Suomen Kalastuslehti 5 • 1 5/2022 EM-kisat Puruvedellä 10
Gösta Sundmanin ja Wilhelm von Wrightin piirtämät upeat kalat uivat nyt kaunilla tumman harmaalla taustalla. Hinta 12,00 €. 2 • Suomen Kalastuslehti 5 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Uudet klassikot! Klassikkojulistemme on uudistettu
AR CH IP EL AG O PA RE S RF , TH ER ES E AN D ER SS O N 16 RI ST O VE SA , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO. Suomen Kalastuslehti 5 • 3 Sisältö 10 Euroopan parhaat Suomessa 16 Yhdistäminen ei ole rakettitiedettä 18 Osakaskunnan on osattava viestiä itsestään 22 Hyljekarkotin lisäsi lohisaalista 24 Hylje – ongelma ja resurssi samassa nahassa 28 Loppumaton työmaa 32 Monenlaisia mateita 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 faktaa 37 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 24 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Sukelluskalastus on tarkasti valikoiva, mutta fyysisesti erittäin vaativa kalastusmuoto. Kuva Jukka Rapo
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kalamuistipelissä on 48 eri kalalajia (96 korttia) Gösta Sundmanin ja von Wrightin veljesten kauniina piirroksina. Hinta 13,00 € Tilaa nyt! ahven.net Virkistä muistiasi! Kalamu istipeli uudistu i!. Korteissa kalojen nimet suomeksi ja ruotsiksi. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Suomen Kalastuslehti 5 • 5 Ankeriaan kalastusrajoituksesta PÄÄKIRJOITUS Asetukseen on mahdollista hakea poikkeusta ELY-keskukselta kalastuslain 47 § nojalla.” PIKAISESTI TEHDYLLÄ ja kalatalousalan laajasti vastustamalla valtioneuvoston asetuksella ankeriaan pyynti on jatkossa kielletty 11 kuukautta vuodessa elokuun alusta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun. ASETUKSEEN ON mahdollista hakea poikkeusta ELY-keskukselta kalastuslain 47 § nojalla. Vaellusesteiden takana olevilla sisävesillä rajoituksella ei ole suojelullista merkitystä sitäkään vähää. HALLINTOPÄÄTÖKSET KALATALOUSALUEIDEN käyttöja hoitosuunnitelmista ovat pääosin odotettavissa loppukesän ja syksyn aikana. Osakaskuntien ja kalatalousalueiden edustajien kannattaa nyt lukea erityisen tarkasti kalastuslain 13 § perusteluineen läpi ja pyrkiä järjestämään kaupallisen kalastuksen toimintaedellytykset niin, että tarve ELY-keskuksen myöntämille kalastusluville tulee mahdollisimman vähäiseksi. Joidenkin kirjausten laillisuus voidaan testata hallinto-oikeudessa, mutta eiköhän useimmissa alueissa päästä suunnitelmien toimeenpanoon vuoden loppuun mennessä. Uhanalaisen kalalajin suojelun tärkeyttä emme halua kiistää, vaikka Suomen rajoitusten merkitys Euroopan yhteisen ankeriaskannan suojelussa onkin marginaalinen. Valmistelemme tähän valmiin hakupohjan ja tiedotamme aiheesta. Omistajien kiinnostus ankeriasistutusten rahoittamiseen lieneekin jatkossa varsin vähäistä ja ankeriaanhoitosuunnitelmaan kuuluvien istutusten rahoitus jää jatkossa julkisen rahoituksen varaan. Tuhansien osakaskuntien hakemusten sijaan lienee järkevintä keskittää hakemukset ainakin sisävesien osalta kalatalousalueiden tehtäväksi. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Säädöksiä on noudatettava, mutta jos umpilammesta saadusta ankeriaasta määrätään jatkossa maksettavaksi suojeluarvo 3?510 euroa, niin ei se yleistä lain kunnioitusta lisää. Vanhojen istutusten satoa on korjattavissa kalastusrajoitusten puitteissa vielä muutaman vuosikymmenen ajan. UUSI RAJOITUS heikentää vesialueen omistajien rahoilla tehtyjen istutusten hyödyntämismahdollisuuksia merkittävästi
Voittaja julkistetaan Kalatalouden Innovaatiopäivillä Helsingissä 3.11.2022. Idänsieraintokolla, kuten muillakin putkisieraintokoilla, on erotettavissa kaksi putkimaista sierainta suun yläpuolella. Kilpailun toteuttaa Pro Kala ry. Tällöin kaikki tilukset on luovutettu tai lunastettu niin, että jäljelle on jäänyt vain oikeuksia. Idänsieraintokko on pienikokoinen korkeintaan noin 11 senttimetrin mittaiseksi kasvava pohjakala, joka on levittäytynyt Kaspianmereltä muualle jokien välille rakennettujen kanavien kautta. saakka. 6 • Suomen Kalastuslehti 5 LYHYET TIEDÄTKÖ MIKÄ ON HAAMUTILA. Havainnoista on hyvä ilmoittaa vieraslajit.fi-sivustolle. Haamutila on kiinteistö, jolla ei enää ole lainkaan omaa maa-aluetta, vaan ainoastaan oikeus yhteisiin alueisiin tai yhteiseen erityiseen etuuteen. Raati valitsee innovaatioista parhaat ja ykköspaikalle kivunnut voittaa 10?000 euroa. Kilpailun voi osallistua 16.10.2022. Innovaation omistaja voi olla yksityishenkilö, yritys tai muu organisaatio. Lisätietoja www.seafoodinnovations.fi Seafood Innovations 2022 kilpailuun toivotaan innovaatioita kalan koko tuotantoketjun varrelta alkutuotannosta valmiisiin tuotteisiin. UUSI VIERASLAJI IDÄNSIERAINTOKKO Luonnonvarakeskus tiedotti kesällä, että itäiseltä Suomenlahdelta on löytynyt Suomelle uusi vieraslaji idänsieraintokko (Proterorhinus nasalis). SA N N A KU N IN G AS , LU O N N O N VA RA KE SK U S. Haamutila voi muodostua niinkin, että tehdään kauppa pelkästä kalastusoikeudesta. Kilpailussa etsitään innovaatiota, joka kirittää kalan tuotantoa, käsittelyä, logistiikkaa, käyttöä tai pakkausta. Erityinen etuus on esimerkiksi oikeus kalastukseen. Kalatalouden innovaatiokilpailu Seafood Innovations 2022 kilpailu on osa Kotimaisen kalan edistämisohjelmaa. Lajin haitallisuudesta muulle lajistolle ei vielä ole tietoa
Ankeriaan kalastus on jatkossa mahdollista ainoastaan heinäkuussa. Osakaskunta uskoo veneenlaskupaikkojen vastaavan myös matkailun ja talviliikenteen tarpeisiin. Erikokoisia kalanpoikasia, vastakuoriutuneet pois lukien, tuotettiin istutuksiin ja jatkokasvatukseen yhteensä noin 50 miljoonaa yksilöä. Kirjolohta tuotettiin 13,5 miljoonaa kiloa, joka on 94 prosenttia koko ruokakalatuotannosta. – 30.6. Valtioneuvosto vahvisti heinäkuussa äärimmäisen uhanalaiselle ankeriaalle uuden aikaisempaa pidemmän 11 kuukauden rauhoitusajan. Muita viljeltyjä ruokakalalajeja tuotettiin yhteensä noin 0,16 miljoonaa kiloa. Koko ruokakalatuotannon arvo oli 73,3 miljoonaa euroa. Ankeriaan uusi rauhoitusaika astui voimaan heti 1.8. OSAKASKUNNAN RAMPIT KARTALLE Rasvanki-Virmasveden osakaskunta on kunnostanut Pohjois-Savon ELY-keskuksen myöntämän hankerahoituksen tuella veneenlaskupaikkoja osakaskunnan vesialueille Kuopiossa ja Tervossa. Paikoista on tehty maanomistajien kanssa maankäyttösopimukset, joilla varmistetaan käyttöoikeus myös tulevaisuudessa. Kaikkiin kohteisiin on tehty myös riittävän laajat kääntöja paikoitusalueet venetrailereita varten. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa niin kalastaminen ja muukin vapaa-ajan vesillä liikkuminen. Ruokakalan lisäksi kalaa viljeltiin myös istutettavaksi luonnonvesiin. Viljellyn siian tuotanto oli 0,7 miljoonaa kiloa. Veneenlaskupaikkojen karttalinkit löytyvät osakaskunnan nettisivulta: https://www.rasvankivirmasvesi.fi/veneenlaskupaikat. Suomen Kalastuslehti 5 • 7 LYHYET 14,4 Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2021 Suomessa kasvatettiin 14,4 miljoonaa kiloa kalaa ihmisravinnoksi. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO ANKERIAS ON RAUHOITETTU 1.8
