, kalastuksenvalvojille ja muille kalatalouden parissa toimiville. KOULUTUSOHJELMAAN SISÄLTYI paljon muitakin kalatalousalueisiin vaikuttavia ajankohtaisaiheita. Hinta 20,00 €. Kokovalikointi kalastuksessa aiheutti pitkäaikaisia muutoksia kalojen ilmiasussa ja perimässä. Vaikutus oli sama, kohdistui valikointi pieniin tai suuriin yksilöihin. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Kalakannan sisäinen geneettinen vaihtelu oli tällöin myös suurempaa, mikä ainakin minun käsitykseni mukaan tarkoittaisi luonnossa parempaa sopeutumiskykyä muuttuviin olosuhteisiin. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastussäädöksiä 2025 Viimeisin painos keskeisistä kalataloutta käsittelevistä säädöksistä. Toivottavasti kaikille tarttui jotain mukaan joko esityksistä, niiden yhteydessä käydyistä keskusteluista tai vapaamuotoisesta verkostoitumisesta kokoustilan ulkopuolella. Joku osallistuja totesi kerran minulle, että jos yksikin uusi ajatus on mukana kotiin viemiseksi, niin reissu on ollut tekemisen arvoinen. Tutkimus tehtiin kokeellisissa olosuhteissa ja seeprakaloilla, mutta tulokset olivat selkeitä. Seuraavien aluepäivien suunnittelua varten otan mielelläni vastaan esityksiä myös teiltä, hyvät lukijamme
Heikoiten selviytyivät viimeisen kevättulvan jälkeisen vapautuserän vaelluspoikaset. Keskusliiton puheenvuorossa nostimme tulevaisuuden tavoitteeksi kalatalousalueiden perusrahoituksen turvaamisen erillisrahoituksella. Kuulimme myös katsauksen ministeriön ajankohtaisiin asioihin. Peräänkuulutimme myös työnantajan tarjoaman liikuntaedun käyttömahdollisuuksien laajentamista kalastuslupien ostamiseen hallitusohjelman mukaisesti. Tornionjoen kahden lohen saaliskiintiön tarkoituksena on vähentää kalastuspainetta joessa ja meressä, jotta kutemaan pääsevien lohien määrä varmistettaisiin. 82 490 Vuonna 2024 valtion alueille myytiin Metsähallituksen mukaan 79 401 metsästyslupaa (vuonna 2023: 84 268 kpl) ja 82 490 kalastuslupaa (vuonna 2023: 101 258 kpl). TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO Tornionjoelle kahden lohen saaliskiintiö Tornionjoen kalastusmääräyksiä kiristetään jokialueella viime vuoteen verrattuna. Viimeinen sallittu kalastuspäivä on 15.?8. Tutkimuksessa vaelluspoikasilla havaittiin veden kaasupitoisuuden ylikyllästymisestä johtuvaa kaasukuplatautia ja sen aiheuttamaa kuolleisuutta. Vaelluspoikasten kuolleisuus kasvoi voimalaitosten määrän lisääntyessä. Tornionjoen kalastukseen kirjattiin tänä vuonna uutena elementtinä kalastajakohtainen enintään kahden lohen saaliskiintiö, joka koskee koko kalastuskautta ja kaikkia kalastusmuotoja joessa. Kahden saaliiksi otetun lohen jälkeen lohen kalastus on lopetettava loppukaudeksi. Tämän jälkeen lohen kalastaminen on sallittu 25.?8 saakka vieheillä, joissa on väkäsettömät koukut ja siten, että kaikki saaliiksi saadut yli 65 senttimetrin pituiset lohet vapautetaan välittömästi. M AL IN LÖ N N RO TH , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Alimmilla jokiosuuksilla se oli riittävän voimakas tappaakseen lähes kaikki vapautusta odottaneet vaelluspoikaset. klo 19.00. POIKASKUOLLEISUUS KASVOI JOKISUULLE Luonnonvarakeskus tutki Kemijoella lohen vaelluspoikasten alasvaellusta joen alajuoksulla alkukesällä 2024. Kalatalouden Keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen viime vuoden saavutuksia esiteltiin maaja metsätalousministeriön tapaamisessa maaliskuussa. Parituntisessa palaverissa järjestöjen edustajat esittelivät itsensä, toimintansa ja tavoitteensa. Maaja metsätalousministeriö sekä Ruotsin merija vesiviranomainen sopivat tulevan kalastuskauden kalastusmääräyksistä Tornionjoella. Viiden voimalaitoksen yläpuolelta jokisuulle selviytyi keskimäärin vain 10 % vaelluspoikasista. Jaoimme paikalla olijoille juuri valmistuneen listauksen viime vuoden saavutuksistamme. Kuvan lohet on pyydetty Kymijoen emokalapyynneissä vuonna 2023. Lohenkalastus Tornionjoessa alkaa maanantaista 9.?6. Kansliapäällikkö kannusti lopuksi alaa yhteistyöhön tärkeiksi koettujen asioiden edistämiseksi. Keskusliiton edustajina tapaamisessa olivat Vesa Karttunen ja Malin Lönnroth. Veden kaasupitoisuuden ylikyllästyminen kasvoi kohti jokisuuta. Metsähallituksen hallinnoimille vesialueille myytyjen kalastuslupien määrä laski siis lähes 20 000 kappaleella. Tällä määräyksellä pyritään huolehtimaan kalastusmatkailuyritysten toimintaedellytyksistä. Suomen Kalastuslehti 3/2025 • 7 6 • Suomen Kalastuslehti 3/2025 LYHYET LYHYET KALAJÄRJESTÖT MINISTERIÖSSÄ Tuore maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen oli kutsunut kalatalouden järjestöt tutustumiskäynnille ministeriöön 6.3
Merimetsojen pesät on sallittu hävittää lisäksi 15 kilometrin säteeltä Tuomonkareista syntyvissä merimetsokolonioissa 15.8.–30.4. Tavoitteena on siirtää merimetsot pesimään lupa-alueen ulkopuolelle ja palauttaa merimetsotilanne lukumäärän osalta vuoden 2022 tilanteeseen jolloin Airisto-Velkuan kalatalousalueella oli kolme merimetsoyhdyskuntaa. 2025 asti. Kaikki rahoitushaut ovat auki 5. Voittoisan kampanjan tavoitteena on poistaa ennakkoluuloja ja näyttää, että kala on helppoa, hyvää ja kohtuuhintaistakin. Styreeni ja bentseeni ovat karsinogeenisiä ja mutageenisiä aineita, joiden on todettu olevan haitallisia vesieliöille. Hankkeessa on tunnistettu kolme Suomen satamissa purettavaa merkittävintä riskikemikaalia, joita saa päästää mereen: mäntyöljy, styreeni ja bentseeni. PR O KA LA TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Vastauksia etsittiin tämän vuoden Seafood Innovations -kilpailussa, ja parhaaksi ideaksi valittiin Aivan toisenlainen kalajuttu -kampanja, jonka suunnittelusta on vastannut Haaga-Heliassa opiskeleva tiimi Fishiönäärit. 5. Loukkeenkari ja Tornikari sijaitsevat kuhan kutualueen Tuomonkarien välittömässä läheisyydessä. Hankkeiden tukiprosentti on maksimissaan 80 prosenttia erityistavoitteesta riippuen. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n omistajakunnat kokoontuivat perjantaina 21.3.2025 keskustelemaan Heinäveden Palokissa sijaitsevan voimalaitoksen tilanteesta. Aivan toisenlainen kalajuttu Miten nuoret saataisiin valitsemaan useammin kalaa kaupassa ja ravintolassa. Aukkoleton pesät ovat maapesiä, mutta ne on rajattu pois poikkeusluvasta. Pesien hävittäminen on mahdollista Loukkeenkarin ja Tornikarin sekä Porhojen merimetsokolonioissa. Näistä mäntyöljypäästöt saatiin lopetettua kokonaan, mutta styreeniä ja bentseeniä päästetään edelleen mereen. Seafood Innovations -kilpailun voitti Haaga-Heliassa opiskeleva Fishiönäärit, johon kuuluvat Aleksi Andreev, Christa Vuorinen, Tatu Suvanto ja Unni Heikkilä. Aukkoleton yhdyskunta on myös ravinnonhakuetäisyydellä Tuomonkarien alueelta. Omistajakunnat kannustavat PohjoisKarjalan Sähkön hallintoa käymään keskustelua valtioneuvoston kanssa Palokkiin liittyvistä kysymyksistä ja tekemään tarvittavat lisäselvitykset jatkoneuvottelujen pohjaksi. Palokin koskien vapauttaminen on kirjattu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan. Kokouksen kutsui koolle valtiosihteeri Risto Artjoki. Tapaamisen tavoitteena oli keskustella valtioneuvoston kanslian mahdollisuuksista aloittaa varsinaiset neuvottelut PKS:n johdon kanssa. ELYLTÄ LUPA PESIEN HÄVITTÄMISEEN Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt Airisto-Velkuan kalatalousalueelle poikkeusluvan hävittää merimetson pesiä Mynälahdella ja Askaistenlahdella. Kansainvälisen merenkulkusääntelyn mukaan tankkerit saavat päästää tankinpesuvesien mukana mereen kemikaaleja tietyin edellytyksin: laivan tulee olla kulussa vähintään 12 merimailin (noin 22 km) päästä lähimmästä rannasta ja meren syvyyden tulee olla vähintään 25 metriä. Haettavissa on rahoitusta kaupallisen kalastuksen ja vesiviljelyn kehittämiseen, innovaatioihin ja neuvontaan, kalataloudellisiin kunnostuksiin sekä ympäristön ja kalavarojen tutkimukseen. Lupa oikeuttaa myös merimetson munapesien ja munien hävittämiseen. Hakemukset toimitetaan Hyrrä-järjestelmän kautta Lapin, Pohjois-Savon tai Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Hauissa on tarjolla yhteensä kaksi miljoonaa euroa. John Nurmisen Säätiö ja Traficom ovat Kemikaalialus-hankkeessa kartoittaneet Itämereen tankkereilta päästettäviä haitallisia kemikaaleja ja niiden vaikutuksia meriympäristölle. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O ELY-KESKUKSILTA HAETTAVISSA KAKSI MILJOONAA EUROA HANKERAHAA Euroopan meri-, kalatalousja vesiviljelyrahaston (EMKVR) määräaikaiset hakumenettelyt ovat auenneet. Kampanjan tavoitteena on saada nuoret käymään kalatiskillä ja ostamaan tuoretta kalaa. Suomen Kalastuslehti 3/2025 • 9 8 • Suomen Kalastuslehti 3/2025 LYHYET LYHYET HANGON RASVA TEKI PÄÄSTÖT NÄKYVÄKSI Itämereen saa kansainvälisen lainsäädännön puitteissa päästää muun muassa syöpää aiheuttavia ja vesieliöille tutkitusti haitallisia kemikaaleja tankinpesuvesien mukana. välisenä aikana vuosina 2025–2027
