Hinta 15,00 €. 2 • Suomen Kalastuslehti 5 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastussäädöksiä 2019 Kauan odotettu uutuuspainos keskeisistä kalataloutta käsittelevistä säädöksistä. Tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille, kalastuksenvalvojille ja muille kalatalouden parissa toimiville
Kuva Tapio Gustafsson.. Suomen Kalastuslehti 5 • 3 Sisältö 10 Nokka kohti Saarenmaata 16 Lähikalan matkassa 20 Merkilliset kalat 22 Kalat vitriinissä 24 Ravustajilla luvat kunnossa 26 Talo täynnä kalaa 28 Brysselin merenantimia 30 Toimijoidensa näköinen ala 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 36 Henkilöuutisia 37 Kalat numeroina 39 Seuraavassa numerossa 10 22 M AL IN LÖ N N RO TH PÄ IV I PI IR O IN EN VA KI O PA LS TA T H EI D I M O IS IO KANNEN KUVA Mikael Lindholm nostamassa lohirysää Loviisan saaristossa
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Uuden kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Valvojan viestimerkit Tilaa nyt! ahven.net Hinta 15,00 € (100 kpl/väri)
Erityisen etuuden osakaskuntien edustus kalatalousalueissa jäi hiertämään alkuvuodesta Tornion-Muonionjoen ja Ounasjoen kalatalousalueilla. Paikalliset vedenomistajat vuokrasivat aiempaa enemmän, mutta laillisesti kalastusoikeuksiaan ulkopaikkakuntalaisille mökkiläisille. Saimaannorppa hallitsi heinäkuun alun uutisointia. Rahoitusmarkkinoilla tähdennetään, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. VEDENOMISTAJIEN OIKEUKSISTA oli kyse myös Tenolla. Kaupallisen kalastuksen ja vahinkoeläinten suhteen asia taitaa vain olla päinvastoin, valitettavasti. LAPIN KALAMIEHET ja -naiset odottavat myös hallinnon toimia. Omistajalla on lähtökohtaisesti oikeus luovuttaa kalastusoikeuttaan eniten tarjoavalle, mutta syksyn mittaan epäilemättä keskustellaan lupien kohdentamisen muutostarpeista. Toivottavasti olen väärässä. HALLITUSOHJELMA LUPASI kalatalousalalle yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Jatkossa hallinnon ainoa oikea tapa edetä on neuvotella ja sopia mahdollisista lisärajoituksista paikallisten vedenomistajien kanssa vapaaehtoiselta pohjalta ja aiheutuvat haitat täysimääräisesti korvaten. Vesa Karttunen. Tunteisiin perustuvassa keskustelussa menivät sujuvasti sekaisin lajinja yksilönsuojelun periaatteet. Kaupallisten kalastajien odotukset kohdistuvat vahinkoeläimiä koskeviin kirjauksiin, kuten hyljekannan hoitosuunnitelman ja merimetsostrategian toimeenpanoon sekä alkuvuodesta puolivalmiiksi jääneeseen hylkeiden poistokulujen korvaamiseen. Suomen Kalastuslehti 5 • 5 Syksyä kohti PÄÄKIRJOITUS Hallitusohjelma lupasi kalatalousalalle yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista.” KESÄN MITTAAN työlistalle kerääntyi runsaasti alan yhteisesti selviteltäviä ja edistettäviä asioita. Näiden varaamat pyyntiluvat puolestaan vähensivät kalastusmatkailijoille tarjolla olevien pyyntilupien määrää. Vaikka näiden järjestäytymiset saataisiin läpivietyä toisella yrityksellä, koskitilojen edustukseen ja näiden jälkeen regaleasioihin on haettava mahdollisimman pian paikallisia tyydyttävät ratkaisut
Lähde: SYKE. Suomen 118 kalatalousaluetta ovat hyvin erilaisia. 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000 10 000 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 Suomenlahti Saaristomeri Selkämeri Merenkurkku Perämeri. 6 • Suomen Kalastuslehti 5 LYHYET SUOMESSA ON PALJON VENEITÄ Suomi on edelleen yksi maailman venetiheimmistä maista, kertoo Traficom. Merimetson pesimäkannan ollessa jo lähellä suurinta kantokykyään myös merikotkan saalistus pienentää maamme merimetsokantaa. Vuoden 2019 kesäkuun lopussa rekisterissä oli yhteensä 217 236 venettä, joista noin 90 prosenttia oli moottoriveneitä. KHS:N LUONNOS ON JULKAISTU Vuoden alussa perustettujen kalatalousalueiden tulee laatia omille alueilleen käyttöja hoitosuunnitelmat (KHS) vuoden 2020 loppuun mennessä. Veneiden pituus oli keskimäärin kuusi metriä ja yleisimpiä veneen nimiä olivat Maria, Helmi ja Bella. Luonnos on esimerkki siitä, miten asioita voi suunnitelmissa käsitellä. Mallirungon toimivuutta testattiin laatimalla Porvoon-Sipoon kalatalousalueelle sen merialutta koskeva KHS-luonnos. Pesimäkanta väheni neljällä prosentilla eli tuhannella pesällä edellisvuodesta. Lähes puolet yhdyskunnista pesi linnustonsuojelualueilla. TA PI O G U ST AF SS O N Merimetsokanta pieneni hieman Kesällä 2019 merimetsojen pesiä laskettiin noin 25?700 kappaletta Suomen merialueilla, kertoo Suomen ympäristökeskus. Merimetson pesämäärät merialueittain vuosina 1999 – 2019. Merimetsoyhdyskuntia havaittiin Suomessa 47 kappaletta yhteensä 82 luodolla ja 76 hehtaarin alalla. Työn tueksi Luonnonvarakeskus (Luke) on laatinut suunnitelman mallirungon. Suomen Kalastuslehden numerossa 7/2019 julkaistaan lisätietoa suunnitelmien laatimiseksi
Suomen Kalastuslehti 5 • 7 LYHYET NORPPAKANTA KASVAA SAIMAALLA Vuonna 2015 saimaannorpan kanta-arvio oli 320 yksilöä, nyt kanta-arvio on 380 – 400 yksilöä, kertoo ELY-keskus. 2020. Apetit Järvikalapihvit sisältävät kotimaista hoitokalastettua särkeä ja pikkuahventa ja Särkisen Kalapyörykät puolestaan särkeä ja seitiä. Saimaannorpan suojelustrategian välitavoitteena on, että saimaannorpan talvikanta kasvaa vähintään 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä. Saimaan keväinen (15. AN TT I J. 6.) verkkokalastuskieltoalue on tällä hetkellä 2 770 km 2 . 4. Tehdyt suojelutoimenpiteet, kuten kalastusrajoitukset, ovat tukeneet tavoitteiden mukaista kannan kehittymistä. 2021 ja osakaskuntien sopimukset 31. 12. Järvikalapuikot ovat tuorein lisäys Apetitin järvikalatuotteistoon. Suojelutyössä ja kalastusrajoituksissa on onnistuttu yhteistyössä vesialueen omistajien kanssa. Laji on muuttunut äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. Merimetsoyhdyskunta Satakunnassa.. Voimassa olevia kalastusrajoituksia ja norppakannan kehitystä arvioidaan laajapohjaisessa asiantuntijaryhmässä vuosina 2019 – 2020. 4. Nykyiset kalastusrajoitukset päättyvät 14. – 30. Järvikalapuikkojen pääraaka-aineena on kotimainen särki. LI N D JÄRVIKALAPUIKKO SÄRJESTÄ Apetitin kotimaiseen hoitokalastuksella saatavaan raaka-aineeseen pohjautuvat tuotteet saavat jatkoa, kun Järvikalapuikko ui pakastealtaisiin
Kalojen lähtiessä vaellukselle kohti merta, voidaan niitä myös hyödyntää alasvaellukseen liittyvässä tutkimuksessa Haapakoskella. Istutukset ovat osa Iijoen merilohen ja -taimenen luonnonkierron palauttamista ja tehtiin osana Iijoen vaelluskalakärkihanketta. Suoran rahallisen tuen lisäksi rahasto myöntää vuosittain välinelahjoituksia koulujen ja lasten kanssa tehtävään työhön. Istutuksilla tuetaan jokeen leimautuneiden lohikalakantojen syntymistä ja selvitetään potentiaalisia pienpoikasalueita. Saaliiksi saatua aurinkoahventa ei saa päästää takaisin vesistöön, ja mahdollisista havainnoista luonnossa tulee ilmoittaa joko Kansalliseen vieraslajiportaaliin tai Luonnonvarakeskuksen Kalahavainnot-palveluun. Pohjois-Amerikasta kotoisin olevia aurinkoahvenia on Lounais-Suomessa päästetty akvaarioista useampaan lampeen, joista muutamissa laji on myös tuottanut jälkeläisiä. 8 • Suomen Kalastuslehti 5 LYHYET AURINKOAHVEN VIERASLAJEIHIN EU:n vieraslajiluetteloon kesäkuussa lisätyistä eläinlajeista Suomessa tavataan luontoon levinneenä aurinkoahventa. Tähän tarkoituksen tukea saivat muun muassa Pirkanmaan Kalatalouskeskus, Hartolan kalatalousalue ja Sysmän kalaveden osakaskunta. PO H JO IS -P O H JA N M AA N LI IT TO. LA U RI U RH O Metsähallituksen työntekijät istuttamassa merilohia Iijoen pääuomaan. Iijokeen merilohia ja -taimenia Iijokeen ja sen sivujokiin istutettiin touko-kesäkuun vaihteessa 470?000 merilohen ja 200?000 meritaimenen vastakuoriutunutta poikasta. RAPALA RAHASTON AVUSTUKSET Rapala Rahaston merkittävimmät raha-avustukset suunnattiin tänäkin vuonna luonnontaimenen tulevaisuuden turvaaviin kunnostustöihin
