Suomen Kalastuslehti 5/2024 • 1 5/2024 Hoitokalastusta Simpelejärvellä
Hinta: 15,90 € Muista tilata! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 2 • Suomen Kalastuslehti 5/2024 Kirja uutuudet ahven.net SUOMEN KALOJEN TUNNISTUSOPAS Uudistunut Suomen kalojen tunnistusopas esittelee kaikki Suomen vakituiset kalalajit, vieraslajit sekä eräät satunnaislajit tunnistusta helpottavien värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera. Opas soveltuu kalastuksenvalvojan kokeeseen valmistautumiseen tai kalastuksenvalvojan käsikirjaksi. Hinta: 15,90 € KALASTUKSENVALVOJAN OPAS Uudistettu Kalastuksenvalvojan opas on tiivis ja selkeä esitys suomalaisesta kalastuslainsäädännöstä valvonnan näkökulmasta. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net
Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Suomen Kalastuslehti 5/2024 • 3 Sisältö 10 Simpelejärveä kalastetaan kuntoon 16 Lappi ja Oulu tempaisivat taas kalatalouden nimeen 18 Selvitys omistajakorvausten käytöstä vuonna 2023 22 Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelma 24 Atlantinsammesta kaivataan havaintoja 28 Jarno Aaltosen tie kaupalliseksi kalastajaksi ja yrittäjäksi 32 Omakala ensimmäisiä yhteenvetotietoja 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 faktaa 37 Lakiasiaa 38 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 28 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Hoitokalastus on yksi osa laajaa Simpelejärven kunnostushanketta. RI IT TA KO TI LE H TO 24 SA TA KU N N AN M U SE O N KO KO EL M AT
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 40,00 € Muista tilata! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Kiehtovat kirjat ahven.net TSAARIN AJASTA EU-AIKAAN Tsaarin ajasta EU-aikaan – 125 vuotta kalatalousneuvontaa on artikkelikokoelma ajan virrasta siepatuista kalatalouden tapahtumista, joissa kalatalousneuvonta on ollut mukana. Hinta: 35,00 € KALANNAHAN JÄLJILLÄ Kalannahan jäljillä – Vesiemme unohdetut aarteet on kattava opas perinteisen mutta unholaan painuneen materiaalin työstämiseen
KYSELYYN VASTANNEILLA osakaskunnilla omistajakorvaukset muodostivat neljäsosan kokonaistuloista. Suomen Kalastuslehti 5/2024 • 5 Omistajakorvauksista valtaosa kalavesien hyväksi PÄÄKIRJOITUS Yksityiskäyttöön omistajakorvauksista menee selvityksen perusteella alle prosentti.” YLEISKALASTUSOIKEUKSIEN KÄYTÖSTÄ maksettavat lakisääteiset korvaukset vesialueen omistajille nousevat vuosittain puheenaiheeksi kalastonhoitomaksujen kertymää jaettaessa. Aiempiin selvityksiin verrattuna osuus on hitaasti vähenemässä, mikä vastaa nykyisen kalastuslain henkeä siirtyä istutuksista luonnonlisääntymisen edistämiseen. Viime vuosina rahoitusta on siirretty muun muassa harrastustoimintaan. TULOSTEN PERUSTEELLA kalaja rapuistutuksiin käytetään nykyään hieman yli puolet omistajakorvauksista. Yksityiskäyttöön omistajakorvauksista menee selvityksen perusteella alle prosentti. HALLINTOKULUT MUODOSTIVAT kyselyssä toiseksi suurimman menoerän. Hallintokulut olivat suhteellisesti suurempia pienemmillä