Suomen Kalastuslehti 4 • 1 4/2020 30 Omituinen ankerias
Hinta 49,00 € Suo sitt u!. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastuksenvalvojan liivi Uusi korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla. Laadukas ja kestävä kangas on 60 % puuvillaa ja 40 % polyesteriä. Kaksi isoa taskua edessä ja kaksi pientä rinnassa. 2 • Suomen Kalastuslehti 4 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Koot L ja 3 XL. Sisään taitettava henkilökorttitasku valvojakortille. Rinnassa ja selässä painatus Kalastuksenvalvoja/Fiskeövervakare
Kuva Sami Vesala. Suomen Kalastuslehti 4 • 3 Sisältö 10 Vanhojen ukkojen ompelukerhossa 14 Osakaskuntien tavoittamisessa parannettavaa 16 37 cm 18 Syökää kalaa! 20 Korkeamman arvon tuotteita kalasta 24 Pentti Linkola 26 Ilmaston lämpeneminen ja lohet 30 Kutuvalmis ranskatar 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 10 20 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Sukukypsyneen ankeriaan silmän halkaisija on huomattavan suuri. SH U TT ER ST O CK
Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN KORTTIKOTELO Muovinen läpinäkyvä korttikotelo kalastuksenvalvojan korttia varten. Hinta: 6 € KALASTUKSENVALVOJAN LAKKI Kalastuksenvalvojan lakki lämpimiin keleihin. Hinta: 20 € Muista hankkia ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Sininen kaulanauha turvalukituksella
Pakon edessä käyttöön otetut sähköiset kokouskäytännöt ja koulutukset osoittautuivat ainakin järjestöja hallintotasolla niin sujuviksi, että nämä ovat tulleet jäädäkseen. Luontoharrastusten suosio nousi selvästi ja kalastonhoitomaksuja lunastettiin alkuvuoden aikana enemmän kuin kertaakaan nykyisen kalastuslain voimassaoloaikana. SUOMEN KALASTUSLEHDEN toimitus toivottaa kaikille lukijoille kalaisaa kesää 2020! Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Kokoustamisen hankaluudesta johtuen kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnittelun saama jatkoaika vuoden 2021 loppuun tulee varmasti tarpeeseen. Tehokkaammat toimet olisivat täysin kansallisessa päätäntävallassa, joko aika olisi kypsä. TOUKOKUUSSA OTSIKOIHIN nousivat vahinkoeläimet, tällä kertaa valkoposkihanhet ja niiden aiheuttamat tuhot maataloudelle. Toivottavasti suuntaus jatkuu ja alan rahoitusvajeeseen saataisiin ainakin hetken helpotusta. Kansalaisaloite.fi -palvelussa kerätään nimiä valkoposkihanhien rajoitetun metsästyksen sallimiseksi. POIKKEUSAIKA TOI kalatalousalalle ainakin yhden positiivisen muutoksen. Suomen Kalastuslehti 4 • 5 Kesäkalastuksia odotellessa PÄÄKIRJOITUS Sähköiset kokouskäytännöt osoittautuivat niin sujuviksi, että ovat tulleet jäädäkseen.” KEVÄÄN AJAN kalatalousneuvonta keskittyi poikkeusajan järjestelyihin. Kalatalouden hartiat eivät ole olleet tähän asti riittävän leveät vastaavassa asemassa olevan merimetson suhteen. Osakaskunnissa ja kalatalousalueissa kokouksia on useimmiten lykätty tai järjestetään esimerkiksi kirjekokouksina, vaikka tuoreet lakimuutokset sallisivat sääntöjen vastaisesti vuoden loppuun asti myös sähköiset kokoukset
Tutustu uuteen vesiliikennelakiin osoitteessa www.traficom.fi/fi/vesiliikennelaki2020. Samassa yhteydessä rajanylitysmääräyksiä muutettiin niin, että sisärajan ylittäminen Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välisillä rajajoilla on sallittua kalastustarkoituksessa ilman rantautumista toisen valtion alueelle. CD C. RAJAJOILLA SAA KALASTAA KESÄLLÄ Veneestä kalastus Suomen rajajoilla on edelleen mahdollista. Sieltä löytyy myös asiantuntijan pitämä nettiluento aiheesta. – Uuteen lakiin kannattaa jokaisen veneilijän tutustua ennen vesille lähtöä. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti Ruotsin rajan ylittäminen Tornionjoella ja Norjan rajan ylittäminen Tenolla on jälleen sallittua veneellä kalastaessa. Valtioneuvosto päätti 7.5.2020 sisärajavalvonnan jatkamisesta ja rajanylitysliikenteen rajoittamisesta 14.6.2020 asti. Maaja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö suosittelevat kaupallisille kalastajille ja vapaa-ajankalastajille, että nämä välttäisivät verkkokalastusta niillä merialueilla, joilla delfiinejä esiintyy. Laki lisää vesiliikenteen turvallisuutta ja helpottaa veneilijöiden arkea. Päätöksen mukaisesti veneestä voi kalastaa, kunhan ei rantaudu toisen maan puolelle. MMM 13.5.2020 SAARISTOMERELLÄ HAVAITTU DELFIINEJÄ Saaristomerellä Kemiönsaaressa Taalintehtaan itäja kaakkoispuolisella Bruksfjärdenin alueella havaittiin kolme pullokuonodelfiiniä toukokuussa. Erityisesti huomiota kannattaa kiinnittää päällikön vastuuseen, varusteisiin, vuokravenesääntelyn muutoksiin sekä väistämissääntöjen hallintaan – näillä neljällä pääsee jo pitkälle turvallisessa veneilyssä, vinkkaa Traficomin tiiminvetäjä Suvi Toppari. Eläimiä ei tule myöskään häiritä. 6 • Suomen Kalastuslehti 4 LYHYET Uusi vesiliikennelaki voimaan Uusi vesiliikennelaki tuli voimaan 1.6.2020
Sesonkikalakonseptin myötä myös erikoisempien kalalajien myynti on kasvanut. Hankkeen takana olevat osakaskunnat haluavat aluksi muodostaa yhteisen tahtotilan alueen kuntien ja vesivoimaloiden kanssa. 150 Ähtävänjokeen halutaan rakentaa yli 150 kilometriä pitkä kalatie. Kalatie mahdollistaisi vaelluskalan nousun Pohjanlahdesta Luodon kunnan alueelta aina Alajärveen asti. Suomen Kalastuslehti 4 • 7 LYHYET KALAOPAS ON SAANUT PÄIVITYKSEN WWF:n Kalaopas on jälleen päivitetty. Yle 20.4.2020 KALAKAUPPA NOUSI UUDELLE TASOLLE S-RUOKAKAUPOISSA S-ruokakaupoissa on ponnisteltu kotimaisen kalan puolesta vuoden verran. Kotimainen Saimaan tuore -kirjolohifilee on ollut kuluneen vuoden suosituimpia kalatuotteita. Kotimaisen tuoreen kalan myynti on kasvanut kirjolohen johdolla. Suomalaisten kannalta merkittävin muutos koskee kotimaista jokirapua, jonka suositusta jouduttiin muuttamaan vihreältä keltaiselle eli harkiten ostettavien listalle jokirapukantojen heikentyneen tilan vuoksi. Tuoreen kalan myynti kasvoi viidenneksen ja on pysynyt sillä tasolla koko vuoden. Myös muikun, silakan, kuhan ja siian myynti on kasvanut S-ruokakaupoissa kuluneen vuoden aikana. Helposti kotona valmistettaville, silakkaa ja särkikaloja hyödyntäville, tuotteille olisi kaupassa kysyntää.. konsepti nostaa kauden tuoreimpia ja maukkaimpia kalatuotteita esille. Kuluneen vuoden aikana suomalaisten lautasille myytiin yli miljoona kiloa enemmän tuoretta kalaa. Kotimaisista esimerkiksi mateen, nieriän, ahvenen ja hauen kysyntä on kasvanut merkittävästi. Vaikka kalan suosio on kasvanut, kasvunvaraa olisi paljon. Vuodesta 2006 julkaistun Kalaoppaan perusviesti on yhä sama: vastuullisen kuluttajan kannattaa valita vihreällä listalla olevia kotimaisia kalalajeja
Itämeripäivää vietetään vuosittain elokuun viimeisenä torstaina erilaisten tapahtumien ja tempausten parissa. Merkin tietojen lukemisen jälkeen merkitty lohi tulisi suosituksen mukaan vapauttaa, jotta merkittyjen lohien vaellusreitiltä saataisiin mahdollisimman paljon havaintoja. Itämeripäivä on John Nurmisen Säätiön käynnistämä jokavuotinen juhlapäivä meren kunniaksi. 8. Päivän tavoitteena on innostaa ihmiset nauttimaan ainutlaatuisesta kotimerestämme sekä tekemään konkreettisia tekoja sen hyväksi. Kalatalouden Keskusliitto on tapahtumassa mukana Koululuokkien Kalabongauskisalla jota käydään 24. Lohien merkinnät tehdään touko– kesäkuussa Selkämerellä PorinMerikarvian edustalla, EteläPerämerellä Luodon edustalla ja Pohjois-Perämerellä. Saatua tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi istutusmäärien arvioinnissa suhteessa joen entiseen tilaan ja siikasaaliisiin. Luonnonvarakeskus (Luke) ja Montan Lohi Oy värimerkitsivät vastakuoriutuneet poikaset, minkä avulla Luke tutkii vaellussiian luonnontuotannon määrää voimalaitoksen alapuolisella alueella. Merkin voi palauttaa sähköisesti palautuslomakkeella: https:// lomakkeet.luke.fi/kalamerkki Mereltä tai joesta saatujen lohien merkkien palauttamisesta maksetaan 25 euron palkkio. Juhlinnan lisäksi Itämeripäivän tarkoituksena on lisätä tietoa meren monimuotoisesta luonnosta, kulttuurista ja historiasta. 8 • Suomen Kalastuslehti 4 LYHYET OULUJOEN SIIKAA TUTKITAAN Oulun Energia istutti Oulujokeen tänä keväänä noin kuusi miljoonaa vastakuoriutunutta vaellussiian poikasta osana Merikosken istutusvelvoitetta. – 28. Tutustu tapahtumiin ja tule mukaan! https://itameripaiva.fi/. LU O N N O N VA RA KE SK U S ITÄMERIPÄIVÄÄ JUHLITAAN 27.8. Luonnonvarakeskus 8.5.2020 Vapautettuja lohia tutkitaan Luonnonvarakeskus tutkii ponttonirysästä vapautettujen lohien eloonjäämistä Pohjanlahden rannikolla. Niihin kuuluvat muun muassa Pulahdus, Muistojen meri ja Itämerimenu