Kalastonhoitomaksuista oli kesäkuun loppuun mennessä kertynyt 6?974?000 euroa, kertoo Metsähallitus. Samalla kaikki merialueen niin ELY-keskusten kuin Metsähallituksenkin tekemät pyyntipaikkaluvat ja -vuokraukset erääntyvät ja jatkossa kaikki lohenkalastuksen pyyntipaikkavuokraukset myönnetään Metsähallituksen kautta. Niille kaupallisille kalastajille, joiden osoite on tiedossa (on ollut aiemmin Metsähallituksen lupa tai vuokrasopimus edellisellä lupatai vuokrauskaudella) postitamme tiedotteen lupahausta. HYLKEITÄ SAALIIKSI AIEMPAA ENEMMÄN Heinäkuun lopussa päättyneen metsästysvuoden saalismäärät nousivat sekä harmaahylkeen että itämerennorpan osalta noin kolmanneksen edelliseen metsästysvuoteen verrattuna, kertoo Suomen riistakeskus. Harmaahylkeen eli hallin saalis oli 1.8.–31.12.2018 ja 16.4.–31.7.2019 ajoittuneessa pyynnissä yhteensä 285 yksilöä, joista 60 saatiin saaliiksi Perämeren-Merenkurkun, 96 Lounais-Suomen ja 129 Suomenlahden kannanhoitoalueelta. Aiemmin kokonaismyynti on jäänyt hieman alle 9 miljoonaan euroon, mutta nyt on vihdoin toivoa päästä tuon rajan yli. Viime vuonna vastaavaan aikaan kertymä oli 6?591?000 euroa. Vuosien 2020 – 2024 lupaja pyyntipaikkavuokrahaku on avattu. Lyhyiden lupien suosio on kasvanut vuosilupien kustannuksella. Maaja metsätalousministeriön asetuksella säätämä hallin metsästyskiintiö oli 1 050 yksilöä. Itämerennorpan metsästysaika muutettiin vuoden 2018 kesäkuusta alkaen vastaamaan hallin metsästysaikaa, eli norppa on rauhoitettu tammikuun 1. Tänä vuonna on erityisesti tullut suosituksi ostaa kalastonhoitomaksu lahjaksi. 9. 2019. päivästä huhtikuun 15. Vuosimaksuja on myyty 150?000, viikkomaksuja 11?000 ja päivämaksuja niin ikään 11?000 kappaletta. Maaja metsätalousministeriön säätämä kiintiö oli 300 norppaa. päivään. TA PI O G U ST AF SS O N. Suomen Kalastuslehti 5 • 9 LYHYET KAUPALLISEN KALASTUKSEN LUVAT SEKÄ PYYNTIPAIKKAVUOKRAUKSET HAUSSA Metsähallituksen kaupallisen kalastuksen luvat sekä pyyntipaikkavuokraukset päättyvät tämän vuoden lopussa. Itämerennorppia saatiin Suomen riistakeskuksen myöntämillä pyyntiluvilla saaliiksi yhteensä 266 yksilöä. Aiemmasta käytännöstä poiketen lupahaku koskee viittä seuraavaa vuotta, jotta kaupallisten kalastajien toivomaa kalastuslupien pysyvyyttä saadaan ainakin valtionvesien osalta parannettua. Hakuohjeet sekä -lomakkeet löytyvät https://www.eraluvat.fi/ kalastus/kaupallinen-kalastus.html Lupahaku päättyy 13
10 • Suomen Kalastuslehti 5 Nokka kohti Saarenmaata TEKSTI JA KUVAT MALIN LÖNNROTH
Kalastaja pyydyksineen Nasvan satamassa.. Kylmän sodan aikana saarelle pääsi paikallisten lisäksi vain erikoispassin saaneet. Tänä päivänä sinne pääsee jokainen vaivattomasti lautalla. Suomen Kalastuslehti 5 • 11 Saarenmaa on Viron suurin saari
Hylkeet rokottavat saaliita, samalla kun hylkeenmetsästys on kielletty. Kasvatus tapahtuu sisämaassa muun muassa kiertovesilaitoksissa. Perheen kaksi poikaa hoitavat kalastuksen ja perheen äiti on vastuussa kalakaupasta. Esimerkiksi saalisilmoituslomakkeet ovat tuttuja myös Suomenlahden toisella puolella. Meille suomalaisille eksoottisempi nokkakala pyydetään sekin rysillä. Kivenheiton päästä Nasvasta löytyy pieni kalansavustamo, jota sama perhe on pyörittänyt jo kolmen sukupolven ajan. Silakkasaaliit ovat nykyään noin 80 tonnia vuodessa. Kampelasta saisi paremman hinnan kuin nokkakalasta, mutta kampela on hävinnyt lähivesiltä, eikä sitä ole saatu saaliksi tarpeeksi suuria määriä viimeisen viiden vuoden aikana. Mikäli kalat myydään kalatehtaisiin, niistä saa noin euron kilolta. Nopeasti käy selväksi, että Saarenmaan kalastajat painiskelevat samojen haasteiden kanssa kuin Suomen rannikkokalastajat. Suoramyynti ja jalostus tuovat paremman hinnan Meidän lisäksi Nasvan satamassa kalastajia odotti kourallinen kalanostajia. Jos kalastaja esimerkiksi myy nokkakalansa suoraan kuluttajille, hän saa siitä noin 2,5 euroa kilolta. Omien saaliiden lisäksi perheyrityksessä savustetaan myös Ruotsista tuotua kasvatettua ankeriasta. Heino kertoo, että koko ajan lisääntyvä byrokratia koetaan myös Viron pienimuotoisessa rannikkokalastuksessa raskaana. Hetken odottelun jälkeen rantaa lähestyy pieni vene. Saarenmaan ryhmä on yksi Viron kahdeksasta kalatalousryhmästä. Viro on ollut EU:n jäsen vuodesta 2004, tarkoittaen että kalastajia koskee sama sääntely kuin Suomessa. Kalatiskeissä monipuolinen valikoima Vaikka moni kalastusta koskeva asia on Virossa samanlaista kuin Suomessa, erojakin löytyy. Silakkaa kalastetaan lähinnä rysillä. He eivät ole tukkureita, vaan yksityisiä henkilöitä, jotka tulevat suoraan satamaan ostamaan tuoretta kalaa. Kalastajilla on ollut hyvä aamupäivä rysillä. Hylkeet ja paikoin myös merimetsot hankaloittavat kalastusta ja rokottavat saaliita. Kolmasosa saalista jouduttiin jo merellä heittämään pois, koska hylkeet olivat vahingoittaneet kaloja. Kalasatamat kuntoon EU-rahoituksella Kuten Suomessakin, Virossa toimii EU-rahoitteisia kalatalousryhmiä. 12 • Suomen Kalastuslehti 5 Kalastus on luonnollisesti aina ollut saarella tärkeä elinkeino, kertoo Heino Vipp, Saarenmaan kalatalousryhmän johtaja. Ahven on tärkein saaliskala Tällä hetkellä Saarenmaan kalastuksen tärkein saaliskala on ahven, sitä kalastetaan noin 140 tonnia vuodessa. Saalis olisi kuitenkin voinut olla parempi. Saarenmaalla, kuten Virossa ylipäänsä, ei tällä hetkellä ole kalankasvatusta merellä. Odotamme Nasvan satamassa, että kalastajat toisivat päivän saaliinsa maihin. Kalalajeja hyödynnetään monipuolisesti ja termi ros”Kalastus on luonnollisesti aina ollut saarella tärkeä elinkeino”. Heino kertoo, että kuten Suomessakin moni kalastaja perheineen panostaa omaan kalanjalostukseen ja myyntiin, koska kaloistaan saa siten paremman hinnan. He tuovat maihin vähän yli sata kiloa nokkakalaa. Esimerkiksi silakka on alkanut vaeltaa aiempaa ulompaa reittiä, eikä siten päädy saarenmaalaisten pyydyksiin samalla tavalla kuin ennen. Saarenmaalla on 17 kalasatamaa ja 246 kalastuslisenssin omaavaa yritystä, joista yli puolet ovat saaneet EU-tukea kalatalousryhmän kautta. Särkikalakannat ovat heikot Saarenmaalla ja pyynti on vähäistä, kuten myös lohenpyynti, joka painottuu Suomenlahteen. Nokkakalaa löytyy niin pyöreänä, kuin savustettuna. Lisäksi on merkkejä siitä, että osa rannikkokaloista karttaa Saarenmaan vesiä ison hyljepopulaation takia. Kauppojen kalatiskeissä on ihan eri kalavalikoima kuin Suomessa. Huoli rannikkokalastuksen tulevaisuudesta Heino kertoo, että huoli Viron rannikkokalastuksen tulevaisuudesta on erittäin suuri. Suurin rahallinen panostus kalatalousryhmän kautta on suunnattu kalasatamien saattamiseen kuntoon ja vastaamaan nykyisiä vaatimuksia. Kalalle on kysyntää, mutta kalojen saanti kauppaan on haastavampaa. Viroon ollaan kuitenkin kaavoittamassa merellistä kalankasvatusta, yhdistettynä simpukankasvatukseen. Vieraillessamme vastapyydetyt nokkakalat olivat menossa suolaukseen ja takapihalla sijaitsevaan savu-uuniin
TIETOA VIRON KALASTUKSESTA • 1 952 kalastajaa. Vierailemme myös Muhussa, joka on pieni saari Saarenmaan ja mantereen välissä. Suomen Kalastuslehti 5 • 13 kakala lienee vieras. Kuten Suomessakin ankerias on kilohinnaltaan arvokkain laji. Kaupasta saa esimerkiksi vieraslaji mustatäplätokkoa ja kiiskifilettä, särkikaloista puhumattakaan. • Viron merialueilla harjoitettavan pelagisen troolauksen tehokkuus on suurinta Suomenlahden länsiosissa, Saarenmaan länsipuolella sijaitsevalla talousvyöhykkeellä ja Ruhnun saaren itäpuolella. Kalatiskin valikoima on hämmästyttävän monipuolinen. • 80 % avomerikalastuksen osuus Viron Itämerellä harjoittamasta kalastuksesta. • 20 % rannikkokalastuksen osuus Viron Itämerellä harjoittamasta kalastuksesta. Kalastajat tuovat pääasiassa nokkakaloista koostuvaan saaliinsa Nasvan satamaan Saarenmaalla. Vapaa-ajankalastus hakee muotoaan Entä Viron vapaa-ajan kalastus, mitä sille kuuluu. • Enemmistö rannikon kalastajista ei saa koko toimeentuloaan kalastuksesta. Vaikka arvioidaan että vapaa-ajan kalastus on nousussa, harrastukselta puuttuu historiallinen tausta. Esillä on sekä tuoretta että kuivattua kalaa. • 1 010 kalastuksen ja vesiviljelyn työntekijää. • Pärnunlahti on tärkein rannikkokalastusalue sekä pyyntimäärien että saatavan tulon puolesta. Ruokakaupan hyllyllä näkee myös laajan valikoiman eri kalasnackseja. • 2 220 kalateollisuuden työntekijää. Neuvostoaikana tavallisille kansalaisille veneen omistaminen oli kielletty, eikä vesille ollut pääsyä. Särkikalat sen sijaan saa ostettua edulliseen hintaan, eikä kuhafileen hinta ole verrattavissa Suomen hintoihin. Täällä paikallinen kalastaja pitää pientä kalakauppaa. Lähde: Viron merialuekaava, luonnos 2019.