osakaskunnilla, mikä puoltaa osakaskuntien yhdistämistyön jatkamista. KORVAUSRAHA ON saajansa vapaasti käytettävissä, mutta omistajat ovat kuitenkin selvitysten mukaan käyttäneet saamansa varat suurelta osin erilaiseen kalavesien hoitotoimintaan. Omistajilla on edelleen vastuu kalavesien hoitamisesta, mutta korvausten määrä on tippunut 25 % edellisen kalastuslain tasosta. Tämänhetkisen rahan käytön selvittämiseksi Kalatalouden Keskusliitto toteutti omistajakorvauksia saaville tahoille avoimen internet-kyselyn keväänalkukesän aikana. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Vapaamuotoisessa palautteessa omistajakorvausten merkitys osakaskuntien toiminnan rahoittajana nähtiin tärkeänä ja korvausten vähenemistä ja nykyisiä jakoperusteita kritisoitiin vahvasti. Erilaiset kalavesien ja kalavesien hyväksi tehtävät toimet kattavat yhteensä yli 60 prosenttia korvauksista
Nyt on siirretty yhteensä kolme saimaannorppaa. Saimaannorppien siirtojen tavoitteena on ylläpitää norppakannan perinnöllistä monimuotoisuutta ja ehkäistä Saimaan osakantojen eriytymistä. Aika näyttää miten asia lähtee etenemään ja mikä on Lapin ELY-keskuksen kanta päätökseen.. Ratkaisuissa todetaan, että Kemija Iijoen kalatalousvelvoitteiden osalta on tapahtunut olosuhteiden olennainen muutos ja velvoitteet on syytä arvioida uudelleen. Aluehallinto on muuttanut Kemijoen, Raudanjoen ja Iijoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteita koskevia päätöksiä. Osakaskuntien sopimusalueista maksetaan korvausta vuosittain 2,5 euroa hehtaarilta. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O AVI muutti Kemija Iijoen velvoitteita Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antoi 29.?7.?2024 ratkaisut Lapin ELY-keskuksen hakemiin Kemija Iijoen velvoitemuutoshakemuksiin. Aluehallintovirasto kuitenkin hylkäsi osan kalatalousviranomaisen vaatimuksista. Saimaannorpan suojelemiseksi asetettuja kalastusrajoituksia on onnistuttu lisäämään pesimäalueen laajentuessa osakaskuntien ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen välisillä vapaaehtoisilla kalastusrajoitussopimuksilla. Kolmen vuoden aikana kalastusrajoitusaluetta on laajettu vapaaehtoisilla sopimuksilla yli 13 300 hehtaaria. Kalastusrajoitusalueen pinta-ala on nyt 3 050 km 2 . Louhivesi on saimaannorpan uutta pesimäaluetta, sillä sinne syntyi tänä keväänä ensimmäinen kuutti vuosikymmenten tauon jälkeen. 6 • Suomen Kalastuslehti 5/2024 LYHYET SAIMAANNORPPIEN SIIRROT JATKUIVAT Aikuinen saimaannorppanaaras siirrettiin Pihlajavedeltä Kolovedelle toukokuun lopulla. Myös lohen ja meritaimenen istutusvelvoitteita lisättiin. Päätöksen mukaan lohen istutusvelvoite kalatalousvelvoitetta muutetaan siten, että siihen lisätään velvoite selvittää, suunnitella ja laittaa vireille hakemusasiana merilohen ja -taimenen vaelluksen ja poikasten alasvaelluksen mahdollistavien rakenteiden toteuttaminen. NORPPARAJOITUKSIA LAAJENNETTIIN Saimaannorpan suojelemiseksi asetettuja kalastusrajoituksia on onnistuttu lisäämään kesän aikana Mikkelin Louhivedellä
