Suomen KALASTUSLEHTI Perustettu 1892 • 125. vuosikerta 4 • 2018 Kalaoppia Uudet ennätyskalat Kalavedenhoitoa ja edunvalvontaa
ILMESTYMINEN 2018 Nro Aineisto Ilmestyy 1 29.12. Irtonumero 9 euroa. 9.2. Kannen kuva: Marjo Aikko. 8 2.11. 2 12.1. 5 18.5. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TOIMITUSKUNTA Tuomas Oikari, Jorma Leppänen, Outi Heikinheimo, Marko Paloniemi, Mika Laakkonen ja Sakari Kuikka TILAUKSET, OSOITTEEN MUUTOKSET JA PERUUTUKSET Heidi Moisio puh. 7 21.9. VISUAALINEN ILME Emilia Heikkilä TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa 2018 4 • 2018 10 18 24 Suomen. 4 29.3. (09) 6844 5914 fax (09) 6844 5959 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Tuuri ILMOITUSMYYNTI puh. 15.6. 26.1. 7.9. 30.11. Suomen Kalastuslehti 4 • 2018 2 ARTIKKELIT 10 Iijoen uittovelvoite 30 vuotta Pirkko-Liisa Luhta 14 Kitkan luontoarvojen säilyttäminen Eero Liekonen ja Heikki Tahkola 16 Istutusten tuotto on ollut heikko Marko Puranen, Tomi Ranta ja Matti Havumäki 18 Teisti vihdoin ennätyskalalistalle Tapio Gustafsson 22 Troolidiplomatiaa Petsamossa Kari Kilpinen 24 ”Missä sen sydän on?” Marjo Aikko 26 Ammattimaista kalastuksenvalvontaa Velimatti Leinonen 28 Kalastuksesta lintuvesien hoitokeino Ilkka Sammalkorpi, Markku Mikkola-Roos, Hannu Pöysä ja Mikko Alhainen PALSTAT 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyet 9 Lakiasiaa 30 Tapahtumia Satakunnassa koululaisille on tarjoilllaan tiedon lisäksi savuahvenia. 6 10.8. 19.10. 29.3. Myynti Kalatalouden Keskusliitossa. 27.4. (09) 6844 5915 Vuosikerran 2018 (8 numeroa) tilaushinnat: määräaikainen 46 euroa ja kestotilaus 45 euroa. 3 2.3. Kalatalouskeskusten ja kalastajaliittojen toimihenkilöt toimivat lehden asiamiehinä. krs 00700 Helsinki puh. SISÄLTÖ ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4
toukokuuta, mutta tilaisuuksia on myös loppukesällä. Nuorisotyössä on vain voitettavaa ja tarve on jatkuva. Virallinen toteutuspäivä on 16. Sinänsä hyvä, että sinnikkyyttä riittää, mutta jossain vaiheessa toiminnan takalaita tulee vastaan ilman nuorennusleikkausta tai rakenteellisia uudistuksia. Tilaisuuteen on osallistunut aiemmin noin 10 000 lasta vuosittain. Yksi nuorison kosketuspinta kalastukseen ja kalatalouteen on valtakunnallinen kalastuspäivä. Helsingin tapahtumaan tarjolla olleet paikat täyttyivät neljässä tunnissa ja tulijoita olisi ollut moninkertaisesti enemmän. Kysykää omalta alueelliselta kalatalousneuvojaltanne, kuinka voisitte osallistua järjestelyihin nyt tai jatkossa. PÄÄKIRJOITUS Nuoriso kalastamaan Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto ”Helsingin tapahtumaan tarjolla olleet paikat täyttyivät neljässä tunnissa ja tulijoita olisi ollut moninkertaisesti enemmän.”. Suomen Kalastuslehti 4 • 2018 3 R eilun parinkymmenen järjestövuoden jälkeen alan toimijat ovat tulleet varsin tutuiksi. Tapahtumiin kaivataan sekä Helsingissä että maakunnissa runsaasti lisää käsipareja paikallistasolta avuksi. Hitaampikin tutustuja olisi kyllä tänä aikana oppinut tuntemaan kokousväen, koska vaihtuvuus on ollut hyvin vähäistä. Ongelma on toki tiedostettu ja liittyy pitkäaikaisiin kehityssuuntiin, kuten maaseudun väestön vähenemiseen. Kiinnostusta ja tarvetta kalastuspäivälle ja vastaaville tapahtumille on paljon. Alueellisen tason kokoontumisissa osallistujamäärät ovat jo kääntyneet selvään laskuun ja seuraavat kymmenen vuotta tulevat näillä näkymin olemaan melkoista alasajoa. Vuosina 2018 – 2019 järjestämisvastuussa ovat Kalatalouden Keskusliitto ja sen alueelliset jäsenjärjestöt. Vähälukuisten nuorten toimijoiden vapaa-ajalle riittää ottajia kaikissa maakunnissa. Vuonna 2018 teemana on ”Kalasta tietoa”. Kalastuksen lisäksi päivän teemana on antaa lapsille tietoa kotimaisesta kalasta ei pelkästään pyyntikohteena vaan myös erinomaisena ruuan raaka-aineena. Tapahtumaa on vietetty Suomessa keväällä tai loppukesällä vuodesta 2006 alkaen. Kalatalouden tarpeet eivät tässä välttämättä tule ensimmäisenä, ellei kalastusharrastusta ja mallia alalla toimimiseen ole saatu syntymään jo lapsuusvuosina
Samalla pyritään varmistamaan, että kalastus sopimusalueella on kestävää. 4 Suomen Kalastuslehti 4 • 2018 LYHYET LEPPÄ HALUAA LISÄÄ KOTIMAISTA KALAA Maaja metsätalousministeri Jari Leppä puhui Kalaviikon avajaisissa Helsingissä maaliskuun lopulla. Hän vastasi kalatalousalan kysymyksiin ajankohtaisista aiheista. Kalastusmääräykset ovat samat kuin viime vuonna. Maaja metsätalousministeriö 22.3.2018 Ministeri Lepän mukaan maakunnilla on jatkossa suuri valta päättää siitä, miten kalataloustehtävät järjestetään. Laura Kotila, valtioneuvoston kanslia LOPPU LUVATTOMALLE TURVETUOTANNOLLE Ympäristöä muuttava maankäyttö vaatii usein joko ympäristönsuojelutai vesilain mukaisen luvan ennen kuin käytännön töiden valmistelu voi alkaa. Hyljeja merimetso-ongelmat kasvavat ja monimuotoistuvat. Saaliit ovat supistuneet jo useamman vuoden ajan. Sisävesillä suurin ongelma on muikun pieni koko, koska kysyntää olisi enemmän isommalle muikulle. Vuonna 2017 aloitetun selvitystyön yhteydessä on tähän mennessä löytynyt kymmenen yli 10 hehtaarin luvatonta turvetuotantoaluetta ja lisäksi useiden alueiden osalta selvitystyö on vielä kesken. Luonnonvarakeskus (Luke) koordinoi ohjelmassa tutkijoiden ja kalastajien kumppanuusosiota, jossa kehitetään muun muassa hylkeenkestäviä pyydyksiä ja muuttuneeseen ympäristöön sopivia pyyntimenetelmiä. ELY-keskuksen tietoon on tullut viime aikoina huolestuttavan monta tapausta, joissa lupaa ei ole haettu. Luonnonvarakeskus 9.2.2018 SOVINTO TORNIONJOEN KALASTUSMÄÄRÄYKSISTÄ Maaja metsätalousministeriö ja Ruotsin merija vesiviranomainen ovat päivittäneet Tornionjoen kalastussääntöä, joka kuuluu Suomen ja Ruotsin väliseen rajajokisopimukseen. Määräykset viedään kansalliseen lainsäädäntöön valtioneuvoston asetuksella. Leudot talvet korostavat ongelmia. Kalastusmääräyksistä neuvotellaan vuosittain, jotta ne pysyisivät ajan tasalla suhteessa kalakantojen tilaan. – Kaiken lähtökohta ja tärkein tavoite on, että kauppoihin ja ravintoloihin saataisiin entistä enemmän kotimaista kalaa. ELY-keskus on tehnyt poliisille tutkintapyyntöjä luvattomista yli 10 hehtaarin turvetuotantoalueista, joissa on ollut selkeä epäilys luvattoman toiminnan tahallisuudesta. Ministeri piti erityisen tärkeänä sitä, että kotimaisen kalan kysyntään pystytään vastaamaan. Määräyksiä sovelletaan 1.6.2018 alkaen. Pyrimme kaikin tavoin parantamaan kalastuksen ja vesiviljelyn toimintaedellytyksiä, ministeri Leppä totesi. Maaja metsätalousministeriö 28.3.2018. Kalastajien ongelmiin etsitään toimivia ratkaisuja kalastuksen innovaatio-ohjelmassa. Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.4.2018 INNOVAATIOISTA APUA KALASTAJIEN AHDINKOON Rannikkokalastus on suurissa vaikeuksissa. Ohjelmassa panostetaan myös sisävesikalastuksen kehittämiseen