Osana tutkimusta Seinäjoen AMK:n opiskelijat suunnittelivat järvikalojen tunnettuuden ja hyväksyttävyyden lisäämiseksi järvikala-aiheisen tehtävän. Kalatalouden Keskusliitto antoi piirroskuvia käytettäväksi Ruoka-Askel-hankkeen kalaruokareseptikortteihin ja kalojen tunnistustehtäviin. Tarkoituksena on, että lapset oppivat kotimaisten järvikalojen tunnusmerkkejä ja sen, mistä kalaruoka tulee. Maaja metsätalousministeriö on rahoittanut Omakala-sovelluksen kehittämistä miljoonalla eurolla. 8 • Suomen Kalastuslehti 5 LYHYET OMAKALA-SOVELLUS ON JULKAISTU Vapaa-ajankalastuksen tiedonkeruuseen kehitetty Omakala-sovellus on julkaistu kesällä. Kaupallisen kalastuksen saalismääriä seurataan tarkasti, mutta vapaa-ajankalastajien saaliista tai pyynnistä tietoa on tätä ennen ollut tarjolla niukemmin. Sovellukseen tallennettua tietoa käytetään tutkimuksessa, kalakantojen kestävän käytön suunnittelussa sekä päätöksenteon tukena. Luonnonvarakeskus on kehittänyt Omakala-sovelluksen vapaa-ajankalastukseen liittyvään tiedonkeruuseen. RU O KA -A SK EL -H AN KE. Kalatietoa jaetaan päiväkotilapsille Helsingin yliopiston, THL:n, Laurea AMK:n ja Luonnonvarakeskuksen yhteisessä Ruoka-Askel-hankeeessa pyritään muuttamaan päiväkotiikäisten lasten ruokailua terveellisempään suuntaan sekä vähentämään ruokailun ilmastovaikutuksia. Ilmainen sovellus tarjoaa kalastajalle muun muassa monipuolisen kalastuspäiväkirjan, valtion kalastusrajoitukset suoraan kartalla ja tietojen karttumisen myötä mahdollisuuden katsoa yhteenvetotietoja esimerkiksi saalismääristä vesistöittäin. Sovellus on kaikkien ladattavissa Google Play sekä Apple App Store -sovelluskaupoista
Yhtiö on lisäksi määrätty maksamaan kalatalousmaksua Lapin ELY-keskukselle 50 000 euroa ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle 5 000 euroa vuodessa. Tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan kulutusta, edistää kalavarojen kestävää ja vastuullista käyttöä ja vauhdittaa koko kalataloussektorin uudistumista ja digitalisoitumista. Lupa on voimassa vuoden 2024 loppuun saakka. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O KOMISSIO HYVÄKSYI 140 MILJOONAN TUEN Euroopan meri-, kalatalousja vesiviljelyrahaston (EMKVR) uusi ohjelmakausi käynnistyy syyskuussa komission hyväksyttyä 3.8.2022 Suomen ohjelman vuosille 2021 – 2027. Ohjelman julkinen rahoitus on noin 140 miljoonaa euroa kattaen koko Suomen mukaan lukien Ahvenanmaan. Samalla Terrafamelle on myönnetty vesitalouslupa toiminnan jatkamisen edellyttäville vesitaloushankkeille. Suomen Kalastuslehti 5 • 9 LYHYET KALATALOUSALUE SAI POIKKEUSLUVAN Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus myönsi Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalueelle poikkeusluvan vuosittain 1 000 merimetson syysaikaiseen ampumiseen kalastukselle aiheutuvien vakavien vahinkojen ehkäisemiseksi. Merimetsojen ampuminen on sallittu 1.8. Määräaikaisuuden perusteena on toimintaan liittyvät lukuisat epävarmuustekijät, joista merkittävimmät liittyvät jätealueiden sulkemisratkaisuihin ja koko toiminnan vesitaseen hallintaan. alkaen. TERRAFAMELLE MÄÄRÄAIKAINEN LUPA Aluehallintovirasto on 20.6. Tällöin alkaa myös vesilintujen metsästyskausi ja luodoilla pesivän linnuston pesimäkausi on ohi. Uutena rahoitusmuotona käyttöön otetaan muun muassa yritysten tutkimusja kehittämishankkeiden tukeminen.. Merimetsojen ampuminen on sallittu Iso Järviluodolla ja Vähä Järviluodolla, sekä lupakarttaa merkittyjen puuttomien luonnonsuojelualueiden suojavyöhykkeillä vasta 20.8. Ympäristölupa on hakemuksesta poiketen määrätty olemaan voimassa määräajan, vuoden 2030 maaliskuun loppuun saakka. alkaen alueilla, joilla ampumisesta ei arvioida aiheutuvan häiriötä muulle lajistolle. Varovaisuusperiaatetta noudattaen lupaa kevätaikaiseen merimetsojen ampumiseen ei myönnetty, koska ampumisesta muulle linnustolle aiheutuvaa häiriötä ei voida poissulkea. Uutta ympäristölupaa pitää hakea 31.3.2029 mennessä. Ohjelmasta tuetaan kalatalouden elinkeinojen eli kalastuksen, vesiviljelyn, kalakaupan ja kalanjalostuksen kehittämisja investointihankkeita sekä kalatalouden ympäristötoimia. Vahinkojen korvaamiseksi ja vahinkoa estävinä toimenpidevelvoitteena Terrafame Oy on määrätty maksamaan Jormaskylä-Korholanmäen ja Nuaskylän osakaskunnille kummallekin erikseen 5 720 euroa vuodessa korvausta vesiin johdettavista päästöistä aiheutuvan kalataloudellisen tuoton menetyksestä Nuasjärvessä. Rahoitusta suunnataan myös kalastuksen valvontaan, tiedonkeruuseen ja meripolitiikkaan liittyvien viranomaistoimintojen toteuttamiseen sekä kalatalouden paikalliseen kehittämiseen. Lupa-alueeseen kuuluu Rauman kaupungin omistama Selkämeren kansallispuistoon kuuluva alue, jolla ampuminen on sallittua vain, jos Metsähallitus myöntää siihen luvan. myöntänyt Terrafame Oy:lle määräaikaisen ympäristöluvan yhtiön Sotkamossa sijaitsevalle kaivostoiminnalle ja metallien talteenottotoiminnalle sekä niiden laajentamiselle
Mitä me itse asiassa tiedämme tästä erittäin vaativasta kalastusmuodosta ja onko siihen tarjolla lupia. 10 • Suomen Kalastuslehti 5 Euroopan parhaat Suomessa Puruvedellä järjestettiin sukelluskalastuksen EM-kisat 13.?–?14.8. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT JUKKA RAPO, SUKELTAJALIITTO RY JA JUKKA LEVONEN
Suomen Kalastuslehti 5• 11 Euroopan parhaat Suomessa Sukelluskalastus on hyvin fyysinen laji. JU KK A RA PO. Lajia voi hyvälä syyllä kutsua urheilukalastukseksi. Varsinkin lajin parissa kilpailevat ovat kokeneita vapaasukeltajia
Esimerkiksi ahvenen, siian ja särjen alamitta on 300 grammaa ja niitä saa ottaa saaliiksi 12 kappaletta päivässä. Kysessä olivat ensimmäiset järvessä, makeassa vedessä järjestetyt EM-kisat. Olutta ei näissä piireissä nautita, toteaa Jaatinen. Syvistä 20 metrin vesistä kalastaja voi taskulampun avulla löytää koloissa piileskeleviä mateita. Kaloille on kisassa alamitat ja saaliskiintiöt. Samoin oli laita aiemmin Suvasvedellä pidettyjen SM-kisojen suhteen. Se on mahtava juttu lajille, mutta myös Suomelle. Made on kiinnostava mahdollisuus. Lupien saaminen on ollut sujuvaa EM-kisojen järjestelyissä mukana olleen Jaatisen mielestä on ollut hienoa miten kisat on otettu vastaan paikallisten vesialueenomistajien taholta. Jaatisen mielestä tästä kalastusmuodosta voidaan todella käyttää termiä urheilukalastus. Suomi on ollut Jaatisen mukaan ihan heittopussi aikaisemmissa kisoissa. 12 • Suomen Kalastuslehti 5 S uomessa järjestettiin elokuun puolivälissä sukelluskalastuksen EM-kisat. Monet kisaajista ovat kokeneita vapaasukeltajia. Tuntuu että olemme olleet tervetulleita alueelle. Kaikki EM-kisoissa saaliiksi saadut menevät paikallisen toimijan kautta ruokakaloiksi. Omat taidot ja rajat on tärkeä tuntea. Kilpailijan välittömään hylkäämiseen johtavia lajeja ovat rauhoitetut ankerias, harjus, taimen ja lohi. Saaliiksi otetaan vain se mikä sopii pannulle, on jostain syystä vahingoittunut tai istuu kilpailun sääntöihin. Hauen saaminen voi olla kilpailijalle jättipotti. Suomessa pidetyt kisat olivat historialliset. EM-kisoissa Espanja on kova ennakkosuosikki. Kilpailijoita oli kahdeksasta Euroopan maasta ja lisäksi kutsuvieraana Yhdysvaltojen joukkue. Jokaisella kilpailijalla on oma vene, jossa on kilpailijan lisäksi tuomari ja veneen kuljettaja. Kisakeskus sijaitsi Punkaharjulla ja itse kilpailu oli kaksipäiväinen. Lauantaina kalastettiin kuusi tuntia Puruveden puolella ja sunnuntaina Pihlajavedellä. Sukelluskalastus on kestävää kalastusta Tämä jos mikä on valikoivaa kalastusta, aloittaa Jaatinen. Sukelluskalastus on kalastusmuotona paljon yleisempi Etelä-Euroopassa erityisesti Välimerellä. Tässä kohtaa on syytä mainita, että kilpailuissa sukelluskalastusta ei harrasteta paineilmalaitteilla, vaan kyse on vapaasukelluksesta pelkän snorkkelin ja räpylöiden