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston antama päätös koski muun muassa kuvan Iijoen Raasakan voimalaitoksen kalatalousvelvoitteita. ”Jatkuvatoimisia mittausasemia ei toistaiseksi ole ollut käytössä osakaskunnan vesialueella ja muuallakin niitä käytetään pääasiassa päästölähteiden vedenlaadun velvoitetarkkailussa”, kertoo Rasvanki-Virmasveden osakaskunnan sihteeri Timo Oranen. Viljellyn siian tuotanto oli 0,7 miljoonaa kiloa, reilut 0,1 miljoonaa kiloa edellistä vuotta vähemmän. Mittausasemat tulevat osaksi laajempaa vesitutkimusta, jossa ovat mukana Saastamoisen säätiön, Itä-Suomen yliopiston ja Rasvanki-Virmasveden osakaskunnan lisäksi myös R. OSAKASKUNNALLE ISO TUTKIMUSAPUARAHA Saastamoisen säätiö myönsi Rasvanki-Virmasveden osakaskunnalle 33 000 euron apurahan kolmen jatkuvatoimisen mittausaseman hankkimiseksi Matilanjoen-Keihäsjärven alueella. Rasvanki-Virmasveden osakaskunnan vetämä Taimen takaisin -hanke tarvitsee mittausasemia järvitaimenen luontaisen lisääntymisen mahdollisuuksien ja kriittisten olosuhteiden vaihtelun selvittämiseen. Kokonaistuotannon määrä oli yli miljoonaa kiloa vähemmän kuin vuonna 2022. Suomen Kalastuslehti 5/2024 • 7 LYHYET TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 15,2 Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2023 Suomessa kasvatettiin 15,2 miljoonaa kiloa kalaa ihmisravinnoksi. Aluehallintovirasto arvioi päätöksessään, että olosuhteet ovat olennaisesti Iijoella muuttuneet vesilaissa säädetyllä tavalla.. Kirjolohta tuotettiin 14,4 miljoonaa kiloa, joka on 95 prosenttia koko ruokakalatuotannosta. Muita viljeltyjä ruokakalalajeja eli nieriää, taimenta ja sampea tuotettiin yhteensä 88 000 kiloa. Erik ja Bror Serlachiuksen säätiö
TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O PR O KA LA RY. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeiden mukaan kalaa tulee syödä ravitsemussuositusten mukaisesti, 2 – 3 kertaa viikossa, kalalajeja vaihdellen. Sertifiointiryhmässä on tällä hetkellä 28 troolaria ja 28 rysäkalastajaa. 6. SAKL:n hallinnoima Suomen silakan ja kilohailin troolija rysäkalastus saavutti MSC-sertifikaatin ensimmäisenä kalastuksena Suomessa vuonna 2018. –Kalan terveyshyötyjä ovat muun muassa kalsium, jodi, proteiini ja vitamiinit. Pro Kalan tiedotteessa esiintyneen Airaksisen mukaan suomalaisten lautasille voisi huoletta lisätä muikkua, ahventa, kuhaa, särkeä ja lahnaa sekä kotimaista kasvatettua kalaa, kuten kirjolohta ja siikaa. Kalastuksen on todettu edelleen täyttävän MSC:n kestävän kalastuksen standardin tiukat vaatimukset. Sertifikaatti on voimassa viisi vuotta ja kalastuksen sekä ekosysteemin tilaa arvioidaan vuosittaisissa auditoinneissa. 8 • Suomen Kalastuslehti 5/2024 LYHYET POHJANLAHDEN SILAKAN MSC SÄILYY Pohjanlahden silakan troolija rysäkalastuksen uudelleenarviointi saatiin päätökseen 28. 2024. Miksi sinun tulisi syödä enemmän kalaa. Kalan syöminen pidentää elinikää ja vähentää sairauksia ja lisäksi kalalla on pienempi hiilijalanjälki kuin lihalla, kiteyttää tutkija Riikka Airaksinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Nämä vastaavat yli 90 prosenttia Suomen Pohjanlahden silakan kokonaissaaliista. Kalastuksen MSC-täysarvioinnin suoritti LRQA (LRQA Group Limited, Englanti ja Wales) sertifiointilaitos. SAKL on sittemmin omaehtoisesti pidättänyt sertifikaatin keskisen silakan ja kilohailin osalta kalakantojen haasteista johtuen. Nykyisellään MSC-sertifioinnin piirissä on ainoastaan Pohjanlahden silakan pyynti