Rannikolla pyyntiä vaikeuttivat sääolot ja hylkeet, ja saaliit jäivät poikkeuksellisen pieneksi. Silloin noin 20 prosenttia Simojoen ja noin 30 prosenttia Iijoen lohien vastakuoriutuneista poikasista kuoli M74-oireyhtymään. Silloin kun meressä on paljon nuorta kilohailia, tiamiinin saanti on tarpeeseen nähden vähäisintä. Valtaosa ammattikalastajista kalasti rannikkoalueella verkoilla tai rysillä. Kuolleisuuden odotetaan olevan vähäisempää kuin viime keväänä. Luonnonvarakeskus 30.1.2018 M74-oireyhtymä on Itämeren lohen lisääntymishäiriö, jonka aiheuttaa runsas rasvainen kalaravinto. 5 Suomen Kalastuslehti 4 • 2018 LYHYET ITÄMEREN LOHEN M-74 POIKASKUOLLEISUUS JATKUU Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Itämeren lohen M74-kuolleisuus jatkuu tänä keväänä kolmatta vuotta peräkkäin. M74-kuolleisuus on arvioitavissa emolohista viime syksynä talteen otettujen mätinäytteiden tiamiinipitoisuuden perusteella. Lohta, taimenta, kuhaa, siikaa ja ahventa saatiin saaliiksi vähemmän kuin koskaan aikaisemmin vuodesta 1980 alkaneella tilastointijaksolla. Rysien, mertojen ja katiskojen nielu ei saa venyä missään olosuhteissa yli 15 sentin. – 30.6. Pohjanlahden jokien lohien pääravintoa ovat silakka ja kilohaili, joista nuorissa yksilöissä on eniten rasvaa, mutta vähiten tiamiinia. Kun turskakannat ovat alamaissa, pääsee kilohaili runsastumaan, sillä turska on kilohailin pääasiallinen saalistaja. Rajoitusalueella on ympärivuotisesti kielletty saimaannorpalle vaarallisten pyydysten käyttö, kuten riimuja vahvalankaiset verkot sekä löysänieluiset katiskat ja merrat. Silakkaa kalastettiin viime vuonna 134 miljoonaa kiloa ja kilohailia 16 miljoonaa kiloa. Monien rannikolta kalastettavien lajien saalis pieneni merkittävästi vuoteen 2016 verrattuna. Tämän seurauksena mädissä on liian vähän B1-vitamiinia eli tiamiinia, ja siksi poikaset kuolevat ruskuaispussivaiheen aikana. Luonnonvarakeskus 11.4.2018 VERKKOKALASTUSKIELTO ALKOI SAIMAANNORPPA-ALUEELLA Verkkokalastus on kielletty saimaannorpan keskeisillä elinalueilla 15.4. Kalastusrajoitusten sisällön ja alueen laajuuden voi tarkastaa maaja metsätalousministeriön sivuilta http://mmm.fi/saimaannorppa ELY-keskus 12.4.2018 Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Katiskan nielu saa olla korkeintaan 15 cm leveä. RANNIKKOKALASTAJILLE NIUKKA SAALIS VIIME VUONNA Merialueen kaupallisen kalastuksen kokonaissaalis oli ennakkoarvion mukaan 154 miljoonaa kiloa vuonna 2017. Nieluun asennettu harjasteräskaari estää norpan pääsyn katiskaan.. Kilohaili on lähes kaksi kertaa niin rasvainen kuin silakka. lukuun ottamatta alle 22 millimetrin solmuvälin muikkuverkkoja
Luonnonvarakeskus 22.3.2018 Lohen tuonnin ja viennin arvo 2015 – 2017.. Kalatalouden Keskusliitto VAINAJIEN TUHKAT VOI LASKEA IMMALANJÄRVEEN Immalanjärven osakaskunta päätti sallia vainajien tuhkien sirottelun Immalanjärveen pitkän ja perusteellisen keskustelun jälkeen. Kalan viennin arvon kasvu johtui siitä, että Norjasta tuodun tuoreen kokonaisen lohen edelleen vienti muualle Eurooppaan lisääntyi kahdeksasta miljoonasta eurosta 96 miljoonaan euroon. Viennin määrä kasvoi viidellä miljoonalla kilolla edellisvuodesta. Viennin arvo, 148 miljoonaa euroa, kasvoi peräti 90 miljoonaa euroa. Päätös tehtiin osakaskunnan yleisessä kokouksessa. Kalatalouden Keskusliitto on kouluttanut yli 3 300 kalastuksenvalvojaa, kalastusalueet ovat lisänneet kalastuksenvalvontaa vesillä ja valvonta on tullut aikaisempaa ammattimaisemmaksi ja näkyvämmäksi. Kalastuksenvalvojien tärkeästä työstä Suomessa kertoo keväällä julkaistava Kalatalouden Keskusliiton ja Kalastajan Kanavan yhteistyönä tekemä kaksiosainen videosarja Ainutlaatuisten kalavesiemme valvojat. Tuhkien sirottelu edellyttää Immalanjärven hoitokunnalta saatavan lomakkeen täyttämistä. Hoitokunta nimeää lähiaikoina jonkin tietyn alueen tähän tarkoitukseen, Määttä kertoo. Sopiva paikka vainajien tuhkien laskemiseen osoitetaan erikseen. Uutisvuoksi 6.4.2018 LOHTA VIETIIN SUOMEN KAUTTA ENNÄTYSMÄÄRÄ Suomesta vietiin kalaa ja kalatuotteita 77 miljoonaa kiloa vuonna 2017. Tärkeimmät vientimaat olivat Viro, Iso-Britannia, Ranska, Puola, Tanska, Liettua ja Valko-Venäjä. 6 Suomen Kalastuslehti 4 • 2018 LYHYET KALASTUKSENVALVOJISTA KAKSIOSAINEN VIDEOSARJA Kalastuksenvalvonnan kehittäminen oli yksi vuonna 2016 uudistuneen kalastuslain tärkeistä tavoitteista. Aikamme kun asiaa hierottiin, saatiin aikaan yksimielinen päätös. Uudella kalastuksenvalvonnasta kertovalla videosarjalla pyritään tekemään kalastuksenvalvojien työtä tutummaksi kaikille suomalaisille. Mielipiteitä oli puolesta ja vastaan. Eli ei tarvinnut äänestää, kertoo osakaskunnan puheenjohtaja Lauri Määttä
7 Suomen Kalastuslehti 4 • 2018 LYHYET VIRTAVESITYÖRYHMÄ EDISTÄMÄÄN ALAN OSAAMISTA Kalatalouden Keskusliitto kantaa yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa huolta vaelluskaloista ja niille tärkeistä elinympäristöistä, joiden joukossa luonnontilaiset virtavedet ovat hupeneva luonnonvara. Itämeren lentolaskennoissa havaittiin viime vuonna yli 30 000 harmaahyljettä, joista noin 10 000 Suomen vesialueilla. Suomen metsästyskiintiö on 1 050 harmaahyljettä. Ravintola keskittyy huolella valmistettuun ruokaan, jonka raaka-aineet hankitaan lähialueilta. Kalastuksen talosta tulee Pohjanmaan kalastuselinkeinon keskus. Virtavesikunnostajat työssä soraistamassa keskisuomalaisen Murronjoen kunnostuskohteella. Näytehylkeestä, joka oli metsästetty viime syksynä, otettiin myös tutkimusnäytteitä Luonnonvarakeskukselle. Malin Lönnroth, Kalatalouden Keskusliitto Kolmas toimija Kalastuksen talossa on Österbottens Fiskarförbund r.f. Kalastuksen taloon kuuluu ravintola, jossa työskentelee kokkitrio Mattias Åhman, Michael Björklund ja Simon Selin. joka on ollut mukana projektissa alusta asti. Asplund on ollut mukana projektissa siitä asti kun kilpailuehdotus lähetettiin Vaasan kaupungin tuomaristolle syyskuussa 2016. Työryhmän tarkoituksena on toimia osaamisen kehittämisen ja hyvien käytäntöjen kommunikaatiofoorumina, jossa jäsenet voivat ideoida yhteisiä hankkeita. HYLKEENMETSÄSTYS JA -KÄSITTELYKURSSI Nylands Fiskarförbund järjesti huhtikuussa yhteistyössä Metsästäjäliiton kanssa hylkeenmetsästys ja -käsittelykurssin Ruotsinpyhtäällä. Liiton konttori muuttaa taloon ja sitä täydennetään palvelutiskillä, jossa autetaan kalastukseen ja kalastuselinkeinoon liittyvissä kysymyksissä. Metsästyskausi alkoi 16.4. Kurssin aikana käytiin läpi metsätykseen liittyvää lainsäädäntöä ja saaliin talteenottoa. Tarjolle tulee kaikkea kasvisruuasta liha-annoksiin, mutta ruoka painottuu kuitenkin lähialueilta kalastettuun kalaan. Timo Meronen, Keski-Suomen kalatalouskeskus VAASAN KALASTUKSEN TALON TOIMIJAT SELVILLÄ Vaasan Kalastuksen talon suunnitelmat ovat edenneet. Edistääkseen virtavesien kunnostustoimintaa Kalatalouden Keskusliitto on perustanut virtavesityöryhmän, joka kokoaa yhteen virtavesija kunnostusosaamisen eri maakunnista. Pohjalainen 6.4.2018. Itämeren hallikanta on kasvanut 2000-luvun alusta lähtien keskimäärin noin viisi prosenttia vuodessa. Kalatiskin ansiosta Asplund pääsee lähemmäs vaasalaista asiakaspiiriänsä. Kalatiskin toimija on Isabella Asplund, Lihatiski yhtiön omistaja Maalahdesta
Maksun yhteydessä kalastajilta kysytään nimi, yhteystiedot ja syntymäaika (ei henkilötunnusta). Eräluvat-verkkokauppa Kirjaudu www.eraluvat.fi sivustolla verkkokauppaan ja lunasta kalastonhoitomaksusi. 3. Tämä koskee muun muassa pyydyskalastusta ja kalastusta usealla vavalla. Palvelunumero 02069 2424 (arkisin 9 – 16) Soita palvelunumeroon. 2. Näin maksat kalastonhoitomaksusi Kalastonhoitomaksu on henkilökohtainen. Palvelupisteestä saat heti mukaasi tositteen kalastonhoitomaksun suorittamisesta. 1. Muuhun kalastukseen ja ravustukseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa. Saat postitse maksutositteen, jolla voit maksaa kalastonhoitomaksun. Kalastonhoitomaksun voi hankkia myös toiselle, jolloin ostaja ilmoittaa pyydetyt tiedot myös kalastajasta/kalastajista, joiden puolesta suorittaa maksun. 8 Suomen Kalastuslehti 4 • 2018 Ta pio G us ta fss on /K ala ta lo ud en Ke sk us liit to 45 € / kalenterivuosi 15 € / 7 vuorokautta 6 € / vuorokausi Jos olet 18–64-vuotias kalastaja, sinun tulee maksaa kalastonhoitomaksu. Huomioi • Kuitti kalastonhoitomaksun suorittamisesta tulee olla aina mukana kalastaessa. Palvelupiste Kalastonhoitomaksun voi suorittaa Metsähallituksen luontokeskuksissa ja R-kioskissa. • Ikään perustuvan kalastusoikeuden todistamiseksi on suositeltavaa pitää kalastettaessa mukana henkilöllisyystodistusta. R-kioskilta ostettaessa hintaan lisätään toimitusmaksu 3 €. Säilytä kuitti maksusta. Tositteen voi tulostaa tai tallentaa esimerkiksi mobiililaitteelle. • Kalastuksenhoitomaksu koskee kalastusta koko Suomessa, paitsi Ahvenanmaalla. www.eraluvat.fi www.ahven.net/luvat www.mmm.fi/kalat www.kalat.fi www.kalastusrajoitus.fi Kalastonhoitomaksu 2018 Ta pio G us ta fss on , Ka lat alo ud en Ke sk us liit to. Kalastonhoitomaksu ei oikeuta vapakalastukseen kaikilla vesillä: rajoituksia on rauhoitetuilla vesialueilla, erillisen luvan vaativilla erityiskohteilla tai vaelluskalapitoisissa koskija virtavesissä. Kalastonhoitomaksulla voit kalastaa yhdellä vavalla suuressa osassa maata. Maksua ei tarvitse suorittaa, jos kalastat pelkästään pilkillä, ongella tai silakkalitkalla