avulla. Kaloista saa pisteitä 1 p/1 g eli 1?200 gramman hauesta saa 1?200 pistettä. Mutta ennen kuin mennään kisan tuloksiin, on syytä tutustua hieman tarkemmin tähän monelle vieraaseen kalastusmuotoon ja sen vaatimiin lupiin. Suuret kalat siis ratkaisevat kisan. Suomen joukkueen jäsen Kim Jaatinen on harrastanut sukelluskalastusta 20 vuoden ajan ja on oikea mies kertomaan lajista. Jaatisen mukaan ahven tulee olemaan tärkein kisakala. Mukana olivat kaikki alan parhaat. Muut kalat ovat bonusta. Yksittäisiä särkikaloja voi tulla. Kalastaja näkee aina kohteensa ennen ampumista, sattumakaloja ei tule. Takaisin kisaan. Suuria petokaloja, kuten haukia ei haluta vähentää, siksi niitä saa ottaa saaliiksi vain yhden. Vaikka kalastus on valikoivaa se ei ole pyydystä ja päästä kalastusta.. Suhtautuminen on ollut positiivista. Sukelluskalastus on siis hyvin fyysinen laji. Alamittaisesta kalasta menettää alamitan verran pisteitä. Sekä henkilökohtaisen kisan voittajat että joukkuekisan mitalistit olivat selvillä toisen kisapäivän iltana. Lahnalla ja säyneellä luvut ovat 500 grammaa ja viisi kappaletta, mateella ja kuhalla 700 grammaa ja viisi kappaletta ja hauella 1?000 grammaa ja yksi kala päivässä. Vaikka kalastus on valikoivaa se ei ole pyydystä ja päästä kalastusta, vaan kaikki kalat lopetetaan heti. Ehkä hieman yllättäen lahna on vaikea laji, koska se on hyvin arka ja vaikeasti harppuunalla tavoitettava. Iso hauki on järvellä pelaginen laji ja sen pyytäminen on vaikeaa. EM-kisoissa on tarkat säännöt alamitoista Suomessa kisataan uiden poijun kanssa ympäriinsä, mutta EM-kisoissa säännöt ovat tarkemmat
Kun uusien kalatalousalueiden myötä Puruveden alueen osakaskuntien kanssa tehtiin uudet Puruveden yhteislupa-alueen sopimukset, papereihin lisättiin myös harppuunakalastus. Lisäksi esimerkiksi suomalaisissa kisoissa hauen pyyntimitta on 1–2 kiloa eli isommasta hauesta ei saa enempää pisteitä kuin kahden kilon hauesta. Tässä on lähdetty ihan puhtaasti vastaamaan kysyntään, toteaa Härkönen. Puruveden kalatalousalueen toiminnanjohtaja Harry Härkösen mukaan kyselyitä harppuunakalastusluvista Puruveden kaltaisiin kirkkaisiin vesiin on tullut silloin tällöin. Suomen Kalastuslehti 5• 13 Sukelluskalastus ja kalojen pyytäminen harppuunalla on kalastusmuotona monelle vieras. Vastuullisuutta on korostettu voimakkaasti lajin parissa. Varsinkin Suomen kirkkaat järvialueet olisivat uusi hieno mahdollisuus sukelluskalastusta harrastaville. Kuvassa Mann ja suomalainen ahven. Kuva Sukeltajaliitto ry. SU KE LT AJ AL IIT TO RY. Suomen merialueella lupia on jonkin verran saatavilla. Osakaskuntia halutaan kuulla ja mahdolliset toiveet rajoituksista otetaan aina huomioon luvista keskusteltaessa. Lajia ei Jaatisen mukaan kannata pelätä tai vieroksua. Kalastusmuoto on varsin tehoton, verkkotai jigikalastuksen kaltaisista suursaaliista ei tämän kalastustavan parissa tarvitse haaveilla. Nyt Puruveden kalatalousalue voi myydä harppuunakalastukseen vuosi-, viikkoja kilpailulupia. Lupien saaminen järvialueille olisi Jaatisen mukaan hieno asia. Monilla vesialueille ei ole tarjolla sukelluskalastukseen sopivia lupia. Puruvedellä ensimmäinen harppuunalupa-alue Koska sukelluskalastuksen EM-kisoissa oli kyse kalastuskilpailusta, piti sille tietysti hakea lupa Puruveden ja Pihlajaveden vesialueiden omistajilta. Se ei ole ongelma, vakuuttaa Jaatinen. Iso-Britannian Daniel Mann osallistui Puruvedellä elokuussa järjestettyihin sukelluskalastuksen Euroopan mestaruuskisoihin. Kalastuslupien suhteen sukellusharrastajat ovat valmiita keskusteluille
Kisaluvasta tehtiin erillispäätös osakaskuntien kanssa. Kalatalousalueen laajuiset luvat olisivat tässäkin hyviä, niin kuin muussakin kalastuksessa. Miesten henkilökohtaisen kisan voittajaksi kruunattiin espanjalainen Angel Santiago Lopez. Myös Partasen mielestä sukelluskalastus on Suomessa kestävällä pohjalla. Hän on yksi maailman parhaimpia sukelluskalastajia ja hallitsee näköjään myös Suomen kirkkaat järvivedet. Toisena päivänä hän lähti etsimään edellisenä päivänä näkemäänsä suurta haukea ja onnistui löytämään ja saamaan tuon viiden kilon hauen, joka toi hänelle valtavasti kisapisteitä. Kilpailuissa pisteytys suosii pienten kalojen pyyntiä. Suomi nimittäin voitti sekä miesten että naisten joukkuekisan. Kaiken lisäksi pieneen kalaan on vaikeampi osua, joten se tekee lajista entistä haastavamman. Myös järjestelyt sujuivat hyvin, kiitos hienojen sukelluskalastukseen soveltuvien lupa-alueiden. Koskaan aikaisemmin Suomi ei ole saanut mitaleita sukelluskalastuksen EM-kisoissa ja nyt niitä tuli useita. Härkösen mielestä nyt aikaan saadut sopimukset tuovat selkeyttä lupamyyntiin. Laissa harppuunakalastus rinnastetaan tuulastukseen. Lisäksi hän ehti saada toisena päivänä täyteen 12 ahvenen saaliskiintiön. Lisäksi mukaan voisi ottaa jousella kalastukseen. Myös hän puhuu lajin lupamyynnin puolesta. Lopezin taktiikkana oli ensimmäisenä päivänä etsiä matalista kaislikoista haukia, lahnoja ja säyneitä. 14 • Suomen Kalastuslehti 5 Pihlajaveden puolella harppuunakalastusta ei kisojen tullessa vielä oltu lisätty kalatalousalueen sopimuksiin, mutta Pihlajaveden itäiseen viehekalastusalueeseen kuuluvien osakaskuntien kanssa Härkönen sai pika-aikataululla sovittua erillisluvan kisaa varten. Se on ensimmäinen suomalaisten miesten saavuttaman EM-mitali. Ensimmäiset makeassa vedessä järjestetyt EM-kisat olivat siis kaikin puolin menestyksekkäät. Samoin voisi olla luvanmyynnissä. Toinen lupa-alue on jo suunnitteilla Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Janne Partanen on itsekin innokas sukelluskalastuksen harrastaja ja mukana EM-kisoissa veneenkuljettajana. Luvanmyyjän ei tarvitse miettiä mikä lupatyyppi harppuunakalastukseen voisi sopia vai voidaanko lupaa ylipäätään myydä. JU KK A LE VO N EN Matti Pyykkö sai miesten sarjassa pronssia ja Jemmi Levonen on sukelluskalastuksen naisten Euroopan mestari.. Euroopan mestarit omaa luokkaa Miten Puruveden EM-kisoissa sitten lopulta kävi. Pienistä ahvenista saa enemmän pisteitä kuin isoista hauista. Hän olisi tuloksellaan sijoittunut miestenkin sarjassa kymmenen parhaan joukkoon. Suomen menestys ei jäänyt tähän. Uusien kalastusmuotojen lupakysyntään vastaaminen on tätä päivää. Levonen sai ahvenia hyvin molempia päivinä sekä muutaman muun lajin ja voitti molemmat kilpailupäivät. Tällä hetkellä sukelluskalastukseen on tiettävästi tarjolla vain Puruveden kalatalousalueen myymä lupa, mutta Partasen mukaan toinen on jo suunnitteilla Suvasveden kalatalousalueelle, jossa lajiin suhtaudutaan myös positiivisesti. Osakaskuntien ja kalatalousalueiden olisi hyvä päättää myös siihen soveltuvien lupien myynnistä ja säännöistä, Härkönen lopettaa. Suomeen saatiin ensimmäinen Euroopan mestari, kun Jemmi Levonen voitti oman sarjansa aivan ylivoimaisesti. Naisten sarjassa tehtiin todellista historiaa. Suomen Matti Pyykkö tuli kilpailussa hienosti kolmanneksi. Hyönteisten avulla saatavia tuotteita on toki käytetty vuosituhansia. Toinen uusi ja suosittu kalastusmuoto on talvella harrastettava ismete eli jääonki
Suomen Kalastuslehti 5• 15 LÄ H D E: LU O N N O N VA RA KE SK U S, SU O M AL AI ST EN KA LA TU O TT EI D EN IL M AS TO VA IK U TU S 20 22 TO M I RÄ SÄ N EN , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O
16 • Suomen Kalastuslehti 5 Yhdistäminen ei ole rakettitiedettä Keski-Unnukan osakaskunnan puheenjohtaja Hannu Viitanen kannustaa osakaskuntia yhdistymään.
