Suomen Kalastuslehti 5 • 1 5/2021 Lohjanjärven eräpoliisit 10
Tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille, kalastuksenvalvojille ja muille kalatalouden parissa toimiville. 2 • Suomen Kalastuslehti 5 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastussäädöksiä 2021 Kauan odotettu uutuuspainos keskeisistä kalataloutta käsittelevistä säädöksistä. Hinta 15,00 €
Suomen Kalastuslehti 5 • 3 Sisältö 10 Lohjanjärven eräpoliisit 14 Kalastuksenvalvonta kaipaa lisää resursseja Lappiin 16 Kalatalousneuvonta 130 vuotta 20 Urbaanikunnostusta Karjaanjoella 22 Syökää silakkaa ja muita unohdettuja kalalajeja 24 Baltic Fish tuo lahnan lautaselle 26 Kaupallisen kalastuksen saalis jatkoi laskuaan 30 Kalatalousalueista ja osakaskunnista kalastuksen kehittäjiä 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 24 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Ylikonstaapeli Pasi Huhta ja vanhempi konstaapeli Mika Heikkinen valvomassa kalastusta Lohjanjärvellä. Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto TA PI O G U ST AF SS O N AU N I VÄ ÄR ÄN IE M I, LA PI N KA LA TA LO U SK ES KU S TH ER ES E AN D ER SS O N 14
Hinta: 7 € KALASTUKSENVALVOJAN PIPO Kalastuksenvalvojan pipo viileämpiin keleihin. Hinta: 20 € Muista hankkia ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Tekstit suomeksi ja ruotsiksi. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net KALASTUKSENVALVONTALOMAKE Kalastuslain ja -asetuksen mukainen kalastuksenvalvontalomake. Koko A4, 25 kpl 3-osaista lomaketta kussakin vihossa
Alkukesän piipahdus Suomenlahdelle taisikin jäädä pohjoiseen matkaavilta lohilta lähes kokonaan väliin. Rajoitus ei kuitenkaan koskisi ehdotuksen mukaan verkkojen lyijypauloja. Ensimmäisen koronavuoden 2020 kasvattama kalastonhoitomaksujen kertymä näkyi nyt ensimmäistä kertaa budjettikirjassa. Vaadittu vähintään 350 keräyspisteen perustaminen ja ylläpito voi muodostaa mahdottoman painolastin välinevalmistajille ja -kauppiaille. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Kemikaalivirasto on kerännyt kesän ajan kommentteja tulevia lyijyn käyttörajoituksia varten. Omistajakorvauksiin esitetään 18 % nostoa, mutta loppusumma jäisi edelleen alle kalastuslain valmistelun yhteydessä luvatun 4 miljoonan euron tason. Muovidirektiivin (SUP) toimeenpanosta vastaava ympäristöministeriö on puolestaan esittämässä tiukkoja vaatimuksia kalastusvälineiden jätehuoltoon. Merialueella lohisopan hämmentäminen jäi kuluneena kesänä tavallista vähäisemmäksi, koska pohjoisen jokiin nousulohia riitti huippuvuosien veroisesti. elokuuta. Kalatalousbudjetti kasvaisi esityksen mukaisesti tästä vuodesta 2,3 miljoonaa euroa, eli 25 %. SYKSYLLÄ SEURATTAVIA asioita on myös EU-säädösten soveltaminen. Lakiehdotus on tulossa lausunnolle lokakuussa. Suomen Kalastuslehti 5 • 5 Toisen koronakesän päätteeksi PÄÄKIRJOITUS Omistajakorvauksiin esitetään 18 % nostoa.” PALKAN NAUTTIJOISTA suuri osa on lomansa pitänyt ja katseet siirretään jo tulevan syksyn kiireisiin. Pohjanlahdella lohet uivat ainakin paikoitellen hyvin pyydyksiin, mutta Suomenlahden lohikiintiöstä oli pyydetty elokuun puolivälissä vasta hiukan yli 40 %. Kalastusta koskien on ehdotettu lyijyn käyttökieltoa vieheissä ja painoissa 3?–?5 vuoden siirtymäajan jälkeen. Tenossa nousulohien määrät ovat edelleen pohjalukemissa ja vieraslaji kyttyrälohi valtaa alaa. VALTIOVARAINMINISTERIÖN BUDJETTIEHDOTUS ensi vuodelle julkaistiin 18
HALLISAALIS NOUSI, NORPPASAALIS LASKI Suomen riistakeskuksen mukaan heinäkuun lopussa päättyneen metsästysvuoden saalismäärät nousivat hallin osalta, mutta itämerennorpan saalis laski edelliseen metsästysvuoteen verrattuna. 6 • Suomen Kalastuslehti 5 LYHYET Merimetsokanta pienentyi Kesällä 2021 merimetsojen pesiä laskettiin Suomessa 24 300 kappaletta. Porin rannikkoalueen lintujärvelle edelliskesänä syntynyt yhdyskunta vahvistui 460 pesään. Alueellisesti pesämäärien vuotuiset vaihtelut ovat edelleen suuria, ja merikotkan saalistuksen vaikutus poikastuottoon sekä yhdyskuntien sijoittumiseen on yhä voimistumassa. Valtioneuvosto muutti metsästysasetusta huhtikuussa siten, että itämerennorpan metsästyksessä ei jatkossa enää tarvita pyyntilupaa, vaan saalismäärää säädellään nyt alueellisen metsästyskiintiön avulla ns. Suomen pesimäkanta on vaihdellut enää muutamalla prosentilla vuoden 2015 jälkeen. keskeytysmetsästyksenä. Halleja saatiin saaliiksi 413 yksilöä, mikä on 79 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Itämerennorppia saatiin saaliiksi 311 yksilöä, mikä on 12 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Merimetson pesämäärät pesimäalueittain vuosina 1996 – 2021. Lahden Vesijärvellä havaittiin pienessä yhdyskunnassa 13 onnistunutta merimetson pesintää. Ministeriön säätämä kiintiö oli yhteensä 375 norppaa Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella. Maaja metsätalousministeriön asetuksella säätämä hallin metsästyskiintiö oli 1 050 yksilöä. Itämerennorppia voidaan metsästysaikana saalistaa maaja metsätalousministeriön asettaman alueellisen kiintiön rajoissa. 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000 10 000 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 Suomenlahti Saaristomeri Selkämeri Merenkurkku Perämeri TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Lähde: SYKE
Yksi uusista torjuttavista vieraslajeista on aurinkoahven, jota löytyy erityisesti Varsinais-Suomesta. AURINKOAHVENET HÄVITETTÄVIKSI Maaja metsätalousministeriö vahvisti 10. Omistajakorvauksiin esitetään 565 000 euron eli 18 % nostoa. Suomen Kalastuslehti 5 • 7 LYHYET PJ VU O RI N EN , LU KE 2 325 000 Maaja metsätalousministeriö esittää vuoden 2022 talousarvioehdotuksessa kalatalouden edistämiseen 2 325 000 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta enemmän. Tiamiinipitoisuudet voidaan mitata heti kudun jälkeen syksyllä, eli yli puoli vuotta ennen kuin M74-kuolleisuus voidaan todeta ruskuaispussipoikasista.. 6. 2021 kansallisen hallintasuunnitelman vieraslajeille, jotka on uusimpina luokiteltu EU:ssa haitallisiksi. Viestintää kohdistetaan etenkin vapaa-ajankalastajille ja akvaarioharrastajille. Lain toimeenpanon ja tutkimuksen rahoitus tuplaantuisisi ehdostuksessa miljoonaan euroon. Hallintasuunnitelma täydentää edellisiä jo hyväksyttyjä hallintasuunnitelmia, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden haitallisten vieraslajien torjumiseksi Suomessa. Tämän seurauksena mädissä on liian vähän B1-vitamiinia eli tiamiinia, ja poikaset kuolevat ruskuaispussivaiheen aikana. Lisäys aiheutuu pääasiassa kalastusharrastuksen suosion ja siitä seuranneesta kalastonhoitomaksukertymän kasvusta korona-aikana. Lisäksi lisätään tiedotusta lajin aiheuttamista haitoista sekä lajiin liittyvistä kielloista. Kasvua olisi eräti 25 %. Lajin leviäminen pyritään estämään ja se suositellaan hävittämään lammista, joihin se on istutettu. M74 KÄRSIVIEN LOHENPOIKASTEN KUOLLEISUUS PYSTYTÄÄN ENNUSTAMAAN M74-oireyhtymä on Itämeren lohen lisääntymishäiriö, jonka aiheuttaa runsas rasvainen kalaravinto. Korotuksen myötä korvaus nousisi nykyisestä 1,7 eurosta 2,5 euroon hehtaarilta. Nyt ruskuaispussipoikasten M74-kuolleisuusprosentti voidaan laskea mädin tiamiinin pitoisuudesta Luonnonvarakeskuksessa (Luke) kehitetyn mallin avulla. Myös saimaannorpan suojelun sopimuskorvauksiin ehdotetaan korotusta, koska pinta-alaperusteinen korvaustaso on säilynyt samana vuodesta 1982 lähtien
Ne voidaan lisätä kalakukkoon kokonaisina tai fileinä. Aiemmin kalakukon kuoritaikinassa sai käyttää ainoastaan voita, mutta muutoksen myötä myös margariinin käyttö on sallittua. 8 • Suomen Kalastuslehti 5 LYHYET Uusia tuotteita silakasta ja särkikaloista Maaja metsätalousministeriön mukaan suomalaisten lautasille on tulossa tarjolle entistä enemmän särkeä, silakkaa, muikkua ja muita vajaasti hyödynnettyjä kaloja. Taikinakuoressa, täytteessä ja voitelussa sallitaan nyt myös laktoositon voi tai margariini. Ruokavirasto 23.6.2021 Uusien kehityshankkeiden arvioidaan lisäävän silakan, särkikalojen ja muikun elintarvikekäyttöä yli kuudella miljoonalla kilolla vuodessa. Aiemmin oli määritelty, että vain isot kalat kuten lohi lisätään kalakukkoon fileinä ja pienet kalat kokonaisina. Kalat voidaan hankkia valmiiksi perattuina, suolattuina tai suolaamattomina. KALAKUKKOA MYÖS LAKTOOSITTOMANA Suomen muutoshakemus hyväksyttiin Euroopan komissiossa, joten kalakukoksi nimettyä aitoa perinteistä tuotetta voi valmistaa laktoosittomana. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O PE RÄ M ER EN KA LA TA LO U SY H TE IS Ö JE N LI IT TO. Kalakukon jälkikypsytys 100 asteessa voi muutoksen hyväksymisen jälkeen tapahtua myös muualla kuin uunissa, esimerkiksi lämpöeristetyssä laatikossa. Avustusta saivat Hätälä Oy, Kamaboko Finland Oy, Martin Kala Oy, Pielisen Kalajaloste Oy, Saarioinen Oy sekä Small Fish Foods Oy. Taustalla on kalatalouden yrityksille suunnattu miljoonan euron kehittämisrahoitus, jonka turvin kuusi yritystä pääsee toteuttamaan ideoitaan kotimaisen kalan käytön lisäämiseksi. Muutoksen hyväksymisen jälkeen myös pitkulainen muoto kalakukosta sallitaan. Alkuperäisen hakemuksen mukaan kalakukkoa voitiin valmistaa joko pyöreänä tai soikeana
Jos hävittäminen ei onnistu, täplärapukannan kasvua ja leviämistä tulee pyrkiä estämään suunnitelmallisesti ja tehokkaasti. Suomen Kalastuslehti 5 • 9 LYHYET LAITTOMASTI ISTUTETTUJA TÄPLÄRAPUJA POISTETAAN KUHMOSSA Metsähallitus on alkanut poistaa laittomasti istutettuja täplärapuja Kuhmon Lentuanjärvellä. Päijänteen Tehinselällä kuoriutui ennätyksellisen paljon muikunpoikasia tänä keväänä. On tärkeää kuitenkin huomioida, että sertifikaatin pidättäminen tai sen omaehtoinen keskeytys koskee ainoastaan keskiseen silakkakantaan kohdistuvaa pyyntiä. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO KESKISEN SILAKAN MSC PIDÄTETTY ICES antoi toukokuun lopulla uudet kanta-arviot Itämeren kalakannoista, jossa se laski keskisen silakan kannan arviota huomattavasti kannan huonosta uusiutumisesta johtuen. POHJANLAHDEN KIINTIÖT VOI YLITTÄÄ Maaja metsätalousministeriö päätti 3. TA PI O G U ST AF SS O N. Tiheys on yli kaksinkertainen edelliseen vuonna 2017 havaittuun huippulukemaan verrattuna. Pohjanlahden silakan ja kilohailin kannoilla menee ICES:n mukaan hyvin ja niiden pyynti on edelleen MSC-sertifikaatin piirissä. Muuttuneen arvion seurauksena sertifiointilaitokset ovat todenneet, että keskiseen silakkakantaan kohdistuva pyynti ei kalakannan tilan osalta enää täytä MSC:n kriteereitä. Täpläravut havaittiin vuonna 2010, jolloin Metsähallitus teki havainnosta tutkintapyynnön poliisille. 6. Nykyistä Pohjanlahden silakan 65 018 tonnin TAC:ia voidaan siis korottaa merkittävästi. 2021, että voimassa olevat Pohjanlahden silakan toimijakohtaiset kalastuskiintiöt vuodelle 2021 voidaan ylittää enintään kymmenellä prosentilla. Täplärapu on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella, ja sen istuttaminen luonnonvesiin on Suomessa kielletty. Kansallisen, vuonna 2019 hyväksytyn rapustrategian mukaan vedenomistajan tulee pyrkiä poistamaan täplärapuesiintymät. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES antoi 28.5.2021 tieteellisen neuvon, jonka mukaan Pohjanlahden silakan kokonaiskiintiötä (TAC) vuodelle 2021 voidaan nostaa 91 494 – 117 875 tonnin välille. Lentuan täpläravut kantavat rapuruttoa ja estävät kotimaisen jokiravun palauttamisen Lentuan alapuolisille vesialueille. Jyväskylän yliopiston bioja ympäristötieteiden laitos toteuttaa vuosittaiset siikakalojen poikasseurannat Säkylän Pyhäjärvellä, Puulavedellä, Pohjois-Päijänteellä, Päijänteen Tehinselällä ja Ruotsalaisella sekä Etelä-Konnevedellä
10 • Suomen Kalastuslehti 5 Lohjanjärven eräpoliisit Ylikonstaapeli Pasi Huhta ja vanhempi konstaapeli Mika Heikkinen valvomassa kalastusta Länsi-Uudellamaalla sijaitsevalla Lohjanjärvellä.