Uudenlaiseen toimintatapaan pääseminen edellyttää kuitenkin harjoittelua. Kysymys sosiaalisen kestävyyden merkityksestä on ajankohtaistunut kalatalousalueiden rajoja koskevassa päätöksenteossa. Erilaisten arvopohjien törmätessä ala ei ole säästynyt konflikteilta. Tätä vajetta uusi kalastuslaki pyrkii korjaamaan. Rajapäätöksistä on valitettu hallinto-oikeuteen muun muassa sosiaaliseen kestävyyteen vetoamalla. 9 Suomen Kalastuslehti 4 • 2018 K alastuslain tarkoituksena on sen 1 §:n mukaan järjestää kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito. Kansallisessa kalastuslainsäädännössä sosiaalisen kestävyyttä on siis tulkittava sisältävän eri kalastajaryhmien tasapuolisen kohtelun. Koska ihmisten arvot ovat melko muuttumattomia, pitää strategioiden olla arvopohjasta riippumatta toimivia. Sosiaalisia syitä ei ole mainittu kalatalousalueiden rajanvetojen perusteina kalastuslain 22 §, mutta toisaalta kalastuslain 1 §:n tavoitteiden pitäisi toimia ohjeena kalastuslain säännösten soveltamisessa. Käyttöja hoitosuunnitelmien valmistelu tarjoaa mahdollisuuden harjoittelemiseen, mutta eteenpäin pääseminen edellyttää myös, että meillä on halua oppia uutta. Sosiaalisen kestävyyden käsitettä ei ole avattu kalastuslain perusteluissa. Konflikti on oire sosiaalisen kestävyyden vajeesta. Kalakantojen on pysyttävä elinvoimaisina pitkällä tähtäimellä, muuten sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä putoaa pohja pois. Kun tasapuolisen kohtelun piiriin otetaan myös tulevat sukupolvet pitkällä aikavälillä, on selvää, että ekologinen kestävyys on kaiken kestävyyden pohjalla. Tämä pätee riippumatta siitä, puhutaanko sosiaalisesta, taloudellisesta vai ekologisesta kestävyydestä. Sen sijaan metsälain 1 §, joka valmistelussa toimi kalastuslain 1 §:n mallina, on perusteltu mainitsemalla sosiaalisen näkökulman osalta muun muassa, että paikallisen väestön toimeentuloa ei vaaranneta ja tulevien sukupolvien mahdollisuus käyttää metsiä, soita ja vesistöjä hyväkseen monipuolisesti sekä paikallisella, kansallisella että kansainvälisellä tasolla ei vaarannu. Sosiaalinen kestävyys Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto. Kalastuksessa erilaisia arvopohjia on tunnetusti paljon ja niistä kumpuaa erilaisia tulokulmia kestävään kalastukseen. Sosiaalinen on kestävyyden kolmesta ulottuvuudesta ehkä vaikeimmin määriteltävissä. Kestävyyden käsitteeseen kuuluu myös pitkän aikavälin katsomista. Eräillä seuduilla on koettu, ettei paikallisten mielipiteitä ole riittävästi kuunneltu. Siirrettynä suomalaiseen kalastuslainsäädäntöön merkitys ei silti ole aivan selkeä. Kansainvälisessä ympäristöoikeudessa se määritellään useimmiten niin, että kehitys hyödyttää myös vähäosaisia, eikä haittaa tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää tarpeitaan. Timo Marjomäen mukaan (Kalastuslakipäivät 2017) sosiaalisen kestävyyden elementtejä ovat oikeudenmukainen kalastusmahdollisuuden jako, tasa-arvoiset vaikuttamismahdollisuudet ja yhteisöllisyys. LAKIASIAA Tällä palstalla Kalatalouden Keskusliiton lakimies Jenny Fredrikson käsittelee omistajuutta, kalastusalueita ja kalastamista koskevia kysymyksiä sekä esittelee ajankohtaisia oikeustapauksia
Koskialueiden pintaalat pienenivät lähes puolella pelkiksi ränneiksi, Taimenen 1-vuotiaita poikasia on Iijoella levitetty happipakkauksista kanootilla koskelta koskelle liikkuen. nöissä oli lupa poistaa uittoa haittaavia kiviä vain noin 15 000 kuutiota. Vahingot kalastukselle ja kalavesille olivat huomattavat. Ilman aktiivisten vesienomistajien edunvalvontaa Iijoen koskien tila olisi paljon nykyistä huonompi. 10 Suomen Kalastuslehti 4 • 2018 I ijoen vesistöalueen kymmenien sivujokien koskia perattiin 1940 – 1960-luvuilla uittoa varten yli miljoona kuutiometriä. Eero Moilanen. Luvattomien perkausten vahingot kalastukselle ja kalavesille olivat huomattavat. Puskutraktoriperkaukset olivat 98 %:sti luvattomia, koska uittosäänIijoen uittovelvoite 30 vuotta Pirkko-Liisa Luhta Metsähallitus Iijoen vesistöalueen koskia perattiin 1940–1960-luvuilla
Siinä sovittiin uittoperkausten aiheuttamien vahinkojen ja haittojen korvaamisesta täysimääräisesti korkoineen siitä lähtien, kun ne on aiheutettu siihen saakka, kunnes vahinko on rahalla tai toimenpitein poistettu. Kalatalouden Keskusliiton, MTK:n ja Metsähallituksen kesken syntyi lopulta Iijoen puitesopimus vuonna 1986. Puitesopimuksen jälkeen tehtiin sopimus uiton osuudesta merellisten vaelluskalakorvausten maksamisesta. Aikaa kului ja luvattomat perkaukset vanhenivat. Pohjolan Voima Oy:lle määrättiin Iijoen voimalaitosrakentamisesta kalatalouskorvaukset vesioikeuden päätöksessä vuonna 1979, jossa todettiin uittoperkauksten osaltaan heikentäneen merellisten vaelluskalojen lisääntymistä. Vahingot, joita ei voitu kompensoimalla tai toimenpitein poistaa, korvattiin kertakaikkisilla korvauksilla. Vesialueiden omistajilta virka-apupyyntö Iijoen vesialueiden omistajat tekivät asiasta 1970-luvun alussa virka-apupyynnön vesipiirille. Samalla rakennettiin noin 140 puista ja betonista uittopatoa, jotka estivät kalojen vaelluksia. Oikeus katsoi vahingon osuudeksi 10 % koko vahingosta. Vahingonkärsijöiden olisi pitänyt laittaa korvausasiat riita-asioina vireille oikeudessa. Jokien kunnostaminen annettiin velvoitteeksi ympäristökeskuksille (nykyisin ELY). Luvat perkauksille haettiin oikeudesta jälkikäteen samalla kun uittosäännöt kumottiin ja haettiin luvat uittoperattujen jokien kunnostamiseen 1980-luvun lopulta alkaen. Valtion tuloja menoarviossa oli momentti, josta kompensaatiot maksettiin. Metsähallitus velvoitettiin hoitamaan sopimusneuvottelut, kunnostuksen jälkeiset kotiutusistutukset ja niiden seuranta ja maksamaan korvaukset. Missään muualla Suomessa ei ole ollut vastaavaa istutusja seurantavelvoitetta uittosääntöjen kumoamisen ja entisten uittojokien entisöinnin jälkeen. Karttaan on oranssilla merkitty Iijoen kunnostetut sivujoet ja alaosan viisi voimalaitospatoa.. 11 Suomen Kalastuslehti 4 • 2018 koskenniskojen perkausten takia suvantojen ja järvien pinnat laskivat 10 – 100 cm ja samalla pienentyivät järvien pinta-alat. Tämä olisi tarkoittanut satoja riitaasioita oikeuteen luvattomista uittoperkauksista
