Suomen Kalastuslehti 4 • 1 4/2019 18 Rapustrategia
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastussäädöksiä 2019 Kauan odotettu uutuuspainos keskeisistä kalataloutta käsittelevistä säädöksistä. Tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille, kalastuksenvalvojille ja muille kalatalouden parissa toimiville. Hinta 15,00 €. 2 • Suomen Kalastuslehti 4 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Tapio Gustafsson. Suomen Kalastuslehti 4 • 3 Sisältö 10 7510 € 16 Punaiset kalat 18 Rapustrategia 22 Kipsillä kirkkaampia kalavesiä 24 Rantametsät ovat tarpeellisia 26 Taimen hyötyy koskikunnostuksista 28 EU-potkua Lapin kalastukseen 30 Siian kasvu on parantunut 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 36 Henkilöuutisia 37 Kalat numeroina 39 Seuraavassa numerossa 10 18 TA PI O G U ST AF SS O N TA PI O G U ST AF SS O N VA KI O PA LS TA T H EI D I M O IS IO KANNEN KUVA Täplärapu listattiin vuonna 2015 haitalliseksi vieraslajiksi
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Uuden kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Valvojan viestimerkit Tilaa nyt! ahven.net Hinta 15,00 € (100 kpl/väri)
Tehokas kalastuksenvalvonta on edellytyksenä sille, ettei uhanalaisten kalojen suojelu jää tyhjäksi puheeksi. Useampana vuotena kansainvälinen merentutkimusneuvosto on esittänyt Itämeren kaupallisen lohisaaliin leikkausta puolalaisten salakalastuksen takia. Kalatalouden Keskusliitto jäsenjärjestöineen toteuttaa tänä vuonna maaja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroilla rahoittaman valtakunnallisen valvontakampanjan. Tilanne tuskin kuitenkaan paranee ilman uskottavaa valvontaa. Tämä koskee myös ravustajia, sillä laittomasti pyydetyn jokiravun korvaushinta on jatkossa 50 euroa kappaleelta. Suojeluarvot vaihtelevat 50 eurosta 7 510 euroon. Edellisten vuosien tilanteeseen perustuva neuvonanto on tällä kertaa kuitenkin jälkijunassa, sillä tänä vuonna voimaan tulleilla, myös puolalaisia koskevilla kalastusrajoituksilla sääntöjen kiertomahdollisuutta on jo leikattu tuntuvasti. Tämän ajatusmallin mukaan laillisesti kiintiönsä pyytävät ja saaliinsa ilmoittavat kalastajat maksaisivat eteläisten virkaveljiensä rötöstelystä. Uhanalaisiin ja taantuneisiin kalalajeihin kohdistuvien kalastusrikosten ja -rikkomusten yhteydessä voi nykyään joutua maksamaan valtiolle lajin suojeluarvon mukaisen summan. VALVONNAN MERKITYS korostuu myös Itämeren tasolla. Pääsin Suomen vesillä Pernajanlahdella ensimmäisen kerran kalastuksenvalvojan tarkastettavaksi. Suomen Kalastuslehti 4 • 5 Valvojat liikkeellä PÄÄKIRJOITUS Kalastuksenvalvonta on yksi tämän kalastusvuoden näkyvistä teemoista.” TOUKOKUUN PUOLIVÄLISSÄ se tapahtui. Vähän useamminkin lupia voisi kyllä tarkistaa, jos yli 50 vuotta ehtii kalastella ennen kuin kohdalle sattuu. KALASTUKSENVALVONTA ON yksi tämän kalastusvuoden näkyvistä teemoista. Toukokuun lopussa annettujen, ensi vuotta koskevien tieteellisten neuvojen perusteella lohen laillista merisaalista pitäisi samasta syystä edelleen pienentää. Valvonnan erityiskohteena on uhanalaisiin kalalajeihin kohdistuva kalastus. Sääntöjä noudattavilla kalastajilla ei ole jatkossakaan pelkoa ylimääräisestä kukkaron kevenemisestä, mutta kalastusrajoitukset kannattaa kerrata ennen vesille lähtöä. Vesa Karttunen. Kaikki oli hyvin, valvoja asiallinen ja luvat kunnossa. Toukokuussa voimaan astuneet uhanalaisten kalojen suojeluarvot viestittävät, että uhanalaisten kalojen suojelussa ei ole enää aikaa hukattavana
Tuoreen kalan ohella Maxin Kala tarjoaa kotimaisia särkija lahnasäilykkeitä. Tuotteissa huomioidaan aina eettisyys ja sesonkiajattelu. Troolareiden tarkastuksissa havaittiin merkkejä silakan ja kilohailin lajisuhteiden väärinarvioinnista. Paikallisen kalan ilmastovaikutus CO 2 ekvivalenttikiloina on vain kymmenesosa naudanlihan vastaavasta luvusta. TA PI O G U ST AF SS O N Valvontaa Itämerellä Suomi rahoitti kansallisilla varoillaan maaliskuussa Euroopan unionin yhteisvalvontaoperaation, jonka tarkoituksena oli tehostaa valvontaa erityisesti lohen kalastuksen osalta eteläisellä Itämerellä. Erityisesti alukset, jotka ovat aiemmin oletettavasti väärinraportoineet lohta taimenena, ovat olleet kalastuksenvalvonnan tarkkailussa. Operaatioon osallistui VarsinaisSuomen ELY-keskuksen tarkastajien lisäksi myös yksi tarkastaja Virosta ja Saksasta sekä Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Tursas miehistöineen. JU SS I SA N TA LA. KALA ON ILMASTOYSTÄVÄLLISTÄ Etelä-Suomen Kalatalousryhmä ESKO sidosryhminen on haastanut Virolahden, Haminan, Kotkan ja Pyhtään pienentämään hiilijalanjälkeään edistämällä lähellä pyydetyn tai kalastetun kalan syömistä. Korvaaalla puolet alueella nykyisin syötävästä tuontikalasta kotimaisella kalalla voitaisiin aluetalouteen ja elinkeinoihin saada 10 miljoonan euron vuotuinen piristysruiske ympäristöhyötyjen lisäksi. 6 • Suomen Kalastuslehti 4 LYHYET KALAKAUPPIAASTA VUODEN YRITTÄJÄ Espoolainen 28-vuotias kalakauppias Max Grönholm on valittu Pääkaupunkiseudun Vuoden nuoreksi yrittäjäksi. Menestyksen tärkeimmät tekijät ovat aidosti tuore kala, henkilökohtainen palvelu sekä asiakkaiden luottamus
Molemmat esitteet ovat saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi. Päivät ovat kaksikieliset. Suomenja ruotsinkielisten rinnakkaisohjelmien lisäksi järjestetään kaikille yhteinen kohdevierailu. Suomen Kalastuslehti 4 • 7 LYHYET RANNIKON ALUEPÄIVÄT SYKSYLLÄ Syksyllä järjestetään kahdet rannikon alueelliset kalatalousaluepäivät. Ohjelmassa käsitellään ajankohtaisia asioita, kuten käyttöja hoitosuunnitelmien laatiminen. Paperiesitteitä voi tilata keskusliitosta. ja läntinen Vaasassa 18.–19.9. Tilauksista veloitetaan postimaksut. Etelärannikon tapahtuma järjestetään Helsingissä 16.–17.9. Monikansallinen yhteistoiminta kalastuksenvalvonnan viranomaisten välillä sujui hyvin.. Sähköiset (esimerkiksi kalatalousalueen tai osakaskunnan nettisivulle linkitettävät) versiot esitteistä löytyvät keskusliiton kotisivuilta ahven.net/tuotteet/. Lisätietoja ohjelmasta ja ilmoittautuminen ahven.net/ tapahtumat/ JU SS I SA N TA LA UUDET ANKERIASJA RAPU-ESITTEET Kalatalouden Keskusliiton uudet ankeriasja rapuesitteet ovat valmistuneet
Kilpailuaikaa on vuorokausi ja melkein kaikki joukkueet kalastavat koko sen ajan. TA PI O G U ST AF SS O N Merestä pyydetyn ahvenen, kuhan, hauen, lahnan ja mateen tuottajahinta (euro/ kg, ilman arvonlisäveroa). Manuaalisena laite sopii vapaa-ajankalastajille ja sähkökäyttöisenä kalateollisuuteen. Pääsarjan ensimmäisen palkinnon 10 000 euroa voitti Ilmari Tamminen, Vaakalintu Oy, suunnittelemallaan laitteella, jolla tehostetaan pikkukalan käyttöä elintarvikkeena. Kalankäsittelylaitteen ideana on kalanlihan erottelumekanismi, joka tuottaa ruodotonta kalamassaa pikkukalasta. 8 • Suomen Kalastuslehti 4 LYHYET KALANKÄSITTELYLAITE VOITTI 10 000 EUROA Marttojen innovaatiokilpailulla haettiin arkea helpottavia keksintöjä. Hinnat perkaamattomalle kalalle. Lohen kaksi vuotta jatkunut hinnannousu taittui, ja kalastajat saivat lohesta keskimäärin 6,08 euroa kilolta. Sen tuotteistaminen vaatii muotoilua ja brändin rakentamisen. 1 2 3 4 5 6 7 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 Ahven Kuha Hauki Lahna Made. Kalankäsittelykone ei ole vielä valmis tuote. Kalan tuottajahinnat vuonna 2018 Luonnonvarakeskuksen mukaan elintarvikkeena käytetyn silakan hinta (0,27 € / kg) nousi edellisvuodesta ja palautui samalle tasolle kuin vuosina 2014?–?2015. kerran Helsingin kalavesillä. Kasvatetun kirjolohen hinta (5,15 € / kg) laski hieman edellisvuodesta, kun taas kasvatetun siian hinta (10,41 € / kg) nousi, ja oli korkein 2000-luvulla. Teollisuuden käyttöön menevän silakan hinta (0,18 € / kg) pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2017. KALAMARATONIN VOITTO 28 LAJILLA Kalamaraton kisattiin 19. Kalamaratonissa joukkueet havittelevat saaliikseen mahdollisimman monta kalalajia vapavälineillä. Korkeimman hinnan kalastajat saivat kuhasta, jonka kilohinta nousi 6,27 euroon. Lähde: SVT, Luke. Team Sormi Suussa voitti lajikalastuksen mestaruuskisan 28 kalalajilla. Mukana oli yli 60 joukkuetta
Puruvedelle tuli kalastusrajoitusaluetta lisää 3?205 hehtaaria. Lehti jaetaan vain koko vuoden kalastonhoitomaksun lunastaneille. Kalastaja saa Suomu-lehden kotiin kannettuna kalastonhoitomaksun suorittamista seuraavan kuukauden puolivälissä. Osakaskuntien sopimusalueista maksetaan korvausta vuosittain 1,7 euroa hehtaarilta. Lehden saamiseksi kalastonhoitomaksun ostamisen yhteydessä ilmoitetun osoitteen tulee olla oikein. Puruvedellä syntyneistä kuuteista toinen syntyi kalastusrajoitusalueen ulkopuolelle. Valinnassa erityisinä painopistealueina ovat kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelu, kalastusharrastuksen edistäminen ja kalastuksen valvonta. Yhteystiedot löydät osoitteesta eraluvat.fi/. Myönnettävät määrärahat ovat kertyneet kalastajien maksamista kalastonhoitomaksuista. Jos et ole saanut lehteä kalastonhoitomaksun maksamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä, ilmoita asiasta sähköpostitse toimitussihteerille. Suomen Kalastuslehti 4 • 9 LYHYET ELY-KESKUSTEN ERITYISAVUSTUKSET KALATALOUDEN EDISTÄMISHANKKEISIIN HAETTAVISSA ELY-keskusten kalatalousviranomaiset myöntävät erityisavustuksia alueellisiin kalatalouden edistämishankkeisiin sekä yleisavustuksia kalatalousaluetoimintaan. Vuoden 2019 määrärahojen hakuaika on 2.1.-31.12.2019. Vuoden 2019 lehti ilmestyi 15. Lehden mukana tulee kalastuskortti takakannessa. Lehteä ei voi tilata eikä lehti ole vapaasti sähköisenä luettavissa ennen lokakuun alkua. Lisätietoa ELY-keskuksen sivulta Metsähallituksen saimaannorpan pesälaskennoissa havaittiin 63 kuuttia, joista kuolleita oli yksi. huhtikuuta. Etelä-Savon kalatalouskeskuksen avustuksella alueen osakaskunnat ja metsähallitus tekivät erittäin nopealla aikataululla kalastusrajoituspäätöksiä, joilla turvataan kuuttien elossa säilymistä. SUOMU-LEHTI ON ILMESTYNYT Suomu-lehti ilmestyy kerran vuodessa ja jaetaan maksutta niille kalastajille, jotka ovat kuluvan vuoden aikana maksaneet kalastonhoitomaksun koko vuodeksi
10 • Suomen Kalastuslehti 4 7510 € TEKSTI JA KUVAT: TAPIO GUSTAFSSON
Suomen Kalastuslehti 4 • 11 7510 euroa on summa, jonka arvoiseksi äärimmäinen uhanalainen Vuoksen alueen järvilohi on määritelty tuoreessa asetuksessa uhanalaisten ja taantuneiden kalojen arvoista. Äärimmäisen uhanalainen Saimaan järvilohi.
