Suomen Kalastuslehti 4 • 1 4/2022 Särkirysillä Reposaaressa 10
2 • Suomen Kalastuslehti 4 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Gösta Sundmanin ja Wilhelm von Wrightin piirtämät upeat kalat uivat nyt kaunilla tumman harmaalla taustalla. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Uudet klassikot! Klassikkojulistemme on uudistettu. Hinta 12,00 €
Suomen Kalastuslehti 4 • 3 Sisältö 10 Reposaaren särkirysillä 16 Kantturankosken hautomo 70 vuotta 20 Valvontatilastoa Inkoosta 22 Ennätysmäärä kalastajia 24 Ruotsi-Suomi kuhaottelu 28 Villit vaeltajat vähissä 32 Virtaa veden perinnöstä 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 faktaa 37 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 20 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Kaupallinen kalastaja Kari Malen lajittelee mobiilirysän saalista Pihlavanlahden selällä. Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto M AL IN LÖ N N RO TH 16 M AL IN LÖ N N RO TH VS.
LÄ H D E: LU O N N O N VA RA KE SK U KS EN VA PA AAJ AN KA LA ST U S 20 20 -T IL AS TO JU LK IS TU S TO M I RÄ SÄ N EN , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O
ELY-KESKUSTEN HALLINTOPÄÄTÖKSIÄ kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmiin on odotettavissa ennen lomakauden alkua. Riippumatta tulevista vallanpitäjistä vyön kiristystä lienee luvassa joka tapauksessa. Kyselyn tuloksia perataan tarkemmin Kalastuslehden myöhemmissä numeroissa. Kalatalouden Keskusliitto kyseli keväällä suunnitelmatyöhön osallistuneiden näkemyksiä siitä, kuinka työssä onnistuttiin. Suomen Kalastuslehti 4 • 5 Päätöksiä odotellessa PÄÄKIRJOITUS Toivottavasti kuitenkin kalatalous huomioidaan yhtä hyvin kuin tällä hallituskaudella.” TÄLLÄ HALLITUSKAUDELLA on riittänyt poliitikoilla ja viranomaisilla mietittävää. Koronasta selviäminen, Ukrainan sota ja sitä seurannut nopea Nato-ratkaisu ovat edellyttäneet yhteen hiileen puhaltamista ja päätöksentekokykyä myös hallitusohjelman ulkopuolelta. Tason kohotusta olisi kaivattu kalastustietojen seurannan ja kalastuksenvalvonnan järjestämisen suunnitteluun. Varsin moni kalatalousalue sai työn vedettyä läpi ilman suurempia ongelmia. Toivottavasti myös vajaan vuoden päästä valittava uusi eduskunta ja hallitus ovat toimintakykyisiä ja pystyvät jatkossakin ohjailemaan maatamme kansainvälisten karikoiden ohi. Kotimaisen kalan kehittämisohjelma on ainakin saatu vasta alkuun ja osa sinänsä hyvistä hallitusohjelman tavoitteista on vielä pelkästään paperilla. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Ristiriitoja herättivät lähinnä kaupalliseen kalastukseen liittyvät määritykset ja kalastuksen rajoitusesitykset, jotka koettiin vastausten perusteella joko liian tiukoiksi tai väljiksi. Toivottavasti kuitenkin kalatalous huomioidaan yhtä hyvin kuin tällä hallituskaudella. VAALIOHJELMIEN TEKO puoluetoimistoissa on jo hyvässä vauhdissa
– 25. Kalataloustoimijoita toivotaan mukaan seminaariin. Tarkoituksena on rahoittaa pienimuotoisia paikallisia kehittämishankkeita. Kalatalousaktivaattorina KuhaSuomessa toimii Johanna Möttönen. Uuteen Kuha-Suomi Kalaleaderiin ja sen toimintaan voi tutustua osoitteessa www.kuha-suomi.fi SK ES RY. Uuden ohjelmakauden myötä niitä on 11 kappaletta. Kalastusneuvos Kirjavainen oli avainpaikalla kätilöimässä vuonna 2016 voimaan tullutta nykyistä kalastuslakia ja -asetusta. 2022 Kokkolassa. 6 • Suomen Kalastuslehti 4 LYHYET KUNNOSTAJIEN VUOSISEMINAARI Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari järjestetään 23. Kuha-Suomen Kalaleader tuo uutta virtaa Lappajärven, Ähtärin, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen kalatalouden kehittämiseen. Järvestä lautaselle”-strategian keihäänkärjet ovat lähikalan, kaupallisen kalastuksen ja kalastusmatkailun edistämisessä. Vuosiseminaarin teemoina ovat tällä kertaa Itämeri ja rannikkovedet, virtavedet sekä valumavesien hallinta. Kirjavainen on tehnyt pitkän uran suomalaisen harrastusja ammattikalastuksen hallinnollisena kehittäjänä. 8. Kuha-Suomen Kalaleader käynnistyi Kalatalouden toimintaryhmät ovat toimineet Suomessa vuodesta 2008. EIJA KIRJAVAINEN PALKITTIIN Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran kalastusalan toimijoista koostuva raati on valinnut Vuoden kalamieheksi 2022 maaja metsätalousministeriön kalastusneuvos Eija Kirjavaisen. Hän on toiminut niin kalatalousneuvonnassa, kalastusmatkailuhankkeiden vetäjänä, ELY-keskuksessa kuin maaja metsätalousministeriössä. Ilmoittautuminen SYKEn koulutuskalenterista. Toimialueella ei ole aikaisemmin ollut omaa ryhmää. Seminaari on maksuton ja kaikille avoin tapahtuma
Isohaaran kalalaskuritietojen perusteella kalateihin hakeutui kuitenkin huomattavan suuri määrä, noin 1 000 kappaletta, rasvaevällisiä, villiä alkuperää olevia lohia. N IIN A KO IV U N EN , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO RIIHIMÄEN ERÄMESSUT 9. 6. Jopa 78 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä väitteen ”kalaruoka on terveysruokaa” kanssa. 2022 Kansanväliset Erämessut täyttävät tänä vuonna 50 vuotta. SUOMALAISET TUNTEVAT KALAN Pro Kala ry:n teettämän kuluttajatutkimuksen tuloksista ilmenee, että kala maistuu suomalaisille hyvin. Vastaajista vain kolme prosenttia kertoi, ettei syö kalaa lainkaan. Ilmastoruokana kalaa piti hieman yli puolet vastaajista. Suomen Kalastuslehti 4 • 7 LYHYET 6100 Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Voimalohi Oy:n toteuttaman Kemilohi-hankkeen tulosten mukaan Kemijoen Isohaaran voimalaitospatojen alapuolelle nousi vuonna 2021 arviolta 6 100 istutusalkuperää olevaa lohta. Näistä Isohaaraan palanneista istutusperäisistä lohista vain noin viisi prosenttia eli 330 kappaletta nousi alueen kalateihin ja jatkoi matkaansa Isohaaran voimalaitospadon yläpuolelle. Uunilohi, paistettu ja savustettu kala ja sekä kalakeitto ovat suomalaisten mielestä parhaat kalaruuat.. Suomalaisten mielikuva kalaruoasta on, että se on terveellistä. Messut ovat jälleen tutulla paikallaan kesäkuun alussa ja myös Kalatalouden Keskusliiton asiantuntijat ovat paikalla vastaamassa yleisön kysymyksiin. – Syinä sille, ettei kalaa syöty lainkaan, olivat yleensä joko allergia tai kasvistai vegaaniruokavalio, Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja Katriina Partanen avaa. – 12
Kalastajat toivoivat myös että käyttöoikeudelle määriteltäisiin arvo. Kasvatetun kalan tiedot ovat Suomen kalankasvattajaliiton toimittamia. Uudessa kiintiöjärjestelmässä silakan, kilohailin ja lohen kokonaiskiintiöt jaettiin pääosin osuuksina kalastusyrityksille ja ammatinharjoittajille. Uusien kalastajien aloitusmahdollisuuksia pidettiin heikkoina. Silakan rysäkalastajat ja lohenkalastajat suhtautuvat järjestelmään kriittisemmin. Kalojen vuosittaiset tuottajahinnat (keskihinta) 2000 – 2021 (euroa/kg, nimellishinta ilman arvonlisäveroa). Rannikkokalastajat eivät troolikalastajien tapaan voi ajoittaa pyyntiään markkinoiden mukaan, vaan kalastus tapahtuu tiettyyn aikaan vuodesta ja saaliit vaihtelevat luonnonolojen mukaan. Kalan tuottajahintatiedot perustuvat kalan ensiostajien tekemiin ostoilmoituksiin. Kaikki lohenkalastajat eivät itse käytä kiintiöitään ja käyttöoikeuksien ja kiintiöiden myyjiä voi olla vaikea löytää. Ahvenen (2,39 €/kg) ja kuhan tuottajahinnat (6,12 €/kg) nousivat edellisvuoteen verrattuna. Aiemmin valtio sääteli näiden lajien kalastusta kokonaiskiintiön perusteella. 8 • Suomen Kalastuslehti 4 LYHYET VÄLIARVIO KIINTIÖJÄRJESTELMÄSTÄ Suomessa otettiin vuonna 2017 käyttöön silakan, kilohailin ja lohen kalastusta koskeva toimijakohtainen kiintiöjärjestelmä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemän väliarvion mukaan kiintiöjärjestelmään tyytyväisimpiä ovat troolikalastajat, jotka pystyivät toimimaan entistä paremmin säiden ja markkinoiden tarpeiden mukaisesti. Kasvatetun kirjolohen tuottajahinta (5,20 €/kg) nousi selvästi verrattuna vuoteen 2020 (4,35 €/kg). Lähde: Luke Tilastotietokanta TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O 1 2 3 4 5 6 7 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 €/ kg Lohi Siika Ahven Hauki Kuha Lahna Made Särki. Kalan tuottajahinnat vuonna 2021 Elintarvikesilakan (0,34 €/kg) ja teollisuussilakan tuottajahinnat (0,19 €) nousivat hieman edellisvuoteen verrattuna. Sen sijaan hauen (1,95 €/kg) ja mateen (5,10 €/kg) tuottajahinnat laskivat