84 s. Koska vahingot korvattiin vuosikymmenten ajalta, korkojen osuus korvauksista oli noin puolet. Seuranta jatkuu vielä viimeksi kunnostetuilla alueilla. Kunnostetuille koskialueille on istutettu harjuksia ja taimenen jokipoikasia viisi vuotta. 2012. Iijoki on padottu alaosaltaan 1960-luvun alussa ja pienempiä vaellusesteitä on muodostunut metsäautoteiden ja purojen risteyskohtiin satoja. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Iijoen vesistön uittotoiminta ja sen jälkeiset entisöintityöt. Iijoen pääuomaa ei ole juurikaan perattu ja satojen hehtaarien koskialueet ovat edelleen lähes luonnontilaisia. Vuosituhannen vaihteessa sähkökalastuksia tehtiin jo ennen kunnostustakin. Aluksi kunnostukset olivat varovaisempia eikä kaikkia penkereitä purettu eikä kuivilleen jääneitä koskialueita vesitetty. Kalastuskirjanpitoa on vuosien 1998 – 2017 aikana tehnyt noin 100 kalastajaa. Kunnostusten pituus noin 142 km ja noin 450 koskihehtaaria. Sähkökalastuskoealoja kunnostetuilla koskilla on noin 100 ja sähkökalastuksia tehty noin 600. Kiinteistökorvauksia maksettiin noin 3 miljoonaa markkaa (500 000 €). Kalatalouskorvauksia maksettiin noin 20 miljoonaa markkaa (3,7 M €), josta merellisten vaelluskalakorvausten osuus oli 3,8 miljoonaa markkaa. Kunnostuksissa koskiin ei jätetty kriisiajan uittoväylää, kuten 1970-luvulla oli tehty. 12 Suomen Kalastuslehti 4 • 2018 Uitto Iijoessa loppui vuonna 1988 ja samana vuonna aloitettiin Iijoen sivujokien kunnostaminen. Kunnostusten vaikutuksia kalojen elinympäristöön Iijoen alueella selvitti väitöskirjassaan (2003) Timo Yrjänä, joka ohjasi kunnostuksia Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Lisää aiheesta: Kauppinen, J., Yrjänä, T., Sarajärvi, K. Ilman Iijoen puitesopimusta jokien kunnostukset olisi todennäköisesti tehty, mutta vanhat vahingot olisivat jääneet sadoille vahingonkärsijöille korvaamatta, kotiutusistutukset ja seuranta tekemättä. Edunvalvonta kuuluu omistajille Kunnostukset ovat onnistuneet vaihtelevasti. Seurantaa on tehty kalastuskirjanpidolla, sähkökalastuksin ja kerätty kalanäytteitä. Luhta, P-L., Huusko, A., Louhi, P. Seurannalla on ollut tavoite arvioida sekä kunnostusten että istutusten onnistumista. Valuma-alueiden tila on muuttunut ennen uittoperkauksia vallinneesta huomattavasti, ojitusten määrä valuma-alueilla on kasvanut lähes nollasta 60 – 70 %: iin. Kalat on levitelty kanootilla ja happipakkauksilla, koska halusimme varmistaa, että 1-vuotiaat taimenet päätyvät niille sopiviin paikkoihin. Korvaukset maksettiin kalastuskunnille, yksityisille vesialueen ja kiinteistöjen omistajille, vaelluskalakorvaukset jakokunnille ja kalastajille. Uittovelvoiteistutuksiin on käytetty vuosina 1987 – 2017 noin 2,6 M € (1ja 2-vuotias taimen, 1-kesäinen harjus, lohi, siika) ja niiden seurantaan noin 600 000 €. Freshwater Biology 57, 1966 – 1977.. Loppujen lopuksi, kiitos kuuluu prosessin aikaan saannista niille vesialueiden omistajille, jotka virka-apuasian veivät silloiselle vesipiirille. Entisten uittojokien kunnostukset Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin ympäristökeskus kunnostivat alueillaan olevat Iijoen entiset uittojoet: Yhteensä 24 jokea ja 400 koskialuetta. Vesialueiden omistajien on muistettava, että vesiomaisuuden edunvalvonta kuuluu heille ja siitä on huolehdittava edelleen. Re-building brown trout populations in dredged boreal forest streams: in-stream restoration combined with stocking of young trout. Miljoonakorvaukset vesialueille Kalatalouskorvaukset ja kiinteistökorvaukset maksettiin sopimuksilla korkoineen omistajille, vuosina 1987 – 1995. Kunnostusmenetelmien kehittyessä myös tulokset ovat parantuneet, mutta alkuajan kunnostuksissa olisi vielä paljon lisäkunnostustarvetta. Tulokset on raportoitu viiden vuoden välein kalaviranomaiselle ja tiedotettu vesialueiden omistajille. Metsähallituksessa rahaa on kulunut noin 9 M €. Vuosien mittaan kunnostuskokemus ja -tieto karttui. 2013. Istutukset ja seuranta Jokien entisöinnin jälkeinen istutusvelvoite määrättiin Metsähallitukselle. Kunnostukset tehtiin vuosina 1988 – 2010
13 Suomen Kalastuslehti 4 • 2018 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Liemiresepti. 16 sivua. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 7,00 € Kalan savustus Suosittu klassikko, kalan savustuksen perusteet kotitarvesavustajalle esittelevä opas. Ahvenen ja särjen marinointi Marinoinnin opastus vaiheittain, käsittely, marinointi, pakkaus ja varastointi. 16 sivua. 38,00 € Maustekalan valmistus Perinteisen maustekalan valmistaminen kilohailista. Kalaherkkuja tekemään Mäti – helmiä lautasella Ensimmäinen Suomessa julkaistu mätitietokirja on tuhti teos kalojen mädistä ja sen käytöstä ruokapöydässä. 1,80 € 4,00 €. Kahdeksan erilaista reseptiä
särkivaltaiseksi. Uhkatekijöistä huolimatta Kitka on tärkeä taimen-, siikaja muikkujärvi. Eero Liekonen. Kitkajärven taimenen säilyttämisen eteen tehdään töitä monipuolisesti. Järvitaimen ja siika käyttävät lisääntymiseensä järveen laskevia jokia sekä puroja. 14 Suomen Kalastuslehti 4 • 2018 K itkajärvi on ainutlaatuinen vesistö luontonsa ja virkistyskäyttöarvonsa vuoksi. Kitkajärveä uhkaavat rehevöityminen, haitallinen vieraskasvilaji vesirutto sekä kalaston muuttuminen Kitkan luontoarvojen säilyttäminen Eero Liekonen, Lapin Kalatalouskeskus Heikki Tahkola, Oulun Kalatalouskeskus Kitkajärven taimenen säilyttämiseksi ja kalan luontaisen lisääntymisen mahdollisuuksien parantamiseksi tehdään monipuolista kalavedenhoitoa, johon kuuluu kunnostuksia, istutuksia, kalastuksensäätelyä sekä kalastuksenvalvontaa
Kitkan yhtenäislupa-alueen varoilla tehtyjen istutusten painopiste on Yli-Kitkalla, joka on tärkein taimenen syönnösalue. Vuoden 2019 alussa aloittava uusi Koillismaan kalatalousalue muodostuu kalataloudellisesti nykyistä suuremmasta yhtenäisestä alueesta, jossa kalastuksen järjestäminen ja vaelluskalojen elinkierto voidaan turvata koko Koutajoen vesistöalueella kaikkien osapuolten laajalla yhteistyöllä. Kalastuksenvalvonta tukee toimia Etelä-Posion ja Kuusamon kalastusalueet ovat laajentaneet kalastuksenvalvojiensa toiminta-alueita niin, että yhteisvalvontaa voidaan suorittaa yhtäläisin valtuuksin koko Kitkan alueella. Viime kesän tehovalvonnassa päähuomio kiinnitettiin pyydysten oikeaan merkintään ja selkävesirajoitusten noudattamiseen. Kalastusalueiden ja osakaskuntien tekemät taimenen poikasistutukset on suunnattu tähän asti järveen laskevien jokien latvoille. Kielto koskee myös jokien suualueita vähintään 200 metrin matkalta. Malli perustuu vesialueiden osakaskuntien toimintaan ja sen keskeinen toimija tulee olemaan uusi Koillismaan kalatalousalue. Hoitotoimien tavoitteena on säilyttää Kitkajärven kahden taimenkannan perinnöllinen monimuotoisuus sekä toisaalta tukea luontaista lisääntymistä ja parantaa istutusten tuottoa. Hanke ehdotti pysyvän vesienhoidon ja -kunnostuksen toimintamallin kehittämistä Kitkajärville. Yhteisvalvonta perustuu toimintasuunnitelmaan, jossa on sovittu valvonnan painopistealueet niin, että ne tukevat taimenkantojen hoidon tavoitteita. Taimenkantaa vahvistavat istutukset tehdään kannoilla, jotka ovat peräisin Kitkajärveen laskevista joista. Istutuksia ja kalastuksensäätelyä Kuusamon ja Etelä-Posion kalastusalueet ovat sopineet, että Kitkajärven taimenkannat pidetään elinvoimaisina ja hoitotoimissa kiinnitetään huomio taimenen koko elinalueelle. Kunnostustyölle on edelleen tarvetta Kitkajärveen laskevien jokien kalataloudellinen kunnostaminen aloitettiin vuonna 2014, jolloin kohteina olivat Kirintö-, Suonnan-, Tolvanja Riisijoki. Järvelle tehdyt istutukset on kuitenkin hajautettu mahdollisimman moniin paikkoihin tasaisen leviämisen varmistamiseksi. Valvonnan kehittämisen ja koordinoinnin vastuun ovat ottaneet Oulunja Lapin kalatalouskeskukset. Taimenkannan elvyttämistoimet ovat hidastuneet Käylän kalanviljelylaitoksen toiminnan loputtua, mistä johtuen istutukset rajoittuvat toistaiseksi vain Kitkajärveen. Taimenen kalastuksen säätely koko vesistöalueella on toiminut hyvin. Kitkajärveen istutetaan 12700 kappaletta 3-vuotiaita ja 22–24 cm pituisia vaellusvalmiita poikasia. Kunnostustoimet perustuvat joki-inventointeihin, joita on tehty 250 kilometriä vuodesta 2003 lähtien. Poikastuotantoalueiksi nimetyissä joissa on osakaskuntien päätöksellä kielletty verkkokalastus ja yleiskalastusoikeudet. Hankkeen nimeksi tuli ”Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta (Kitka-MuHa)”. Tavoitteena on kalastusaluerajat ylittävä kalastuksenvalvonnan yhteistyö. Inventointiaineistosta käy ilmi, että kunnostustarve koskee lähes kaikkia Kitkaan laskevia jokia ja puroja. Kitkaan laskevien ja kunnostettujen jokien tavoitteeksi on otettu, että syksyllä poikasia on koskessa yksi neliömetrillä. Vuonna 2014 käynnistyi hanke, jonka tavoitteena oli selvittää rehevöitymisen vaikutukset Kitkajärvien tilaan sekä laatia suunnitelma järvien rantavyöhykkeen tilan parantamiseen tähtäävien toimien ohjaamiseksi rehevöitymisen kannalta tärkeisiin kohteisiin. Hyvien tulosten kannustamana toimintaa aiotaan jatkaa ja kehittää muun muassa Kitkajärveen laske-vien purojen ja jokien valvontaa tehostamalla.. 15 Suomen Kalastuslehti 4 • 2018 Alueella on laajalti mielenkiintoa järven taimenkannan luontaisen lisääntymisen mahdollisuuksien parantamiseen. Valvonnan osarahoitus on saatu ELY-keskukselta. Kalastajilta saatu palaute on ollut pelkästään positiivista. Taimenkantojen elvyttämisessä käytetään kalastuksensäätelyä, johon kaikki osapuolet ovat sitoutuneet. Viimeisimpänä kohteena on kuluvana syksynä ollut Naatikkajoen alaosan kunnostus. Pyydykset ja luvat ovat olleet pääosin todella hyvin kunnossa, vain muutamia huomautuksia on jaettu. Lisäksi ongelmia on hyvin usein myös valuma-alueilla
