Suomen Kalastuslehti 05/2023

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

30. Suomen Kalastuslehti 5 • 1 5/2023 Mitä tekee kalaleader
2 • Suomen Kalastuslehti 5 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta 13,00 € Tilaa nyt! ahven.net Virkistä muistiasi!. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Molemmissa muistipeleissä on 48 eri lajia (96 korttia) Gösta Sundmanin ja von Wrightin veljesten kauniina piirroksina. Korteissa lajinimet suomeksi ja ruotsiksi
Kuva Kerimäen Kalatalo Oy TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 10 AU N I VÄ ÄR ÄN IE M I. Suomen Kalastuslehti 5 • 3 Sisältö 10 Muikkumarkkinat avasi Lapin ja Oulun yhteistyön 14 Osakaskunnalle Panda-palkinto 16 Lohikuninkuudesta soudettiin 40. kerran 18 Millaista elämysarvoa kalastuskilpailut tuovat osallistujille. 22 Esa Lehtonen – kalavesien Pelle Peloton 26 Uutta teknologiaa kalastajien testissä 30 Kolmas ohjelmakausi käynnistyi Itä-Suomessa 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 36 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 22 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Muikun kesänuottausta Puruvedellä. LA PI N KA LA TA LO U SK ES KU S
Tilaa nyt! ahven.net Suositut pelikortit uudistettuina ja päivitettyinä. Kaikissa 55 erilaista kuvaa. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Syksyn peleihin! Hinta 6,40 €
Kalatalouden Keskusliitto ei voi hyväksyä uusia heikennyksiä vedenomistajan päätäntävaltaan omista vesistään. Tämäkin uudistus olisi hyvä saada mahdollisimman pian alulle, koska valmistelu voi kestää kauan. Myös vaelluskalojen nousuesteiden purkamiselle ja muillekin kalavesien kunnostuksille on odotettavissa jatkorahoitusta. EPÄSELVÄKSI JÄÄ , mitä on tarkoitettu ohjelman tavoitteella vapaa-ajankalastuksen mahdollisuuksien parantaminen. Edellisellä hallituskaudella lanseerattu ohjelma jäi silloin aivan lähtökuoppiin tai otti jopa takapakkia kalan kulutuksen laskiessa maailmanpolitiikan myllerryksessä. Muutos on siksi toteutettava mahdollisimman nopeasti. Kalastuslaissa kalastonhoitomaksun ikäperusteinen vapautus muutetaan koskemaan 70 vuotta täyttäneitä sekä yhteisaluelakia uudistetaan. Koska 65 vuoden ikärajan ennen lakimuutosta saavuttaneet saavat ohjelmakirjauksen mukaan pitää maksuvapautuksensa, niin kalastonhoitomaksun ikärajan muutos näkyy maksukertymässä täysimääräisenä vasta viisi vuotta lakimuutoksen jälkeen. KIRJAUKSET MERIHYLKEIDEN metsästyksen tehostamisesta ja hyljetuotteiden kauppakiellon purkamisesta ilmaisevat varmaankin kansallista tahtotilaa, mutta käytäntöön tästä on pitkä matka. Toimeenpano edellyttäisi suojelun saavutettuihin etuihin puuttumista sekä kansainvälistä kannatusta. Suomen Kalastuslehti 5 • 5 Hallitusohjelmasta käytäntöön PÄÄKIRJOITUS Keskusliitto ei voi hyväksyä uusia heikennyksiä vedenomistajan päätäntävaltaan omista vesistään.” PETTERI ORPON hallituksen alkumetrit ovat olleet melkoista kipuilua. LAKIMUUTOKSIAKIN ON ohjelmassa luvassa. Yhteisaluelain uudistusta on odotettu kauan monien osakaskuntien toimintaa haittaavien käytännön asioiden parantamiseksi. KOKO KANSALLISEN kalataloutemme kannalta tärkeä on ohjelman kirjaus kotimaisen kalan kehittämisohjelman jatkamisesta. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Toiveissa kuitenkin on, että kovalla työllä valmiiksi saatua Vahva ja välittävä Suomi -hallitusohjelmaa päästäisiin toteuttamaan. Pakettiin kuuluu kalataloudelle monta kaivattua uudistusta
Ankerias on rauhoitettu koko vuoden merialueella vapaa-ajankalastuksessa. Kalanpyydykset pois luonnosta Kolmivuotisessa Euroopan unionin rahoittamssa Re:Fish-hankkeessa kerätään vapaa-ajan kalastuksesta peräisin olevia kadonneita verkkoja ja muita kalanpyydyksiä haraamalla ja sukeltamalla. ELY-keskukset voivat myöntää rauhoitukseen poikkeuksia, mutta eivät merialueen vapaa-ajankalastukseen. Suomessa kadonneita pyydyksiä tullaan keräämään Suomenlahden ja Selkämeren rannikoilta ja Saaristomeren alueelta. 6 • Suomen Kalastuslehti 5 LYHYET ANKERIAAN RAUHOITUS MUUTTUI Ankeriaan kalastusrajoitukset ovat muuttuneet. Rauhoitusajan ulkopuolella saaliiksi otetusta ankeriaasta voidaan tuomita menettämisseuraamus. IS M O KO LA RI TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U KS LI IT TO Kadonneet pyydykset ovat luonnolle ongelma. fi-karttapalvelusta. Ankeriasta koskevat rauhoitusajat voi tarkistaa Kalastusrajoitus. Lisäksi kerätään käytöstä poistettuja pyydyksiä vapaa-ajan kalastajilta ja mökkiläisten varastoista. Sisävesillä kaikessa kalastuksessa ja merialueen kaupallisessa kalastuksessa ankerias on rauhoitettu koko vuoden paitsi heinäkuussa. POIKKEUSLUPA ANKERIAAN PYYNTIIN Ankeriaan kalastus on sallittua Pirkkalan ja Kokemäenjoen yläosan kalatalousalueilla touko-syyskuussa vuosina 2023 – 2025. Kansalaisia pyydetään ilmoittamaan löytämistään tai kadottamistaan pyydyksistä hankkeen nettisivuilla. Ankeriaan suojeluarvo on 3 510 euroa. Esimerkiksi verkko voi kadonneenakin pyytää kalaa, lintuja ja nisäkkäitä.. Pohjois-Savon ELY-keskus on tehnyt myönteisen päätöksen koskien kalatalousalueiden hakemusta ankeriaan kalastamisen sallimiseksi keväästä alkusyksyyn Pyhäjärvellä, Kulo-Rauta-Liekovedellä, Mahnalanselällä ja muissa kalatalousalueiden vesistöissä
Kalastuslain 103 §:n mukaan kalastuksenvalvojaksi hyväksyminen edellyttää täyttä oikeustoimikelpoisuutta ja alle 18-vuotias ei ole tältä osin oikeustoimikelpoinen. Lisää tietoa avustuksen hakemisesta sivulla ym.fi/virtaavesienhoitoon.. SA N N A KU N IN G AS , LU KE TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U KS LI IT TO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLÄ ON TARJOLLA AVUSTUKSIA VESISTÖKUNNOSTUKSIIN Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta avustettavilla hankkeilla parannetaan vesien tilaa ja ympäristöä, lisätään luonnon monimuotoisuutta, tuetaan kunnostusverkkoja sekä vahvistetaan vesistökunnostajien ja maanomistajien yhteistyötä. 11. Kalastuksenvalvojan kokeen suorittamiseen ei vaadita täysi-ikäisyyttä, mutta kalastuksenvalvojan kortin saaminen edellyttää sitä. Käsittely onnistui, toukoja kesäkuussa tehdyissä seurantasukelluksissa lammesta ei löydetty ainuttakaan rohmutokkoa. ja päättyy 30. Yksi sellainen on, voiko alle 18-vuotias toimia kalastuksenvalvojana. Marraskuussa lampi käsiteltiin rotenoni-pitoisella biohajoavalla liuoksella rohmutokon hävittämiseksi. 10. Aikaisempien vuosien hanketoimijoista suurin osa on ollut alueellisia tai paikallisia järjestöjä, vesiensuojeluyhdistyksiä, osakaskuntia ja kalatalousalueita. Lyhyt vastaus on, ei voi. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousyksikön tavoitteena oli koko rohmutokkoesiintymän hävittäminen. Suomen Kalastuslehti 5 • 7 LYHYET 18 Kalatalouden Keskusliittoon tulee aika ajoin mielenkiintoisia kysymyksiä. Avustushaku alkaa 17. 2023. ROHMUTOKON HÄVITYS ONNISTUI Viime vuoden elokuussa turkulaisesta lammesta löydettiin haitallinen vieraslajikala rohmutokko
Vesijärven eteläpäässä on Luonnonvarakeskuksen (LUKE) arvion mukaan järven merkittävin kuhan kutualue. Toimipaikkana oli Koivisto. Kaakkois-Suomen Kalatalouskeskus ry on itäisen Suomenlahden rannikolla ja Kaakkois-Suomen jokija järvialueilla toimiva kalatalouden neuvontajärjestö. Yhdistyksessä on tällä hetkellä jäseninä 3 kalastusseuraa, 41 osakaskuntaa, 1 henkilöjäsen ja 5 kunniajäsentä. Talvisodan syttyessä liiton toimisto muutti aluksi Haminaan ja lopulta Kotkaan, ja sotien jälkeen nimeksi muutettiin Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry. Tutkimusten perusteella Vesijärven kuha kasvaa erittäin nopeasti ja vain osa vanhan 42 cm alamitan saavuttaneista kuhista oli saavuttanut sukukypsyyden. Määräykset on annettu Salpausselän kalatalousalueen hakemuksesta ja perustuvat tutkimustietoon. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U KS LI IT TO. Oleellisin muutos oli se, että yhdistyksen nimi muuttui ja uudeksi nimeksi tuli Kaakkois-Suomen Kalatalouskeskus ry. Yhdistys perustettiin vuonna 1932, jolloin nimeksi tuli Viipurin läänin Merikalastajain Liitto. Neuvonta on tarkoitettu niin kaupallisille kuin vapaa-ajankalastajille, ja yhdistys pyrkii auttamaan kysymyksissä, jotka koskevat kaloja ja kalastusta sekä vesien omistamista ja vesialueiden käyttöä. Vuoden 2023 vuosikokous, joka pidettiin Kotkassa 26.4.2023, hyväksyi hallituksen sääntömuutosehdotuksen. Kuhan pyyntimittaa nostettiin Vesijärvellä Pohjois-Savon ELY-keskus hyväksyi huhtikuun alkupuolella uudet kalastusmääräykset Vesijärvelle. Nimenmuutoksen taustalla olivat muun muassa nykyinen toiminta-alue, joka on muutakin kuin merialue, ja halu profiloitua toimijaksi, jonka neuvontakohteena ovat muutkin kuin merialueen kalastajat. Siikasalmen eteläpuolella kuhalta edellytetään vähintään 50 cm mittaa ja verkkojen solmuväli on oltava vähintään 60 mm. 8 • Suomen Kalastuslehti 5 LYHYET KAAKKOIS-SUOMEN KALATALOUSKESKUS Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry vaihtoi nimensä ja on nyt Kaakkois-Suomen Kalatalouskeskus ry. Siikasalmen pohjoispuolella kuhan alamitta on 45 cm ja verkkojen solmuväli vähintään 55 mm
