Suomen Kalastuslehti 4 • 1 4/2021 Saimaan kalastusrajoitukset 10
2 • Suomen Kalastuslehti 4 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta 15,00 € Uutta!. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastussäädöksiä 2021 Kauan odotettu uutuuspainos keskeisistä kalataloutta käsittelevistä säädöksistä. Tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille, kalastuksenvalvojille ja muille kalatalouden parissa toimiville
Suomen Kalastuslehti 4 • 3 Sisältö 10 Saimaalle uudet kalastusrajoitukset 16 Kalatalousneuvonta 130 vuotta 20 Saaristomeren kuhien keskikoko kasvussa 22 Ultraäänilähettimillä uutta tietoa ankeriaan vaelluksesta Itämeressä 26 Ridasjärvi vähäiset vedet, suuret teot 28 Tekniikka rannikkokalastajan apuna 30 Rysästä vapautettujen lohien selviytyminen 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 36 Kirjapalsta 39 Seuraavassa numerossa 20 30 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Asetus saimaannorppaa suojelevista kalastusrajoituksista astui voimaan 8.5.2021. Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto JO U N I TU LO N EN TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O PE TR I SU U RO N EN
Hinta 49,00 € Saatavill a jälleen!. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Koot L ja 3 XL. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastuksenvalvojan liivi Korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla. Rinnassa ja selässä painatus Kalastuksenvalvoja/Fiskeövervakare. Laadukas ja kestävä kangas on 60 % puuvillaa ja 40 % polyesteriä. Sisään taitettava henkilökorttitasku valvojakortille. Kaksi isoa taskua edessä ja kaksi pientä rinnassa
Tenojokeen nousevien lohien määrä on romahtanut viime vuosina ja oli viime vuonna alle neljäsosa Tornionjoen nousijamäärään verrattuna. Tornion-Muonionjoelle voi odottaa sankkaa kalastajajoukkoa siitäkin syystä, että Tenon lohenpyynti laitettiin toistaiseksi kokonaan kiinni. Tulokset löytyvät netistä helposti nousulohet-hakusanalla. Itse tulkitsen, että mediasodassa kyse oli pohjimmiltaan suojelujärjestöjen sekä heitä lähellä olevien poliittisten päättäjien tahdosta mitata täysimääräisesti vaikutusmahdollisuutensa. Saimaannorppakannan positiivinen kehitys oli tosin turvattu jo ennen asetusta vedenomistajien vapaaehtoisilla päätöksillä. SAIMAALLE SAATIIN lopulta viideksi vuodeksi kalastusrauha pitkän poliittisen väännön ja valtioneuvoston äänestyspäätöksen jälkeen. Hyväksytyn rajoitusasetuksen yksityiskohtia on esitelty tässä lehdessä. MONESSA KALATALOUSALUEESSA on saatu kevään aikana käyttöja hoitosuunnitelman luonnos valmiiksi ja menossa on kommenttikierros. Luonnokset löytyvät tavallisimmin kalatalousalueiden nettisivuilta, joille pääset esimerkiksi ahven.netin karttapalvelun kautta (ahven.net/kalatalousalueet/kalatalousaluekartta/). Suomen Kalastuslehti 4 • 5 Kalaisaa alkukesää PÄÄKIRJOITUS Vaikuttakaa nyt kun on sen aika.” TOUKOKUUSSA TÄTÄ kirjoitettaessa Tornionjokeen ja Simojokeen on juuri asetettu laskurit kutemaan nousevien lohien määrän seuraamiseksi. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Kalastajia houkuttelevan lohimäärän odotetaan olevan vähintään keskimääräinen, mikä tarkoittaisi Tornionjoen tapauksessa yli 50?000 nousulohta. Rajoitusten laajennusvaatimuksissa paikallisille mielipiteille ja vapaaehtoiseen suojeluun sitoutumiselle ei annettu lainkaan painoarvoa. Seuratkaa tilannetta oman alueenne osalta ja vaikuttakaa nyt kun on sen aika
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) laatima raportti tarjoaa kattavan paketin tutkimustietoa patojen purkamisen ekologisesta vaikuttavuudesta. Etelä-Savon kalastuslupien infosivustolla kerrotaan suomeksi, englanniksi ja venäjäksi, millaisia lupia eri kalastusmuodot ja ikä edellyttävät. Klikkaamalla kalastusetelasavo-nettisivun karttaa löytää haluamansa kalatalousalueen ja tarkempia tietoja alueen kalastusluvista sekä yhteystietoja. Kalatalousalueiden nettisivuilta löytyy lisäksi vetouistelulupia laajemmille järvialueille ja osakaskuntien nettisivuilta löytyy lupatietoa eri kalastusmuodoille. Varsin usein purkamisen yhteydessä kohde kunnostetaan vaelluskaloille soveltuvaksi lisääntymisympäristöksi. Tuoreen raportin tarkoituksena on tarjota helposti omaksuttava tietopaketti kansainvälisistä ekologisista tutkimustuloksista käytännön toimijoiden tueksi. Vesistörakenteiden purkaminen mahdollistaa parhaimmillaan kalojen vaellukset elinympäristöstä toiseen. Viime vuosina Suomessa on ryhdytty purkamaan pienpatoja, mutta tutkimustietoa purkamisen ekologisesta vaikuttavuudesta ei ole ollut vielä saatavilla. Raportti antaa vinkkejä näihin molempiin.. PATOJEN PURKU ON HYÖDYKSI Pienpatojen purkaminen on tehokas keino ennallistaa virtavesien jokijatkumoa ja koko vesiekosysteemin monimuotoisuutta. Uusi palvelu löytyy osoitteesta www.kalastusetelasavo.fi. 6 • Suomen Kalastuslehti 4 LYHYET Etelä-Savon luvat yhdestä osoitteesta Etelä-Savon kalastusluvat on koottu yhteen Metsähallituksen vetämässä hankkeessa. Sivusto ohjaa kalastajat karttojen avulla tarvittavien lupien äärelle. Vesiympäristön palautuessa lähemmäksi luonnontilaa myös kaloilla, selkärangattomilla, kasveilla ja mikrobeilla on mahdollisuus ennallistua
Helmi-ohjelma on merkittävä toimenpidekokonaisuus Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä. Määrä on lähes yhtä suuri kuin vuosi sitten koronapandemian nostettua myynnin maaliskuussa ennätysvauhtiin. Myöhäinen kevät vaihtelevine säineen on hidastanut kysyntää ajoittain, mutta huhtikuun loppua kohti myynti vilkastui ympäri Suomea. TENON LOHI RAUHOITETTU VUODEN 2021 Valtioneuvosto päätti, että lohi on rauhoitettu koko Tenojoen vesistön alueella 1.5.–31.12.2021. HELMI-OHJELMA KUNNOSTAA PUROJA Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen vuoteen 2030 ulottuvasta Helmi-elinympäristöohjelmasta. Etenkin aktiivisten kalastajien suosimat vuosimaksut ovat tehneet hyvin kauppansa. Kuluvan vuoden kalastonhoitomaksujen lunastaminen alkoi vilkkaasti heti niiden tultua myyntiin. Suomen Kalastuslehti 4 • 7 LYHYET TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 70 000 Kalastonhoitomaksuja on lunastettu huhtikuun loppuun mennessä yli 70 000 kappaletta. Tuottoa on kertynyt yli kolme miljoonaa euroa. Syynä poikkeukselliseen rajoitukseen on Tenon lohikantojen nopeasti heikentynyt tila, joka on havaittu seurannassa. Ohjelmassa on 40 toimenpidettä eri elinympäristöjen ennallistamisen, hoidon ja suojelun vauhdittamiseksi. Osana Helmi-ohjelmaa kunnostetaan yhteensä 600 kilometriä puroja ja kalojen vaellusyhteyksiä palautetaan 700 pienvesikohteelle. Kielto koskee sekä lohen vapakalastusta että lohen pyyntiä seisovilla pyydyksillä.. Lyhytaikaisten lupien menekki on palautunut viime kevään ennätyssuosion jälkeen aiempien vuosien tasolle. Väliaikaista kieltoa tarvitaan, koska rajoitettukin kalastus verottaisi lohikantoja liikaa ja hidastaisi niiden elpymistä merkittävästi
Oppitunti onnistui hyvin. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O PE RÄ M ER EN KA LA TA LO U SY H TE IS Ö JE N LI IT TO. Projektin tavoitteena on ehkäistä ja vähentää ilmastonmuutoksen, kalastuksen, ihmisen aiheuttaman häiriön sekä kannan pienuudesta johtuvia ongelmia saimaannorppakannalle. Tarkoituksena on valvoa saimaannorpan suojelemiseksi asetettuja kalastusrajoituksia. LISÄÄ ERÄVALVONTAA SAIMAALLE Metsähallitus on palkannut Saimaalle oman erätarkastajan. Erävalvontaa toteutetaan eri keinoin maalta, vesiltä ja ilmasta. Lisäksi hänen apunaan työskentelee heinäkuun loppuun saakka kaksi kausivalvojaa. Molempien osapuolien mielestä vastaavia oppitunteja olisi hyvä järjestää jatkossakin. Oppilailta tuli runsaasti kysymyksiä ja he olivat todella aktiivisesti mukana. Erätarkastajan tunnistaa virka-asusta ja yleensä myös kulkuvälineen tunnuksista. Eliisa Rantanen ja Pasi Anttila pitivät kalabiologian oppitunnin PKL ry:n toimistolta ja oppilaat olivat omassa luokassaan Ojakylän koululla. Lisäksi tavoitteena on neuvonnalla ja ohjauksella ehkäistä luvatonta tai laitonta toimintaa sekä suojella eläimistöä ja turvata luonnossa liikkumista. 8 • Suomen Kalastuslehti 4 LYHYET Teams-oppitunti koululaisille kaloista Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto järjesti Iin Ojakylän koulun 3.?–?4. luokan oppilaille Teams-yhteydellä oppitunnin kalabiologiasta ja kotimaisista kalalajeista maaliskuussa. Saimaan erävalvontaa lisätään Yhteinen saimaannorppamme -LIFE-projektin rahoituksella. Hänen ja oppilaiden mukaan tunti oli ollut todella mielenkiintoinen. Opettajalta tuli kiitokset vielä jälkikäteen. Metsähallituksen Eräpalveluilla on nyt yhteensä 13 erätarkastajaa