Asetus liittyy 1.?5.?2019 voimaan tulleeseen kalastuslain muutokseen, jonka mukaan uhanalaisiin lajeihin kohdistuvien kalastusrikosten ja -rikkomusten yhteydessä tuomitaan valtiolle menetettäväksi se arvo, joka laittomasti saaliiksi otetulla kalalla on lajinsa edustajana. Uuden menettämisseuraamuksen tavoitteena on tehostaa uhanalaisia ja taantuneita kalalajeja koskevien pyyntimitta-, rauhoitusja saaliskiintiösäännösten noudattamista ja samalla lajien suojelua ja kantojen elpymistä. Kaloille määritetyt suojeluarvot seuraavat varsin hyvin kalan uhanalaisuuttta. Asetus seuraa myös varsin tarkasti tuoreen maaliskuussa julkaistun uhanalaisarvion linjauksia Suomen uhanalaisista kaloista. Suojeluarvot tulivat käyttöön LAJI SUOJELUARVO ITÄMEREN LOHI MERESSÄ JA SISÄVESISSÄ 3 470 € RASVAEVÄLEIKATTU ITÄMEREN LOHI MERESSÄ JA SISÄVESISSÄ 170 € JÄÄMEREN LOHI SISÄVESISSÄ 3 480 € JÄRVILOHI VUOKSEN JA HIITOLANJOEN VESISTÖSSÄ 7 510 € RASVAEVÄLEIKATTU JÄRVILOHI VUOKSEN JA HIITOLANJOEN VESISTÖSSÄ 1 750 € JÄRVILOHI MUUALLA KUIN VUOKSEN TAI HIITOLANJOEN VESISTÖSSÄ 280 € ANKERIAS 3 520 € NAHKIAINEN 100 € TAIMEN MERESSÄ JA MEREEN LASKEVASSA JOESSA 3 260 € RASVAEVÄLEIKATTU TAIMEN MERESSÄ JA MEREEN LASKEVASSA JOESSA 390 € TAIMEN SISÄVESISSÄ LEVEYSPIIRIN 67°00’N ETELÄPUOLELLA 2 440 € RASVAEVÄLEIKATTU TAIMEN SISÄVESISSÄ LEVEYSPIIRIN 67°00’N ETELÄPUOLELLA 260 € TAIMEN SISÄVESISSÄ LEVEYSPIIRIN 67°00’N POHJOISPUOLELLA 410 € RASVAEVÄLEIKATTU TAIMEN SISÄVESISSÄ LEVEYSPIIRIN 67°00’N POHJOISPUOLELLA 80 € TAIMEN PUROSSA JA LAMMESSA, JOHON EI OLE VAELLUSYHTEYTTÄ MERESTÄ TAI JÄRVESTÄ 230 € HARJUS MERESSÄ 1 360 € HARJUS SISÄVESISSÄ LEVEYSPIIRIN 67°00’N ETELÄPUOLELLA 300 € HARJUS SISÄVESISSÄ LEVEYSPIIRIN 67°00’N POHJOISPUOLELLA 100 € NIERIÄ KUOLIMOSSA JA SAIMAALLA PUUMALANSALMEN JA VUOKSENNISKAN VÄLISELLÄ ALUEELLA 5 100 € NIERIÄ MUUALLA VUOKSEN VESISTÖSSÄ 960 € NIERIÄ INARIJÄRVESSÄ 240 € SIIKA MEREEN LASKEVASSA JOESSA TAI PUROSSA 460 € JOKIRAPU 50 € Kalojen ja jokiravun suojeluarvot Suomessa.. 12 • Suomen Kalastuslehti 4 M aaja metsätalousministeriö antoi tuokokuussa asetuksen uhanalaisten ja taantuneiden kalojen arvoista
Esimerkiksi vaelluskalakantojen elinolojen parantamiseen tähdänneet kalliit toimenpiteet ovat joissain tapauksissa mitätöityneet kokonaan laittoman kalastuksen takia. Suojeluarvoja koskevassa asetuksessa on yhteensä 23 erilaista arvoa, jotka vaihtelevat välillä 50?–?7?510 euroa. Suomen Kalastuslehti 4 • 13 – Seuraamukset laittomasta kalastuksesta ovat tähän asti olleet niin vähäisiä, että seuraamusjärjestelmä on koettu osin tehottomaksi, kertoo asetuksen valmistelusta vastannut maaja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Sanna Koljonen. Vahvistettujen arvojen uskotaan helpottavan myös rikosten ja rikkomusten käsittelyä tuomioistuimissa, kun arvot ovat helposti saatavilla, eikä niitä jouduta arvioimaan erikseen. Suurin suojeluarvo 7?510 euroa Kalalajit, joita asetus koskee, ovat lohi, järvilohi, ankerias, nahkiainen, taimen, harjus, nieriä, jokirapu sekä mereen laskevassa joessa tai purossa oleva siika. Tästä esimerkkinä on laajaa julkisuutta saanut kudulle nousevien järvilohiemojen aktiivisesta kalastuksenvalvonnasta huolimatta pitkään jatkunut ja piittaamaton salakalastus Pielisjoella Pohjois-Karjalassa. Suojeluarvot perustuvat Luonnonvarakeskuksen laskelmiin siitä, miten kalliiksi suojeluyksikön korvaaÄärimmäisen uhanalaisen ankeriaan suojeluarvoksi määritettiin 3 520 euroa.. Suurin arvo on äärimmäisen uhanalaisella Vuoksen vesistöalueen järvilohella ja pienin arvo jokiravulla. Yksittäiset lajit on jaettu asetuksessa tarkoituksenmukaisiin suojeluyksiköihin tuoreimman uhanalaisuusarvioinnin ja kalastusasetuksen perusteella. Suojeluarvojen vahvistamisen uskotaan lisäävän lajien suojaa laitonta kalastusta vastaan ja viestivän samalla myös yleisemmin uhanalaisten ja taantuneiden kalojen suojelullisesta arvosta ja laittoman kalastuksen moitittavuudesta
RAUHOITUSAIKOJEN ULKOPUOLELLA PYYNTIMITAN TÄYTTÄVIÄ UHANALAISIA KALOJA ON SALLITTUA PYYTÄÄ LAIN SALLIMISSA RAJOISSA! JOS PYYNTIMITTOJEN VASTAINEN JA/TAI RAUHOITETTU UHANALAINEN KALA TULEE VAHINGOSSA SAALIIKSI, SE ON VÄLITTÖMÄSTI LASKETTAVA TAKAISIN VETEEN, VAIKKA SE OLISI KUOLLUT! JOS KALASTAJA OTTAA SAALIIKSI UHANALAISEN KALAN, JOKA ON LAIN MUKAAN VAPAUTETTAVA, KALAN SUOJELUARVO VOIDAAN TUOMITA MENETETTÄVÄKSI VALTIOLLE. Eduskunnalla on jo ollut tahtoa lisätä kalastuksenvalvontaa ja myös ministeriössä on lisätty valvonta yhdeksi toiminnan ja rahoituksen painopistealueeksi, vakuuttaa kalastusneuvos Eija Kirjavainen maaja metsätalousministeriöstä. Samalla Kirjavainen muistuttaa, että myös kalastuksenvalvonnan toimintaa on tehostettava. 14 • Suomen Kalastuslehti 4 UHANALAISTEN KALALAJIEN KALASTUS ON SALLITTUA VAIN TIETYIN EHDOIN UHANALAISTEN KALALAJIEN KALASTUSTA RAJOITTAVAT MUIDEN KALASTUSTA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN LISÄKSI KALALAJIKOHTAISET RAUHOITUSAJAT, PYYNTIMITAT JA KALASTUSKIINTIÖIT. Jos saaliiksi tulee vahingossa pyyntimittojen vastainen ja/tai rauhoitettu uhanalainen kala, se on välittömästi laskettava takaisin veteen, vaikka se olisi kuollut. Arvojen määrittely perustuu kunkin yksikön suojelun tarpeeseen, uusiutumiskykyyn ja lisääntymisikäisen kannan kokoon. Lähde: Sanna Koljonen, MMM.. Asetus uhanalaisten ja taantuneiden kalojen arvoista löytyy osoitteesta mmm.fi/ajankohtaista. Kalastuksenvalvonta tärkeässä roolissa Kalastuksenvalvonnan riittämättömyys tai valvojien rajalliset keinot puuttua salakalastukseen nousevat usein puheenaiheeksi uhanalaista kaloista keskusteltaessa. minen uudella vastaavalla yksiköllä käytännössä tulee. Kalalaji ja -kantakohtaisten suojelusäännösten lisäksi kalastaessa tulee huomioida ja kunnioittaa kalastuslain yleisiä kalastuskieltoja ja -rajoituksia. Kalastuslain uuden menettämisseuraamuksen ja asetuksella vahvistettujen suojeluarvojen tuomitseminen valtiolle menetettäväksi tulee kyseeseen vain niissä tapauksissa, joissa kalastaja on vastoin lakia ottanut saaliiksi asetuksessa mainitun uhanalaisen kalan. Kalastus on edelleen sallittua Myös uhanalaisten ja taantuneiden kalalajien kalastus on sallittua rauhoitusaikojen, pyyntimittojen ja muiden kalastusrajoitusten puitteissa. Ainoastaan kunnolla ja huolella tehdyt dokumentoinnit valvonnan määrästä ja havaituista rikkeistä todistavat aukottomasti kalastuksenvalvonnan olemassaolosta ja sen toimivuudesta. – Kalastuksenvalvonnan ongelmat on tiedossa. Kalastajien mielestä valvontaa on usein liian vähän. Kalastuksenvalvojan kannalta taas on ollut usein turhauttavaa, kun havaitut rikkeet eivät poliisin tai oikeuslaitoksen mielestä liian mitättöminä ole edenneet rangaistukseksi saakka. Rauhoitusaikojen ulkopuolella pyyntimitan täyttäviä uhanalaisiksi luokiteltuja kaloja on sallittua pyytää lain sallimissa rajoissa. Ainakin rahassa mitattuna rikkeen arvo on nyt kasvanut. Verkot voi siis edelleen laskea veteen ja järvellä saa jatkaa uistelua ilman pelkoa tuhansien eurojen sakosta – kunhan muistaa välittömästi vapauttaa vahingossa saamansa alamittaisen tai rauhoitetun kalan