Esimerkiksi uusille lisääntymisalueille kalastusrajoituksia laajennetaan noin 5 km:n etäisyydelle pesäpaikan ympärille. Muutoksen jälkeen molempien sampien nimet vastaavat paremmin lajeille muissa kielissä annettuja lajinimiä. Valtuuttamisessa ohjeistaa Digija väestötietovirasto (DVV). Aikaisemmin sampena tunnettu kala (Acipenser sturio) on tästä eteenpäin suomeksi euroopansampi (ruotsiksi europeisk stör). Sinisammeksi aikaisemmin kutsuttu kala (Acipenser oxyrinchus) on puolestaan jatkossa atlantinsampi (ruotsiksi atlantisk stör). Käytöstä poistettavalla valtuudella aloitettuihin asiointeihin tarvitaan uusi valtuus. Uuden valtuusasian käyttö alkaa 25.9.2023. JO U N I TA SK IN EN SAMMESTA TULI EUROOPANSAMPI JA SINISAMMESTA ATLANTINSAMPI Kahden Suomesta tavatun kalalajin nimi muuttui toukokuussa. SAIMAALLE UUSIA RAJOITUKSIA Saimaannorppia syntyi tänä vuonna ennätysmäärä, yhteensä 100 yksilöä. Uusi valtuusasia on nimeltään Työllisyyden, ympäristön, elinkeinotoiminnan ja liikenteen valtionavustusten hakeminen. Kalannimityöryhmä päätti muutoksesta toukokuussa.. Suomen Kalastuslehti 5 • 9 KA LA TA LO U D EN KE SK U KS LI IT TO LYHYET KALATALOUDEN AVUSTUSTEN HAKEMISESSA KÄYTETTÄVÄ VALTUUSASIA MUUTTUU ELY-keskukset myöntävät kalatalouden avustuksia, jotka KEHA-keskus maksaa hakijoille avustuspäätösten mukaisesti. Saimaannorpan suojelemiseksi kalastusrajoitusalueen laajuutta kehitetään tarpeen mukaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja osakaskuntien kanssa tehtävillä vapaaehtoisilla sopimuksilla. Palvelu tarkistaa asiointioikeuden kirjautumisen yhteydessä. Näistä neljä kuuttia syntyi kalastusrajoitusalueen ulkopuolelle tai sen reuna-alueelle. Kalastusrajoitukset laajenevat osakaskuntien päätöksellä Puruvedellä ja Etelä-Saimaalla. Noudata valtuuttamisessa Suomi.fi-palvelun voimassa olevia ohjeistuksia. Yleisvesillä ja valtion omistamilla alueilla kalastusrajoituspäätökset tekee Metsähallitus. fi-valtuuksien lisäksi asiointipalvelun käyttö edellyttää yhteisöasiakkailta Y-tunnusta. Suomi. Kalastusrajoitusten asettaminen edellytti osakaskuntien ylimääräisten kokouksien päätöksiä ja kalastusluvan jo ostaneiden tiedottamista laajentuneista rajoituksista. Puruvedellä Rauvitsanselän yleisvedellä kalastusrajoitukset astuivat voimaan metsähallituksen päätöksellä 1.7.2023. Suomi.fi-valtuudet osoitteessa suomi.fi/valtuudet. Kalatalouden avustusten hakemisessa käytössä oleva Ympäristöön liittyvien valtionavustusten hakeminen -valtuusasia poistuu käytöstä. Valtuutuksen saaneet henkilöt kirjautuvat asiointipalveluun Suomi.fi-tunnistuksen kautta henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Laajentuneista kalastusrajoituksista maksetaan osakaskunnille sopimuskorvausta vuosittain 2,5 euroa hehtaarilta
10 • Suomen Kalastuslehti 5 Muikkumarkkinat avasi Lapin ja Oulun yhteistyön
TEKSTI JA KUVAT AUNI VÄÄRÄNIEMI, LAPIN KALATALOUSKESKUS Lapin kalatalouskeskuksen ja Oulun kalatalouskeskuksen yhteinen osasto Posion Muikkumarkkinoilla. Suomen Kalastuslehti 5 • 11 Kahden pohjoisen kalatalouskeskuksen rakentama yhteisosasto Posion Muikkumarkkinoilla toimi jopa yli odotusten
Ihmisiä kiinnosti kalatuotteet ja niitä maisteltiin ennakkoluulottomasti. Suuresta massasta ei löytynyt kuin muutama henkilö, joille kalat eivät maistuneet”, Topi Kumpulainen sanoo. ”Muikkumarkkinat Posiolla ovat maantieteellisesti sopivasti molempien kalatalouskeskusten toimialueiden rajalla, joten päätimme oman tapahtuman sijaan koeponnistaa yhteistyömme jo valmiiksi olemassa olevassa tapahtumassa”, kertovat Oulun kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Heikki Tahkola ja Lapin Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Anna-Leena Inkerö. Muikkumarkkinoiden yhteisponnistus aloitti samalla kalatalouden maakunnalliset rajat ylittävän yhteistyön kahden pohjoisimman kalatalouskeskuksen välillä. Lapin Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Anna-Leena Inkerö sanoo kahden markkinapäivän olleen erittäin onnistuneita. Yhteistyö tulee jatkumaan Muikkumarkkina-ponnistuksen onnistuminen vahvisti entisestään Lapin Kalatalouskeskuksen ja Oulun kalatalouskeskuksen tahtoa syventää kalatalouskeskusten välistä saumatonta yhteistyötä. ”Katsomassa oli parhaimmillaan kymmeniä silmäpareja. Lapin Kalatalouskeskus ry ja Oulun kalatalouskeskus saivat Muikkumarkkinoille osallistumiseen avustusta kalastuksenhoitomaksuvaroista Lapin ELY-keskukselta.. Lauantaina Kumpulainen maistatti kävijöillä särkitahnanappisia. Fileeratut ahvenet päätyivät Oulun Maaja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijan Topi Kumpulaisen paistinpannulle. Lapin Kalatalouskeskus ry ja Oulun kalatalouskeskus / ProAgria Oulu sekä Oulun Maaja kotitalousnaiset osallistuivat markkinoille yhteisellä osastolla. Molemmat kalatalouskeskukset tähtäävät kalaharrastuksen edistämiseen ja kalastustietoisuuden levittämiseen. ”Vähempiarvoisen kalan käyttö on ympäristöteko, sillä käyttö vaikuttaa suotuisasti vesien ravinnekiertoon. Kalatalouskeskusten ja Maaja kotitalousnaisten tavoitteena oli lisätä tietoa kotimaisen kalan terveellisyydestä. Suunnitelmissa oli ensin aloittaa se ensin järjestämällä täysin omat kalamarkkinat. Yhteistyötä oli pohjustettu jo yli vuoden ajan. Kalaherkku upposikin helposti kaikenikäisten suihin. Halusimme kalankäsittelyllä ja maistatuksilla täällä osoittaa, että ahvenesta ja särjestä saadaan hyvää ruokaa”. Monipuolista kalatalousneuvontaa Kolmen teltan markkinatiloissa tavoitettiinkin Muikkumarkkinoilla kävijät tehokkaasti ja käytännönläheisesti. Esimerkiksi tällaisella näin hyvin toimivalla yhteisosastolla ja porukalla on helppo jatkaa toimintaa muissakin tapahtumissa.”, Inkerö ja Tahkola vinkkaavat. ”Kävijöitä kiinnosti kovasti etenkin kalastuksenvalvonnan asiat. ”Tavoite täyttyi sille, mitä maistatuksessa lähdettiin hakemaan. Heikki Tahkola ja Anna-Leena Inkerö ovat vahvasti sen kannalla, että maakunnan rajat ylittävä yhteistyö on hyödyksi koko pohjoiselle kalataloudelle. Niitä meni muutamassa tunnissa lähes 400 kappaletta. Lapin Kalatalouskeskuksen osassa jaettiin tietoa kalastuksenvalvonnasta sekä osakaskuntaja kalatalousaluetoiminnasta ja kalatalousneuvonnasta. Oulun Maaja kotitalousnaisten maisemaja ympäristöasiantuntija Maarit Satomaa sanoo, että maisemanhoito puhututtaa ihmisiä, sillä maisemien umpeutuminen huolettaa. Kaikki tarjottava oli kävijöille maksutonta. ”Lapin Kalatalouskeskus ry:lle ja Oulun kalatalouskeskukselle on Muikkumarkkinat-projektin myötä syntyi keinoja syventää ja parantaa kalatalouskeskusten välistä saumatonta yhteistyötä. Lisäksi maistatuksella haluttiin edistää kotimaisen kalan käyttöä ja kannustaa ihmisiä kalastusharrastuksen pariin. Kumpulainen paistoi ahvenet suoraan markkinakävijöiden maisteltaviksi. Fileeraus kiinnosti todella paljon ja sitä kysyttiin vielä lauantainakin, että totta sinä alat kohta ahvenia käsittelemään. 12 • Suomen Kalastuslehti 5 H einäkuun puolivälissä pidetyt Posion Muikkumarkkinat keräsivät runsaan määrän kävijöitä kahden markkinapäivän aikana. Markkinoiden ensimmäisenä päivänä Oulun kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Heikki Tahkola fileerasi osastolla ahvenia ja kertoi kalan oikeanlaisesta käsittelystä. Kiinnostusta oli enemmän kuin osasin kuvitella”, Tahkola kertoo. Kovaa kiinnostusta kalastusta kohtaan Yhteisosastolla Lapin Kalatalouskeskus ja Oulun kalatalouskeskus sekä Oulun Maaja kotitalousnaiset tarjosivat monenlaista kalatalousja kalastustietoutta kävijöille. Muikkumarkkinakävijät olivat kiinnostuneita myös vesienhoidon kysymyksistä, valuma-aluekunnostuksista ja vesirutosta. Kalataloustietoutta teltalla kävi kuulemassa useampi sata kävijää. Tavoittelemme kalastustietoisuuden lisäämisellä sekä kalastuksen harrastajien määrän kasvua että uusia osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoita”, Inkerö sanoo. Kannat pysyvät kohtuullisina, kun ahventa ja särkeä pyydetään ja käytetään ravinnoksi. Satomaan mukaan markkinapäivien maistatuskaloiksi päätyivät juuri ahven ja särki, koska ne ovat vajaasti hyödynnettyjä, mutta hyviä ruokakaloja kaikkien käytettäväksi
Oulun Maaja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Topi Kumpulainen maistatti kävijöillä särkitahnanappisia.. Suomen Kalastuslehti 5 • 13 Oulun kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Heikki Tahkola neuvoo asiakkaita
14 • Suomen Kalastuslehti 5 Vuonislahden kalaveden osakaskunnan jäsen Raimo Turunen ja rahastonhoitaja Marja Sonninen vastaanottivat WWF:n 5 000 euron arvoisen Panda-palkinnon.