Päijänteeseen on istutettu vuosittain keskimäärin noin 16 000 taimenta ja 2 600 järvilohta vuosien 2011 – 2016 aikana. Hämeen kalatalouskeskus. Istutuskäytäntöihin kaivataan muutosta, sillä suuret poikaset näyttäisivät menestyvän selvästi nykyisiä pieniä paremmin. 16 Suomen Kalastuslehti 4 • 2018 P äijänteen taimenja järvilohi-istutusten kannattavuutta tutkittiin vuosien 2011 – 2014 merkintäistutuseristä. Kalastusalueiden istutuksissa on pyritty siirtymään Päijänteen T-ankkurimerkitty järvitaimen. astaan kasvuselvityksessä. Vuosien 2015 ja 2016 merkintäerien palautuksia käytettiin raportissa ainoIstutusten tuotto on ollut heikko Marko Puranen ja Tomi Ranta, Hämeen kalatalouskeskus Matti Havumäki, Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Taimenja järvilohi-istutusten tuotto osoittautui Päijänteellä huonoksi vuosien 2011–2014 merkintöjen perusteella
Järvilohen kasvu on jopa tätäkin nopeampaa. Eteläja Keski-Päijänteen kalastusalue on mukana Elinvoimainen järvilohi -hankkeessa, jossa pyritään muun muassa parantamaan järvilohi-istukkaiden laatua. Yleisesti tuottoarvioissa on käytetty 2 – 3 korjauskertoimia todellisen tuoton arvioimiseksi. Muikun kanta vaihtelee luonnostaan voimakkaasti ja siksi istukkaiden kasvun ja tuoton kannalta huonoja vuosia on todennäköisesti luvassa pelkästään heikentyneen ravintotilanteen vuoksi. Istukkaiden laatuun täytyy kiinnittää huomiota, koska nykyisellään istutuksiin käytettävät rahat valuvat pitkälti hukkaan. Poikasten koolla on väliä Vuosina 2011 – 2014 merkityistä 2 189 kappaleesta 2-vuotiaita taimenia saatiin vain 6 palautusta. Nopea kasvu on todennäköisesti viime vuosien runsaiden muikun poikasvuosiluokkien ansiota. Istukkaat vaeltavat koko Päijänteellä Valtaosa merkkipalautuksista saatiin istutuspaikan lähialueilta, mutta palautukset tulivat ajallisesti pian istutusten jälkeen. Vaellusmatkaa oli kertynyt suoraan uitunakin vähintään 130 km. Mikäli pyyntiä vältetään istutuspaikkojen läheisyydessä ja kalat ehtivät liikkeelle, ne näyttävät liikkuvan käytännössä koko Päijänteen alueella. Lisäksi Päijänteelle vaeltaa taimenia yläpuolisista vesistöistä. Aineistosta verrattiin eri ikäisinä ja eri paikkoihin istutettujen kalojen tuottoa. Istutuspaikat tulee rauhoittaa kalastukselta, jotta kalat pääsevät levittäytymään syönnösalueille. Vuonna 2016 merkitty 3-vuotias järvilohierä tuotti jo istutusvuotenaan enemmän kuin kaikki aikaisemmat istutukset yhteensä. Myös 3-kesäisten ja 3-vuotiaiden taimenen istutuserien joukossa istukkaiden koko vaikutti istutusten tuottoon. Istukkaiden kokoon panostaminen näyttää siis selvästi suositeltavalta. Kilomääräinen tuotto 1 000 istukasta kohti 3-kesäisillä taimenilla oli 125 kg ja 3-vuotiailla 195 kg ilman korjauskertoimia. Vuoden 2014 väliraportin perusteella Päijänteellä lopetettiin lähes kokonaan 2-vuotiaiden taimenten istutukset. Selvästi suuremmilla 3-kesäisillä taimenilla palautusprosentti oli 9,2 % ja 3-vuotiailla 13,5 %. Esimerkiksi 3-kesäisenä ja 3-vuotiaana istutetut taimenet ovat 2 vuotta istutuksen jälkeen kasvaneet 20 – 25 cm. Koko raportti sekä useita muita seurantaraportteja löytyy osoitteesta: www.ekpk.fi/tutkimukset Elinvoimainen järvilohi -hanke: www.facebook.com/ jarvilohi. Alapuolisista vesistöistä saatiin vain yksittäisiä merkkipalautuksia. Mielenkiintoisin tapaus oli Luhangassa merkitty taimen, joka pyydettiin Iitin Kirkkojärvestä. Istutuserän keskikoon noustessa noin 30 cm:stä noin 35 cm:in palautusprosentti nousi 2 – 3-kertaiseksi. Merkintäselvitys oli Eteläja Keski-Päijänteen ja Pohjois-Päijänteen kalastusalueiden hanke, jonka toteuttivat Hämeen kalatalouskeskus ja KeskiSuomen kalatalouskeskus ry. Vaikka taimenet liikkuvat laajalla alueella, ne eivät merkittävissä määrin poistu Päijänteeltä. Korjauksenkin jälkeen Päijänteestä on saatu takaisin kilomääräisesti parhaimmillaankin ainoastaan saman verran kuin sinne on istutettu. 17 Suomen Kalastuslehti 4 • 2018 3-kesäisiin ja 3-vuotiaisiin istukkaisiin, mutta 3-vuotiaita järvilohia on saatu tähän mennessä vain vuonna 2016. Kaikki vuosien 2011 – 2014 järvilohi-istutukset tehtiin 2-vuotiailla kaloilla ja palautuksia saatiin yhteensä vain 25 kappaletta. Pääosin kalat ovat kasvaneet varsin nopeasti. Lisäksi merkinnöillä selvitettiin muun muassa istukkaiden liikkumista ja kasvua. Kalojen palautusprosentti oli 0,3 %. Vuosina 2011 – 2016 merkittiin kaikkiaan 12 269 taimenta ja 2 684 järvilohta. Saaliit ovat alustavien tulosten perusteella nousseet huomattavasti aikaisempaan verrattuna etenkin vuonna 2017. Merkintäerien vähimmäiskoko oli 200 kalaa, mutta pääsääntöisesti erissä oli 400 – 500 yksilöä. Määrän sijaan on panostettava kokoon Istutettujen taimenja järvilohiyksilöiden kasvussa on valtavia eroja. Istutuspaikalla ei ole suurta väliä ja istutukset voidaan tehdä suurissakin erissä, koska istukkaiden liikkuminen on laaja-alaista. Järvilohi-istutukset 2-vuotiailla tuottivat siis erittäin heikosti. Istutuksissa tulee jatkossa pysyttäytyä vähintään 3-kesäisissä istukkaissa ja määrän sijaan on panostettava istukkaiden kokoon. Istukkaiden laadun heikkeneminen näkyy istutusten alhaisena tuottona etenkin 2-vuotiaiden istukkaiden osalta
Sami Yliknuussi. Pekka Yliknuussin Merikarvian saaristosta pyytämä 126 cm ja 7,75 kg sinisampi on komea täytettynä. Ennätyskalalautakunnan 2000-luvun SE-listalla on nyt 80 kalalajia ja kuusi rapulajia. 18 Suomen Kalastuslehti 4 • 2018 S uomen ennätyskalarekisteriin hyväksyttiin edellisvuoden tapaan viisi uutta ennätystä. Ilahduttavaa oli teistin saaminen listalle kokonaan uutena lajina. Uusia ennätyskaloja ovat sinisampi 7,55 kg, seipi 0,193 kg, sulkava 1,130 kg ja hämmästyttävästi Teisti vihdoin ennätyskalalistalle Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto Ennätyskalalautakunta hyväksyi viimeisen vuoden aikana viisi uutta ennätystä. voimassa olevaan ennätystä grammalleen sivuava mustatäplätokko 0,242 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista kokonaan uutena lajina teisti 18,6 cm
