Suomen Kalastuslehti 3 • 1 4/2023 Onko Palokista pelastajaksi. 10
2 • Suomen Kalastuslehti 3 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta 13,00 € Tilaa nyt! ahven.net Virkistä muistiasi!. Korteissa lajinimet suomeksi ja ruotsiksi. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Molemmissa muistipeleissä on 48 eri lajia (96 korttia) Gösta Sundmanin ja von Wrightin veljesten kauniina piirroksina
TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 16 VE IK KO H EI SK AN EN SH U TT ER ST O CK. Kuva Niko Jokinen, Yhteisöagentti Oy. Suomen Kalastuslehti 3 • 3 Sisältö 10 Pelastaako Palokki Saimaan lohikalat. 20 Saimaannorpan ja kalastuksen tilanne 24 Suomeen 93 000 ankeriaanpoikasta 28 Vauhtia yksityisteiden vaellusesteiden korjaamiseen 32 Kokeessa vaelluseste täpläravulle 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 faktaa 37 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 24 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Heinäveden Palokin kosket kahlittiin rakentamalla Nälönvirran pato. 16 Kuinka käy järvilohen
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kesän peleihin! Hinta 6,40 € Uutta!. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Kaikissa 55 erilaista kuvaa. Tilaa nyt! ahven.net Suositut pelikortit uudistettuina ja päivitettyinä
Rannikkoja sisävesilajien kaupallisen kalastuksen tulevaisuus on puolestaan vesialueen omistajien takana, eli kalastuslupia tarvitaan riittävästi. Kaupallisen kalastuksen lajeista silakkaa meillä riittäisi, mutta sen osalta kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen ei ole helpoimpia tehtäviä. Lisäksi on huomattava, että ankeriaan vapaa-ajan kalastus merialueella on vuonna 2023 kokonaan kielletty EU-asetuksella. Suomessa ankeriasta saa viimevuotisen säädöksen perusteella pyytää enää heinäkuussa, ellei pyyntiin ole vaellusesteiden takaisille alueille haettu ja myönnetty poikkeuslupaa. KALASTUSLAIN 13 § tarjoaa ELY-keskukselle mahdollisuuden ohittaa vesialueen omistajat ja myöntää kaupalliselle kalastukselle lupa useiden ennakkoehtojen täytyttyä. Suomalaisen kalan osuutta ruokapöydissä olisi nopeinta kasvattaa lisäämällä kotimaista kalankasvatusta. Ensimmäiset hakemukset 13 § soveltamiseen ovat tullut ELY-keskuksiin, mutta päätöksiä asiassa ei ole vielä tehty. LUONNONKALAN SAAMISESTA ruokapöytiin vastaavat nykyisin suurelta osin kotitarvepyytäjät. Toiveissa tietenkin on, että kyseistä kalastuslain pykälää ei tarvittaisi, vaan luvitus sujuisi eri osapuolia tyydyttävällä tavalla vapaaehtoisen neuvottelun kautta. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Suomen Kalastuslehti 3 • 5 Kotimaista kalaa ruokapöytiin PÄÄKIRJOITUS Toiveissa tietenkin on, että luvitus sujuisi eri osapuolia tyydyttävällä tavalla vapaaehtoisen neuvottelun kautta.” NELJÄS VIIKKO hallitusohjelmaneuvotteluissa oli alussa tätä kirjoitettaessa. Toki merialueella täytyisi myös selviytyä hylkeiden ja merimetsojen kanssa samoilla apajilla. Tämä on täysin omissa käsissämme suurempien tuotantolupien kautta. Kalataloutta koskevista kirjauksista ei ole vielä tarkempaa tietoa, mutta toiveissa on monenlaisia toimia kotimaisen kalatalouden edistämiseksi. Pääasiassa eteläisen Suomen vapaan vaelluksen vyöhykkeelle istutetuille ankeriaille on aikanaan reitti auki kohti Sargassomeren kutualueita. KESKUSLIITON TIEDOTTEITA seuranneet huomasivat, että toukokuussa kalavesiämme rikastuttamaan saapui vuosittainen erä (93?000 kappaletta) pieniä lasiankeriaita
Kielto tarkoittaa sitä, ettei järvessä saa kalastaa ilman vesialueen omistajan lupaa. Goldman-palkinto Tero Mustoselle Ammattikalastaja, dosentti Tero Mustonen sai Yhdysvaltalaisen Goldman-palkinnon 24.4. Kyttyrälohta voi tänä vuonna kalastaa muun sallitun kalastuksen yhteydessä, kun noudatetaan Tenojoen vesistön kalastusta koskevia säännöksiä ja hankitaan tarvittavat kalastusluvat. KYTTYRÄLOHEN KALASTUS TENOLLA Tenon kalastus on ensi kalastuskaudella poikkeuksellista. Atlantin lohen kanta on hyvin heikko, ja sen kalastus on kiellettyä. 6 • Suomen Kalastuslehti 3 LYHYET KALASTUSLUVAN HINTA NOLLA EUROA Metsähallituksen Eräluvat-palvelusta on voinut 15. 200?000 dollarin arvoinen palkinto myönnettiin Mustoselle yhdessä vaimonsa Kaisu Mustosen kanssa perustaman Lumimuutos-osuuskunnan työstä ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi. Sellainen on siis hankittava, vaikka se ei mitään maksaisikaan. Kesänkijärvessä on voimassa ELY-keskuksen asettama onki-, pilkkija viehekalastuskielto vuoteen 2025 saakka. PA N U O RE LL G O LD M AN -E N VI RO N M EN TA L PR IZ E Ammattikalastaja Tero Mustonen luotsaa OSK Lumimuutoksen Elpyvä maisema -ennallistamisohjelmaa (www.maisema.org), joka perustettiin 2018.. Palkinto luovutettiin Mustosen voittoa tavoittelemattomalle osuuskunnalle. toukokuuta alkaen hankkia vapalupia Ylläksen Kesänkijärven kalastuskohteelle ilmaiseksi. Sen sijaan kyttyrälohta odotetaan nousevan Tenoon. Kyseessä on maailman merkittävin, vihreäksi Nobeliksikin kutsuttu, ympäristöpalkinto. Vaihtoehtoisesti sen kalastamiseksi voi tehdä erityisen pyyntihankkeen, jonka suunnitelma on etukäteen ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle
Luonnonvarakeskus 12.5.2023 MUIKULLE NIMISUOJAHAKEMUS Ruokavirasto on hyväksynyt nimisuojahakemuksen, joka koskee Simojärven muikku -nimityksen rekisteröintiä. Vastaavasti muikun tuottajinta romahti 76 % ollen vain 0,55 €/kg. Poikkeuksena olivat ahven ja muikku, joista saatiin tavallista suurempi saalis.. Hakijana on Ranuan Kalajaloste Oy. Se oli 11 miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lopullisen päätöksen nimen rekisteröinnistä tekee Euroopan komissio. Kala myydään tuoreena tai pakastettuna. Saalis koostui pääosin avomereltä troolilla pyydetystä silakasta, jonka saalis pieneni jo kuudentena vuotena peräkkäin. Suomen Kalastuslehti 3 • 7 LYHYET 9,25 Kalan tuottajahinnat nousivat viime vuonna. Muikun erikoisuutena on sen pieni koko, jonka vuoksi talvella nuotattu kala voidaan syödä ilman perkaamista. TA PI O G U ST AF SS O N , KK L TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U KS LI IT TO KAUPALLINEN KALASTUS MERELLÄ VÄHENI EDELLEEN VUONNA 2022 Merialueen kaupallisen kalastuksen saalis oli 86 miljoonaa kiloa vuonna 2022, uutisoi Luonnonvarakeskus. Myös heidän saaliinsa jäi monien lajien osalta pienemmäksi kuin 2000-luvulla keskimäärin. Eniten nousi peratun lohen tuottajahinta, josta merialueen kaupallisille kalastajille maksettiin keskimäärin 9,25 €/kg, noin 44 % edellisvuotta enemmän. Muista kaloista kalastajille maksettiin seuraavia tuottajahintoja: elintarvikesilakka 0,36 €/kg (+6 %), perattu siika 5,8 €/kg (+13 %), ahven 2,54 €/ kg (+6 %), kuha 7,04 €/kg (+15 %), hauki 2,19 €/kg (+12 %), made 4,94 €/ kg (-3 %) ja lahna 0,47 €/kg (-31 %). Simojärven muikku -nimitystä käytetään Lapin eteläosan, Ranuan kunnan Simojärvestä pyydetystä muikusta. Rannikolla valtaosa kalastajista pyydysti rysillä ja verkoilla
TA RM O M U U RI , PO H JO IS -S AV O N EL YKE SK U S TA PI O G U ST AF SS O N , KK L. 8 • Suomen Kalastuslehti 3 LYHYET ELY HAKEE MUUTOSTA VELVOITTEISIIN Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Rannikon kalatalouspalvelut -yksikkö hakee muutosta Kymijoen länsihaarassa sijaitsevien Ahvenkosken ja Klåsarön voimalaitosten kalatalousvelvoitteisiin. Hakemuksissa esitetään, että voimalaitosten nykyiset kalatalousmaksuvelvoitteet muutetaan yhdistelmävelvoitteiksi, jotka koostuvat kalatievelvoitteesta, tarkkailuvelvoitteesta ja kalatalousmaksusta. Kymijoen ja muiden rakennettujen jokien kalakantojen hoito on viime vuosikymmeninä perustunut pitkälti istutustoimintaan, johon myös Ahvenkosken ja Klåsarön kalatalousmaksuja on käytetty. Velvoitteiden muuttaminen on vesilain perusteella mahdollista, sillä Kymijoen kalataloudelliset olosuhteet ovat muuttuneet olennaisesti ja muutos palvelee yleistä etua. Kaikkien 18 – 64-vuotiaiden kalastajien maksamalla kalastonhoitomaksulla tuetaan kestävää kehitystä kalastusvesillä. Järvi-Suomessa jaettiin 1,44 miljoonaa Pohjois-Savon ELY-keskus jakoi kevään aikana Järvi-Suomen alueella noin 1,44 miljoonaa euroa avustuksina kalataloutta edistäviin hankkeisiin ja kalatalousaluetoimintaan. Luonnossa syntyneillä ja kasvaneilla poikasilla on istukkaita parempi elinkyky ja luonnonvalinnan kautta valikoituneita paikallisia sopeumia. Alueen 55 kalatalousalueelle myönnettiin yleisavustuksia kalatalousaluetoimintaan. Istutuskantojen laitostumisen ja genetiikan kaventumisen myötä istutukset eivät enää tuota riittävästi emokaloja turvaamaan kalastusta ja kalankantoja. Lisäksi maksettiin korvauksia vesialueiden omistajille kalavesien käytöstä. Kuuden maakunnan alueella tukea jaettiin 171 hankkeelle, joissa 56 edistetään lasten ja nuorten kalastusharrastusta ja 43 kalastuksenvalvontaa. Lisäksi istutusperäisellä kalakantojen hoidolla menetetään luonnonpopulaatioissa vallitsevaa geneettistä vaihtelua ja sopeutumiskykyä muuttuviin olosuhteisiin