Padon purkamisen myötä kaloille avautuu vapaa vaellusreitti Pieliseltä Kelvänjärveen ja Kelvänjärveltä ylöspäin latvapuroihin. Sonnisen isä toimi aikoinaan kosken myllärinä ja tätä myötä koskioikeus kuului tilalle. Osakaskunnan alueella on tehty aiemmin pienimuotoisia kunnostustoimia esimerkiksi hoitokalastusta ja niittoja. Rahoittaakseen projektia osakaskunta kävi läpi kymmeniä paikallisia ja valtakunnallisia yrityksiä sekä muita tahoja. TEKSTI JA KUVA TOMI RÄSÄNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Osakaskunnalle Panda-palkinto. Padonpurkuhankkeille saatavilla valtion rahoitusta Tämän kokoluokan hankkeet eivät toteudu itsestään. Varsinaiset kunnostustyöt on tarkoitus aloittaa loppuvuodesta 2023. Vuonislahden kalaveden osakaskunnan vesipinta-ala 10?790 hehtaaria. Hanke sai WWF:n myöntämän 5?000 euron Panda-palkinnon. Osakaskunnan vastuulle hankkeen rahoituksesta jäi vain 30 %. Paikallinen osakaskunta ehdotti vaelluskalahanketta ja koskialueen ennallistamista, kertoo Sonninen. Hanke on EU:n vesipuitedirektiivin mukainen ja tukee Lieksan alueen muita hankkeita, joilla pyritään parantamaan järvitaimenenja lohen elinmahdollisuuksia. Vuonislahden kalaveden osakaskunta aikoo purkaa Kelvänjoen myllypadon Lieksassa. Padon purkaminen on tähän astisista kunnostuksista merkittävin ja ensimmäinen mittava vesistökunnostushanke. Valtion tuki vaelluskalojen elinkiertoa ja elinolosuhteita parantaville hankkeille on tällä hetkellä hyvä. Se kannatti, sillä nyt saimme tarvittavan 33?000 euron omavastuuosuuden kasaan, kertoo osakaskunnan rahastonhoitaja Sonninen. Padonpurkuhanketta on ajettu jo lähes seitsemän vuotta, mainitsee osakaskunnan rahastonhoitaja Marja Sonninen. Näimme paikallislehdestä uutisen ympäristöpalkinnosta ja lähetimme hakemuksen. Osakaskunta on ollut projektissa sinnikäs. Kesäkuussa alussa Vuonislahden kalaveden osakaskunnalle myönnettiin 5?000 euron palkintoraha padonpurkuhankkeen toteuttamiseen. Kelvänjärven ranta-asukkaista enemmistö (yli 80 %) koki asian hyvänä ja antoivat padon purkamiselle myöntymyksensä. Koskioikeus siirrettiin Vuonislahden kalaveden osakaskunnan haltuun, joka on vienyt projektia aktiivisesti eteenpäin. Palkinnon jakoi WWF Suomi. Koskioikeuden haltijana tilalle määritettiin velvollisuus säädellä ja seurata keskivedenkorkeutta. Tarpeen on suunnitella hyvin ja huolellisesti sekä hoitaa myös rahoitus kuntoon. Sonninen kuuluu perikuntaan, joka hallinnoi Koskenkorva -nimistä rantatilaa ja sen vesimyllyä. Perikunta oli alkanut miettiä miten pääsisi tuosta ”rasitteesta” eroon. Padon purkaminen tulee auttamaan merkittävästi Pielisen vaelluskaloja kuten taimenta, siikaa ja harjusta. Osana vaelluskalahanketta osakaskunta kuuli asiassa koko Kelvänjärven ranta-asukkaita, sillä hanke tulisi jossain määrin vaikuttamaan myös vedenkorkeuksiin ainakin rakennusvaiheessa. Suomen Kalastuslehti 5 • 15 L ieksan Ala-Kelvänjoella puretaan vanha myllypato ja kunnostetaan koskialue Pielisen uhanalaisille vaelluskaloille
Saalis parempi kuin koskaan Tämän vuoden lohikalasaalis oli parempi kuin koskaan aiemmin. Kyseessä oli juhlakilpailu, sillä tapahtuma järjestettiin 40. Nämä huippuvuodet olivat 1990-luvulla, jolloin palkintona olivat jopa kesämökki ja henkilöauto. Sää oli vaihteleva, mutta kilpailu saatiin vietyä hyvin läpi. Muikkumarkkinoilla oli runsaasti kävijöitä ja markkinamyyjät olivat erittäin tyytyväisiä tapahtumaan. kerran. Joukossa oli muutama venekunta, jotka ovat osallistuneet jokaiseen Puruveden Lohikuningas kilpailuun. Istutusten onnistuminen ja hyvä muikkukanta ovat mahdollistaneet huippusaaliit kahtena viime vuonna. Kilpailu on Suomen vanhin ja perinteitä kunnioittava uistelukilpailu, jossa kalastetaan soutamalla ja pyynnissä saa olla kaksi viehettä. 16 • Suomen Kalastuslehti 5 P uruveden lohikuningas uistelukilpailu järjestettiin Puruvedellä Kesälahdella perinteisesti juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna 1.?–?2.?7. Ja oletettavasti hyvät saaliit jatkuvat myös ensi kesänä. kerran Puruvedellä kisattiin lohikuninkuudesta tänä kesänä jo 40. Saaliskalat ovat eväleikattuja ja kalastusta varten istutettuja. kerran. Lohikuninkuudesta on kilpaillut enimmillään yli 1?000 venekuntaa. He saivat kilpailun suurimman lohikalan, 4?575 grammaa painaneen taimenen. Tänä kesänä mukana oli 126 venekuntaa. Alamitan täyttäviä järvilohia ja -taimenia saatiin 30 kappaletta. Kilpailun osallistujamäärissä on tultu alaspäin huippuvuosista, mutta kalastajien lohikalasaaliit olivat juhlavuonna paremmat kuin koskaan. Kilpailun ajankohdaksi on alun perin määräytynyt aika, jolloin hottamuikut nousevat pintaan kesäyönä ja lohikalat niiden perässä. Vanhan ja perinteisen soutamalla kisattavan kilpailun tulevaisuus mietityttää kuitenkin tapahtuman järjestäjiä. Kilpailun voittivat Matti ja Heikki Pukkila Kerimäeltä. Lohikuninkuudesta soudettiin 40. Kilpailuaika on 24 tuntia. Sen verran sääntöjä on muokattu vuosien saatossa, että käytössä saa olla gps-laite ja kaikuluotain. Lohikaloja toi punnitukseen 24 venekuntaa. TEKSTI RAUNO JAATINEN, ETELÄ-SAVON KALATALOUSKESKUS RY KUVA KARJALAN KALAMIEHET Uistelukilpailun kanssa samaan aikaan järjestetään Puruveden muikkumarkkinat. Tämä on varmasti yksi suurimmista lohikalasaaliista, mitä uistelukilpailuissa on koskaan saatu. Lisäksi he saivat kolme
Muut kalat sarjan voittivat Saana ja Esko Ärväs reilun seitsemän kilon haukisaaliilla. Uistelukilpailuun osallistuvien ja talkoomiesten määrät ovat tosin vähenemään päin, mikä luo pientä uhkaa kilpailun tuPuruveden Lohikuningas soutu-uistelukisan voittajat Matti ja Heikki Pukkila sekä voittokalat taimen 4 575 grammaa ja lohi 3 045 grammaa.. Karjalan Kalamiehet kiittää kaikkia tapahtumiin osallistuneita ja talkoolaisia. Tapahtumien tulevaisuus mietityttää Sekä uistelukilpailu että muikkumarkkinat onnistuivat kokonaisuudessaan erittäin hyvin. Puruveden Lohikuningas soutu-uistelukisan tulokset: www.karjalankalamiehet.fi/lohikuningas kiloa painaneen järvilohen. Toivotamme kaikki tervetulleiksi vuoden 2024 Lohikuninkuuskilpailuun ja sitä ennen Puruveden syysuisteluun 9.?–?10.?9.?2023. Toiseksi kilpailussa sijoittuivat Juha ja Reetta Mononen. Kolmanneksi sijoittuivat Jari Kosonen ja Heikki Astikainen, joilla oli kaksi taimenta, yhteispainoltaan hieman yli viisi kiloa. Suomen Kalastuslehti 5 • 17 levaisuudelle. He saivat lähes 4,5 ja 1,5 kilon järvitaimenet. Tämä takasi heille kokonaiskilpailun voiton. Puruvedellä on tällä hetkellä runsaasti hottamuikkua ja oletettavaa on, että ensi vuonna on mahdollista päästä vielä tätä vuotta suurempiin saaliisiin. Kilpailin suurimmasta lohikalasta ja kokonaiskilpailun voitosta he kuittasivat yhteensä 6?500 euron rahapalkinnon