Kalastuksenvalvontaa on lisätty toimialueella tänä vuonna ja toiminnan jatkokin näyttää hyvältä. Suomen Kalastuslehti 5 • 11 Lohjanjärven eräpoliisit Länsi-Uudenmaan poliisilaitos koulutti tänä keväänä 12 eräpoliisia ja viisi päällystöön kuuluvaa henkilöä kalastusvalvonnan saloihin. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO
Matkassa oltiin sekä poliisin että Metsähallituksen veneillä. Tänä vuonna on saatu lisää resursseja vesillä tehtävään valvontaan ja ensi vuodeksi meille on luvassa uusi valvontavene, iloitsee Huhta. Partio otti asiaan heti keväällä tiukan linjan ja poisti havaitut pyydysliput. Aikaisemmin heillä oli nimettynä kolme eräyhteyshenkilöä. Illan kyseenalainen mestari oli mieshenkilö, joka jo heti paikalle saapuessamme ilmoitti, ettei hänellä ole kalastuslupaa. Kun kalastuksenvalvonta aloitettiin keväällä Lohjanjärvellä, vastaan tuli aika paljon pyydyslippuja, joissa ei ollut lainkaan pyydyksiä. Jokaiselle henkilölle on oma puhelinnumero, johon voi olla yhteydessä kalastukseen ja metsästykseen liittyvissä asioissa. Sieltä löytyy hänen mukaansa kaikki tarpeellinen. Samoin veneen rekisteröinnin tulee olla kunnossa. Nettisivusta pitäisi viestiä enemmän kalastajille. Iltapäivän ja illan aikana tulee selväksi, että Lohjanjärvellä todella on pyydyksiä. Koulutuksen jälkeen heitä on 12. Veneessä oleva sammutin tulee huoltaa joka vuosi. Pyydykset on pääsääntöisesti merkitty hyvin ja lain vaativalla tavalla. Kalastajien määrä järvellä kasvoi illan hämärtyessä, mutta saalit olivat olleet varsin heikkoja. Pyydyksiä on runsaasti Takaisin veneeseen. Lohjanjärvellä ranta on aina varsin lähellä ja tänään on tarkoitus valvoa muun muassa rapumertojen ja verkkojen merkintöjä. Toivotan rauhallista vuoron jatkoa Pasille ja Mikalle, kun he lähtevät vielä hetkeksi vesille valvomaan Lohjan yössä liikkuvia veneitä.. Enää paikkoja ei varata. Kaksi kalastajaa oli unohtanut luvan kotiin, mutta Heikkinen sai heiltä myöhemmin kuvat luvista puhelimeensa, joten asia oli kunnossa. Tuolla reissulta tavattiin kalastaja, jolla oli saaliina seitsemän alamittaista kuhaa. Hänen mukaansa harva kalastaja tietää sen olemassaolosta. Sakothan siitä seurasi. Kalastuksen lisäksi poliisi valvoo vesiliikennettä. Heikkinen kertoo olleensa vesillä miltei joka viikonloppu juhannuksen jälkeen. Huhta kalastaa itse vapaa-aikanaan ja metsästystä harrastava Heikkinen on yksi laitoksen eräyhdyshenkilöiksi nimetyistä poliiseista. Vähintään 5,5 metriä pitkästä tai yli 20 hevosvoiman moottorin omaavasta veneestä, kuuluu olla ajankohtaiset tiedot Traficomin venerekisterissä. Ylikonstaapeli Pasi Huhta ja vanhempi konstaapeli Mika Heikkinen ovat lähdössä illan työvuorolleen, johon kuuluu kalastuksenvalvontaa Lohjanjärvellä. Pääsääntöisesti tarkastettujen kalastajien luvat olivat kunnossa. Pääasiassa he työskentelevät autopartiossa ja vesille mennään useimmiten viikonloppuisin. Sakoilta ei tänäänkään vältytty Tänään alamittaisia kuhia ei havaittu. Laitos todella panostaa kalastuksenvalvontaan. Keskusliitto toimitti poliiseille materiaalia koulutuksen pitoon ja myöhemmin poliisi tilasi Kalastuksenvalvojan kenttäkäsikirjoja kalastuksenvalvontaan osallistuville poliiseille sekä laitoksen poliisiautoihin. Lohjanjärven lisäksi hän on eräyhdyshenkilön muodossa ollut valvomassa retkeilijöitä Nuuksion kansallispuistossa yhdessä Metsähallituksen erätarkastajan kanssa. Yhteisvalvontaa Metsähallituksen kanssa Huhta ja Heikkinen tekevät venehommia muun työ ohessa. Kauempana rannasta verkkoja ja rannan läheisyydessä rapumertoja. Paikallisten kalastuksenvalvojien kanssa yhteisiä valvontaiskuja ei vielä ole järjestetty, vaan laitoksella on toistaiseksi keskitytty viranomaisyhteistyöhön Merivartioston ja Metsähallituksen erävalvojien kanssa. Kalastuksenvalvojien kirjoittamien näyttömääräysten suhteen on kyllä ylintä johtoa myöten tehty selväksi, että kun valvoja on työnsä tehnyt, niin sakko pitää tulla, kun sille on aihetta, korostaa Rosendahl. Lisäksi hänen veneensä sammutin oli jäänyt huoltamatta ja kaiken kukkuraksi koko venettä ei löytynyt rekisteristä. Yksi kalastaja sai käteensä 100 euron muistutuksen kalastonhoitomaksun puuttumisesta. Illan aikana annettiin muutama 70 euron sakko huoltamatta jääneestä sammuttimesta. Kuuluisa kuhavesi ei aina päästä kalastajaa helpolla. Viikkoa aiemmin heillä oli tuollainen yhteisvalvonta Lohjanjärvellä ja Vihdin Hiidenvedellä. Kaikki lähti koulutuksesta Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen ylikomisario Juha Rosendahl oli keväällä yhteydessä Kalatalouden Keskusliittoon aiheena poliiseille suunnattu kalastuksenvalvontakoulutus. Heti alkuun Heikkinen kehuu Kalastusrajoitus.fi -sivustoa. Useimmilla oli saldona ahven tai kaksi, vain yksi oli saanut 55 senttisen kuhan. Palaamme takaisin Hiidensalmen venerampille kello 23 aikaan illan jo pimennyttyä. Mutta, kuten niin monessa muussakin paikassa, yhteystiedot tuntuvat puuttuvan liian monesta pyydyksestä. Hyviä pyyntipaikkoja varattiin ja niinhän ei lain mukana saa tehdä. 12 • Suomen Kalastuslehti 5 P oliisivene ajaa hiljaa ulos Hiidensalmesta kohti Lohjanjärven ulappaa
Vanhempi konstaapeli Mika Heikkinen kirjoittaa ilman kalastonhoitomaksua kalastaneelle kalastajalle 100 euron rikesakon.. Suomen Kalastuslehti 5 • 13 Ylikonstaapeli Pasi Huhta tarkistaa verkkojen merkintää Lohjanjärvellä
Vesillä olevia kalastajia valvojat lähestyvät kohteliaasti. Ensimmäisenä vastaan tulee pyydys, jossa kaikki on kunnossa. Pyydys on asiallisesti merkitty lipulla ja pyydyksen omistajan tiedot löytyvät. Edessä olevan valvontapäivän kierros käsittää vain osaa laajaa Itä-Lapissa sijaitsevaa Kemijärveä. Luvat voi kysyä vähän kauempaa siimoja sotkematta. Tällä kertaa eniten kiinnitettävänä oli vihreitä viestimerkkejä, jolloin kaikki on ollut kunnossa. Välinpitämättömyyttä pyydysten merkitsemisessä Luuksinsalmesta Matti Karppila ja Eero Liekonen kääntävät veneensä kohti Ämmänniemeä, josta löytyy päivän eväsja taukopaikka. Järven laajuus on suurimmillaan 285 km 2 . Valvontatapahtuman tarkoitus on tiedottaa, neuvoa ja ohjata kalastajia pyydysten oikeasta merkitsemisestä ja kalastonhoitomaksun maksamisesta. Tänä kesänä YliKemin valvontatapahtumat ovat saaneet Kalatalouden edistämismäärärahaa, joka helpottaa hieman muutoin vähiä valvontaresursseja. Karppila ja Liekonen suuntaavat veneensä Narkiperästä ensin Luuksinsalmeen. TEKSTI JA KUVA AUNI VÄÄRÄNIEMI, LAPIN KALATALOUSKESKUS K emijärven Narkiperässä vetäistään moottoriveneen perämoottori käyntiin ja vene työntyy vesille harmaiden aaltojen joukkoon. Yli-Kemin kalatalousalueen valtuuttamat kalastuksenvalvojat Matti Karppila ja Eero Liekonen ovat lähdössä kierrokselleen. Tulistelukodassa paistuvat makkarat ja maistuu termoskahvi. Jos vetouistelijalla on siimat vedessä, ei siihen viereen puhalleta täydellä vauhdilla. Kemijärvi on neljänneksi suurin järvi Lapissa. Ämmänniemestä matka jatkuu Hiekkaniemeen ja sieltä takaisin Luuksinsalmeen. Väylältä löytyy pyydys, joka olisi pitänyt mer. Aallot lyövät venettä voimalla. 14 • Suomen Kalastuslehti 5 Kalastuksenvalvonta kaipaa lisää resursseja Lappiin Kemijärveläiset Matti Karppila ja Eero Liekonen valvovat Yli-Kemin kalatalousalueen valvojina Kemijärvestä YliKeminjoelle kattavaa vesistöä Lapissa. Matti Karppila kirjoittaa valmiiksi lisää vihreitä valvojan viestimerkkejä. Matti Karppila kiinnittää pyydykseen valvojan viestimerkin viestiksi siitä, että kalastuksenvalvoja on ollut paikalla. Kirjoitan nimeni ja puhelinnumeroni, jotta pyydyksen omistaja voi ottaa yhteyttä, Karppila kertoo
Kalastuksenvalvojan saama korvaus sovitaan tapauskohtaisesti, mutta kyllä tämä on enemmänkin talkootyötä, Karppila sanoo. Molemmat tapahtumat ovat saaneet Kalatalouden edistämismäärärahaa. Valvontatapahtumassa kävi ilmi, että kaikkia pyydyksiä ei ollut merkattu oikein, mutta kalastusluvat olivat kunnossa. Kun Matti Karppila ja Eero Liekonen ajavat Kemijärven selkää pitkin lähtöpisteeseen Narkiperään, on valvontatapahtuma kestänyt jo useita tunteja. Suomen Kalastuslehti 5 • 15 Kalastuksenvalvoja Matti Karppila on valvonut Kemijärven vesiä jo vuodesta 1997 lähtien. Hän on tehnyt kalastuksenvalvontaa jo työurallaan ja valvontareissut jatkuvat nyt eläkkeellä. Tällä kertaa valvonnan kohteena oli pyydysten merkintä eli pyydysten merkintä vesiliikenteen käyttämillä alueilla ja pyydysten merkintä muilla alueilla. Matti Karppila on tehnyt kalastuksenvalvontaa Kemijoen vesistön alueella vuodesta 1997 lähtien. Kokemusta ja tarinoita löytyy. Pusakan rintamuksessa loistaa kalastuksenvalvojan merkki. Heidän lisäkseen samaa vesistöaluetta valvoo vain muutama kalastuksenvalvoja.. Välinpitämättömyys on suurin syy siihen, että vesiliikenteen käyttämillä alueilla puuttuu lippusalko. Valvontaan tarvittaisiin lisää rahaa Yli-Kemin kalatalousalueella tehdään toinen valvontatapahtuma elo-syyskuussa kalatalousalueen jokialueelle Kemijoen latvaosien kalastuksen valvontaa suorittamalla. kitä kalastuslaissa määritellyllä merkkilipulla. Karppilan ja Liekosen mukaan kalastuksenvalvontaan on liian vähän resursseja. Ajatellaan, että ei täällä kukaan kulje, Eero Liekonen toteaa. Vene jatkaa eteenpäin Kenttäniemeen ja suojaisaan Ailanganlahteen
Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskus / ProAgria Keski-Pohjanmaa ry 8. Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry 15. Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ry 3. Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus ry 18. Ålands Fiskare rf 21. Åbolands Fiskarförbund rf 20. Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry 9. Hämeen kalatalouskeskus / ProAgria Etelä-Suomi ry 6. 16 • Suomen Kalastuslehti 5 Kalatalouden Keskusliiton 130-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistaan kaikista jäsenjärjestöistä lyhyet esittelyt vuoden 2021 aikana. Oulun kalatalouskeskus / ProAgria Oulu ry 13. Kainuun Kalatalouskeskus ry 7. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry 2. Jäsenjärjestöt esittelyssä Kalatalousneuvonta 130 vuotta 1. Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ry 11. Lapin kalatalouskeskus / ProAgria Lappi ry 10. Nylands Fiskarförbund rf 12. Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry 17. Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry 16. Österbottens Fiskarförbund rf • Ammattiopisto Livia / kalatalousja ympäristöinstituutti • Kemijoen Kalastuskuntien Liitto ry • ProAgria Keski-Suomi ry. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry 5. Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry 4. Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto ry 19. Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry 14
Lisäksi teemme nahkiaisten ylisiirtoja Oulujoella, osallistumme Tornionjoen merilohien terveysseurantaan, teemme PIT-merkintöjä merilohien velvoiteistukkaille ja konsultoimme erilaisissa kalatalouteen liittyvissä asioissa. Meidät tavoittaa puhelimella ja sähköpostilla etunimi.sukunimi@kalatalousneuvonta.fi sekä osoitteesta www.kalatalousneuvonta.fi ja Facebookista. Mielenkiintoisen alueestamme tekee laaja alue Perämeren rannikkoa, sekä suurten ja pienten jokien runsas määrä, jotka mahdollistavat erinomaisesti niin kaupallisen kalastuksen kuin vapaa-ajankalastuksen. Suomen Kalastuslehti 5 • 17 Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Toiminnanjohtaja Vesa Rantasen tehtäviin kuuluvat hallinto, neuvonta, nuorisotyö sekä kalataloudelliset suunnittelut, toteutukset ja seurannat. Yhteensä Liiton jäsenyhteisöjen piirissä on noin 13?000 henkilöjäsentä. Edellä mainittujen lisäksi Pyhäjoen hautomoa ja luonnonravintolammikoita hoitaa kausityöntekijöinä neljä henkilöä. Tänä vuonna panostamme käyttöja hoitosuunnitelmiin, virtavesien kalataloudellisiin suunnitelmiin ja kunnostuksiin, nuorisotyöhön ja jäsenjärjestöjen neuvontaan. 10 vuoden kuluttua alueemme kalatalous tuottaa puhtaista vesistä kalastettua lähiruokaa, nousuesteettömiä vaelluskalavesistöjä ja runsain määrin nuoria vastuullisen kalastuksen taitavia tulevaisuuden toimijoita. Kalanviljely muodostuu pääasiasiassa vaellussiian ja mateen mätien haudonnasta Pyhäjoen hautomolla sekä vaellussiian ja kuhan kasvatuksesta luonnonravintolammikoissa. Jäseninä on 21 kalastajainseuraa, 23 osakaskuntaa, kaksi kalatalousaluetta ja yksi osuuskunta. Kalatalousneuvoja Pasi Anttilan tehtävinä ovat neuvonta, nuorisotyö, kalanpoikasvälitys ja luonnonravintolammikot. Hoidamme neljän kalatalousalueen toiminnanjohtajuutta. Alueemme erikoisin kala on Pattijoen alkuperäinen purotaimenkanta, jonka hoitoon aktiivisesti osallistumme. Kalatalousneuvoja Eliisa Rantasen tehtäviin kuuluvat suunnitelmien laatiminen, nuorisotyö, tutkimus ja pyydysten huolto. Neuvontatoiminta keskittyy jäsenjärjestöjen, osakaskuntien ja elinkeinokalatalouden toimijoiden neuvontaan kalatalouteen liittyvissä kysymyksissä. Paras kalajuttu: Simon edustan merialueelta tuli kaupallisen kalastuksen saaliina noin kaksikiloinen sinisampi heinäkuussa 2018. Liiton tyky-päivä Oulussa 2021.. Liiton toimialue käsittää Perämeren rannikkokunnat Kokkolasta Tornioon
Toukokuun alussa nimeltä mainitsemattomasta Pirkanmaan järvestä nousi onnellisen heittokalastajan veneeseen 15,3 kilon kuha, jota ei hyväksytä Suomen ennätykseksi, koska se pääsi takaisin järveensä. Toteutuessaan saisimme kotiutettua alueelle lähes puoli miljoonaa euroa kalatalouden kehittämiseksi, joten pidetään peukkuja, että onnistumme! Kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmien laadinnassakin on riittänyt työmaata. Järjestämme jälleen pian Tampereen kalamarkkinat kahdesti vuodessa 30 vuoden perinteitä vaalien sisävesikala johtotähtenä. 18 • Suomen Kalastuslehti 5 Meillä työskentelee toiminnanjohtaja Johanna Möttönen, kalatalousneuvoja Ismo Kolari, suunnittelija Päivi Pyyvaara ja toimistosihteeri Päivi Vuorinen. Meidät tavoittaa parhaiten sähköpostilla tai puhelimitse. Vuoden 2020 lopussa meillä oli 241 jäsentä; 215 osakaskuntaa, 10 kalatalousaluetta, 15 kalastusyhdistystä ja yksi yksityisvesialue. Ne lainehtivat lähellä toisiaan, mutta ovat kovin erilaisia. Vahvat kalakannat – ravustusta unohtamatta – ja suuri kalastajamäärä tekevät Pirkanmaasta vapaa-ajankalastuksen ja kalastusmatkailun helmen, jonka kaupallinen kalastus on isossa nousussa. Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry Toiminnanjohtaja Johanna Möttönen ja varapuheenjohtaja Ari Tapanainen valmistelemassa kokkausnäytöstä kevään kalamarkkinoilla.. Mielenkiintoisen alueestamme tekevät isot järvet virtaavine vuolteineen. Kalastus on vireää. Kalastuksenvalvonnassa ja tapahtumissa on lisäksi tilapäistyöntekijöitä. Tänä vuonna olemme erityisesti panostaneet oman kalatalouden toimintaryhmän (Kala-Leader) saamiseksi alueellemme, mukana ovat myös Lappajärvi ja Hämeen alue. Alueellamme merkittävin kalalaji on kuha, joka ympärillä melkein kaikki täällä lopulta pyörii, jos totta puhutaan. Hoidamme toiminnanjohtajan tehtäviä viidellä kalatalousalueella. Kolme tärkeää asiaa toimialueellamme. Kuhan ja ahvenen lisäksi kalastaja voi täällä yhyttää vaikkapa toutaimen, sulkavan tai siniäisen. 10 vuoden kuluttua alueemme kuluttajilla on saatavilla monenlaista hyvälaatuista lähikalaa. Paras kalajuttu. Viime vuosina olemme myös pyrkineet panostamaan someviestintään erityisesti Facebookissa ja Instagramissa. Täällä ei ole ollut omaa ryhmää, vaikka alue on todellinen kala-aitta ja samalla merkittävä keskittymä kalan kokonaiskulutusta ajatellen. Lisäksi hoidamme asiantuntijoina osakaskuntien ja kalatalousalueiden toimeksiantoja kalavesien käyttöön ja hoitoon, seurantaan, kalastuksenvalvontaan, yhdistymisprosessien valmisteluun sekä muuhun toimintaan liittyen. Verkkokauppamme Kalapassi tuo kalastusluvat helposti saataville niin omassa maakunnassa kuin ulkopuolellakin
Saimaan järvilohen suojelullinen valvonta on ollut keskeisessä roolissa, mutta paljon tehdään myös kalatalousalueiden tilaamia järvija jokivalvontakeikkoja. Toimialueella on kymmenen kalatalousaluetta, joiden toiminnanjohtajuudet hoidetaan kalatalouskeskuksen toimesta. Suomen Kalastuslehti 5 • 19 Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskuksen toimialueella on lukuisia järviä, joista suurimmat ovat Pielinen, Orivesi, Pyhäselkä, Höytiäinen, Juojärvi-Rikkavesi, Pyhäjärvi, Koitere, Viinijärvi ja Nuorajärvi. Reilun vuosikymmenen ajan kalatalouskeskuksellamme on ollut kymmenhenkinen kalastuksenvalvojatiimi, jolla on valtuudet toimia koko maakunnan alueella. Tänä päivänä harvempi ilkeää ottaa rasvaevällistä kalaa syönnösalueella tai uhanalaista kalaa kiellettynä aikana. Uusia haasteita muun muassa kalatalousalueiden nettisivujen tekemiseen ja päivittämiseen asettaa digitaalisten palvelujen saavutettavuusvaatimukset, jotka tulee huomioida sisältöä julkaistaessa. Käytössämme on kalastuksenvalvontavene ja vesijetti. Yhdistymisestäkään kun ei välttämättä löydy ratkaisua tähän asiaan. Kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmien laatiminen, niiden sisällön kuuleminen ja neuvonta sekä tiedottaminen on ollut tapetilla parin viimeisen vuoden ajan. Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajana toimii Päivi Kiiskinen ja kalatalousneuvojina toimivat Taina Ahosola ja Mervi Paajanen. Pielisjoen Laurinvirtaan on rakennettu pienpoikastuotantoalue, jossa järvilohi voi luontaisesti lisääntyä ensimmäistä kertaa moneen vuosikymmeneen. Järvilohi on maakuntakalamme ja tällä hetkellä järvilohelle kuuluu paljon aikaisempaa parempia kuulumisia. Suurimpia jokia valuma-alueiden mukaan ovat Lieksanjoki, Koitajoki, Pielisjoki, Jänisjoki, Valtimonjoki, Jongunjoki ja Vaikkojoki. Myös tiedottaminen järvilohen suojelemiseksi tehdyistä kalastusrajoituksista on kantanut hedelmää. Toimialueellamme osakaskunnat ovat varsin suuria ja tähän päivään asti ne ovat olleet enemmälti hyvin toimivia. Nyt viestiä tulee vähän joka suunnalta siitä, että toimijoita osakaskunnan tehtävien pyörittämiseen ei tahdo löytyä ja lähiaikojen tehtävänä on ratkaista, miten tehtävien hoito järjestetään. Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry. Mainittakoon, että kalastuksenvalvonnassa yhteistyötä tehdään Metsähallituksen ja Poliisin kanssa resurssien mukaan. Kymmenen kalatalousalueen tehtävien hoitaminen lohkaisee ison osan työajasta, mutta toteutamme myös koeverkkokalastuksia ja sähkökoekalastuksia sekä kalastustiedusteluja omalla toimialueellamme
