Suomen Kalastuslehti 4/2024 • 1 4/2024 Viehekalastus kalatalousalueilla
Mikäli tunnet kriteerit täyttävän kalastuksenvalvojan, käy ilmoittamassa hänet mukaan Vuoden Kalastuksenvalvoja -kilpailuun. Vuoden kalastuksenvalvoja 2023 kustavilainen Vesa Liukkonen valvontatyössä.. Mielestämme hänen tulisi olla ainakin yhteistyökykyinen, palvelualtis, suunnitelmallinen, huolellinen ja ympäristötietoinen. 2 • Suomen Kalastuslehti 4/2024 Vuoden Kalastuksenvalvoja -kilpailu Vuoden Kalastuksenvalvoja kilpailu on käynnistynyt 1.6. Millainen on hyvä kalastuksenvalvoja. Kilpailun tarkemmat kriteerit ja osallistumistiedot löydät kilpailun nettisivuilta www. ja kilpailuun voi ilmoittautua mukaan syyskuun loppuun asti. ahven.net/vuoden-kalastuksenvalvoja/. Tule mukaan valitsemaan kalavesiemme palvelijaa! Kalatalouden Keskusliitto valitsee Vuoden Kalastuksenvalvojan osana maaja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroilla rahoitettua kalastuksenvalvonnan ja kalatalousaluetoiminnan kehittämishanketta. Vuoden Kalastuksenvalvoja palkitaan kunniakirjalla ja laadukkailla Ursuitin paukkuliiveillä
Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Suomen Kalastuslehti 4/2024 • 3 Sisältö 10 Viehekalastus kalatalousalueilla 16 Kalastonhoitomaksuvarojen jako alueittain vuonna 2023 20 Aluehallinto uudistuu kalatalouden palvelut jatkuvat 22 Blue Products 3.0 24 Lohen vapaa-ajankalastuksen säännöt Suomen merialueilla 2024 26 Vesille venosen mieli 30 Kalatalousalue toteutti kalatalouselinkeinon kehittämissuunnitelman 36 Osakaskunnan väki katiskantekokurssilla 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakiasiaa 39 Seuraavassa numerossa 26 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Luonnonvarakeskus selvitti viehekalastusrasitusta kalatalousalueilla. TI M O O RA N EN , RA SV AN KI -V IR M AS VE D EN O SA KA SK U N TA 16
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kesän peleihin! Hinta 7,00 € Uutta! Uutta! Uutta! Uutta!. Tilaa nyt! ahven.net Suositut pelikortit uudistettuina ja päivitettyinä. Kaikissa 55 erilaista kuvaa. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
VANHOJEN OIKEUSTAPAUSTEN painuessa arkistoihin verottaja on taas aktivoitunut ja aloittanut verotarkastukset kalatalousalueissa. Verotusasioissa on vielä selvitettävää. Yrityksen tai yhdistyksen kautta toiminnanjohtajuuden hoitaminen ei olisi siten enää mahdollista, vaikka tähän oli selkeästi opastettu kalastuslain perusteluissa. Tällä kertaa kalatalousalueilta halutaan poistaa kokonaan alv-vähennysoikeus sekä vaaditaan kolmelta aiemmalta verovuodelta tehdyt vähennykset palautettavaksi korkojen kera. KESKUSLIITTO AVUSTAA kalatalousalueita painiottelussa verottajan kanssa. Tämän vaatimuksen toteutus sotkisi kalatalousalueiden hallinnon täysin. Käytäntö on aikanaan todettu hallinto-oikeudessa lailliseksi usean kalastusalueen kohdalla. Kalaisaa kesää kaikille Suomen Kalastuslehden lukijoille! Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. UUSI VEROTTAJAN vaatimus on, että kalatalousalueiden toiminnanjohtajien tulisi olla suoraan kalatalousalueiden palkkalistalla. Joissain tapauksissa vaaditut palautukset ylittävät kalatalousalueiden tasearvon. Liiton asiantuntija osallistuu verotarkastusten yhteydessä käytäviin loppukeskusteluihin. Verohallinnon kanssa käydään ennen kesälomia periaatekeskustelu asiasta. VEROTTAJA EI hyvällä katso sitä, että ajoittain kalatalousalueilla on ollut poikasistutuksiin sisältyvää arvonlisäveroa vähennettäväksi enemmän kuin se itse on tilittänyt arvonlisäveroa tuloistaan. Käytäntö periytyi kalatalousalueita edeltäneitä kalastusalueilta. Reilu kolmasosa Suomen 118 kalatalousalueista on tällä hetkellä alv-velvollisia. Poliittista taustatukea on haettu sekä VM ja MMM puolelta. Suomen Kalastuslehti 4/2024 • 5 Painiottelu verottajan kanssa PÄÄKIRJOITUS Verottaja on taas aktivoitunut ja aloittanut verotarkastukset kalatalousalueissa.” KALATALOUSALUEIDEN TOIMINTA alkaa vähitellen löytää uomansa rajanvetojen, järjestäytymisen sekä käyttöja hoitosuunnittelun jälkeen
Ravintolan perustaja ja yrittäjä Niko Lehto haluaa maksimoida sen, miten raaka-ainetta voi ruuanlaitossa käyttää. 6 • Suomen Kalastuslehti 4/2024 LYHYET KALASATAMALLE 120 000 EUROA ELY-keskus on myöntänyt Rauman kaupungille 120 000 euron tuen Rauman kalasataman kehittämishankkeeseen. MICHELIN-RAVINTOLA TARJOAA KALAN EVIÄ Porvoolainen Michelin-ravintola Vår tarjoilee ennakkoluulottomasti kalan kieltä, eviä ja poskia siinä missä fileetäkin. Kalasatamaa käyttää aktiivisesti noin 20 rannikkokalastajaa. – Juttelin aiheesta kalastajien kanssa, ja he totesivat, että onhan se hullua, jos kalasta heitetään melkein puolet pois, Lehto toteaa. Keskeisiä tahoja ovat vesialueiden omistajat ja kalatalousalueet, kunnat ja maakunnat, kalastusja matkailualan järjestöt sekä tutkimuslaitokset ja valtionhallinto. Nykyisin Vårissa esimerkiksi kuhasta hyödynnetään kaikki, paitsi sisukset ja kidukset. RA VI N TO LA VÅ R Kalastusmatkailun kehittämisohjelma on julkaistu Monialaisen työryhmän laatima ja lähes 30 sidosryhmän kommentoima Kalastusmatkailun kehittämisohjelma on valmistunut. Ravintola Vår on tunnettu vastuullisuusajattelustaan ja uraauurtavasta tavastaan käsitellä kalaa raaka-aineena. Tuki on tarkoitus investoida kalastajien yhteiskäytössä oleviin kääntöpuominosturiin, laituriin ja saaliin punnitusjärjestelmään. Esitettyjen toimenpiteiden toteutukseen tarvitaan asiantuntemusta ja työpanosta laajasti kalastusmatkailuun linkittyviltä toimijoilta. Maaja metsätalousministeriö jakaa 230?000 euroa kehittämisohjelman toteutuksen käynnistämiseen.. Kalastusmatkailua kehitetään kohti kunnianhimoista tavoitetta: kehittämisohjelman vision mukaan Suomessa on monipuoliset ja Euroopan laadukkaimmat kalastuspalvelut vuonna 2034. Kehittämisohjelma sisältää toimenpide-esitykset palvelujen ja liiketoiminnan, myynnin ja markkinoinnin sekä toimintaympäristön kehittämiseksi
Korvauksissa on ollut pääasiassa kyse jätevesipäästöjen alueella sijaitsevien rakennettujen rantakiinteistöjen virkistyskäytön vaikeutumisesta. Suomen Kalastuslehti 4/2024 • 7 LYHYET TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 30 Kuinka monta lajia Helsingistä voi pyydystää vapavälinein vuorokaudessa. Suomen vesistöissä ja kalakannoissa on valtava potentiaali kalastusmatkailun kehittämiseen, toteavat Kalastusmatkailun kehittämisohjelmaa kommentoineet tahot.. Kalamaraton on 24 tunnin kalastuskilpailu, jota luonnehditaan Suomen vaativimmaksi. Korvaukset määräsi alun perin Pohjois-Suomen aluehallintovirasto vuonna 2020. Hyvän vastauksen tähän antoi Species Fishing Teamin joukkue, joka voitti toukokuussa järjestetyn Kalamaratonin 30 kalalajilla. Lisäksi korvauksia on määrätty vesialueiden omistajille kalastuksen tuoton menetyksestä sekä muutamalle alueen ammattikalastajille. Se käski kaivosyhtiön maksamaan korvauksia kaivoksen jätevesipäästöjen aiheuttamista vahingoista yhteensä noin 495 000 euron edestä. Asian sinetöi korkein hallinto-oikeus (KHO), kun se hylkäsi kaivosyhtiön valituslupahakemuksen asiaa koskien. Kalamaratonin kaikkien aikojen saalisennätys on 32 kalalajia vuodelta 2014. TERRAFAME HÄVISI OIKEUSKIISTAN Kaivosyhtiö Terrafame pantiin korvaamaan Talvivaaran kaivoksen jätevesien aiheuttamia vahinkoja laajemmalla alueella kuin yhtiö itse myönsi. Vuorokauden jatkuvassa koitoksessa 2 – 3 kalastajan joukkueet tavoittelevat koukkuihinsa mahdollisimman monta eri kalalajia
