Suomen KALASTUSLEHTI Perustettu 1892 • 124. vuosikerta 4 • 2017 Konfliktienhallinta Konfliktienhallinta Ennätyskalat Ennätyskalat Isojen emokalojen merkitys Isojen emokalojen merkitys Viestintä ja valvonta
(09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TOIMITUSKUNTA Raisa Kääriä, Tuomas Oikari, Jorma Leppänen, Outi Heikinheimo, Marko Paloniemi, Mika Laakkonen ja Sakari Kuikka TILAUKSET, OSOITTEEN MUUTOKSET JA PERUUTUKSET Heidi Moisio puh. 31.3. Kuva: Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. ILMESTYMINEN 2017 Nro Aineisto Ilmestyy 1 30.12. 6 11.8. 8.9. Irtonumero 5 euroa. 27.1. 3 3.3. Suomen Kalastuslehti 4 • 2017 2 ARTIKKELIT 10 Luontosuhdekonfliktien hallinta Mari Pohja-Mykrä 14 Isojen ennätyskalojen vuosi Tapio Gustafsson 18 Viestintä lisää valvonnan näkyvyyttä Malin Lönnroth 22 Menestyksekästä kalavedenhoitoa Ismo Kolari 26 Matkailu on ohittanut kalastuksen Malin Lönnroth 28 Isot emokalat tärkeitä kalakannoille Mikko Olin, Satu Estlander, Joni Tiainen, Hannu Lehtonen, Anssi Vainikka ja Jukka Ruuhijärvi PALSTAT 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyet 9 Lakiasiaa 30 Tapahtumia Merimetso on yksi viime vuosina luontosuhdekonflikteja aiheuttanut eläinlaji. 2 13.1. (09) 6844 5915 Vuosikerran 2017 (8 numeroa) tilaushinnat: määräaikainen 45 euroa ja kestotilaus 44 euroa. 10.2. 4 31.3. 7 22.9. Myynti Kalatalouden Keskusliitossa. krs 00700 Helsinki puh. 5 19.5. 28.4. (09) 6844 5914 fax (09) 6844 5959 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Markku Myllylä TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Vesa Karttunen ja Risto Vesa ILMOITUSMYYNTI puh. 1.12. VISUAALINEN ILME Emilia Heikkilä TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa 2017 4 • 2017 10 18 28 Suomen. SISÄLTÖ ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 20.10. 16.6. 8 3.11. Kalatalouskeskusten ja kalastajaliittojen toimihenkilöt toimivat lehden asiamiehinä
Välittömänä tavoitteena oli tukea kaupallisten kalastajien, muiden kalatalouden toimijoiden ja kalamarkkinatoimijoiden toimeentuloa. Suomen Kalastuslehti 4 • 2017 3 Saaristoasiain neuvottelukunta ja Maaja metsätalousministeriö organisoivat ja rahoittivat vuonna 2016 kalamarkkinatapahtumien kehittämisprojektin. Kalamarkkinatapahtumien ohjelmatarjonta koostuu muun muassa avajaisista, kalaa ja kalastusta koskevista tietoiskuista, ruokanäytöksistä, kalan käsittelynäytöksistä, kilpailuista, musiikkiesityksistä, tansseista ja souduista. Kalamarkkinatapahtumien järjestäjät arvioivat tapahtumissa (35 kappaletta) käyneen noin 550 000 asiakasta. Edellisen vastaavanlaisen projektin raportin saaristoasiain neuvottelukunta julkaisi vuonna 1992. Kalamarkkinatapahtumien tarjonta vaihtelee paikkakuntakohtaisesti. Lisäksi kalamarkkinatapahtumissa on hyvin kattavasti valmiin kalaruoan myyjiä, jotka myyvät esimerkiksi paistettuja muikkuja, lohta ja kalahampurilaisia. Projektin konsulttina toimi Kalatalouden Keskusliitto. Markkinatapahtumissa myydään muun muassa tuorekalaa, kalajalosteita, saaristolaisleipää, hunajaa, käsitöitä, makeisia ja vihanneksia. Kalamarkkinamyynnin osuus koko vuoden ansioista oli keskimäärin hieman yli 30 prosenttia. Projektin tarkoituksena oli vahvistaa kotimaisen kalatalouden myönteistä kuvaa ja kehittää matkailua. Kalastajien haastattelujen mukaan kaupalliset kalastajat myyvät vuoden aikana kalamarkkinatapahtumissa kalajalosteita keskimäärin 1 795 kiloa ja tuorekalaa 680 kiloa. Uusia kalamarkkinoita mahtuu vielä Suomeen, varsinkin kun niihin saadaan mukaan paikallista väriä. Kotimaisen kalan, kalatuotteiden ja kalastuksen ympärille voidaan rakentaa mielenkiintoisia tilaisuuksia, jotka kiinnostavat kuluttajia ja matkailijoita. Asiakkaat käyttivät tapahtumissa rahaa arviolta noin 22 euroa henkilö, ja yhteensä rahaa käytettiin noin 10 000 000 euroa (n=115). PÄÄKIRJOITUS Kalamarkkinoilta kotimaista kalaa ” ...yhteensä rahaa käytettiin noin 10 000 000 euroa.”. Tapahtumissa haastatellut asiakkaat toivoivat silakkaruokien ja tuoreen silakan tarjonnan lisäämistä, varsinkin rannikkoalueilla. Suomessa järjestetään vuosittain noin 50 kalamarkkinatapahtumaa, joissa käy noin puoli miljoona ihmistä
passiivirekisteriin. MMM 7.4.2017 Tehtyjen kiintiömuutosten on tarkoitus varmistaa ettei uusi kiintiöjärjestelmä rajoita tarpeettomasti silakan ja kilohailin pienimuotoista kalastusta. Simojokeen syksyllä 2016 nousseista emolohista noin kolmanneksen arvioidaan olevan M74emoja. Lisätietoja: www.trafi.fi/veneily/venerekisteri Simojoen M-74 emolohien osuus ja mädin tiamiinipitoisuus 1992 – 2017. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto ITÄMEREN LOHEN M74OIREYHTYMÄ VOIMISTUU Itämeren lohen M74-kuolleisuus tulee tänä keväänä kuoriutuvissa lohen poikasissa olemaan edellisvuotta suurempaa ennustaa Luonnonvarakeskus. Luke 3.4.2017 EIHÄN VENEESI KELLU PASSIIVIREKISTERISSÄ. Jatkossa kaupallinen kalastaja voi kalastaa rysällä 20 tonnia silakkaa vuodessa ilman silakan toimijakohtaista kalastuskiintiötä. M74-seurannassa otettiin Simojoen lisäksi näytteet Iijokeen ja Ruotsin Uumajanjokeen ja Daljokeen syksyllä kudulle pyrkineistä lohista. Jos oman veneen rekisteröinnistä tai tietojen päivittämisestä on kulunut jo vuosia, kannattaa varmistaa, ettei vene ole joutunut ns. Lisäksi kaupallinen kalastaja saa pyytää alle 12 metrin pituisella kalastusaluksella troolilla 20 tonnia silakkaa ja 10 tonnia kilohailia vuodessa ilman toimijakohtaisia kalastuskiintiöitä. passiivirekisteriin. Vesikulkuneuvojen rekisteröintiä koskevaa lakia uudistettiin vuonna 2007. Rekisteröimätöntä venettä ei saa käyttää vesiliikenteessä. Nämä määrät ylittävät saaliit menevät kalastajan toimijakohtaisesta kalastuskiintiöstä. 4 Suomen Kalastuslehti 4 • 2017 LYHYET SILAKAN JA KILOHAILIN KIINTIÖIHIN MUUTOKSIA Hallitus muutti kaupallista kalastuskiintiöjärjestelmää. M74-emojen osuus tullee pahimmillaan olemaan jopa yli puolet. Jos veneen tietoja ei päivitetty kolmen vuoden siirtymäajan aikana, sen tiedot poistettiin rekisteristä eli maistraatti siirsi tiedot ns. Trafin rekisteriin ovat siirtyneet ne vesikulkuneuvot, jotka olivat maistraatin aktiivisessa rekisterissä. Arviot voidaan päätellä lohen mädin tiamiinin eli B1-vitamiinin pitoisuuksista. Tällöin veneen omistajien tuli päivittää veneen tiedot eli rekisteröidä veneensä uudelleen. Niiden jälkeläisistä kaikki tai osa kuolevat ruskuaispussivaiheessa. Aiemmin oli luvallista kalastaa rysällä kaksi tonnia silakkaa vuodessa. 3 4 5 6 7 30 40 50 60 70 80 90 100 M äd in va pa a t iam iin i 4 em oj en o su us % M?74 emojen osuus Mädin vapaa tiamiini 1 2 10 20 30 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 i n m ol/ g M ?7 4 Poikasten kuoriutumisvuosi
