Kalojen rajalliset Kalojen rajalliset lisääntymisalueet lisääntymisalueet Lähes lainsuojaton Lähes lainsuojaton täplarapu täplarapu Suomen KALASTUSLEHTI Perustettu 1892 • 123. vuosikerta 5 • 2016 Unohdettu Unohdettu nahkiainen nahkiainen
14.10. (09) 6844 5915 Vuosikerran 2016 (8 numeroa) tilaushinnat: määräaikainen 45 euroa ja kestotilaus 44 euroa. 8 28.10. 2.9. ILMESTYMINEN 2016 Nro Aineisto Ilmestyy 1 23.12. 10.6. 22.1. Suomen Kalastuslehti 5 • 2016 2 ARTIKKELIT 10 Hallitus linjasi aluehallintouudistusta Tapio Gustafsson 12 Täpläravusta miltei lainsuojaton Esa Erkamo 16 Värikkäät kalat Ari Saura 20 Nahkiainen – unohdettu herkku Risto Tolonen 24 Benella – kala joka tekee hyvää Tomi Kantola 28 Kalojen lisääntymisalueet rajallisia Meri Kallasvuo PALSTAT 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyet 9 Lakiasiaa 26 Kalatalousneuvontaa 125 vuotta 30 Tapahtumia Vastakuoriutuneita ahvenenpoikasia. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TOIMITUSKUNTA Raisa Kääriä, Tuomas Oikari, Jorma Leppänen, Outi Heikinheimo, Marko Paloniemi, Mika Laakkonen ja Sakari Kuikka TILAUKSET, OSOITTEEN MUUTOKSET JA PERUUTUKSET Heidi Moisio puh. 3 26.2. 4 24.3. VISUAALINEN ILME Emilia Heikkilä TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa 2016 5 • 2016 12 20 28 Suomen. Irtonumero 5 euroa. Kalatalouskeskusten ja kalastajaliittojen toimihenkilöt toimivat lehden asiamiehinä. 5.2. (09) 6844 5914 fax (09) 6844 5959 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Markku Myllylä TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Vesa Karttunen ja Risto Vesa ILMOITUSMYYNTI puh. 6 5.8. 5 13.5. 2 8.1. Myynti Kalatalouden Keskusliitossa. 22.4. 7 16.9. Kuva: Lari Veneranta, Luke. SISÄLTÖ ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 25.11. 24.3. krs 00700 Helsinki puh
Jotta laki saadaan toimimaan kentällä, tarvitaan yhteistyötä niin kalatalousviranomaisten kuin neuvonnankin välillä. Uudistus on otettu vastaan kohtuullisen maltillisesti. Hyväksyessään uuden kalastuslain eduskunta edellytti, että osakaskuntatoimintaa säätelevän yhteisaluelain uudistaminen laitetaan vireille. Suomen Kalastuslehti 5 • 2016 3 Uusi kalastuslaki ja asetus on säädellyt kansalaisten kalastuksia tämän vuoden alusta lukien. Nyt laki määrää, että kahdeksan verkon maksimimäärä on pyyntikuntatai venekohtainen. Hyviä puolia uudessa kalastuslaissa on muun muassa se, että punalihaisille istutuskaloille on tulossa vuodesta 2017 alkaen merkintäpakko eli pakollinen eväleikkaus. Näin voidaan erottaa villit luonnonkalat istutetuista kaloista. Uudessa 2016 kalastuslaissa on paljon hyviä asioita mukana, mutta jäi siihen vielä korjattavaakin. Talven aikana koko maan kattavalla kokouskierroksella ja koulutuspäivillä on noussut esille monia korjattavia asioita. Myöskään ELY-keskuksille annettu oikeus myöntää ammattikalastuslupia – vaikkakin eräin reunaehdoin – ei ole aikaansaanut kätten taputuksia kentällä. Tämä määräys on poistettava laista tai vähintään saatettava kalastajakohtaiseksi. PÄÄKIRJOITUS Uuden kalastuslain ja -asetuksen vikalistaa ”Huonoja puolia uudessa kalastuslaissa on vesienomistajille määrätty kahdeksan verkon enimmäismäärä.”. Tarvetta tähän on ja kentälle haluttaisiin tietoa yhteisaluelain uudistamisen vaiheesta ja aikataulusta. Huonoja puolia uudessa kalastuslaissa on vesienomistajille määrätty kahdeksan verkon enimmäismäärä, vaikka yksiköitä olisikin riittävästi suurempaankin verkkomäärään. Tämä antaa ammattikalastukselle uusia mahdollisuuksia muun muassa merilohen kalastuksessa henkilökohtaisten lohikiintiöiden kautta. Kalastuslain jalkauttaminen osakaskuntiin vie aikaa useita työntäyteisiä vuosia. Kalastajat voivat jatkossa erottaa villit lohet, taimenet, nieriät ja tarvittaessa vapauttaa ne pyydyksistä. Onko maaja metsätalousministeriö tehnyt asialle jo jotakin
Suomen luontotyypit on jaettu kahdeksaan pääryhmään: Itämeri, rannikko, sisävedet, suot, metsät, kalliot, perinnebiotoopit ja tunturit. Tulosten valmistuttua ympäristöministeriö selvittää muiden toimijoiden kanssa, miten uhanalaisten luontotyyppien tilaa voidaan parantaa. 4 Suomen Kalastuslehti 5 • 2016 LYHYET SUOMEN LUONTOTYYPPIEN UHANALAISUUS ARVIOIDAAN Suomen luontotyyppien uhanalaisuus, sen syyt ja uhkatekijät arvioidaan. YM 7.4.2016 Uusi uhanalaisuusarviointi kokoaa uusimman tiedon luontotyyppien tilasta. Tästä voi saada rikoksena maksimissaan kaksi vuotta vankeutta, joten ihan kevyt rikos ei ole kyseessä. Vähäisemmillä siian istutusmäärillä pyritään parantamaan Inarijärven siikojen kasvumahdollisuuksia. Yle 17.5.2016 Vuosi Siika Reeska Muikku Taimen Lohi Nieriä H.nieriä Harjus Hauki Made Ahven 2011 64,2 5,4 27,5 21,7 1,0 6,1 5,2 8,5 9,9 4,2 7,3 2012 65,2 4,4 27,0 27,0 0,8 5,4 6,0 9,7 11,9 5,8 7,2 2013 75,5 9,4 23,6 27,6 0,6 6,6 5,8 9,6 10,9 5,6 7,9 2014 71,4 3,6 11,8 24,3 0,6 4,6 3,8 8,2 10,2 5,0 5,0 2015 76,7 3,4 12,8 22,1 0,3 5,4 3,6 9,2 11,1 4,5 5,2 Inarijärven kokonaiskalansaalis tonneina kalalajeittain vuosina 2011–2015. Anne Raunio, SYKE INARIJÄRVEN KALASAALIS YLI 150 TONNIA Inarijärven kokonaissaalis vuonna 2015 oli noin 154 tonnia, josta puolet oli siikaa. Pohjasiikaa istutetaan viime vuoden tapaan 234 000 kappaletta. Suunnitelmajaksolla Inarijärven taimenvelvoitteen järvi-istutuksissa siirrytään täysin Juutuanjoen järvitaimenkannan käyttöön. Lähde: Luke. Ivalo-, Siuttaja Juutuanjoen vesistöalueille istutetaan edelleen vain kyseisen joen oman kannan järvitaimenen poikasia. Tulevalla viisivuotisjaksolla vähäisempää siikaistutusta kompensoidaan järvitaimenistutuksilla. Ajoverkkokalastus on kielletty kokonaan Itämerellä. – 16.6. Uhanalaisuus on tärkeä mittari, kun seurataan luonnon monimuotoisuuden tilaa. Kalatalousvelvoitteen istutuksissa käynnistyy uusi viisivuotisjakso 2016 – 2020. Kotitarvekalastajat pyydystivät saaliista 53 prosenttia, ammattimaiset kalastajat 25 prosenttia ja ulkopaikkakuntalaiset kalastajat 22 prosenttia. Siikaistutuksia kompensoidaan suuremmilla järvitaimenistutuksilla sekä järvitaimenen ja nieriän mätiistutuksilla. Keidassuo. Uhanalaisuusarviointi valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä. Lohenkalastus on kielletty Selkämerellä 1.4. Tänä vuonna Inarijärveen esitetään istutettavaksi viime vuotta enemmän petokalanpoikasia, liki 290 000 kappaletta. Luonnonvarakeskus 9.5.2016 MERIVARTIOSTO EPÄILEE KALASTUSRIKOSTA Merivartiosto löysi tarkastuksen yhteydessä Reposaaren satamassa olleesta kalastusaluksesta 550 kiloa lohta sekä ajoverkkoja