Uuden osakaskunnan säännöt mahdollistavat etäosallistumisen kokouksiin. Hyvänä taustatukena asiassa olivat Pohjois-Savon Kalatalouskeskuksen Tommi Rautiainen ja Anne Mäkelä, Hannu kiittelee, ja kannustaa muitakin osakaskuntia tutkailemaan tilannettaan yhdistämistä silmällä pitäen. Tornatorilla on maata joen molemmin puolin ja myös se osallistuu hankkeeseen. Parhaiten asia lähtisi etenemään hankkeena. Aikaa kului puhelimessa paljon. TEKSTI JA KUVA RISTO VESA, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Epäilijöitäkin oli alussa Epäilyjä yhdistämisestä oli, että oma päätäntävalta menee, onko kaikki iso hyvää, onko osakaskunta lopulta niin massiivinen etteivat varat riitä edes hallinnon pyörittämiseen ja niin edelleen. Aikaa kului, mutta lopputulokseen ollaan hyvin tyytyväisiä. Kasvunhaluakin on havaittu. Taloudellisesti tilanne on nyt vaikeampi, Hannu harmittelee. Etelä-Savon puolella hankemuotoisia yhdistymistoimia on toteutettu menestyksellisesti. Samanlaista kaivattaisiin tässäkin. Rakettitiedettä tämä ei ole. Osa yhdistämisestä pois jääneistä osakaskunnista, ovat olleet kiinnostuneita, josko vielä olisi mahdollista päästä mukaan. Kaikki varat yhteiseen koriin Toiminnan aloittamista varten päätettiin, että kaikki yhdistyvät osakaskunnat siirtävät varansa alkupääomaksi uudelle osakaskunnalle. Yhdistämistä ei pidä pelätä, Hannu korostaa. Yhdistämistoimituksen listahinnoittelusta johtuen laajentuminen voisi olla noin kymppitonnin nakki. Vihdoin viimeisinä toteutui Maanmittauslaitoksen järjestämä maanmittaustoimitus ja Pohjois-Savon Kalatalouskeskuksen järjestämä järjestäytymiskokous 8.?10.?2021. Keski-Unnukka kuuluu Unnukan yhteislupa-alueeseen. Maksua arvosteltiin kovaksi, eikä tuo halpa hinta olekaan, jokaiselle osakaskunnalle 577 euroa on iso raha. Hänellä on tuoreessa muistissa viime vuoden puolella maaliin saatu yhdentoista osakaskunnan yhdistämisprosessi, jonka lopputuloksena Unnukalla toimii nyt Keski-Unnukan osakaskunta, jolla vesihehtaareita on 4?400 ja osakaskiinteistöjä noin 1?300. Esimerkki kannustaa muitakin osakaskuntia ryhtymään toimeen. Olen näissä asioissa maallikko, järjestötaustaa on, mutta ei aiempaa kokemusta tällaisesta prosessista. Varsinainen toiminta päätettiin käynnistää vuoden 2022 alusta. Kalastuksenvalvojat saavat suoraan nettikaupasta eli kalakortti. Kasvuhaluja on edelleen Keski-Unnukan osakaskunta on jo nyt kunnioitettavan kokoinen, mutta kasvunvaraa olisi vieläkin, sillä koko Unnukan pinta-ala on noin 5?500 hehtaaria. Toimitusmaksu, 6?350 euroa maksettiin tältä tililtä. Luvanmyynti järjestettiin heti kuntoon. Tavoitteena on parantaa luonnonvaraisen taimenen kantaa vesistössä. Lisäksi luvanmyyntiä on Leppävirran Nesteellä ja Varkaudessa Minnan vapaja vieheessä. Asiantuntija-apua on kuitenkin saatavilla. Keski-Unnukan osakaskunnan karttaan ja toimintaan voi tutustua tarkemmin osakaskunnan nettisivuilla: http://keski-unnukanosakaskunta.fi/ Leppävirralla tehtiin maallikkovoimin osakaskuntien yhdistäminen. Tälle uskotaan olevan käyttöä tulevaisuudessa. Suomen Kalastuslehti 5• 17 O sakaskuntien yhdistäminen ei ole rakettitiedettä, sanoo Keski-Unnukan osakaskunnan hoitokunnan puheenjohtaja Hannu Viitanen. Osakaskunta huolehtii myös vesilinnustuksen luvista. Osakaskunnan rakenteen tiivistäminen uusilla osakaskunnilla olisi kuitenkin tosi tärkeätä ihan käyttöja hoitosuunnitelman toimeenpanonkin kannalta. Mutta ei tällainen synny itsestään, tuumaa yhdistämishankkeen moottorina toiminut Hannu, prosessi kesti noin 2,5 vuotta, jonka aika pidettiin puolenkymmentä palaveria. Tällaisesta varojen siirrosta ei tule veroseuraamuksia, siitä on selkeä verotusohje olemassa. Lopulta yhteinen luottamus asian tarpeellisuuteen löytyi ja päästiin varsinaiseen asiaan. Osakaskunnan alueella virtaa Härkäjoki, jonka kunnostus taimenen poikastuotantoalueeksi on meneillään ELY-keskuksen tuella. Pyydysmerkkejä ei käytetä. comista listat myydyistä luvista
Kiinteistötoimitusmaksujen suuruus nousi esiin asiana, jolla on vaikutus varsinkin pienempien osakaskuntien toimintaan, sillä rahaa on usein käytössä vähän. Tavanomaisia osallistumistapoja olivat kokouksissa käyminen, hoitokunnan jäsenenä tai puheenjohtajana toimiminen sekä kalavedenhoitotöihin osallistuminen. Monella paikkakunnalla osakaskunnat eivät ole saaneet mukaan toimintaan uutta verta. Huomattavaa oli, että noin kolmasosa osakkaista ei kuitenkaan osallistunut toimintaan millään tavalla. Riihimäen Erämessuilla sekä Mikkelin Farmarissa järjestimme messukävijöille avoimen kyselyn vesialueiden omistamiseen liittyen. Kehitysideoita tuli runsaasti Laadukkaita ja pitkiäkin kehitysideoita saimme kyselyn kautta lähes 50 kappaletta. Kyselyyn vastanneista hieman yli puolet oli osakkaana osakaskunnassa ja osakaskuntatoimintaan tavalla tai toisella osallistui tästä määrästä noin kaksi kolmasosaa. TEKSTI JA GRAFIIKKA TOMI RÄSÄNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Kyselyn loppuosa oli antoisa, vaikkakaan ei alalla jo toimiville kovin mullistavaa tietoa. Nuoret otettaisiin ehdottomasti mukaan, mutta niitä ei niin vain haavita. Kehitysehdotuksissa ilmeni, että osakaskuntien yhdistämistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi tulisi tehdä Suomessa laajemmin sekä myös helpottaa yhdistämistoimituksia. Haaste onkin se, miten saada innokkaat nuoret kalastuksenharrastajat kiinnostumaan osakaskuntatoiminnasta ja millä tavalla osakaskuntatoiminnasta tehdään helposti lähestyttävämpää uusille tekijöille. Suurimpia haasteita osakaskuntien aktiiviseen toimintaan aiheutui vastaajien mukaan osakaskuntalaisten ikääntymisestä, rahapulasta tai osaamisen ja tietotaidon puutteesta. 18 • Suomen Kalastuslehti 5 Osakaskunnan on osattava viestiä itsestään Kalatalouden Keskusliiton kesällä tekemä kysely vesialueen omistamiseen ja osakaskuntatyöhön liittyen antoi vastauksia osakaskuntien työn kehittämiseksi. Kalastuksen parissa kuitenkin toimii paljon nuoria ja uusia harrastajia lipuu kalavesille joka vuosi. K alatalouden Keskusliiton työssä on tänä vuonna keskitytty suurelle yleisölle tuntemattomaan aiheeseen eli vesialueiden omistamiseen. Se ikuisuuskysymys – mistä uusia toimijoita. Tämän joukon vastauksista ilmeni, että he toivoisivat parempaa tiedottamista osakaskunnan suunnalta ja myös lisää tietoa oman alueen osakaskunnista ja kalavesien hoitotöistä, mikä saattaisi saada jatkossa epäaktiivisetkin osallistumaan toimintaan. Kyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa siitä, kuinka paljon kansalaiset ylipäätään tietävät vesialueiden omistamisesta ja millä tavoin osakaskuntatyötä voitaisiin kehittää aiempaa houkuttelevammaksi nykyaikaiset standardit etämahdollisuuksineen huomioon ottaen. Vesialueiden omistamista ja osakaskuntien tekemää työtä on haluttu nostaa esiin liiton viestinnässä ja tuoda tutuksi aivan perusasioita asiasta tietämättömille. Osakkaat toivovat lisää viestintää Yhteensä kyselyyn vastasi 170 henkilöä
Monet kehitysideat liittyivät jo aiemmin esille nousseisiin asioihin, kuten nuorten aktivoimiseen sekä avoimeen tiedottamiseen osakaskunnan toiminnasta. ajan tasalla pitämistä osakaskunnan suunnalta – koko osakaskunnan läsnäolo ja toiminta tai meneillään oleva toiminta jää pimentoon. Vastausten perusteella monet toivovat laajempaa tiedotusta osakaskunnan toiminnasta ja myös konkreettista yhteydenpitoa osakkaisiin. Asia, joka ei kyselystä tullut selkeästi esiin on se, että moni kiinteistönomistaja saattaa olla vesialueen omis. Oman vesialueen osakkaana monet kaipaisivat lisätietoa ja ns. Hyvinvoivien kalavesien sekä niiden perusteellisen hoidon takaamiseksi on ensiarvoisen tärkeää saada uusia toimijoita ja kesämökkiläisiä kiinnostumaan vesialueistaan ja mukaan osakaskuntatoimintaan. Tämän takia vesialueen omistamisesta sekä osakaskuntien tekemästä työstä on jatkettava tiedottamista myös ruohonjuuritasolla. Suomen Kalastuslehti 5• 19 taja jopa tietämättään ja osakaskuntaan liittyvät asiat ovat voineet jäädä hyvinkin tuntemattomiksi