Innovaatio-ohjelmien tavoitteena on koko toimialaa ja kalatalouden arvoketjua pysyvämmin hyödyttävä kehitystyö. Tornionjoen kalastussäännöistä pääosa on säilynyt samoina kuin 8,7 MILJOONAA KALATALOUDEN INNOVAATIOIHIN Euroopan merija kalatalousrahasto tukee 8,7 miljoonalla eurolla suomalaisen kalatalouden uudistamista. Kotimaisesta kalasta saatavan arvon lisääminen ja uudet lisäarvotuotteet 2. Tenon kalastuskausi alkaa tästä vuodesta alkaen 1.6. Lisäksi Tenojoella ja sen sivujoilla kalastavien on jatkossa ilmoitettava saaliinsa saalisrekisteriin. Lippoamisen aloittamisen päivämäärää on aikaistettu yhdellä viikolla vuonna 2016 noudatetusta. Uuden sopimuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2017. Ohjelmia koordinoivat Luonnonvarakeskus, Aktion Österbotten ja Pro Kala. ja matkailukalastuskausi 10.6. 5 Suomen Kalastuslehti 4 • 2017 LYHYET TENON UUSI KALASTUSSOPIMUS ON HYVÄKSYTTY Norjan suurkäräjät ja Suomen eduskunta ovat hyväksyneet Tenon uuden kalastussopimuksen. Rahoitusta suunnataan korkean lisäarvon tuotteiden kehittämiseen, kalatuotteiden markkina-aseman parantamiseen ja viennin vauhdittamiseen sekä kalakantojen luontaisen lisääntymisen edistämiseen. Norjassa sopimus hyväksyttiin eilen 28.3. Ohjelmat ovat: 1. Esimerkiksi uutena määräyksenä on sovittu, että viehekalastuksessa heittopainon, tapsisiiman ja vieheen avulla (spinnfluga) jokialueella on sallittua käyttää vain yksihaaraista koukkua, jonka suurin kitakoko on 12 millimetriä. SOPIMUS TORNIONJOEN KALASTUSMÄÄRÄYKSISTÄ Maaja metsätalousministeriö ja Ruotsin merija vesiviranomainen ovat päivittäneet Tornionjoen kalastussääntöä, joka kuuluu Suomen ja Ruotsin väliseen rajajokisopimukseen. Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma 4. ja Suomessa 22.3. Tutkimuksen ja kalastajien välisen kumppanuuden kehittäminen vuonna 2016, mutta muutamia tarkennuksia on tehty. MMM 5.4.2017 Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto 3. Maaja metsätalousministeriö sekä ELYkeskukset käynnistävät viisi kalatalouden innovaatio-ohjelmaa, joiden rahoitus tulee Euroopan merija kalatalousrahastosta. MMM 3.4.2017. Matkailukalastuksen luvanmyyntiä varten on valmisteltu sähköinen luvanmyyntijärjestelmä. Uusia kalastusmääräyksiä aletaan soveltaa 1.6.2017 alkaen. MMM 29.3.2017 Myös Tenon sivujokien kalastusta koskeva asetus on tarkoitus uudistaa tämän kevään aikana. Kalatalouden markkinointiohjelma 5.Kalatalouden ympäristöohjelma
Uusi osakaskunta on poikkeuksellisen suuri, sillä osakaskunnat ovat perinteisesti olleet Suomessa varsin pieniä. Suunniteltu, noin 1 200 kilometriä pitkä, putkilinja kulkee Suomen talousvyöhykkeellä noin 378 kilometrin matkan. Myyntitulot käytetään AiristonVelkuan kalastusalueen siianpoikasten kasvatukseen ja istutuksiin. ETELÄ-SAVON VESILLE VALTAVA OSAKASKUNTA Suomenniemelle ja Mäntyharjuun on perustettu eteläsavolaisittain suuri vesialueiden osakaskunta. Turun ja Naantalin vesialueella on saatu aikaiseksi oma vain siianonkijoille suunnattu yhtenäislupa-alue. Aluetta pyritään laajentamaan yksityisille ja osakaskuntien vesialueille. Lähtölaukauksena näkyvälle ja osakkaita aktivoivalle toiminnalle uusi osakaskunta järjesti kaikille avoimet pilkkikilpailut. Putkilinja koostuu kahdesta rinnakkaisesta putkesta, joiden reitti kulkee Venäjän, Saksan ja Tanskan aluevesillä ja talousvyöhykkeillä sekä Suomen ja Ruotsin talousvyöhykkeillä. 6 Suomen Kalastuslehti 4 • 2017 LYHYET UUSI YHTENÄISLUPA SIIANONGINTAAN Airiston-Velkuan siianonginnan yhtenäislupa-alueessa ovat mukana Naantalin kaupungin vesialueet sekä Turun kaupungin virkistyskalastusalueista Saaronniemi, Vepsä, Maisaari ja Pähkinäinen. Lupia voi lunastaa yhden henkilöä kohti ja luvan lunastaneella voi olla käytössä enintään 3 kelavapaa. Noin 5 000 hehtaarin laajuinen Suomenniemi-Lyytikkälä osakaskunta syntyi, kun entiset Suomenniemen, Pajulahden, Lyytikkälä 1 – 9 ja Suomenniemen Lyytikkälän osakaskunnat yhdistyivät. Uuden osakaskunnan perustaminen koskee reilua kahta tuhatta kiinteistön omistajaa. YM 7.4.2017 Timo Saarinen Nord Stream 2 Venäjän ja Saksan välisen kaasuputken toisen rakennusvaiheen osia on varastoituna Kotkassa.. Länsi-Savo 16.3.2017 MAAKAASUPUTKILINJAN TOINEN VAIHE LAUSUNNOLLE Itämerelle suunnitellaan uutta Venäjän ja Saksan välistä merenalaista maakaasuputkea, Nord Stream 2, jonka ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksista Suomen viranomaisilla, asukkailla ja yhteisöillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä 5.6.2017 saakka. Yhtenäislupamaksu 20 € oikeuttaa siianongintaan yhtenäislupaan kuuluvilla vesialueilla 1.1.–15.5. Mielipiteet ja lausunnot tulee toimittaa viimeistään 5.6.2017 Uudenmaan ELY-keskukseen, joka antaa oman lausuntonsa hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta viimeistään 4.8.2017
Koitajoen lupamyynti laski 26,9 %. Huhtikuun alussa tasapainoon täräytti 2,35 kiloinen ahven. Oiva kertoi saaneensa jätin nippa nappa ylös kairanreiästä. Osalla alueista lupamyynti pysyi ennallaan, mutta osalla myynti romahti, kertoo kalatalousneuvoja Taina Ahosola Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskuksesta. Valvojan mukaan Tammerkosken varrella liikkuu luvattomia kalastajia eniten yöaikaan kesä-, heinäja elokuussa. Tamperelainen 29.3.2017 POHJOIS-KARJALAN LUPAMYYNTI LASKI Kalastusalueiden omia lupia myytiin Pohjois-Karjalassa vuonna 2016 noin 6,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015. Kalastuksenvalvoja toivoo, että poliisi näyttäytyisi useammin Tammerkosken varrella. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Tapio Ihalainen Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Tammerkosken kalastuksenvalvojiin kohdistuu yöllä väkivallan uhkaa. Kalastuksenvalvojan mukaan Tammerkosken varrella käy öisin sekä ulkomaalaistaustaisia että suomalaisia kalastajia. LUVATON KALASTUS REHOTTAA TAMMERKOSKELLA YÖAIKAAN Tammerkoski on kalastuksenvalvojalle pelottava paikka öisin – eli juuri silloin, kun valvontaa eniten tarvittaisiin. Nyrkit voivat heilua ja puukkojakin on vilauteltu. Hänen mukaansa tämä talvi on ollut erinomainen pilkkitalvi. Alueella kalastetaan paljon yhdella vavalla, mihin riittää kalastonhoitomaksu. Tilanne ei siis ole aivan selkeä. Ihalaiset ovat jatkaneet pilkkikautta ja saaliit vaan paranevat. Öisin kaikilla kalastajilla ei välttämättä ole lupaa, välineet saattavat olla lupien vastaisia tai vedestä nousee alamittaisia kaloja. Oiva Ihalaisen tasapainopilkkiin Pihlajavedellä erehtynyt 2,35 kilon ahven on yksi talven suurimpia pilkkiahvenia. Toisaalta Pielisellä myyntitulot putosivat 18,2 % vaikka kyseessä ei ole samanlainen kohde kuin Koitajoki. Ihalaisen ahven jää vielä Ahvenanmaalta vuonna 2010 saadusta 2,87 kilon ennätyskalasta, mutta on yksi suurimpia pilkillä saatuja ahvenia. 7 Suomen Kalastuslehti 4 • 2017 LYHYET KOMEA 2,35 KILON PILKKIAHVEN Suomen Kalastuslehden edellisessä numerossa oli kuva Oiva Ihalaisen pilkkimästä puolitoistakiloisesta kultaisesta ahvenesta. Vastaavasti Höytiäisellä myytyjen lupien määrä laski, mutta lupahinnan korotuksen myötä alueen saamat kokonaistulot kasvoivat
Huomioi • Kuitti kalastonhoitomaksun suorittamisesta tulee olla aina mukana kalastaessa. Maksu ei koske pilkkijöitä, mato-onkijoita tai silakkalitkalla kalastavia. • Ikään perustuvan kalastusoikeuden todistamiseksi on suositeltavaa pitää kalastettaessa mukana henkilöllisyystodistusta. Palvelupiste Kalastonhoitomaksun ja rekisteröitymisen voi suorittaa Metsähallituksen luontokeskuksissa ja R-kioskissa. Eräluvat-verkkokauppa Kirjaudu www.eraluvat.fi sivustolla verkkokauppaan, rekisteröidy ja lunasta kalastonhoitomaksusi. Näin maksat kalastonhoitomaksusi Kalastonhoitomaksun voi maksaa netissä, puhelimitse tai palvelutiskillä. Tietoa käytetään kalavesien ja -kantojen hoidossa. Rekisteröitymisen vuoksi ei maksua voi enää suorittaa suoraan tilisiirtona. Muuhun kalastukseen ja ravustukseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa. 8 Suomen Kalastuslehti 4 • 2017 Ta pio G us ta fss on /K ala ta lo ud en Ke sk us liit to 39 € / vuosi 12 € / 7 vuorokautta 5 € / vuorokausi Kalastonhoitomaksun maksavat 18 – 64-vuotiaat kalastajat. Lisää kalastusluvista, kalastuksesta ja kalastusrajoituksista: www.eraluvat.fi www.mmm.fi/kalastus www.ahven.net/luvat www.kalastusrajoitus.fi Kalastonhoitomaksu 2017 Ta pio G us ta fss on , Ka lat alo ud en Ke sk us liit to. Kalastonhoitomaksun maksettuaan voi kalastaa yhdellä vavalla lähes koko maassa. Saat postitse maksutositteen, jolla voit maksaa kalastonhoitomaksun. Tämä koskee muun muassa pyydyskalastusta ja kalastusta usealla vavalla. Palvelupisteestä saat heti mukaasi tositteen kalastonhoitomaksun suorittamisesta. 3. 2. Tositteen voi tulostaa tai tallentaa esimerkiksi mobiililaitteelle. Palvelunumero 02069 2424 (arkisin 8 – 16) Soita palvelunumeroon ja rekisteröidy. • Kalastuksenhoitomaksu koskee kalastusta koko Suomessa, paitsi Ahvenanmaalla. Rekisteröinnin yhteydessä kysytään nimi, yhteystiedot ja syntymäaika. Säilytä kuitti maksusta. 1. Lain mukaan kaikki kalastonhoitomaksun maksavat kalastajat rekisteröityvät kalastonhoitomaksurekisteriin. Kalastonhoitomaksu ei oikeuta kalastamaan vaelluskalavesistöjen koskija virta-alueilla, erityiskohteilla tai ELY-keskusten määräämillä kieltoalueilla