Hankkeen tarkoituksena on selvittää vesialueen omistajien näkemyksiä ja mielipiteitä aiheeseen liittyen. Lisätietoa hankkeesta löytyy Sisä-Suomen Kalaleaderin nettisivulta. Pääaltaan ja Suomenlahden silakan kiintiösuositus kasvoi. Itämeren kilohailikannan kalastuskiintiösuositus pieneni noin kolmanneksella. Suora linkki kyselyyn löytyy helposti osoitteesta https://bit.ly/vesillepaasy. Selvityksessä ehdotetaan useita toimenpiteitä. Suositus mahdollistaa lohenkalastuksen avaamisen Saaristomerellä, Ahvenanmerellä ja Selkämerellä. Hankkeessa on tarkoitus osallistua mahdollisuuksien mukaan kalatalousalueiden ja osakaskuntien kokouksiin, mutta järjestää myös omia tilaisuuksia, joissa kuullaan vesialueen omistajien ajatuksia ja jaetaan tietoa kestävästä kaupallisesta kalastuksesta. Suomen Kalastuslehti 5/2024 • 9 LYHYET ICES SUOSITTELEE SILAKAN KALASTUSKIINTIÖN HUOMATTAVAA KASVATTAMISTA Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) on arvioinut Itämeren kaupallisesti kalastettujen tärkeimpien kalakantojen tilan ja antanut ensi vuotta koskevat suosituksensa Itämerelle, uutisoi Luonnonvarakeskus. Tarkemmat aikataulut näihin tilaisuuksiin julkaistaan myöhemmin. Itämeren itäiselle turskakannalle suositellaan jälleen täysrauhoitusta kannan erittäin heikon tilan takia. Koulutuksen lisäksi tulee panostaa tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoimintaan, alan vetovoimaan ja yhteistyöhön. Hankkeen lähtökohtana on avoimen keskustelun lisääminen ja vesialueen omistajien kuuleminen. Selvityksen mukaan kalatalouden koulutuksen kehittämisen yksi suurimmista esteistä on alan ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen puuttuminen. KYSELY KALASTAJIEN VESILLEPÄÄSYSTÄ Sisä-Suomen Kalaleaderin toiminta-alueella (Keski-Suomi, Päijät-Häme, Kouvola ja Kuhmoinen) käynnistyi alkuvuodesta 2024 hanke liittyen kalastajien vesillepääsyyn sekä vuoropuhelun lisäämiseen vesialueen omistajien ja kalastajien välille. Hankkeeseen liittyvän kyselyn avulla on tarkoitus selvittää alueen vesialueen omistajien/osakaskuntien tämän hetkistä kaupallisen kalastuksen tilannetta omalla alueella. Merkittävin esitys on kalatalouden ammattikorkeakoulutuksen aloittaminen uudelleen. Kalatalousalan osaajapulan ratkaisemiseksi tehty selvitys luovutettiin maaja metsätalousministeri Sari Essayahille kesäkuussa. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO. Pohjanlahden silakkakannan neuvonanto valmistuu vasta myöhemmin syyskuussa
10 • Suomen Kalastuslehti 5/2024 Simpelejärveä kalastetaan kuntoon Joona Partanen ja Markku Turtiainen ovat kokemassa hoitokalastusrysää Simpelejärvellä.
TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Suomen Kalastuslehti 5/2024 • 11 Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ja ParikkalaRautjärvi-Ruokolahti kalatalousalue ovat mukana osatoteuttajina Simpelejärven kolme vuotta kestävässä kunnostushankkeessa vastuullaan järven hoitokalastus
Tarkoituksena oli tavata Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Joonas Häkkinen ja muut hoitokalastukseen osallistujat Särkisalmen ABC-huoltoasemalla, mutta Häkkinen bongasi minut, tai oikeammin allani olleen Kalatalouden Keskusliiton ahvenauton, jo matkalla. Kunnostushankkeen päätoteuttaja on Parikkalan kunta, mutta hankkeen osatoteuttajana ovat hoitokalastuksesta vastaavat Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ja Parikkala-Rautjärvi-Ruokolahti kalatalousalue. Toisella rysällä Turtiaisen ja Partasen saalis on vielä niukempi. Järvellä on rantaviivaa noin 200 kilometriä ja sen valuma-alue on 810 neliökilometriä ulottuen Pien-Rautjärveen sekä Suureen Rautjärveen ja Tyrjänjärveen saakka. Aikaa ei ole hukattavaksi, sillä erityisesti kuha näyttää olevan hyvin herkkä käsittelylle näin lämpimässä vedessä. Jäähileaseman kautta järvelle Lähdin kesäkuussa tutustumaan hoitokalastukseen Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksen kutsusta. Turtiaisen veneessä saalista ei kuitenkaan nosteta räpistelemään veneen pohjalle, vaan hänellä on veneessä iso palju, jollaisia mahtuu tähän venemaliin kaksi kappaletta. Hoitokalastuksella pyritään vaikuttamaan järven kalalajiston rakenteeseen: kasvattamaan petokalojen osuutta ja vähentämään pohjaa möyhiviä särkikaloja. Vielä viime viikolla kalaa tuli runsaasti, mutta rantaveden lämmettyä kalat ovat siirtyneet syvempään veteen. Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksen puheenjohtaja Taisto Huotari on hoitokalastushankkeessa yhteistyötahona mukana olevan Parikkalan-Rautjärven-Ruokolahden kalatalousalueen puheenjohtaja. Hurautamme järvelle, jossa kohtaamme Turtiaisen ja Partasen veneen, joka on Turtiaisen itsensä nimenomaan kalastukseen suunnittelema vankka lasikuituvene. Niinpä suuntasimme ennen lounastreffejä Simpelejärven rantaan Parikkalan kalasatamaan hakemaan Joonakselle jäitä kalanäytteiden ottoa varten. Hankkeessa on suunniteltu ja toteutettu erilaisia vesiensuojelurakenteita Simpelejärveen laskevien uomien valuma-alueille. Häkkinen joutuu hommiin Toiselle kohteelle Simpelejärven läntiselle pääaltaalle saapuvat lisäkseni enää vain Häkkinen ja Turtiainen.. Varsinaisesta hoitokalastuksesta vastaavat kaupallisina kalastajina toimivat Markku Turtiainen ja Joona Partanen. Ensimmäisestä rysästä nousee jonkin verran saalista, pääasiassa lahnaa ja salakkaa, mutta on joukossa jokunen säyne ja suutari. Lounaalla tapaan muut hoitokalastusretkelle osallistujat. Jäähileasema on Häkkisen mukaan ollut erityisen suosittu paikallisten vapaa-ajankalastajien keskuudessa. Hoitokalastus on hankkeen kunnostustoimista rahallisesti mittavin osa kattaen noin 40 % koko hankkeen kustannusarviosta. Huotari on ollut pitkään mukana kalatalouskeskuksen hoitokalastushankkeissa ja kertoo, että työtä Simpelejärven eteen on tehty paljon. Hyvän kokoista kuhaa on yllättävän runsaasti. Osakaskunnat ovat tehneet pienimuotoista hoitokalastusta katiskoilla jo vuosia. Simpelejärvi kuuluu Laatokan järvilohesta tunnetun Hiitolanjoen valuma-alueeseen. Aluksi suunnataan itärajalle Alkuperäinen suunnitelmani oli kuvata hoitokalastusta