Nyt oli aika siirtää vuoden aikana etänä opittu teoria käytäntöön ja harjoitella oman suunnitelman tekoa. TEKSTI JA KUVA MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Vesistökunnostuksen kenttäkurssin osallistujia miettimässä kunnostussuunnitelmaa Karkkilan ruukkialueella Karjaanjoella.. 20 • Suomen Kalastuslehti 5 Urbaanikunnostusta Karjaanjoella Parikymmentä ihmistä kokoontui vesistökunnostuksen kenttäkurssille Karkkilaan elokuussa
Meitä, jotka haluamme toimia vesiemme hyväksi on paljon. Rannalla Eloranta tarkastaa tehtyä työtä ja esittää täydentäviä kysymyksiä. Tärkeä näkökulma on muistaa, että joskus myös vähemmän on enemmän. Tällä hetkellä hän toimii Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry:ssä ja tekee yhteistyötä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kanssa Karkkilan koskien kunnostuksessa. Myllykoski on esillä useissa Karkkilan mainoskuvissa, joten kaikki toimenpiteet sen ympäristössä tutkitaan tarkasti. Täällä maastossa se oppiminen tapahtuu kun teoriaa sovelletaan käytännössä, iloitsee kurssin järjestämisestä vastannut Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä. Suomen Kalastuslehti 5 • 21 K arkkilan ruukkialue ja Karjaanjoki tarjoavat idyllisen, mutta samalla haastavat olosuhteet kahden päivän kunnostuskurssille. Me emme yksinkertaisesti voi kaataa puita suositulla ulkoiluja näköalapaikalla, toteaa Penttinen. Kalastusluvat ovat myynnissä Kalakortti.comissa ja paikallisella ABC:llä, jossa on lupa-automaatti, kertoo Åman. Osa on kiinnostunut aiheesta, koska asuu meritaimenvesistön äärellä. Osalla kurssilaisista on taustansa meren puolelta, mikä on yhtä lailla tärkeä osa palapeliä vaelluskaloja pelastettaessa. Kurssiin osallistujien esitellessä itsensä paljastuu, että paikalla on varsin kirjava joukko. Tässä tulee vastaan alueen erityinen kulttuuriarvo. Kokonaisuus toimii juuri niin hyvin kuin sen heikoin lenkki. Taimenen ylösnousun auttamiseksi vesiputouksen alle on muokattu syvänne, jotta kalat saavat tarpeeksi vauhtia hyppyynsä. Jos nauha katkeaa, helminauha on rikki. Toisaalta paikalla on yksityisiä kunnostuksesta kiinnostuneita henkilöitä. Kunnostuksesta kiinnostuneita riittää Lounaalla istun samassa pöydässä espoolaisen maisemasuunnittelijan kanssa. Ideaalia olisi saada paikalle vaellusta helpottava rakenne auttamaan muidenkin kalojen ylös pääsyä. Mutta myös siitä, ettei luontoa voi muuttaa kokonaan uudeksi tai sellaiseksi, jota ei ole ollut olemassa. Osa taas on kiinnostunut kunnostuksista enemmän maisemallisesta mielessä tai vesistön läheisyydessä olevista kasveista. Osakaskunta on vahvasti mukana Elorannan vieressä seisoo Pasi Åman, koskia valvovan ja niille kalastuslupia myyvän osakaskuntayhtymän puheenjohtaja. Vesistö on helminauhamainen kokonaisuus pienestä alkulähteestä aina merelle saakka. Alueen ruukkitoiminta löi voimakkaan leiman Karjaanjokeen ja rakennettu ympäristö kulttuuriarvoineen, rahoituksen lisäksi, asettaa tiukat raamit sille mitä kaikkea on mahdollista tehdä. Hän näyttää ja selittää. Penttisen mukaan virtavesikunnostuksissa lopputulos on usein kompromissi. Paikalla on aikaisemmin toiminut mylly ja kalat kohtaavat täällä kolme metriä korkean vesiputouksen. Karkkilan kosket ovat suosittu kalastuspaikka, jossa järjestetään vuosittain myös perhokalastuskilpailuja. Lisäksi koskialueelle istutetaan kirjolohia. Virtavesikunnostuskurssi järjestetään osana Euroopan merija kalatalousrahaston innovaatio-ohjelman kalatalouden ympäristöohjelmaa. Työ Suomen lukemattomien vesistöjen palauttamiseksi alkuperäiskuntoon jatkuu. Yhtymän kaikki neljä osakaskuntaa ovat aktiivisesti mukana kunnostuksissa. ELY-keskuksen ja Metsähallituksen väen lisäksi paikalla on kuntien edustajia. Vesistökunnostuksia tehtäessä tulee huomioida kokonaisuus, korostaa yksi kurssin opettajista eläkkeellä oleva kalastusbiologi Anssi Eloranta. Kurssilaiset piirtävät ja suunnittelevat, niin että kynät sauhuavat. Nämä ihmiset, kuten minä, ovat alikäytetty resurssi kunnostusasioissa. Kesäkuussa Pitkälänkoskella pidettiin karsinnat perhokalastuksen SM-kisoihin. Seuraan touhua hetken. Maastoon koskille Lyhyen johdannon jälkeen suuntaamme ulos Markus Penttisen johdolla. Pasi kertoo, että alueella voi kalastaa kaikkea mateesta harjukseen. Hän on tehnyt lähes 20 vuotta vapaaehtoistyötä vesistökunnostusten parissa. Sama koskee kaloille tärkeiden suojapaikojen luomista kaatamalla puita veteen. Hyvä niin, koska juuri näin sen pitääkin olla. Hän kuvaileekin kunnostussuunnitelman tekoa ja varsinaisen kunnostuksen tekoa hyvin luovaksi työksi. Miehen intohimoa työtä kohtaan ei voi olla huomaamatta. Emme voi ainoastaan ajatella tekevämme kunnostusta vain taimenelle, vaan meidän tulee huomioida myös muiden lajien elinympäristövaatimukset. On hienoa huomata, että virtavesikunnostuskurssimme on tullut tarpeeseen. Nainen kuuluu niihin yksityishenkilöihin, jotka ovat kiinnostuneita vesistökunnostuksista ja vahvistaa että ihmiset ovat asiasta laajemminkin hyvin kiinnostuneita. Osittain on kyse rahasta. Ensimmäiseksi lähdemme Myllykoskelle, jossa on vain päivä sitten tehty kunnostustyötä. Kurssilaiset saavat aukottoman kuvauksen siitä mistä vesistökunnostuksessa on kyse. Järjestämisestä vastaavat ja lisätietoa antavat Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry ja Janne Tolonen Valonia ry.. Myymme alueelle vuosittain noin 1200 päivälupaa, 150 vuosilupaa paikallisille, 50 vuosilupaa nuorille ja 100 vuosilupaa ulkopuolisille kalastajille. Lounaan jälkeen on aika pukea kahluuhousut ja ryhtyä valmistelemaan omaa ehdotusta alueen kunnostussuunnitelmaksi
Käytännössä tämä tarkoittaa, että suomalaiset söisivät 27 miljoonaa kiloa enemmän kotimaista kalaa kuin nykyisin. Tämä edellyttää kuluttajien kysyntää vastaavien uusien kalatuotteiden kehittämistä. Ohjelman vision saavuttaminen lisäisi kalan kokonaiskulutusta ja nostaisi kotimaisen kalan osuuden kalan kokonaiskulutuksesta miltei kaksinkertaiseksi, 28 prosentista 43 prosenttiin, vuoteen 2035 mennessä. Silakan käyttö uuteen kasvuun Kotimaisen kalan käytön lisääminen edellyttää konkreettisia muutoksia kalan alkutuotantoon ja teollisuuteen. Kalan syönnillä on myönteisiä ympäristövaikutuksia, koska kalastus poistaa tehokkaasti jo vesistöihin joutuneita ravinteita ja vähentää siten vesistöjen rehevöitymistä. Erityisesti halutaan lisätä kotimaisen kestävästi tuotetun kalan kulutusta. Näillä ruokailutottumusten muutoksilla olisi merkittävä vaikutus ruokavalion terveellisyyteen sekä sen ilmastoja ympäristövaikutuksiin. Vastaavasti kalatuotteiden jalostusarvo nousee ja elintarvikevienti lisääntyisi 20 miljoonalla kilolla. 22 • Suomen Kalastuslehti 5 Syökää silakkaa ja muita unohdettuja kalalajeja Pääministeri Harri Holkeri kehotti kansalaisia syömään silakkaa vuonna 1990. Tavoitteena on viisinkertaistaa silakan ja kaksinkertaistaa muiden kotimaisten luonnonkalojen elintarvikekäyttö vuoteen 2035 mennessä. Sata kiloa rehua tuottaa 61 kiloa kasva. TEKSTI JA KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO V altioneuvosto hyväksyi 8.?7.?2021 Kotimaisen kalan edistämisohjelman, jonka tavoitteena on saada suomalaiset syömään keskimäärin 2,5 kala-annosta viikossa vuoteen 2035 mennessä. Tällä hetkellä kalaa syödään noin 1,7 annosta viikossa. Samaan kehottaa pääministeri Sanna Marinin hallitus vuonna 2021 Kotimaisen kalan edistämisohjelmassa, tosin aivan eri syystä. Kalankasvatus kolminkertaiseksi Kalankasvatus on tehokas tapa tuottaa eläinproteiinia ihmisravinnoksi, sillä kasvatetun kalan rehutehokkuus on huomattavasti parempi kuin maan päällä kasvatettavien eläinten. – Kotimainen kala on voittava yhdistelmä. Tutkimusten mukaan runsaasti kalaa sisältävä ruokavalio olisi ravitsemuksellisesti optimaalisin ja sen ilmastovaikutukset olisivat lähes kolmanneksen alhaisemmat kuin suomalaisen nykyisen ruokavalion. Nyt lähdemme toteuttamaan ohjelmaa, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa kotimaisen kestävästi pyydetyn ja kasvatetun kalan käyttö ja lisätä merkittävästi kalatuotteiden vientiä, sanoo maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Erityisesti vajaasti hyödynnettyjen kalojen kuten silakan, kilohailin, kuoreen, pienen muikun ja särkikalojen elintarvikekäyttöä voitaisiin lisätä kestävästi. Syömällä kalaa voi parantaa terveyttään, puhdistaa vesistöjämme ja vahvistaa elinvoimaa koko kalatalouden arvoketjussa. Ohjelman tavoitteena on myös lisätä jalostettujen kalatuotteiden vientiä. Tulevaisuuden ruokalautasen ennustetaan sisältävän enemmän kalaa ja kasvikunnan tuotteita ja kohtuullisesti lihaa ja maitotuotteita
