Suomen KALASTUSLEHTI Perustettu 1892 • 125. Outoja olioita kalavesillä Strategiat ja ravustus. vuosikerta 5 • 2018 Rapu Mikä IHN
27.4. Suomen Kalastuslehti 5 • 2018 2 ARTIKKELIT 10 Osakaskunnat ovat kalavesien kivijalka Timo Meronen 12 Kuore kiinnosti Halistenkoskella Lauri Rantanen 14 Kalojen IHN-tauti voi vielä levitä Hanna Kuukka-Anttila 16 Rapustrategiat ja täplärapu Timo Ruokonen, Rosanna Sjövik, Fabio Ercoli, Esa Erkamo, Jouni Tulonen, Harri Kokko ja Japo Jussila 20 Raputalouden lähteillä – ravustaminen Markku Pursiainen ja Tapio Keskinen 24 Norjaan uusia kalastusmääräyksiä Markku Myllylä 26 Hyytelösammaleläin valtasi Vuoksen Kristiina Vuorio, Sari Mitikka, Antti Kanninen ja Heikki Hämäläinen 28 Suomesta löytyi uusia kalojen loisia Hanna Ahonen PALSTAT 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyet 9 Lakiasiaa 30 Tapahtumia Kansallinen rapustrategia vuosille 2017 – 2022 on valmistelussa. 7.9. Kannen kuva: Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. krs 00700 Helsinki puh. 8 2.11. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TOIMITUSKUNTA Tuomas Oikari, Jorma Leppänen, Outi Heikinheimo, Marko Paloniemi, Mika Laakkonen ja Sakari Kuikka TILAUKSET, OSOITTEEN MUUTOKSET JA PERUUTUKSET Heidi Moisio puh. 29.3. 5 18.5. SISÄLTÖ ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 3 2.3. VISUAALINEN ILME Emilia Heikkilä TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa 2018 5 • 2018 12 16 26 Suomen. 30.11. 4 29.3. ILMESTYMINEN 2018 Nro Aineisto Ilmestyy 1 29.12. Kalatalouskeskusten ja kalastajaliittojen toimihenkilöt toimivat lehden asiamiehinä. 9.2. 2 12.1. 6 10.8. 26.1. (09) 6844 5914 fax (09) 6844 5959 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Tuuri ILMOITUSMYYNTI puh. (09) 6844 5915 Vuosikerran 2018 (8 numeroa) tilaushinnat: määräaikainen 46 euroa ja kestotilaus 45 euroa. 19.10. 15.6. Myynti Kalatalouden Keskusliitossa. 7 21.9. Irtonumero 9 euroa
Lopuksi vielä muistutus kaikille kalastonhoitomaksun maksamisesta. Maksu tulee suorittaa 18–64-vuotiaitten, muuten kuin onkimalla ja pilkkimällä kalastavien. Täplärapu luetaan nykyisin torjuttavaksi vieraslajiksi. Suomen Kalastuslehti 5 • 2018 3 U uden kalastuslain muutosten sisäänajo ravunpyynnissä on aiheuttanut kipuilua. Yksi asia ravustajien on joka tapauksessa muistettava tulevallakin pyyntikaudella. Kalatalous rahoittaa maksun avulla itse itsensä ja raha palautuu suurelta osin takaisin kentälle muun muassa kalavesien hoitona, valvontana ja neuvontapalveluina. 65 vuotta täyttäneille maksuvelvollisuutta ei toistaiseksi ole palautettu, mutta toki ikärajan täyttäneetkin saavat maksun maksaa vapaaehtoisena kannatusmaksuna. 2016 alusta alkaen rapu rinnastetaan kalaan myös kaupallisen pyynnin osalta. Täpläravun pyynti saa jatkua entiseen tapaan, mutta sen istuttaminen uusiin luonnonvesiin on kielletty. Antoisaa kalakesää kaikille Suomen Kalastuslehden lukijoille! PÄÄKIRJOITUS Ravusta asiaa Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto ”Täpläravun pyynti saa jatkua entiseen tapaan, mutta sen istuttaminen uusiin luonnonvesiin on kielletty.”. Maksun suoritus onnistuu helpoimmin nettipalvelussa www.eraluvat.fi tai R-kioskilla. Jos rapuja haluaa myydä kauppaan, ravintolaan tai tukkurille, täytyy myyjän tehdä kuntaan alkutuotantoilmoitus, rekisteröityä kaupalliseksi kalastajaksi, ilmoittaa pyynnissä käytetty vene kalastusalusrekisteriin sekä tehdä vuosittainen saalisilmoitus. Rapukauppaan liittyvä byrokratian helpotus on myös yksi kentän toivomus, jos soten parissa kärvistelevä hallitus avaa vielä viime metreillään kalastuslain. Aiemmin valtaosan vuotuisesta rapusaaliista pyysivät ansioravustajat, joilla ei ollut muita kalastussäädöksiin liittyviä velvoitteita kuin kalastuksenhoitomaksun suoritus (18 – 64-vuotiaat) ja vesialueen omistajan luvan hankinta. Ensi syksynä valmistuvat 2016 sisävesien kaupallisen kalastuksen ja ravustuksen tilastot kertovat aikanaan, miten hyvin velvoitteita on noudatettu. Vain vähäinen myynti suoraan kuluttajalle jää uusien velvoitteiden ulkopuolelle. Uudistukselle oli selkeät perusteet, joilla haluttiin saada pääasiassa harmaan talouden puolella oleva rapukauppa hallintaan: verotuksen ja kattavamman tilastoinnin piiriin. Samalla kuitenkin kasattiin melkoinen byrokratiavuori esimerkiksi ravunpyynnistä ja -kaupasta kesäansioita saavien nuorten eteen
Varmista, että henkilötietojen käsittely on kunnossa! Mallipohja osakaskunnille: http:// www.ahven.net/osakaskunta Tietosuojaohje kalastusalueille: http://www.ahven.net/kalastusalue. Tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation GDPR) on kaikkea henkilötietojen käsittelyä koskeva EU:n asetus. Yli 60 cm vapautetaan. Tutkimusta voi seurata Facebookissa ja Twitterissä hashtagilla #vaelluskalatutkimus Luonnonvarakeskus 25.5.2018 Tornionjoesta merelle vaeltavia poikasmääriä arvioidaan maailman suurimmalla smolttirysällä. Ville Vähä KALASTUSRAJOITUKSET LAAJENEVAT SAIMAALLA ELY-keskukset ja osakaskunnat solmivat vapaaehtoisia sopimuksia uusille alueille levinneen saimaannorpan suojelemiseksi. Paasselän eteläosassa tulee kalastusrajoituksen piiriin noin 1 100 hehtaaria yleisvesiä. Kuha: Enintään 2 kpl. Seurannassa on 100 meritaimenta ja 200 lohta, jotka varustetaan radiosignaaleja lähettävin kalamerkein. Ahven.net -sivuille on lisätty tietosuojaselosteen mallipohja osakaskunnille ja tietosuojaohje kalastusalueille. Suomen Kalastusopaskilta ry 22.5.2018 TIETOSUOJA-ASETUS (GDPR) ASTUI VOIMAAN 25.5. Puruvedellä kalastusrajoitusaluetta tulee olemaan noin 4 000 hehtaaria, josta osakaskuntien sopimusaluetta on 1 800 hehtaaria ja Metsähallituksen hallinnoimia alueita noin 2 200 hehtaaria. Yli 80 cm vapautetaan. Metsähallitus 23.5.2018 KALASTUSOPPAAT UUDISTIVAT SAALISSUOSITUKSENSA Suomen Kalastusopaskilta ry suosittelee opastetuille kalastusmatkoille seuraavia kalastajakohtaisia saaliskiintiöitä ja ylämittoja: Hauki: Enintään 1 kpl. Kudulle nousevien lohimäärien kehitystä voi seurata Luken verkkosivuilta www.luke.fi/nousulohet Tämän lisäksi lähivuosina seurataan lohien ja meritaimenten vaelluskäyttäytymistä mereltä Tornionjoen kutupaikoille ja takaisin mereen. Saaliin ottamisessa huomioidaan Killan suosituksen lisäksi luonnollisesti myös pyyntialueella voimassa olevat alamitat ja rauhoitusajat sekä saaliin kunto, esimerkiksi taimenen kalastuksessa talvikot vapautetaan ja toisaalta pyynnin yhteydessä vahingoittuneet kalat pyritään ottamaan saaliiksi. Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja osakaskuntien välisiä vapaaehtoisia sopimuksia ei saatu aikaiseksi Paasselän eteläosassa osakaskunnan toimimattomuuden vuoksi. Tietosuoja-asetus astui voimaan 25.5.2018, johon mennessä kaikkien henkilötietoja käsittelevien (rekisterinpitäjä) tulee noudattaa asetuksen sääntöjä. Puruvedellä kolme keskeisintä osakaskuntaa suhtautui asiaan myönteisesti. Yli 35 cm vapautetaan. 4 Suomen Kalastuslehti 5 • 2018 LYHYET KESÄN LOHISEURANNAT KÄYNNISSÄ Nousulohien laskennassa käytettävät kaikuluotaimet on asennettu Simoja Tornionjokeen. Ainoastaan kotitaloudet eivät kuulu sen soveltamisalaan. Ahven: Enintään 5 kpl. Taimen: Enintään 1 kpl