Täplärapu kuuluu EU:ssa haitallisiin vieraslajeihin, joiden istuttaminen ja levittäminen on kielletty. Metsähallitus kunnostaa Lieksan Ruunaalla kolme koskea yli 100 000 eurolla. Suomen Kalastuslehti 4 • 9 LYHYET RUUNAALLA KUNNOSTETAAN KUTUALUEITA Äärimmäisen uhanalainen järvilohi ja erittäin uhanalainen taimen saavat uusia lisääntymisalueita Pohjois-Karjalassa. Suomen vesiin istutettiin 154?000 ankeriaanpoikasta, joista 100?000 Luonnonvarakeskus istutti rannikkovesiin kannanhoidollisista syistä. SA M I SÄ IL Y, M ET SÄ H AL LI TU S POLIISI VALMIINA RETKEILYKAUTEEN Poliisi odottaa retkeilybuumin jatkuvan. Jokirapua ei uhkaa liiallinen pyynti vaan pääsyy jokirapukantojen heikkoon tilaan on rapurutto ja täplärapujen istutukset. Jokiravun uhanalaisuusluokitus muuttui viime vuonna elinvoimaisesta erittäin uhanalaiseksi Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa. Eräpoliisit tekevät valvonnassa suunnitelmallista yhteistyötä Metsähallituksen erävalvonnan, Suomenlahden merivartioston, Suomen riistakeskuksen, paikallisten riistanhoitoyhdistysten ja metsästysseurojen sekä alueellisen kalastuksenvalvonnan kanssa. Ankerias on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi, mutta poikasmäärissä on ollut lievää kasvua vuodesta 2011 lähtien.. Ruunaan kunnostukset edesauttavat myös Lieksanjoen alkuperäisen harjuskannan lisääntymismahdollisuuksia. Jokirapukantojen taantuminen on viime vuosikymmeninä ollut nopeaa erityisesti Etelä-Suomessa. Suomalaisten kannalta merkittävin muutos koskee kotimaista jokirapua, jonka suositusta jouduttiin muuttamaan vihreältä keltaiselle eli harkiten ostettavien listalle rapukantojen heikentyneen tilan vuoksi. Kalatalouden Keskusliitto oli keväällä mukana kouluttamassa eräpoliiseja tarjoamalla asiantuntija-apua ja koulutusmateriaalia kalastuksenvalvonnan saloihin. Kalatalouden Keskusliitto toi toukokuun lopulla maahan Ranskasta pyydettyjä ankeriaanpoikasia. JOKIRAVUN SUOSITUS KELTAISELLE WWF:n Kalaopas on jälleen päivitetty. Pitkän tähtäimen tavoitteena ovat luonnonmukaiset kalakannat Ruunaalla. Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella panostetaan erävalvonnan osaamiseen, ja koulutettuja eräpoliiseja on nyt aiempaa enemmän. Operaatio on osa 1,4 miljoonaa euroa maksavaa virtavesihanketta, johon eduskunta on myöntänyt lisämäärärahan. Kalastusjärjestelyitä suunnitellaan huolella, sillä alueella toimii paljon matkailuyrityksiä, joille kalastajat ovat merkittävin asiakaskunta
Asetus on voimassa viisi vuotta.. Kalastusrajoitusten avulla turvataan saimaannorppakannan kasvu suojelustrategian mukaisesti. 10 • Suomen Kalastuslehti 4 Saimaalle uudet kalastusrajoitukset Asetus Saimaan kalastusrajoituksista tuli voimaan 8.5.2021
Suomen Kalastuslehti 4 • 11 Saimaalle uudet kalastusrajoitukset Saimaannorppa rantakalliolla karvanlähdön aikaan toukokuussa. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO
Osa uudesta asetusalueesta on ollut aikaisemminkin kalastusrajoitusten piirissä vesialueiden omistajien ja ELY-keskuksen välisillä sopimuksilla. Ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) ja opetusministeri Jussi Saramo (vas) vaativat tiukempia rajoituksia. Verkkojen madaltaminen pystylangoilla eli niin sanottu puoh. Verkkokalastuskiellon laajentuminen heinäkuulle jäi kuitenkin pois asetuksesta. Osakaskunnat vastasivat huutoon eikä norppa jäänyt ilman suojelua. Asetuksen sisällöstä käytiin kiivasta poliittista keskustelua julkisuudessa. Asetuksella määrätty kalastusrajoitusalue kasvoi 243 neliökilometriä ja on nyt 2?800 neliökilometriä. Maaja metsätalousministeri Jari Lepän johdolla ministeriö, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Kalatalouden Keskusliitto vetosivat Saimaan vesialueen omistajiin ja kehottivat heitä jatkamaan myönteistä suhtautumista saimaannorpan suojeluun ja sopimaan kalastusrajoituksista vapaaehtoisesti. Rajoitukset ulottuvat jatkossa myös Puruveden eteläosiin, Rantasalmen ja Joroisten Haapaselälle, Luonterin ja Lietveden välille Hepovirtaan, Kuparonvirtaan ja Linnunpäänselälle, sekä Paasselän eteläosiin. Muikkuverkot mukaan rajoituksiin Verkkokalastus on edelleen kiellettyä Saimaan kalastusrajoitusalueella 15.?4.?–?30.?6. huhtikuuta. ”Olemme päättäneet sopia ministeriön asetusehdotuksen mukaisista rajoitustoimista ja suositamme lisäksi verkkojen ankkuroimista rajoitusajan ulkopuolella”, totesi Mikkolanniemen osakaskunnan esimies Sauli Tiainen Pihlajavedeltä. Kolmeen viikkoon Saimaalla ei ollut voimassa olevia asetustasoisia kalastusrajoituksia saimaannorpan suojelemiseksi. 12 • Suomen Kalastuslehti 4 S aimaan kalastusrajoituksia koskevan valtioneuvoston asetuksen voimassaolo päättyi 14. Kalastusrajoitusalue laajenee Lopulta hallitus hyväksyi asetuksen äänestyksen jälkeen luvuin 10?–?2. Saimaannorppa on levittäytynyt edellä mainituille alueille viimeisen viiden vuoden aikana. Alle 22 millimetrin solmuvälin muikkuverkot olivat aikaisemmin sallittuja, mutta nyt nekin ovat kiellettyjä 15.?4.?–?20.?6
Lähde: Metsähallitus, Luontopalvelut ja maaja metsätalousministeriö. Mikä muuttuu. 4. 6. • Poistumisaukolliset rysät sallittu • Pystylangoilla madallettu verkko kielletty Mikä säilyy ennallaan. 6. – 20. • Verkkokalastus kielletty 15. Sen sijaan pakoaukolliset rysät ovat tietyin edellytyksin sallittuja. Katiskojen ja rysien tulee jatkossakin olla rakenteeltaan norppaturvallisia. Tiukempaa suojelua vaadittiin 16 (13 %) lausunnossa. Näillä keinoin pyritään vähentämään saimaannorppien tarttumista verkkoihin. Saimaannorppakannan koon kehitys vuosina 2000 – 2020. Lisäksi mukana oli 26 yksityishenkilön lausunnot, joiden näkemykset asetuksesta jakautuivat. – 30. asti) • Riimuverkot ja vahvalankaiset verkot kielletty • Katiskoissa ja merroissa nielun koko alle 15 cm • Rysän rakenne säännelty. 4. Maaja metsätalousministeriön asetusluonnosta kannatettiin 104 (86 %) lausunnossa, mukana olivat kaikki kalatalousalan järjestöt. Asetus kieltää ympärivuotisesti riimuverkkojen ja vahvalankaisten verkkojen käytön. Laajan kuulemisen tulos Uusia kalastusrajoituksia valmisteltiin maaja metsätalousministeriön asettamassa Saimaannorppa ja kalastus -työryhmässä. Työryhmän esitykseen pohjautuva asetusluonnos oli lausuntokierroksella ja siitä saatiin yhteensä 147 lausuntoa, kertoo maaja metsätalousministeriön kalastusneuvos Eija Kirjavainen. (muikkuverkot 20. Suomen Kalastuslehti 4 • 13 teutus kielletään ja kalastajien pitää jatkossa ankkuroida verkot avovesiaikana. • Rajoitusalue entistä laajempi • Verkot ankkuroitava • Muikkuverkot kielletty 15. 6
Alueella kalastaa 190 kaupallista kalastajaa, joista 1-ryhmään kuuluu 40. Yli puolet saaliista saadaan verkoilla. Kun asian yleinen hyväksyttävyys on korkealla tasolla, pystymme parhaiten huolehtimaan norppakannan suotuisasta kasvusta ja kehityksestä. Siksi uskon vakaasti, että molemmat, norppa ja kalastus, mahtuvat Saimaalle jatkossakin, toteaa maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Esimerkiksi Saimaan alueen kaupallisesta kuhasaaliista noin 90 prosenttia saadaan verkoilla. – Tärkein tavoitteemme on varmistaa ainutlaatuisen ja arvokkaan norppakannan kasvu jatkossakin. Toukokuun lopulla Metsähallitus arvioi saimaannorppien kevään kokonaissyntyvyydeksi 86 poikasta. Tähän tulokseen pääsemiseksi on kasvatettu rajoitusalueen kokoa, kielletty saimaannorpalle kaikkein vaarallisimmat pyydykset sekä kehitetty kalastusta norppaturvalliseksi. Alue on kalastukselle merkittävä Saimaan alue tuottaa kolmanneksen Suomen sisävesien kaupallisen kalastuksen saaliin arvosta. Vapaa-ajankalastusta harrastaa Saimaalla arviolta 49?000 henkilöä, joiden saaliista puolet saadaan erilaisilla verkoilla. Saimaannorppakanta on saatu hienosti tavoitteiden mukaiseen kasvuun edellisten vuosien rajoituksilla ja paikallistason sitkeällä yhteistyöllä. Lähde: Luonnonvarakeskus ja maaja metsätalousministeriö.. Lisäksi haluamme varmistaa Saimaan kalastusmahdollisuudet, jotta alueelta saadaan ilmastoystävällistä lähiruokaa suomalaisten pöytiin. Muikunpyyntiin ei vapaa-ajankalastajalla ole verkoille vaihtoehtoista pyydystä. Joitain kalalajeja voidaan pyytää pääasiassa ainoastaan verkoilla. Viitenä vuonna peräkkäin Saimaalla on havaittu yli 80 kuuttia. Suojelustrategian 400 saimaannorpan välitavoite saavutettiin kuusi vuotta etuajassa. Ahvenen verkkopyynti painottuu avovesiaikaan ja noin 60 prosenttia saaliista saadaan kesä-syyskuussa. Tässä valossa saimaannorpan tulevaisuus näyttää lupaavalta. 14 • Suomen Kalastuslehti 4 Ministeri Leppä piti erittäin tärkeänä, että alueen asukkaat, kesäasukkaat, kalastajat ja osakaskunnat ovat kaikki sitoutuneet tähän työhön. Suojelun ja kalastuksen yhteensovittaminen jatkuu Saimaannorppakanta on kasvanut 2000-luvulla noin 240 yksilöstä noin 420?–?430 yksilöön. Saimaan vapaa-ajankalastajien saaliin arvo eri pyyntimenetelmillä
Suomen Kalastuslehti 4 • 15 Saimaan kalastusrajoitusalue kattaa nyt 2 800 km 2 . Pohjois-Savon ELY-keskus tarjoaa koko asetusalueelle sopimuksia vesialueen omistajille kalastuksen rajoittamiseksi. Lähde: maaja metsätalousministeriö.
Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto ry 19. Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry 17. Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ry 3. Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry 4. 16 • Suomen Kalastuslehti 4 Kalatalouden Keskusliiton 130-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistaan kaikista jäsenjärjestöistä lyhyet esittelyt vuoden 2021 aikana. Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus ry 18. Nylands Fiskarförbund rf 12. Österbottens Fiskarförbund rf • Ammattiopisto Livia / kalatalousja ympäristöinstituutti • Kemijoen Kalastuskuntien Liitto ry • ProAgria Keski-Suomi ry. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry 2. Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry 14. Oulun kalatalouskeskus / ProAgria Oulu ry 13. Åbolands Fiskarförbund rf 20. Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskus / ProAgria Keski-Pohjanmaa ry 8. Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ry 11. Kainuun Kalatalouskeskus ry 7. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry 5. Hämeen kalatalouskeskus / ProAgria Etelä-Suomi ry 6. Lapin kalatalouskeskus / ProAgria Lappi ry 10. Jäsenjärjestöt esittelyssä Kalatalousneuvonta 130 vuotta 1. Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry 16. Ålands Fiskare rf 21. Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry 15. Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry 9
Merialueen kalakannat ovat aina vaihdelleet, mutta viimeisimmät muutokset ovat lopettaneet monen kalastajan työn. Kalastusmestarin tehtävissä toimii Lauri Rantanen sekä osa-aikaisena Kimmo Puosi. Saaristomeren ja Selkämeren lisäksi toimialueen päävesistöjä ovat Säkylän Pyhäjärvi sekä suurimpina jokivesistöinä Kokemäen-, Merikarvianja Kiskonjoet. Kehittämishankkeiden lisäksi he huolehtivat kalavesien hodosta ja poikasistutuksista. Käyttöja hoitosuunnitelmien loppuunsaattaminen on kuluvan vuoden tärkein tehtävä. Toivomme kovasti, että tulevaisuudessa rannikkokalastuksen ahdinko helpottaa ja kalastus ammattina on kannattavaa myös merellä. Työn alla ovat myös kalastuksenvalvojien täydennyskoulutukset, sillä ensi talvena vanhenevat monen valvojan tutkinnot. Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajan tehtäviä hoitaa Petri Rannikko. Suomen Kalastuslehti 4 • 17 Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ry Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ry:n toimialue on suomenkielinen Varsinais-Suomi ja Satakunta. Vesialueiden omistajien neuvonta on siirtynyt yhä suuremmassa määrin tietoverkkojen sekä kalatalousalueiden kautta tapahtuvaksi. Alueen suurimmat kaupungit ovat Turku, Pori, Salo ja Rauma. Olli Ylönen toimi kalastusbiologina ja viime aikoina kolmen kalatalousalueen toiminnanjohtaminen sekä käyttöja hoitosuunnitelmat ovat täyttäneet hänen työpäivänsä. Kaikki toimialueen kahdeksan kalatalousaluetta ovat jäseniämme ja seitsemän toiminnanjohtajan tehtävät ovat työntekijöidemme hoidossa. Kalatalouden asiantuntija Anu Niinikorpea työllistävät kahden kalatalousalueen toiminnanjohtajan tehtävät sekä taloushallinto ja kehittämishankkeet. Onhan Säkylän Pyhäjärvestä saatu tarinoiden mukaan jättiläishauki, joka painoi uskomattomat 3 leiviskää eli 25,5 kg. Meidät tavoittaa toimipisteestämme Turusta, netistä www.kalatalouskeskus.fi tai somekanavien kautta (Facebook, Instagram). Ala on murroksessa. Toimialueellamme on useita merkittäviä kaupallisen merikalastuksen keskittymiä sekä kalatuotannostaan kuulu Säkylän Pyhäjärvi. Kalan saamisesta uutisoitiin paikallislehdessä aprillipäivänä 1906. Kaupallisen kalastuksen edistäminen onkin näkyvässä roolissa toiminnassamme. Kannattava kalastus heijastuu myös vedenomistajien vuokratuloihin.. Vapaa-ajankalastus on lisännyt suosiota ja toivottavasti tämän harrastuksen löytäneet myös jäävät siihen koukkuun. Koronapandemia on vielä kiihdyttänyt tätä muutosta. Toivottavasti saamme taas tauon jälkeen olla järjestämässä Turun Silakkamarkkinoita syksyllä
Alueemme erityispiirre on laaja saaristo kaupallisine kalastajineen, joilla on mahdollisuus myydä tuoretta kalaa lähimyyntinä suoraan kuluttajille. Meillä työskentelee toiminnanjohtaja Joan Granqvist, jonka työtehtäviin kuuluvat niin hallinnolliset työt, hanketoiminta kuin ajankohtaisista asioista kirjoittaminen Fiskarposten-lehteen. Sujuva tuotantoketju on tärkeä, jotta kuluttajille voidaan tarjota kotimaista kalaa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana toivomme, että alueemme kalatalous hyödyttäisi sekä kalastajia, ympäristöä että kuluttajia. Tavoitat meidät parhaiten sähköpostilla info@nyfisk.net tai puhelimella 040?3542?317. Asutus, merenkulku, kauppa, sodat ja virkistyskäyttö ovat muokanneet Uudenmaan rannikkoa vuosisatoja. Kaikkien tärkeimpiä ovat uhanalaiset ja perimältään ainutlaatuiset alkuperäiset meritaimenkannat, joita elää muutamissa Uudenmaan joissa. Haluamme tuoda esille tärkeitä ja ajankohtaisia asioita kalastuksesta niin poliitikoille kuin kuluttajille. Tavoitteenamme on luoda hyvä keskusteluympäristö vesialueen omistajien, kaupallisten kalastajien, osakaskutien ja vapaa-ajankalastajien kesken. Helsingissä ja Hangossa suojaava sisäsaaristo puuttuu ja olosuhteet ovat lähempänä avomerta. Kalastuksenvalvonnan ja suurelle yleisölle suunnatun viestinnän avulla pyrimme suojelemaan tätä erityistä kalaa. Nylands Fiskarförbund Toiminnanjohtaja Joan Granqvist. Työskentelemme ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävämmän kalastuksen ja vesienhoidon puolesta, jotta suomalaiset voisivat nauttia terveellisestä ja hyvästä kalaruoasta. Toivomme, että kuluttajat syövät nykyistä enemmän kotimaista kalaa ja kalatalouselinkeinon ympärillä oleva byrokratia helpottuisi ja merialueen vedenlaadun paraneminen jatkuisi. Kuva: Karl Vilhjalmsson. Alueellamme toimii tällä hetkellä 19 osakaskuntaa, mutta lukematon määrä yksityisiä vesialueenomistajia. Tänä vuonna panostamme erityisesti viestimällä sosiaalisissa medioissa kotimaisesta kalasta ja sen saatavuudesta tulevaisuuden Suomessa. Idässä ja lännessä saaristo jakautuu pitkiin ja mataliin merenlahtiin sekä suuriin mantereen läheisiin saariin. Meren ja maan osuus maisemasta vaihtelee rannikon eri alueilla. Uudenmaan merkillepantavin erityispiirre on meri: rantaviivaa on yli 6?000 kilometriä. 18 • Suomen Kalastuslehti 4 Nylands Fiskarförbund toimii kestävän kalastuselinkeinon puolestapuhujana sekä parantaakseen kaupallisten kalastajien toimintaolosuhteita. Meille tärkeä kalalaji on Itä-Uudenmaan maakuntakala meritaimen. Tärkeitä asioita toiminta-alueellamme ovat viestintä, neuvonta ja kalanpoikasistutukset