Jaoston jäsenet olivat kiinnostuneita erityisesti osakaskuntien toiminnasta, vesialueenomistuksen pirstoutuneisuudesta sekä osakaskuntien yhdistämisen vaativasta rahoituksesta. Tämän yli meneville hankkeille tulee hakea vesilupaa aluehallintovirastosta.. ALKAEN Ruoppauksista ja niitoista ilmoittaminen tehdään aluehallinnon sähköisessä asiointipalvelussa 15.5.2023 alkaen. Metsähallitus keskeytti lupien myöntämisen keväällä 2022, kun oikeuskansleri alkoi tutkia, ovatko ne enää nykylain mukaisia. Ilmoitus tehdään alle 500 kuution ruoppauksista. TA PI O G U ST AF SS O N , KK L RUOPPAUKSESTA ILMOITTAMINEN UUDISTUI 15.5. Lomakkeen uudistamisella on pyritty helpottamaan ilmoitusmenettelyä ja kaikki tarvittavat tiedot on mahdollista ilmoittaa kerralla. Kalatalouden Keskusliiton puheenjohtaja Anders Norrback (rkp.) oli yksi maaja metsätalous -jaoston jäsenistä. Jaostolle pitämässään alustuksessa hän kertoi liiton edustakuntavaaleissa esille nostamista tavoitteista, jotka olivat kotimaisen kalan edistämisohjelman jatkaminen, osakaskuntien toimintaedellytysten parantaminen ja 65 vuotta täyttäneiden lisääminen kalastonhoitomaksun piiriin. Keskusliiton ehdotus 65 vuotta täyttäneiden lisäämisestä kalastonhoitomaksuvelvollisten piiriin herätti keskustelua, mutta vertaus metsästyksessä lunastettavaan riistanhoitomaksuun herätti ymmärrystä. Suomen Kalastuslehti 3 • 9 LYHYET METSÄHALLITUS EI JATKOSSA ENÄÄ MYÖNNÄ MAKSUTTOMIA SIDOSRYHMÄLUPIA Metsähallitus ei jatkossa enää myönnä maksuttomia sidosryhmälupia omatoimiseen metsästykseen tai kalastukseen valtion alueilla. Uudella lomakkeella voit ilmoittaa täysin sähköisesti ruoppauksista tai niitoista ja lisätä kaikki tarvittavat liitteet. Samalla voit tarkastella muun muassa kartta-alustalla suojelualueita ja pohjavesialueita. Oikeuskanslerin ratkaisun mukaan maksuttomia sidosryhmälupia ei voida myöntää omatoimiseen eränkäyntiin. KESKUSLIITTO OLI KUULTAVANA Kalatalouden Keskusliiton tiedottaja Tapio Gustafsson vieraili hallitusneuvottelujen Kasvun kaava-reformin maaja metsätalous -jaoston kuultavana 11.5. Oikeuskansleri edellytti lisäksi, että Metsähallitus ja maaja metsätalousministeriö selvittävät Verohallinnon kanssa maksuttomien lupien verotuksellisen aseman. Järjestelmä vaatii vahvan tunnistautumisen Ruoppausja niittoilmoitus on tehtävä aina kun kohteessa työskennellään konevoimin, oli sitten kyse niitosta tai ruoppauksesta. Sen sijaan valtion viranomaisen järjestämä metsästys on osallistujille lain perusteella maksutonta. Kyseessä oli tiettävästi ensimmäinen kerta, kun liitto sai kutsun tulla kuultavaksi hallitusneuvotteluihin. Myös ruoppausalan ja läjityspaikan voit merkitä suoraan kartalle
TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT NIKO JOKINEN, YHTEISÖAGENTTI OY JA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. 10 • Suomen Kalastuslehti 3 Pelastaako Palokki Saimaan lohikalat. Mistä paljon keskustelua herättäneessä Palokissa oikein on kyse. Saimaan alueen kalatalouskeskukset julkaisivat helmikuussa yhteisen vetoomuksen Saimaan lohikalojen luontaisen elinkierron turvaamiseksi ennallistamalla Palokin kosket Heinävedellä
Suomen Kalastuslehti 3 • 11 Heinäveden Palokin kosket kahlittiin 1960-luvun alussa rakentamalla Nälönvirran pato.
Saimaannorpan suojeluun on panostettu paljon ja siinä on myös onnistuttu, kanta on lähtenyt nousuun. 12 • Suomen Kalastuslehti 3 V uoksen vesistön lohikalojen tilanne on kriittinen. 1900-luvun voimalaitosrakentamisen seurauksena Saimaan järvilohi on kokonaan istutusten varassa ja myös järvitaimenen luontaiset kutupaikat ovat vähissä. Siksi nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä merkittävä ratkaisu Saimaan lohikalakantojen hyväksi palauttamalla Juojärven ja Varisveden välinen vapaa vaellusyhteys. Ajatus ei ole tuulesta temmattu. Kyse ei ole vain Palokin koskien ennallistamisesta. Koskialueen vesimäärä (21 m 3 /s) ja poikastuotantoala on niin suuri, että Palokista muodostuu Luonnonvarakeskuksen eläkkeelle jääneen järvilohitutkija Jorma Piiroisen mukaan erinomainen järvitaimenen poikastuotantoalue, joka mahdollistaa myös järvilohen luontaisen elinkierron. Vetoomukset tekijät antavat hyvän esimerkin, vieläpä samoilta vesiltä. Erityisesti järvilohta mutta myös taimenta uhkaa sukupuutto, ellei kalojen luontaista elinkiertoa onnistuta palauttamaan. Tuoreet kokemukset vesimäärältään ja poikasalaltaan Palokkia pienemmältä Hiitolanjoelta ovat rohkaisevia. Vetoomuksen allekirjoittaneiden kalatalouskeskusten mielestä turbiinin uusimisen sijasta tulee aloittaa neuvottelut valtion, Pohjois-Karjalan Sähkön ja alueen toimijoiden kesken koskialueen ennallistamisesta ja vaellusesteen purkamisesta niin, että periaateratkaisu voidaan tehdä uuden hallituksen aikana. Laatokan järvilohet ja taimenet nousevat, kutevat ja myös niiden poikaset selviytyvät vapaassa joessa odotettuakin paremmin. Molempien istutuksia uhkaa viljelylaitoksiin levinnyt vesihome, jonka takia poikasten saatavuus on heikentynyt. Valtion on otettava vetovastuu hankkeen valmistelusta, rahoituksesta ja toteutuksen varmistamisesta hyvässä yhteistyössä voimayhtiön, alueen kuntien ja Nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä merkittävä ratkaisu Saimaan lohikalakantojen hyväksi.. Oikea henkilö kertomaan lisää vetoomuksen allekirjoittaneiden kannasta on Etelä-Savon Kalatalouskeskuksen puheenjohtaja maakuntaneuvos Matti Viialainen. Energiaa Outokummun kaivokselle Heinäveden Palokin kosket kahlittiin Outokummun kaivoksen voimantuotannon tarpeisiin 1960-luvun alussa rakentamalla Nälönvirran pato ja Palokin pienvesivoimalaitos. Sekä kalastuslaki että EU:n lainsäädäntö edellyttävät luonnonmukaisten kutuolosuhteiden palauttamista vaellusesteitä purkamalla. Järvilohi on saimaannorppaakin vähälukuisampi ja uhanalaisempi laji. Ennallistamalla yhdeksän komeaa koskea, joissa on putouskorkeutta yhteensä miltei 20 metriä, saadaan lähes 30 hehtaaria poikastuotantoaluetta. Hän on perehtynyt Palokin alueen historiaan ja laati vuonna 2022 selvityksen siitä mitä vaihtoehtoja Palokin tulevaisuudeksi on tarjolla ja mitä ne maksavat. Kaivos suljettiin 1980-luvulla ja lähivuosina voimalaitoksen alkuperäinen Kaplan-turbiini on tulossa käyttöikänsä päähän. Saimaan alueen kalatalouskeskusten (Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry ja Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry) sekä Vaikkojoki-Juojärven kalatalousalueen mielestä toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi. Vaatimukselle on vankka lainsäädäntöön perustuva pohja. Nyt on Saimaan järvilohen ja järvitaimenen vuoro. Tehtävä saattaa ensi alkuun tuntua mahdottomalta, mutta kyse on tahdosta. Kun nousueste Juojärven ja Varisveden välillä poistuu, avautuu vapaa nousuyhteys aina eteläiseltä Saimaalta Vaikkojoelle ja sen latvoille Pohjois-Savoon asti
Suomen Kalastuslehti 3 • 13 Palokin koskireitin varrella olevan Hapatoslammen kohdalla voi vielä aistia vanhan kosken jäljet. Palokin kosket laskivat Sahanlahteen, joka on edelleen kivikkoinen.