TEKSTI TOMI RÄSÄNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen avasi Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät 280 kuulijan edessä.. Kaksipäiväisen seminaarin ohjelmarunko koostui yleisistä kalatalousaiheista, kalastuksenvalvonnasta, osakaskuntatoiminnasta ja vesialueiden omistamisesta sekä kalatalousaluetoimintaa monipuolisesti käsittelevistä esityksistä. 10 • Suomen Kalastuslehti 3/2025 Suomen Kalastuslehti 3/2025 • 11 Kalatalousaluepäivät on varma kevään merkki Kalatalousväki kokoontui jälleen kerran Suomen suurimpaan kalatalousalan tapahtumaan Valtakunnallisille kalatalousaluepäiville käsittelemään ajankohtaisia kalatalousaiheita
Seminaarin lopetti erityisasiantuntija Tapio Gustafssonin esitys kalastusrikkomuksista Suomessa. Pesonen toimitti terveiset ministeriöstä ja ajankohtaiskatsauksen kalataloushallinnosta, nostaen esiin muun muassa tänä vuonna alkavan kalatiestrategian uudistamistyön ja vaelluskalakantojen elvyttämisohjelma NOUSUn saavutukset. Kalastuslakia oli totuttuun tapaan avaamassa Kalatalouden Keskusliiton juristi Rasmus Åkerblom sekä Lapin ELY-keskuksen lakimies Elias Rauhala. 12 • Suomen Kalastuslehti 3/2025 Suomen Kalastuslehti 3/2025 • 13 K alatalousaluepäivät avasi tuore maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen. Kansliapäällikkö Pekka Pesonen lupasi vauhdittaa kalastamisen saattamista liikuntaedun piiriin. Tämän jälkeen estradille pääsi pitkän linjan kalatalousasiantuntija Risto Vesa kourassaan edellisvuonna laaditun VOKE – vesialueen omistamisen kehittämishankkeen tutkimustulokset. VOKE-hanke esittää raportissaan eri puolelta Suomea joukon kohteita, joissa osakaskuntien yhdistämistoiminta tuottaisi jatkossa suurimman kalataloudellisen hyödyn. Kalatalousasiantuntija Risto Vesa esitteli VOKE – vesialueen omistamisen kehittämishankkeen tutkimustuloksia.. Kansliapäällikkö painotti yhteistyön merkitystä koko kalataloussektorilla ja kehotti laajaa kalatalouskenttää puhaltamaan yhteen hiileen. Osakaskuntaja vesienomistusasiaa Tauon jälkeen siirryttiin käsittelemään osakaskuntatoimintaa ja osakaskuntien yhdistämisiä. Kalataloussaluepäivillä 280 osallistujaa Järjestyksessään kuudennet valtakunnalliset kalatalousaluepäivät tarjosivat jälleen kerran tärkeän ajankohtaiskatsauksen meneillään oleviin kalataloushankkeisiin ja toi alan toimijat yhteen. Lisää hankkeesta nettisivuiltamme. Lakiasiaa ja kalastusrikkomuksia Valtakunnallisten kalatalousaluepäivien toisena päivänä käsiteltiin kalatalousaluetoimintaa ja kalastuksenvalvontaa. Rikosylikonstaapeli Simo Vartema jakoi kokemuksiaan kalastuksenvalvonnasta poliisin silmin. Vartema muistutti, että kalastuksenvalvonnasta vastaavien tahojen kannattaa luoda yhteydet paikallispoliisiin yhteistyön helpottamiseksi. Vanhempi tutkija Pekka Kotilainen Suomen ympäristökeskuksesta puhui vuonna 2023 käynnistyneestä Re:Fish -kolmivuotishankkeesta, jossa poistetaan vapaa-ajan kalastuksesta aiheutuvaa roskaa ja haamupyydyksiä vesistämme. Miehet jakoivat myös omia kokemuksiaan siitä, miten osakaskuntatoimintaa voitaisiin kehittää ja saada mukaan nuorempaa väkeä. Hankkeessa on poistettu merestä yhteensä lähes 4,2 kilometriä haamuverkkoja, joista vanhimmat löydetyt verkot yli 40 vuoden takaa. Turun yliopiston dosentti Silva Uusi-Heikkilän esitys kalastuksen vaikutuksesta kalakantojen sopeutumiskykyyn oli mielenkiintoinen tuulahdus tutkijapuolelta. Seminaariväki sai kuulla Uusi-Heikkilän kokeellisesta tutkimuksesta, jossa kalapopulaatioita altistettiin laboratorio-oloissa erilaiselle kokovalikoivalle kalastukselle. Selvityksen myötä vahvistui jo aiempi alan toimijoiden näkemys siitä, että vesialueiden yhdistämistarve on Suomessa todella suuri. Poisto tapahtuu pyydyksiä haraamalla ja sukeltamalla sekä keräämällä käytöstä poistettuja pyydyksiä suoraan kansalaisten mökeiltä ja varastoista. Pesonen lupasi vauhdittaa kalastamisen saattamista liikuntaedun piiriin ja korosti kalatalouden merkitystä huoltovarmuudessa. Kalastuksenvalvontaa käsittelevät esitykset vetäisi käyntiin rikosylikonstaapeli Simo Vartema, joka kertoi esityksessään poliisin kokemuksia kalastuksenvalvontaan liittyen. Tervetuloa osallistumaan maan suurimpaan kalataloustapahtumaan myös ensi vuonna! Turun yliopiston dosentti Silva Uusi-Heikkilä kertoi havainnollisesti siitä mitä tapahtui, kun kalakantoja altistettiin usean sukupolven ajan erilaisille kalastuspaineille. Tapahtumaan ja risteilylle osallistui yhteensä 280 edustajaa kalatalousalueilta ja osakaskunnista eri puolilta Suomea. Tutkijat äänessä Päivän ensimmäiset varsinaiset esitelmät käsittelivät ankeriasta, tiettyjen kalalajien ilmoitusvelvollisuutta, Omakalaa ja tutkimushankkeita. Hanke jatkuu Kalatalouden Keskusliitossa vuonna 2025. Hanhijärven osakaskunta välitti laivalle videotervehdyksen, jossa hoitokunnan puuhamiehet Oskari Nuppola ja Martti Sgurev esittelivät osakaskunnan toimintaa. Haraukset jatkuvat vuonna 2025. Kokeen tulokset olivat hämmästyttäviä, vaikutus näkyi niin kalojen ulkoasussa kuin perimässäkin
Kuvassa koulutuskeskus Salpauksen kalastuksenohjaaja auttaa helsinkiläistä koululaista vähän suuremman saaliin kanssa.. 14 • Suomen Kalastuslehti 3/2025 Suomen Kalastuslehti 3/2025 • 15 Yhteisiä saavutuksiamme vuonna 2024 Kalatalouden Keskusliitto ja sen alueelliset jäsenjärjestöt työskentelivät monella tapaa kalavesiemme eteen vuonna 2024. Selvitimme vesialueiden omistusrakenteita Suomen vesialueiden omistusrakenteiden kehittämisja yhdistämistarpeita selvittäneessä VOKE-hankkeessa (Vesialueiden omistamisen kehittämishanke) arvioitiin maakuntatasolla vesialueiden käytännön yhdistämistarve, yhdistämisistä saatava hyöty suhteessa kustannuksiin sekä vaihtoehtoiset tavat tehostaa vesialueiden hoitoa. Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumissa tuhannet suomalaislapset pääsivät tutustumaan kalastukseen. Kunnostussuunnitelmia laadittiin yhteensä 39 kappaletta. TEKSTI TOMI RÄSÄNEN JA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Kunnostimme kalavesiä Jäsenjärjestömme kunnostivat kaikkiaan 61 kohdetta. Suuri kiitos työstä kuuluu kaikille jäsenillemme, yhteistyökumppaneillemme sekä osakaskunnille ja kalatalousalueille. Teimme osakaskuntia tunnetuksi Vesialueiden omistamisen esillä pitäminen on yksi Kalatalouden Keskusliiton tärkeimpiä tehtäviä. Kuvassa ollaan aloittamassa Keski-Suomen Kalatalouskeskuksen johtamaa Rutajoen kunnostusta Keski-Suomessa. Rannikkokunnostuksia tehtiin 21 kohteella. Asiantuntijamme kävivät myös kuultava eduskunnan valiokunnissa. Työ osakaskuntien yhdistämisten edistämisen ja kehittämisen parissa jatkuu vuonna 2025. Asiantuntijana lausumassa Annoimme yhdessä jäsenjärjestöjemme kanssa 55 lausuntoa lakiesityksistä, strategioista, tuulivoimasta ja muista hankkeista ja kalastuksesta. Vuoden 2024 aikana valmistuneen raportin löytää kotisivuiltamme ahven.net. Oheisesta koosteesta selviää mitä kaikkea olemme viime vuoden aikana tehneet. Kalastus tutuksi lapsille Tuhannet lapset ja nuoret saivat kalastuskokemuksia ja tietoa kalastusharrastuksesta Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumissa, Koululuokkien kalabongauskisassa ja jäsenjärjestöjemme muissa lapsille suunnatuissa tapahtumissa. Kehitimme kalastuksenvalvontaa Ryhdyimme jalkauttamaan Kalastuksenvalvonnan kehittämissuunnitelmaa, valitsimme toista kertaa Vuoden kalastuksenvalvojan sekä koulutimme yhdessä jäsenjärjestöjemme kanssa yli 160 kalastuksenvalvojaa. Lisäksi Kalatalouden Keskusliiton jösenjärjestöt kunnostivat vuoden 2024 aikana kaikkiaan 61 eri kohdetta. Näistä 26 kohdetta sijaitsi virtavesillä, joissa kunnostuksilla poistettiin kuusi vaellusestettä ja kunnostettuja jokija purokilometrejä kertyi yli 20 kilometriä. Kerroimme osakaskunnista ja vesialueiden omistamisesta messuilla, mediassa ja tiedotteissa. Lausunnot johtivat parempaan lainsäädäntöön ja kalastuksen parempaan huomioimiseen hankkeissa