Kyseessä olevilla luonnonsuojelualueilla metsästäminen on alueiden rauhoituspäätösten mukaan sallittua. Lupaa merimetson munien öljyämiseen Sommarö grundin saarella ei myönnetty, koska saari on luonnonsuojelualuetta ja toimenpiteestä seuraisi häiriötä muulle saarella pesivälle linnustolle. Merimetsojen ampuminen luonnonsuojelualueilla on sallittua vain, jos Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntää poikkeamisen alueiden rauhoitusmääräyksistä. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O HELMI-OHJELMASTA 3,5 MILJOONAA EUROA Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt kunnille ja järjestöille 3,5 miljoonaa euroa tukea elinympäristöjen hoitoon ja kunnostamiseen. Paikkakuntalaisille tarkoitetuilla kalastusluvilla pääsee Tenolla kalastamaan muita kaloja kuin lohta vavalla myös veneestä. Suomen Kalastuslehti 4 • 9 LYHYET POIKKEUSLUPA MERIMETSOILLE Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi Merenkurkun kalatalousalueelle poikkeusluvan vuosittain 500 merimetson ampumiseen kalastukselle aiheutuvien vakavien vahinkojen ehkäisemiseksi. alkaen alueilla, joilla ampumisesta ei arvioida aiheutuvan häirintään muulle lajistolle. Lohenkalastuskieltoa edellyttävässä tilanteessa muiden kalalajien pyyntimahdollisuuksia sallitaan hieman lievemmillä määräyksillä kuin viime vuonna. Lupa on voimassa vuoden 2024 loppuun saakka. TENOLLA HELPOTUKSIA MUIHIN KALOIHIN Norjan kanssa on sovittu muutoksista Tenojoen kalastusmääräyksiin ensi kesälle. Seuraava hakukierros kunnille ja järjestöille toteutetaan syksyllä 2022. Kaikki vapakalastus on kiellettyä yöaikaan, mikä tarkoittaa kesä-heinäkuussa 23.00 – 8.00 välistä aikaa ja elokuussa 19.00 – 8.00 välistä aikaa. Merimetsojen ampuminen on sallittu 1.8. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Merimetsojen ampuminen on sallittu 20.8. Kyseessä on järjestyksessään toinen Helmi-ohjelman avustushakukierros kunnille ja ensimmäinen, joka suunnattiin myös järjestöille. päivästä heinäkuun loppuun. Pienvesien kunnostuksiin ohjelmasta myönnettiin hyvin erisuuruisia avustuksia. Avustus on tarkoitettu konkreettisiin ennallistamis-, kunnostusja hoitohankkeisiin sekä niitä kiinteästi tukeviin inventointija suunnittelutöihin. Matkailulupia on tarjolla kesäkuun 15. Pienin summa oli Vantaanjoen ja Helsingin Seudun Vesiensuojeluyhdistykselle myönnetty yli 6 000 euroa ja suurin Suomen vesistösäätiön laajalle hankkeelle myönnetty lähes 400 000 euroa. alkaen vesilintumetsästyskauden alkaessa myös päätöksessä luetelluilla viidellä yksityisellä luonnonsuojelualueella ja Merenkurkun Natura 2000 -alueella
Tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuus -ohjelma (TUKALA) on vaatinut kuitenkin kovaa työtä kaikilta mukana olevilta. 10 • Suomen Kalastuslehti 4 Reposaaren särkirysillä Porin Reposaaressa on kalastettu kevään aikana niin särkeä kuin kuoretta ja tulokset näyttävät lupaavilta jatkon kannalta. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO
Hän vapauttaa rysään uineet lohikalat sekä yli 60 senttiset kuhat ja yli 80 senttiset hauet.Vapauden saavat myös lahnat sekö liian pienet särjet ja ahvenet.. Suomen Kalastuslehti 4 • 11 Reposaaren särkirysillä Porilainen kaupallinen kalastaja Kari Malen lajittelee mobiilirysän saalista Pihlavanlahden selällä. Tavoitteena on puhdas särkisaalis
Porin kaupunki on mukana kehitystyössä Pihlavanlahden kalastus on osa Kalatalouden innovaatio-ohjelmakokonaisuuteen liittyvää Tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuus -ohjelmaa (TUKALA). Samalla voidaan selvittää, vähenevätkö hyljevahingot, kun pyydys on matalammassa. Kalastajan ja tutkimuksen välinen yhteistyö sekä sen mahdollistama selkänoja ovat olleet aivan ratkaisevia asioita tässä kehitystyössä. Lämmin halli on tullut Malenille tutuksi. Suunnitelmissa on, että jatkossa kalat käsitellään valmiiksi Reposaaressa, jolloin syntyvät tuotteet voidaan ohjata esimerkiksi lähiseudun suurkeittiöille ja kaloista saatavat tulot jäävät kokonaisuudessaan Reposaaren kalastajille, Saiha jatkaa. TUKALA-hankkeen rysien valmistukseen on mennyt arviolta 800 työtuntia. Kalastajat, tutkijat ja virkamiehet on saattanut yhteen hankkeen paperityöt hoitanut porilainen Markku Saiha. Vedet ovat jo lämmenneet sen verran että saaliissa alkaa olla jo muutakin kalaa, kuten ahvenia. Samoin tämän kalastusmuodon kehittämisen merkitys kestävän toiminnan kriteereillä ja hiilijalanjäljellä arvioiden. Kalastaja pystyy laskemaan näitä rysiä jopa kuusi päivässä, kun perinteisiä vahvasti ankkuroitua ehtii laskemaan ehkä vain kaksi. Kalastajilla on käytössään hienot tilat Kalastajilla on käytössä elintarvikekäyttöön hyväksytty kalankäsittelytila, josta kalat voidaan myydä eteenpäin suoraan kuluttajille, kaupoille tai ravintoloihin. Hankkeessa ovat kalastajien lisäksi mukana muun muassa Luonnonvarakeskus, Suomen Ammattikalastajaliitto ja Porin kaupunki. Pelkällä aidalla varustetusta rysästä kalat, erityisesti pohjaa pitkin uivat ahvenet, karkaavat jos pohjalla on pienikin epätasaisuutta aiheuttava kivi, jolloin särjelle jää rako uida ulos. Jo ennen hanketta alkanut Reposaaren seudun rannikkokalastuksen kehitystyö on osa Porin kaupungin laajempaa hanketta, jonka aikana kalasatamaan on rakennettu osin EKTR-rahoituksella lämmin pyydyshuoltohalli, purkulaituri ja kalankäsittelytilat, Saiha kuvailee. Sieltä särjet menevät Apetitin tehtaalle. Asiassa on onnistuttu, sillä kaupallisten kalastajien perustama osuuskunta vuokraa valmistuvat tilat käyttöönsä kaupungilta. Kalastajalla jää paremmin aikaa itse asiaan eli kalastamiseen. Hän kertoo lisää taustoja hankkeelle. Kevyemmässä mobiilirysässä tarvitaan siis vähemmän kalustoa, mikä tarkoittaa vähemmän huollettavaa. Malenin käyttämä kevyt mobiilirysä on suunniteltu särkien pyyntiin. Tiloja on viime talvena muutettu edelleen niin, että osuuskunta saa tiloille laitoshyväksynnän, jolloin kalaa voidaan toimittaa myös tehdaslaitoksille ja suurkeittiöihin. Näillä toimenpiteillä kaupunki on halunnut luoda edellytyksiä kannattavalle rannikkokalastukselle ja mahdollistanut uusien yrittäjien tulon Reposaareen. Miten näin mittava hanke sitten on saatu kyhättyä kokoon. Tavoitteena on saada särkeä. Se eroaa perinteisestä vannerysästä siten että siinä on sekä vähemmän siipiä että rysää paikallaan pitäviä ankkureita. Nyt pohjaliina muodostaa siipiverkon kanssa tiiviin etupesän, josta kalat eivät pääse livahtamaan ulos ennen rysän perään joutumista. Rysän suuosassa ja osassa siipiä on pohjaliina. Tällä hetkellä särkisaalis toimitetaan jatkokäsittelyyn Säkylään, jossa on laitoshyväksytty kalankäsittelytila. Niin työ kuin saaliskin kestävät kriittisen tarkastelun. Myös rysän pyyntiin saattamisen ja noston nopeuden arviointi ja hyödyt ovat suunnitelmassa. Särkirysät ovat kalastajan itse suunnittelemia ja ainakin tämän kevään saaliiden perusteella voidaan jo päätellä niiden toimivan. Mobiililla rysällä on tarkoitus kalastaa matalammassa vedessä kuin aiemmin. 12 • Suomen Kalastuslehti 4 P orilainen kalastaja Kari Malen on tuulisena toukokuun alun päivänä kokemassa rysää Porin Pihlavanlahdella. Pääosa rysän havaksen materiaalista on vahvaa hylkeenkestävää dynemaa. Reposaaren osahankkeen tavoitteena on selvittää kannattavan rysäkalastuksen edellytyksiä alueella, kun kohdelajina on särki. Tehty rysä ”Rysien valmistukseen on mennyt arviolta 800 työtuntia.”
