Suomen Kalastuslehti 5 • 1 5/2020 30 vuotta hianooo
Laadukas ja kestävä kangas on 60 % puuvillaa ja 40 % polyesteriä. Koot L ja 3 XL. Rinnassa ja selässä painatus Kalastuksenvalvoja/Fiskeövervakare. 2 • Suomen Kalastuslehti 5 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Kaksi isoa taskua edessä ja kaksi pientä rinnassa. Sisään taitettava henkilökorttitasku valvojakortille. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastuksenvalvojan liivi Uusi korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla. Hinta 49,00 € Suo sitt u!
Kuva Tapio Gustafsson. Suomen Kalastuslehti 5 • 3 Sisältö 10 Merimetsot voivat pienentää ahvensaaliita 14 Sisävesillä erikoinen jäätalvi 16 Kaikkien aikojen leudoin jäätalvi 20 Kalat ja elohopea 24 Hianooo! 26 Mobiilisovellus helpottaa kalastajan työtä 28 Rapuhavainnot talteen 30 Osakaskunta viestii 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 10 26 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Juha Happonen on toiminut kalastusoppaana 30 vuotta. H EI D I M O IS IO
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Historian havinaa Kaikki kolme Suomen kalabibliografiaa pakettitarjouksena. Osat I-III käsittävät vuodet 1730-1950. Hinta 40,00 €
Poikkeusajan väliaikaisessa lakipaketissa tehtiin mahdolliseksi osakaskuntien ja kalatalousalueiden sähköiset kokoukset ilman sääntömainintaa. Sähköisen lupapaikan tarjoajia on monta ja palvelujen sisältöä kannattaa vertailla. Pyydysmerkkien lunastus voi aivan hyvin säilyä omassa kyläkaupassa tai huoltoasemalla, jos sellainen vielä on olemassa. Hallinto on hoitunut etäkokouksien avulla, kännykälle ja sähköposteille on ollut käyttöä kalatalousneuvonnassa. Kiinnostus osakaskuntaa kohtaan voi kasvaa merkittävästi, jos osakaskunnalla on omat ajan tasalla olevat nettisivut. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Halukkuus ja valmiudet sähköisiin kokouksiin lienevät melko alhaisia, sillä harvassa ovat tapaukset, joissa tätä mahdollisuutta on käytetty. OSAKASKUNNAT JA kalatalousalueet ovat alkaneet pitää keväältä peruuntuneita kokouksiaan. Luontoharrastusten suosio on kasvanut, mikä näkyy ennätyssuurena kalastonhoitomaksujen kertymänä. Sääntömääräiset esteet sähköisten kokousten tieltä olisi joka tapauksessa hyvä poistaa, koska siihen suuntaan maailma menee, halusimme sitä tai emme. Tämä on käytännön kokemusten mukaan myös tehokas keino kasvattaa luvanmyyntiä. Asialistalle olisi nyt hyvä lisätä pohdittavaksi toimintakyvyn säilyttäminen kaikissa olosuhteissa. Tutustu esimerkiksi tässä lehdessä esiteltyyn Rasvanki-Virmasveden osakaskuntaan, jonka nettisivuilla käy päivittäin 40?–?50 vierailijaa. SAMALLA ON syytä hoitaa paikallistasolla muutkin sähköiset palvelut kuntoon. Sähköisen osallistumismahdollisuuden järjestäminen kokouksiin olisi myös hyvä keino värvätä nuorta sekä kauempana asuvaa väkeä mukaan paikallistoimintaan. Suomen Kalastuslehti 5 • 5 Osakaskunnat 2020-luvulle PÄÄKIRJOITUS Paikallisen myyntipisteen rinnalle pitäisi avata sähköinen luvanmyynti nettipalvelun kautta.” VIRUSAALLOT PYYHKIVÄT yhteiskunnan yli, mutta kalatalouden rattaat pyörivät hyvin väliaikaisista kokoontumisrajoituksista huolimatta. Paikallisen myyntipisteen rinnalle pitäisi kuitenkin avata sähköinen luvanmyynti jonkin nettipalvelun kautta
VAELLUSKALAKANNAT ROMAHTANEET Maailman vaelluskalakannat ovat kutistuneet 76 prosenttia vajaassa 50 vuodessa. 9 MILJOONAA JAOSSA AVUSTUKSINA Maaja metsätalousministeriön perustama Vaelluskalakantojen elvyttämisohjelma NOUSU tukee vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamista yhteensä 9 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 alkaen. WWF Suomi 28.7.2020 Raakkuja eli jokihelmisimpukoita virtaavan veden pohjalla. Tukea myönnetään erityisesti vaelluskalojen kulkua edistäviin toimenpiteisiin, kuten kalateiden rakentamiseen ja nousuesteiden poistamiseen sekä poikaskalojen alasvaelluksen mahdollistaviin ratkaisuihin. Muiden tutkittujen raakkujen iät olivat 73?–?181 vuotta. Suomi ei tee poikkeusta vaelluskalakatoon. Avustusten jatkuva haku on voimassa vuoden 2021 loppuun. Avustukset myöntää ELY-keskus. Myös ylikalastus ja elinympäristöjen tuhoutuminen ovat kalojen haittana. PA N U O U LA SV IR TA , AL LE CO. 6 • Suomen Kalastuslehti 5 LYHYET Lapista löytyi 208-vuotias raakku Metsähallituksen Luontopalvelut keräsi viime kesänä raakkunäytteitä, ja yksi raakuista osoittautui todella vanhaksi, peräti 208-vuotiaaksi. Euroopassa kannat ovat romahtaneet jopa 93 prosenttia. Määrärahaa kohdennetaan ensisijaisesti hankkeisiin, joissa on vahva alueellinen sitoutuneisuus. Korkeasta iästä huolimatta vanhuksilla oli pituutta vain 11?–?12 cm. Ahdinko on ihmisen syytä: jokiin ja puroihin rakennetut padot ja muut esteet tukkivat kalojen reitit lisääntymisalueilleen. Näytteitä kerättiin uhanalaisten raakkupopulaatioiden ikärakenteen määrittämiseksi, jotta tiedetään millä populaatioilla on suurin suojeluarvo ja millaisia suojelutoimia niihin kannattaa kohdistaa
Kokouksen jälkeen johtokunta kävi tutustumassa Kotalankoskien kalastuspaikkoihin ja osallistui kutusoraikkojen kunnostukseen. Lue lisää aiheesta www.eraluvat. JOHTOKUNTA KUNNOSTUSHOMMISSA Kalatalouden Keskusliiton johtokunta piti kesäkokouksensa Virroilla 11. Eräluvat-sovellus on ladattavissa iOSja Android-järjestelmiä käyttäviin puhelimiin ja tabletteihin. Tuottoa kertyi heinäkuun loppuun mennessä 9,5 miljoonaa euroa. Suomen Kalastuslehti 5 • 7 LYHYET ERÄLUVAT-SOVELLUS PUHELIMEEN Metsähallitus on julkaissut Eräluvat-sovelluksen, jolla voi ostaa kalastuslupia ja maksaa valtion kalastonhoitomaksun. – 12. Koko vuoden tuotto oli viime vuonna lähes 8,9 miljoonaa euroa. RI ST O VE SA. Keskusliiton johtokunnan jäsen Ari Tapanainen ja liiton toiminnanjohtaja Vesa Karttunen kunnostuspuuhissa. Kalastonhoitomaksuja lunastettiin tammi-heinäkuun aikana yli 245 000 kappaletta. fi/sovellus 245 000 Kalastonhoitomaksujen tuotto ylitti heinäkuussa vuoden 2019 tuoton, kertoo Metsähallitus. 8. Sovelluksessa luvat myös säilyvät tallessa ja ne voidaan tarvittaessa esittää kalastuksenvalvojalle
Kalatalousneuvoja Pasi Anttila, Oulun ensija turvakodin toiminnanjohtaja Timo Peltovuori ja toiminnanjohtaja Vesa Rantanen lahjoitusten äärellä. Lahjoitukset jaetaan Perämeren rannikolle välille Kokkola-Tornio. Lahjoitukset on hankittu PKL ry:n 90-vuotisjuhlarahastolla, johon ovat lahjoituksia tehneet PKL:n jäsenjärjestöt, sidosryhmät ja yhteistyökumppanit. Lasten käyttöön lahjoitettiin kalastusvälineitä ja laatikollinen Pikku hylje -kirjoja. Traficom 6.7.2020 TA PI O G U ST AF SS O N. Uusia vesikulkuneuvoja rekisteröitiin tammi-kesäkuussa 3 564, mikä oli 25 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Suurin osa ensirekisteröidyistä veneistä oli alkuvuonna tuttuun tapaan moottoriveneitä, 2 361 kappaletta. PE RÄ M ER EN KA LA TA LO U SY H TE IS Ö JE N LI IT TO VENEREKISTERÖINNIT NOUSSEET Veneiden ensirekisteröinnit olivat alkuvuonna selvässä kasvussa. Mustionjoen luvut ovat suuria verrattuna muihin rannikon muihin jokiin ja kalateihin. 8 • Suomen Kalastuslehti 5 LYHYET KALATIETÄ NOUSI YLI 500 KALAA VIIKOSSA Mustionjoen Åminneforsin kalatien kalalaskurista saatiin toukokuun lopussa ensimmäiset tiedot. Vesiskoottereiden määrä jatkoi entuudestaan tuttua kasvua ja niitä rekisteröitiin huimat 48 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vastaavanlainen lahjoitus samaan kohteeseen tehtiin joulukuussa 2018. Kalatiet ovat saaneet todella hienon alun. Laskuri oli tunnistanut kalatiessä kulkeneen ylävirtaan viikon aikana huimat 520 kalayksilöä, joista suurimmat tulkittiin yli 70 senttisiksi. Raasepori 1.6.2020 Kalastusvälineitä ensija turvakodille Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto (PKL) teki kesäkuussa lahjoituksen Oulun ensija turvakodille
