Uudet Uudet ennätyskalat ennätyskalat Kalastusmatkailu Kalastusmatkailu Suomen KALASTUSLEHTI Perustettu 1892 • 123. vuosikerta 4 • 2016 Jokiravun Jokiravun perimä perimä
4 24.3. 14.10. Irtonumero 5 euroa. 7 16.9. krs 00700 Helsinki puh. 22.1. Kuva: Malin Lönnroth/Kalatalouden Keskusliitto SISÄLTÖ ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 22.4. 6 5.8. (09) 6844 5915 Vuosikerran 2016 (8 numeroa) tilaushinnat: määräaikainen 45 euroa ja kestotilaus 44 euroa. 25.11. Kalatalouskeskusten ja kalastajaliittojen toimihenkilöt toimivat lehden asiamiehinä. ILMESTYMINEN 2016 Nro Aineisto Ilmestyy 1 23.12. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TOIMITUSKUNTA Raisa Kääriä, Tuomas Oikari, Jorma Leppänen, Outi Heikinheimo, Marko Paloniemi, Mika Laakkonen ja Sakari Kuikka TILAUKSET, OSOITTEEN MUUTOKSET JA PERUUTUKSET Heidi Moisio puh. 5.2. Myynti Kalatalouden Keskusliitossa. 3 26.2. 10.6. VISUAALINEN ILME Vammalan Kirjapaino Oy TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala 2016 4 • 2016 12 18 28 Suomen. 2 8.1. Suomen Kalastuslehti 4 • 2016 2 ARTIKKELIT 10 Merimetsotyöryhmältä raportti Jenny Fredrikson 12 Rantanuoliainen ui ennätyslistalle Tapio Gustafsson 16 Kalastusoppaan alueellinen toimilupa Jenny Fredrikson 18 Sininen biotalous ja kalastusmatkailu Markku Myllylä 20 Lomamökkien kalastuspalvelut Markku Myllylä 24 Satojen vuosien lohikiista Juha Joona 28 Suomen jokiravuilla kapea perimä Jenny Makkonen, Harri Kokko ja Japo Jussila PALSTAT 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyet 9 Lakiasiaa 26 Kalatalousneuvontaa 125 vuotta 30 Tapahtumia Onnellinen asiakas saa kalastusopas Niko Lehtolan suun hymyyn. 8 28.10. 2.9. (09) 6844 5914 fax (09) 6844 5959 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Markku Myllylä TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Vesa Karttunen ja Risto Vesa ILMOITUSMYYNTI puh. 24.3. 5 13.5
Ulkomaalaisilta tuleva osuus kalastusmatkailun liikevaihdosta on noin neljännes. PÄÄKIRJOITUS Kalastusmatkailua reiluin keinoin ja luottamuksella ”Nyt kannattaa valtiovallan järjestää valtion kalastonhoitomaksun maksumahdollisuus myös suurimpien mökkivälittäjien kautta.”. Kalastusmatkailuasiakkaita kävi yrityksissä keskimäärin vajaat 200 vuodessa. Suomen Kalastuslehti 4 • 2016 3 Sana kalastusmatkailu herättää myönteisiä tuntemuksia ihmisissä. Kalastusmatkailuala työllistää noin 510 henkilötyövuotta ja sen vuosiliikevaihto on 18,6 miljoonaa euroa. Kalastus on antoisa harrastus ja tarjoaa tuotteistettuja kalastuselämyksiä asiakkaille ja monipuolisen liiketoimintaperustan yrittämiselle. Nyt kannattaa valtiovallan järjestää valtion kalastonhoitomaksun maksumahdollisuus myös suurimpien mökkivälittäjien kautta. Kalastuksella kausi jatkuu varmasti sekä kevät että syksypuolelle, jotka muuten ovat mökkivuokrauksessa hiljaisempia aikoja, mutta kalastuksellisesti erinomaisia vuodenaikoja. Suomalaista kalastusmatkailua viedään ulkomaisille asiakkaille internet-portaalin www.fishinginfinland.fi avulla. Samalla kertaa kun asiakas maksaa mökkivuokran hän maksaa myös kalastonhoitomaksun. Sanaan sisältyy kaksi myönteistä elementtiä: matkailu ja kalastus. Yhteensä Suomen kalastusmatkailuyrityksillä on vuosittain noin 210 000 asiakasta. Vuokramökkien kalastavien asiakkaiden kalastusluvan hankkiminen on saatava vaivattomaksi. Tästä laajapohjaisesta sivustosta löytyy tietoja Suomen tarjoamista kalastuselämyksistä 10 eri kielellä (suomi, ruotsi, englanti, saksa, venäjä, kiina, puola, ranska, italia, espanja). Matkailu on mukavaa ja avartavaa ja antaa uusia elämyksiä. Tässä portaalihankkeessa on vastuullisena vetäjänä Kalatalouden Keskusliitto ja rahoitus tulee maaja metsätalousministeriöstä ns. kalastuskorttivaroista. Mökkivuokrausliiketoiminnassa liikutaan Suomessa kaikkiaan yli 100 miljoonan euron vuosivolyymeissä. Suomessa lasketaan olevan noin 1 100 kalastusmatkailuyritystä. Erityisesti venäläisten kalastusasiakkaiden maksuprosenttia saadaan tällä tavoin nostettua nykyisestä. Monet vesienomistajat tarjoavat vesistöjen äärillä olevia mökkejään myös kalastajien käyttöön. Tähän ei pitäisi olla mitään teknisiä ongelmia. Kalastusta harjoittavat matkailijat tykkäävät asua vuokrattavissa mökeissä. Lomarengas Oy:n arvion mukaan käyttöastetta tulee ainakin 10 – 15 % lisää, jos on tarjolla kalastukselliset minimivaatimukset täyttävä kalamökki
Kilpisjärveen ei nouse suojeltavaa lohta tai vaeltavaa meritaimenta, joten laajalla järvellä voidaan sallia vetouistelun harjoittaminen. SYKE 24.2.2016 Tammisaaren merialueella kaloja tappaneen panssarisiimalevä Karlodinium veneficumin kasvustoa mikroskoopissa. Tenojoen lohisaaliista 35 tonnia saatiin eri verkkopyyntitavoilla ja 43 tonnia vapasaaliina, joka jakautui lähes tasan paikkakuntalaisten ja kalastusmatkailijoiden kesken. Tornionjoen kalastussääntöön sovittiin muun muassa seuraavia tarkennuksia: taimenen vapautuspakko Tornionjoen kalastusalueella, merialueella käytettävät kiinteät pyydykset on koettava päivittäin ja jokialueen verkkoja lippokalastuksen aikarajoitteet. MMM 24.3.2016. 4 Suomen Kalastuslehti 4 • 2016 LYHYET PANSSARISIIMALEVÄ AIHEUTTI KALAKUOLEMAT SYKEn merikeskuksen tutkijat ovat selvittäneet todennäköisen syyn viime heinäkuun kalakuolemiin Ersöströmmenin alueella lähellä Tammisaarta. Kokonaissaalis väheni edellisvuodesta ja oli lähes 40 prosenttia pienempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis (125 Paikkakuntalaisten ja kalastusmatkailijoiden lohisaalis (kg) Tenojoen vesistöstä vuosina 1975–2015 Suomessa ja Norjassa. Nyt sovittuja kalastusmääräyksiä aletaan soveltaa 1.6.2016 alkaen. Kuoleman aiheutti myrkyllisen panssarisiimalevä Karlodinium veneficumin kukinta. Levä käyttää ravinnokseen kasviplanktonia, jonka se tappaa erittämiensä karlotoksiinien avulla. Suomen puolen lohisaalis oli 11 tonnia pienempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis (54 tonnia/vuosi). Kalastussäännöstä poiketen Kilpisjärvellä sallitaan moottorin käyttö kalastettaessa vieheellä veneestä. Vesien rehevöityminen suosii kasviplanktonin ja myös myrkyllisen Karlodiniumin kasvua. Luonnonvarakeskus 24.3.2016 SOPU TORNIONJOEN KALASTUSMÄÄRÄYKSISTÄ Suomi ja Ruotsi ovat päässeet sopuun Tornionjoen kalastussäännöistä. Kyseisen levälajin ei tiedetä aiemmin muodostaneen kukintoja Suomen vesistöissä. Musta katkoviiva kuvaa pitkän aikavälin (1975–2015) keskisaalista. tonnia/vuosi). Sirpa Lehtinen/SYKE 100000 150000 200000 250000 Lo hi sa al is k g paikkakuntalaiset Suomi kalastusmatkailijat Suomi paikkakuntalaiset Norja kalastusmatkailijat Norja 50000 19 75 19 77 19 79 19 81 19 83 19 85 19 87 19 89 19 91 19 93 19 95 19 97 19 99 20 01 20 03 20 05 20 07 20 09 20 11 20 13 20 15 L TENOJOELTA KESKIMÄÄRÄISTÄ PIENEMPI SAALIS Kalastuskaudella 2015 Tenojoelta saatiin lohta noin 78 tonnia: Suomen puolelta 43 tonnia ja Norjan puolelta 35 tonnia