Millaista elämysarvoa kalastuskilpailut tuovat osallistujille. Aiempi tutkimus on kohdistunut kilpailujen taloudellisiin vaikutuksiin tai kilpailujen kalakannoille aiheuttamiin vaikutuksiin. Sosiaalisen median foorumeilla jaettuun kyselyyn vastasi yhteensä 523 henkilöä. Itä-Suomen yliopistossa selvitettiin kalastuskilpailuihin osallistumisen mukanaan tuoman elämyksen arvoa. Tulokset osoittavat, että kalastuskilpailuelämyksen kannalta keskeisintä ovat sujuvat ja tasapuoliset järjestelyt. Kaikista kyselylomakkeen kokonaan täyttäneistä vastaajasta 293 (56 %) oli tehnyt vähintään yhden yön yli kestävän kalastuskilpailumatkan kahden edellisen vuoden aikana. Vaikka kalastuskilpailut ovat suosittuja kalastusta harrastavien keskuudessa, on kalastuskilpailuun osallistumista tai kilpailujen vaikutuksia yksilöön tutkittu yllättävän vähän. Näistä. Kalastuskilpailuihin osallistujien motivaatioihin tai kilpailuista odotettavien elämysten analysointiin keskittyvää tutkimusta ei maailmallakaan aiemmin ole tehty. TEKSTI JARNO SUNI, RAINE KORTET JA RAIJA KOMPPULA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO KUVAT RAINE KORTET, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Pilkkiminen mieluisin kilpailumuoto Hankkeessa tutkittiin suomalaisten kalastajien kalastuskilpailuihin osallistumiseen liittyvää elämysarvoa, jonka eri ulottuvuuksia ovat toiminnallinen (kalastuksen saaliiseen ja kilpailun järjestelyihin liittyvä) arvo, sosiaalinen arvo, emotionaalinen arvo, uutuuteen liittyvä arvo, tilannearvo ja yhteisöllisyyden arvo. 18 • Suomen Kalastuslehti 5 M aailmassa järjestetään vuosittain jopa satoja tuhansia kalastuskilpailuja, joissa kilpaillaan kansainvälisellä, kansallisella tai paikallisella tasolla. Kilpailutapahtumat tuottavat myös tunneperäistä ja yhdessäoloon liittyvää arvoa ja tarjoavat mahdollisuuksia yksilön hyvinvoinnin edistämiseen. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti sellaisiin kalastuskilpailuihin, joihin osallistuminen edellytti osallistujalta vähintään yhden yön yöpymistä kilpailupaikkakunnalla. Kansallisten ja kansainvälisten kilpailujen osallistujat tuovat järjestävälle paikkakunnalle usein etenkin majoitusja ravitsemispalvelujen myynnistä huomattavia tuloja
Tämän ryhmän 84 % oli miehiä, useimmin 45?–?64-vuotiaita (44 %). Tämän ryhmän edustajille kalastuskilpailusta nauttiminen sinänsä oli muita ryhmiä tärkeämpi arvo. Suomen Kalastuslehti 5 • 19 Hyvinvointia ja uuden oppimista Aineistosta selvisi, että kalastuskilpailuihin osallistumisessa selkeästi eniten arvoa tuottaa kilpailujen hyvät ja tasapuoliset järjestelyt. Tärkeäksi koettiin myös uuden oppiminen, sosiaaliset suhteet sekä luonnon läheisyys ja rauha. Vastaajat jakaantuivat eri tuloluokkiin ja koulutustasoille sekä edustivat maantieteellisesti koko Suomea. Perhekeskeiset osallistujat (46 % vastaajista) arvostivat muita ryhmiä enemmän kalastuskilpailuun osallistumista perheen yhteisenä harrastuksena sekä kilpailuun osallistumisen hyvinvointivaikutuksia. Puolet vastanneista piti pilkkimistä mieluisimpana kalastuskilpailulajina ja samoin puolet osallistui kilpailuihin tavallisimmin ystävien kanssa. Toiseksi tärkeimmäksi arvoksi koettiin osallistumisen positiivinen vaikutus koettuun sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin. Tarve saada suuri kala tai saaliin pitäminen eivät yllättäen olleet vastaajille merkittäviä elämysarvoa tuottavia tekijöitä. Kalastuskilpailut tarjoavat monelle mahdollisuuden kehittää kalastustaitojaan ja samalla viettää aikaa muiden samanhenkisten harrastajien kanssa. Vuositasolla lyhyemmän matkan päässä (50?–?100 kilometriä) järjestettäviin kisoihin oli osallistuttu keskimäärin 13 kertaa ja pitemmän matkan päässä (yli 100 kilometriä) oli keskimääräisesti käyty kilpailemassa 11 kertaa. Kotimaan kilpailujen lisäksi noin 10 % vastaajista on käynyt kalastuskilpailuissa Ruotsissa ja noin 10 % muissa maissa. Kyselyyn vastanneet näyttävät olevan varsin innokkaita kilpailijoita, sillä talvikisoihin oli osallistuttu keskimäärin 16 kertaa vuodessa, ja kilpailuissa oli vietetty keskimäärin 35 päivää vuodessa
Experiential value of participation in angling competition – a study from Finland. Kisajärjestelyihin kannattaa panostaa Tärkein toiminnallinen arvo kaikilla osallistujaryhmillä oli kalastuskilpailujen sujuvat ja tasapuoliset järjestelyt. Hyvinvointihakuisille (24 %) kilpailujärjestelyjen arvo oli selvästi muita ryhmiä pienempi, samalla kun hyvinvointi ja muut emotionaalisen arvon ulottuvuudet saivat korkeita arvoja. (2022). Eur. Sujuvien ja tasapuolisten järjestelyiden kautta osallistujalle jäävä positiivinen kokemus lisännee todennäköisyyttä sille, että osallistujat ovat motivoituneita toteuttamaan vastaavan kisareissun kyseisen järjestäjän kilpailuihin myös tulevaisuudessa, mikä välillisvaikutusten kautta oletettavasti heijastuu positiivisesti järjestäjälle ja kisapaikkakunnalle jääviin euroihin. Kilpailujärjestelyt kannattaa hoitaa huolella, koska etenkin kilpailu-uransa alkuvaiheessa oleville osallistujille jokainen kilpailukokemus on tärkeä ja lujittaa harrastuksen vakavuutta. tasapuolisuus voisi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi pilkkikilpailuiden osalta sitä, että rajattu kisa-alue on etukäteen ilmoitetun aikajakson kokonaan rauhoitettu kaikelta harjoittelukalastukselta, jolloin myös pidemmän matkan päästä paikalle saapuvat osallistujat ovat yhdenveroisessa asemassa lähellä asuvien kilpailijoiden kanssa. Aiheesta lisää Suni, J., Komppula, R., & Kortet, R. Tämän ryhmän edustajilla oli muita ryhmiä useammin korkeakoulututkinto ja lähes neljännes kuului korkeimpaan tuloluokkaan. Heille uuden oppiminen oli muita ryhmiä tärkeämpää, mutta luonnon hiljaisuudesta ja rauhasta nauttiminen selvästi muita ryhmiä vähemmän tärkeää. Tour. J. 20 • Suomen Kalastuslehti 5 edustajat olivat keskimäärin muita ryhmiä vanhempia ja jopa neljännes oli yli 64–vuotiaita. Res. Uutuusarvoa tavoittelevien (30 %) ryhmän edustajista yli puolet oli alle 44–vuotiaita. 32: 3213.. Tämän ryhmän edustajilla oli muita vähemmän kokemusta kalastuskilpailuista. Järjestelyiden sujuvuus voisi tarkoittaa esimerkiksi kilpailuun ilmoittautumisen helppoutta ja tulospalvelun nopeutta. Kilpailujärjestelyiden Pilkkiminen on Suomessa talvella erittäin suosittu kilpakalastusmuoto
Vuoden Kalastuksenvalvoja palkitaan laadukkailla Ursuit Basicline Auto -paukkuliiveillä.. Tule mukaan valitsemaan kalavesiemme palvelijaa! Kalatalouden Keskusliitto valitsee Vuoden Kalastuksenvalvojan osana maaja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroilla rahoitettua Kalastuksenvalvonnan ja kalatalouden rakenteiden ja toimivuuden kehittämishanketta. Kilpailun tarkemmat kriteerit, osallistumistiedot ja palkinnot löydät kilpailun omilta nettisivuilta www.ahven.net/vuoden-kalastuksenvalvoja/. Suomen Kalastuslehti 5 • 21 Vuoden Kalastuksenvalvoja -kilpailu Millainen on hyvä kalastuksenvalvoja. Mikäli tunnet kriteerit täyttävän kalastuksenvalvojan, käy ilmoittamassa hänet mukaan Vuoden Kalastuksenvalvoja -kilpailuun. Mielestämme hänen tulisi olla ainakin yhteistyökykyinen, palvelualtis, suunnitelmallinen, huolellinen ja ympäristötietoinen
Esa Lehtonen – kalavesien Pelle Peloton. 22 • Suomen Kalastuslehti 5 Esa Lehtonen tarkastamassa kelluvalle lautalle asennettua hyljekarkottimen tekniikkaa