Luonnonvarakeskuksen ministeriölle kirjoittama lausunto löytyy osoitteesta: http://mmm.fi/ajankohtaista Maaja metsätalousministeriö 30.5.2018 Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. KUHAKANNOISTA UUTTA TUTKIMUSTIETOA Maaja metsätalousministeriö on saanut Luonnonvarakeskukselta pyytämänsä lausunnon kuhakantojen tilasta ja kuhan alamittoja koskevan sääntelyn vaikutuksista kaupalliseen ja vapaa-ajankalastukseen. Jatkossa lehti jaetaan kuukauden viimeisenä torstaina heille, jotka ovat maksaneet kalastonhoitomaksun jakelua edeltävän kuukauden aikana. Suomu-lehti esittelee suomalaista kalastamista ja kalataloutta monipuolisesti ja viihdyttävästi. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto KALASTONHOITOMAKSUN MAKSANEILLE SUOMU-LEHTI Valtakunnallinen kalastuslehti Suomu ilmestyi toista kertaa. Kalastusalueita pyydetään siirtämään kyseiset jakamatta jääneet omistajaja viehekalastuskorvausvarat ELY-keskuksen tilille ELYkeskukselta saatavan ohjeen mukaisesti. ELY-keskukselle siirretyt korvausvarat tulevat lyhentämättöminä perustettavien kalatalousalueiden käyttöön. 5 Suomen Kalastuslehti 5 • 2018 LYHYET JAKAMATTA JÄÄNEIDEN KORVAUKSIEN SIIRROT Uuden kalastuslain (379/2015) mukaan kalastusalueelle jakamatta jäänyt vesialueen omistajalle kuuluva korvaus on siirrettävä ELY-keskukselle. Suomulehti on räätälöity kalastajille. Suomu-lehden takakannessa tulee kalastuskortti kalastonhoitomaksun luvanhaltijoille. Näitä varoja ovat vanhan kalastuslain 89a § ja 91 § nojalla maksetut korvaukset eli onginnasta ja pilkinnästä tullut omistajakorvaus sekä viehekalastuksesta tullut korvaus. Kortti kannattaa irrottaa ja pitää mukana kalavesillä, sillä sen avulla pystyy nopeasti osoittamaan kalastonhoitomaksun voimassaolon kalastuksenvalvojalle. Lehti ilmestyy kerran vuodessa, ja se jaetaan toukokuusta lokakuuhun kalastonhoitomaksun kalenterivuodeksi maksaneille kiitoksena maksusta. Ensimmäisessä jakelussa lehden saivat he, jotka olivat maksaneet kalastonhoitomaksun maaliskuun loppuun mennessä. Lehden mukana tulee kalastuskortti. Suomun luettuaan kalastaja on perillä kalastuksen keskisimmistä säädöksistä ja osaa nauttia harrastuksestaan vastuullisesti. Myös 65 vuotta täyttäneet voivat halutessaan maksaa kalastonhoitomaksun kannatusmaksuna kalavesien hyväksi ja saada Suomu-lehden kotiin kannettuna. Seuraavaksi sääntelyn mahdollista kehittämistarvetta arvioidaan yhdessä sidosryhmien kanssa. Ministeriö järjestää kesäkuussa kuhan kalastukseen liittyville sidosryhmille kuulemistilaisuuden, jossa Luonnonvarakeskuksen tutkijat esittelevät lausuntoa ja aiheesta on mahdollisuus käydä avointa keskustelua. Suomua ei voi ostaa irtonumerona, mutta marraskuun alusta alkaen sen voi lukea ilmaiseksi osoitteessa eraluvat.fi
Palkittu hanke valittiin voittajaksi liki 200 000 ehdokkaan joukosta. Lisätietoa Rapala Rahaston toiminnasta saa nettiosoitteesta www.rahasto.rapala.fi HAUEN LISÄÄNTYMISALUEITA KARTOITETAAN Luonnonvarakeskus on käynnistänyt kenttätyöt Porvoon ja Sipoon merialueella. Kalastusalue voi yhdessä kalatalousviranomaisten kanssa käyttää tietoa lisääntymisalueiden sijainnista esimerkiksi määräaikaisten kalastuskieltoalueiden rajaamisessa ja tärkeiden lisääntymisalueiden suojelussa. 6 Suomen Kalastuslehti 5 • 2018 LYHYET EU:N INNOVAATIOPALKINTO MUIKKUTROOLILLE Joensuulaisyrityksen kehittämä uhanalaisia lohikaloja säästävä muikkutrooli valittiin Itämeren alueen parhaaksi EU:n maaseutuja merija kalatalousohjelmien kehityshankkeeksi. Palkittu Future Missions -yritys on kehittänyt troolin liitoskohtaan asennettavan säleikön, joka estää lohikalojen päätymisen saaliiksi muikunpyynnin sivutuotteena. Luke tekee yhteistyötä Porvoon-Sipoon kalastusalueen kanssa. Toukokuussa ja kesäkuun alkupuolella tutkijat keskittyivät hauen ja mateen lisääntymisalueiden kartoittamiseen. Luonnonvarakeskus 16.5.2018 Antti Lappalainen Luonnonvarakeskuksen tutkija Sanna Kuningas pyydystää hauenpoikasia Porvoon edustalla. Tukea saivat muun muassa: Talluskylä-Kruununpuisto osakaskunta, Tervo: Kymijoen vesistön Rautalammin reitin latvoilla sijaitsevan Talluskylän alueen puromaisten virtavesien inventointiin ja kunnostamiseen. Lohikalojen matka troolin perälle sen sijaan pysähtyy säleikköön ja hyvinä uimareina ne pystyvät vapautumaan troolista säleikön viereisestä vapautusaukosta. Rapala Rahasto päätti jakaa myös erilaisia välinelahjoituksia, muun muassa heittoja pilkkisettejä sekä viehevalikoimia lähinnä lapsille ja nuorille järjestettäviin kalastuskoulutuksiin. Kuivaniemen Osakaskunta, Iin kunta: Kalaväylän merkitsemiseen Kuivajoen alajuoksulle vaelluskalojen ja nahkiaisten esteettömän kulun varmistamiseksi kutupaikoilleen. Lasten kalastustapahtumiin sopivia palkintoesineitä luvattiin Inattijärven, Nuoramoisten ja Siuruan osakaskunnille. Yle 24.5.2018 RAPALA RAHASTOLTA TUKEA USEALLE OSAKASKUNNALLE Rapala Rahasto sai tänä vuonna ennätysmäisen runsaasti avustushakemuksia hankkeisiin, joilla eri tahot haluavat edistää usein täysin talkoovoimin kalavesiemme ja kalastomme tilaa tai innostavat monin tavoin etenkin lapsia, nuoria ja muitakin erityisryhmiä virkistävän kalastusharrastuksen aloittamiseen. Laskennan jälkeen poikaset vapautetaan takaisin mereen.. Muikut menevät säleikön läpi troolin perälle saakka. Tänä vuonna rahallista tukea kohdistettiin erityisesti virtavesien kunnostushankkeisiin, mutta myös moneen muuhun tarpeeseen
Joonas Fritze, WWF. Sen sijaan silakanja kilohailinkalastus odottavat parhaillaan Suomen ensimmäistä MSC-sertifiointia. Vaellusesteellisyyden aiheutti useimmiten rummun alapään pudotus, liian suuri virtausnopeus, rakenteen pohjan sileys, veden mataluus sekä rakenteen suulla olevat kivi-, jäteja karikepadot. Hankkeen kotisivuilta https:// www.eraluvat.fi/erapalvelut/hankkeet/esteet-pois.html löytyy lisätietojen lisäksi muun muassa Esteet pois -esite. Kaikkiaan hankkeessa tehtiin selvitys lähes 500 tienalituksesta pääosin Taivalkosken ja Pudasjärven alueella. Puroja kunnostettiin 13 kilometriä ja inventointiin 100 kilometriä. Vuonna 2017 hankkeessa korjattiin 29 vaellusestettä ja kalojen vaellus mahdollistettiin 130 kilometrin matkalta. Suomalaisten kuluttajien ja kalakaupan kannalta merkittävin muutos koskee Itämeren turskaa, jota WWF suosittelee välttämään kantojen heikon tilan ja pitkään jatkuneen ylikalastuksen vuoksi. Tienpitäjien kanssa haettiin ratkaisuja loppujen vaellusesteiden poistamiseksi. Kesän 2016 inventoinneissa Iijoen vesistöalueella käytiin läpi 228 rumpua ja siltaa, joista täydellisiä vaellusesteitä oli 73 ja noin 35 kohteessa oli ajoittainen vaelluseste kaloille ja muille vesieliöille. Hankkeen aikana kunnostettiin kymmeniä pienehköjä vaellusesteitä kaloille kulkukelpoiseksi. Jos sinulla on kysyttävää tietosuojakäytännöistämme tai haluat poistaa osoitteesi rekisteristä, voit ottaa yhteyttä osoitteella kalastus@ahven.net. Suomessa on arviolta noin 90 000 vesistörumpua, joista jopa kolmasosan arvioidaan olevan täydellisiä ja joka toisen ainakin ajoittaisia vaellusesteitä. Luovutamme tilaajien osoitteet vain painotalolle lehtien postittamista varten. 7 Suomen Kalastuslehti 5 • 2018 LYHYET PÄIVITIMME TIETOSUOJAMME Suomen Kalastuslehden tilaajana postiosoitteesi on tallennettu Kalatalouden Keskusliiton asiakasja lehtitilaajarekisteriin. Lisäksi Itämerestä pyydetyn silakan vierasainepitoisuudet ovat pienentyneet merkittävästi takavuosista. ESTEET POIS! -HANKE SELVITTI NOUSUESTEITÄ Metsähallituksen kolmivuotinen hanke (2016 – 2018) selvitti kalojen nousuesteitä Iijoen vesistöalueella. Säilytämme osoitetiedot niin kauan, kuin tilaus on voimassa. TURSKA VÄLTETTÄVIEN LISTALLE WWF:N OPPAASSA WWF:n Kalaopas on päivitetty. Vuodesta 2006 julkaistun Kalaoppaan perusviesti on yhä sama: vastuullisen kuluttajan kannattaa valita vihreällä listalla olevia kotimaisia kalalajeja, joita ovat ahven, hauki, kilohaili, kirjolohhi, kuore, lahna, made, muikku, nahkiainen, silakka ja särki sekä tietyin rajoituksin kuha ja siika