20 • Suomen Kalastuslehti 5 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Laadukas ja kestävä kangas on 60 % puuvillaa ja 40 % polyesteriä. Kaksi isoa taskua edessä ja kaksi pientä rinnassa. Hinta 49,00 €. Sisään taitettava henkilökorttitasku valvojakortille. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastuksenvalvojan liivi Korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla. Rinnassa ja selässä painatus Kalastuksenvalvoja/Fiskeövervakare. Koot XL ja 3 XL
Hinta 15,00 € (100 kpl/väri) KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Suomen Kalastuslehti 5• 21 Kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Valvojan viestimerkit
Akustisilla karkotuslaitteilla on viime vuosina saatu Skotlannissa lupaavia tuloksia hylkeiden karkottamisessa kalanviljelyaltaiden välittömästä läheisyydestä. Tulokset osoittivat, että karkottimella varustetulla rysällä saa selvästi enemmän lohia. Tulokset viittaavat siihen, että kun rysässä on karkotin, hylkeet eivät pysty yhtä tehokkaasti estämään lohien uintia rysään kuin sellaisissa rysissä, joissa ei ole karkotinta. Toisessa hyljekarkotin oli asennettu mereen ankkuroidulle lautalle ja karkotin sai tarvitsemansa sähkövirran lautalle asennettujen aurinkopaneelien ja tuuligeneraattorin avulla. Tutkimuksessa testattiin kahta erilaista karkotinratkaisua. Luken tarkoitus on edelleen kehittää mobiilikarkotinta. Kahden pyyntikauden aikana lohisaalis oli keskimäärin 64 prosenttia suurempi niissä rysissä, joissa oli karkotin. Mukana olleilla kalastajilla oli useimmissa tapauksissa kaksi ponttoonirysää, joista toinen oli varustettu karkottimella ja toinen oli ilman. Kalastajat olivat Selkämeren ja Suomenlahden rannikolta. Osittain tulos voi myös liittyä siihen, että karkottimella varustetusta rysästä hylje ei pysty yhtä helposti syömään kaloja eikä viemään niitä pois rysästä. Testasimme vuosina 2020 ja 2021 hyljekarkottimien käytettävyyttä ja tehokkuutta lohen rysäkalastuksessa yhteistyössä 13 kaupallisen kalastajan kanssa. Mobiilikarkotin on melko helppo kuljettaa veneessä ja asettaa mereen. Kaikki ratkaisut ovat osoittautuneet riittämättömiksi, vaikka ne ovat jonkin verran auttaneet vähentämään hyljevahinkoja. Käytämme tällaisesta karkottimesta nimitystä ”mobiilikarkotin”, koska sen siirtäminen paikasta toiseen on huomattavasti helpompaa kuin lautan siirtäminen. Vahinkoja on yritetty lieventää monilla tavoilla, kuten pyydysten materiaalien ja rakenteen muutoksilla. Lohisaalis parani oleellisesti karkottimen avulla Vaikka saalisvaihtelu oli tyypillisen suurta, tulokset osoittavat selkeästi, että karkottimella varustetulla rysällä kalastaja voi odottaa saavansa oleellisesti enemmän lohia kuin ilman karkotinta. 22 • Suomen Kalastuslehti 5 Hyljekarkotin lisäsi lohisaalista Luonnonvarakeskus testasi hyljekarkottimien toimivuutta lohen rysäkalastuksessa yhteistyössä kaupallisten kalastajien kanssa. Tutkimuksen johtopäätöksenä toteamme, että lohen rysäkalastuksessa hyljekarkotin on hyödyllinen ja taloudellisesti kannattava keino hylkeiden aiheuttamien saalishäviöiden vähentämiseksi (olettaen että kalastaja saa vähintään 50 % investointituen karkottimien hankintaan). I tämeren harmaahyljekannan nopean kasvun myötä hylkeiden aiheuttamat saalistappiot ja pyydysvauriot ovat jatkuvasti lisääntyneet rannikkokalastuksessa. Kalastajat pitivät myös koentakohtaista saalispäiväkirjaa ja kirjasivat kaikki hyljevahingot. Toisessa karkotin oli asennettu PE-muovista tehtyyn koteloon, jossa oli sisällä akut ja karkottimen säätöyksikkö. Kalastajat siirsivät karkottimen viikon välein rysästä toiseen, jotta rysäpaikan vaikutus kumoutuisi tuloksissa. Siitä yritetään tehdä aikaisempaa kevyempi ja se voidaan mahdollisesti myös varustaa pienellä aurinkopaneelilla, jolloin akkujen vaihtoväli pitenisi TEKSTI ESA LEHTONEN, ROOPE LEHMONEN, JOEL KOSTENSALO, MIKA KURKILAHTI JA PETRI SUURONEN, LUKE KUVAT ESA LEHTONEN. Lisäksi tässä tutkimuksessa kehitetty mobiilikarkotin tarjoaa käytännöllisen ratkaisun
Ankkuroidulle lautalle asennettu hyljekarkotin saa tarvitsemansa sähkön aurinkopaneelin ja tuuligeneraattorin avulla. Karkotinäänen vedenalaismittaukset yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja JMPajala Oy:n kanssa on myös ollut merkittävää. Kiitos myös hankkeen yhteistyöyrityksille merkittävästä panoksesta karkotinHyljekarkotin oli sijoitettu rysän nielujen lähelle, rysän ulkopuolelle (kuvassa merkitty tähdellä). Karkottimen tehollinen toimintasäde oli noin 45 metriä. Akut voidaan vaihtaa merellä eli laitetta ei sitä varten tarvitse tuoda maihin. Kiitokset yhteistyökalastajille Haluamme lähettää suuret kiitokset kaikille tutkimuksessa mukana olleille kalastajille. Nykyisessä versiossa akut on vaihdettava noin neljän päivän välein. Mobiilikarkottimen akkuja vaihtamassa kalastaja Viking Kellgren.. Suomen Kalastuslehti 5• 23 sovellusten kehitystyössä ja toteutuksessa (Arwell-Tekniikka Oy, Modul Plastic Oy, Mapon Finland Oy, Water and Marine Group Oy, Scandi Net Oy). Yhteistyö sujui esimerkillisen hyvin ja monet kehitysideat tulivat nimenomaan kalastajilta. Yksityiskohtaisempi raportti (englanniksi) http://sakl.fi/wp-content/uploads/2022-Feasibility-and-effectiveness-of-seal-deterrent-in-coastal-trap-net-fishing_ Fisheries-Research-Luke_Final.pdf oleellisesti varsinkin kesäaikaisessa kalastuksessa
Ahvenanmaalla yritetään aktivoida metsästäjiä uudelleen tämän arvokkaan resurssin käyttäjiksi. Lähimpänä rantaa ja sisälahdissa elävät hylkeet ovat kaikkein tärkeimpiä, mutta myös vaikeimpia pyydettäviä.. TEKSTI VIKTOR ERIKSSON, ARCHIPELAGO PARES R.F KUVAT ARCHIPELAGO PARES RF / THERESE ANDERSSON JA ARCHIPELAGO PARES RF / TIINA TAHVANAINEN Hylkeenmetsästys merellä tarjoaa hienoja koko iän kestäviä elämyksiä. 24 • Suomen Kalastuslehti 5 Hylje – ongelma ja resurssi samassa nahassa Hylkeet ovat olleet Itämeren rannikolla eläneille ihmisille elintärkeä saalis kivikaudesta alkaen
Meidän ei myöskään ole enää pakko metsästää selviytyäksemme. Tässä tilanteessa olemme juuri nyt hylkeiden suhteen. Itämeren alueella elää kolme hyljelajia: harmaahylje, norppa ja kirjohylje. Samaan aikaan olemme kuitenkin varsin huonoja muuttamaan näkemystämme suojelun tarpeellisuudesta. Archipelago Pares on työskennellyt viime aikoina ihmisten houkuttelemiseksi takaisin hylkeenmetsästyksen pariin. Ongelma ja resurssi Miksi emme tänä päivänä käytä hyödyksemme tätä ennen niin merkityksellistä resurssia. Kaikkea mikä hylkeessä oli ennen tärkeää – öljy, liha ja nahka – on nykyisin helpompi käydä ostamassa kaupasta. Toisessa keskityimme hylkeiden jatkokäsittelyyn laatimalla hylkeille paloitteluohjeet sekä reseptejä ruuanlaittoon. Hylkeiden pyyntiä säädeltiin jo keskiajalla. Suomen Kalastuslehti 5• 25 I tämeren hyljekantojen elpyminen on ollut vaikuttavaa. Hylkeistä on tullut yksi luonnonsuojelun menestystarinoista. Kaksi hyljehanketta Olemme pyörittäneet kahta hanketta, jotka molemmat ovat saaneet rahoitusta Leader-varoista ja Ahvenanmaan maakuntahallitukselta. On hyvä muistaa, etteivät hyljekannat romahtaneet sen vuoksi että niitä metsästettiin niiden tärkeyden vuoksi, vaan siksi että niistä maksettiin tapporahaa ja samaan aikaan ympäristömyrkyt antoivat lopullisen iskun. Osin syynä on hylkeenmetsästyksen ja siihen liittyvän perinteen vaipuminen unholaan. Molemmat hankkeet ovat saaneet laajaa huomiota ja ne ovat levinneet ympäri maan, jopa ulkomaille saakka.. Hylkeiden historiallisesta merkityksestä ihmisille löytyy jälkiä lähes kaikista kivikauden rannikon asuinpaikoista. Tarkoin järjestetty ja eettinen metsästys olisi loistava mahdollisuus hyljekantojen hoidossa. Ensimmäisessä (nimeltään Ståtar, späck och skrävlor) järjestimme kursseja, pidimme esitelmiä sekä tuotimme helppolukuisen koulutusmateriaalin hylkeiden metsästyksestä ja käytöstä. Tällä hetkellä yhdelläkään Itämeren hylkeenmetsästysalueella ei saada hylkeiden pyyntikiintiötä täytettyä. Kaiken lisäksi hyljetuotteiden kauppa on kielletty EU:n alueella. Kantojen nousu lähes kadon partaalta takaisin elinvoimaiseksi muutamassa vuosikymmenessä on melkoinen saavutus eläimeltä, jonka naaras synnyttää vain yhden poikasen vuodessa. Kaupalliset kalastajat ja kalabiologit huutavat apua hylkeet uhkaavat jo ennestään uhattuja kalakantoja ja tekevät kaupallisesta kalastuksesta kannattamatonta. Ihminen on ollut hylkeiden tärkein saalistaja rannikollamme