luovuttamassa kirjeen liikuntaedun käyttömahdollisuuden laajentamisesta valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Niko Ohvolle. Työnantajan tarjoamaa etua tulisi voida hyödyntää esimerkiksi kalastonhoitomaksun maksamisessa. Rajoitusalueet ja rajoitusten tarkka sisältö merkitään osakaskuntien lupa-aluekarttoihin sekä maaja metsätalousministeriön karttapalveluun www.kalastusrajoitus.fi. 8 • Suomen Kalastuslehti 4/2024 LYHYET SAIMAANNIERIÄLLE RAUHOITUSALUEITA Pohjois-Savon ELY-keskus on asettanut kevään aikana saimaannieriän suojelemiseksi rauhoitusalueita, joiden pinta-alat ovat Yöveden Lehtisenselällä 363 ha, Ruokovedellä 405 ha ja Luonterilla 274 ha. Uusilla kalastusrajoituksilla vahvistetaan luonnossa lisääntyvää nieriäkantaa ja turvataan lajin säilyminen Saimaalla ja Kuolimolla. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. KKL ja SVK yhdessä liikuntaetua ajamassa Kalatalouden Keskusliitto ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ovat vuosia esittäneet kalastuksen lisäämistä liikuntaja kulttuuriedun käyttökohteeksi. Rajoitukset ovat jo voimassa Luonterilla, Ruokovedellä ja Yövedellä. Järjestöjen valtuuskunta luovuttamassa kirjeen liikuntaedun käyttömahdollisuuden laajentamisesta. Rauhoitusalueilla on kielletty ympärivuotisesti muun muassa verkkokalastus ja uistelu. Myös Yövedellä ja Ruokovedellä suhtauduttiin nieriäkannan turvaamiseen myönteisesti. Kuvassa Janne Heikkinen (SVK), Vesa Karttunen (KKL), Niko Ohvo, Anders Norrback (KKL) ja Olli Saari (SVK). Järjestöt vierailivat valtioneuvostossa 19.?4. Saimaannieriä olisi kadonnut jo luonnosta, jos paikalliset vesialueen omistajat eivät olisi vuosikymmeniä rajoittaneet kalastusta Luonterilla sekä Kuolimon Isoselällä ja Morruuvuorenselällä
Lisäksi asetus kieltää toukokuussa silakan ja kilohailin pohjatroolauksen Suomenlahdella, Saaristomerellä ja pohjoisella Itämerellä. • Muikku 3,95 €/kg • Ahven 2,52 €/kg • Lahna 0,86 €/kg • Särki 0,75 €/kg Kalan tuottajahintatilasto kuvaa Suomen merialueen satamiin puretun kalan tuottajahintaa. Perkaamattoman elintarvikekalan tuottajahintoja vuonna 2023. TUOTTAJAHINNAT VUONNA 2023 Luonnovarakeskus on julkistanut kalan tuottajahinnat vuodelta 2023 (suluissa muutos edelliseen vuoteen) • Elintarvikesilakka 0,43 €/kg (+19 %) • Teollisuussilakka 0,27 €/kg (+35 %) • Kilohaili 0,30 €/kg (+30 %) • Perattu lohi 10,32 €/kg (+12 %) • Perattu siika 5,54 €/kg (-4 %) • Ahven 2,09 €/kg (-18 %) • Kuha 6,97 €/kg (-1 %) • Hauki 2,44 €/kg (+11 %) • Made 4,62 €/kg (-6 %) • Lahna 0,72 €/kg (+53 %) • Särki 0,49 €/kg (+44 %) • Muikku 2,19 €/kg (+298 %) Elintarvikkeeksi myytävästä kalasta maksetaan teollisuuskalaa selvästi korkeampaa hintaa, joten teollisuuskäyttöön päätyvän kalan osuus saaliista voi vaikuttaa perkaamattoman kalan tilastoituun tuottajahintaan merkittävästi niillä lajeilla, joista osa päätyy teollisuuskäyttöön. netin Ajankohtaista osiosta otsikolla ”Kysely vesialueen omistajille”. Päätöksellä täydennetään EU:n neuvoston näille merialueille vahvistamaa silakan ja kilohailin välivedessä toukokuussa harjoitettavaa troolikalastuskieltoa, jolla alueen silakkakannalle asetetaan kuturauhoitus. Kalastuslain 82 § mukaisesti vesialueen omistajille maksetaan korvaus kalavesien yleiskalastusoikeuksien hyödyntämiseen sekä kalastusopastoimintaan perustuvasta käytöstä. – 30. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO. Muistakaa käydä vastaamassa. Tämä selittää osaltaan muikun tuottajahinnan näennäisen suurta nousua vuosien 2022 ja 2023 välillä. Heikentyneitä silakkakantoja elvytetään ensimmäistä kertaa kuturauhoituksella. Kysely vesialueen omistajille. Kysely löytyy Ahven. 2024. Valtioneuvoston asetuksella kielletään kansallisesti troolikalastus Selkämeren aluevesillä 25. Kalatalouden Keskusliitto selvittää kyselyllä vuoden 2023 aikana maksettujen vesialueen omistajakorvausten käyttöä eri tarkoituksiin. 6. 5. Suomen Kalastuslehti 4/2024 • 9 LYHYET SILAKANKALASTUKSEEN ASETETTIIN ENSIMMÄISTÄ KERTAA KUTURAUHOITUS Valtioneuvosto on antanut asetuksen, jolla tarkennetaan silakan ja kilohailin kalastuksen säätelyä. Ruotsi tekee vastaavan kiellon omille Selkämeren aluevesilleen
10 • Suomen Kalastuslehti 4/2024 Viehekalastus kalatalousalueilla TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Tuoreen selvityksen mukaan selvä enemmistö kalastaneista vastaajista käytti kalastukseensa vain vapavälineitä.
Isot muutokset kalatalousalueiden kalastonhoitomaksuun perustuvien viehekalastuspäivien summissa ovat kuitenkin herättäneet paljon keskustelua.. Suomen Kalastuslehti 4/2024 • 11 Luonnonvarakeskuksen tuoreen viehekalastusrasitysselvityksen mukaan kalastonhoitomaksun suorittaneiden kalastus on aiempaa painokkaammin viehekalastusta ja Lappiin suuntautuvaa. Kalastonhoitomaksuun perustuvia viehekalastuspäiviä kertyi eniten Helsinki-Espoon kalatalousalueelle
Selvä enemmistö kalastaneista vastaajista (69 %) käytti kalastukseensa vain vapavälineitä, vajaa kolmannes (27 %) käytti paitsi vapavälineitä myös seisovia pyydyksiä, kuten verkkoja tai katiskaa. Korvausten suuruuden arviointi pohjautuu edellä mainitusta kalastamisesta kalavesille koituvaan viehekalastusrasitukseen, jota selvitetään viiden vuoden välein. Heistä vajaalla 5 prosentilla toiminta ulottui vähintään viiteen eri kalatalousalueeseen. Keskimäärin 16 viehekalastuspäivää Kalastonhoitomaksuun perustuvalla oikeudella tapahtuvasta viehekalastuksesta kertyy kalatalousalueille kaikkiaan yhteensä 3,8 miljoonaa viehekalastuspäivää. Kerätty aineisto näytti tehtyjen edustavuustarkistusten valossa olevan perusjoukkoa kohtuullisen hyvin edustavaa, mutta asukasja kävijämäärältään pienissä kalatalousalueiden arvioissa on kohtuullisen paljon epävarmuutta. Vapavälineillä vähintään osan aikaa kalastaneista vastaajista 3 384 eli enemmistö (58,9 %) raportoi kalastaneensa vain sellaisilla alueilla ja kohteilla, joilla pelkkä kalastonhoitomaksun maksaminen riittää. Joiltakin osin alueittaisessa painottumisessa näkyy läheisten alueiden isot asutuskeskukset ja meren tai muiden vesialueiden hyvä saatavilla olo, sekä kalatalousalueen koon vaikutus kertymään, eli paljolti samat tekijät, joiden merkitys oli nähtävillä myös viisi vuotta sitten tehdyssä selvityksessä. Eniten tällaisia viehekalastuspäiviä kertyi aiemman selvityksen tapaan Helsinki-Espoon kalatalousalueelle. Vastauksia saatiin yhteensä 6 441 (vastausprosentti 25 %). Suhteellisesti ottaen runsaasti päiviä kertyi myös Eteläja Keski-Päijänteen, Airisto-Velkuan, Inarin ja Pielisen-Karjalan kalatalousalueille. Kovaäänisimmin tietysti he, joiden saamat korvaukset laskivat. Kansalliseen perusjoukkoon suhteutettuna se tarkoittaisi karkeasti 16 päivää viehekalastusta vuodessa per kalastonhoitomaksun suorittanut henkilö. Tällä tarkoitetaan kalastamista yhdellä vavalla ja vieheellä muualla kuin erityiskalastuskohteilla ja kalastuskieltoalueilla. Tiedonkeruu toteutettiin suomenja ruotsinkielisellä verkkokyselyllä ja puhelinhaastatteluilla, joista ensimmäiseen kutsuja välitettiin sähköpostitse ja kirjeitse. Sekä seisovia pyydyksiä että vapavälineitä käyttävillä kalastonhoitomaksun maksajilla kalastustoiminta ei ulottunut yhtä usein monelle kalatalousalueelle. Edellinen selvitys oli tehty marraskuussa 2018, minkä jälkeen monen kalatalousalueen edustaja ihmetteli muuttuneita korvauksia. Melko harva kalastaneista vastaajista (4 %) käytti ainoastaan seisovia pyydyksiä. Nykyään enää harva kalastaa pelkästään seisovilla pyydyksillä, kuten verkoilla. Mikäli viehekalastuspäiväkertymiä haluaa tutkia kalatalousalueittain, tieto löytyy selvitystä lukemalla. Kalastustavoissa on Viehekalastusrasitus selvitetään viiden vuoden välein.. Viehekalastuksen osuus jatkaa kasvuaan Kyselyn tulokset tukevat monelta osin aiempien vuosien tutkimuksissa kuvattua vapaa-ajankalastuksen kehitystä. Heiltä tiedusteltiin viehekalastamisesta kullakin kalatalousalueella Suomessa ajanjaksolla 1.?9.?2022?