Suomen Kalastuslehti 4 • 13 Kari Malen lastaa päivän särkisaaliin trukin avulla kuljetusauton kyytiin.
on normaalia kalliimpi, mutta maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa, koska se kestää pidempään kuin perinteisestä materiaalista tehty rysä. Apua paperitöihin ja markkinointiin Kari Malen on hyvin kiitollinen käynnissä olevasta hankkeesta. Se on sijoitus tulevaisuuteen. Uusi rysätyyppi on osoittautunut hyvin saaliin valikoivaksi pyydykseksi. Hankkeen antama tuki on ollut elintärkeä. Syksyinen verkkopyynti niin Pihlavanlahdella kuin muuallakin perinteisillä apajilla on hylkeiden vuoksi nykyisin mahdotonta. Hylkeet vaikeuttavat kalastusta, mutta niiden kanssa on elettävä. Siihen mahtuu kerralla kaksi isoa kalapyttyä. Kalastus uudistuu muun maailman mukana Malenin mukaan kaupungille pitää olla kiitollinen. Lupaan sisältyy velvollisuus vapauttaa lohikalat sekä yli 60 senttiset kuhat ja yli 80 senttiset hauet. Malenin toiveiden mukaan suunniteltu vene on normaalia kalastusvenettä pidempi ja tasapohjainen. Nyt hän on hoitanut TUKALA-hankkeen paperityöt. Hän fileoi ahvenet, kuhat ja siiat yhdessä vaimonsa kanssa ja myy kalat suoraan kuluttajille reko-lähimyynnissä. Tänä keväänä uutena pyyntimuotoja mukaan tulivat norssirysät ja tavoitteena on saada norssi eli kuore mukaan saalisvalikoimaan. Ilman kaupungin mukaan lähtemistä tästä ei olisi tullut mitään. Reposaaressa olisi tilaa suuremmallekin kalastajamäärälle, ja jo nyt on yksi uusi venekunta mukana. Markku Saihan apu on ollut korvaamaton. Isot kuhat ja lohikalat vapautetaan Porin kaupungin vesialueelle sijoittuneiden pyydyspaikkojen osalta haettiin poikkeuslupa ELY-keskukselta, koska alueet ovat Kokemäenjoen suuosan kolmen kilometrin rajan sisäpuolella ja kolme metriä korkeat rysät vaativat luvan. • Silakka on tärkein saalislaji, mutta sesongin mukaan tarjolla on kaikkia perinteisiä kauppakalalajeja. Sekä Malen että Saiha vakuuttavat, että uudet halukkaat kalastajat kyllä koulutetaan ja ohjataan työhön. Veneitä, pyydyksiä ja laitureita Hankkeessa ei ole kyse vain särjen kalastuksesta. Kalasatamaan on saatu myös kalastajien työtä helpottava ponttonilaituri. Eikä kyse ole vain taloudellista tuesta. Matala kelluva laituri on varustettu nosturilla, jolla raskaat kalapytyt saada nostettua veneestä ja lautasta laiturille ja ajettua trukilla eteenpäin jalostettavaksi. • Satamassa toimii kalastajien lisäksi muun muassa Ravintola Merimesta, Kalapaikka Merimesta, Selkämeren Jää Oy ja Reposaaren Lajittelu ja Fileointi Oy. Maailma menee teenpäin, miksi kalastajien pitäisi edelleen tehdä töitä samanlaisissa olosuhteissa kuin 100 vuotta sitten, eivät muutkaan tee, Saiha ihmettelee ja jatkaa, jos haluamme alalle uusia kalastajia, heille pitää pystyä tarjoamaan kunnolliset nykypäivän mukaiset työolosuhteet. Myöskään ilman SAKL:n ja LUKE:n kanssa tehtyä yhteistyötä ei olisi ollut mahdollista lähteä liikkeelle. Moni ihmettelee miksi pyydyksiä pitää lämpimässä tehdä. Kaupallisen kalastuksen murrosvaihe Malenin mukaan kaupallisessa kalastuksessa on meneillään iso murros. Malenin pyyntialueella on kuoretta kalastettu aiemmin merkittäviä määriä, ja nyt pilotoidaan uusi aloitus neljällä paunetilla, jotka rakennettiin Reposaaressa aiempien kokemusten pohjalta. Kalastajien pitää saada tehdä sitä minkä he parhaiten osaavat eli kalastaa, jonkun muun pitää tehdä paperityöt, Saiha kertoo.. Kalojen vapauttaminen ei ole Malenille ongelma. Lohia on Malenin pyydyksiin jäänyt vain yksi kahtena keväänä. Lisäksi juuri nyt näyttää myös siltä, että alueen ahvenkanta on vahvistunut ja jopa kuhaa on alkanut tulla saaliiksi, Malen pohtii. Ohessa on kehitelty myös paljon muuta. Isoaja kuhia on vaikeampi saada kaupaksi, ja nykytiedot mukaan isot kalat tuottavat enemmän ja parempia jälkeläisiä. Jos meinaan jatkaa kalastamista, tulot on saatava jostain muusta kuin verkkopyynnistä. Vene on silti hyvin kevyt ja liikkuu pienellä perämoottorilla eli kuluttaa vähemmän polttoainetta. 14 • Suomen Kalastuslehti 4 REPOSAAREN KALASATAMA • Reposaaren kalasatama on merikalastuksen keskus, jossa toimii niin rannikkokuin avomerikalastajia. Yksin hänellä ei olisi ollut mahdollisuutta lähteä näin isoon taloudelliseen satsaukseen. Saiha on toiminut jo usean vuoden ajan välittäjänä kalastajien ja kaupungin välillä. Nykyiset tilat ovat ihan mahtavat, kun pyydyksiä saa rakentaa lämpimissä ja kuivissa tiloissa, Malen iloitsee. Hankkeen vaatima lupabyrokratia olisi ollut hänelle omien sanojensa mukaan ylipääsemätön este. Ei ennenkään tehty. Särki ja norssi ovat yksi ratkaisu. Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada työllistettyä henkilö, joka jatkossa hoitaisi paperityöt ja kalastajien pyytämän kalojen kaupan. Asia, josta kuluneen kevään aikana tuli tärkeä osatekijä kalastuksen kannattavuuden kannalta
Suomen Kalastuslehti 4 • 15 Kari Malenin mielestä on mahtavaa, kun Reposaaressa voi nyt rakentaa ja korjata pyydyksiä lämpimässä ja kuivassa pyydyshuoltohallissa.
16 • Suomen Kalastuslehti 4 Kantturankosken hautomon siian mäti on saavuttanut silmäpistevaiheen, jolloin mätijyvien sisältä voi erottaa selkeästi kalanpoikasten silmät.
Kausi hautomossa alkaa lokakuussa, jolloin kalat lypsetään, hedelmöitetty mäti tuodaan hautomoon ja laitetaan läpinäkyviin haudontasuppiloihin. Siikaa hauen sijasta Vuosien saatossa hauen merkitys saaliskalana on vähentynyt ja laitoksella on viimeisten 20?–?30 vuoden aikana haudottu pääasiassa Kymijoesta peräisin olevaa vaellussiikaa. Talven aikana mätijyvät muuttuvat haudonnassa ruskeaksi. Hyvänä vuonna hautomo tuottaa yli 3 miljoonaa vaellussiianpoikasta. Pääosin kaikki toimii niin kuin pitääkin, mutta Muranen on ollut myös mukana läheltä piti -tilanteissa, esimerkiksi silloin, kun sähköt ovat syystä tai toisesta katkennut. Hautomo ottaa vetensä suoraan voimalaitoksen yläpuolisesta patoaltaasta. Tänä vuonna kevät on myöhässä ja Murasen arvion mukaan toukokuun alkupäivinä poikasista on kuoriutunut vain noin 10 prosenttia. Liiton toiminnanjohtaja Petri Päivärinta kertoo, että alunperin hautomossa kasvatettiin hauenpoikasia. Kuoriutuminen on täysin riippuvaista veden lämpötilasta, mainitsee Risto Muranen. Hautomolla järjestettiin myös opetusja esittelytoimintaa yhdessä Virolahden merikalastuskoulun kanssa. Lisäksi kovilla pakkasilla on oltava valppaana, jotta haudonnassa oleva mäti tai kalanpoikaset eivät pääse jäätymään. Osa siioista istutetaan vastakuoriutuneina. Lisäksi emokalat testataan tautien varalta, jotta varmistetaan ettei merialueelta sisämaahan siirry viruksia tai bakteerisairauksia. Vuodenvaihteen jälkeen mäti saavuttaa niin kutsutun silmäpistevaiheen, jolloin mätijyvien sisältä voi erottaa selkeästi kalanpoikasten silmät. Poikaset sekä istutukseen että jatkoviljelyyn Hautomolla on erityisoikeus toimittaa mätiä ja kalaa sisämaahan. Vesi virtaa omalla voimallaan hautomon läpi ja hapekas vesi pitää mädin raikkaana. Luonnonravintolammikoista siianpoikaset palaavat Kotkan ja Haminan alueelle vapautettavaksi ensi vuonna. Itse hautomo viettää myös tänä vuonna 70-vuotisjuhliaan, sillä hautomo perustettiin vuonna 1952. Muranen kertoo tarkistavansa päivittäin, että kaikki toimii, kuten pitää. Hedelmöitetty mäti on syksyllä saapuessaan hautomoon väriltään komean keltaista. Hautomoa ylläpitää Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto. Tänä vuonna siianpoikaset näyttävät kuoriutuvan noin puolitoista viikkoa normaalia myöhemmin. Hautomo on rakennettu 1952 ja täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 70 vuotta. Lämpimänä keväänä kuoriutumisvaihe voi olla ohi alle viikossa. Se, milloin poikanen lopulta kuoriutuu, riippuu täysin lämpötilasta. Tämä siitä syystä, että hautomon vesi otetaan padon yläpuolelta, joka erottaa vesimassat merivedestä. Suomen Kalastuslehti 4 • 17 V apun aatonaattona Kantturankosken hautomossa on vielä melko rauhallista. Riippuen siitä, kuinka hyvin emokalojen pyynti onnistuu, on hautomossa mahdollista tuottaa jopa yli Kantturankosken hautomo 70 vuotta Virolahdella, Kantturankosken voimalaitoksen yhteydessä, sijaitsee pieni kalahautomo. Vuoden alussa osa mädistä kuljetetaan jatkoviljelyyn sisämaahan. Mies tietää mistä puhuu, sillä hän on hoitanut hautomoa 40 vuotta. Hauki oli tuolloin yksi tärkeimmistä kaupallisen kalastuksen saaliskaloista. TEKSTI JA KUVAT MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO; KÄÄNNÖS TOMI RÄSÄNEN