Myös kuhan suosituksissa tapahtui muutoksia. Luonnonvarakeskus 27.4.2016 M74 aiheuttamat lohen poikasten kuolleisuustiedot saadaan kalanviljelylaitoksen koehaudonnoista poikasten ruskuaispussivaiheen päätyttyä. 5 Suomen Kalastuslehti 5 • 2016 LYHYET M74-OIREYHTYMÄ JÄLLEEN ITÄMEREN LOHEN VAIVANA Tänä keväänä kuoriutuvista Itämeren lohien poikasista osan ennakoidaan kuolevan M74-oireyhtymän vuoksi. Tämä voidaan päätellä viime syksynä kudulle nousseiden emojen mädin tiamiinieli B1-vitamiinipitoisuuksista. Kalaoppaan suosituksissa tapahtunut muutos koskee Pohjanlahdelta rysällä pyydettyä villiä lohta. Korvauksiin on maaja metsätalousministeriössä varattu rahoitus koko esitetyn alueen eli noin 2 560 neliökilometrin osalta. WWF 3.5.2016 Tapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto ja rajoitusten valvontaan ja niistä tiedottamiseen sekä muuhun kalavarojen hoitoon. Sisävesistä ja Suomenlahdelta pyydetyn kuhan suositus pysyi vihreänä, mutta Saaristomereltä ja Selkämereltä pyydetty kuha putosi Kalaoppaan keltaiselle listalle. huhtikuuta kalastusrajoituksista ja alueista, joilla kielletään saimaannorpalle haitallisimpien pyydysten käyttö. Saimaannorpan suojelustrategian välitavoitteena on, että saimaannorpan talvikanta kasvaa vähintään 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä. – 30.6. UUDET KALASTUSRAJOITUKSET VOIMAAN SAIMAALLA Hallitus päätti 14. Sopimuskorvauksella (1,7 €/ ha) osakaskunnat saavat varoWWF:N KALAOPPAASEEN MERKITTÄVIÄ PÄIVITYKSIÄ Pohjanlahdelta pyydetty Itämeren lohi on noussut WWF:n Kalaoppaan punaiselta listalta keltaiselle. M74 on oireyhtymä, joka aiheuttaa lisääntymishäiriöitä Itämeressä syönnösvaelluksensa tehneille lohille. MMM 14.4.2016 Pekka Vuorinen. Rajoitusten tavoitteena on turvata erittäin uhanalaisen saimaannorppakannan kasvu. Kielto ei kuitenkaan koske muikkuverkkoja. Kalastusrajoituksilla kielletään kaikkein vahvalankaisimpien verkkojen käyttö, säädetään katiskan nielun koosta ja rysän rakenteesta sekä kielletään verkkokalastus kokonaan ajanjaksolla 15.4. Suosituksen muuttuminen on seurausta kalastushallinnossa tapahtuneista muutoksista ja kaupallisen kalastuksen vähentymisestä. Hyväksytyllä asetuksella täydennetään ELY-keskuksen ja vesialueiden omistajien välisten sopimusten nojalla syntynyttä kalastusrajoitusaluetta, jotta rajoitusalueesta saadaan kattava ja yhtenäinen. Oireyhtymä ilmenee vastakuoriutuneiden poikasten eli ruskuaispussipoikasten tiamiinin puutosoireina ja kuolemisena. Itämeren pääaltaalta ja Suomenlahdelta pyydetty villi lohi pysyy edelleen punaisella listalla. Tiamiinin puutos johtuu rasvaisesta ravinnosta, kuten kilohailista
2016 neljännesvuosisataista taivaltaan. Pirkanmaan Kalatalouskeskus ONGELMAT PAINOSSA SYYNÄ LEHDEN MYÖHÄSTYMISEEN Suomen Kalastuslehden edellisen numeron 4/2016 viivästyminen johtui lehden pitkäaikaisen painotalon talousongelmista. 4. Lehti painetaan tästä eteenpäin vaasalaisessa Arkmediassa. Myyjät olivat tyytyväisiä myyntiin. Lapin ELY-keskus 11.4.2016 tajaa. Kuhmon kalastusalueella on 1. Sää suosi tapahtumaa kaikkina päivinä ja ihmiset olivat positiivisella mielellä. Parhaimpina päivinä kalastusmaksun suorittaa nyt 2 000 kalasTAMPEREEN KALAMARKKINAT 25 VUOTTA Tampereen kalamarkkinat juhlisti 22. Metsähallitus 25.5.2016. Urpo Hänninen Juhlaravintola Maisasta totesi että 15 vuoteen ei ole näin hyvin kauppa käynyt. Itse tapahtumia on ollut jo 50 koska markkinat järjestetään keväisin ja syksyisin. Tällä hetkellä uuden Kalastonhoitomaksun on suorittanut yli 117 000 kalastajaa, mikä on yli 20 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, ja innostus näyttää yhä nousevan. Viime vuonna koko vuoden kalastusmaksuja maksoi 207 000 kalastajaa. Päätökset on tehty kalastusalueiden esityksiä noudatellen. Kuhan alamittapäätökset ja solmuvälirajoitukset astuivat voimaan heti. 6 Suomen Kalastuslehti 5 • 2016 LYHYET YLI 100 000 MAKSANUT KALASTONHOITOMAKSUN Kalastajat maksavat nyt kalastusmaksunsa viime vuotta innokkaammin. Painoasia on nyt hoidossa. Alamittaisten kuhien pyynnin vähentämiseksi Oulujärvellä ryhdytään rajoittamaan myös välikoon verkkojen käyttöä. ryhmän kaupallisille kalastajille annettu vuoden 2018 loppuun kestävä siirtymäaika, jolloin kuhan alamitta on 40 cm. Toimitus pahoittelee tilaajille aiheutunutta harmia ja turhaa odottelua. Markkinat ovat merkittävä tulonlähde myös ammattikalastajille, joilla on myynnissä tuoretta kalaa. Vuosimaksu on 39 euroa ja sen voi lunastaa Eräluvat.fi-verkkokaupasta, palvelunumerosta 020 692 424, useimmista luontokeskuksista ja R-kioskeista. Tänä vuonna kalastusmaksun suorittajien määrä näyttää nousevan selvästi viime vuoden luvusta. Kevään markkinoilla oli 40 000 kävijää. Kalatalouskeskuksen puheenjohtaja Hannu Wirola (kesk.) luovutti kalatalouskeskuksen 100–vuotismitalin pormestari Anna-Kaisa Ikoselle (vas.). ELY-KESKUS NOSTI KUHAN ALAMITAN 45 SENTTIIN ELY-keskus on määrännyt kalastuslain ja kalastusasetuksen nojalla kuhan alamitaksi 45 senttimetriä Oulujärven, Sotkamon ja Kuhmon kalastusalueilla. Oulujärven ja Sotkamon kalastusalueilla päätös koskee kaikkia kalastajia
Alueellamme on tärkeitä kuhan kutualueita, osakaskunnan puheenjohtaja Pekka Puujalka kertoo ja jatkaa, että kutuaikainen kuhan rauhoitus ja kudun turvaaminen täydentävät kuhanpoikasten istutustoimintaa. THL 20.5.2016 Aikaisempien tutkimusten mukaan Itämeressä on paljon hyvää, syöntikelpoista kalaa: ahventa, kuhaa, madetta, siikaa, turskaa, kilohailia ja särkeä. Suomella on kuitenkin poikkeuslupa myydä näitä kaloja alueellaan. Tarkoituksena on kuhan luontaisen lisääntymisen turvaaminen ja elinvoimaisen kuhakannan säilyttäminen Vesijärvessä. MIKKELIN LÄHIVESILTÄ POIS 56 TONNIA SÄRKIKALAA Mikkelin alapuolisella Saimaalla, pyydettiin kevään poistokalastuksessa kalaa vajaat 56 000 kiloa. 6. Petokalat (hauki, kuha, made, taimen, kookas ahven) ja lohikalat (siika ja taimen) vapautettiin. – 30. Mikkelin Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamo kuormittaa vesistöä 1400 kilolla fosforia vuodessa. Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus kehottaa myös muita osakaskuntia puntaroimaan vahvasti kuhan kutuaikaisen rauhoituksen palautusta vesialueilleen. Tavoitteena on vuosien 2015–2017 aikana keväisellä rysäpyynnillä poistaa 155 tonnia kalaa. Tehopyynti oli osa kolmivuotista poistokalastushanketta. 7 Suomen Kalastuslehti 5 • 2016 LYHYET TUTKIMUS ERI KALALAJIEN YMPÄRISTÖMYRKYISTÄ Tänä keväänä käynnistynyt EUkalat III -tutkimus selvittää Suomen läheisten merialueiden ja merkittävien sisävesien kalalajien ympäristömyrkkypitoisuuksia ja mahdollisuuksia lisätä kotimaisen kalan käyttöä. Saalis toimitettiin turkiseläinten rehuksi. Pyynti tehtiin 12 rysällä rannan tuntumasta. OSAKASKUNTA RAUHOITTI KUHAN KESÄKUUKSI Päijät-Hämeen Vesijärvellä Komonselän ja Kajaanselän välisellä alueella sijaitseva Vaanian vesialueen osakaskunta päätti vuosikokouksessaan rauhoittaa kuhan 1. Länsi-Savo 25.5.2016 Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että Itämeressä lohen, ison silakan sekä meritaimenen dioksiinija PCB-pitoisuudet ovat olleet liian suuret EU:n yhteisille elintarvikeja rehumarkkinoille. Järvestä poistui fosforia vajaat 500 kiloa
Eräluvat-verkkokauppa Kirjaudu www.eraluvat.fi sivustolla verkkokauppaan, rekisteröidy ja lunasta kalastonhoitomaksusi. Tositteen voi tulostaa tai tallentaa esimerkiksi mobiililaitteelle. • Kalastuksenhoitomaksu koskee kalastusta koko Suomessa, paitsi Ahvenanmaalla. Rekisteröitymisen vuoksi ei maksua voi enää suorittaa suoraan tilisiirtona. Näin maksat kalastonhoitomaksusi Kalastonhoitomaksun voi maksaa netissä, puhelimitse tai palvelutiskillä. Palvelupisteestä saat heti mukaasi tositteen kalastonhoitomaksun suorittamisesta. 8 Suomen Kalastuslehti 5 • 2016 Ta pio G us ta fss on /K ala ta lo ud en Ke sk us liit to 39 € / vuosi 12 € / 7 vrk 5 € / vuorokausi Vuoden 2016 alusta alkaen 18 – 64-vuotiaat kalastajat maksavat kalastonhoitomaksun. Muuhun kalastukseen ja ravustukseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa. Tämä koskee muun muassa pyydyskalastusta ja kalastusta usealla vavalla. Palvelupiste Kalastonhoitomaksun ja rekisteröitymisen voi suorittaa Metsähallituksen luontokeskuksissa ja R-kioskissa. Palvelunumero 02069 2424 (arkisin 8 – 16) Soita palvelunumeroon ja rekisteröidy. • Ikään perustuvan kalastusoikeuden todistamiseksi on suositeltavaa pitää kalastettaessa mukana henkilöllisyystodistusta. Rekisteröinnin yhteydessä kysytään nimi, yhteystiedot ja syntymäaika. 3. 2. Uuden lain mukaan kaikki kalastonhoitomaksun maksavat kalastajat rekisteröityvät kalastonhoitomaksurekisteriin. Kalastonhoitomaksun maksettuaan voi kalastaa yhdellä vavalla lähes koko maassa. Huomioi • Kuitti kalastonhoitomaksun suorittamisesta tulee olla aina mukana kalastaessa. Saat postitse maksutositteen, jolla voit maksaa kalastonhoitomaksun. Lisää kalastuksesta, kalastusluvista ja kalastusrajoituksista: www.eraluvat.fi www.mmm.fi/kalastus www.ahven.net/luvat www.kalastusrajoitus.fi Kalastonhoitomaksu 2016 Ta pio G us ta fss on , Ka lat alo ud en Ke sk us liit to. Kalastonhoitomaksu ei oikeuta kalastamaan vaelluskalavesistöjen koskija virta-alueilla, erityiskohteilla tai ELY-keskusten määräämillä kieltoalueilla. Maksu ei koske pilkkijöitä, mato-onkijoita tai silakkalitkalla kalastavia. Säilytä kuitti maksusta. 1. Tietoa käytetään kalavesien ja -kantojen hoidossa