–?31.?8.?2023, sekä alueittaisesta rahankäytöstä vapaa-ajankalastukseen. Viime vuoden loka-marraskuussa Luonnonvarakeskus toteutti maaja metsätalousministeriön pyynnöstä uuden selvityksen, jonka tulokset julkaistiin helmikuussa 2024. Kalatalousalueittain ositettu satunnaisotos Tiedonkeruu kohdistui kalatalousalueittain ositettuun satunnaisotokseen kalastonhoitomaksun suorittaneita Suomessa asuvia henkilöitä. 12 • Suomen Kalastuslehti 4/2024 K alastonhoitomaksuina kerätyistä varoista maksetaan korvauksia vesialueiden omistajille siitä, että heidän vesialueitaan käytetään yleiskalastusoikeuksiin perustuen viehekalastukseen. Pelkästään seisovia pyydyksiä käyttää enää harva Kalastonhoitomaksuun pohjautuvasta Manner-Suomen viehekalastuksesta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vastuualueelle kohdistui 35,1 %, Pohjois-Savon alueelle 45,6 % ja Lapin alueelle 19,3 %. Lähes puolella (48,4 %) pelkästään vapavälineillä kalastaneista kalastonhoitomaksun suorittaneista pyynti tapahtui yhden kalatalousalueen sisällä, ja runsaalla neljänneksellä (27,5 %) se ulottui kahden kalatalousalueen vesialueelle. Loput 41 prosenttia kertoi siis kalastaneensa vapavälineillä myös sellaisilla alueilla ja kohteilla, joilla tarvitaan lisäksi vesialueen omistajan tai kalastuskohteen ylläpitäjän lupa (esimerkiksi monet vaelluskalajoet sekä istuta-ja-kalasta-kohteet)
Tämä kehitys näkyy ehkä myös siinä, miten esimerkiksi Lapin ELY-keskuksen kalatalousyksikön kalatalousalueilla kalastonhoitomaksuun perustuva viehekalastus on yleistynyt suhteessa esimerkiksi Varsinais-Suomen ELY:n kalatalousyksikön kalatalousalueilla tapahtuvaan viehekalastukseen. Sen sijaan tilanne oli ehkä yllättävänkin samankaltainen niiden vapaa-ajankalastajien osuuden suhteen, jotka raportoivat kalastaneensa alueilla, joilla pyynti edellytti lisäksi muidenkin lupien hankkimista kuin kalastonhoitomaksun (nyt 41 %, viisi vuotta sitten 38 %). Eskelisen ja Mikkolan vuoden 2019 tiedonkeruussa kalastonhoitomaksun suorittaneista käytti vain vapavälineitä 49 %, ja molempia pyyntitapoja 30 %. Lähde: Viehekalastusta kalatalousalueilla: Selvitys. Luonnonvarakeskus 2024.. Luonnonvarakeskus 2024. Nyt vastaavat luvut olivat 69 % ja 27 %. Kalastonhoitomaksuun perustuvien viehekalastuspäivien kokonaismäärät ovat kansallisesti ja suuressa osassa kalatalousalueita pienempiä tässä selvityksessä kuin mitä ne olivat viisi vuotta sitten, vaikka perusjoukko oli nyt kolme prosenttia suurempi. Kalastonhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden asuinpaikat kalatalousalueittain. Lapin suosio on kasvanut vierailijoiden kalastuskohteena pitkin 2010-lukua ja vielä viime vuosinakin toisin kuin useimpien muiden maakuntien, joissa vierailijoiden määrät ovat pääsääntöisesti laskeneet. Kyselyssä ilmoitettujen kalastonhoitomaksuun perustuvien viehekalastuspäivien määrät per vastannut henkilö olivat Yksittäisten kalatalousalueiden viehekalastuspäivien osuudet kansallisesti. Lähde: Viehekalastusta kalatalousalueilla: Selvitys. Suomen Kalastuslehti 4/2024 • 13 tapahtunut viiden vuoden kuluessa kalastonhoitomaksun suorittaneilla painopisteen muutos seisovien pyydysten käytöstä viehekalastuksen suuntaan. Toinen muutos näyttää tapahtuneen alueiden vetovoimaisuudessa
Alle 18-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden kalastus ei tässä kyselyssä tule esille. Nimi Summa Osuus % (2023) Osuus % (2018) Muutos % Suolijärven KTA 5 464 0,144 0,629 -77 Tammelan-Tarpianjoen KTA 14 034 0,37 1,481 -75 Loviisan saariston KTA 12 905 0,34 1,111 -69 Kirkkonummi-Siuntionjoki KTA 20 001 0,527 1,626 -68 Kokemäen KTA 23 602 0,622 1,749 -64 Keski-Pohjanmaan KTA 41 058 1,081 0,478 +126 Pyhäjärven KTA 16 355 0,431 0.161 +168 Tornio-Muonionjoen ja rannikon KTA 66 405 1,749 0,651 +169 Suomenselän KTA 51 681 1,361 0,463 +194 Oulujoen ja merialueen KTA 68 825 1,813 0,604 +200. Ääripäissä muutokset ovet olleet suurimmillaan -77 % ja +200 %. Kehitettävääkin tutkimuksessa löytyy Vaikka selvitystä voi pitää tarkempana kuin edellistä viiden vuoden takaista selvitystä, kehitettävääkin edelleen löytyy. Tämän viime vuosina kasvaneen ryhmän aiheuttama kalastusrasitus ei näy tuloksissa. Kuten selvityksen tekijät ovat itsekin todenneet, kysely suunnattiin vain suomenja ruotsinkielisille kalastajille. Erityisesti yli 64-vuotiaiden kalastajien ryhmän puuttuminen harmittaa monia. Toivottavasti millään kalatalousalueella toiminnan pyörittämiseen tarvittavat määrärahat eivät ainakaan romahda merkittävästi. Kalatalousalueiden korvaukset puhuttavat Kuten edellisen selvityksen jälkeen, niin myös tämän selvityksen julkaisun jälkeen alkoi kiivas keskustelu tulevasta rahanjaosta. Ja kuten arvata saattaa, enemmän korvauksia saaneet eivät ole olleet äänekkäimpiä kommentoijia. Luonnonvarakeskus 2024. Myös heidät tulisi saada mukaan vastaajiin. Luonnonvarakeskus 2024. Samoin on seisovilla pyydyksillä kalastavien laita, iso osa niillä kalastavista on iäkkäämpää kalastajapolvea. Onneksi aivan näin suoraan muutokset eivät kuitenkaan kalatalousalueiden rahoitukseen vaikuta. Taulukossa esimerkkinä 5/5 suurimman muutoksen aluetta. https://jukuri.luke.fi/handle/10024/554657 Kalatalousalueiden kalastonhoitomaksuun perustuvien viehekalastuspäivien summat ja niiden kansalliset osuudet (%) vuonna 2023 ja 2018 (edellinen selvitys) sekä osuuden muutos (%). Niin ikään kaiken kaikkiaan kalastonhoitomaksun suorittanutta henkilöä kohti laskettu viehekalastus kalatalousalueilla tähän maksuun perustuen oli nyt keskimäärin 16 päivää (kalastaneilla maksajilla vajaat 18), kun vuoden 2018 selvityksessä runsaat 28. Aiheesta lisää: Pellikka, J., Mikkola, J. Viehekalastusta kalatalousalueilla: Selvitys. Tämän selvityksen vastaajat viehekalastivat ainoalla tai itselleen keskeisimmällä kalatalousalueella keskimäärin 10 päivänä vuodessa. ja Husa, M. Osa kalatalousalueista tulee saamaan aikaisempaa vähemmän omistajakorvauksia ja osa enemmän. 14 • Suomen Kalastuslehti 4/2024 nyt myös selvästi aiempaa pienempiä. Kuten moni kalavesillä liikkuva tietää, varsinkin Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa ulkomaalaisten kalastajien ryhmä on suhteessa varsin iso. Lähde: Viehekalastusta kalatalousalueilla: Selvitys. Muutokset kalatalousalueiden kalastonhoitomaksuun perustuvien viehekalastuspäivien summissa ja niiden kansallisissa osuuksissa vuonna 2023 verrattuna edelliseen selvitykseen vuonna 2018 ovat huomattavia. Vasta tulevat vuodet näyttävät miten selvityksen tulokset tulevat näkymään vesialueiden omistajien saamissa korvauksissa ja sen myötä myös kalatalousalueiden käyttöön tulevissa varoissa. Kysely on edelleenkin suunnattu ainoastaan kalastonhoitomaksun maksaneille 18?–?64-vuotiaille
Suomen Kalastuslehti 4/2024 • 15 Verkkokalastus on enää harvoilla ainut kalastusmuoto.
16 • Suomen Kalastuslehti 4/2024 Kalastuksenvalvonnan kehittäminen on yksi ELY-keskusten avustusten painopistealueita.