14 • Suomen Kalastuslehti 3 maakuntien sekä yksityisen sektorin kanssa. Nykytila, jossa kaikki vesi menee voimalalle ja kaloille ei jää mitään, on kuitenkin Viialaisen mielestä kohtuuton. Kyse on tähänastisia hankkeita taloudellisesti huomattavasti suuremmasta hankkeesta, arviolta 25 miljoonaa euroa, toteaa Viialainen. Viialaisenkin esittämässä hybridivaihtoehdossa suuri osa virtaamasta kulkisi voimalaitoksen ohi ja osa alueen koskista olisi mahdollista kunnostaa myös kalankulun mahdollistuessa. Tämä ratkaisu on myös helpoiten viestittävissä ja samalla niin mukaansatempaava, että yksityisen rahoituksen kokoaminenkin on helpompaa. Näin alueen koskiin saadaan suuri virtaava vesimäärä (keskivirtaama 21 m 3 /s) ja luotua erinomainen taimenen poikastuotantoalue (26?–?30 hehtaaria), joka mahdollistaa järvilohenkin lisääntymisen. Pohjois-Karjalan Sähkö on Tästä Palokissa on kyse. Järvitaimenen ja järvilohen (kuvassa) toivotaan löytävän kudulle Palokin ennallistetuille koskialueille ja auttavan lajien kannat uuteen nousuun. Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto.. Tuore viranomaisselvitys valottaa tilannetta Palokin koskireitin ja vesivoimalaitoksen kalatalousratkaisuihin kytkeytyvistä kehittämismahdollisuuksista valmistui uunituore viranomaisten selvitystyö toukokuussa. Minimimallissa kalat saisivat vielä tätä vähemmän ja pato jäisi paikoilleen. Hybridimallissa vedestä annettaisiin kaloille 2/3 ja voimalalle 1/3. Kahdessa muussa vaihtoehdossa ongelmaksi muodostuu se miten vesi jaettaisiin edelleen jatkuvan voimatuotannon ja kalojen kesken. Kyse voisi olla tulevan hallituskauden kärkihankkeesta vaelluskalojen ja luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Nollavaihtoehdossa luvanhaltija toteuttaisi voimalaitoksen tarkistuksen ja päivityksen voimassa olevan vesitalousluvan puitteissa. Tilanne ei siis oikeastaan muuttuisi nykyisestä. Työssä tarkasteltiin neljää erilaista kalatalousratkaisua sekä niiden kustannuksia ja vaikutuksia muun muassa matkailuun, vesistön käyttöön ja kalatalouteen. Vesivoimatuotanto tehostuisi muutoksen myötä, mutta kalataloudellisten ja muiden hyötyjen kannalta tilanne säilyisi ennallaan. Vapaa Palokki on ykkösvaihtoehto Viialaisen esittämistä vaihtoehdoista taimenen ja järvilohen kannalta paras ratkaisu on tietysti vapaa Palokki. Viialaisen mielestä Palokin hanke vaatii uskottavan alullepanijan ja toteuttajan sekä riittävän rahoituksen
Laurinvirta on Viialaisen mukaan tehty voimalaitoksen ehdoilla, Tästä on seurannut, että välillä poikaset huuhtoutuvat alas liian kovassa virrassa ja välillä poikasiin kohdistuu niin voimakas muiden kalalajien ja lintujen saalistus etteivät poikaset selviä. Toisessa skenaariossa laajaan virkistyskäyttöön perustuva matkailu sisältäisi monipuolisia liikuntaan, luontoon ja virkistäytymiseen kohdistuvia aktiviteetteja, jolloin tulot voisivat olla jopa kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Palokin koskien kunnostaminen vaelluskalojen lisääntymisalueiksi olisi Saimaan uhanalaisten vaelluskalojen säilymisen kannalta merkittävä. Lisää aiheesta: Palokin koskireitin ja vesivoimalaitoksen kalataloudelliset kehittämismahdollisuudet nimisen selvitystyön toteuttivat Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa maaja metsätalousministeriön toimeksiannosta. Kaikkiaan kustannukset tulisivat olemaan vähintään 30?–?40 miljoonaa euroa. Kompromissimallin toimivuus epävarmaa Nälönvirta-mallissa johdettaisiin noin 2 m 3 /s ympäristövirtaama Nälönpadon kautta ohitusuomaan sekä rakennettaisiin teknisen ja luonnonmukaisen kalatien yhdistelmä Koskijärven ja voimalaitoksen alakanavan välille. Lisäksi saimaannorpan suojelemiseksi. Suomen Kalastuslehti 3 • 15 tehdyt kattavat kalastusrajoitukset tulevat auttamaan myös emokalojen selviytymistä syönnösvaelluksella. Käsillä on ainutlaatuinen mahdollisuus estää paljon puhuttu luontokato järvilohen ja -taimenen osalta, Viialainen päättää. Tehdyn osaselvityksen mukaan Palokin voimalaitoksen merkitys sähkömarkkinoilla on marginaalinen. Palokinkoskien entisöinnin lisäarvo matkailulle laskettiin kahden skenaarion mukaan. Viialainen arvelee, että yleinen etu tulee ajamaan voimayhtiön edun yli. Viialaisen mielestä yhdeksän kosken ennallistaminen on ehdottomasti paras ratkaisu. Viialaisen mielestä ohitusuoma ja tekninen kalatie eivät tule toimimaan. Lisäksi Heinävedenreitin koskissa lisääntyy vähäisessä määrin myös Saimaan järvilohi. kuitenkin arvioinut tämän vaihtoehdon kannattamattomaksi. Halvaksi tämä malli ei tulisi. Alueen vaelluspoikastuotannoksi arvioidaan noin 1?800?–?3?000 vaelluspoikasta vuodessa, mutta alueen loivien ja jyrkkien osuuksien johdosta se jäisi todellisuudessa hieman tuon alle. Voimalaitoksen lakkauttaminen paras ratkaisu Voimalaitoksen lakkauttamista koskevassa vaihtoehdossa patojen purkaminen mahdollistaisi Palokin koskireitin kunnostamisen vaelluskalojen elinympäristöksi. Selvitys löytyy ELY-keskuksen verkkosivuilta. Paine Palokin alueen ennallistamiseen on iso lohikalojen suuren ahdingon takia. Heinäveden reitin kosket muodostavat koko Vuoksen alueen tärkeimmän vapaana virtaavan vaelluskalakantojen luonnonympäristön. Pienvoimalavaihtoehdossa sähköntuotannon kannattavuus paranisi. Mallissa osa koskista olisi mahdollista kunnostaa. Kustannukset olisivat samaa luokkaa tai jopa suuremmat kuin voimalaitoksen lakkauttamisen sisältämässä vaihtoehdossa. Pienehkön virtaaman vuoksi lohi ei suosine aluetta lisääntymisalueena vaan kyse olisi taimenelle sopivasta lisääntymisalueesta. Mallin kustannuksiksi on arvioitu noin kolme miljoonaa euroa. Vaelluskalojen poikastuotannoksi arvioitiin noin 8?000?–?32?000 vaelluspoikasta vuodessa. Kalastusmatkailuun perustuvan tulon alueelle laskettiin olevan 330?000 euroa vuodessa edellyttäen, että koskikalastus voidaan järjestää. Käy jatkossa miten tahansa, selvityksen mukaan Palokki on sekä kansallisen kalatiestrategian kärkikohde että Vuoksen vesistöalueen järvitaimenkantojen toimenpideohjelman kärkikohde ja lisäksi Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukainen kohde. Palokin kosket turvaisivat pitkällä aikavälillä Heinävedenreitin arvokkaan luonnossa lisääntyvän vaellustaimenkannan. Tämä olisi jo merkittävä poikasmäärä. Kontiolahden Kuurnan voimalaitoksen Laurinvirrassa ratkaisu ei ole toiminut ja tuskin tulee toimimaan Palokissakaan. Aika näyttää mihin lopputulokseen tultiin Tätä kirjoittaessa hallitusneuvottelut käyvät kiivaina ja tulos ei ole vielä selvillä. Voimalaitoksen lakkauttamiseen liittyvien purkutöiden ja kalataloudellisten kunnostusten lisäksi kustannuksia muodostuu voimalaitoksen hankkimisesta. Tämä ympäristövirtaama voitaisiin johtaa rakennettavaan ohitusuomaan joko erillisillä juoksutusrakenteilla tai pienvoimalan ja sen yhteyteen rakennettavan luonnonmukaisen tai teknisen kalatien avulla. Nykytietämyksellä alueelle voidaan saada aikaan jopa parempi kohde kuin vanha oli. Juojärven pintaa säätelisi tällöin koskijakson yläosaan rakennettava pohjapato. Palokin voimalaitoksen ei katsottu teholtaan pienenä voimalaitoksena olevan korvaamaton. Vaihtoehto mahdollistaisi kalojen nousun reitillä, mutta alasvaelluksessa kalat eivät todennäköisesti löytäisi ohitusuomaa. Selvityksen mukaan vaihtoehto tulisi huomattavan kalliiksi kaikille. Alustavan koskien kunnostussuunnitelman mukaan Palokin koskireitille olisi mahdollista kunnostaa noin 26 hehtaaria koskialueita lohikalojen lisääntymisja poikastuotantoon soveltuvaa aluetta. Ohitusuoman alueelle muodostuisi kaksi erillistä koskialuetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala olisi noin 2,4 hehtaaria
Kuvassa sormilohi ja Matti H.. Nämä viimeiset täysin luonnonvaraisina syntyneet ja eläneet kalat olivat todennäköisesti perimältään monimuotoisempia ja saattoivat selviytyä luonnossa paremmin kuin nykyinen geneettisesti köyhtynyt ja todennäköisesti pitkälle laitostunut Saimaan järvilohi. 16 • Suomen Kalastuslehti 3 Vielä 1950ja 1960-luvuilla Pielisjoen Kuurnanja Jakokoskista saatiin saaliiksi jopa 10-kiloisia järvilohia