Jos siian vapauttaa isompana, on laskettu, että tuhat kalaa antaa noin 200 kiloa saalista. Monet voivat pohtia miksi siikaistutuksia ylipäätään tehdään. Siika menestyy parhaiten hapekkaissa viileissä vesissä. Nykyään Suomenlahdella esiintyvä vaellussiika on valitettavasti lähes täysin riippuvainen istutuksista. Päivärinnan mukaan muutama prosentti poikasista kasvaa isoksi ja saadaan hyödynnettyä kalastajien saaliina. Risto Muranen kerää hautomolla pieniä vastakuoriutuneita siianpoikasia kuljetettavaksi Summanjoelle. Toisin tekee saaristossa tavattava karisiika, joka elää ja kutee Itämeressä. Tänä vuonna emme valitettavasti saaneet ihan niin paljon kasaan”, Päivärinta kertoo. “On tosiasia, että luonnossa ei ole enää niin paljon siikaa. Siian keskikoko on myös pienentynyt”, mainitsee Petri Päivärinta. 18 • Suomen Kalastuslehti 4 kolme miljoonaa siianpoikasta. Kun on kyse näin pienistä poikasista, on sanomattakin selvää, että aikuiseksi selviytyminen on haastavaa. Hetken kuluttua pussi avataan ja poikaset alkavat liikehtiä joen kutsumana – 50?000 siianpoikasta ui vapauteen! Noin 7?–?10 millimetrin pituiset poikaset selviävät vielä muutaman päivän ruskuaispussin sisältämän ravinnon avulla. Ennen vapautusta kalanpoikaset sisältävää happipussia pidetään rantavedessä lämpötilan tasaamiseksi. Siian selviytymiseen vaikuttavat myös monet muut asiat, kuten vesien lämpeneminen kuumina kesäkausina. Meidät ja poikaset ottaa vastaan Summankylän osakaskunnan Petri Seppälä. Kaiken kaikkiaan vaellussiian istutukset ovat tuottaneet hyviä tuloksia Suomenlahdella ja istutuksilla on suuri merkitys siian kokonaissaaliin kannalta. Ison uimarakon näköinen pussi täytetään vedellä ja poikasilla, sekaan suihkautetaan myös happea. Sen jälkeen niiden on ryhdyttävä etsimään itse ravintoa joesta. Lyhyen ajomatkan jälkeen olemme saapuneet määränpäähän – Summanjoen rantamille. Summanjoelta vapauteen Olemme seuraamassa vastakuoriutuneiden siianpoikasten toimitusta ja vapautusta Summanjokeen. Täällä siianpoikaset lasketaan vapauteen ja ne saavat uuden kodin. Istutuksen on tilannut Summankylän osakaskunta. Sukukypsyyden saavutettuaan kala vaeltaa mereltä joen virtapaikkoihin kutemaan. Poikasena siika syö planktonia. Nimensä mukaisesti vaellussiian elinkiertoon kuuluu tärkeänä osana vaellus syönnösja kutualueiden välillä. Petri Päivärinnan (vas.) tuomaa poikaslähetystä vastaanottamassa Summankylän osakaskunnan Petri Seppälä.. “Haudontasuppiloihin mahtuu 200 litraa mätiä. Poikaset pakataan kuljetusta varten happipusseihin. Miksi siikaa istutetaan. Vesirakentamisen ja patoamisten vuoksi vaellussiialla on enää hyvin vähän mahdollisuuksia kutea ja lisääntyä luontaisesti.Vaikka tilanteen parantamiseksi on tehty ja tehdään yhä jatkuvasti valtavia ponnisteluja kunnostusten, vaellusyhteyksien palauttamisen ja patojen purkamisen muodossa, kestää vielä kauan ennen kuin voidaan odottaa hyviä tuloksia siikakantojen luontaisesta elinkierrosta ja lisääntymisestä. Yhteen happipussiin mahtuu noin 50 000 siianpoikasta. Vaellussiika syönnöstää ja kasvaa Itämeressä
Hinta 13,00 € Tilaa nyt! ahven.net Virkistä muistiasi!. Suomen Kalastuslehti 4 • 19 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Lintumuistipelissä on 48 eri lintulajia (96 korttia) von Wrightin veljesten kauniina piirroksina. Korteissa lintujen nimet suomeksi ja ruotsiksi
20 • Suomen Kalastuslehti 4 Valvontatilastoa Inkoosta Länsi-Uudellamaalla Inkoon kalatalousalueella on ollut muutaman vuoden ajan käytössä sähköinen kalastuksenvalvontatyökalu. Se että vuonna 2021 tarkastettuja henkilöitä oli 60 enemmän kuin 2020 voi olla joko sattumaa tai merkki kalastuksen lisääntymisestä. Pyyntivälineiden tarkastukset ovat lisääntyneet vuosien varrella. Mitä kaikkea työkalu voi kalastuksenvalvojalle ja kalatalousalueelle tarjota. Yhä suurempi joukko valvojia on siirtynyt raportoimaan tuloksista perinteisen paperilomakkeen sijaan sähköisellä kalastuksenvalvontatyökalulla. On hyvä muistaa, että ainoastaan kirjaamalla tapahtumat, tallentamalla tiedot sekä tekemällä niistä yhteenvedot, voimme havaita vesillä mahdollisesti tapahtuneet muutokset. Vuosittain tarkastettujen henkilöiden määrä oli noin 600, mikä tekee noin 3,5 tarkastettua henkilöä valvontatuntia kohden. Alueen kalastuksenvalvoja oli ottanut sähköisen kalastuksenvalvontatyökalun käyttöön heinäkuussa 2018. He suorittavat kalastuksenvalvontaan kuuluvia tehtäviä, kuten valvovat kalastusrikkomuksia, mutta ennen kaikkea he ovat viestinviejiä, jotka muokkaavat asiakkaiden eli kalastajien mielikuvaa kalatalousalueesta. Valvontatuloksien tulkintaa Aineistosta voi päätellä, että alle 10 prosenttia tarkastetuista kalastajista tai heidän pyydyksistään aiheutti toimia kalastuksenvalvojalle. Seuraavassa yhteenveto yhden Inkoon kalatalousalueen kalastuksenvalvojan valvontaraportoinneista vuosilta 2019?–?2021. Sähköinen järjestelmä helpottaa sekä valvojan työtä että myöhempien yhteenvetojen tekemistä. Tarkastettujen verkkojen määrä on pysynyt noin 200, mutta tarkastettujen vapakalastajien TEKSTI GABI LINDHOLM,INKOON KALATALOUSALUE. Tulokset perustuvat 175 vuosittaiseen valvontatuntiin 19800 hehtaarin laajuisella vesialueella. K alastuksenvalvojilla on tärkeä tehtävä kalatalousalueiden toiminnassa. Missä kalastetaan, kuka kalastaa, mitä kalastetaan ja millaisia rikkeitä vesillä tapahtuu. Seuraavat vuodet näyttävät kumpi oli totta. Entä mitä tulee selvittää ennen kuin valvomaan ylipäätään lähdetään. Toinen kalastuksenvalvojien tärkeä tehtävä on tiedonkeruu
Kaikkien kalastuksenvalvojien, ainakin saman kalatalousalueen sisällä, tulisi kirjata samat tapahtumat valvontakirjanpitoon samalla tavalla. 616 595 659 Kaikki kunnossa, kpl 589 572 643 Kaikki kunnossa, % 96 % 96 % 98 % Pyyntivälineet, yht. Sähköinen kalastuksenvalvonnan raportointityökalu helpottaa valvontatyötä, mutta samalla on syytä muistaa, että sen käytössä voi tehdä erilaisia tulkintoja. Suurimpana yksittäisenä syynä oli yhteystietojen puuttuminen. Jotta kalatalousalueen seurannassa ja päätöksenteossa päästään luotettaviin tilastoihin, joita voidaan käyttää hyväksi päätöksenteossa, tulee myös lähdemateriaalin olla luotettavaa. Jotta siihen päästää, tarvitaan keskustelua kalastuksenvalvojien välillä sekä kalatalousalueen hallituksen ja kalastuksenvalvojien välillä. Samana vuonna jatkotoimia aiheutti 14 vapakalastajaa ja heillä suurin yksittäinen syy oli kalastus kielletyllä alueella. 675 834 868 Kaikki kunnossa, kpl 661 779 811 Kaikki kunnossa, % 98 % 93 % 93 % Verkot, yht. määrä on kasvanut hieman alle 300 lähes 500. Vuosi 2019 2020 2021 Henkilöitä, yht. Vuonna 2021 kaikkiaan 40 verkkoa vaati kalastuksenvalvojalta jatkotoimia. Suomen Kalastuslehti 4 • 21 alueen tulee huomioida ja keskustella suurempia kokonaisuuksia pohtiessaan. Muutos tapahtui vuosien 2018 ja 2019 välillä, jolloin uusi laaja selkävesialue tuli valvonnan piiriin. 210 189 187 Kaikki kunnossa, kpl 183 170 147 Kaikki kunnossa, % 87 % 90 % 79 % Vavat*, yht. Tämä ei ole muistutus yksittäiselle kalastuksenvalvojalle, vaan asia, joka jokaisen kalatalousYhteenveto yhden Inkoon kalatalousalueen kalastuksenvalvojan valvontaraportoinneista vuosilta 2019 – 2021. 346 417 483 Kaikki kunnossa, kpl 338 397 469 Kaikki kunnossa, % 98 % 95 % 97 % Toimenpiteet Kirjallinen huomautus 16 11 15 Rikosilmoitus poliisille 1 5 1. Keskusteluissa tulee päättää mitä tietoja hallitus tarvitsee ja mitä kaikkea kalastuksenvalvojilta on kohtuullista vaatia. Vuosittaisissa kirjallisissa raporteissaan kalastuksenvalvoja on todennut korkeimman kalastuspaineen alueiksi samat viisi aluetta. Mitä tietoja valvonnasta sitten halutaan