Palvelunumero 02069 2424 (arkisin 9 – 16) Soita palvelunumeroon. Kalastonhoitomaksulla voit kalastaa yhdellä vavalla suuressa osassa maata. Saat postitse maksutositteen, jolla voit maksaa kalastonhoitomaksun. Säilytä kuitti maksusta. Palvelupiste Kalastonhoitomaksun voi suorittaa Metsähallituksen luontokeskuksissa ja R-kioskissa. Muuhun kalastukseen ja ravustukseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa. Eräluvat-verkkokauppa Kirjaudu www.eraluvat.fi sivustolla verkkokauppaan ja lunasta kalastonhoitomaksusi. Huomioi • Kuitti kalastonhoitomaksun suorittamisesta tulee olla aina mukana kalastaessa. • Kalastuksenhoitomaksu koskee kalastusta koko Suomessa, paitsi Ahvenanmaalla. R-kioskilta ostettaessa hintaan lisätään toimitusmaksu 3 €. Kalastonhoitomaksu ei oikeuta vapakalastukseen kaikilla vesillä: rajoituksia on rauhoitetuilla vesialueilla, erillisen luvan vaativilla erityiskohteilla tai vaelluskalapitoisissa koskija virtavesissä. • Ikään perustuvan kalastusoikeuden todistamiseksi on suositeltavaa pitää kalastettaessa mukana henkilöllisyystodistusta. Kalastonhoitomaksun voi hankkia myös toiselle, jolloin ostaja ilmoittaa pyydetyt tiedot myös kalastajasta/kalastajista, joiden puolesta suorittaa maksun. 2. www.eraluvat.fi www.ahven.net/luvat www.mmm.fi/kalat www.kalat.fi www.kalastusrajoitus.fi Kalastonhoitomaksu 2018 Ta pio G us ta fss on , Ka lat alo ud en Ke sk us liit to. Tositteen voi tulostaa tai tallentaa esimerkiksi mobiililaitteelle. 3. Maksua ei tarvitse suorittaa, jos kalastat pelkästään pilkillä, ongella tai silakkalitkalla. 8 Suomen Kalastuslehti 5 • 2018 Ta pio G us ta fss on /K ala ta lo ud en Ke sk us liit to 45 € / kalenterivuosi 15 € / 7 vuorokautta 6 € / vuorokausi Jos olet 18–64-vuotias kalastaja, sinun tulee maksaa kalastonhoitomaksu. Palvelupisteestä saat heti mukaasi tositteen kalastonhoitomaksun suorittamisesta. Maksun yhteydessä kalastajilta kysytään nimi, yhteystiedot ja syntymäaika (ei henkilötunnusta). Näin maksat kalastonhoitomaksusi Kalastonhoitomaksu on henkilökohtainen. Tämä koskee muun muassa pyydyskalastusta ja kalastusta usealla vavalla. 1
Vaelluskalojen suojelu kalastuslain nojalla oli KHO:n perustelujen mukaan mahdollista rinnastaa luonnonsuojelulain sääntelyyn luonnonvaraisten eläinlajien suojelusta. KHO myönsi järjestöille valitusluvan ja laajensi pohdintansa siihen, oliko valitusoikeuden rajaus kansainvälisen oikeuden mukainen. ELY-keskus oli myöntänyt kaupalliselle kalastajalle poikkeusluvan kalastaa kolmella isorysällä vaelluskalavesistön jokisuualueella (Ingarskilanjoki). LAKIASIAA Tällä palstalla Kalatalouden Keskusliiton lakimies Jenny Fredrikson käsittelee omistajuutta, kalastusalueita ja kalastamista koskevia kysymyksiä sekä esittelee ajankohtaisia oikeustapauksia. Helsingin hallinto-oikeus jätti valituksen tutkimatta puuttuvan valitusoikeuden vuoksi. kalatalousalueiden ja kalatalouden yhteistyöryhmien jäseninä. Kalastusjärjestöjen valitusoikeus poikkeusluvista Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto. KHO arvioi kuitenkin, että poikkeuslupapäätöksen vaikutukset vaelluskalakantojen tilaan eivät olisi erityisen merkittäviä. Valituksessa oli korostettu uhanalaisten meritaimenkantojen suojelun merkitystä. Siten hallintooikeuden päätöksen muuttamiseen ei ollut perusteita. 9 Suomen Kalastuslehti 5 • 2018 R atkaisussaan KHO:2018:50 korkein hallintooikeus tarkasteli järjestöjen vaikuttamisja muutoksenhakuoikeuksia kalastuslain mukaisessa päätöksenteossa. Århusin sopimus on lisäksi kalastuslain säätämisessä otettu huomioon antamalla järjestöille muunlaisia vaikuttamismahdollisuuksia mm. Århusin sopimuksen mukaan ympäristöjärjestöille on turvattava vaikuttamismahdollisuus päätöksentekoon ja valitusoikeus päätöksiin, joilla voi olla merkittäviä ympäristövaikutuksia. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja sen piirijärjestö valittivat poikkeusluvasta. Muutoksenhakuoikeus on hallintolainkäyttölain mukaan sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka välittömään oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös vaikuttaa. Myöskään EU:n ympäristöoikeuden tehokkaan toteutumisen varmistaminen ei edellyttänyt valitusoikeuden laajentavaa tulkintaa
jäsenistön kesken juhlakokouksessa. Jäsenyhteisöissä työtä vesien eteen tekevät sadat luottamushenkilöt talkoopohjalta, usein ilman minkäänlaista korvausta. Vuonna 2016 Kalatalouden Keskusliiton arviKeski-Suomen Kalatalouskeskuksen 110-vuotisjuhlakokouksessa jaettiin 40 ansiomerkkiä. kalastuksenhoitoyhtymää. Veli-Matti Paananen. Neuvonnan tehtävä on ollut historiansa aikana edistää kalastusta, kalastonhoitoa ja vesiensuojelua. Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry:n jäseninä on tällä hetkellä 187 osakaskuntaa, 13 kalastusaluetta, 12 kalastajaseuraa sekä 2 Osakaskunnat ovat kalavesien kivijalka Timo Meronen Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Keski-Suomen kalatalousneuvonta täyttää tänä vuonna 110 vuotta ja pyöreitä vuosia juhlittiin 20.4. 10 Suomen Kalastuslehti 5 • 2018 O sakaskunnat ovat kalavesien hoidon ja käytön kivijalka
35 € Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Laskelmat varojen riittävyydestä perustuivat tähän olettamukseen. Jäsenistössämme mielipide kalastonhoitomaksusta on ollut selvä: kaikkien 18 vuotta täyttäneiden tulee osallistua myös kalavesien hoidon kustannuksiin. Nuorisotyöhön tarvitaan resursseja, jotta kalastamisen tietotaito ei kokonaan katoa. Kalatalouskeskuksen tekemien kalastustiedusteluiden perusteella suuri osa kalastavasta kansasta alkaa olla päälle 60-vuotiaita. Kiitokset kaikille kansanedustajillemme, jotka olette asiaa vieneet eteenpäin. Poliittisen pelin ansiosta, ja monien eläkeläiskalastajienkin tahdon vastaisesti, maksua ei ulotettukaan kaikkiin täysi-ikäisiin kalastajiin. Toivottavasti eduskunnasta alkaisi jo pian löytyä ryhtiä tämän asian korjaamiseksi. Tässä yhteydessä on myös syytä muistuttaa, että osakaskunnissa tehtävä työ ei ole aina mitenkään helppoa muun muassa eri intressiryhmien hyvin erilaisista vaatimuksista johtuen. Ikääntyminen aiheuttaa noidankehän, jossa kalastonhoitomaksua maksavien joukko vähenee joka vuosi, mikä taas vähentää kentän toimintavaroja ja tekee kaikesta kalatalouden edistämisestä entistäkin vaikeampaa. Puolet kalastajista maksaa koko laskun Uutta kalastuslakia valmisteltaessa hyväksyttiin laajasti ”käyttäjä maksaa”-periaate, joka olisi tarkoittanut, että kaikki 18 vuotta täyttäneet maksaisivat uuden, vuonna 2016 voimaan tulleen kalastonhoitomaksun. Sama trendi näkyy koko maassa. Tällainen huutelu loukkaa niitä satoja luottamushenkilöitä, jotka osakaskunnissa tekevät työtä kalavesien hyväksi. Ja kun kertymä ikääntymisen seurauksena edelleen laskee, maksu vain nousee. Osakaskunnat ovat ottaneet asian kiitettävästi omakseen ja ovat valmiita käyttämään entistä enemmän resurssejaan nuorison aktivoimiseen. Kalatalouskentällä on paljon haasteita edessään. Silti työ kalavesien ja kalastuksen hyväksi jatkuu edelleen osakaskuntien toimijoiden ansiosta. 11 Suomen Kalastuslehti 5 • 2018 on mukaan osakaskuntien tekemä talkootyö olisi ollut koko maassa noin 5 000 henkilötyöpäivää. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net. Kalatalouskenttää uhkaa tällä hetkellä kalastajien ikääntyminen. Siis sen rahan, jolla kalavesiä on hoidettu. Toimintamäärärahat vähenevät Kentällä ja kuulemma eduskunnassa asti on jälleen kuulunut kovia vaatimuksia kalastonhoitomaksuvaroista yleiskalastusoikeuksien korvauksena osakaskunnille maksettavien palautusten lopettamisesta ja varojen siirtämisestä vaatimuksia esittäneiden järjestöjen tukirahaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa nykyisen ikäjakauman perusteella sitä, että karkeasti puolet kalastajista maksavatkin sitten koko joukon edestä. Te olette kalatalouden kivijalka! Tsaarin ajasta EU-aikaan – 125 vuotta kalatalousneuvontaa on artikkelikokoelma ajan virrasta siepatuista kalatalouden tapahtumista, joissa kalatalousneuvonta on ollut mukana. Tämä on tosiasia, jota ei voi sivuuttaa