Nykyään harva metsästysmuoto on niin tarkoin säädeltyä kuin hylkeenmetsästys. Näinä ruokapulan ja epävarmuuden aikoina tuntuu järjenvastaiselta, ettemme pysty elämään hylkeiden kanssa rinnakkain muutoin kuin suojelemalla ne täysin. Hylkeen lihasta voi valmistaa monenlaista ruokaa, kun vaan on tietoa ja kekseliäisyyttä. Saada heidät ymmärtämään ongelman syvyys ja että yksi ratkaisu ongelmaan on järjestäytynyt metsästys, jossa hylkeelle annetaan takaisin sen arvo riistana. Monella on hyvin erilainen mielikuva hylkeenmetsästyksestä johtuen vanhoista shokeeraavista mielikuvista valkoisista kuuteista, raakalaismaisista metsästäjistä ja veren tahraamasta valkoisesta hangesta. Österbottens Fiskarförbundin, Ruotsin ja Ahvenanmaan hylkeenmetsästyskoulutuksen yhteishankkeessa olemme mukana tuottamassa jo loppunutta materiaalia sähköiseen muotoon. RESOCO-hankkeessa olemme mukana yhdessä Luonnonvarakeskuksen ja ruotsalaisten, virolaisten, tanskalaisten ja puolalaisten tutkijoiden kanssa. Viestintää on jatkettava Mikäli haluamme päästä eteenpäin hyljettä koskevissa asioissa, niiden vaikutuksesta kalakantoihin ja kalastukseen meidän täytyy saada vaikutusvaltaiset ihmiset kiinnostumaan aiheesta Itämeren piirissä ja laajemmin. Voimakkaan makuinen hyljekeitto on yksi hieno vaihtoehto. Sen vuoksi jatkamme osallistumista kansainvälisiin hankkeisiin ja järjestämme erilaisia yleisötilaisuksia niin usein kuin mahdollista, jotta yhä useampi avaisi silmänsä tämän upean metsästysmuodon edessä ja oppisi käyttämään tätä hienoa resurssia, jonka hylje meille tarjoaa. Tämä ei ole pieni haaste. 26 • Suomen Kalastuslehti 5 Painatimme hylkeenmetsästyksestä 1?000 esitettä, joita on jaettu ympäri Ahvenanmaata ja nyt olemme ottaneet uuden samansuuruisen painoksen. Yksi esitteen tarkoituksista on antaa hylkeenmetsästyksestä oikeanlainen mielikuva ihmisille, joilla ei ole aavistustakaan siitä mitä nykyaikainen hylkeenmetsästys on ja sen kautta lisätä ymmärrystä metsästyksestä. Sitä ei pysty kukaan tekemään yksin. Hylkeet ovat itse todistaneet, etteivät ne enää tarvitse kaikkea sitä suojelua.. Työmme aikana meidät on kutsuttu mukaan muihin yhteistyöhankkeisiin. Hylkeenmetsästys ei juuri eroa muusta nykyajan metsästyksestä
Suomen Kalastuslehti 5• 27 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Lintumuistipelissä on 48 eri lintulajia (96 korttia) von Wrightin veljesten kauniina piirroksina. Hinta 13,00 € Tilaa nyt! ahven.net Virkistä muistiasi!. Korteissa lintujen nimet suomeksi ja ruotsiksi
28 • Suomen Kalastuslehti 5 Loppumaton työmaa Anna Maria Eriksson-Kalliolla on Ruokavirastossa Helsingissä loppumaton työmaa, johon kuuluu niin kalanäytteiden tutkimista, neuvontaa, opetusta kuin tutkimusta. Vuonna 2009 Eriksson-Kallio sai hoitaakseen eläkkeelle siirtyneen Eila Rimaila-Pärnäsen työnkuvan. Työ kohdistettava elinkeinon haasteisiin Ruokaviraston kalaterveyden organisaatio on jaettu tänä päivänä Helsingin, Kuopion ja Oulun toimipisteisiin. – Se kertoo enemmän siitä, mitä työni Ruokavirastossa Helsingissä on. Lyhyesti sanottuna työnkuva koostuu kalatautinäytteiden tutkimisesta, neuvonnasta, opetuksesta ja tutkimustyöstä, Eriksson-Kallio sanoo. Anna Maria Eriksson-Kallion työnkuva Ruokavirastossa Helsingissä käsittää kalatautien tutkimisen viljellyistä luonnonkaloihin sekä akvaariokaloihin. TEKSTI MIKA REMES KUVA RIIKKA HOLOPAINEN E rikoistutkija on hieno titteli, mutta enemmän Anna Maria Eriksson-Kallio pitää hieman epävirallisemmasta tittelistään, kalatautieläinlääkäristä. Kalat ja kalaterveys astuivat Eriksson-Kallion elämään vähitellen. Vähitellen selvisi, että ura eläinlääkärinä olisi biologiaa kutsuvampi. Kalojen kutsu oli sen verran vahva, että hän ujuttautui vuonna 2002 töihin silloiseen EELA:aan, josta organisaatiomuutosten jäljiltä kehkeytyi EVIRA ja sitten nykyinen Ruokavirasto. Oleellista Eriksson-Kalliolle on, että tehdään myös niitä asioita, joita kalanviljelijät pitävät kalaterveydessä tärkeinä. Eriksson-Kallio siirtyi Ruotsin Uppsalaan opiskelemaan eläinlääketiedettä ja valmistui vuonna 2000 eläinlääkäriksi. Ensin hän opiskeli Helsingin yliopistossa biologiaa. – Organisaation nimi on matkan varrella muuttunut monesti, mutta itse työ on tiukasti kalaterveydessä ja se koskee niin viljely-, luonnonkuin akvaariokaloja, Eriksson-Kallio kertoo. – Sikäli resurssit ovat kohdallaan, että jokaiseen toimipisteeseen on saatu työn jatkaja edeltäjän siirtyessä eläkkeelle. Tietenkään emme toimi aivan kolmistaan,. Eriksson-Kallio vastaa Helsingistä
Silloin voi vaihtaa mielipiteitä viranomaisten ja kasvattajien välillä ja samalla kuulemme suoraan kalankasvattajilta, mihin työtä pitäisi kohdistaa. Siksikin on tärkeää, että kansalliseen tutkimustyöhön panostetaan sen pohjalta, millaisia ongelmia kentällä on ja mitä kalanviljelijät meille kertovat. Syitä on varmasti monia, mutta kokonaisuudessaan kalaterveys Suomessa hyvällä tasolla, Eriksson-Kallio pohtii.. diagnostiikkatyössä mukana on koko joukko laborantteja, muita tutkijoita ja eläinlääkäreitä. Elävän kalan tuonnin ja viennin riskejä kalatautien leviämiseen Eriksson-Kallio haluaa tehdä erityisesti tunnetuiksi. Kalaterveyspäivällä on pitkät perinteet ja se on edelleen ainoa vuotuinen tapahtuma, johon osallistuvat sekä kalaterveyden tutkijat, eläinlääkärit että kalankasvattajat. Suomen kalaterveystilannetta ei voi verrata suoraan mihinkään muuhun maahan. Jokaisella maantieteellisellä alueella on omat haasteensa. Jotain kertoo sekin, että kalaterveyspuolella on tehty paljon väitöskirjatutkimuksia, Eriksson-Kallio kertoo. Hän pitää tärkeänä sitä, että Ruokavirastossa tehdään työtä, jolla ratkotaan elinkeinon ongelmia. Kahtena viime vuonna tapahtuma on pidetty etänä koronan takia, mutta heti tilanteen salliessa palataan ”naamatusten kohtaamiseen”. Kalaterveystyötä arvostetaan Ruokavirastossa ja pyrimme pysymään tehtäviemme tasalla niin hyvin kuin osaamme. Koen sen hyvin tärkeänä suomalaiselle kalaterveydelle, sanoo Eriksson-Kallio. Anna Maria Eriksson-Kallio väitteli tohtoriksi kuluvana keväänä IPN-taudista. – Tapaamiset ovat oleellinen osa Kalaterveyspäivää. Suomen Kalastuslehti 5• 29 Kalaterveyspäivä on tärkeä tapahtuma Joka keväisen Kalaterveyspäivän ohjelman suunnittelu on yksi Eriksson-Kallion työtehtävistä. – Suomi on maantieteellisesti iso maa ja olosuhteet eri puolilla hyvin vaihtelevia tuotantotavoista vesiympäristöön
EU:n kiellettyä vesihomeen torjunnassa käytetyn malakiittivihreän vesihomeesta on tullut aina vain pahempi riesa kalankasvatuksessa. Kun yhdestä haasteesta selvitään, toinen odottaa. IHN:ään liittyvät lakisääteiset torjuntatoimet tekivät selväksi, etteivät viranomaisten eikä elinkeinonkaan paukut riitä siihen, että vastaavaan savottaan jouduttaisiin joka vuosi. Siksi ennaltaehkäisy kalatautien leviämisen estämiseksi on keskeistä, Eriksson-Kallio sanoo. IPN:n genotyyppi 5 kuuluu sisämaassa lakisääteisesti vastustettaviin kalatauteihin. Muita kalaterveyden haasteita Eriksson-Kallion mielestä ovat kalojen hyvinvointikysymykset, uudet Suomeen leviävät kalataudit ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset kalalajeissa ja ympäristössä. Kalaterveyden yksittäisenä suurena ongelmana Eriksson-Kallio pitää vesihomeen yleistymistä. Väitöskirjatutkimuksessaan Eriksson-Kallio kuvaili taudin esiintymistä Suomessa ja sen monia eri genotyyppejä, josta genotyyppiä 2 ja 5 on havaittu lohikaloilla kalanviljelyssä Suomessa sekä todennäköisesti myös luonnonkaloilta peräisin olevaa ja huonommin tunnettua genotyyppiä 6. IPN:ään kiteytyy siis moni kalaterveyden haaste, Eriksson-Kallio sanoo. Tietenkin toivoisimme, että huomattavasti useampi ruokakalalaitos myös siihen kuuluisi, koska Kalaterveyspalvelun kautta saamme tärkeää tietoa mitä kalatauteja on ja missä, sanoo Eriksson-Kallio. Ilmeisesti se liittyy ihmisten toimiin ja kalamateriaalin siirtoihin, Eriksson-Kallio muistuttaa. Työtä riittää jatkossakin, arvioi Eriksson-Kallio.. Paras keino toimia IPN-virusta vastaan on ennaltaehkäisy. – Meille haasteena on se, että emme tiedä varmasti, miten tauti on levinnyt merialueelta sisämaahan. – Vesihome ja sen torjunta on kaikkiaan hyvin monisyinen ongelma, johon ei vielä ole löydetty tehokasta ratkaisua. Eläinlääkärinä hän on seurannut IPN-tautia aina siitä lähtien, kun sitä havaittiin useampi tapaus vuonna 2012 sisämaassa. Väitös pureutui IPN-virukseen Eriksson-Kallio väitteli kuluvana keväänä kalojen tarttuvasta haimakuoliosta eli IPN-taudista. Vuoden 2021 IHN-tapaukset Ahvenanmaalla olivat mitä ilmeisimmin peräisin Tanskasta tuodusta kalamateriaalista. – Kalatautitutkimukselle IPN-virus on ”ihanteellinen” tutkittava, sillä siihen ei ole tehokasta rokotetta eikä lääkitystä, se leviää elävän kalamateriaalin välityksellä, se ei aiheuta suurta kuolleisuutta mutta siitä voi vielä tulla vakava ongelma kalankasvatukselle. 