Kalatalousalueiden olisi tärkeä tehdä kalastuksenvalvontaa säännöllisesti vuosittain, jotta heillä olisi tarvittaessa esittää tutkittua tietoa viranomaisille haettaessa esimerkiksi edistämismäärärahaa tehovalvontaan tai pyydettäessä poliisia tai Metsähallituksen erätarkastajia yhteisvalvontaan. Vuosittaiset raportit ovat tärkeitä. Kalatalouskeskus on tehnyt kalastuksenvalvontaa Pielisjoella eri tahojen rahoittamana, ennen kaikkea järvilohen suojelun näkökulmasta. Pyydysyksiköitä tarkastettiin valvontojen yhteydessä 2417 kappaletta (1629 vuonna 2020). Lisäksi kalatalouskeskus on tehnyt kalastuksenvalvontaa järvialueilla kalatalousalueiden ja osakaskuntien pyynnöstä. TEKSTI TAINA AHOSOLA, POHJOIS-KARJALAN KALATALOUSKESKUS. Raporteista kootaan rahoittajalle vuoden lopussa kooste, josta näkee helposti vuoden aikana tavatut kalastajat ja mahdolliset rikkeet. Pielisjoen lohikalojen syysrauhoituksen aikaan kalastajilta takavarikoitiin vapavälineitä kymmenkunta kappaletta. Vuosiraportteja verrattaessa esimerkiksi kalatalousalue voi miettiä, onko heidän alueellaan mahdollisesti tarvetta tehovalvonnalle muutamana vuotena peräkkäin, jotta rikkeet saadaan kuriin. P ohjois-Karjalan Kalatalouskeskuksen kalastuksenvalvojat tapasivat vuonna 2021 ennätysmäärän kalastajia. Valvontaraportit ovat tärkeä työkalu Kalatalouskeskuksen kalastuksenvalvojat tekevät jokaisesta valvontakerrasta raportin, jossa eritellään kaikki tavatut kalastajat sekä heidän mahdolliset rikkeet ja tehdyt takavarikot. Pyyntivälineiden takavarikot keskittyivät järvialueilla liian tiheisiin verkkoihin. Keskimäärin 7,4 % kalastajista (7,6 % vuonna 2020) oli jättänyt kalastonhoitomaksun syystä tai toisesta maksamatta. Vaihtelua eri järvien välillä oli runsaasti. Kalastonhoitomaksu oli maksamatta yli 7 prosentilla. 22 • Suomen Kalastuslehti 4 Ennätysmäärä kalastajia Pohjois-Karjalassa tavattiin kalastuksenvalvonnan yhteydessä viime vuonna ennätysmäärä kalastajia. Kalastajien määrä kovassa kasvussa Kalatalouskeskuksen kalastuksenvalvojat tarkastivat vuonna 2021 järvialueilla 822 kalastajaa ja PielisjokiAla-Koitajoki alueella 362 kalastajaa (vuoden 2020 vastaavat luvut 522 ja 234 sekä vuoden 2019 luvut 300 ja 277). Yksikkömerkkien ja yhteystietojen puuttuminen seisovissa pyydyksissä on edelleen yksi lukumäärällisesti eniten huomautettu asia
Tapahtuma 2019 2020 2021 Yhteensä Kalastonhoitomaksu OK 155 127 248 530 Maksettu, ei mukana 1 1 2 Yli 65 v 34 24 26 84 Alle 18 v 75 73 68 216 Maksamatta 13 9 19 41 Pyydysyksiköt OK 2 20 32 54 Puuttuu, varoitus 1 1 Puuttuu, takavarikko Kotona Maksamatta Paikallinen viehelupa OK 104 46 125 275 Maksettu, ei mukana Alle 15 v tai 18 v, vapautettu 4 Maksamatta 4 3 20 27 Yhteystiedot puuttuu 3 1 4 Liian pieni salko tai koho 2 2 Kelluvat narut Heijastimet puuttuu 2 2 Merkintä väärin Kalastuspaikan varaus Kiellettty silmäharvuus Kalastus kieltoalueella 36 34 5 75 Kalastus rauhoitusaikana 19 13 14 46 Kalastettu alamittaisia Onkiminen koskija virta-alueella 11 6 17 Takavarikoitu seisova pyydys 1 1 2 Takavarikoitu hylätty pyydys Takavarikoitu vapavälineitä 17 12 10 39 Huomautus suullinen 22 18 20 60 Huomautus kirjallinen 7 6 6 19 Toimenpiteestä luopuminen 4 1 5 Näyttömääräys 2 1 3 Tutkintapyyntö/rikosilmoitus 29 31 43 103. Suomen Kalastuslehti 4 • 23 Yhteenveto Pielisjoki – Ala-Koitajoki alueen kalastuksenvalvonnasta vuosilta 2019 – 2021
24 • Suomen Kalastuslehti 4 Ruotsin järvien koekalastussaaliissa oli moninkertainen määrä 50 – 60 cm kuhia Suomen järviin verrattuna.
Vertailussa oli mukana myös tuoreempi 75 järven aineisto vuosilta 2006?–?2016 Ruotsista. Ruotsin järvet sijaitsivat Tukholmasta etelään ja Suomen järvet Helsingistä pohjoiseen, joten ruotsalainen aineisto oli peräisin pidemmän kuhan kasvukauden järvistä kuin suomalainen. Kun Ruotsin järvien vastaavia lukuja verrataan vuotta 2017 vanhempiin suomalaistuloksiin, oli 40?–?50 cm kuhia Ruotsin järvien yksikkösaaliissa 1,4 kertainen määrä ja 50?–?60 cm kuhia 8,5 kertainen määrä. Ruotsin järvillä verkkopyynti oli huomattavasti vähäisempää, alamitat korkeampia ja vapakalastuksessakin oli saaliskiintiöitä. Jaottelun perusteena oli alamittamuutos, jonka voi olettaa vaikuttaneen kokojakaumiin vuodesta 2017. Miksi Ruotsin koekalastussaaliissa oli enemmän isoja kuhia. Asiaa on tutkittu. Kuhan vapakalastus sitä vastoin on kasvattanut suosiotaan ja vapavälinein saadaan yhä enemmän saalista. Näyttäisi siltä, että varsinkin isoimpien kuhien osuus Suomen järvien saaliissa on kasvanut jonkin verran vaikkakin niiden osuus on vielä huomattavasti pienempi kuin Ruotsin järvissä. Todennäköisesti ero johtuu kalastuksesta Todennäköisimpänä syynä havaituille eroille pidettiin eroja kuhan kalastuksessa. Verrattaessa vuosien 2017?–?2021 suomalaisiin yksikkösaaliisiin erot olivat hieman kaventuneet. Tällöin todettiin, että Suomen kuhajärvissä saaliissa oli enemmän pieniä alle 40 cm kuhia kuin ruotsalaisissa järvissä. Alamitta on nostettu 42 cm vuodesta 2016, ja verkkokalastus on monin paikoin vähentynyt ja sen osuus kuhasaaliista laskenut. Parhaillaan valmistuvissa kalatalousalueiden KHS:ssa on ehdotuksia monen järven kuhan alamitan ja verkkojen solmuvälin muutoksista, joiden toimeenpano on lähivuosina alkamassa. Suomen järvissä 40?–?50 cm kuhien koekalastusten lukumääräyksikkösaalis oli kasvanut uudella jaksolla 10 % ja 50?–?60 cm kuhien yksikkösaalis 53 %. Suomessa oli tuolloin käytössä alhainen 37 cm alamitta ja valtaosa kuhasaaliista pyydettiin verkoilla. Suurempia yli 40 cm pituisia kuhia oli puolestaan Ruotsin järvien saaliissa selvästi enemmän kuin Suomessa. Vertasimme 45 Suomen järven koekalastusten kuhasaaliita vuosina 1996?–?2016 ja 2017?–?2021. Toki Suomessakin oli korkeampia alamittoja ja verkon solmuvälirajoituksia joillakin järvillä. Suomen Kalastuslehti 4 • 25 S uomen ja Ruotsin järvien kuhakantojen kokojakaumia verrattiin NORDIC-verkkokoekalastusten pohjaverkkojen yksikkösaaliiden perusteella kymmenen vuotta sitten. Tutkimuksen aineistoksi valittiin järvet, joista oli koekalastuksessa saatu vähintään 30 kuhaa. Vapakalastus on myös monipuolistunut ja siinä on otettu käyttöön uutta kaikuluotaintekniikkaa, joka mahdollistaa aiempaa tarkemman kalojen etsinnän ja jopa koon perusteella valikoivan kalastuksen jo viehettä kalalle tarjottaessa. Ruotsin aineistossa oli 22 järveä, joiden koekalastus oli tehty vuosina 2002?–?2012. 40?–?50 cm kokoluokkaa oli Ruotsin aineistossa 1,25 ja 50?–?60 cm 5,6 kertaa enemmän. Kuluneen vuosikymmenen aikana Suomen järvien kuhasaaliit ovat kasvaneet ja kuhankalastus on muuttunut. Erityisen selvä ero oli yli 50 cm pituisissa kuhissa, joita oli lähes kaikkien tutkimuksen ruotsalaisjärvien aineistossa, mutta vain pienessä osassa Suomen järviä. Kuhakannan kasvunopeutta Aina välillä kuulee keskustelua siitä, että Ruotsissa kaikki on paremmin, kuhatkin suurempia. Suomen aineisto käsitti 39 vuosina 2006?–?2012 koekalastettua järveä. Oikeanlaisella kalastuksen säätelyllä on vaikutusta Pieniin kuhiin painottuvaa kokojakaumaa voi selittää heti alamitan saavuttaneiden kuhien voimakas kalastus tai kuhien hidas kasvu. TEKSTI JUKKA RUUHIJÄRVI JA MIKKO OLIN, LUONNONVARAKESKUS; ARI WESTERMARK, KVVY TUTKIMUS OY KUVA ARI WESTERMARK Ruotsi-Suomi kuhaottelu. Tilanne on hieman parantunut Suomessa Näkyvätkö monilla järvillä runsastuneet kuhasaaliit nyt myös koekalastusten yksikkösaaliissa ja kokojakaumissa