Uudet rysät löiLuonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Esa Lehtonen on pitkän työuransa aikana katsonut pyydyskehittelyä monelta eri kantilta. Hyljekarkottimien kehittäminen ja muokkaaminen Suomen olosuhteisiin sopiviksi on vienyt ison osan Esan työajasta viimeiset viisi vuotta. Urani alussa ammattikalastajat olivat keskeisiä tekijöitä saaristossa ja heitä arvostettiin. Viimeisen vuosikymmenen aikana on tehty paljon työtä pyydysten ja saaliiden suojaamiseksi hylkeiltä. Kalas. Hylkeiden määrän kasvun myötä iso osa työajasta on mennyt miettiessä, miten suojata pyydyksiä ja kalansaaliita hylkeiltä, viimeisenä innovaationa hyljekarkottimet. Vuosien varrella Esa on ehtinyt työskennellä muun muassa hylkeiden ravinnonkäyttöä ja saalistusta selvittäneen satelliittiseurannan parissa sekä pyydysten suojaamiskeinoja kehittäneen vedenalaiskuvauksien parissa. Paraisten kalakoulussa meitä oli kaikkiaan noin 60 opiskelijaa. Työnantaja on nykyisin nimeltään Luonnonvarakeskus (Luke), mutta Esa työskentelee edelleen samojen asioiden parissa eli pyydystekniikan kehittämisessä. Kalastuksen rooli on muuttunut Esa on työskennellyt ammattikalastuskysymysten parissa jo 1980-luvun puolivälistä lähtien ja hän on nähnyt yhteiskunnassa tapahtuneen muutoksen ammattikalastusta kohtaan. Ensimmäinen tärkeä kehitysaskel oli ponttonirysien eli push up -rysien käyttöönottaminen ja yksityiskohtien edelleenkehittäminen, Esa kertoo. Karkottimet on tarkoitus ankkuroida meren pohjaan ajatuksena estää hylkeiden pääsy merenlahteen Naantalinaukolle. Työtä on tehty osana Euroopan merija kalatalousrahaston rahoittamaa Tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuusohjelmaa (TUKALA). Listaa voisi jatkaa pitkäänkin. Pitkä työura pyydyskehittämisen parissa Esa Lehtonen on työskennellyt koko työuransa saman työnantajan palveluksessa. Valitettavasti tänä päivänä kaupalliset kalastajat saavat niskaan paljon perusteetonta kritiikkiä, eikä vähiten sosiaalisessa mediassa, Esa harmittelee ja jatkaa, tämä tietysti kertoo jotakin myös yhteiskuntamme yleisestä tilasta. Paraisten kalakoulusta vastavalmistunut iktyonomi palkattiin vuonna 1986 Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokseen työskentelemään yhdessä Petri Suurosen kanssa kalanpyydysten kehitystyössä. Tekniikka tarjoaa vain laastaria haavoihin. Valmistuessamme oli paljon työpaikkoja joista valita. Tänään tilanne on toinen. Viimeisimpänä työnä taistelussa hylkeiden aiheuttamia vahinkoja vastaan on ollut työ hyljekarkottimien parissa. TEKSTI MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO JA ESA LEHTONEN vät läpi nopeasti, vain muutamassa vuodessa, koska ne osoittivat toimivansa todella hyvin. Yksi yhteinen nimittäjä kaikelle Esan tekemälle työlle on kuitenkin aina ollut läheinen yhteistyö kaupallisten kalastajien kanssa. Esa muistuttaa, että sekä ponttonirysät että hyljekarkottimet ovat antaneet hyviä tuloksia, mutta ne eivät poista sitä tosiasiaa, että hylkeitä on todella paljon. Kalatalousalalla oli imua ja alan kannattavuus oli hyvä, selittää Esa. Suomen Kalastuslehti 5 • 23 S oittaessani Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Esa Lehtoselle huhtikuussa, hän istuu autossa työkaverinsa Roope Lehmosen kanssa matkalla kohti Naantalia. Aloittaessani ensimmäiset työtehtäväni koskivat muuan muassa pyydysten valikoivuutta, Esa kertoo. Naantalissa heitä odottavat Ace Aquatec US3 hyljekarkottimet ja sukeltajaryhmä
Sen sijaan että karkotin asennettaisiin kelluvalle lautalle jonne virta saadaan aurinkopaneelista, nämä tullaan asentamaan pohjalle merenlahteen johtavien salmien suulle. Tänään paikoilleen asennettavat hyljekarkottimet edustavat uusinta tekniikkaa. Nämä karkottimet saavat virtansa vedenalaista kaapelia pitkin maalta. Kahden kuukauden mittainen kokeilu kuudella hyljekarkottimella antoi hienoja alustavia tuloksia. Esan mukaan kaupalliset kalastajat ovat hyvin kiinnostuneita hyljekarkottimista. Kokeiluun kuuluu, että kalastajat pitävät kirjaa saaliistaan. Yksi Naantalissa käytettävä hyljekarkotin maksaa 18?000 euroa. Emokalojen määrä kasvoi merkittävästi. Tekniikkaa testattiin ensimmäistä kertaa viime syksynä ja alustavat tulokset olivat lupaavia. Naantalissa on suunniteltu ottaa käyttöön viisi Ace Aquatec US3 yksikköä, jotta lahden sulkeminen olisi riittävän tehokasta. Tekniikan ongelma ovat korkeat kustannukset siitä huolimatta, että kaupallisilla kalastajilla on uudella tukikaudella mahdollisuus saada 80 % tuki karkotinhankintoihin. Alan koulutusta tarvitaan edelleen, mutta kenties koulutuksen tulisi olla jotain aivan erilaista kuin mihin olemme tottuneet, koska ympäröivä yhteyskuntakin muuttuu, Esa pohtii. Nyt on kyse hienosäädöstä. Uusinta tekniikkaa testataan Naantalissa Takaisin Naantaliin. Vaelluskaloille suojaa hyljekarkottimilla Viime aikoina on keskusteltu hylkeiden vaikutuksesta vaelluskaloihin jokien suualueilla. Lohirysään kiinnitetty kelluva hyljekarkotin merellä Loviisassa.. Tarkoitus oli turvata emokalojen saatavuus, jotta saataisiin kerättyä riittävästi siian mätiä. Sana karkottimien tehokkuudesta on levinnyt. 24 • Suomen Kalastuslehti 5 tajakunta kamppailee haasteiden edessä ja kalastajien määrä vähenee. Viime vuosina harmaahylkeet ovat vaeltaneet Iijokea ylös aina voimalaitospadolle asti. Kyse on pääasiassa kuhan kalastajista. Monin paikoin on esimerkiksi ollut vaikeuksia saada kokoon riittävä määrä siikojen emokaloja ja kiinni saaduissa kaloissa on ollut hylkeiden aiheuttamia vaurioita. Viime aikoina on keskusteltu jopa kalatalouskoulutuksen alasajosta Suomessa. Seitsemän kalastajaa tulevat hyötymään kokeilusta. Esa kertoi, että Iijoella tehtiin viime syksynä ensimmäistä kertaa kokeilu hyljekarkottimilla
Teknisten kysymysten lisäksi tulee voida myös keskustella ja tehdä päätöksiä sen suhteen mikä on riittävä hyljekannan koko erialueellamme ja miten kalastus alana siitä selviää. Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liiton toiminnanjohtaja Vesa Rantanen vahvistaa, että hyljekarkottimet sopivat erinomaisesti vaelluskalojen suojeluun. Kiinnostava yhteishanke Kuten aina henkilökuvia tehdessäni, kysyn myös Esalta mitkä ovat olleet hänen työuransa kolme parasta ja kolme huonointa asiaa. Kun käynnissä on monta hanketta monen kalastajan kanssa, olo on kuin papilla. Suomen Kalastuslehti 5 • 25 määrä huonoja asioita, ei hän olisi työskennellyt niin pitkään samassa paikassa. Pohdin että kenties Esa on kalastajille muutenkin vähän kuin pappi. Hyljekarkottimet siis toimivat, mutta kustannuskysymys tulisi saada ratkaistua. Hienoimmaksi kokemukseksi Esa kuitenkin nostaa 1990-luvulla tehdyn yhteistyöhankkeen, joka vei hänet sekä Alaskaan että Ruotsiin. Esa haluaa myös nostaa esille yhteistyön Aalto-yliopiston kanssa. Tehdyt ratkaisut todella toimivat käytännössä ja suomalainen yritys kuuluu niihin, joka myy uutta tekniikkaa. Aina tavoitettavissa. Esa naurahtaa kysymykselleni ja toteaa, että jos uran aikana olisi tullut vastaan hirveä Esa Lehtonen (kesk.) ja TR Marine Oy:n tiimi valmiina asentamaan meren pohjaan kiinnitettävää karkotinta Naantalissa.. Ainut negatiivinen seikka, jonka Esa mainitsee, on se, että työ vie paljon aikaa. Yhdistys teki viime vuonna oman pilottikokeen liikuteltavilla hyljekarkottimilla Pyhäjoella. Henkilö, joka kuuntelee, ottaa ongelmat vakavasti ja ennen kaikkea auttaa löytämään ratkaisuja ongelmiin. Suojelu on nyt johtanut siihen, että sekä kalastajat että kalakannat kärsivät. Kokeilussa siian mätiä saatiin talteen yli kolminkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Monipuolinen työ ja uusimman tekniikan mukaan saaminen kalastukseen on välttämätöntä koko elinkeinolle. Samoin hyljekannan kokoa koskeva kysymys. Yhteiskunnalla on ollut suuri halu suojella hylkeitä. Herääkin kysymys, kenen oikeastaan tulisi maksaa hyljekarkottimet. Hänen mielestään on myös ollut hienoa, kuinka työ hyljekarkottimien parissa on todella mennyt eteenpäin yhteistyössä kaupallisten kalastajien kanssa
26 • Suomen Kalastuslehti 5 Ilmakumipyöräinen pinoamisvaunu (Telip ETT250) ja keulaportillinen vene (Pioner Multi) mahdollistavat käsivaraisten nostojen minimoimisen. Pinoamisvaunulla taakka voidaan nostaa suoraan pakettiautoon. Uutta teknologiaa kalastajien testissä