Erityyppiset vesistöt mahdollistavat monimuotoista ympärivuotista kalastusta ja tarjoavat monipuolisen alustan kalastuksen kehittämiselle. Sisävesien ja Koillismaan vedet ovat monin paikoin hyvin karuja ja paikoin alikalastettuja. Perämeren rannikon vesistöille tyypillistä ovat suuret valuma-alueet ja niiltä tuleva kuormitus. Yhteensä alueella on järjestäytyneitä osakaskuntia noin 200 ja muita pienempiä vesialueen omistajia. Kalatalouskeskuksen jäseniä on 116 osakaskuntaa sekä 4 kalatalousaluetta. Tämän vuoden haasteellisin kohde on kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmien laadinta sekä niiden sisällön neuvonta ja tiedottaminen. Koillismaalla tärkein saalislaji on ”Kitkan Viisas” -nimikkeellä tunnettu kääpiöitynyt muikku. Henkilöstön tavoittaa parhaiten puhelimitse tai sähköpostilla. Toivomme 10 vuoden kuluttua olevamme varteenotettava ja luotettava yhteistyötoimija kalavesienja ympäristön hoidossa. Korostamme yhteistyön merkitystä ja laaja-alaista katsomusta vesien hoidossa valuma-alueelta vesistöihin. Kalastuksenvalvonnassa tulee tukea vesialueiden omistajia, jotta saadaan näkyvyyttä ja uskottavuutta valvonnan järjestämiseen. Yhteystiedot löytyvät ProAgria Oulun nettisivuilta https:// www.proagriaoulu.fi/fi/kalatalous/ Hoidamme tällä hetkellä Koillismaan kalatalousalueen toiminnanjohtajuutta. Toimialueen laajuus asettaa kalatalouden kehittämiselle isot haasteensa ja vaatii sujuvaa yhteistyötä vesialueiden omistajien, asiantuntijajärjestöjen, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen kanssa. Vesistöjen tilasta huolehtiminen ja ongelmien edistäminen parempaan luo hyvinvointia ja tuo omistajilleen arvoa. Suomen Kalastuslehti 4 • 19 ProAgria Oulu ry / Oulun Kalatalouskeskuksen palveluksessa työskentelee toiminnanjohtajana kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola. Lisäksi toimihenkilöihin kuuluvat projektisuunnittelijat Jarmo Tuukkanen ja Timo Kuukasjärvi (määräaikainen). Osakaskuntia täytyy aktivoida, jotta he osaisivat hyödyntää mahdollisia rahoituskanavia. Alueemme tekee mielenkiintoiseksi vesistöjen ja olosuhteiden laaja kirjo. Tämän asian tiedostaminen ja asioiden edistäminen vaikuttaa tulevaisuuden kalatalouteen. Pyrimme auttamaan ja aktivoimaan vesialueenomistajia ja muita paikallisia aktiiveja vesistöja ympäristöhankkeissa. Perämeren rannikon isojen lohikalapitoisten padottujen vaelluskalavesistöjen sekä Venäjälle laskevien luonnonvaraisen järvitaimenen vaelluskalavesien kalakannat on luokiteltu valtakunnallisesti uhanalaisiksi ja lajien elvytystoimet kuuluvat tärkeänä osana toimintaamme. Oulun Kalatalouskeskus
Alueellinen vaihtelu suurta Päiväkohtainen saalis pyydystä kohden laski Saaristomeren pohjoisosassa kahdella kolmasosalla tutkimukseen osallistuneista kalastajista, saalisalenema oli keskimäärin 28 prosenttia. Summa perustuu keskimääräiseen saaliin muutokseen ja vuosien 2017?–?2019 tuottajahintoihin. Luonnonvarakeskus tutki kuhan alamitan noston vaikutuksia kaupallisten kalastajien saaliisiin sekä kuhakantaan vuosina 2019?–?2020 Saaristomerellä. TEKSTI JA KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO S aaristomeren kuhan alamitan noston tavoitteena on estää kuhien keskikoon pienentyminen, hyödyntää kuhien kasvupotentiaalia ja varmistaa kuhakantojen suotuisa kehitys. Alamitan noston lisäksi kuhanpyyntiä haittaavat runsastuneet hylkeet ja huonontunut vedenlaatu. Toisaalla saaliit ja tulot kasvoivat Kalastaja Hannu Lahtonen vaihtoi koemielessä 43 millimetrin verkkonsa 45 millisiin kuhan alamitan noustessa 37 senttimetristä 40 senttiin. Hänen kuhasaaliinsa kasvoivat ja pientä kalaa jää verkkoon aiempaa vähemmän. Hänen ahvensaaliinsa on kaksin tai jopa kolminkertainen kuhasaaliiseen nähden. Harvemmilla verkoilla Saariselle taloudellisesti kuhaa tärkeämmän ahvenen pyynti on ihan onnetonta. 20 • Suomen Kalastuslehti 4 Saaristomeren kuhien keskikoko kasvussa Kuhan alamitan nostaminen 37 senttimetristä 40 senttimetriin vuoden 2019 alussa aiheutti saalismenetyksiä kalastajille Saaristomeren pohjoisosassa. Ahvenet muodostavat pääosan Saarisen saaliista. Hankkeessa oli mukana 19 kalastajaa, jotka pitivät viikkokohtaista kirjanpitoa kuhan kalastuksesta. Hurja lasku kuhasaaliissa ja tuloissa Mynälahdella kalastava Hannu Saarinen on yksi niistä kalastajista, jonka kuhasaalit laskivat hurjasti kuhan alamitan noston myötä. Tämä oikeastaan on ongelman ydin. Hyvät kuhavuodet taitavat alueella olla ohi, huokaisee Saarinen. Saaristomeren pohjoisosassa kalastajien vuositappio oli noin 6?963 euroa, muilla alueilla kuhan pyynnistä kertyi tuloa lisää noin 6?449 euroa. Alueella sijaitseva Mynälahti on Saaristomeren merkittävin kuhanpyyntialue. Ahventa tulee parhaiten 42 millimetrin verkoilla ja tuohon verkkoon jää myös alamittaisia kuhia. Toisaalta joillain Saaristomeren alueilla saaliit jopa kasvoivat harvempia verkkoja käyttävillä kalastajilla. Solmuväliltään 43 millimetrin tai tätä tiheämpiä verkkoja käyttävillä kalastajilla päiväkohtainen saalis pyydystä kohden pieneni keskimäärin 40 prosenttia, kun taas 45 millimetrin verkkoja käyttäneillä saalis kasvoi 38 prosenttia. Ihan pelkästään verkkojen vaihdon piikkiin Lahtonen ei kasvanutta saalistaan laita.. Lahtonen on tyytyväinen vaihdokseen. – Sen sijaan muilla alueilla saalis kasvoi tutkimukseen osallistuneilla kalastajilla kahdella kolmasosalla, kasvua oli keskimäärin 15 prosenttia, kertoo hanketta vetänyt Luonnonvarakeskuksen tutkija Mikko Olin
Alamitan noston vaikutus kaupallisten kalastajien kuhasaaliisiin ja kuhakantaan Saaristomerellä: Loppuraportti. 2021. Lahtosen havainnot saavat osin vahvistusta myös tutkijalta. Luonnonvarakeskus. Ehdotukseni vieläkin harvemmasta solmuvälistä Lahtonen torppaa nopeasti. – Saaristomerellä on aikaisempaa enemmän suurikokoista kuhaa pyydettäväksi solmuväliltään 45 millimetrin tai harvemmilla verkoilla, joten kalastajien kannattaisi siirtyä solmuväliltään suurempiin verkkoihin, Olin toteaa. Uudella alueella kalaa on enemmän ja saaliitkin ovat kasvaneet, toteaa Lahtonen. Olinin mukaan Saaristomerellä on aikaisempaa enemmän kuhaa, joka jää hyvin kiinni 45 millimetrin silmäkoon verkkoon. Nyt käytössä oleva 45 milliä on juuri oikea koko. Hylkeet ovat haitanneet kalastusta ajamalla kalat sisemmälle lahtiin ja jouduin vaihtaman pyyntialuetta matalampaan kalojen perässä. & Raitaniemi, J. Syksystä 2019 syksyyn 2020 kuhien keskikoko kasvoi ja alamittaisten osuus pieneni 45 millimetrin verkoissa. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 27/2021. Suomen Kalastuslehti 4 • 21 Kuhien keskikoko ja kokonaisbiomassa Saaristomeren alueella ovat kasvussa. Saaristomerellä on enemmän isompaa kuhaa Hankkeen aikana kalastajat mittasivat lähes 50?000 kuhaa. Näiden tietojen perusteella myyntiin otetuista kuhista yli puolet oli juuri mitan täyttäviä, 40?–?42 senttimetrin pituisia kaloja. Aiheesta lisää: Olin, M. Hänen mukaansa 50 millimetrin verkoilla saalista ei tulisi enää lainkaan. 43 millimetrin verkoissa kehitys oli päinvastainen. Helsinki.. Alamittaisten kuhien osuus kalastajien kokonaissaaliista oli keskimäärin 28 prosenttia, 43 millimetrin verkoissa ajankohdasta riippuen 22?–?39 prosenttia ja 45 millimetrin verkoissa 11?–?25 prosenttia
22 • Suomen Kalastuslehti 4 Ultraäänilähettimillä uutta tietoa ankeriaan vaelluksesta Itämeressä Ultraäänilähetin sijoitetaan nukutetun kalan ruumiinonteloon kirurgisesti.