Ne tuottavat hyvälaatuisia poikasia ja varmistavat kannan poikastuottoa, etenkin jos heikkoja vuosiluokkia sattuu viileiden kesien vuoksi useampia peräkkäin. Luotaintekniikan nopea kehitys on paljastanut jättikuhien olevan järvissämme yleisempiä, kuin perinteisemmän vapakalastuksen perusteella on voitu olettaa. Suurkuhilla on merkitystä myös vapakalastajille. RKTL:n työraportteja 43/2014:1–38. Liian tehokkaan kalastuksen vaikutus voi näkyä samankaltaisena pituusjakaumana kuin tiheän ja hidaskasvuisen populaationkin. Ikämäärityksillä pystytään saamaan osviittaa, kumpi ongelma on merkittävämpi ja sen myötä tarvittavista kalastuksen ohjaustoimista. 2014. Kuhakannassa olisi lisäksi hyvä olla suuria useampikiloisia yksilöitä. Alle kahden kilon kuhien pyynti ei saisi olla niin tehokasta, ettei riittävästi yksilöitä pääse jatkamaan kasvuaan suurkuhiksi. Kuhan pituusluokkakohtaiset yksikkösaaliit Suomen ja Ruotsin aineistossa. Koekalastusverkkojen saalis ei kuvaa monikiloisten kuhien runsautta, koska ne tarttuvat verkkoon huonosti. Kussakin pituusluokkakuvassa järvet on järjestetty alenevan maakohtaisen saaliin mukaan.. Aiheesta lisää: Ruuhijärvi, Jukka; Olin, Mikko; Malinen, Tommi; Ala-Opas, Pasi; Westermark, Ari; Lehtonen, Hannu. 26 • Suomen Kalastuslehti 4 2 4 6 8 10 12 14 16 18 1 5 4 8 16 9 6 14 18 34 23 28 20 36 33 27 35 32 25 37 5 4 8 1 10 2 3 13 7 181112 9 1516 6 171421221920 < 10 cm Suomi Ruotsi 1 2 3 4 5 6 7 8 11 13 4 20 1 5 23 21 22 18 29 35 37 36 26 38 33 31 28 39 1 3 2 9 6 11 7 4 12 5 8 1416151918102022211713 10-19 cm 1 2 3 4 5 6 7 7 9 2 4 18 14 24 29 26 25 33 37 22 12 28 30 36 34 16 39 1 4 6 7 2 5 8 9 3 10141522201612131821171911 20-29 cm 1 2 3 4 6 8 2 24 22 9 14 32 13 1 27 38 23 37 36 31 20 16 29 6 5 14 7 1210 2 4 161315172011 3 21 8 19 9 1822 1 30-39 cm 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 0.7 10 5 8 22 7 32 17 27 4 23 30 38 29 11 19 16 34 26 33 39 6 16101217 4 14 5 3 1520 8 9 1318192122 1 2 7 11 40-49 cm 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 6 25 5 19 21 31 38 2 9 12 14 16 22 24 27 29 32 34 36 39 17 9 4 191215 8 131016 7 21 2 1114 3 1822 6 20 5 1 50-59 cm 0.1 0.2 0.3 8 1 3 5 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 9 2 21 4 1317 7 8 191214102016 1 5 15 3 6 111822 ?60 cm ja sukukypsyyskokoa voidaan käyttää sopivan alamitan määrittämiseen. Kuhan kalastuksen ohjaus ja sen ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset sisävesillä
Suomen Kalastuslehti 4 • 27 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Huom! Kaikki kalankäsittelyvälineet toimitetaan asiakkaalle vasta laskun maksamisen jälkeen. Terä 160 mm. Fileointiveitsi Frosts ProGrip (Mora). Fileointipiikki. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kalankäsittely kuntoon Tilaa nyt! ahven.net Hinta 19,00 € Hinta 8,00 € Hinta 16,00 € Terotinpuikko (Mora). Terä 212 mm
Toisin on Ruotsissa. Samoihin aikoihin alkoi istukkaiden rasvaevä. Voimalaitospadot turbiineineen tietenkin hävittivät taimenja järvilohikantoja, mutta voimaloita ei rakennettu läheskään kaikkiin jokiin. Tuolloin yleistyivät nailonverkot ja hieman myöhemmin myös moottoriuistelu. Tukin irtouitto ja uomien perkaus oli voimakkaimmillaan vuosina 1850?–?1950. 28 • Suomen Kalastuslehti 4 Villit vaeltajat vähissä Taimenen luontaiset kutukannat vaikuttavat edelleen koostuvan pääosin paikallisista yksilöistä Järvi-Suomen virtavesissä. Kalastuskuolevuus iski erityisesti vaeltaviin kantoihin, sillä vapaa-ajankalastus järvillä oli voimakasta, lievästi säädeltyä ja huoletonta. Järvivaeltavat kutukannat olivat silti runsaat Järvi-Suomessa 1910?–?1950-luvuilla. Toisaalta metsäja suo-ojitus heikensi vedenlaatua samaan aikaan erityisesti puroissa, mutta useimmilla suurilla reittivesillä vedenlaatu pysyi täysin riittävänä lohikalojen luontaiseen lisääntymiseen. Vaeltavat kutukannat romahtivat vasta 1960?–?1970-luvuilla. Ajankohta osuu yhteen järvikalastuksen välinekehityksen ja sitä seuranneen kalastuskuolevuuden suurenemisen kanssa. Taimenen rauhoitus ja vuoden 2015 kalastuslaki Yksittäiset koskikalastajat alkoivat vapauttaa saalistaimeniaan 1990-luvulla Järvi-Suomessa, ja rasvaeväinen taimen rauhoitettiin vuoden 2005 vaiheilla muutamilla koskilla. Vähälukuiset järvivaeltajat tuntuvat katoavan vaelluksellaan. Kalastuksen aiheuttama sivusaaliskuolevuus näyttäisi hävittävän vaeltajat. Uomia padottiin osittain kuitenkin jo satoja vuosia sitten. TEKSTI JUKKA SYRJÄNEN, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JA KONNEVEDEN KALATUTKIMUS RY KUVA KIMMO SIVONEN P erinteisen selityksen mukaan jokija koskiuomien perkaaminen sekä mylly-, sahaja säännöstelypatojen rakentaminen romahdutti vaeltavat taimenkannat kotimaamme sisävesiltä Koillismaan eteläpuolelta. Jokija vaelluspoikasten määrä varmasti väheni, mutta perkaukset ja myllypadot eivät tuhonneet koko tuotantoa
Verkkopyynti on myöhemmin vähentynyt ja ehjäeväinen taimen rauhoitettu, mutta luonnossa syntyneiden yksilöiden osuus Konnevedellä ja Päijänteellä on jäänyt 5?–?10 %:iin. Kutupesien keskipituus hiipikin ylöspäin Kymijoen päävesistöalueella vuoteen 2012 asti, kun paikallisten naaraiden kalastuskuolevuus pieneni ja keskikoko todennäköisesti hiljalleen suureni, ehkä saavuttaen lopulta maksiminsa. Suuria pesiä esiintyy runsaammin Järvi-Suomessa vain Heinäveden koskissa. Onhan kansalliseen kalastuskulttuuriimme kuulunut muun muassa luvallinen tai luvaton verkkopyynti järviluuPato aukkoineen vaeltavien villien taimenien lisääntymisvesillä Ruotsin Vätternin Hjoånjoen alueella. Virtavesistä pyydystetyistä ja yksilöllisesti merkityistä 5?762 taimenesta saapui RKTL:n merkintätoimistoon 933 merkkipalautusta tai -havaintoa merkintäkoskissa pysyneistä kaloista, 107 palautusta järviltä tai järven takaa toisesta virtavedestä ja yksi palautus järvivaelluksen jälkeen merkintävirtaveteen kutemaan palanneena sukukypsänä kalana. Molemmat käytännöt yleistyivät vähitellen, ja vuonna 2016 uusi kalastuslaki rauhoitti rasvaeväisen taimenen koko Etelä-Suomessa. Tämä ilmentää suurikokoisten naaraiden eli järvivaeltajanaaraiden vähyyttä kutukoskilla. leikkaus. Kutevan naaraan pituus ja kutupesän pituus ovat yhteydessä toisiinsa. Suomen Kalastuslehti 4 • 29 ti vastaavan tuloksen. Jokitaimenten merkintätutkimus Kymijoen päävesistön järvialueen virtavesillä vuosina 1999?–?2013 tuot. Sivusaaliskuolevuus voi olla yhä liian suuri vaeltavalle elinkierrolle ja/tai kantojen perimä on muuttunut paikallisuutta suosivaksi. Pyydystyyppi tutkimuksessa oli verkko 63 %:ssa järvipalautuksista. Pesien keskipituus jäi kuitenkin selvästi pienemmäksi kuin mitä se on varmoilla vaellustaimenjoilla
30 • Suomen Kalastuslehti 4 suoissa, kapeikoissa ja jokisuissa sekä muu salapyynti. Koskiuomien kunnostus viimeisten 30 vuoden aikana on nostanut taimenen poikastuotantoa Suomessa vain vähän. Kesänvanhojen poikasten tiheys on pysynyt Kymijoen päävesistön taimenkoskissa ja -joissa tasolla 10 yksilöä aarilla ja tiheys lienee vastaava myös Vuoksen päävesistössä. Vaeltavat luontaiset taimenkannat ovat Vät50 100 150 200 250 M uu ra m en jo ki Sa aj ok i Ru ta jo ki Ar va ja n al ao sa K al kk is te nk os ki Rö tt le ån Li llå n H ök es ån K ni på n H or nå n G ag nå n Rö då n Sk äm ni ng sf or så n H jo ån G ra nv ik så n 0v ta im en en tih ey s (y ks ./1 00 m 2 ) 100 200 300 400 500 M uu ra m en jo ki Sa aj ok i Ru ta jo ki Ar va ja n al ao sa K al kk is te nk os ki H jo ån H jä llö ba ck en K ni på n Ku tu pe sä n ke sk ip itu us (c m ) 10 Taimenen kesänvanhojen poikasten tiheys tärkeimmissä kutujoissa Päijänteellä ja kutupuroissa Vätternillä vuosina 2001–2017. Kuhasta vertailutietoa löytyykin Ruotsista. Puroissa tiheys on pienempi. Uomakunnostus ei ole juuri palauttanut vaeltavia kutukantoja. Vätternin taimenkantoja voi verrata Päijänteen vastaaviin. Huomattavia villejä järvivaeltavia taimenkantoja elää Ruotsissa ainakin Vätternissä, Vänernissä, Storsjönissä, Storvindelnissä ja Torneträskissä. Paras tieto vesistön ja taimenkantojen tilasta löytyy Vätterniltä. Taimenkannat Ruotsissa ja Suomessa Voimakkaasti kalastettujen kalalajien kantojen tilaa olisi perin hyödyllistä vertailla kansainvälisesti. Kaikki Vätterniin laskevat joet on padottu kokonaan tai osin, ja luusuakoski Motala Ström on padottu. Myös taimenkannoista on helpointa saada vertailuaineistoa länsinaapuristamme. Troolauksellakin voi olla vaikutusta. Taimenen kutupesien pituuden keskiarvo ja keskihajonta tärkeimmissä kutujoissa Päijänteellä ja kutupuroissa Vätternillä vuosina 2005–2021.. Uomia on kunnostettu ja patoihin on rakennettu kymmeniä ohitusuomia, mutta uomat ovat kaukana luonnontilasta. Purouomia on muokattu satojen vuosien ajan, ja niissä oli 250 ihmisen tekemää vaellusestettä vuonna 2005