Pohjois-Savon ELY-keskus myönsi kalataloutta edistäviin alueellisiin hankkeisiin vuonna 2023 yhteensä 854?121 euroa. Järvi-Suomen alueella kalastusalueilla ja kalatalousalueilla on pitkä historia alueensa kalakantoja koskevien selvitysten teossa. Toinen Järvi-Suomen alueen erikoisuus näyttäisivät olevan istutukset, joihin ei muilla alueilla rahaa ole jaettu. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella varoja on jaettu eniten kalastuksenvalvontaa ja kalastusharrastusta edistäville hankkeille. Suurin osa Järvi-Suomen vuoden 2023 hankeavustuksista kohdennettiin kalastuksen valvontaan, kalastusharrastuksen tukemiseen sekä kalakantojen ja kalastuksen tilan tutkimukseen ja seurantaan. Erityisesti viime mainittuun oli mennyt merkittävä osa varoista. Silloin tehtiin kunnostettuihin kohteisiin jotain mätirasiaja poikasistutuksia. Salon mukaan vuosi 2023 oli istutusten suhteen poikkeus. Selvitykset olisi oikeastaan oikea sanamuoto. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Lapsille ja nuorille järjestetyt kalastuspäivät ovat alueella suosittuja ja niitä on pyritty tukemaan, toteaa johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta, ja jatkaa samaan hengenvetoon, että kalastuksenvalvontaa pidetään alueella myös erittäin tärkeänä toimintana ja sen riittävyys on haluttu varmistaa. Kalastonhoitomaksuvarojen jako alueittain vuonna 2023 ELY-keskukset jakavat kalastajien maksamista kalastonhoitomaksuista kertyneitä varoja eteenpäin omilla toimialueillaan. Suomen Kalastuslehti 4/2024 • 17 K alastajien maksamista kalastonhoitomaksuista kertyneitä varoja oli vuonna 2023 käytettävissä valtakunnallisesti hieman edellistä vuotta vähemmän, yhteensä 10?175?000 euroa. Hankehaulla omat erityispainopisteensä ELY-keskusten vuoden 2023 hankehaun erityispainopisteinä olivat kalastusharrastuksen edistäminen, kalakantojen ja kalastuksen seurantaja säätelytoimet ja vaelluskalojen luontaisen elinkierron turvaaminen sekä kalastuksen valvonnan kehittäminen. Pohjois-Savon ELY-keskuksella oli näistä varoista jaettavana yhteensä noin 2,7 miljoonaa euroa Järvi-Suomen alueella, Varsinais-Suomen ELY-keskuksella 2,2 miljoonaa euroa ja Lapin ELY-keskuksella 1,1 miljoonaa euroa. Kysyttäessä asiaa ELY-keskuksesta sille löytyy looginen selitys. Mihin nuo varat ovat eri ELY-keskusten alueilla menneet. Varoja myönnettiin hankeavustuksina erilaisille kalataloutta edistäville alueellisille hankkeille ja yleisavustuksina kalatalousaluetoimintaan sekä korvauksina vesialueiden omistajille. Varsinais-Suomen poikkeavuus grafiikassa on kunnostukset, johon löytyy Koivurinnan mukaan selitys alueen aktiivisesta jokitalkkaritoiminnasta, joka pitää kunnostustoiminnan lisäksi sisällään muun muassa lasten kalastusharrastuksen ja kalastuksenvalvonnan eteen tehtävää työtä. Kaikkiaan ELY-keskus rahoitti 180 hanketta. Muiden ELY-keskusten alueella ei vastaavaa historiaa aivan samassa muodossa ole, kertoo kalastusbiologi Hannu Salo, Pohjois-Savon ELY-keskuksesta
Kunkin kalatalousalueen saama toiminta-avustus määräytyy maaja metsätalousministeriön asetuksen laskentaperusteiden mukaisesti. Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella omistajakorvauksia jaettiin 1?368?000 euroa, Varsinais-Suomessa 1?227?000 euroa ja Lapissa 405?000 euroa. Korvausvarojen jakoperusteena on kalastuslain mukaisesti viehekalastusrasitus, joka on selvitetty Luonnonvarakeskuksen tekemässä Viehekalastusrasitus kalatalousalueilla -tutkimuksessa. Tehdäänkö Lapissa siis muita alueita enemmän viestintää. Selvitystutkimus määrittää omistajakorvaukset Valtakunnallisista kalastonhoitomaksuvaroista noin 36 % kohdennetaan kalavesien omistajille maksettaviin korvauksiin. Ei se aivan noin ole, sanoo Lapin ELY-Keskuksen kalatalousasiantuntija Janne Narkiniemi. Monissa hankkeissa viestintä on isossa roolissa, jatkaa Narkiniemi. ELY-keskus myöntää varat kalatalousalueille, jotka jakavat korvaukset edelleen alueensa vesialueiden omistajille. Ja niinhän se on. Yksittäisen kalatalousalueen saaman toiminta-avustuksen keskiarvo oli Järvi-Suomessa 11?805 euroa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen 36 kalatalousaluetta saivat jaettavakseen 468?216 euroa ja Lapin ELY-keskuksen alueella jaettavaksi tuli 362?529 euroa 27 kalatalousalueen kesken. Kalastusharrastuksen edistäminen, esimerkiksi kuvassa oleva Valtakunnallisen kalastuspäivän Tampereeen tapahtuma, on ollut monta vuotta tärkeä ELY-keskusten avustusten painopistealue.. Kalatalousaluetoiminta saa tukea ELY-keskukset jakoivat kalatalousaluetoiminnan tukemiseksi yhteensä 1?480?000 euroa vuonna 2023. Vuonna 2023 omistajakorvausten kokonaissumma oli 3?000?000 euroa. Kirjoituksen lähteenä ovat olleet Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousyksikön tiedotuslehti Uutisrysä 1/2024 ja kirjoituksessa mainittujen asiantuntijoiden haastattelut. Järvi-Suomen 55 kalatalousalueelle myönnettiin yhteensä 649?255 euroa yleisavustuksina kalatalousaluetoimintaan. Kalatalousalueet puolestaan vastaavat viehekalastusrasituksen määrittämisestä omalla alueellaan. Hänen mukaansa kyse on ennemmin kalastusharrastusta ja kalastuksenvalvontaa tukevasta viestinnästä. Kalastuksenvalvojan rooli asiakkaita eli kalastajia kohdatessa on usein viestiä voimassa olevista määräyksistä. 18 • Suomen Kalastuslehti 4/2024 Lapin ELY-keskuksen alueen hankejaossa nousee selvänä piikkinä esille tiedotus
Lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus. 10 20 30 40 50 Muut Istutukset KHS Kalastusinfran ylläpito ja rakennus Tiedotus Kunnostukset Tutkimus ja seuranta Harrastus Valvonta Yhteensä (kpl) 50 000 100 000 150 000 200 000 Muut Istutukset KHS Kalastusinfran ylläpito ja rakennus Tiedotus Kunnostukset Tutkimus ja seuranta Harrastus Valvonta Yhteensä (€) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen myöntämien alueellisten hankeavustusten kohdentuminen erityyppisiin hankkeisiin vuonna 2023. 50 000 100 000 150 000 200 000 Muut Istutukset KHS Kalastusinfran ylläpito ja rakennus Tiedotus Kunnostukset Tutkimus ja seuranta Harrastus Valvonta Yhteensä (€) 5 10 15 20 25 Muut Istutukset KHS Kalastusinfran ylläpito ja rakennus Tiedotus Kunnostukset Tutkimus ja seuranta Harrastus Valvonta Yhteensä (kpl). Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus. Suomen Kalastuslehti 4/2024 • 19 10 20 30 40 50 60 Muut Istutukset KHS Kalastusinfran ylläpito ja rakennus Tiedotus Kunnostukset Tutkimus ja seuranta Harrastus Valvonta Yhteensä (kpl) 100 000 200 000 300 000 400 000 Muut Istutukset KHS Kalastusinfran ylläpito ja rakennus Tiedotus Kunnostukset Tutkimus ja seuranta Harrastus Valvonta Yhteensä (€) Pohjois-Savon ELY-keskuksen myöntämien alueellisten hankeavustusten kohdentuminen erityyppisiin hankkeisiin vuonna 2023. Lapin ELY-keskuksen myöntämien alueellisten hankeavustusten kohdentuminen erityyppisiin hankkeisiin vuonna 2023. Lähde: Lapin ELY-keskus
Toimialuejaon valmistelu etenee siihen suuntaan, että kalatalouden palvelut jatkuvat nykyisenkaltaisena kolmella alueella pienin muutoksin toimialueiden rajoihin. Hallitusohjelmaan kirjattiin myös, että edelleen mahdollistetaan elinvoimakeskusten erikoistuminen ja keskinäinen työnjako. Valtakunnallisen lupa-, ohjausja valvontaviraston tehtävänä on ympäristöja vesitalouslupien hakemuskäsittely sekä niiden valvonta. Alueellinen kalataloushallinto hoitaa pienin resurssein suuren määrän erityyppisiä lakisääteisiä tehtäviä. 20 • Suomen Kalastuslehti 4/2024 Aluehallinto uudistuu kalatalouden palvelut jatkuvat Valtion aluehallinnon uudistuksessa muodostetaan uusi valtakunnallinen lupa-, ohjausja valvontavirasto sekä uudet alueelliset elinvoimakeskukset. Nykyinen aluejako perustuu alueellisiin erityispiirteisiin. Keskeisimmät ohjausja palvelukokonaisuudet ovat rahoitukset, viranomaispäätökset sekä asiantuntijatyö. Yhteistyön tulokset palvelevat välillisesti laajaa joukkoa kalastavia kansalaisia ja alan yrityksiä.. Järvi-Suomi on keskeistä sisävesialuetta keskittyen sisävesien kalatalouteen, Rannikko-Suomessa korostuu merialue ja EU-asiat, Pohjois-Suomessa erityisesti rajajokiasiat naapurivaltioiden kanssa. Kalavarojen hoidon ja käytön järjestäminen on laajaa verkostoyhteistyötä, johon hallinto osaltaan kuuluu. Uudistuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa lupaja valvontakäytäntöä sekä sujuvoittaa palveluja kansalaisille ja yrityksille. TEKSTI TIMO TAKKUNEN, POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO E linvoimakeskukset hoitavat jatkossa elinkeinoihin, työllisyyteen, maatalouteen, liikenteeseen, vesitalouteen, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja vesien hyvän tilan edistämiseen sekä kalatalouteen liittyviä tehtäviä alueillaan. Vaikka hallinnollisesti toimitaan suuralueilla, on alueellisia toimipisteitä jopa lisätty maanlaajuisesti kolmella aiempaan verrattuna. Kalatalous jatkanee lähes nykyisellään Kalatalouden aluehallinnon palveluita ja tehtäviä ELY-keskuksissa on hoidettu juuri erikoistumisen pohjalta vuodesta 2015 alkaen kolmella suuralueella. Erikoistuminen ja tiettyjen tehtävien keskittäminen mahdollistavat hyvän palveluja toimintakyvyn ylläpitämisen alueellisesti. Alueellinen läsnäolo ja tunnettavuus tukee monilta osin paikallislähtöistä työtä, johon perustuu kalavarojen hoidon ja käytön järjestäminen, kalatalousyritysten rahoituspalvelut sekä erityyppisten verkostojen työskentely kalatalouden parissa. Päätöstä aluehallinon rakenteesta ei vielä ole