Vuosituhansien saatossa se sopeutui paikallisiin oloihin muuttuen esimerkiksi merilohta tukevarakenteisemmaksi. Risteyttämistä pidetään viimesijaisena elvytyskeinona äärimmäisen uhanalaisen kannan pelastamiseksi, sillä järvilohen geneettinen ainutlaatuisuus menetettäisiin tällöin lopullisesti. TEKSTI ASLAK ERONEN, HANNU HUUSKONEN, JUKKA KEKÄLÄINEN JA RAINE KORTET, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO; MATTI JANHUNEN JA PEKKA HYVÄRINEN, LUONNONVARAKESKUS KUVAT VEIKKO HEISKANEN. Järvilohen luonnollinen lisääntyminen on ollut jo vuosikymmeniä käytännössä olematonta. Tämä on voinut johtaa viljely-ympäristössä edullisten ominaisuuksien yleistymiseen sukupolvesta toiseen. Sukupuuton partaalle Vain muutama vuosi tieteellisen kuvauksen jälkeen tämä ainutlaatuinen lohi päätyi kuitenkin sukupuuton partaalle vesivoiman ja -väylien kehittämisen seurauksena. Nykytilanne 1970-luvun alussa aloitettiin järvilohen palautus Saimaaseen. Ainoa mahdollisuus perimän monipuolistamiseksi olisi risteyttää sitä geneettisesti muuntelevampien lohikantojen kanssa. Olemmekin risteyttäneet järvilohta tutkimustarkoituksissa kotijoissaan varsin hyvin menestyneiden Kymijoen (Nevajoen) ja Tornionjoen merilohien kanssa. Samalla luonnossa selviytymisen kannalta välttämättömät, kuten petojen välttelyyn liittyvät ominaisuudet ovat saattaneet karsiutua pois. Vaikka paikalliset kalastajat erottivat Saimaan taimenet ja järvilohet toisistaan puhuen muun muassa ”papulohista” ja ”siikalohista”, määritettiin nämä tieteelle vasta Ossi Seppovaaran väitöskirjassa vuonna 1962. Suomen Kalastuslehti 3 • 17 V iimeistään 5?700 vuotta sitten, Imatrankosken muodostumisen myötä, Vuoksen vesistön lohi jäi täysin eristyksiin mereen vaeltavista sukulaisistaan. Runsaasta kalastuksesta johtuen kudulle palaavia istukkaita saatiin emokaloiksi hyvin vähän, ja on arvioitu, että koko nykyinen kanta perustuu noin 10 yksilöön. Tutkimushankkeessa on selvitetty risteymien varhaista selviytyvyyttä, käyttäytymispiirteitä ja alttiutta Kuinka käy järvilohen. Risteyttäminen merilohen kanssa Järvilohen menetettyä geneettistä monimuotoisuutta ei saada enää takaisin. Vuoksen vesistön järvilohi olisikin kadonnut iäksi, ellei viimeisiä kudulle pyrkiviä yksilöitä olisi pyydystetty laitosviljelyyn 1963?–?1969. Luonnonvarakeskuksen ja yliopistojen yhteishankkeessa on kartoitettu mahdollisuuksia Vuoksen vesistön järvilohen perimän monipuolistamiseksi risteyttämällä sitä merilohen kanssa. Saimaan järvilohen perimä on siis kaventunut huomattavasti ja populaatio on sisäsiitoksen uhkaama
Tällaisissa kaloissa järvilohen perimän osuus olisi keskimäärin 87,5 %. On mahdollista, että järvilohen pitkä laitoshistoria on voinut johtaa siihen, että jotkut villimuodon käyttäytymispiirteet ovat saattaneet kadota populaatiosta ja kaloista on tullut keskimäärin rohkeampia ja vähemmän alttiita stressille. Risteytysohjelma vaatii kuitenkin lisätutkimuksia ennen kuin sitä voidaan harkita säilytysistukkaiden tuotannossa. Himmeät pisteet kuvaavat yksilöiden tunnissa kulkemia matkoja ja värikkäät käyrät yksilöiden päivässä liikkumia keskimatkoja risteymäryhmittäin jaoteltuna. 18 • Suomen Kalastuslehti 3 saalistukselle tai taudinaiheuttajille puhdaskantoihin verrattuna. Risteymät eroavat järvilohista Havaitsimme, että järvilohikoirailla hedelmöitettyjen merilohinaaraiden jälkeläiset selvisivät puhtaita järvilohia paremmin sekä mädin haudonnassa että luonnonravinnon turvin syömään opetelleina pienpoikasina. Seurasimme kalojen liikkeitä luonnonoloja jäljittelevissä altaissa kalojen vatsaonteloon asetettujen PIT-mikrosirujen ja niitä lukevien antennien avulla. Yksikesäisten lohien istutuksenjälkeinen liikeaktiivisuus. (2021) havaitsivat, että järvija merilohen risteymät olivat puhtaita järvilohia alttiimpia Diplostomum pseudospathaceum -silmäloisen aiheuttamalle kaihille. Tarkoituksenamme on ymmärtää risteyttämisen mahdollisia hyötyjä ja haittoja järvilohen elinkyvyn ja siten suojelun kannalta. Kokeessa oli mukana 2 805 kalanpoikasta 52 parituksesta 145 toistoyksikössä. Laatikot kuvaavat kuolleisuuksien hajontaa ja mediaania risteytysryhmittäin. Tässä kokeessa oli mukana 398 kalaa neljässä altaassa.. Järvija merilohen risteymien on havaittu olleen näiden ominaisuuksien suhteen välimuotoisia puhtaisiin kantoihin nähden. Puhtaiden järvilohien kuolleisuus oli korkeampaa kuin järvilohikoirailla hedelmöitettyjen merilohinaaraiden jälkeläisillä (toinen laatikko oikealta). Tilastollisesti mallinnetut kuolleisuudet luottamusväleineen mustina pisteinä. Johtopäätökset Edellä mainittujen tutkimustulosten valossa järvilohen istutusmenestys voisi parantua, mikäli populaatioon risteytettäisiin merilohta. Tämä saattaa vaikuttaa suoraan yksilöiden istutuksenjälkeiseen selviytymiseen: rohkeammat ja enemmän liikkuvat kalat jäävät todennäköisesti helpommin petokalojen saaliksi. Lisäksi yksikesäiset järvilohet olivat Kymijoen merilohia rohkeampia eli liikkuivat aktiivisemmin uuteen ympäristöön jouduttuaan. Järvilohet näyttäisivät myös olevan vähemmän herkkiä stressille kuin merilohet. Tämä loinen esiintyy vain suolattomissa vesissä, joten vastustuskyky sitä Lohen pienpoikasten kuolleisuus luonnonoloja jäljittelevässä, kahden kuukauden mittaisessa kokeessa. Esimerkiksi Klemme ym. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi toisen polven takaisinristeymien istuttamista, eli lohia joiden toinen isoisovanhempi olisi merilohi
Lisäksi istutettujen ja osittaisen luonnonkierron läpikäyneiden emokalojen määrissä on jääty vuosi vuodelta kauas tavoitemäärästä. Eronen, A., Hyvärinen, P., Janhunen, M., Kekäläinen, J., Kortet, R., 2023: Post-release exploration and stress tolerance of landlocked and anadromous salmon and their hybrids. Suomen Kalastuslehti 3 • 19 vastaan lienee järvilohen paikallinen sopeuma. Kuoleeko järvilohi sukupuuttoon. Tähän kuvaan liitetty teksti kertoo kaiken. Kuvassa esiintyvät lohenpyytäjät saaliineen ovat Hassinen, Lemettinen ja Vasarainen.. Mikäli kaikki muut suojelutoimet pettävät, risteyttäminen saattaa olla viimeinen mahdollisuus lohen säilyttämiseksi Vuoksen vesistössä. Kuvan nimi on Viimeiset lohet. Lisätietoa siis tarvitaan. Conservation Science and Practice 3: e379. Järvilohen tulevaisuus näyttää erittäin epävarmalta. Erityisellä mielenkiinnolla odotamme ensimmäisiä takaisinristeymiä, jotka on vastikään synnytetty Luonnonvarakeskuksen Kainuun kalantutkimuslaitokselle Paltamoon. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences, 78(4): 483–492. Klemme, I., Hendrix, L., Ashrafi, R., Sundberg, L.-R., Räihä, V., Piironen, J., Hyvärinen, P., Karvonen, A., 2021: Opposing health effects of hybridization for conservation. Lisätietoa aiheesta Eronen, A., Kekäläinen, J., Piironen, J., Hyvärinen, P., Huuskonen, H., Janhunen, M., Yaripour, S., Kortet, R., 2021: Sperm motility and offspring preand posthatching survival in hybridization crosses among a landlocked and two anadromous Atlantic salmon populations: Implications for conservation. Kalanviljelylaitosten emokalat kuolevat vesihomeeseen jo ennen sukukypsyyttä samalla kun luonnollista lisääntymistä tapahtuu tuskin ollenkaan. Conservation Science and Practice 5(3): e12893. Sekään ei riitä pitkällä aikavälillä turvaamaan kannan tulevaisuutta, mikäli edellytykset luontaisen elinkierron toteutumiseen puuttuvat ja lisääntyminen jatkuu vain laitosviljelyn avulla. Risteyttäminen näyttäisi heikentävän järvilohen vastustuskykyä tätä loista vastaan
Kuutteja ei käytännössä enää kuole katiskoihin, mertoihin tai rysiin, kun niiden rakenne on saatu norppaTEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. V iime vuodet ovat olleet suotuisia saimaannorpalle vähäisen kalanpyydyskuolleisuuden ja hyvien pesimäolosuhteiden vuoksi. Hyvien pesimäolosuhteiden vuoksi pesäpoikaskuolleisuus on ollut aikaisempaa vähäisempää, suurempi osa kuuteista on selvinnyt ensimmäisestä ja riskialttiista vuodesta. – Kalastusrajoitusalueen yhtenäisyys ja ympärivuotiset pyydystekniset rajoitukset ovat käytännössä lopettaneet aikuisten norppien kuolemat rajoitusalueella. Saimaannorppakanta on kasvanut 2000-luvulla noin 240 yksilöstä 430?–?440 yksilöön. 20 • Suomen Kalastuslehti 3 Saimaannorpan ja kalastuksen tilanne Saimaalla on tehty onnistuneita päätöksiä suojelun ja kalastuksen yhteensovittamisessa. Kuutteja on syntynyt ennätysmääriä, vuonna 2021 rikkoutui ensimmäistä kertaa 90 kuutin raja ja vuonna 2022 syntyi 92 kuuttia. Mutta helpolla tähän ei olla päästy ja tulevinakin vuosina riittää haasteita