ilmasta droonin avulla, mutta nykyinen tilanne itärajalla olisi vaatinut kuvauskopteriin luvan puolustusvoimilta, joten päätin tyytyä kuvaamaan perinteisesti veneestä käsin. Etelä-Karjalassa osakaskunnat ovat rakentaneet paljon veneenlaskuramppeja ja Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksen hankkeessa on laadittu nettipohjainen kartta alueen veneenlaskupaikoista. Palju on rannassa helppo nostaa Turtiaisen kuormurin lavalle autossa olevalla nosturilla. Hankkeen järviruokoniitot ovat keskittyneet kohtiin, joissa niitoilla saadaan isompien vesialueiden veden vaihtuvuutta parannettua. Ensimmäiseen kohteeseen Simpelejärven itäisimpään altaaseen suuntaamme kahdella veneellä. Kartta löytyy kalatalouskeskuksen nettisivuilta. Rysien paikkaa on vaihdettava. Kolmen hankevuoden aikana kalastukseen on varattu käytettäväksi yhteensä 240?000 euroa ja vuotuinen kalastustavoite on 50?000 kiloa. Kalojen mukana poistuu myös ravinteita, tärkeimpänä fosforia ja typpeä. Parikkalan venesatamaan on EU-rahoituksen tuella vuonna 2015 valmistunut jäähileasema, josta kalastajat voivat hakea itselleen jäätä ennen kalareissulle lähtöä. Helteet olivat piinanneet Etelä-Suomea jo kolmen viikon ajan ja niiden myötä järvien veden lämpötilat olivat nousseet poikkeuksellisen korkeiksi alkukesä huomioon ottaen. 12 • Suomen Kalastuslehti 5/2024 E telä-Karjalassa Parikkalan, Rautjärven ja osin Venäjän puolella sijaitsevan Simpelejärven pinta-ala on 91 neliökilometriä. Huotarin trailerilla ollut vene lasketaan vesille Kirjavalan osakaskunnan rakentamasta Kinnarsalmen veneenlaskurampista. Isokin rysäsaalis on helppo nostaa matalaan, leveään ja vakaaseen veneeseen. Simpelejärvi siistiksi -hankkeessa vuonna 2011 kartoitettiin järven tilannetta ja hanke toimi pohjana nykyiselle hankkeelle, kuvailee Huotari. Simpelejärven vuonna 2022 alkaneella kunnostushankkeella on meneillään kolmas ja viimeinen vuosi. Kuhat, hauet ja isommat ahvenet vapautetaan välittömästi takaisin järveen
Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Joonas Häkkinen ottaa mukaan jäitä Parikkalan venesataman jäähileasemalta. Taisto Huotari on hoitokalastushankkeessa mukana olevan Parikkalan-Rautjärven-Ruokolahden kalatalousalueen puheenjohtaja.. Suomen Kalastuslehti 5/2024 • 13 Taisto Huotari laskemassa venettä vesille Kirjavalan osakaskunnan rakentamasta Kinnarsalmen veneenlaskurampista Simpelejärven rannalla
Uudessa paikassa saalista tulee toivon mukaan paremmin ja kalastajien saama rahallinen korvaus kasvaa. Kevään rysäkalastuksessa oli pyydyksissä merkittävä määrä kuhia, kun taas syksyn nuottauksissa niitä ei havaittu. Kalastajat saavat korvausta hoitokalastuksesta saamansa saaliin perusteella, ei tehtyjen työtuntien. Vuoden 2022 hoitokalastuksien kokonaissaalis oli 27?810 kiloa. Näin ollen heille on kannattavaa siirtää rysä heti paremmalle paikalle, kun saalista ei tule. Hänen mukaansa homma kannattaa, kun siihen keskittyy tosissaan. Rysä pitää joka tapauksessa siirtää uuteen paikkaan, joten sitä ei kannata nyt sen kummemmin alkaa korjaamaan, toteaa Turtiainen. Vuonna 2023 kevään kalastukset päästiin aloittamaan heti jäiden lähdön jälkeen ja saalista saatiin yhMarkku Turtiaisen ja Joona Partasen Simpelejärven hoitokalastussaaliissa on pääasiassa eri särkikalalajeja, mutta myös yllättävän runsaasti kuhaa. Kuhat, hauet ja ahvenet vapautetaan välittömästi takaisin järveen.. Saalista on tullut Paljonko hoitokalastamalla on sitten saatu saalista ja täyttyikö vuotuinen 50?000 kilon tavoite. 