Nykyisessä monialaisessa ELY-keskuksessa ympäristövastuualueelle kuuluva vastaava yleisen edun valvonta siirtyy tulevaan lupa-, ohjausja valvontavirastoon, jossa tehtävä jouduttaneen eriyttämään itse lupakäsittelystä. ELY-keskuksen asiantuntijoiden laaja-alainen osaaminen on jatkuvasti kalatalousalueiden käytössä. Elinvoimakeskukseen jäädessään kalatalousviranomaisen itsenäinen edunvalvonta säilyy selkeänä. Itsenäiseen edunvalvontakokonaisuuteen liittyy muitakin tehtäviä kuten ympäristölupiin sisältyvien kalatalousvelvoitteiden muutoshakemukset. Kalastuksen säätely alamitoin, solmuvälirajoituksin, rauhoitusaikojen ja -alueiden muodossa esimerkkinä tarvitsee aina hallinnollisen päätöksen, joka kalastuslaissa on määrätty viranomaistehtäväksi. Kalakantojen hoidetaan ensisijaisesti kalastusta säätelemällä, joka lähtee tietoon perustuvasta suunnittelusta ja päätöksenteosta. Kalataloushallinto on kalatalousalueiden tukena monin tavoin. Yleisen kalatalousedun valvonta liittyy kaikkiin tehtävin, mutta näkyvimmin vesilainja ympäristönsuojelulain mukaisiin lupahakemuksiin, joissa kalatalousviranomaisilla on itsenäinen puheoikeus. Oma puhevalta merkittävä oman edun kannalta Yleisen kalatalousedun valvonta on alusta lähtien kuulunut kalatalouden aluehallinnon tehtäviin: valvotaan, ettei kalakannoille ja kalastukselle kohdistu haittoja sekä pyritään vähentämään niitä. Aiheesta lisää: https://vm.fi/aluehallintouudistus Lupa-, ohjausja valvontavirasto Elinvoimakeskukset. Kalastonhoitomaksuvaroista myönnetään jatkuvaa avustusta kalatalousalueiden toimintaan, käyttöja hoitosuunnitelmien toimeenpanoon, kalatalouden edistäminen sekä muun muassa kalastuksen valvontaan. Päättymässä oleva kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmien laatiminen sisälsi lukuisia ehdotuksia kalastuksen säätelyksi, joiden pohjalta tehtiin viranomaispäätöksiä. Suomen Kalastuslehti 4/2024 • 21 Alueellinen yhteistyö tärkeää Kalavarojen hoidosta ja käytöstä kuuluu suuri vastuu paikalliselle tasolle, jota edustaa vesialueen omistajista sekä alan järjestöistä muodostuvat kalatalousalueet
Blue Products 3.0 innovaatio-ohjelmassa satsataan nyt uusien prosessien ja tuotteiden kehittämiseen, jotta silakan, muiden vähempiarvoisten kalojen ja sivuvirtojen käyttämättä jäänyt potentiaali voidaan saavuttaa. SuoINNOVAATIO-OHJELMAT Suomen EMKVR-ohjelman tavoitteena on kalatalouden innovaatioiden vauhdittaminen. EMKVR-rahoituksella toimivat innovaatio-ohjelmat ovat kalastuksen kehittämisohjelma, vesiviljelyn kehittämisohjelma, kalatalouden ympäristöohjelma, Blue Products – Uusien tuotteiden kehittämisohjelma sekä kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelma.. TEKSTI MARINA NYQVIST, ÖSTERBOTTENS FISKARFÖRBUND KUVA HANS HÄSTBACKA työverkko tarjoaa vahvan pohjan uuden työn jatkolle. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on lisätä tärkeimpien tunnistettujen ja vajaasti hyödynnettyjen kalalajien silakan, muikun, kuoreen ja särkikalojen sekä jalostusteollisuuden sivuvirtojen käyttöä elintarvikkeina tai lisäarvotuotteina. ”Laadukasta kotimaista kalaa hyödynnetään entistä kestävämmin, monipuolisemmin ja laajemmin elintarvikkeiden raaka-aineena. Ohjelmien tavoitteena on edistää yritysten välistä sekä yksityisten ja julkisten toimijoiden väliseen kumppanuuteen perustuvaa verkostomaista kehitystyötä toimialan keskeisten haasteiden ratkaisemiseksi. Suomessa on toimiva osaamisverkosto, joka yritysten, tutkijoiden, viranomaisten ja kuluttajien yhteistyönä edistää kalaelintarvikkeiden ja lisäarvotuotteiden kehittämistä.” Teksti on Blue Products 3.0 innovaatio-ohjelman visio siitä, mihin tulevien kolmen vuoden työ johtaisi. Blue Products 3.0 innovaatioohjelmassa satsataan uusien prosessien ja tuotteiden kehittämiseen. Kokenut tutkijaryhmä Aiempina ohjelmavuosina syntynyt elintarviketeknologian ja kuluttajatutkimuksen alan tutkijoiden yhteisBlue Products 3.0 innovaatioita kalan käytön optimoimiseksi Kalalla – ja kaikilla sen osilla, mukaan lukien suomut, nahka, pää, ruodot ja sisäelimet – on potentiaalia erilaisten tuotteiden raaka-aineiksi. Monivuotisilla innovaatio-ohjelmilla pyritään koko toimialaa pysyvästi hyödyttävään kehitystyöhön. Suomeen on syntynyt kotimaisesta kalaraaka-aineesta korkean lisäarvon tuotteita valmistavia arvoketjuja. 22 • Suomen Kalastuslehti 4/2024 K alalla – ja kaikilla sen osilla, mukaan lukien suomut, nahka, pää, ruodot ja sisäelimet – on potentiaalia erilaisten tuotteiden raaka-aineiksi. Tutkimusyhteistyön tuloksena on syntynyt uutta tietoa potentiaalisista uusista tuotteista ja tuotantoteknologioista, joita on siirretty yritysten käyttöön. Puhdistamattomasta pikkukalasta valmistettu korkealaatuinen nyhtökala herätti aikaisemmin mielenkiintoa niin yrityksissä, mediassa kuin laajemminkin. Tavoitteena on koko kalan hyödyntäminen korkea-arvoisempien tuotteiden valmistamiseksi ja sen myötä alan kannattavuuden parantaminen. Uusien marinointija käymismenetelmien kehittäminen johtivat uusiin maukkaisiin kalatuotteisiin
Laadun pysyminen korkeana alkutuotannosta lähtien puolestaan on keskeinen edellytys seuraavien kahden alueiden onnistumiselle. Parantamalla kalateollisuuden tuotantoprosesseja ja laatua sekä tuomalla mukaan uusia kalalajeja ja raaka-aineita halutaan luoda uusia innovatiivisia tuotteita, jotka puhuttelevat eri kuluttajaryhmiä. Tässä painopistealueessa satsataan tuotekehitykseen ja uusien tuotantomenetelmien kehittämiseen kaloille yhteistyössä yrittäjien kanssa. Kalan laadun parantaminen läpi arvoketjun. Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen. Suomen Kalastuslehti 4/2024 • 23 muista valmistettiin mautonta ja hajutonta liivatetta. Lisäksi saatiin lupavia tuloksia kalojen nahkan, pään ja sisäelimien sopivuudesta proteiinin valmistukseen. Jalostusteollisuuden kalaraaka-aineiden ja sivuvirtojen laadun arviointi on tärkeä osa ohjelmaa. Ensimmäiseksi kartoitetaan alan tarpeet Jotta kalatalousalan kehittämistarpeet tiedettäisiin, on tarpeet aivan ensimmäiseksi kartoitettava yrityksiin, niin jalostukseen kuin elintarviketuottajiin, suunnattujen henkilökohtaisten haastattelujen kautta. Kalan tuotekehityksen ja uusien tuotantomenetelmien edistäminen. Ohjelman neljä painopistealuetta Ohjelmalla on neljä painopistealuetta: 1) Kalan laadun parantaminen läpi arvoketjun, 2) Kalan tuotekehityksen ja uusien tuotantomenetelmien edistäminen, 3) Kalan arvojakeiden kaupallistamisen vauhdittaminen ja 4) Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen. Yrittäjien haastattelut tulevat tarjoamaan tärkeää tietoa painopistealueiden aktiviteettien suuntaamiseksi juuri oikeisiin asioihin. Kalan arvojakeiden kaupallistamisen vauhdittaminen. Aktiivisen ja avoimen yhteistyön kautta eri toimijat, yrittäjät ja organisaatiot ponnistelevat eteenpäin luodakseen yhdessä vahvan verkoston, joka tukee ohjelmassa suunniteltuja toimenpiteitä. Samalla tullaan kehittämään arvojakeiden ominaisuuksia, kuten makua, jotta ne sopisivat paremmin elintarvikkeisiin, lemmikkiruokiin, ravintolisiin ja kosmetiikkaan.. Jopa kalatalousalan ulkopuolisten yrittäjien mielipiteet ovat tärkeitä laajemman tietämyksen saamiseksi esimerkiksi kalaproteiinin käytöstä. Tässä yhteydessä tullaan myös panostamaan siihen, että suurkeittiöille saataisiin enemmän kotimaista kalaa. Viimeisenä painopistealueena on vauhdittaa kalan osien kuten proteiinin, kollageenin ja gelatiinin tuotantoprosessien skaalausta kohti tuotantomittakaavaa. Uusien menetelmien kartoittaminen tehokkuuden ja laadun lisäämiseksi kalateollisuuden parissa on keskeinen toimenpide