Tapahtuma oli osa Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmän rahoittamaa Kuore tutuksi! -hanketta, jonka tavoitteena on parantaa kuoreen tunnettavuutta elintarvikkeena, elvyttää kuoreen kalastusperinnettä, nostaa kalalajin arvostusta ja arvoa, ja sitä kautta parantaa myös kaupallisen kalastuksen kannattavuutta. Kuoreen omatoiminen lippoaminen ja paistetun kuoreen maistaminen innosti jokivarteen saapunutta yleisöä. Tapahtuma aloitettiin haavimisnäytöksellä, jonka jälkeen yleisöllä oli mahdollisuus kokeilla lippoamista. kokeilemaan perinteistä kuoreen pyyntiä lippohaavilla, ja maistamaan vastapaistettua kuoretta. Kuoresaaliit ovat Suomessa suuria, mutta koska sitä ei juurikaan arvosteta ruokakalana, menee suurin osa saaliista vientiin erityisesti Baltian maihin. Lauri Rantanen Innokkaita kuoreen haavijoita riitti Halistenkoskella koko tapahtuman ajan. 12 Suomen Kalastuslehti 5 • 2018 V iime syksynä suurta mielenkiintoa herättänyt Kuoretta koskesta! -tapahtuma järjestettiin 3.5.2018 Aurajoen Halistenkoskella. Tapahtuman ajankohta keskellä viikkoa ei näyttänyt ihmisiä haittaavan, sillä lämmin ja aurinkoinen kevätsää houkutteli ulkopaikkakuntia myöten Halistenkosken rannalle yli 60 kävijää kolmen tunnin aikana. Olli Ylönen L-S Kalatalouskeskuksesta näyttää haavimisen mallia. Tapahtumassa pääsi Kuore kiinnosti Halistenkoskella Lauri Rantanen L-S Kalatalouskeskus Kuoretta koskesta! -tapahtuma järjestettiin torstaina 3.5.2018 Aurajoen Halistenkoskella. Pyyntiin varatut lippohaavit olivatkin koko tapahtuman ajan kovassa käytössä. Lauri Rantanen. Ihmetystä ja kysymyksiä aiheuttivat muun muassa tuoreen kuoreen omaperäinen tuoksu sekä sen pyyntiin tarvittavat luvat
En erottaisi sokkona.” ”Voisi jalostaa kuorerullaksi!” ”Erinomaista.” ”Tuoreella kalalla erikoinen haju. Kuoreella onkin hyvän vastaanoton perusteella suuri potentiaali toimia uutena tulonlähteenä ja nousta tulevaisuuden suosikiksi suomalaisten ruokapöydissä. 13 Suomen Kalastuslehti 5 • 2018 Paistettuja kuoreita joutui jonottamaan Vaikka nouseva vedenkorkeus hieman haittasi pyyntiä, kaloja saatiin haavittua kohtalaisesti. Kuin muikku tai silakka.” ”Hyvää vaaleaa lihaa, vähän kuin kuha.” Kiinnostus kuoretta kohtaan heräsi Aiempien kokemusten ja saadun palautteen perusteella tapahtuma todettiin erittäin onnistuneeksi. Tuttu kala mökkiverkoista.” ”Erittäin hyvää.” ”Olen Oulusta kotoisin ja silakkaa on tullut syötyä paljon. Lisätietoa Halistenkosken kalastusluvista ja Aurajoen virkistyskalastusalueesta: http://www.lskalastusalue.net/kalastus.html Voissa paistetut kuoreet maistuivat erinomaisesti niin lapsille kuin aikuisille. Silakka ehkä hieman rasvaisempi. Paistettuna kuitenkin tosi hyvää. Tämä on parempaa kuin silakka.” ”Ei ollenkaan huono.” ”Erittäin hyvää. Yhteistyöllä tämäkin on mahdollista! Lippoaminen edellyttää luvan Kuoreen lippoaminen ei kuulu maksuttoman yleiskalastusoikeuden piiriin, vaan edellyttää vesialueenomistajan lupaa. Kuoreen hyödyntämisen mahdollisuudet kausituotteena esimerkiksi alkutuottajille ja jalostajille ovat hyvän saatavuuden vuoksi lähes rajattomat. Makua kehuttiin poikkeuksetta hyväksi, esimerkkejä kuulluista kommenteista: ”Lähellä silakkaa. Pojat esittelivät ylpeinä Aurajoesta haavilla pyydettyjä kuoreita. Voissa paistettuja kuoreita joutui ajoittain jopa jonottamaan, ja pienten ennakkoluulojen jälkeen ne maistuivatkin kaikille ikään katsomatta. Lauri Rantanen Lauri Rantanen. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kuore oli kaikille uusi tuttavuus, ja kiinnostus sitä kohtaan heräsi viimeistään maistamisen jälkeen
Taudille alttiiden tai vektorilajeihin Kalojen IHN-tauti voi vielä levitä Hanna Kuukka-Anttila Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kuuluvien elävien vesiviljelyeläinten sekä niiden sukusolujen kuljettaminen rajoitusvyöhykkeellä, rajoitusvyöhykkeelle tai rajoitusvyöhykkeeltä pois on kielletty. Yksi onkilammikoista sijaitsee Tervossa, toinen Kaavilla ja kolmas Nurmeksessa. Lisätietoa IHN-taudista, herkät lajit, vektorilajit ym. IHN-tautia on todettu Pohjoisja Väli-Amerikassa, MannerEuroopassa, Aasiassa ja Venäjällä, mutta ei aikaisemmin Pohjoismaissa. löydät Eviran nettisivuilta: www.evira.fi > Eläimet > Eläinten terveys ja eläintaudit > Eläintaudit > Kalat ja ravut > IHN. Riskikohteista pyydettyjä kuolleita kaloja tai niiden perkeitä ei saa jättää rannalle vaan ne tulee hävittää biojätteen tai sekajätteen mukana tai haudata maahan. Tervosta on tehty istutuksia Vuoksen vesistön pohjoisosiin ja Kymijoen vesistön koillisosiin. Tauti on yksi vakavimmista lohikalojen sairauksista ja voi pahimmillaan aiheuttaa jopa 90 – 95 % kuolleisuuden poikasvaiheen kaloille. IHN-tartuntapitopaikat saatiin tyhjäksi kaloista helmikuun puolivälissä. Tartunta on todennäköisesti levinnyt Tervosta Iihin, Kaaville ja Nurmekseen. Teuraskokoiset kalat päätyivät ihmisravinnoksi, poikaset Honkajoen käsittelylaitokselle. Saneeraukseen kuuluu myös vähintään kuuden viikon tyhjänäpito ennen kuin uusia kaloja voidaan ottaa pitopaikkaan. Ohjeet löytyvät myös Eviran nettisivuilta. Tartunta-alueille rajoitusvyöhykkeet Tartunnan leviämisen estämiseksi tartuntapitopaikkojen ympärille on perustettu rajoitusvyöhykkeet. Se mistä tartunta on tullut Tervoon ja kumpaan pitopaikkaan ensin, ei ole selvinnyt. Vyöhykkeillä saa kalastaa normaalisti. Riskikohteisiin on jaettu Eviran ohjeita desinfioinnista. Vaikka tartunnan saaneet viljelykalat on hävitetty, voi virusta edelleen löytyä pitopaikoista tai luonnonvaraisista kaloista tartuntapitopaikkojen lähivesillä ja kalastuspaikoissa, joihin on viime vuonna istutettu kirjolohia Tervon laitokselta. Virus voi levitä kalastajien mukana Rajoitusvyöhykkeillä ja riski-istutuspaikoissa kalastavien tulisi noudattaa erityistä huolellisuutta kalastusvälineiden desinfioinnissa, ettei mahdollinen tartunta pääse leviämään kalastajien mukana vesistöstä toiseen. Tutkimuksia tartunnan poissulkemiseksi tehdään jatkuvasti. Kalastusvälineet ja muut veden tai kalojen kanssa kosketuksissa olleet varusteet on paras saunottaa (tunti +60 °C saunassa). Säännöllisen kalatautiseurannan mukaisesti otetuissa näytteissä todettiin tarttuvaa, vertamuodostavan kudoksen kuoliotautia (infectious haematopoietic necrosis, IHN). Myös kuivatus täysin kuivaksi (vuorokausi 20 °C) tappaa viruksen. Tartunnan alkuperän ja levinneisyyden selvityksissä virusta löydettiin LUKE Tervon laitokselta ja vielä edelleen LUKE:n laitoksen kontakteina tutkituista kolmesta onkikalalammikosta. 14 Suomen Kalastuslehti 5 • 2018 S uomen kalatautitilanteessa tapahtui merkittävä muutos vuoden 2017 lopulla. Suomalaisista lajeista kirjolohi ja lohi ovat tälle taudille altteimmat lajit. Tartuntapitopaikat pestään ja desinfioidaan. Tartunta löydettiin kahden merikassikasvattamon vierekkäisistä talvisäilytyskasseista Iistä marraskuun lopussa. Turvallisiksi katsottuihin siirtoihin voi saada poikkeusluvan aluehallintovirastolta. Useita epidemiologisissa selvityksissä esiin tulleita, mahdollisia tartuntareittejä on selvitetty. Desinfiointiaineita voi käyttää täysin puhtaisiin välineisiin. Syöttikalat tulee pyytää samasta vesistöstä missä niitä aiotaan käyttää. Kaikkiaan jouduttiin tappamaan noin 230 000 kiloa kalaa