Rajan ylittävissä hankinnoissa pitää noudattaa lain mukaista kilpailutusmenettelyä. Myös WWF:n kalaopas on näkyvässä roolissa. Julkisen sektorin suurkeittiöt ovat merkittäviä hankintayksiköitä. Oppaan kirjoittajan Elina Ovaskaisen mukaan hankinnassa ei kannata painottaa asioita, joita ei pysty seuraamaan. EU-säännökset kuitenkin rajoittavat kotimaisuuden käyttämistä hankinnan kriteerinä. Ne valmistavat vuosittain yhteensä 380 miljoonaa ruoka-annosta kouluihin, päiväkoteihin, vanhainkoteihin jne. Kalaja kalatuotteiden osalta ei vaadita, että ne olisivat MSC-sertifioituja, vaikka sertifikaatin käyttömahdollisuus mainitaan. Hankintoja tekevä on haasteen edessä kun yrittää löytää tiensä sääntöviidakossa. Niistä suositellaan erityisesti särkeä, haukea ja silakkaa. 9 Suomen Kalastuslehti 4 • 2017 Laki julkisista hankinnoista muuttui vuodenvaihteessa laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista. LAKIASIAA Tällä palstalla Kalatalouden Keskusliiton lakimies Jenny Fredrikson käsittelee omistajuutta, kalastusalueita ja kalastamista koskevia kysymyksiä sekä esittelee ajankohtaisia oikeustapauksia. Sertifikaatti hoitaa ostajan puolesta tuotteiden vaatimustenmukaisuuden seurannan. Siksi erilaiset sertifikaatit esiintyvät oppaan suosituksissa. Lisäksi on mahdollistettu osatarjousten tekemistä ja hyväksymistä, jotta pienemmillä yrityksillä olisi mahdollisuus osallistua hankintalain mukaisiin tarjouskilpailuihin. Näille ruokapalveluille Valtioneuvosto on asettanut tavoitteeksi, että käytetään pääosin luomu-maitoa, ja muissakin tuoteryhmissä suositaan ympäristöystävällisiä tuotantotapoja. Hankinnoissa ei saa syrjiä toisen EU-maan toimittajaa. Rajan alittavat hankinnat voidaan toteuttaa vapaammin ja käyttää esimerkiksi paikallisia toimittajia. Hankintalaki muuttui Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto. Kalamassatuotteiden osalta suositellaan vaatimaan tiettyä prosenttiosuutta, esimerkiksi 80 %, villikalaa. Uuden lain tavoite on painottaa laatua julkisissa hankinnoissa. Lisäksi halutaan käyttää mahdollisuuksien mukaan kotimaisia raakaaineita. Uuden lain mukaan tavaran ja palvelun hankinnassa raja-arvo on 60 000 euroa aiemman 30 000 euron sijaan. Siksi valtio tilasi Motiva Oy:ltä oppaan, jossa tunnistetaan sallittuja kriteereitä vastuullisiin elintarvikehankintoihin
Samaan aikaan mediassa, kansallisten sidosryhmien kannanotoissa ja viranomaisten puheessa nousee esiin paikallisen kokemuksen ohittava luonnontieteellisiin asioihin nojaava keskustelu ja tuolloin asiantuntemusta ja oikeutusta vaikuttaa paikalliseen kysymykseen perustellaan vetoamalla lakiin, auktoriteetteihin kuten Euroopan Unioniin ja biologiseen tutkimukseen. Itämeren alueen perinteinen. Paikallisten kuuleminen on epäonnistunut Pidin vastikään puheen hyljekonflikteista hylkeenmetsästäjille. Toisaalla puheessaan hän oikeutti asiantuntemustaan vetoamalla kokemukseen, perinteeseen ja aiheen läheisyyteen. 10 Suomen Kalastuslehti 4 • 2017 P ohdin merimetsojen pesimäalueen kalastajan sanomaa. Totuus on kuitenkin toinen – paikallisen kokemusperäisen tiedon ei tarvitse täyttää tieteellisyyden kriteereitä, vaan sen tehtävä on pitää yllä puheen monimuotoisuutta, tuoda paikkoihin ja prosesseihin liittyvät tunteet ja tieto näkyville sellaisina kuin ne kokijan maailmassa ovat. Samoin tekevät useat muutkin merimetsojen kanssa elintilansa jakavat ihmiset. Mikäli tätä tietoa ei oteta vakavasti ja sen merkityksellisyyttä ei tunnisteta, on vika vastaanottajassa, ei puheentuottajassa. Kyseinen kalastaja kuvasi oivasti puheenparressaan vertauskuvien kautta merimetsojen aiheuttamaa vahinkoa kalastukselle. Nämä toimijat ja perustelut tunnistuvat paikallisuuden ulkopuolella usein vakavasti otettavina, neutraaLuontosuhdekonfliktien hallinta Mari Pohja-Mykrä Ruralia-instituutti Helsingin yliopisto ”Jos mä istun tässä pöydän vieressä syömässä, niin noilla viidellä muulla tuolilla istuu merimetso... Merimetso, se on niinkuin kuoleman risti.” leina ja ei-poliittisina pyrkimyksinä toisin kuin kokemusperäinen paikallinen tieto, joka usein leimataan tunnepitoiseksi, epärationaaliseksi ja piilotetun agendan sisältäväksi
Suomessa metsästys leimattiin vahvasti luonnonsuojelutoimijoiden taholta niinkin myöhään kuin 1990-luvulla, mikä saattaa johtua suomalaisten erityisestä tasapuolisiin mahdollisuuksiin nojaavasta luonnonkäytöstä ja kaupunkilaisten vahvoista sidoksista paikallisiin metsästysseuroihin. Merkittävä muutos paikallisen asiantuntemuksen ohittamiseksi tapahtui maailmanlaajuisen eläinsuojeluaatteen ja ympäristönsuojeluaatteen leviämisen myötä Englannista keskiseen Eurooppaan ja Amerikkaan 1800-luvulla ja hieman myöhemmin Ruotsin kautta Suomeen. Koin, että tilaisuuden osallistujat kokivat tulleensa kuulluiksi vaikka olinkin yksin äänessä. Myöhemmin 1950ja -60-luvuilla eläinsuojelusaatteen myötä vastakkain asettuivat metsästys perinteisenä luonnonkäyttömuotona ja luonnon sekä eläimistön suojeleminen ihmiseltä itseltään. Ajatus siitä, että kaikilla ihmisillä, alkuperäiskansaa tai ei, on yhtäläinen tarve tulla nähdyiksi ja kuulluiksi koskien oman elinympäristönsä hallintaa ja paikallisen kokemusmaailman arvostamista, on joutunut sivuraiteille. Tuolloin asetettiin ensimmäiset suojelumääräykset, joiden tavoitteena oli suojella luontoa paikallisilta maaseudulle jääneiltä asukkailta, jotta keskiluokkaiselle urbanisoituneelle kansanosalle olisi paikka missä harjoittaa metsästystä ja kalastusta. Arvojen erilaisuutta tulee ymmärtää Keskustelu karismaattisten lajien kuten lohikalojen pyydystä ja päästä -kalastuksen oikeuttamisesta heijastelee mielenkiintoisesti sitä, miten vaikeaa on erottaa luontoarvojen eriytyminen kiistan takana kun oikeutus tapahtuu yleisesti Harmaahylkeitä ulkoluodolla. Hämmästyn yhä uudelleen siitä, kuinka hallinto on epäonnistunut paikallisten kuulemisessa. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Tämä sosiaalinen ja kulttuurinen tausta, henkilön arkikokemus, vaikuttaa henkilön arvoihin, luontosuhteeseen, sekä muodostuviin tavoitteisiin ja intresseihin koskien esimerkiksi eri lajien suojelutoimenpiteitä. Esimerkiksi Tenojoen kalastussopimuksen neuvotteluissa saamelaisille oli varattu erityinen rooli, vaikka yhteisymmärrystä ei lopulta löytynytkään. Milloin ja miksi viranomaisilta katosi taito kuunnella ja arvostaa paikallista asiantuntemusta. Maailmanlaajuisesti tarkastellen tämä tietämys on hallinnon rattaissa kuitenkin painottunut lähinnä alkuperäiskansojen oikeuksien takaamiseen. Kulttuurisesti ja sosiaalisesti periytyvät luontoarvot ovat yhteentörmäyksessä ja keskustelu siitä, kenen luontokäsitys on oikea, on kovin äänekästä julkisessa puheessa. Kymmenien vuosien ajan on tutkimus todennut, että perinteistä ja paikallista tietoa tulee tunnistaa ja sitoa päätöksentekoon, jotta luonnonvaroja voidaan käyttää ja tarvittaessa suojella kestävästi. 11 Suomen Kalastuslehti 4 • 2017 hylkeenmetsästyskulttuuri on painettu alas EU:n hyljetuotteiden tuontija myyntikiellon myötä, eikä toiminnan elvyttämiselle löydy puolestapuhujia. Paikallinen asiantuntemus jää tunnistamatta mahdollisesti siksi, että eri toimijaryhmät elinkeinon harjoittajista, metsästäjistä, luonnonsuojelijoista, eläinsuojelijoista, paikallisista ihmisistä, mutta myös lainsäätäjistä ja viranomaisista ovat kiinnittyneet kalastuksen ympärillä oleviin konflikteihin erilaisen kokemusmaailman kautta