Esimerkiksi itämerirehun käyttö ja kiertovesikasvatus mahdollistavat vesiviljelyn kestävän kasvun vaarantamatta vesistöjen hyvän tilan tavoitetta. Lähde: maaja metsätalousministeriö.. Kotimaisen kalan edistämisohjelman vision ”Tuplataan kotimaisen kalan kulutus” edellyttämien muutosten suurusluokat. Suomen Kalastuslehti 5 • 23 tettua kalaa. Rahoitusta suunnataan erityisesti toimenpiteisiin, joilla parannetaan kotimaisen kalan arvoketjun kilpailukykyä ja kestävyyttä sekä edistetään vajaasti hyödynnettyjen kalavarojen käyttöä. Kotimaisen kalan edistämisohjelma on yksi pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteista. Lisäksi pilotoidaan uusia yhteistyömalleja hyödyntämällä kalatalousalueiden ja käyttöja hoitosuunnitelmien tuomia mahdollisuuksia. Mainitaanpa ohjelmassa myös kalastuslupien saatavuuden parantaminen, mikä tarkoittaa toimivan vuoropuhelun edistämistä kaupallisten kalastajien ja vesialueiden omistajien välillä. Pääosa edistämisohjelman toimenpiteistä rahoitetaan parhaillaan valmisteltavan Euroopan meri-, kalatalousja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelman kautta. Tavoitteena on varata riittävä rahoitus alan kehityksen kannalta keskeisiin tutkimus-, kehitysja innovaatiotoimiin sekä alan kasvuinvestointeihin. Rahaa ja parempia kalastusmahdollisuuksia Ohjelmassa esitetään useita käytännön toimia kuten kalan käytön vauhdittamista julkisilla hankinnoilla, korotettua tukea ( jatkossa kalanjalostusteollisuutta voidaan tukea vastaavalla tavalla kuin muutakin elintarviketeollisuutta) ja innovaatioseteleitä yritysten kehitystoimille, kalastuksen aloitustukijärjestelmää uusille kalastajille, kalankasvatuksen sähköveroluokan muuttamista, Itämerirehun käytön edistämistä vesiviljelyssä sekä yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuteen perustuvien kehittämisohjelmien käynnistämistä innovaatioiden, elintarvikelaadun ja kalojen hyvinvoinnin edistämiseksi. Kotimaista kasvatettua kalaa tarvittaisiin nykyistä huomattavasti enemmän. Samalla rehumäärällä saadaan 21 kiloa siipikarjaa, 17 kiloa porsaan lihaa ja heikoimmillaan vain neljä kiloa nautaa. Seuraavaksi ohjelman toteuttamisesta laaditaan toimintasuunnitelma, jossa määritellään toimenpiteiden aikataulut, vastuutahot ja rahoitus. Tuotannon kolminkertaistuminen vuoteen 2035 mennessä edellyttää merkittäviä edistysaskeleita taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävän tuotannon kehittämisessä
TEKSTI LINDA SUNDSTRÖM, ÅL ANDS FISK ARE KUVAT THERESE ANDER SSON Hoitokalastus alkoi Ahvenanmaalla keväällä 2020, jolloin pyydettiin kaksi tonnia lahnaa kalamassaa varten.. Suomessa menestyksekkäästi toteutetun Lähikalahankkeen innoittamana John Nurmisen Säätiö, Race For the Baltic, Guldhaven Pelagiska, Rädda Lumparn ja Ålands Fiskare käynnistivät vuonna 2019 yhteisen Baltic Fish -hankkeen, joka tähtää särkikalojen hoitokalastuksen kaupallistamiseen myös Ahvenanmaalla ja Ruotsissa. Ahvenanmaalla hankkeen parissa työskentelevät Rädda Lumparnin projektipäällikkö Harriet Strandvik sekä Fredrik Lundberg ja Linda Sundström Ålands Fiskare ry:stä. 24 • Suomen Kalastuslehti 5 Baltic Fish -hanke on saanut innoituksensa menestyksekkäästä Lähikalahankkeesta. Samalla tuotetta markkinoidaan ja koulutetaan kokkeja tuotteen tarjoamista mahdollisuuksista. Baltic Fish tuo lahnan lautaselle V ajaasti hyödynnettyjen kalalajien kestävä hoitokalastus auttaa rehevöitynyttä Itämerta sekä tarjoaa kuluttajille uuden vesistöja ilmastoystävällisen proteiinin lähteen. Nyt kaupallista hoitokalastusta ollaan tuomassa myös Ahvenanmaalle ja Ruotsiin. Baltic Fish -hanketta osarahoittaa Suomen ja Ruotsin valtioiden Baltic Sea Action Plan -rahasto, jota hallinnoi pohjoismainen ympäristörahoitusyhtiö NEFCO. Ahvenanmaalla tavoitteena on ollut saada luotua kunnollinen tuotantoketju kalastajalta valmiiseen tuotteeseen, jota kuluttajat voivat käyttää
Tulevaisuus on hieman avoinna Vuoden 2020 lopulla lahnamassaa valmistanut yritys ilmoitti jättävänsä Ahvenanmaan ja tuotantoketjuun tuli iso kolo. Hankkeessa valmistui video, jossa kuvataan lahnan matkaa vedestä lautaselle. Lahna ja muut karppikalat viihtyvät rehevissä vesissä, minkä vuoksi niitä on runsaasti Itämeressä. Keväällä 2020 Ahvenanmaan hallinnossa keskusteltiin hoitokalastukselle tarvittavista säännöistä. Virallisesti Baltic Fish julkistettiin Ahvenanmaan Sadonkorjuujuhlissa syyskuussa 2020. Koekalastukset alkoivat keväällä 2020, jolloin pyydettiin kaksi tonnia lahnaa, josta valmistettiin kalamassaa. Juhlissa vieraille tarjoiltiin lahnahampurilaisia, jotka saivat hyvin positiivisen vastaanoton. Suomen Kalastuslehti 5 • 25 Lahna, vajaasti hyödynnetty kalalaji Lahna on karppikalojen lahkoon kuuluva särkikalojen heimon edustaja, jota esiintyy sekä makeassa että murtovedessä. Kiinnostus lahnaa kohtaan on kuitenkin kasvussa. Sen lisäksi että lahna tarjoaa kuluttajille kestävän proteiinilähteen, se tarjoaa lisää tuloja paikallisille kalastusyrityksille ja auttaa säilyttämään perinteisen rannikkokalastuksen, joka on tärkeä osa suomalaista ja ruotsalaista saaristolaiskulttuuria. Sadonkorjuujuhlien suosikkiruoka Hankkeen aluksi tuotetta testattiin pienessä piirissä yhdessä ravintolassa ja yhden koulun keittiössä. Lahna on kaupallisille kalastuksella helposti käsiteltävä suurikokoinen kalalaji. Video on katsottavissa Rädda Lumprnin kotisivuilla. Vaikka lahna on terveellistä ja hyvää ruokaa, sitä käytetään tuskin lainkaan elintarvikkeeksi Itämeren alueella. Suuren kokonsa vuoksi se sopii myös hyvin suurina määrinä jalostettavaksi. Aiheesta lisää: https://johnnurmisensaatio.fi/hankkeet/baltic-fish/ Sadonkorjuujuhlassa tarjotut lahnahampurilaiset saivat yleisöltä lömpimän vastaanoton syyskuussa 2020.. Panostamme tuotteen markkinointiin ja vahvistamme kiinnostusta tuotteen tarjoamia mahdollisuuksia kohtaan. Lopputuloksena oli ettei särkikalojen hoitokalastukselle tarvita erityisiä rajoituksia. Yksi hankkeen tavoitteista oli luoda kunnollinen tuotantoketju kaupalliselle tuotteelle. Särkikalojen käyttö on kustannustehokas tapa taistella rehevöitymistä vastaan ja lisäksi särkikalat ovat terveellinen ja kestävä proteiinilähde kuluttajille. Vähitellen lahnamassaa tarjottiin läheisen yläkoulun oppilaille, jotka saivat valmistaa niistä hampurilaispihvejä. Videota käytettiin hankkeen markkinointiin ja sitä esitettiin koululaisille järjestetyissä tapahtumissa. Vuoden 2021 aikana yritämme varmistaa, että kalastajat voivat jatkaa lahnan pyytämistä ja lahnamassa löytää edelleen tiensä Ahvenanmaan kuluttajille. Lopulta pystyyn laitettiin kaikille avoin kilpailu parhaasta lahnahampurilaisesta. Kalastus on tehokas tapa poistaa ravinteita Itämerestä
Kilohailia kalastettiin 12,5 miljoonaa kiloa, kolme ja puoli miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisenä vuotena. 26 • Suomen Kalastuslehti 5 Kaupallisen kalastuksen saalis jatkoi laskuaan Merialueen kaupallisen kalastuksen kokonaissaalis jatkoi laskuaan vuonna 2020. Rannikkokalastuksesta saatua saalista ilmoitti noin tuhat kalastajaa. Silakkasaaliin purkaminen ulkomaille väheni Silakkaa kalastettiin 92,5 miljoonaa kiloa, 19,2 miljoonan euron arvosta. Kilohailisaaliit olivat pieniä 1980-luvulla ja 1990-luvun puoliväliin saakka, mutta saaliit kasvoivat Itämeren kilohailikannan runsastuessa kolmin-nelinkertaiseksi 1980-luvun biomassaan verrattuna. Osalla eniten silakkaa ja kilohailia kalastaneista yrityksistä oli virolainen omistus, mikä saattoi vaikuttaa saaliin purkupaikkaan. Suomelle asetetusta silakan saaliskiintiöstä täyttyi 95 prosenttia, kilohailikiintiö kalastettiin kokonaan. Saalis oli määrältään 23 miljoonaa kiloa ja arvoltaan lähes seitsemän miljoonaa euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Näistä lajeista sai yli kymmenentuhannen euron myyntitulot yli viisikymmentä kaupallista kalastajaa. Saaliin määrän perusteella silakka oli ylivoimaisesti tärkein saalislaji, ja kilohaili toiseksi tärkein. Saaliin arvo oli 30 miljoonaa euroa. Turska oli vielä 2000-luvun alussa arvoltaan tärkeä saalislaji. Saaliin määrässä mitattuna silakka on tärkein saaliskala, mutta perinteinen rannikkokalastus työllistää huomattavasti suuremman kalastajamäärän. Melko vanhat alukset on rakennettu vuosina 1967?