Suomen Kalastuslehti 3 • 21 turvalliseksi. Kaupallisesta kuhasaaliista 90 % on verkoilla pyydettyä ja ahvensaaliista 70 %. Samaan aikaan kalanpyydyskuolleisuus on vähentynyt ja säästyneet kuutit ovat saavuttamassa sukukypsyyden, mikä näkyy lisääntyvänä kuuttien syntyvyytenä ja kannan kasvuna. Kalastusrajoitusalue ulottuu Pohjois-Karjalan Pyhäselältä aina Kolovedelle, Varkauden eteläpuolelle, Etelä-Saimaalle, Luonterille ja Puruvedelle. Kaikesta verkkokalastuksesta ei voida luopua Saimaalla. Norpparajoitusalueella saa käyttää vain ohutlankaisia verkkoja ja norpille vaaralliset vahvalankaiset ja riimuverkot ovat ympärivuotisesti kielletty. Vesialueen omistukseen kuuluu oikeus kalastaa ja hyödyntää kalakantoja. Vuonna 2016 kalastusrajoitusalueen yhtenäisyys otettiin ensimmäisen kerran käyttöön ympärivuotisten pyydysrajoitusten ja verkkokalastuskiellon osalta. Vapaa-ajankalastajalle ei ole muita pyydyksiä muikun kalastukseen kuin muikkuverkko. Muikut, ahvenet ja kuhat jäävät kalastamatta, jos verkkokalastusta rajoitettaisiin nykyistä enemmän. Saimaalle mahtuvat sekä norppa että kalastajat Vesialueet omistavat pääosin yksityiset kiinteistön omistajat yhdessä osakaskuntien osakkaiden kanssa. Sopimuskorvauksia maksetaan osakaskunnille, ei yksittäisille kalastusoikeuden haltijoille. Alue on nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja rajoitusalueen yhtenäisyys on ollut voimassa kuusi vuotta. – Saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamisesta sekä hyvästä yhteistyöstä hyötyvät sekä norppa että kalastus. Aikaisin tullut jääpeite ja vankat lumikinokset tarjosivat saimaannorpille hyvät pesimäolosuhteet, minkä ansiosta pesäpoikaskuolleisuus jäi vähäiseksi. Verkkokalastuksen aiheuttamat kuolemat ovat vähentyneet. Kiristyneet kalastusrajoitukset ovat vaikeuttaneet kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä ja lisänneet pyydyskustannuksia. Vuosina 2010?–?2015 saimaannorppakanta kasvoi keskimäärin 3,6 % vuodessa ja vuosina 2015?–?2020 jo keskimäärin 5,6 % vuodessa.. Vuonna 2016 säädettiin verkkokalastuskielto 2?556 km² alueelle ja vuonna 2021 aluetta kasvatettiin 2?800 km² suuruiselle alueelle. Kevättalvella 2022 Saimaalle syntyi 92 kuuttia, mikä on muutama enemmän kuin viime vuosina. Saimaannorppakanta kasvaa hitaasti Metsähallituksen julkaisema saimaannorpan kanta-arvio vuodelle 2022 on noin 430?–?440 yksilöä. Esimerkiksi Saimaan kuhasaaliin arvo vähittäiskaupassa on lähes kaksi miljoonaa euroa. Kanta on kasvanut noin kymmenellä yksilöllä kahteen aikaisempaan vuoteen verrattaessa. Kuhan verkkokalastuksella on suuri merkitys kotimaisen kalan käytölle, vapaa-ajankalastukselle ja kaupalliselle kalastukselle. Nykyisellään rajoitusalue kattaa saimaannorpan pesimäalueen ja keskeisen kuuttien liikkumisalueen. Talvikalastukseen ei ole verkkokalastusta korvaavaa pyyntimuotoa. Vesialueen omistajat ja paikalliset ihmiset osallistuvat pesälaskentoihin, keinoja lumipesien tekoon, valvontaan, tiedotukseen ja norppaturvallisen kalastuksen edistämiseen, Hentinen korostaa. Kuhaa saadaan eniten ja kustannustehokkaasti verkoilla syksyllä ja talvella, jolloin kuhat kerääntyvät syvänteisiin ja niiden reunoille. Tähän on syynä rajoitusalueen yhtenäisyys ja laajuus sekä vahvalankaisten ja riimuverkkojen ympärivuotinen kielto, kertoo Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalastusbiologi Teemu Hentinen
Ryhmien kokonaisarkkitehtuuri ja rakenne sekä toimintatavat eivät selvityksen perusteella tue yhteistä ongelmanratkaisua. Jopa ministeriöiden edustajat kuvailivat asiaa huonosti suunnitelluksi ja heikosti informoiduksi. 22 • Suomen Kalastuslehti 3 tavalla. – Mikäli suojelutavoitteisiin liittyviä odotuksia ei kirkasteta ja tehdä kaikille sidosryhmille selkeiksi, tulevat uusien suojelutoimenpiteiden ja kalastusrajoitusten asettaminen jumiutumaan työryhmissä yhä voimakkaammin, toteaa Peltonen. Kalastuksen ja saimaannorpan suojelun yhteensovittamista selvittänyttä hanketta johtanut Itä-Suomen yliopiston professori Lasse Peltosen mukaan saimaannorpan suojeluun ja kalastusasetuksiin liittyvät yhteistyön areenat eivät toimi parhaalla mahdollisella Kuolleet saimaannorpat vuonna 2022. Viime helmikuussa pidetyn työryhmien yhteisen kokoontumisen lopuksi tullut ilmoitus saimaannorppien siirroista synnytti välittömästi kohun sidosryhmätyöhön osallistuneiden kesken. Yhteistyössä rutkasti parantamisen varaa Maaja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön saimaannorpan suojelemiseksi perustetuissa työryhmissä pyritään sovittamaan yhteen norpan suojeluun liittyviä tavoitteita eri sidosryhmien välillä. Peltosen mukaan luottamuspula vaikeuttaa työryhmien toimintaa. 1 2 3 4 5 6 Pesään kuolleet kuutit Muut kuolleet kuutit Kalanpyydyksiin kuolleet Muut kuolleet Lu ku m ää rä (k pl ). Aikaisemmin tehdyt tutkimukset osoittavat, Saimaannorpan suurimpia uhkia ovat hukkuminen kalanpyydyksiin, ilmastonmuutos, hajanainen ja pieni kanta sekä pesimäaikainen häiriö. Vuosina 2012?–?2014 erilaisiin kalanpyydyksiin havaittiin kuolleen vuosittain keskimäärin seitsemän saimaannorppaa. Vuonna 2022 kalanpyydyksiin havaittiin kuolleen kolme norppaa. Norppien siirto nostatti kohun Peltosen sanoihin on helppo yhtyä. Norppien todellinen kuolleisuus on lähes kolme kertaa suurempaa kuin havaittu. Näistä yksi oli kuollut verkkoon talvella, muut syksyllä. Syntyvyyden ja kannan koon muutosten avulla arvioituna saimaannorppien kuolleisuudesta havaittiin esimerkiksi jaksolla 2010?–?2020 noin 44 %. Myös ministeriöiden välisessä yhteistyössä olisi parantamisen varaa. Saimaannorppia siis siirretään Saimaan sisällä Pihlajavedeltä Kolovedelle ja eteläiselle Saimaalle touko-kesäkuussa. Norpat saavuttavat sukukypsyyden vasta 4?–?6-vuotiaina ja synnyttävät vuosittain yleensä yhden poikasen. Osakaskuntien ja vesialueen omistajien mielestä heitä ei oltu kuultu asiassa. Luottamuksen koetaan jopa heikentyneen viime vuosina. Lähde Saimaannorpan kanta 2005 – 2022. Yli puolet työryhmien jäsenistä pitää maaja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön erillisten työryhmien välistä työnjakoa huonosti toimivana ja epäselvänä. Vuosina 2016?–?2020 kalanpyydyksiin havaittiin kuolleen vuosittain enää 3?–?5 norppaa
Puruvedelle syntynyt kuutti ei ole valtioneuvoston asetusaluetta, joten siellä suojelutavoitteeseen pyritään osakaskuntien vapaaehtoisilla sopimuksilla. Kalastusrajoituksia pyritään laajentamaan Tämän hetkisen tiedon mukaan kalanpyydyksiin on tänä vuonna kuollut kaksi saimaannorppaa. Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalastusbiologi Teemu Hentinen kertoo, että Puruvedellä vesialueen omistus on pirstaleista ja potentiaalisia sopimuskumppaneita on kymmeniä. Nyt suunniteltujen siirtojen tavoitteena on ylläpitää saimaannorppakannan jäljellä olevaa perinnöllistä monimuotoisuutta ja ehkäistä osakantojen eriytymistä lisäämällä geenivirtaa Saimaalla. Kalastusrajoituksen asettaminen ja sopimuksen tekeminen edellyttävät Saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamiseksi perustetut ministeriöiden työryhmät eivät asiaa selvittäneiden tutkijoiden mukaan tällä hetkellä toimi parhaalla mahdollisella tavalla.. Valtion yleisvesien osalta kalastusrajoituksista päättää Metsähallitus. Metsähallituksen kevään pesälaskennoissa on tähän mennessä todettu kahden kuutin syntyneen kalastusrajoitusalueiden ulkopuolelle ja kolmen reuna-alueelle Pihlajavedellä, Etelä-Saimaalla ja Puruvedellä. Hentisen mielestä verkkokalastusta kannattaa vältellä kalastajien omalla päätöksellä kevään ja alkukesän ajan. Kattavien kalastusrajoitusten asettaminen kestää näin ollen kuukausia. Pesimäalueen laajentumisen seurauksena Pohjois-Savon ELY-keskus on aloittanut neuvottelut vesialueen omistajien kanssa. Saimaannorppaa ja kalastusta koskevat kalastusrajoitukset löytyvät osoitteesta www.kalastusrajoitus.fi että saimaannorpan geneettinen monimuotoisuus on erittäin niukkaa, minkä lisäksi kanta on jakautunut geneettisesti edelleen eriytyneisiin osakantoihin. Siirrettäville norpille asennetaan satelliittiseurantalaitteet, joilla saadaan tarkkaa tietoa norpan sijainnista monta kertaa päivässä. Suomen Kalastuslehti 3 • 23 osakaskuntien ylimääräisen kokouksen päätöstä. Osakaskuntien sopimusalueista maksetaan korvausta vuosittain 2,5 euroa hehtaarilta. Etelä-Saimaalla sopimustarjoukset ja päätökset niistä saadaan nopeasti. Aika näyttää miten hyvin kaikessa onnistutaan
24 • Suomen Kalastuslehti 3 Aikaisemmin lasiankeriaat saapuivat Ruotsista Suomeen lentorahtina, mutta vuodesta 2020 lähtien ne ovat tulleet Tukholmasta Turkuun autokyydillä.