Hinta: 25,00 € KALASTA KATISKALLA Katiskakalastus on Suomessa kehittynyt voimakkaasti 2000-luvulla. Katiska on helppokäyttöinen ja varmapyytöinen kalastusväline. Suomen Kalastuslehti 4 • 15 Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net MINUSTAKO KALASTUSMATKAILUYRITTÄJÄ. Kirja on tarkoitettu kaikille katiskakalastuksesta kiinnostuneille. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Kirjan tarkoituksena on antaa perustietoa kalastusmatkailuyrityksen suunnittelun ja toteutuksen pohjaksi. Hinta: 10,00 € Muista hankkia ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Siksi meritaimenen uhanalaisuusluokitusta voitiin lieventää äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi, vaikka saaliiksi saadut meritaimenet ovat vielä pääasiassa istutuksista peräisin ja lisää suojelutoimia tarvitaan. Näitä kalakantoja tuetaan voimakkaasti viljelyn ja istutusten avulla. Arvioiduista yli 22?000 lajista 11,9 % on uhanalaisia, kun edellisessä arvioinnissa osuus oli 10,5 %. Suurin syy uhanalaistumiseen on lajien elinympäristöjen väheneminen ja laadullinen heikkeneminen. Viime vuosina kasvaneet kutukalojen määrät nieriän ja järvilohen osalta antavat toivoa tulevasta, varsinkin kun ei-toivottuun kalastukseen ja kutumahdollisuuksiin on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Vaarantuneita ovat edelleen myös planktonsiikakannat, mereiset karisiikakannat, samoin Uusimman uhanalaisarvion arvion mukaan Suomen 75 kalalajista tai ekologisesta muodosta 12 (16 %) on uhanalaisia. 16 • Suomen Kalastuslehti 4 M aaliskuun alussa julkaistu uusi eliölajien uhanalaisuusarviointi osoittaa Suomen luonnon köyhtyvän edelleen. Meritaimenen luontaisen lisääntymisen hyväksi tehdyt hoitotoimet kuten nousuesteiden purut, kalatiet, kutupaikkakunnostukset ja kalastusrajoitukset ovat auttaneet useissa joissa taimenenpoikasia runsastumaan. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON KUVAT HEIDI MOISIO Punaiset kalat. Toiseksi korkeimpaan uhanalaisuusluokkaan eli erittäin uhanalaisiin kuuluvat edelleen mereiset vaellussiikakannat, eteläiset taimenkannat ja meritaimen. Uhanalaisia on kaikissa lajiryhmissä, suhteellisesti eniten linnuissa ja sammalissa. Jäljellä olevat eteläiset harjuskannat nostettiin silmälläpidettävistä luokkaan vaarantuneet, sillä niiden tila on heikentynyt. Tässä korkeimmassa uhanalaisuusluokassa ovat lisäksi edelleen Saimaan alueen nieriä, järvilohi sekä merialueen harjus, joiden kaikkien luontaiset yksilömäärät ovat erittäin vähäisiä ja lisääntyminen luonnossa niukkaa. Uhanalaisimmat kalat ovat Saimaan alueen nieriä ja järvilohi sekä merialueen harjus ja ankerias. Äärimmäisen uhanalaisia lajeja on neljä Uhanalaisista kaloista ankeriaan tilanne niin Suomessa kuin koko Euroopassa on selvästi heikentynyt, joten sen luokitus nostettiin erittäin uhanalaisesta äärimmäisen uhanalaiseksi
Kalastajia on hyvä valistaa alueen kalakantojen tilasta aina kun mahdollista. HÄVINNEET (RE) SINISAMPI, MONNI 2 UH ÄÄRIMMÄISEN UHANALAISET (CR) JÄRVILOHI, SAIMAAN NIERIÄ, HARJUKSEN MERIKANNAT, ANKERIAS 4 UH ERITTÄIN UHANALAISET (EN) MERITAIMEN, VAELLUSSIIKA, ETELÄSUOMEN SISÄVESITAIMEN (JOKIRAPU) 3 (1) UH VAARANTUNEET (VU) ITÄMEREN LOHI, JÄÄMEREN LOHI, PLANKTONSIIKA, KARISIIKA, ETELÄ-SUOMEN HARJUS 5 SILMÄLLÄPIDETTÄVÄT (NT) MADE, MUSTATOKKO, KAMPELA, TOUTAIN, JÄRVISIIKA, VASKIKALA SEITSENRUOTOTOKKO, NAHKIAINEN, POHJOINEN SISÄVESITAIMEN, RANTANUOLIAINEN, 10 PUUTTEELLISESTI TUNNETUT (DD) ELASKA, TEISTI, ISOSIMPPU, PIIKKISIMPPU, IMUKALA, SISÄVESIEN KARISIIKA, SISÄVESIEN VAELLUSSIIKA 7 Suomen kalojen punainen lista. Vaelluskalojen elinympäristöjen kunnostamiseen olisi hyvä panostaa nykyistä aktiivisemmin. Useiden kalalajien lisääntymistulosta ja siten kantojen elpymistä parantaisi vesien laadun ja happitilanteen parantaminen vesien happamuutta, vierasaineita ja ravinteisuutta vähentämällä. Punainen kirja verkkopalvelu https://punainenkirja.laji.fi/ kuin sekä Jäämeren että Itämeren lohi. Silmälläpidettävien -luokkaan lisättiin uusina lajeina kampela ja made, joiden saaliit merialueella ovat vähentyneet huomattavasti. Mustatokko, seitsenruototokko ja vaskikala listattiin myös silmälläpidettäviin. Pääsyyksi tähän katsotaan rapuruton hävittämien tai pysyvästi heikentämien jokirapukantojen korvaamiseksi vielä 1990-luvun lopulla tehdyt täplärapuistutukset ja niiden aiheuttama jokiravulle tuhoisan rapuruton PsI-kannan leviäminen. Jokirapu luokiteltiin nyt erittäin uhanalaiseksi (EN) 2000-luvulla tapahtuneen kokonaismäärän nopean laskun takia. Suomen Kalastuslehti 4 • 17 Kaivosten, teollisuuden, taajamien, samoin kuin maaja metsätalouden jätevedet haittaavat kalakantojen lisääntymistä. Aikaisemmin uhanalaiseksi luokiteltu rantanuoliainen voitiin lisääntyneen tiedon perusteella siirtää silmälläpidettäväksi. Lohen tilanne on osin parantunut, mutta ei riittävästi sen uhanalaisuuden poistamiseksi. Punainen kirja 2019. Jokirapu uhanalaisten listalle Jokiravun kato monilta alueilta viime vuosikymmeninä on ollut nopeaa. Jokainen kalastuksessa säästetty alamittainen taimen, lohi, harjus tai saimaannieriä auttaa lajin jälkeläisten määrän lisäämisessä ja johtaa siten suurempiin saaliisiin ja saaliskaloihin. Aiheesta lisää: Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019. Mitä useampiin vaelluskalajokiin rakennetaan patojen ohitse kalateitä tai kalaväyliä ja puretaan nousuesteitä, sitä paremmin luonnonvarainen lisääntyminen runsastuttaa uhanalaisia kalakantoja. Rauhoitusaikojen ja -alueiden, pyyntimittojen ja solmuvälirajoituksien noudattamiseen tulee kiinnittää huomiota kalastuksenvalvonnassa. UH = uhanalainen.. Lähde: Suomen lajien uhanalaisuus. Vaellusesteet ja vedenlaatu avaintekijät Vaelluskalojen merkittävimpänä uhanalaistumisen syynä ovat vaellusesteet, jotka estävät kutukalojen pääsyn lisääntymisalueille ja jälkeläisten pääsyn sieltä pois. Kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmissa tulee huomioida alueella mahdollisesti esiintyvät uhanalaiset lajit. Uhanalaiset lajit huomioitava KHS-työssä Tiukentuneiden kalastussäädöksien noudattaminen alamittojen ja kalastusaikojen suhteen on erityisen tärkeää
18 • Suomen Kalastuslehti 4 Rapustrategia Täplärapu listattin haitalliseksi vieraslajiksi vuonna 2015.