P3-Oxonia Aktiv, Divosan Aktiv, F 268 Airol (vetyperoksidi ja peretikkahappo -yhdisteet) Käytetään valmistajan ohjeen mukaan. Kalusto tai kalastusvälineet, jotka ovat olleet kosketuksissa kaloihin tai veteen käsitellään joko kuivaamalla, kuumalla tai desinfiointiaineilla. P3, Suma Bac D10 (kvaternääriset ammoniumyhdisteet eli kvatit) Käytetään valmistajan ohjeen mukaan. Huuhteluun on tietenkin käytettävä puhdasta vettä eikä esimerkiksi saman kalastuspaikan vettä, jonka viruksien leviämistä yritetään ehkäistä. Käsittely tehdään sen jälkeen, kun välineet on ensin puhdistettu mekaanisesti niin, ettei niissä ole näkyvissä kalan tai syötin jäänteitä tai likaa. Alla olevat kaupalliset tuotteet ovat esimerkkejä, myös muita vastaavia voidaan käyttää. Tuote Pitoisuus Käsittelyaika Hygisept, Virkon S 1 % liuos 30 min. Soveltuvat korroosiherkkien kohteiden desinfiointiin. Kun kuumennat suuria välineitä, esimerkiksi verkkoja, ota huomioon, että nimenomaan välineen lämpö pitäisi olla +60 °C tunnin ajan tai kuuma höyry 5 minuutin ajan. KALASTUSVÄLINEIDEN JA KALUSTON KÄSITTELYOHJEET alueilla, joilla on todettu tai epäilty IHN-virustartuntaa Ku va t: Sc an St oc kP ho to , Si m o Sa lo Ohje harrastuskalastajille Lisätietoja: www.evira.fi (hakusana IHN) Pakastaminen ei tuhoa virusta, virusta nimenomaan säilytetään laboratoriossa pakastimessa.. Desinfektioaineita, joita voidaan käyttää Huomaa, että useat desinfektioaineet syövyttävät metalleja eikä kaikkien vaikutuksista esimerkiksi perhosiimoihin ole tietoa. Huuhtelemalla desinfektioaineet huolellisesti pois niiden vaikutusajan jälkeen, vältytään yleensä voimakkaalta korroosiolta. Parvocide H-Plus 1 % liuos 1-2 h Alcodes, Desipower Alkoholi-12 80% (alkoholipohjaiset desinfiointiaineet, sisältävät noin 70 % alkoholia) Käytetään valmistajan ohjeen mukaan, annetaan haihtua käytön jälkeen. Hankalasti kuivatettaville varusteille suositellaan kuumennusta. 15 Suomen Kalastuslehti 5 • 2018 Kuolleita kaloja tai niiden perkeitä ei saa jättää jäälle tai rannalle vaan ne tulee hävittää biojätteen tai sekajätteen mukana tai haudata maahan. Kuivaus Vuorokausi +20 °C lämpötilassa. Kuumennus Tunti +60 °C saunassa
16 Suomen Kalastuslehti 5 • 2018 S uomalaista raputaloutta on määrätietoisesti ohjattu 1980-luvun lopusta virallisin, kalatalousviranomaisen ja -hallinnon laatimin rapustrategioin. ja hallitsemaan jokiravun ja täpläravun rinnakkaineloa, vähentämään rapuruton tuhoja ja tukemaan erilaisia rapuun perustuvia elinkeinoja. Niiden ohjeistuksin on pyritty tukemaan Rapustrategiat ja täplärapu Timo Ruokonen, Rosanna Sjövik ja Fabio Ercoli, Jyväskylän yliopisto Esa Erkamo ja Jouni Tulonen, Luonnovarakeskus Harri Kokko ja Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto Edellisten rapustrategioiden määritelmistä huolimatta täplärapu on jatkanut leviämistään Suomessa. Jatkossa täpläravun levittäminen on kielletty. Nyt asiaan ollaan ottamassa aikaisempaa tiukempi ja selkeämpi kanta. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Yksi kansallisten rapustrategioiden päämääristä Täplärapu on rapustrategisista linjauksista huolimatta jatkanut leviämistään kaavaillun alueen ulkopuolelle
17 Suomen Kalastuslehti 5 • 2018 Luvalliset ja luvattomat täplärapuvesistöt suhteessa kansallisissa rapustrategioissa (1989 – 2000, 2001 – 2013 ja 2014 – 2016) määriteltyihin alueisiin.
Näillä alueilla on tehty runsaimmin myös luvallisia istutuksia. Täpläravun leviäminen on jatkunut Viranomaisrekistereihin eri lähteistä kerättyjen esiintymätietojen valossa on kuitenkin pitkään ollut selvää, että täplärapu on levinnyt rapustrategisista linjauksista huolimatta myös täpläravulle kaavaillun alueen ulkopuolelle. 18 Suomen Kalastuslehti 5 • 2018 on ollut täpläravun hallittu levittäminen. Luvattomien istutusten määrä lähti 2000-luvun alkupuolella jyrkkään nousuun runsaiden luvallisten istutusten vanavedessä. Luvattomia istutuksia on tehty sekä strategioissa määriteltyjen rapualueiden sisällä sekä selvästi alueiden ulkopuolelle. Tämä leviämisen rajoittamisen suhteen täysin vastakkainen linjaus on osaltaan voinut kannustaa luvattomiin istutuksiin luvallisen täplärapualueen ulkopuolella. Kolmannessa rapustrategiassa vuonna 2014 määritelty täplärapualueen laajennus peitti alleen ison osan aiemmin luvattomista esiintymistä, silti joitakin uusia esiintymiä on viime vuosina havaittu tämän laajennetun alueenkin ulkopuolella. Luvallisten istutusten määrään kasvu hidastui 2000-luvulla, mutta uusien luvattomien istutusten määrä on valitettavasti jatkanut kasvuaan aina näihin päiviin saakka. Etukäteen ei myöskään oltu mietitty ja ohjeistettu, miten tulee toimia, jos strategiaa ei noudateta. Lisäksi tavoitteena on ollut jokiravun suojeleminen ja rapuruton leviämisen estäminen. Valtakunnallisten rapustragioiden luonteeseen tuli merkittävä muutos vuonna 2014, kun EU julkaisi tiukan haitallisten vieraslajien vastaisen ohjeistuksen. Toisen valtakunnallisen rapustarategian aikana (2001 – 2013) luvattomia istutuksia tehtiin kauaksi täplärapualueelta ja täplärapu levisi Itä-Suomen suurille vesireiteille. Rapustrategioita ei myöskään ole pidetty ehdottoman sitovina, vaan niistä on monista syistä poikettu kaikkien raputalouden toimijoiden tasolla yksittäisistä kansalaisista aina hallintoon saakka. Rapustrategioiden päivittämisen yhteydessä on täpläravulle kahdesti osoitettu uusi laajempi alue, joka on pääosin kattanut myös aiemman luvattoman levittämisen alueen. Suomalaisen raputalouden ohLuvallisista ja luvatomista istutuksista peräisin olevien täplärapuvesistöjen määrän kehitys vuosina 1967 – 2016.. Aikaisempaa tiukempi kanta täplärapuun Aikaisemmissa valtakunnallisissa rapustrategioissa on täplärapujen levittämiseen otettu varsin suvaitseva kanta. Täplärapualueiden ulkopuolelle tehdyistä luvattomista istutuksista iso osa sijaitsee lähellä täplärapualueen rajaa. Täplärapujen leviäminen kulloisessakin stragiassa määritellyn alueen ulkopuolelle on suurelta osin luvattomien istutusten seurausta. Luvattomia siirtoistutuksia on tehty täplärapualueen sisällä erityisesti Hämeessä, Uudellamaalla ja Lounais-Suomessa
Ruokonen, Rosanna Sjövik, Esa Erkamo, Jouni Tulonen, Fabio Ercoli, Harri Kokko and Japo Jussila 2018. Introduced alien signal crayfish (Pacifastacus leniusculus) in Finland – uncontrollable expansion despite numerous crayfisheries strategies. Viimeisimmässä keväällä 2018 julkaistussa valtakunnallisen rapustrategian päivityksessä jokiravun suojelun ja rapuruton leviämisen estämisen lisäksi pääosaan nostettiin täpläravun leviämisen estäminen ja jopa yksittäisten täplärapuesiintymien hävittäminen alueilta, joissa ne voivat uhata olemassa olevia jokirapukantoja. Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. 33 €. 15 € Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Suomen rapu Ravun nousu, tuho ja tulevaisuus kirjasta löytyy läpileikkaus jokiravun vaiheista ja merkityksestä 1800-luvun puolivälistä nykypäivään. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Osakaskunta opas on osakaskunnissa toimiville ja osakaskuntatoiminnasta kiinnostuneille tarkoitettu opaskirja. 19 Suomen Kalastuslehti 5 • 2018 jeistus laadittiin yhdenmukaiseksi EU:n vieraslajilinjauksen kanssa ja täpläravun leviämiseen suhtaudutaan nyt kansallisen vieraslajien hallintasuuunnitelman mukaisesti erittäin tiukasti. Tämä selkeä, ja nyt myös rapustrategiapäivitykseen kirjattu, linjaus sitoo kaikkia raputalouden parissa toimivia henkilöitä ja organisaatioita. Täpläravun levittäminen on nyt kielletty EU:n vieraslajilinjauksen mukaisesti täpläravun leviäminen ja levittäminen pitää jatkossa estää. Uudet linjaukset poikkeavat merkittävästi aiempien strategioiden linjasta, joten haasteita sekä strategian omaksumisessa että toimeenpanemisessa on myös jatkossa kaikilla tahoilla vesialuiden omistajista, hallintoon sekä tutkijoihin. Aiheesta tarkemmin: Timo J. Knowledge and Management of Aquatic Ecosystems 2018, 419, 27