24 • Suomen Kalastuslehti 4/2024 L ohen vapaa-ajankalastus Suomen merialueilla, Suomenlahtea lukuun ottamatta, toteutetaan vuonna 2024 viime lokakuun maatalousja kalastusneuvoston ratkaisun mukaisesti. • Kaikkien kalalajien kaikki saaliiksi otetut yksilöt on purettava kalastusveneestä maihin kokonaisina. Suomenlahdella kahden lohen päiväkiintiö Neuvoston asetus ei koske Suomenlahtea. neljän merimailin sisäpuolisilla alueilla perusviivasta mitattuna, ottaa saaliiksi sekä eväleikattuja että rasvaevällisiä mitan täyttäviä lohia, kuitenkin enintään kaksi lohta kalastajaa kohden päivässä. • Kaikki kalastuksessa saadut rasvaevälliset luonnonlohet on päästettävä heti takaisin mereen. Myös verkkoja ajosiimakalastuksessa on voimassa yhden tai kahden lohen päiväkiintiöt. Lohen verkkoja ajosiimakalastus Neuvoston asetus kieltää pitkäsiimakalastuksen (ajosiimakalastuksen) Pohjanlahdella ympäri vuoden neljän merimailin ulkopuolella perusviivasta mitattuna. Lohen vapaaajankalastuksen säännöt Suomen merialueilla 2024 TEKSTI KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO GRAFIIKKA HEIDI MOISIO, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Tästä poiketen Perämerellä (ICES osa-alue 31) saa 1.?5.?–?31.?8. Tämä tarkoittaa sitä, että vapaa-ajankalastuksessa voidaan ( ICES osa-alueilla 29, 30 ja 31) ottaa saaliiksi lohia seuraavilla säännöllä: • Yksi mitan täyttävä eväleikattu lohi kalastajaa kohden päivässä. Suomenlahdella saa kansallisen lainsäädännön mukaisesti ottaa kaksi lohta vuorokaudessa kalastajaa kohden (rasvaevällisiä ja rasvaeväleikattuja) eikä alueella ole ajallisia rajoituksia. Huomioi että lohen verkkokalastusta ei säädellä neuvoston asetuksella ja se on sallittua myös neljän merimailin ulkopuolella perusviivasta mitattuna yllä olevan kansallisen asetuksen aikarajoitusten mukaisesti. • Lohen kalastus on lopetettava loppupäivän ajaksi sen jälkeen, kun ensimmäinen rasvaeväleikattu lohi on otettu saaliiksi. EU:n lohenkalastusrajoitukset vapaa-ajankalastukselle ovat voimassa tämän vuoden ja mahdollisesta jatkosta päätetään loppuvuodesta. Pitkäsiimakalastus (ajosiimakalastus) on sallittua neljän merimailin sisäpuolisilla alueilla perusviivasta mitattuna ja tässä noudatetaan kansallisen lainsäädännön aikarajoituksia (valtioneuvoston asetus lohenkalastuksen rajoituksista 236/2017)
Osa-alueet 29–31 Yksi rasvaeväleikattu lohi vuorokaudessa/ kalastaja. Kaksi lohta vuorokaudessa/ kalastaja (rasvaevällisiä ja rasvaeväleikattuja). Suomen Kalastuslehti 4/2024 • 25 Karttapiirros lohen vapaa-ajankalastuksen säännöistä ICES-osa-alueittain Suomen merialueilla vuonna 2024. 31 Osa-alue 32 Neuvoston asetus ei koske tätä aluetta, alueella on voimassa kansallinen rajoitus. Kartta on kuvituskuva, kartan rajat eivät ole tarkkoja. Osa-alue 31 kauimmillaan 4 meripeninkulman päässä perusviivasta 1.5.-31.8.2024 Kaksi lohta vuorokaudessa/ kalastaja (rasvaevällisiä ja rasvaeväleikkattuja). Muina aikoina Yksi rasvaeväleikattu lohi vuorokaudessa/ kalastaja. 63°30 'N. 31 29 30 32 Huom. Rasvaevällinen lohi on rauhoitettu, kaikki saaliiksi saadut rasvaevälliset lohet on heti päästettävä takaisin mereen
26 • Suomen Kalastuslehti 4/2024 Iso osakaskunta voi toteuttaa hankkeita, joista pienemmät voivat vain uneksia. Tämän todistaa RasvankiVirmasveden osakaskunnan hanke, jossa rakennettiin useita veneenlaskupaikkoja sekä kokonainen retkisatama. TEKSTI JA KUVAT TIMO ORANEN, RASVANKI-VIRMASVEDEN OSAKASKUNTA Vesille venosen mieli osakaskunta voi edistää vesille pääsyä
Entä jos mieli tekisi lähteä tutuista maisemista retkeilemään uusille vesille ja vaikka yöpymään kalareissulla teltassa tai riippumatossa. Elämysmatkailun tarjonnassa voi olla kanoottien vuokrausta tai järjestettyjä retkiä puhtaaseen ja toistaiseksi sinilevästä vapaaseen järvisaaristoon, jos kanootit saadaan vesille ja on retkisatama minne suunnata. Maanomistajilta ja tiekunnilta tiedusteltiin valmiutta tehdä maankäyttösopimus alueesta. Samalla toiminnan taloudelliset edellytykset kohenivat huomattavasti ja hankerahoitusten omavastuun kattaminen muullakin kuin talkootyöllä on mahdollista. Kunnat ovat rakentaneet kaupunkien lähistölle ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettuja laavuja ja nuotiopaikkoja, jotka ovat ahkerassa käytössä. Hankkeen omarahoitus oli 3?500 euroa, josta suuri osa tehtiin talkootyönä lähinnä Lyyvinsaaren retkisataman rakentamisessa. Hanke alkoi kartoitustyöllä Hanke aloitettiin kartoittamalla olemassa olevat veneluiskat ja perinteiset kylärannat. Lähes jokaiselta isommalta järveltä löytyy epävirallisessa käytössä ollut venevalkama, mutta niitä on harvoin tarkoitettu yleiseen käyttöön puhumattakaan tarvittavasta pysäköintitilasta. Yhdistämien toi uusia mahdollisuuksia Rasvanki-Virmasveden osakaskunta syntyi vuonna 2020, kun kuusi Sisä-Savon osakaskuntaa pyyhkivät veteen piirretyt viivat pois ja saatiin yli 17?000 hehtaarin melko yhtenäinen vesialue saman toimijan hallintaan. Suomen Kalastuslehti 4/2024 • 27 K aikilla osakkailla ei ole omaa mökkiä tai rantapalstaa, josta voi työntää veneen vesille ja suunnata ruokakalan hankintaan tai lähteä virkistymään vesillä. Yhdessä kohteessa tiekunta otti kielteisen kannan yleiseen käyttöön, ja paikka jäi vain maanomistan myöntämällä luvalla lähinnä saariasukkaiden käyttöön. Ja mihin mennä, kun tulee hätä, ykkönen tai kakkonen. Julkisia veneenlaskupaikkoja on lähinnä asutuskeskuksissa ja kylälaitureiden vieressä. Vapaa-ajan kalastajille on tarjolla kalastuslupia, mutta kaikilla ei ole tuttua mökin omistajaa, kenen rannasta veneen voisi laskea turvallisesti vesille. Toisessa kohteessa maanomistajalle maksettiin kertakorvaus ja kolmannessa osallistuttiin matkailuyritykLyyvinsaareen rakennettiin kesällä 2023 tulipaikka ja kaksi teltta-alustaa.. Pohjois-Savon ELY-keskus myönsi Rasvanki-Virmasveden osakaskunnalle 7?500 euroa veneenlaskupaikkojen ja rantautumismahdollisuuksien kehittämiseen vuosille 2021?–?2023
Liikenneturvallisuus edellytti puuston poistoa ja lupa velvoittaa osakaskuntaa huolehtimaan näkyvyyden säilymistä. Retkisataman kruunaa kaksi 3 x 3 metrin telttapohjaa, joille mahtuu isompaankin telttaan keräämään voimia. Käymälä on mielestäni välttämätön. Tielaitos muutti yhdessä kohteessa liittämän tarkoitusta, joka mahdollisti liikenteen veneenlaskupaikalle. Kaikissa kohteista tehtiin kirjalliset sopimukset maankäytöstä. Suuri osa rakennusmateriaaleista oli kierrätettyä.. Nuotiopaikka toteutettiin metsäkoneen vanteesta hitsaamalla siihen arina ja tekemällä ilma-aukotalaosaan. Hankkeen yhden kohteen peruuntuminen jätti avustusta huussin ja nuotionpaikan rakentamiseen. Polttopuita varten rakennettiin vaatimaton katos, johon nikkaroitiin tiskipöytä ja sen viereen ”laskiämpäri” hiekkasuodatuksella. Kompostoivia valmiskäymälöitä on tarjolla eri kokoisia, mutta päädyimme Biolanin 200 litran malliin, jossa kompostoituminen vähentää huomattavasti käsiteltävän ”kansantuotteen” määrää. Kaavoitusselvityksen jälkeen päästiin suunnittelemaan rakenteita, jotka vaativat rakennusluvan. Malli saatiin Etelä-Konneveden kansallispuiston kanoottilaitureista, jotka soveltuvat kivikkoisille rannoille. Kustannuksia vähensi huomattavasti ison omakotitalon rakentamisesta yli jääneen puutavaran saaminen lahjoituksena ja se talkootyö. Lyyvinsaaren kiviselle rannalle oli ajatuksena rakentaa ensin pelkkä laituri rantautumista varten. 28 • Suomen Kalastuslehti 4/2024 sen veneenlaskupaikan rakennuskustannuksiin. Erillisen nestesäiliön voi tuoda kätevästi tyhjennettäväksi viemäriverkostoon, jos sopivaa loppusijoituspaikkaa ei löydy alueelta. Retkisatamaan rakennusluvat kunnalta Osakaskunnalle tarjottiin Kuttajärvellä rakentamatonta pientä saarta yleiseen käyttöön retkipaikaksi. Kuttajärven Lyyvinsaareen rakennettiin kesällä 2023 puukatos/tiskauspaikka ja käymälä. Ja se laiturikin tehtiin helpottamaan rantautumista. Toivottavasti uimapaikat ja vedenottopaikat säästyvätkahvinporoilta ja puuron rippeiltä. Retkisatama tuli maksamaan 3?700 euroa. Lupakäytäntö pitää kysyä kunnan rakennusvalvonnasta, jos suunnittelette yleiseen käyttöön tarkoitettua retkipaikkaa
Suomen Kalastuslehti 4/2024 • 29 Kaikkea ei saatu valmiiksi kerralla Kahdeksan kohdetta saatiin toteutettua, mutta kolme jäi vielä suunnitteluvaiheeseen. Veneenlaskupaikan rakentamisessa oli otettava huomioon käytettävissä olevan ranta-alueen rajallisuus.. Näissä esteeksi muodostuivat maankäytön ja olemassa olevien rakenteiden vastuukysymykset. Osakaskunnan pitää selvittää maanomistus ja rajat, kaavoitus, olemassa olevat sopimukset ja ennen kaikkea suunnitteluvaiheen avoimuudella varmistaa hankkeen sosiaalinen hyväksyntä. Saittajärven kohteessa oli tehty vesijohdon asennus Saittajärven rantakiinteistöille. Lyyvinsaareen rakennettiin kesällä 2023 myös kanooteille sopiva laituri. Vaikka iso osa rakennusmateriaaleista oli kierrätettyä, niin laiturien vaatima kestopuutavara ja kiinnitystarvikkeet jouduttiin ostamaan