Passiivisia kalamerkkejä käytettäessä merkintätulokseen vaikuttaa suuresti kalastuksen määrä sekä kalastajien aktiivisuus. Niiden avulla oli tarkoitus tehdä havaintoja ultraäänilähettimillä varustettujen ankeriaiden vaelluksesta kohti Atlantin kutualuetta. Tähän mennessä vaellustaan on päässyt jatkamaan lähes 2?000 merkittyä ankeriasta. Merkkipalautustietoja Vääksynjoen ankeriaista on saatu tähän mennessä yhteensä vain 54 kalasta, mikä on vain noin 3 % kaikista vuosina 2014?–?2019 merkityistä kaloista. Keväinen rysäpyynti järvissä kohdistuu pääasiassa aktiivisiin vaelluskaloihin ja lisäksi merkittäväksi valittiin kaloja, joiden ulkoiset tuntomerkit viittasivat vaellukselle valmistautumiseen. Vesijärvestä saatiin merkittäväksi 15 ja Vanajanselältä 19 isoa vaelluskalaa. Nukutuksesta virkoamisen jälkeen Vesijärvestä ja Vääksynjoesta pyydetyt kalat vapautettiin aiempaan tapaan Ahvenkoskenlahdelle ja Vanajanselältä pyydetyt kalat Kokemäenjokeen alimman voimalaitoksen alapuolelle Harjavallassa.. Edellisenä keväänä Vääksynjoen arkusta saatiin hyvin vaellukselle lähteviä ankeriaita, yli 400 kalaa. Mutta ovatko ne päässeet perille tai edes löytäneet tiensä ulos Itämerestä. Kiinniotetut kalat on merkitty ulkoisilla kalamerkeillä ja siirretty Kymijoen voimalaitosten ohi mereen Ahvenkoskenlahdelle. Luonnonvarakeskuksen viime keväänä ultraäänilähettimillä merkitsemien ankeriaiden uintivaellukselta Itämeressä kohti Atlanttia on saatu ensimmäisiä kiinnostavia havaintoja. Vastaanottimet tallentavat yksilöidyn havainnon kalasta aina, kun lähettimellä merkitty kala ohittaa vastaanottimen eikä äärimmäisen uhanalaista kalaa tarvitse tiedon saamiseksi pyytää. Näitä tuntomerkkejä ovat muun muassa silmän ja rintaevän koon muutos samoin kuin kalan värityksen muuttuminen. Lisäksi vuodesta 2018 alkaen ankerias on ollut talvikuukausina rauhoitettu kaupalliselta kalastukselta koko EU:n merialueilla, myös Itämeressä. Kaloihin sijoitettiin nukutuksessa ruumiinonteloon yksilöllistä merkkiä lähettävä 40 millimetrin pituinen ja halkaisijaltaan 12 millimetrin ultraäänilähetin. Siksi turvauduttiin rysäpyynteihin Vesijärvessä ja Vanajanselällä. DTU tarjosi myös muille Itämeren alueen valtioille mahdollisuutta hyödyntää tätä ”Tanskan salmien sulkua”. Kaikkiaan mereen on viety yli 3?000 kiloa hyväkuntoisia naaraita. TEKSTI JOUNI TULONEN JA SAMI VESALA, LUONNONVARAKESKUS KUVAT JOUNI TULONEN K utuvaellukselle lähteviä vaellusankeriaita on pyydetty Vesijärvestä laskevan Vääksynjoen säännöstelypadon yhteyteen rakennetulla ankeriasarkulla vuodesta 2014. Muualta Itämeren piiristä palautuksia on tullut Viron rannikolta kuusi, Puolan edustalta kolme, Saksasta viisi, Tanskasta viisi ja Ruotsin vesiltä neljä. Suurimmat yksilöt ovat painaneet yli kolme kiloa ja keskipainokin on ollut noin 1,5 kiloa. Merkinnät käyntiin keväällä 2020 Luonnonvarakeskus valmistautui merkitsemään 110 Vääksynjoen ankeriasta lähettimillä keväällä 2020. Kaloja on tähän mennessä varustettu lähettimillä Suomessa, Virossa, Liettuassa, Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa yhteensä yli 800 yksilöä. Vähälumisen talven ja talviaikaisten juoksutusten takia kevättulvaa ei juurikaan ollut vuonna 2020 ja keväinen ankeriassaalis Vääksyssä jäi vain 77 kalaan. Jokipyynnissä pyydetyillä, vaeltamaan lähteneillä kaloilla voidaan havaita vastaavat muutokset. Merkintöjen avulla on haluttu selvittää istutettujen ankeriaiden vaelluksen onnistumista Itämeressä. Mikäli ne kaikki ovat löytäneet perille oletetulle lisääntymisalueelle Sargassomeressä, ovat ne tuottaneet teoreettisesti arvioituna lähes 10 miljardia jälkeläistä. Suomen Kalastuslehti 4 • 23 Elintavoiltaan salaperäinen ankerias on Suomessa luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi vuodesta 2014 lähtien. Uudet menetelmät avuksi tutkimukseen Ankeriaan pyynti on vähentynyt 2010-luvulla koko Itämeren alueella. Yli puolet palautuksista on Suomen aluevesiltä. Syksyllä 2019 ankeriaan vaelluksen selvittäminen Itämeressä sai uutta vauhtia, kun Tanskan Teknillinen Yliopisto (DTU) sijoitti hankkeensa puitteissa Tanskan salmiin Vähä-Belttiin, Iso-Belttiin sekä Öresundiin 48 akustista ultraäänivastaanotinta. Syksyllä kaloja olisi saatu lisää, mutta ne olisivat olleet tutkimuksen kannalta liikkeellä liian myöhään
Kahdeksan on Öresundissa Helsingborgin kohdalla, 32 Iso Beltin sillalla ja kolme Vähä Beltissä. Ensimmäinen havainto elokuussa Tanskassa vastaanottimiin kertyneet havainnot käydään purkamassa muutaman kuukauden välein. Lisäksi viisi, kuvaan tähdellä merkittyä vastaanotinta, on kalasatamien yhteydessä.. Tanskan salmista suosituin oli Iso Beltti, jota käytti kolmetoista kalaa. Pisimmillään satelliittilähettimillä merkittyjä ankeriaita on kyetty seuraamaan Azoreille, mikä on vasta puolivälissä matkaa. Tätä taustaa vasten on hyvin todenKalan ruumiinonteloon sijoitettava ultraäänilähetin (40 mm x 12 mm lieriö) vasemmalla, vieressä vastaanotin, joilla Tanskan salmet ”suljettu” sekä magneettiavain, jolla vastaanotin ja lähetin käynnistetään. Tanskan salmista arvioidun kutualueen itätai koillisreunaan on matkaa noin 6?000 kilometriä, aikaa tuohon matkaan kuluisi tällä vauhdilla noin 3,5 kuukautta. Aiemmissa merkinnöissä keskimääräiseksi vaellusajaksi Tanskaan oli saatu 270 vuorokautta ja pisimmillään matka on kestänyt reilut kaksi vuotta. Vanajanselältä pyydetyistä kaloista 21 %, Vesijärvestä pyydetyistä kaloista 40 % ja Vääksynjoesta pyydetyistä kaloista 28 % on jo havaittu Tanskassa. Yksitoista kalaa havaittiin ennen varsinaista kuuntelulinjaa Iso Beltin ja Öresundin välisellä alueella. Aikaa matkantekoon Vanajanselän kalat olivat käyttäneet keskimäärin 200 ja Vesijärven kalat 170 vuorokautta. Sargassomereltä ei yrityksistä huolimatta ole koskaan löydetty aikuista kutuun valmistautuvaa ankeriasta. Ankeriaan on todettu kenttäja laboratoriokokeissa kykenevän uimaan yhtäjaksoisesti yli puoli vuotta 0,7 kertaa ruumiinmittansa sekunnissa eli noin 50?–?60 kilometriä vuorokaudessa. Vanajanselältä pyydetyt kalat saapuivat Tanskan salmiin keskimäärin noin kuukauden myöhemmin (vähän ennen joulua) kuin Kymijoen suulle vapautetut Vesijärven ja Vääksynjoen kalat. Varmuutta asiasta on mahdoton saada sillä Tanskan salmien jälkeen kaloista ei enää tällä menetelmällä saada havaintoja. Ensimmäinen havainto Suomessa merkityistä ankeriaista saatiin vastaanottimista jo elokuun lopussa. Tanskassa viime marras-joulukuussa havaituilla kaloilla on siis ollut hyvä mahdollisuus ehtiä osallistumaan jo tämän kevään kutuun sen loppuvaiheissa. Havaintojen määrä tullee olemaan vielä nyt raportoitua suurempi, koska osa tiedoista jäi helmikuussa vielä purkamatta vastaanottimista. Kyseinen kala oli taivaltanut huiman, suoraa reittiä noin 1?300 kilometrin matkan 84 päivässä. Kutu on edelleen arvoitus Ankeriaan kudun on pienten poikasten esiintymisen perusteella arvioitu alkavan ennen vuodenvaihdetta, olevan kiihkeimmillään helmikuussa ja loppuvan huhti-toukokuussa. Kartassa vastaanottimien sijoituspaikat Tanskan salmissa. Helmikuuhun mennessä havaintoja on kertynyt 31 kappaletta, joista suurin osa marraskuulta (11) ja joulukuulta (9). Pohjoisinta reittiä Öresundin kautta ui viisi ja eteläisen Vähä Beltin kautta kaksi kalaa. 24 • Suomen Kalastuslehti 4 näköistä, että lopullinen havaittujen kalojen määrä tulee olemaan vielä suurempi. Salaperäinen ankerias on maineensa veroinen. Mahdollista on myös se, että tähtäimessä on vasta seuraava kutukausi, johon myös hitaammat, tänä keväänä tai tulevana kesänä Tanskan salmissa havaittavat kalat hyvin ehtivät
Onko osakaskunta avoin uusille vaikutteille, onko se pitkäjänteinen kalaveden hoitotyössään. Suomen Kalastuslehti 4 • 25 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Keskusliitto kustantaa matkaja yöpymiskulut. Onko teidän osakaskuntanne Suomen paras. Kilpailun säännöt löytyvät osoitteesta: ahven.net/osakaskunnat/suomenparas/. Ilmoita osakaskuntasi tai ilmianna mielestäsi paras osakaskunta mukaan kilpailuun syyskuun loppuun mennessä osoitteeseen kalastus@ahven.net. Miten osakaskunnassa on huomioitu osakkaiden tarpeet ja oikeudet, entä muut kalastajat. Keskusliitto valitsee marraskuussa kolme parasta ehdokasta. Voittajan edustajat (2 hlöä) kutsutaan valtakunnalliselle kalatalousaluepäiville 2022 esittelemään osakaskunnan toimintaa. Onko osakaskunta netissä, tai onko sillä Facebook-sivut. Nämä kolme saavat myös lehtien vuosikertatilaukset kolmelle haluamalleen henkilölle vuodelle 2022, sekä keskusliiton upeita tuotteita. Miten kalastuslupien myynti on järjestetty. Yllä olevien lisäksi kalaveden hoidon suunnitelmallisuus, jolla kalojen luontainen lisääntyminen turvataan, yhteistyö, tai kalastuksenvalvonnan aktiivisuus ovat tärkeitä kriteerejä. Kertokaa meille, kenen kuuluisi voittaa! Tarkastelemme osakaskunnan erinomaisuutta monesta näkökulmasta. Näistä kolmesta yksi on tietenkin Suomen PARAS osakaskunta. Omistusrakenteen pirstaloitumisen vastatoimet, kuten yhdistämiset tai omistusrajoja ylittävä yhteistoiminta, antavat yhtä lailla lisäpisteitä. Näiden toiminnasta kirjoitetaan vuonna 2022 Suomen Kalastuslehteen ja Fiskeritidskrift för Finland -lehteen artikkelit sekä julkaistaan valtakunnallinen lehdistötiedote. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net osakaskunta Kalatalouden Keskusliitto etsii Suomen parasta osakaskuntaa 2021. Sähköpostin otsikoksi ”Suomen paras osakaskunta” ja viestikenttään vapaamuotoiset perustelut. Tai haluatko ilmiantaa osakaskunnan joka mielestäsi ansaitsisi voiton