HYLJEJA MERIMETSOKORVAUSKÄSITTELY SÄHKÖISTYY Varsinais-Suomen ELY-keskus aloittaa kuluvana vuonna valmistelut hyljeja merimetsokorvauskäsittelyn vaiheittaisen siirtämisen sähköiseen hakumenettelyyn. 2020. Pienvesistöä ympäröivät suot ennallistetaan. Itse puron lisäksi kunnostetaan koko valuma-alue. Hakuaika on 1. 9. VIMPA RATKAISI MESTARUUDEN Lajikalastuksen Suomen mestaruus ratkottiin kuudetta kertaa. Pesämäärien vuotuiset vaihtelut ovat kuitenkin alueellisesti suuria ja merikotkan saalistuksen vaikutus pesintämenestykseen ja yhdyskuntien sijoittumiseen on voimistumassa. Valuma-alueprojektissa ennallistetaan pilottina kahdeksan pienvesistöä. Kisahistorian ensimmäiseksi tuplamestariksi kalasti itsensä raisiolainen Juuso Triipponen 11 kalalajilla. Suurimmat pesimäyhdyskunnat sijaitsivat Raumalla (3 600 pesää), Mustasaaressa (1 560), Turussa (1 540) ja Uudessakaupungissa (1 540). Hakija voi kuitenkin edelleen halutessaan jättää hakemuksensa paperisena virallisella hakulomakkeella Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kirjaamoon. Käytännössä projektin asiantuntijat tukkivat tarvittaessa pienvesistöön laskevat metsäojat ja perustavat pintavalutuskenttiä ja riistakosteikkoja. ruokavirasto.fi/login.html Kuluvana vuonna sähköinen haku on ensisijainen hakumenettely. Kaikki kilpailijat saivat ahvenen, salakan ja särjen, mutta siitä eteenpäin lajeja nousi vaihtelevasti. Pesimäkanta on vaihdellut enää muutamalla prosentilla viiden viime vuoden aikana. Lajikalastuksen SM-kilpailun järjestää Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura SKES ry. – 30. Suomen Kalastuslehti 5 • 9 LYHYET Kalavesien kunnostuksessa alkaa uusi aika: nyt ei kunnosteta vain puroja vaan kokonaisia valuma-alueita. Sähköinen hakemus tehdään Hyrrä-palvelussa verkko-osoitteessa https://hyrra. Metsähallitus luo mallin, jonka mukaan puron lisäksi saadaan kuntoon sitä ympäröivät metsät ja suot. Suomen ympäristökeskus 6.8.2020. 8. Voiton sinetöi viimeisen tunnin aikana pyydystetty vimpa. TA PI O G U ST AF SS O N 25 760 Kesällä 2020 merimetsojen pesiä laskettiin noin 25 760 kappaletta Suomen rannikkoalueilla. Kilpailu käytiin Helsingin kalavesillä kahdeksan tunnin mittelönä
10 • Suomen Kalastuslehti 5 Merimetsot voivat pienentää ahvensaaliita TEKSTI: OUTI HEIKINHEIMO, ANTTI LAPPALAINEN, ESA LEHTINEN, MIKKO OLIN, PEKKA SALMI JA LARI VENERANTA, LUONNONVARAKESKUS; PEKKA RUSANEN, HELI SAARIKOSKI, KRISTINA SVELS JA SUVI VIKSTRÖM, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS KUVAT: TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO
Aikuisia merimetsoja ja pesissä istuvia kookkaita poikasia pesimäsaaressa Porvoon saaristossa.. Suomen Kalastuslehti 5 • 11 Tuoreen tutkimustiedon mukaan merimetsojen saalistus voi heikentää ahvenkantoja ja kalastajien ahvensaaliita erityisesti merimetsojen pesimäalueiden lähistöllä. Koko Suomen mittakaavassa vaikutus on toistaiseksi vähäisempi
Näin ollen ahvenen osalta suoranainen kilpailu kalastuskoossa olevista ahvenista on vähäistä, koska merimetsojen saalistus painottuu pienempiin kaloihin. Linnut rikkovat pyydyksiä ja syövät ja vahingoittavat niissä olevia kaloja, mikä lisää kalastajien työn määrää ja vähentää tuloja. Nopeakasvuinen osuus ahvenpopulaatioista, noin puolet merimetson käyttämien kokoluokkien ahvenista, kasvaisi jatkossa kalastuskokoisiksi. Vaikutus vaihtelee vesialueen mukaan Yhteenvedon mukaan merimetsoilla ei ole havaittu vaikutusta Itämeren avoimien merialueiden kalakantoihin. CORE-hanke järjesti vuoden 2019 lopulla työpajan, joka kokosi monitieteisen asiantuntijaryhmän Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta ja Ruotsin maatalousyliopistosta vetämään yhteen ajankohtaista tietoa merimetsojen vaikutuksista kalastukseen Itämeren alueella. Rannikoilla kalalajien runsautta voi rajoittaa myös lisääntymisalueiden pinta-ala. 12 • Suomen Kalastuslehti 5 K ansallisen merimetsostrategian mukaan tiedon epävarmuus ja ristiriitaisuus on yksi keskeinen haaste merimetsokysymyksen tarkastelussa. Suurimmillaan lintujen määrä on pesimäkauden lopulla, jolloin populaation koko on karkeasti arvioiden noin 120?000 yksilöä. Merimetsojen on arvioitu syövän kaikkiaan saman verran kalaa kuin muut Itämeren vesilinnut, kuten koskelot ja silkkiuikut, mutta selvästi vähemmän kuin petokalat. Merimetsot syövät 400?–?500 grammaa kalaa päivässä ja niiden ravinnon koostumus vaihtelee suuresti sen mukaan, mitä kalalajeja on ympäristössä runsaasti ja helposti saatavilla. Merimetsojen saaliskalojen koko on noin 10?–?25 cm ja kaupallisesti kalastettavan ahvenen koko on vähintään noin 22?–?25 cm. Saalista ei tule, jos verkkoja ei voi laskea Merimetsot aiheuttavat myös muuta haittaa kalastuselinkeinolle. Ahven on altis saalistukselle Ahvenen on todettu olevan erityisen altis merimetson saalistukselle, koska kannat ovat paikallisia ja ahvenet viihtyvät samoilla matalilla alueilla missä merimetsotkin. Merimetson vaikutuksia kalakantoihin on arvioitu ravinnonkulutuksen pohjalta, mutta nämä suoraviivaiset arviot eivät huomioi meriekosysteemien dynaamisia vuorovaikutussuhteita kuten populaation tiheydestä riippuvan kasvun ja kuolleisuuden kompensaatiovaikutusta. Saaristomerellä ahvenen osuus merimetsojen saaliista on ollut 20?–?40 % ja kuhan noin 10 % sisäsaaristossa ja 1 % ulkosaaristossa. Useissa järvissä ja joissa toteutetuissa tutkimuksissa merimetsoilla on todettu olevan negatiivisia vaikutuksia kalakantoihin. Saalistuksen vaikutukset voivat peittyä merkittävämpien tekijöiden kuten lämpötilasta aiheutuvan kannanvaihtelun ja luontaisen kuolleisuuden sekä muun saalistuspaineen alle. Kalastajien saalismenetykset voivat pitkällä aikavälillä ja laajemmalla alueella olla samaa suuruusluokkaa; mahdollisesti pienemmät johtuen kompensaatiomekanismeista, mahdollisesti suuremmat varsinkin pesimäkolonioiden vaikutusalueella. Mikäli populaation koko pienenee esimerkiksi luontaisen kannanvaihtelun tai saalistuksen seurauksena, poikastuotanto voi kasvaa ja petojen saalistuksesta ja ravinnon riittämättömyydestä johtuva kuolleisuus vähentyä. Mikäli ahventen määrä vähenee, merimetson saalistus siirtyy enenevässä määrin muihin lajeihin. Kalapopulaatioissa hidaskasvuisilla yksilöillä on suurempi riski joutua merimetson saalistamaksi, koska ne ovat pidempään sopivassa koossa. Paikallisten vaikutusten todennäköisyyttä lisää se, että merimetsot elävät suurissa yhdyskunnissa ja saalistuspaine keskittyy yhdyskunnan lähialueille erityisesti pesintäaikana. Merimetsojen määrä on lisääntynyt Suomen rannikkoalueella 2000-luvulla. Vastaavasti nopeakasvuiset kalayksilöt jäävät helpommin kalastuksen saaliiksi. Viime vuosina merikotkat ovat rajoittaneet merimetsokannan kasvua joillakin alueilla. Merenkurkussa tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin pesivien merimetsojen syöneen noin 16?–?26 % merkityistä ahvenista alueella, jossa merimetsoja pesi yli 3?000 paria. Suuri merimetsokolo”Ahvenen on todettu olevan erityisen altis merimetson saalistukselle.”