–?1990, yksi Suomessa, muut Ruotsissa, Tanskassa, Alankomaissa tai Irlannissa. Saaliin arvo oli lähes kaksi miljoonaa euroa. Vuoden 2020 turskasaalis, 24?500 kiloa, on kuitenkin pienin vuodesta 1980 alkavassa tilastoaikasarjassa. Silakan ja kilohailin kalastus oli hyvin keskittynyttä; kymmenen eniten saalista saanutta yritystä kalasti kolme neljäsosaa koko saaliin määrästä. Vuoden 2020 saalis oli kaksikymmentä miljoonaa kiloa pienempi kuin edellisenä vuonna ja pieneni jo neljäntenä vuotena peräkkäin saaliskiintiöiden pienentymisen vuoksi. Suomalaiset troolarit purkivat kalaa Viroon, Ruotsiin, Hollantiin ja Tanskaan noin 25 miljoonaa kiloa. Sen osuus kaupallisten kalastajien saaliin määrästä oli 82 prosenttia ja arvosta 64 prosenttia. S uomeen rekisteröidyt kalastusalukset saivat viime vuonna mereltä saaliiksi 112 miljoonaa kiloa kalaa. Näillä yrityksillä oli käytössään 13 alusta, jotka olivat vähintään 27 metrin pituisia. Myös kilohailikiintiön täyttyminen saattoi osaltaan vaikuttaa silakkasaaliin määrään. Turska käyttää ravintonaan paljon kilohailia, ja kilohailin runsastuminen oli suora seuraus turskakannan pienenemisestä. Silakkasaaliista purettiin ulkomaille viidennes ja kilohailisaaliista yli puolet. Silakan ja kilohailin lisäksi avomereltä kalastettiin jonkin verran turskaa. Turskasaalis oli suurimmillaan 1980-luvun puolessa välissä, jolloin turskaa TEKSTI: PIRKKO SÖDERKULTALAHTI JA MIKA RAHIKAINEN, LUONNONVARAKESKUS KUVA: TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Heistä yli 10?000 euron myyntitulot sai reilut 200 kalastajaa. Kaikkiaan rannikkokalastus, jossa pyynnin kohteena ovat muun muassa lohi, siika, ahven, kuha ja silakka, kuitenkin työllistää huomattavasti useampia kalastajia kuin parvikalojen troolaaminen avomerellä
Itämeren turskakanta on ollut huonossa kunnossa koko 2000-luvun, ja kaupallisen kalastuksen kohteena olevien kokoluokkien (yli 35 cm turskat) biomassa on viime vuosina ollut pienin 70 vuoteen. Kaupalliset kalastajat saivat mereltä 193 tonnia kuhaa. Rannikon kuoresaalissa uusi ennätys Rannikkokalastuksen saalis oli runsaat yksitoista miljoonaa kiloa. Tärkeimmät pyydykset ahvenen kalastuksessa olivat rysä sekä 41?–?45 mm verkko. Rannikkokalastuksen taloudellisesti merkittävimmät saalislajit olivat siika, ahven, silakka, kuha, kuore ja lohi. Yli puolet siikasaaliista kalastettiin Perämereltä, jossa siika oli arvoltaan tärkein kaupallisen kalastuksen saalislaji. Sekä verkkoettä rysäkalastus on tämän vuosituhannen aikana vähentynyt niin pyyntipäivien kuin kalastajien määrällä mitattuna. Siikasaaliista kolme neljäsosaa pyydettiin verkoilla, loput rysillä. Kuoresaalis oli sen sijaan suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Suomen Kalastuslehti 5 • 27 kalastettiin Saaristomereltä ja Pohjanlahdelta yhteensä 3?–?5 miljoonaa kiloa vuodessa. Kolmannes ahvensaaliista kalastettiin tilastoruudulta 47 eli Pyhäranta Kustavi Taivassalo -alueelta. Suomessa Luonnonvarakeskus kerää saaliista ja kalastuksesta aineistoa, jota käytetään kalakantojen arviointiin. Säätely pohjautuu kalakantojen tilan säännölliseen arviointiin sekä sidosryhmien kuulemiseen. Verkkosaaliista runsas kolmannes pyydettiin 41?–?45 solmuvälin verkoilla. Yli 90 prosenttia merialueella toimivista kaupallisista kalastajista kalasti verkoilla tai rysillä. Silakan ja kilohailin samoin kuin turskan ja lohen kaupallista kalastusta säädellään kansainvälisin sopimuksin asettamalla niille saaliskiintiötä sekä alueellisia ja aikaan sidottuja kalastusrajoituksia. Saaliin arvo lasketaan kalastajien kunakin vuonna saaman arvonlisäverottoman, lajikohtaisen keskihinnan ja saaliin määrän tulona. 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 160 000 180 000 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016 2019 Ar vo (10 00 €) M ää rä (1 00 kg ) Silakka (1000 kg) Kilohaili (1000 kg) Muut (1000 kg) Reaaliarvo. EniMerialueen kaupallisen kalastuksen saalis ja saaliin arvo vuosina 1980 – 2020 vuoden 2020 hintatasossa. Siinä lasketaan arviot kalakannan runsaudelle mahdollisimman kauas historiaan käytännössä ajanjaksolle, jolta on saatavissa tietoja saaliin määrästä – ja ennustetaan kalakannan koko ja saaliit erilaisilla säätelyvaihtoehdoilla. Muuttuneiden ympäristöolosuhteiden vuoksi turskat kasvavat hitaammin ja jäävät laihoiksi. Se oli huomattavasti vähemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin, mutta edellisten vuosien tasoa. Kahdeksan edellisen vuoden aikana suomalaisten kalastusalusten turskasaalis on ollut pieni, ja saalismäärä on jäänyt kauaksi kalastuskiintiön määrästä. Ahventa pyydettiin 677 tonnia, 1,7 miljoonan euron arvosta. Sittemmin turskat vähenivät Pohjanlahdella ja kalastus siirtyi eteläiselle Itämerelle. Siian ja lohen saalismäärät olivat vuodesta 1980 alkaneen ajanjakson keskiarvoon verrattuna pienet, ja ahvenen sekä kuhan keskimääräiset. Siika oli arvoltaan (1,8 miljoonaa euroa) rannikkokalastuksen tärkein saalislaji, vaikka 395 tonnin saalis oli pienin ajanjaksolla 1980?–?2020. Rannikkokalastuksen toiseksi arvokkain saalis saatiin ahvenesta. Myös silakan rysäja verkkokalastuksen saalis oli suurempi kuin neljänä edellisenä vuonna
Valtaosa lohisaaliista kalastettiin rysällä. Ykkösryhmään kuuluvilla kalastajilla oli kalastustoiminnan liikevaihdon keskiarvo kolmen viimeksi kuluneen tilikauden osalta yli 10?000 euroa. Monesti kalastus jouduttiin kokonaan lopettamaan, jolloin raportoitujen vahinkojen määrä jäi nollaksi. Saalisvahinkojen määrää on vaikea arvioida Kalastajat raportoivat markkinoille päätyneen saaliin lisäksi vahingoittuneen tai muusta syystä poisheitetyn saaliin määrän sekä poisheiton syyn. Vahinkojen arvioiminen koettiin vaikeana, koska se perustui yleensä pyydyksistä löytyneisiin kalanjäännöksiin. Kalastajien ilmoittivat hylkeiden vaurioittaneen 110 tonnia pyydyksessä ollutta kalaa vuonna 2020. 28 • Suomen Kalastuslehti 5 Merialueen kaupallisen kalastuksen siika-, lohi-, ahven-, kuhaja muikkusaalis vuosina 1998 – 2020. Tärkein pyydys oli 41?–?45 mm verkko, jolla saatiin myös ahventa runsaasti. Ykkösryhmän kalastajia oli rekisterissä 399. Merimetsot häiritsivät eniten ahvenen, siian, kuhan ja muikun kalastusta. Siitä oli siikaa 29 tonnia, silakkaa 26 tonnia, ahventa 13 tonnia, lohta 11 tonnia, kuhaa 9 tonnia ja muita lajeja 22 tonnia. Merimetsojen ilmoitettiin vaurioittaneen noin 25 tonnia kalaa, jonka arvo oli 50 tuhatta euroa. Reilut neljännes kalastajista ilmoitti kärsineensä hylkeiden aiheuttamista saalismenetyksistä. Kalastajien mukaan ne saattoivat poistaa pyydyksistä huomaamatta suuren määrän saaliskaloja, tai pelkällä läsnäolollaan karkottaa kaloja. Kaikki rekisterissä olevat kalastajat eivät harjoittaneet kaupallista kalastusta ja osan kalastus oli hyvin vähäistä. Lähes puolet lohisaaliista saatiin Perämereltä, jossa se oli muikun ja siian jälkeen arvoltaan kolmanneksi tärkein kaupallisen kalastuksen saalislaji. Hylkeet vahingoittivat saaliin lisäksi pyydyksiä, etenkin verkkoja, ja kalat pääsivät pakenemaan rikkinäisistä pyydyksistä. 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 Sa al is 10 00 kg Siika Lohi Ahven Kuha Muikku. Kaupallisilla kalastajilla on oikeus tiettyihin pyydyksiin ja pyydysmääriin, joita vapaa-ajankalastajat eivät voi käyttää. Poisheiton syitä ovat hylkeiden tai merimetsojen aiheuttamat saalisvahingot sekä muut syyt, kuten alamittainen saalis, menekkivaikeudet sekä lokkien aiheuttamat vahingot. Menetetyksi ilmoitetun saaliin tuottaja-arvo oli 320 tuhatta euroa. Toiseksi tärkein pyydys kuhalle oli rysä. Lohta kalastettiin 187 tonnia, mikä oli toiseksi pienin saalismäärä ajanjaksolla 1980?–?2020 ja kaukana pitkän aikavälin keskiarvosta. Kalaa myyntiin pyytävät kuuluvat rekisteriin Kaikkien kalaa myyntitarkoituksessa pyytävien on rekisteröidyttävä kaupallisten kalastajien rekisteriin. Vuonna 2020 saalista ilmoitti 1?150 kaupallista kalastajaa. Kalastajat jaettiin kahteen ryhmään liikevaihdon perusteella. Hylkeet eivät kuitenkaan aina jättäneet merkkejä pyydyksiin. ten kuhaa kalastettiin samalta tilastoruudulta kuin suuri osa ahvensaalista, eli Saaristomereltä Pyhärannan, Kustavin ja Taivassalon vesiltä. Vuonna 2020 rekisterissä oli 2?276 merialueen kaupallista kalastajaa, joista iso osa oli yrityksiä