30 • Suomen Kalastuslehti 5 – Tosiasia on, että sekä tuontiin että vientiin liittyy elävän kalamateriaalin kohdalla aina riskejä, jotka on hyvä tiedostaa. – Kalataudit eivät rajoja eikä kalentereita kunnioita. Kalaterveyspalvelu on Ruokaviraston tarjoama terveyspalveluohjelma kalanja ravunviljelylaitoksille. Vesihomeesta iso riesa Eriksson-Kallio on tullut monelle kalankasvattajalle tutuksi Kalaterveyspalvelun kautta. Työtä kuitenkin tehdään sen eteen hartiavoimin, sanoo Eriksson-Kallio. – Vapaaehtoiseen Kalaterveyspalveluun kuuluu valtaosa sisämaan poikaskasvattajista, mikä on hieno asia. Palvelu on vapaaehtoinen ja kattaa lakisääteisen tautidiagnostiikan ulkopuolelle jäävän muun tautidiagnostiikan ja terveydenhuollon
Hinta 23,00 € Fileointiveitsi Frosts ProGrip (Mora). (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kalankäsittely kuntoon Tilaa nyt! ahven.net Hinta 24,00 € Huom! Kaikki kalankäsittelyvälineet toimitetaan asiakkaalle vasta laskun maksamisen jälkeen. Hinta 22,00 € Fileointiveitsi Frosts ProGrip (Mora). Fileointiveitsi Frosts ProGrip (Mora). Terä 160 mm.. Terä 197 mm. Terä 212 mm. Suomen Kalastuslehti 5• 31 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Onko myöhäisiä kutijoita muuallakin?. 32 • Suomen Kalastuslehti 5 Konneveden kalastajat kertoivat syvällä maaliskuussa kutevista mateista. Asia sai varmistuksen tutkimuksen myötä
Tutkimus vahvisti kokemusperäiset paikallistiedot Kyllä näin mielenkiintoisia kalajuttuja sietää yliopistonkin tutkia. TEKSTI TIMO J. Syvänteen mateet olivat myös kirkassilmäisiä ja rantamateet loiskaihin vaivaamia. Ensin jututettiin asiasta tietäviä konnevetisiä kalastajia laajemminkin. Ne ovat ”rotevampia”, ja niillä on silmissä ja maksassa hyvin vähän mateita yleensä vaivaavia loisia. Noin 30 metrin syvyydestä saadaan nimittäin lopputalvesta saaliiksi runsaasti kutuvalmiita mateita. Konneveden kalastajat ovat nimittäin tienneet jo monen sukupolven ajan, että ”tavallisen” rantaveteen helmikuussa kutevan mateen lisäksi järvessä on myös kaloja, jotka kutevat vasta maaliskuun loppupuolella ja luultavasti syvällä. Silmäloisen kalaan tarttuvia toukkia tuottaa rantakiviltä tuttu limakotilo, ja haukimadon toukkia made saa maksaansa syötyään tämän heisimadon tartuttamia, eläinplanktoniin kuuluvia hankajalkaisäyriäisiä. Kävi ilmi, että asia on juuri niin kuin kalastajat jo tiesivät: Syvänteestä saatiin vielä maaliskuun puolivälissä paljon kutuvalmiita mateita. Sitten havaintojen todenperäisyyttä alettiin selvittää helmikuussa rantakutupaikoilta ja myöhemmin syvännepyyntialueelta saatuja saalismateita vertailemalla. ”Tavallisilla” rannasta pyydetyillä oli Diplostomum-loisia silmissään keskimäärin noin nelinkertainen määrä syvännemateisiin verrattuna. Paino ilman sisäelimiä suhteessa pituuteen oli suurempi ja silmien väli leveämpi – ei toki paljon, noin 15 %, mutta sen verran kuitenkin, että kokeneet kalastajat olivat panneet merkille erot. Varmaan valtaosa mateista noudattaakin sukupuolikäyttäytymisessään kirjojen ohjeita, mutta Etelä-Konnevedestä on löytynyt monella tavalla poikkeavia yksilöitä. Paljon suuremman loiskuorman perusteella rannasta pyydetyt mateet olivat siis eläneet aikanaan pidempään loiMonenlaisia mateita Kalakirjat kertovat, että mateet kutevat Suomen järvissä keskitalvella matalaan rantaveteen. Myös kalastajien havainnot maksan loisista pitivät paikansa. Eikä tässä vielä kaikki: Nämä erikoiset yksilöt ovat ulkomuodoltaan ”tavallisesta” poikkeavia. Silmien Diplostomum-loiset ja T. Triaenophorus-haukimadon toukkia sisältävien valkeiden rakkuloiden määrä oli syvännemateiden maksoissa keskimäärin vain noin puolet rantamateiden rakkulamäärästä. Made on luultua monimuotoisempi Konnevedessä elää todennäköisesti ainakin kaksi erilaista mademuotoa, morfia, jotka kutevat eri aikaan. Sekä kalojen ulkomuotoa, kasvua että erityisesti loisia koskevat havainnot osoittavat lisäksi, että syvänteestä pyydetyt mateet olivat eläneet toisin kuin ”tavalliset” muulloinkin kuin vain kutuaikana. Mateeseen päästyään nämä loiset voivat elää isännässään monien vuosien ajan, joten niiden esiintymisestä voidaan tehdä päätelmiä mateen käyttäytymisestä monien vuosien ajalta taaksepäin. MARJOMÄKI, ANSSI KARVONEN JA JUHA KARJALAINEN, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Suomen Kalastuslehti 5• 33 K alastaja Onni Pakarinen kertoi taannoin Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman joululounaalla tutkijoille Konneveden erikoisista mateista ja kysyi, miksemme me tutki niitä. nodulosus -haukimato nimittäin tarttuvat mateisiin käytännössä vain rantavedessä kevään ja kesän aikana. Ne olivat rotevampia kuin helmikuussa rantavedestä pyydetyt ”tavalliset” mateet. Iänmääritykset osoittivat, että syvältä pyydetyt mateet olivat myös hiukan hidaskasvuisempia kuin rannasta pyydetyt
Tässä vaiheessa ne siis saavat edellä mainitut loisensa. 34 • Suomen Kalastuslehti 5 laisia ulkomuodoltaan ja käyttäytymiseltään erilaisia elomuotoja. Ensin ne syövät eläinplanktonia ja myöhemmin pohjaeläimiä. Toistaiseksi on tullut vesiperä molemmista, mutta tutkimukset jatkuvat. Ilmeisesti syvänteestä pyydetyt mateet olivat viettäneet vähemmän aikaa rantavedessä nuorena. Syvältä pyydettyjen myöhään kutevien mateiden kutupaikkaa ei ole vielä onnistuttu löytämään. Loiset ovat siis todennäköisesti tarttuneet kaloihin jo ensimmäisten elinvuosien aikana. Lajin sisäinen monimuotoisuus kutuajan ja -paikan suhteen voi osoittautua arvokkaaksi ominaisuudeksi, kun ilmastomuutos muuttaa nopeasti järviemme vuodenaikaisdynamiikkaa ja jääoloja. Kerro meille havainnoistasi Arvelemme, että Konneveden made ei ole poikkeuksellinen, vaan että mahdollisesti lopputalvella syvällä kutevia mateita esiintyy Suomen järvissä laajemminkin. Kaikkien syyskuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvotaan kaksi ”Kalastajan Konnevesi” -kirjaa. Monimuotoisuuden tutkiminen ja tunteminen on kalapopulaatioiden suojelun kannalta tärkeää. Eriytyminen kahdeksi geneettisesti erilaiseksi muodoksi voi olla käynnissä. Voi olla, että ”tavallinen” rantakutu helmikuussa jään alle ei tulevaisuudessa ole enää mahdollista läheskään joka vuosi. Vastaukset sähköpostilla osoitteeseen timo.j.marjomaki@jyu.fi. Myös mädinkeräimiä asetettiin viime keväänä 25?–?34 metrin syvyyteen hyvälle syvänneapajapaikalle siinä toivossa, että niihin kertyisi mateen mätijyviä. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat Konneveden ja monien muidenkin järvien monenlaiset siikamuodot. ”Arvattavasti yliluonnollisuutta”, saattaisi Konsta Pylkkänen nyt tuumata. Kyllä kansa tietää, jos siltä kysytään. Infrapunavalaisimilla varustettuja videokameroita on muutamana talvena asennettu syvännepyyntipaikoille kutemisen havaitsemiseksi. 2022: Differences in parasite community composition support ecological differentiation in a freshwater gadoid fish. Aikuisena molemmat madetyypit elänevät siis suurimman osan vuotta samoilla alueilla syöden samanlaista ravintoa. 