Nyt annetulla päätöksellä kuhan alamittaa nostettiin 45 senttimetriin Luumäen Kivijärvellä, Jaalan Pyhäjärvellä, Iitin Urajärvellä, Kymijoella ja Tammijärvellä. Vuoden 2015 aikana sivuilla vierailtiin lähes 150 000 kertaa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus 31.3.2016 Tapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto. OSAKASKUNNAT KANTELIVAT KOMISSIOLLE KALASTUSLAISTA Pönniälän ja ja Solkein osakaskunnat ovat kannelleet uudesta kalastuslaista Euroopan unionin komissiolle. ELY-keskuksen myöntämä kalastuslupa on rinnastettavissa pakkolunastukseen, josta pitäisi päättää oikeudessa ja siitä pitäisi maksaa myös käypä korvaus. Ulkomaalaisten osuus sivuilla käyneistä oli yli puolet. Suomi näyttää kiinnostavan eniten venäläisiä (8,3 %), puolalaisia (5,7 %), saksalaisia (4,6 %), ruotsalaisia (4,2 %) ja italialaisia (3,9 %). Etelä-Saimaa 21.3.2016 KUHAN ALAMITTOJA NOSTETTU KAAKKOIS-SUOMESSA ELY-keskus on antanut päätöksen, jolla kuhan kalastusasetuksessa määrättyjä alamittoja on korotettu eräissä Kaakkois-Suomen vesistöissä. Laki on ristiriidassa perusoikeuskirjaan kirjatun suhteellisuusperiaatteen ja hyvän hallinnon vaatimusten kanssa. Portaali keräsi 123 201 käyttäjää yli 180 eri maasta. 5 Suomen Kalastuslehti 4 • 2016 LYHYET FISHINGINFINLAND KIINNOSTAA ULKOMAALAISIA Valtakunnallinen, MMM:n kalastuksenhoitomaksuvaroista rahoittama www.fishinginfinland.fi -kalastusmatkailusivusto houkuttelee entistä enemmän kotija ulkomaisia käyttäjiä. Kuhan kalastuksessa käytettävä alin verkkojen solmuväli määrättiin 55 millimetriin Jaalan Pyhäjärvellä, Iitin Urajärvellä ja Muhjärvellä. Ismo Kolari FishinginFinland-sivujen sisältöä täydennettiin vuoden 2015 aikana noin 50 järvija jokikohteen esittelyin yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kantelijoiden mielestä uusi kalastuslaki antaa ELY-keskuksille liikaa harkintavaltaa, kun ne voivat päättävät kaupallisille kalastajille annettavista alueelisista kalastusluvista vastoin vedenomistajien tahtoa. Kantelijoiden mukaan laki rikkoo Euroopan unionin perusoikeuskirjassa turvattua omaisuudensuojaa. Kasvua on 50 % edelliseen kauteen. 50 senttimetriin alamitta nousi Lappalanjärvellä, Rapojärvellä ja Haukkajärvellä
KALOJEN YLISIIRTOLAITE MONTAN VOIMALAITOKSELLE Fortum sekä Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnat ovat sopineet Suomen nykyaikaisimman kalojen ylisiirtolaitteen rakentamisesta Fortumin Montan vesivoimalaitoksen yhteyteen. On kuitenkin mahdollista, että karkotinta on ehditty jo käyttää. Mies myönsi teot, mutta kiisti tienneensä rajoituksesta. Lohen nousu Oulujokeen käynnistyy elokuussa, joten laitteen käyttö alkanee käytännössä vuonna 2017. Kotimaisen järvikalan kysyntä on kasvussa, mutta elinkeinoa uhkaa kalastajien ikääntyminen. Lisäksi todistelukustannuksia tuli korvattavaksi liki 200 euroa. Vaelluskalojen palauttamisen on yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista ja Monta yksi hankkeen pilottikohteista. ELY-keskuksen johtava kalatalousasiantuntija Jorma Tiitinen sanoo, että hänen tietämänsä mukaan karkotinta on kokeiltu, mutta katsoo rikosilmoituksella uhkailun menevän jo liian pitkälle. Karkotin on harkinnassa, koska Saimaalla halutaan pyytää muikkua eikä muikku mene norpalta kaltereilla suojattuun rysään. Mieheltä uupui myös kalastuksenhoitomaksun suorittaminen valtiolle. Keskisuomalainen 17.3.2016 KARKOTINKOKEILUSTA ON TULOSSA ISO RIITA Etelä-Savon ELY-keskuksen käsittelyssä on lupahakemus äänikarkottimen koekäytöstä norppien karkottamiseen kalastajien rysiltä Saimaalla. Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi miehen kahdesta kalastusrikkomuksesta kuuteen päiväsakkoon, josta maksettavaksi tuli 294 euroa. Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä kaupallinen kalastus on vaarassa hiipua muutaman vuoden kuluttua, ellei uusia yrittäjiä tule. Miehellä oli vesillä neljä silmäkooltaan 40 – 45 millimetristä verkkoa, kun alueella oli kielletty kalastaminen verkoilla, joiden silmäkoko on 19 – 49 millimetriä. Fortum KALAREISSU ROKOTTI MIEHEN RAHAPUSSIA Elokuinen kalareissu Kuhmoisten Isojärvellä rokotti 60-vuotiaan espoolaismiehen rahapussia liki 500 eurolla. Ylisiirtolaitteen rakennustyöt alkavat toukokuussa ja on käyttökunnossa syksyllä. Fortum 17.3.2016 Montan voimalaitoksen yhteyteen rakennettava kalojen ylisiirtolaite vastaa kalatien alaosaa. 6 Suomen Kalastuslehti 4 • 2016 LYHYET KALAKATEUDEN AIKA ON OHI – SODANKYLÄ ETSII KALASTAJIA Sodankylän kunta on aloittanut toimet kalastuselinkeinon jatkuvuuden turvaamiseksi. Kiinnostuneita haetaan kevättalven aikana oppilaitosten, kalatalousryhmien ja TE-toimiston kanssa.. Vahvistusta asiaan on ollut vaikea saada, ja EteläSavon luonnonsuojelupiiri harkitsee tutkintapyynnön tekemistä poliisille. Länsi-Savo 25.3.2016 Rekrytoinnin painopiste on Lokassa, jossa osuuskunta hoitaa kalan myyntiä ja tukee kalastusta
7 Suomen Kalastuslehti 4 • 2016 LYHYET KALARUOKAVIDEOLLA MILJOONAYLEISÖ Pirkanmaan Kansainvälisesti kalavesillä -hanke tuotti YouTubessa julkaistun 12-osaisen Zanderland Stories -videokokonaisuuden, jossa esiteltiin pääasiassa eri lajien kalastusta järvillä. Videota on käyty katsomassa jo yli miljoona kertaa. Saalista tuli – kuhaa, siikaa, taimenta, ahventa ja kampelaa. MMM 17.3.2016 KAIKKI MAHTUVAT MERELLE KALAAN Eläkkeelle jäävä Helsingin kalastuspäällikkö Matti Mielonen vei 12 vuotta julkkiksia kalaan. Kolmannes mökeistä sopii ympärivuotiseen käyttöön. MTV3:n Aamukalassa vieraili satoja julkkiksia ja poliitikkoja. Yli 60 % kantaa ottaneista ulkokuntalaisista mökin omistajista kannattaa kaksoiskuntalaisuutta. Uistelijoiden ja seisovilla pyydyksillä kalastavien välillä on jatkuvaa kinaa. Noin 60 000 suomalaista tekee mökiltä etätöitä ja 100 000 käy joskus mökiltä töissä. Mökkiä käytetään keskimäärin 79 vuorokautta vuodessa. Suomalaisten mökkien varustetaso on noussut. Kaksoiskuntalaisuus mahdollistaisi ulkokuntalaisille samat palvelut kuin vakinaisilla asukkailla. Filmin kalaruokajaksosta, ”Finnish fish delicacies on an open fire” on yllättäen muodostunut valtava hitti internetissä. MÖKKEILYN SUOSIO JA ETÄTYÖT KASVUSSA Suomessa on yli 600 000 vapaaajan asuntoa ja niillä 2,4 miljoonaa mökkeilijää. Kalastuspäällikön työssä on vaadittu sovittelukykyä. Filmi löytyy YouTubesta esimerkiksi hakusanoilla ”Finnish fish” tai suoraan osoitteesta http://www.youtube.com/ watch?v=_uST0d-FrA4 Ismo Kolari Viisiminuuttinen ”Finnish fish delicacies on an open fire” lyhytelokuva näyttää suomalaisten kalaherkkujen valmistamista avotulella kenttäolosuhteissa. Kalaa grillattiin nuotiolla Harmajalla, Seurasaaressa ja Santahaminassa. Uistelijoiden ja jigaajien määrä on lisääntynyt, mutta verkkopyytäjien määrä on pudonnut 80-luvun 8 000:sta nykyiseen 2 000 lupaan. Molemmat mahtuvat merelle. Nämä tiedot ilmenevät maaja metsätalousministeriön Mökkibarometristä. Mökkibarometrin mukaan mökkeilyn suosio vahvistuu. Mielosen mielestä vastakkainasettelu on turhaa. Helsingin Sanomat 26.3.2016 Tapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto Tapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto
Tietoa käytetään kalavesien ja -kantojen hoidossa. Uuden lain mukaan kaikki kalastonhoitomaksun maksavat kalastajat rekisteröityvät kalastonhoitomaksurekisteriin. Muuhun kalastukseen ja ravustukseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa. Näin maksat kalastonhoitomaksusi Kalastonhoitomaksun voi maksaa netissä, puhelimitse tai palvelutiskillä. Säilytä kuitti maksusta. Rekisteröinnin yhteydessä kysytään nimi, yhteystiedot ja syntymäaika. Lisää kalastuksesta, kalastusluvista ja kalastusrajoituksista: www.eraluvat.fi www.mmm.fi/kalastus www.ahven.net/luvat www.kalastusrajoitus.fi Kalastonhoitomaksu 2016 Ta pio G us ta fss on /K ala ta lo ud en Ke sk us liit to. 2. Rekisteröitymisen vuoksi ei maksua voi enää suorittaa suoraan tilisiirtona. Kalastonhoitomaksun maksettuaan voi kalastaa yhdellä vavalla lähes koko maassa. Palvelupiste Kalastonhoitomaksun ja rekisteröitymisen voi suorittaa Metsähallituksen luontokeskuksissa ja R-kioskissa. Palvelupisteestä saat heti mukaasi tositteen kalastonhoitomaksun suorittamisesta. • Ikään perustuvan kalastusoikeuden todistamiseksi on suositeltavaa pitää kalastettaessa mukana henkilöllisyystodistusta. • Kalastuksenhoitomaksu koskee kalastusta koko Suomessa, paitsi Ahvenanmaalla. Palvelunumero 02069 2424 (arkisin 8 – 16) Soita palvelunumeroon ja rekisteröidy. Tämä koskee muun muassa pyydyskalastusta ja kalastusta usealla vavalla. Eräluvat-verkkokauppa Kirjaudu www.eraluvat.fi sivustolla verkkokauppaan, rekisteröidy ja lunasta kalastonhoitomaksusi. 3. Maksu ei koske pilkkijöitä, mato-onkijoita tai silakkalitkalla kalastavia. 1. Kalastonhoitomaksu ei oikeuta kalastamaan vaelluskalavesistöjen koskija virta-alueilla, erityiskohteilla tai ELY-keskusten määräämillä kieltoalueilla. 8 Suomen Kalastuslehti 4 • 2016 Ta pio G us ta fss on /K ala ta lo ud en Ke sk us liit to 39 € / vuosi 12 € / 7 vrk 5 € / vuorokausi Vuoden 2016 alusta alkaen 18 – 64-vuotiaat kalastajat maksavat kalastonhoitomaksun. Saat postitse maksutositteen, jolla voit maksaa kalastonhoitomaksun. Huomioi • Kuitti kalastonhoitomaksun suorittamisesta tulee olla aina mukana kalastaessa. Tositteen voi tulostaa tai tallentaa esimerkiksi mobiililaitteelle
LAKIASIAA Tällä palstalla Kalatalouden Keskusliiton lakimies Jenny Fredrikson käsittelee omistajuutta, kalastusalueita ja kalastamista koskevia kysymyksiä sekä esittelee ajankohtaisia oikeustapauksia. Merimetsokoloniasta aiheutuu SYKEn mukaan vedenlaatuongelmia. ELY-keskus arvioi lausunnot huomioon ottaen, että poikkeaminen luonnonsuojelulain ja lintudirektiivin suojelumääräyksistä on vesistölle ja kalastukselle koituvan vakavan vahingon estämiseksi perusteltua. Luken lausunnon mukaan tutkimustieto ei osoita merimetson vaikuttavan kielteisesti ahvenen ja kuhan kantoihin laajemmin, mutta sillä voi olla haitallista vaikutusta paikallisella tasolla. Päätöstä varten ELY-keskus pyysi Luonnonvarakeskukselta (Luke) ja Suomen ympäristökeskukselta (SYKE) lausunnot. Lintujen runsaslukuisuus yhdistettynä luonnon olosuhteisiin ovat johtaneet hajuhaittoihin ja vedenlaadun muutoksiin. Lahden rannoilla on runsaasti vakituista ja mökkiasutusta ja alueella on sekä kaupallista että vapaa-ajankalastusta. Merimetsoja saa häiritä Merikarvialla Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto. Rehevöityminen on luonteeltaan paikallinen ongelma, suuremmassa mittakaavassa merimetso muiden merilintujen tapaan vain kierrättää jo Itämeressä olevia ravinteita. Merimetso on luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettu laji ja lintudirektiivin tarkoittama luonnonvarainen lintu, johon soveltuu direktiivin suojeluvaatimukset. SYKE on tehnyt alueella maastokatselmuksen ongelmien toteamiseksi. Tämä merkitsee, että edellytykset poikkeusluvan myöntämiselle täyttyvät. Muuta ratkaisua ongelmiin ei ole kyetty löytymään. Merimetson tappaminen, häiritsemisen tai pesintään puuttuminen on kiellettyä ilman lain edellyttämää poikkeuslupaa. Lupa on voimassa vuosina 2016 – 2018, ellei siitä valiteta hallinto-oikeuteen. Merimetsojen pesiä on muutamalla luodolla yhteensä yli 4 000. Poikkeuslupia voidaan lintudirektiivin mukaan myöntää vain tiukkojen edellytysten vallitessa. Poikkeuslupa merimetsojen häiritsemiseen Lankoslahdella myönnettiin hakemuksen mukaisesti kattamaan vanhojen pesien hävittämistä keväällä ennen pesinnän alkua sekä lintujen karkottamiseen käyttäen erilaisia ääneen tai liikkeeseen perustuvia karkottimia. 9 Suomen Kalastuslehti 4 • 2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt Kasalan osakaskunnalle luvan merimetsojen häirintään Merikarvian Lankoslahdella. Linnut aiheuttavat myös huolta lähellä sijaitsevasta ahvenen lisääntymisalueesta. Toiveena on, että osa merimetsoista siirtyisi pesimään ulommas saaristoon, missä niiden aiheuttamat haitat eivät olisi niin vakavia. Lupia voidaan myöntää esimerkiksi kansanterveyden turvaamiseksi tai kalastukselle aiheutuvan vakavan vahingon estämiseksi. Lankoslahdella on esiintynyt ongelmia suuren merimetsojen pesimäyhdyskunnan vuoksi
Hakijoita tullaan ohjaamaan tekemään parempia hakemuksia luomalla portaali ja tehostamalla ELY-keskuksen asiakaspalvelun valmiuksia tukea hakijoita. Merimetsotyöryhmältä raportti Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Merimetso on viime vuosina levittäytynyt ja runsastunut voimakkaasti Suomen rannikkoalueilla. 10 Suomen Kalastuslehti 4 • 2016 Y mpäristöministeri Kimmo Tiilikainen asetti marraskuussa 2015 työryhmän, jonka tehtävänä oli antaa ehdotuksia merimetsojen aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi kestävällä tavalla. Lintudirektiivin sallimissa rajoissa on kuitenkin vaikea muuttaa lainsäädäntöä joustavampaan suuntaan. Työryhmän tehtävänasettelun mukaisesti ratkaisuja pyrittiin kehittämään nykyisen lainsäädännön puitteissa, joskin myös lainsäädännön muutostarpeista keskusteltiin. Vuonna 2015 pesivien parien lukumäärä oli noin 24 000 yksilöä ja lajin kokonaismääräksi arvioitiin yli 120 000 yksilöä. (Kuvat Tapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto). Hakijoiden todistustaakkaa kevennetään tuomalla tutkimustietoa paremmin mukaan yksittäisen luvan perusteisiin. 2016. 4. Muualla joustavampi käytäntö Ottaen huomioon muiden Itämeren maiden kokemukset ja käytännöt, työryhmä päätyi näkemykseen, että poikkeuslupakäytäntöä on ohjattava. Työryhmässä oli mukana viranomaisten, tutkimuslaitosten ja järjestöjen edustajia. Ympäristöministeriö tulee uudistamaan ohjekirjettään ja sisällyttämään siihen yksityiskohtaisempaa ohjausta poikkeuslupien myöntämiseen erilaisiin toimenpiteisiin. Työryhmän raportti luovutettiin ministeri Tiilikaiselle 6