Muuttoaikoina suuret merimetsoparvet voivat jäädä tietyille alueille useiksi viikoiksi, jolloin kalastus ei yleensä ole kannattavaa. Cormorant (Phalacrocorax carbo) predation on a coastal perch (Perca fluviatilis) population: estimated effects based on PIT tag mark-recapture experiment. Pirstoutunut kalavesien omistusjärjestelmä vaikeuttaa kalastajien mahdollisuuksia siirtyä haitta-alueelta kalaisammille pyyntipaikoille. 2020. Tämä vaikutus ei näy tutkimuksissa, joissa mitataan saaliin määrää suhteessa kalastusponnistukseen: Saalista ei tule, jos verkkoja ei lasketa vesille. Yhdessä hyljevahinkojen kanssa merimetsot voivatkin heikentää ammattimaisen ahvenen ja kuhan kalastuksen edellytyksiä joillain alueilla merkittävästi. O, & Marjomäki, T. ICES Journal of Marine Science (2020), doi:10.1093/icesjms/fsaa124 Pesältä pakeneva merimetso oksentaa viimeisimmän saaliinsa. Kuvassa pieniä ahvenia.. Keskeisiä toimia ovat tärkeiden kutualueiden rauhoittaminen, poikkeuslupamenettelyn keventäminen ja kalakantojen, kalansaaliiden, pyyntiponnistuksen ja sen kustannusten seurantaan perustuva merimetsokannan sopeutuva hallinta tiiviissä yhteistyössä kalastajien, viranomaisten ja tutkijoiden kesken. Suomen Kalastuslehti 5 • 13 nia voi mahdollisesti myös karkottaa kalat lähistöltään, mikä voi olla ongelma erityisesti tärkeillä kutualueilla. Aiheesta lisää: Veneranta, L., Heikinheimo. Uusi tutkimus on tarpeen, mutta samalla on tärkeää toimia olemassa olevan tiedon pohjalta ja löytää keinoja kalastukselle koituvien vahinkojen torjumiseksi. Kalastajien paikallistieto tärkeää Tulevissa tutkimushankkeissa tarvitaan ekologisen ja kalataloustieteellisen tiedon lisäksi myös kalastajien kokemusperäistä tietoa ajallisesti ja paikallisesti vaihtelevien vaikutusten tunnistamiseksi
Jääpeitteen paksuus vaihteli talven aikana Talven aikana eteläisessä ja keskisessä Suomessa Pohjois-Karjalan Pielistä myöten vesistöjen jääpeitteen paksuuden vaihtelu oli huomattavaa järven eri osisSuomen sisävesien jäätilanne oli viime talvena kovin kaksijakoinen. Esimerkiksi Enontekiön Ounasjärvi jäätyi lokakuun loppupuolella 20.?10.?2019 ja vapautui jäistä kesäkuun alussa 4.?6.?2020. Pohjoisesta Keski-Suomesta Koillismaalle vesistöjen jääpeiteaika oli tavanomaisempi. Viime talvena aikaisempi myöhäinen jäätymisennätys rikkoutui viikolla, kun Näsijärvi jäätyi vasta 7.?2.?2020. Myös Kilpisjärvellä yhtenäinen jääpeiteaika oli lähes kahdeksan kuukautta marraskuun alusta juhannukseen, 1.?11.?2019?–?22.?6.?2020. Pohjois-Suomessa vesistöt jäätyivät jo lokamarraskuussa, kun taas Etelä-Suomessa rikottiin myöhäisen jäätymisen ennätyksiä. Esimerkiksi Pohjois-Savossa Pielavesi sai pysyvän jääpeitteen marraskuun alussa 7.?11.?2019 ja vapautui jäistä toukokuun alussa 6.?5.?2020. Päijänteen keskiosan laajan Tehinselän pysyvämpää jäätymistä saatiin odottaa maaliskuun alkuun 7.?3.?2020. Kokonaan monet Etelä-Suomen järvet, varsinkin suuremmat, olivat jäässä vain muutamia päiviä vasta helmi-huhtikuussa. Selkäosat vapautuivat jäistä jo huhtikuun alussa 4.?4.?2020 ja Tehin lahdet sulivat pari viikkoa myöhemmin 17.?4.?2020. Etelä-Suomessa oli heikko jäätalvi Esimerkiksi Tampereella Näsijärvi ei ollut koskaan aiemmin vuodesta 1836 alkaneen havaintohistoriansa aikana lainehtinut vapaana vielä helmikuun alussa. 14 • Suomen Kalastuslehti 5 E telä-Suomessa viime talven sää oli keskimääräistä lauhempaa ja vesistöjen jääpeitteelle oli tyypillistä lukuisten jäätymisten ja sulamisten vuorottelu. Järvi suli uudelleen helmikuun puolenvälin jälkeen 19.?2.?2020, ja kestoltaan pidemmän jääpeitteen se sai vasta 26.?2.?2020, joka suli huhtikuun alussa. Lapissa puolestaan jääpeite saattoi muodostua jo lokakuun puolella pitkäkestoisen pakkasjakson myötä, ja viileä kevät hidasti sulamista. TEKSTI MERJA PULKKANEN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYKE KUVA MERJA PULKKANEN Sisävesillä erikoinen jäätalvi. Yhtenäisen jääpeitteen aika oli monilla järvillä siis varsin lyhyt
Samaan aikaan Pohjois-Suomessa vesistöViime talvena jäätilanne vaihteli jatkuvien jäätymisten ja sulamisten takia Kuhnamojärven eri osissa. sa. Rantaosissa jäätä saattoi olla turvallisen paksuinen kerros, mutta virtapaikoilla ja järvenselkien keskiosissa jää saattoi olla vaarallisen ohutta turvalliseen kulkemiseen jatkuvan jäätymisen ja sulamisen vuorottelun takia. Kuva otettu 5.1.2020.. Jäiden lähtö on aikaistunut Pitkäaikaisten hydrologisten havaintosarjojen perusteella on havaittu, että lämpimämmät talvet ja aikaisemmat keväät ovat yleistyneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Tornionjoen jäänlähtöä on seurattu keväästä 1693 alkaen ja Kallaveden, Näsijärven ja Oulujärven jäätymistä ja jäänlähtöä vähintään 1800-luvun puolivälistä lähtien. Suomen Kalastuslehti 5 • 15 jen jäänpaksuus vaihteli 60?–?80 cm:n välillä ollen 5?–?10 cm keskimääräistä paksumpaa. Jäänpaksuustuloksia ei voikaan koskaan yleistää koskemaan koko vesistön alaa, vaan aina on huomattava alueellisen vaihtelun merkitys ja varmistauduttava turvallisesta, yli 5 cm:n teräsjään paksuudesta kulkureitillä. Suomen ympäristökeskus seuraa talven tullen sisävesien jäätymistä ja jäänlähtöä 50 havaintoasemalla ja jäänpaksuutta 47 havaintoasemalla ympäri Suomea. Keskisessä Suomessa Oulujärven tasolle vesistöjen jäänpaksuus vaihteli 10?–?30 cm:n välillä ja se oli noin 20 cm ajankohdan keskimääräistä lukemaa ohuempaa. Erityisesti vesistöjen jäiden lähtö on aikaistunut, mutta myös jäätyminen viivästynyt. Maaliskuun loppupuolella, jolloin jääpeite on keskimäärin maksimipaksuudessaan, eteläisen Suomen järvillä jäänpaksuusmittauksia ei voitu tehdä jäättömyyden vuoksi tai jos jäätä oli, se oli liian ohutta mitattavaksi. Myös tuulija uveavantoja esiintyi useilla järvillä havaitsijoiden mukaan jo helmikuussa
tammikuuta vuonna 2006.. 16 • Suomen Kalastuslehti 5 Kuvan kaltaiset kovat pakkaset ovat Etelä-Suomessa jo harvassa. Vilkkaasta laivaliikenteestä huolimatta Helsingin edusta oli jäätymässä 19
Suomen Kalastuslehti 5 • 17 Kaikkien aikojen leudoin jäätalvi Merialueella jäätalvi 2019–2020 jää tilastoihin historian leudoimpana, mutta Perämeren osalta tavanomaista pitempänä. Jäätä oli tuolloin lähinnä Perämerellä. Suomenlahdella jäätä oli Porvoosta itään sisälahtien rannoilla, Viipurinlahdella ja Pietarin edustalla. Tähän saakka pienin jäällisen alueen maksimilaajuus koettiin talvella 2008, jolloin maaliskuun 24. TEKSTI JOUNI VAINIO, ILMATIETEEN LAITOS KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO J äätalvi 2019?–?2020 alkoi tavanomaista aiemmin, kun jo lokakuun lopussa Perämeren pohjoisimmissa sisälahdissa esiintyi jäätä. Helmikuun lopussa sää kylmeni hiukan ja viimeisenä päivänä helmikuuta jäätä esiintyi 36?000 km² alueella. Helmikuun puolivälissä muutamana päivänä esiintyi uutta jäätä sekä Saaristomerellä että Suomenlahden sisälahdissa. Jäätalven huippu maaliskuussa Pikkupakkaset maaliskuun alussa saivat jään määrän vielä hiukan lisääntymään siten, että talven laajin jäätilanne saavutettiin maaliskuun 5. Maaliskuu oli merialueilla 3?