He päättivät ilmoittaa kalasta, kun huomasivat ettei teistiä ollut lainkaan ennätyskalojen listalla. Aikaisempi ennätys oli vain 0,72 kg, joten ennätys parani kymmenkertaisesti. Teisti ui 12 mm coastal rannikkoverkkoon Porin Tahkoluodon edustalla. Teisti 18,6 cm. Ohueen siikaverkkoon tuon kokoinen kala ei Pekan mukaan olisikaan jäänyt kiinni. Rantaan päästyään Pekka soitti pojalleen Sami Yliknuussille että nyt äkkiä katsomaan millaisen jättiläisen hän on saanut. Kalan pyytäneen Pekka Westerlingin mukaan kyse oli heillekin ainutlaatuisesta tapauksesta. Lohiverkosta tehtyyn siikaverkon aitaan kiinni jäänyt kalajätti paljastui myöhemmässä tarkastelussa sinisammeksi. Sinisammen ennätys murskaksi Kooltaan vuoden komeimman ennätyskalan nappasi merikarvialainen Pekka Yliknuussi . Vaikka nyt pyydetty kala on iso, ei se ole mitään verrattuna Kokemäenjoelta vuonna 1914 saadun 152 kg sammen rinnalla. Suomen ennätyskalat, ilmoituslomakkeet ja -ohjeet osoitteesta: http://www.ahven.net/ennatyskalat Voimassa olevat Suomen ennätyskalat seuraavalla aukeamalla. Osakaskuntalainen kotitarvekalastaja oli kokemassa Merikarvian Ouran saaristossa siikaverkkojaan heinäkuisena iltana, kun pyydykseen näytti tarttuneen kiinni krokotiili. Hetken omituista oliota ihmeteltyään television luonto-ohjelmia aktiivisesti seuraavana Pekka tajusi että kyseessä on sampi. Mikko Artjoki. Nyt listalle saatu yksilö löytyi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen suorittaman vesistötarkkailun yhteydessä. Teemu Tast Sulkava 1,130 kg. 19 Suomen Kalastuslehti 4 • 2018 Teistiä oli odotettu pitkään Teisti on puuttunut Suomen ennätyskalojen listalta koko uuden listan olemassa olon. Kalalla oli lopulta mittaa 126 cm ja se painoi 7,55 kg. Valmistuttuaan koko kauniisti konservoitu taideteos vietiin vielä kerran rannalle ja ikuistettiin valokuvaksi. Isän puhelimessa tekemästä kuvauksesta hämmentyneelle pojalle tuli niin kiire että hän unohti ottaa kameran mukaan. KVVY, Pekka Westerling Seipi 0,193 kg. Sinisampi päätyi lopulta täytettäväksi Marko Väliparralle
Maan hallitus ja petsamolaiset kannattivat Troolidiplomatiaa Petsamossa Kari Kilpinen Petsamon kalastus nousee aina silloin tällöin esille alueen historista kertovissa uutisissa. Petsamon rannikon turskasaalista 1930-luvun lopulla. 22 Suomen Kalastuslehti 4 • 2018 T arton rauhan mukaisesti Petsamo siirtyi Suomen haltuun helmikuussa 1921. Suomen Kalastusmuseoyhdistys. yksimielisesti valtiojohtoisen yhtiön perustamista. Se välittäisi kalastustarvikkeita velaksi kalastajille, vastaanottaisi kalastajien saaliit ja myisi ne eteenpäin. Vajaat 100 vuotta sitten kyse ei ehkä kuitenkaan ollut kalastuksesta vaan suuremmasta silloiseen maailmanpolitiikkaan kuuluneesta toiminnasta. Komitea alkoi pohtia Petsamon kalastuselinkeinon kehittämistä
Petsamon nikkelivarojen saaminen Saksan omaan käyttöön oli eräs tärkeimmistä vaikuttimista Saksan suhtautumisessa Suomeen ja erityisesti Lappiin. Valtion oli lunastettava maksamattomat osakkeet. Saksa nimittäin yritti huomaamattomasti saada jalansijaa Petsamossa anomalla troolilaivaston tukialukselle laituripaikkaa Liinahamarista. Syntyi Suomen Kalastus Oy. Yhtiön tappio kasvoi vuosi vuodelta, eikä se huolehtinut kalastajien tarpeista. Tämä uusi Petsamon Kala Oy sai haltuunsa lakkautetun yhtiön laituripaikat Liinahamarinlahden ranta-alueilla. Jälkeenpäin tiedämme, että juuri näin kävi. Alkoi talvisota. Lupaa ei myönnetty saksalaisille, vaikka kielteiseen päätökseen yritettiin vaikuttaa diplomaattisellakin tasolla. Kari Kilpinen 2016. Nämä kaksi tekijää laukaisivat Saksan ja Neuvostoliiton välisen etupiirisopimuksen. 125 vuotta kalatalousneuvontaa.. Järvi , KOP:n apulaisjohtaja Mauri Honkajuuri ja sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Väinö Tanner . Osuuskunta osti lähes kaiken merikalastajien saaman kalan. Nikkeli kiinnosti Saksaa Kalastuskysymys tuli julkiseksi, kun Lapin kansa julkaisi uutisen, jonka mukaan saksalaiset etsivät kalastukselle tukikohtaa Jäämeren rannikolta. Lähteet: Antti Hietalahti 2016. Entinen toimitusjohtaja Halleen perusti Oy Jäämeri Ab -nimisen yrityksen, jonka tarkoituksena oli toimia kalanhankkijana ja jalostajana. Talvisodan salainen strategia, Nikkelillä Saksan rinnalle. Lisäksi Suomi torjui Hitlerin tarjoaman hyökkäämättömyyssopimuksen keväällä 1939. Sillinpyynnistä Petsamon vesille siirtynyt hankolainen Kalastuslaivue Oy, menestyi myös huonosti. Saksalaismielisyys yhdisti toimijoita Petsamo-yhtiön perustamista ja toiminnassa oli parikymmentä henkilöä, joita yhdisti heimoaate ja saksalaismielisyys. Tsaarin ajasta EU-aikaan. Suomi oli 1920-luvulta lähtien torjunut Saksalta kalastustoimiluvat. 23 Suomen Kalastuslehti 4 • 2018 Oy Petsamo Ab perustettiin 8.8.1921 ja sen hallintoneuvostossa valtiota edusti kalastushallituksen ylijohtaja T. Tässä pieni suomalaisryhmä pelasi saksalaisten kanssa yhteen toivoen saavansa heiltä tukea heimoja Suur-Suomiaatteelleen. Hän anoi yhtiön puolesta ranta-alueita eri puolilta Petsamoa. Saksalaisten pyrkimyksissä nähtiin myös sukellusvenetukikohdan perustaminen. H. Yhtiö jouduttiin lopettamaan 1926. Toiminta oli kuitenkin vuodesta vuoteen tappiollista. Liinahamarin satama Petsamonvuonoissa on suojainen ja läpi talven jäistä vapaa. Lehden mukaan hankkeen takana oli Suomen Kalastus ja myös maataloushallituksen kalatalousosasto oli innostunut asiasta. Petsamon kalastusolot olivat paljon poliittisemmat, kuin miltä ne näyttivät. Nordströmin arvomaailmaa kuvaa hänen suurimpien troolialusten nimet Viena ja Aunus. Lontoo reagoi nootilla. Samana vuonna perustettiin Petsamon kalanmyyntiosuuskunta, jolle ohjattiin valtion tuki ja se sai lakkautetun yhtiön varastot, laitteistot ja laiturit käyttöönsä, muttei omistukseensa. Yhtiön taloudellinen tila oli jo perustettaessa tukala yksityisosakkaiden jätettyä maksamatta merkitsemiään osakkeita. Saksan teollisuus oli täysin riippuvainen nikkelin tuonnista Kanadasta, ja jos Saksan laajenemispyrkimykset johtaisivat vihollisuuksiin Englannin kanssa, nikkelin saanti tyrehtyisi. Kaksi konkurssikypsää yhtiötä Loviisan Kalastus ja Kalastuslaivue fuusioituivat toukokuussa 1936. Se tarkoitti työtä Suur-Suomen puolesta. Konkursseja toisensa jälkeen Kun Petsamon Kala Oy oli lopettanut, jääkärieverstiluutnantti Ragnar Nordström perusti samalla nimellä uuden yrityksen Loviisan Kalastuksen tytäryhtiöksi. Tässäkin hankkeessa kalastus oli peitetoimintaa Saksan tavoitteiden puolesta. Nordström investoi runsaasti Petsamoon. Myöhemmin, kun englantilaisella Mond-yhtiöllä oli Petsamon nikkeliin kaivostoimilupa, puolueettomana valtiona Suomen olisi pitänyt Saksan näkemyksen mukaan myöntää myös sille kalastusalusten pääsy Petsamoon. Toimitusjohtajaksi tuli Lennart Halleen . Nordströmin liiketoiminta tuntui ajoittain olleen vain keino isänmaallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Näiden piirien tavoitteena oli tukea Saksan piileviä suurtaloussuunnitelmia
”Missä sen sydän on?” Marjo Aikko Satakunnan kalatalouskeskus Kysymys, jonka saa kuulla yleensä oppitunnin alkuun. Katsotaan miltä kalan sisällä näyttää ja mitkä ovat eri elinten tehtävät. Nuorisotyön merkitys kala-alalla on ollut pitkään tiedostettu. Lajeja tunnistettaessa keskitytään ulkoisiin tunnusmerkkeihin ja muotoihin, joiden avulla tutustutaan lajien erilaisiin elintapoihin ja -ympäristöihin. Siinä alkutahdit elämykselle, jonka koululaiset muistavat. Tehtävänä on avata kala sekä löytää ja tunnistaa mahdollisimman. Suurin osa nuorisotyöstä tehdään vapaaehtoisvoimin, useimmiten vapaaajankalastajaseurojen toimesta. Koko ryhmälle näytetään ensin kalan käsittely fileeksi välivaiheet selostaen ja demonstroiden. Toiset ovat hyvinkin perehtyneitä ja kiinnostuneita, he ovat saaneet oppinsa perheenjäseneltä ja viettävät merkittävän osan vapaa-ajastaan luonnossa liikkuen ja kalastaen. Mökkirantojen kalaretket ovat yhä harvemman lapsen ja nuoren etuoikeus. Oppilaiden käsitys kalastamisesta ammattina on hyvin vähäistä, eräs oppilas totesi ettei edes tiennyt kalastuksen voivan olla ammatti. Tämän jälkeen oppilaat saavat itse kokeilla, joko pienissä ryhmissä tai yksin. Ulkoisen tutustumisen jälkeen on vuorossa kaikkien eniten odottama osio: kalan anatomia. Toisilla taas luontokokemukset ovat olemattomia, ei ole ollut kiinnostusta tai edes mahdollisuutta perehtyä aiheeseen. Seuraavaksi halutaan jo tietää, vieläkö se sykkii. Samalla tutustutaan kalan ulkoiseen olemukseen ja pohditaan kalan aistielimiä sekä kalalle tyypillisiä fysiologisia piirteitä. Satakunnan rannikolle levinneen mustatäplätokon avulla on helppo kertoa vieraslajien mahdollisista vaikutuksista. Tässä yhteydessä pohditaan myös kalojen ekologiaa, elinolosuhteiden vaikutusta lajien esiintymisalueisiin ja runsaslukuisuuteen sekä eri typpisten kalojen vaatimuksia elinympäristölle. Kalastajan ammattia oppilaat arvioivat raskaaksi mutta ”varmaan kivaksi”. 