Myös kaupallisessa kalastuksessa käytetyt alukset on rekisteröitävä. Euroopan neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009 ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 404/2011 sekä laki yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta (1188/2014) sisältävät säännökset siitä, miten kaupallista kalastusta harjoittavat toimijat ilmoittavat saamansa saaliit, myös sivusaaliit. Alle 10 metriä pitkien alusten kalastus sekä kalastus ilman alusta raportoitiin kiintiöityjen lajien osalta pyyntikertakohtaisesti ja muiden lajien osalta kuukausittain. Kaikki vähintään 10 metriä pitkien kalastusalusten tiedot raportoitiin pyyntikertakohtaisesti kalastuspäiväkirjalla. Vuonna 2020 kaupallisten kalastusalusten rekisterissä oli 3?352 alusta. Kalastustietoja käytetään moniin tarkoituksiin EU:n jäsenmaat ovat sitoutuneet noudattamaan yhteistä kalastuspolitiikkaa. Lisätietoja merialueen kaupallisesta kalastuksesta on internetissä stat.luke.fi/kaupallinen-kalastus-merellä. madetta, haukea ja kuhaa. Rekisterissä oli tämän kokoisia aluksia 211, joista 96 ilmoitti saalista. Kalastajat raportoivat saaliinsa joko pyyntikertakohtaisesti tai kuukausittain aluksen koosta ja saalislajista riippuen. Luonnonvarakeskus saa tiedot käyttöönsä tilastointia ja tutkimusta varten. Kaupallista kalastusta harjoitetaan Suomessa monista EU-maista poiketen myös ilman alusta. Tähän ryhmään kuuluvia kaupallisia kalastusaluksia oli 3141, joista 1240 ilmoitti saalistietoja. Kaikki kaupallista kalastusta merialueella harjoittavat kalastajat ovat velvoitettuja saaliiden raportoinMerialueen kaupallisten kalastajien kuhasaaliit ovat laskeneet 2000-luvun huippuvuosista. Tilastoa laadittaessa kaikkien ilmoitusvelvollisten oletettiin raportoineen saaliinsa. Kalastajien ilmoittamat tiedot muodostavat merkittävän tietovarannon, jota käytetään laajasti erilaisten kansallisten ja kansainvälisten tutkimusten tausta-aineistona. Siika oli edelleen vuonna 2020 saaliin arvossa mitattuna rannikkokalastuksen tärkein saaliskala.. Suomen Kalastuslehti 5 • 29 tiin. Näistä oli aktiivisesti kalastuskäytössä 1?336 alusta. Vuonna 2020 yli lähes sata kaupallista kalastajaa kalasti jään alta ja sai saaliiksi mm. Saalisilmoitukset käsitellään Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa ja Ahvenanmaan maakuntahallituksessa. Merialueen kaupallisen kalastuksen tilastotietoja vuodesta 1980 on saatavissa Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannasta statdb.luke.fi/PXWeb
30 • Suomen Kalastuslehti 5 Kalatalousalueista ja osakaskunnista kalastuksen kehittäjiä Kalatalousalueille ja osakaskunnille on tarjolla uusia ideoita ja rahallista tukea toimintansa monipuolistamiseen lähes koko maan kattavien paikallisten kalatalousryhmien eli kalaleadereiden kautta. Toimintaa tarvitaan jatkossa lisää, ja paikalliset kalaleader-toimijat ovat tähän varautuneet valmisteilla olevissa tulevan ohjelmakauden 2022?–?2027 toimintaohjelmassaan. Yhteistä näille hankkeille on se, että usein rahoitus on toteutettu paikallisten kalatalousryhmien eli kalaleadereiden kautta. Näillä organisaatioilla voi siis olla uusi, aktiivisempi rooli kehittäjänä. Erityisesti kalastuksen laitteiden ja menetelmien kehittämisessä tämä on merkittävää. Uusia tehtäviä on toteutettu rannikolla hyljeja merimetso-ongelmien, vajaasti hyödynnetyn kalan, sekä muutamien erityisresurssien, kuten kuhan ja ravun pyynnin edistämiseksi. Ensimmäiset arviot lähitulevaisuuden kalastuksen innovaatioiden rahoittamisesta viittaavat siihen, että isojen valtakunnallisten toimijoiden rinnalle nousevat yksityiset, paikalliset innovaatiot.. Paikalliset tuntevat olosuhteet Edellä mainittujen omistajayhteisöjen lisäksi samankaltaista työtä ovat tehneet kalatalouskeskukset, hoitoyhdistykset, kalastajaseurat ja monet muut kalavesien hoitoon sitoutuneet yhteisöt. Kaikki kehitys ei siis missään tapauksessa ole kiinni suurten kehittämisorganisaatioiden, kuten Luonnonvarakeskuksen tai ELY-keskusten työn tuloksesta. Kiinnostaako. Olennainen ero valtakunnallisten tutkimusja kehittämislaitosten ja paikallisten järjestötoimijoiden välillä on se, että paikalliset toimijat tuntevat paikalliset olosuhteet ja ammatinharjoittajat paremmin, ja voivat usein paljon suoraviivaisemmin tuoda uusia menetelmiä ja kokeiluja aivan käytäntöön saakka. TEKSTI MIKA HALTTU, SELKÄMEREN JA PYHÄJÄRVEN KALATALOUSRYHMÄ KUVA PETRI RANNIKKO K alatalousalueet ja osakaskunnat ovat paikoitellen havahtuneet siihen, että he voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa kalastuksen kehittämiseen muutoinkin kuin kalastusta säätelemällä
Suomen Kalastuslehti 5 • 31 Uudenkaupungin kalastusalueen (nyk Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalue) hankkeessa ”Hylkeen kyttäyskoppihanke” suunniteltiin ja toteutettiin apuvälineitä hylkeen metsästykseen. Suomessa toimii yhdeksän kalatalouden toimintaryhmää Manner-Suomen alueella, lisäksi yhtä uutta ryhmää valmistellaan Etelä-Pohjanmaan-Pirkanmaan alueelle. Ryhmillä on lisäksi henkilöresurssit hanketoiminnan ohjaukseen ja neuvontaan. Osakaskunnat ja kalatalousalueet kehittäjinä Osakaskunnat ja kalatalousalueet ovat haluttuja hankekumppaneita myös silloin, kun eivät itse ole hankkeiden vetovastuussa. Kalaleader-ryhmät kehittävät omilla alueillaan kalataloutta rahoittamalla ja toteuttamalla erilaisia, paikallisen toimintastrategian mukaan valittuja hankkeita. Tulevalla kaudella 2022?–?2027 mahdollisuuksia on avattu myös ympäristönhoidollisissa ja matkailuun liittyvässä hanketoiminnassa. Hankkeet painottuvat nimenomaan elinkeinokalatalouden kehittämiseen, mutta tarkemmat rajanvedot ja linjaukset tehdään kullakin alueella strategiaa laadittaessa. Hyljekoppien suunnittelutyöryhmä tarkastelee maattavaa koppia. Kalaleader kehittää kalataloutta Kalatalouden toimintaryhminä tunnetut kehittämisja rahoitusorganisaatiot jatkavat tulevaisuudessa työtään Kalaleader-nimellä. Leader-nimi on tuttu maaseudun yritysten ja yhteisöjen ruohonjuuritason kehittäjänä, ja tällä linjalla myös kalaleaderit jatkavat toimintaansa. Paikallinen näkemys ja hankkeiden tulosten vieminen käytäntöön, esimerkiksi kalastuksen säätelyn kautta, tuovat sellaista arvoa hankkeisiin, ettei niitä muuta kautta voi tavoittaa. Tietoa ja osaamista saadaan hankkeiden yhteydessä, mutta paikallista tekemistä ja tärkeisiin asioihin puuttumista on lähes mahdotonta tuoda virastoista ja tutkimuslaitoksista.. Kalaleader-toiminnassa kehittäjien hankeosaaminen tai tieteelliset meriitit eivät ole ratkaisevia puutteita, sillä toiminnan tarkoitus on myös siirtää ja kartuttaa erityisesti hankeosaamista. Kuvassa vasemmalta Voitto Takkunen, Juhani Erholm ja Jarkko Kleemola
Kalaleaderit keräävät alueen toimijoiden mielipiteitä ja tavoitteita aktiivisesti esimerkiksi toimijoita haastattelemalla, järjestämällä tapaamisia ja webinaareja sekä yksinkertaisilla lomakekyselyillä. Strategiaan voi vaikuttaa Kalaleader-alueet koostavat paraikaa uusia strategioitaan tulevalle toimintakaudelle 2022?–?2027. 32 • Suomen Kalastuslehti 5 Paikallisten motivaatio ja into tarttua yhteisesti havaittuihin tärkeisiin kohteisiin on arvokasta pääomaa. Suora tapa vaikuttaa kalaleaderin strategian linjauksiin on kertoa tavoitteista ja tarpeista alueen aktivaattorille. Useimmilla alueilla erityinen mielenkiinto kohdistuu lähitulevaisuuden mahdollisuuksiin ja voimavaroihin. Hankkeilla voidaan vaikuttaa siihen, kehitetäänkö alueen vesistöjä esimerkiksi matkailun tai ammattimaisen kalastuksen suuntaan, vai toteutetaanko kenties useampaakin kehittämislinjaa, virkistyskäyttöä unohtamatta. Myös hoitotoimenpiteitä voidaan edistää tai kehittää hanketoiminnalla. Toimintaperiaatteiden mukaisesti alueen kalatalouden toimijat voivat vaikuttaa strategiaan osallistumalla suunnittelutilaisuuksiin tai antamalla suoraa palautetta. Strategia määrittää pitkälti sen, millaisia tavoitteita kalaleader-toiminnalle asetetaan ja millaisia hankkeita tuetaan ja rahoitetaan. Lisätietoa ja kalatalouden toimintaryhmien yhteystiedot löytyvät Euroopan Merija kalatalousrahaston nettisivulta osoitteesta: https://merijakalatalous.fi Nykyisin toimivat kalatalouden paikalliset toimintaryhmät eli kalaleaderit Suomen kartalla.. Jos haluat lisätietoja kalaleader-toiminnasta tai haluat esittää hankeideaa toteutettavaksi, ota yhteyttä oman alueesi kalaleaderin aktivaattoriin
Kalan mädin hedelmöittyminen onnistuu yli 10 promillen suolapitoisuudessa ja kaloja tavataan säännöllisesti 13 promillen suolapitoisuudessa. Kutualueina toimivat matalat kasvillisuusrannat. Suomenlahdesta on saatu saaliiksi 48-vuotias lahna. 10 faktaa lahnasta TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA Talviverkkojen lahnasaalista. 9. 6. Lahna (Abramis brama) on suolapitoisuuden suhteen kestävimpiä sisävesikalojamme. Vuonna 2013 pyydettiin Imatralta lahnan Suomen ennätys 7,45 kg. 8. Lahnat kiertävät kirkkaissa vesissä helposti suoran verkon, joten verkko kannattaa asettaa pesän muotoon. Lahnat ovat tehokkaita pohjan tonkijoita, ne pystyvät nappaamaan pieneläimiä pohjaliejusta jopa 10 cm syvyydestä. Lähde: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. 3. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Lahnan kylkien väritys riippuu kalan koosta ja vesistön laadusta. Pienenä lahna on hopeanhohtoinen, mutta kasvaessaan kyljet muuttuvat pronssintai kuparinsävyisiksi. Vanhin tunnettu lahna on ollut 50-vuotias. Tavallisesti lahna on meillä painoltaan 0,3 – 1,5 kg, mutta maailmalla on tavattu yli 10 kiloisia lahnoja. 7. Lahna on ollut vesiemme arvostetuimpia ruokakaloja. Lahnat ovat erinomaisia savutai uunikaloja. Ruotoja karttavan kannattaa fileoida kala ja jauhaa fileet, jolloin pieniäkin lahnoja voi käyttää kätevästi ruuanlaittoon. Lahnojen kutu alkaa vesien lämmetessä 12 – 13 asteiseksi, mutta mikäli lisääntymisaikana veden lämpötila laskee äkillisesti, saattaa kutu keskeytyä ja jatkua taas lämpötilan ollessa siedettävä. 10. Lahnakantojen turvaamiseksi on muinoin jopa rajoitettu kirkonkellojen soittamista kalan kutuaikana muiden toimenpiteiden lisäksi. Suomen Kalastuslehti 5 • 33 1. 4. Kutupuuhissa olevat lahnat saattavat ajautua niin lähelle rantaa, että suurimmat yksilöt joutuvat kääntymään kyljelleen pystyäkseen liikkumaan. 5. 2. Lahna on toiseksi pitkäikäisin vakituinen kalalajimme. Suomen kalat