Merkille pantavaa on kuitenkin, ettei laki kiellä harjoittamasta yhtä aikaa vaikka ongintaa ja pilkintää tai pilkintää ja viehekalastusta. Jos vapoja on enemmän, kalastaja tarvitsee kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan myöntämän kalastusluvan. Lain mukainen onginta Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto. Tämä sääntö koskee myös pilkkimistä ja viehekalastusta. Kalastusluvan tarve syntyy silloin, kun kalastus ei enää mahdu yleiskalastusoikeuksien määritelmien raameihin. Kalastuslain 7 §:n mukaan maksuttomia yleiskalastusoikeuksia ovat onginta, pilkintä ja silakan litkaus. Onkimisella tarkoitetaan ilman viehettä ja heittokalastukseen soveltuvaa kelaa harjoitettavaa kalastusta, jossa käytetään yhtä vapaa ja koukkua. Jos vavassa on heittokalastukseen soveltuva kela, muuttuu kalastus viehekalastukseksi, joka vaatii kalastonhoitomaksua. Yleiskalastusoikeuksiin kuuluvien kalastusmenetelmien määritelmät asettavat rajat sille, minkälaista kalastusta saa harjoittaa maksutta, milloin vaaditaan kalastonhoitomaksu ja milloin on tarpeen vesialueen omistajan myöntämä kalastuslupa. Mikään ei estä esimerkiksi virittämästä jäälle ootto-onkea samalla kun kalastaja pilkkii syöttikaloja hieman kauempana. Onkimista saa yleiskalastusoikeuden turvin harjoittaa yhdellä vavalla. 9 Suomen Kalastuslehti 5 • 2016 Uuden kalastuslain monien uudistusten joukossa onginnan määritelmä on muuttunut. Tämä vaatimus ei sisälly enää uuteen lakiin. Molemmissa kalastusmuodoissa käytetään lain edellyttämällä tavalla vapaa ja koukkua muttei lain poissulkemaa viehettä. Vanhassa laissa yllä mainittuun kalastukseen tarvittiin kalastuslupa, koska onginnan määritelmään kuului vavan tai siiman oleminen kalastajan kädessä tai käden ulottuvilla. Kalastuksenvalvojat ovat tästä johtuen joutuneet miettimään tulkintoja uudelleen. Viimeksi mainittu määritellään suoraan 7 §:ssä, kun taas onginnan ja pilkinnän määritelmät löytyvät 4 §:stä. Ovatko nämä kalastusmuodot lain tarkoittamaa ongintaa. Määritelmä on ajankohtaistunut talven oottoonginnassa ja kevään siianonginnassa. LAKIASIAA Tällä palstalla Kalatalouden Keskusliiton lakimies Jenny Fredrikson käsittelee omistajuutta, kalastusalueita ja kalastamista koskevia kysymyksiä sekä esittelee ajankohtaisia oikeustapauksia. Vaikka ootto-onki voidaan nähdä myös seisovana pyydyksenä, se ei pelkästään sen takia muutu luvanvaraiseksi
Maakuntien tehtävien perustana on selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. 10 Suomen Kalastuslehti 5 • 2016 H allitus sopi huhtikuussa maakunnille osoitettavista tehtävistä. Uudistuksen esittelivät Hallitus linjasi aluehallintouudistusta Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto Hallitus on sopinut maakuntahallinnolle siirrettävistä tehtävistä. Hallituksen esityksen mukaisesti perustetaan 18 maakuntaa eli itsehallintoaluetta, jotka aloittavat toimintansa 1.1.2019. Valtioneuvoston kuvapankki. Ministerit Petteri Orpo, Anu Vehviläinen, Juha Rehula ja Hanna Mäntylä esittelivät uuden aluehallintojaon. medialle sisäministeri Petteri Orpo , kuntaja uudistusministeri Anu Vehviläinen , perheja peruspalveluministeri Juha Rehula sekä sosiaalija terveysministeri Hanna Mäntylä
Myös tehtäviensiirrot kunnilta maakunnille toteutetaan tuolloin. Maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2019, jolloin myös ELY-keskukset, TE-toimistot ja maakuntien liitot lakkaavat ja niiden tehtävät siirtyvät maakunnille ja edellä todetuille valtion viranomaisille. Tehtävän hoitamiseen riittävät voimavarat omaava kunta voi kuitenkin sopia maakunnan kanssa järjestämisvastuun siirtämisestä tältä osin kunnalle (yleensä kaupunki). Ympäristöhallinnon luvat, ympäristövalvonta ja luonnonsuojelu kootaan ELY-keskuksista ja aluehallintovirastoista uudistettavaan valtion valtakunnalliseen aluehallintovirastoon valtion tehtäväksi, mutta vesien ja merensuojelun tehtävät siirretään maakunnille. Maakuntien tehtävänä on lisäksi tuottaa ja jakaa ympäristöä koskevaa tietoa sekä parantaa ympäristötietoutta sekä huolehtia ympäristö-, vesihuoltoja vesistötöiden toteuttamisesta. ELY-keskukset ja TE-toimistot lakkautetaan ja niiden vastuulla olevien palveluiden järjestämisvastuu on maakunnilla. • Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus sekä kulttuuriympäristön hoito. Tehtävät, joissa on kyse oikeusharkintaisista tehtävistä ilman alueellista näkökulmaa, valtion tai yleisen edun valvonnasta taikka vaikutuksiltaan valtakunnallisista tehtävistä, organisoidaan valtionhallintoon. Maakunnat hoitavat tällöin niille erikseen säädettyjä tehtäviä seuraavilla toimialoilla: alueiden käyttö, rakentamisen ohjaus, kulttuuriympäristön hoito, vesivarojen käyttö ja hoito sekä vesienja merenhoito. Valtio vastaa oikeusvaltion ylläpitämisestä ja kehittämisestä, perusoikeuksien turvaamisesta ja arvioinnista sekä turvallisuustehtävistä samoin kuin kansainvälisistä ja valtakunnallisista tehtävistä ja yhdenvertaisuuden ja yleisen edun valvonnasta. Maakunnille siirrettävät tehtävät Pääosa ELY-keskusten tehtävistä siirretään maakunnille. • Elinkeinoelämän ja elinkeinojen sekä innovaatioympäristön kehittäminen ja rahoittaminen sekä siihen liittyvät yritysja neuvontapalvelut. 11 Suomen Kalastuslehti 5 • 2016 Työnjaossa kunnat vastaavat paikallisesta elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä, rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta. • Aluekehittäminen ja sen rahoitus. Maakunnan tehtävät Tehtäväsiirtojen jälkeen maakunnan tehtäviä ovat muun muassa: • Ympäristöterveydenhuolto ja elintarvikevalvonta, eläinten terveys ja hyvinvointi ja sen valvonta. Maakunta on jatkossa maakuntaliiton sijasta laissa tarkoitettu yleinen aluekehitysviranomainen ja hoitaa siten alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetussa laissa aluekehitysviranomaiselle ja maakunnan liitolle säädetyt sekä ELY-keskuksille säädetyt aluekehittämisen tehtävät. Maakunnat vuorostaan vastaavat sosiaalija terveydenhuollosta, elinkeinojen edistämisen tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä sekä maakunnalle lain perusteella annettavista muista alueellisista palveluista. • Maaseudun kehittäminen sekä maaja elintarviketalouden, maaseutuelinkeinojen ja maatilatalouden sekä kalaja riistatalouden edistäminen ja rahoittaminen. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Aluehallintouudistuksessa maakuntien tehtäväksi on sovittu kalatatalouden edistäminen ja rahoittaminen. Siirtomahdollisuus edellyttäisi erityislain säännöstä sekä kriteerien määrittelyä laissa