Työryhmä kokoontui 12 kertaa ja kuuli 16 asiantuntijaa ja paikallista toimijaa, jotka kertoivat kasvavan merimetsokannan vaikutuksista muun muassa kalakantoihin, kalastukseen, vedenlaatuun, kasvistoon ja asutukseen. Kansallisessa lainsäädännössä merimetso on luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettu. Ryhmiä tulee perustaa kaikkien niiden rannikon ELY-keskusten alle, missä merimetsoja ja niihin liittyviä konflikteja esiintyy. Tällä tavalla toivotaan, että vältettäisiin turhia oikeudenkäyntejä poikkeuslupapäätöksistä. Ongelmaksi on koettu, että poikkeuslupia merimetsojen hätistämiselle pois pesimäluodoilta tai kalastajille tärkeiltä alueilta on ollut vaikea saada. Näin edistetään puolueetonta ja ajantasaista viestintää merimetsotilanteesta. Poikkeuslupapäätökset ovat kaatuneet valituksiin hallinto-oikeuksissa, joissa on vaadittu vahvaa näyttöä poikkeusluvan perusteista yksittäistapauksessa. Yhteistyöryhmien tulokset on tarkoitus lisätä merimetsoportaaliin. Työryhmän kuulemien asiantuntijoiden mukaan poikkeuslupakäytäntö ei tosiasiassa ole niin tiukka, kuin miltä uutisvirtaa seuraamalla voi näyttää. Lintudirektiivi velvoittaa Merimetson koetaan aiheuttavan ongelmia erityisesti vapaa-ajan asutuksen ja ammattikalastajien piirissä. Ympäristöministeriö teki lisäksi selvityksen muiden Itämeren maiden käytännöistä merimetsoon liittyvissä poikkeusluvissa.. Portaali tarjoaa vastapainon tiedotusvälineiden joskus sattumanvaraiseen ja herkästi kielteisiin uutisiin painottuvaan tiedon levittämiseen. Direktiivi sallii kuitenkin poikkeuksia suojeluvaatimuksista, jos tämä on kansanterveyden turvaamiseksi, kalavesille tai vesistölle aiheutuvan vakavan haitan ehkäisemiseksi tai kasviston tai eläimistön suojelemiseksi tarpeellista eikä muita vaihtoehtoja ole tarjolla. Merimetson tappaminen tai sen pesän tai munien vahingoittaminen tai lintujen häiritseminen erityisesti niiden pesimäpaikalla on kielletty. Ongelmat olivat näkyvästi esillä tiedotusvälineissä kesällä 2015 ja asiaan on pyritty vaikuttamaan myös Brysselin kautta. 11 Suomen Kalastuslehti 4 • 2016 Alueellisia yhteistyöryhmiä perustetaan Keskeinen ja kiireellinen toimenpide on työryhmän näkemyksen mukaan luoda rannikolle yhteistyöryhmät, joissa merimetsoista keskustellaan ja luodaan yhteisymmärrys tarvittavista toimenpiteistä. Merimetso luokitellaan EU:ssa luonnonvaraisesti esiintyväksi linnuksi, jota on suojeltava lintudirektiivin mukaisesti. Merimetsoa ei voida kansallisesti säätää metsästettäväksi lajiksi, tämä vaatisi direktiivin muutoksen. Ryhmän vetovastuu on ELY-keskuksilla
Ennätyskalalautakunnan 2000-luvun SE-listalla on nyt 79 kalalajia ja kuusi rapulajia. 12 Suomen Kalastuslehti 4 • 2016 E nnätyskalalautakunnan hyväksymiä uusia ennätyskaloja ovat mustatäplätokko 0,242 kg, säyne 4,13 kg, turpa 3,31 kg ja vimpa 0,764 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeisRantanuoliainen ui ennätyslistalle Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto Ennätyskalalautakunta hyväksyi viimeisen vuoden aikana 10 uutta ennätystä. Kokonaan uusi kalalaji listalla on rantanuoliainen. ta mustatokko 11,7 cm, rantanuoliainen 10,0 cm, sardelli 16,5 cm, valkoevätörö 13,7 cm ja viisipiikki 5,8 cm. Suomen ennätys rantanuoliainen 10,0 cm kuvattuna Kotkan Maretariumin akvaariossa. Suurin kala on 4,13 kg säyne. Sari Saukkonen/ Maretarium. Liejutaskuravun uudeksi ennätykseksi kirjattiin 2,59 cm
Hyvän kalapaikan salaisuus lienevät lähistöllä sijaitsevat kirjolohien kasvatusaltaat. 13 Suomen Kalastuslehti 4 • 2016 Rantanuoliainen on harvinainen laji Listalle uutena lajina saatu rantanuoliainen on Suomessa kaakkoinen harvinaisuus. Markun särkipalalla syötittämään jigiin iskeneen 4,13 kilon säyneen lisäksi hänen kaverinsa sai samalla reissulla 3,9 kiloisen säyneen. Ennätyskalojen ilmoituslomake ja täyttöohjeet netissä osoitteesta: www.ahven.net/ennatyskalat. Viisipiikki 5,8 cm Janne Lampinen Aleksi Liimula ja turpa 3,31 kg Aleksi Liimula Markku Lampela ja säyne 4,13 kg Markku Lampela. Rantanuoliaisen onnistui onkimaan matopalan ja pienen koukun yhdistelmällä nastolalainen Juha Kuosa . Fongausta harrastava Janne Lampinen oli käynyt Lohjan viisipiikkilammella ja onnistui nappaamaan kärpäsentoukalla viritettyyn onkeen 58 millisen yksilön. Ennätys parani yhden millin verran. Ennätyskalat löytyvät seuraavalta aukeamalta. Kerrankin kunnolla turpaan Kun porilainen Aleksi Liimula lähti toukokuussa joelle ongelle hän ei osannut kuvitellakaan millainen kalastuspäivästä tulisi. Suurten säyneiden apajilla Markku Lampelalla on kalakaverinsa kanssa hyvä säyneen kalastuspaikka Kemijoella. Pieni ja piileskelevä pohjakala ei jää kalastajien pyydyksiin ja on siksi huonosti tunnettu. Lajin maailmanlaajuisen levinneisyysalueen reuna ulottuu niukasti Suomen kaakkoisosaan. Lautakunta kerää tietoja lajeista SE-kalojen lisäksi lautakunta kerää tietoja kaikista isoista kaloista ja ravuista. Aivan tavallisella onkireissulla mato-onkeen tarttui jykevä 3,31 kilon painoinen ennätysturpa. Markun mukaan alueella on myös suuria ahvenia ja verkoilla tulee kirjolohia. Millipeliä lohjalaisella lammikolla Viisipiikkien kohdalla alkaa olla tapana että vuosittain ennätyskalalautakunnan kokouksessa saadaan käsiteltäväksi uusi ennätys
Vesa Karttunen/Kalatalouden Keskusliitto. 16 Suomen Kalastuslehti 4 • 2016 Y leiskalastusoikeuksien varassa jokainen voi harjoittaa ongintaa, pilkintää ja viehekalastusta yhdellä vavalla. tamista. Siten esimerkiksi opastetun kalastusretken vetäjä tarvitsee toiminnalleen luvan. Yleiskalastusoikeudet eivät kuitenkaan oikeuta järjestetyn toiminnan harjoitKalastusoppaan alueellinen toimilupa Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Kalastusopas voi tehdä sopimuksen kalastusretkien järjestämisestä vesialueen omistajan kanssa tai saada luvan ELY-keskukselta. Kalastusoppaan on mahdollista saada lupa toimia vesialueella joko kalaveden omistajalta tai Vesialueen omistajan kanssa kalastusopas voi neuvotella juuri omalle toiminnalleen sopivan luvan. Kalastuslain uudistuessa vuoden 2016 alusta säännös alueellisesta luvasta kalastusopastoimintaan jäi ennalleen