Hallintatoimien osana täplärapuja voidaan kuljettaa, varastoida ja myydä elävänä kulutustarkoituksessa. On huomioitava, että jokirapujen kotiutusistutukset ovat myös luvanvaraisia. Varastointi ja kuljetus tulee kuitenkin toteuttaa niin, ettei vaaranneta jokirapukantoja eikä täplärapujen leviäminen luontoon ole mahdollista. Kansallisessa rapustrategiassa esitetään runsaasti toimenpiteitä, joilla pyritään estämään rapuruton leviämistä ja edistämään jokirapujen suojelua sekä jokirapukantojen ennallistavaa hoitoa. Suomen Kalastuslehti 4 • 19 M aaja metsätalousministeriön asettama työryhmä päivitti Kansallisen rapustrategian uudistuneen lainsäädännön, uusien tutkimustuloksien sekä täpläravun muuttuneen statuksen vuoksi. Täpläravun hallintasuunnitelma Täplärapu listattiin vuonna 2015 EU:n vieraslajiasetuksessa unionin kannalta haitalliseksi vieraslajiksi. TEKSTI NIINA TUURI KUVAT TAPIO GUSTAFSSON JOKIRAPU 50 € Jokirapu on luokiteltu tuoreessa uhanalaisarviossa erittäin uhanalaiseksi. Kansalliseen rapustrategiaan laadittiin täpläravulle hallintasuunnitelma, joka on otettu osaksi Suomen kansallista vieraslajien hallintasuunnitelmaa. Kalastajien ja virkistyskäyttäjien tulee strategian mukaan desinfioida myös muut kalastusvälineet, veneet ja muu märkänä siirrettävä materiaali ennen niiden siirUusia käyttöja hoitosuunnitelmia laadittaessa on syytä huomioida tuoreen rapustrategian linjaukset jokiravun elvyttämisestä sekä täpläravun ja rapuruton hallinnasta. Rapustrategiassa keskeisintä on jokirapukantojen elvyttäminen, säilyttäminen ja lisääminen sekä täplärapukantojen ja rapuruton leviämisen estäminen ja hallinta. Tämän vuoksi täplärapua ei saa istuttaa tai viljellä Suomessa. Täplärapu on Suomessa laajalle levinnyt vieraslaji, jonka poistaminen täysin Suomen luonnosta on mahdotonta. Täplärapujen istuttaminen on ollut kiellettyä kaikissa vesistöissä vuoden 2016 alusta alkaen. Mahdollista on, että näistä populaatioista tehdyt siirtoistutukset ovat levittäneet rapuruttoa, kun riskiä ei ole tiedetty olevan. Kalastusasetuksessa sen suojeluarvoksi on määritelty 50 euroa.. Jokirapu on luokiteltu uudessa uhanalaisuusarvioinnissa erittäin uhanalaiseksi sen saalismäärien suuren vähenemän vuoksi. Täplärapuja ei saa lyhytaikaisestikaan sumputtaa pyyntialueensa ulkopuolella. Jokirapukantoja on voinut heikentää myös As-tyypin rapuruton mahdollinen piilevä esiintyminen pyyntivahvoissa jokirapukannoissa ilman, että se aiheuttaa havaittavaa joukkokuolleisuutta. Istutuksissa tulisi käyttää vain rapuruttovapaiksi todettuja istukkaita. Kalastuslaissa rapuruton leviämisen ehkäisemiseksi rapujen pyynnissä käytettävät välineet on kuivattava, desinfioitava tai pakastettava ennen niiden siirtämistä vesistön toiseen osaan tai toiseen vesistöön. Rapujen luvaton kotiutus ja siirto on sanktioitu rikoslaissa. Ylivoimaisesti merkittävin täplärapuun liittyvä haittavaikutus Suomessa on käytössä olevan tiedon perusteella lajin kantaman rapuruton uhka jokirapukannoille. Lajin kantoja tulee hallita ja pyyntiä, kauppaa sekä käyttöä voidaan jatkaa ja tehostaa. Täplärapujen siirtäminen esiintymisvetensä sellaisiin osiin, missä niitä ei vielä ole on myös kiellettyä. Kansallinen rapustrategia on voimassa 2019?–?2022 ja työryhmän tehtäviin kuuluu aloittaa uuden strategian valmistelu hyvissä ajoin ennen nykyisen strategian voimassa olon päättymistä. Rapuruton ja täpläravun leviämisen ehkäisemiseksi voimavarat kannattaa keskittää täplärapujen tehokkaaseen hyödyntämiseen ja tiedottamiseen täplärapuistutusten vaaroista. Tarkemmat ohjeet varastointiin ja kuljetukseen löytyy Kansallisesta rapustrategiasta
Rapuruttoitiöihin tehoavat natriumhypokloriitti (2%) sekä happoja aktiivihappivaikutuksen yhdistävät desinfiointiaineet. Tämä on erityisen tärkeää, mikäli kalanpoikasia tuottavan laitoksen vedenottovesistössä on täplärapukanta. Kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmat Kansallisessa rapustrategiassa painotetaan kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmien merkitystä määriteltäessä rapukantojen kestävän hoidon ja hyöRapustrategiassa pyritään edistämään jokirapujen suojelua sekä jokirapukantojen ennallistavaa hoitoa.. Näistä esimerkiksi maatiloilla yleisesti käytetty Virkon S (3g/ litra) on testattu soveltuvan ravustusvälineistön desinfiointiin. tämistä vesistöstä toiseen. Mikäli ravustuksessa käytetään muusta vesistöstä pyydettyä kalaa syöttinä, tulee se pakastaa ohjeistuksen mukaan ennen käyttöä. Myös höyrypesurit soveltuvat desinfiointiin. 20 • Suomen Kalastuslehti 4 dyntämisen tavoitteita sekä käytännön keinoja. Lisäksi olisi hyvä, jos muun muassa veneenlaskupaikoille ja venesatamiin sijoitettaisiin rapurutosta varoittavia tauluja, jolloin kalastajat ja virkistyskäyttäjät saisivat tiedon rapurutosta ja sen leviämisen vaaroista. Käyttöja hoitosuunnitelmien avulla voidaan lisäksi tehokkaammin sitouttaa edellä mainittuihin toimenpiteisiin alueellisia toimijoita. Suunnitelmissa tulee olla erilliset raputaloutta koskevat osiot, joissa tarkennetaan alueellisesti jokirapukantojen suojelua ja täplärapukantojen hallintatoimia, suunnitellaan ravustuksen säätelyn vaatimat toimenpiteet sekä määritellään kaupalliseen ravustukseen ja matkailulliseen hyödyntämiseen soveltuvat alueet, jokirapujen suojelualueet sekä tarvittavat rapukantojen seurantatoimet. Likaiset pyydykset tulee pestä ennen desinfiointia koska lika heikentää desinfiointitehoa. Pelkkä viranomaisohjaus ei ole ollut riittävää ehkäisemään täplärapujen luvattomia istutuksia. Lisäksi kalaistutuksia suunniteltaessa ja istutuslupia myöntäessä tulee huomioida, että rapuruttoa ei vahingossa siirretä kalojen tai kuljetusveden mukana
Suomen Kalastuslehti 4 • 21 Tuotteet osoitteesta ahven.net KALAN SAVUSTUS Suosittu klassikko, kalan savustuksen perusteet kotitarvesavustajalle esittelevä opas. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net AHVENEN JA SÄRJEN MARINOINTI Marinoinnin opastus vaiheittain, käsittely, marinointi, pakkaus ja varastointi. Liemiresepti. Hinta: 7,00 € MÄTI – HELMIÄ LAUTASELLA Ensimmäinen Suomessa julkaistu mätitietokirja on tuhti teos kalojen mädistä ja sen käytöstä ruokapöydässä. Hinta: 38,00 € KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 16 sivua. Hinta: 1,80 €
Maatalouden aiheuttamaan vesien samentumiseen ja rehevöitymiseen on tarjolla apua. Tämä nostaa maanesteen ionivahvuutta (”suolapitoisuutta”), mikä saa mikroskooppisen pienet maahiukkaset kasautumaan suuremmiksi ryhmiksi, jotka eivät niin helposti irtoa valumavesien mukaan. Jokivesissä sameus johtuu pelloilta huuhtoutuneista maahiukkasista ja rannikkovesissä myös liiallisesta ravinnekuormituksesta ja levistä. Viime aikoina kipsin ohelle on noussut myös muita vastaavankaltaisia menetelmiä, esimerkiksi peltojen rakennekalkitus ja maanparannuskuitujen lisääminen pintamaahan. Kipsi myös sitoo fosforin tiukemmin maahiukkasiin. Miten kipsi toimii. Peltojen kipsikäsittelystä hyötyvät Eteläja Lounais-Suomen joet ja rannikkovedet. Vuonna 2016 aloitettiin ympäristöministeriön rahoittamassa SAVE-hankkeessa laaja vesiensuojelukokeilu Liedon Savijoella, kun yli 1?550 peltohehtaarille levitettiin kipsiä. Aiemmin savisamea vesi oli melko kirkasta. Suomessa on jo yli kymmenen vuotta testattu kiintoaineja fosforikuormituksen hillitsemistä kipsillä. Kipsin levityksen jälkeen saimme viljelijältä valokuvia pelto-ojassa virtaavasta vedestä. Kipsi vähentää pelloilta huuhtoutuvan kiintoaineen ja fosforin määrää noin puoleen. Kipsiä levitetään pellon pinnalle maatalouskalkin tavoin 4 tonnia hehtaarille ja märässä maassa se liukenee kalsiumja sulfaatti-ioneiksi. TEKSTI PETRI EKHOLM, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS KUVA ELIISA PUNTTILA Kipsillä kirkkaampia kalavesiä. Vaikutusten seurantaa ei ulotettu vain maataloudesta Savijokeen päätyvään kiintoaineja fosforikuormitukseen vaan samalla selvitettiin myös, miten kipsi vaikuttaa peltomaahan ja kasvustoon, pohjavesiin ja virtavesiluontoon. Miksi näin tapahtui. Tämä on nähtävissä kirkkaampina, tai ainakin vähemmän sameina valumavesinä Lounais-Suomen olot huomioiden. Fosfori ei kuitenkaan sitoudu niin voimakkaasti maahan, etteivät viljelyskasvit voisi sitä käyttää hyväkseen. Tämä tarkoittaa sitä, että fosforin huuhtoutuminen myös liuenneessa, leville täysin käyttökelpoisessa muodossa vähenee. Tulokset ovat lupaavia: fosforikuormitus kipsikäsitellyiltä pelloilta on lähes puolittunut. Kun eroosio näin vähenee, vähenee myös maahiukkasiin sitoutuneen fosforin kulkeuma. Saaristomeren valuma-alueella maatalouden kuormituksen vähentämisessä ei kuitenkaan ole onnistuttu toivotusti. 22 • Suomen Kalastuslehti 4 S ameat vedet ovat tuttu näky Eteläja Lounais-Suomessa. Lisäksi vuosittaisilla kyselyillä selvitettiin viljelijöiden kokemuksia menetelmästä. Maa-aineksen ja siihen sitoutuneen fosforin karkaamista pelloilta vesiin on pyritty vähentämään maanmuokkausta keventämällä ja pitämällä pellot talviaikaan kasvipeitteisinä