Ihmiset keskenään määrittelevät toiminnan eettisyyden, ja tätä kehitystä heijastelee myös kulloinenkin lainsäädäntö. 12 Suomen Kalastuslehti 4 • 2017 hyväksyttyjen argumenttien avulla. Käsitteenä tämä sisältää näkemyksen siitä, että maaseutu ja sen elinkeinot alkutuotannon parissa joutuvat puolustautumaan kaupungistumista ja sen mukanaan tuomaa eläinkeskeisen luontokäsityksen leviämistä vastaan. Onkin mahdollista, että valittujen argumenttien takana on kiistan osapuolien tarve hyväksyttää mielipiteensä ja toimintansa yleisemmin suurelle yleisölle, mutta myös kiistan vastapuolelle. Paikallisuuden puolustus on asettanut hallinnon asemaan, jossa sen tulee ymmärtää, että ihmisen hyvyyttä ja oikeanlaisuutta ei ole syytä mitata sillä, millaiset hänen luontoarvonsa ovat, vaan luontoarvojen erilaisuutta tulee ymmärtää ja arvostaa tasavertaisesti. Ihmisellä on myös perustarve olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä ja siihen kuuluvien elollisten ja elottomien tekijöiden kanssa, sekä mahdollisuuteen vaikuttaa elinympäristöään koskeviin asioihin – tuntea ympäristö omakseen ja olla siinä kotonaan. Jotkut alkuperäisasukkaat Alaskassa sekä muutamat eurooppalaiset valtiot ovat kieltäneet toiminnan nimenomaan eläinsuojelullisista syistä. Historian saatossa ihmisille ovat muotoutuneet totutut ja yhteisesti hyväksytyt sosiaaliset ja kulttuuriset tavat hoitaa esimerkiksi haitallisen eläimen aiheuttamaa konfliktia – ne joille eläimen läsnäolosta oli haittaa pyrkivät tämän haittatekijän poistamaan ympäristöstään ja ulkopuolisia osallistettiin toimiin usein valtiovallan kannustamana.. Olen tekstissäni nostanut toistuvasti esiin paikallisuuden, joka pitää sisällään myös käsityksen paikallisesta kokemusperäisestä tiedosta. Ihmisellä on tarve turvalliseen ja ennakoitavaan ympäristöön koskien elinkeinon harjoittamista, harrastuksia ja jokapäiväistä elämää. Samaan aikaan tämä uusi kalastusmuoto puolustaa toimintaansa mittavien matkailumahdollisuuksien lisäksi nimenomaan kalakantojen populaatiotason hyvinvoinnilla, mikä on ennemminkin perinteisten kalastusmuotojen tukemisen perustelu. Paikallisella tasolla voidaan kuitenkin kokea vieraaksi uusi kalastusmuoto, jonka keskiössä on yksittäisten kalayksilöiden hyvinvointi ja niiden tappamisen välttäminen. ”Älä leiki ruoalla” ja ”älä kiusaa kalaa” voivat nousta argumentteina molemmista, totutusti eläintenhyödyntämiskontekstissa vastakkaisista sidosryhmistä. Kalastuksen oikeutus on yhteiskunnallisessa keskustelussa siirtymässä ihmiskeskeisestä eläinkeskeiseksi. Kalastuksen ympärillä on useita eläinlajeja, joiden läsnäolo aiheuttaa haittaa ja vahinkoa niin elinkeinojen harjoittamiselle kuin vapaa-ajantoiminnalle. Mielenkiintoisesti pyydystä ja päästä -kalastusta vastustavat sekä perinteiset kalastuksenharjoittajat että eläinsuojelijat. Tämä ei välttämättä kohtaa perinteistä paikallisen tason arkikokemusta, vaan sen sijaan saattaa tuoda kalavesien jakajiksi vääränlaisiksi koettuja toimijoita. Puolustuskannalta on syytä päästä tilanteeseen, jossa paikallisuudelle ja perinteisille luonnonkäyttömuodoille annetaan arvo myös hallinnon taholta
Merimetsoja pesimäsaarella. Sen sijaan laittomat teot saatetaan hyväksyä laajastikin paikallisyhteisöissä sellaisten ihmisten kesken, jotka jakavat samanlaisen kokemusmaailman haitallisesta lajista. Suuri osa linnuista siirtyi pesimään Vaasan edustan merialueille, missä esiintyi sittemmin merimetsojen pesien laittomia tuhoamisia. ”Poliisi odottaa vihjeitä merimetsojen pesien tuhoamisesta” uutisoi YLE edelleen. EU:n lintudirektiivin vaatimukset ja sen kansallinen tulkinta, vakavan vahingon todistustaakan sälyttäminen paikalliselle tasolle, kalastusvaikutusten ristiriitaiset tulkinnat ja virkistysarvon alenemisen ohittaminen ovat kaikki hallinnon taholta rakennettuja esteitä konfliktin hallitsemiseksi. 13 Suomen Kalastuslehti 4 • 2017 Edessä on lain ottaminen omiin käsiin ”Vaasassa tuhottu merimetsojen pesiä – poliisi tutkii törkeänä luonnonsuojelurikoksena” otsikoi YLE Luonto elokuussa 2016. Mikäli ihmisille ai anneta oikeuksia oman ympäristönsä hallintaan vaan paikallisella tasolla koetaan, että heidät on syrjäytetty omaa ympäristöään koskevasta päätöksenteosta ja keskustelusta, heidän kokemustaan haitallisesta lajista ei oteta vakavasti ja kaiken lisäksi rangaistuksien koetaan olevan kohtuuttomia rikoksen luonteeseen nähden, on edessä lain ottaminen omiin käsiin. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Merikarvian Lankoslahdella pesi kesään 2016 saakka Suomen suurin yksittäinen merimetsokolonia, jolle kolmannella yrityksellä myönnettiin häirintälupa ELY-keskuksen toimesta. Hallinto onkin ensikäden asemassa rakenteellisen ympäristökonfliktin synnyttämisessä sekä epätasapainoisten valtasuhteiden mahdollistamisessa konfliktin eri toimijaryhmien välille. Hallinnosta on tullut taakka ja yksi osa konfliktia. Virallisen hallinnon oikeutus kiistetään ja sen rinnalle syntyy kilpailevia alustoja sekä tiedon vaihtamiselle että varsinaiselle toiminnalle. Mikäli paikallisyhteisön jäsenet katsovat, että laittomat teot ovat teko yhteisen hyvän puolesta ja yhteistä vihollista vastaan, ei laittomille teoille löydy ilmiantajia. Hallinnosta on tullut osa konfliktia Toisten toimijaryhmien arvot ja intressit kohtaavat lainsäädännön määrittelemän toimintaympäristön, toisten eivät. Mikäli hallinto esteiden rakentamisen sijaan kurottaisi kohti mahdollisuuksia ja avaisi tulevaisuuden näköaloja myönteisen kehityksen ympärille, tulee sen allekirjoittaa näkemys siitä, että toiselle mukava laji voi hankaloittaa toisen elämää, ja kansallisesti pieneltä näyttävä ongelma voi olla paikallisesti mittava. On keskeistä ymmärtää, että mikäli hallinto ei arvosta paikallisuutta ja nosta heidän kokemustaan haitallisesta lajista merkittävään rooliin päätöksenteon perusteluissa, ei hallinnolla ole myöskään tehokkaita keinoja hallita syntyviä konflikteja. Esimerkiksi syntynyt merimetsokonflikti heijastelee väistämättä rakenteellista konfliktia
Aikaisempi meritaimenennätys oli Turun Aurajoesta perholla vuonna 2002 saatu 12,4 kiloinen kala. saan. Uusia ennätyskaloja ovat meritaimen 13,115 kg, toutain 7,31 kg, turpa 3,634 kg ja turska 26,09 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista isotuulenkala 35,5 cm. Parannusta tuli siis selvästi. Verkossa hyppi jotain suurta ja ensin miehet luulivat että verkkoon on jäänyt kiinni hylkeenpoikanen. Meritaimen 13,115 kg. Punnitus tehtiin varmuuden vuoksi kahdella vaa’alla, joista toinen oli kaupallisen kalastaja Heikki Salokankaan . Kalamiehet saivat kalan yhteistuumin nostetuksi veneeseen vaikka pelkäsivät kalan karkaavan. Kyseessä oli uusi Suomen ennätys. Jorma Valjus ja toutain 7,31 kg. Kari tunnisti kalan meritaimeneksi, mutta ihmetteli kalan suurta kokoa. Kalan ympärysmitta oli 67 senttimetriä ja pituus 91 senttimetriä. Uudet ennätykset olivat komeita, suurimpana 26,09 kg turska. Ennätyskalalautakunnan 2000-luvun SE-listalla on nyt 79 kalalajia ja kuusi rapulajia. Molempien tulos oli 13,115 kiloa. 14 Suomen Kalastuslehti 4 • 2017 S uomen ennätyskalarekisteriin hyväksyttiin viimeisen vuoden aikana viisi uutta ennätystä. Kokonaan uusia kalalajeja ei tänä vuonna noussut listalle. Heikki Salokangas Jorma Valjus. Luulivat kalaa hylkeeksi Porin Preiviikinlahdella, Yyterin kuuluisan hiekkarannan läheisyydessä, kalastava Kari Rantala koki poikansa Anteron kanssa mojovan yllätyksen toukokuisena iltana ahvenverkkoja kokiesIsojen ennätyskalojen vuosi Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto Ennätyskalalautakunta hyväksyi viimeisen vuoden aikana viisi uutta ennätystä