uhkaksi alkuperäisille rapulajeille, EU komissio päätti joulukuussa 2015 liittää täpläravun EU:n vieraslajiasetuksessa määriteltyyn unionin kannalta haitallisten vieraslajien luetteloon. Esa Erkamo. LuetteSuomi saa jatkaa täpläravun pyyntiä, kauppaa ja käyttöä, mutta lajin viljely ja istuttaminen on jatkossa kielletty. 12 Suomen Kalastuslehti 5 • 2016 A lun perin Kaliforniasta Eurooppaan tuotu täplärapu on Euroopassa laajimmalle levinnyt vierasperäinen sisävesien rapulaji. Koska täplärapu koetaan useissa EU-maissa vakavaksi Täpläravusta miltei lainsuojaton Esa Erkamo Luonnonvarakeskus Euroopan Unionin vieraslajiasetus kieltää jatkossa täplärapujen viljelyn ja istuttamisen. EU komissio päätti joulukuussa 2015 liittää täpläravun EU:n vieraslajiasetuksessa määriteltyyn unionin kannalta haitallisten vieraslajien luetteloon
EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon kirjaaminen tarkoittaa asetustekstin mukaan sitä, että kyseinen laji pyritään hävittämään EU:n alueelta tai vähintään estämään tehokkaasti sen leviämistä, muun muassa sen elävänä myynti ja hallussapito ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä. Myös karkulaiset amerikkalaisten rapujen viljelylaitoksilta ovat olleet merkittävä ongelma monissa Euroopan maissa. Kiellolla ehkäistään myös täpläravuille haitallisten tautien tai tautimuotojen, kuten erilaistuneiden rapuruttokantojen tai pyrstöjalkaoireyhtymän leviämistä. Kanta-Hämeessä oli vielä 1980-luvun lopulla arviolta toista sataa jokirapuvettä, joista valtaosassa kanta tosin oli ruton jäljiltä melko heikko. Koska Suomessa täplärapujen pyynnillä on ollut suuri taloudellinen merkitys, saimme EU-komissiolta luvan jatkaa täpläravun pyyntiä, kauppaa ja rapujen käyttöä kutakuinkin entiseen tapaan. Suomessa jokirapukannat ovat hävinneet melko nopeasti täplärapuvesien läheisyydestä rapuruton leviämisen vuoksi. Luvattomin istutuksin on siis iso riski saada aikaiseksi raputaloudellisesti tuottamattomia, mutta pysyvästi ruttoisia vesiä. Vesistön sisällä ja olemassa oleviin täplärapuvesiin tapahtuvien istutusten kieltämisen tarkoitus on ehkäistä rapujen leviämistä suurissa vesissä, kuten meikäläisissä reittivesissä, yhä laajemmalle ja ennen pitkää uusille järvialtaille. Brittein saarilla ja Etelä-Euroopassa kotoperäinen kolorapu Austrobotamobius pallipes on jo luokiteltu erittäin uhanalaiseksi ja jokirapukin on luokiteltu jo pitkään vaarantuneeksi lajiksi. Rapuruttoa ja muita raputauteja ovat vahvasti epäilty ongelmien aihe”Täplärapujen viljely ja istuttaminen on kuitenkin nyt kiellettyä – myös kannan kehitystä tukevat uudet istutukset nykyisiin täplärapuvesiin.. Kielloilla vahvat perusteet Amerikkalaiset rapulajit ovat pitkän evolutiivisen prosessin aikana kehittyneet sietämään hyvin rapuruttoa ja yleensä kantavat sitä kuoressaan. Pitkien neuvottelujen ja Suomen ja Ruotsin sinnikkään vaikuttamisen tuloksena EU komissio päätti kuitenkin, että haitallisten lajien luettelossa olevien lajien kantoja voidaan hallita ja hyödyntää ottaen huomioon jäsenvaltioiden erityisolot. Koska täplärapu ja muut Amerikasta tuodut rapulajit kantavat rapuruttoa, niiden leviäminen yhä laajemmalle eurooppalaisiin vesiin on hävittänyt laajalti alkuperäisten rapulajien kantoja. Vaikka täplärapuja ei enää istutettaisi, leviävät täpläravut ja rapurutto vääjäämättä niiden nykyisissä esiintymävesissä yhä laajemmalle vaikka leviämistä pyritään rajoittamaan. Ylimääräiset saalisravut saa toki palauttaa pyyntipaikalle. Samalla riski rapuruton leviämisestä uusiin vesiin kasvaa koko ajan. 1990-luvun mittavien täplärapuistutusten jälkeen vain muutama jokirapukanta on enää jäljellä. Poikkeuslupa pyynnin ja kaupan jatkamiseen edellyttää täplärapujen nykyisen esiintymisen selvittämistä ja kansallisen täplärapujen hallintasuunnitelman laatimista täplärapujen leviämisen ehkäisemiseksi. Muiden mantereiden ravut kuolevat rapuruttoon. 13 Suomen Kalastuslehti 5 • 2016 lon lainvoimaisuus edellyttää vielä komission toimeenpanoasetuksen hyväksymistä, mutta ravustuskauden alkuun mennessä luettelo lienee jo voimassa. Tällä vuosikymmenellä monet täplärapukannat ovat romahtaneet ja kantojen toipuminen on ollut tuskaisen hidasta. Päivitetty kansallinen rapustrategia tulee myös toimimaan EU:n edellyttämänä täplärapukantojen hallintasuunnitelmana. Siksi on tärkeää, että kalatalousväki ja kansalaiset omaksuvat yksissä tuumin ja mahdollisimman nopeasti uudet EU-lainsäädännön tavoitteet. Kansallisen rapustrategian toteutumista seuraava työryhmä laatii paraikaa strategian päivitystä uuden kalastuslain ja -asetuksen sekä EU:n vieraslajiasetuksen mukaiseksi. Lisäksi määrävälein EU:lle on tehtävä selvitys hallinnan onnistumisesta. Täplärapujen viljely ja istuttaminen on kuitenkin nyt kiellettyä – myös kannan kehitystä tukevat uudet istutukset nykyisiin täplärapuvesiin. Lähes kaikki raputaloudellisesti järkevät täplärapuistutukset on joka tapauksessa jo tehty, sillä nykyisin täpläravuttomista vesistä valtaosassa täpläravun tuottavien kantojen synty olisi ilmastollisista tai vedenlaadullisista syistä epävarmaa
Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. On tärkeää, että saisimme nyt mahdollisimman todenmukaisen kuvan täplärapuesiintymistä. Näin saamme tietoa sekä vanhempien täplärapukantojen tämänhetkisestä tilasta, että tietoja uusimmista esiintymistä. Toivomme, että mahdollisimman moni kävisi täyttämässä havaintoilmoituksen tietämistään täplärapuvesistä http://www.vieraslajit.fi/lajit/ MX.53031/show internet-sivulla. Maaja metsätalousministeriössä valmistellaan ohjeita sitä mukaan kun EUkomissiolta saadaan lisäohjeita asiassa. Jokija kapeasaksirapuhavaintojen tarkat sijainnit jäävät vain tutkijoiden sekä kalataloushallinnon ja -neuvonnan käyttöön. Haittalajiksi nimeämisestä huolimatta täplärapu on edelleen tuttu rapuherkku, jonka nauttimista ja pyytämistä kannattaa jatkaa mielellään entistäkin innokkaammin. Myös muista vieraista rapulajeista, sekä jokirapuja kapeasaksirapuhavainnoista toivotaan ilmoituksia. Suomi sai EU-komissiolta luvan jatkaa täpläravun pyyntiä, kauppaa ja rapujen käyttöä lähes entiseen tapaan. Jos rapuvesiä hoidetaan viisaasti ja täplärapujen ja ruton leviämisen rajoittamisessa onnistutaan, on runsastuva täpläraputuotanto vain hyvä asia. Jos nykyisiä esiintymiä saadaan tietoon vasta myöhempien kartoitusten yhteydessä, voidaan tunnettujen täplärapuvesien kasvanut määrä tulkita hallintastrategian epäonnistumisena ja vaatia entistä jyrkempiä hallintoimia. Täplärapu on tuonut Etelä-Suomen suuret reittivedet taas tuottaviksi rapuvesiksi ja elvyttänyt raputaloutta monin tavoin. Tämän lehden ilmestymisajankohtana linkki johtaa luultavasti uudelle www.kalahavainnot.fi sivustolle. On todennäköistä, että täplärapukannat kasvavat edelleen ja myös niiden taloudellinen merkitys kasvaa oleellisesti nykyisestä. Täplärapu on mainio ja tuottava hyötyeläin oikeassa paikassa ja ”kävelevä katastrofi” siellä missä sen ei pitäisi olla. Ilmoittajien toivotaan kirjaavan tietoja etenkin hyvin tuntemistaan täplärapuvesistä sekä uusista täplärapuesiintymistä. Muille käyttäjille ne näkyvät karkeistettuna päävesistöalueen kolmannen jakotason mukaisena levinneisyysalueena. Pyydysten tai veneiden siirtojen kautta tapahtuvan rapuruton leviämisen ehkäisyssä on syytä olla entistä huolellisempi täplärapuvesien välisessä kaluston siirroissa. Suurjärvissä kannan runsastumista ei usein edes pystyttäisi estämään, mutta leviämiseen voidaan vaikuttaa. Tällä halutaan suojata jokirapuvesiä rapuruttoa levittävältä luvattomalta pyynniltä. Selvitys on osa ”EU:n haitallisten vieraslajien levinneisyys ja hallintatoimenpiteet EU-HAVI” -hanketta, joka toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitysja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Täplärapuesiintymät vieraslajiportaaliin Kuluvan vuoden aikana Luonnonvarakeskus (Luke) selvittää täplärapujen nykyesiintymiä ELYja kalatalouskeskuksille suunnatulla kyselyllä sekä internetsivujen kautta kerättävien rapuhavaintoilmoitusten avulla. 