Sarjalla halutaan myös vahvistaa kotimaisen ja lähellä tuotetun kalan suosiota. SAKOT LUVATTOMISTA NUOTIOISTA Poikkeusolot ovat lisänneet luontoharrastuksia, mutta lieveilmiöt halutaan kuriin. Koko hakuprosessin voi tehdä alusta loppuun asti sähköisesti. Suomen Kalastuslehti 4 • 9 LYHYET Käykää tutustumassa Saaristomeren kalatalousryhmän blogisarjaan RANNIKOLLAMME ON SANKAREITA, jossa on esitelty Saaristomerellä pitkän uran tehnyttä ammattikalastajaa. Näin luvan hakeminen on aiempaa nopeampaa ja vaivattomampaa. Metsähallituksen erävalvonta muistuttaa, että avotulen teko vaatii aina maanomistajan luvan ja luvattomasta nuotiosta seuraa keskimäärin kuusi päiväsakkoa. Blogisarjan tavoitteena on tuoda ammattikalastajat lähemmäs kuluttajaa. Onko sinulta joskus kysytty mitä ovat kalatalousalue ja kalastuskieltoalue tai mitä tarkoittavat pilkkiminen ja yleiskalastusoikeus etkä ole osannut antaa vedenpitävää selitystä. Tutustu sähköiseen asiointipalveluun: https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi ???. HALLITSETKO SINÄ KALASTUSTERMIT. Ruohikkoja metsäpalovaroituksen aikana tulen teko on kielletty myös luvallisilla nuotiopaikoilla. Ei hätää. SH U TT ER ST O CK. Palvelu opastaa täyttämään hakemuksen oikein. Jutut on julkaistu kalatalousryhmän verkkosivuilla ja Facebook-sivuilla, jossa jutut ovat saavuttaneet suuren suosion. Metsähallitus 6.5.2020 YMPÄRISTÖJA VESILUVAT VOI NYT HAKEA SÄHKÖISESSÄ ASIOINTIPALVELUSSA Kaikkia valtion viranomaisten myöntämiä ympäristöja vesilupia voi nyt hakea aluehallinnon sähköisessä asiointipalvelussa. Metsähallituksen erävalvonta kiinnittää nyt erityistä huomiota villiintyneeseen nuotioretkeilyyn. Hakemuksen tekoa on helpotettu niin, että täytettävät kohdat ja täyttöohjeet mukautuvat valitun toiminnan mukaan. Hakija hyötyy sähköisestä asioinnista myös siten, että hakemusten käsittely ja lupapäätösten rakenne on yhdenmukaistettu. Näin koko lupaprosessi on avoimempi ja ennakoitavampi. Kalastajien rooli meren ja suomalaisten terveyden edistäjinä on kiistaton. Metsähallitus on nimittäin julkaissut luettelon kalastukseen liittyvistä keskeisistä termeistä selityksineen. KALASTAJAN ABC – TÄRKEIMMÄT TERMIT SELITYKSINEEN löytyy osoitteesta Eräluvat.fi
TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT TAPIO GUSTAFSSON. 10 • Suomen Kalastuslehti 4 Vanhojen ukkojen ompelukerhossa Päijät-Hämeen Kalatalouskeskukselta saapui tammikuussa kutsu Pyydystalkoisiin. En tiennyt pyydysrakentamisesta mitään, mutta nyt olisi taas mahdollisuus oppia. Päätin puristaa kalenterista päivän ja lähteä Lahteen
Suomen Kalastuslehti 4 • 11 Vanhojen ukkojen ompelukerhossa
12 • Suomen Kalastuslehti 4 P äijät-Hämeen Kalatalouskeskuksen 29. Talkoissa valmistetaan hanketta varten isoja kutusumppuja ja niihin sijoitettavia kuhan kutupetejä. Tarvikkeita kuhankasvatushankkeeseen Seuraavassa työpisteessä ollaan tekemässä laahusnuottaa kuhan poikasille. Kudun jälkeen peti mäteineen on helppo siirtää haluttuun paikkaan. Seuraavaksi Kuhan kututupetien valmistaminen on pareittain tehtävää tiimityötä. Päijät-Hämeen Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Joonas Rajala kertoo, että nuotalla on tulevana kesänä tarkoitus ohjata luonnonravintolammikon kuhan poikaset ulos lammikosta suuremmille vesille. Kyseessä on hänen mukaansa ennemmin verkkoseinä kuin perinteinen poikasnuotta. Ei ihme, että paikalle saapuu vuosi toisensa jälkeen runsaasti innokkaita talkoolaisia. Kyse on Lahden kaupungin hoitokalastusrysästä, johon ollaan vaihtamassa harvasilmäisempää kalapesää. Työssä olevilla herroilla juttu kulkee ja he selvästi viihtyvät. Uuden kalapesän silmävahvuus on kahdeksan milliä. kertaa järjestämässä kaksi viikkoisessa tapahtumassa rakennetaan uusia ja korjataan vanhoja hoitokalastusvälineitä, kuten rysiä ja nuottia. Hankkeessa pedit on tarkoitus siirtää jokeen tehtyihin laskeutusaltaisiin. Tapahtumaan osallistuminen on maksutonta ja talkoolaisille tarjotaan päivittäin lounas sekä kahvit. Talkoohenki on taattu, sillä mikäpä sen mukavampaa kuin tavata ihmisiä, joilla on samat kiinnostuksen kohteet. Weke-katiskaa kokoamaan Joonas oli luvannut minulle, että pääsen talkoissa kokoamaan Weke-katiskan alusta loppuun. Nuotan verkko on hyvin tiheä, siinä on vain kolmen millin havas. Kutupedit valmistetaan metallikehikoista, joihin ommellaan tiheä riisinjuuresta tehty heinikko. Lahden Mukkulassa sijaitsevaan halliin astuessani näen ensimmäisenä hallin lattian täyttävän rysän. Altaissa on lämmintä vettä ja runsaasti ravintoa kuoriutuville kuhan poikasille. Nuotan valmistus liittyy Päijät-Hämeessä alkamassa olevaan kuhankasvatushankkeeseen, jossa on tarkoitus saada kasvatettua kuhanpoikasia Vesijärven omista emokaloista. Kutupetien metallikehikoihin ommellaan erikoistyökaluilla tiheä riisinjuuresta tehty heinikko.. Vanha viiden millin pesä on osoittautunut liian tiheäksi, se kerää likaa ja on raskas nostettava. Lisäksi valmistetaan hoitokalastusta varten maineikkaita WEKE-katiskoja. Poikasten toivotaan kasvavan nopeasti parin-kolmen sentin kokoon, jolloin ne voidaan vapauttaa joen kautta Vesijärveen. Hankkeen vetäjän Lohimestan Jukka Ruhbergin mukaan kuhat kutevat mielellään tälle alustalle
Valmis katiska viimeistellään valmistajan tuotetiedot kertovalla metallilaatalla. Väärin menneen asennuksen huomaan nopeasti katiskan vinoutena. Suomen Kalastuslehti 4 • 13 hän vie minut hallin toiselle puolelle katsomaan kuinka se tapahtuu. Itse tehty Weke-katiska on valmis – ja siitä tuli vieläpä oikein hieno. Pyydysrakentamisen osaajia on harvassa, mutta tämän tyyppisissä talkoissa osaamista on mahdollista siirtää tuleville sukupolville. Talkoot nykyään harvinaisia Pyydystalkoissa kävi oman päiväni aikana tutustumassa parin miehen porukka Kouvolasta. Paikalliset hoitokalastajat yhteen keräävän vuosittaisen tapahtuman päärahoittajana toimii Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö. Muutaman päivän kuluttua Vantaalta oli tulossa isompi joukko tutustumaan Pyydystalkoisiin. Pyydystalkoiden kaltainen tapahtuma on tänä päivänä harvinaislaatuinen. Lopuksi asennetaan luukut ja niiden pidikkeet. Tässä kohtaa pitää olla tarkkana että kaikki tukiraudat tulevat samaan kohtaan pohjassa ja katossa. Onneksi kaikki on mahdollista vielä korjata. Pitkälle työpöydälle levitetään muutaman metrin mittainen kapea verkko. WEKE-katiskan valmistaminen alkaa pitkällä tarkkaan mitoitetulla työpöydällä. Seuraavaksi aihioon kiinnitetään pohja. Lempeän rupattelun ohessa syntyi tulosta ihan huomaamatta. Ehkäpä tämän tyyppinen toiminta leviää muuallekin. Verkkoon kiinnitetään tukirautoja ennen kuin verkko rullataan perinteiseen katiskan muotoon. Kuten yksi talkoolaisista pilke silmäkulmassa totesi: ”Kyseessä on vanhojen ukkojen ompelukerho.” Tosin tuo tokaisu ei täysin pitänyt paikkaansa. Päivän aikana oli hieno huomata myös se lämminhenkinen tunnelma joka tapahtumassa vallitsi. Katiskan rakentamiseen niin kuin muidenkin pyydysten valmistamiseen on vuosien saatossa kehitelty jos jonkinlaisia työkaluja, ja useimmiten jokaisella tekijällä on vielä omanlaisensa versio työkalusta. Talkoisiin osallistui myös naisia, yksi hieman nuorempikin. Heillä oli aikomus saada pystyyn vastaavanlainen tapahtuma kotikonnuilleen. Työvaihe vaatii tarkkuutta, hyviä sormilihaksia ja oikeanlaiset pihdit. Seuraavaksi katiska käännetään ympäri ja siihen asennetaan katto. Pohjan ja katon kiinnittäminen katiskan seinään vaatii tarkkuutta, hyviä sormilihaksia ja oikeanlaiset pihdit.. Ja eikun hommiin
TEKSTI TEEMU ULVI, MILLA MÄENPÄÄ JA PINJA KASVIO, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Yhteydenpidossa haasteita Vastanneiden mielestä pääosin yhteydenpito osakaskuntiin toimii, mutta niiden tavoitettavuudessa on paikoin haasteita. 14 • Suomen Kalastuslehti 4 Osakaskuntien tavoittamisessa parannettavaa ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen viranomaisille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan yhteisten vesialueiden osakaskuntien tavoitettavuutta tulisi parantaa ja niitä pitäisi kannustaa yhdistymään isommiksi kokonaisuuksiksi. Erityinen ongelmaryhmä ovat järjestäytymättömät osakaskunnat, joilla eri ole organisoitua hallintoa, ja osakaskunnat, joiden toiminta on hiipunut. Viranomaisten tarpeet yhteydenpitoon osakaskuntien kanssa ovat ajan mittaan muuttuneet, koska osakaskunnat ovat perinteisen kalaston hoitoon ja kalastukseen keskittyvän toimintansa lisäksi aktivoituneet myös vesialueidensa tilan parantamiseksi ja hakevat yhä useammin erilaisia hankerahoituksia kunnostustoimintaan. Y hteisiä vesialueita on kiinteistörekisterissä yhteensä noin 20000, ja ne kattavat 45 % Suomen merialueiden ja sisävesien kokonaispinta-alasta. Vastaajat kokevat osakaskuntien ajantasaisten yhteystietojen saatavuuden usein ongelmaksi. Kun osakaskuntia on hankala tavoittaa, se hidastaa niitä koskevien asioiden käsittelyä.