ELY-keskus voi myöntää toiminta-alueelleen tai sen osalle alueellisen luvan kalastusopastoimintaan. Alueellinen lupa pirstaleisille vesialueille Alueellinen lupa kalastusopastoimintaan on hyvä vaihtoehto erityisesti alueilla, joissa vesialueiden omistus on pirstaleista eikä omistajien kanssa sopiminen ole käytännössä mahdollista heidän suuren lukumäärän vuoksi. 17 Suomen Kalastuslehti 4 • 2016 vaihtoehtoisesti ELY-keskukselta. Lupa haetaan ELY-keskukselle osoitetulla kirjallisella hakemuksella. Kalastusmatkailuyrittäjä maksaa luvastaan vuosittain 100 euron suuruisen kalastonhoitomaksun. Lupa myönnetään korkeintaan viidelle vuodelle kerrallaan. Omistajan kanssa neuvoteltavat ehdot voivat koskea esimerkiksi käytettävien kalastusvälineiden laatua tai ryhmien kokoa. Ryhmä voi harjoittaa onkimista, pilkkimistä tai viehekalastusta. Alueellisen kalastusopasluvan nojalla ryhmän koko on rajoitettu korkeintaan kuuteen henkilöön. Kalastusoppaan kannattaa edelleen sopia kalastusoikeudesta omistajan kanssa, jos haluaa neuvotella toisenlaisia ehtoja, kuin alueelliseen lupaan on lain mukaan mahdollista saada. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net. ELY-keskus voi peruuttaa luvan, jos luvanhaltija olennaisesti rikkoo asetettuja ehtoja eikä huomautuksesta ja varoituksesta huolimatta lopeta ehtojen rikkomista. Vaihtoehto omistajan luvalle ELY-keskuksen myöntämä alueellinen lupa on vaihtoehtona kalaveden omistajan kanssa tehtävälle sopimukselle. Lisäksi asiakkailla on oltava tarvittaessa kalastonhoitomaksu suoritettuna. Tilaa kestona! 44 € KALASTUSOPPAILLE MYÖNNETTYT ALUEELLISET LUVAT ELY-KESKUKSITTAIN VUONNA 2015 Kaakkois-Suomi 15 Uusimaa 37 Varsinais-Suomi 42 Pohjanmaa 8 Häme 2 Päijät-Häme 2 Pirkanmaa 2 Keski-Suomi 4 Etelä-Savo 10 Pohjois-Savo 2 Pohjois-Karjala 1 Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä 125 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Säännös siirrettiin muuttumattomana uuden lain 18 §:ksi. Kalastuslain uudistuessa vuoden 2016 alusta säännös alueellisesta luvasta kalastusopastoimintaan jäi ennalleen. Lisäksi ELY-keskus voi asettaa lupaan alueellisia kalastusrajoituksia tai päiväkohtaisia saaliskiintiöitä, jos kalataloudelliset näkökohdat tai alueen kalakantojen tila sitä edellyttävät
Sanaan sisältyy kaksi myönteistä elementtiä: matkailu ja kalastus. 18 Suomen Kalastuslehti 4 • 2016 S ana kalastusmatkailu herättää myönteisiä tuntemuksia ihmisissä. Kalastus on antoisa harrastus ja tarjoaa tuotteistettuja kalastuselämyksiä asiakkaille ja monipuolisen liiketoimintaperustan yrittämiselle. Malin Lönnroth/Kalatalouden Keskusliitto. Kalastusmatkailulle on Suomessa kasvavaa tilausta ja hienot mahdollisuudet. Oppaana Niko Lehtola. Hauki on kalastusoppaan kannalta saalisvarma kalalaji, jota löytyy lähes kaikkialta Suomesta. Matkailu on mukavaa ja avartavaa ja antaa uusia eläSininen biotalous ja kalastusmatkailu Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Kalastus on mukavaa ja tarjoaa ihmisten janoamia elämyksiä. myksiä. Harrastuksen lisäksi kalastus voi olla merkittävää liiketoimintaa
Hauen suhteen voidaan Suomessa tarjota ulkomaalaisille asiakkaille suhteellisen hyvää saalisvarmuutta. Saadakseen yhden hauen uistelemalla joutuu vetämään vaappua keskimäärin 1,35 kilometriä. ”Yli 10-kiloisiksi kasvavat hauki ja kuha ovat erittäin potentiaalisia kalastusmatkailukaloja.”. Pääosa kalastusmatkailuyrityksistä toimi sisävesillä. 112 ss. Yhteensä Suomen kalastusmatkailuyrityksillä oli vuosittain noin 210 000 asiakasta. Yli 10-kiloisiksi kasvavat hauki ja kuha ovat erittäin potentiaalisia kalastusmatkailukaloja, näistä hauki on aivan erityisasemassa. Suomalaiset perushauet ovat villiä luonnonkantaa eivätkä mitään istutettuja pullakaloja, tämä on hyvä valtti myytäessä hauenkalastustuotteita ulkomaille. Tutkimuksessa selvitettiin kalastusmatkailuyritysten todellista määrää, asiakaskuntaa, liiketoiminnan laajuutta ja muotoa sekä yrittäjien näkemyksiä alan tulevaisuudesta. Kalastusmatkailuasiakkaita kävi yrityksissä keskimäärin vajaat 200 vuodessa. Suomen Kalastuslehti 2: 14 – 15. Tuhannen ja yhden hauen tarinoita. 2009. Yleensäkin jos ajatellaan todennäköisyyttä saada Suomen vesistöistä yli yhden kilon kala siimapyydystysvälineillä toistuvasti ja säännöllisesti kalaretken aikana kaikkina vuodenaikoina, on hauki vesistöjemme varmin saaliskala. 19 Suomen Kalastuslehti 4 • 2016 Alalla yli 500 henkilötyövuotta Suomessa lasketaan olevan noin 1 100 kalastusmatkailuyritystä. Haukea esiintyy Suomessa lähes kaikissa vesistöissä, niin merialueella kuin järvialueellakin. Myllylä, M. Arvion ulkopuolelle on ilmeisesti kuitenkin jäänyt yrityksiä, joissa kalastusmatkailu merkitsee vain pientä osaa toiminnasta. Noin puolelle käynnin päämotiivi oli kalastaminen. Kalastusmatkailuelinkeinon tunnuslukuja. Vetokilometriä kohden haukea tulee uistelemalla keskimäärin 0,74 kappaletta. 2013. Valkolihaisilla kaloilla paras saalisvarmuus Suomen puhtaissa vesissä elää suurikokoisiksi kasvavia luonnonvaraisia villejä valkolihaisia kaloja, jotka kiinnostavat ulkomaalaisia kalastajia. Haukea löytyy kaikkialta ja vieläpä hyvän kokoista, useamman kilon kokoista kalaa kaikkina vuodenaikoina. Muita lähtömaita olivat Keski-Euroopan maat, Ruotsi ja Viro. Suomen Kalastuslehti 2: 12 – 13. Kalatalouspalvelu Kapa Oy 2007. 2007. Asiakkaista vajaa neljännes oli ulkomaalaisia. Kalastusmatkailuala työllistää noin 510 henkilötyövuotta ja sen vuosiliikevaihto on 18,6 miljoonaa euroa. Lisää aiheesta: www.fishinginfinland.fi Kolari, I. Vuosina 2000 – 2005 uistelemalla pyydetyn 1 034 haukiyksilön saalistilaston mukaisesti hauki ottaa vaappuun keskimäärin joka 21 minuutti. Kalastusmatkailuasiakkaita saapui yleisimmin Venäjältä ja Saksasta. Tästä laajapohjaisesta sivustosta löytyy tietoja Suomen tarjoamista kalastuselämyksistä 10 eri kielellä (suomi, ruotsi, englanti, saksa, venäjä, kiina, puola, ranska, italia, espanja). Kalastusmatkailulle uudet nettisivut. Kalastusmatkailusta puhuttaessa puhutaan aina saalisvarmuudesta. Milloin, miksi, missä ja mihin hauki nappaa. Toivonen, A-L. Kalastusmatkailua 10 eri kielellä Suomalaista kalastusmatkailua viedään ulkomaisille asiakkaille internet-portaalin www.fishinginfinland.fi avulla. Yrityksillä yli 200 000 asiakasta Ulkomaalaisilta tuleva osuus kalastusmatkailun liikevaihdosta on noin neljännes
Kalatalouden Keskusliitto. Ei kuitenkaan Lomamökkien kalastuspalvelut Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Kalastusmatkailu on muutakin kuin kalastusoppaiden vetämää yritystoimintaa. Kalastusta harjoittavat matkailijat tykkäävät asua vuokrattavissa mökeissä. 20 Suomen Kalastuslehti 4 • 2016 R ahaa kalastusmatkailussa liikkuu vuositasolla paljon ja suuri osa siitä käytetään majoitukseen. missä tahansa murjuissa, vaan halutuimpia ovat korkealaatuiset täysillä mukavuuksilla varustetut mökit. Tänä päivänä matkailijat vaativat vuokramökeiltään aikaisempaa enemmän. Kalastuksen harrastajat ja perheet matkustavat ja samalla myös kalastavat lomallaan. Rankan kalastuspäivän jälkeen matkailija haluaa usein rentoutua korkeatasoisessa vuokramökissä