14 • Suomen Kalastuslehti 5 Vasta Neuvostoliiton kaaduttua ja Viron itsenäistyttyä vuonna 1991 tavalliset kansalaiset pääsivät vesille. Heino arvioi, että lohen luonnollinen puuttuminen Saarenmaan vesiltä on iso este, tai ainakin hidaste kalastusmatkailun kehittymiselle. Saarenmaalla on yritetty kehittää kalastusmatkailua, mutta toistaiseksi tulokset ovat jääneet heikoiksi. KALAN HINNAT MUHUSSA 5/2019 Pyöreä kala €/kg Vimpa 2,60 Ahven 3,90 Ankerias 17,00 Säyne 2,49 Särki 0,80 Nokkakala 2,50 File €/kg Siika 20,00 Kuha 16,00 Lohi 13,90 Mustatäplätokko 9,00 Kiiski 10,00 Savustettu €/kg Ankerias 35,00 Kuhafile 20,00 Ahven 10,00 Kuivattu €/kg Kuore 12,00 Nokkakala 25,00 Ahvenfile 38,00 Muhun kalakaupassa oli tarjolla mustatäplätokkoja kiiskifilettä.. Saarenmaan vierailu oli mielenkiintoinen ja antoisa. Haasteita, jotka pitää saada ratkottua, jotta elinvoimaisella kalastuksella olisi tulevaisuutta. Nykypäivänä vapaa-ajan kalastuksen tärkein saaliskala Saarenmaalla lienee kuha. Yhteenvetona voimme todeta, että maidemme rannikkokalastus kamppailee samojen haasteiden kanssa. Hänen mukaansa muut lajit eivät kiinnosta kalastajia niin paljon, että saisimme heidät houkuteltua tänne kalaan
Kirja on tarkoitettu kaikille katiskakalastuksesta kiinnostuneille. Kirjan tarkoituksena on antaa perustietoa kalastusmatkailuyrityksen suunnittelun ja toteutuksen pohjaksi. Hinta: 25,00 € KALASTA KATISKALLA Katiskakalastus on Suomessa kehittynyt voimakkaasti 2000-luvulla. Katiska on helppokäyttöinen ja varmapyytöinen kalastusväline. Hinta: 10,00 € Muista hankkia ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Suomen Kalastuslehti 5 • 15 Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net MINUSTAKO KALASTUSMATKAILUYRITTÄJÄ. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net
16 • Suomen Kalastuslehti 5 Lähikalan matkassa Loviisassa paikallinen kala on erittäin haluttu tuote.
Joillain kalastajilla Paikallisten tuotteiden kysyntä kasvaa koko ajan. Lohisaalista valvotaan siis monella tapaa. Kalat on helppo saada kaupaksi ja niistä saatava hinta on hyvä. Jos on kalastajalla velvollisuus ilmoittaa kalansaaliinsa, niin vastaavasti kaupalla on ilmoitusvelvollisuus ELY-keskukselle suoraan kalastajalta tehtävästä kalan ostosta. Saaliit ovat olleet parempia niiden rysien kohdalla, joissa karkoitin on toiminnassa, toteaa Linka. Jokaiselle kalastajalle on taas määrätty oma toimijakohtainen kalastuskiintiö. Eri kantaa olevat kalat on mahdollista erottaa toisistaan niiden ulkomuodon perusteella. Alamittaiset lohet ja taimenet Linka vapauttaa heti. Koemme kaikki viisi pyynnissä ollutta ponttonirysää ja lohta tulee hyvin. Tällä pyritään saaliin jäljitettävyyteen ja kitkemään harmaata taloutta. Tunnisteen tulee olla kiinnitettynä loheen pyyntihetkestä koko kalastusaluksella pidettävän ajan ja kokonaisena myytävän loheen lisäksi koko varastoinnin ja ensimyynnin ajan sekä tukkuja vähittäiskaupassa. Linkan mukaan lohen poikasistutukset tuottavat tällä hetkellä hyvin. Kesäaikaan Linka kalastaa lohta, mutta joskus rysään ui kuha, joka menee kyllä saman tein kaupaksi. Suomen Kalastuslehti 5 • 17 M aistelen graavilohivoileipää aurinkoisella terassilla Söderbyssä Loviisan saaristossa, kun pihaan ajaa auto. Lähikalaa pyytämässä Suuntaamme kohti avomerta, jossa ensimmäinen ponttonirysä odottaa meitä minuutin ajomatkan päässä Linkan kotirannasta. Pyydyskokonaisuuteen kuuluu noin 100 metrin päässä rysästä oleva hyljekarkoitin, jonka heinäsirkan siritystä muistuttava ääni kuuluu veden alta. Vain kaupallinen kalastaja saa myydä merialueen saalista. Saaliiksi otettu lohi tulee pyynnin yhteydessä merkitä tunnisteella juoksevan numeron mukaisessa järjestyksessä. Lohien lisäksi rysään on uinut muutama taimen ja yksi kuha. Takaisin palattuaan Linka kertoo, että naapuristossa mökkeilee kesäisin kaksi saksalaispariskuntaa, jotka ostavat häneltä aina kuhaa. Alkukaudesta kesäkuussa Suomenlahdella olevin rysiin ui jonkun verran myös Torniojoen kantaa olevia lohia, mutta näin elokuussa käytännössä kaikki kalat ovat Nevanjoen kantaa – ja eväleikattuja. Tämä siksi että kalastusta valvovat tahot voivat halutessaan tulla paikan päälle tarkistaman saaliin. Kuka kumma siellä nyt on, miettii kalastaja Mikael ”Linka” Lindholm. Lohi on tiukan valvonnan alla Lohen kalastukseen on Euroopan unionin määräämät kiintiöt, jotka on jaettu eri maiden kesken. Hyljekarkoitin todella toimii. Miltä näyttää läheltä pyydetyn kalan matka vedestä lähikalaa haluavalle asiakkaalle. Suomenlahdella ei enää elokuussa juuri ole muita lohenkalastajia. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON KUVAT LOTTA LASSAS JA TAPIO GUSTAFSSON. Edellisen lisäksi lohenkalastajan on tehtävä ennakkoilmoitus maihintulonsa ajasta ja tarkasta paikasta vähintään 30 minuuttia ennen maihin saapumista. Lohirysille olemme menossa tänäänkin, tarkoituksena on seurata lohen matkaa merestä kaupan tiskille kuluttajan ostettavaksi. Aivan, tämä jos mikä on lähikalaa. Toinen oli jo soittanut aiemmin aamulla ja kysellyt samaa asiaa. Torniojokelaiset ovat pitkiä ja hoikkia, kun taas nevalaiset ovat lyhyitä ja paksuja. Kaiken kaikkiaan lohisaaliit ovat olleet tänä kesä edellisvuosia paremmat. Autosta nousee vanhempi rouva ja kysyy englanniksi olisiko mahdollista ostaa tuoretta kuhaa. Yksi asia häntä kuitenkin mietityttää, nimittäin kalastajien henkilökohtaiset kiintiöt. ELY-keskukselle jätettävä saalisilmoitus on tehtävä 48 tunnin kuluessa. Linka vastaa hänelle kohteliaasti että nyt ei ole, mutta kannattaa tulla uudelleen iltapäivällä kolmen aikaan. Kotimaiselle lähikalalle on kova kysyntä. Kiintiöt saavat mietteliääksi Linkan mukaan markkinatilanne on hänen kannaltaan edullinen. Samoin rasvaeväiset taimenet hän laskee saman tien takaisin mereen