Lisäksi kyselyyn vastanneiden kesken järjestettiin työpaja. Hankeraportti vesistökunnostusverkoston nettisivuilla: https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/ Apua_kunnostukseen/Julkaisuja N IIN A TU U RI , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO. Kyselytutkimus tehtiin osana Suomen ympäristökeskuksen toteuttamaa Osakaskuntien toimintaedellytysten kehittämistarpeet kestävän vesivarojen käytön ja hoidon edistämiseksi (OSKU) -hanketta. Eniten käytetään Maanmittauslaitoksen ylläpitämää kiinteistörekisteriä, mutta siellä ei ole kattavasti osakaskuntien yhteystietoja tai ne ovat monesti vanhentuneita, koska yhteystiedot jäävät osakaskunnilta usein päivittämättä viranomaisille. Yhdistymisiä voi edistää myös osakkaiden oman kalastuksen vähentyminen, jolloin osakaskunnat saattavat painottaa enemmän kalastuslupien myyntiä ja elinkeinojen kehittämistä, joihin isommilla vesialueilla on paremmat mahdollisuudet. Monin paikoin varsinkin Itäja Etelä-Suomessa vesialueiden kiinteistörakenne on hyvin pirstaleinen, jolloin yhtä vesialuetta koskevissa asioissa voi olla hyvin suuri joukko asianosaisia. Vastausten mukaan yhdistymisten hyödyt ovat ilmeisiä ja haitat vähäisiä. Tätä pidettiin hankalana ja epätarkoituksenmukaisena käytäntönä, ja sitä ehdotettiin yksinkertaistettavaksi. Kun vesialueiden omistajia on paljon, osakaskuntien ja muiden omistajien väliset erimielisyydet voivat hidastaa asioiden etenemistä tai estää sen kokonaan. Kyselyssä nousi esille myös yhteisaluelain vaatimus, jonka mukaan osakaskunnan yhteystiedot pitää toimittaa sekä Maanmittauslaitokselle että aluehallintovirastolle. Eri puolilla toteutetut edistämishankkeet ovat tuottaneet hyviä esimerkkejä, hälventäneet pelkoja ja epäilyksiä ja ruokkineet positiivisia asenteita yhdistymisiä kohtaan. Iso osakaskunta turvaa toiminnan ja jatkuvuuden Useimmat osakaskunnat ovat vastausten mukaan melko passiivisia omien vesialueidensa hoidossa, mihin pääsyinä nähtiin aktiivisten osakkaiden korkea ikä ja useissa osakaskunnissa pieni osakasmäärä. Toimintaa laajentamalla lisää tekijöitä Vastaajat näkivät hyväksi kehittämiskeinoksi osakaskuntien toiminnan laajentamisen myös muihin kuin kalastusasioihin, koska monia osakkaita voi nykyään kiinnostaa enemmän vesistön hyvä tila kuin kalastusmahdollisuudet. Isomman osakaskunnan laajemmasta osakasjoukosta on helpompi löytää toiminnasta kiinnostuneita osakkaita, ja usein isolla osakaskunnalla on paremmat taloudelliset resurssit toiminnan järjestämiseen. Suomen Kalastuslehti 4 • 15 Yhteystietoja joudutaan usein etsimään monista eri tietolähteistä. Sähköisten apuvälineiden käyttöönotossa osakaskuntien arveltiin kuitenkin tarvitsevan apua ja tukea. Ilman asiantuntijatukea ja neuvontaja edistämishankkeita toteutuvien yhdistymisten määrän arveltiin jäävän pieneksi. Hanketta on rahoittanut maaja metsätalousministeriö. Näissä tilanteissa lähes ainoaksi keinoksi toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi nähtiin osakaskuntien laajamittainen yhdistäminen. Osakaskuntia yhdistämään Vastaajat näkivät osakaskuntien yhdistämisen hyväksi ratkaisuksi moniin osakaskuntien toiminnassa ja yhteistyössä koettuihin haasteisiin. Arvioitiin, että toteutuneiden yhdistymisten taustalla yhä tärkeämpi tekijä on huoli vesistön tilasta. Tärkeitä yhteystietojen tietolähteitä ovat myös joidenkin kalatalousalueiden ja niiden edeltäjien kalastusalueiden ja kalatalouskeskusten nettisivut. Nettikyselyyn vastasi yhteensä 33 henkilöä ELY-keskusten vesija kalataloushallinnon ja aluehallintovirastojen ympäristöja vesilupa-asioita hoitavaa henkilöä. Lisäksi esimerkiksi modernien etäkokousja viestintävälineiden käyttöönotto parantaisi tiedonkulkua ja kaukana vesialueilta asuvien osakkaiden osallistumismahdollisuuksia
Pienet ja laihat kuhat eivät ole olleet myöskään ammattikalastajien mieleen. 16 • Suomen Kalastuslehti 4 K uhakantojen parantamiskeinoina on tuotu esille lähinnä alamittojen ja verkkojen solmuvälien korotuksia. TEKSTI ISMO KOLARI, PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS KUVA ISMO KOLARI 37 cm. Tilanne kehittyi Pirkanmaalaisen Kyrösjärven kuhan alamitaksi on säädetty 37 senttimetriä. Luontainen lisääntyminen näyttää onnistuvan järvellä lähes säännönmukaisesti. Samalla muiden potentiaalisten kalalajien . Järven kuhakanta on liian tiheä Kyrösjärvessä on erittäin vahva kuhakanta, joka koostuu monista eri ikäluokista. made, ahven ja siika . Tiheän kannan aiheuttaman kovan ravintokilpailun takia kuhien keskimääräinen kasvunopeus on hidasta, ja kuhat tulevat sukukypsiksi hyvin pienikokoisina, jopa alle 35 cm kokoisina. Pohjois-Savon ELY-keskus määräsi Kyrösjärven kalatalousalueen hakemuksesta Kyrösjärven kuhan alimmaksi pyyntimitaksi 37 cm vuosille 2020???2024. Huomattava osa kuhista ehtii lisääntyä useita kertoja ennen kalastusasetuksen mukaisen 42 cm alamitan saavuttamista. Tyypillinen vapakalastajan esille tuoma havainto on ollut, että sadasta jigikuhasta vain 4?–?5 on ollut mitallista. Runsaana esiintyvää pienehköä kuhaa ei ole ylipäänsä päästy kalastamaan liian suuren verkon solmuvälin ja alamitan vuoksi. Aiempi säätely ei toiminut halutusti Kyrösjärvellä oli yli 20 vuotta käytössä verkon solmuvälirajoituksena 50 mm ja vuosina 2007???2015 korotettu kuhan alamitta 40 cm. Säätelyn tavoitteena oli kuhien koon ja saaliiden kasvattaminen. Kyrösjärven kalatalousalueen toiminnanjohtaja Jarmo Kalli kertoo, että erityisesti jigikalastajat ja kaupalliset kalastajat ovat olleet jo pitkään tyytymättömiä tilanteeseen. Miten tähän valtakunnallisesti poikkeukselliseen pyyntimittaan on päädytty. Kyrösjärvellä kokeillaan nyt yleislinjasta poikkeavaa toimenpidettä. hyödyntämismahdollisuudet kaupallisessa kalastuksessa ovat olleet epätyydyttävät
kuitenkin eri suuntaan kuin toivottiin; saaliit eivät kasvaneet ja kuhien kasvu jäi junnaamaan. Lisäksi Kyrösjärveen tehtiin jatkuvasti runsaita kuhaistutuksia, jotka lisäsivät ravintokilpailua entisestään. Kyrösjärven kuhaistutukset lopetettiin vuonna 2019, ja verkon alinta solmuväliä laskettiin 45 mm:iin vuoden 2020 alusta. Tyypillinen saaliskuha sekä heittokalastuksessa että vetouistelussa on ollut alamittainen.. Säätelyä voidaan tarpeen mukaan hienosäätää uudelleen. Toiveena saaliin ja kuhien koon kasvu Alamitan laskulla mahdollistetaan kuhan pyynnin kohdentaminen Kyrösjärven tiheässä kuhakannassa myös siihen kannan osaan, jossa yksilömäärä on erittäin suuri ja joka on jo käyttökelpoinen elintarvikekäytössä. Samalla myös muiden lajien kalastus helpottuu ja kalastajien tyytyväisyys lisääntyy järven kalakannan tilan parantuessa. Vaikutuksia seurataan tarkasti Säätelyn vaikutuksia Kyrösjärven kuhakantaan seurataan tulevina vuosina. Kalastuksessa ja kalayhteisöissä muutokset eivät välttämättä tapahdu salamannopeasti. Jatkoa arvioidaan ensimmäisen 5-vuotiskauden lopulla. Kaikilla näillä toimilla tavoitellaan kuhan Jigikalastus on Kyrösjärvellä suosittu kalastusmuoto. Suomen Kalastuslehti 4 • 17 kasvunopeuden ja kuhasaaliiden parantamista. Kohdistamalla osa kalastuksesta kokoluokkaan 37???42 cm, kuhakannan tuottoa voidaan hyödyntää nykyistä monipuolisemmin