Turpa 3,634 kg. Ilmoitusrajoihin pieniä muutoksia SE-kalojen lisäksi ennätyskalarekisteriin kerätään tietoja isoista kaloista ja ravuista. Ennätyskalalautakunnan tutkittavaksi hyväksyttävien kalojen ilmoitusrajoja laskettiin kolmipiikin (9 cm > 8,5 cm) ja silakan (0,7 kg > 0,4 kg) kohdalta. Viime vuosina teistejä ei ole kuitenkaan tullut ja menetetty tilaisuus on jäänyt vaivaamaan kalamiestä. Ahvenanmaalta ilmoitetuista kaloista on kiittäminen Ålands Fiskaren toiminnanjohtaja Fredrik Lundbergia , joka on vuosien varrella ilmoittanut useamman komean turskan. Turska 26,09 kg. Eiköhän se teisti vielä Heikin pyydyksestä löydy ja uusi kalalaji saadaan lautakunnan ihmeteltäksi. Ammatilaisen rysiin ja verkkoihin on vuosien aikan tarttunut useita erikoisuuksia, joita Heikki on jaksanut ennätyskalalautakunnalle ilmoittaa. Teistin puuttuminen harmittaa Kaupallinen kalastaja porilainen Heikki Salokangas on mies monen erikoisemman ennätyksen takana. 15 Suomen Kalastuslehti 4 • 2017 Ahvenanmaalla isoa turskaa Ahvenanmaan vesillä näyttää uivan tällä hetkellä turskaa ja joukossa on suurikokoisia yksilöitä. Suomen ennätyskalalautakunnassa ovat mukana Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Kalatalouden Keskusliitto, Luonnontieteellinen Keskusmuseo, Erä-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti ja Helsingin Sanomat. Edellinen turskaennätys oli 21,04 kiloa ja saatu vuonna 2014. Heikki kertoo saaneensa niitä aikoinaan rysän köysien sisään käpertyneinä. Voimassa olevat ennätykset, ennätyskalojen ilmoituslomake ja ohjeet hyvän ilmoituksen tekoon löytyvät osoitteesta: http://www.ahven.net/ennatyskalat Suomen ennätyskalarekisteri on laajan joukon yhteistyön tulos. Isoiksi kasvavilla kaloilla ratkaiseva mitta on paino, pikkukaloilla ja ravuilla se on pituus. Isotuulenkalalle määriteltiin alimmaksi ilmoitusrajaksi 25 cm. Kalastaja Ben Nylundin verkkoon ui viime vuoden kesäkuussa uuden suomenennätyksen vaakaan lyönyt 26,09 kilon turska. Voimassa olevat Suomen ennätyskalat löytyvät seuraavalta aukeamalta. Lisäksi lautakunnassa on asiantuntija Helsingin Yliopistosta ja Luonnonvarakeskuksesta. Jokaiselle kalaja rapulajille on määrätty alin painotai pituusraja, jonka ylittävät yksilöt pääsevät Suomen ennätyskalalautakunnan tutkittavaksi ja hyväksyttäväksi. Heikki on miettinyt jopa erillisen teistipyydyksen kehittämistä. Henri Lillman Fredrik Lundberg. Kaikki lautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin. Yksi asia Heikkiä on kuitenkin vuosien saatossa jäänyt harmittamaan, nimittäin teistin puuttuminen listalta
Porvoon-Sipoon kalastusalueella on selvitetty keinoja kalastuksenvalvonnan näkyvyyden parantamiseksi. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Median ja sosiaalisen median kautta Viestintä lisää valvonnan näkyvyyttä Malin Lönnroth Kalatalouden Keskusliitto Kalastaja ja kalastuksenvalvoja kohtaavat liian harvoin. Osana maaja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroilla rahoittamaa laajempaa hanketta Porvoon-Sipoon kalastusalueella tehtiin Porvoon-Sipoon kalastusalueella tehdään kalastuksenvalvontaa yhteistyössä poliisin ja merivartioston kanssa. Valvontaan osoitetut varat ovat tiukassa ja valvottavat alueet ovat laajoja. Toisaalta viestintä antaa valvonnalle näkyvyyttä ja luo kuvaa tehokkaasta ja kattavasta valvonnasta. voi tavoittaa myös ne kalastajat, joita kalastuksenvalvoja ei ole henkilökohtaisesti kohdannut. 18 Suomen Kalastuslehti 4 • 2017 T oimiva viestintä ja tiedon jakaminen ovat edellytyksiä tehokkaalle kalastuksenvalvonnalle
– 30. Kalastusalueella on noin 25 valtuutettua kalastuksenvalvojaa ja yksi kalastuksenvalvontaa koordinoiva henkilö, joka yhdessä isännöitsijän kanssa pitää valvonnan kasassa. Näillä alueilla on kaikki kalastus kielletty 1. Viime vuosina Porvoonjokeen syksyllä ja talvella nousevat kuhat ovat houkutelleet alueelle paljon kalastajia. Ennen syysvalvontaa kalastusalue lähetti lehdistötiedotteen jossa se muistutti syysrauhoituksista ja kalastusalueen määräyksistä. Valvonnan aikana tarkastettiin pyydysten merkinnät, kalastusluvat ja rauhoitusalueet. Muita tärkeitä valvottavia asioita ovat kalatiet ja jokisuiden verkkokalastuskiellot 15. Aiheesta voidaan tarvittaessa laatia lehdistötiedote. Ulkoinen ja sisäinen viestintä Viestintäsuunnitelmassa asetetaan kalastuksenvalvonnalle tavoitteet, kuten kertoa kalastajille sekä lakiin perustuvista säännöistä että kalastusalueen määräyksistä. Alueella voimakas kalastuspaine Porvoon-Sipoon kalastusalue käsittää merialueen lisäksi järviä ja virtavesiä. 8. Näiden lisäksi kalastusalueella on muutamia kesäaikaisia rauhoituspiirejä. Vuoden 2016 kalastuksenvalvonnan tavoitteeksi otettiin rauhoituspiirien valvominen ja niistä kalastajille kertominen. Yhteenvedosta nähdään miten paljon on valvottu ja mitä on havaittu. Syyskuussa sama tehtiin uudelleen. Kalastusalueella on rauhoituspiirit Sipoonjoessa, Mustijoessa, Porvoonjoessa ja Ilolanjoessa. Hankkeen aikana toukokuusta 2016 kalastusalueen kevätkokoukseen 2017 tavoitteeksi asetettiin luoda kalastuksenvalvontasuunnitelma jokaiselle vuodenajalle ja harjoitella viestintää lähettämällä lehdistötiedotteita ja olemalla yhteydessä mediaan. 19 Suomen Kalastuslehti 4 • 2017 pilotti kalastuksenvalvonnan näkyvyyden parantamiseksi. Porvoon-Sipoon hankkeen taustalla on ajatus, että kalastusalueelle laadittu viestintäsuunnitelma voitaisiin ottaa käyttöön myös muilla kalastusalueilla, jotka voivat muokata sitä omaan toimintaympäristönsä sopivaksi. Samalla harjoiteltiin kalastuksenvalvojien yhteistyötä poliisin ja merivartioston kanssa. Viestinnästä puhuttaessa ei saa unohtaa sisäistä viestintää. Vastaavat tehovalvontapäivät sovittiin myös talvikalastuksen ja keväisen siianonginnan suhteen. Tältä pohjalta viestintäsuunnitelma voidaan päivittää. Tapaamisiin kutsutaan mukaan viranomaisia ja muita yhteistyökumppaneita. Kuka pitää hallituksen ajan tasalla. Työ alkoi viime vuonna kalastusalueen viestintäsuunnitelmalla. Mikä valvonnassa toimi ja mikä ei toiminut. 11. Miten kalastuksenvalvojat ovat yhteydessä toisiinsa. Tapaamisissa käydään läpi valvontasuunnitelmat, vaihdetaan kokemuksia ja pohditaan kiperiä tilanteitä. Alueen kokonaispinta-ala on 47 480 hehtaaria. Porvoon-Sipoon kalastusalueella on päätetty, että kalastuksenvalvojat kokoontuvat yhteen tarvittaessa, mutta vähintään kerran vuodessa. Kalastajille on myös kerrottava mistä kalastuslupia voi hankkia. Kymmenkunta kalastuksenvalvojaa valvoi tehostetusti kalastusta alueen virtavesissä ja Porvoon merialueella pääpainon ollessa lohikalojen syysrauhoituksessa ja alueen omissa jokialueen rauhoituksissa. Kalastuspaine on paikoin voimakas ja sesonkiluonteinen. – 30. Kesäkuussa järjestettiin tehostettu kalastuksenvalvontaisku Porvoon-Sipoon kalastusalueen vesille. Yhteenveto kertoo mihin kalastuksenvalvonnassa kannattaa tulevaisuudessa satsata. Missä kalastusalueen on parannettava toimintaansa. Tehoiskuja kaikkina vuodenaikoina Koska kalastuksessa on neljä vuodenaikaa, myös viestintä on jaettu neljän vuodeajan mukaan. Suunnitelmassa mietittiin miltä alueen kalastuksenvalvonta näyttää ulospäin ja mitkä ovat suurimmat ongelmakohdat. Näin kaikki hyötyvät tästä kehityshankkeesta.. Kuka lähettää lehdistötiedotteen ja kenellä on oikeus puhua kalastusalueen puolesta. 8. 11., pois lukien onkiminen, pilkkiminen ja katiskalla kalastaminen. Valmis toimintamalli kalastusalueille Hankkeen lähestyessä loppua kalastuksenvalvonnasta tehdään yhteenveto kalastusalueen vuosikertomukseen ja asia esitellään vuosikokouksessa