24 Suomen Kalastuslehti 4 • 2018 T änä päivänä ei ole itsestään selvyys, että lapset ja nuoret olisivat päässeet kalastamaan, tai edes nähneet oikeaa kalaa, saati saaneet itse käsitellä sellaista. Satakunnan kalatalouskeskuksessa on käynnistynyt nuorisohanke ”Kalaoppia kouluihin”, jossa kalaan liittyvää oppia viedään kouluihin käytännönläheisesti. Se odotetuin hetki Aamulla rysästä nostetut kalat otetaan esille ja ryhdytään tutkimaan, mitä lajeja on saatu. Useimmat kouluvierailut on aloitettu katsomalla video, jossa nuori kaupallinen kalastaja esittelee työtään. Onneksi tämän tyyppisen nuorisotyön merkitys tiedostetaan yhä paremmin. Videon avulla on helppo antaa heille ajattelemisen aihetta. Oppilaat tunnistavat ahvenen ja lahnan sekä hauen, loput lajit ovat vieraampia. Miten voi kalojen suun rakenteesta päätellä niiden ruokavaliota ja sitä kautta miettiä, minkälaisella pyyntivälineellä niitä kannattaa pyydystää. Oppilaille on monesti iso merkitys sillä, onko itsellä käsiteltävänä poikavai tyttökala. Video helpottaa ammatin kuvailemista ja antaa hyvän pohjan keskustelulle kalastuksesta elinkeinona. Ohjelma räätälöidään kuhunkin ryhmään ja ympäristön tarjoamiin puitteisiin sopivaksi. Yhteistyötä tehdään Länsi-Suomen maaja kotitalousnaisten kanssa
Olemme lähes joka koulussa voineet vähintään savustaa kalaa sähkösavustimella, toisissa kouluissa on voitu jopa laittaa ruokaa oppilaiden kanssa. Vaikka aluksi kalaan koskeminen ja jopa sen haju on tuntunut epämiellyttävältä, viimeisiä oppilaita on saanut patistella kalojen parissa vietetyn välitunnin jälkeen seuraavalle oppitunnille. Ruoka-osiossa tavoitteena on, että jokainen lapsi tietäisi, mitä vaatii ahvenfileen saaminen merestä lautaselle. Joskus oppilaat pääsevät itsekin kokkaamaan.. 25 Suomen Kalastuslehti 4 • 2018 monia sisäelimiä. Käytännön esimerkeillä on aina tehokas vaikutus. Kaikki kalanpalat ovat kadonneet lautasilta parempiin suihin nopeasti, ja maku on saanut kehuja. Tämän jälkeen saa halutessaan fileoida kalan. Sähkösavustimen käyttö onnistuu useimpien kanssa. Koulupäivä alkaa tutkimalla päivän kalansaalis. Kun on näyttänyt ihan oikealta lahnalta sen imurimaisen suun ja kertonut sen elintavoista sekä verrannut sitä hauen valtavaan kitaan taaksepäin kallistuneine terävine hampaineen, on oppilaiden mieliin jäänyt näiden kahden lajin erilaiset elintavat paljon elävämmin kuin kirjasta lukemalla. Kun kantaa laatikollisen kalaa oppilasryhmän tarkasteltavaksi, saavat sekä oppilaat että ohjaaja ihan erilaisen kokemuksen, kuin jos katseltaisiin vain kuvia seinällä. Paras tunti ikinä! Monelle on hyvin tärkeää saada paistaa juuri itse käsitelty kala. Yleensä luokkiin ovat kurkkineet myös muut oppilaat ja opettajat makupalojen toivossa. Melkein joka kerta palaute on ollut hyvää sekä oppilaiden että opettajien puolelta. Marjo Aikko Marjo Aikko Itse tehdyt kalaherkut katoavat lautaselta nopeasti. Ja kun vielä on saanut syödä itse käsittelemänsä kalan, on muistijälki oppilaan mielessä taatusti vahva
26 Suomen Kalastuslehti 4 • 2018 V antaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen Jokitalkkari-hankkeen päätavoitteena on Vantaanjoen virkistyskäytön ja kalatalouden kehittäminen ja parantaminen. Velimatti Leinonen. Ammattimaista kalastuksenvalvontaa Velimatti Leinonen Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen Jokitalkkari-hanke on toiminut vuodesta 2014. Ammattimainen kalastuksenvalvonta on ollut merkittävä osa jokitalkkareiden työnkuvaa. Valvonta voidaan jakaa kahteen kategoriaan: virka-ajalla muun kenttätyön Vantaanjoen jokitalkkarit ovat neljän vuoden aikana tarkastaneet noin 1 600 kalastuslupaa. Jokitalkkareiden toteuttama kalastuksenvalvonta kohdistuu Vantaanjoen ja Espoonjoen jokialueiden valvontaan
Neuvontaa ja keskustelua Kalastuksenvalvonta on pääsääntöisesti neuvontaa ja opastusta sekä leppoisaa kanssakäymistä kalastajien ja jokivarressa liikkuvien kanssa. Kalastuksenvalvonnasta tehdään vuoden alussa valvontasuunnitelma. 27 Suomen Kalastuslehti 4 • 2018 ohessa toteutettu valvonta ja virka-ajan ulkopuolella toteutettava valvonta. Luvattomista kalastajista tehdään aina rikosilmoitus poliisille. Jotta kalastuksenvalvonnasta saadaan mahdollisimman suuri hyöty, on kalastajilla oltava mahdollisuus saada helposti ajan tasalla oleva tieto kohteen säännöistä ja tarvittavista luvista. ”Luvattomista kalastajista tehdään aina rikosilmoitus.”. Kylteissä on esiteltyinä kolmella kielellä kalastuslaki, aluekohtaiset säännöt ja alueen kartta. Kalastuksenvalvojan ja kalastajien kohtaaminen on poikkeuksetta ilmapiiriltään positiivissävytteinen. Valvontatapahtumista koostetaan vuosittain yhteenvedot vesialueen omistajille ja kalastusoikeuden haltijoille sekä tapahtumailmoitukset ELY-keskukselle. Yksi tärkeimmistä valvojan työkaluista onkin kaulalla roikkuva tabletti, jonka avulla valvontatapahtumat kirjataan heti tapahtumahetkellä sähköisesti ja toimitetaan sähköpostitse asianosaisille sekä poliisille. Tyypillisin rike on alueellisen luvan puuttuminen ja/tai kalastonhoitomaksun puuttuminen. Rikkomusten määrä pysynyt vakiona Vuosien 2014 – 2017 aikana kalastuslupia on tarkistettu yhteensä noin 1 600 kappaletta. Ennen valvontakauden alkua alueen poliisilaitosten kanssa sovitaan yhteystyöpoliisit, jotka hoitavat käytännössä kaikki jokitalkkareiden valvonnan myötä poliisille tulevat tapaukset. Valvonnoissa ei juuri enää papereita kirjoitella vaan lähes kaikki tapahtumat kirjataan sähköisen kalastuksenvalvontatyökalun avulla. Yhteydenpito on nähty hyvin tärkeänä osana molemmin puoleista tiedonvaihtoa. Avovesikauden ajan jokitalkkarit työskentelevät pääsääntöisesti maastossa ja kalastuksenvalvontaa pyritään tekemään aina kun jokivarressa liikutaan. Jokitalkkari-hankkeessa suunniteltiin yhteistyössä Vantaanjoen kalastusalueen kanssa vuonna 2017 kalastuskohteiden opastekyltit kalastusalueen kalastuskohteille Vantaanjoella ja Keravanjoella. Valvojat pitävät yhteyttä vesialueen omistajiin ennen valvontakauden alkua ja valvontakauden aikana. Näillä kahdella luonteeltaan erilaisella valvonnalla pyritään saamaan valvonnasta mahdollisimman kattavaa. Poliisien kanssa yhteistyö on todella tärkeää. Neljän vuoden aikana 14 %:lla (208 kpl) kalastajista oli puutteelliset luvat tai kielletty pyyntitapa. Valvonta-aluetta voidaan kuvailla hyvin haastavaksi alueiden monipuolisuuden ja kalastuspaineen vuoksi. Jokitalkkari-hankkeessa kalastuksenvalvonnan mahdollistaa hanketta rahoittavat ELY-keskus, Vantaanjoen-, Helsinki-Espoonja Lopen kalastusalue sekä osakaskunnat. Virka-ajan ulkopuolella toteutettavilla valvontakierroksilla valvonta keskittyy pääsääntöisesti erityiskalastuskohteille, joissa kalastuspaine on suurta. Vuonna 2017 rikkomuksien määrä pysyi vuosien 2014 – 2016 keskiarvon tasolla. Tärkein elementti on toimiva yhteistyö ja asiakaslähtöisyys. Suunnittelua ja yhteistyötä Kalastuksenvalvonnan toteutus tehdään ammattimaisesti. Kalastuksenvalvontaa toteuttaa kolme työntekijää, jotka ovat ELY-keskuksen hyväksymiä kalastuksenvalvojia, ja heillä on kalastusalueiden valtuutus valvonnan toteutukseen. Lisäksi Jokitalkkari-hankkeessa tehtiin vuonna 2016 sähköinen kalapaikkaesite Virkistyskalasta Vantaanjoella (www.iesite.fi/vantaanjoki), jossa on ajantasainen tieto Vantaanjoen pääuoman kalastuskohteista ja niiden säännöistä. Jokitalkkareiden päiväsaikaan tekemät kenttätyöt sijoittuvat usein jokialueille, joissa ei normaalisti näy ihmisiä ja tämän kaltaiset alueet ovat tärkeitä kalastuksenvalvonnan kohteita. Kalastuksenvalvonta tapahtuu aina parina liikkuen, ja se pyritään toteuttamaan valvonnan kannalta tärkeimpään vuorokaudenja vuodenaikaan