14 Suomen Kalastuslehti 5 • 2016 uttajiksi. Tarkempia tietoja kannattaa tarvittaessa kysyä ensisijaisesti Ely-keskusten kalatalousyksiköistä, joita ministeriö informoi sitä mukaan kun asiat selviävät. Tämän artikkelin kirjoitushetkellä yllä mainitulta internet sivulta löytyy linkki jo RKTL:ssa käytettyyn rapuhavaintojen ilmoituslomakkeeseen. Ravustamiseen, rapukantojen hoitoon ja rapujen viljelyyn liittyvien uusien määräysten soveltamiseen liittyy paljon yksityiskohtia, joihin tässä ei ole mahdollista mennä. Täpläravun käyttöä ei rajoiteta Yksisilmäistä täpläravun leimaamista pelkästään haittaeläimeksi, kuten sen aiheuttamien haittojen vähättelyä, on vältettävä
– 31. 2016. Kilpailuaika on 1. Tarkemmat kilpailuohjeet ja säännöt löytyvät Kalatalouden Keskusliiton sivulta osoitteesta www.ahven.net/suomensuurin Suomen suurin silakka ja muikku -kilpailussa on hyvät palkinnot. Huippupalkinnot!. Kuka pyytää kilpailun aikana suurimman silakan tai muikun voittaa. Kilpailun säännöt ovat yksinkertaiset. 15 Suomen Kalastuslehti 5 • 2016 Suomen suurin silakka ja muikku KILPAILU Juhlavuotensa kunniaksi 125-vuotias Kalatalouden Keskusliitto etsii kilpailussa Suomen suurinta silakkaa ja muikkua. 5. Kilpailuun ilmoitettujen kalojen tulee olla pyydetty kilpailuaikana. 9. Sarjavoittajille Muurikka sähkösavustimet ja seuraaville Mora Frostsin kalankäsitteyvälineitä
Myös kalojen liha tai luut voivat olla oudon värisiä. Selkeää suomupeitettä Värikkäät kalat Ari Saura Luonnonvarakeskus Silloin tällöin kalastajan ihmetykseksi vedestä nousee erikoisen värinen kala: keltainen made, punainen särki, oranssi tai sininen ahven. Mistä nämä poikkeukselliset värit johtuvat. Esimerkiksi mateen pienet pyöreät suomut ovat niin huomaamattomia, että iho näyttää nahkamaiselta ja ankeriaalta suomut puuttuvat kokonaan. Suomut ovat ihon alimman Punkaharjulaisen Aulis Uimosen verkkoon ui 1 160 grammainen kultainen ahven Puruvedellä helmikuussa 2016. Aulis Uimonen. 16 Suomen Kalastuslehti 5 • 2016 K alan ihon pinnalla on limakerros joka suojaa kaloja kolhuilta ja loistartunnoilta. ei ole kaikilla kaloilla. Limakerroksen alla on ohut läpinäkyvä orvaskesi, joka peittää kalan suomuja
Kauttaaltaan poikkeavan väriset kalat ovat kuitenkin hyvin harvinaisia. Värisolujen puuttuminen aiheuttaa kalalle elinikäisen poikkeavan värin, mutta värisolujen Loviisalainen Ben Henriksson pyydysti keltaisen mateen Ahvenkoskenlahdelta helmikuussa 2014. Kalojen väritys voi riippua myös kalan tunnetilasta. Joskus myös jonkin ulkoisen tekijän on arveltu vaikuttavan kalan värisolujen toimintaan. Verenpurkaumia voivat aiheuttaa esimerkiksi kalojen pyydyksissä tai kututiimellyksessä saamat kolhut. Kasvillisuuden suojassa elävät kalat ovat usein laikukkaita tai raidallisia, pohjalla elävät usein tummia ja läikikkäitä, vapaan veden kalat ovat hopeanhohtoisia. Toisinaan kalojen iholla tai evissä voi olla kirkkaan punaisia alueita, jotka johtuvat ihonalaisten verenpurkaumien kuultamisesta ihon pintakerroksen läpi. Ärsyyntynyt kala on usein tummasävyinen, kun taas pelokas kala on kalpea. Yleensä poikkeuksellinen väritys on vain osittaista tai toispuoleista. Petokala naamioituu värinsä avulla saaliskaloilta ja saaliit pedoilta. Väriaineet saattavat olla pysyvästi kasaantuneina, jolloin kyseinen väri ei näy lainkaan. Värisoluja eli kromatoforeja on käytännössä kolmen laisia: tummia väriaineita sisältäviä melanoforeja, punaisia ja oransseja väriaineita sisältäviä ksantoforeja sekä valoa heijastavia kiiltokiteitä sisältäviä guanoforeja. 17 Suomen Kalastuslehti 5 • 2016 kerroksen, verinahan luutumia. Ihonvärin muodostuminen ja tarkoitus Kalan ihon väri johtuu erilaisten värisolujen sijainnista, runsaussuhteista ja toiminnasta. Väripoikkeamien perimmäisiä syitä ei tarkalleen tiedetä, mutta poikkeuksellinen väri voi olla perinnöllinen ominaisuus, jolloin punaiset ahvenet saavat myös punaisia jälkeläisiä. Petri Päivärinta, Maretarium. Kalat pystyvät hyvin nopeasti muuttamaan väritystään elinympäristöönsä tai veden väriin sopivaksi säätelemällä värisolujensa väriaineiden hajaantumista ja kasaantumista. Myös kuorellisen puutavaran uitossa käytettyjen varastointialueiden läheisyydessä värivirheitä esiintyi. Saattaa myös olla, että värisolut ovat olemassa, mutta niiden toiminta on häiriintynyt. Myös normaalin väristen ahventen jälkeläisistä osa voi olla punaisia, jos punainen ominaisuus on perinnöllisesti piilevänä molemmilla vanhemmilla. Verinahassa sijaitsevat myös tuhannet värisolut, jotka muodostavat kalan värin. Kutuaikana useiden kalalajien värit tummuvat ja saavat jopa räikeitä sävyjä. Esimerkiksi aikoinaan, kun puunjalostusteollisuuden jätevesiä, jotka sisälsivät muun muassa klooria, päästettiin voimaperäisesti vesistöihin, olivat värivirheelliset kalat yleisempiä päästöjen vaikutusalueella kuin muualla. Yön pimeydessä, jolloin väreillä ei ole merkitystä kalat ovat usein hyvin vaaleita. Normaalisti toimivassa värisolussa väriaineet voivat olla joko hajallaan värisolussa, jolloin niiden väri näkyy tai sitten väriaineet voivat kokoontua yhteen pisteeseen, jolloin väri häviää näkyvistä. Mikä aiheuttaa värimuunnoksen. Vastaavasti punaisia ja oransseja väriaineita sisältävien värisolujen puuttuminen saa ahvenen näyttämään siniseltä. Mikäli poikkeavan värin aiheuttaa jokin ulkoinen tekijä, sen vaikutus kohdistuu todennäköisimmin kalan herkkään alkionkehitysvaiheeseen, jolloin kala on pienestä pitäen erilainen. Esimerkiksi lohikalojen koirailla on hyvin voimakas kutuväri, kuten myös vimpakoirailla, joiden selkä on kutuaikana lähes musta ja vatsapuolen iholla ja evissä kauniin oransseja sävyjä. Jos esimerkiksi ahvenelta puuttuvat tummia väriaineita sisältävät värisolut tai ne eivät toimi kunnolla voi kala olla kauniin kullankeltainen. Häiriö värisoluissa Joskus kaloilta puuttuu kokonaan tai osittain tiettyä väriainetta sisältävät värisolut
toimintahäiriöstä johtuva virhe voi myös korjaantua. Keltaista lihaa ja vihreitä ruotoja Joskus ulkoiselta väritykseltään normaalin kalan liha voi olla oudon väristä. Viljelyolosuhteissa punaista väriä voidaan valikoimalla suosia. Lohikalojen lisäksi myös säyne saa hyönteisja äyriäispitoista ravintoa syödessään lihaansa selvästi punaisen sävyn. Normaalisti punalihaiset lohikalat voivat olla myös vaalealihaisia. Lisäksi kalojen luut voivat olla oudon värisiä. Pelissä 48 eri lintulajia.. Näin on aikaansaatu oranssin värinen kultakirjolohi, jota silloin tällöin on saatavana myös kalakauppojen tiskeiltä. Tästä syystä Itämeren lohi on huomattavasti vaalealihaisempi kuin esimerkiksi Jäämeren lohi. Tämä johtuu vivianiitti nimisestä mineraalista. Värivirheelliset kalat karsiutuvat melko nopeasti luonnosta, koska poikkeavasta väristä ei yleensä ole etua luonnonvalinnassa, vaan pikemminkin haittaa. Kiinnittäähän oranssina hehkuva ahven hauen mielenkiinnon huomattavasti helpommin kuin ympäristöönsä sulautuvan värityksen omaava. Useimmiten kummastusta herättää nokkakalan tai kivinilkan luiden vihreä väri. Normaalisti vaalealiTilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Tällainen kala on kyllä syömäkelpoista, mutta sappineste saattaa aiheuttaa makuvirheitä kalaan. Tällöin niiden syömä ravinto sisältää vain vähän tai ei ollenkaan lihan punaiseksi värjäävää astaksantiinia, jota on esimerkiksi äyriäisten ja hyönteisten kuorissa. Tällöin poikkeavan värinen kala voi vähitellen muuttua osittain tai kokonaan normaalin väriseksi. Tällöin on usein syynä aineenvaihduntahäiriö, jossa sapen sisältämiä väriaineita pääsee kalan elimistöön ja lihaksiin. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Muistia peliin! 12 € Suosittu kalamuistipeli Harjoita muistia ja opi samalla Suomen kaloja. Poikkeuksellisen väriset kalat niin luonnossa kuin kalatiskissäkin ovat oudosta ulkonäöstään huolimatta täysin syötäviä. Pelissä 48 eri kalalajia. 18 Suomen Kalastuslehti 5 • 2016 haisen hauen tai kuhan liha voi olla vihreää tai keltaista. Vivianiitti on rautafosfaattia, jonka kertyminen näiden kalojen luihin on aivan normaalia ja vaikka luut ovat myrkynvihreitä kalat ovat syötäviä. Suosittu lintumuistipeli Harjoita muistia ja opi samalla Suomen lintuja
Takuuvarma suosikki kaiken ikäisille pelaajille. Tilaa omasi! 6 € 6 €. 19 Suomen Kalastuslehti 5 • 2016 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Jokereina kolme erikoisuutta. Kaikenkarvaiset ystävämme Suositut pelikortit Kestosuosikit ovat täällä taas. 55 erilaista kuvaa linnuista, kaloista, pikkuötököistä tai kasveista kukin omassa korttipakassa. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Ihmisen paras ystävä Uusi pelikorttipakka esittelee 52 Suomen yleisintä koirarotua
Nahkiaissaaliit ovat romahtaneet muutaman viime vuosikymmenen aikana. Nahkiainen on myös merkittävä tulonlähde jokivarsille. 20 Suomen Kalastuslehti 5 • 2016 N ahkiainen on erityisesti Perämeren jokivarsilla merkittävä pyyntikohde. Tuskin keneltäkään jää huomaaNahkiainen – unohdettu herkku Risto Tolonen Osuuskunta Team Kala Perämeren nahkiaisen elämää ei juuri tunneta. matta joka syksy rakennetut padot, merrat ja rysät, joita on viritetty Perämeren jokiin. Pyynnin vuosisataiset perinteet ovat säilyneet meidän päiviimme asti. Perämerellä selvitetään emonahkiaisten kasvatuksen ja ruokakalaviljelyn mahdollisuuksia. Perämereltä pyydetään 80 – 90 % Suomen nahkiNahkiaisten perinteistä mertapyyntiä Kuivajoella. Antti J Leinonen
Lähes kaikkia eliöitä on tutkittu, mutta nahkiaisesta puuttuu siis jopa perustiedot. Nahkiaisen elämään ja menestymiseen liittyvät tekijät ovat jääneet harvinaisen vähälle huomiolle. Nahkiaisen viljely suunnitteilla Osuuskunta Team Kalan ”Nahkiaisen kasvatus lähiruuaksi ja emonahkiaiseksi” esiselvityshankkeessa selvitetään mahdollisuuksia nahkiaisen kaupallisen viljelyn aloittamiseksi. Mereen vaeltanut nahkiainen on kasvanut yhdessä kesässä täysikasvuiseksi. Toistaiseksi tutkimuksia on tehty vain muutamilla jokialueilla lähinnä jokirakentamisen takia. Ta pio G us ta fss on , Ka lat alo ud en Ke sk us liit to. 1970-luvulla saalis oli 3 miljoonan yksilön luokkaa, 1980-luvulla 2 miljoonaa ja nykyinen saalis on ollut alle miljoona yksilöä. Jos voidaan, niin tämä tuo merkittäviä mahdollisuuksia nahkiaisen kaupalliseen viljelyn ja nahkiaisen hoidon kehittämiseen. Nahkiaisen elämää ei tunneta Nahkiaisen merkitys on kiistaton, mutta nahkiainen on heikosti tunnettu ja huonosti tutkittu, osin sen elämä on arvailujen varassa. Lähde: Luonnonvarakeskus. Tarkoitus on selvittää saadaanko aikaan kokeilu, jossa mereen vaeltavia nahkiaisia otetaan kiinni ja kokeillaan voidaanko näitä viljellä yhdessä kesässä täysikasvuiseksi. Useilla jokialueilla kannat ovat uhanalaisia. Viljelykokeilun ohessa hankkeella pyritään saamaan huomiota ja käytännön toimia nahkiaisen hyväksi tehtävään työhön. Merivaiheen on arveltu kestävän usean vuoden, mutta tieto voi olla väärä. Esimerkiksi toukkapyynnin kehittämisellä saataisiin tietoa nahkiaisen todellisesta tuotannosta eri alueilla ja toisaalta tietoa toukkatuotantoon soveltuvista uusista alueista. Nahkiainen herättää intohimoja puolesta ja myös vastaan. 21 Suomen Kalastuslehti 5 • 2016 aissaaliista, saaliin taloudellinen arvo on kokonaisuudessaan noin miljoona euroa. On toki niitäkin, jotka eivät pidä arvoeläimestämme. Iijoki on yksi parhaista nahkiaisjoista. Tarve nahkiaistutkimuksiin on kuitenkin suuri, sillä saaliit ovat romahtaneet. Nahkiainen kasvaa meressä, nousee jokeen, kutee ja kuolee pois. Keväällä merkittynä joesta laskeutunut pieni nahkiainen on palannut täysikasvuisena takaisin jo samana syksynä. Iijoen saalis oli aikoinaan 500 000 – miljoona yksilöä, nykyisin vain 100 000 – 200 000 nahkiaista. Toimia ja tutkimuksia nahkiaisen hyväksi tarvittaisiin pikaisesti. Nahkiaisella on runsaasti vannoutuneita kulinaristeja, jotka odottavat malttamattomana vuotuista merkkipäivää elokuun 15 päivää, pyynnin alkamista. Nahkiaisen viljely lähiruuaksi ja emonahkiaisiksi EMKR-hankkeeeseen etsitään yhteistyökumppaneita. Nahkiaisen toukat elävät joessa useita vuosia, jonka jälkeen nahkiainen laskeutuu mereen. Osuuskunta Team Kala, Risto Tolonen 0400 434 798, risto.tolonen@ii.fi 600000 800000 1000000 1200000 1400000 1600000 1800000 2000000 Sa al is (k pl ) 200000 400000 600000 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Vuosi Nahkiaissaaliit vuosina 2000 – 2010. Nahkiaisen toukkien viljely hallitaan, joten emonahkiaisten mahdollisen viljelyn onnistuminen toisi aivan uusia mahdollisuuksia myös eri alueiden nahkiaistuotantoon parantamiseen. Ravintoa ei tunneta tarkasti. Nahkiaisen liittyvän tutkimuksen puutetta kuvaa se, että viime vuosilta saalistilastointiakaan ei ole ollut. Nahkiaisen toukkien viljely osataan, mutta istutusten merkitystä ei tunneta tarkkaan. Vielä vähemmän tiedetään, missä ja kuinka pitkän matkan nahkiainen vaeltaa
Takana samat tekstit koko selän leveydellä. 20 € 15 €. Kortin mukana tulee sininen kaulanauha turvalukituksella. Brodeerattu teksti ”Kalastuksenvalvoja”. 6 € Kalastuksenvalvojan lakki Lakkimalli antaa näkyvän ja uskottavan viestin valvonnasta. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 20 € Kalastuksenvalvojan liivi Näkyvä ja uskottava viesti valvonnasta. Valvojan pysäytysmerkki Kalastuksenvalvojan pysäytysmerkki kädensijalla ja varmistusnarulla varustettuna. Tarvikkeita valvontaan Kalastuksenvalvojan korttikotelo Muovinen läpinäkyvä korttikotelo kalastuksenvalvojan korttia varten. Väri tummansininen ja kokoa voi säätää. 22 Suomen Kalastuslehti 5 • 2016 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Etupuolella tekstit “Kalastuksenvalvoja” ja “Fiskeövervakare”. Merkin halkaisija on 20 cm
60 sivua. 23 Suomen Kalastuslehti 5 • 2016 Tuhtia kalakirjallisuutta Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 12 € Suomen kalojen tunnistusopas Uudistetussa Suomen kalojen tunnistusoppaassa esitellään Suomessa vakinaisesti esiintyvät kalalajit tunnistusta helpottavien upeiden värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera. Uuden kalastuslain ja kalastusasetuksen lisäksi teokseen on koottu kalataloudessa tärkeitä säädöksiä kuten yhteisaluelaki, hallintolaki sekä otteita vesilaista, kielilaista ja rikoslaista. 15 € Kalastussäädöksiä 2016 Odotettu uutuuspainos keskeisistä kalataloutta käsittelevistä säädöksistä. Kirjoittajat: Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg. Teos on tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalastusaluetoiminnassa, kalastuksenvalvonnassa ja muille kalatalouden parissa toimiville.