Kalan kysyntä on lähes kaksinkertaistunut 1980-luvun alusta. – Kotimainen silakka kannattaisi ottaa käyttöön, koska siinä on sydämelle hyviä omega-3-rasvahappoja Kotimaisen kalan syönnin lisäämisellä olisi taloudellisten vaikutusten ohella myös terveydellisiä vaikutuksia. Kala toki maistuu edelleen suomalaisille. Merkittävää tavoitteessa on pyrkimys sen saavuttamiseksi pääosin kotimaiseen kalaan perustuen. Ministeriön elinkeinokalatalousyksikön päällikön Risto Lampisen mukaan ohjelman keskeiseksi tavoitteeksi on otettu suomalaisten kalan syönnin nostaminen nykyisestä 1,7 viikkoannoksesta syöntisuositusten mukaiseen 2,5 viikkoannokseen vuonna 2027. Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin muikkua (0,46 kiloa). Kaloista saa hyödyllisiä omega-3-rasvahappoja ja D-vitamiinia. Kaloissa on paljon hyviä rasvoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkija Riikka Airaksinen listasi keväällä suomalaisten luonnonkalojen rasvapitoisuudet. Seuraavina olivat hauki (0,44 kiloa), ahven (0,40 kiloa), kuha (0,34 kiloa), silakka (0,31 kiloa) ja siika (0,23 kiloa) henkeä kohden. Tavoite on todella kova. Nykyään silakkaa syödään tuosta enää kymmenesosa. Kotimaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta (1,2 kiloa) ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta (3,5 kiloa). 18 • Suomen Kalastuslehti 4 S yökää silakkaa, kehotti pääministeri Harri Holkeri vuonna 1990. Kotimaisen kalan syöntiä edistämään Maaja metsätalousministeriö on käynnistänyt hallitusohjelman mukaisen kotimaisen kalan edistämisohjelman valmistelun. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Syökää kalaa!. Käytännössä tavoitteen toteutuminen tarkoittaisi Lampisen mukaan Suomessa kotimaisen kaupallisen kalan elintarvikekäytön kasvua noin 25 miljoonasta kilosta 85 miljoonaan kiloon vuodessa. Kotimaisen kalan kulutus on 2000-luvulla kuitenkin vähentynyt noin kolmanneksella. Sen saavuttaminen ei ole hänen mielestään kuitenkaan mahdotonta. Kasvatetun kalan osuus kalan kokonaiskulutuksesta on hieman yli 40 prosenttia. 1980-luvun alussa suomalaiset söivät silakkaa 30 miljoonaa kiloa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin kovaa työtä, johdonmukaista päätöksentekoa yhteiskunnassa sekä onnistumista kalatalouden avainkysymyksissä, joita ovat kalankasvatuksen kasvun hyödyntäminen, uusien kuluttajia kiinnostavien silakkatuotteiden kehittäminen ja yritystoimintaa jarruttavien asioiden kuten hylje ja merimetso-ongelmien ratkaisemista. Yhteenvedosta selvisi, että mitä rasvaisempi kala, sitä enemmän niissä oli meille tärkeitä omegakolmosia! Airaksisen listan kärjessä olivat Itämeressä uivat lohi, kilohaili ja silakka. Luonnonvarakeskuksen mukaan suomalaiset kuluttivat kotimaista kalaa vajaa neljä kiloa ja tuontikalaa hieman yli yhdeksän kiloa asukasta kohti vuonna 2018. Sen sijaan tuontikalan kulutus on lähes kaksinkertaistunut, Norjasta tuodun lohen kulutus on jopa nelinkertaistunut. Tähän päivään verrattuna suomalaiset tuolloin sentään vielä söivät kotimaista kalaa, varsinkin silakkaa
D-vitamiini auttaa kalsiumia imeytymään ja kiinnittymään luustoon. Monet kotimaiset kalat ovat todella hyviä D-vitamiinin lähteitä. Lähde: Fineli kalalaji rasva omega-3-rasvahappo D-vitamiini ankerias 31,5 g 4,8 g 25,6 µg kilohaili 9,1 g 1,7 g 20,3 µg lohi 8,8 g 2,7 g 5,2 µg silakka 6,1 g 1,4 g 15,6 µg muikku 3,9 g 1,0 g 9,4 µg lahna 3,2 g 0,6 g 14,0 µg särki 2,4 g 0,5 g 10,0 µg siika 2,3 g 0,3 g 14,9 µg made 0,8 g 0,2 g 0,5 µg ahven 0,7 g 0,2 g 15,2 µg kuha 0,4 g 0,1 g 6,9 µg hauki 0,4 g <0,1 g 2,1 µg. Rasvaliukoista D-vitamiinia tarvitaan erityisesti kasvuun, luun ja hampaiden muodostumiseen sekä kalsiumja fosforiaineenvaihduntaan. Suomessa D-vitamiinin tuotto auringonvalon avulla on talvella liian alhaista. Moni suomalainen kärsii D-vitamiinin puutoksesta ja syö siihen D-vitamiinivalmisteita. Koko päivän vitamiiniannoksen voi siis saada jo yhdestä kala-ateriasta! Maailmakin pelastuu Kenellekään ei siis tänä päivänä pitäisi olla epäselvää, että kalan syönti on terveellistä. Suomen Kalastuslehti 4 • 19 miinia on 15,6 µg ja ahvenessa 15,2 µg sadassa grammassa. Esimerkiksi silakassa D-vitaKotimaisten luonnonkalojen rasva-, omega-3-rasvahappoja D-vitamiinipitoisuudet sadassa grammassa kalaa. Kun lisäksi tiedämme, että lihan syönnin vähentäminen on ympäristöteko maapallomme hyväksi, ei pitäisi olla vaikeaa saada ihmisiä syömään enemmän myös kotimaista luonnonkalaa. Fineli-tietopankista selviää, että elintarvikkeiden D-vitamiinipitoisuuksien useita kärkisijoja pitävät erilaiset kalalajit. Nyt vaan syömään kalaa! enemmän kuin monissa muissa kalalajeissa, kehottaa Airaksinen. Kalat auttavat D-vitamiinin puutteeseen Kalojen terveellisyys ei rajoitu vain rasvoihin
20 • Suomen Kalastuslehti 4 Korkeamman arvon tuotteita kalasta Silakasta valmistettuja surimi-kalapuikkoja. TA N JA KA KK O , ÅB O U N IV ER SI TE T
Kalajauhopihvejä valmistavat niin pienet kuin suuret yritykset. Ohjelman tavoitteena on saada aikaan kalatalouselinkeinolle taloudellista kasvua kehittämällä korkeamman arvon tuotteita silakasta ja vähemmän käytetyistä kalalajeista ja kalateollisuuden sivuvirroista. Elintarvikelaatuisen kalajauhon tuottamisesta on tehty alustavia teknis-taloudellisia laskelmia. Ohjelmassa aikaansaatua Blue Products -ohjelmassa on tähän mennessä kartoitettu erilaisia tapoja kalaproteiinin pilkkomiseen. Tunnettuja tuotteita ovat Apetitin lahnasta valmistetut Pirkka saaristolaispihvit sekä särjestä ja ahvenesta tehdyt järvikalapihvit. Hanke jatkuu vuoden 2022 loppuun. Yksi keino tehdä tämä on pilkkoa kalan proteiini pienempiin osiin joko entsyymien tai pH:n avulla. Kalaproteiinijauhetta voitaisiin käyttää kalapihvin koostumuksen parantamiseen. Vaatimuksena on proteiinijauheen elintarvikelaatuisuus. Tällä hetkellä Suomessa ei ole vastaavaa tuotetta. Raaka-aineina niihin käytetään eri kalalajeja ja niitä jopa sekoitetaan keskenään. Korkean lisäarvon tuotteiden tuotantoprosesseja on kehitelty, ja muutamia testituotteita on jo tehty. Silakka on harvinaisempi raaka-aine kalapihveissä ja se johtuu muun muassa silakan mausta ja silakkajauhon väristä. Kalan proteiini sisältää kaikki ne tarpeelliset aminohapot, joita ihminen tarvitsee ja se on lisäksi helposti sulavaa. Esimerkkejä testituotteista ovat surimi kalapuikko, nyhtösilakka, kalaproteiinijäätelö ja kalakollageeni. Keskeisintä on ollut varmistaa tuotteiden toiminta Blue Products – Kalastuksen innovaatio-ohjelman tavoitteena on luoda kalatalouselinkeinolle kasvua kehittämällä korkeamman arvon tuotteita silakasta, vähemmän käytetyistä kalalajeista ja kalateollisuuden sivuvirroista. Näitä kaikki voitaisiin käyttää raaka-aineena proteiinijauheen valmistukseen. Molemmin tavoilla kalasta saadaan 70?–?90 prosenttia puhdasta proteiinijauhoa, jota voidaan käyttää urheilujuomiin, smoothiehin tai elintarvikkeiden proteiinilisiin. Saaliista käytetään elintarvikkeeksi tänä päivänä vain 3-4 tonnia. Suomen Kalastuslehti 4 • 21 M aaja metsätalousministeriö satsaa tällä hetkellä pitkäaikaisiin verkostoiviin kalastuselinkeinon kehittämistoimiin viiden innovaatio-ohjelman kautta. Loppu menee pääasiassa rehuksi tai rehuksi käytettävän kalajauhon valmistukseen. Ohjelmaa koordinoi Österbottens Fiskarförbund, hallinnoi Aktion Österbotten ja sitä tehdään yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskuksen, Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Kala on ekologinen ja terveellinen lähituote. Prosesseja on testattu pilottiluontoisesti ja kalaproteiinia on saatu niin paljon, että uusien tuotteiden kehittämistä kannattaa jatkaa. Silakan kokonaissaalis vuonna 2018 oli Suomessa yhteensä 126 tuhatta tonnia. Yksi niistä on Blue Products – kalastuksen innovaatio-ohjelma. Kalaraaka-aineita riittää Silakka on kalalaji, jonka käyttöön kalaproteiinin ja kalaöljyn raaka-aineeksi tai muiksi korkea-arvoisiin tuotteisiin, meillä olisi kaikkein suurimmat mahdollisuudet. Tavoitteena olisi käyttää kala hyödyksi 100 prosenttisesti ja saada siitä taloudellista arvoa niin paljon kuin mahdollista. Silakkafileiden tuotannossa syntyy iso määrä sivuvirtoja, kuten silakan päitä, selkäruotoja, eviä ja sisälmyksiä. Turun yliopisto on tehnyt yhteistyötä uusien tuotteiden parissa tutkimuksen ja kala-alan yrityksen kanssa. Lopusta kalaproteiinista voidaan kehittää korkea-arvoisia tuotteita, kuten bioaktiivisia peptidejä, joita voidaan käyttää esimerkiksi apuna kehon kunnon parannukseen. TEKSTI GUY SVANBÄCK, ÖSTERBOTTENS FISKARFÖRBUND. Jos laskemme yhteen kaiken kalastuksessa ja kalateollisuudessa lohesta syntyvän sivuvirran, puhumme 15?–?20 tonnista vuodessa