Suomen Kalastuslehti 4 • 31 ternillä kuitenkin runsaat. Rapport nr 104, 1–88. Taimenen vaeltavien kutukalojen lukumäärä tuhatta järvineliökilometriä kohti Päijänteellä ja Vätternillä.. Seisovien pyydysten käyttö vapaa-ajankalastuksessa on rajoitetumpaa ja vähäisempää kuin Suomessa. Ruokonen T., Syrjänen J., Sivonen K., Havumäki M., Helisevä R., Keskinen T. Vaelluspoikastuotannon arvio on yhteensä noin 30?000 yksilöä. Verkonmerkkejä ei näy järvillä Ruotsissa. Kesänvanhojen poikasten tiheys on ollut jo 30 vuoden ajan keskimäärin 70?–?80 yksilöä aarilla kymmenessä tärkeimmissä puroissa (Svenskt elfiskeregister). Taimenen poikastiheys ja kutukanta Kymijoen vesistön järvialueen virtavesissä. 2009. 5 000 10 000 15 000 20 000 Päijänne Vättern Va el lu sp oi ka si a /1 00 km 2 500 1000 1500 2000 Päijänne Vättern Va el ta va ku tu ka nt a/ 10 00 km 2 20 40 60 80 100 Päijänne Vättern % Istukas Villi 2 4 6 8 10 19 96 20 11 20 15 20 19 Vä tt er n 20 10 Ve rk ko -v rk / ha / vu os i Päijänne Taimenen vaelluspoikasten lukumäärä tuhatta järvineliökilometriä kohti Päijänteellä ja Vätternillä. Lapin rajaseutuja lukuun ottamatta Suomesta lienee vaikea nimetä järveä, jossa esiintyisi luontainen elinvoimainen istutusvapaa taimenkanta. Aiheesta lisää: Lindell M. Eron Ruotsiin saa aikaan kalastuskuolevuus, eivät padot tai perkaukset. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 14/2022, 1–26. Åtgärdsplan för fisk & fiske i Vätterns tillflöden. Kalastus on pääosin vapapyyntiä. ja Heinimaa P. Vaeltava kutukanta on joitakin tuhansia yksilöitä. Taimenistutukset puroihin lopetettiin pääosin 1980-luvulla. Taimen lisääntyy luontaisesti 60 Vätterniin laskevassa purossa. Vätternvårdsförbundet. Lajia saa kalastaa järvestä, mutta ei puroista. 2022. Taimenen istukkaiden ja villien yksilöiden osuus Päijänteen ja Vätternin järvisaaliissa viime vuosina. Vesivoimaloita on Ruotsissa noin 2100 kappaletta, Suomessa alle tuhat. Päijänteen ja Vätternin vuosittainen verkkopyyntiponnistus eri vuosina
Nykyään möljiltä myös kalastellaan.. Möljiä pitkin vedettiin tervaveneitä ylävirtaan. 32 • Suomen Kalastuslehti 4 Vuonteenkosken möljä (muinaisjäännösrekisterin kohde nro 1000027780) eli tervaveneiden vetotie
Toimintaohjelman yli sadasta suosituksesta 16 on nostettu esiin erityisinä painopisteinä. Nämä ovat tilannekuvaus Suomen virtavesien kulttuuriperinnöstä (Suositus nro 25) sekä ohje parhaista käytännöistä kulttuuriperinnön huomioimiseksi virtavesien, kosteikkojen ja ranta-alueiden hankkeissa (Suositus nro 54). Kalatiet ja kulttuuriperintö Ihminen on hyödyntänyt virtavesiä vuosisatojen ajan. Tilannekuvaus voisi olla samantapainen kuin Museoviraston vuonna 2019 Suomen merialuesuunnittelun käyttöön tekemä ”Suomen merellisen kulttuuriperinnön tilannekuvaus”. TEKSTI SALLAMARIA TIKKANEN JA MAIJA MATIKKA, MUSEOVIRASTO KUVAT SALLAMARIA TIKKANEN JA MAIJA MATIKKA. Suomen Kalastuslehti 4 • 33 M useoviraston joulukuussa 2021 valmistunut ”Virtaa veden perinnöstä – Vesien kulttuuriperinnön toimintaohjelma 2021?–?2025” kertoo Museoviraston lähivuosien tavoitteista vesien moninaisen kulttuuriperinnön tunnistamisessa, määrittämisessä ja suojelussa sekä kestävässä käytössä. VirtaVirtaa veden perinnöstä Museoviraston uusi toimintaohjelma sisältää myös kalataloudellisiin kunnostuksiin liittyviä teemoja. Tätä tietoa tarvitaan muun muassa maankäyttöön, merialuesuunnitteluun, virtavesien kunnostuksiin, museonäyttelyihin sekä kestävään kulttuuriperintömatkailuun ja virkistykseen. Lisäksi oppaassa tullaan esittelemään onnistuneita esimerkkejä kulttuurija luonnonarvojen yhteensovittamisesta eri puolilla Suomea erilaisilla kunnostuskohteilla. Parhaat käytännöt -opas tulee kuvaamaan hyviä toimintatapoja, prosesseja ja kenttämenetelmiä sekä kunnostuksissa että kulttuuriperinnön selvityksissä. Sekä tilannekuvan että ohjeen tekemisessä tarvitaan kalatalouden asiantuntijoiden, kunnostajien ja museoviranomaisten yhteistyötä: yhdessä suunnittelua, ideointia, ajatusten vaihtoa, tietojen keräämistä sekä myös yhteistyötä todellisilla virtavesikohteilla. Ohjelman toteuttamisessa tarvitaan kalatalouden asiantuntijoiden, kunnostajien ja museoviranomaisten yhteistyötä. Toimintaohjelmassa on esitetty suosituksia, joilla pyritään erityisesti parantamaan ”sinisen” kulttuuriperintötiedon tuottamista ja saatavuutta. Toimintaohjelma ja kalatalousteema Kaksi toimintaohjelman painopisteistä koskee erityisesti virtavesiä ja kalataloudellisia kunnostuksia. Lisäksi kunnostajien ja muiden virtavesiasiantuntijoiden haastattelut sekä yhteiset alueelliset tilaisuudet (esimerkiksi työpajat) toisivat arvokasta lisätietoa, täydentäisivät näkökulmia ja edistäisivät osallistamista. Koskipaikoille on rakennettu myllyjä, sahoja ja muuta varhaista teollisuutta, minkä seurauksena uomissa ja uomien rannoilla on rakennusten perustuksia, patoja, kivettyjä uomia ja muita historiallisia rakenteita. Mukana on myös kalataloudellisiin kunnostuksiin liittyviä teemoja. Tilannekuvauksessa tehdään kooste olemassa olevasta virtavesien kulttuuriperintöja luontotiedosta, tietopuutteista, toimijoista ja virtavesien ominaispiirteistä perustuen muun muassa Museoviraston ja ympäristöhallinnon rekistereihin ja muihin avoimiin tietovarantoihin. Näiden aiheina ovat muun muassa muinaisjäännösrekisterin tietojen täydentäminen, vedenalaisarkeologiset tutkimukset, YK:n valtamerten vuosikymmeneen 2021?–?2030 osallistuminen, meriarkeologian historiasta kertovan teoksen kirjoittaminen, Suomen merimuseon päänäyttelyn uudistaminen ja ekologisten vettyneen materiaalin konservointimenetelmien kehittäminen
Tätä yhteistyötä ja ajatusten vaihtoa tarvitaan erityisesti ajankohtaisissa ja moniulotteisissa kalataloudellisissa virtavesien kunnostushankkeissa. Salossa sijaitseva myllyn raunio on muinaisjäännösrekisterissä numerolla 1000001613. Museovirasto pitää kalojen vaellusten edistämistä tarpeellisena ja kannatettavana. Kun tunnetaan alueen kulttuuriperintö ja suunnitellut kunnostustoimet, voidaan kulttuuriympäristön ja luonnon arvoja sovittaa tarvittaessa yhteen. kyppi.fi). Yhteiset luontoja kulttuuriperintöarvot Museoviraston näkökulmasta luontoja kulttuuriperintöarvot kytkeytyvät toisiinsa. vesien kulttuuriperinnöstä on tunnettuja historiallisia ruukkiympäristöjä lukuun ottamatta niukasti tietoa. Esimerkiksi 1990-luvulla ympäristöhallinnon piirissä kerätty tieto vanhoista vesirakenteista ole päätynyt paikkatietona kulttuuriympäristörekistereihin (www. 34 • Suomen Kalastuslehti 4 viranomaisja asiantuntijatoimijoita että muita vesien kulttuurija luontoperinnöstä kiinnostuneita tahoja kuten esimerkiksi Kalatalouden Keskusliittoa jäsenjärjestöineen. Lähde mukaan ohjelman toteuttamiseen Museovirasto toivoo toimintaohjelman toteuttamiseen mukaan sekä kulttuuriperinnön ja ympäristöalan Harmaakivinen myllyn raunio Kiskonjoessa Latokartanonkoskessa 2017. Parhaiten onnistutaan, kun jo suunnittelun alkuvaiheessa otetaan yhteyttä museoviranomaiseen (alueelliseen vastuumuseoon tai Museovirastoon), joka arvioi onko hankealueen kulttuuriperinnöstä olemassa riittävä ja ajantasainen tieto. Jos tieto todetaan puutteelliseksi, tietoa hankitaan teettämällä kulttuuriperinnön selvitys. Mylly oli rakennettu vuonna 1805. Tilannekuvan ja oppaan suunnittelu alkaa Museovirastossa vuoden 2022 aikana ja suunnitteluun ja toteutukseen tullaan kutsumaan mukaan eri tahoja vaiheittain. Vain yhdessä tekemällä voimme tavoittaa moninaiset vesien kulttuuriperinnöt ja keskustella muun muassa niiden erilaisista käyttäjäryhmistä, tavoitteista, määrittämisestä ja niihin liittyvistä yhdenvertaisuuskysymyksistä. Hankkeita valmisteltaessa on syytä kiinnittää huomiota myös kulttuuriperintöön. Aktiivinen yhteistyö luonnon ja kulttuuriperinnön asiantuntijoiden välillä hankevalmistelun varhaisessa vaiheessa mahdollistaa ratkaisujen löytämisen molempien osa-alueiden arvojen huomioimiseen. Sen käyttö loppui 1960-luvulla.