Järvi on laajasti kasvustojen valtaama, mutta silti suosittu kalapaikka. TEKSTI RISTO VESA, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA VESA KARTTUNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO K uulin, että Hyvinkäällä sijaitseva Ridasjärvi ja etenkin järven osakaskunta on mielenkiintoinen kokonaisuus. Veneille oli rakennettu katos, jossa niitä kelpaa säilyttää venetelojen päällä. Vaikka Ridasjärvi on matala, keskisyvyys järvessä on vain 0,8 metriä ja suurin syvyys 2,6 metriä, se on kalastajien suosiossa. Muutenkin on ahkeroitu. 26 • Suomen Kalastuslehti 4 Ridasjärvi vähäiset vedet, suuret teot Keski-Uudellamaalla sijaitseva Ridasjärvi on pienestä koosta huolimatta suosittu kalastuspaikka. Ridasjärven osakaskunta onkin aktiivinen ja neuvokas toimija alueellaan. Otin yhteyttä puheenjohtaja Antti Jukkalaan kyselläkseni toiminnoista tarkemmin. Osakaskunta myy sorsastuslupia, vuokraa veneitä sekä tekee hyväntekeväisyyttä kyläyhteisön ja etenkin koululaisten hyväksi. Lupamyyntitiedoista selviää, että kalastajia siellä käy muun muassa Porvoosta Ridasjärven osakaskunnan vuokraveneet ovat siististi omassa katoksessaan.. Nyt niitä on täysi tusina. Maastopyöriäkin on hankittu vuokrattavaksi pari kappaletta. Antti, joka istuu myös Vantaanjoen kalatalousalueen hallituksessa, oli juuri käynyt hankkimassa osakaskunnalle lisää vuokraveneitä. Vesialaa tässä Keravanjoen latvajärvessä on alle 300 hehtaaria
Sittemmin tietojärjestelmän ovat kehittyneet niin, että tällaisia ikäviä yllätyksiä, joissa järven kokoinen osakaskunta osoittautuukin muodostuneeksi useista osakaskunnista, putkahtelee esille muutamia vuodessa. Veneen vuokraus on järjestetty näppärästi avainlokerikkoa ja tekstiviestejä käyttäen. Lupia kalastukseen ja metsästykseen Luvanmyyntipolitiikka on avoin, vapalupien lisäksi myynnissä on lupia seisoville pyydyksille. Haukea tulevat lähinnä pyytämään, järvessä on isoja kaloja, eikä tarvitse uistimen syväyksiä miettiä, metrisessä vedessä. Antti tuumii, että jos joskus meinaa päästä puheenjohtajan hommista eroon, on kakarat saatava kiinnostumaan järveen liittyvistä puuhista, ilon kautta. Ratkaisuun kannattaa tutustua nettisivuilla. Seudulla on pitkät perinteet sille, että paukuttelulupia myydään kaikille halukkaille. Tämän vuoden kalastuspäivän toiminnot on jo mietitty, nyt lapset viedään verkkokalaan. Koko kyläkoulu kalaan Osakaskunta on ottanut tehtäväkseen tukea paikallista kyläkoulua. Järven veden happamuustaso käy varsinkin keväällä ja alkukesällä niin alhaalla, ettei kuhan luontainen lisääntymineni järvessä onnistu, istutettu kuhakanta on kuitenkin varsin hyvä. Siitä lisää toisella kertaa. Lapsissa on tulevaisuus. Osakaskunnan, joka toimii monipuolisesti seutukunnan kehittäjänä, ei pitäisi joutua maksumieheksi. Suomen Kalastuslehti 4 • 27 ja Lohjalta saakka, Antti kertoo. Lupakauppa toimii netissä. Osakaskunnan toinen järvi, Sykärinjärvi on syvempi. Aiheesta lisää: https://kalastuskunta.ridasjarvi.fi/. Tällaiset vanhat lapsukset pitäisi voida hoitaa kuntoon lakisääteisellä valtion rahoituksella. Järvelle on järjestetty kuitenkin luontevasti yksi yhteisö, eikä muinaisilla kalastuskunnan sääntöjen hyväksyjillä ole ollut edellytyksiä tarkastaa maanmittauslaitoksen tietoja. Maamittauslaitos on, kuten Antti asian ilmaisee, hävittänyt osakaskunnan ja se häiritsee visioiden toteuttamista. Seudulla ymmärretään ja suhtaudutaan sallivasti sorsastuskauden paukkeeseen, sillä silloin ikään kuin sataa aina omaan laariin, Antti kertoilee. Maanmittauslaitos hävitti osakaskunnan Puuhakkaalla osakaskunnalla on valitettavasti ongelma. Läheiseen lampeen on istutettu lapsia varten kirjolohta ongittavaksi ja sitten kalaa savustetaan ja syödään. Venevuokraus istuu hyvin myös sorsastuslupien myymisen kanssa. Ongelma olisi ratkaistavissa Maanmittauslaitoksen tekemällä yhdistämistoimituksella, mutta rahaa siihen tarvitaan osakaskunnilta useampi tonni. Runsaat kasvustot suosivat monia lintulajeja, mutta lisääntyessään haittaavat veneilyä ja kalastusta. Samasta paikasta voi varata ja vuokrata käyttöönsä myös veneen. Osakaskunta on tehnyt kasvustojen niittoa talkoilla ja hanketöinä. Jokainen koulun luokka viedään omana tapahtumapäivänään kalaan. Järvi on tunnettu ja tunnustettu lintujärvi, jonka lintutornissa riittää kävijöitä. Vaikuttaisi siltä, että järvellä on saattanut alkujaan olla isojaon jäljiltä kaksi yhteistä aluetta. Siellä valtakunnallinen kalastuspäivä järjestetään pitkän kaavan mukaan
Rysä voidaan varustaa hyljeportilla, jonka ansiosta saaliin ryöstäminen kalapesästä on entistä vaikeampaa. TEKSTI VELI-MATTI TUURE JA MINNA MATTILA-AALTO, TTS TYÖTEHOSEURA KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO R annikkokalastajat työskentelevät luonnon olosuhteissa ja tyypillisesti yksin. Kännykkä toimii sääpalvelujen seuraamis-, paikannussekä yhteydenpitoja viestitysvälineenä. Karhennetut pinnat veneessä vähentävät liukastumisriskiä. Muita suosiota saavuttaneita tietoteknisiä apuvälineitä ovat karttaplotterit sekä kaikuluotaimen ja navigaattorin sisältävät yhdistelmälaitteet, jotka auttavat suunnistettaessa erityisesti huonossa säässä, mutta myös pyydyspaikan valinnassa. Hyljevahinkojen vähentämiseksi on kehitetty karkottimia, jotka sijoitetaan pyydysten lähettyville. Haittaeläintorjuntaa Haittaeläinten yleistyminen on ohjannut kalastusmenetelmien valintaa. Pienikokoinen, veteen upotuksen kestävä laite lähettää satelliitin kautta sijaintija kooditiedot pelastuskeskukselle. Veneen peräpeiliin asennettavilla, säädettävillä trimmitasoilla voidaan vakauttaa liukuvan veneen kulkuasentoa erilaisissa tuulioloissa ja korjata sivuttaista epätasapainoa. Monet ammattikalastajat ovat siirtyneet verkon sijaan rysäkalastukseen ja hylkeitä parhaiten kestäviin rysämalleihin. Ponttoni eli push up-rysät ovat osoittautuneet varsin hylkeenkestäväksi. Turva-asujen, kuten pelastautumispuvun ja kelluntahaalareiden lisäksi tärkeitä turvavarusteita ovat puukko ja kännykkä. Tietotekniikka lisää vesillä liikkumisen turvallisuutta. Salmiin sijoitetut karkottimet suojaavat lahdenpohjan. Henkilökohtainen hätälähetin toimii avomerellä kännykkää varmemmin. Veneeseen kiipeämistä helpottavat rakenteet, kuten askelmat, kädensijat tai kaiteet, voivat osoittautua ratkaisevan tärkeiksi pelastautumisessa. 28 • Suomen Kalastuslehti 4 Tekniikka rannikkokalastajan apuna Arvostettua lähiruokaa tuottava monimuotoinen kaupallinen rannikkokalastus tapahtuu edelleen varsin perinteisin käsityövaltaisin menetelmin, joissa on vaihtelua, mutta joihin tekniikka tuo apua. Valtakunnallinen 112 Suomi -sovellus mahdollistaa nopean yhteydenoton hädässä ja opastaa auttajat oikealle paikalle. Niin menetelmät kuin tekniikka on otettava huomioon pohdittaessa työtä kehittäviä ratkaisuja
hylkeiltä. Ponttonit tekevät nostotyön, joten pyydys on vaivattomampi kokea kuin perinteinen rysä. Hylkeiden ei ole havaittu tottuvan niiden korkeataajuiseen ääneen. Kirjoitus liittyy Euroopan merija kalatalousrahaston rahoittamaan hankkeeseen (2020 – 2022) ”Rannikkokalastus – parhaita toimintatapoja”. Hankkeessa kartoitetaan hyvä käytäntöjä ja ideoidaan ratkaisuja, joilla kalastajan työtä pystytään tehostamaan ja keventämään sekä työperäisiä sairauksia ja tapaturmia vähentämään. Veneen lastaamisessa ja lastin purkamisessa voidaan käyttää joko laiturille tai veneeseen sijoitettua (kuva) nosturia. Se vähentää nostotyöstä aiheutuvaa fyysistä kuormitusta ja pienentää tapaturmariskiä, joka sisältyy taakan kanssa kulkemiseen tasoeroja sisältävällä kulkuväylällä ja epävakaalla alustalla. Työn keventämistä Lihasvoimaa korvataan konevoimalla verkkojen nostossa, veneen lastaamisessa ja lastin purkamisessa. Teknisten laitteiden lisäksi ratkaisut voivat olla myös uudenlaisia työn organisointimalleja tai fiksuja työtapoja. Luonnonvarakeskus tutkii parhaillaan laitteiden toimivuutta. Käytännönläheistä hanketta hallinnoi TTS Työtehoseura.. Veneen laitaan kiinnitettävä verkonvetokone keventää runsaasti toistoliikkeitä sisältävää verkonvetotyötä ja on nykyään yleisesti käytetty apuväline. Karkottimista on saatu lupaavia tuloksia. Ponttonirysän toimintaperiaate helpottaa sen tyhjentämistä: kompressorin avulla täytetään kalapesän alla olevat ponttonit, jotka nostavat kalapesän pinnalle. Suomen Kalastuslehti 4 • 29 Veneeseen sijoitetulla nosturilla voidaan siirtää isokin kalakontti vaivattomasti