Kalatalouden Keskusliiton viime vuoden suosituin sosiaalisen median julkaisu oli Facebookissa jaettu uutinen Uskelajoen salakalastuksesta, jota katsottiin yli 85 000 kertaa. Kuvassa kalatalousasiantuntija Niina Koivunen esittelee akvaarion kalalajeja Stadin Silakkamarkkinoilla lokakuussa. Koulutimme kalavesillä Valtakunnallisille sekä rannikon ja sisävesien alueellisille kalatalousaluepäiville osallistui yli 480 kalatalousalueiden, osakaskuntien ja vesialueiden edustajaa sekä kalatalouden asiantuntijaa ympäri Suomen. Aktiivisesti somessa ja verkossa Kalatalouden Keskusliiton Facebook-julkaisuja katsottiin 862?200 kertaa vuoden 2024 aikana. Suosituinta julkaisua Uskelanjoen salakalastuksesta katsottiin 85?600 kertaa. Tavoitteenamme kestävä kalastus ja hyvinvoivat kalavedet! Messuilla ja markkinoilla kohdattiin viime vuoden aikana tuhansittain kaloista ja kalastuksesta kiinnostuneita ihmisiä. Myös kalatalousalueiden toiminnanjohtajat saivat vuoden aikana lisäkoulutusta toimintansa tueksi. Kalatalouden Keskusliiton nettisivuja katsottiin vuoden aikana yli 318?000 kertaa. Tuhannet ihmiset saivat oppia ja kattavaa tietoa kotimaisista kalalajeista, kalankäytöstä ja käsittelystä, kalastusharrastuksesta ja kalavesien hoidosta. Vaikutimme myös EU-tasolla suomalaisen kalastuksen ja kalatalouden huomioimiseksi. Kalastuksenvalvontaa tehtiin tunnetuksi. Kuvassa ensimmäinen Vuoden kalastuksenvalvoja Vesa Liukkonen vastaanottaa tunnustuksen toiminnanjohtaja Vesa Karttuselta Valtakunnallisilla kalatalousaluepäivillä 2024.. 16 • Suomen Kalastuslehti 3/2025 Suomen Kalastuslehti 3/2025 • 17 osallistuimme ministeriötason asiantuntija-, ohjaus-, seurantaja työryhmiin sekä toimme niissä esille kalatalouden yhteiskunnallisen merkityksen. Yhteinen työmme kalavesien parissa jatkuu edelleen tänä vuonna. Jäsenjärjestömme järjestivät lisäksi Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kalatalousaluepäivät. Kymmeniä tuhansia kohtaamisia Kohtasimme messuilla ja markkinoilla (esimerkiksi Riihimäen erämessut ja Stadin Silakkamarkkinat) yhteensä 179?000 kaloista, kalastuksesta ja kalavesistä kiinnostunutta henkilöä. Avustimme lakiasioissa Liiton lakimies, muut työntekijät ja jäsenjärjestöt avustivat kalatalousalueita, osakaskuntia, kalastajia ja kalastuksenvalvojia kymmenissä kalastuslakia ja muita kala-asioihin liittyviä lakeja koskevissa asioissa ympäri Suomen
pinta-ala on 75 m². Jokitalkkari -hanke kunnosti Satakunnassa Satakunnan Jokitalkkari hankkeissa on vuosittain tehty koneellisten kunnostusten lisäksi talkookunnostuksia vuodesta 2019 lähtien, jolloin hankkeen ensimmäiset kunnostukset toteutettiin Harjunpäänjoen Holminkoskella ja Tehtaankoskilla. Tuolloin kartoitettiin koskia yhteensä 41 ja niistä kunkin kohteen kunnostustarve arvoitiin. Vastuullisena työnjohtajana maastossa vuonna 2024 toimi Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liiton toiminnanjohtaja Vesa Rantanen. Siikajoen latvaosien kunnostuksia jatkettiin Siikajoen latvaosien kunnostus on alkanut jo vuonna 2021 koskien inventoinnilla ja kunnostussuunnitelman laatimisella. Virtavesissä toteutettujen kunnostuksien lopputuloksena vaellusesteitä poistettiin kuusi kappaletta ja näin ollen vapautettiin melkein 20 kilometriä vaelluskalojen kululle. Harjunpäänjoelle on talkoolaisten toimesta tehty lukuisia uusia kutusoraikkoja, huollettu liettyneitä soraikoita sekä rakennettu uusia poikaskivikkoja. Kunnostuksia tullaan jatkamaan myös vuonna 2025 Harjunpääjoessa sekä Kovelinojassa.. TEKSTI NIINA KOIVUNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO INFOGRAFIIKKA HEIDI MOISIO, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO V iime vuonna Kalatalouden Keskusliiton maakunnalliset jäsenjärjestöt, kalatalouskeskukset ja kalastajaliitot, tekivät kunnostukseen liittyviä töitä kaikkiaan 61 kohteella. Näistä 26 oli virtavesikohteita, 14 järvikunnostuskohteita ja 21 rannikkoalueenkunnostuskohteita. Lisäksi säätiörahoitusta ja osakaskuntien sekä kalatalousalueiden omia varoja on käytetty kunnostuksien toteuttamiseen. Talkoissa on myös parannettu erityisesti taimenen poikasille tärkeiden sivu-uomien tilaa, huolehtimalla niiden riittävästä vesityksestä myös alivirtaamalla sekä lisäämällä uomiin poikaskivikkoa. Rahoitusta kunnostuksiin on saatu useista rahoituslähteistä kuten kalatalousmaksuvaroista, yksityisrahoituksesta, kuntarahoituksesta, Helmi-rahoituksesta sekä kalatalouden edistämismäärärahoista. Talkoissa sivu-uomaan lisättiin myös uutta poikaskiveä noin 50 tonnia, kertoo hankevastaava kalastusmestari Kimmo Puosi Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksesta. Näihin kohteisiin tehtiin yhteensä 23 kappaletta kutusoraikkoja, joiden yhteisKalatalouden Keskusliiton maakunnallisten jäsenjärjestöjen, kalatalouskeskusten ja kalastajaliittojen, suorittamat vesistökunnostuksiin liittyvät työt vuonna 2024. Kartoituksen pohjalta laadittiin kunnostussuunnitelmat kunnostusta tarvitseville kohteille ja niitä aloitettiin toteuttamaan jo vuonna 2023. Työtä jatkettiin viime vuonna ja silloin kunnostettiin 7,5 koskikohdetta. Kunnostussuunnitelmia laadittiin kaikkiaan 39 kohteelle. Järvikohteitakin kunnostettiin kaikkiaan 14 kpl. 18 • Suomen Kalastuslehti 3/2025 Suomen Kalastuslehti 3/2025 • 19 Viime vuonna kunnostettiin 61 vesistökohdetta Kalatalouden Keskusliiton maakunnalliset jäsenjärjestöt, kalatalouskeskukset ja kalastajaliitot, tekevät ansiokasta ja tärkeää työtä vesistöjen kunnostuksen parissa joka vuosi. Rannikkokunnostuksia toteutettiin ahkerasti tänä vuonna ja niitä kertyi kaikkiaan 21 kohdetta. Vuonna 2024 Jokitalkkari hankkeen kunnostustalkoissa parannettiin Harjunpäänjoen Tehtaankosken yhtä sivu-uomaa siivoamalla myrskyn kaatamia ja tulvan tuomia puita, jotka tukkivat uoman virtausta. Kaikkiaan kunnostettuja virtavesikilometrejä oli 22,60. Yhden kohteen kohdalta työt olivat alkaneet jo vuonna 2023, mutta voimakkaiden tulvien vuoksi työ jouduttiin keskeyttämään ja viimeistelemään vasta vuonna 2024. Yhteistyötahoina oli lisäksi säätiöitä, järjestöjä sekä ELY-keskuksia ja Metsähallitus. Kovelinojassa on sähkökoekalastuksissa saatu saaliiksi taimenen sekä lohen eri ikäisiä poikasia. Kunnostuksia toteutettiin yhteistyössä muun muassa kalatalousalueiden, osakaskuntien ja kaupunkien kanssa. Kaikkien koskialuekohteiden kunnostettu pinta-ala oli yhteensä 12?860 m². Kunnostusraportissa suositellaan toteuttamaan kohteilla kalataloudellista seurantaa kunnostustöiden vaikuttavuuden arvioimiseksi ja sähkökoekalastuksia olisi hyvä tehdä ainakin kolmena perättäisenä vuonna toimenpiteiden jälkeen. Keskusliitto on koonnut kunnostuksista tilastoa kolmelta vuodelta (2022?–?2024) ja kaikkiaan kunnostuskohteita on kertynyt 140. Kovelinojassa, joka on Harjunpääjoen sivupuro, rakennettiin uusia kutusoraikoita ojan pisimmälle koskialueelle