14 • Suomen Kalastuslehti 5/2024 Tämä tarkoittaa, että nousemme kaikki samaan veneeseen ja myös Häkkinen pukee päälleen rysän kokemiseen soveltuvat varusteet ja joutuu töihin. Kokonaissaaliista oli 37 % salakkaa, 31 % särkeä, 29 % lahnaa ja 3 % ahventa. Turtiainen on ollut aiemmin töissä Rajavartiolaitoksella ja kalastanut jo silloin. Kovin kummoista saalista ei siis liene luvassa. Aikaisemmin Turtiainen troolasi päätyökseen muikkua, mutta myi vuosi sitten muikkuvehkeet pois ja on nyt keskittynyt hoitokalastukseen. Kevään rysäkalastuksen osuus tästä oli 9?510 kiloa ja syksyn nuottakalastuksen 18?300 kiloa. Syksyn nuottauksissa vapautettuja petokaloja edustivat hauet. Vuoden tavoitteesta jäätiin kevään myöhäisen kalastuksen aloittamisen vuoksi ja syysnuottaukseen sopivan lämpötila-ajanjakson jäätyä tavanomaista lyhyemmäksi. Rysälle saavuttaessa Turtiainen huomaa heti, että joku näyttää siirtäneen rysän ankkuria niin että rysän suu on sulkeutunut. Jäätyään eläkkeelle rajavartijan työstä hän päätti ryhtyä kalastamaan kokopäiväisesti. Saaliin noston jälkeen ankkuri siirretään paikoilleen, mutta suurempia virityksiä ei tehdä. Tästä järjestelystä hyötyvät molemmat osapuolet, niin maksaja kuin hankkeen rahoittaja, jolle mahdollisimman hyvä hoitokalastussaalis tuo parhaan tuoton kunnostushanketta ajatellen
Toivotaan parasta. Markku Turtiainen nostaa paljun järven rannassa kuorma-autonsa kyytiin.. Simpelejärven kunnostushankkeen kokonaisrahoitus on ollut 590?000 euroa, josta valtion osuus vesiensuojelun tehostamisohjelman kautta on puolet. Simpelejärven hoitokalastusaalista. Suomen Kalastuslehti 5/2024 • 15 Hankkeen suurimmat rahoittajat ovat olleet Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja OP Kaakkois-Suomi. Aiheesta lisää: Hoitokalastus – Simpelejärvi (simpelejarvi.fi) https://www.ekkalatalouskeskus.fi/veneenlaskupaikat/ teensä 38?300 kiloa. Entä tulevaisuus. Poistetusta kalamassasta valtaosa oli särkeä ja salakkaa. Häkkisen mukaan työn tulee olla pitkäkestoista, jotta tulosta saadaan. Kunnostushankkeelle ollaan hänen mukaansa suunnittelemassa jatkohanketta. Tämän lisäksi syksyn nuottauksissa saatiin poistettua vähempiarvoista kalaa 17?300 kiloa. Se miten kaikki hankkeen aikana tehdyt kunnostustyöt tulevat vaikuttamaan Simpelejärven tilaan tulevina vuosina jää vielä nähtäväksi. Ihan ok tulos, pois lukien ensimmäisen vuoden hieman viivästynyt aloitus. Mahdollisesti kunnostustöitä joudutaan jatkamaan myös tulevaisuudessa. Kevään ja kesän 2024 hoitokalastukset ovat nyt takana. Poistetun lahnan määrä jäi vähäiseksi. Yhteensä saalista tuli 55?600 kiloa, millä päästiin 50?000 kilon vuositavoitteeseen. Tänä vuonna päästään jo reilusti yli tavoitteen, Häkkinen summaa. Hankkeen tavoite on ollut saada kalastettua vähempiarvoista kalaa yhteensä 150 tonnia. Tähän ollaan pääsemässä ja Häkkinen on varsin tyytyväinen. Kolmena hankevuotena saalista on tullut yhteensä 126?660 kiloa. Aika näyttää miten suunnitelmalle käy. Joonas Häkkinen ja Markku Turtiainen valmistautuvat rysäsaaliin veneeseen nostoon. Kalastusta on tarkoitus jatkaa vielä syksyllä. Parikkalan kunnan, Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen, Parikkalan-Rautjärven-Ruokolahden kalatalousalueen ja paikallisten osaskaskuntien lisäksi hankkeeseen ovat osallistuneet lukuisat muut yhteistyötahot. Valuma-alueen toimintaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota, jotta saadaan pysyvämpiä tuloksi. Saalista on saatu heinäkuun loppuun mennessä 43?250 kiloa