Poikkeus purkamisvelvoitteesta on kuitenkin otettu käyttöön siten, että jos toimijakohtainen lohikiintiö täyttyy tai alkukauden saalisrajoitus (25 % kiintiöstä) täyttyy, tulee kalastajan vapauttaa kiintiömäärän ylittäneet lohet. Lisäksi Luodon. Jos rysillä pyydetään siikaa ja lohi tulee sivusaaliina, se voitaisiin vapauttaa. Lohien merkintä Luonnonlohien eloonjääntiä ja vaelluskäyttäytymistä tutkittiin kesällä 2020 vapauttamalla PU-rysistä yhteensä 491 nuoliankkurimerkillä merkittyä luonnonlohta Selkämerellä Porin-Merikarvian edustalla ja Perämeren pohjukassa Ajoksella. 30 • Suomen Kalastuslehti 4 Rysästä vapautettujen lohien selviytyminen Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti kesällä 2020 ponttoonirysistä vapautettujen luonnonlohien eloonjääntiä Pohjanlahden rannikolla. On kuitenkin huomattava, että valtioneuvoston asetus (236/2017) lohenkalastuksen rajoituksista kieltää lohien valikoinnin Pohjanlahdella harjoitettavassa kaupallisessa lohenkalastuksessa. TEKSTI TIMO RUOKONEN JA PETRI SUURONEN, LUONNONVARAKESKUS KUVA PETRI SUURONEN I tämeren kaupallisella lohenkalastuksella on ollut Euroopan komission vahvistama poikkeus saaliin purkamisvelvoitteesta koskien lohen vapauttamista rysästä. Tällä alueella kaikki rysään jääneet lohet on valikoimatta otettava saaliiksi lukuun ottamatta alamittaisia ja hylkeen tai merimetson vahingoittamia lohia. Rysästä vapauttamisen aiheuttama kuolleisuus arvioitiin olevan suurilla, usean merivuoden lohilla korkeimmillaan 21–26 prosenttia ja pienillä, yhden merivuoden lohilla 19 prosenttia. Ponttoonirysistä (PU-rysä) on tullut käytetyimpiä lohipyydyksiä Itämeren rannikkopyynnissä, ja niistä vapautettujen lohien eloonjäänti voi poiketa merkittävästi perinteisistä rysistä vapautettujen lohien eloonjäännistä. Kolmeksi vuodeksi kerrallaan myönnettävä poikkeus on perustunut perinteisistä rysistä vapautettujen lohien todennettuun korkeaan eloonjääntiin. Siksi oli tarpeen selvittää PU-rysästä vapautetun lohen eloonjäänti. Poikkeus mahdollistaa esimerkiksi sellaisen kalastusmallin, jossa lohta kalastetaan valikoivasti siten, että luonnonlohet vapautetaan pyydyksestä ja ainoastaan istutetut eväleikatut lohet otetaan saaliiksi, tai lohet muusta syystä vapautetaan pyydyksestä. PU-rysissä käytettiin joko koentakourua tai koentasukkaa
Tulos oli hieman yllättävä, koska pääosa jokisaaliista saadaan vapavälineillä. Merkkipalautetuista kaloista 64 % saatiin mereltä, pääasiassa Perämeren pohjukan rysistä Suomen ja Ruotsin rannikolta. Merkkipalautuksia saatiin yhteensä 71 kappaletta; niistä 62 oli PU-rysistä vapautetuista lohista. Rysiä on nykyisin oleellisesti vähemmän pyynnissä, joten lohen todennäköisyys joutua rannikolla saaliiksi on nykyisin huomattavasti pienempi kuin 20 vuotta sitten. Jokipalautuksista 46 % saatiin verkoilla tai lipolla, ja 54 % vapavälineillä. Suomen Kalastuslehti 4 • 31 Luonnonlohien eloonjääntiä ja vaelluskäyttäytymistä tutkittiin vapauttamalla PU-rysistä nuoliankkurimerkillä merkittyä lohia Selkämerellä ja Perämerellä kesällä 2020. Kaikki näiden kalaportaiden kautta jokea ylös menevät kalat kuvataan ja niiden pituus arvioidaan. Tähän voi olla useita eri syitä. Pisimmän matkan kulkivat Porissa ja Merikarvialla merkityt yksilöt. Tämä oli selvästi vähemmän kuin vuosien 2001?–?2002 tutkimuksessa, jossa palautusprosentti oli 40 %. edustalla eteläisellä Perämerellä vapautettiin 63 merkittyä lohta perinteisistä lohirysistä. Merkityistä lohista hieman yli puolet oli isoja, usean merivuoden kaloja. Jokialueilla kalastuskuolevuus on sen sijaan kasvanut ja sieltä oli odotettavissa aikaisempaa suurempi osuus merkkipalautuksista. Merkittävin eroa selittävä tekijä on rannikkokalastuksen pyyntiponnistuksen ja kalastuskuolevuuden selvä pieneneminen viimeisen 20 vuoden aikana. Merkkipalautuksia tuli sekä mereltä että joista Merkeistä palautettiin kaikkiaan 13 %. Loput 36 % palautuksista saatiin jokipalautuksina, pääosa Tornion-Muonionjoesta. Kalojen kulkema etäisyys merkintäpaikasta vaihteli 2?–?720 kilometrin välillä. Voi esimerkiksi olla, että viehe. Näiden lisäksi 11 merkittyä lohta havaittiin Kalixjoen kalaportaissa 24?–?40 päivää viimeisten merkintöjen jälkeen. Merkinnästä kului keskimäärin 22 vuorokautta merkityn lohen saaliiksi jäämiseen, mutta vaihtelu oli suurta (1?–?91 vuorokautta). Valokuvista ei kuitenkaan voitu lukea merkin numeroa, joten merkintäpaikkaa tai aikaa ei tiedetä
Koentakaukalolla varustetulla PU-rysällä pyydetyissä kaloissa oli hieman enemmän pyydysten aiheuttamia pinnallisia vaurioita kuin koentasukalla varustetuissa rysillä pyydetyissä. Luonnonvarakeskus. Selkämerellä merkittyjen ja vapautettujen usean merivuoden lohien arvioitiin kärsineen enimmillään 26 % lisäkuolevuudesta pyynnin ja vapautuksen takia. Ponttoonirysästä vapautettujen lohien eloonjäänti. Merkkipalautetuista kaloista 64 % saatiin mereltä, pääasiassa Perämeren pohjukan rysistä Suomen ja Ruotsin rannikolta. Kaksi Ajoksessa merkittyjen kalojen merkkipalautuksista saatiin Kemijoesta, jossa toinen yksilö oli noussut Isohaaran voimalan kalaportaasta yläpuoliseen altaaseen, ja toinen saatiin Taivalkosken padon yläpuolisesta altaasta. Ajoksessa merkittyjen ja vapautettujen pienten yhden merivuoden lohien lisäkuolevuudeksi arvioitiin enimmillään 19 %. Myös hylkeet ovat voineet aiheuttaa jonkin verran lisäkuolevuutta merkityille lohille, mutta hylkeiden vaikutusta ei pystytä arvioimaan erikseen. Selvää yhteyttä vaurioiden ja vapautuskuolleisuuden välillä ei kuitenkaan havaittu. Havaintojen määrä oli kuitenkin molemmissa pyydysryhmissä pieni, joten sattuman osuus voi olla suuri eikä yksittäistä syytä voida osoittaa. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 18/2020. Ajoksessa merkittyjen usean merivuoden lohien lisäkuolevuus arvioitiin olevan enimmillään suunnilleen samalla tasolla (21 %) Selkämeren kalojen kanssa. PU-rysästä vapautetun lohen eloonjäännin todennäköisyys ei poikennut merkittävästi Suomen rannikolla vuosina 2001?–?2002 tehdyn tutkimuksen tuloksista. Arviossa oletettiin aikaisempien tutkimusten perusteella, että 15 % merkeistä irtosi itsestään ja 20 % saaduista merkeistä jätettiin palauttamatta. Helsinki. Mahdollisia syitä Ruotsissa ja Suomessa tehtyjen kuolevuusarvioiden eroihin voivat olla erilaiset kalojen käsittelytavat, merkintämenetelmät ja erot olosuhteissa kuten veden lämpötilassa. & Erkinaro, J. Aiheesta lisää: Ruokonen, T., Suuronen, P., Niskanen, J., Salminen, M., Pulkkinen, H., Torniainen, J. Jatkotutkimuksessa selvitetään tarkemmin koentatekniikan mahdollinen vaikutus lohen vaurioihin ja eloonjääntiin. 2021. Pääosa merkityistä lohista oli silmämääräisesti hyväkuntoisia, mutta kaloissa havaittiin jonkin verran pyynnistä ja käsittelystä johtuvia vaurioita. Sen sijaan Ruotsissa viime vuosina PU-rysillä tehdyissä tutkimuksissa kuolleisuus on ollut selvästi suurempaa (47?–?88 prosenttia). Loput 36 % palautuksista saatiin jokipalautuksina, pääosa Tornion-Muonionjoesta.. 32 • Suomen Kalastuslehti 4 kalastajat eivät ole palauttaneet kaikkia merkkejä tai lohet olivat passiivisempia ottamaan vieheisiin heikentyneen terveystilanteen tai joessa vallinneiden olosuhteiden vuoksi. Tämä lohi oli ilmeisesti uinut Taivalkosken voimalaitoksella koekäytössä olleen Kalasydän-kalatien läpi. Lohen eloonjäänti Pyynnin ja vapauttamisen aiheuttamaa kuolleisuutta arvioitiin käyttämällä vertailukohtana Itämeren lohikantamallin tuottamia kalastuskuolevuusarvioita
Nykyisin elaskasta tehdään vähän havaintoja, koska pohjatroolin käyttö on vähentynyt ja elaskakannat ovat mahdollisesti heikentyneet Itämeren happitilanteen vuoksi. Tavallisimmin saaliiksi saadut elaskat ovat olleet alle 20 cm. Elaskalla on havaittu poskissa valoelimet, jotka tuottavat kellertävää valoa kalan törmätessä esteeseen. 6. Elaskoja alettiin saamaan runsaammin saaliiksi pohjatroolin käyttöönoton myötä 1950-luvulla. 10. 5. Kokonaiskäsitystä elaskan ravinnon käytöstä ei ole saatu, koska tutkimuksia on tehty vain yksittäisistä yksilöistä Itämeren alueella. 10 faktaa elaskasta KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA Elaska (Lumpenus lampretaeformis) on harvoin havaittu Itämeren syvissä vesissä elävä pohjakala.. 7. Valoelimistä on hyötyä myös ravintoeläimien houkuttelussa. Suomen kalat. 3. Elaska käyttää ravinnokseen kaikenlaisia pohjaeläimiä, kuten katkoja, simpukoita ja planktonäyriäisiä. Kutuaika ei ole välttämättä määräytynyt tarkoin, koska syvissä vesissä valon määrä ja lämpötila eivät vaihtele vuodenaikojen mukaan. Elaskan kutuajan oletetaan olevan joulu-tammikuussa, mutta kutevia yksilöitä on tavattu myös kesällä ja syksyllä. Suomen Kalastuslehti 4 • 33 1. Elaskalla ei ole taloudellista arvoa missään päin maailmaa, koska ne ovat vaikeasti kalastettavissa. 8. Elaska (Lumpenus lampretaeformis) on liitetty Suomen kalalajistoon vuonna 1871, jolloin saaliiksi saatiin yksi matalaan eksynyt yksilö. Itämeressä elaska viihtyy pääasiassa yli 100 metrin syvyydessä, mutta syvimmillään niitä on saatu lähes 250 metrin syvyydestä. 2. Lähde: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. 9 .Suomen ennätys elaska on pyydetty Porin edustalta vuonna 2005 ja kalalla oli pituutta 26,3 cm. 4. Kylmän veden aikaan niitä saattaa saapua mataliin rantavesiin. Elaskat viihtyvät pehmeillä pohjilla, joihin ne kaivavat haaroittuvia onkaloita piilopaikoiksi ja mätimunien suojaksi. Etelä-Itämerellä 5-vuotiaat elaskat ovat hajanaisiin havaintoihin perustuen kasvaneet 17 – 24 cm pituisiksi