Suomeen 93 000 ankeriaanpoikasta Kalatalouden Keskusliitto toi toukokuussa maahan 93?000 Ranskasta pyydettyjä ankeriaanpoikasia. Suurin osa istutuksista tehdään tällä hetkellä rannikolle ja sisävesille, joista on vapaa vaellusyhteys mereen. Poikasia ei saavu enää entiseen tapaan Suomen rannikolle eikä ankeriaita juurikaan nouse ylös syönnösalueilleen vaellusesteiden vuoksi. ”Jokien patoamiset ja vaellusesteet ovat vähentäneet Euroopan ankeriaskantaa suuresti. Ruotsista kylmäkuljetuksella Suomen Turkuun saapuneet ankeriaanpoikaset olivat olleet karanteenissa Ruotsissa yli neljä kuukautta. Kala kuuluu Suomen luontaiseen lajistoon ja sitä tavataan Suomen merialueella ja sisävesissä. Suomalaiset vaellusankeriaat painavat parhaimmillaan 1,5–2 kiloa ja ovat suurikokoisia. Kalastajien on hyvä muistaa, että ankeriaan kalastus on erittäin tarkasti säädeltyä ja rikkomukset voivat tulla todella kalliiksi. Vastaavaa voitaisiin tehdä myös muissa vesistöissä”, kertoo tutkija Jani Helminen Luonnonvarakeskuksesta. Suuresta koosta on todennäköisesti hyötyä pitkällä vaelluksella. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT NIINA KOIVUNEN JA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Istutuksilla tuetaan lajin elpymistä ja säilymistä Ankeriasistutuksilla tuetaan uhanalaisen eurooppalaisen ankeriaskannan elpymistä sekä lajin säilymistä sen luontaisella levinneisyysalueella Suomessa. Esimerkiksi Lahden Vesijärvellä vaellusvalmiit kalat pyydetään ja kuljetetaan voimalaitospatojen ohi suoraan merelle. Hoitosuunnitelman ja asetuksen. Istutukset murto-osa Euroopan istutuksista Suomella kuten muilla EU-mailla on ankeriaanhoitosuunnitelma (vuodesta 2008), joka perustuu EU:n ankeriasasetukseen. Turusta ankeriaat jatkoivat matkaansa istutusvesiin ympäri Suomea. toukokuuta. Suomeen tänä keväänä istutetut 93000 lasiankeriasta on pyydetty aiemmin keväällä Ranskasta. Istutetut ankeriaat voivat elää Suomessa kymmeniä vuosia ennen kuin ne aloittavat 6 000 kilometrin mittaisen kutuvaelluksen Atlantin toisella puolella olevalle Sargassomerelle. Karanteenilla pyritään ehkäisemään kalatautien leviämistä. Poikaset olivat kasvaneet hyvin – noin 10 senttimetrin pituiset poikaset painoivat lähes kaksi grammaa”, kertoo kalastusbiologi Malin Lönnroth Kalatalouden Keskusliitosta. ”Tänä vuonna poikaset saapuivat 11. Suomen Kalastuslehti 3 • 25 A nkerias (Anguilla anguilla) on äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu vaelluskala. Vaellusesteiden aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi ja kalojen turvallisen vaelluksen varmistamiseksi tarvitaan myös muita toimia. Suomessa ankeriaan esiintyminen on nykyisin istutusten varassa
Lähde ICES 2022. 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 An ke ri aa np oi ka st en m ää rä (k pl ) Tuontija istutusvuosi Is tu tu sm ää rä (k pl ) m ilj oo ni a Vuosi Maa Vuosi. Ankeriastuonti ja -istutukset Suomeen vuosina 1989 – 2023. Ankeriaanhoitosuunnitelma tuli voimaan vuonna 2008. Ruotsi (SE), Viro (EE), Latvia (LV), Puola (PL), Saksa (DE), Alankomaat (NL), Belgia (BE), Irlanti (IE), Iso-Britannia (GB), Ranska (FR), Espanja (ES), Italia (IT) ja Kreikka (GR). Vuonna 2003 tuonti peruuntui tautiselvitysten kestäessä liian pitkän aikaa. Pikkukuvassa istutukset isommalla resoluutiolla vuodesta 2009. 26 • Suomen Kalastuslehti 3 Raportoidut lasiankeriasistutukset (miljoonaa kappaletta) maata kohden vuosina 1950 – 2022
Kalastusrajoitukset ovat ehkä näkyvimpiä eri maiden hoitosuunnitelmissa olevia toimia, mutta myös elinympäristöjen kunnostusta, kuten patojen poistoja, vaelluskypsien kalojen ylisiirtoja ja näitä ankeriaiden istutuksia. Kalastuksella on Suomessa hyvin marginaalinen vaikutus vaellukselle lähtevien ankeriaiden määrään. Suomen ankeriasistutuksilla on pitkä historia. Tuossa ajassa Suomen vesiin on istutettu valtava määrä ankeriaita, pelkästään viimeisen 30 vuoden aikana jo lähes neljä miljoonaa lasiankeriasta. ”EU päätti kuitenkin viime joulukuussa kieltää ankeriaan vapaa-ajankalastuksen kokonaan merialueella. Tämä tarkoittaa, että ankeriaan vapaa-ajan kalastus on sallittu ainoastaan sisävesillä ja vain heinäkuussa”, kertoo Lönnroth. Jos kalastaja vastoin lakia ottaa ankeriaan saaliiksi, hän voi joutua maksamaan ankeriaasta sen suojeluarvon eli 3 510 euroa. Niiden lisäksi esimerkiksi Virossa jonkin verran ankeriaita kasvatetaan suuremmiksi ennen niiden istuttamista. Koko Euroopan mittakaavassa Suomen istutusmäärät ovat todella pieniä. Ensimmäiset ankeriasistutukset tehtiin jo vuonna 1893 eli 130 vuotta sitten. Merialueella vapaa-ajan kalastus kielletty Ankeriaan pyynti on Suomen kalastusasetuksen perusteella sallittu vain heinäkuussa. Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) mukaan Euroopan vesiin istutetaan vuosittain 20?–?50 miljoonaa lasiankeriasta, parhaina vuosina jopa yli 100 miljoonaa lasiankeriasta. Suomen Kalastuslehti 3 • 27 mukaan vähintään 40 % (painon mukaan) hopea-ankeriaista pitäisi päästä kutuvaellukselle verrattuna luonnonmukaisen tilanteeseen. Kalatalouden Keskusliiton mielestä tiukkojen kalastusrajoitusten sijaan tulevaisuudessa tulisi panostaa toimiviin vaellusyhteyksiin mereltä sisävesille ja takaisin ja näin turvata ankeriaan luontaista elinkiertoa. Lisäksi on hyvä huomioida, että kyse on pelkästään lasiankeriaista. Lue lisää: Kalatalouden Keskusliiton ankeriasesite Istutettavat lasiankeriaat saapuvat Suomeen styrox-laatikoissa ja ovat aina olleet erittäin hyväkuntoisia.. Mikäli merellä tai rauhoitusaikana (sisävedet 1.?8.?–?30?.6.) saa saaliiksi ankeriaan, tulee se laskea takaisin välittömästi, elävänä tai kuolleena, jotta ei syyllisty kalastusrikkomukseen. Suomen suunnitelma perustuu istutuksiin, koska ankeriaan kalastuksen on katsottu meillä olevan niin marginaalista
28 • Suomen Kalastuslehti 3 Oikein asennettu siltarumpu mahdollistaa kalojen nousun lisääntymisalueille ja samalla myös muiden vesieläinten liikkumisen kuivanakin kautena. Vauhtia yksityisteiden vaellusesteiden korjaamiseen
TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Kelvollisista rummuista hyötyy koko virtavesilajisto ja puron varsia kulkureitteinään käyttävät eläimet. Hakemus tehdään ensisijaisesti sähköisessä verkkoasioinnissa ja se edellyttää vahvaa tunnistautumista esimerkiksi pankkitunnuksilla. Kalakannat heikentyvät, kun monet otolliset lisääntymisalueet tai kalojen elinalueet jäävät saavuttamatta. Hänen mukaansa vaelluskalojen huomioiminen ja siltarumpujen oikealainen sijoittaminen on tänä päivänä aivan normaalia toimintaa. Valtionavustusten korotusten myötä yksityisteillä olisi hyvä tilaisuus korjata aiemmat kalojen nousulle soveltumattomat rummut ja sillat. Mikkonen kertoo tehneensä virtavesiasioissa yhteistyötä samassa ELY-keskuksessa työskennelleen nyt jo eläkkeelle jääneen virtavesiasiantuntija Anssi Elorannan kanssa. Virtavesien esteettömyyttä vaatii moni laki ja direktiivi, joista huomattavia ovat muun muassa EU:n vesipuitedirektiivi, vesilaki, kalastuslaki sekä nykyinen hallitusohjelma. Yksityisteiden varsilla on arviolta noin 30?000 yritystä, 40?000 maatilayritystä, 250?000 omakotitaloa ja 190?000 kesämökkiä sekä suuri määrä metsätilojen palstoja. Valtioneuvosto antoi 8.?12.?2022 asetuksen yksityistieasetuksen väliaikaisesta muuttamisesta vuosille 2023?–2025. Valtioneuvoston tuoreen asetuksen ansiosta tiekunta voi vuosina 2023?