Rysäpaikan valinnalla on merkitystä Rysäkalastuksen suosio kuhan kaupallisessa pyynnissä on kasvanut vuosi vuodelta. Kuhan kutuaikaan voi jigailla muita lajeja Jigikalastus hyvine kaikuluotaimineen on ajoittain myös melko tehokasta kuhan kalastusta, koska uusien elektronisten apuvälineiden avulla voi nähdä ja löytää hyvinkin tarkkaan isoja kaloja pohjan tuntumasta tai vaikka välivedestä. Tällöin meillä riittää jatkossa myös hyvää ja kotimaista lähiruokaa kaikille halukkaille! Käyttäydytään siis viisaasti ja vastuullisesti sekä huomioidaan luonto ja muut ihmiset vesillä. Tämä siitä syystä, että kuhakoiras jää kudun jälkeen vartioimaan mätimunia kutupaikalle ja kun se pyydetään sieltä pois, niin vartioimatta jäänyt mäti altistuu predaatiolle, vaikka kalastus tapahtuisikin c&r-muodossa. Nykyisin kalastus on usein valikoivaa, mikä tarkoittaa sitä, että saaliiksi voidaan valikoida niitä itselle mieluisia kaloja ja/tai kalastus voidaan keskittää suoraan tiettyyn lajiin tai tietynkokoisiin kaloihin. Meillähän on lähes jokaisella kokemusta kalastuksesta ja lähes jokainen meistä tietää, miten niitä omia vesiä kuuluisi hoitaa. Särkikalat V irtavesien kunnostaminen tai kalojen istuttaminen tulee useimmiten ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan kalavesien hoidosta. suinkaan aina ole niin helppoa. Pyritään siis jokainen tuomaan oma panoksemme pöytää, jotta meillä olisi jatkossakin hyvinvoivat ja monipuoliset kalavedet. Ei, vaikka käytössä olisi uusinta teknologiaa omaava livekaikuluotain. Valintapaneelin lisäksi rysäkalastaja voi myös muun muassa paikkavalinnoillaan vaikuttaa kalastuksen vastuullisuuteen. Kainuun kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Jaakko Muurimäki muistuttaa meitä kesän alla huomioimaan kalastuksessa paremmin kuhan kutuajan. Ollaan kaikki vastuullisia kalaveden hoitajia Yhteenvetona todettakoon siis, että alkukesän ajaksi vastuullinen kalastaja voisi hyvin keskittyä vaikkapa särkikalojen pyyntiin. Usein se on myös paljon puhetta herättävä ja hyvästä syystä – kyllähän meitä kiinnostaa miten vesistömme ja niissä elävät kalat voivat. 20 • Suomen Kalastuslehti 3/2025 Suomen Kalastuslehti 3/2025 • 21 ovat erinomaista lähiruokaa ja niitähän on tunnetusti järvi pullollaan. TEKSTI JAAKKO MUURIMÄKI, KAINUUN KALATALOUSKESKUS KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO myös niin sanotut valintapaneelit, joiden avulla pienemmät alamittaiset kalat pääsevät uimaan rysän perän läpi, jolloin vain isommat ja saaliiksi otettavat kalat jäävät rysään. Särkikaloja on helppo pyytää katiskoilla ja niin kutsutuilla rantarysillä, tai ihan vaan jokaisen oikeuksin perinteisellä mato-ongella. Kuitenkin kuhan kutuaikaan alkukesästä, jigikalastaja voi hyvin keskittyä toisten lajien pyyntiin. Nykyään tosin kaupalliset kalastajat useimmiten vapauttavat myös suurimmat yksilöt takaisin järveen. Tässä, kuten kaikissa muissakin kalastusmuodoissa, on omat haasteensa eikä kalastus Vastuullinen kalastaja voi jättää kuhan kutupaikat ja niiden välittömät lähivedet rauhaan ja keskittää kalastuksensa toisaalle tai kokonaan toisiin kalalajeihin.. Kalavesien hoito on kuitenkin laaja ja moninainen kokonaisuus. Loppukeväästä ja alkukesästä kuhan kutuajan lähestyessä vastuullinen kaupallinen kalastaja voi esimerkiksi jättää kuhan kutupaikat ja niiden välittömät lähivedet rauhaan ja keskittää kalastuksensa toisaalle, tai jopa kokonaan toisiin lajeihin. Monesti asia voivat tuntua vähäpätöisiltä, mutta kun suurella joukolla sama asia toistetaan, niin siitä voi syntyä merkittävää hyötyä myös kalavesillemme. Tällaisista kalastusmuodoista hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa rysäkalastus ja jigikalastus, joita tarkastelemme seuraavaksi kuhan kalastuksen kannalta. Etenkin keväällä viileämmän veden aikaan särkikalat ovat myös mainiota ruokaa! Loppukaneettina ja muistutuksena, että jokainen meistä voi tehdä jotain kalavesiemme hyväksi. Rysissä on nykyään usein Kalavesien hoidon monimuotoisuus Kalakannoista voidaan pitää huolta monella tapaa ja jokainen meistä voi tehdä jotain kalavesiemme hyväksi
neet ahvenet ajelehtivat alas puroa toukokuun hiljaisina öinä, kun kotkat, kurjet ja lokit nukkuvat. Väristen ja kiduskannet levällään ne uivat aivan kiinni naaraassa ja mätinauhan kyljessä. Kudulle nouseville kaloille matala merenpinta on haaste. TEKSTI JA KUVA HANS HÄSTBACKA tekee kalan vatsan pyöreäksi ja liikkumisesta kömpelöä. Naarasahvenesta ei saa kauniita lajikuvia. Kansalliskalan 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Kalatalouden Keskusliitto pyysi kansalaisia lähettämään ahveneen liittyviä kalastuskuvia, videoita tai tarinoita. Vain muutama ohikiitävä kuva väsyneestä naaraskalasta, joka on yrittänyt uida puroon saavuttaakseen kutujärvensä saaren yläosissa. Puolivälissä pohjaa naaras antaa pitkän mätinauhan valua ulos samalla, kun se hieroo itseään korsia vasten, jotta mätinauha tarttuisi korsiin eikä uppoaisi pohjaan. Mätinauhan sisältämä pahanmakuinen proteiini suojaa mätiä. Kalojen on taisteltava kynnyksen ja voimakkaasti virtaavan keväisen ryöppyävän veden läpi. Ei ole enää aikaa hakeutua syvemmälle järveen – mätimunia saattaa valua ulos kaiken ponnistelun jälkeen – joten on uitava lähimmän ruovikon reunaan. Puronsuu, joka normaalisti rajoittuu suoraan mereen, sijaitsee nyt korkeammalla, maalla, jossa metsäisen ruskea vesi pauhaa voimalla kynnystä pitkin alas. Hitaasti se ui montun reunalle, kohoaa puoliksi vedenpinnan yläpuolelle ja ryntää sekunnin murto-osassa matalan veden ja vaikean kynnyksen yli. Lyhyen ja intensiivisen kutuhetken jälkeen uroskalat häipyvät väsyneinä, mutta naaras jää vielä muutamaksi päiväksi vartioimaan hedelmöittynyttä nauhamaista mätiä. Se on yrittänyt päästä kynnyksen yli, mutta tuloksetta. Hetkessä niiden maitipilvi samentaa veden. Punaiset vatsaevät hehkuvat hetken vedessä, ja pian naarasahven katoaa. Kuteneet ja laihtuKynnyksen alla makaa kyljellään leväten mädin painosta uupunut naarasahven. 22 • Suomen Kalastuslehti 3/2025 Suomen Kalastuslehti 3/2025 • 23 Naarasahven ei ole kudusta juurikaan innostunut – se on aivan liian väsynyt. Koiraskalat sen sijaan eläytyvät täysillä kutupuuhiin. Esittelimme alkuvuoden lehdissä kaikki kolme palkinnon saanutta. Poikasena se on painanut mieleensä kotivetensä maun ja hajun, eikä sillä ole vaikeuksia löytää perille keväisen kutuvaelluksen aikana. Mutta siinä maatessaan ja toipuessaan happirikas vesi huuhtelee sen kiduksia anteliaasti. Joka kevät tuhannet ahvenet uivat puroa pitkin järveen ja kudun jälkeen ne uivat puroa alas ja toipuvat kaikesta rasituksesta. Yhtäkkiä ahvennaaras nytkähtää pyrstöllään ja liukuu matalassa vedessä syvempään monttuun, jossa se kääntyy kasvot virtaa kohti. Nyt se voi uida rauhassa pitkää puroa pitkin, pysähtyen välillä levähtämään virran varjoisiin koloihin kivien ja pienten niemien taakse, jatkaen matkaansa aina järvelle asti. Kypsä ja raskas mäti Mädistä pullea naarasahven Kansalliskalan 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Kalatalouden Keskusliitto pyysi kansalaisia lähettämään ahveneen liittyviä kalastuskuvia, videoita tai tarinoita. Parhaat ja mieleenpainuvimmat palkittiin loppusyksystä 2024. Kypsä ja raskas mäti tekee kalan vatsan pyöreäksi ja liikkumisesta kömpelöä.. Tähän asti se on onnistunut säilyttämään mätilastinsa, mutta nyt on korkea aika kutea. Kynnyksen alla makaa kyljellään leväten mädin painosta uupunut naarasahven. Se on yrittänyt päästä kynnyksen yli, mutta tuloksetta. Ihana kevätsää houkuttelee minut souturetkelle saunamökin rannasta kalaisalle purolle Grytskärin saarelle Närpiön Norrnäsiin. Silloin, kun se harmaana marraskuun päivänä kulkeutui puroa alas satojen muiden ahvenpoikasten kanssa, se oli vain viisi senttiä pitkä ja sen väri oli järven metsäisen ruskeasta vedestä tummunut. Hans Hästbackan tarina ahvennaaraan kutumatkasta oli kolmas palkittu. Sen jälkeen vastassa on itse puro, jossa vesi virtaa rauhallisemmin ja metsän luomat varjot suojaavat nousukalaa. Puolen tunnin kuluttua naaraskala ui puron luusuasta järveen, jossa se kohtaa joukon kosiomielellä olevia koiraita. Kalaisa puro houkuttelee luokseen luonnollisesti myös kalaa syöviä eläimiä kuten merikotkia, kurkia ja lokkeja niin pitkään kuin kalaa nousee puroon huhti-toukokuun aikana. Ainoastaan kettu ja supikoira saavat silloin tällöin saaliiksi kuteneen ahvenen puronsuulta. Tämä ainutlaatuinen ominaisuus kalojen keskuudessa saa kaikki mädinsyöjät välttämään ahvenen nauhamaista mätiä ensimmäisen makutestin jälkeen. Astun maihin puronsuulla, merikotka lehahtaa siivilleen rantametsän suuren kuusen latvasta ja katoaa muutamalla siivenlyönnillä siivet levällään saaren ylle. Kyseessä on ainutlaatuinen ilmiö kalojen maailmassa, mutta samalla välttämätön, sillä ahvenen mätinauhat olisivat muuten helppoa saalista. Lukuisat ponnistelut ovat uuvuttaneet ahvenen ja hengästyneeksi hetkellisestä hapenpuutteesta. E nsimmäinen toukokuuta: aurinkoista ja tyyntä säätä sekä matala merenpinta muutaman päivän korkeapaineen jälkeen Pohjanmaan rannikkoseudulla. Se ei ole yksin vaelluksellaan. Se on syntynyt järvessä muutama vuosi sitten ja kasvanut siellä poikasena kesän aikana, kunnes syksyllä lähti puroa pitkin saariston avarampiin ja ravintorikkaimpiin vesiin. Nyt on kolmas kevät, kun naarasahven palaa synnyinvesiinsä kutemaan ja jatkamaan raidallisen sukunsa tarinaa. Tarkkaan ottaen naarasahvenen ei tarvitsisi vartioida mätiä, mutta se tekee niin luonnostaan ja vanhasta tottumuksesta