Järvissä sulfaatti voi kiihdyttää Juuri levitettyä kipsiä Liedossa.. Kalastovaikutuksista saadaan onneksi tietoa Vantaanjoen kipsihankkeessa, jossa toteutetaan samanlaiset kokeet kuin Savijoella. Kipsi vähentää tehokkaasti kiintoaineja fosforihuuhtoumia. Savijoessa on luontainen taimenkanta ja uhanalaista vuollejokisimpukkaa. Kirkastumiseen vaikuttaisi paitsi vähentynyt maa-aineseroosio myös pienentyneen fosforikuormituksen vuoksi vähentynyt levätuotanto. Jos kipsi saataisiin mukaan maatalouden ympäristökorvausjärjestelmään, niin luvassa olisi kirkkaampia jokija rannikkovesiä. SAVE-hanke selvitti laboratoriossa ja maastossa, miten simpukat ja yleisenä testilajina käytetty isonäkinsammal reagoivat kohonneisiin sulfaattipitoisuuksiin. Kipsiä meille ja muualle Suomen peltopinta-alasta noin neljännes on sellaista, jolle kipsi saattaisi soveltua. Koko Itämeren tilan parantamiseen tarvitaan kuitenkin kansainvälistä yhteistyötä ja monenlaisia keinoja. Esimerkiksi Saaristomeren valuma-alueella koko soveltuvan peltoalan käsittely vähentäisi fosforikuormitusta noin sadalla tonnilla vuodessa. Tulosten mukaan niin korkeat sulfaattipitoisuudet, että ne haittasivat vuollejokisimpukkaa ja isonäkinsammalta, ovat kipsin levityksen seurauksena epätodennäköisiä. Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että kipsistä on hyötyä jokija rannikkovesissä kalastajalle eikä siitä ole haittaa sen enempää viljelijälle kuin virtavesien luonnollekaan. Nämä pellot sijaitsevat Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueilla. Suomen Kalastuslehti 4 • 23 rehevöitymistä vähentämällä pohja-aineksen kykyä sitoa fosforia. Taimenen mädillä tehdyt maastokokeet sekä sähkökoekalastukset eivät antaneet riittävän luotettavia tuloksia, sillä niiden onnistumista vaikeuttivat haastavat olosuhteet. Kipsin käyttö laajenee tänä vuonna hallituksen vesiensuojelun tehostamisohjelman myötä. Vähennys toteuttaisi Suomen vesiensuojeluvelvoitteet tämän merialueen osalta ja poistaisi Saaristomeren valuma-alueen maatalouden Itämeren suojelukomissio HELCOMin eniten kuormittavien kohteiden listalta. Isoin rajoite on, että sulfaatin vuoksi kipsiä ei tule käyttää pelloilla, joiden valumavedet päätyvät järviin. Osaltaan tähän vastaa Itämeren laajuinen SAVE2-hanke. Kipsi ja kalat Aiempien tutkimusten mukaan kipsi huuhtoutuu peltomaasta valumavesien mukana noin viidessä vuodessa
24 • Suomen Kalastuslehti 4 Rantametsät ovat tarpeellisia Purojen rantavyöhykkeen kasvillisuus on usein monimuotoista.
Rantametsät suojaavat puroja lämpenemiseltä Rantavyöhykkeen maankäyttö vaikutti hyvin voimakkaasti maatalousalueen purovesien lämpötiloihin. Uoman luontainen tulviminen puolestaan vaikuttaa rannan kosteusolosuhteisiin ja sen elinympäristöön. Puustoisilla rantakaistoilla tai suojavyöhykkeillä voidaan edistää jokien hyvän ekologisen tilan saavuttamista. Viimeaikaiset tutkimustulokset puroja jokivesistä osoittavat, että rantametsillä voitaisiin parantaa maatalouden ja metsätalouden heikentämien virtavesien tilaa. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences 73: 1733-1741. Rannan metsä varjostaa uomaa ja pitää veden viileämpänä. Rannan metsät tarjoavat suojaa ja ravintoa koko virtavesiekosysteemille. 2016. Jokaisesta uomasta verrattiin keskenään peltojen keskellä virtaavaa ja sen lähellä sijaitsevaa metsäistä koskijaksoa. Uutta tutkimustietoa virtavesien ja rantametsän yhteydestä. Lisäksi rantametsät suojaavat etenkin pienempiä virtavesiä lämpenemiseltä, mikä auttaa torjumaan ilmastonmuutoksen haittavaikutuksia. Ne myös lisäävät vesisyvyyttä puroissa, mikä parantaa erityisesti vanhempien taimenien selviytymistä kuivina aikoina. Rannan metsäisyyden vaikutus kuvastui lajiston koostumuksessa: Mitä suurempi ero jokivarren metsäisyydessä oli jaksojen välillä, sitä enemmän myös niiden lajisto poikkesi toisistaan. Puista veteen tippuvat lehdet ja hyönteiset ovat tärkeä ravinnonlähde virtavesien selkärangattomille eläimille ja kaloille. TEKSTI JARNO TURUNEN JA JUKKA AROVIITA, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS KUVA JARNO TURUNEN. Jykevien puurunkojen lisäämien uomaan voi parantaa taimenen elinympäristöä. Turunen ym. Suomen Kalastuslehti 4 • 25 V irtavedet ovat vahvassa vuorovaikutuksessa rantavyöhykkeen kanssa. Rantametsät lisäävät myös luontaisesti puun määrää uomissa, kun kuolevia tai myrskyn kaatamia puita päätyy uomaan. Lisäksi vedestä kuoriutuvat hyönteiset ovat merkittävä ravinnonlähde rantavyöhykkeen eläimille kuten linnuille. Vertailtavien jaksojen vedenlaatuun kohdistui samanlainen maatalouden kuormitus. Long-term monitoring reveals the success of salmonid habitat restoration. Puun lisäyksellä positiivinen vaikutus Koillismaan metsäpuroissa tehdyissä tutkimuksissa havaittiin, että metsätalouden heikentämien purojen kunnostuksissa puuaineksen lisääminen uomaan vaikutti positiivisesti myös puron rantavyöhykkeeseen. 2019. Puurungot ja rydöt luovat elinympäristöjä vesihyönteisille. Puuaineksen poistoa uomista tulisi taas välttää, mikäli siitä ei synny merkittävää turvallisuusriskiä tai muuta haittaa. Puunrungot lisäsivät purojen tulvimisherkkyyttä rantavyöhykkeelle, mikä muutti rantavyöhykkeen kasvillisuutta luonnontilaisemmaksi. Metsäisillä koskialueilla vesisammalet ja lehtikariketta ravintonaan käyttävät pohjaeläimet olivat selvästi runsaampia kuin peltojen ympäröimillä koskijaksoilla. Positiivinen vaikutus pohjaeläimiin ja kalastoon Rantametsä muutti jokien vesikasvillisuutta luonnontilaisemmaksi. Science of the Total Environment 649: 495-503. Lisää aiheesta: Louhi ym. Purojen kalaston kokonaistiheys oli metsäisillä koskialueilla suurempi kuin peltojen ympäröimillä alueilla. Peltojen ympäröimät koskijaksot olivat kasvillisuudeltaan heinäja saravaltaisia ja niiden pohjakivillä oli enemmän levää kuin metsäisillä koskijaksoilla. Suosituksia toimenpiteisiin Jokien ja purojen ekologista tilaa määrittää voimakkaasti valuma-alueelta tuleva ravinneja kiintoainekuormitus. Maaja metsätalouden vesistövaikutusten seurantahankkeessa (MaaMet) tarkasteltiin 18 keskisuuren joen ja 11 pienemmän puron tilaa maatalousalueilla Pohjanmaan maakunnissa. Riparian forests mitigate harmful ecological effects of agricultural diffuse pollution in medium-sized streams. Erityisen kuumana kesänä 2018 metsäisillä purojaksoilla maksimilämpötilat olivat keskimäärin 2,5 astetta alhaisempia kuin peltojen ympäröimillä jaksoilla. Rantametsillä on kuitenkin kuormitetuissakin vesissä positiivinen vaikutus ekologiseen tilaan
Istutuksia tulisikin toteuttaa vain harkiten kohteissa, missä niille on todellista tarvetta ja jättää väliin Kunnostuksien vaikuttavuus taimenpoikasten tiheyksiin vaihtelee paljon jokien välillä. Kunnostuksien yleisin tavoite on edelleen taimenen elinympäristön parantaminen. Myös taimenen kanssa mahdollisesti kilpaileva kivisimppu saattaa läsnäolollaan heikentää kunnostusten myönteisiä vaikutuksia taimenen poikastuottoon. Osaamme tehdä koskimaista ympäristöä ja kutusoraikkoja lukuun ottamatta, tehdyt rakenteet myös kestävät aikaa. Kunnostuksien jälkeen tiheys kasvoi keskimäärin noin seitsemään poikaseen aarilla. Sisävesitaimen sinnittelee meillä edelleen luonnonvaraisena Kokemäenjoen, Kymijoen, Vuoksen, Oulujoen, Koutajoen ja Paatsjoen vesistöalueilla. Taimentiheydet vaihtelevat kunnostuksien jälkeen Kokosimme yhteen vuosina 1978?