Keulaportin käyttö on yksinkertaista. Helpotusta kalankäsittelyyn veneessä Yksi työpajoissa eniten puhuttaneista kalastustyön vaiheista, joihin ratkaisuja kaivataan, on kalan käsittely veneessä. Testauksesta kiinnostuneet kalastajat käyttivät välineitä parin-kolmen viikon ajan kalastustyössään. Testausjakson päätteeksi tutkijat dokumentoivat testausvälineiden käytön aikaisen kalastusreissun ja haastattelivat kalastajan. Palautteen mukaan kalankäsittelytaso tarjoaa loistavan työskentelykorkeuden. Kalasammio voidaan varustaa kahdella alumiinisella sisälaatikolla, joissa on toisessa päädyssä tyhjennysluukut. Miten testeissä kävi. Testikäyttöön lainaksi saatu keulaportillinen vene oli rakenteeltaan katamaraani, jossa on veneen kokoon nähden (pituus 530 senttimetriä) runsaasti tasaista lattiapinta-alaa. Veneen suora keula helpottaa myös vedessä oleviin köysiin tarttumista ja ”suurentaa” venettä. Kumipyörien päällä kulkevalla minipinkkarilla (kantavuus 250 kiloa) lasti voidaan nostaa esimerkiksi pakettiauton kyytiin; taakka voidaan nostaa jopa 85 senttimetrin korkeuteen. Se soveltuu ahvenelle, särjelle ja kuhalle – lohet sen sijaan eivät pysy käsittelytasolla. Kuivapuvut on valmistettu hengittävästä materiaalista, mutta ne pitävät kuitenkin vettä, mikä pitää olon miellyttävänä. Keulaportillinen vene todettiin erittäin vakaaksi ja soveltuvan monikäyttöisenä monenlaiseen rannikkokalastukseen. Korkeussäädettävä taso voidaan sijoittaa yhden tai kahden ison (660 litraa) kalasammion päälle, ja sitä voidaan käyttää myös kalojen lajitteluun. Suomen Kalastuslehti 5 • 27 J oukko rannikkokalastajia testasi avovesikauden 2022 aikana työtä helpottamaan ja sujuvoittamaan tarkoitettuja ratkaisuja, jotka oli ideoitu ja valittu Rannikkokalastus – parhaita toimintatapoja -hankkeen työpajoissa. Tukevat kiinnityspisteet tai kiinnityskaide sekä keulaportin lukkojen suoja verkon takertumisen estämiseksi nostettiin toivomuslistalle. TEKSTI VELI-MATTI TUURE JA SAMI SARKKINEN, TTS TYÖTEHOSEURA RY KUVAT VELI-MATTI TUURE JA IINA HULKKONEN, TTS TYÖTEHOSEURA RY. Liikkumisen helppous yllätti osan testaaTyötehoseuran hankkeessa testattiin ja seurattiin teknisiä ratkaisuja, joiden toivottiin helpottavan rannikkokalastajien ajoittain raskasta työtä sekä kasvattavan työturvallisuutta. Käyttö edellyttää nosturia ja painepesuria. Minipinkkari osoittautui kovalla alustalla näppäräksi ja mittakaavassaan toimivaksi. Veneen lastaaminen ilman nostoja Veneen lastaamiseen ja lastin purkamiseen liittyviä testauslaitteita olivat keulaportillinen vene ja minipinkkari. Lastinkuljetuskäyttöön pituutta toivottiin lisää; veneen kantavuus todettiin hyväksi. Tukeva rakenne tekee laitteesta melko painavan. Näiden yhdistelmä mahdollistaa periaatteessa kuorman lastaamisen ja purkamisen ilman käsivaraisia nostoja. Testattaviksi saatiin pukujen valmistajalta kaksi erityyppistä kuivapukua: väliasuksi puettava kevyt kuivapuku sekä päällysasuksi puettava kuivapuku integroituine saappaineen. Panostusta miellyttävyyteen ja turvallisuuteen Monipuolisiin töihin ja vaativiin olosuhteisiin tarvitaan tarkoituksenmukaiset varusteet myös pukeutumiseen. Puvut suojaavat tuulelta ja veteen jouduttaessa kelluttavat. Prototyypin jatkokehittelyssä tavoitteina tulisi olla painon keventäminen sekä käsiteltävyyden ja puhdistettavuuden parantaminen. Keulaportti säästää kalastajan selkää raskaita tavaroita siirreltäessä. Tason käyttö vähentää käsivaraisia nostoja. Kalat voidaan lajitella neljään ryhmään käsittelytasossa olevien pudotusluukkujen ja tason reunoihin sijoitettavien ”liukukourujen” kautta. Tähän haasteeseen tartuttiin teetättämällä elintarvikemuovista kalankäsittelytason prototyyppi. Tavoitteena oli löytää apuvälineitä rannikkokalastuksen työn sujuvuuden parantamiseksi, haitallisen kuormituksen minimoimiseksi ja työturvallisuuden ja -terveyden edistämiseksi. Molempia kuivapukuja pidettiin keveinä ja miellyttävinä. Veneen keulakiinnitys voi olla työlästä, jos laituriratkaisussa venetyyppiä ei ole otettu huomioon. Kuivapuku ei korvaa pelastusliiviä mutta antaa lisäaikaa pelastautumiseen kylmässä vedessä
Pumpun tuotto perinteiseen sankonostoon verrattuna jää noin puoleen, joten menetelmä todettiin hitaaksi. Aktiivisena käytettäessä puheääni ei kuitenkaan kohinan takia ollut aivan selkeä. Kumarassa työsKalankäsittelytaso sijoitetaan kalasammion päälle. Testauksessa oli kaksi erilaista aktiivisuojainmallia: toinen niskapannallinen ja toinen perinteistä mallia. Väliasukuivapuvun etuna pidettiin sitä, että jalkineet voi valita olosuhteiden mukaan ja suojavaatteet voi pukea kuivapuvun päälle, jolloin kuivapuvun pesun tarve on vähäinen. Kuva Iina Hulkkonen.. Päällysasukuivapukua käytettäessä vaatetuksen tarve koettiin vähäisemmäksi ja vaatetuskokonaisuus kevyemmäksi kuin muilla vaihtoehdoilla. Kevyttä pumppua (paino kaksi kiloa) voidaan käyttää veden nostamiseen kala-astioihin sekä veneen ja muiden välineiden pesemiseen ja huuhteluun. Veneen moottorin koettiin myös antavan perinteisen malliseen suojaimeen liikaa häiriötä. Niskapanta todettiin perinteistä mallia toimivammaksi päähineen ja silmälasien kanssa käytettäessä. Molemmat kuulonsuojaimet vaimensivat hyvin melua. Testattavina olivat myös kuulevat kuulonsuojaimet, sillä veneessä polttomoottorit – erityisesti perämoottorit ja nostorysien kokemisessa käytettävät kompressorit – tuottavat voimakasta melua. Kuivapukujen pukeminen ja riisuminen koettiin hieman vaikeaksi, ja mansetteihin tottuminen voi viedä aikaa. Markkinoilla on monenlaisia pieniin sähkömoottoreihin perustuvia apulaitteita, joista testattavaksi valikoitui akkukäyttöinen vesipumppu. Valmistajan mukaan pumpun tuotto on 34 l/min, ja yhdellä akulla voidaan pumpata jopa 1?000 litraa vettä. Kuivapuku mahdollistaa myös rantavedessä kahlaamisen tarvitsematta varoa jalkineiden tai vaatteiden kastumista. Pumppu olisikin saatava asennettua veneeseen niin, että kalastaja voi käyttää pumppausajan muuhun tekemiseen. Huonoihin asentoihin voi lisäksi liittyä nostoja tai voimankäyttöä. Kalasammio voidaan varustaa kahdella alumiinisella sisälaatikolla kalojen lajittelua varten. Pumppua käytettäessä kurottelu veneen laidan yli poistuu, mikä on keskeinen etu. 28 • Suomen Kalastuslehti 5 jista. Mikrofonilla varustetut suojaimet vaimentavat voimakkaat äänet ja iskumelun, mutta päästävät läpi puheääniä – aktiivikuulonsuojainten kanssa voidaan keskustella. Ulkoinen tukiranka lihastyön avuksi Etenkin rysäkalastuksessa työskennellään usein etukumarassa työasennossa
Testattavana ollut nostopuku voidaan aktivoida tarvittaessa, ja sitä voidaan pitää päälle puettuna myös esimerkiksi ajettaessa ajoneuvolla. Selän kuormitusta vähentävä ulkoinen tukiranka (Auxivo LiftSuit 2.0) tukee selkälihaksia kumarassa asennossa työskenneltäessä, esimerkiksi nostettaessa saalis pyydyksestä.. Euroopan merija kalatalousrahaston (EMKR) rahoittama hanke ”Rannikkokalastus – parhaita toimintatapoja” toteutettiin Työtehoseuran ja rannikkoalueiden alueellisten toimintaryhmien yhteistyönä vuosina 2020 – 2022. Nostopuku ei testaajien mukaan rajoita liikkeitä muuta kuin päällysasukuivapuvun kanssa käytettäessä. Testaajat totesivat selän hyötyvän ulkoisesta tukirangasta. Lisätietoa hankkeesta – muun muassa lista hankkeessa tunnistetuista hyvistä käytännöistä sekä yksityiskohtaiset palautteet testatuista ratkaisuista suomeksi ja ruotsiksi – osoitteessa www.tts.fi/rannikkokalastus Ilmakumipyörällisellä pinoamisvaunulla taakka voidaan nostaa kevyesti suoraan pakettiautoon. Apuvälineestä oli hyötyä nostoissa, pyydysten kokemisessa, kaloja haavilla nostettaessa, kyykistymisessä ja jopa kaloja fileoidessa. Suurikokoisimmat kalastajat toivoivat nostopukuun laajempia säätövaroja. Suomen Kalastuslehti 5 • 29 kentelyyn ja mataliin, toistuviin nostoihin kehitetty eksoskeleton, puettava ulkoinen tukiranka, tukee selkää ja helpottaa selkälihasten työtä. Vaikutuksen huomasi työn jälkeen, kun puutumista tai selän lihasten jumiutumista ei esiintynyt
30 • Suomen Kalastuslehti 5 Muikun nuottausta Puruvedellä.