voi olla vain 10?–?20 lohen kiintiö. Määrä on niin pieni, ettei sillä voi saada kunnon elantoa. Linkan pyytämä lähikala on arvossaan, sitä ostetaan paljon, Lotta jatkaa. Yksi vakituisista ostajista on K-Supermarket Loviisa-Lovisa, jonne viemme lohet Loviisalainen kaupallinen kalastaja Mikael Lindholm kokemassa lohirysää Suomenlahdella.. Kylmälaukussani on tänään pyydettyä lähikalaa. Paikallinen kala käy kaupaksi Rantaa saavuttua odottaa kova työ, kun saalis pitää saada perattua mahdollisimman nopeasti ja kylmään. Kesken kiivaan perkuuntyön saksalaisrouva saapuu täsmällisesti kello kolme. Olisin valmis ostamaan itselleen lisää kiintiötä, mutta kalastajan on lähes mahdotonta saada selvillä kenellä kiintiöitä on saati saada niitä ostetuksi. Hän vastaanottaa ilolla uutisen parikiloisesta kuhasta ja ostaa sen päälle vielä yhden lohen. Saaliiksi tulleista lohista osa menee Arvo Kokkosen kautta Stockmannin Herkun kalatiskille ja osa suoraan tutuille ruokakauppiaille. Mihin hintaan he myyvät kotimaista ja norjalaista lohta. Kaikki menee mitä kauppaan saadaan, Lotta vakuuttaa. Kesällä heille tulee Linkan pyytämää lohta, muuna aikana siikaa, kuhaa ja ahventa. 18 • Suomen Kalastuslehti 5 vielä samana iltana. Utelen kaupan lohenmyynnistä. Ihmiset kysyvät paikallista kalaa, varsinkin silloin kun sitä ei ole tiskissä tarjolla, Lotta kertoo. Lähikalaa molemmat. Asiakas valitsee kumpaa haluaa. Kaupan pihalla heitän hyvästit Linkalle ja jatkan automatkaa kotiin. Tähän toivoisin nykyistä parempaa järjestelmää, Linka pohtii. Lotan mukaan paikallisten tuotteiden myyminen on tärkeä osa kaupan imagoa. Molemmat myydään fileenä ja niiden hinta on sama. Lohia on vastaanottamassa kaupan kalamestari Lotta Lassas. Siitä tulee huomenna hyvää loimulohta
16 sivua. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net AHVENEN JA SÄRJEN MARINOINTI Marinoinnin opastus vaiheittain, käsittely, marinointi, pakkaus ja varastointi. Hinta: 1,80 €. Hinta: 38,00 € KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Suomen Kalastuslehti 5 • 19 Tuotteet osoitteesta ahven.net KALAN SAVUSTUS Suosittu klassikko, kalan savustuksen perusteet kotitarvesavustajalle esittelevä opas. Hinta: 7,00 € MÄTI – HELMIÄ LAUTASELLA Ensimmäinen Suomessa julkaistu mätitietokirja on tuhti teos kalojen mädistä ja sen käytöstä ruokapöydässä. Liemiresepti
Tällaisia ovat esimerkiksi Pohjanlahti, Suomenlahti tai Suur-Saimaa. 20 • Suomen Kalastuslehti 5 E nsimmäiset kalamerkkitietokantaan tallennetut kalat merkittiin vuonna 1956. Tämä voi johtua monesta syystä. Parhaimmillaan merkittyjen kalojen palautusprosentit olivat 1980ja 1990-luvulla 10 prosentin luokkaa, nykyisin vain 2?–?3 %. Parhaiten kalamerkintäaineisto sopii laajojen alueiden tarkasteluun. Palautusten laskuun voi olla monta syytä Merkkien palauttamattomuus on koettu viime aikoina ongelmalliseksi. Tietokannassa on tietoja yli 50 kalalajista, mutta suurin osa (85 %) merkityistä kaloista on ollut lohen ja taimenen kasvatettuja istukaspoikasia. Tietokanta koostuu paitsi merkinnässä ja istutuksessa kirjatuista tiedoista myös kalastajien lähettämistä merkkipalautustiedoista. Merkinnöillä saadaan tietoa muun muassa istutusten tuottamasta saaliista, kalojen vaelluksista ja kasvusta, pyyntimuodoista, eri kalastajaryhmistä ja kaloja syövistä pedoista. Esimerkiksi koko Suomenlahden alueelta merkintätiedot antavat hyvän yleiskuvan siitä, mitä viimeisen 30-vuoden aikana on tapahtunut istutettujen taimenten antamassa saaliissa, pyyntimuodoissa ja saaliin ikärakenteessa. Sen jälkeen tietoa on kertynyt yli 4,4 miljoonasta merkitystä kalasta. TEKSTI ARI SAURA JA LILI PORSPAKKA, LUONNONVARAKESKUS KUVA ARI SAURA Merkilliset kalat. Niitä voidaan hyödyntää myös esimerkiksi kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmien laadinnassa. Tämä koskee erityisesti verkkokalastusta, koska verkkopyydyksiin jää paljon alamittaisia kaloja kiinni merkistään. On myös mahdollista, että kalastaja ajattelee merkintätulosten vaikuttavan haitallisesti hänen kalastusmahdollisuuksiinsa ja jättää merkin palauttamatta, tai rangaistuksen pelossa jättää ilmoittamatta alamittaisen tai rauhoitetun kalan merkistä. Aikaisemmin merkinnöissä käytettiin ohuella metallilangalla kalan selkään kiinnitettävää Carlin-merkkiä, mutta 2000-luvulla sen on korvannut pääosin muovinen t-ankkurimerkki. Pitkät aikasarjat ovat tuoneet lisätietoa ja ymmärrystä myös ympäristössä tapahtuneiden muutosten, kuten rehevöitymisen, ilmastonmuutoksen tai Itämeren suolapulssien vaikutuksista kaloihin. Kalamerkkitietoja on hyödynnetty kymmenissä väitöskirjoissa ja muissa tieteellisissä julkaisuissa. Luonnonvarakeskus hallinnoi Itämeren piirin laajinta kalamerkkitietokantaa, joka sisältää yksilöllistä tietoa yli neljästä miljoonasta ulkoisesti merkitystä kalasta. Merkkipalautuksia niistä on saatu yli 340?000 (7,7 % merkityistä). Kalastaja ei ehkä tiedä mihin ilmoittaa merkistä. Mitä pienempää aluetta tarkastellaan ja mitä vähemmän on merkkipalautuksia, sitä epävarmemmaksi merkinnöistä saatava tieto muuttuu. Viime aikoina merkintöjä on tehty muillakin taloudellisesti merkittävillä lajeilla kuten siialla, kuhalla ja ahvenella
Palauttakaa kalamerkit! Hyvät kalastajat, palauttakaa jatkossakin kalamerkit. Siitä on apua kalakantojen ja -vesien hoitotyössä. Palautuksen voi tehdä kätevästi nettilomakkeella osoitteessa: https://lomakkeet.luke. Esimerkiksi Tornionjoella istutetuilla ja luonnosta pyydystetyillä lohen ja meritaimenen vaelluspoikasilla on tehty rinnakkaisia merkintöjä, joiden perusteella luonnonpoikasista saadaan merkkipalautuksia 2?–?3 kertaa enemmän kuin istutuspoikasista. Usein mietitään, kuinka hyvin istutettujen kalojen merkkipalautusaineistot kuvaavat luonnonkalojen menestymistä. Palautustiedot löytyvät myös helposti googlaamalla: ”Palauta kalamerkki”. Vuonna 2010 merkittiin T-ankkurimerkitty vaellussiika.. fi/kalamerkki. Myös kalojen merkintämäärät ovat pudonneet viimeisen 10 vuoden aikana. Alamittaisen tai rauhoitetun kalan voi vapauttaa, kun on ensin lukenut tai valokuvannut merkkikoodin. Palauta kalamerkki: https://lomakkeet.luke.fi/kalamerkki Palautusprosenttien laskeminen voi siis johtua kalastajien haluttomuudesta palauttaa merkkejä, mutta ehkä enemmän asiaan vaikuttaa vakavampi ongelma, istutuspoikasten huonompi menestyminen aikaisempaan verrattuna. Suomen Kalastuslehti 5 • 21 vuosittain vielä noin 140?000 kalaa, mutta parina viime vuonna on merkitty enää vain noin 40?000 kalaa. Tämä kuvastaa luonnonpoikasten istukkaita parempaa luontaista eloonjääntiä merivaelluksen alussa. Jokainen palautus on tärkeä. Merkkipalautusten ajallinen ja alueellinen jakauma sekä pyydysjakauma ovat varsin samankaltaisia riippumatta kalojen alkuperästä, minkä perusteella istutuskalojen merkinnöillä saadaan hyvä käsitys myös luonnonkalojen kalastuksesta
22 • Suomen Kalastuslehti 5 Kalat vitriinissä Pakastekuivatut kalat ovat vitriinissä täysin tunnistettavissa.