Huom. Ahvenanmaa 1.1.–30.4. Puhelinnumero on 029?5322?800. • Kaksi lohta vuorokaudessa/ kalastaja (kalat voivat olla rasvaevällisiä tai rasvaeväleikkattuja) TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO. Tämä tarkoittaa sitä, että vapaa-ajankalastuksessa voidaan (ICES osa-alueilla 29, 30 ja 31) ottaa saaliiksi lohia seuraavilla säännöllä: • Yksi mitan täyttävä eväleikattu lohi kalastajaa kohden päivässä. Puhelinpalvelu toimii tiistaisin ja torstaisin klo 12?–?14. Suomenlahdella saa kansallisen lainsäädännön mukaisesti ottaa kaksi lohta vuorokaudessa kalastajaa kohden (rasvaevällisiä ja rasvaeväleikattuja) eikä alueella ole ajallisia rajoituksia. • Kaikkien kalalajien kaikki saaliiksi otetut yksilöt on purettava kalastusveneestä maihin kokonaisina. • Kaikkien kalalajien kaikki saaliiksi otetut yksilöt on purettava kalastusveneestä maihin kokonaisina. 1.5.–31.8.2025 voimassa kansallinen rajoitus • Kaksi lohta vuorokaudessa/ kalastaja (kalat voivat olla rasvaevällisiä tai rasvaeväleikkattuja). Tästä poiketen saa 1.?5.?–?31.?8. fi-verkkosivulta löytyvällä lomakkeella tai puhelimitse. Omakala-sovellus on ilmainen ja sen voi ladata sekä Android-älypuhelimeen että Appleen. alueella, joka ulottuu rannikosta 4 meripeninkulmaa (7,41 km) perusviivan ulkopuolelle, ottaa saaliiksi sekä eväleikattuja että rasvaevällisiä mitan täyttäviä lohia, kuitenkin enintään kaksi lohta kalastajaa kohden päivässä, kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Muistathan ilmoittaa lohisaaliin Omakalaan! Vapaa-ajankalastuksen saalisja pyyntitietojen ilmoitukset ovat pakollisia vuoden 2025 alusta tietyille kalalajeille, kuten lohelle. • Rasvaevällinen lohi on rauhoitettu. Kartta on kuvituskuva, kartan rajat eivät ole tarkkoja. • Lohen kalastus on lopetettava loppupäivän ajaksi sen jälkeen, kun ensimmäinen rasvaeväleikattu lohi on otettu saaliiksi. Osa-alueet 29-31 • Yksi rasvaeväleikattu lohi vuorokaudessa/ kalastaja. • Rasvaevällinen lohi on rauhoitettu. Lohen verkkoja ajosiimakalastus Neuvoston asetus kieltää pitkäsiimakalastuksen (ajosiimakalastuksen) Pohjanlahdella ympäri vuoden neljän merimailin ulkopuolella perusviivasta mitattuna. Osa-alue 32 Neuvoston asetus ei koske tätä aluetta, alueella on voimassa kansallinen rajoitus. • Kaikkien kalalajien kaikki saaliiksi otetut yksilöt on purettava kalastusveneestä maihin kokonaisina. 31 29 30 32 31 Vapaa-ajan lohenkalastuksen rajoitukset Suomen merialueilla vuonna 2025 Osa-alueet 29-31 4 mpk perusviivasta Alue ulottuu rannikosta 4 meripeninkulmaa (7,41 km) perusviivan ulkopuolelle. Saalistiedoista saadaan tärkeää tietoa kalakantojen tilasta. ja 1.9.–31.12.2025 • Yksi rasvaeväleikattu lohi vuorokaudessa/ kalastaja. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös vapautettuja kaloja. • Kaikki kalastuksessa saadut rasvaevälliset luonnonlohet on päästettävä heti takaisin mereen. • Kaikkien kalalajien kaikki saaliiksi otetut yksilöt on purettava kalastusveneestä maihin kokonaisina. 1.1.–30.4. Suomenlahdella kahden lohen päiväkiintiö Neuvoston asetus ei koske Suomenlahtea. 24 • Suomen Kalastuslehti 3/2025 Suomen Kalastuslehti 3/2025 • 25 L ohen vapaa-ajankalastus Suomen merialueilla, Suomenlahtea lukuun ottamatta, toteutetaan vuonna 2025 viime lokakuun maatalousja kalastusneuvoston ratkaisun mukaisesti. 1.5.–31.8.2025 • Tarkasta Ahvenanmaan alueellinen säätely Ahvenanmaan maakuntahallinnosta. EU:n lohenkalastusrajoitukset vapaa-ajankalastukselle ovat voimassa 2025 ja mahdollisesta jatkosta päätetään loppuvuodesta. Huom. Saalisilmoitus on tehtävä viimeistään 14 vuorokauden kuluessa kalan pyydystämisestä. Kaikki rasvaevälliset lohet on heti päästettävä takaisin mereen. Tulostettava pdf-kartta vapaa-ajan lohenkalastuksen rajoituksista löytyy Kalatalouden Keskusliiton nettisivujen Ajankohtaista-osiosta Lohen vapaa-ajankalastuksen säännöt Suomen merialueilla 2025 -kirjoituksen alta. • Rasvaevällinen lohi on rauhoitettu, kaikki saaliiksi saadut rasvaevälliset lohet on heti päästettävä takaisin mereen. Huomioi että lohen verkkokalastusta ei säädellä neuvoston asetuksella ja se on sallittua myös neljän merimailin ulkopuolella perusviivasta mitattuna yllä olevan kansallisen asetuksen aikarajoitusten mukaisesti. Ilmoituksen voi tehdä Omakala-sovelluksen avulla, omakala. Pitkäsiimakalastus (ajosiimakalastus) on sallittua alueella, joka ulottuu rannikosta 4 meripeninkulmaa (7,41 km) perusviivan ulkopuolelle ja tässä noudateLohen vapaa-ajankalastuksen säännöt Suomen merialueilla vuonna 2025 TEKSTI MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO INFOGRAFIIKKA HEIDI MOISIO, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO taan kansallisen lainsäädännön aikarajoituksia (valtioneuvoston asetus lohenkalastuksen rajoituksista 236/2017). • Lohen kalastus on lopetettava loppupäivän ajaksi sen jälkeen, kun ensimmäinen rasvaeväleikattu lohi on otettu saaliiksi. Kaikki rasvaevälliset lohet on heti päästettävä takaisin mereen. • Lohen kalastus on lopetettava loppupäivän ajaksi sen jälkeen, kun ensimmäinen rasvaeväleikattu lohi on otettu saaliiksi. Myös verkkoja ajosiimakalastuksessa on voimassa yhden tai kahden lohen päiväkiintiöt. • Lohen kalastus on lopetettava loppupäivän ajaksi sen jälkeen, kun ensimmäinen rasvaeväleikattu lohi on otettu saaliiksi. Ahvenanmaalla on voimassa oma lainsäädäntö, tarkista tämä Ahvenanmaan maakuntahallituksesta. ja 1.9.–31.12.2025 • Yksi rasvaeväleikattu lohi vuorokaudessa/ kalastaja
Särjen uusi Suomen ennätys on nyt 1,544 kiloa. Kotoa löytyvä talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu hyväksyttyihin punnitusvälineisiin. Ennätyskalalautakunnan yksityiskohtaisiin ohjeisiin kalan mittaamisesta ja kuvaamisesta on hyvä tutustua jo ennen kuin lähtee pyytämään isoja kaloja. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Monni on uusi laji ennätyskalalautakunnan vuodesta 2000 lähtien kokoamalla listalla ja samalla listan 83 kalalaji. Hauella ja kuhalla ei vielä ollut tilastoitua ennätystä kaksi vuotta sitten perustetussa mittasarjassa. Satunnaisesti Suomen rannikolta tavatun ohuthuulikeltin luontainen esiintymisalue sijaitsee Atlantilla. Uusia ennätyskaloja ovat ahven 2,88 kg, särki 1,544 kg ja ohuthuulikeltti 1,154 kg. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Ahven 2,88 kg ja monni 2,29 kg Laji on kuitenkin tavallinen Keski-Euroopassa ja todennäköisesti tämäkin kotkalaisen Antero Halosen rysään syyskuussa uinut 2,29 kilon yksilö on tullut rannikollemme jostain etelämpää. Monni 2,29 kg on uusi laji Suomen ennätyskalalistalla ja listan 83 kalalaji. Halonen luuli kalaa ensin mateeksi, mutta huomasi pian sen poikkeavuuden ja otti kalan elävänä talteen. Komea uusi ahvenennätys Ahven valittiin Suomen kansalliskalaksi 30 vuotta sitten. Kaksi vuotta aiemmin samasta järvestä oli noussut 171 senttimetrin mittainen yksilö. Ohuthuulikelttiennätys meni heti uusiksi Ohuthuulikeltti tuli uutena lajina ennätyskalalistalle viime vuonna, kun raumalainen kaupallinen kalastaja Jarno Aaltonen ilmoitti rysällä saamastaan ohuthuulikeltistä. Laji oli Haloselle ennestään tuntematon kalalaji ja se kiinnitti hänen huomionsa. Kala oli kuitenkin dokumentoitu esimerkillisesti, joten ennätys oli helppo hyväksyä. Kalan mittaan perustuvassa sarjassa tulee olla aivan yhtä tarkka. Monni 2,29 kiloa. Kalan kuonon tulee olla mitan nollakohdassa ja pyrstön kiinni mitassa. Kalan tunnisti Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton entinen toiminnanjohtaja Teemu Tast. Mittasarjan ilmoitusrajat ovat: ahven 50 cm, harjus 58 cm, karppi 90 cm, kuha 100 cm ja hauki 120 cm. Punnituksen todistajiksi kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Hannuksen ahven sai runsaasti julkisuutta jo heti pyyntipäivänään tammikuussa. TE EM U TA ST TE EM U LA KK A , M AR ET AR IU M. Kotkalaisen kaupallinen kalastaja Antero Halonen laittoi kuitenkin miltei tuplasti paremmaksi, kun miehen rysään ui Pyhtäällä heinäkuussa 1,154 kilon ohuthuulikeltti. Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu ohjeiden mukaan. Punnituksessa ja mittauksessa on oltava tarkka Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Yle julkaisi kuvan ahvenesta kaikissa medioissaan television illan pääuutisia myöten. Sukupuuttoon kuollut monni nousi listalle Monni on virallisesti Suomesta hävinnyt ja sukupuuttoon kuollut kalalaji. Ahvenella vanha vuoden takainen ennätys parani neljä senttimetriä. Särki 1,544 kiloa. Nyky-Suomen alueen viimeiset sisävesien monnit pyydettiin Janakkalan Kernaalanjärvestä vuonna 1866. Tuolloin ei vielä ollut varmaan onko kala uusi Suomen ennätys, koska ennätyskalalautakunta ei ollut vielä käsitellyt ilmoitusta. Viime vuosina Kuusamosta on saatu paljon suuria särkiä ja siellä viime vuoden ennätyssärkikin oli jäänyt kalastajan verkkoon kesäkuussa. Suomen ennätyskalat, ennätyskalojen ilmoituslomake ja -ohjeet löytyvät osoitteesta https://ahven.net/kalastus/ennatyskalat/ Ohuthuulikeltti 1,154 kiloa. Mittauksesta otetuissa valokuvissa tulee olla koko kala ja lisäksi kalan kuono kohtisuoraan yläpuolelta kuvattuna. Kala mitataan vaaka-asennossa ja mitan tulee olla suorana kalan alla. Juhlavuoden kunniaksi ahvenen Suomen ennätys saatiin uusiin lukemiin, kun Matti Hannus onnistui saamaan Iijoesta verkolla 2,88 kilon kyrmyniskan. Monni päätyi Kotkan Maretariumiin, jonka toimitusjohtaja Sari Saukkosen mukaan kala voi hyvin ja syö ahkerasti sille tarjottuja kalaherkkuja. Pituuteen perustuvassa sarjassa uusia ennätyksiä Kalojen pituuteen perustuvassa sarjassa uusia ennätyksiä olivat ahven 54,0 senttimetriä, hauki 132 senttimetriä ja kuha 101 senttimetriä. Suurten särkien Kuusamo Särki on toinen kaikkien tuntema kalalaji. M AT TI H AN N U S VE SA M ÄÄ TT Ä Ahven 2,88 kiloa ja 54 senttimetriä. 26 • Suomen Kalastuslehti 3/2025 Suomen Kalastuslehti 3/2025 • 27 S uomen ennätyskalarekisteriin hyväksyttiin ennätyskalalautakunnan syyskuun ja helmikuun kokouksissa seitsemän uutta Suomen ennätystä. Vanha ennätys 2,87 kiloa oli saatu Ahvenanmaalta vuonna 2010. Ahvenen pituusennätyksen kohdalla kyseessä on sama Hannuksen pyytämä 2,88 kiloa painava ennätyskala. Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana seitsemän uutta Suomen ennätystä. Kalojen pituuteen perustuvassa sarjassa uusia ennätyksiä olivat ahven 54,0 cm, hauki 132 cm ja kuha 101 cm
Mikäli vuosiluokka on pieni, voidaan siitä siirtää korkeintaan vähäinen määrä poikasia. Sähkökalastus ja alamittaisten kalojen käsittely ovat myös luvanvaraista toimintaa. Siirtoistukkaina kannattaa suosia kesänvanhoja (0+) poikasia, jolloin vaikutus lähdepopulaatioon on vähäisempi, kuin vanhempia poikasia siirrettäessä. Aiemmin syksyllä tehtyjen sähkökalastusseurantojen tietoja kannattaa hyödyntää pyyntikohteiden valinnassa. Uutta kalakantaa kotiutettaessa on tärkeää huomioida perustajayksilöiden riittävän laaja geneettinen pohja. Kalatalousalueen käyttöja hoitosuunnitelmasta selviää, vaaditaanko myös istutuslupa alueelliselta kalatalousviranomaiselta. Tapaus Monikonpuro Etelärannikolla on kokeiltu viime vuosina siirtoistutuksia taimenkantojen palauttamisessa useissa vesistöissä. Syyspuuhaa Sopivin aika siirtoistutukselle on kasvukauden lopulla, jolloin vesi on viileää ja kesänvanhat poikaset ovat kasvaneet riittävän kookkaiksi siirtoa ajatellen. Siirtoistutus on myös vaihtoehto alueelle vieraiden istutuskantojen käytölle. Ennen nykymuotoista kalanviljelyä istukkaat olivat peräisin luonnonvesistä ja ne saattoivat siirtyä uuteen vesistöön esimerkiksi hevoskyydillä maitotonkassa. Taimenet selviävät viileällä kelillä hyvin muutamia tunteja kestävästä pyynnistä ja kuljetuksesta, kun kalamäärä pysyy pienenä. Mitä edellyttää Siirtoistutus edellyttää vesialueen omistajan lupaa pyyntija istutusvesistöissä. Siirtoistutusten jälkeen on tarpeen seurata istukkaiden selviämistä sähkökoekalastuksen tai näköhavaintojen avulla. Siirtoistutukset sopivat taimenkantojen palauttamisen myös niissä vesistöissä, joissa ei oman alkuperäiskannan vuoksi ole mahdollista käyttää viljelykantoja. Yksittäiseltä alueelta ei kuitenkaan kannata hankkia kovin paljoa samanikäisiä istukkaita, koska riskinä on täyssisarusten suuri osuus. Luonnonvaraisten yksilöiden siirtoistutus on unohdettu mahdollisuus taimenkantojen palauttamiseen pienvesissä. Ennen kalojen vapauttamista on tarpeen tasata vielä niiden kuljetusveden lämpötila lähelle istutusvesistön lämpötilaa. Jos kotiutuskohteen aiempi taimenkanta on hävinnyt, niin häviämisen syyt olisi hyvä ymmärtää, etteivät ne enää olisi esteenä kotiutukselle. TEKSTI AKI JANATUINEN, UUDENMAAN ELY-KESKUS JA ARI SAURA, HELSINKI-ESPOON KALATALOUSALUE KUVAT AKI JANATUINEN Taimenkantoja voi palauttaa myös siirtoistutuksin Monikonpuro virtaa alajuoksullaan monin paikoin rakentamisen tieltä siirretyssä uomassa kaupunkirakenteen sisällä.. Vuosittain siirrettävien yksilöiden määrä tulee suhteuttaa arvioituun luonnon vuosiluokan kokoon. Hyvin suunniteltuna siirtoistutus on nykyisinkin harkinnan arvoinen keino taimenkantojen elvytystyössä. Istukkaat vapautetaan mieluusti tällaisen puron yläjuoksulle, josta ne levittäytyvät ajan myötä alavirtaan. Tätä voi pyrkiä varmistamaan sillä, että siirtoistukkaita pyydetään useina eri vuosina, mahdollisimman monelta eri alueelta ja ne edustavat riittävän montaa eri vuosiluokkaa. Siirto tapahtuu esimerkiksi jätesäkillä vuoratussa saavissa, jota ilmastetaan akkukäyttöisillä ilmastimilla. Sopivia istutuspaikkoja ovat esimerkiksi lähdevaikutteiset purot, joissa ei juuri ole kilpailevaa kalastoa. 28 • Suomen Kalastuslehti 3/2025 Suomen Kalastuslehti 3/2025 • 29 A ikaisemmin kalojen istutuksia tehtiin huolettomasti. Istukkaat pyydetään sähkökalastamalla. Yksi ensimmäisistä kohteista oli Espoon Monikonpuro