–?4 astetta tavanomaista lämpimämpi ja etelänpuoleiset tuulet pitivät Perämeren jääkentän pakkaantuneena Perämeren kaareen. Itämeren mittaushistorian pienin jäällisen alueen laajuus on nyt 37?000 km². Venäjän alueella jäätä esiintyi vain Viipurinlahdella ja Pietarin edustalla. Viimeinen jäänmurtaja palasi avustustöistä. Huhtikuun päättyessä jäällisen alueen laajuus oli 8?000 km². Maaliskuun lopussa jäällisen alueen laajuus oli vain 14?000 km², keskimäärin näin vähän jäätä on toukokuun alkupuolella. päivänä, jolloin jäätä esiintyi 37?000 km² alueella. päivänä jäällisen alueen laajuus oli 49?000 km². Joulukuu oli kuitenkin 3?–?6 astetta tavanomaista lauhempi ja vuoden päättyessä jäätä oli 8?000 km² alueella. Suomenlahti oli jäätön, mitä ei ole aiemmin tapahtunut näin varhain. Suomen alueilla oli muutamaan otteeseen pakkasöiden jälkeen ohutta jäätä sisälahdissa. Perämeren alueella marraskuu oli hiukan tavanomaista kylmempi ja tuolloin näytti siltä, että talvesta voisi tulla jopa ankara. Huhtikuu oli Perämerta lukuun ottamatta noin kolme astetta tavanomaista lämpimämpi, mutta Perämeri oli lämpöoloiltaan melko tavanomainen ja jäiden sulaminen oli hidasta. Toukokuu oli Perämeren alueella hiukan tavanomaista kylmempi eikä jäiden sulaminen juurikaan edistynyt. Vaasan saaristossa oli 10?–?20 cm paksua kiintojäätä ja ohutta tasaista jäätä. Tammikuu oli paikoin jopa 7?–?8 astetta tavanomaista lauhempi ja kun helmikuukin oli lauha, ei jäällisen alueen pinta-ala kasvanut kunnolla koko talven aikana. Huhtikuun alkaessa Suomenlahti oli jäätön. Selkämeren rannikon sisälahdissa oli uutta jäätä. Kaikkiaan jäätalven aikana Suomenlahdella oli hyvin vähän jäätä
Jäällisen alueen keskiarvo oli tuolloin 117?000 km², kun se nyt viimeisen kymmenen talven aikana on ollut 130?000 km². 21.4. 8.3. Kiintojään suurin paksuus vaihteli pohjoisella Perämerellä välillä 50?–?75 cm ja eteläisellä Perämerellä ja Vaasan saaristossa 5?–?30 cm. 20.2. Tuo jakso on jäällisen alan laajuudella mitaten mittaushistorian vähäjäisin. 27.3. 5.4. 1.4. 105 Vaskiluoto 7.11. 26.1. 20.4. Eteläisellä Selkämerellä ja Suomenlahdella itäisimpiä osia lukuun ottamatta jäätä ei tänä talvena esiintynyt. 5.4. Ulapan jään paksuus oli paksuimmillaan Perämerellä 30?–?60 cm.. 16 29.12. Vähäjäinen ja lyhyt talvi Jäätalvi 2019?–?2020 on kolmas talvi, jolloin Perämeri ei saanut kauttaaltaan jäätä. Suomenlahden itäosassa kiintojää oli paksuimmillaan 10?–?15 cm. Paikka 2019-2020 1990-2020 keskiarvo SYKSY KEVÄT SYKSY KEVÄT A B C D E A B C D E Ajos 7.11. 10.1. 15.12. 3.4. 18.1. päivänä ja päätti jäänmurtokauden. 68 Orrengrund 12.1. 3.2. 25.5. 17.3. 12.1. 73 Utö 9.2. Kokkolan seudulla jäätyminen alkoi lähes neljä viikkoa ja Kemissä kaksi viikkoa tavanomaista aiemmin. Kaikkiaan talvi oli hyvin vähäjäinen eikä Kaskista etelämpänä tilastointipisteillä esiintynyt jäätä. 20.4. 5.4. 2.12. 126 3.12. 1.4. 8.5. 31.3. 28.2. 114 Rauma (Valkeakari) 4.1. 15.12. 9.12. Hitaasti jääkenttä kuitenkin mureni ja ulapalle ajautuneet jäät sulivat. Itämeri oli jäätön 27.5. Lisäksi lähes kaikilla merialueilla jäätalvi oli ennätyksellisen lyhyt, vaikka Perämerellä se oli viisi viikkoa keskimääräistä pitempi. 20.3. 76 Helsinkiin toukokuun 12. Lopullinen jään katoaminen tapahtui Perämeren pohjoisosassa noin puolitoista viikkoa tavanomaista myöhempään, eteläisellä Perämerellä ja pohjoisella Selkämerellä kolmisen viikkoa tavanomaista aiemmin ja Merenkurkussa viisi viikkoa tavanomaista aiemmin. 23.3. 18 • Suomen Kalastuslehti 5 Jäätymisen ja jäänlähdön ajankohdat jäätalvena 2019–2020 sekä vertailujakson 1990–2020 keskiarvot. 24.3. 31.3. 29.12. 22.1. 1.4. 10.4. 15.4. A = ensi jäätyminen, B = pysyvän jääpeitteen syntyminen, C = pysyvän jääpeitteen katoaminen, D = jään lopullinen katoaminen, E = todellisten jääpäivien lukumäärä. 14.4. 204 21.11. 64 Haapasaari 12.1. 14.4. Edellisen kerran näin tapahtui talvella 2015 ja sitä ennen talvella 1930. 4.4. Viimeiset jäät sulivat toukokuun loppupuolella. 27.4. 29.2. 14.5. 3.4. 14.3. 17.1. Valassaarilla ensijäätyminen tapahtui kuusi viikkoa tavanomaista myöhemmin. Pohjoisen Selkämeren rannikolla ensijäätyminen tapahtui tavanomaiseen aikaan, mutta Vaasan saaristossa jo neljä viikkoa keskimääräistä aiemmin. 170 Kokkola satama 7.11. 20.3. Talvi 1930 aloitti kymmenen vuoden vähäjäisen jakson, joka päättyi talvisodan paukkupakkasiin. Ensijäätyminen tapahtui rannikoilla, mikäli jäätymistä tapahtui, tavanomaista aiemmin. 18 Hanko (Gustavssvärn) 7.2. 16.4. 133 Kaskinen 9.12. 40 11.12. 30.11. 82 Uusikaupunki (Kirsta) 7.1. 132 Valassaaret 8.2. 37 Helsinki (Suomenlinna) 10.1. 22.3. 7.2. 14.3. 129 4.12. Suomenlahden itäosat olivat jäättömät maaliskuun lopussa, mikä ei ole aiemmin tapahtunut näin varhain. 24.5
Syy laittoman kalastuksen vähentymiseen on meritaimenen pyyntikielto, jonka EU:n kalastusneuvosto hyväksyi Suomen esityksestä vuonna 2018. Suomen Kalastuslehti 5 • 19 H EI D I M O IS IO KALAT NUMEROINA Lohen laiton kalastus kuriin Itämerellä Kansainvälisen merentutkimusneuvosto ICES:n mukaan väärinraportoidun lohisaaliin määrä kalastuskaudella 2019 on romahtanut 600 yksilöön vuoden 2018 huimasta 42 600 yksilöstä. Lähde: MMM-tiedote 29.5.2020 42 600 600 kpl kpl. Lohta on pyydetty laittomasti ohi kiintiön erityisesti Puolan rannikolla ilmoittamalla saalis meritaimenena. Tutkijoiden arvion mukaan kokonaan raportoimatonta lohisaalista on edelleen 7 prosenttia kokonaissaaliista eli noin 17 500 yksilöä
R uokaviraston huhtikuussa julkaiseman kansallisen riskinarvioinnin tulosten perusteella osa suomalaisista työikäisistä aikuisista altistuu ruoan raskasmetalleille. Vaikka vanhemmilla ikäryhmillä metyylielohopea-altistus saattaa ylittää aineelle määritetyn siedettävän viikkosaannin, hedelmällisessä iässä olevien Silakan (kuvassa) ja muikun käyttöä elntarvikkeena olisi hyvä ja helppo lisätä.. Raskasmetallialtistus oli suurinta nuorimmissa ikäluokissa. Elohopeaa saadaan petokaloista Metyylielohopean siedettävän viikkosaannin enimmäismäärä sen sijaan ylittyi noin 1,5 prosentilla 25?–?64-vuotiaista ja runsaalla 3 prosentilla 65?–?74-vuotiaista. 20 • Suomen Kalastuslehti 5 Kalat ja elohopea Monipuolinen, vaihteleva ja kohtuullinen ruokavalio on paras keino välttyä elintarvikkeiden mahdollisesti sisältämien haitallisten aineiden vaikutuksilta. Sen saanti oli suurinta yli 65-vuotiailla, koska he söivät enemmän ja useammin kalaa kuin nuoremmat. Elohopea-altistus oli vähäistä valtaosalla väestöä. Kaloista saatava metyylielohopea muodosti poikkeuksen. Epäorgaanisen elohopean saanti oli kaikilla tutkituilla TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO selvästi alle siedettävän viikkosaannin enimmäismäärän, mikä tarkoittaa mitätöntä riskiä. Sama ohje koskee myös kaloja
Suomen Kalastuslehti 5 • 21 0,00 0,01 0,02 0,03 0,04 0,05 25-64v (2007) 25-64v (2012) 65-74v (2007) 65-74v (2012) miehet (2007) naiset (2007) miehet (2012) naiset (2012) M eH g (µ g/ kg rp /v rk ) Äyriäiset Nilviäiset Mäti Muut kalat Tonnikala Silakka Seiti Muikku Keskiarvokala Lohi Kirjolohi Hauki Ahven Metyylielohopea-altistuksen lähteet kaloissa ja meren atimissa tutkittujen väestöryhmien keskiarvotasolla. Ikäluokka 25 – 45v on jaoteltu sukupuolen mukaan ja merkitty kuvaan ”miehet” tai ”naiset”. Lähde: Ruokavirasto.