Rasva kuivuu huonosti Rasvaisen koostumuksensa vuoksi mäti oli hankala kuivattava. Kalojen lajintunnistuskokoelma pakastekuivaamalla yliopisto-opiskelijoille. Kalat upotettiin tärpättiin vähintään neljäksi päiväksi. Mikäli kala jäi kuivauksen jälkeen vielä hiukan nahkeaksi tai painavan oloiseksi, se laitettiin takaisin pakastimeen odottamaan uutta kuivausta. TEKSTI PÄIVI PIIROINEN, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO KUVA PÄIVI PIIROINEN. Pakastekuivaus nopeaa ja kätevää Pakastekuivaus perustuu siihen, että äärimmäisessä alipaineessa jäisen materiaalin vesi muuttuu nopeasti jäästä suoraan kaasuksi ilman nestemäistä välimuotoa. Olennaista oli, että kala pysyy paikoillaan sen verran, että se ehtii jäätyä oikeaan asentoon. Jäätyneet kalat irrotettiin varovasti alustasta. Perhosen kudokset eivät vaurioidu, joten uskalsimme kokeilla tätä tekniikkaa myös kaloihin. Kuivausprosessi Kaloja saatiin Itä-Suomen yliopiston biologian laitoksen työntekijöiltä sekä Taivalkosken Ohtaojan kalanviljelylaitokselta. Molekyylitasolla tärpätti tunkeutuu solujen väleihin ja liuottaa sieltä rasvaa. Kalat aseteltiin joko aivan suoraksi tai hieman mutkalle, riippuen siitä, mikä kuvaa lajin olemusta parhaiten. Kuivurin koko oli rajoittava tekijä siinä, minkä kokoisia kalojen tuli olla. Särkikalat olivat rasvattomuutensa vuoksi helppo kuivata. Vitriineihin saatiin 24 kalalajia. Kuivattu kala on kevyt ja keksimäisesti napsahtava, kuten kuivatut omenat. Suomen Kalastuslehti 5 • 23 I tä-Suomen yliopiston biologian opiskelijoiden elämä helpottui huomattavasti, kun kurssikäyttöön tehtiin kalakokoelma pakastekuivaamalla. Tiedossa ei ole, että vastaavaa olisi tehty aikaisemmin. Kuivurissa oli alipaineena 0,34 bar. Lisää aiheesta: Piiroinen, P. Pakastekuivausmenetelmän jälkeen kalat näyttävät edelleen omalta itseltään. Suurten, maksimissaan 30 senttisten kalojen, kuivumisaika oli 45?–?53 tuntia ja pienten kalojen 24?–?30 tuntia. Kalat aseteltiin pakastukseen styroksitai pahvialustalle edustavaan asentoon nuppineuloilla, hieman suu auki, evät aseteltuna pystyyn ja kiduskansi auki, jotta kala kuivuu myös pään sisäpuolelta. Ympäristöja biotieteiden laitos, UEF 2019. Veriset kalat huuhdeltiin ja niiden annettiin kuivua hetki huoneenlämmössä ennen asentoonpakastusta. Itä-Suomen yliopistossa kehitettiin uusi menetelmä säilöä kalanäytteitä. Myös lohikaloja kuivattaessa ongelmaksi muodostui rasvaisuus. Nuppineulan jäljet jäävät näkyviin, joten sen suhteen tuli olla varovainen, ettei esimerkiksi evä revennyt. Aikaisemmat kalanäytteet olivat formaldehydipulloihin säilöttyjä näytteitä, joitten perusteella lajin tunnistaminen oli hankalaa. 2019. Jos kalat pääsevät välillä sulamaan, ne pakastetaan uudestaan. Kalat pakastettiin nestemäisessä typessä, jotta ne jäätyivät erittäin alhaiseen lämpötilaan, mikä helpotti kuivausta. Kalasta saattoi jopa räiskyä rasvaa muiden kalojen päälle. Kalat pysyivät erittäin hyvin tunnistettavina. Esille vitriineihin Meikkausta, lakkaamista tai muuta sievennystä vältettiin. Kalojen ei tarvitse olla elintarvikekelpoisia, olennaista on ehjä ulkonäkö. Joissakin tapauksissa pyrstö ei kaivannut neuloja lainkaan, sillä se liimaantui hyvin styroksiin muutenkin. Mäti kannattaa lypsää pois, ettei se jää märäksi. Sama rasvaisuusongelma koskee myös hyönteisiä. Kun sopiva erä oli koossa, kalat kuivattiin jäisinä pakastekuivurissa. Esimerkiksi perhoset upotetaan muutaman päivän ajaksi tärpättiin neuloineen päivineen, jotta rasva irtoaa. Ainoa meikkaus oli särjen silmän punaaminen lajityypillisen tuntomerkin näkymiseksi. Pakastekuivuriin laitettaessa kaloissa ei saa olla vapaata vettä, vaan niiden täytyy olla läpikotaisin jäässä. Kalojen silmät onnistuivat huonoiten, mutta suomut pysyivät yllättävän hyvin kiinni
Tällä kertaa kalastajan pyydöt olivat niin kuin pitää, rajan oikealla puolella. Petri käy itse paikalla mahdollisuuksien mukaan, mutta aika usein hän soittaa alueen omille kalastuksenvalvojille. Petri kertoo varoittavat tarinan pyydysten oikean merkinnän tarpeellisuudesta. 24 • Suomen Kalastuslehti 5 V anajanselän kalatalousalueen kalastuksenvalvoja Petri Mäkinen käynnistää valvontaveneen moottorin Vanajanselän rantalaiturilla. Jos merroissa ei ole luvasta kertovaa merkkiä, ne nostetaan ylös heti. Vähän aikaa sitten yksi henkilö oli vaarassa hukkua puutteellisesti merkityn verkon takia. Tänään ollaan menossa valvomaan ravustusta. Juho avaa puhelimella Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunapalvelun. Välillä joudutaan kuitenkin tarkistamaan kiinteistöjen rajoja. Vanajaselällä kalastajat ja muut vesillä liikkujat ovat varsin aktiivisia ja soittavat kyllä heti Petrille, jos huomaavat vesillä laittomuuksia. Rapumertojen suhteen tiukka linja Rapumertoihin vaadittavien lupien suhteen Petrillä on tiukka linja. Jos asia ei kymmenessä vuodessa ole mennyt perille niin sitten se ei mene, Petri tuhahtaa. Hyppään kyytiin yhdessä kalatalouskeskuksen harjoittelija Juho Haapalan kanssa. Joskus luvanhaltija on siirtänyt lupansa eteenpäin toiselle ravustajalle. Petri tietää Vanajanselän ravustajat ja tunnistaa heidän pyyntiinsä laittamat merrat jo kohojen tai lippujen ulkonäöstä ennen kuin pyydyksen omistajan nimeä voi edes vielä lukea. Aikaisempina vuosina puutteellisesti merkittyihin pyydyksiin jätettiin viesti ravustajalle. Veneilijä ajoi verkkoon. Näin siitäkin huolimatta, että jollain alueilla pyydysmerkissä on jopa valmis paikka nimelle ja yhteystiedoille. Hämeessä ravustajilla oli ilahduttavasti luvat kunnossa. Nämä ovat joskus hankalia tapauksia, mutta ne saadaan yleensä selville soittamalla luvan haltijalle. Varat valvontaan tulevat kalastonhoitomaksuvaroista. Aiheesta on hänen mukaansa kerrottu jo vuodesta 2008. VastaKalastuksen ohella valvotaan myös ravustusta. Pyydysvarkaita liikkeellä Vanajanselällä on ollut jonkin verran ongelmia rapumertoja öisin tyhjentävien pitkäkyntisten takia. Venematkalla ensimmäisille rapumerroille Petri kertoo pyydyslupien olevan pääasiassa kunnossa Vanajavedellä, mutta pyydyksissä vaadittavien yhteystietojen puuttumisesta joutuu edelleen huomauttamaan. Onneksi sivulliset pääsivät pelastamaan veneilijän. Useimmiten luvanhaltija on etukäteen kertonut että toinen henkilö kalastaa hänen luvallaan. Verkkoa potkurista selvittäessä hän putosi veneestä ja takertui itse verkkoon. TEKSTI JA KUVA TAPIO GUSTAFSSON Ravustajilla luvat kunnossa. Kolme metriä korkea verkko oli laskettu 3,5 metrin syvyiseen veteen