Kalatuotteiden markkinoinnissa on paljon asioita joita kannattaa pohtia. Raisioaqua. Nyt runsaan puolen vuoden kuluttua lanseerauksesta on nähtävissä, että Benella Kirjolohi oli vuoden 2015 merkittävin uutuus kalamarkkinoilla. Kalan oikea markkinointi on mielikuvia siinä missä muidenkin arvostettujen tuotteiden. Erikssonin ja Stockmann-konsernin kanssa markkinoille Benella Benella – kala joka tekee hyvää Tomi Kantola Raisioaqua Viime vuonna julkistettu Benella Kirjolohi ylitti kaikki odotukset. 24 Suomen Kalastuslehti 5 • 2016 R aisioaqua toi syyskuussa yhdessä lanseerauskumppaniensa Taimen Yhtiöiden, Savon Taimenen, Kalatukku E. Uuden tuotteen menestyksen takana oli huolella tehty markkinointi. Kirjolohen
Olemme jo rakentaneet kattavan suunnitelman vuoden 2016 Benella-toimista, jotka eivät tule jäämään jälkeen lanseerausvuoden panostuksista. Koska Benella-brändiä rakennetaan kotimaisten kalankasvattajien hyväksi, siitä kehittyy juuri niin vahva kuin kasvattajat haluavat. Brändäyksen alku on lupaava. Kun nämä yhdistetään, on meillä mahdollisuudet rakentaa Benellasta erittäin vahva, kotimaisen kirjolohen imagoa edistävä kuluttajabrändi, jolla on edellytyksiä myös vientiin. Niin kulki toimittajillakin: saimme ennennäkemättömän mediajulkisuuden ja yli 100 Benellasta kertovaa juttua, sisältäen blogikirjoituksia ja sosiaalisen median päivityksiä. Viestit kohdennettiin sinne, missä pääosan Benellan kohderyhmästä eli ekologisuutta arvostavat ja parempaa maailmaa rakentavat kuluttajat viettävät aikaansa; sosiaaliseen mediaan. Raisiolla on rehu-, brändi-, markkinointija viestintäosaaminen ja kasvattajilla laadukkaat kalat. Avasimme koko kirjolohen tarinan ja taustoitimme sitä kaikista näkökulmista. Sloganimme: Benella – kala joka tekee hyvää, on nyt satojen tuhansien kuluttajien tietoisuudessa. 9. 2015. Tällä varmistamme myös jatkossa suomalaisten tuottaman kirjolohen nousevan markkina-aseman, keskipitkällä aikavälillä koko kirjolohituotannon kannattavuuden asteittaisen paranemisen ja tulevaisuudessa kasvavalle kirjolohituotannollemme tilaa markkinoille. Puhuimme vesiviljelyn merkityksestä globaalissa ruokahuollossa, kerroimme Kekkosen nimenneen kirjolohen 50 vuotta sitten Hotelli Marskissa, avasimme toteuttamamme Kansallisen kalakyselyn tulokset ja kuvasimme kirjolohen matkan mädistä kuluttajien ruokapöytään. Puheenvuorojen välissä tarjoilimme todellisia kirjolohiherkkuja, sillä tiesimme omasta kokemuksestamme, että tie kirjoloheen rakastuvan kuluttajan sydämeen kulkee parhaiten vatsan kautta. Lanseeraus ei myöskään olisi onnistunut ilman oikeanlaista ja Benellalle soveltuvaa jakelukanavaa. Benellan taustalla on Raisioaquan huoli kotimaisen kirjolohen nykymenekistä ja sen tulevaisuudesta. Siksi yhdessä lanseerauskumppaniemme kanssa valitsimme Stockmann Herkun Benellan lanseerausajan pääjakelukanavaksi. Brändin alkutaival on ylittänyt villeimmät odotuksemme myös lanseerauskumppaneiden mielestä. Stockmann on tunnetusti laadukkaan ruoan jakelukanava. Heti alussa ymmärsimme, ettei ansaittua mainetta voita mikään. Tärkein Benellalle asetetuista tavoitteista olikin nostaa kotimainen laadukas kirjolohi esiin kalatiskit vallanneiden ulkomaisten kalojen alta. https://www.facebook.com/benellakala/ ”...kerroimme Kekkosen nimenneen kirjolohen 50 vuotta sitten Hotelli Marskissa”. Vatsan kautta viestimiin ja kuluttajille Lanseerauksen H-hetki oli kesäinen syyskuun tiistai 22. Miksei kestävästi tuotettu, laadukas ja terveellinen kala erotu kauppojen kalatiskeissä. Siksi Benella-konseptille rakennettiin faktoihin perustuva tarina ja argumentit, joita kerrottiin julkisuuteen mielenkiintoisilla tavoilla. Uusia Benellatuotteitakin on mahdollisesti tulossa. 25 Suomen Kalastuslehti 5 • 2016 Benellan juuret ovat syvällä Raisioaquan ruokintakonseptien kehityksessä. Olimme kutsuneet yhdessä viestintätoimistomme kanssa maan johtavat ruokatoimittajat ja -bloggarit helsinkiläisen ravintolan kabinettiin. Raisioaqua etsii jatkuvasti myös uusia tapoja lisätä kuluttajien mielenkiintoa kirjolohta kohtaan. Tulevaisuus käsissämme Benellasta on jo muodostunut kuluttajabrändi ja käsite sitä kokeilleiden kuluttajien keskuudessa. Vahvan ja myyvän brändin rakentaminen kestää pitkään ja olemme vasta alkutaipaleella. Ansaittu maine ja oikea viestintä Benellan lanseeraus perustui kolmeen peruspilariin. Lisäksi kirjolohi on päässyt Benellan avulla julkisuuteen eri viestimissä enemmän kuin yhteensä viimeisen 10 vuoden aikana. Tässä on onnistuttu hienosti, mistä ovat todisteena kirjolohen kasvaneet myyntiluvut Benellan jakelukanavissa
kalatien kaltewuus on laitettawa sellaiseksi, että kala helposti siitä pääsee ylös; 3. Kalatiet ovat meille tuttuja, mutta yli 100 vuotta sitten tuskin kukaan oli moisista rakennelmista kuullut saati nähnyt. sen täytyy olla niin tilava, että kala woi siinä mukavasti liikkua; 4. Numerossa 12 vuodelta 1892 oli ajalle uskomattomat 48 piirroskuvaa erilaisista kalaportaista ja kalakynistä yksityiskohtineen. Laajimpiin vesistöihimme eivät tätä nykyä pääse arvokkaimmat kalalajimme lohi, taimen, siika ja ankerias. wedennielu pitää olla tarpeeksi wäkewä ja niin tasainen kuin suinkin koko sinä wuodenaikana, jolloin kala tawallisesti kohoaa. 26 Suomen Kalastuslehti 5 • 2016 Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto S uomen Kalastuslehden numerossa 12 vuodelta 1892 Oscar Nordqwist kuvaili suurella tarkkuudella 1800-luvun kalateitä. Se on epäkohta jonka kaltaisen pahan poistamiseksi soisi keinojen leviävän, kirjoitti Oscar Nordqwist vuonna 1892.. 5. kalatien niska, yläsuu, on asetettawa siten, että se kalan kulkuaikana on tarpeeksi sywässä wedessä, kyllin korkealla putouksen yläpuolella ja että sinne ei wirran mukana pääse jäätä, pölkkyjä ym. Alla suora lainaus Nordqwistin kirjoituksesta: Kalatien tulee, wastatakseen tarkoitustaan, täyttää seuraawat ehdot: Kalaportaita ja kalakyniä 1. kalatien suu on asetettawa niin, että kala sen helposti löytää; 2. Vaikka maailma on muuttunut, niin perusasiat kalateistä ja niiden toimivuudesta tuntuvat edelleen kovin tutuilta
Useissa tapauksissa kuvailtiin tarkempia yksityiskohtia rakenteen ymmärtämiseksi. Ja kuten arvata saattaa, osa kalateista toimi erinomaisesti, osa taas ei lainkaan. ria ja kalliita. Piirrokset Irlantilaisesta Ballisodaren koskesta ovat vuoden 1892 Suomen Kalastuslehdestä. Yhtä kaikki, aiheena kalateiden rakentaminen on taas keskustelun alla, tosin eri syystä kuin yli 100 vuotta sitten. 27 Suomen Kalastuslehti 5 • 2016 Kalateiden tarkoitus tuohon aikaan oli antaa kaloille pääsy aikaisemmin tavoittamattomille kutuja ruokailualueille ja siten kasvattaa kalatuotantoa. Osissa jokia ratkaisut olivat halpoja ja yksinkertaisia, kun toisissa paikossa rakenteet olivat suuKalatiet kuvattiin yleensä sekä päältä että sivulta. KALATALOUSNEUVONTAA 125 VUOTTA