nallisia toimenpideohjelmia. Särkikalojen hoitokalastus on nousemassa uudeksi lintuvesien hoitotoimeksi. Ilkka Hurme. 28 Suomen Kalastuslehti 4 • 2018 V altioneuvosto vahvisti vuonna 1982 lintuvesien suojeluohjelman, jonka mukaisesti aloitettu lintuvesien kunnostamisja hoitotoiminta on ollut tärkeimpiä ympäristöhallinnon valtakunKalastuksesta lintuvesien hoitokeino Ilkka Sammalkorpi ja Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus Hannu Pöysä, Luonnonvarakeskus Mikko Alhainen, Suomen Riistakeskus Lintuvesien arvo taantuu suojelusta huolimatta. Suojelualueiden perustaminen ei kuitenkaan aina ole auttanut, koska 2000-luvulla Valtakunnallisesti harvinaistuneita lajeja kuten tukkasotkia tavataan edelleen runsaina kalattomissa vesissä. Natura 2000 ohjelmassa suurin osa arvokkaista lintuvesistä saatiin suojelun piiriin. Taantuma näyttäisi johtuvan rehevöitymisestä ja siihen liittyy myös särkikalakantojen voimakas kasvu
Biomassalla mitattuna Etelä-Suomen järvissä särkikalavaltaisten järvien vesilintubiomassa oli keskimäärin 0,6 kg/ha ja kalastoltaan tasapainoisemmissa järvissä, joissa ahvenen osuus ja valtalajien keskikoko olivat suurempia, vesilintubiomassa oli keskimäärin 2,1 kg/ha. Useat lintuvedet sijaitsevat viljavilla valuma-alueilla ja ovat luontaisesti rehevää tyyppiä. Kalojen merkityksen arvioimiseksi kokosimme kalastotietoa lintujärviltä ja vertasimme kalastoltaan erilaisten järvien pesivien vesilintukantojen kehitystä. Sisävesiemme 17 vesilintulajista 10 lajin pesimäkanta on taantunut merkitsevästi jaksolla 1986 – 2013. Niihin on kehittynyt reheville järville tyypillinen särkikalavaltainen kalasto, joka käyttää pohjaeläinravintoa ja samentaa vettä. Taantuma näyttää liittyvän vesien rehevöitymiseen, ja umpeenkasvun ohella särkikalakantojen kasvu on todettu yhdeksi vesilintukantoihin haitallisesti vaikuttavista tekijöistä. Monet rehevien vesien lajit ovat taantuneet jakson jälkipuoliskolla; kuten pohjaeläinravintoa käyttävät sukeltajasorsat punasotka ja tukkasotka sekä muuta selkärangatonta eläinravintoa käyttävät mustakurkku-uikku ja nokikana. Ero kalattomiin järviin oli erityisen selvä. Vesilintujen kannalta haitallisimpia seurauksia ovat olleet pohjaeläinravinnon määrän väheneminen sekä sameuden kasvuun liittyvä vitojen ja muun uposkasvillisuuden ja niissä elävän pieneliöstön väheneminen. 0,1 1,0 10,0 10 100 1000 Ve si in tu je n bi om as sa kg /h a Järven pinta-ala ha Tasapainoinen Särkikalavaltainen. Niissä vesilintubiomassat olivat jopa 10 – 20 kg/ha. 29 Suomen Kalastuslehti 4 • 2018 TUTKITTUA on lajistoon ja parimäärään perustuva suojeluarvo monella ennen arvokkaalla lintuvedellä heikentynyt. Särkikalavaltaisissa järvissä oli selvästi pienempi vesilintutiheys kuin kalastoltaan tasapainoisissa järvissä ja niistä useissa oli viimeisten 20 vuoden aikana tapahtunut selvää vesilintujen vähenemistä. 2017). Särkikalat heikentävät vesilintukantoja Rehevissä järvissä, lintuvedet mukaan lukien, on usein särkikalavaltainen kalasto ja särkikalojen määrään nähden pienet petokalakannat. Eron taustalla on kalojen puuttumisen lisäksi kalattomien järvien korkeampi ravinnepitoiPesivien vesilintujen biomassoja eri kokoisissa särkikalavaltaisissa ja kalastoltaan tasapainoisissa järvissä ja kosteikoissa (Sammalkorpi ym
Kalastusta lintuvesien hoitoon. Lahti, Kalamarkkinat 15.–16.9. – 9.9. Jyväskylä, Wemmi – Ween maan wiljaa 22. Mustakurkku-uikut ja sorsat ovat nopeasti löytäneet myös maatalousja riistakosteikot, joita maahamme on viimeisten kymmenen vuoden aikana rakennettu jo yli 400. – 7.7. Joensuu, Kalamarkkinat 14. Kustavi, Lohimarkkinat 11. Lappeenranta, Kalamarkkinat 21.–22.9. Kitee, Puruveden muikkumarkkinat 6.-8.7. Jyväskylä, Keski-Suomen kalaja kevätmarkkinat 25. Pori, Silakkamarkkinat 7. – 20.5. Kokkola, Kalamarkkinat 28.–30.9. Kaskinen, Kalarantapäivä 30.6.–1.7. Oripää, OKRA 7.7. Uudemman tiedon valossa näyttäisi, että rehevien lintuvesien rauhoitusmääräyksissä ei kannattaisikaan rajoittaa kalastusta lintujen pesimäajan ulkopuolella ja alueilla, joilla se ei linnustoa haittaa. Taivassalo, Silakrysäys 15.7. Linnutvuosikirja 2016: 112–121.. Bonuksena saaliin mukana poistuu ravinteita ja kalastus voi vähentää järvien sinileväkukintoja. Suomen Kalastuslehti 4 • 2018 30 30 TAPAHTUMIA 27. Miksi suojelu ei auta lintuvesillä. Rysillä, pauneteilla tai mäskeillä ja katiskoilla voi kalastaa matalissakin järvissä. Kalastusmenetelmien ja pyyntiajankohdan on oltava sopusoinnussa kohteen suojeluperusteiden kanssa, mutta vaihtoehtoja on. Koululaisten kalabongausviikko 16.5. Valtakunnallinen kalastuspäivä 18. Kauhajoki, Kalamarkkinapäivät 25.8. – 20.5. Kaskinen, Silakkamarkkinat Lisää tapahtumista: www.ahven.net suus – joukossa on entisiä jätevesialtaita, nykyisiä puhdistamoiden vara-altaita ja peltovaltaiselle valuma-alueelle rakennettuja kosteikkoja. Rovaniemi, Lapin Erämessut 12. – 12.8. Kemi, Kalamarkkinat 7. Särkikalojen hoitokalastus on nousemassa uudeksi lintuvesien kunnostamisen toimenpiteeksi perinteisten toimenpiteiden kuten niittojen, pienten ruoppausten ja pienpetojen pyynnin rinnalle. Kuopio, Kalaryssäys 14. – 23.9. – 20.5. Monia valtakunnallisesti harvinaistuneita lajeja kuten sotkia ja mustakurkku-uikkua tavataan edelleen runsaina kalattomissa vesissä. Lisää aiheesta: Sammalkorpi, I., Mikkola-Roos, M., Pöysä, H. Kolari, Lohimarkkinat 30.6.–1.7. Ohtakari, Kalajuhlat 4.8. – 16.9. – 8.9. Joensuu, Kalamarkkinat 6. Talvisen verkkokalastuksen sivusaaliina tulee usein lahnaa. Nakkila, Nahkiaismarkkinat 30.9. Heinola, Kalamarkkinat 25.8. Riihimäki, Kansainväliset Erämessut 9.6. Helsinki, Koskipäivä 29.6.–1.7. – 26.5. Vaasa, Kalastuksen päivä/ Fiskets Dag 12.6. Lieksa, Vuonislahden muikkumarkkinat 22. Tampere, Kalamarkkinat 5.5. 2017. Tampere, Kalaja Erämarkkinat 30.9. – 10.6. Kotka, Kalamarkkinat 19. – 13.5. – 16.9. – 7.10. – 20.5. Hämeenlinna, Hämeenlinnan kala-ja herkkumarkkinat 15. Forssa, Kalamarkkinat 10. Lestijärvi, Muikkumarkkinat 31.8.–2.9. Juuka, Pielisen Erämessut 4. – 20.5. & Rask, M. Osassa Natura-alueita rauhoitusmääräykset sallivat metsästyksen ja kalastuksen, joskaan lintuvesien kalasto ei välttämättä houkuttele kalastamaan ja umpeenkasvu haittaa kalastusta. – 29.4. Imatra, Eräja eväsmessut 22.9. Kalastuksen ja vesilintukantojen suojelun tavoitteet lienevät useimmissa tapauksissa paikallisesti yhteensovitettavissa. Pyhtää, Keihässalmen Suvimarkkinat 9.6. Jos järvessä on syvännealue, se on usein otollinen syysnuottaukselle. – 13.5. Eräissä lintuvesissä on myös päädytty täysimittaiseen kalastuskieltoon pesivien ja muuttavien vesilintujen pesinnän ja ruokailun varmistamiseksi. – 7.10. Vaasa, Silakkaja siikamarkkinat 7. Imatra, Vuoksen Kalamarkkinat 19. Joensuu, Kalamarkkinat 19. Rehevissä lintujärvissä, joissa on keskiverto särkikalavalta ja vesilintumäärät ovat laskeneet, se on usein myös tarpeellista. – 23.9. Virolahti, Silakkamarkkinat 6
Vuodesta 2008 hän on toiminut Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry:n toiminnanjohtajana. Rauno suoritti FM-tutkinnon 1990-luvun lopulla Kuopion yliopistossa ja hieman aikaisemmin kalatalouden perustutkinnon kalakoulussa. Suomen Kalastuslehti 4 • 2018 31 HENKILÖUUTISIA RAUNO JAATINEN 50-VUOTTA Etelä-Savon Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Rauno Jaatinen täytti 21. Näytä, että välität – hoida kalastonhoitomaksu verkkokaupassa, R-kioskilla tai puhelimella 020 69 2424.. Jaatisen työura alkoi erilaisissa konsulttija hanketehtävissä. maaliskuuta 50-vuotta. Viikot Tenon mökillä ovat vuoden kokokohtia. Raunon vapaa-aika kuluu golfin ja erilaisten kalastusharrastusten parissa. Päästä pyrstöön näääääin pitkä! Niinpä niin, mutta tämä ei ole kalavale: kalastonhoitomaksulla ylläpidetään yhteisiä kalavesiämme ja taataan saaliit jatkossakin