Tavoitteena on saada ainakin viisi tuoteprototyyppiä tuotantoon tai niin lähelle tuotantoa kuin mahdollista. Luonnonvarakeskus on kehittänyt menetelmän, jolla kalojen suomusta saadaan gelatiinia. 22 • Suomen Kalastuslehti 4 kuin korkean lisäarvon tuotteissa. Luonnonvarakeskus on selvittänyt erilaisia mahdollisuuksia käyttää kalastuksessa ja kalateollisuudessa syntyneitä sivutuotteita korkean lisäarvon tuotteiksi. Tätä tehdään yhteistyössä yritysten kanssa niin laajassa mittakaavassa kuin mahdollista. Investoinnit ovat kaikissa tapauksissa melko suuria. Alustavien tuloksien mukaan kalamateriaali voi olla tärkeä lähde peptideille, joilla on antibakteerisia ja verensokeria sääteleviä ominaisuuksia. Tuleva kehitystyö Jatkossa tulemme entistä enemmän keskittymään tuomaan esille uusia tuoteideoita niin elintarvikkeiden Tämän herkullisen näköisen ravintola-annoksen makkara on valmistettu lahnasta. Ohjelman suuri haaste on saada yritykset kiinnostumaan tuotteesta niin paljon, että ne ovat valmiita sijoittamaan sen tuotantoon. Esimerkiksi pakastetun silakkamurekkeen säilyvyyttä on pyritty parantamaan raaka-aineen ympärivuotisen saatavuuden turvaamiseksi. Teknologian tutkimuskeskus on kehittänyt keinoja kalaproteiinin pilkkomiseksi. Mikrobiologisset tutkimukset ovat osoittaneet, ettei kokonaisen tai peratun kalan mikrobiologisessa laadussa ole merkittävään eroa. Tuotteille tehdään teknis-taloudellisia laskelmia helpottamaan yritysten todellisia investointeja. Tutkimuskeskus on kehittänyt tavan koko kalan valmistamiseksi elintarviketuotantoon. Yritysten kiinnostus ohjelman parissa tehtävään työhön on tärkeää. Lisää ohjelmasta: www.merijakalatalous.fi Facebookissa ja Twitterissä (@products_blue) oikeassa tuotantoympäristössä. Kokonaisen kalan käyttö mahdollistaisi kaikkien pienimpienkin saaliskalojen hyödyntämisen elintarvikkeeksi. Näin on syntynyt muun muassa nyhtösilakka. Elintarvikelaatuisen kalaproteiinin tuotannosta on tehty alustavia teknis-taloudellisia laskelmia. Lisäarvo syntyy, kun kalan sisältämiä peptiinejä, proteiineja ja mineraaleja käytetään elintarvikkeissa, lemmikkieläinten rehuissa tai kosmetiikan lisäaineina. Asia, joka myös Blue Products innovaatio-ohjelmassa tulee huomioida. Maailmantilanteen muuttuessa myös kuluttajien tottumukset voivat muuttua. G U Y SV AN BÄ CK JA AK KO H IID EN H O VI , LU KE. Yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä arvioidaan muun muassa yhteisten työryhmien kautta. Kalan suomusta tehtyä gelatiinia eli liivatetta. Yrityksen ei tarvitse olla kalatalousyritys vaan se voi yhtä hyvin olla yritys, joka jo nyt tuottaa korkean lisäarvon tuotteita, esimerkiksi kosmetiikan tai ravintolisien parissa
Avustusta voidaan myöntää yritystoiminnan jatkumisen kannalta välttämättömiin menoihin, kuten palkkaja vuokrakuluihin. Avustusta voivat hakea kalastuksen, vesiviljelyn, kalanjalostuksen ja kalakaupan yritykset, joiden taloudellinen tilanne on heikentynyt epidemian vuoksi. Avustusta voidaan myöntää kaikille kalatalouden yrityksille aina elinkeinoharjoittajista suuryrityksiin. Suomen Kalastuslehti 4 • 23 Kalatalouden kriisituet haettavissa Kalatalousalan kansallinen tukirahoitus koronavirusepidemiasta kärsiville yrityksille on hyväksytty. 10 miljoonan euron lisäraha elinkeinokalatalouden kehittämiseen koronakriisitilanteessa myönnettiin valtion toisessa lisätalousarviossa. Tuen myöntäminen on keskitetty Varsinais-Suomen, Pohjois-Savon ja Lapin ELY-keskuksiin. Yritykset voivat saada avustusta 3 000 – 10 000 euroa. TA PI O G U ST AF SS O N SH U TT ER ST O CK KALAT NUMEROINA 10 miljoonaa € 3 000 – 10 000 €. Avustusjärjestelmä on väliaikainen, ja se on voimassa tämän vuoden loppuun asti. Ohjeet ja lomakkeet tuen hakemiseen löytyvät KEHA-keskuksen nettisivuilta
24 • Suomen Kalastuslehti 4
Vuonna 1989 ilmestyi Johdatus 1990-luvun ajatteluun. Tämä oli maailmanlaajuisestikin ensimmäisiä havaintoja siitä, että ympäristömyrkkyjen kertyminen romahduttaa petolintukantoja. Pahimmat myrkyt kiellettiin kansainvälisesti. joulukuuta 1932 ja oli kuollessaan 87-vuotias. Toisella kerralla teemakalana oli lahna, ja sitä hän kommentoi näin: ”Olisin kyllä mielelläni tullut, varsinkin kun teemakalana on lahna, joka sentään maistuu joltain – eikä tällainen muotikala niin kuin kuha, joka ei maistu miltään!”. Linkola kartoitti petolintujen esiintymistä 1950-luvulla ja havaitsi, että muuttohaukka ja monet muut petolinnut olivat kadonneet aikaisemmilta esiintymisalueiltaan. TEKSTI TEEMU TAST, ETELÄ-SUOMEN MERIKALASTAJAIN LIITTO KUVA MARKUS PENTIKÄINEN, STT-LEHTIKUVA P entti Linkola sai kipinän luontoharrastukseen jo lapsena. Hänellä oli suuri vaikutus siihen, että päädyin kalatalousalalle. Pentti Linkolan kirjoituksia on julkaistu myös Suomen Kalastuslehdessä. Linkola kirjoitti Vihreälle liikkeelle tavoiteohjelman, mutta se oli vihreiden poliitikkojen mielestä liian jyrkkä. Pentti Linkola kokosi hyvän ystävänsä Olavi Hildénin kanssa Suuren lintukirjan, joka ilmestyi 1955. Pentti aloitti biologian opinnot mutta ei viihtynyt sisätiloissa ja niin opinnot saivat jäädä reilun vuoden jälkeen. Nuoruusvuodet kuluivat lintuharrastuksen ja -tutkimuksen parissa. Näistä merkittävin oli vuoden 1994 numeroissa 3 ja 4 julkaistu kaksiosainen kirjoitus Ammattikalastajien Vanajavesi. Tärkein myyntikala oli kuha. huhtikuuta 2020. Linkola oli vuosina 1961?–?1975 naimisissa Aliisa Lummeksen kanssa ja he saivat kaksi tytärtä. Linkolan ajattelu muuttui vuosien mittaan radikaalimmaksi ja hän alkoi vaatia ihmisten lukumäärän voimakasta rajoittamista ja paluuta maatalousyhteiskuntaan. Avioliitto päättyi eroon. Yliopiston ilmoitustaululle ilmaantui paperi, jossa luki: ”Biologian opinnot ovat keskeyttäneet seuraavat henkilöt: Linkola Pentti” – ja alla oli keskeyttäjän allekirjoitus. Kirjat olivat kaunokirjallisestikin ansiokkaita, mistä osoituksena Linkola sai vuonna 1983 Eino Leinon palkinnon ja vuonna 1990 Lauri Jäntin palkinnon. Päätoiminen ammattikalastaja Linkolasta tuli vuonna 1959. Näistä lehtikirjoituksista koottu kirja Unelmat paremmasta maailmasta ilmestyi 1971 ja Toisinajattelijan päiväkirjasta vuonna 1979. Hän oli yhtenä kirjoittajana myös laajassa teoksessa Pohjolan linnut värikuvin, joka ilmestyi vuosina 1963?–?1972. Isä Kaarlo Linkola oli kasvitieteen professori ja Helsingin yliopiston rehtori, mutta hän kuoli jo Pentin ollessa yhdeksänvuotias. Suomen Kalastuslehti 4 • 25 Pentti Linkola Suomen tunnetuin kalastaja Pentti Linkola kuoli Valkeakoskella 5. 1960-luvulla Linkola alkoi kiinnostua laajemmin luonnonsuojelusta ja luonnon tilasta. Tapasin Linkolan muutamia kertoja. Hän oli syntynyt Helsingissä 7. Pyysimme Linkolaa 2000-luvulla pariinkin otteeseen avaamaan Kotkan kalamarkkinat, mutta molemmilla kerroilla hän kieltäytyi, vedoten masennukseen. Hän kirjoitti aiheesta Suomen Kuvalehteen ja muihinkin lehtiin. Kesällä liikuttiin soutamalla ja talvella hevosen kanssa. Syyksi osoittautuivat ympäristömyrkyt. Kalastus tapahtui verkoilla ja ilman konevoimaa. Hän toimi kalastajana Keiteleellä, Päijänteellä, Suomenlahdella, Mallasvedellä ja vuodesta 1978 Vanajavedellä
26 • Suomen Kalastuslehti 4 Ilmaston lämpeneminen ja lohet Ilmaston lämmetessä saalislohet saattavat olla nykyistä pienempiä.
Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että lohi reagoi ympäristömuutoksiin muuttamalla elinkiertoaan, kuten meressä vietettyjen vuosien määrää ennen ensimmäistä kutuvaellusta. Jatkossa saaliiksi saattaa tulla yhä enemmän pieniä vain yhden vuoden meressä viettäneitä lohia. TEKSTI IRMA KALLIO-NYBERG, IRMA SALONIEMI, MARJA-LIISA KOLJONEN, LUONNONVARAKESKUS KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Pohjanlahdelta pyydettyjen kutuvaelluksella olevien palaavien lohien (pyyntivuodet 2001?–?2012) avulla tutkittiin lämpötilan vaikutusta lohen kasvuun ja koiraiden todennäköisyyteen palata kudulle yhden merivuoden lohina. Suomen Kalastuslehti 4 • 27 L ämpötilaolosuhteet Itämeressä vaikuttavat lohen vaelluskäyttäytymiseen, kasvuun, sukukypsymiseen ja eloonjääntiin. Toisen meritalven lohien osuus Selkämerellä oli suhteellisesti suurempi niinä vuosina kun poikasvuoden kevät oli lämmin (Jomalan lämpötila Saaristomerellä) ja vastaavasti osuus oli Itämeren pääaltaalla pienempi. Lämmin kesä liittyi pienempään poikaskokoon, mikä voisi viitata myös pienten poikasten suhteellisesti parempaan hengissä säilymiseen kalastuskokoiseksi, jos poikasvaiheessa oli lämmintä. Nyt vielä lämpenevä ympäristö aiheuttaa suuntaavaa valintaa viileisiin vesiin sopeutuneelle lohelle. Lämpiminä vuosina vaellukselle lähteneistä lohista suuri osuus jäi syönnösvaellukselle Selkämerelle, eikä lähtenyt Itämeren pääaltaalle ja myös pienemmät vaelluspoikaset säilyivät elossa saaliskokoisiksi. Lohen vaelluspoikasvuoden kevään ja kesän lämpötilan vaikutusta lohen elinkierto-ominaisuuksiin tutkittiin käyttäen Perämeren lohen merkkipalautustietoja ja Pohjanlahdelta kutuvaellusaikana pyydettyjen lohien saalisaineistoja. Lohella on hyvin monimuotoinen elinkierto. Todennäköisesti siis saatavilla olevan ravinnon suurempi määrä sai lohet jäämään syönnösvaellukselle Selkämerelle lämpimän kesän jälkeen. Tässä työssä tutkittiin, miten lämpötila säätelee mereen jo päätyneen kasvavan lohen esiintymistä Itämeren eri alueille. Osa alkuperäisintä kannoista on hävinnyt kokonaan. Nuorta silakkaa oli myös runsaasti Pohjanlahdella, kun kesä oli lämmin. Lämpötila kytkeytyi koiraiden sukukypsyysikään Kalan kasvu on yhteydessä ympäristön lämpötilaan ja ravinnon saatavuuteen. Aikaisemminkin on todettu, että suuret silakkavuosiluokat Selkämerellä ja lohen jääminen syönnösvaelluksella Selkämerellä liittyvät toisiinsa. Tässä työssä tutkittiin poikasvuoden lämpötilan nousun vaikutusta lohen kasvuun, vaellukseen ja sukukypsymiseen. Perämeren lohien (vaelluspoikasvuosiluokat 1985?–?2014) vaelluspoikaspituus aleni 6,4 millimetriä, kun poikaskesän lämpötila (Vaasan ilmalämpötila) nousi yhden asteen. Merkkipalautusaineiston (poikasvuosiluokat 1985?–?2014) avulla tutkittiin lämpötilan vaikutusta saaliiksi saatujen lohien vaelluspoikaspituuteen ja syönnösvaellusalueen valintaan, joko Selkämeren tai Itämeren pääaltaan välillä. Lämpötilan kytkeytyi vaellusalueen valintaan Aikaisemmin on todettu, että kevään korkeat lämpötilat aikaistavat vaelluspoikasten lähtöä joesta. Lämpiminä keväinä smolttiutuneet koiraat olivat myös keskimäärin pienempiä kuin kylminä keväinä ja tällöin sukukypsistä koiraista myös suurempi osuus oli näitä yhden merivuoden koiraita. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että kevään lämpötila Pohjanlahdella vaelluspoikasvuonna ennusti koiraiden palaavan kudulle jo yhden merivuoden jälkeen, jolloin niiden paino jäi Ympäristön lämpötilan nousu voi vaikuttaa lohen vaellukseen ja saaliiksi saatavien lohien kokoon. Itämeren pääallas on lohen tärkein syönnösalue. Lohi on viileiden vesien kala Itämeren lohikannat ovat heikentyneet kutujokien rakentamisen ja voimakkaan kalastuksen vuoksi
Koiraslohien todennäköisyys palata kudulle yhden merivuoden jälkeen suhteessa vaelluspoikasvuoden lämpötilaan Pohjanlahdella. 28 • Suomen Kalastuslehti 4 Saaliiksi saatujen lohien vaelluspoikaspituus suhteessa mitattuun keskimääräiseen lämpötilaan vuosiluokan vaelluspoikasvuoden kesällä. 0,2 0,4 0,6 0,8 1 13 14 15 16 17 18 To de nn äk öi sy ys pa la ta yh de n m er iv uo de n jä lk ee n Lämpötila 160 170 180 190 200 12 13 14 15 16 17 18 Va el lu sp oi ka sp itu us (m m ) Lämpötila 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1 2 3 4 5 6 Po hj an la hd el ta py yd et ty je n os uu s Lämpötila Estimaatti Vaihtelu -95 Vaihtelu +95 Selkämeren alueelta toisena merivuonna pyydettyjen lohien osuus suhteessa vuosiluokan smolttivuoden keskimääräiseen kevään lämpötilaan (°C).. Lämpötila (°C) on Jomalan keskilämpö smolttivuoden kesällä
Increasing temperature associated with increasing grilse proportion and smaller grilse size of Atlantic salmon. Tämä voi olla osittain seurausta pienempien smolttien eloonjäännin paranemisesta. Todennäköisyys palata kudulle jo yhden merivuoden jälkeen kasvoi kun poikasvuoden (vuosiluokat 2001?–?2009) lämpötila nousi. Ichthyol. Lämpimämpinä kesinä varsinkin koiraslohet palaavat kudulle jo yhden merivuoden jälkeen.. Koiraiden paino laski 150 grammaa kun ilmalämpötila nousi yhden asteen. Lohi muuttuu lämpötilan noustessa Lohen ominaisuudet kuten kasvu, sukukypsyminen ja vaellusmatka vaihtelevat suuresti vuodesta toiseen. Ilmaston lämpeneminen näyttää kuitenkin olevan jatkuva muutos, joka ei voi olla vaikuttamatta myös lohen perinnöllisiin ominaisuuksiin. DOI: 10.1111/jai.14033 Jigikalastus on Kyrösjärvellä suosittu kalastusmuoto. J. Lämmin poikasvuosi siis kytkeytyi koiraiden varhentuneeseen sukukypsymiseen ja koiraiden keskimäärin pienempään kokoon. Yhdenmerivuoden koiraiden pieni koko saattoi liittyä syönnösvaellukseen Selkämerellä, jossa ravintovarat ovat heikommat ja jossa kasvukausi on lyhyempi kuin pääaltaalla. 2020. Appl. Kun ilman lämpötila kesällä eteläisellä Selkämerellä oli yli 15?–?16 °C, koiraiden palaaminen kudulle yhden merivuoden jälkeen oli runsasta. Lohi tulee todennäköisesti muuttumaan ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta sekä ominaisuuksiltaan että esiintymisalueeltaan. Lohen kasvu, sukukypsyminen, vaelluskäyttäytyminen tai optimilämpötila kasvulle ja lisääntymiselle ovat sinällään myös periytyviä ominaisuuksia. Lohet palaavat kudulle yhden tai useamman merivuoden jälkeen. Tyypillinen saaliskuha sekä heittokalastuksessa että vetouistelussa on ollut alamittainen. Vaihtelu ei ole välttämättä osoitus perinnöllisestä vaihtelusta, vaan se selittyy ympäristön vaihtelulla. Suomen Kalastuslehti 4 • 29 pieneksi. Lohen elinkierron muuntelu on sopeutuma vuosittain vaihteleviin olosuhteisiin. Lisää aiheesta: Kallio-Nyberg, I., Saloniemi, I., Koljonen, M-L
Keskeiset kannan tilaa kuvaavat muuttujat ovat olleet jyrkässä laskussa viime vuosiin asti. Ensin Leptocephalus-toukkina ja vähitellen lasiankeriaiksi Sukukypsyneen ankeriaan silmän halkaisija on huomattavan suuri, rintaevän väritys täysin tummunut ja evän pituus kasvanut.. E uroopan ankeriaan kannan tila on huonontunut viimeiset neljä vuosikymmentä. Euroopan ankeriaiden lisääntymisalue sijaitsee Sargassomerellä. 30 • Suomen Kalastuslehti 4 Kutuvalmis ranskatar Kotkan Maretariumissa tapahtui kesällä 2019 tieteellinen sensaatio, kun yksi akvaarion ankeriaista alkoi osoittaa sukukypsyyden merkkejä. TEKSTI SAMI VESALA JA JOUNI TULONEN, LUONNONVARAKESKUS; ARJAN PALSTRA JA PAULINE JÉHANNET, WAGENINGENIN YLIOPISTO; SARI SAUKKONEN JA TEEMU LAKKA, MARETARIUM Anguilla-suvun ankeriaiden elinkiertoon kuuluu syntymän jälkeen vaellus merivedestä makeaan veteen ja kasvuvaiheen jälkeen paluu merellisille lisääntymisalueille. Ne joutuvat elämänsä aikana tekemään tuhansien kilometrien merimatkan kahdesti. Viljelylläkään ei ole voitu kantaa elvyttää, sillä ankeriaalla ei ole vielä onnistuttu tuottamaan elinkykyisiä poikasia viljelyolosuhteissa. Mitä tästä ranskalaista alkuperää olleesta yli 40-vuotiaasta kalasta saatiin selville