–?2014 Suomessa toteutetut keskikokoisten ja suurien jokien tai reittivesistöjen kunnostuksien seurantatulokset. Jokien ja reittivesistöjen koskikunnostuksista pääpaino on viime vuosina siirtynyt pienempiin purokunnostuksiin. Ennen kunnostuksia taimentiheys näissä kohteissa oli keskimäärin noin kolme poikasta aarilla. Parhaita tuloksia on saavutettu valuma-alueiltaan keskikokoisissa ja kivennäismaiden joissa. Kalastuspaineella näyttäisi myös olevan vaikutusta kunnostuksien onnistumiseen. Tutkimuksien mukaan uomien kiveäminen, soraistaminen sekä luonnonpuun lisääminen monipuolistavat taimenen elinympäristöä. Valuma-alueeltaan keskikokoisissa ja kivennäismaiden joissa kunnostus paransi taimenen poikastuottoa enemmän kuin suurissa ja turvemaiden joissa. Etelä-Suomessa on kunnostuksilla saavutettu keskimäärin parempia tuloksia kuin pohjoisempana. Taimenen poikaset ovat keskimäärin hyötyneet kunnostuksista. 26 • Suomen Kalastuslehti 4 U usimman uhanalaisarvioinnin mukaan useimmat vaelluskalakantamme ovat uhanalaisia, eteläiset järvitaimenkannat ja meritaimen jopa erittäin uhanalaisia. Virtavesiä on Suomessa kunnostettu jo noin 40 vuoden ajan. Odota joen oman taimenkannan elpymistä Istutuksien tuloksellisuudesta on viime vuosina saatu paljon uutta tietoa. Valitsimme mukaan vain ne kohteet, joissa sähkökalastusta oli tehty vähintään kahtena vuotena ennen ja jälkeen kunnostustapahtumaa. Vesirakentaminen, valuma-alueilta tuleva kuormitus sekä kalastus verottavat taimenpopulaatioita. Paikallisesti kalastusta on voitava rajoittaa, jos toivotaan kalaa kalastettavaksi jatkossakin. TEKSTI PAULIINA LOUHI, LUONNONVARAKESKUS; MAARE MARTTILA, LAPIN ELY-KESKUS; ARI HUUSKO, LUONNONVARAKESKUS JA TIMO MUOTKA, OULUN YLIOPISTO KUVA PAULIINA LOUHI Taimen hyötyy koskikunnostuksista. Suomessa on edelleen kohteita, missä niitä tarvitaan. Selvityksessämme kunnostuksien yhteydessä tehdyillä mäti-istutuksilla ei kuitenkaan havaittu olevan vaikutusta poikastiheyteen ja poikasistutukset jopa heikensivät kunnostuksien tuloksellisuutta. Kunnostuksien vaikuttavuus taimenilla vaihteli selvästi jokien välillä
Lähes luonnontilainen puro, jossa on hyvin puuta ja kiveä.. Reviews in Fish Biology and Fisheries. Synthesis of habitat restoration impacts on young-of-the-year salmonids in boreal rivers. kohteet, joissa taimenta vielä esiintyy luontaisesti. Tällä kriteerillä kunnostushankkeista onnistui neljä ja yhdeksän ei onnistunut. Osa vastaajista piti kunnostuksia onnistuneina, jos alkuperäinen taimentiheys kaksinkertaistui kunnostuksien jälkeen. Ilmastonmuutokseen varautuminen pitäisi näkyä jo nyt kunnostuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. & Muotka T. Suomen Kalastuslehti 4 • 27 Kunnostuksien kestävyys Taimenien luonnollista elinkiertoa voidaan ennallistaa vain ratkaisemalla oikeita ongelmakohtia. Osa vastaajista piti kunnostuksia onnistuneina, jos taimentiheys oli kasvanut edes yhdellä poikasella. Suomen ympäristökeskukselta on valmistumassa tänä keväänä vesistökunnostuksien seurantaohjeistus eritasoisille hankkeille. Toteutumisen pohjalta voitaisiin tavoitella myös ekologisten kriteerien asettamista, mikä selkeyttäisi kunnostuksen tavoitteiden asettamista ja vaikutuksien arviointia. Taimenet ovat aina osa ekosysteemiä, joten kunnostuksissa tulisi huomioida myös muut eliöryhmät ja virtavesiekosysteemien toiminta. Keinoja siihen voisivat olla esimerkiksi pohjavesiyhteyden ja vaellusmahdollisuuksien varmistaminen, suojaavasta rantapuustosta huolehtiminen sekä luonnonpuun merkittävä lisääminen uomaan. Joen oman taimenkannan elpymistä kannattaisi odottaa ennen istutuspäätöksen tekemistä. Tällä kriteerillä kunnostushankkeista oli onnistunut kahdeksan ja viisi ei onnistunut. 2019. Lisätietoa kunnostusvaikutuksista ja taimenkannoista: Marttila, M., Louhi, P., Huusko, A., Vehanen, T., Mäki-Petäys, A., Erkinaro, J., Syrjänen, J.T. Onnistumisen kriteerit vaihtelevat Teimme samassa yhteydessä myös kyselyn kunnostuksien ja kalastoseurantojen toteuttajille, mitä he pitävät onnistuneena kunnostuksena. Sen noudattaminen tulisi jatkossa liittää rahoituksen saannin kriteereihin. Tarkistimme saadut kriteerit niiden 13 hankkeen osalta, joissa taimenia lähtökohtaisesti esiintyi. Uomakunnostuksella saavutetut tulokset eivät ole kestäviä, jos varsinainen ongelma on valuma-alueelta tuleva kuormitus, vaellusyhteyden puuttuminen tai kalastuksen järjestely
Hanke jatkuu, ja lisää kalastajia kaivataan edelleen. Kaikki videoilla esiintyvät ovat oikeita kaupallisia kalastajia. Toiminnan päätavoitteita ovat kalatalouselinkeinojen jatkuvuuden turvaaminen ja kalavarojen täysimääräinen, kestävä hyödyntäminen. Videot ovat vapaasti katsottavissa, linkit videoihin löytyvät SAKK:n sivuilta (http://www.sogsakk.fi/fi/Hankkeet) kohdasta Kyelikieta. Pyyntitekniikat tutuksi Inarissa sijaitsevalla Saamelaisalueen koulutuskeskuksella (SAKK) on vahva kokemus sekä media-alan että luontaiselinkeinojen koulutuksesta. Osuuskunta kääntyi Sodankylän kunnan puoleen, ja yhdessä kalaryhmän kanssa ryhdyttiin toimeen. Kiinnostusta löytyi, joten vuonna 2017 käynnistettiin varsinainen Kalastajanpolku-hanke. TEKSTI MARKKU AHONEN, LAPIN KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄ KUVA JARI LESKINEN EU-potkua Lapin kalastukseen. Ryhmän ja kunnan rahoittamassa esiselvityshankkeessa kartoitettiin uusien kalastajien rekrytoimisessa huomioon otettavat seikat ja tiedotettiin kalastajan ammatin mahdollisuuksista. SAKK:n toteuttaman hankkeen rahoittivat kalaryhmä ja Inarin ja Sodankylän kunnat. kehittämisja koulutushankkeita. Muutama uusi, nuori kalastaja on jo aloittanut yritystoiminnan. Kalan kova kysyntä, toimivat kalasatamat ja kalastajien aloitteesta toteutetut hankkeet ovat alkaneet lisätä kiinnostusta kalastajan ammattia kohtaan. Toukokuun alussa Inarin siikaloukku-videota oli katsottu yli 40?000 kertaa, ja Lokan hauen ja ahvenen pyyntiä esittelevää videota lähes yhtä monta Suurin ongelma Lapissa on kalastajien ikääntyminen. Kalastuksen aloittaminen tehdään uusille yrittäjille mahdollisimman helpoksi. Kun tämä yhdistettiin tarpeeseen saada alueelle uusia kalastajia, syntyi hanke, jossa tehtiin kuusi opetusvideota alueen tärkeimmistä ammattimaisista kalastusmuodoista ja kalan käsittelystä. Kokeneet kalastajat opastavat kalastustekniikassa, kalan käsittelyssä ja tekojärvillä liikkumisessa. 28 • Suomen Kalastuslehti 4 E uroopan merija kalatalousrahaston ja kuntien rahoittaman Lapin kalatalouden toimintaryhmän alue kattaa Inarin, Sodankylän, Kemijärven ja Pellon kunnat. Ryhmän 875?000 euron kiintiöstä rahoitetaan mm. Aktiivista rekrytointia Lokan Luonnonvaraosuuskunnassa havahduttiin vuonna 2015 siihen, että mikäli uusia kalastajia ei tule, loppuu kaupallinen kalastus tekojärvillä kymmenessä vuodessa
Vierailu on poikinut monenlaista yhteistyötä, joka huipentuu tänä vuonna alkaneeseen Fishing Intelligentlyeli FIN-hankkeeseen. Vientituotteena osaaminen Kalatalouden toimintaryhmien toimenkuvaan kuuluu yhteistyön edistäminen niin paikallisella, alueellisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Uusi alku Kemijärvellä Kuhakannan vahvistuminen viime vuosina ja hauen kysynnän kasvu ovat herättäneet kiinnostusta kaupallista kalastusta kohtaan Kemijärvellä. Heinäkuun alussa Puolasta saapuu Lokkaan kymmenen hengen ryhmä, joka lokkalaisten kalastajien ohjauksessa opettelee käyttämään erilaisia pyydyksiä ja käsittelemään kalat oikealla tavalla. Kalastajia, joita on ydinryhmässä kymmenen, on koulutettu useissa kaupungin ja kalaryhmän rahoittamissa hankkeissa niin kalan käsittelyssä kuin yritystoiminnassa. Lapin Puolan vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön hoitokalastajat kokemassa Suomesta vuonna 2014 hankittua avoperärysää Zegrzynskin tekojärvellä Puolassa huhtikuussa 2019.. Kaupunki on vastannut huutoon ja investoinut EU-tuilla Riekkoniemen kalankäsittelytilojen kunnostukseen. Suomen Kalastuslehti 4 • 29 ryhmän toimintaan kävi viime ohjelmakaudella tutustumassa puolalainen ryhmä, joka toimii n. Tavoitteena on saada tiloille laitoshyväksyntä tämän vuoden aikana. 40 km Varsovasta pohjoiseen sijaitsevalla Zegrzynskin tekojärvellä. kertaa. Puolalaiset ostavat hankkeen varoilla Lapista erilaisia rysiä ja katiskoita, ja Lokassa opin saaneet kalastajat vuorostaan opettavat puolalaisia kollegoitaan niiden käytössä. Perattua kalaa alettiin myydä jo viime vuonna, mutta kannattava toiminta edellyttää laitoshyväksyttyjä tiloja. Tavoitteena on, että Puolan sisävesillä päästäisiin vähitellen siirtymään verkkopyynnistä valikoimattomaan kalastukseen. Tavoitteena on, että joku nuori kalastuksesta ammattina kiinnostunut saisi videoista kipinän ryhtyä yrittämään
30 • Suomen Kalastuslehti 4 Siian kasvu on parantunut Viisivuotiaan vaellussiian kalastuskuolevuus on suuri.