Lähtökohtana toimi aiemmin laadittu käyttöja hoitosuunnitelma. TEKSTI ELINA PUSAA, SUOMENSELÄN KALATALOUSALUE KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. 30 • Suomen Kalastuslehti 4/2024 Kalatalousalue toteutti kalatalouselinkeinon kehittämissuunnitelman Suomenselän kalatalousalue toteutti kalatalouden paikallisen toimintaryhmän hankerahoituksella alueelleen kalatalouselinkeinon kehittämissuunnitelman
Ohjausryhmässä oli kaikkiaan kahdeksan henkilöä. Hankeaika oli keväästä 2023 toukokuun alkuun 2024. Yhteistyö vesialueen omistajien kanssa tunnistetaan paikoin haastavaksi etenkin luvituksen osalta, vaikka alueen millekään vesialueelle ei kohdistu lähellekään maksimaalista kalastuspainetta.. Kaupallisia kalastajia alueella on vajaa 20 ja kalastusmatkailuyrittäjiä kuusi. Johtopäätökset kertovat tahtotilasta Kaupallisille kalastajille tehdyissä haastatteluissa keskeisinä johtopäätöksinä nousivat kalastajien oma motivaatio kehittää toimintaa alueella – yhteistyössä muiden kanssa. Kalataloudellisesti ja kalatalouselinkeinolle merkittävistä alueista laaditaan paikkatietoaineistoa.” Tämä käyttöja hoitosuunnitelman kirjaus antoi hyvät lähtökohdat kehittämissuunnitelmalle ja loi myös kyselyihin vastaajille motivaatiota omalta osaltaan osallistua hanketyöhön. Suomen Kalastuslehti 4/2024 • 31 S uomenselän kalatalousalueen ”Elinkeinokalatalouden ja kalastusmatkailun kehittämissuunnitelma”-hanke toteutettiin ensimmäisten Kuha-Suomen Kala-Leaderin myöntämien hakkeiden joukossa. Alueelle on muodostunut vakiintuneita tapoja kalanjakeluun, mutta kalankäsittelyyn, -säilytykseen ja -jakeluun sekä sivusaaliin ja sivutuotteiden käsittelyyn liittyen tunnistetaan kuitenkin isojakin haasteita. Hankkeen konkreettinen toteutus tapahtui ostopalveluna ja hankkeelle koottiin ohjausryhmä alueen kahden keskeisen kunnan kaupallisista kalastajista, kalastusmatkailutoimijoista, keskeisten vesialueiden omistajista, keskeisten kuntien elinvoimapäälliköistä ja kalatalousalueelta. Yhteistoiminta muun kuin kalanjakelun osalta on liki olematonta, eikä tietoa alaan kohdistuvista rahoitusmahdollisuuksista tai muista ammatillisista yhteistoiminnoista juurikaan ole. Hankkeen keskeisinä tavoitteina oli kalatalousalueen elinkeinokalatalouden ja kalastusmatkailun nykytilan selvittäminen, kenttäväen tarpeiden tiedostaminen sekä selvittää mitä alueen elinkeinokalatalous ja kalastusmatkailu tarvitsisi kehittyäkseen. Kaikki kaupalliset kalastajat ja kalastusmatkailutoimijat haastateltiin eri keinoin, ja vain kaksi henkilöä jättivät vastaamatta, yrityksistä vastasivat kaikki yrityksen lukuun kalastavat. KHS antoi hyvän lähtökohdan Suomenselän kalatalousalueen käyttö – ja hoitosuunnitelmassa vuosille 2022–2030 on otettu alueen elinkeinokalatalouden ja kalastusmatkailun yhdeksi linjaukseksi seuraavaa: ”Kaupallinen kalastus ja kalastusmatkailu mahdollistavat lähikalan tarjonnan ja luontomatkailun kehittämisen suunnittelualueella. Alueellisesti rekisteröityneiden kaupallisten kalastajien keski-ikä on valtakunnan tasoa matalampi ja kalakannat alueella on hyvät
Kalankäsittelyja jakelutilan toimintaedellytysten selvittäminen, lähikalan saatavuus ja huoltovarmuus, luontomatkailu sekä kalatalouselinkeinojen tunnettavuuden ja yhteistoiminnan lisääminen alueella. Myös alueelle kohdistuvan lähikalan saatavuutta ja huoltovarmuutta ylläpitävän tai sitä edistävän hanketyön jatkuminen alueella tunnistettiin tärkeäksi. Näihin tällä alueella riittää potentiaalia. Kalankäsittelyja jakelutilan tarve alueella on ilmeinen. Suomenselän kalatalousalueelle ei ole tarpeen luoda uutta hanketta kalastusmatkailua kehittämään, koska alueella kohdistuu jo nykyisellään luontomatkailua kehittävää hanketyötä. Suomenselän kalatalousalueen alueella kalastusmatkailutoiminta on vähäistä, ja pääpaino on kalastusmatkailijoiden omatoimimatkailulla – omalla välineistöllä tai välineistöä vuokraten. Tämä laaja asiakokonaisuus on tarkoitus jalkauttaa käytäntöön kalatalousalueen hallinnossa ja viestinnässä eri toimintoihin sisällyttämisen keinoin. Lähikalan saatavuus ja huoltovarmuus teeman esilläpito tunnistettiin tärkeäksi asiakokonaisuudeksi. Konkreettisena toimintona kalatalousalue tiivistää suunnitellusti yhteistyötä eri hankkeiden toimijoihin. Viestinnän lisäksi luodaan vähintään vuosittain kokoontuva yhteistoimintaryhmä kuntien, elinkeinotoimijoiden ja kalatalousalueen väliin kalatalousalan edistämiseksi alueella. Kalatalouselinkeinojen ja koko toimialan tunnettavuuden ja yhteistoiminnan lisääminen alueella on asia, joka halutaan tämän hankkeen tuloksena laittaa yhteistyöllä kuntoon. Kalastusopas Juha Happonen ja komea kesähauki.. Matkailijat hakevat aitoja ja kestäviä kokemuksia luonnon keskeltä ja erilaisia kalastuskokemuksia. Yhteistoimintaelin voi olla rekisteröity yhdistys, rekisteröimätön yhteisö tai vaikka viestintäyhteisö. Kalatalousala halutaan nostaa esille Konkreettisia toimenpide-ehdotuksina kaupallisen kalastuksen ja kalastusmatkailun osalta syntyi suunnitelman puitteissa kaikkiaan neljä. Näin pyritään yhteistyössä löytämään keinoja luontomatkailun edistämiseksi alueella. Kehittämissuunnitelman jatkotoimenpiteet on tarkoitus viedä käytäntöön mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. 32 • Suomen Kalastuslehti 4/2024 Kalastusmatkailun osalta kyselyissä tuli ilmi yleisen kiinnostuksen kasvu luontomatkailua kohtaan, ja toteamus siitä, että kalastusmatkailu voi hyötyä tästä kehityksestä. Alueelta on tarkoitus koota vesialueen omistajista, kaupallisista kalastajista, yrittäjistä tai asianosaisista koostuva ryhmä, joka hakee investointihankkeen esiselvityshanketta. Kalatalousalueen toimesta luodaan kaikille alueen kunnille sekä muille elinkeinotoimijoille kirjalliset ohjeet kalatalousalan yrittäjyyden erityispiirteistä, rahoitusmahdollisuuksista ja alaan liittyvistä keskeisistä sidosryhmistä. Ohjausryhmällä, haastatelluilla kalatalousalan ammattilaisilla sekä muilla hanketyöhön osallistuneilla oli hyvä motivaatio. Hanke vietiin tehokkaasti ja nopeasti maaliin, eikä tarkoitus jatkotoimienkaan osalta ole painaa jarrua. Hanke on saanut rahoituksen Kuha-Suomen Kala-Leaderiltä, Euroopan meri-, kalatalousja vesiviljelyrahastosta. Hanke sai myötätuulta kehitystyöhön Hanke onnistui kokonaisuutena tarkastellen hyvin. Kalastusmatkailutoimintaam tarvitaan hyviä kalavesiä. Kalastusmatkailun tunnettavuuden lisääminen ja hanketyössä mukana oleminen tunnistettiin alueella tärkeäksi asiaksi, ja nämä asiat otetaan kalatalousalueen hallinnossa ja viestinnässä paremmin huomioon. Mikäli esiselvityshankkeen puitteissa voidaan todeta tilojen olevan kannattava investointi esimerkiksi kiinteänä rakennuksena tai liikkuvana yksikkönä, jatkuu hanketyö investointihanketta hakemalla ja investointi toteuttamalla. Ohjeita myös pidetään ajan tasalla vuosittain. Kalatalouselinkeinojen ammattilaisilla tahtotila on edistää lähikalan saatavuutta alueella. Lisäksi perustetaan alueen kaupallisten kalastajien halutessa yhteistoimintaelin, jonka tarkoituksena on edistää koulutusta, tiedonjakoa sekä synergiaetuja alueellisesti