Kaupallisten kalastajien kiusana on talvella ollut kalaverkkojen katoaminen yöaikaan. Vanajanselän kalatalousalue tilaa valvonnan kalatalouskeskukselta. Valvontareissulla tarkastettiin parisataa mertaa ja kaikissa olivat luvat kunnossa. Petrin mukaan viikonloppuisin tilanne on aavistuksen kirjavampi, kun satunnaisemmin ravustavat mökkiläiset laskevat mertansa pyyntiin. Ravustajilla luvat kunnossa Kolmen tunnin kiertoajelun jälkeen palaamme rantaan. Kolmeen mertaan jätettiin huomautus puutteellisista merkinnöistä koskien, yllätys yllätys, yhteystietojen puuttumista. Suomen Kalastuslehti 5 • 25 käynyt valvomassa Kalatalouden Keskusliton valvontahakkeen puitteissa alueen virtavesiä. VALVONTAHANKE Kalatalouden Keskusliitolla on jäsenjärjestöjensä kanssa tänä vuonna kalastuksenvalvonnan erityshanke, joka saa rahoitusta MMM:n kalastonhoitomaksuvaroista.. vetona osa paikallisista on ryhtynyt laskemaan mertansa aamulla ja nostamaan ne illalla. Rapusaaliiseen tällä ei ole ollut ratkaisevaa vaikutusta, mutta päiväsaikaan voroilta on vältytty. Petrin mukaan valvonnan määrä on riittävä. Tuohon päälle tulee vielä talviaikaan tehdyt kaksi valvontakertaa. Yhteenvetona arkipäivänä tehdystä reissusta voidaan todeta asioiden olevan kunnossa. Yhdeltä kalastajalta vietiin 16 isoa talviverkkoa, mikä on rahallisesti jo iso menetys. Lisäksi Petri on tänä vuonna Petri Mäkinen tarkastaa pyydysten merkintöjä Vanajanselällä. Vanajanselällä valvotaan ahkerasti Petri käy Vanajanselällä avovesiaikaan valvomassa kahdeksan kertaa vuodessa. Muutaman vuoden takainen ammattimainen ankeriaan salapyynti pitkäsiimalla alkaa onneksi olla taakse jäänyttä. Pelkästään ravustusta valvotaan kolmella kerralla. Valvonnan kustannukset ovat 3?000 euroa vuodessa. Voroa ei ole vielä saatu kiinni, mutta Petrin mukaan se on vain ajan kysymys. Kalatalousalue saa varat ELY-keskuksen myöntämisestä erityismäärärahoista eli kalastonhoitomaksuvaroista.Valvontaa tehdään myös osakaskuntien omalla rahalla
Rakennuksen myötä kalastuselinkeino on saanut näkyvän paikan keskeltä kaupunkia. Michael Björklundin, tuottaja Johanna Stenbackin, KötTEKSTI JA KUVA GUY SVANBÄCK, ÖSTERBOTTENS FISKARFÖRBUND. Samoihin aikoihin Vaasan kaupunki oli alkanut miettiä Kalarannan alueen kehittämistä ja avannut suunnittelukilpailun Kalarannan kehittämiseksi. Ajatus sai uutta tuulta purjeisiin kesällä 2016 kun ahvenanmaalainen keittiömestari Michael Björklund ilmaisi kiinnostuksensa avata kalaravintolan Vaasaan. en omistaman elinkeinoja kehitysyhtiö Vaasanseudun Kehitys Oy:n tilaisuudessa ja löysimme heti yhteisen päämäärän ja idean sen saavuttamiseksi. Ö sterbottens Fiskarförbundissa oli suunniteltu Kalastuksen taloa jo pitkään. Vuosien varrella oli ollut useita hankkeita, joiden tavoitteena oli koota yhteen pohjanmaalainen kalatietous niin että kaikki toimijat olisivat saman katon alla. Käymissämme keskusteluissa tulimme yksimielisiksi siitä että kilpailuun pitää osallistua yhteisellä idealla. 26 • Suomen Kalastuslehti 5 Talo täynnä kalaa Kalastuksen talo avattiin Vaasassa heinäkuun lopulla. Tapasimme hänet Vaasan seudun kuntiVaasaan rakennetusta Kalastuksen talosta löytyy kalatalousneuvonnan lisäksi ravintola sekä kalakauppa
Talo täynnä herkkuja, elämyksiä ja tietoa Kalastuksen talon sisätilat koostuvat ravintolasta, kalaja herkkukaupasta sekä kalan ja kalastuksen tietopisteestä. Rahoitus saatiin kokoon pikkuhiljaa ja mainittavan arvoista on se että Kalastuksen talo on rakennettu kokonaan yksityisin varoin. Marraskuussa 2016 Vaasan kaupunginhallitus ilmoitti ehdotuksemme voittaneen suunnittelukilpailun. Österbottens Fiskarförbundin toimipisteessä idea kaikelle kansalle yhteisestä kalapaikasta on vihdoin totta. 60 ruokapaikkaa, 30 henkilön kokoustilat ja kattoterassin sisältävä Ravintola HEJM luottaa myös paikallisiin pohjanmaalaisiin raaka-aineisiin. Ruoka valmistetaan avoimessa keittiössä ja kokit tarjoilevat ruoan suoraan pöytiin. Fiskdisken on kuin kauppahalli pienoiskoossa. Vasanejdens Fiskandelslag toimi alueella vuosina 1943– 1989. Toimintaa pyörittää Kalastuksen Talo Kiinteistö Oy, jossa on mukana pari suurempaa ja pari pienempää osakasta, mukaan lukien Ravintola HEJM ja Fiskdisken. Kalakaupalla on Kalasatamassa pitkä historia. Meiltä saa tietoa ja neuvoja kaikesta kalastukseen ja kalatalouselinkeinoon kuuluvasta. Ravintolan menu koostuu kasvis-, lihaja kala-annoksista. Sen jälkeen alkoi vaikein osuus, rahoituksen kerääminen rakennustyötä varten. Yhteistyö muiden talon toimijoiden kanssa antaa myös mahdollisuuksia erilaisten kaloihin ja kalastukseen liittyvien aktiviteettien järjestämiseen. Kalastajaliitto ja kalastusvakuutusyhdistys ovat tiloissa vuokralaisina. Suomen Kalastuslehti 5 • 27 tdisken Malax Ab:n, Österbottens Fiskarförbundin ja arkkitehtitoimisto ACH Architecture Ab arkkitehti Ann Charlott Hästön muodostama kokoonpano jätti oman ehdotuksen Kalastuksen talosta kilpailuun. Sieltä voi ostaa valmiita ruoka-annoksia paikalla syötäväksi tai mukaan otettavaksi. Kalastuksen talon myötä Vaasan Kalaranta on saanut vahvan ja sujuvan jatkon alueen historialliselle käytölle.. Heille on tärkeää tarjota hyvin tehtyä ruokaa, joka pohjautuu perinteisiin menetelmiin ja työhön, mutta jossa on moderni ote. Tähän työhön Fiskarförbund ei osallistunut. Kalaja herkkukauppa Fiskdisken on hyvin varusteltu kalakauppa, joka satsaa paikalliseen kalaan ja lähialueella tuotettuihin herkkuihin. Fiskarförbundet järjesti Kalasatamassa ensimmäisen Kalastuksen päivän vuonna 1974. Sähköisten infotaulujen kautta tietoa on saatavilla silloinkin kun me emme ole paikalla
Brysselin Seafood Expossa myyjät ja ostajat kohtaavat. 28 • Suomen Kalastuslehti 5 Brysselin merenantimia Maailman suurimmassa merenantimien kauppatapahtumassa Brysselin Seafood Expossa riittää ihmeteltävää kahdeksan messuhallin verran. TEKSTI JA KUVA VESA KARTTUNEN
Pahvilaatikoilla kysyntää Stora Enson erillisellä osastolla esittelyssä ollut EcoFishBox oli Brysselissä esillä ensimmäistä kertaa. Yhteensä tapahtumassa kävi 29?288 vierasta 155 eri maasta. Kestävyys ja ilmastoystävällisyys olivat nousseet kautta linjan markkinoinnissa selkeästi esiin – ainakin verrattuna edelliseen vierailuuni Brysselin kalamessuilla noin 20 vuotta sitten. Aaltopahvista tehty, tuorekalalle soveltuva pakkaus herätti vieraissa huomattavaa kiinnostusta. Alan ammattilaisille tarkoitetussa tapahtumassa Suomea edustivat Pro Kalan kokoamalla osastolla viisi kala-alan yrittäjää. Paras vähittäismyyntituote -kategorian voitto meni Belgiaan, Viciunai Groupin tuotteelle Suriminuudelit wokkityyliin. ”Styroxista halutaan eroon, kaikki osastolla kävijät haluavat näytteitä ja lisätietoa. toukokuuta. Eniten näytteilleasettajia oli Kiinalla (253) ja Espanjalla (179 kappaletta). Suomen Kalastuslehti 5 • 29 M aailman suurin merenantimien kauppatapahtuma Seafood Expo/Processing Global pidettiin Brysselissä 7.?–?9. Ympäristöystävällisyys kasvava teema Hyvin monen näytteilleasettajan pöytää koristi Friend of The Sea-järjestön tunnus. Kyseessä on vuonna 2008 perustettu kestävyyden sertifiointiohjelma, joka pyrkii luomaan kestäviä käytäntöjä kalastuksen, vesiviljelyn sekä kalajauhon ja Omega 3 -kalaöljyn tuotantoon. Osasto olisi voinut olla kaksi kertaa suurempi” – kertoi liiketoiminnan kehityspäällikkö Vesa Penttinen. Kahdeksaan suureen halliin koottu tapahtuma kokosi yhteen 2?020 näytteilleasettajaa 89 eri maasta. Suomessa laatikko on jo koekäytössä suurimmilla kala-alan toimijoilla.. Perusteluissa tuomaristo mainitsi tuotteen hyvän maun lisäksi markkinatrendien mukaisuuden: korkean proteiinija matalan hiilihydraattipitoisuuden, gluteiinittomuuden, kestävyyssertifioinnin ja helppokäyttöisyyden. Suriminuudelit paras vähittäismyyntituote Tapahtumassa valittiin parhaat tuotteet useammassa kategoriassa. Kotimaassa palkittu, kierrätettävä EcoFishBox vähentää kasvihuonepäästöjä 40 % verrattuna perinteisiin laatikoihin, jatkoi Penttinen
30 • Suomen Kalastuslehti 5 Toimijoidensa näköinen ala Maaja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Orian Bondestam tuntee EU:n ja kaupallisen kalastuksen.