Vaellussiikojen ikäkohtainen pyyntipituus muuttui tutkimusaikana. Noin 90 % vaellussiioista oli pyydetty verkoilla, joiden silmäkoko on 35?–?45 mm. Sukupuolet olivat samanmittaisia viidentenä merivuotena. Pohjanlahden eteläosassa kokoero siikamuotojen välillä ei ole yhtä suuri, mutta eteläiset merikutuiset kannat ovat heikkoja ja niiden osuus saaliissa Selkämerellä on pieni. Perämeren karisiioista lähes kaikki (97 %) oli saatu tiheillä, alle 36 mm verkoilla, yleisin solmuväli on 27 mm. Vaellussiikojen kasvu muuttui tutkimusjaksolla Vaellussiikanaaraat ja -koiraat kasvoivat eri tavalla. Neljävuotiaiden vaellussiikojen pyyntipituus kasvoi vuosien myötä sekä Perämerellä että Selkämerellä. Silakka ja kilohaili poisluettuna siika on arvoltaan tärkein rannikon kaupallisen kalastuksen laji. Pyydetyt vaellussiiat ovat yleensä neljän tai viiden merivuoden kaloja, jotka ovat valmistautumassa kutuun. Koko rannikkoalueella elinvoimaiset hyljeja norppakannat haittaavat siikojen pyyntiä, ja siikasaaliit ovat heikentyneet merkittävästi. Kuusivuotiaiden naaraiden pyyntipituus laski tutkimusaikana Perämerellä ja Selkämerellä. Siian ekotyypit eli muodot erotettiin saalisaineistosta siivilähammasluvun, sukukypsyyden ja kasvunopeuden perusteella. Merenkurkun eteläpuolella merikutuisen siian kannat ovat taantuneet ympäristöolosuhteiden muutoksista johtuen. Kerätyissä näytteissä vaellussiioista 34 % oli saatu rysillä ja 66 % verkoilla. Karisiioista 27 % oli pyydetty rysällä ja 72 % verkoilla. Vuosien 1998?–?2014 siikasaaliista on tutkittu eri siikamuotojen kasvun ja ikärakenteen muutoksia. Osittain eri siikamuotojen tunnusmerkit ovat yhteneviä, jolloin niitä ei pystytä varmasti erottamaan toisistaan. Pääosin kalastus kohdentuu nykyään vaellussiikaan, ja merikutuisen siian merkitys on vähentynyt. Viisivuotias merikutuinen siika on noin 26 cm pituinen, kun samanikäinen vaellussiika on noin 10 cm pidempi. Tulokset kertovat muutoksesta Pohjanlahden koko siikakannassa. Verkkokalastuksessa saaliiksi jääneen siian ikä ja koko muuttuivat vuosijaksolla 1998?–?2014. Valintatekijät muuttavat kasvua Mielenkiintoista oli, että vaellussiikojen koko kasvoi nuorissa ikäryhmissä ja väheni vanhoissa vuosijaksolla 1998?–?2014. Suomen Kalastuslehti 4 • 31 P ohjanlahden siikamuodot voidaan karkeasti jakaa kahteen ekotyyppiin, mereen laskevissa joissa lisääntyvään vaellussiikaan sekä rannikkoalueella lisääntyvään merikutuiseen siikaan. Siikojen ikä laski vuodesta toiseen saaliissa, joka oli saatu verkoilla, joiden silmäkoko oli 38?–?40 mm. Esimerkiksi vaellussiikanaaraiden keski-ikä laski 5,6 vuodesta 5,0 vuoteen. Selkämerellä kuusivuotiaiden koiraiden pituus laski suhteellisesti enemmän kuin Perämerellä. Vaellussiikojen keskimääräinen siivilähammasluku oli 29,6 (±2,2) ja karisiikojen vastaavasti 26,0 (±2,3). Etelään suuntautuva syönnösvaellus mahdollistaa nopeamman kasvun. Kasvun nopeutuminen vuodesta toiseen voitiin yhdistää kesän lämpötilan nousuun. Hidaskasvuisten siikojen kasvu nopeutui myös vanhemmissa ikäryhmissä. Kaupallisten kalastajien siikasaaliista on kerätty saalisnäytteitä vuodesta 1998 alkaen EU tiedonkeruuohjelman puitteissa. 4-vuotiaat koiraat olivat kookkaampia kuin 4-vuotiaat naaraat. Verkko on tärkein siikapyydys Siikanäytteet kerättiin ajallisesti ja alueellisesti niin, että tutkittava aineisto vastaa kaupallisen kalastuksen saalista ja pyynnin kohdentumista Pohjanlahdella. Kuudentena merivuotena naaraat olivat yleensä suurempia kuin koiraat. Perämerellä merikutuinen siika kasvaa melko hitaasti verrattuna vaellussiikaan. Kesäkuukausien ilman kesPohjanlahden siian kasvu parantunut, mutta samaan aikaan nopeakasvuisten ja vanhojen yksilöiden kalastuskuolevuus on noussut. Viisivuotiaiden vaellussiikojen pituus ei muuttunut aikavälillä 1998?–?2014 ollen Perämerellä 36 cm ja Merenkurkussa ja Selkämerellä 37 cm. TEKSTI IRMA KALLIO-NYBERG, LARI VENERANTA, IRMA SALONIEMI JA ERKKI JOKIKOKKO, LUONNONVARAKESKUS KUVA LARI VENERANTA TUTKITTUA. Merikutuisen siian ikäkohtainen pyyntipituus kasvoi Perämerellä aikavälillä 1998?–?2014
S = Selkämereltä ja Merenkurkusta pyydetyt kalat; N = Perämereltä pyydetyt kalat. Siikojen pyyntipituus verkkosaaliissa 4ja 6merivuoden kaloille mallien mukaan, joissa pyyntivuosi (1998 – 2014) ja pyyntialue ovat selittäjinä. Journal of Applied Ichthyology 2019; 1-9. Siian kasvun ja ikärakenteen muutoksilla voi olla vaikutusta kantojen lisääntymiskapasiteettiin, koska naaraan mätimunatuotanto riippuu kalan koosta. kilämpötila Oulussa tai Vaasassa sekä siikamuoto selittivät tilastollisesti viisivuotiaiden siikojen pituuden muutoksen. 32 • Suomen Kalastuslehti 4 nen myös istutustoiminnassa käytettävien emokalojen perimään. 2019. Tutkimus on toteutettu osittain Suomen Akatemian SmartSea -projektin rahoituksella. Vaikka suurin osa mereltä pyydettävistä vaellussiioista on istutuksista peräisin, vaikuttaa kalastuksen kohdentumi250 300 350 400 450 19 98 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 20 10 20 12 20 14 19 98 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 20 10 20 12 20 14 Si ik oj en py yn tip itu us (m m ) Pyyntivuosi S_vaellussiika-koiras N_vaellussiika-koiras S_vaellussiika-naaras N_vaellussiika-naaras N_karisiika-naaras N_karisiika-koiras 4-vuotiaat 6-vuotiaat. Vuoden 2013 loppupuoliskolla voimaan tullut siika-asetus ja silmäkoon säätely on todennäköisesti hieman kasvattanut siikojen keskikokoa, mutta vaikutukset nähdään tarkemmin vasta lähivuosina. Lisää aiheesta: Kallio-Nyberg, I., Veneranta, L., Saloniemi, I., Jokikokko, E., Leskelä, A. Hidaskasvuiset siiat tai pienet ja nuoret kalat eivät tule pyydetyksi verkoilla koon suhteen valikoivasti kuten suuret ja nopeakasvuiset kalat. Pienten ja suurten kalojen erilaiset kasvutrendit liittyvät todennäköisesti koon suhteen valikoivaan verkkokalastukseen. Suurin osa pyydetyistä vaellussiioista on 4tai 5-vuotiaita (60?–?80 %) ja nuorten osuus on noussut saaliissa. Different growth trends of whitefish (Coreconus lavaretus) forms in the northern Baltic Sea. Vastaavasti viisivuotiaan vaellussiian kalastuskuolevuus on suuri. Kokoon kohdistuva kalastusvalinta on todennäköisesti vielä nuorissa ikäryhmissä heikko
10 faktaa nokkakalasta Nokkakala on jo Virossa ihan tavallinen saaliskala. Nokkakala poistuu Itämerestä syksyllä vesien viiletessä. 3. 6. 2. Nokkakalalla on nimensä mukaan nokkaa muistuttava pitkä ja terähampainen leuka. Nokkakala elää 11-13vuotiaaksi. Nokkakalaa ei voi sekoittaa mihinkään muuhun meillä tavattavaan kalaan.. Kalasta saa hyvää ruokaa savustamalla, grillaamalla tai paistamalla. Kala voi kasvaa jopa metrin mittaiseksi, mutta painoa kertyy vain kilon verran. 9. Nokkakalan mätimunien pinnalla on pitkiä rihmoja, joiden avulla ne kiinnittyy leviin. Kutuvaellus Itämereen alkaa varhain ja huhtikuussa kalat ovat tulleet Tanskan salmien sisäpuolelle. 8. 5. Yläleuka alkaa kasvamaan kalan ollessa 9-10 cm. Yöt kala viettää lähes liikkumattomana aivan pinnan läheisyydessä. Nokkakala kasvaa nuorena nopeasti, mutta kasvu pysähtyy lähes täysin kalan ollessa 5-7 -vuotias. Viime vuosina nokkakalan on havaittu lisääntyvän lounaisrannikolla. 10. Suomen Kalastuslehti 4 • 33 1. Poikasilla on aluksi vain nokan alaosa kehittynyt. 7. Nokkakala on herkullinen ruokakala ja siinä on rasvaa vain 3 %. M AL IN LÖ N N RO TH TEKSTI NIINA TUURI 10 FAKTAA Suomen eteläja lounaisrannikolla kesä-syyskuussa vieraileva nokkakala (Belone belone) on harvoin saaliiksi saatu kalalaji. Nokkakalan luut ovat vihreitä väriaineen vuoksi ja luut säilyttävät värinsä kuumentaessa, jolloin lisäksi suomut muuttuvat vihreiksi. Nokkakala saalistaa näkönsä avulla päiväsaikaan. Hampaita on lisäksi kitalaessa olevassa vannasluussa. 4. Lähde: Suomen kalat, 2015, Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen, Kari Nyberg. Itämeren nokkakalat talvehtivat Brittein saarten länsija eteläpuolella
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Kaikissa 55 erilaista kuvaa. 34 • Suomen Kalastuslehti 4 Tilaa nyt! ahven.net Suositut pelikortit kaloista, linnuista, koirista, kasveista ja ötököistä. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kesän peli-iltoihin Hinta 6,00 €