Metyylielohopean suurimpia altistuslähteitä olivat hauki, tonnikala, lohikalat sekä keskiarvokala (lajiltaan määrittämätön kala, jonka pitoisuus on laskettu tutkimusaineiston silakan, muikun, hauen ja ahvenen lajikohtaisista keskiarvopitoisuuksista). Käyttörajoitukset: 1 – 2 kertaa kuukaudessa isoa perkaamattomana yli 17 cm:n silakkaa, haukea tai vaihtoehtoisesti Itämerestä pyydettyä merilohta tai -taimenta. Sisävesialueiden kalaa päivittäin syöviä suositellaan vähentämään hauen sekä myös muiden elohopeaa keräävien petokalojen käyttöä (isokokoiset ahvenet, kuha ja made). Kalalajien vaihteleva käyttö varmistaa, ettei mahdollisista ympäristösaastepitoisuuksista tarvitse olla huolissaan. Ruokavalioon suositellaan vaihdellen järvikalaa, kasvatettua kalaa ja merikalaa (esimerkiksi siika, muikku, seiti, kirjolohi, nieriä, taimen). Nuorten naisten kohdalla todennäköisesti taustalla ovat hyvin esillä olleet kalankäyttösuosi. Ruoankäyttötiedoissa näkyi, että hauen kulutus on vähentynyt vuosien 2007 ja 2012 välillä etenkin 25?–?45-vuotiailla naisilla ja eläkeläisillä. Eräisiin kaloihin kertyvä elohopea ja/tai polyklooratut bifenyylit (PCB) ja dioksiinit sekä radioaktiiviset aineet eräissä järvissä. Eniten metyylielohopealle altistuvilla saantilähteissä painottuivat eniten elohopeaa sisältävät kalat eli hauki ja ahven, ja näiden lisäksi keskiarvokala. Hauen ja tonnikalan enimmäismäärä on 1,0 mg/kg ja muiden kalojen 0,5 mg/kg. Vuosien 2007 ja 2012 välillä suomalaisten aikuisten kalan kulutus pysyi ennallaan. Listeria monocytogenes -bakteeririski. Kalan aiheuttamat terveyshyödyt ovat suuremmat kuin mahdolliset haitat. Raskaana olevilla listerioosi voi olla tavanomaista flunssaa muistuttava kuumetauti (kuume, päänsärky, lihaskivut), joka voi johtaa keskenmenoon tai aikaiseen synnytykseen. Haukea vältetään kokonaan raskauden aikana ja imetettäessä. Raa’at kalat ja äyriäiset, tyhjiöja suojakaasupakatut tai itse valmistetut graavisuolatut ja kylmäsavustetut kalatuotteet sekä mädit ja niitä sisältävät ruoat kuten sushit Raskaana olevat Imeväisikäiset Vanhukset Vastustuskyvyltään heikentyneet henkilöt Raakoja kalaja äyriäistuotteita, tyhjiöja suojakaasupakattuja tai itse valmistettuja graavisuolattuja ja kylmäsavustettuja kalatuotteita sekä mätiä syödään vain kuumennettuna (tuotteen sisälämpötila kauttaaltaan vähintään 70 astetta). Sisävesija merihauen sekä sisävesien petokalojen korkea elohopeapitoisuus. Sushia vältetään. Vanhuksilla sekä henkilöillä, joiden vastustuskyky on heikentynyt perussairauden(syöpätai aidspotilaat, maksatai munuaistauteja sairastavat) tai kortisonilääkityksen vuoksi, listerioosi ilmenee tavallisesti vaikeana yleisinfektiona tai aivokalvontulehduksena. Lähde Ruokavirasto, https://ruokavirasto.fi/turvallisenkaytonohjeet Ruoka-aine/ elintarvike Keitä koskee Oikea käyttö Ohjeen peruste KALA JA KALAVALMISTEET Kala Koko väestö Herkät ryhmät: 1 – 6-vuotiaat Koululaiset Hedelmällisessä iässä olevat Raskaana olevat Imettävät Kalaa suositellaan syötäväksi 2 – 3 kertaa viikossa. Hauelle on vierasaineasetuksessa sallittu suurempi kokonaiselohopean enimmäismäärä kuin muille kotimaisille kaloille. 22 • Suomen Kalastuslehti 5 Tällä hetkellä tiedossa olevat kala ja kalavalmisteet, joiden käyttöön liittyy mahdollisia vaaroja. Sisävesija merihauen sekä sisävesien petokalojen korkea elohopeapitoisuus. Suurin lähde vaihteli ikäryhmien välillä: osalla tutkituista ryhmistä se oli hauki, toisilla keskiarvokala. naisten metyylielohopea-altistus ei ylittänyt siedettävän viikkosaannin enimmäismäärärajaa
Lahnan tai makean veden kalojen käytön lisääntyminen kasvattaisi altistusta epäorgaaniselle elohopealle noin 7 % ja metyylielohopealle 60?–?67 %. Tutkimuksessa todettiin silakan käytön hyötyjen ylittävät haitat ikääntyneellä väestöllä. Tässä raportissa kalojen pitoisuusaineistot on suurelta osin koottu ympäristöntutkimuksen näkökulmasta, joten ne eivät ehkä täysin kuvaa kuluttajien todellisuudessa syömiä kaloja. Seminaari striimataan ja seminaarin järjestelyissä huomioidaan valtiohallinnon kokoontumisja koronaohjeistukset. Tämä on syytä pitää mielessä. Ahvenia, kuhia ja haukia ei tietysti tarvi jättää pois ruokavaliosta, niitä kannattaa syödä muun kalan ohella. Hyvä keittiöja käsittelyhygienia sekä oikeat valmistusja säilytyslämpötilat vähentävät ruokamyrkytysten vaaraa. Kotimaisten kalojen käytön lisäämiseksi tarvittaisiin lisää tutkimuksia, joissa kartoitettaisiin paikallisia pitoisuusvaihteluita ja keskityttäisiin syöntikokoisiin kaloihin. Kotimaisen kalan edistämisohjelman keskeiseksi tavoitteeksi on otettu suomalaisten kalan syönnin nostaminen nykyisestä 1,7 viikkoannoksesta syöntisuositusten mukaiseen 2,5 viikkoannokseen vuonna 2027. Pitoisuusaineistosta puuttuu joukko vähemmän käytettyjä kalalajeja, esimerkiksi särki ja muut särkikalat lahnaa lukuun ottamatta, joten niitä koskevia johtopäätöksiä ei voida tehdä. Pidä huolta kylmäketjusta ja hygieniasta Lopuksi on hyvä muistaa, että kala on herkkä elintarvike, joka tulee säilyttää viileässä koko käsittelyn ajan aina ruokapöytään saakka. Ohjelma, ilmoittaumisohjeet ja käytännöt löytyvät Pyhäjärvi-instituutin nettisivuilta: www.pyhajarvi-instituutti.fi/tanakka Ilmoittaudu mukaan 15.9. Kulutuksen lisääntyminen muuttaa tuloksia Kalojen kulutuksen lisääntyminen olisi kuluttajien raskasmetallialtistuksen kannalta melko neutraali lukuun ottamatta altistusta elohopeayhdisteille. Ruokaviraston tutkimuksia 1/2020. Suomen Kalastuslehti 5 • 23 VALTAKUNNALLINEN SÄRKIKALASEMINAARI 23.-24.9.2020 PORISSA Porin yliopistokeskuksen auditorio (Pohjoisranta 11 A, Pori) Perinteisessä särkikalaseminaarissa saat monipuolisen katsauksen suomalaiseen särkikalatalouteen ja kuulet mm. Jatkotutkimukset tarjoaisivat lisätietoa lähikalojen käytön turvallisen lisäämisen tueksi ja voisivat tarjota mahdollisuuden alueellisten käyttösuositusten antamiseen. Kaloilla on paljon hyviä terveysvaikutuksia On tärkeää huomata, ettei arviossa oteta huomioon kalan todettuja terveysvaikutuksia, joita on silakasta arvioitu kansallisessa hyöty-haitta-analyysissa. Tavoite on kunnianhimoinen ja siihen on helpointa päästä lisäämällä silakan ja muikun kaltaisten kalojen käyttöä ihmisravinnoksi. Lähtökohtana on tavoitteen saavuttaminen pääosin kotimaiseen kalaan perustuen hyödyntämällä kalavaroja kestävästi ja ympäristön hyvä tila säilyttäen. https://ruokavirasto.fi/turvallisenkaytonohjeet. Silakan elohopeapitoisuudet ovat pienet. Epäorgaanisen elohopean siedettävän viikkosaannin enimmäismäärä ei ylittyisi näillä arvoilla, mutta eniten metyylielohopealle altistuvista nykyistä suurempi osuus ylittäisi siedettävän viikkosaannin enimmäismäärän. ”Keskiarvokalan” käytön lisääntyminen kasvattaisi altistusta epäorgaaniselle elohopealle 25 % ja noin kolminkertaistaisi metyylielohopea-altistuksen. mennessä. Lisätietoja: Tero Forsman, asiantuntija, Pyhäjärvi-instituutti, p. Riskinarviointi suomalaisten aikuisten altistumisesta elintarvikkeiden ja talousveden raskasmetalleille sekä alumiinille. 044 034 4050 tai tero.forsman@pji.fi tukset ja siihen liittyvät poikkeukset välttää haukea ja muita petokaloja. Kuten Suomen Kalastuslehden edellisessä numerossa 4/2020 kerrottiin, kalat ovat erinomainen terveellisten omega-3-rasvahapojen ja D-vitamiinin lähde. ympäristöministeriön rahoittaman TANAKKA-hankkeen tiivistetyt tulokset. Samoin hyvässä nosteessa olevat särkikalat tulee ottaa nykyistä laajemmin elintarvikekäyttöön. Tärkeintä on syödä kalaa monipuolisesti ja eri kalalajeja vaihdellen. Aiheesta lisää: Johanna Suomi, Liisa Valsta, Kimmo Suominen ja Pirkko Tuominen
24 • Suomen Kalastuslehti 5 Hianooo! Kalastusopas Juha Happonen lempipuuhassaan ahvenia jigaamassa.