Yrittäjät ovat investoineet oman toiminnan kehittämiseen merkittävästi ja elintarvikelaatuisen kalan vaatima infra jäähileja alkukäsittelylaitoksineen Itä-Suomessa on kohtuullisessa kunnossa. Viime vuonna alkaneella kolmannella ohjelmakaudella toimintaa jatketaan Itä-Suomen Kalaleaderin nimellä. Hankkeilla on esimerkiksi parannettu kalastuksen imagoa ja kalan menekkiä, yrittäjien yhteistyötä, esitelty toimintaa nuorisolle ja toteutettu alueen mestari-kisälli hanke. luokan kaupallista kalastajaa. Toiminnan toteuttamiseen on varattu 1 050 000 euroa Suomen EMKVR-ohjelmasta. Alueen kalatalous ja kalastusmatkailu ovat kehittyneet koko viimeisen vuosikymmenen hyvin ja uusia yrittäjiä on viime vuosina tullut alalle. Hankeaihioita on käsitelty toiminnan aikana lähes 250 kappaletta ja rahoitettu 88 hanketta. Ensimmäiset hakemukset on jo käsitelty ja hanketoiminta on hyvässä käynnissä. luokan kaupallisia kalastajia on 125 ja noin 630 muuta myyntiin kalastavaa 2. Paikalliselle kehittämiselle on kysyntää Kalatalouden paikallisen kehittämisen rahoitukselle on ollut Itä-Suomessa hyvä kysyntä ja tarve. TEKSTI PEKKA SAHAMA, ITÄ-SUOMEN KALALEADER KUVA KERIMÄEN KALATALO OY Kolmas ohjelmakausi käynnistyi Itä-Suomessa. Kalatalousryhmän toiminnassa mukana olevien kaupallisten kalastajien ja muiden toimijoiden verkosto on tuottanut innovatiivisia ja alalle uutta toimintaa luovia aihioita toteutettavaksi myös esimerkiksi tutkimuksen ja kalastuksen välinen yhteistyö innovaatio-ohjelmassa, kuten pienen kalan perkuulaitteiston kehittäminen, uhanalaiset troolikalat erottelevan säleikön kehittäminen muikkutrooliin ja internetpohjaisen rysien suunnitteluohjelman kehittäminen. Yhteistyö korostuu tulevalla kaudella Aiempien rahoituskausien tapaan korostunut alueen vahva ja hyvin kehittynyt kaupallinen kalastus ja kalastusmatkailu tarjoavat hyvät mahdollisuudet näiden elinkeinojen edelleen kehittämiselle ja merkittävä osa Kalatalouden paikallinen kehittäminen alkoi Itä-Suomen neljän maakunnan alueella vuonna 2009. Norpille turvallisten pyydysten kehittämisessä on oltu mukana vuodesta 2010 lähtien. Kalastajarekisterin mukaan Itä-Suomessa 1. Kalastusmatkailua tärkeimpänä aktiviteettinä tarjoavia yrityksiä alueella on noin 40 kappaletta. Kalatalousryhmän oma rahoitus on toiminut osittain asioita käynnistävänä ja esimerkiksi yhdessä innovaatio-ohjelman rahoituksen kanssa on saatu aikaan hyviä koko sisävesikalastusta kehittäviä laajempia hankekokonaisuuksia. Muuta rahoitusta kalatalouden kehittämiseen toiminnan kautta on ohjautunut kaudella 2014?–?2022 yli 1,5 miljoonaa euroa. Suomen Kalastuslehti 5 • 31 I tä-Suomen alue on kaupallisen kalastuksen keskus Suomessa
Kalaleaderit (kalatalouden paikalliset toimintaryhmät) edistävät kalatalouden elinkeinoja alhaalta ylös -periaatteen mukaisesti. Tällä kaudella kaikki suomen kalaleader-ryhmät osallistuvat myös kansallisen kalatalousverkoston toimintaan, jonka myötä valtakunnallista yhteistyötä ja tiedonvälitystä tehostetaan. Kalaleader-toiminnan päämääränä on vahvistaa alueen elinkeinojen kilpailukykyä, uudistumista ja sopeutumista. MIKÄ IHMEEN KALALEADER. Edellisellä kaudella rahoitettiin esimerkiksi Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen Kalakantojen ja kalastuksen seurantaja ohjaushanke. Tarkoituksena on hyödyntää paikallista asiantuntemusta ja osaamista oman seudun parhaaksi. Hankkeessa järjestettiin koulutusta kalatalousalueiden päättäjille ja toimihenkilöille aiheina kalavarojen ja kalastuksen tilan seuranta, seurantatietojen tulkinta ja kalastuksen ohjaus. Paikalliselle kehittämiselle varatun EMKVR-rahoituksen määrä toimintakaudella on 9,6 miljoonaa euroa. Tällä kaudella tässä toimenpiteessä rahoitettavina teemoina ovat yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kanssa, tietoisuuden lisääminen kalastuksen merkityksestä vesistön kunnolle, sekä vesistöjen käytön monipuolistaminen ja infrastruktuurin kehittäminen. 32 • Suomen Kalastuslehti 5 rahoituksesta suunnataan näiden kahden teeman kehittämiseen. Teknistä investointitukineuvontaa kalatalouden yrittäjille tarjotaan edelleen ja sille on kova kysyntä. ”Yhteistyössä kalan vuoksi 2022 – 2027” strategiaan sekä aiemman kauden hankkeisiin voi tutustua osoitteessa www.kalanvuoksi.fi.. Kehittämisstrategian kolmannen teeman tavoitteena onkin lisätä vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken ja saada heidät osallistumaan aktiivisesti ja vastuullisesti lähivesistöjen kalatalouden, toimintaympäristön ja ympäristön kehittämiseen. Vesistöillä ja niiden kunnolla on erityisen tärkeä rooli Itä-Suomen alueella niin asukkaille, vapaa-ajan asukkaille kuin elinkeinonharjoittajille. Erityisesti viestinnän, verkostoitumisen sekä yhteistyön tiivistämisen tärkeys korostuu nykyisellä ohjelmakaudella. Lisäksi kehitetään yhteistyötä alueen toimijoiden ja intressiryhmien sekä eri toimintaryhmien välillä. Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen ydin on siinä, että se antaa paikallisille ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua oman alueensa kehittämiseen. Manner-Suomessa toimii 10 maaja metsätalousministeriön valitsemaa kalaleader-ryhmää Euroopan meri-, kalatalousja vesiviljelyrahaston (EMKVR) uudella ohjelmakaudella 2021 – 2027
Sulkavaa esiintyy aina erittäin runsaslukuisesti vesistöissä, joissa sitä on. Ruodot voi poistaa kalasta erottelemalla ne veitsen avulla lihasta tai jauhamalla kala lihamyllyssä. Vuosiluokkien vahvuuksissa on suurta vaihtelua. 6. Lähteet: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. Sulkava (Ballerus ballerus) esiintyy pohjoisimmillaan Keski-Suomen ja Pohjois-Savon suurehkoissa, sameavetisissä ja rehevissä järvissä. Sulkavan liha on maukasta ja sopii erittäin hyvin esimerkiksi kalakeittoihin. Peräevässä on paljon eväruotoja 37 – 46 ruotoa (lahnalla on 26 – 32 ja pasurilla 22 – 26). 10. 10 faktaa sulkavasta TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Sulkavan (alla) peräevässä on paljon enemmän ruotoja kuin lahnalla (yllä).. 5. 2. Sulkava on hidaskasvuinen kala. Merialueella ei juuri sulkavia tavata, muualla kuin jokisuissa, joissa on makeaa vettä. Sulkavat liikkuvat parvina ja talvella voi suuria määriä kalayksilöitä ahtautua hyvin pieneen määrään vettä. Sulkavat kutee hauen kudun jälkeen samoihin paikkoihin kuin hauki eli mataliin tulvavesien valtaamiin rantoihin. Kuhaverkoilla kalastavat eivät ole innoissaan sulkavan esiintymisestä, koska se täyttää helposti verkot. Suomen Kalastuslehti 5 • 33 1. Sulkavan ollessa 10-vuotias se on hiukan yli 30 senttimetriä ja painaa noin 200 grammaa. 8. 20-vuotias sulkava on keskimäärin noin 40 senttimetriä ja painaa 700 grammaa. Se voi kasvaa ensimmäiset 8 – 10 vuotta 3 – 4 senttimetriä vuodessa ja tämän jälkeen kasvu pysähtyy lähes kokonaan. 9. 7. Jokien hidasvirtaisissa kohdissa saattaa myös viihtyä. 4. Siivilähampaat noukkivat eläinplanktonia suoraan hengitysvedestä. Ravintona käyttää koko elämänsä pääasiassa eläinplanktonia. Runsaimmat vuosiluokat kehittyvät vuosina, joina kevättulva on ollut korkealla ja kutusekä poikasalueet ovat olleet laajoja. Sivusuunnassa voimakkaasti litistynyt kala ja erityisesti peräevän seutu on jopa mankeloidun litteä. Suomen kalat. 3
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 49,70 € Muista tilata ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 34 • Suomen Kalastuslehti 5 Kaikki tuotteet valvontaan ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN VIESTIMERKIT Kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä. Hinta: 15,00 € KALASTUKSENVALVOJAN LIIVI Korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla
KHS on muiltakin osin otettu luvan edellytyksiä arvioitaessa kattavasti huomioon. Ilman näitä tietoja on mahdotonta perustella, että juuri kyseisellä alueella kalastuksen määrän lisääntyminen tällaisen luvan kautta aiheuttaisi kestämättömän tilanteen. Nyt ensimmäisen ELY-keskuksen päätöksen tultua on ajankohtaista tarkastella, miten päätös on perusteltu ja miten siinä noudatetaan kalastuslaissa säädettyä menettelyä. KUN TARKASTELLAAN päätöksen lupaehtoja, huomio kiinnittyy siihen, että kaikille haetuille pyydyksille ei ole myönnetty lupaa haetussa muodossa. Suomen Kalastuslehti 5 • 35 LAKIASIAA N ykyistä kalastuslakia säädettäessä eräs paljon mielipiteitä herättänyt uudistus oli ELY:n mahdollisuus myöntää alueellinen lupa kaupallisen kalastuksen harjoittamiseen. OSAKASKUNTIEN NÄKÖKULMASTA asiaa tarkasteltaessa olisi syytä kiinnittää erityistä huomiota siihen mitä kalalajeja pyydetään, millä menetelmiä ja kuinka suuren pyyntiponnistuksen se vaatii omalla vesialueella. Pelkkä ilmoitus, että osakaskunnan alueella toimii jo kaupallisia kalastajia, eikä enemmille ole sijaa ei riitä. Ainakin tässä vaiheessa lupajärjestelmä näyttää toimivan niin kuin lainsäätäjä on tarkoittanut. ELY:n myöntämä lupa, kun on viimesijainen tapa turvata kalastusta elinkeinona harjoittavalle luvat, elleivät ne millään muulla tavalla järjesty. Alueellisesta luvasta maksettava korvaus on luvassa määrätty pyydystyyppikohtaisesti vallitsevan hintatason mukaisena keskihintana ja tätä ELY on soveltanut olosuhteet huomioiden laajan selvityksen jälkeen. Lupahakemuksen kohteena oleva vesialue on kalatalousalueen vahvistetun käyttöja hoitosuunnitelman (KHS) mukaisesti määritelty kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvaksi alueeksi. Päätöksenteko lupa-asiassa tulee perustua ajantasaiseen tutkittuun tietoon ja tähän tulee jatkossakin kiinnittää erityistä huomiota. Kalastuslain 13 § säädetyt edellytykset on päätöksessä käyty kohta kohdalta läpi. Uhanalaisiin kalakantojen tilaan ja niiden hoitoon sekä istutuksiin vetoaminen ei voi myöskään menestyä, jos kalalajia ei ole hyväksytty luvassa kalastuksen kohdelajiksi. Rasmus Åkerblom Kalatalouden Keskusliitto ELY-keskukselta ensimmäinen päätös kalastuslain 13 §:stä. Osakaskunnan näkökulmasta tilanne on kuitenkin siinä mielessä hyvä, että omaa näkemystä tukevaa tietoa on mahdollista hankkia esimerkiksi kalastuslupien yhteydessä vaadittavien saalispäiväkirjojen avulla. Lisäksi luvan määräaika on alle haetun ja lainsäätäjän antaman maksimin. Ellei osakaskunta pysty esittämään perustellusti, että ELY-keskuksella päätöksenteon pohjana olevat tutkimukseen perustuvat tiedot jollain tavalla olisivat vaillinaisia tai puutteellisia, siitä seuraa, että ei pystytä perustellusti osoittamaan luvan aiheuttavan sellaista haitta a, joka estäisi luvan myöntämisen. Lupaehtoja voidaan pitää kattavina ja etenkin kestävyyttä ja tiedonkulkua painottavina
Liikunta-, urheiluja nuorisoministeri Bergqvist käsittelee nuorisoja liikuntapolitiikan osastolle kuuluvat asiat, mukaan lukien opintotukiasiat. Kansanedustajakausien välissä hän työskenteli energiayhtiö Vapon, nykyisen Neovan sidosryhmäjohtajana alan edunvalvontatehtävissä. LIIKUNTA-, URHEILU-, JA NUORISOMINISTERI SANDRA BERGQVIST Petteri Orpon hallituksen liikunta-, urheilu-, ja nuorisoministerinä on aloittanut Sandra Bergqvist (RKP). JANNE SANKELO KALANKASVATTAJIEN TOIMITUSJOHTAJAKSI Kauhavalainen Janne Sankelo, KM, on nimitetty Suomen kalankasvattajaliiton toimitusjohtajaksi. Bergqvist on RKP:n varapuheenjohtaja, ruotsalaisen eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja ja Saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja. Sandra Bergqvist on syntynyt vuonna 1980. Lisäksi ministeri vastaa paikkatietoasioista kuten maanmittauksesta. Samana vuonna hänet valittiin myös kristillisdemokraattien puheenjohtajaksi. Maaja metsätalousministerin toimialueeseen kuuluu maaja metsätalous mukaan lukien ruokapolitiikka, elintarviketurvallisuus ja eläinten hyvinvointi, maaseutupolitiikka, ammattikalastus sekä vapaa-ajankalastus ja riistakysymykset. Sari Essayah valittiin eduskuntaan vuonna 2003, Euroopan parlamenttiin vuonna 2009 ja uudelleen eduskuntaan kevään 2015 vaaleissa. Uuden toimitusjohtajan valinnassa Suomen kalankasvattajaliiton hallitus painotti erityisesti Janne Sankelon vahvaa näyttöä aiemmista vastuullisista tehtävistä sekä yrittäjyyden omakohtaisesta ymmärryksestä. Sari Essayah syntyi 21.02.1967 Haukivuorella Etelä-Savossa ja kasvoi Lapinlahdella Pohjois-Savossa. Sankelolla on työtaustaa myös opetusalan esimiestehtävistä ja vahvaa maaja metsätalouden tuntemusta. Kalatalousasioihin saaristosta kotoisin oleva Bergqvist on perehtynyt Åbolands Fiskarförbundin hallituksen puheenjohtajana. Hän on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri sekä maatalousyrittäjä Nauvosta. Essayah´n lapsuuden yleisurheiluharrastuksesta lähtenyt ura kilpakävelijänä huipentui maailmanmestaruuteen vuonna 1993. Myös erinomaiset yhteiskuntasuhteet ja laaja verkosto vaikuttivat valintaan.. Vapaa-ajalla Bergqvist rentoutuu juoksemalla sekä liikkumalla luonnossa. Hän valmistui vuonna 1995 Vaasan yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi pääaineenaan laskentatoimi. Hän aloitti tehtävässä 1.8. 36 • Suomen Kalastuslehti 5 HENKILÖUUTISIA MAAJA METSÄTALOUSMINISTERI SARI ESSAYAH Petteri Orpon hallituksen maaja metsätalousministerinä on aloittanut Sari Essayah (KD). Sankelo on toiminut kokoomuksen kansanedustajana Vaasan vaalipiiristä kaksi kautta
ELY-keskuksen mukaan Suomessa on noin 1 000 valtuutuksen saanutta valvojaa. 50 100 150 200 250 300 350 400 450 Va lv oj ia (k pl ) Kalastuksenvalvojien lukumäärä 2023 Hyväksytyt Valtuutetut Ei valtuutusta. Hyväksyttyjä valvojia on kuitenkin noin 2 300 (vuonna 2017 oli noin 3 300). Miksi valvojia ei ole. Kalastuksenvalvojia voisi siis ainakin teoriassa olla kaksinkertainen määrä. Onko kalastuksenvalvojia riittävästi. Suomen Kalastuslehti 5 • 37 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O LÄ H D E: EL YKE SK U S KALASTUKSENVALVONTA NUMEROINA Kalastajat toivovat lisää valvontaa. Oheinen graafi kertoo ELY-keskuksen valvojakokeessa hyväksyttyjen kalastuksenvalvojien, valtuutuksen saaneiden kalastuksenvalvojien ja ilman valtuutusta olevien kalastuksenvalvojien määrän alueittain Suomessa vuoden 2023 helmikuussa
Korteissa 55 eri kalalajia. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 38 • Suomen Kalastuslehti 5 Tilaa nyt! ahven.net Suositut kalapelikortit uudistettuina ja päivitettyinä. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Klassikon paluu! Hinta 6,40 € Uutta!
Suomen Kalastuslehti 5 • 39 130. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 3 31.3. 8 17.11. Valtakunnallinen kalastuspäivä liikutti jälleen koululaisia ympäri Suomen. 6.10. 28.4. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. 7 13.10. 4 12.5. 15.12. 10.11. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. 9.6. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN 2023 Nro Aineisto Ilmestyy 1 6.1. 17.3. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2023 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 6/2023 ilmestyy pe 6.10. 2 17.2. krs 00700 Helsinki p. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TO Painotuote 4041 0955 YM PÄ RISTÖMERK KI MILJ ÖMÄRK T. 5 4.8. 1.9. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Heidi Moisio p. 3.2. 6 8.9
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Pykälät haltuun! Kalastussäädöksiä 2023 sisältää kalatalouden keskeisimmät lait ja säädökset. Hinta 20,00 €. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Teos on tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille sekä kalastuksenvalvojille