Etupuolella tekstit “Kalastuksenvalvoja” ja “Fiskeövervakare”. Kalastuksenvalvojan lakki Lakkimalli antaa näkyvän ja uskottavan viestin valvonnasta. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 20 € Kalastuksenvalvojan liivi Näkyvä ja uskottava viesti valvonnasta. 20 Suomen Kalastuslehti 4 • 2017 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Tarvikkeita valvontaan Kalastuksenvalvojan viestimerkit Uuden kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä. Takana samat tekstit koko selän leveydellä. Brodeerattu teksti ”Kalastuksenvalvoja”. Väri tummansininen ja kokoa voi säätää. 18 € 15 € 100 kpl/väri
15 € 3 €. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 7 € Kalastuksenvalvontalomake Kalastuslain ja -asetuksen mukainen kalastuksenvalvontalomake. Kalastuslupakuittivihko no 32, 25 x 2 lupalomaketta, A6 (myös ALV mahdollisuus). 6 € Kalastuslupakuittivihko Kalastuslupakuittivihko no 31, 25 x 2 lupalomaketta, A6, ei ALV:a. Kalastuksenvalvojan opas Kalastuksenvalvojan opas on tiivis ja selkeä esitys suomalaisesta kalastuslainsäädännöstä valvonnan näkökulmasta. 21 Suomen Kalastuslehti 4 • 2017 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Koko A4, 25 kpl 3-osaista lomaketta kussakin vihossa. Papereita valvontaan Kalastuksenvalvojan päiväkirja Uusi painos valvojan päiväkirjasta
Kirkasvetisellä ulapalla saalistavat isot järvilohet ja nieriät vetävät puoleensa myös suomalaisia uistelijoita. Järvi onkin tässä mielessä Ruotsin edistyksellisin kalastuskohde. 22 Suomen Kalastuslehti 4 • 2017 N oin 130 kilometriä pitkä ja 128 metriä syvä Vättern on merkittävä kalastusmatkailukohde. Järvi jakaantuu hallinnollisesti neljään osaan, mutta Jönköpingin alue on päällimmäisenä vastuussa koko vesistöstä. Tärkeimmistä sidosryhmistä koostuva, vuonna 2005 toimintansa aloittanut Vätternin seurantaryhmä kokoontuu kolme Kalastuspaine Vätternin isolla ulapalla on hyvin pieni verrattuna meikäläisiin vesiin. Menestyksekästä kalavedenhoitoa Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Ruotsalaisen Vätternin hoito ja käyttö on järjestetty suunnitelmallisesti ja kattavasti viimeiset parikymmentä vuotta. Ismo Kolari
Aallonpohja saavutettiin noin 10 vuotta sitten. Tilanne saatiin korjattua kalastuksensäätelyllä. Suurimmat ennätysyksilöt painoivat jopa 25 kiloa. Pilkillä kalastetaan lähinnä ahventa ja siikaa. Pyydystä ja päästä -kalastus on yleistä, ja vapautettu nieriäsaalis on lähes 30 tonnia. 23 Suomen Kalastuslehti 4 • 2017 kertaa vuodessa. Päinvastoin kuin Vätternillä, monissa suomalaisissa järvissä huomattava osa pienistä järvilohija taimenistukkaista päätyy haukien vatsantäytteeksi nopeasti istutuksen jälkeen. Istutukset lopetettiin 40 – 50 vuotta sitten. Vätternille on perustettu laajoja rauhoitusalueita, joissa kaikki muu paitsi ravustus on kiellettyä. Hauen saalisosuus on kuitenkin hyvin pieni. Sekä nieriän että taimenen alamitta on nostettu 50 senttiin, kun se oli aiemmin 40 cm. Monet pienet virtavedet on kunnostettu, ja niiden elinympäristö tarjoaa taimenenpoikasille kylmää pohjavettä ja suojaisia kanjoneita. Haukea esiintyy lähinnä järven pohjoisosassa, sillä eteläosassa ei ole kutualueita. Lisäksi käytössä on saaliskiintiöitä ja verkkojen solmuvälisäätelyä. Vieheessä saa olla vain yksi koukku, ja vetouistelussa saa käyttää enintään 10 viehettä tai syöttiä. Istutukset tuottavat hyvää tulosta, sillä virkistyskalastajien vuotuinen maihin tuotu saalis on reilu 10 tonnia. Järvitaimenta ei kuitenkaan haluta istuttaa, jotta luonnonkantoja ei sotkettaisi. Piikkikalat liikkuvat talvella pintavesissä, ja tuolloin niiden merkitys korostuu lohikalojen ravintona. Suurin 20,4 kiloa painanut järvilohi oli maailmanennätysluokkaa. Järvilohi on hyötynyt kalastusrajoituksista jopa nieriää enemmän. Alamitan nosto on ollut ehkä tehokkain säätelykonsti. Aikoinaan Vätternissä tavattiin suurikokoista alasvaeltavaa järvitaimenta, mutta se kuoli sukupuuttoon jo aikoja sitten Motalan vesivoimalarakentamisen takia. Rautua harrilaudalla ja vertikaalijigillä Virkistyskalastuksen pääpyyntimuodot ovat vetouistelu, lohen heittokalastus rannalta, vertikaalijigaus ja Vätternin erikoiskalastusmuoto Utterfiske, joka voi olla harrilautamaista pintapyyntiä perhoilla tai nieriänkalastusta painotuksin syvästä vedestä. Istutuksilla matkailuvaltti järvilohesta Tällä hetkellä Vätternin ehdoton vetovoimatekijä suurkaloja tavoitteleville kalastusmatkailijoille on järvilohi, jolla on korvattu sukupuuttoon ajettu suurtaimen. Vätternin laajoilla ulapoilla lohikaloille on tarjolla hyvät kasvuolosuhteet. Ruotsin isoin nieriäkanta Virkistyskalastajien pääsaalis on nieriä, jonka maihin tuotu saalis on vajaat 16 tonnia. Muikkukanta on harvahko, mutta järvessä esiintyy runsaslukuisana kuoretta, kolmipiikkiä ja kymmenpiikkiä. Suuret, maksimissaan jopa yli 20-kiloiset hauet kuuluvat saaliskaloihin. Järvilohi on Vätternissä vieraslaji, jota istutetaan 2-vuotiaina vuosittain 20 000 kappaletta. Lisäksi ammattikalastajat pyydystävät 10 tonnia nieriää. Taimenen kokonaissaalis on suurjärven kokoon nähden pieni; virkistyskalastajat lyövät lihoiksi vain reilut 3 tonnia ja kaupalliset kalastajat noin 5 tonnia taimenta. Nieriäkanta heikkeni 1990-luvulla, mihin pääasiallisena syynä oli pyynti. Hauen harvalukuisuus laajalla ulappavedellä lienee keskeinen tekijä tuloksellisten lohiistutusten kannalta. Koska joet ja purot ovat pieniä, niissä kutevien taimenien keskikoko on melko pieni, noin 2 kiloa. Luontaisesti lisääntyvä Vätternin nieriäkanta on tällä hetkellä koko maan vankin. Lisäksi ammattija kotitarvekalastajat ottavat pienen, 1 – 2 tonnin siivun lohisaaliista. ”Suurin 20,4 kiloa painanut järvilohi oli maailmanennätysluokkaa.”. Suunnittelua tehdään myös alajaostoissa, kuten rapuryhmässä ja lohiryhmässä. Taimenet lisääntyvät laskujoissa Järveen laskevissa 70 joessa lisääntyvä taimen kuuluu Vätternin lajistoon. Järvitaimen viihtyy Vätternin ulappa-alueilla
8. Muita saalislajeja ovat made, nieriä, järvilohi, siika ja ahven. Ympäri järveä on rakennettu paljon veneenlaskupaikkoja, joita omatoimikalastajat hyödyntävät. Hallintotoimien ja seurannan lisäksi parannetaan infrastruktuuria. Virkistyskalastuksen pyyntipäiviä on vajaa 18 000, joista vetouistelun osuus on noin kaksi kolmasosaa. Muina uhkatekijöinä nähdään erityisesti vieraslajit ja ympäristömyrkyt. Jönköpingin kalastusmatkailutyöpajan alussa kalatalousyksikön päällikkö Anton Halldén ja kalastusbiologi Malin Setzer Jönköpingin lääninhallituksesta kertoivat Vätternin kalastuksesta. Vanhat synnit ja merimetso painolastina Kirkasvetisen järven näkösyvyys on 14 metriä ja keskisyvyys 40 metriä. Vätternin suureen kokoon ja moniin meikäläisiin järviin nähden karulla järvellä kalastetaan kuitenkin erittäin vähän. Järvessä elelevä, Ruotsin eteläisin harjuskanta on heikentynyt viime aikoina. Tämä kirjoitus perustuu suurelta osin heidän esitykseensä.. Vätternin eteläpäässä sijaitsevan Munksjön-järven kaloissa PCB-arvot ovat Ruotsin kärkiluokkaa. Vähäinen pyyntiponnistus ja saalis Vesialueen omistajien harjoittama kotitarvekalastus verkoilla ja muilla pyydyksillä on vähentynyt järvellä huomattavasti. Vedenlaadun pohjalukemat saavutettiin 1960-luvulla. Merimetso on yhtenä syynä taantumaan. ja merrat saivat olla pyynnissä perjantaista kello 17 sunnuntaihin kello 17. Täplärapu ei näytä haittaavan nieriää, vaikka tiedossa on, että se käyttää nieriän mätiä ravinnokseen. Kesäajan kalastuksessa nieriän kuolleisuus on 10 – 30 %:n luokkaa. Talvi on suosittua kalastusaika, ja venesatamiin on asennettu virrankehittimiä, jotta satamat eivät jäädy. – 11. 24 Suomen Kalastuslehti 4 • 2017 Täplärapua suojellaan liikapyynniltä Vuonna 1969 järveen istutettu täplärapu muodosti vahvan kannan. Esimerkiksi vuonna 2016 ravustusaika oli 12. Hidaskasvuisemman nieriän myrkkypitoisuudet ovat suuremmat kuin lohella. 