20 Suomen Kalastuslehti 5 • 2018 R apusaalisseurannan vuosien 2006 – 2014 seurantavesistöt edustivat rapulajiemme tärkeimpiä tuotantoalueita ja tyyppivesiä. Kirjanpitäjät merkitsivät päivittäin muistiin mertamäärän Raputalouden lähteillä – ravustaminen Markku Pursiainen Tapio Keskinen, Luonnonvarakeskus Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) Raputalousohjelmassa tutkittiin monipuolisesti ravustusta, rapusaaliita ja rapukantojen tilaa. Jokirapuja ja täplärapuja saattaa esiintyä samassa vesistössä. ja saaliin sekä tekivät määrävälein rapujen pituusmittauksia. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Tässä kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa tarkastellaan ohjelman ravustusta koskevia pääkohtia. Ravustamista koskeva aineisto koostuu 3 240 ravustusvuorokaudesta ja 273 023 mertayöstä
8. 11. 7. Jokirapuja ravustettiin keskimäärin 29 päivänä kaudessa, täplärapuja 42. Muutamat vuodet kuitenkin erottuvat linRavustuksen aktiivisuutta kuvaavat pyyntiyöt ja mertaöiden kertymä ravustusviikoittain 21. Lok. 2009 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 1. 9. 4. 4. 7. 2. 9. Mertaöinä mitattu pyyntiponnistus kääntyy laskuun nopeammin, sillä 3. Ko en na t % ka ud en ko en ta ke rr oi st a Ravustusviikot Täplärapu 2013 % 25 % 50 % 75 % 100 % 1. Ravustus vilkkainta alkukaudella Ravustussesonki painottuu alkukauteen, jolloin rapujen kysyntä on suurinta, mutta into laskee varsin pian. 7. 10. 5. Lok. Ravustajakohtainen mertayömäärä oli täpläravun pyynnissä noin 7,5-kertainen jokirapuun verraten. Pyynnin aktiivisuus (pyyntiyöt) ja pyyntiponnistus (mertayöt), olivat jokija täpläravulla erilaiset. 11. 10., (7. on yhdistetty) vuosina 2006 – 2014. – 31. 4. 6. 10. Täplärapuseurantaa tehtiin samoilla viidellä järvellä koko ajan, 2013 mukaan tuli kaksi uutta kohdetta. 6. Lokakuussa ravustellaan enää eteläisimmillä täplärapuvesillä. – 6. 2. 8. Nämä huomiot koskevat molempia rapujamme. 3. M er ta yö ke rt ym ä ra vu st us vi iko itt ai n Ravustusviikot Täplärapu. 6. 7. 11. Täplärapujen pyytäjiä löytyi kirjanpitäjiksi suurilta Etelä-Suomen vesiltä helposti. 6. 10. 3. Ravustus etenee vuosittain melko samalla rytmillä. 2. Lok. 9. 5. 8. 4. 11. Taitekohta näyttää olevan noin 5. 7. 5. 21 Suomen Kalastuslehti 5 • 2018 Täplärapujen pyynti tehokasta Kaikki mukana olleet ravustajat olivat nykymääritelmällä kaupallisia kalastajia. 9. 5. Ko en na t % ka ud en ko en ta ke rr oi st a Ravustusviikot Jokirapu 2009 % 25 % 50 % 75 % 100 % 1. 8. ravustusviikon kohdalla elokuun lopulla. 10. ravustusviikon lopulla on koko kauden mertayömäärästä kertynyt jo 50 %. 3. Jokirapujen pyytäjiä ja ravustusvesiä oli harvakseltaan ja ne olivat enimmäkseen pieniä jokia tai järviä, joita ei haluttu mainostaa rapupaikkoina. Lok. 3. Rapuruton vuoksi jokirapuvesiä vaihtui vuosien kuluessa, seurantakohteita oli vuosittain 4–5. Ohuet viivat kuvaavat vuosittaista ja paksu viiva keskimääräistä kehitystä. 2. Jokirapuvesillä ravustus kestää etelän täplärapuvesiä lyhyemmän aikaa ja mertamäärää rajoittavat vesistöjen pieni koko sekä osakaskuntien asettamat lupakiintiöt. 10. M er ta yö ke rt ym ä ra vu st us vi iko itt ai n Ravustusviikot Jokirapu 2013 2013 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 1. Jokiravulle kertyi siten 43 ravustuskautta (vuosi x vesialue = ravustuskausi) ja täpläravulle 48
22 Suomen Kalastuslehti 5 • 2018 jasta. Rapusaalisseurantoja vuosina 2006 – 2014 on kuvattu perusteellisesti RKTL:n julkaisussa Tutkimuksia ja Selvityksiä 15/2014 (googleta: rkts2014_15.pdf). Esimerkiksi 2009 jokirapuja pyydettiin innokkaasti viikolla 3, mutta aktiivisuus romahti jo viikkoon 6 mennessä. Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. 12 € Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Käytetyt merrat ja pyyntitapa Kirjanpitoravustajat käyttivät pääasiassa muovimertoja. Kuitenkin, mikäli pohjat olivat kovia ja suojapaikkoja löytyi, mentiin jokirapujakin hakemaan syvemmältä. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Suomen kalojen tunnistusopas esittelee Suomessa vakinaisesti esiintyvät kalalajit tunnistusta helpottavien värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera. 15 €. Erot johtunevat pyyntikauden sääoloista ja rapujen kuorenvaihtorytmistä, mihin alkukesän lämpötiloilla on suuri vaikutus. Täpläravun pyynnissä merrat oli kiinnitetty 5 – 15 m välein selkäsiimaan pyyntisyvyyden vaihdellessa 2 – 15 m välillä. Jokirapujen pyynti tapahtui lähes aina yksittäismerroin ja useimmiten matalasta vedestä. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Kalastuksenvalvojan opas on tiivis ja selkeä esitys suomalaisesta kalastuslainsäädännöstä valvonnan näkökulmasta. Täpläravuilla puolestaan mertayömäärä kehittyi muita vuosia hitaammin vuonna 2013. Pyyntitapoja on kuvattu tarkemmin julkaisussa RKTL:n Työraportteja 10/2013 (rktltr2013_10.pdf)
Terä 196 mm. 17 € 19 €. Kahva pitävä ProGrip. Kahva pitävä ProGrip. 23 Suomen Kalastuslehti 5 • 2018 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Fileointiveitsi Frosts Erinomainen veitsi kuhan ja siian fileointiin. Fileointiveitsi Frosts Erinomainen veitsi hauen ja kirjolohen fileointiin. Kahva pitävä ProGrip. Terä 160 mm. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 16 € Fileointiveitsi Frosts Erinomainen veitsi ahvenen fileointiin. Terä 212 mm
Tämän vuoden alussa kalastukseen tuli tukku uusia sääntöjä. Kalastusmatkailuyrityksiin on tullut pakolliseksi saaliskirjanpito. Ruijanpallakselle on määrätty 200 cm ylämitta. Norjan meristä on tavattu yli 240 kalalajia. 24 Suomen Kalastuslehti 5 • 2018 V uoden 2018 alusta Norjan fiskeridirektoraatti on saattanut voimaan muutamia uusia määräyksiä matkailijoiden kalastukseen liittyen. Ruijanpallaksen alamitta on 80 cm ja punasimpun (puna-ahvenen) alamitta on 32 cm. kotiin tuliaisiksi tuotavan kalan suurin sallittu määrä on laskenut. Kalojen alamitoissa on tapahtunut muutoksia ja Norjaan uusia kalastusmääräyksiä Markku Myllylä Suomalaiset käyvät paljon kalassa Norjassa. Jäämeren komeissa maisemissa on mielenkiintoista kalastaa erilaisia merikaloja. Markku Myllylä
Turistit eivät kuitenkaan saa käyttää verkkoja, katiskoita, trappeja, liinoja, pitkäsiimoja tai muita pyydyksiä, ne on varattu norjalaisille ammattikalastajille. Jos kalastaja on rekisteröitynyt asiakkaaksi norjalaiseen kalastusmatkailuyritykseen ja kalastanut/ollut siellä, niin kalaa/kalatuotteita saa tuoda tuliaisena Suomeen 20 kg per henkilö. 25 Suomen Kalastuslehti 5 • 2018 Kalastettaessa muistettavia sääntöjä Merikalastus käsisiimavälineillä on Norjassa atkailijoille vapaata ja mitään kalastuslupia tai maksuja ei tarvita. Tämä porukka yritti tuoda Suomeen 600 kg kalaa sekä moottorikelkan. Rajut sakot laittomasta kalan viennistä Norjan kalanvientisäännöksissä on siis kyse Norjan vientimääräyksestä, ei Suomen tuontimääräyksestä. Uusien määräysten mukaan omaa ennätyskalaa eli trofeekalaa ei saa enää tuoda Suomeen vaan tässäkin on toimittava joko tuon 10 kg tai 20 kg säännön mukaisesti. Viime vuonna määrä oli 15 kg. Toisessa tapauksessa oli kyseessä 40-vuotias liettualainen, jonka autosta löydettiin noin 200 kg kalafileetä. Tärkeimmille kalalajeille on Norjassa asetettu alamittoja, joita myös matkailijoiden on Jäämerellä noudatettava. Alamitat ja yksi ylämitta Merikalastuksessa matkailijat etsivät Jäämerellä suuria kaloja, yli 10-kiloisia kissakaloja tai yli 20 kiloisia turskia ja seitejä. Vielä viime vuonna trofeekalan sai tuoda Suomeen kiintiön lisäksi. Sen sijaan uutta on, että kaikki saaliiksi saadut pallakset on rekisteröitävä, myös vapautetut. Lisäksi kaikki yli 200 cm ruijanpallakset on vapautettava elävänä tai kuolleena. Tätä uutta kalanvientisäännöstä valvotaan Norjassa ja saatujen tietojen mukaan ainakin kaksi turistikalastajaa on