siirto 2. Toiveissa oli samalla saada varakanta Espoonjoen taimenelle. Ensimmäiset yksilöt saattavat vaeltaa mereen jo vuoden kuluttua kuoriutumisestaan.. Lopputulos riippuu monista tekijöistä, joista istutusten onnistuminen on vain yksi. siirto 3. Samaan aikaan Ramboll on sähkökalastanut puron alajuoksulla Espoon kaupungin tilauksesta osana uomansiirtojen tarkkailua. Koon perusteella näiden arvioitiin edustavan ainakin seitsemää eri vuosiluokkaa. Viime vuosina poikastiheydet ovat olleet kasvussa ja kutualueilla on havaittu myös merivaelluksen tehneitä emoja. Kantojen kehittymistä seurataan vuosittaisella sähkökalastusseurannalla. Monikonpuroon siirrettiin taimenia vuosina 2011, 2013 ja 2015, yhteensä 158 yksilöä. 30 • Suomen Kalastuslehti 3/2025 Suomen Kalastuslehti 3/2025 • 31 Monikonpuro on lähdevaikutteinen savimaan kaupunkipuro, joka virtaa myös metsäisillä alueilla. Kuvaajassa on yhdistetty kyseisinä vuosina kalastetut vakiokoealat (1 – 4 kappaletta). Monikonpuro tarjoaa taimenelle erinomaiset kasvuolosuhteet. Helsinki-Espoon kalatalousalue on saanut useina vuosina siirtoistutuksiin ja seurantaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouden edistämisvaroista myöntämää avustusta. Kaikissa kotiutusistutuksissa vain riittävät edellytykset koko taimenen elinkierrolle mahdollistavat pysyvän tuloksen. Istukkaita pyydettiin eri vuosina hieman eri puolilta Espoonjoen vesistöä, jotta perustajajoukko saatiin geneettiseltä pohjaltaan mahdollisimman monimuotoiseksi. Monivuotinen urakka Helsinki-Espoon kalatalousalue ja Luonnonvarakeskus aloittivat Monikonpuron siirtoistutukset vuonna 2011. siirto Siirtoistutukset kannattaa tehdä vesistöjen latvaosiin, josta istukkaat levittäytyvät hiljalleen alavirtaan. Monikonpurossa oli vielä 2000-luvun alussa luonnonvarainen, mahdollisesti ainakin osin alkuperäinen taimenkanta, joka hävisi todennäköisesti kuivien vuosien, ankarien talvien, päästöjen ja laajojen rakennushankkeiden yhteisvaikutuksesta. Seurannan perusteella vesistöön on kotiutunut siirtoistutusten tuloksena luonnonvarainen taimenkanta. Ensimmäisenä istutusvuotena siirrettiin kaiken ikäisiä yksilöitä, myöhemmin ainoastaan yksija kaksikesäisiä poikasia. Purossa on tapahtunut taimenen luontaista lisääntymistä 2017 alkaen. Siirtoistutuksin palautettu Monikonpuron uuden taimenkannan kotiutumista on seurattu Luonnonvarakeskuksen ja kalatalousalueen yhteistyönä vuosittaisilla sähkökoekalastuksilla puron keskijuoksulla. Taimenen kesänvanhojen (0+) poikasten määrä sähkökoekalastusten saaliissa Monikonpurolla vuosina 2011 – 2024. Toimiva elinkierto avainasemassa Taimenkannan palauttaminen vie helposti toistakymmentä vuotta. Kuvassa Ari Saura vapauttaa siirtoistukkaita Espoonjoen vesistössä vuonna 2022. Helsinki-Espoon kalatalousalueella meritaimenkantojen säilymistä ja vahvistumista on tuettu vaellusesteiden purkamisella, lisääntymisalueiden kunnostuksilla, kutualueiden rauhoittamisella ja merialueen kalastuksensäätelyllä. 5 10 15 20 25 30 35 40 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Sa al is (k pl / 10 m 2 ) Taimen 0+ 1. Istukkaat pyydettiin sähkökalastamalla viereisestä Espoonjoen vesistöstä, jossa on säilynyt luonnonvarainen alkuperäinen meritaimenkanta. Rahoitukseen on osallistunut myös Espoon merialueen kalastusyhdistys. Se muodostaa oman vajaan 18 neliökilometrin kokoisen valuma-alueensa, joka laskee mereen Espoon ja Helsingin rajalla Iso Huopalahteen
Joskus luvanpyytäjiä voi olla kalastusoikeuden haltijalle jonoksi asti, kuten halutun tanssipartnerinkin haussa usein käy. Miten kalatalousalue voi edistää lupasopimusten syntymistä. Onko ongelmana haluton haltija vai riskaabeli kalastaja. Siinä osoitetaan kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat vesialueet. Kukaan tuskin haluaa tanssiparikseen tai tanssiparketille partneria, josta uhkaa tulla sanomista ja haittoja. 32 • Suomen Kalastuslehti 3/2025 Suomen Kalastuslehti 3/2025 • 33 S aanko luvan. Kalatalousalueiden johdolla tapahtuva perusteellinen, kaikkien osapuolten kuulemiseen ja pätevään tietoon perustuva KHS luo hyvän perustan lupasopimusneuvotteluille aivan kuten tanssikuviot parketilla pyörähtelyyn. Tämä saattaa kuitenkin tuntua toisarvoisilta omia askelmerkkejä hakiessa ja omia toiveita miettiessä. Vesialueita ja haltijoita on monenlaisia: valtiolle kuuluvat yleiset vesialueet, osakaskuntien hallinnoimat yhteiset vesialueet ja yksityiset vesialueet, joita hallinnoi niiden haltija. TEKSTI MINNA MATTILA-AALTO KUVAT MINNA MATTILA-AALTO JA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO ”Saanko luvan” on kaupallisen kalastuksen ydinkysymys vakavuutta, on helpompi kieltää niin tanssiminen kuin kaupallinen kalastuskin. Epämääräiseen tietoon ja perusteluihin nojaava ja yhteistä tulkintaa vailla oleva KHS puolestaan johtaa helposti epäselvyyksiin ja erimielisyyksiin sekä niiden myötä kalastuslupien tarpeettomaan epäämiseen. Kalastusoikeuden haltija voi evätä luvan, jos ei pysty ennakoimaan kalastuksesta syntyviä haittoja, kuten valituksia vesialueille pääsystä kilpailevilta tai kanteluja esimerkiksi mökkirauhan rikkomisesta. Askelmerkkien osaaminen on vain pieni osa hyvää tanssitaitoa silloin, kun tanssitaan parin kanssa. ELY hyväksyy suunnitelman, jonka pohjalta osakaskunnat huolehtivat kalavesien hoidosta ja kalastuksen järjestämisestä. Joskus kalastusoikeuden haltijat eivät halua kalastajaa vesialueilleen, vaikka kalaston arvioidaan kestävän hyvin kaupallisen kalastuksen. Jos osapuoli ei pysty ennakoimaan uhan määrää ja Kaupallinen kalastaminen vaatii luvan vesille pääsyyn. Omistussuhteiden hahmottaminen voi olla työlästä, eikä kalastaja aina löydä haltijoita. Vesialueiden osoittaminen kaupalliseen kalastukseen on kimuranttia: sen sisältämien ratkaisujen pitäisi nojata tutkittuun tietoon, jota ei aina ole saatavilla, ja tyydyttää niin kalastusalueiden haltijoita, ammattikalastajia kuin kalakantojen kehittämisestä vastaavia tahoja. – on tanssiparketeilta tuttu pyyntö. Neuvotteluapua sopimusosapuolille kalatalousalueilta Suomalaisen villikalan määrän kasvaminen ruokavaliossamme on huoltovarmuuteen ja terveyspolitiikkaan liittyvä tulevaisuuden tavoite. Niiden jäseniä ovat alueen kalastusoikeuden haltijat sekä valtakunnalliset kalastusalan järjestöt. Osakaskunta muodostuu niistä, joilla on osuus yhteiseen vesialueeseen. Lupa kaupalliseen kalastukseen on lähtökohdiltaan kuin paritanssi. Käyttöja hoitosuunnitelma on toimivan lupakuvion kivijalka Kalatalousalueet ovat kalataloudellisesti yhtenäisen alueen yhteistoimintaelimiä. Kaupallinen kalastaja saattaakin joutua arvailemaan, millaista partneria hänestä odotetaan ja millaiset seikat ovat tärkeitä kalastusoikeuden haltijan näkökulmasta. Sen saavuttaminen edellyttää kaupallisen kalastuksen kestävien vesialueiden hyödyntämistä sekä sopimusten syntymistä ka. Sankkaa joukkoa edustavan kalatalousalueen tehtävä on laatia kalaveden hoitoa ja kalastuksen järjestämistä koskeva alueellinen käyttöja hoitosuunnitelma (KHS). Se on kahden kauppa kalastusoikeuden haltijan ja kaupallisen kalastajan välillä. Mitä luvan saaminen ja sopimukseen pääseminen vaativat ammattikalastajalta ja kalastusalueen haltijalta. Kalastuslaki ohjaa kalastajaa ja kalastusalueen haltijaa solmimaan lupasopimuksen vapaaehtoisesti. Lupaa on helpompi hakea ja sen saa joustavammin, kun osaa tanssin perusaskeleet ja osoittaa taitavansa ne. KHS perustuu tietoon vesialueen, kalakantojen ja kalastuksen nykytilasta ja tavoitetilasta sekä vesialueiden käytön suunnittelusta eri tarkoituksiin, kuten kaupallisen kalastuksen ja kalakantojen hoidon kehittämiseksi. Tanssin sujumiseksi on hyvä oivaltaa, miten tanssi toimii ja millaiset tanssilliset liikkeet ja kuviot saavat tanssin luistamaan. Kahden kaupassa partnerin tarpeiden ja toiveiden huomioon ottaminen on eduksi
Särki voi painaa yli kilon verran ja siitä todisteena on Suomen ennätyskalarekisteriin merkitty 1,544 kiloa painava yksilö. Mihin niiden rahkeet riittävät. Lisäksi se on miltei jatkuvasti liikkeessä, mutta siitä huolimatta särki on erittäin paikallinen kala, eläen koko ikänsä melko suppealla alueella. Pitkään kypsyttämällä tai jauhamalla lihamyllyssä särjen ruodot pehmenevät eivätkä haittaa syödessä. Se vaatii eri suunnista katsomisen synnyttämien erimielisyyksien ratkomisen taitoja ja eri suunnista epämääräisiltä, jopa hämäriltä vaikuttavien asioiden selvittämistä ja kirkastamista yhdessä. Vähähappisia oloja särki puolestaan sietää hyvin ja se pystyy elämään joitakin aikoja hyvin vähähappisessa vedessä. Särki elää pitkäikäiseksi ja vanhin Suomesta määritetty yksilö oli 35-vuotias ja se oli 30,5 cm pitkä. Tanssittaisiinko silloin ruusuilla. 6. Epämääräisyyksien ja erimielisyyksien käsittelytaitoja kalatalousalueille Toisin kuin kalastajan ja haltijan paritanssin kaltaisessa sopimusneuvottelussa, KHS:ssa kyse on kuviotanssista, johon osallistuu monia osapuolia. 3. 