9. Rannan läheisyydessä ja matalilla alueilla olevat lahtivedet ovat yksityisomistuksessa. Yhteisymmärrys kalavarojen jaosta ja tiedon keruun lisääminen ovat merkittäviä kehityspäämääriä. Ravustus on Vätternillä erittäin tiukasti säädeltyä. Merimetsot levisivät Vätternin alueelle 1990-luvulla. Tutkimuksia tehdään kalastuksen sosioekonomiasta ja pyydystä ja päästä -kalastuksen vaikutuksista. Niitä esiintyy eniten järven pohjoisosissa. Kokonaiskalansaalis on alle kilo/hehtaari. Tavoitteita on asetettu saaliin jaosta virkistysja ammattikalastajien kesken. Nieriällä tavoite on kummallekin kalastajaryhmälle 50 %. Täpläravun alamitta on 10 cm. Ravustus aloitettiin vuonna 1999 ja saalishuippu saavutettiin vuosina 2009 – 2010. Kalastusmatkailuun panostetaan Vätternille on tarjolla opastettuja kalastusretkiä. PCB ja dioksiinipitoisuudet ovat kaloissa jopa suuremmat kuin Itämerellä, joten käyttörajoituksia on annettu. Siialla jakosuhde on vastaavasti 10 % – 90 %. Nieriän vertikaalijigaus on lisääntynyt viime aikoina. Vätternin 18 kaupalliselle kalastajalle täplärapu on saalislaji ylitse muiden. Alueen aiemmasta teollisuushistoriasta löytynee viitteitä nykytilaan. Sen osuus kattaa noin 70 % tonnimääräisestä ja lähes 90 % euromääräisestä kaupallisen kalastuksen saaliista. Kalastusmatkailun kehittämistä tehdään julkisella sektorilla monella tasolla. Valumaalueiden hallinta alkoi vuonna 1957, ja vesistön seuranta käynnistettiin vuonna 1966. Yleisvesialueella, joka kattaa suurimman osan järveä, kaikilla Ruotsin kansalaisilla on vapaa oikeus pyyntiin 100 metriä pitkillä verkoilla, 100 koukun pitkälläsiimalla ja rapumerroilla. Järvilohella tavoitteellinen saaliinjako suosii virkistyskalastajia suhteessa 90 % – 10 %. Kaikesta nieriäsaaliista noin puolet vapautetaan joko alamittaisena tai muuten, eikä tämä ole ongelmatonta. Yleisvesialueella kukin saa ravustaa syksyisin vain 6 merralla 5 viikonloppuna. Kuten monet Suomen isot järvet, myös Vättern oli aikoinaan raskaasti kuormitettu. Kylmän veden alue on laaja, mutta tulevaisuudessa ilmaston muutos ja lämpötilan nousu uhkaavat nieriää. Tavoitteeksi asetettiin juotavan hyvä veden laatu, joka on tänä päivänä tosiasia
Kirjallisuutta Kalastussäädöksiä 2017 Keskeiset kalatalouden säädökset, yhteisaluelaki, hallintolaki sekä otteita vesilaista, kielilaista ja rikoslaista. Perustietoja kaloista ja kertomuksia kalojen bongaamisesta. Osakaskuntaopas Opas osakaskunnissa toimiville ja osakaskuntatoiminnasta kiinnostuneille. 25 Suomen Kalastuslehti 4 • 2017 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. 15 € Kalasta katiskalla Kalasta Katiskalla on tarkoitettu kaikille katiskakalastuksesta kiinnostuneille. 15 € 10 € Uutta! Uutta!. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 5 € Fongauskirja Ensimmäinen lajikalastukseen keskittyvä kalakirja
den vyörylle. Kun vielä vuoden 2008 pankkikriisi oli laskenut Islannin kruunun arvoa oli kaikki valmiina matkailijoiMatkailu on ohittanut kalastuksen Malin Lönnroth Kalatalouden Keskusliitto Islanti on tunnettu kalastusmaa. 26 Suomen Kalastuslehti 4 • 2017 E uroopan lentoliikenteen vuonna 2010 pysäyttäneen Eyafjallajökullsin purkautumisen jälkeen Islanti oli kaikkien huulilla. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Tarujen saarella matkailu onkin ohittanut kalastuksen merkittävänä elinkeinona. Luontomatkailu Gullfossin kaltaisine vesiputouksineen on ohittanut kalastuksen elinkeinona Islannissa. Vaikuttavia lukuja. Viime vuosina maa on tullut paremmin tunnetuksi matkailijoista. Saarivaltakunnan matkailu on kasvanut vuosittain noin 25 prosenttia. Vuonna 2015 vain 330 000 asukkaan maassa vieraili lähes 1,3 miljoonaa matkailijaa
Sesonki on kesällä, mutta kauempana pääkaupungista pääsee kalaan ympäri vuoden. Avomerikaloista silli on yksi tärkeimmistä. Tänään matkailu on ohittanut kalastuksen, 31 prosenttia maan tuloista tulee matkailusta ja kalastuksen osuus on romahtanut 25 prosenttiin. Vaikka kyse oli parhaan matkailukauden ulkopuolisesta ajankohdasta pääkaupungissa ja nähtävyyksillä hyöri väkeä. Reykjavikissä on useita yrityksiä, jotka valassafarien lisäksi tarjoavat kalastusretkiä. Paikat olivat kunnossa ja palvelu oli hyvää ja iloista. Alle 14-vuotiaat saavat kalastaa aikuisen seurassa ilmaiseksi. Kalastusministeriö asettaa kiintiöt vuosittain ja käyttää päätöksensä pohjana Kansainvälisen merentutkimuslaitoksen (ICES) suosituksia. ”Islannissa voi kalastaa joko kalliisti tai ei ihan niin kalliisti.”. Islannin vesiltä on tavattu 150 kalalajia, joista 66 tavataan vakituisesti. Useimmat järvet ovat avoinna kalastukselle toukokuun alusta syyskuun loppuun. Aurinko nousi ennen yhtätoista ja laski neljä tuntia myöhemmin iltapäivällä. Islannissa on yli 100 hyvää lohijokea ja saaliit ovat kasvussa. Syvänmeren kalalajit turska, kolja ja seiti muodostavat perustan kalateollisuudelle. Alhaisen työttömyyden maa Vierailimme Islannissa pimeimpään vuodenaikaan joulukuun alussa. Islannissa ollaan myös erittäin tarkkoja kalatautien suhteen. Islannilla on pitkä rannikko ja maan kalastusvyöhyke on seitsemän kertaa suurempi kuin saaren pinta-ala. Islannin vesillä lämmin Golf-virta ja pohjoinen kylmä merivirta kohtaavat muodostaen erittäin ravinteikkaan vesialueen. Katsaus vuoden 2016 – 2017 tilastoihin kertoo Islannin turskakiintiön olevan 244 000 tonnia, seidin 55 000, punasimpun 47 205, sillin 62 000 ja merikissan 8 811 tonnia. Runsas planktontuotanto puolestaan houkuttelee kaloja. Kalastus on aina ollut saarelaisille tärkeä elinkeino ja oli yksi merkittävimmistä syistä miksi maa ei koskaan liittynyt unioniin. Katkarapu, keisarihummeri ja kampasimpukka ovat myös merkittäviä lajeja. Helpoimmin se käy varaamalla puolen päivän ja kokopäivän kalastusretki. Yhtenä ensimmäisistä maista Islanti otti 1980-luvun alkupuolella käyttöön kalastajakohtaiset kiintiöt. Islanti ei kuuluu Euroopan Unioniin, joten he saavat itse päättää kalakannoistaan. Islantilaisilla onkin kaikki syy olla iloisia – maan työttömyysaste on vain kaksi prosenttia. Lohenkalastusta ohjaavat tiukat lait ja määräykset. Monipuolista kalastusmatkailua Vaikka erikoinen luonto on suurimmalle osalle matkailijoista syy Islantiin saapumiselle, on kalastusmatkailullakin merkitystä saaren elinkeinolle. Ja Islannissahan voi kalastaa – joko kalliisti tai ei ihan niin kalliisti. Kolmen tunnin kalastusretki maksaa noin 120 euroa. Kyseessä on samantapainen järjestelmä, joka on tämän vuoden alussa otettu käyttöön silakalle ja kilohailille Suomessa. Kalastuskausi ei saa kestää pidempään kuin 3,5 kuukautta. 27 Suomen Kalastuslehti 4 • 2017 Ennen niin tärkeä merikalastus Historiallisesti Islanti on ollut vahvasti riippuvainen kalastuksesta. Tämän jälkeen jokaiselle kalastusalukselle jaetaan oma kiintiö pohjautuen edellisvuosien kalastushistoriaan. Vuoteen 2000 saakka maan vientituloista 75 prosenttia tuli kalateollisuudesta. Merellä tapahtuvaan vapakalastukseen ei vaadita lupia, mutta merelle päästäkseen pitää yleensä vuokrata vene. Jos kalastajalla on omat kalastusvälineet, ne tulee desinfioida jo ennen maahan saapumista. Tunnettavuus näkyy myös hinnoissa. Vuonna 2008 islantilaisista lohijoista pyydettiin lähes 82 000 lohta. Islanti on kuitenkin kaikkien tunnetuin lohijoistaan sekä taimenen ja nieriän kalastuksesta. Edullisempi vaihtoehto on kiertää itse saarta ja hankkia matkan ajaksi 35 islantilaiselle järvelle oikeuttava kalastuslupa. Kalastusoikeudet kuuluvat yleensä rantojen omistajille, jotka vuokraavat oikeudet eteenpäin klubeille tai vastaaville. Olin vaikuttunut miten hyvin islantilaiset olivat ottaneet huomioon kasvaneen matkailijavirran. Yksi lohenkalastuspäivä voi maksaa tuhansia euroja. Luvalla voi kalastaa niin paljon kuin huvittaa. Lupa maksaa 6 900 kruunua eli noin 65 euroa