Työskentelin Brysselissä vuoteen 2000. – Osa työajasta kuluu uuden merija kalatalousrahaston kysymysten parissa. Brexitin toteutuessa saarivaltion vesialueet sulkeutuvat EU-alueen kalastusaluksilta ja päinvastoin. Työ oli hyvä koulu ja sisäänajo kalatalouden maailmaan. Vuosina 2003?–?2006 Orian piti taukoa kalatalousasioista työskennellessään valtioneuvoston kansliassa silloisen hallitusohjelman seurannan ja täytäntöönpanon parissa. Toisaalta iso osa heidän saaliistaan on tuotu EU-alueelle, joten erityisesti paljon puhuttu sopimukseton ero, tulisi vaMitkä kysymykset ovat tärkeitä kaupallisen kalastuksen näkökulmasta Suomen puolen vuoden EUpuheenjohtajuuskaudella ja mitä ministeriön neuvotteleva virkamies oikein tekee työkseen. Kauemmin alalla olleet ehkä muistavat että Orian on aikoinaan työskennellyt Kalatalouden Keskusliitossa. Työskentelin Keskusliitossa rannikon jäsenjärjestöjen ja ammattikalastuskysymysten parissa, kertoo Orian. Kun Ruotsi sitten jätti hakemuksen EU-jäsenyydestä muuttuivat Suomen ETA-neuvottelut EU-neuvotteluiksi, valottaa Orian. Kun Suomesta tuli EU:n jäsen vuonna 1995, siirtyi mies kalastuskysymysten asiantuntijaksi Suomen pysyvään edustustoon Brysseliin. Mitä lokakuun lopussa tapahtuu Iso-Britannian EUeron myötä ei vielä kukaan osaa sanoa. Suomen toisen puheenjohtajuuskauden alkaessa vuonna 2006 siirtyi Orian puheenjohtajuuskauden ajaksi takaisin yksikönpäälliköksi ministeriöön. Sen on tarkoitus korvata vuoden 2014?–?2020 rahasto. Ja tietysti kuvioissa ovat myös kalastuskiintiöneuvottelut vuodelle 2020, kertoo Orian. Elettiin 90-luvun alkupuolta ja Euroopan talousalue (ETA) ja sen jäsenyys olivat ajankohtaisia Suomessa. Joulukuussa neuvotellaan Pohjanmeren ja Atlantin kiintiöt. EU-jäsenyys on monella tapa sävyttänyt Orianin uraa. TEKSTI JA KUVAT MALIN LÖNNROTH. – Iso-Britannialla on kalaisat vesialueet. Marraskuussa neuvotellaan Norjan kanssa sekä muut kiintiöt kuten tonnikala. Sillä tiellä hän on edelleen, nykyään tittelillä neuvotteleva virkamies. Edustin Keskusliittoa monissa kokouksissa ja sitä kautta tulin rekrytoiduksi ministeriöön vuonna 1993, jossa jatkoin samojen kysymysten parissa. Keskusliitto oli Orianin ensimmäinen työpaikka hänen valmistuttuaan Helsingin yliopistosta pääaineenaan hydrobiologia ja sivuaineena kalataloustiede. Mitkä kysymykset ovat tärkeitä Suomen kolmannella EU-puheenjohtajuuskaudella. Syys-lokakuussa käsitellään Itämeren kiintiöt. Suomen Kalastuslehti 5 • 31 P arhaillaan käynnissä oleva Suomen kolmas EU-puheenjohtajuuskausi on kolmas myös maaja metsätalousministeriön neuvottelevalle virkamiehelle Orian Bondestamille. EU-puheenjohtajuuden kanssa samanaikaisesti Suomi toimii myös Itämeren alueellisen kalastusyhteistyön (BALTFISH) puheenjohtajana, mikä tuo Suomelle lisävastuuta Itämeren kalastuskysymyksiin. Voi varmaan sanoa, että Suomen ensimmäinen puheenjohtajuuskausi vuonna 1999 oli samalla yksi työurani huippukohdista, muistelee Orian. Lisämausteen neuvotteluihin tuo se, että vuonna 2020 EU:n tavoitteena kaikkien kalakantojen hyödyntäminen MSY-periaatteen mukaisesti eli maksimaalisen kestävän käytön periaatteen mukaisesti
Työsi on pitkälti byrokratiaa, hallintoa, kokouksia ja toimistohommia. Kotimaassa toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden käyttöönotto vuonna 2017 oli iso juttu. Kalastajia, kalankasvattajia ja muita alan yrittäjiä, järjestöjen ja tutkimuksen edustajia sekä ulkomaisia kollegoja. Hän uskoo kuitenkin, että ajan kanssa tullaan löytämään molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Sen lisäksi että meillä ministeriössä on mukaan työyhteisö, saan työni kautta tavata paljon mielenkiintoisia ja mukavia ihmisiä. SUOMEN EU-PUHEENJOHTAJUUS Neuvosto eli ministerineuvosto on Euroopan unionin toimielin, jossa jäsenmaiden hallituksia edustavat jäsenvaltioiden ministerit. Puolivuotiskautensa aikana puheenjohtajamaa johtaa puhetta neuvoston kokouksissa kaikilla tasoilla ja auttaa näin varmistamaan EU:n työn jatkuvuuden neuvostossa. Neuvoston puheenjohtajuus kiertää EU:n jäsenmaiden kesken puolen vuoden välein. • Työ kalastuskiintiöiden parissa ja kestävän kalastuksen kehittäminen. • ETAja EU-neuvottelut 1990-luvun alussa sekä kolmannen puheenjohtajuuskauden mielenkiintoiset kysymykset. Nämä ihmiset tekevät meidän alasta sen mitä se on, tiivistää Orian. Neuvosto kokoontuu aihealueesta riippuen kymmenessä eri kokoonpanossa. Puheenjohtajamaan tehtävänä on viedä eteenpäin EU:n lainsäädäntötyötä neuvostossa ja huolehtia EU-asioiden käsittelyn jatkuvuudesta ja yhteistyöstä jäsenmaiden välillä. • Itämeren rehevöityimen ja sen vaikutus kaloihin ja kalastukseen. – Tottakai, sanoo Orian, mutta yleensä vain kesämökillä Saaristomerellä ja silloinkin kalastan pääasiassa verkoilla. Kolme pahinta asiaa • Hyljeja merimetsotilanne ja niiden hoitaminen. Aiheesta lisää https://eu2019.fi EU RO PE AN CO M M IS SI O N ORIANIN TYÖURAN TOP 3 Kolme parasta asiaa • Alalla olevat Ihmiset ja heidän luomat verkostot. Mikä työssäsi on parasta. Suomi toimii puheenjohtajana 1.7.–31.12.2019 sekä Brysselissä ja Luxemburgissa pidettävissä neuvoston virallisissa kokouksissa että Suomessa järjestettävissä epävirallisissa ministerikokouksissa. • Rannikkokalastuksen vaikeat haasteet.. 32 • Suomen Kalastuslehti 5 hingoittamaan kalatalouselinkeinoa, sanoo Orian. – Kaikki ne ihmiset joiden kanssa saan työskennellä ja tavata työni kautta. Jos työskentelee kalatalouden parissa päivästä toiseen, niin jaksaako enää vapaa-ajalla käydä kalassa. Kaikki ihmiset ministeriöstä kalastajiin, kalankasvattajiin ja muihin alan yrittäjiä, järjestöjen ja tutkimuksen edustajat sekä ulkomaiset kollegat
4. 5. Nahkiaiset kuolevat kudun jälkeen. Rannikolla tämä liukas ja matomainen kala on tunnetumpi. Nahkiaista pyydetään pajun vitsoista tai nailonhapaasta tehdyillä merroilla ja nahkiaisrysillä. 8. Suomessa elää vakituisesti kaksi nahkiaislajia: nahkiainen ja pikkunahkiainen. Suomen Kalastuslehti 5 • 33 1. Silmän tarkoitusta ei tarkoin tiedetä, mutta kala kykenee aistimaan sen avulla. 10. Nahkiaisella on pään takana seitsemän kidusaukkoa, joiden kautta hengitysvesi kulkee kiduksiin. 2. Nahkiaisen järvimuoto on merimuotoa pienempi. 3. Nahkiaisen kalastus on pääasiassa kaupallista kalastusta. Nahkiaiset nousevat jokiin syksyllä, mutta kutevat vasta keväällä. Ensimmäiset nahkiaiset eivät muistuttaneet kuitenkaan nykyistä olomuotoa. 10 faktaa nahkiaisesta Nahkiaiset nousemassa kudulle Kymijokeen. Nahkiainen elää joissa ja meressä, mutta tavataan myös suurissa järvissä muun muassa Päijänteessä ja Saimaassa.. Nahkiaisen toukat viettävät jokien rantatörmissä 4 – 5 vuotta, jonka jälkeen ne käyvät läpi muodonmuutoksen ja suuntavat merelle 1 – 2 vuodeksi. Tämä saattaa johtaa uhrin kuolemaan, mikäli se ei pääse nahkiaisesta eroon. Ruokaa nahkiaiset hakevat pureutumalla imusuun avulla ohi uivaan kalaan ja järsivät kalasta kudosnesteitä ja lihasta. Nahkiaiskalat ovat vanhin kalaryhmä, joka asui merissä yli 500 miljoonaa vuotta sitten. Nahkiainen on suomuton matomainen otus eikä nahkiaisella ole eväruotoja. 6. 7. Lähde: Suomen kalat, 2015, Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen, Kari Nyberg. 9. Ne eivät ruokaile joessa, koska niiden suoli on surkastunut. Niillä oli myös parilliset evät. Nahkiaisella on pään yläosassa päälaensilmä. TA PI O G U ST AF SS O N TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA Monelle ympyräsuisten luokkaan kuuluva nahkiainen saattaa olla outo ilmestys. Ne olivat panssaripeitteisiä ja jäykkäliikkeisiä. Suomessa nahkiainen kasvaa noin 25 –40 cm merellä ja suurin 2000-luvulla saatu nahkiainen oli 46,6 cm pitkä
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Syksyn peli-iltoihin Hinta 6,00 €. 34 • Suomen Kalastuslehti 5 Tilaa nyt! ahven.net Suositut pelikortit kaloista, linnuista, koirista, kasveista ja ötököistä. Kaikissa 55 erilaista kuvaa