Ala on nousussa Kysyessäni alan tulevaisuudesta Juhalla on selkeä vastaus ja se kuvaa uskoa tulevaan. Sosiaalisessa mediassa Juha on ollut mallina monelle nuoremmalle yrittäjälle. Tämä tarjonta on ollut alusta saakka osa hänen yritystoimintaansa. Ajattelin jatkaa 60 kuukautta ja jättää asian sen jälkeen nuoremmilla, hymyilee Juha. Erityisen lähellä Juhan sydäntä ovat erityisryhmille suunnatut kalastusmatkat. Suuret kalat vapautetaan aina takaisin veteen, mahdollisen kuvauksen jälkeen. Kuten yrityksen nimi Kalastusohjelmapalvelut Happonen Ky kertoo, kyse ei ole vain kalastusoppaan palveluista. Ala on muuttunut Juha aloittaessa kalastusopastoiminnan vuonna 1991 ala oli aivan toisenlainen kuin tänään. Kalastukseen on nyt omat venemallit. Ja tietysti opastoiminta on koulutuksen myötä muuttunut ammattimaisemmaksi, Juha kertaa. Ja jatkaa: ”On tää vaan niin hianooo!” Aiheesta lisää: https://www.juhahapponen.fi/, Facebook Juha Happonen ja Instagram juhahapponen Juha Happonen aloitti kalastusoppaan työt vuonna 1991. Juhalla on ollut suomalaisten kalastusoppaiden koulutuksessa iso rooli. Suomalaisen kalastusopastoiminnan pioneerin 30-vuotisen uran aikana kalastusopastoiminta on muuttunut ammattimaiseksi. Oppaiden tulisi olla mahdollista saada viedä vesille nykyisin sallittua kuutta henkilöä suurempia ryhmiä. Hän on kouluttanut kalastusoppaita vuosien ajan ja on vuodesta 2006 lähtien vastaanottanut noin 200 kalastusoppaan ammattitutkintoon tähtäävään näyttöä. Tämä on asia, jonka kuulee lähes jokaisen oppaan suusta. Asiakkaan toivoessa kaloja kotiin viemisiksi, kalat valikoidaan sopivan kokoisista yksilöistä. Suomen Kalastuslehti 5 • 25 E lokuisena perjantaipäivänä joukko kalastuksesta kiinnostuneita ihmisiä oli kutsun saaneena kokoontunut Mäntän Myllyrantaan juhlimaan Kalastusohjelmapalvelut Happonen Ky:n 30-vuotista taivalta. Järvillä Juhan seurassa pääsee jigaamaan kuhaa, ahventa ja haukea. – Ymmärrys alasta kasvaa ja yhä useampi käyttää tulevaisuudessa kalastusoppaiden tarjoamia palveluita, Juha uskoo. Facebook ja Instagram ovat hänen mielestään loistava tapa markkinoida omaa toimintaa. Monelle voi tulla yllätyksenä, että mänttäläinen Juha Happonen on toiminut alalla noin pitkään. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA TAPIO GUSTAFSSON. Moni nykyinen kalastusopas on nuorempi kuin Juhan yritys. Niin vanhat kuin tulevat asiakkaat voivat seurata kuinka Juhan reissuilla tulee kalaa. Kaikuluotaimet ovat aivan eri luokkaa kuin vuosikymmeniä sitten. Juhalla on ollut jo jonkin aikaa mielenkiintoinen kisa tai paremminkin tavoite, nimittäin saada pyydettyä kuha joka kuukausi avovedestä vapavälinein. Kalastusoppaiden lisäksi Juha on kouluttanut ison joukon kalastuksenohjaajia. – 54 kuukautta on nyt täynnä. Kuha joka kuukausi Juhan tuntevat tietävät, että innokkaampaa kalastajaa saa etsiä. Juhan yritys tarjoaa laajan kattauksen palveluita kalastusopastuksen saralla. Ilman laajaa verkostoa yritystoimintaa on vaikeaa saada toimimaan kunnolla. Jos Juha voisi vaikuttaa, niin hän toivoisi helpotusta kalastusoppaiden lupien saantiin. Käytössä olevan kalastuslautan ja kalastuspaikkojen ansiosta myös liikuntaesteiset pystyvät kalastamaan mukavasti ja tehokkaasti. Juhan asiakasreissuilla ovat käytössä henkilökohtaiset saaliskiintiöt. Verkostoituminen on ollut alusta saakka Juhan toiminnan kulmakiviä. Isojen yritysryhmien matkoilla Juhalla on apuna laaja yhteistyökumppaneiden verkosto. – Välineet ovat kehittyneet valtavasti. Niihin kuuluvat ohjatut kalastusreissut, liikuntaesteisten kalastusleirit, kalastusaiheiset kurssit, kalastukseen liittyvät ohjelmapalvelut, kalastuskilpailutapahtumat ja seminaarit. Kysyn vierailun lopuksi mitä tälle asialle kuuluu. Erityisryhmät lähellä sydäntä Kalastusohjelmapalvelut Happonen Ky tarjoaa palveluitaan Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueella. Koskipaikoilta Juhan opastamana on mahdollisuus kalastaa taimenta
26 • Suomen Kalastuslehti 5
Uudella mobiilisovelluksella saaliin ilmoittaminen hoituu jo vaikka vesillä. Tieto voidaan viedä eteenpäin esimerkiksi QR-koodilla tuotepakkauksessa. Tämä helpottaa huomattavasti saalistietojen lähettämistä sekä lähetettyjen tietojen käsittelyä viranomaispäässä. Saaliin helppo kirjaaminen mahdollistaa tulevaisuudessa reaaliaikaisemman kalakantojen tilan seurannan. Kalastajien toiveet huomioitu Kalastajien toiveen mukaan saaliin ilmoittamisen viranomaisille tulisi olla mahdollisimman vaivatonta. TEKSTI EETU KARHUNEN, KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULU KUVA EETU KARHUNEN T ähän saakka sisävesien kaupallisen kalastuksen saalistietoilmoituksen on voinut tehdä paperilomakkeella tai verkkoselainpohjaisessa järjestelmässä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Xamk) on kehitetty ja pilotoitu mobiilijärjestelmä, jonka avulla kalastaja voi ilmoittaa saalistiedot helposti suoraan viranomaisten tietokantaan puhelimeen ladatulla sovelluksella. Lisäksi saaliin alkuperä ja jäljitettävyys voidaan tuoda mukaan arvoketjuun, eli kuluttaja voi saada tulevaisuudessa tietoa, mistä ja miten kala on pyydetty ja jopa minkälaisia ympäristövaikutuksia sillä on. Sovellusta testattiin kehitystyön aikana monipuolisesti kalastajilla ja sen käytön oppiminen ja varsinainen käyttö koettiin helpoksi. Saalisilmoituksen voi tehdä heti pyynnin perään, kun saalismäärät ovat tuoreessa muistissa. Hankkeen päärahoituslähde oli Pohjois-Savon ELY-keskus ja Euroopan merija kalatalousrahasto.. Mobiilisovellus on toteutettu Järvikalan jäljet: saalistietoa ja kestävyyttä -hankkeessa, joka oli käynnissä 1.?1.?2017?–?31.?3.?2019. Sovelluksen jatkokehitysoikeudet ovat edelleen Xamkilla. Sovelluksessa kalastaja määrittää käytön alussa itselleen tyypilliset kalastusalueet ja pyydykset, jonka jälkeen varsinainen saaliin ilmoittaminen nopeutuu. Sovelluksen kehityksessä otettiin huomioon monia käyttäjäyställisiä toimintoja. Sovellus löytyy Googlen kaupasta Sovellus ja sen ylläpito on Suomen sisävesiammattikalastajat ry:llä ja sovellus on ladattavissa Google Play-kaupassa. Sovellus sujuvoittaa kalastajan työtä, sillä ilmoituksen voi tehdä nyt puhelimella eikä työpäivän päätteeksi tarvitse alkaa tehdä kirjallisia töitä tietokoneella. Suomen Kalastuslehti 5 • 27 Mobiilisovellus helpottaa kalastajan työtä Uuden kalastuslain mukaan saalistietojen ilmoittaminen on pakollista myös sisävesien kaupallisille kalastajille
Tässä osiossa määritellään täplärapukantojen hallintatoimet, jokirapukantojen suojelutoimet ja elvyttäminen sekä rapuruton leviämisen estäminen. Havaintojen avulla Luonnonvarakeskus koostaa tietokannastaan levinneisyyskarttoja, joita voidaan käyttää esimerkiksi kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelman laatimiseen. Sivustolle voi ilmoittaa myös jokirapuhavaintoja, joita ei näytetä julkisesti veRavut tulee huomioida kalatalousalueiden tulevissa käyttöja hoitosuunnitelmissa. Käyttöja hoitosuunnitelmissa tulee lisäksi määritellä kaupalliseen kalastukseen/ravustukseen ja kalastusmatkailuun hyvin soveltuvat alueet. 28 • Suomen Kalastuslehti 5 R avustuskausi on tänä vuonna käynnistynyt positiivisissa merkeissä ja hyviä saaliita on saatu ainakin Hämeessä ja Pirkanmaalla. Tietojen kerääminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kalatalousalueen ja osakaskuntien välillä, mutta myös kansalaiset voivat ilmoittaa rapuhavaintonsa Luonnonvarakeskuksen kalahavainnot.luke.fi -sivustolle ja osallistua tätä kautta tärkeään työhön. TEKSTI NIINA KOIVUNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Rapuhavainnot talteen. Rapukaudella kertyvät havainnot rapujen esiintymisestä ovat tärkeää tietoa suunnitelman laatijoille. Näiden vaatimusten taustalla on jokirapukantojen väheneminen ja lajin luokittelu erittäin uhanalaiseksi sekä täpläravun luokittelu EU:n vieraslajiasetuksella haitalliseksi vieraslajiksi. Tarkat tiedot esiintymistä Toimivan suunnitelman perustana on mahdollisimman tarkat tiedot jokirapujen ja täplärapujen esiintymisestä sekä muun muassa rapukantojen rakenteesta ja ravustuksen nykytilasta. Kalatalousalueiden tulee laatia toiminta-alueelleen käyttöja hoitosuunnitelma, jonka tulee sisältää Kansallisen rapustrategian vuosille 2019–2022 edellyttämä raputaloutta koskeva osio. Ravustajan on huolehdittava ravustusluvista, pyydysten oikeasta merkinnästä sekä desinfioinnista. Lisäksi olisi toivottavaa, että ravustajat ja muut vesialueella liikkuvat ilmoittaisivat rapuhavaintonsa Luonnonvarakeskukselle
Vaikka täplärapujen istutus on kielletty, voi rekisterin tietojen perusteella täydentää kyselyiden tietoja rapukantojen levinneisyydestä ja nykytilasta. Lisäksi apuna voi käyttää ELY-keskuksen SÄHI-istutusrekisteriä. Se on ladattavissa ilmaiseksi osoitteessa https://jukuri.luke.fi/handle/10024/544740 Ravusta voi lukea lisää Kalatalouden Keskusliiton Rapu-esitteestä https://ahven.net/p/rapu-2/ sistökohtaisina esiintyminä, vaan ainoastaan karkeina levinneisyyskarttoina. Rapukantoja koskevan käyttöja hoitosuunnitelmaluonnoksen on laatinut Luonnonvarakeskus, JyTiedot oman alueen rapuesiintymistä ovat tärkeitä tulevia käyttöja hoitosuunnitelmia ajatellen.. Jokirapukantojen palauttaminen ja menestymisen edellytyksien lisääminen on riippuvaista vesistöjen rapuruttotilanteesta. Jokirapujen ilmoittaminen sivustolle ei siis paljasta ulkopuolisille hyviä apajia. Alueen rapuruttotapauksista saa tietoa Ruokaviraston ja Luonnonvarakeskuksen ylläpitämästä rapuruttotietokannasta. Monilla alueilla rapukantatiedot ovat puutteellisia tai niitä ei ole lainkaan, joten kalatalousalueet keräävät tiedot rapukannoista erilaisten kyselyiden avulla. Luonnoksessa on kattavasti neuvottu, miten raputalous tulee ottaa huomioon kalatalousalueen käyttöja hoitosuunnitelmassa. Suomen Kalastuslehti 5 • 29 väskylän yliopisto, Keski-Suomen kalatalouskeskus ja Pohjois-Päijänteen kalastus/kalatalousalue
30 • Suomen Kalastuslehti 5 Jigikalastaja keskittyy kalastamiseen auringon laskiessa Rasvanki-Virmasveden osakaskunnan vesillä.
TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT TIMO ORANEN, RASVANKI-VIRMASVEDEN OSAKASKUNTA K evään lopulla sähköpostiini kilahti erittäin mielenkiintoinen viesti Rasvanki-Virmasveden osakaskunnalta. Osakunta on yksi juuri toimintansa aloittaneeseen Rasvanki-Virmasveden osakaskuntaan yhdistyneistä osakaskunnista. Se on huikea määrä ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita osakaskunnan asioista. Lehtiin on tätä nykyä vaikeaa saada tämän tyyppisiä ajankohtaisia juttuja. Tiedote malliksi muille osakaskunnille Seuraavalla sivulla (s. Ennen juhannusta ja lomien alkamista, kävijöitä oli ennätysmäiset 174 vuorokaudessa. Suomen Kalastuslehti 5 • 31 Osakaskunta viestii Kalastusinnostus on vallannut Suomen tänä kesänä. Juuri toimintansa aloittaneelta osakaskunnalta saapui medialle suunnattu tiedote, jossa osakunta kertoi toiminnastaan, lupamyynnistä, kalastusrajoituksista ja pyydysten merkinnästä. Lisäksi on muistettava poistaa vanhentunut tieto esimerkiksi kyläyhdistystenja viranomaisten sivuilta. Mediatiedotteita lähetettiin kaksi ja Kolehmalan osakaskunnan kotisivuille päivitettiin tietoa hankkeen etenemisestä, kertoo Timo. Tähän kysyntään voivat vastata vain toimivat paikalliset osakaskunnat. Rasvanki-Virmasveden osakaskunnan nettisivuihin voi tutustua osoitteessa: www.rasvankivirmasvesi.fi. Hän oli laivalla viime keväänä kertomassa Kolehmalan osakaskunnan nuorisotoiminnasta. Timon mukaan nettisivut ovat tärkeä ajantasaisen tiedon lähde ja kertoo perään esimerkin tältä kesältä. Aktiivinen osakaskunta viestii toiminnastaan ja luvista – ja saa samalla tuloja kassaansa. Lupien saaminen ja oikeat kalastustavat ovat kuitenkin monella uudella kalastajalla hukassa. Tiedote löytyy sähköisenä osakaskunnan omilta nettisivuilta otsikolla ”Suonenjoella saa nyt pyydysmerkkejä Teboililta”, jos mallin haluaa kopioida. 32) on tiedote sellaisena kuin se Suomen Kalastuslehden toimitukseen tuli. Rasvanki-Virmasveden osakaskunnan sihteeri Timo Oranen on Kalatalousaluepäivillä vierailleille tuttu mies. Rasvanki-Virmasveden osakaskunnan nettisivuilla käy Timon mukaan päivittäin 40?–?50 vierasta. – Osakaskunnan alueelta löytyi sairaita ja kuolleita haukia. Kotimaisen kalan kysynnän kasvu ja koronaviruksen aiheuttama kalastusinnostus tulee Timon mielestä jatkossa nostamaan osakaskunnan roolia kalavesillä. Osakaskuntien yhdistämisestä suuremmiksi yksiköiksi ja yhdistymisen tuomista eduista on kerrottu monessa yhteydessä, mutta annetaanpa Timon kertoa vielä yksi versio. Netti on nykyaikaa – Uuteen Rasvanki-Virmasveden osakaskuntaan liittyi kuusi osakaskuntaa ja hankkeesta tiedottamiseen kiinnitettiin alusta alkaen huomioita. Ihmiset tulevat aikaisempaa enemmän kysymään paikallisia kalastuslupia ja haluavat tietoa kalastuspaikoista. Ajan tasalla oleva nettisivusto on ylivoimainen tiedonjakoalusta, Timo vakuuttaa. Ilman nettiä tietoa kaloista ja tarvittavista toimista ei olisi saatu nopeasti osakaskunnan vesillä liikkuvien tietoon
Talluskanava on lupaava taimenen poikastuotantoalue. Tässä tehtävässä palautetieto on välttämätöntä. Lisää tietoa asiasta puheenjohtaja Matti Kärkkäinen puh: 0400 654 338 puheenjohtaja@rasvankivirmasvesi.fi sihteeri Timo Oranen puh: 0440 841 271 hoitokunta@rasvankivirmasvesi.fi. Osakaskunta on velvollinen arvioimaan ja kehittämään kalakantoja alueellaan. Viestin otsikoksi kirjoitetaan ”Pyydysmerkkien tilaus” ja osoite on mkeihaskoski(at)gmail.com Kuluvana vuonna pyydysmerkiksi käyvät koko Rasvanki-Virmasveden osakaskunnan alueella myös entisten kuuden osakaskunnan pyydysmerkit. Kalastusohjeistus on valmistunut ja kalastuslupien myynti on käynnistynyt. Kalastuksenvalvojat neuvovat mielellään kalastukseen liittyvissä kysymyksissä, etukäteen. Lupaa ostaessa tarvitaan kiinteistötunnus todistuksena oikeudesta osuuteen. Kalastus on rajoitettu vain osakkaille erityisluvalla. Osakaskunnalla on myös omat nettisivut. M-Market Keihäskosken sähköpostiin voi myös tehdä tilauksen kalastusluvasta ja pyydysmerkeistä etukäteen. Kyselyyn voi vastata myös Kalakortti.com palvelussa. Valvojien yhteystiedot ovat vuositiedotteessa. Luvan ostamisen yhteydessä tulee antaa saalisilmoitus edelliseltä kalastuskaudelta. rasvankivirmasvesi.fi sivuilta. Sivustolta löytyy tietoa osakaskunnan toiminnasta, ohjeista sekä kalastusja metsästysluvista. Mikäli pyydysmerkkejä ei ole käytetty, niin kalastajan yhteystiedot antavat valvojalle mahdollisuuden tarkastaa kalastusoikeus. Siihen ei istuteta rasvaeväleikattuja taimenia vaan mätiä. Tiedote on saatavilla kaikista luvanmyyntipaikoista ja osakaskunnan nettisivuilta. Kanavassa onkiminen, pilkkiminen ja valtion luvalla kalastaminen on kielletty. Tämä nopeuttaa asiointia ja vähentää tartuntariskiä. Järjestäytymisen jälkeen toiminnan käynnistäminen on nyt edennyt toimivaan käytäntöön. Netissä saaliskyselyyn voi vastata osakaskunnan sivuilla. Kalastuslupia ja pyydysmerkkejä myyvät Karttulassa Huoltopysäkki, Syvänniemellä M-Market Keihäskoski, Tervossa Lounasravintola Silta, Suonenjoen Teboil-huoltoasema ja internetissä Kalakortti.com-palvelu. 32 • Suomen Kalastuslehti 5 Rasvanki-Virmasveden osakaskunnan mediatiedote 16.4.2020 Julkaisukelpoinen välittömästi RASVANKI-VIRMASVEDEN OSAKASKUNTA ON ALOITTANUT TOIMINTANSA SISÄ-SAVOSSA Rasvanki-Virmasveden osakaskunta järjestäytyi tammikuussa 2020. Kyselyyn voi vastata paperiversiona, joka täytetään lupaa ostaessa ja palautetaan välittömästi myyjälle. Saalistieto annetaan edellisen vuoden saaliista. Tiedotteen määräykset perustuvat lainsäädäntöön sekä osakaskunnan päätöksiin ja niiden noudattamista valvovat kalastuksenvalvojat. Luvanmyyjien yhteystiedot löytyvät osakaskunnan nettisivuilta. Vuositiedote sisältää tärkeää perustietoa kalastajille. Kalastusja metsästyslupien hinnat löytyvät www. Lain ja asetuksen mukainen pyydysten merkitseminen näkyvästi ja kalastajan yhteystietojen löytyminen pyyntipaikalta kertovat vastuullisesta kalastajasta. Hinnat ovat samat kaikille kalastajille. Nettikyselyt eivät edellytä luvan ostamista osakaskunnalta. Valtion kalastuksenhoitomaksun laiminlyöminen (18 – 64-vuotiailta) on kalastusrikkomus, josta seuraa aina ilmoitus poliisille ja rikesakko
8. Tämä tuntomerkki on siis hyvä keino erottaa turpa muista särkikaloista. Turpa on suosittu urheilukalastuksen kohde, koska se on voimakas ja taistelutahtoinen kala. Suomen kalat. Ruokailevat turvat nappaavat virtaavassa vedessä ohi kulkevan ravinnon näkyvästi ja kuuluvasti. Turpa luokitellaan vaelluskalaksi, mutta sen vaellusmatkat ovat varsin lyhyitä. Turpa on kohtalaisen hidaskasvuinen kala, sillä viisivuotiaana turvalla on mittaa keskimäärin 20 senttiä. 2. Suomen ennätysturpa on painanut 3,27 kiloa. 3. Lähde: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. Turpaa pyydetään pääasiassa perholla, uistimella ja onkimalla. Vastakuoriutuneet turvan poikaset ovat läpinäkyviä ja 5 – 6 millisiä. Poikaset viettävät ensimmäiset päivät kiinnittyneinä vesikasvillisuuteen ja ruskuaispussin tyhjennyttyä ne lähtevät parvina liikkeelle. Alueellinen vaihtelu tosin on suurta. Turvan peräevä on kupera, kun muilla särkikaloilla se on kovera. 10 faktaa turvasta TA PI O G U ST AF SS O N TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA Turpa on virtavesissä viihtyvä voimakasrakenteinen särkikala.. 6. 5. 9. Vanhin Suomessa ikämääritetty turpa pyydettiin Loimijoesta ja sillä oli ikää 24–25 vuotta ja painoa 1,75 kiloa. Turvan voi tavata merestä tai eräistä järvistä läheltä jokien suualueita. 4. 10. Kutuaikana koiraille ja joskus myös naaraille muodostuu kutukyhmyjä pään ja eturuumiin alueelle. Turvat kutevat virtavesissä ja kutuaika on toukokuun lopusta kesäkuun alkupuolelle. Turpa on monikäyttöinen ruokakala ja se on erittäin maukasta savustettuna, graavattuna tai paistettuna. Turpa talvehtii meressä tai järvessä ja keväällä lisääntymisajan lähestyessä ne palaavat jokiin. 7. Särkikaloihin kuuluva turpa viihtyy pääasiassa virtavesissä. Vaellukset ovat pääasiassa jokisuun ja joen välisiä matkoja. Tapahtuman pystyy helposti havaitsemaan jokien rannalta. Suomen Kalastuslehti 5 • 33 1. Kokemäenjoki on pohjoisin joki, jossa turpaa on todennäköisesti tavattu