–?2025 saada valtionavusta muun muassa yksityistien parantamiseen nykyistä suuremmalla avustusprosentilla. Asetusmuutoksella kannustetaan tiekuntia parantamaan ja korjaamaan yksityisteitä, vähentämään yksityisteiden korjausvelkaa, sekä parantamaan huoltovarmuutta. Jos purossa jotakin liikkuu, niin on kyllä ihan perusjuttu, että uudessa suunnitelmassa rumpu korjataan asianmukaisesti, vakuuttaa Mikkonen. Yksityisteiden rahoituksesta vastaavat ensi sijassa niiden omistajat, mutta valtio ja kunnat tukevat yksityisteiden ylläpitoa. Eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvioissa, paljonko yksityisteiden parantamiseen suunnataan rahoitusta. Tiekunnat ovat monin paikoin merkittävässä asemassa kalojen vaellusmahdollisuuksien korjaajina. Yksityisteiden siltojen ja tierumpujen kartoittamisessa tulee tarttua niiden aiheuttamiin ongelmiin. Keskeisin ongelma liittyy siihen, että kalat eivät kykene uimaan rummuista läpi ja vaellusyhteys katkeaa. Rumputai siltarakenteet eivät saa rajoittaa myöskään muiden eläimien kulkua. Korjauskustannukset ovat nousseet merkittävästi viime vuosina muun muassa inflaation ja energiakriisin takia. Tiekunnat voivat hakea valtionavustusta ELY-keskuksesta. Heikosti toteutetut ylitysrakenteet heikentävät virtavesien lajistoa, estävät kalojen vaelluksen sekä luontaisen lisääntymisen virtavesissä. Näiden kolmen vuoden aikana tiekunta voi saada valtionavusta muun muassa yksityistien parantamiseen nykyistä suuremmalla avustusprosentilla. Suomen Kalastuslehti 3 • 29 Y ksityisteiden tieja siltarummut ovat väärin asennettuina tuhoisia maamme arvokkaille ja paikoin uhanalaisille vaelluskalakannoille. Ongelman aiheuttaa useimmiten liian korkealle asennettu tierumpu, veden vähyys rummun sisällä tai liian suuri virtausnopeus. Asetus yksityisteistä täydentää yksityistielakia, ja siinä säädetään tarkemmin muun muassa yksityistien rakentamisen sekä kunnossapidon valtionavustuksista, niiden hakumenettelyistä sekä maksatuksista. Kalat huomioidaan uusissa hankkeissa Keski-Suomen ELY-keskuksen siltainsinööri Jari Mikkonen on ollut mukana monissa siltaja rumpuhankkeissa ja tietää miten niissä toimitaan. Avustusta haetaan ELY-keskukselta Yksityisteitä on Suomessa noin 370?000 kilometriä. Valtionavustuksen enimmäismäärät nousevat esimerkiksi tavanomaisissa tien parantamiskohteissa 50 prosentista 70 prosenttiin ja merkittävissä siltakohteissa 75 prosentista 85 prosenttiin
Valtion avustukseen yksityistien parantamiseksi riittää, että tiekunta on perustettu ja ilmoitettu Digiroadiin, joka on Väyläviraston kansallinen tieja katuverkon tietojärjestelmä. Mikkonen tai joku toinen asiantuntija käy tarkistamassa sillan tai rummun etukäteen. Tässäkin tapauksessa kannattaa huomioida vaelluskalojen vaatimukset siltojen tai rumpujen suhteen. Lopuksi asiantuntija käy vielä paikan päällä suorittamassa lopputarkastuksen, jossa tarkistetaan, että kaikki työt on tehty päätöksen mukaisesti. Lisää ohjeita yksityisteiden kunnostamiseen sekä kalojen ja muiden vesieläinten vaelluksen turvaamiseksi löytää muun muassa Metsäkeskuksen Rumpuesteet pois -hankkeen, Suomen tieyhdistyksen, Väyläviraston ja Traficomin nettisivuilta. Silloin vastuu on tekijällä itsellään. Mikäli yksityistien parannukseen valtion tuella ryhdytään, kulkee prosessi ELY-keskuksessa jotakuinkin seuraavasti. Jos yksityistielle ei hae valtion apua, voi työn periaatteessa tehdä miten haluaa. Hakija vastaanottaa päätöksen ja lähtee toteuttamaan hanketta. Ihan asiallisesti asennettu siltarumpu, jonka toimivuutta uhkaa ainakin matalamman merivedenkorkeuden aikaan runsaasta kasvillisuudesta aiheutuva vaellusreitin umpeenkasvu.. Hankkeen suunnitelma tarkistetaan, tehdään mahdolliset muutokset, jotta hakemus täyttää tuen edellyttämät vaatimukset. Lisätietoja: ELY-keskuksen avustukset: https://www.ely-keskus.fi/yksityisteiden-parantamisen-avustaminen Rumpuesteet pois -hanke: https://www.metsakeskus.fi/fi/ hankkeet/rumpuesteet-pois Suomen tieyhdistys: https://www.tieyhdistys.fi/ Traficom: https://www.traficom.fi/fi/traficom/tietoa-traficomista/yksityisteiden-valtionavustukset Digiroad: https://vayla.fi/vaylista/aineistot/digiroad Valtionavustusten enimmäismäärän nousu siltahankkeissa 85 prosenttiin näkyi Mikkosen mukaan jo tammikuussa kyselyiden määrän kasvuna. 30 • Suomen Kalastuslehti 3 Tarkasta omat tierummut ja laita ne kuntoon Tulevana kesänä kannattaa käydä tarkastamassa omat siltaja tierummut vaellusesteiden suhteen ja laittaa asia kuntoon joko heti tai viimeistään seuraavan tienparannuksen yhteydessä. Lisäapua voi saada työn urakoitsijalta ja siltarummun valmistajalta
Kilpailun palkinnot, tarkemmat kriteerit ja osallistumistiedot löytyvät kilpailun nettisivuilta www.ahven.net/vuoden-kalastuksenvalvoja/. Suomessa kalastuksenvalvontaa tekevät kalatalousalueiden, osakaskuntien ja vesialueen omistajien valtuuttamat kalastuksenvalvojat sekä viranomaiset. Kilpailu käynnistyi 1.6. Vuoden Kalastuksenvalvojan tulee olla yhteistyökykyinen, palvelualtis, suunnitelmallinen, huolellinen ja ympäristötietoinen kalastuksenvalvoja. Kalatalouden Keskusliitto valitsee heidän joukosta tänä kesänä Vuoden Kalastuksenvalvojan. Vuoden Kalastuksenvaloja valitaan marraskuussa ja hänet esitellään Suomen Kalastuslehdessä, Kalatalouden Keskusliiton sosiaalisessa mediassa ja lehdistötiedotteessa syksyllä 2023. ja kilpailuun voi ilmoittautua mukaan lokakuun loppuun asti. Suomen Kalastuslehti 3 • 31 Tunnetko hyvän kalastuksenvalvojan. Mikäli tunnet kriteerit täyttävän kalastuksenvalvojan, käy ilmoittamassa hänet mukaan! Kalatalouden Keskusliitto valitsee Vuoden Kalastuksenvalvojan osana maaja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroilla rahoitettua Kalastuksenvalvonnan ja kalatalouden rakenteiden ja toimivuuden kehittämishanketta.
Kuva Pertti Niinimäki. Este on kestänyt talven pakkaset ja kevään tulvan. 32 • Suomen Kalastuslehti 3 Vuoden toiminnassa ollut vaelluseste syyskuussa 2022
Esteen alapuolelta uoman pohjaa syvennettiin niin, että ylöspäin pyrkivät kalat voivat ottaa tarvittavan vauhdin esteen ylittämiseksi. Luonnonvarakeskus suunnitteli ja testasi teräksisen vesiliukumäen toimivuutta ravun leviämisesteenä puro-olosuhteissa. Tähän asti lajin leviäminen on ollut pääosin seurausta luvallisista ja luvattomista istutuksista. Kapeikkoon suunniteltiin 2 mm ruostumattomasta teräspellistä uoman profiilia hyödyntävä noin metrin levyinen matala patorakennelma, jonka purkausaukosta lähti lyhyt (noin 70 cm) teräskouru. Suomen Kalastuslehti 3 • 33 K ansallisen rapustrategian mukaan täplärapujen leviämistä vesistöissä tulee estää suunnitelmallisesti ja tehokkaasti. Projekti toteutettiin yhdessä Valkjärven suojeluyhdistyksen kanssa. Näin aikaansaatiin sileäpintainen nopeasti virtaava ”vesiliukumäki”, josta ravuilla ei heikoimmankaan virtauksen aikana ole mahdollisuutta nousta ylös. Yksi mahdollinen menetelmä ovat virtavesien vaellusesteet, jotka mahdollistavat kalojen kulun, mutta estävät täplärapujen nousun ylävirtaan. Seuraavana haasteena on estää täplärapujen luonnollista levittäytymistä nykyisistä esiintymisvesistä uusille vesialueille. Useimmat jokirapuvedet sijaitsevat nykyisin latvavesissä ja siksi juuri täplärapujen ylävirtaan levittäytymistä on tarpeen estää. Rapujen vaellusesteinä voivat toimia uomien nykyiset patorakenteet sellaisenaan tai hieman muunneltuina sekä etenkin pienvesiin tarkoitusta varten asennetut uudisrakenteet. Laskupuron yläosalta etsittiin kapeikko, jossa virtaus oli luonnostaan mahdollisimman voimakas, eikä uomaa tarvinnut juurikaan kuristaa riittävän virtausnopeuden saavuttamiseksi. Tältä jokirapujärvellä oli jo saatu joitakin täplärapuja, mutta onneksi ne eivät olleet tuoneet rapuruttoa mukanaan. Kokeilu vaellusesteen toiminnasta Syyskuussa 2021 tehtiin viikon kokeilu, jossa liukumäen alapuolelle aidattiin minkkiverkolla kymmenkunta merkittyä jokirapua ja välittömästi liukumäen Kansallisen rapustrategian mukaan täpläravun leviäminen vesistöissä tulee estää. Patolevy virtauskouruineen asennettiin elokuulla 2021 ja lisäksi esteen kiertämistä vaikeuttamaan rakennettiin lokakuulla teräspellistä noin 40 senttimetrin korkuinen ja parin metrin mittainen aita esteen toiselle reunalle. Vesiliukumäki ruostumattomasta teräksestä Osana Euroopan Merija Kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman rahoittamaa Kalatalouden Ympäristöohjelmaa Luonnonvarakeskuksessa tehtiin syksyllä 2021 pienimuotoinen kokeilu rapujen vaellusesteen rakentamiseksi Luhangan Valkjärvestä Päijänteeseen laskevaan puroon. Toisella puolella uomaa ohjausaitaa ei tarvittu, sillä siellä oli massiivinen pystysuora kivipinta. Puron yläpuolisessa järvessä on hyvä jokirapukanta, joka oli vaarantumassa Päijänteestä nousevien täplärapujen vuoksi. TEKSTI ESA ERKAMO JA TIMO RUOKONEN, LUONNONVARAKESKUS KUVAT PERTTI NIINIMÄKI JA ESA ERKAMO Kokeessa vaelluseste täpläravulle. Vaelluseste suunniteltiin sen pohjalta, että tutkimusten mukaan täplärapu ei kykene pitävälläkään alustalla nousemaan virtaa vastaan, jos virtausnopeus on 55 cm sekunnissa tai enemmän. Viime vuosina täplärapujen istuttaminen on ollut kiellettyä ja luvattomien istutusten määrä näyttää selvästi vähentyneen