Tällä on vaikutusta paitsi itse kaloihin, myös muihin vesieliöihin. naarasyksilöiden merkitykseen kalakannan uusiutumiselle ja herkkyydelle erilaisille ympäristöpaineille, kuten sameneminen, lämpötilan nousu ja kalastus. Kuva: Hannu Lehtonen Tutkimukselle rauhoitetuilla jaetulla koejärvellä selvitettiin ylämitan vaikutusta. Kalastus on kokovalikoivaa ja kohdistuu voimakkaammin isoihin yksilöihin. Hankkeessa tutkittiin kokeellisesti ja mallintamalla voimakkaan, kokovalikoivan kalastuksen vaikutuksia kohdelajeihin sekä vesiekosysteemiin. Erityisesti kiinnitettiin huomiota isojen Isot emokalat tärkeitä kalakannoille Mikko Olin, Satu Estlander, Joni Tiainen ja Hannu Lehtonen, Helsingin yliopisto Anssi Vainikka, Itä-Suomen yliopisto Jukka Ruuhijärvi, Luonnonvarakeskus Hauella, kuhalla ja ahvenella jälkeläisten selviytymiskyky on parempi, kun ne ovat peräisin isoista emoista. Isot emot ovat kuitenkin herkkiä erilaisille ympäristöpaineille. Kuva: Hannu Lehtonen. Tämä näkyi poikasten suurempana kokona ja parempana selviytyTutkimukselle rauhoitetuilla jaetulla koejärvellä selvitettiin ylämitan vaikutusta. 28 Suomen Kalastuslehti 4 • 2017 V apaa-ajankalastajat pyydystävät suurimman osan sisävesiemme kalasaaliista (noin 80 %), josta suurin osa (noin 70 %) on petokaloja – lähinnä ahvenia, haukia ja kuhia. Enemmän ja laadukkaampia jälkeläisiä Ahvenella, hauella ja kuhalla jälkeläisten laatu on parempi isoilla emokaloilla
Ylämittaa käytettäessä isot kalat säilyivät – vaikkakin vähenivät – populaatiossa voimakkaasta kalastuksesta huolimatta sekä hauella että ahvenella. Muutoksilla jälkeläisten laadussa on suuri merkitys kalakannan uusiutumiskyvylle, ja siihen voi liittyä myös geneettisiä muutoksia. Mallin perusteella 45 – 65 cm välimitta ei ratkaise sitä, että voimakkaan kalastuksen takia pienenä kutevat kalat tuottavat eniten poikasia ja sukukypsyyskoko ennen pitkää alenee ja kalantuotanto laskee. Esimerkiksi nopeakasvuisilla kuhakannoilla 50 cm alamitta on perusteltu. Ahvenella voimakas kalastus heikensi mätijyvien laatua, koska isot emot vähenivät ja naaraat tulivat sukukypsiksi aikaisempaa nuorempina ja pienempinä. Kalastuksen havaittiin vaikuttavan siihen minkälaisia poikasia kalakanta tuottaa. 29 Suomen Kalastuslehti 4 • 2017 TUTKITTUA misenä vaikeissa olosuhteissa. Ahvennaaraat herkkiä muutokselle Ilmastonmuutos lämmittää ja tummentaa järvivesiä. Isojen emojen määrä kuitenkin väheni kalastuksen myötä hauellakin. Mätijyvän kuivapaino suhteessa emokalan kokoon ahvenella, kuhalla ja hauella. Petokalamme ovat sopeutuneet nykyisiin lämpöolosuhteisiin ja saalistavat näön varassa. Hauen kohdalla kalastus vapautti ravintovaroja ja emot tuottivat aikaisempaa suurempia mätijyviä. 2 3 4 0,2 0,3 0,4 no : ha uk i (m g) ah ve n, ku ha (m g) Mätijyvän kuivapaino Ahven Kuha Hauki 1 0,1 20 40 60 80 100 K ui va pa i K ui va pa in o: Emon pituus (cm). Mallitulosten perusteella alamitta pitäisi sovittaa paikallisesti kuhakannan kasvunopeuteen. Tämän lisäksi mätimunat olivat pienempiä naaraiden kokoon nähden kuin ennen kalastusta. Alamitta voi vähentää isojen määrää Kokeellisissa tutkimuksissa havaittiin alamittaa suurempiin haukiin kohdistuvan voimakkaan kalastuksen voivan hävittää isot emokalat jo neljässä vuodessa. Kalastuksen vaikutuksia suomalaisiin kuhakantoihin selvitettiin erillisessä mallinnustutkimuksessa, jossa hyödynnettiin KESKALA-hankkeessa kerättyjä tietoja kuhakantojen kasvusta ja sukukypsymisestä
Kirkkaissa vesissä ahvenet ovat hyökkäävämpiä ja tehokkaampia planktonin syöjiä kuin särki. Oulu, Pohjois-Suomen Erämessut 9.–11.6. – 8.10. Taivassalo, Silakrysäys 1.–2.7. Padasjoki, Ravustuksen SMkisat 26.8. Naantali, Savuklamarkkinat 17.–18.6. Helsinki, Stadin Silakkamarkkinat 14.–15.10. Joensuu, Kalamarkkinat 7. Tummissa vesissä ahven sen sijaan häviää särjelle ravintokilpailussa. Posio, Muikkumarkkinat 5.8. Tampere, Kalaja erämarkkinat 1.–7.10. Ahvenet joutuvat entistä enemmän kilpailemaan ravinnosta särkikalojen kanssa. Kustavi, Lohimarkkinat 12.–13.8. Kotka, Kalamarkkinat 19.–22.10. Tumma vesi vaikeuttaa ahventen siirtymistä petokalavaiheeseen ja haittaa saalistusta, jolloin kalat jäävät keskimääräistä pienikokoisemmiksi. Heinola, Kalamarkkinat 18.–20.8. Kauhajoki, Muikkumarkkinat 26.8. Kalastuksen kohdistuessa isoihin yksilöihin suurikokoiset pohjaeläimet runsastuivat, pienempiä ahvenia poistettaessa pohjaeläinyhteisö pysyi melko vakaana. Tutkimuksissa havaittiin ympäristömuutosten heikentävän erityisesti naarasahventen kasvua ja vähentävän suurten yksilöiden määrää. Pyhtää, Keihässalmen Suvimarkkinat 17.6. Kitee, Puruveden muikkumarkkinat 15.–16.7. Kalastus vaikuttaa laajalti Ahvenen kalastus vaikutti ravintoeläinten määriin ja yhteisörakenteeseen. Eläinplanktonyhteisössä tapahtuneet muutokset olivat enemmän riippuvaisia ahventen käyttäytymisestä ja eläinplanktonyhteisön sisäisestä dynamiikasta kuin ahventen määrästä. Virolahti, Silakkamarkkinat 7.10. Ii, Lohimarkkinat 10.6. Seurauksena voi olla, että ahvenet ovat kooltaan aiempaa pienempiä ja populaatiolle – sekä kalastajalle – arvokkaita isoja yksilöitä on nykyistä vähemmän. Valtakunnallinen kalastuspäivä 18.5. Tampere, Kuhaseminaari 19.–20.5. Oulu, Kalamarkkinat 1.7. Nämä muutokset olivat erilaisia, kun tutkimuksessa vertailtiin eivalikoivaa ja ylämitalla säädeltyä kalastusta. Imatra, Vuoksen Kalamarkkinat 20.–21.5. Kalabongauksen koulukisa 17.5. Tummassa tai sameassa vedessä ahvenella on vaikeuksia löytää saalista. Suomen Kalastuslehti 4 • 2017 30 30 TAPAHTUMIA 13.–14.5. Simo, Nahkiaismarkkinat 22.–24.9. Vuonislahti, Muikkumarkkinat 23.–24.9. Yli kymmenvuotisen KESKALA (2005 – 2017) -hankkeen tuloksista ilmestynyt erikoisnumero Boreal Environment Research -sarjassa on vapaasti ladattavissa osoitteessa: www.borenv.net/BER/ber221-6.htm. Kokkola, Kalamarkkinat 24.9. Hämeenlinna, Hämeen Kalamarkkinat 23.9. Vaasa, Siikaja silakkamarkkinat 8.–10.9. Kuopio, Kalaryssäys 16.–17.9. Kouvola, Korian Eräja vapaa-aikamessut 10.6. Rauma, Silakkamarkkinat 16.–17.9. Jyväskylä, Keski-Suomen kalaja kevätmarkkinat 15.–21.5. Kaskinen, Kalarantapäivät 1.–2.7. Lappeenranta, Kalamarkkinat 16.–17.9. Joensuu, Kalamarkkinat 13.–14.5. Turku, Silakkamarkkinat Lisää tapahtumista: www.ahven.net Vesien tummuminen muuttaa lajien välisiä kilpailusuhteita. Naaraiden syöntiaktiivisuus laskee tummassa tai liian lämpimässä vedessä koiraita enemmän. Lestijärvi, Kalamarkkinat 8.–9.9. Mikkeli, Kalamarkkinat 18.–20.8. Kalastuksen aiheuttamat muutokset ravintoverkossa voivatkin olla odottamattomia. Nakkila, Nahkiaismarkkinat 24.9. – 8.10. Se voi kertautua kalakantoihin, sillä suuret naaraat tuottavat eniten ja parhaiten selviytyviä poikasia. Kemi, Kalamarkkinat 20.–21.5. Valkeakoski, Kalamarkkinat 7. Kaskinen, Silakkamarkkinat 29.9.–1.10. Kotka, Kalamarkkinat 25.–28.5
Kallioniemi toimii myös Töysän osakaskunnan puheenjohtajana sekä jäsenenä Alavuden-TöysänKuortaneen kalastusalueen hallituksessa. Ammatiltaan Kallioniemi on maanviljelijä. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 5, 50 € Englantilaiset tinapinssit Sisilisko Lepakko Teeri Taimen Karhu Harjus Katso koko valikoima www.ahven.net. Suomen Kalastuslehti 4 • 2017 31 HENKILÖUUTISIA ETELÄ-POHJANMAAN UUSI PJ TAPIO KALLIONIEMI Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ry:lle valittiin uusi puheenjohtaja maaliskuun lopussa pidetyssä kokouksessa. Vuodesta 2005 lähtien puheenjohtajana toiminut Tapio Rintaniemi jäi pois johtokunnasta ja hänen tilalleen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Tapio Kallioniemi Alavudelta. Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh
Kalatalouden Keskusliitto (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kalastusmatkailukirjaan on koottu perustietoja kalastusmatkailuyrittäjäksi aikoville. Kirjan tarkoituksena on herättää ajatuksia ja antaa tietoa kalastusmatkailuyrityksen suunnittelun ja toteuttamisen pohjaksi. 25 € www.ahven.net