jäänyt kiinni Norjan tullissa. Ruijanpallaksen alamitta on 80 cm. Lisätietoja Norjan merikalastuksen säännöistä: https://www.fiskeridir.no/English/Recreational-fishing/ Regulations-for-foreign-tourists Tärkeimmille kalalajeille Norjassa asetetut alamitat. Se miten tämä saaliskirjanpito käytännössä toteutetaan, on vielä epäselvää. Suomen ja EU:n lakien mukaan maahan saa tuoda 300 euron arvosta kalaa ja kalatuotteita. Matkailija ei saa myydä saaliiksi saatua kalaa, kalan myynti on sallittu ainoastaan norjalaisille ammattikalastajille. Vientikiintiö on voimassa 7 päivää, mikä tarkoittaa, että sinun on odotettava seitsemän päivää ennen uuden vientikiintiön kuljettamista pois Norjasta. Norjalaiset tullimiehet lätkäisivät miehelle 20 500 Norjan kruunun eli lähes 2 300 euron sakot. Himoituin saalis on jopa yli 300-kiloiseksi kasvava ruijanpallas. Toisessakin tapauksessa olivat asialla liettualaiset turistikalastajat, nyt 4 miestä. Seurattaviin lajeihin kuuluvat turska, seiti, kissakala, punasimppu ja pallas. Tuliaiskalakiintiöt muuttuivat Kalastaja saa nyt tuoda Norjasta Suomeen 10 kg kalaa/kalatuotteita/fileetä. Turistikalastajan on kalastaessa pidettävä vähintään 100 metrin etäisyys lähimpään lohenkasvatuskassiin eli kalanviljelylaitokseen. Tälle joukkiolle mätkäistiin sakkoa yhteensä 58 000 Norjan kruunua eli reilut 6 400 euroa. Kaiken meriliikenteen, myös kalastusveneiden, on pidettävä vähintään 20 metrin etäisyys kalanviljelylaitoksiin ja niiden satamiin. Kalalaji Alamitta Ylämitta Ruijanpallas 80 cm 200 cm Grönlanninpallas 45 cm Punasimppu 32 cm Makrilli 30 cm Turska 44 cm Sei 45 cm Kolja 40 cm. Saaliskirjanpito pakolliseksi Kaikilla rekisteröityneillä kalastusleiriyrityksillä ryhdytään pitämään saalispäiväkirjaa, johon merkitään saaliit kappalekohtaisesti
Sammaleläimiä esiintyy Suomessa muutamia lajeja luonnonvaraisena sekä Itämeressä (levärupi) että järvissä ja hitaasti Hyytelösammaleläin muodostaen kookkaita, halkaisijaltaan jopa puolimetrisiä hyytelöpalloja. tai kalanpyydyksiin. Laji saattaa levittää vaarallista PKD-lohikalatautia. 26 Suomen Kalastuslehti 5 • 2018 S ammaleläimet elävät piilottelevaa elämää vedenpinnan alla, joten niiden olemassaolo huomataan usein vasta, kun niiden määrä lisääntyy vesistössä ja ne tarttuvat esimerkiksi laitureihin Hyytelösammaleläin valtasi Vuoksen Kristiina Vuorio ja Sari Mitikka, Suomen ympäristökeskus Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Heikki Hämäläinen, Jyväskylän yliopisto Kalanpyydyksiä likaava vieraslaji hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica) esiintyy nykyisin laajasti Vuoksen vesistöalueen vesissä ja on leviämässä myös muualle Suomeen. Marika Sarkkinen
Näin ollen hyytelösammaleläin voi Suomessakin aiheuttaa kalatautiriskin sekä kalankasvatukselle että luonnonvaraisille lohikalakannoille. Nykyisin laji on levinnyt laajalle alueelle Vuoksen vesistössä Onkivedelle ja Pyhäselälle asti. Lähimmät luonnonvaraisista lohikaloissa löydetyt tautitapaukset on tavattu Norjassa ja Virossa. Hyytelösammaleläin esiintyy pääasiallisesti matalassa vedessä (alle 50 cm), missä yhdyskunnat kiinnittyvät kaikenlaisiin kiinteisiin pintoihin kuten jäykkävartisiin vesikasveihin, laitureihin, veden alla oleviin oksiin ja kiviin. Suomessa ensimmäinen varmistettu havainto lajista on tehty Saimaan kanavassa vuonna 2006. Laji voi levitä lyhyempiä matkoja myös veden virtausten ja kalastustai huviveneiden mukana tai kalojen ja vesilintujen välityksellä. Aivan viimeaikaisimmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että PKD-kalatautia esiintyy Suomessa ainakin Koutajoella ja Siuntionjoella. Esiintyessään hyytelösammaleläin voi tukkia vesijohtoja ja liata kalanpyydyksiä, kuten katiskoja. ”Hyytelösammaleläin voi tukkia vesijohtoja ja liata kalanpyydyksiä.” Ahven.net Kalastusalueen ja osakaskunnan tietolähde nykyaikaisessa muodossa. Sen epäillään levinneen laivaliikenteen mukana viimeisen noin 100 vuoden aikana lähes kaikkialle pohjoisella pallonpuoliskolla Eurooppaa ja Aasiaa myöten. Noin 10 – 15 viime vuoden aikana Suomeen on levinnyt vierasperäinen Pectinatella magnifica -sammaleläin, jota on alettu kutsua hyytelösammaleläimeksi. Se lisääntyy suvuttomasti silmikoimalla muodostaen kookkaita, halkaisijaltaan jopa puolimetrisiä hyytelöpalloja, jotka on helppo tunnistaa. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan se voi kuitenkin olla lohikaloille tappavaa PKD (Proliferate Kidney Disease) -kalatautia aiheuttavan Tetracapsuloides bryosalmonae -kalatautiloisen isäntäeliö. Talvehtimisvaiheet voivat kulkea pitkiäkin matkoja laivojen painolastivesien mukana. Tietoa tulevista kalatalousalueista ja kalastuksenvalvonnasta. Eläimen runsastumista voi mahdollisesti hillitä poistamalla sopivia kiinnittymispintoja, kuten jäykkävartisia rantaja vesikasveja esimerkiksi niittämällä useamman kerran kesässä. Torjunta on vaikeaa Hyytelösammaleläimen torjunta voi olla vaikeaa. Tähän asti Suomessa tunnetut PKD-kalatautitapaukset on yhdistetty muista maista tuotuihin lohikaloihin. Tämä pitää kuitenkin tehdä hyvissä ajoin ennen kuin statoplastit alkavat vapautua. Voi levittää vaarallista kalatautia Hyytelösammaleläintä on pidetty harmittomana, lähinnä esteettistä tai limoittumishaittaa aiheuttavana eliönä. Vieraslaji Atlantin takaa Hyytelösammaleläin on kotoisin Pohjois-Amerikasta. 27 Suomen Kalastuslehti 5 • 2018 virtaavissa joissa (esimerkiksi kulkusammaleläin). www.ahven.net. Havaittavia yhdyskuntia voi poistaa esimerkiksi laiturirakenteista ja haudata vaikkapa maakuoppaan. Hyytelösammaleläin kasvaa lämpimässä, yli 15 asteisessa vedessä ja tuottaa syyskesällä vesien viiletessä talvehtimisvaiheita (statoplasteja), jotka ovat hyvin kestäviä, halkaisijaltaan vähän yli yhden millimetrin mittaisia, väkäsellisiä kiekkoja. Jos niittäminen suoritetaan ainoastaan kerran alkukesästä, yhdyskuntia muodostuu sekä jäljelle jääneisiin vedenalaisiin rankoihin että uusiin kasveihin. Parin viime kesän aikana havaintoja lajista on tullut myös Lempäälän Kirkkojärveltä, joka on toistaiseksi ainoa varmistettu esiintymä Vuoksen vesistön ulkopuolella
Mikrosporidi-itiöt ovatkin kooltaan hyvin pieniä, eikä niitä pysty erottamaan ilman mikroskooppia. Kaloja tarkemmin tutkittaessa kuhasta, ahvenesta ja mateesta löytyi kaksi tieteelle uutta kalan lihassa elävää loislajia. Nämä itiöitä muodostavat yksisoluiset loiset ovat sukua sienille ja tunkeutuvat Suomesta löytyi uusia kalojen loisia Hanna Ahonen Jyväskylän yliopisto Kalastajilta on tullut havaintoja kuhista ja ahvenista, joiden lihas on oudon laikukas. isäntänsä solujen sisälle. Isännän solussa ne alkavat jakautua ja lisääntyä niin paljon, että inAhvenen läpikuultavasta lihaksesta Microsporidium luciopercae -loisen muodostamat laikut erottuvat helposti. 28 Suomen Kalastuslehti 5 • 2018 M ikrosporidi-loisia tunnetaan maailmalla yli 1 500 lajia, joista noin 160 tiedetään infektoivan kaloja. Sami Kotta ja Hanna Ahonen