Suomen Kalastuslehti 5 • 35 LAKIASIAA V esienhoitoa ohjaa vesienhoitolaki, joka pohjautuu EU:n vesipuitedirektiiviin. Siksi Suomessa selvitellään nyt, miten vesienhoitolakia pitäisi muuttaa. KHO katsoi, ettei lupaa voitu myöntää, koska uuden, ojittamattoman turvetuotantoalueen käyttöönotto hidastaisi vesienhoito-suunnitelman mukaista hyvän tilan saavuttamista valuma-alueella. Jenny Fredrikson Vesienhoidon tavoitteet sitovat. Veden laadun muutokset voisivat vaikuttaa heikentävästi taimenkantaan ja vaikeuttaa vesimuodostuman ekologista tilaa kuvaavan luokan paranemista. Vesienhoitolakia säädettäessä ei ajateltu ympäristötavoitteen olevan suoraan lupaharkintaa sitova. Näissä laeissa voitaisiin edellyttää, että vesienhoidon ympäristötavoitteet toimisivat jatkossa itsenäisinä luvan myöntämisen edellytyksinä. Vesienhoitolain lisäksi muutoksia saattaa tulla esimerkiksi vesilakiin ja ympäristösuojelulakiin, jotka sääntelevät hankkeiden luvitusta. Vähintään hyvään tilaan pääsemiseksi tarvittavat toimenpiteet suunnitellaan vesienhoitosuunnitelmissa. Selvityksessä pohditaan myös laajempaa kysymystä siitä, olisiko Suomen pyrittävä vesipuitedirektiivin muuttamiseen. Direktiivin ja vesienhoidon heikentämispyrkimys istuisi huonosti Suomen maineeseen. Onkin tärkeä, että poikkeuksista säädetään tarkkarajaisesti, jotta niistä ei pääse muodostumaan pääsääntö. Se, että ympäristötavoitteet muuttuvat sitoviksi, voi selvityksen mukaan johtaa siihen, että poikkeuksille on enemmän tarvetta. Suhteutettuna siihen, että Suomen maabrändiä on yritetty myydä puhtaiden vesien avulla, viimeksi mainittu pyrkimys on kuitenkin hieman erikoinen. Vaikka sitovuudesta ei ole vielä säädetty laissa direktiivin vaatimalla tavalla, ovat hallinto-oikeudet jo muuttaneet ratkaisukäytäntöään EU-tuomioistuimen käytännön mukaiseksi. Lisäksi jo yhden laadullisen tekijän tilan huonontuminen katsottiin tarkoittavan koko vesimuodostuman tilan heikkenemistä. Selvityksessä katsotaan, että direktiivi tähtää liian korkealle, ja että siitä tulisi joko poistaa aikarajat vesien hyvän tason saavuttamiseksi kokonaan, tai määräaikoja pitäisi ainakin pidentää. Vesienhoidon tavoitteena on, että pintaja pohjavesien tila ei heikkene ja että niiden tila on joko hyvä tai erinomainen. Poikkeamisesta päättäminen voisi olla osa lupaharkintaa, tai olla erillisen ELY-keskuksen tai valtioneuvoston päätöksen kohteena. Kesän aikana lausunnolla olleessa valtioneuvoston selvityksessä pohditaan miten ympäristötavoitteiden sitovuus tulisi sisällyttää lakeihin. Selvityksessä esitetäänkin menettelyn tarkentamista. Niin kutsuttu Weser-tuomiossa vuodelta 2015 EU-tuomioistuin linjasi, että vesienhoidon ympäristötavoitteet sitovat ympäristölupaharkintaa. Esimerkkinä toimii tapaus, jossa korkein hallinto-oikeus hylkäsi turvetuotannon ympäristöluvan vesienhoitosuunnitelmaan ja taimenkantojen suojeluun viitaten. Poikkeuksia ei ole Suomessa sovellettu, ja niitä koskeva menettely on epäselvä. Vesienhoitolaki sisältää säännöksen poikkeamisesta, jonka mukaan yleisen edun vuoksi tärkeä hanke voitaisiin toteuttaa vesien tilaa heikentävästä vaikutuksesta huolimatta. Tätä taustaa vasten olisi hyvä, jos poikkeaminen eriytettäisiin, eikä sisällettäisi ympäristölupatai vesitalouslupapäätökseen. Poikkeuksen myöntämisellä on negatiivisia vaikutuksia vesien tilaan. Viimeaikainen EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö on kuitenkin osoittanut tämän käsityksen vääräksi. Tämä vaikuttaisi esimerkiksi turvetuotannon ja vesivoimahankkeiden lupiin
HILKKA KARVINEN KESKUSLIITTOON Hilkka Karvinen aloitti kesäkuussa viestinnän asiantuntijana Kalatalouden Keskusliitossa. Harrastuksiin kuuluvat perhokalastus ja virvelöinti kaikissa muodoissa, uistelu sekä talvisin pilkintä. Työuraa on kertynyt niin yrityksistä, valtiolta kuin järjestöistäkin. Lisäksi Kari on ollut aktiivinen kalastuksenvalvoja keskikymen erityisalueella ja Hurukselan osakaskunnan vesillä lähes 10 vuoden ajan. Vapaa-ajalla Hilkka keskittyy silittämään kehrääviä kissoja, silloin kun muilta harrastuksiltaan ehtii.. Manninen on 60-vuotias järjestelmäasiantuntija Kotkan Hurukselasta läheltä Ahvionkoskea. Tällä hetkellä kädet ovat savessa silakkaja muikkuesitteen teossa. Hän työskenteli ennen eläkkeelle jäämistään 38 vuotta Nesteen jalostamolla Porvoossa. Hän uppoaa myös sosiaaliseen mediaan, nettisivuihin ja eri kohderyhmien parempaan tavoittamiseen. Aiemmat meriitit alalta ovat lähinnä ongintaa. Mannisen kalastusharrastus on alkanut lähes 50 vuotta sitten. Helsingin yliopiston patologian laitokselta työnsä aloittaneena Hilkka suhtautuu kalatalousalaan suurella mielenkiinnolla. Kalastusvuorokausia tulee vuodessa yli 50 mukaan lukien lähes joka vuotinen Lapin kalastusmatka. 36 • Suomen Kalastuslehti 5 HENKILÖUUTISIA KARI MANNINEN UUSI KYMENLAAKSON PJ Kymenlaakson kalatalouskeskuksen vuosikokous valitsi uudeksi puheenjohtajakseen Kari Mannisen Hurukselan osakaskunnasta. Metsästys ja luonnossa liikkuminen kuuluvat kalastuksen ohella Karin harrastuksiin. Hilkalla on laaja ammattitaito, koulutus ja työkokemusta sekä markkinoinnista että viestinnästä. Merellä Karia ovat kiehtoneet vapakalastus ja myöhemmin joella soutu-uistelu. Hilkan tehtäviin kuuluu asiakasviestintä ja sen kehittäminen. Tarkoitus on pyöräyttää sähköinen uutiskirje, joka korvaa tulevaisuudessa sähköpostilla lähetettävän Ahvenpostin. Hilkka edistää liiton hankeviestintää, Keskusliiton lehtien, lehtimainosten ja myyntituotteiden markkinointia
Suomen Kalastuslehti 5 • 37 KALAT NUMEROINA H EI D I M O IS IO Kotimaisen kalan kulutus 4,1 kg/hlö/vuosi, josta Tuontikalan kulutus 9,8 kg/hlö/vuosi, josta Lähde: Luonnonvarakeskus Kasvatettu kirjolohi 1,2 kg 0,6 Muikku 0,5 Muu kala Ahven 0,3 Kuha Silakka Siika 0,4 0,4 Hauki 0,3 0,4 Kasvatettu lohi 2,2 Muu kala 1,5 Tonnikala 0,8 Kasvatettu kirjolohi 0,5 0,4 Silli & silakka Katkarapu Seiti 0,4 4,0 kg
Tuntomerkkien ohella kustakin lajista on esitelty tieteellinen nimi sekä nimi ruotsiksi ja englanniksi, lajin tavanomainen koko sen joutuessa saaliiksi, levinneisyys Suomessa. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Loppuosasta löytyy havaintoja ja kertomuksia suomalaisen kalojen bongaamisesta. Hinta: 5,00 € SUOMEN KALOJEN TUNNISTUSOPAS Suomen kalojen tunnistusopas esittelee Suomessa vakinaisesti esiintyvät kalalajit tunnistusta helpottavien värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera. Hinta: 12,00 € Muista hankkia ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 38 • Suomen Kalastuslehti 5 Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net BONGAA 50+ FISUA Kirjan alkuosassa on perustietoja erilaisten kalojen etsimisestä ja pyydystämisestä
4 17.5. krs 00700 Helsinki p. Tutkimalla saadaan uutta tietoa kuhan kalastuksesta ja biologiasta. 8 22.11. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET Heidi Moisio p. VISULAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa 2019 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 6/2019 ilmestyy pe 11.10. 14.6. 6 13.9. 8.2. 15.11. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN Nro Aineisto Ilmestyy 1 11.1. 7 18.10. 20.12. 11.10. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. TA PI O G U ST AF SS O N. 3 5.4. 3.5. 5 9.8. Suomen Kalastuslehti 5 • 39 ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton Jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 6.9. 2 22.2. 22.3
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Mökin seinälle Hinta 3,00 €/2 kpl laminoitu 3,00 €. Korteista paperinen ja laminoitu versio. A4 kokoiset postikortit suomalaisista kaloista ja luonnonkasveista. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p