2022: Indications of polymorphism in the behaviour and morphology of burbot (Lota lota) in a European lake. sille alttiina rantavyöhykkeessä kesäaikana kuin syvänteestä pyydetyt. Syvällä todennäköisesti kutevan mademuodon lisääntymistä taas voi uhata vesien rehevöitymisestä seuraava syvänteiden happikato. org/10.1111/eff.12662 Marjomäki T.J., Mustajärvi L., Mänttäri J., Kiljunen M. Tutkituilla vähintään noin 20 senttimetrin pituisilla mateilla näiden loisten määrä ei riippunut kalan koosta. Ei suinkaan, sillä monella kalalajilla esiintyy samassa järvessä eri. https://doi. Alustaviin uteluihimme on jo vastattukin, että muun muassa eräästä Saimaan syvänteestä on saatu kutuvalmiita mateita vielä maaliskuun toisella puoliskolla. Ecology of Freshwater Fish. Nyt kysytään: Onko sinulla on tietoa mateen kutuajoista ja/tai -syvyyksistä tai muita havaintoja mateen olemuksesta tai käyttäytymisestä jostakin järvestä. Kaikenlaiset havainnot ovat kiinnostavia, myös ”tavallisen” mateen elämä. ”Tavallisten” mateiden tiedetäänkin elävän pari-kolme ensimmäistä vuotta rantavedessä. Asian vahvistaminen vaatii geneettisiä tutkimuksia. & Marjomäki T.J. Ravintoperäisten lyhytikäisten (yksivuotinen) loisten määrissä ei havaittu eroja rannasta ja syvänteestä pyydettyjen kalojen välillä. Hydrobiologia 849: 1839 – 1853. Kun katsellaan maailman menoa vähän laajemmasta näkökulmasta, huomataan myös, että Pohjois-Amerikan suurilla järvillä esiintyy mateesta jopa neljää-viittä erilaista muotoa ”tavallisista” keskitalvella rantaan kutevista aina sellaisiin, jotka kutevat hyvin syvällä keskellä kesää ja joiden vastakuoriutuneita poikasia löytyy vielä elokuussa. & Karjalainen J. Kuitenkin oleskelualueen ja kutuajan erot sekä erilainen ruumiinmuoto viittaavat siihen, että Konneveden kaksi mademuotoa eivät enää ehkä lisäänny keskenään. Aiheesta lisää: Karvonen A., Horppila P., Kuitunen J., Miettinen M., Ryynänen L
Kampela on erittäin herkullinen ja suussa sulava ruokakala. 6. Kampela vaihtaa väriään ja kuviotaan kameleonttimaisesti ympäröivän pohjan mukaan. 10 faktaa kampelasta TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Kampela viihtyy parhaiten meressä, mutta voi nousta myös makeisiin vesiin. Mieluisin ravinnonkohde on simpukka, joita kampela kaivaa esiin vesistön pohjalta. 3. Suomen Kalastuslehti 5 • 35 1. Esimerkiksi Tenojoessa ja sen sivuvesistöissä, kuten Pulmankijärvessä elää vakituisesti kampeloita. 10. Veteen heitetty puolisko heräsi henkiin ja siitä sai alkunsa kampelan toispuoleisuus. Kampelan (Platichthys flesus) silmät sijaitsevat samalla kyljellä. Yhden sentin mittaisena kampelan silmät ovat siirtyneet jo samalle puolelle. Suomen kalat. Aluekohtaisia eroja löytyy, mutta useimmiten kampeloista 60 % on oikeakylkisiä. Lähteet: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. 2. 5. Parhaan makuinen se on paistettuna tai savustettuna. 7. Hiekkapohjilla voi nähdä usein kampelan syönnöskuoppia. Kudun jälkeen keväällä kampelan rasvapitoisuus on 3 – 4 prosenttia, mutta syksyllä se on noussut jo 10 – 14 prosenttiin. Silmät ovat useimmiten oikealla kyljellä, mutta vasenkylkinen kampela ei ole harvinaisuus. Kampela kykenee elämään makeassa vedessä, mutta se tarvitsee lisääntyäkseen suolapitoista vettä. Virossa esiintyy molemmin tavoin lisääntyviä kampeloita. Nuori kampelanpoikanen ei muistuta aikuista kampelaa, vaan poikanen on muodoltaan symmetrinen kuin mikä tahansa kala. Etelä-Itämerellä ja valtamerissä kampela lisääntyy vapaassa vedessä 30 – 100 metrin syvyydessä ja mätimunat ovat kelluvia. Kampelan siittiöt vaativat liikkuakseen 6 promillen suolapitoisuuden. Nimi perustuu tarinaan, jonka mukaan Neitsyt Maria söi puolet kampelasta ja heitti toisen puolen veteen. 9. 4. Suomen rannikolla kutualueena toimii muutaman metrin syvyinen kivipohja ja mäti vajoaa kivien sekaan. Kampelaa kutsutaan maariankalaksi. 8
36 • Suomen Kalastuslehti 5 Tilaa nyt! ahven.net Esitteet ovat pieninä määrinä tilattuina ilmaisia. Kaikista esitteistä on saatavilla myös sähköinen versio! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Suuremmista tilauksista veloitetaan postituksesta aiheutuneet kulut. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa ja jaa tietoa
ESIMERKKEJÄ ESTEELLISYYSTILANTEISTA. Esteellisyydestä seuraa, että esteellinen henkilö ei voi olla päättämässä asiasta, osallistua asian käsittelyyn eikä edes olla läsnä asiaa käsiteltäessä. ESTEELLISYYDEN ARVIOIMINEN voi olla hankalaa, koska lähtökohtaisesti päätöksentekotilanteessa kaikilla on jokin intressi päättää asiasta suuntaan tai toiseen. Tiekunnan kokouksessa osakkaan asema hoitokunnan jäsenenä voi ilman nimenomaista lain säännöstäkin olla oikeudellisesti merkityksellinen esteellisyysperuste, jos kyseessä on hänen vastuutaan koskeva tai siihen vaikuttava päätöksenteko (KKO 2010:81). Yhteisaluelaissa ei ole osakkaan esteellisyyttä koskevia säännöksiä. Tästä voidaan vetää johtopäätös, että esimerkiksi osakaskunnan hoitokunnan jäsen on esteellinen äänestämään omasta vastuuvapaudestaan. Esteellisyyteen törmätään osakaskunnissa yleisimmin osakaskunnan kokouksessa äänestystilanteissa. Tästä voidaan puolestaan vetää johtopäätös, että jos osakaskunta on esimerkiksi hyväksymässä sopimusta, jossa jokin osakas on osapuolena aiheuttaa se esteellisyyden sopimuksen osapuolena olevan osakkaan osalta asiassa. Tämän takia suositellaan, että kokouksessa keskustellaan avoimesti esteellisyyksistä ennen asian käsittelyä ja äänestystä ottaen huomioon edellä selostetut näkökulmat. Allekirjoittanut huomauttaa, että korkein oikeus on käyttänyt sanaparia ”merkittävässä ristiriidassa”, joka osaltaan viitoittaa tietä sille, että esteellisyyttä ei voida katsoa olevan ihan jokaisen pikkuintressin kohdalla – tämähän muutenkin rampauttaisi kokonaan osakaskunnan päätöksenteon, koska intressejä voitaneen joka asiayhteyteen kaivaa esiin aina jollain tavoin. Elias Rauhala Kalatalouden Keskusliitto Esteellisyyskysymyksistä. Pahimmillaan esteellisen henkilön osallistuminen päätöksentekoon voi tarkoittaa sitä, että päätöstä ei ole tehty lainmukaisesti ja se voi kumoutua muutoksenhaun kautta. Korkeimman oikeuden päätöksen 2011:68 mukaan myös osakaskunnissa tulee kuitenkin päätöksenteon yhteydessä noudattaa yhteisöjen päätöksenteon yleisiä oikeusperiaatteita, joiden nojalla tietyissä tilanteissa voidaan todeta olevan esteellisyyksiä, joissa jonkun osakkaan etu on merkittävässä ristiriidassa osakaskunnan tai muiden osakkaiden edun kanssa. Suomen Kalastuslehti 5• 37 LAKIASIAA ESTEELLISYYDELLÄ VIITATAAN siihen, että jollain henkilöllä on tietyssä tilanteessa sellainen eturistiriita, että hänen osallistumisensa asian käsittelyyn olisi sopimatonta. Tällaisessa päätöksenteossa osakkaat voivat yleensä käyttää äänioikeuttaan siitä riippumatta, onko päätöksen lopputuloksesta heille etua vai ei. Osakaskunnan kokouksessa äänestettäessä onkin usein kysymys siitä, mikä on osakaskunnan enemmistön mielipide jossakin yhteisen alueen hallintoa koskevassa osakkaiden välisessä kysymyksessä. ESTEELLISYYTTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET. Osuuskuntalain 4 luvun 8 §:n 1 momentissa, yhdistyslain 26 §:n 1 momentissa ja asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 15 §:n 1 momentissa on kielletty jäsenen tai osakkeenomistajan äänestäminen asiassa, joka koskee hänen ja asianomaisen yhteisön välistä sopimusta
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 38 • Suomen Kalastuslehti 5 Tilaa nyt! ahven.net Suositut pelikortit kaloista, linnuista, koirista, kasveista ja ötököistä. Kaikissa 55 erilaista kuvaa. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Syksyn peli-iltoihin Hinta 6,00 €
Valtakunnallinen kalastuspäivä sai taas ison joukon koululaisia lähtemään kalastamaan. 16.12. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Heidi Moisio p. 10.6. 4.2. 5 5.8. krs 00700 Helsinki p. 18.3. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 7.10. 2 18.2. 2.9. 11.11. Suomen Kalastuslehti 5 • 39 129. 8 18.11. 4 13.5. 7 14.10. 6 9.9. 3 1.4. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN Nro Aineisto Ilmestyy 1 7.1. 29.4. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2022 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 6/2022 ilmestyy pe 7.10. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Painotuote 4041 0955 YM PÄ RISTÖMERK KI MILJ ÖMÄRK T
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Koristeeksi seinälle Tilaa nyt! Kalatalouden Keskusliiton uudistuneet A4-postikortit. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta 2,00 €. Lajien nimet suomeksi ja ruotsiksi sekä tieteellinen nimi, kaloilla vain suomeksi ja ruotsiksi