Maailmalla tunnetaan lajeja, jotka aiheuttavat haittaa kalataloudelle. spraguei-loisen intensiteetti eli kuinka monta rakkulaa keskimäärin oli infektoidussa kalassa. Infektion takia lihas voi näyttää rakenteeltaan rikkonaiselta. spraguei intensiteetti Kuha Haukivesi 158 40,7 0,73 0,6 5,1 85,0 Höytiäinen 46 46,5 0,95 0,0 0,0 Koirusvesi 30 40,4 0,45 0,0 23,3 102,6 Pielinen 70 39,4 0,56 1,4 23,9 167,7 Päijänne 190 40,2 0,69 0,0 25,9 14,4 Ahven Haukivesi 222 12,7 0,04 0,0 Konnevesi 5 19,1 20, Päijänne 58 12,7 0,04 0,0 Made Haukivesi 58 65,5. Näiden uusien lajien vaikutusta kalaan olisi myös hyvä tutkia tulevaisuudessa. spraguei (%) M. Tutkimusjärviksi valittiin Haukivesi, Höytiäinen, Koirusvesi, Pielinen ja Päijänne, joista kerättiin kalanäytteitä vuosina 2010 – 2014. Rakkulat ovat kooltaan hyvin pieniä, vain noin 0,25 mm halkaisijaltaan, joten niitä pystyy havaitsemaan vain mikroskoopin avulla. Tutkimuksessa selvisi, että loinen aiheuttaa lihassoluihin kuoliota, jolloin lihas ei enää toimi normaalisti. Tutkimuksessa selvisi, että sama loinen infektoi myös madetta, jossa rakkulat ovat pitkulaisia ja erottuvat paljain silmin. Tutkimuksessa ei löytynyt viitteitä, että näillä uusilla loisilla olisi vaikutusta kalan kasvuun. Lisäksi yksittäisiä näytteitä tutkittiin myös muilta järviltä. Lajinkuvauksen tulokset julkaistiin viime vuonna Journal of Parasitology -lehdessä. 29 Suomen Kalastuslehti 5 • 2018 TUTKITTUA fektio tulee usein näkyviin joko itiötihentymänä tai rakkuloina. Sen ei havaittu aiheuttavan muutoksia kalan lihaksen rakenteeseen, vaikka etenkin mateessa rakkulat olivat kookkaita, jopa 1 – 2 cm pitkiä. spraguei-loisen esiintyminen tutkituissa kaloissa (prosenttiosuus) ja M. Monien kalan lihasta infektoivien mikrosporidilajien on kuitenkin havaittu heikentävän kalan uintikykyä ja tätä kautta vaikuttaen esimerkiksi kalan saalistukseen tai siihen, että kala jää helpommin saaliiksi. luciopercae (%) M. Toinen, rakkuloita muodostava laji, on Myosporidium spraguei . Aikaisemmin täysin tuntematon laikkuja muodostava loinen herätti kalastajien huolen, vaikka esiintymisiä olikin harvakseltaan. Tutkimusten aikana kuhasta löytyi myös toinen uusi, rakkuloita muodostava laji. Tutkittujen kalalajien lukumäärä (n) eri järvistä, kalojen keskipituus (cm) ja -paino (kg), laikkuja muodostavan M. Suomessa tunnetaan lähinnä vähemmän haitallisia mikrosporideja, esimerkiksi kuoreessa vaaleita rakkuloita muodostava Glugea hertwigi ja särjen mätimunia infektoiva Ovipleistophora mirandellae . luciopercae-loisen ja rakkuloita muodostavan M. Uusien lajien löytyminen Jyväskylän yliopiston professori Jouni Taskisen tutkimusryhmän Euroopan kalatalousrahaston rahoittamassa projektissa on tutkittu kuhaa, ahventa ja madetta infektoivia mikrosporidi-loisia vuodesta 2010. Laikkuja muodostava laji on Microsporidium luciopercae . Kalalaji ja järvi n Pituus Paino M
– 16.9. – 7.10. Kaskinen, Silakkamarkkinat 7. spraguei -infektiolla mateessa voi olla kalataloudellista merkitystä, koska loisitut kalat ovat esteettisistä syistä usein myyntikelvottomia, erityisesti jos loiset runsastuvat. Hanna Ahosen väitöskirja aiheesta valmistui viime kesänä. Kala saa loisen ravinnon kautta Mikrosporidien elämänkierto on monen lajin osalta vielä tuntematon. Vaasa, Silakkaja siikamarkkinat 7. Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science, numerona 332, 36 p., Jyväskylä 2017, ISSN 1456-9701 ISBN 978-951-39-7108-3. – 7.7. Taivassalo, Silakrysäys 15.7. Turku, Silakkamarkkinat 6. M. Madetta tutkittiin vain Haukivedellä ja siellä 65 % mateista oli loisittuja. Rakkuloita muodostavaa lajia taas esiintyi runsaana kolmessa tutkimusjärvessä,joissa jopa joka neljäs kuha oli loisittu. Lappeenranta, Kalamarkkinat 21.–22.9. Lieksa, Vuonislahden muikkumarkkinat 22. Ohtakari, Kalajuhlat 4.8. Kalastajien havainnot loisen esiintymisestä tukivat tulosta. Oripää, OKRA 7.7. Näiden uusien lajien leviämisestä ei ole tutkimustietoa, mutta usein lihaksessa olevat mikrosporidit tarttuvat kalaan kalan syödessä infektoidun kalan, tai infektoidun kalan kuollessa pohjalle, jolloin itiöt vapautuvat lihaksesta veteen. – 7.10. Leviämisen ehkäisemiseksi olisikin tärkeää, ettei infektoituneita kaloja tai perkausjätteitä heitetä takaisin veteen tai jätetä veden läheisyyteen. – 12.8. Jyväskylä, Wemmi – Ween maan wiljaa 22. – 14.10. Suomen Kalastuslehti 5 • 2018 30 30 TAPAHTUMIA 29.6.–1.7. Väitöskirjan nimi on ”Spore-forming parasites infecting muscles of freshwater fishes ecology and epidemiology” ja se sisältää ko. Lahti, Kalamarkkinat 15.–16.9. Tampere, Kalaja Erämarkkinat 30.9. Linkki väitöskirjan pdf-versioon: https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/54309. – 23.9. Helsinki, Silakkamarkkinat 20. Joensuu, Kalamarkkinat 6. Pori, Silakkamarkkinat 7. – 16.9. – 7.10. Hämeenlinna, Hämeenlinnan kala-ja herkkumarkkinat 15. Yleensä kaloja infektoivat mikrosporidit leviävät kalasta toiseen veden välityksellä. Juuka, Pielisen Erämessut 4. lajien kuvaamisen ja esiintymisen tutkimusjärvissä. Sitä löytyi vain yksittäisistä kuhista Haukivedelta ja Pieliseltä, sekä yhdestä Konneveden ahvenesta. Imatra, Eräja eväsmessut 22.9. Joensuu, Kalamarkkinat 7. Helsinki, Stadin silakkamarkkinat 20. Kesälahti, Muikkumarkkinat 6.-8.7. – 9.9. – 21.10. Kaskinen, Kalarantapäivä 30.6.–1.7. Kokkola, Kalamarkkinat 28.–30.9. Kotka, Kalamarkkinat 25.–28.10. – 23.9. Kotka, Kalamarkkinat Lisää tapahtumista: www.ahven.net Loisten esiintyminen Suomessa Laikkuja muodostava laji oli hyvin harvinainen tutkimusjärvissä. luciopercae -infektiolla kuhassa ja ahvenessa sekä M. kuivumista. Kauhajoki, Kalamarkkinapäivät 25.8. Nakkila, Nahkiaismarkkinat 30.9. Heinola, Kalamarkkinat 25.8. Kolari, Lohimarkkinat 30.6.–1.7. Virolahti, Silakkamarkkinat 6. Rannikolla esiintyminen on ollut runsaampaa kuin tutkimusjärvissä. Parin viime vuoden aikana uusia havaintoja loisesta on saatu rannikkoseudulta Etelä-Suomesta ahvenista ja pohjoisesta Oulujärven ahvenista. Lestijärvi, Muikkumarkkinat 31.8.–2.9. Ne ovat kuitenkin hyvin isäntäuskollisia, joten uudet loiset eivät ole vaaraksi ihmiselle. – 13.10. – 8.9. Kustavi, Lohimarkkinat 11. Mikrosporidi-itiöiden tiedetään olevan myös hyvin kestäviä, sietäen mm. – 21.10. Kuopio, Kalaryssäys 14
Toisessa hankkeessa selvitetään fladojen nykytilaa ja niiden soveltuvuutta kalojen kutualueiksi. Tällä hetkellä hänellä on kolme isännöitävää kalastusaluetta. Kolmipäiväistä työviikkoa tekevä Joan odottaa innolla uusia työtehtäviä, toivoo pääsevänsä pian tapaamaan jäsenistöä ja muita sidosryhmiä.. Uudessa työssä hänen vastuualueisiin kuuluvat nuorisotyö, hanketyöt, kalastusalueet ja tiedottaminen. MIKAEL URPO SATAKUNNAN KALATALOUSKESKUKSEEN Mikael Urpo aloitti työt Satakunnan kalatalouskeskuksessa asiantuntijana huhtikuussa 2018. Joan aloitti tehtävässä 1.5.2018. Toinen koskee kuhanpoikasten koeviljelyä, jossa kokeillaan uusia menetelmiä poikasten kasvatuksessa. Hän uskoo koulutuksestaan ja työkokemuksestaan olevan hyötyä myös uudessa tehtävässä kalatalouden parissa. JOAN GRANQVIST NYLANDS FISKARFÖRBUNDIIN Nylands Fiskarförbundin hallitus valitsi uudeksi toiminnanjohtajaksi merkonomi Joan Granqvistin. Sipoolainen Joan on toiminut aikaisemmin yksityisyrittäjänä. Hän on luonnonläheinen ihminen ja toivoo, että nykyisen työn kautta pystyy kehittämään omaa osaamista sekä jakamaan tietoa eteenpäin muille. Mikael työskentelee koko Länsi-Suomen alueella, toimipisteenä Euran toimisto. Alussa työaikaa kuluu runsaasti uusien työtehtävien opetteluun, mutta jatkossa hän toivoo pystyvänsä tukemaan jäsenistöä ja kehittämään yhdistyksen toimintaa. Meribiologin koulutuksen Åbo Akademissa saanut Claes on aikaisemmin työskennellyt muun muassa ELY-keskuksen ja Metsähallituksen luontokartoituksissa, kuten VELMU-hankkeessa, Merenkurkun alueella. Suomen Kalastuslehti 5 • 2018 31 HENKILÖUUTISIA CLAES BJÖRKHOLM ÖSTERBOTTENIIN Filosofian maisteri Claes Björkholm on aloittanut Österbottens Fiskarförbundin palveluksessa. Mikael valmistui iktyonomiksi Turun ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2017. Mikael päätyi opiskelemaan kalataloutta harrastuksien kautta. Fiskarförbundissa Claesin työnkuvaan kuuluvat pääasiassa kaksi hanketta
Kaikissa 55 erilaista kuvaa. Kalatalouden Keskusliitto (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Kesän peli-iltoihin Pelikorttipakat Suositut pelikortit kaloista, linnuista, koirista, kasveista ja ötököistä. 6 €