EU-tason ohjeistukset viittaavat kansalliseen lainsäädäntöön tämän kysymyksen ratkaisemiseksi, mutta Suomessa lainsäädäntö ei anna yksiselitteistä ratkaisua, eikä Tietosuojavaltuutetun toimisto ole ottanut kantaa. Tietosuojavastaavan tehtävien yhdistäminen toiminnanjohtajan tehtäviin ei ole suositeltavaa. Jos esimerkiksi kymmenen kalatalousaluetta nimittävät yhteisen tietosuojavastaavan, on jo mahdollista neuvotella konsultin palvelut kohtuulliseen hintaan. Tietosuojavastaava myös neuvoo ja kouluttaa rekisterinpitäjää ja sen henkilökuntaa tietosuojaan liittyvissä asioissa, sekä tekee riskinarviointeja. Kalatalousalueet, jotka ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä, sijoittuvat välimaastoon viranomaisten ja yksityisten toimijoiden väliin. Lisäksi kalastuksenvalvontaan liittyen voi kertyä kalastajilta arkaluonteista tietoa, jonka osalta on oltava erityisen tarkkana. Ainakin alkuvaiheessa kalatalousalue voi tarvita ulkopuolisen asiantuntijan apua osoitusvelvollisuuden toteuttamiseksi. Rekistereissä voi olla salassa pidettävää tietoa esimerkiksi kalastuksenvalvojien asiakkaista. EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) vaatii, että viranomaisilla on oltava virallinen tietosuojavastaava, joka valvoo organisaation tietosuojaa ja toimii yhteyshenkilönä sekä viranomaisten että rekisteröityjen suuntaan. Dokumentointi on tärkeää, koska rekisterinpitäjän pitää voida todistaa, että tietosuojaperiaatteet ja -säännöt toteutuvat sen toiminnassa. Esimerkiksi organisaation johtoon kuuluva henkilö ei sovellu tehtävään. Joka tapauksessa toiminnanjohtaja on siinä määrin vastuussa kalatalousalueen toiminnan järjestämisestä, että voi olla vaikea edellyttää hänen samalla myös valvovan toimintansa laillisuutta GDPR-näkökulmasta. Rajatapauksissa EU:n tietosuojatyöryhmän ohjeena on, että tietosuojavastaava pitää nimittää. Alan konsulttifirmat tarjoavat tarvittavia palveluja, mutta korkeaan hintaan. Lakisääteiset tehtävät, jotka sisältävät henkilötietojen keräämistä rekisteröidyn tahdosta riippumatta, antavat hyvän syyn olla erityisen tarkka tietosuojan järjestämisessä. Vaikka tietosuojavastaavan nimittämistä vastaan puhuvat sellaiset seikat, kuin organisaation pieni koko ja budjetin rajallisuus, näillä syillä ei voida puolustautua, jos kalatalousalue joutuu tarkastelun kohteeksi esimerkiksi tietomurron tai ilmoituksen johdosta. Jenny Fredrikson Onko kalatalousalueella oltava tietosuojavastaava?. Toiminnanjohtaja on tulkittavissa johtavaksi henkilöksi. Suomen Kalastuslehti 4 • 35 LAKIASIAA K alatalousalue on rekisterinpitäjän roolissa muun muassa jäsenluettelonsa suhteen ja myymiensä kalastuslupien osalta, jos ostajilta kerätään talteen henkilötietoja. Etenkin kalatalousalueiden toiminnan alussa, kun tietosuojarakenteet ja käytänteet vasta muotoutuvat voi ammattilaisen apu olla kullan arvoinen. Siten tietosuoja-asioita ei ole mahdollista täysin ulkoistaa, ainakaan vastuun osalta. Tietosuojavastaavalla ei saa olla muita tehtäviä, jotka ovat ristiriidassa tietosuojavastaavan tehtävän kanssa. Dokumentoinnin on sisällettävä tietosuojan perusteellisen läpikäynnin sen varmistamiseksi, että tietosuoja-asiat voidaan hallita ilman tietosuojavastaavaa. Kalatalousalueiden kannattaakin tehdä keskenään yhteistyötä. Jos kalatalousalue kuitenkin päätyy ratkaisuun, ettei tietosuojavastaavaa nimitetä, pitää ratkaisu ja sen syyt dokumentoida tarkkaan. Vastuu esimerkiksi henkilötietojen käsittelyn tarkoitusten ja keinojen määrittelystä pysyy edelleen rekisterinpitäjällä. Vaikkei hinnakkaaseen konsulttiin päädyttäisikään, on silti kustannustehokkaampaa, jos yksi henkilö perehtyy useamman kalatalousalueen tietosuojakysymyksiin, kuin että perustyö tehtäisiin jokaiselle alueelle erikseen
Mervi hoitaa Viinijärven-, Kitee-Jänisjoen-, Karjalan Pyhäjärvenja Vaikkojoki-Juojärven kalatalousalueiden toiminnanjohtajuuksia. Uudella toiminnanjohtajalla on kädet täynnä työtä. Järjestön toimisto muuttaa pian uusiin tiloihin kesällä Vaasan kalasatamaan valmistuvaan Kalastuksen taloon. Hankkeessa Satu kuvasi mikroskoopilla lohien suomuja ja määritti niistä kalojen ikiä ja teki alustavia analyyseja kerätystä datasta. Guy Svanbäck jatkaa ennen eläkkeelle jäämistä järjestön palveluksessa erityisasiantuntijana vuoden loppuun saakka. Hänen Pro gradu -tutkielman aiheena oli ”Kalastuslainsäädännön uudistus 2016 – Kalatalousneuvonnan sidosryhmäläisten näkemyksiä lainsäädännöstä. Sadun työtehtäviin kuuluu muun muassa istutuspöytäkirjojen lähettäminen, hankesuunnitelmien ja lausuntojen luonnosteleminen sekä muut toimistotyöt. SATU METSOLA MERIKALASTAJIIN Biologi (FM) Satu Metsola aloitti viime marraskuussa työt Etelä-Suomen Merikalastajain Liitossa. MERVI PAAJANEN POHJOIS-KARJALAAN Mervi Paajanen on valittu Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskuksen kalatalousneuvojan toimeen 1.6.2019 alkaen. Hevoset, etenkin oma hevonen ja talli, vievät ison osan Mervin vapaa-ajasta, mutta luonto ja luonnon seuraaminen retkeilemällä niin maalla kuin vesillä ovat tärkeitä asioita Merville.. Koulutukseltaan Mervi on filosofian maisteri ja hän on suorittanut maantieteen, biologian ja ympäristösuojelun opinnot. Vapaa-ajallaan Satu harrastaa luonnossa liikkumisen, marjastuksen ja sienestyksen lisäksi kehräämistä, neulomista ja lukee paljon kirjoja. 36 • Suomen Kalastuslehti 4 HENKILÖUUTISIA MARINA NYQVIST TOIMINNANJOHTAJA Biologi (FT) Marina Nyqvist aloitti Österbottens Fiskarförbundin uutena toiminnanjohtajana 1.5.2019. Satu on ollut aikaisemmin töissä muun muassa Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksella Oulussa ja Utsjoella Kolarctic Salmon II -hankkeessa, jossa kartoitettiin atlantinlohien synnyinjokia geneettisin menetelmin, jotta kalastuksen säätely voitaisiin kohdistaa oikein eri populaatioiden lohiin. Mervi on kolmen lapsen äiti. Lisäksi järjestöllä on runsaasti omaa hanketoimintaa ja he koordinoivat kansallista kalatalouden innovaatio-ohjelmaa. Marina on aikaisemmin työskennellyt järjestössä projektipäällikkönä ja suunnittelijana
Kaupalliset kalastajat pyydystivät kokonaissaaliista lähes 40 prosenttia, kotitarvekalastajat 37 prosenttia ja ulkopaikkakuntalaiset 23 prosenttia. Siika 94,7 tonnia Harjus 7,8 tonnia Muikku 11,3 tonnia Taimen 14,8 tonnia Nieriä 2,5 tonnia Järvilohi 0,1 tonnia Made 4,4 tonnia Hauki 13,3 tonnia Ahven 5,8 tonnia. Inarijärven kokonaissaalisarvio (tonnia) lajeittain vuonna 2018. Edellisen kerran näin tapahtui yli 25 vuotta sitten, Inarijärven muikkubuumin aikoihin. Kaupallisten kalastajien saalisosuus ohitti pitkästä aikaa kotitarvekalastajien saalisosuuden. Suomen Kalastuslehti 4 • 37 KALAT NUMEROINA TA PI O G U ST AF SS O N Inarijärvestä siikaa lähes sata tonnia Luonnonvarakeskuksen mukaan Inarijärvestä saatiin vuonna 2018 arviolta noin 158 tonnia kalaa
38 • Suomen Kalastuslehti 4 Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net BONGAA 50+ FISUA Kirjan alkuosassa on perustietoja erilaisten kalojen etsimisestä ja pyydystämisestä. Hinta: 5,00 € SUOMEN KALOJEN TUNNISTUSOPAS Suomen kalojen tunnistusopas esittelee Suomessa vakinaisesti esiintyvät kalalajit tunnistusta helpottavien värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Tuntomerkkien ohella kustakin lajista on esitelty tieteellinen nimi sekä nimi ruotsiksi ja englanniksi, lajin tavanomainen koko sen joutuessa saaliiksi, levinneisyys Suomessa. Loppuosasta löytyy havaintoja ja kertomuksia suomalaisen kalojen bongaamisesta. Hinta: 12,00 € Muista hankkia ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
8.2. 3.5. Suomen Kalastuslehti 4 • 39 ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton Jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN Nro Aineisto Ilmestyy 1 11.1. 3 5.4. 6 13.9. krs 00700 Helsinki p. Itämeren laajimmassa kalamerkkitietokannassa on tiedot yli 4,4 miljoonasta kalasta. 14.6. 22.3. 6.9. 15.11. 7 18.10. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET Heidi Moisio p. 2 22.2. 5 9.8. VISULAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa 2019 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 5/2019 ilmestyy pe 6.9. 8 22.11. 11.10. TA PI O G U ST AF SS O N. 4 17.5. 20.12. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Tuuri TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p
Itämeren kaloja sekä Suomen järvija jokikaloja -julisteet ovat ensimmäiset suomalaiset kalajulisteet. Gösta Sundmanin ja Wilhelm von Wrightin käsialaa. Alkuperäispiirrokset mm. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Suomen ensimmäiset Hinta 7,00 € laminoitu 12,00 €