Lomarenkaan markkinaosuus on 20 – 30 % ja liikevaihto reilut 20 miljoonaa euroa vuodessa. Hauki, ahven, kuha, särki ovat mökkikalastajan toivottuja saaliita. Lomarenkaalla 4 000 luokiteltua mökkiä Suomen suurin mökkivuokraaja Lomarengas on kertonut hieman mökkivuokrauksen taustoista ja niin sanottujen kalamökkien vuokrauksesta. • Mökkivuokraan sisältyy soutuvene varusteineen: pelastusliivit, ankkuri, äyskäri, kiinnitysköysi. Tähän ei pitäisi olla mitään teknisiä ongelmia. Kalastusmuodoista tavallinen mato-onki kesällä ja talvella pilkkiminen ovat suosituimmat kalastusvälineet. Markkinointipäällikkö Pekka Huttunen kertoi Kalaviikko 2016 kalastusmatkailuseminaarissa Helsingissä, että Lomarengas Oy on suurin Suomessa toimiva mökkivälitysyritys ja sillä on listoillaan noin 4 000 luokiteltua vuokramökkiä noin 2 000 omistajalta. Minimivaatimukset ovat: • Kalastuslupa on ostettavissa mökkivarauksen yhteydessä tai se kuuluu hintaan. • Mökissä on pakastin. Ympäri vuoden vuokrattavien Lomarenkaan kohteiden keskimääräinen myynti on noin 12 – 14 viikkoa/vuosi. Särki ja sen sukuiset kalat ovat haluttuja, kaikki saaliiksi saadut kalalajit käytetään ruoiksi. Venäläiset asiakkaat ovat innokkaita ja osaavia onkijoita. 21 Suomen Kalastuslehti 4 • 2016 Monet vesienomistajat tarjoavat vesistöjen äärillä olevia mökkejään myös kalastajien käyttöön. Kalastuksella kausi jatkuu varmasti sekä kevät että syksypuolelle, jotka muuten ovat mökkivuokrauksessa hiljaisempia aikoja, mutta kalastuksellisesti erinomaisia vuodenaikoja. Kalastusluvan myyntioikeus välittäjille Vuokramökkien kalastavien asiakkaiden kalastusluvan on saatava vaivattomaksi. Mökkivuokrausliiketoiminnassa liikutaan Suomessa yli 100 miljoonan euron vuosivolyymeissä. Kalamökkistatuksen kriteerit Lomarenkaan välityksessä oleva mökki voi saada kalastukseen sopiva statuksen. Valkolihaiset kalat kiinnostavat Kalamökkien asiakkaat eivät hae välttämättä punalihaisia kaloja vaan aivan tavalliset suomalaiset valkolihaiset kalalajit kiinnostavat heitä. Samalla kertaa kun asiakas maksaa mökkivuokran hän maksaa myös kalastonhoitomaksun. Nyt kannattaa valtiovallan järjestää valtion kalastonhoitomaksun maksumahdollisuus myös suurimpien mökkivälittäjien kautta. Venäläiset kalastusasiakkaat ja kalastusta harrastavat perheet haluavat asua luxusluokan vuokramökissä Suomen lomamatkansa aikana. Erityisesti venäläisten kalastusasiakkaiden maksuprosenttia saadaan tällä tavoin nostettua nykyisestä. Lomarenkaan arvioiden mukaan mökin käyttöaste nousee ainakin 10 – 15 %, jos on tarjolla kalastukselliset minimivaatimukset täyttävä kalamökki. Venäläiset käyttävät mieluusti myös kalastusoppaiden palveluita. • Laminoitu kartta kalastusalueesta (johon ottipaikat on merkitty) annetaan asiakkaalle. Kesäasuttavilla mökeillä myynti on keskimäärin 7 – 9 viikkoa/vuosi. • Pihapiiristä löytyy kalan perkuupaikka sekä savustusja grillauspaikka. Virvelillä heitto rannalta ja veneestä ja soutu-uistelu ovat suosittuja perhekalastusmuotoja. ”...mökin käyttöaste nousee ainakin 10 – 15 %, jos on tarjolla kalastukselliset minimivaatimukset täyttävä kalamökki.”. Jopa pasurin uimarakotkin paistetaan pannulla ja syödään suurella mielihalulla. Venäläiset ovat Suomen kalastusmatkailun suurin ja tärkein asiakasryhmä
Teos on tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalastusaluetoiminnassa, kalastuksenvalvonnassa ja muille kalatalouden parissa toimiville. 22 Suomen Kalastuslehti 4 • 2016 Laki ja sen valvonta Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 15 € Kalastussäädöksiä 2016 Odotettu uutuuspainos keskeisistä kalataloutta käsittelevistä säädöksistä. 7 € Kalastuksenvalvontalomake Uuden kalastuslain ja kalastusasetuksen mukainen kalastuksenvalvontalomake. Uuden kalastuslain ja kalastusasetuksen lisäksi teokseen on koottu kalataloudessa tärkeitä säädöksiä kuten yhteisaluelaki, hallintolaki sekä otteita vesilaista, kielilaista ja rikoslaista. Koko A4, 25 kpl 3-osaista lomaketta kussakin vihossa.
Kaikkiaan 428 sivua. Suomen kalabibliografia osa II sisältää vuosina 1918 – 1940 ilmestyneet kala-aiheiset kirjat, pienpainatteet ja lehtiartikkelit. Sisältää myös lisäyksiä ensimmäiseen osaan. 12 € Suomen kalojen tunnistusopas Uudistetussa Suomen kalojen tunnistusoppaassa esitellään Suomessa vakinaisesti esiintyvät kalalajit tunnistusta helpottavien upeiden värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera. 23 Suomen Kalastuslehti 4 • 2016 Tuhtia kalakirjallisuutta Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. 60 sivua.. Kirjoittajat: Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 39 € Suomen kalabibliografia, Osa II, vuodet 1918 – 1940 Kalabibliografia osa II on suoraa jatkoa ensimmäiselle vuonna 2012 ilmestyneelle teokselle Suomen kalabibliografia osa I
24 Suomen Kalastuslehti 4 • 2016 K alastusoikeus kuuluu pääsäännön mukaan vesialueen omistajalle. Täyttä selvyyttä meillä lähinnä Tornionjoen lohenkalastusta koskevaan kiistaan ei ole vieläkään saatu. Tästä huolimatta Satojen vuosien lohikiista Juha Joona Lapin yliopisto Valtion lohiregaalista on kiistelty satoja vuosia. Kiistan polut kuljettavat ajassa taakse aina keskiajalle saakka. Tapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto. Tämä oli lähtökohta jo maakuntalakien aikana ja sama koskee myös nykyistä kalastuslainsäädäntöä. Vai onko sittenkin. valtion puolesta on vanhastaan lähdetty siitä, että Pohjanlanteen laskevissa suurissa virroissa oikeus lohen ja meritaimenen pyyntiin kuuluu valtiolle myös yksityisellä vesialueella. Kymijoella lohen kalastusoikeus kuuluu vesialueen omistajalle toisin kuin Tornionjoella
Vaikka erityisesti Kustaa Vaasa pyrki 1500-luvulla lisäämään kruunun tuloja ja tämä koski myös kalastusta, näitä vaatimuksia ei vielä tässä vaiheessa perusteltu lohiregaalilla. Tornionjoella lohenkalastus kuului talonpojille aina vuoteen 1786, jolloin se vuokrattiin kruunun kuluun. Sama koskee myös Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan ja hänen poikiensa hallitusaikaa. Tätä ennen sillä oli ollut huomattava merkitys oikeuskäsityksiin muun muassa lakikommentaarien kautta. Kysymyksessä on kuningas Juhana III:lle vuonna 1587 toimitettu asiakirja, jonka mukaan Tukholman Helgeandsholmassa olisi vuonna 1282 pidetty valtiopäivät, jolloin olisi päätetty, että ne Norlannin ja Suomen virrat, joissa pääkalana on muun muassa lohi, tulee kuulua kruunulle. Kruunun oikeutta lohenkalastukseen perusteltiin Helgeandsholman päätöksellä sekä vuonna 1655 annetulla valtiopäivien päätöksellä, joka ei kuitenkaan koskenut tätä asiaa vaan reduktiota eli lähinnä aatelisille läänitetyn omaisuuden palauttamista kruunulle. joona@ulapland.fi ”Valtion erityistä lohenkalastusoikeutta on perusteltu niin kutsutulla Helgeandsholman päätöksellä.”. Vuonna 1967 annetussa päätöksessä enemmistö sen sijaan katsoi, että Pohjalanden ja Pellon välisellä alueella lohiregaali on voimassa olevaa oikeutta. Vuonna 1951 annettu päätös koski Pellon pohjoispuolista vesialuetta. Valtion erityistä lohenkalastusoikeutta on perusteltu niin kutsutulla Helgeandsholman päätöksellä. Artikkeli perustuu Lapin yliopiston tutkijan OTL, VT Juha Joonan tutkimukseen ’Valtion lohiregaali – Tutkimus valtion erityisestä oikeudesta lohen ja meritaimenen kalastukseen Pohjanlahteen laskevissa suurissa virroissa” Tutkimuksessa selvitetään lohiregaalin taustaan ja sen oikeudellista perustaa eli sitä miten tämän oikeuden katsotaan syntyneen ja miten se on eri aikoina ymmärretty. Styffen tutkimus tuli kuitenkin julkisuuteen vasta 1860-luvulla. Ajallisesti tutkimus lähtee liikkeelle keskiajan lopulta ja päättyy 1900-luvulla annettuihin oikeustapauksiin. 