Hinta: 18 € Muista hankkia ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Sininen kaulanauha turvalukituksella. 34 • Suomen Kalastuslehti 5 Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN KORTTIKOTELO Muovinen läpinäkyvä korttikotelo kalastuksenvalvojan korttia varten. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 6 € KALASTUKSENVALVOJAN LAKKI Kalastuksenvalvojan lakki lämpimiin keleihin
SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON Pohjois-Pohjanmaan piiri ry ja yksi yksityinen henkilö hakivat asiassa valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, ja saivat sen. Tällä päätöksellä on siis ohjaava vaikutus jatkossa tulevien samanlaisten tapausten oikeuskäytäntöön. KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN vuosikirjassa julkaistaan päätökset, joilla on merkitystä lain soveltamiselle muissa samanlaisissa tapauksissa tai joilla on muutoin yleistä merkitystä. Suomen Kalastuslehti 5 • 35 LAKIASIAA KORKEIN HALLINTO-OIKEUS antoi kesäkuussa 2020 ratkaisunsa Fortumin kalatalousvelvoitteiden toteuttamisesta. VESILAINSÄÄDÄNTÖ SISÄLTÄÄ mahdollisuuden puuttua lainvoimaiseen ja periaatteessa pysyvään ratkaisuun, joten Fortum perusteli hakemustaan vesilain 3 luvun 23§:llä, jonka mukaan vesitaloushanketta toteutettaessa voidaan lupamääräyksiä hakemuksesta muuttaa. Irena Pirhonen Kalatalouden Keskusliitto Kalatalousvelvoitteen toteuttaminen. Luvan saamisen edellytyksenä on, että ”muutos on merkitykseltään vähäinen eikä se sanottavasti koske toisen oikeutta tai etua.” ALUEHALLINTOVIRASTO EI myöntänyt muutoksia, vedoten muun muassa siihen, että Fortumin esittämät lupamääräysten muutokset muuttaisivat Pyhäkosken, Montan, Pällin ja Nuojuan voimalaitosten lupamääräysten luonnetta poistamalla kalateiden rakentamisen ensisijaisuuden. Tällä hetkellä Montan, Pällin ja Nuojuan voimalaitosten lainvoimaisissa lupamääräyksissä tilapäiseksi kompensaatiomuodoksi on määrätty kalatalousmaksun tyyppinen maksu, kunnes kalatiet mahdollisesti rakennetaan. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että lupamääräysten muuttaminen hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti merkitsisi Pyhäkosken voimalaitoksen osalta kalatien rakentamisvelvoitteen muuttamista vaihtoehtoisesti joko kalatiehen tai istutuksiin perustuvaksi kalatalousvelvoitteeksi. Fortum oli hakenut aluehallintovirastolta Oulujoessa sijaitsevien Montan, Pyhäkosken, Pällin, Utasen, Ala-Utoksen, Nuojuan ja Jylhämän vesivoimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muuttamista muun muassa siten, että velvoitteet kalateiden rakentamisesta muutettaisiin kalojen istutusvelvoitteeksi. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei hallinto-oikeuden päätöksellään tekemiä muutoksia voitu pitää merkitykseltään vähäisinä, eikä ollut pois suljettua, että muutokset koskisivat myös ulkopuolisten etua tai oikeutta. FORTUM VALITTI Vaasan hallinto-oikeuteen todeten, että kalateiden rakentaminen jäisi hakemuksen mukaisten muutosten jälkeenkin mahdolliseksi. Korkein hallinto-oikeus keskittyi käsittelyssään ratkaisemaan kysymyksen siitä, voitiinko Fortumille myöntää lupa muutoksiin vesilain 3 luvun 23§ perusteella, yhtiön hakemuksessa ja valituksessa hallinto-oikeudelle vaaditulla tavalla. Edellä mainittujen voimalaitosten voimassa olevat kalatalousvelvoitteet oli määrätty vuosina 1944?–?1955, sekä 1969 ja 1970. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja saattoi voimaan aluehallintoviraston päätöksen, eli Fortumin hakemus muutoksiin hylättiin. Muutosten myötä Fortumin kalatievelvoitteiden vaihtoehdoksi tulisi yhtiön hakemuksen mukaan istutuksiin perustuva vaihtoehto. Hallinto-oikeus kumosi aluehallintoviraston päätöksen, ja muutti lupamääräykset pääosin Fortumin hakemuksen mukaisiksi. Aluehallintovirasto katsoi, ettei näihin lupamääräyksiin liittyviä muutoksia voitu pitää vähäisinä ja muutoksilla olisi myös vaikutuksia toisen oikeuteen ja etuun
suunnitelma Lähde: Luonnonvarakeskuksen tiedote 25.06.2020 H EI D I M O IS IO. 36 • Suomen Kalastuslehti 5 Istutusmäärät Inarijärvellä 2020 2019 2018 Siika (1-kesäinen) Järvitaimen (1-2-vuotias) Järvitaimen (3-vuotias) Nieriä (1-vuotias) Järvitaimenen mäti ja vastakuor. Esimerkiksi velvoitepäätöstä pienemmillä siianistutusmäärillä pyritään parantamaan Inarijärven siikojen kasvumahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että istutusmääriä voidaan muuttaa kalatalousviranomaisen päätöksellä joustavasti kalakantojen tilan ja kalastuksen mukaan. poikaset Nieriän mäti ja vastakuor. 65 690) 1 560 000 151 000 76 309 302 100 16 500 105 899 3 288 300 16 500 105 899 250 660 83 250 99 440 171 310 2 451 800 464 000 254 560 99 440 Inarijärven säännöstelyn kalatalousvelvoitetta toteutetaan sopeutuvan velvoitehoidon periaatteiden mukaisesti. Siikaistutuksia kompensoidaan järvitaimenen poikasja mäti-istutuksilla. poikaset Pienet petokalat yhteensä Isot petokalat yhteensä 314 000 94 000 76 309 57 000 (tot
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kalankäsittely kuntoon Tilaa nyt! ahven.net Hinta 19,00 € Hinta 8,00 € Hinta 16,00 € Terotinpuikko (Mora). Terä 160 mm. Fileointipiikki. Suomen Kalastuslehti 5 • 37 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Huom! Kaikki kalankäsittelyvälineet toimitetaan asiakkaalle vasta laskun maksamisen jälkeen. Fileointiveitsi Frosts ProGrip (Mora). Terä 212 mm
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Lahjaksi tai kiitokseksi Tsaarin ajasta EU-aikaan – 125 vuotta kalatalousneuvontaa on artikkelikokoelma ajan virrasta siepatuista kalatalouden tapahtumista, joissa kalatalousneuvonta on ollut mukana. 38 • Suomen Kalastuslehti 5 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta 35,00 €
7.2. 2 21.2. 20.3. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN Nro Aineisto Ilmestyy 1 10.1. 18.12. 4 15.5. 12.6. TA PI O G U ST AF SS O N. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET Heidi Moisio p. krs 00700 Helsinki p. 8 20.11. 6 11.9. 30.4. 3 3.4. Kalastusta ja kalan käyttöä voidaan tehdä tutuksi lapsille hyvin erilaisilla tapahtumilla ja tavoilla. Suomen Kalastuslehti 5 • 39 ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton Jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 7 16.10. 13.11. VISULAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Eura Print Oy, Eura 2020 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 6/2020 ilmestyy pe 9.10. 9.10. 4.9. 5 7.8
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta 15,00 €. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Osakaskuntaopas Osakaskuntaopas on tarkoitettu osakaskunnissa toimiville ja osakaskuntatoiminnasta kiinnostuneille