Luken tekemien kalojen lisääntymisaluekartoitusten ansiosta käytössä on ensimmäistä kertaa Havainnollistava kuva mittakaavaeroista ahvenen esiintymisalueen, poikasalueen ja kutualueen välillä. Kalojen lisääntymisalueisiin ja Suomen merialueiden vedenalaiseen luontoon voi nyt tutustua VELMU-ohjelman karttapalvelussa. 28 Suomen Kalastuslehti 5 • 2016 L uonnonvarakeskuksen tekemät kartoitukset VELMU-inventointiohjelmassa osoittavat, että kalojen lisääntymisalueet rannikolla ovat hyvin rajalliset. Lari Veneranta, Luke. Tietoon kalojen lisääntymisalueista Kalojen lisääntymisalueet rajallisia Meri Kallasvuo Luonnonvarakeskus Rajalliset rannikkoalueet tuottavat tärkeimmät merialueen kalakantamme. ja Suomen merialueiden vedenalaisesta luonnosta voi nyt tutustua uudessa karttapalvelussa
Tumman sinisellä erittäin suotuisaa, sinisellä suotuisaa ja vaaleansinisellä epäsuotuisaa poikastuotantoaluetta.. 29 Suomen Kalastuslehti 5 • 2016 TUTKITTUA koko Suomen rannikkoalueen kattavat kartat, jotka kertovat mistä esimerkiksi ahvenen ja kuhan poikasia löytyy. Tulokset osoittavat, että kalojen lisääntymisalueet rannikolla ovat hyvin rajallisia ja pienikin lisääntymisalue voi tuottaa kalakannan laajalle alueelle. Näitä kuhan erittäin suotuisia lisääntymisalueita löytyy suojaisilta ja matalilta sisäsaariston alueilta, jotka lämpenevät keväisin nopeasti. Mielenkiintoista oli, että Merenkurkun fladoissa eli merenkuroumalahdissa on havaittu erityisen runsaasti ahvenenpoikasia suhteessa niiden pieneen pinta-alaan. Toisin kuin kuhalla, ahvenen poikasalueet ovat keskimäärin laajempia ja tuottavampia pohjoisempana eli Selkämerellä, Merenkurkussa ja Perämerellä. Esimerkiksi vain alle puolitoista prosenttia rannikkoalueestamme tuottaa 80 % kuhanpoikasista keskimääräisenä vuonna. Kuhanpoikasia löytyy pohjoisimmillaan Oulussa ja eteläisimmillään Suomenlahdella, mutta poikasalueet ovat laajempia ja tuottavampia etelämpänä eli Saaristomerellä ja Suomenlahdella. VELMU-karttapalvelun luoma kartta, jossa on esitetty ahvenen poikastuotantoalueet Suomen rannikkoalueella. Pieni alue tuottaa poikaset Monen lajin kohdalla tärkeät poikastuotantoalueet painottuvat sisäsaariston mataliin merenlahtiin. Ahvenen poikasalueet ovat myös painottuneet matalaan ja suojaiseen sisäsaaristoon, usein jokisuiden lähistölle. Vain kolme prosenttia rannikkoalueestamme on erittäin suotuisaa lisääntymisaluetta ahvenelle
Kotka, Kalamarkkinat 20.–23.10. Lari Veneranta, Luke. Valkeakoski, Kalamarkkinat 8.–9.10. Imatra, Vuoksen kalamarkkinat 17.–18.9. Hailuoto, Siikamarkkinat 8.–9.10. Kokkola, Kalamarkkinat 17.–18.9. Pori, Silakkamarkkinat 4.9. Helsinki, Silakkamarkkinat 8.10. Lumijoki, Ahvenmarkkinat 9.–11.9. Iisalmi, Kalamarkkinat 11.6. Kaskinen, Kalarantapäivä 2.–3.7. Rauma, Silakkamarkkinat 17.–18.9. Vuonislahti, Muikkumarkkinat 25.9. Taivassalo, Silakrysäys 2.–3.7. Padasjoki, Ravustuksen SMkilpailut 13.–14.8. Vaasa, Silakkaja siikamarkkinat 2.–4.9. Hämeenlinna, Kalaja herkkumarkkinat 24.9. Kauhajoki, Kalamarkkinat 2.–3.9. Ii, Lohimarkkinat 2.7. Simo, Nahkiaismarkkinat 23.–25.9. VELMU-karttapalvelun löytyy osoitteesta: http://paikkatieto.ymparisto.fi/velmu/ Vastakuoriutuneille ahvenenpoikasille soveltuvia alueita on rannikollamme hyvin rajallisesti. Nakkila, Nahkiaismarkkinat 25.9. Turku, Silakkamarkkinat 22.–23.10. Posio, Muikkumarkkinat 17.7. Uuden kalastuslain myötä kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmien merkitys tulee kasvamaan ja VELMU-tiedoilla voidaan tukea niiden laatimista. Tieto edistää myös kalakantojen kestävää hoitoa, sillä lisääntymisen onnistuminen vaikuttaa olennaisesti kalakannan kokoon ja määrää syntyvän vuosiluokan vahvuuden. Virolahti, Silakkamarkkinat 30.9.–2.10. Kustavi, Lohimarkkinat 12.–14.8. Tampere, Kalaja erämarkkinat 2.–8.10. Lappeenranta, Kalamarkkinat 17.–18.9. Mikkeli, Kalamarkkinat 27.8. Raahe, Siikamarkkinat Lisää tapahtumista: www.ahven.net Ahven on myös hyvä esimerkkilaji havainnollistamaan kuinka maantieteellisesti pienet alueet voivat olla toimivia kalan lisääntymisalueena. Ohtakari, Kalajuhlat 6.8. VELMU-ohjelmaa (Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma) on toteutettu 12 vuoden aikana ympäristöministeriön johdolla, ja mukana on ollut seitsemän muuta ministeriötä ja niiden hallinnonalat. Heinola, Kalamarkkinat 19.–21.8. Riihimäki, Erämessut 11.6. Kesälahti, Muikkumarkkinat 2.–3.7. Puruvesi, Lohisoutuja muikkumarkkinat 16.–17.7. Suomen Kalastuslehti 5 • 2016 30 30 TAPAHTUMIA 9.–12.6. Jyväskylä, Ween Maan Wiljaa 17.–18.9. Keskeisiä toimijoita ovat olleet SYKE, Metsähallituksen luontopalvelut, Luonnonvarakeskus, Geologian tutkimuskeskus, rannikon ELY-keskukset, Merisotakoulun tutkimuskeskus ja Åbo Akademi. Vaasa, Fiskets Dag 18.6. Aluetuntemus tärkeää suunnittelulle Hyvin rajallisten, mutta toisaalta häiriöille herkkien kalojen lisääntymiseen soveltuvien elinympäristöjen tunteminen on tärkeää, jotta merija rannikkoalueiden käyttöä ja hoitoa voidaan tehokkaasti suunnitella. Lahti, Kalamarkkinat 17.–18.9. Kuopio, Kalaryssäys 16.–18.9. Joensuu, Kalamarkkinat 8.–9.10. Kaskinen, Silakkamarkkinat 15.–16.10
Hän työskennellyt urallaan Kalatalouden Keskusliitossa, Varsinais-Suomen Kalastajaliitossa, Kuopion kalatalouskeskuksessa ja vuodesta 2005 Pohjois-Savon Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajana. kesäkuuta. Harryn perheeseen kuuluvat vaimo ja jo lähes aikuiset lapset. Harry Härkönen on saanut tunnustuksena työstään kalatalouden parissa Kalatalouden Keskusliiton myöntämän hopeisen ansiomerkin vuonna 2011. Hän aloitti tehtävässään 1.4.2016 ja hänen toimipaikkanaan on Lahti. Jarmolle mieluisia harrastuksia ovat kalastus ja metsästys, erityisesti jänisjahti ajokoiran avulla.. Marko on valmistunut Jyväskylän yliopistosta kalabiologiksi (FM) vuonna 2014. Hän on työskennellyt käytännössä koko työuransa eli vuodesta 1994 lähtien kalatalousneuvojana Etelä-Savossa. Harry on koulutukseltaan iktyonomi. Harry on perehtynyt erityisesti osakaskuntatoimintaan. Markon vapaa-ajan harrastuksia ovat kalastus ja kuntosali. Hän on aikaisemmin työskennellyt muun muassa erilaisissa konsulttitehtävissä, Jyväskylän yliopiston projektitutkijana, Keski-Suomen Kalatalouskeskuksessa kalastusbiologina sekä tehnyt tilaustyönä kalojen iänja kasvunmäärityksiä eri tahoille. Suomen Kalastuslehti 5 • 2016 31 HENKILÖUUTISIA HARRY HÄRKÖNEN 50 VUOTTA Etelä-Savon Kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Harry Härkönen täytti 50 vuotta 4. MARKO PURANEN HÄMEEN KALATALOUSKESKUKSEEN Hämeen kalatalouskeskuksen kalatalousneuvojaksi on valittu jyväskyläläinen Viitasaarelta lähtöisin oleva Marko Puranen. JARMO MONONEN 60 VUOTTA Pohjois-Savon Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Jarmo Mononen täytti 60 vuotta 2. Jarmo on koulutukseltaan iktyonomi. Vapaa-aikanaan Harry mökkeilee ja verkkokalastaa. Jarmo tunnetaan monipuolisena ja asiantuntevana kalatalouden kehittäjänä. Hän on saanut tunnustuksena työstään Kalatalouden Keskusliiton myöntämän kultaisen ansiomerkin vuonna 2006 ja kalastusaluemitalin vuonna 2008. kesäkuuta
Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. 15 € Uutta!. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Kalastuksenvalvojan opas Kalastuksenvalvojan opas on kalastuksenvalvojan käytännön käsikirja. Se käsittelee kalastuksenvalvontaa koskevaa uutta lainsäädäntöä ja antaa samalla arvokkaita ohjeita kalastuksenvalvojan tehtävässään kohtaamiin haasteisiin. Kirja on tarkoitettu kalastusalueen tai osakaskunnan valtuuttamalle kalastuksenvalvojalle