Lähes 20 allasvuoden aikana ankeriaat ovat kasvaneet ja hitaasti myös hopeoituneet, joka on ensimmäisiä merkkejä sukukypsyyden lähestymisestä. Lisäksi kalojen ovaariot tutkittiin ultraäänellä. Tämän jälkeen kalan ovaariot, sydän, maksa ja suolisto punnittiin somaattisten indeksien määrittämiseksi. Kaikki indeksit osoittivat pitkälle kehittynyttä sukukypsyyttä. Kuollessaan kala oli 114 cm pituinen ja painoi 3,3 kg. Luonnossa täysin sukukypsiä ankeriaita ei ole tavattu. Maretariumin altaassa olevista elävistä saman istutuserän ankeriaista tehtiin vastaavat mittaukset pituuden, painon, ympärysmitan, silmän halkaisijan ja evän pituuden suhteen. Maretariumin ranskalaiset asukkaat Vuonna 2002 Kotkan Maretariumiin hankittiin Asikkalasta Vesijärvestä 12 hoitokalastuksen sivusaaliina pyydettyä ankeriasta. Lokakuussa 2019 Palstra lensi kollegansa Pauline Jehannetin kanssa Suomeen ja Kotkaan, jossa yhdessä Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden ja Maretariumin henkilökunnan kanssa sukukypsynyt ankerias tutkittiin perusteellisesti. Suomeen poikaset saapuvat jo jonkin verran kasvaneina kelta-ankeriaina. Hämmästyttäviä tuloksia Kuolleen ankeriaan mätinäytteestä voitiin havaita osan mädistä olevan ylikypsää osan ollessa vasta kypSA M I VE SA LA. Mutta poikaset eivät ole tähän mennessä selvinneet 30 vuorokautta vanhemmiksi. Ankeriaan pituus, paino ja ympärysmitta tarkistusmitattiin sulatuksen jälkeen, lisäksi mitattiin silmän halkaisija ja rintaevän pituus. Ankerias siirrettiin yleisöaltaasta karanteeniin, jossa se kuoli heinäkuussa laskematta mätiä. Suomen Kalastuslehti 4 • 31 kehittyneinä Atlantin yli kasvualueille, jotka kattavat vesialueet Välimereltä aina Itämerelle. Kalat merkittiin yksilöllisesti jatkoseurannan helpottamiseksi. Lisäksi osa mädistä pakastettiin uudelleen jatkotutkimuksia varten. Kesäkuussa 2019 Maretariumin akvaristi Teemu Lakka huomasi yhden altaan ankeriaista alkaneen turpoamaan vatsan alueelta. Akvaarioissa ankeriaat saadaan hormonihoidoin sukukypsymään ja tuottamaan mätiä, joka saadaan hedelmöitettyä ja kuoriutumaan. Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä Koska ankeriaan lisääntymisen fysiologiaan liittyvää tutkimusta ei Suomessa ole aktiivisesti tehty, otti Maretarium yhteyttä Hollantiin Wageningenin yliopistoon, jossa tohtori Arjan Palstra ryhmineen tekee aktiivisesti tutkimustyötä ankeriaan lisääntymiseen liittyvien ongelmien parissa. Lisäksi ankeriaan silmän halkaisija kasvaa kalan alkaessa valmistautua vaellukselle. Kasvualueilla ankeriaat elävät 5?–?50 vuotta, minkä jälkeen ne sukukypsymisen käynnistyessä lähtevät hopeoituneina hopea-ankeriaina vaeltamaan takaisin kudulle Sargassomerelle. Maretariumin ankeriaissa nämä ulkoiset merkit ovat olleet havaittavissa jo muutaman vuoden ajan. Tähän saakka akvaariokokeet ovat tarjonneet ainoan mahdollisuuden sukukypsien ankeriaiden tutkimiseen. Ankeriaiden koon perusteella voitiin varmuudella sanoa, että ne olivat peräisin vuoden 1978 istutuksista ja alkuperältään siten Ranskan rannikolta lasiankeriaina pyydettyjä kaloja. Vastaavaa ilmiötä ei ole havaittu aikaisemmin missään muualla, ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat olivat aluksi epäileväisiä muutoksen syystä
Korkein luonnosta havaittu arvo on ollut 9,8 Azorien läheisyydestä saaliiksi saadulla kalalla. Palstra, P. Elävien kalojen GSI-arvot olivat vielä alhaiset, ne vaihtelivat 0,9?–?2,0. – Nyt havaittu ensimmäinen spontaani sukukypsyminen antaa arvokasta luonnollista tietoa ankeriaan sukukypsymiseen liittyvistä prosesseista. Mitattu GSI-arvo 31,2 on suurin koskaan mitattu arvo ankeriaalla ilman hormonikäsittelyä. Tämä vahvistaa käsitystä ankeriaan lisääntymisestä, jossa naaras laskee mädin erissä saman kutukauden aikana. Saukkonen. T. Abioottisten eli elottomien ympäristötekijöiden (lämpötila, pH jne.) sekä muiden samassa altaassa ja samassa vesikierrossa olevien lajien sukukypsymisen ja lisääntymisen aikana erittämät feromonit ja kaikkien tai joidenkin näiden yhdistelmät ovat todennäköisin vaikuttava tekijä. Lopullista vastausta ei vielä ole saatu Lopullista yksittäistä sukukypsymisen laukaissutta tekijää ei vielä voitu osoittaa, mutta todennäköisin syy löytyy akvaarion olosuhteista. Heinsbroek, P. https://www.nature.com/articles/s41598-020-59331-6 Mareteriumin ankeriaan ultraäänitutkimus menossa. Toivottavasti Maretariumista jo saatu ja vielä saatava tieto auttaa meitä parantamaan mädin tuotannon menetelmiä, ja ehkä lopulta tuottamaan mätiä ja poikasia luonnollisesti kypsyneiltä emoilta, toteaa Arjan Palstra. Swinkels, L. Kuvassa Teemu Lakka Maretariumista sekä Arjan Palstra ja Pauline Jéhannet Wageningenin yliopistolta. 32 • Suomen Kalastuslehti 4 symisen alussa. Tulonen, T. N. Siirto Maretariumiin vuonna 2002 jätti otoliittiin selvästi havaittavan jäljen (ympyrä). – Nämä merkit ovat lupaavia, ja mahdollisesti jo tänä kesänä on odotettavissa lisää merkittäviä uutisia Kotkasta. Sen sijaan sukukypsyyttä ennakoivan silmäindeksin (EI, Eye Index) perusteella osa yksilöistä saattaa olla hyvinkin lähellä sukukypsymistä, osalla arvojen ollessa jopa sukukypsää kalaa suurempia. JO U N I TU LO N EN JA SA M I VE SA LA. Scientific Reports, volume 10, Article number: 2339 (2020). Maretariumin kalat ovat siis korkean ikänsä vuoksi todennäköisesti hyvin herkkiä saamilleen impulsseille. M. Vesala, J. P. Jéhannet, W. Mitatut indeksit, kuten gonadosomaattinen indeksi GSI (gonadien painon suhde kalan painoon), sopivat hyvin akvaariokokeissa tehtyihin havaintoihin juuri kutemaan valmistautuvista kaloista. Aiheesta lisää: A. First Observation of a Spontaneously Matured Female European Eel (Anguilla anguilla). Lisäksi tutkimuksissa ankeriaiden on osoitettu reagoivan sitä herkemmin annettuihin hormonaalisiin käsittelyihin mitä vanhempia ne ovat. SA M I VE SA LA Sukukypsyneen ankeriaan otoliitin värjätty poikkileikkaus. Lakka & S. Vuodet ennen siirtoa mustalla ja siirtymisen jälkeen punaisella. Vuosirenkaat täsmäävät istutusvuoden 1978 kanssa. Lokman, S. Joka tapauksessa nyt alkanutta tutkimusta jatketaan sukukypsymisen käynnistymiseen liittyvien tekijöiden selvittämiseksi, mutta valitettavasti täydellistä näytteenottoa ei koronan vuoksi ole voitu suorittaa, kertoo Jouni Tulonen Luonnonvarakeskuksesta
3. Ankerias muuttaa ulkonäköään monta kertaa elämänsä aikana. Tällöin niiden kasvu pysähtyy kokonaan. Ankeriaskoiraat kasvavat hitaammin kuin naaraat ja ne jäävät usein alle puolimetrisiksi naaraiden ollessa toista metriä. 9. Pyrstöevää ei ankeriaalla varsinaisesti ole, vaan selkäja peräevä muodostavat yhtenäisen evän. 7. Koiraat aloittavat kutuvaelluksensa nuorempina ja usein jo 2–3 järvessä vietetyn vuoden jälkeen. Lisäksi vatsaevät puuttuvat kokonaan. Kelta-ankeriaatkin ovat siis vielä kaksisukuisia. Ankeriaat kutevat 4 000 kilometrin päässä Europasta sijaitsevassa Sargassomeressä. Ankeriaiden viljelyssä ei olla vielä onnistuttu. Talvella ankeriaat asettuvat aloilleen ja ovat vuorokaudet läpeensä melkein liikkumatta. Ankeriaan (Anguilla anguilla) kiduskansien takana on kidusaukko, jonka ansiosta ankerias pystyy säilyttämään kosteuden kiduksissa pitkään ja pysyy hengissä veden ulkopuolella pitkiäkin aikoja. 2. Kutuvaelluksella ankeriaat eivät syö ja ne kuolevat kudun jälkeen. 10. Ankerias saalistaa yöaikaan ja viettää päivät suojapaikassaan. 4. 5. Suomen Kalastuslehti 4 • 33 1. Hyvin ravituista ankeriaista tulee naaraita ja huonosti ravituista koiraita. Poikasia saadaan tuotettua käsittelemällä emokaloja hormoneilla, mutta kuoriutuneet poikaset kuolevat noin kahdessa viikossa, koska kukaan ei tiedä mitä niille pitäisi antaa ravinnoksi. Ankeriaita erotetaan kahta perustyyppiä, leveäja kapeapäinen. Poikasvaiheen Leptocephalus-toukka ei muistuta aikuista ankeriasta lainkaan. 8. 6. Ankeriaiden sukupuoli määräytyy vasta, kun kalat saavuttavat noin 20 sentin pituuden. Leveäpäiset ankeriaat käyttävät ravintonaan melkein yksinomaan kaloja, kun taas kapeapäiset käyttävät ravintonaan pohjaeläimiä. Kutuvaellukselle lähteviä ankeriaita kutsutaan hopea-ankeriaiksi, silloin ankeriaat muuttuvat mahapuolelta hohtavan valkoisiksi ja kyljistä hopeisiksi. Lähde: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. Suomen kalat. Sukupuoleen vaikuttaa ilmeisesti ympäristö ja ravinnon saatavuudessa olevat erot. Tämän jälkeen ankerias käy läpi muodonmuutoksen ja siitä kehittyy läpinäkyvä lasiankerias. Suomessa tavataan vain kelta-ankeriasvaiheessa olevia yksilöitä tai kutuvaellukselle lähteviä hopea-ankeriaita. Värisolujen kehittyessä siitä tulee kelta-ankerias. 10 faktaa ankeriaasta TA PI O G U ST AF SS O N TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA Ankerias on monelle tuttu kala, mutta harva on saanut sen pyydettyä.
Tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille, kalastuksenvalvojille ja muille kalatalouden parissa toimiville. 34 • Suomen Kalastuslehti 4 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastussäädöksiä 2019 Keskeiset kalataloutta käsittelevät säädökset. Hinta 15,00 €
Joka luvattomasti metsästää toisen metsästysalueella tai kalastaa tai muuten pyytää toisen kalavedessä syyllistyy luvattomaan pyyntiin. Kalastuslain 120§ mukaan, milloin kalastuslain mukaisella rikkomuksella on loukattu ainoastaan yksityisen oikeutta, ei virallinen syyttäjä saa tehdä siitä syytettä, ellei asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi. Osakaskunta voi tukea hoitokuntaa asiassa siten, että osakaskunnan kokouksessa tehdään linjapäätös, että syyte nostetaan aina luvattoman pyynnin yhteydessä. KÄYTÄNNÖSSÄ SIIS osakaskunnan hoitokunnan tulisi jokaisen luvattoman pyynnin tultua ilmi joko päättää itsenäisesti nostetaanko asiassa syyte tai viedä asia osakaskunnan kokouksen käsiteltäväksi. Osakaskunnan toimintalinjaa ei ole aina etukäteen päätetty mikä voi johtaa siihen, että kynnys syytteen nostamiseen nousee tarpeettoman korkeaksi. Jos rangaistusta ei vaadita, poliisi jättää asian tutkimatta, jolloin asia ei etene syyttäjälle saakka ja luvattomaan pyyntiin syyllistynyt ei saa tuomiota. RIKOSLAIN 28 luvun 10§:ssä määritellään luvaton pyynti. Kalastonhoitomaksuja on maksettu nyt enemmän kuin viime vuonna tähän aikaan. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että kalastuksenvalvojat tapaavat tehtävissään myös niitä, joilla ei välttämättä ole vesialueen omistajan lupaa kalastaa. Liikkumisrajoitusten ja kotona pysymisen myötä ihmiset ovat innostuneet liikkumaan enemmän luonnossa ja kalastamaan. Luvattomalla pyynnillä loukataan vesialueen omistajan oikeutta, eli se on siten asianomistajarikos ja vaatii aina asianomistajan ilmoituksen siitä, että epäillylle vaaditaan rangaistusta. Asian selkeyttäminen helpottaa myös kalastuksenvalvojan työtä, kun valvoja tietää etukäteen, miten toimia. Tämä on voimassa toistaiseksi.” Irena Pirhonen Kalatalouden Keskusliitto Luvaton pyynti asianomistajarikoksena. Samoin luvattomaan pyyntiin syyllistyy, jos ylittää lakiin, lupaan, sopimukseen tai päätökseen perustuvan metsästystai kalastusoikeutensa. Myös se, joka tahallaan luvattomasti pyydystää tai tappaa rauhoittamattoman eläimen sellaisella alueella, jolla hänellä ei ole tähän oikeutta tai lupaa, tuomitaan luvattomasta pyynnistä. Tällöin se taho, joka tekee rikosilmoituksen, voi liittää kyseisen kokouspäätöksen pöytäkirjaotteen rikosilmoituksen liitteeksi, ja asia saadaan nopeammin eteenpäin syyttäjälle. Luvattomasta pyynnistä tuomitaan sakkoon. Osakaskunta voisi merkitä asian kokouspöytäkirjaan esimerkiksi seuraavalla tavalla: ”Osakaskunta on päättänyt vuosikokouksessaan (päivämäärä), että jokaisesta rikoslain 28 luvun 10§ mukaisesta luvattomasta pyynnistä tehdään aina poliisille rikosilmoitus ja jokaisessa tapauksessa osakaskunta asianomistajana määrää, että luvaton pyynti ilmoitetaan syytteeseen pantavaksi. Kalastuksenvalvojilla ovat luonnollisesti työtehtävät lisääntyneet kasvaneen kalastusinnostuksen myötä. Suomen Kalastuslehti 4 • 35 LAKIASIAA KORONAVIRUKSELLA ON ollut vaikutuksensa myös kalastukseen, positiivisessa mielessä. Pelkällä kalastonhoitomaksulla ei kuitenkaan voi kalastaa joka paikassa, vaan vesialueen omistajan lupa tulee olla, jos kalastaa muulla tavoin kuin yleiskalastusoikeuksiin kuuluvasti. Osakaskunta ei siis tee syytteen nostamisesta erillisiä päätöksiä, vaan tällä kokouspäätöksellä syyte nostetaan joka kerta
Hänen mielestään Kalatalouspalvelut-yksikön tulee pystyä varmistamaan oma osuutensa kalan alkutuotannon eli kalastuksen ja vesiviljelyn toimintamahdollisuuksien turvaamisessa. Viimeisimpinä työpaikkoina ennen liittoa ovat olleet Kuhmon koskien kartoitusja kunnostushankkeessa projektipäällikkö ja Luken tutkimusassistentti lohien ylösvaellus tutkimuksissa. TUULA PACKALEN OSASTOPÄÄLLIKÖKSI Valtioneuvosto nimitti 8.4.2020 maatalousja metsätieteiden lisensiaatti, Doctor of Philosophy Tuula Packalenin metsätalousministeriön luonnonvaraosaston osastopäällikön virkaan ajalle 1.6.2020 – 31.5.2025. Maaja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston päätehtävänä on luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen ja edellytysten luominen niihin perustuville elinkeinoille ja hyvinvoinnille. Osasto vastaa alan lainsäädännön ja talousarvioesityksen valmistelusta, ohjaa alaista hallintoa, johon kuuluvat Suomen Riistakeskus, Suomen Metsäkeskus ja Metsähallitus, osallistuu Luonnonvarakeskuksen ja Ruokaviraston tulosohjaukseen sekä ohjaa toimialallaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksia ja Suomen ympäristökeskusta. Vesa aloitti tehtävässään 1.6.2020. Ennen siirtymistään kalatalouspäällikön tehtävään hän toimi Maaja metsätalousministeriön Elinkeinokalatalousyksikön erityisasiantuntijana, jonka tehtävänä oli Euroopan merija kalatalousrahaston uuden ohjelmakauden kansallisen lainsäädännön valmistelu. Osastopäällikkö vastaa luonnonvaraosaston johtamisesta. Kalliokosken mukaan kala on tällä hetkellä näkyvässä roolissa suomalaisessa yhteiskunnassa. Packalen on työskennellyt vuodesta 2012 lähtien metsäsuunnittelun tutkimusprofessorina Luonnonvarakeskuksessa. Vesa harrastaa metsästystä koirien kanssa.. Vuodesta 2019 lähtien hän on toiminut lisäksi Luonnonvarakeskuksen ohjelmajohtajana. Vesa on aikaisemmin toiminut monipuolisesti kala-alan tehtävissä eri puolella Suomea. Kalliokoski johtaa Kalatalouspalvelut-yksikön työskentelyä ja vastaa siitä, että yksikkö toteuttaa lakisääteiset tehtävänsä sekä muut sille annetut tehtävät. VESA RANTANEN PERÄMEREN UUSI TJ Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry on valinnut iktyonomi Vesa Rantasen (s. Vesa on käynyt Paraisilla Kalaja ympäristöinstituutin ja sitä ennen Paraisten kalakoulun. 1967) liiton uudeksi toiminnanjohtajaksi. Hän seuraa työssä eläkkeelle jäänyttä Kari Ranta-ahoa. 36 • Suomen Kalastuslehti 4 HENKILÖUUTISIA OKKU KALLIOKOSKI KALATALOUSPÄÄLLIKÖKSI Kauppatieteiden maisteri (KTM) ja oikeustieteen maisteri (OTM) Okku Kalliokoski aloitti Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspäällikkönä huhtikuun alussa. Sinisen biotalouden alueen tehtävät ovat Kalliokoskelle tutuimmat aiemmasta työstä Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa
Suomen Kalastuslehti 4 • 37 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Huom! Kaikki kalankäsittelyvälineet toimitetaan asiakkaalle vasta laskun maksamisen jälkeen. Fileointipiikki. Terä 212 mm. Terä 160 mm. Fileointiveitsi Frosts ProGrip (Mora). (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kalankäsittely kuntoon Tilaa nyt! ahven.net Hinta 19,00 € Hinta 8,00 € Hinta 16,00 € Terotinpuikko (Mora)
Hinta 10,90 €. 38 • Suomen Kalastuslehti 4 Tilaa nyt! ahven.net Kalastuksenvalvojan opas on selkeä esitys suomalaisesta kalastuslainsäädännöstä valvonnan näkökulmasta. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Uutta valvontaan Hinta 15,00 € Uutta! Kalastuksenvalvojan kenttäkäsikirja on tiivistetty, taskussa mukana kulkeva ja vedenkestävä tietopaketti
2 21.2. 18.12. Onko tämä nyt sitä ilmastonmuutosta. krs 00700 Helsinki p. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN Nro Aineisto Ilmestyy 1 10.1. 9.10. 12.6. 7 16.10. Viime talven jäätilanne oli poikkeuksellinen. Etelässä jäätä ei nähty juuri lainkaan ja pohjoisessa jääpeitteinen aika venyi pitkälle kesään. 5 7.8. 4.9. 30.4. Suomen Kalastuslehti 4 • 39 ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton Jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 8 20.11. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. 7.2. 20.3. VISULAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Eura Print Oy, Eura 2020 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 5/2020 ilmestyy pe 4.9. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET Heidi Moisio p. 13.11. TA PI O G U ST AF SS O N. 3 3.4. 4 15.5. 6 11.9
Kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Valvojan viestimerkit Tilaa nyt! ahven.net Hinta 15,00 € (100 kpl/väri)