Vuolaammissa ja leveämmissä kohteissa kustannukset ymmärrettävästi nousevat ja hyötyjä ja kustannuksia joudutaan tarkoin harkitsemaan. Yhtään merkittyä rapua ei merrasta saatu, joten todennäköisesti rapuja ei ollut noussut esteen yli. Voi vain toivoa, että täpläravut eivät olisi juurikaan ennättäneet lisääntyä järvessä. Kalojen nousu rapuesteen läpi jäi siis toistaiseksi osoittamatta. Esteen tekninen toteutus voi olla toisenlainen, vaikka se perustuisikin samaan periaatteeseen riittävästä virtausnopeudesta ja liukkaasta alustasta. Poistopyynti jatkuu tulevina vuosina. Purolla käytiin vuosien 2020?–?2022 yhteensä kuusi kertaa, eikä yhdelläkään kerralla havaittu kaloja. Kalojen nousua virtavesissä seuranneina arviomme kuitenkin on, että rapueste ei haittaa kalannousua, ehkä aivan heikoimpia uimareita luukuunottamatta. Ainoastaan lokakuulla 2020 tehdyssä sähkökoekalastuksessa havaittiin puron yläosalla sähkökenttää pakeneva pikkunahkiainen tai nahkiaisen toukka eli likomato. Patopelti ja virtauskouru yhteen liitettyinä. Tällaisissa pikkupuroissa esteen rakentaminen ei ole hyötyyn nähden kallis investointi. Mahdollinen ratkaisu pienpuroissa Valkjärvellä toteutettiin kesällä 2022 rapujen tehopyyntiä täplärapujen havaitsemiseksi ja poistamiseksi. Yhtään havaintoa kalojen tai rapujen liikkumisesta esteen läpi ei havaittu lokakuussa. Virtausaukon leikkuusta jääneet jämäpalat hyödynnettiin virtauskourun sivutukina. Tässä tapauksessa tarvikekulut olivat noin 500 euroa. Tutkija Esa Erkamo valmisteli pellit kotiverstaallaan ja ne asennettiin paikalleen maastoon talkootyönä paikallisen Valkjärven suojeluyhdistyksen kanssa. Kuva Esa Erkamo. Kamera otti videokuvaa neljä kertaa tunnissa. Esimerkiksi olemassa olevissa patorakenteissa riittävä ja kustannustehokas ratkaisu voi olla virtausaukon vuoraaminen liukkaalla teräspellillä. Järvestä saatiin seitsemän täplärapua 166 mertayön pyyntiponnistuksella. 34 • Suomen Kalastuslehti 3 yläpuolelle asetettiin houkutukseksi syötitetty merta. Patolevyn alaosassa rst-pop-niitit parantamassa levyn kiinnittymistä alustan betonivaluun. Ilmeisesti tässä purossa ei ylipäänsä juurikaan liiku kaloja. Huomattavan suuri osa nykyisistä jokirapuvesistä kuitenkin sijaitsee melko pienten laskupurojen yläpuolella. Lokakuussa sivuaidan asennuksen yhteydessä asennettiin riistakamera seuraamaan esteen läpi kulkevaa liikennettä
9. Suomen kalat. Kutuaika ajoittuu toukokuun loppupuolelle tai kesäkuulle veden lämpötilan noustua 17 – 19 asteeseen. 3. 2. Sorvalle on määrätty monessa Euroopan maassa alamitta, koska se on hyvin suosittu onkikala. Sorvakoiraille kehittyy kutuajaksi sarveisaineisia kutukyhmyjä pään ja etuselän alueelle. Suomuissa sorvalla on tummanvihreä täplä. Vanhan kansan nimiä sille ovat lajia hyvin kuvaavat punakontti ja punaevä.. 10 faktaa sorvasta TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Sorvan tunnistaa kirkkaista punaisista evistä. Muiden särkikalojen nieluhampaat ovat enemmän tai vähemmän sileälaitaisia. Sorvaa on viety Euroopasta koristekalaksi lammikoihin ja akvaarioihin ympäri maapalloa, kuten Australiaan. 5. Nuori sorva on hopeanhohtoinen, mutta isokokoisena sen kyljet muuttuvat kullankeltaisiksi. Sorva (Scardinius erythrophthalmus) viihtyy lämpimissä ja rehevissä järvissä ja merenlahdissa. 10. Sitä voi tavata myös jokien hidasvirtaisilla kasvillisuusrannoilla. Suomen Kalastuslehti 3 • 35 1. Sorva on Suomessa tavallisimmin 100 – 300 grammainen, suurimmat yksilöt ovat saavuttaneet yli kilon painon. Moni pitää sorvaa meidänkin vesien koreimpana kalana. Varsinkin Itä-Euroopassa sorva on haluttu ruokakala. Sorvalta puuttuu särkikaloille ominaiseen tapaan mahalaukku. Koiraat ovat kutuaikana 3 – 4-vuotiaita, naaraat vuotta vanhempia. 6. 8. 7. Nuorena sorva on muodoltaan matala, mutta pituuden kasvaessa myös kalan korkeus kasvaa ja koko olemus muuttuu lahnamaisen litteäksi. Lähteet: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. 4. Sorva pystyy käyttämään ravinnokseen kovaa kasviainesta ja simpukoita sahalaitaisten nieluhampaiden avulla
36 • Suomen Kalastuslehti 3 Kaikki tuotteet valvontaan ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN VIESTIMERKIT Kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 15,00 € KALASTUKSENVALVOJAN LIIVI Korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla. Hinta: 49,70 € Muista tilata ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Toisin kuin vanhassa kalastuslaissa (286/1982), kalatalousalueen yleiskokouksen käyttöja hoitosuunnitelmasta tekemä päätös ei siis ole hallintopäätös, jota voitaisiin vaatia oikaistavaksi ja johon voitaisiin hakea muutosta. KUTEN MUIDENKIN perusoikeuksien kohdalla oikeutta hakea muutosta voidaan kuitenkin rajoittaa säätämällä valituskiellosta lailla. Tähän päätökseen ei voida vaatia oikaisua kalastuslain nojalla eikä siihen voida myöskään hakea muutosta valittamalla. Nykyinen kalastuslaki lähtee kaksiportaisesta järjestelmästä, jossa suunnitelmaehdotus valmistellaan kalatalousalueen toimesta ja päätös tehdään ELY-keskuksessa. RATKAISUA EI voida pitää oikeusjärjestyksen näkökulmasta odottamattomana vaan oli selvästi ennakoitavissa lainsäädännön ja se perusteella annettujen ratkaisujen valossa. Kalastuslakia säädettäessä on todettu, että käyttöja hoitosuunnitelmat hyväksyttäisiin normaalissa hallintolain mukaisessa menettelyssä. Valituskiellosta on säädetty laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 6 §:n 2 momentissa, jonka mukaan valittamalla ei saa hakea muutosta päätökseen, joka koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa. ELY-KESKUS HYVÄKSYY kalatalousalueen yleiskokouksen vahvistaman käyttöja hoitosuunnitelmaehdotuksen, jos kalastuslain 37 §:n 1 momentin 1–4 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Päätöksessä todetaan, että kalatalousalueen yleiskokouksen päätös käyttöja hoitosuunnitelmaa koskevan ehdotuksen vahvistamisesta on asian valmisteluun kuuluva toimi ja jää oikaisuvaatimusja muutoksenhakumahdollisuuksien ulkopuolelle. Rasmus Åkerblom Kalatalouden Keskusliitto Vielä kerran poikkeuksesta valitusoikeuteen. Se, että koetaan jonkin asian päättyneen omalta kannalta epäedullisesti ei aina automaattisesti tarkoita valitusoikeutta. Suomen Kalastuslehti 3 • 37 LAKIASIAA KORKEIN HALLINTO-OIKEUS on antanut päätöksen valituksesta Eteläisen Saimaan kalatalousalueen ehdotuksesta käyttöja hoitosuunnitelmaksi (KHO 2023:39). On helppo jatkaa edeltäjieni viitoittamalla tiellä ja todeta, että päätökset harvoin miellyttävät kaikkia. Ja tästä näkökulmasta asiaa on käsitelty tässäkin lehdessä Itä-Suomen hallinto-oikeuden annettua ensimmäiset päätökset (19.?8.?2021 ja 14.?2.?2022) vastaavissa asioissa. Hallintopäätös, johon voidaan hakea muutosta valittamalla, syntyy vasta kun ELY-keskus hyväksyy käyttöja hoitosuunnitelman. Tällöin ei tarvinnut säätää erikseen niistä menettelyasioista, joista löytyy jo sääntelyä hallintolaissa ja laista oikeudenkäynnissä hallintoasioissa
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2023 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ Hinta 0,25 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20,00 €. 38 • Suomen Kalastuslehti 3 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
7 13.10. 6 8.9. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 5 4.8. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2023 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 5/2023 ilmestyy pe 1.9. 17.3. 8 17.11. 10.11. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TO Painotuote 4041 0955 YM PÄ RISTÖMERK KI MILJ ÖMÄRK T. 2 17.2. 1.9. 6.10. 3.2. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. Suomen Kalastuslehti 3 • 39 130. 15.12. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. 28.4. Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Esa Lehtonen on kalatalouden Pelle Peloton. 4 12.5. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN 2023 Nro Aineisto Ilmestyy 1 6.1. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Heidi Moisio p. 9.6. krs 00700 Helsinki p. 3 31.3
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Teos on tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille sekä kalastuksenvalvojille. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Pykälät haltuun! Kalastussäädöksiä 2023 sisältää kalatalouden keskeisimmät lait ja säädökset. Hinta 20,00 € Uutuus! Uutta!