Hinta 15,00 €. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Osakaskuntaopas Osakaskuntaopas on tarkoitettu osakaskunnissa toimiville ja osakaskuntatoiminnasta kiinnostuneille. 34 • Suomen Kalastuslehti 4 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Mikä tahansa hanke, joka voi aiheuttaa vesistössä, rannalla, pohjavedessä tai vesiympäristössä tapahtuvan muutoksen ja sillä on vesilaissa yksilöity seuraus (esimerkiksi tulvariski, terveysriski tai vahinko kalastukselle), tarvitsee lähtökohtaisesti vesilain mukaisen viranomaisluvan. Kuka korvaa aiheutuneen haitan ja vahingon. Mitä lupia hanke vaatii. Huomattavaa on, että jos hankkeen haitat kohdistuvat vain yksityiseen etuun, riittää vesialueen omistajan suostumus poistamaan viranomaisluvan tarpeen. Rannan omistajalla on oikeus ilman vesialueen omistajan lupaa yksityistä tarvetta varten asettaa vesistöön veneen kiinnityspaalu tai -poiju sekä rakentaa laituri, venevaja tai muu näihin rinnastettava rakennelma, kunhan se ei aiheuta vahinko tai huomattavaa haittaa vesialueen omistajalle. Osa vesilain mukaisista hankkeista ei ole harkinnanvaraisia, vaan ne tarvitsevat aina viranomaisluvan (esimerkiksi suuret ruoppaukset tai valtaväylän sulkeminen). Jäiden väistyessä aloitetaan usein erilaisia vesialueisiin kohdistuvia hankkeita. Vesitaloushankkeen luvat myöntää aluehallintovirasto, mutta hankkeen luvanvaraisuutta voi tiedustella ELY-keskukselta. Tämä tarkoittaa, että vesialueen omistajan kannattaa kirjallisesti vaatia korvauksia lupaa käsittelevältä viranomaiselta. Elias Rauhala Kalatalouden Keskusliitto Vesialueen omistajan edunvalvonta korvausasioissa. MILLOIN TARVITAAN lupa. Hankkeet puolestaan nostattavat kysymyksiä vastuista. Lisäksi jokainen, joka kärsii lietteestä, matalikosta tai muusta vastaavasta haitasta saa suorittaa ilman lupaa haitan poistamiseksi tarvittavat toimenpiteet. MILLOIN EI tarvita lupaa. Osa hankkeista voi lisäksi vaatia ympäristönsuojelulain mukaisen luvan tai maankäyttöja rakennuslain mukaisen luvan. Yleensä viranomaisen tulisi ratkaista korvauskysymys osana lupaharkintaa. Näin ei aina kuitenkaan tapahdu – voi olla, että viranomainen ei ole tietoinen mistään yksityiselle aiheutuvasta haitasta. Osakaskuntien on lisäksi hyvä tietää, että hoitokunnalla on yleensä ilman kokouksen erillistä päätöstä katsottu olevan oikeus edustaa osakaskuntaa ja esittää osakaskunnan puolesta vaatimuksia muiden aloitteesta vireille tulevissa asioissa. Vesialueen omistajan on osattava vaatia varmistaakseen oikeuksien toteutuminen – tärkeintä on olla aktiivinen ja olla yhteydessä hankkeeseen osallistuviin tahoihin ja viranomaisiin heti alusta alkaen. Hankkeesta riippuen vesialueen omistaja voi esittää vaatimuksia liittyen esimerkiksi ennakkoselvityksiin, toteutusajankohtiin, toteutustapoihin, rakennelman sijoittamiseen, käytettäviin materiaaleihin, seurantaan sekä haitoista ja vahingosta aiheutuviin korvauksiin. Jokaisella on oikeus muuten kuin pysyvästi ottaa vettä tai jäätä vesistöstä. Viranomaisen voi olla helpompaa myös arvioida korvauskysymystä, kun vesialueen tunteva omistaja kuvailee tarkemmin potentiaalisia hankkeen aiheuttamia haittoja vesialueelle. MITÄ VAATIMUKSIA vesialueen omistaja voi esittää. Suomen Kalastuslehti 4 • 35 LAKIASIAA KESÄÄ KOHTI mennään. On olemassa muutamia perusasioita, joista vesialueen omistajan on hyvä olla tietoinen, kun hankkeita vesialueille aletaan tekemään jonkun toimesta
Tänä vuonna ilmestynyt teos on päivitys vuonna 2015 ilmestyneestä kirjasta. JÄÄMEREN KALASTUS Markku Myllylä Karttakeskus 2021 240 sivua Jäämeren kalastus – jigejä ja juksauksia kertoo mieleen painuneista kalaretkistä ja kalastustilanteista sekä pohjoiseen merikalastukseen liittyvistä taidoista ja välineistä. Aurinkoahven ja kyttyrälohi ovat vakiintuneet vesissämme, ja itämerenkampela on tunnistettu omaksi lajikseen. Hän on väitellyt tohtoriksi luovuuden teemasta filosofisesta näkökulmasta. Kaloista kerrotaan tuntomerkit, elintavat, ravinto, lisääntymiskäyttäytyminen ja kasvu. Uudistetussa kirjassa on runsaasti uusia kuvia. Kirjan neuvoilla samannäköiset lajit eivät sekoitu toisiinsa. Kirjassa esiteltävät kalalajit on ryhmitelty sukulaisuuden mukaan alkukantaisista nahkiaiskaloista värikkäisiin simppuihin. Kirjassa liikutaan Norjan pohjoisella rannikolla lännestä itään Bodøn Saltstraumenin ja Kirkkoniemen välisellä, noin 1 300 kilometrin mittaisella merialueella. 36 • Suomen Kalastuslehti 4 KIRJAPALSTA VAPAMIELISYYDEN HOUKUTUS Vesa Pirttimaa Kirjapaja 2021 202 sivua Vapamielisyyden houkutus – Kalastuksen filosofiaa on kirja kalastamisen ilosta ja siitä, mitä kalastus voi opettaa meille elämästä ja meistä itsestämme. Jokainen kalastamisen ystävä sen tietää – kun viehe solahtaa veteen, arjen kiireet unohtuvat ja mielen valtaa rauha. Kirjan taustana on Jäämeren monipuolinen luonto upeine maisemineen, lukuisine kalalajeineen, lintuineen ja valaineen. ”Raikkaat tuulet puhaltavat läpi pinttyneiden ajatusten ja mieli kirkastuu”, Pirttimaa sanoo. Vesa Pirttimaa on kalastusta lapsesta asti harrastanut opettaja. SUOMEN KALAT Hannu Lehtonen, Kari Nyberg ja Sakke Yrjölä Otava 2021 288 sivua Suomen kalat -kirjan uudessa laajennetussa painoksessa on uusia Suomeen levinneitä kalalajeja ja paljon uusia piirroksia. Jos et omista ensimmäistä versiota, niin viimeistään nyt tämä teos kannattaa hankkia, joko omaksi iloksi tai lahjaksi kaverille.. Kalastaessa pääsee Pirttimaan mukaan helposti luovaan virtaukseen eli flow-tilaan. Kirjaan kannattaa ehdottomasti tutustua, jos on suunnittelemassa ensimmäistä kalaretkeään Jäämeren rannalle. Kirjan krjoittajalla Kalatalouden Keskusliiton eläkkeelle jääneellä toiminnanjohtaja Markku Myllylällä on kokemusta Norjan merikalastuksesta jo neljänkymmenen vuoden ajalta. Luonnon hiljaisuudessa omasta olemisesta voi tulla hyvin voimakkaasti tietoiseksi, ja rauhoittuminen nostaa mielen pintaan uusia, luovia näkökulmia. Kirja on muhkea tietopaketti Suomen kaloista ja vieläpä upeissa kuorissa. Se, että ihminen säässä kuin säässä uittaa pientä värikästä metallinpalaa tai laskee rankkasateessa kiikkerässä veneessä verkkoja, ei voi olla vailla merkitystä. Kirjassa esitellään erityyppisiä kalastuspaikkoja ja annetaan vinkkejä eri kalalajien pyynnistä ja pyyntivälineistä
Suomen Kalastuslehti 4 • 37 STOP 63 % 35 % ON kohdannut valvojan EI OLE kohdannut valvojaa 2 % Ei ole kalastanut Kalastuksenvalvonnan asiakaskysely 2019 * H EI D I M O IS IO
Hinta: 1,80 €. 38 • Suomen Kalastuslehti 4 Tuotteet osoitteesta ahven.net KALAN SAVUSTUS Suosittu klassikko, kalan savustuksen perusteet kotitarvesavustajalle esittelevä opas. Hinta: 2,50 € KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 16 sivua. Hinta: 7,00 € KALAA KAHDESTI VIIKOSSA Maaja Kotitalousnaisten keskuksen, Sydäntautiliiton ja Kalatalouden Keskusliiton kalareseptikilpailun parhaat. Liemiresepti. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net AHVENEN JA SÄRJEN MARINOINTI Marinoinnin opastus vaiheittain, käsittely, marinointi, pakkaus ja varastointi
19.3. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. 6 11.9. VISULAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Eura Print Oy, Eura 2021 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 5/2021 ilmestyy pe 3.9. 30.4. 17.12. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET Heidi Moisio p. 9.10. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. Suomen Kalastuslehti 4 • 39 128. 2 19.2. 5 6.8. Vuorossa ovat Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry, Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry ja PohjoisKarjalan Kalatalouskeskus ry.. 3 2.4. krs 00700 Helsinki p. 4 14.5. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 5.2. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN Nro Aineisto Ilmestyy 1 8.1. 11.6. 3.9. 12.11. 7 15.10. 8 19.11. Kalatalouden Keskusliiton 130-vuotisjuhlavuoden jäsenjärjestöesittely on edennyt jo yli puolivälin
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Valvojan viestimerkit Tilaa nyt! ahven.net Hinta 15,00 € (100 kpl/väri)