1. Tasapainoisen KHS:n laatiminen on showtanssin kaltainen kuninkuuslaji, joka vaatii tanssiaskelten hallinnan lisäksi monen tahon liikkeiden sulavaa liukumista yhteen. Laki velvoittaa kalatalousaluetta avustamaan osapuolia neuvottelussa. Suolapitoisuutta särki sietää myös hyvin ja Itämeressä särkiä voi elellä eteläisissäkin osissa, mutta kutuvaiheessa särki hakeutuu vähäsuolaisille alueille kuten jokiin tai lahdenpohjukoihin. Kun KHS:aan laaditaan selkeät askelmerkit myös sopimusneuvotteluissa avustamiseen, kalatalousalueet pystyvät toteuttamaan lakisääteistä tehtäväänsä entistä paremmin. 8. Vaikka särki tunnetaankin punaisista silmistään, sen silmien väri saattaa olla lähes valkoinen rehevissä vesissä ja merialueella. Särki ei siedä hapanta vettä yhtä hyvin kuin monet muut tavalliset kalalajit ja katoaa ensimmäisten lajien joukosta vesien happamoituessa. Ammattikalastajien ”saanko luvan” -pyyntöön tarvitaan tulevaisuudessakin myönteisiä vastauksia. 4. Särjen ruumiinkorkeudessa on ravitsemustasosta johtuvaa vaihtelua, nopeakasvuinen ja hyvin ravittu särki on ruumiiltaan korkeampi. Suomen kalat. Särki hakeutuu usein sekaparviin muiden särkikalojen tai ahvenien kanssa. Epäselvyyttä on siitä, mitä avustaminen käytännössä tarkoittaa ja mikä on kalatalousalueen oikeudellinen rooli avustamisessa. Suomen Kalastuslehti 3/2025 • 35 34 • Suomen Kalastuslehti 3/2025 lastusalueiden haltijoiden ja kalastajien välillä. Särki (Rutilus rutilus) on ahvenen ja hauen jälkeen Suomen yleisin kalalaji, joka suosii hidasvirtaisia jokialueita sekä järvien ja rannikkovesien kasvillisuusrantoja. 2. Lämmin vesi on särjen mieleen ja siksi se ei juurikaan kesällä siirry lämpötilan harppauskerroksen alapuolisiin viileisiin vesiin. 7. Nykyisin särjen maine on huonompi, mutta moni on alkanut valmistaa siitä erinomaisia herkkuja jauhamalla sen lihamyllyssä, pitkään kypsyttämällä ja purkittamalla säilykkeeksi. Samalla voisi vähentyä ELY:n lupia koskevan valituskäsittelyn työtaakka. Kalastuslain pykälässä 13 säädetään luvan myöntämisestä kaupalliseen kalastukseen, jos kalastajan ja kalastusoikeuden haltijoiden välinen sopimusneuvottelu ei etene. Viime vuosisadan alkupuolella särki oli yleisesti arvostettu ja tavoiteltu ruokakala ja merkittävä pyynnin kohde. Yli puolikiloinen särki on yleensä aina reilusti yli kymmenvuotias. Avustamistehtävä myös kasvattaa kalatalousalueen maksutta tekemää työkuormaa. Käyttöja hoitosuunnitelma luo hyvän perustan kalastajan ja vesialueen omistajan lupasopimusneuvotteluille. Kuvassa kaupallinen kalastaja Konsta Kankaala kokemassa verkkojaan Hauhonselällä.. 10. Se muistuttaa, että esimerkiksi hoitotoimien hyödyt ja haitat ovat usein erilaiset riippuen siitä, kenen kannalta tilannetta tarkastellaan. Lähde: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2021. 10 faktaa särjestä TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Särki tutkijoiden mittalaudalla. 9. 5. Kalatalousalueiden lakisääteinen avustamistehtävä herättää keskustelua. KHS:n tekemistä helpottamaan laadittu mallirunko ohjaa ottamaan huomioon tasapainoisesti eri tahojen toiveet ja tarpeet. Lisääntyminen särjellä häiriintyy jo pH-arvon ollessa noin 5,5
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Toisen pyydykseen kajoamisen osalta tulisi huomioida, ettei luvallista kalastusta saa tahallisesti estää tai vaikeuttaa. Pyyntiin asetettu ja merkitty pyydys täyttää olettaman, että se on jonkun hallinnassa. Osakaskunnan osakkaalla ja osakaskuntaan kuulumattoman vesialueen omistajalla on oikeus ottaa talteen pyyntiin asetettu pyydys, jota ei ole merkitty kalastusoikeuden osoittavalla merkillä, sekä siinä oleva saalis edellyttäen, että pyydyksen omistajaa ei tavoiteta tai tämä ei kehotuksesta huolimatta poista sitä ja saatavilla ei ole riittävää ja oikea-aikaista apua valvontaviranomaisilta tai kalastuksenvalvojilta. Suomen Kalastuslehti 3/2025 • 37 36 • Suomen Kalastuslehti 3/2025 LAKIASIAA UUDEN AVOVESIKAUDEN korvalla on taas ajankohtaista kerrata, ketkä kalastuslain noudattamista valvoivatkaan. KUN TÄTÄ lähdetään avaamaan tarkemmin, viranomaisista kalastuslain noudattamista valvovat poliisi, rajavartiolaitos, kalataloushallinnon viranomaistehtäviä hoitavat virkamiehet käytännössä elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksissa, Metsähallituksen erätarkastajat ja ne Metsähallituksen virkamiehet, joiden tehtävänä on kalastusasioiden hoitaminen sekä valtakunnan rajalla olevissa vesissä, Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä Tulli. Mikäli asian haluaa tiivistää yhteen lauseeseen, niin valvontaviranomaiset ja kalastuksenvalvojat valvovat kalastusta. Rasmus Åkerblom Kalatalouden Keskusliitto Ketkä sitä kalastusta taas valvoivatkaan. Lisäksi kalastuksen valvonnasta Metsähallituksen hallinnassa olevilla valtion vesialueilla säädetään Metsähallituksen erävalvonnasta annetussa laissa. Hinta: 15,00 € KALASTUKSENVALVOJAN LIIVI Korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla. Kalastuksenvalvoja on kelpoisuusvaatimukset täyttävä, kokeen hyväksytysti suorittanut ja kalastuslaissa tarkoitetun valtuutuksen omaava henkilö, joka valvoo kalastusta. Lisäksi saalista luvattomasti toisen pyydyksestä ottava syyllistyy luvattomaan pyyntiin. Kaikkien yllä olevien ehtojen tulee siis täyttyä ennen kuin tämä on mahdollista ja laillista. Kysymys on teosta, jossa luvattomasti otetaan haltuun, siirretään tai piilotetaan toisen hallinnassa olevaa irtainta omaisuutta. Tätä ei ole katsottu olevan tarpeen kriminalisoida kalastuslain nojalla, koska rikoslain puolelta löytyy hallinnan loukkauksesta omat sääntönsä. TÄSSÄ YHTEYDESSÄ on vielä erikseen todettava, että oikeus ja toimivalta tarkastaa pyydysten säännösten ja määräysten mukaisuutta on vain valvontaviranomaisilla ja kalastuksenvalvojilla kalastuslain tarkastusoikeuden kautta. Hinta: 50,00 € Muista tilata ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Tämän toiminnan valvonta on ensisijaisesti kalataloushallinnon viranomaistehtäviä hoitavien elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten virkamiesten alaa, muiden viranomaisten antaessa tarvittaessa virka-apua. VAIKKA OSAKASKUNNAN osakkaalla ja osakaskuntaan kuulumattoman vesialueen omistajalla on oikeus tarkastaa, että pyydys on kalastuslaissa säädetyllä tavalla merkitty kalastusoikeuden osoittavalla merkillä, jos sellainen on alueella käytössä, mutta tämä on valvonnan näkökulmasta viimesijaista. KALASTUKSENVALVOJALLA EI ole kuitenkaan toimivaltaa valvoa kaupallista kalastusta koskevaa Euroopan unionin yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevan unionin lainsäädännön eikä sen toimeenpanemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön noudattamista. Kaikki tuotteet valvontaan ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN VIESTIMERKIT Kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä
044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. 13.6. 3.10. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kesän peleihin! Hinta 7,00 € 4041 1029. Kaikissa 55 erilaista kuvaa. 29.8. 044 4915 024 heidi.moisio@ahven.net ILMESTYMINEN 2025 Nro Aineisto Ilmestyy 1 3.1. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. 2 14.2. Suomen Kalastuslehti 3/2025 • 39 38 • Suomen Kalastuslehti 3/2025 132. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2025 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 4/2025 ilmestyy pe 13.6. 12.12. 7 10.10. 14.3. 6 5.9. 5 1.8. krs 00700 Helsinki p. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Vapaa-ajankalastajan saalisilmoitus, miten se tehdään Omakala-sovelluksella. 25.4. 3 28.3. Tilaa nyt! ahven.net Suositut pelikortit uudistettuina ja päivitettyinä. 4 16.5. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJA Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Esa Lehtonen, Päivi Pyyvaara, Elina Pusaa ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. 31.1. 8 14.11. 7.11
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Hinta 7,00 €. Tilaa nyt! ahven.net Suositut pelikortit uudistettuina ja päivitettyinä. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Kaikissa 55 erilaista kuvaa