9. Mahdollisesti laji on levittäytymässä jokia ja puroja pitkin sisävesiin. Hopearuutanan leviämistä Suomessa tulee ehkäistä estämällä ja rajoittamalla kalan pääsy sisävesiin. Hopearuutanaa ei saa siirtää eikä sitä saa käyttää syöttikalana. 3. Hopearuutana on sukukypsä 2 – 3-vuotiaana, jolloin kalalla on painoa vain 12 – 20 grammaa. Hopearuutanaa pidetään kultakalan alalajina tai sen kantamuotona. Hopearuutanakantoja on kahdenlaisia. Ilmiötä kutsutaan gynogeneesiksi. Lisäksi hopearuutanalla on hopeanhohtoiset kyljet, valkoinen silmän värikehä ja vatsaontelon pinta on musta tai harmaa (ruutanalla vaalea). 7. Toisen kannan kutu on normaali koiraan ja naaraan välinen ja jälkeläisten kromosomisto on diploidinen eli kaksinkertainen. 5. Suomen Kalastuslehti 4 • 35 1. 4. Se muuttaa maksaan kertynyttä glykogeenia energiaksi ja alkoholiksi, joiden avulla se selviää talvella jopa muutaman kuukauden ilman happea. Hopearuutanan hapentarve on erittäin pieni ja se kykenee tulemaan toimeen joitakin aikoja miltei hapettomissa olosuhteissa. Hopearuutanan erottaminen ruutanasta onnistuu laskemalla kylkiviivasuomujen, peräeväruotojen ja siivilähampaiden lukumäärä. Vieraiden koiraiden maiti ei hedelmöitä mätimunia, vaan ainoastaan käynnistää alkionkehityksen. 8. 10 faktaa hopearuutanasta TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA H EI D I M O IS IO , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Jälkeläiset ovat kaikki triploideja naaraita ja perinnöllisesti samanlaisia kuin emonsa. Hopearuutanan tiedetään monilla alueilla risteytyneen ruutanan ja karpin kanssa. 6. Suomen kalat. 2. Lähteet: https://vieraslajit.fi/lajit/MX.52996 Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. 10. Luonnonvesiin istutettu kultakala kehittyy muutamassa sukupolvessa hopeanväriseksi. Toinen kanta koostuu vain naaraista eivätkä ne tarvitse lisääntyäkseen lainkaan koiraita, vaan naaras kutee muiden särkikalojen, useimmiten ruutanan kanssa. Hopearuutanaa on Suomenlahden merenlahdissa, mutta myös eräissä rannikon läheisissä lammissa. Hopearuutana (Carassius gibelio) on vieraslaji, jonka esiintyminen Suomessa varmistettiin ensimmäisen kerran vuonna 2005
Suuremmista tilauksista veloitetaan postituksesta aiheutuneet kulut. Kaikista esitteistä on saatavilla myös sähköinen versio! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 36 • Suomen Kalastuslehti 4 Tilaa nyt! ahven.net Esitteet ovat pieninä määrinä tilattuina ilmaisia. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa ja jaa tietoa
ELY-KESKUSTEN kalatalousviranomaisilta voi kysyä neuvoja oikean kalaja rapulajin ja kannan valinnasta ja sopivista istutustiheyksistä sekä siitä, onko istutus kannattava. Kalastusrikos voi realisoitua, jos istutus on omiaan aiheuttamaan vaaraa tai vahinkoa kalakannalle tai kalavedelle ja rikos tehdään tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta. Kalastusrikoksesta voi ankarimmillaan seurata kaksi vuotta vankeutta. Lievempänä tekomuotona kalastusrikkomuksesta seuraa päiväsakkoa. KALOJEN JA RAPUJEN istuttamisesta säädetään kalastuslain 8 luvussa. Kaloja viljelevät muun muassa Luonnonvarakeskus, yksityiset kasvattajat ja kalatalouskeskukset. Ruokaviraston ohje kalojen ja rapujen siirtäjille ja istuttajille neuvoo puolestaan kalojen ja rapujen tautien vastustamista koskevasta lainsäädännöstä. Laittoman istuttamisen vakavampi tekomuoto on puolestaan rikoslain 48a luvun 2 §:n 1 momentin 4 kohdan vastainen teko. Laiton istuttaminen on kalastuslain 118 §:n 1 momentin 8 kohdan vastainen teko. Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla. Sovelluksesta voi hakea raportteja aiemmin tehdyistä istutuksista. MIKÄLI KALOJA TAI RAPUJA istutetaan vesistöön luvatta tai istutusrekisteriin ilmoittaminen laiminlyödään, voi kyseeseen tulla kalastusrikkomus tai -rikos. Lisäksi kalastusrikoksen yritys on rangaistava teko. Elias Rauhala Kalatalouden Keskusliitto Kalojen ja rapujen istuttamisesta. Paikalliset kalatalouskeskukset osaavat neuvoa mistä istutettavia kaloja kannattaa tiedustella. Kesällä toivottavasti nautitaan oman vesialueen antimista ja maisemista. Kesällä saattaa lisäksi olla aikaa vesien hoidolle ja kenties rapujen ja kalojen istuttamiselle vesialueella. Istutustoimintaa on kalastuslaissa raamitettu siten, että lähtökohtaisesti vain käyttöja hoitosuunnitelmaan sisältyvät istutukset ovat sallittuja. LISÄKSI ON MUISTETTAVA , että istutuksesta on ilmoitettava kolmen (3) kuukauden kuluessa istutusrekisteriin. ELY-keskuksen poikkeusluvalla voidaan toteuttaa muita istutuksia, mutta luonnon monimuotoisuutta heikentävät istutukset ovat aina kiellettyjä. Istutustoiminta voi olla todella antoisaa ja kannattavaa toimintaa paitsi kotitarveja virkistyskalastuksen, myös uhanalaisten tai taantuneiden kalakantojen elinvoimaisuuden ylläpitämisen näkökulmasta. Istutustoimintaa ohjaa myös kansallinen vieraslajistrategia vuodelta 2012. ELY-keskus voi myöntää luvan käyttöja hoitosuunnitelmaan sisältymättömälle istutukselle, jos istutus ei vaikeuta kalatalousalueen käyttöja hoitosuunnitelman tavoitteiden toteuttamista eikä vaaranna kohdevesistön kalatai rapukannan elinvoimaisena säilymistä taikka luonnon monimuotoisuutta. Istutusrekisteriin ilmoittaminen on mahdollista tehdä sähköisesti internetissä Sähi-sovelluksen kautta. Useimmat osakaskunnat ovat kevätkokouksensa pitäneet. Istutusrekisteriin talletetaan jokaisesta kalanistutuksesta istuttajan nimi, istutettu laji ja kanta, istutettavan erän alkuperä, istukkaiden koko, ikä ja kappalemäärä sekä istutuspaikka ja -aika. Suomen Kalastuslehti 4 • 37 LAKIASIAA KESÄ KURKKII nurkan takana
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kesän peli-iltoihin Hinta 6,00 €. Kaikissa 55 erilaista kuvaa. 38 • Suomen Kalastuslehti 4 Tilaa nyt! ahven.net Suositut pelikortit kaloista, linnuista, koirista, kasveista ja ötököistä
(09) 6844 5915 ILMESTYMINEN Nro Aineisto Ilmestyy 1 7.1. 11.11. 16.12. 3 1.4. 4 13.5. AR CH IP EL AG O PA RE S RF / TH ER ES E AN D ER SS O N Painotuote 4041 0955 YM PÄ RISTÖMERK KI MILJ ÖMÄRK T. 29.4. 18.3. 6 9.9. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2022 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 5/2022 ilmestyy pe 2.9. 5 5.8. Ahvenanmaalla hylkeiden metsästyksen pariin koulutetaan aktiivisesti uusia metsästäjiä. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. 7.10. 10.6. Suomen Kalastuslehti 4 • 39 129. 7 14.10. 2.9. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 8 18.11. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Heidi Moisio p. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. 4.2. krs 00700 Helsinki p. 2 18.2
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Koristeeksi seinälle Tilaa nyt! Kalatalouden Keskusliiton uudistuneet A4-postikortit. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Lajien nimet suomeksi ja ruotsiksi sekä tieteellinen nimi, kaloilla vain suomeksi ja ruotsiksi. Hinta 2,00 €