Hietatokon (Pomatoschistus minutus) nimi on ennen ollut vaalea tokanpoika, mikä kertoo sen väristä verrattaen muihin tokkoihimme. Koiras kaivaa pesän sopivan paikan löytäessään ja kasaa sen reunalle hiekkaa, jotta katto pysyy paikallaan. 10. Hietatokot ovat lyhytikäisiä ja useimmat kuolevat jo toisena elinvuotenaan eli yli kaksivuotiaat hietatokot ovat harvinaisia. Pesäkoloksi sopii laakea hietasimpukan kuori, litteät kivet ja muut katolliset kolot. Naaraat ovat annoskutijoita, jotka eivät laske kerrallaan kaikkia mätimunia. Lähde: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2021. Koiras houkuttelee naaraan pesäkoloon ja naaras purskauttaa mädin pesäkolon kattoon, johon ne takertuvat. Hietatokkojen lisääntymistä haittaa pesäkolojen vähyys. Hietatokon voi sekoittaa ainoastaan liejutokkoon (P. Hankoniemellä on tehty tutkimus, jossa pohjalle asetettiin 60 pientä kaakelilaattaa ja jo parin vuorokauden jälkeen 52:n kaakelin alle oli ilmestynyt pesä. Pituutta ei lyhytikäiselle kalalle ehdi kertymään ja ne ovat normaalisti 4 – 6 senttisiä. Yhden naaraan mätilasti on usein liian pieni peittääkseen koko katon pinta-alan, joten koiras houkuttelee pesäkoloon useamman naaraan. Naaraiden lisääntymiseen liittyvät tehtävät päättyvät kudun jälkeen, mutta koiraat jatkavat mätimunien vartiointia pesäkolossa. Kutu voi saman kalan osalta toistua 3 – 4 kertaa parin kuukauden aikana. 9. Hietatokkojen lisääntymistä voisi siis tukea keinotekoisilla pesäpaikoilla. 10 faktaa hietatokosta TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Hietatokko on yksi Suomen pienimmistä kalalajeista.. Usein sopivia pesäkoloja on tarjolla vähemmän kuin niiden etsijöitä. 4. 3. 5. 6. Hietatokko on merikala, jota tavataan lähes koko Itämeren rannikolla sekä poikkeuksellisesti suolattomista jokisuistoista ja lahdenpohjukoista. Hietatokon Suomen ennätys on 7,9 senttimetriä. Pienet erot värityksessä, laikutuksessa, silmien koossa ja etäisyydessä, kalan rakenteessa, kylkiviivasuomujen määrässä sekä vatsaevien etureunan sahalaitaisuudessa erottavat nämä kaksi toisistaan. Suomen kalat. Pesäkolon katon pinta-ala määrittelee naaraiden määrän. 8. 2. Yhdellä naaraalla on keskimäärin noin 1 000 mätimunaa. microps). Kesät heitatokot viettävät matalilla kasvillisuuden hallussa olevilla hiekkaja liejupohjilla, mutta talveksi ne siirtyvät tavallisesti 20 – 40 metrin syvyyteen, joskus jopa yli sadan metrin syvyisiin vesiin. 7. Suomen Kalastuslehti 4/2024 • 33 1
Hinta: 15,00 € KALASTUKSENVALVOJAN LIIVI Korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 49,70 € Muista tilata ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 34 • Suomen Kalastuslehti 4/2024 Kaikki tuotteet valvontaan ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN VIESTIMERKIT Kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä
MITEN TOIMIA hoitokunnan valintaa ja kokoonpanoa koskevan oikaisuvaatimuksen kanssa. HOITOKUNNAN OIKEUS ratkaista oikaisuvaatimuksia on nähtävä perusteltuna tilanteissa, joissa jokaista triviaalia virhettä ei tarvitsisi viedä osakaskunnan kokouksen päätettäväksi. MIKSEI LÄHDETTÄISI sitten uusimaan koko kokousta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että se on vapaamuotoisesti jätettävissä järjestäytyneen osakaskunnan hoitokunnalle. Kokonaan uuden kokouksen järjestäminen on edessä tilanteessa, jos esimerkiksi kutsumisessa ilmenisi jotain perustavanlaatuista ongelmaa. Perusteena on oltava, että päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä tai on lain, asetuksen tai osakaskunnan sääntöjen vastainen tai loukkaa hänen oikeuttaan. Eli oikaisuvaatimus voidaan esittää vaikkei asiasta päätettäessä olisi esimerkiksi äänestetty. Kokouspöytäkirjan kirjausten ja asiakirjojen perusteella ei pystytty osoittamaan, miten päätös oli syntynyt. MINULLE TULI taannoin kysymys oikaisuvaatimuksesta, joka liittyi tilanteeseen, onko hoitokunta tullut valituksi asianmukaisesti osakaskunnan kokouksessa. Yhteisaluelaissa lähdetään siitä, että osakas, jonka oikeutta järjestäytyneen osakaskunnan tai sen hoitokunnan päätös koskee, voi vaatia osakaskunnan kokoukselta päätöksen oikaisemista. Järjestäytyneen osakaskunnan hoitokunnan on 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimuksen tekemisestä kaksi vaihtoehtoa. OIKAISUVAATIMUKSESTA EI ole laissa säädetty muuta kuin, että se on esitettävä 21 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Tämä perustuu siihen tosiasiaan, että jollei oikaisua suoriteta, oikaisun pyytäjä voi moittia päätöstä nostamalla kanteen osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaamisesta. Suomen Kalastuslehti 4/2024 • 35 LAKIASIAA OSAKASKUNTIEN KOKOUKSISSA syntyy ajoittain päätöksiä, jotka eivät ole pakottavan lainsäädännön tai osakaskunnan sääntöjen mukaisia. Näissä tilanteissa hoitokunta soveltaa joko lakia tai sääntöjä suoraan. Tämä perustuu siihen pääsääntöön, että osakaskunnan kokous on se toimija, joka yhteisaluelain järjestelmässä käyttää päätäntävaltaa. Rasmus Åkerblom Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan kokouksen päätöksen oikaiseminen. Tässä tapauksessa en voinut suositella, että hoitokunta ottaisi ja ratkaisisi omaa valintaansa koskevan oikaisuvaatimuksen itse. Joko on kutsuttava osakaskunnan kokous koolle käsittelemään oikaisuvaatimus tai päätettävä samassa ajassa, ettei oikaisuvaatimusta saateta osakaskunnan kokouksen käsiteltäväksi. Oikeuskäytännössä ei ole edellytetty, että hän olisi moittinut asiaa esimerkiksi osakaskunnan kokouksessa. Ellei oikaisuvaatimus ole kohdistunut koko kokouksen laillisuuteen ja päätösvaltaisuuteen tai asiaa tarkasteltaessa löydy muuta ilmeistä virhettä, ei tällaiselle ratkaisulle ole pääsääntöisesti perustetta. Osakaskunnan kokouksen tehtyä päätöksen, joka on selvästi joko pakottavan lain tai osakaskunnan sääntöjen vastainen, joutuu hoitokunta käytännössä tietyissä tilanteissa toteamaan kokouksen päätöksen pätemättömäksi. Kun mietitään asiaa hoitokunnan toimivaltaisuuden näkökulmasta, hoitokunnan on perusteltua saattaa oikaisuvaatimusasia mahdollisimman pikaisesti osakaskunnan kokouksen ratkaistavaksi
Kello-Aatsingin osakaskunnan väkeä osallistui kurssille tavoitteena tehdä parikymmentä katiskaa osakkaiden käyttöön. Tehostetulla katiskapyynnillä on helppo aloittaa kalakantojen hoitotoimenpiteet.. Äitienpäiväviikonloppuna oli katiskojen tekotaidon jakamisen vuoro sallalaisille. Kello-Aatsingin osakaskunta toivoo myös alueen muiden osakaskuntien innostuvan kalavesien ja kalakantojen hoidosta. Pienellä tuotekehitystyöllä ruokakalaa pyytävästä katiskamallista saatiin myös hoitokalastukseen soveltuva versio. Hoitokalastusvaiheen loputtua lisätty päätyverkko voidaan helposti poistaa ja näin samaa katiskaa käytetään ruokakalan pyyntiin. Perusmallin päätyverkon päälle asennetaan tiheämpisilmäinen katiskaverkko, joka estää pienempikokoisen kalan pääsyn ulos katiskasta. Salaisuus on katiskan tuplapäädyssä. Tätä hyvin pyytävää katiskamallia valmistetaan teollisesti pyydysrakentamiseen vihkiytyneiden yritysten toimesta. Kurssille osallistui seitsemän henkilöä ja kurssin anti oli erinomainen, tarpeellinen ja Veijo oivallinen opettaja. 36 • Suomen Kalastuslehti 4/2024 Osakaskunnan väki katiskantekokurssilla TEKSTI JA KUVA KARI KIVELÄ, KELLO-AATSINGIN OSAKASKUNTA S ompiossa Lokan kylässä ikänsä asunut pyydysrakennuksen ja kalastamisen ammattilainen Veijo Pyhäjärvi on kehitellyt pyytävän katiskamallin Lokan ja Portipahdan kalastajille
Hinta 20,00 € Uutuus! Uutuus!. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Pykälät haltuun! Kalastussäädöksiä 2024 sisältää kalatalouden keskeisimmät lait ja säädökset. Teos on tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille sekä kalastuksenvalvojille. Suomen Kalastuslehti 4/2024 • 37 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Hinta: 15,90 € Muista tilata! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 38 • Suomen Kalastuslehti 4/2024 Kirja uutuudet ahven.net SUOMEN KALOJEN TUNNISTUSOPAS Uudistunut Suomen kalojen tunnistusopas esittelee kaikki Suomen vakituiset kalalajit, vieraslajit sekä eräät satunnaislajit tunnistusta helpottavien värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera. Opas soveltuu kalastuksenvalvojan kokeeseen valmistautumiseen tai kalastuksenvalvojan käsikirjaksi. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 15,90 € KALASTUKSENVALVOJAN OPAS Uudistettu Kalastuksenvalvojan opas on tiivis ja selkeä esitys suomalaisesta kalastuslainsäädännöstä valvonnan näkökulmasta
5 2.8. Suomen Kalastuslehti 4/2024 • 39 131. 14.6. 6 6.9. 2 16.2. 13.12. 4.10. 30.8. 15.3. TE PP O VE H AN EN , LU O N N O N VA RA KE SK U S Painotuote 4041 0955 YM PÄ RISTÖMERK KI MILJ ÖMÄRK T Itämeren maissa on käynnissä hankkeita sampien palauttamiseksi.. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. 26.4. 4 17.5. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2024 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 5/2024 ilmestyy pe 30.8. 044 4915 024 heidi.moisio@ahven.net ILMESTYMINEN 2024 Nro Aineisto Ilmestyy 1 5.1. 2.2. 8 15.11. 8.11. 3 29.3. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. krs 00700 Helsinki p. 7 11.10
Länne n Kalale ade r VALTAKUNNALLISET AMMATTIKALASTUSMESSUT 5.– 6.7.2024 PORIN REPOSAAREN KALASATAMASSA Esillä ammattikalastukseen liittyvää tekniikkaa, pyydyksiä, veneitä, apuvälineitä ja muuta kiinnostavaa. Perjantain kalastajaseminaarissa teemana on erityisesti rysäja katiskakalastus. Katso lisää: www.ammattikalastusmessut.fi. Messut ovat kävijöille ilmaiset