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Osakaskuntaopas Osakaskuntaopas on tarkoitettu osakaskunnissa toimiville ja osakaskuntatoiminnasta kiinnostuneille. Hinta 15,00 €. 34 • Suomen Kalastuslehti 5 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Vuokrata voidaan koko alue sen mukaisine käyttöoikeuksineen tai vain osa oikeuksista ja osa alueesta. KALASTUSOIKEUDEN VUOKRAAMISESTA . Kalastusoikeutta luovutettaessa vuokrasopimuksella myös kalastuksen järjestämisen vastuut ja velvoitteet siirtyvät samanaikaisesti osaltaan vuokralaiselle, jos vuokrasopimukseen kirjataan vuokralaiselle oikeus siirtää kalastusoikeus vuokranantajaa kuulematta. Kun edellä mainitut asiat ottaa huomioon, ollaan sopimuksen laatimisen kanssa jo varsin turvallisilla vesillä ja sopimusosapuolet voivat välttää mahdollisia tulevaisuuden riitatilanteita. Hoitokunnalle annettavan valtuutuksen on oltava riittävän yksilöity. Yhteisen vesialueen osakas ei siten voi osakkaana antaa toiselle lupaa käyttää hänelle vesialueen osakkaana kuuluvaa metsästysoikeutta ilman osakaskunnan päätöstä tai muiden osakkaiden suostumusta. Metsästyslaissa ei ole kalastuslain 12 §:ää vastaavaa säännöstä, jonka nojalla osakkaat vapaasti voisivat luovuttaa eteenpäin heille osakkaana kuuluvaa metsästysoikeuttaan. Kalastuksen järjestämisen vastuun piiriin lukeutuu muun muassa käyttöja hoitosuunnitelman noudattaminen ja sen toimeenpaneminen vesialueella. Hoitokunta voi esimerkiksi vastata metsästystai kalastusasioiden käytännön järjestämisestä, jos kokous on yksilöinyt, kenelle metsästystai kalastusoikeutta myydään, mihin hintaan ja kuinka paljon. Sopimusoikeuden lähtökohtana mainittakoon kaksi periaatetta, jotka ovat sopimusten sitovuus ja epäselvän sopimusehdon tulkitseminen sopimuksenlaatijan haitaksi. Kalastusoikeuden vuokrasopimus on tehtävä kirjallisesti. Metsästyslain 6 §:n nojalla oikeus harjoittaa metsästystä ja määrätä siitä kuuluu alueen omistajalle. Elias Rauhala Kalatalouden Keskusliitto Kalastusja metsästysoikeuden vuokraaminen. TOIMIVALTUUSKYSYMYKSISTÄ . SOPIMUSOIKEUDESTA . Yhteisen vesialueen osalta osakkaat päättävät metsästysoikeuden vuokraamisesta osakaskunnan kokouksessa. Suomen Kalastuslehti 5 • 35 LAKIASIAA USEALLA OSAKASKUNNALLA on edessään vielä vuosikokous – koronan johdosta säädetyt poikkeuslait ovat mahdollistaneet kokousten siirtämisen pitkälle vuotta. Vuosikokouksissa annetaan mahdollisesti hoitokunnalle valtuuksia tehdä tai uusia vuokrasopimus osakaskunnan vesialueella kalastamisesta ja/tai metsästämisestä. Molempien vuokratyyppien osalta sopimuksen muoto ja sisältö on pitkälti vapaasti sopimusosapuolten välillä sovittavissa. Jos vuokraamisasioita on tulossa osakaskunnan kokouksen käsiteltäväksi, niistä on muistettava kertoa selkeästi kokouskutsussa. Kalastuslain 11 §:n mukaan osakaskunta voi tehdä vuokrasopimuksen kalastusoikeudesta. Kalastuksen tai metsästyksen järjestäminen ei ole vähäinen asia, joten metsästystai kalastusoikeuden jakamisperusteet on osakaskunnan kokouksen päätösvaltaan kuuluva asia. Hoitokunnalle voidaan antaa vähäistä päätösvaltaa, jos osakaskunnan kokous on päättänyt jakamisen yleisistä perusteista. Oikotie onneen voi löytyä valmiilla sopimuspohjalla internetistä, mutta kannattaa lukea myös valmiit pohjat läpi huolella. METSÄSTYSOIKEUDEN VUOKRAAMISESTA vesialueella
JYRKI TOLONEN VS. Hänen sijaisenaan virkavapaan aikana toimii aluejohtaja Jyrki Tolonen. Marko on aikaisemmalta koulutukseltaan autoinsinööri(amk). 7. Vapaa-ajalla Linda liikkuu luonnossa ja harrastaa koiriensa kanssa. Vapaa-aika kuluu moottoriajoneuvojen sekä leuanvedon parissa.Myös kaikenlainen kalastus sekä luonnossa liikkuminen vie osan vapaa-ajasta. Marko on suorittanut kalatalouden perustutkinnon ammattiopisto Liviassa. 36 • Suomen Kalastuslehti 5 HENKILÖUUTISIA LINDA SUNDSTRÖM AHVENANMAALLE Linda Sundström aloitti vuoden alussa hankevastaavana Ålands Fiskare ry:ssä. Marko aloitti tehtävässä 2. ERÄTALOUSJOHTAJA Metsähallituksen erätalousjohtaja Jukka Bisi on virkavapaalla 1. Kalatalouden perustutkinnon erikoistumisen hän suoritti kaupalliseen kalastukseen, ja toimi opintojen ohessa muun muassa Luken ponttoonirysistä vapautettujen luonnonlohien eloonjäänti -hankkeessa. Lindan työhön kuuluvat yhdistyksen päivittäiset työasiat, käynnissä olevat hankkeet sekä uusien hankkeiden käynnistäminen ja yhteistyö. 3. MARKO SALMINEN KAINUUSEEN Kainuun kalatalouskeskus ry:n hallitus on valinnut uudeksi kalatalousneuvojaksi Marko Salmisen. Hänen toiveenaan on, että hyvä yhteistyö eräasioissa jatkuu myös Jukka Bisin toimivapaan aikana! PE KK A KO SK I, M ET SÄ H AL LI TU S. 2022. Työtehtäviin kuuluvat kalatalousneuvonta, kalanviljely, koekalastukset sekä kalastuksen valvonta. 2021 – 31. 2021. Hän jäi opintovapaalle vuonna 2019 opiskellakseen harrastuksesta ammatin. Linda on opiskellut ympäristöbiologiaa Åbo Akademissa ja on aikaisemmin työskennellyt Ahvenanmaan maakuntahallituksessa kalavedenhoitohankkeessa, jossa tavoitteena oli kunnostaa kutualueita hauelle ja ahvenelle. 8. Jyrki Toloseen voi olla reilusti ja matalalla kynnyksellä yhteydessä valtion maiden ja vesien kalastukseen, metsästykseen ja erävalvontaan liittyvissä kysymyksissä
Kilpailun säännöt löytyvät osoitteesta: ahven.net/osakaskunnat/suomenparas/. Onko osakaskunta netissä, tai onko sillä Facebook-sivut. Yllä olevien lisäksi kalaveden hoidon suunnitelmallisuus, jolla kalojen luontainen lisääntyminen turvataan, yhteistyö, tai kalastuksenvalvonnan aktiivisuus ovat tärkeitä kriteerejä. Keskusliitto kustantaa matkaja yöpymiskulut. Voittajan edustajat (2 hlöä) kutsutaan valtakunnalliselle kalatalousaluepäiville 2022 esittelemään osakaskunnan toimintaa. Sähköpostin otsikoksi ”Suomen paras osakaskunta” ja viestikenttään vapaamuotoiset perustelut. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net osakaskunta Kalatalouden Keskusliitto etsii Suomen parasta osakaskuntaa 2021. Näiden toiminnasta kirjoitetaan vuonna 2022 Suomen Kalastuslehteen ja Fiskeritidskrift för Finland -lehteen artikkelit sekä julkaistaan valtakunnallinen lehdistötiedote. Näistä kolmesta yksi on tietenkin Suomen PARAS osakaskunta. Miten kalastuslupien myynti on järjestetty. Onko teidän osakaskuntanne Suomen paras. Tai haluatko ilmiantaa osakaskunnan joka mielestäsi ansaitsisi voiton. Kertokaa meille, kenen kuuluisi voittaa! Tarkastelemme osakaskunnan erinomaisuutta monesta näkökulmasta. Ilmoita osakaskuntasi tai ilmianna mielestäsi paras osakaskunta mukaan kilpailuun 30.9. Onko osakaskunta avoin uusille vaikutteille, onko se pitkäjänteinen kalaveden hoitotyössään. mennessä osoitteeseen kalastus@ahven.net. Nämä kolme saavat myös lehtien vuosikertatilaukset kolmelle haluamalleen henkilölle vuodelle 2022, sekä keskusliiton upeita tuotteita. Omistusrakenteen pirstaloitumisen vastatoimet, kuten yhdistämiset tai omistusrajoja ylittävä yhteistoiminta, antavat yhtä lailla lisäpisteitä. Keskusliitto valitsee marraskuussa kolme parasta ehdokasta. Suomen Kalastuslehti 5 • 37 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Miten osakaskunnassa on huomioitu osakkaiden tarpeet ja oikeudet, entä muut kalastajat
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa ja jaa tietoa. Kaikista esitteistä on saatavilla myös sähköinen versio! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 38 • Suomen Kalastuslehti 5 Tilaa nyt! ahven.net Esitteet ovat pieninä määrinä tilattuina ilmaisia. Suuremmista tilauksista veloitetaan postituksesta aiheutuneet kulut
2 19.2. 5 6.8. Koronavirus varjosti toisena vuonna peräkkäin Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumien järjestelyjä.. 19.3. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. VISULAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Eura Print Oy, Eura 2021 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 6/2021 ilmestyy pe 9.10. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 11.6. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. 3 2.4. 6 11.9. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN Nro Aineisto Ilmestyy 1 8.1. krs 00700 Helsinki p. 9.10. 30.4. 4 14.5. 3.9. 12.11. 17.12. Suomen Kalastuslehti 5 • 39 128. 7 15.10. 5.2. 8 19.11. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET Heidi Moisio p
Kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Valvojan viestimerkit Tilaa nyt! ahven.net Hinta 15,00 € (100 kpl/väri). KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p