25 Suomen Kalastuslehti 4 • 2016 Lainvalmistelusta tai oikeuskäytännöstä ei käy kuitenkaan selville mihin tämä valtion erityinen kalastusoikeus varsinaisesti perustuu. Ruotsissa kahdenlaisia oikeuspäätöksiä Nykyään lohiregaalilla on Suomessa merkitystä erityisesti Tornion-Muonionjoen vesistöalueella. Ruotsin korkein oikeus on antanut 1900-luvulla kaksi päätöstä, jotka koskevat Tornionjoen lohiregaalia. Valtion lohiregaalin historia Valtion lohiregaalia ei kuitenkaan ollut vielä keskiajalla. Sen jälkeen kun päätös on todettu väärennöksesi, siihen ei ole enää oikeuskäytännössä juurikaan vedottu. Kysymys olisi siis siitä, että alkujaan paikallisille väestölle kuulunut oikeus olisi siirtynyt valtiolle ilman oikeudellisesti hyväksyttävää perustetta. Tutkimusta voi tilata sähköpostitse osoitteesta juha. Jo siinä vaiheessa kun tämä päätös tuotiin julkisuuteen, sitä epäiltiin väärennykseksi. Ruotsissa on myös katsottu, että lohenkalastusoikeus olisi siirtynyt hallinnollisten viranomaisten päätöksillä vähitellen kruunulle, ilman että talonpojat olisivat kyenneet estämään tällaista kehitystä. Oikeus katsoi, että valtiolla ei ole lohiregaalia tällä alueella. Alemmat oikeusasteet ja KKO:n vähemmistö sen sijaan katsoivat, että lohenkalastusoikeus kuuluu vesialueen omistajalle. Vuonna 1864 ruotsalainen oikeushistorioitsija Carl Styffe kykeni osoittamaan, että kysymyksessä oli myöhemmin valmistettu asiakirja. Vuodelta 1983 olevassa KKO:n päätöksessä taas todetaan, että lohenkalastusoikeus kuuluu ”vanhastaan” valtiolle. Vuoden 1982 kalastuslakia valmistelleen komitean mietinnössä todetaan, että valtion yksityiset kalastukset perustuvat kalastusregaaliin, joka ”juontaa juurensa jo keskiajalta”
Ruotsin puolella ei enää kukaan wastustane wuokraamista. Suomen ja Ruotsin rajalla virtaavan Tornionjoen lohi ja sen pyynti puhuttaa edelleen joka vuosi. Tornionjoki oli vuonna 1892 yksi ruunun lohenkalastuspaikoista. Tornionjoen kalastuspaikoista kirjoitettiin vuonna 1892 seuraavasti: Wiime huhtikuun 29 p:nä annetulla päätöksellä owat kaikki sanotun lohenkalastuksen suomalaiset wuokraajat entisen wuokra-ajan loputtua häädetyt; ne wuokraajat kuitenkin, jotka jäljestäpäin owat tehneet kontrahdin, nauttivat wuokraoikeutta niiden määräysten mukaan, jotka ruunun ja heidän wälillään tehty uusi kontrahti sisältää. Kalastusmatkailusta ei toista sataa vuotta sitten Suomen Kalastuslehdessä kirjoitettu. Suomen puolella ei nimittäin Ruunun lohenkalastuspaikat osa entisistä wuokraajista ole suostunut uudestaan wuokraamaan mainittuja kalastuspaikkoja, katsoen kalastusta omakseen. 26 Suomen Kalastuslehti 4 • 2016 Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto L ohi on aina kiinnostanut ja nostattanut tunteita. Tämän päivän kalastusmatkailua sivuavia asioita pohdittiin kuitenkin jo 1800-luvun lopulla.. Kuluwan toukokuun 18 p:nä tarjotaan julkisista Oulussa ja Torniossa yhtä aikaa pidettäwissä huutokaupoissa wuokraoikeus 14 p:ään maaliskuuta 1893 kaikkiin niille tiloille kuuluviin osiin Tornion joen lohenkalastuksesta, joiden omistajilla 13 p:nä syyskuuta (16 p:nä elokuuta) 1791 annetun armollisen kirjeen nojalla on oikeus harjoitta lohenkalastusta Tornion joesta, mutta joiden omistajat eiwät ole suostuneet tekemään ruunun kanssa uutta kontrahtia kalastuksen harjoittamisesta
Siihen aikaan vuokraa ei maksettu euroina vaan lohina. Ruunun lohenkalastuspaikat vuokrattiin eniten tarjoaville. Papinkarin lohenkalastuspaikka maksoi kauppiaan leski Reeta Liisa Häggqwistille 426 markkaa. Muutamista ruunun lohenkalastuspaikoista maksettiin vuonna 1892 jopa neljä kertaa enemmän kuin edellisellä vuokrausajanjaksolla. Arvidsson Helsingistä. Porilainen Herra Juselius maksoi Kalajoen lohenkalastuksesta vuokrana 150 kiloa suolattua lohta vuodessa. Lohen pyynti on täytynyt ollut tärkeää ja haluttua – ja mitä ilmeisimmin myös tuottoisaa. Kirkkoväärti Johan Pirilä tarjosi vuonna 1892 Siikajoen lohenkalastuksesta seuraavaksi kuudeksi vuodeksi 51 leiwikkään 10 naulan suolatun lohen vuosittaisen vuokran. Kuva kolmen kymmenen naulan järvilohesta oli historian toinen Suomen Kalastuslehdessä julkaistu valokuva vuonna 1893. Nimittäin lohen pyyntioikeuksista tehdyt tarjoukset olivat kovassa nousussa. 27 Suomen Kalastuslehti 4 • 2016 Vuokra maksettiin lohina Tornionjoen lisäksi ruunun omistamia lohenkalastusoikeuksia vuokrattiin Siikajoella ja Kalajoella. Jokialueiden lisäksi vuokrattiin erillisiä lohenkalastuspaikkoja, näitä olivat muun muassa Simon pitäjän Ykskuusen lohenkalastuspaikka ja Iin pitäjän Rutinkalla. Yksi poikkeus maksutavoistakin löytyi. Kuvaajana toimi Valopaino G. KALATALOUSNEUVONTAA 125 VUOTTA
Maan noustessa seuraavien tuhansien vuosien kuluessa muodostuivat vesistöt ja niiden mukana myös erilliset jokirapukannat. Ravut asuttivat aluksi ison Ancylus-järven, joka ulottui jääkauden jälSuomen jokiravuilla kapea perimä Jenny Makkonen, Harri Kokko ja Japo Jussila Itä-Suomen yliopisto Jokiravut seurasivat vetäytyvää jäätä Suomeen jääkauden jälkeen 10 000 vuotta sitten. Seuraavien tuhansien vuosien kuluessa syntyivät Suomen vesiin sopeutuneet jokirapukannat, joiden perimä on yllättävän kapea. 28 Suomen Kalastuslehti 4 • 2016 J okiravut seurasivat vetäytyvää jääpintaa matkallaan Suomeen viimeisen jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten. Japo Jussila. keen nykyisen Suomen ja Ruotsin alueelle. Suomalaisilla jokiraSaksien muoto, kuoren väri ja ruumiinosien mittojen suhteet kertovat jokiravun alkuperästä
Nopeasti katsottuna ne näyttävät jopa eri lajeilta, niin suuria ovat erot värityksessä ja ruumiinjäsenten suhteissa. Tässä niistä muutama: 1. Tähän voi olla useita käytännön syitä ja selityksiä. Geneettinen läheisyys virolaisiin ja ruotsalaisiin jokirapukantoihin selittyy osin jo pelkästään jokirapujen jääkauden jälkeisen leviämisen perusteella, mutta yhtäläisyyksiä ovat lisänneet myös jokirapujen yli rajojen ulottuneet istutukset. Alkuperäinen, Suomeen jääkauden jälkeen hakeutunut jokirapukanta oli pieni ja siten sen geneettinen pohja oli kapea. Hankkeen aikana tutkittiin mitokondrioiden mukana emolinjassa periytyvän sytokromi 1 oksidaasi (CO1) -geenin monimuotoisuutta kaikkiaan 57 jokirapukannasta ympäri Suomea. Istutukset on Keltaisella jokiravun alkuperäinen levinneisyysalue ja punaisella tutkimuksessa mukana olleet jokirapukannat.. Runsaat jokirapuistutukset, erityisesti pieni istukasmäärä, on voinut kaventaa jokirapukantojen välistä vaihtelua. 29 Suomen Kalastuslehti 4 • 2016 TUTKITTUA vuilla oli sen jälkeen aikaa eriytyä alueellisesti erikoistuneiksi osakannoiksi, jotka pystyivät parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntämään erilaisten vesistöjen erityispiirteitä. Kokeneet ravustajat ja rapukauppiaat kykenevät erottamaan suomalaisia jokirapukantoja niiden ulkomuodon ja värityksen erityispiirteiden perusteella. Eurooppalaisten jokirapujen perinnöllistä monimuotoisuutta on tutkittu jo kahden vuosikymmenen ajan. Jokiravut todella näyttävät erilaisilta alkuperänsä perusteella ja erityisen selkeitä eroja havaitsee, kun vertailee suomalaisia, virolaisia ja saksalaisia jokirapuja. Geenin perusteella kaikki tutkitut jokirapukannat ovat yhtä suurta perhettä. Aiempien tutkimusten mukaan suomalaisilla jokirapukannoilla on läheinen geneettinen suhde ruotsalaisten ja virolaisten jokirapukantojen kanssa, joskin suomalaiset jokiravut ovat näissäkin tutkimuksissa olleet yleensä yhtenä suomalaisena ryhmänä. Suomen jokiravut yhtä suurta perhettä Teimme Itä-Suomen yliopistossa Nesslingin säätiön ja LIFE+ RapuKamu -hankkeen rahoittaman laajan suomalaisten jokirapukantojen perinnöllisen kartoituksen tarkoituksena löytää jokiravun suojelun kannalta erityisen merkittäviä osakantoja. Keräsimme myös tietoa jokirapukantojen hoidon tueksi, erityisesti istutuksiin nykyisin käytettävien, elinvoimaisten jokirapukantojen perimän osalta. 2. Tulosta voidaan osin selittää menetelmään liittyvillä seikoilla, mutta yhtä tärkeä viesti on kuitenkin se, että jokirapukantojemme perinnöllinen aines on kapea
Lappeenranta, Kalamarkkinat 27.–29.5. Kuopio, Kalaryssäys 17.–18.9. Jokirapujen perimä on kapea Suomalaisten jokirapukantojen perimä on selkeästi kapeampi kuin Keski-Euroopan harvalukuisissa jokirapukannoissa. Virolahti, Silakkamarkkinat 30.9.–2.10. Täpläravun mukana on Suomeen levinnyt uusi rapuruttoaalto, jonka aiheuttaa PsI-tyypin rapurutto. Lapua, Kalamarkkinat 9.–12.6. Kustavi, Lohimarkkinat 12.–14.8. Ii, Lohimarkkinat 2.7. Siikajoki, Kalamarkkinat 14.–15.5. Forssa, Kalamarkkinat 13.–15.5. Mikkeli, Kalamarkkinat 27.8. Imatra, Vuoksen kalamarkkinat 14.–15.5. Naantali, Venemessut 28.5. Jyväskylä, Ween Maan Wiljaa 17.–18.9. Täplärapu asuttaa nykyään suurinta osaa Etelä-Suomen järvistä, joita pidetään jokiravun alkuperäisenä levinneisyysalueena. Imatra, Vuoksen kalamarkkinat 17.–18.9. Heinola, Kalamarkkinat 19.–21.8. Hailuoto, Siikamarkkinat 8.–9.10. Lisää aiheesta: Makkonen J, Jussila J, Kokko H 2015: Mitochondrial cytochrome oxidase I gene analysis indicates a restricted genetic background in Finnish noble crayfish (Astacus astacus) stocks. Jyväskylä, Kalamarkkinat 21.–22.5. Rauma, Silakkamarkkinat 17.–18.9. Jokiravun perimään liittyvien tutkimusten tulokset auttavat ymmärtämään kuinka jokirapukantojen hoitoa on suunnattava tulevaisuudessa. 4. Tämän vuoksi alkuperäisiä kantoja ei ole välttämättä enää jäljellä. Pori, Silakkamarkkinat 4.9. Knowledge and Management of Aquatic Ecosystems 416: 21.. Taivassalo, Silakrysäys 2.–3.7. Simo, Nahkiaismarkkinat 24.9. Padasjoki, Ravustuksen SMkilpailut 13.–14.8. Turku, Silakkamarkkinat 22.–23.10. Riihimäki, Erämessut 18.6. Rapurutto on voinut tuhota perimän vaihtelua suomalaisissa jokiravuissa tuhotessaan suuren osan alkuperäisistä jokirapukannoista. Suomen Kalastuslehti 4 • 2016 30 30 TAPAHTUMIA 22.–24.4. Kesälahti, Muikkumarkkinat 17.7. Kotka, Kalamarkkinat 20.–23.10. Se on tappavampi kuin Astyypin rapurutto ja on voinut osaltaan edistää jokirapukantojen perimän kaventumista. Tampere, Kalaja erämarkkinat 2.–8.10. Lappeenranta, Kalamarkkinat 17.–18.9. Istutuksin on voitu tuoda tyhjiin vesiin perimää kaventavia istukkaita. Kemi, Kalamarkkinat 20.–22.5. Jokirapukantojen hoidon ja suojelun kannalta on oleellista, että voimme määrittää kullekin vesistöalueelle parhaiten sopivat jokirapukannat ja ne voidaan tunnistaa muidenkin kriteereiden kuin nykyisen esiintymisalueen perusteella. Valtakunnallinen kalastuspäivä 20.–21.5. Kokkola, Kalamarkkinat 17.–18.9. 3. Joensuu, Kalamarkkinat 8.–9.10. Muualla Suomessa jokirapukannat ovat istutettuja. Kauhajoki, Kalamarkkinat 2.–4.9. Kaskinen, Silakkamarkkinat 15.–16.10. Lumijoki, Ahvenmarkkinat 9.–11.9. Raahe, Siikamarkkinat Lisää tapahtumista: www.ahven.net usein tehty muutamasta tuottavasta jokirapukannasta, joka on myös voinut edistää perimän kaventumista. Tampere, Kalamarkkinat 7.5. Helsinki, Silakkamarkkinat 8.–9.10. Pohjoismaissa voidaan vielä toistaiseksi puhua ravustuksesta ja rapujuhlista, kun keskieurooppalaiset ystävämme pitävät esitelmiä muutaman jokiravun esiintymisestä jossain pienessä purossa. Joensuu, Kalamarkkinat 18.5. Vuonislahti, Muikkumarkkinat 25.9. Jokirapu on osa alkuperäistä suomalaista luontoa ja jo sellaisenaan erittäin arvokas luonnonvara. Rovaniemi, Lapin erämessut 14.5. Jokiravun perimän vaihtelun selvittäminen vaatii lisää perehtymistä. Ohtakari, Kalajuhlat 6.8. Kotka, Kalamarkkinat 21.–22.5. 5
Hän aloitti työnsä Fiskarförbundin toiminnanjohtajana 8. Hänellä on taloushallinnon ammattitutkinto ja hän toimii yrittäjänä. Akin perheeseen kuuluu vaimo, kuusi lasta sekä laikakoirat Patu ja Hiski. Aki on hoitanut tehtävää vuoden alusta osa-aikaisena toimien samanaikaisesti myös Kainuun Kalatalouskeskuksessa vastaavissa tehtävissä. Gabi Lindholm on saanut tunnustuksena työstään kalatalouden parissa Kalatalouden Keskusliiton myöntämän kalastusaluemitalin vuonna 2015 ja liiton hopeisen ansiomerkin vuonna 2012. huhtikuuta Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liiton toiminnanjohtajana. Vapaa-aikanaan Gabi harrastaa verkkokalastusta, kissoja, puutarhanhoitoja ja kirjallisuutta. Ennen tätä hän työskenteli ympäristömyrkkyjen ja ympäristönhoidon tutkijana Åbo Akademissa. Aki on koulutukseltaan iktyonomi. Hän on toiminut eri kalastusalueiden isännöitsijänä vuodesta 2001. Kaj on koulutukseltaan filosofian maisteri. tammikuuta 2001. maaliskuuta. Hän on työskennellyt aikaisemmin Kainuun ELY-keskuksessa (Kainuun Ympäristökeskus) tutkimusmestarin ja tarkastajan tehtävissä vuosina 1995 – 2010. Kainuun Kalatalouskeskukseen toiminnanjohtajaksi hän siirtyi vuonna 2010. KAJ MATTSSON TÄYTTI 50 VUOTTA Åbolands Fiskarförbundin toiminnanjohtaja Kaj Mattsson täytti 50 vuotta 27. AKI LAITILA UUDENMAAN TOIMINNANJOHTAJAKSI Aki Laitila on aloitti 1. Sosiaalisen, ulospäin suuntautuneen ja huumorintajuisen Kajen elämään kuuluvat perheen lisäksi läheisesti saaristo sen kaikissa muodoissa, lenkkeily, lukeminen ja yhdistyselämä.. Loviisan saaristossa asuva Gabi on koulutukseltaan iktyonomi. Toiminnanjohtajan tehtävien lisäksi Akilla riittää töitä myös kotona Sipoossa. Suomen Kalastuslehti 4 • 2016 31 HENKILÖUUTISIA GABI LINDHOLM TÄYTTI 50 VUOTTA Kalatalouden Keskusliiton johtokunnan jäsen Gabi Lindholm täytti 50 vuotta 20.4.2016. Tätä ennen hän työskenteli Nylands Fiskarförbundissa ja Loviisan Smoltissa
Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. 15 € Uutta!. Kirja on tarkoitettu kalastusalueen tai osakaskunnan valtuuttamalle kalastuksenvalvojalle. Se käsittelee kalastuksenvalvontaa koskevaa uutta lainsäädäntöä ja antaa samalla arvokkaita ohjeita kalastuksenvalvojan tehtävässään kohtaamiin haasteisiin. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Kalastuksenvalvojan opas Kalastuksenvalvojan opas on kalastuksenvalvojan käytännön käsikirja