Täiköntorin markkinoilla on pitkät perinteet Kemin kalamarkkinoina, joten kalatalouskeskusten osallistuminen markkinoille otettiin järjestäjien ja yleisön puolesta ilolla vastaan. Oulun Maaja kotitalousnaisten Maarit Satomaa paistoi Tahkolan fileeroimat ahvenet ja tarjosi ne markkinakävijöille maisteltavaksi. Kaikki tarjottava oli kävijöille maksutonta. Kalaporkkanapihviä pidettiin erinomaisena uutuutena ja vaihtoehtona perinteisten kalaruokien rinnalle”, Kumpulainen sanoi. 16 • Suomen Kalastuslehti 5/2024 L apin Kalatalouskeskus ry ja Oulun kalatalouskeskus / Oulun Maaja kotitalousnaiset / ProAgria Oulu osallistuivat toukokuun lopulla yhteisellä osastolla Täiköntorin markkinoille, jotka pidettiin Kemin keskustassa. Markkinoiden ensimmäisenä päivänä Oulun kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Heikki Tahkola fiLappi ja Oulu tempaisivat taas kalatalouden nimeen Viime vuoden markkinakokemus Posion Muikkumarkkinoista synnytti yhteistyökuvion, josta pohjoisimmat kalatalouskeskukset haluavat pitää kiinni. ”Kalaa pidetään kalliina raaka-aineena. Tänä vuonna oltiin yhdessä Kemissä. TEKSTI JA KUVA AUNI VÄÄRÄNIEMI, LAPIN KALATALOUSKESKUS leerasi osastolla ahvenia ja kertoi kalan oikeanlaisesta käsittelystä. Toisena päivänä Oulun Maaja kotitalousnaisten Lähikalaa lautaselle -hankkeen Topi Kumpulainen paistoi markkinaväelle tarjottavia kalaporkkanapihvejä. Keskusteluja syntyi muun muassa merialueen kalastuksesta ja kalastuksenvalvonnasta. Samalla tulee käytettyä vähempiarvoisia kaloja, kuten näissä säynettä”, Kumpulainen kertoi. Monipuolisesti kalatietoutta Yhteisosastolla Lapin Kalatalouskeskus ja Oulun kalatalouskeskus sekä Oulun Maaja kotitalousnaiset tarjosivat monipuolisesti kalatalous-, kalastusja vesistötietoutta kävijöille. Kiinnostuneita riitti koko päivän ajaksi sekä fileeroimista seuraamaan että maukkaita ahvenpaloja maistamaan. Yhteistyö kasvoi ja syveni Lapin ja Oulun kalatalouskeskusten yhteisen markkinahankkeen tavoitteena oli kalastusharrastuksen, ka. Kalatalouskeskusten ja Maaja kotitalousnaisten tavoitteena oli lisätä tietoa kotimaisen kalan terveellisyydestä. Sää oli keväisen aurinkoinen ja viileätuulinen. Lapin ja Oulun kalatalouskeskusten teltalla vieraili kahden päivän aikana 300?–?400 markkinakävijää. Lisäksi maistatuksella haluttiin edistää kotimaisen kalan käyttöä ja kannustaa ihmisiä kalastusharrastuksen pariin. ”Kalaa maisteltiin ennakkoluulottomasti. ”Tavoittelemme kalastustietoisuuden lisäämisellä sekä kalastuksen harrastajien määrän kasvua että uusia osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoita”, Lapin kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Anna-Leena Inkerö kertoo. Mukana yhteistyössä oli myös Lähikalaa lautaselle -hanke, jota hallinnoi Oulun Maaja kotitalousnaiset / ProAgria Oulu ry. Kun pihveissä on puolet kalaa ja puolet porkkanaa ja perunaa, niiden hinta laskee huomattavasti
Kalatalouskeskukset miettivät jo markkinoilla uusia ideoita yhteistyön hyödyntämiseksi. lastusja kalatietoisuuden ja kotimaisen kalan käytön edistäminen. Suomen Kalastuslehti 5/2024 • 17 runsaasti positiivista palautetta”, kertoo Oulun kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Heikki Tahkola. Yhteistyötä ehdittiin suunnitella vuoden verran, ennen kuin se toden teolla alkoi vuoden 2023 Posion Muikkumarkkinoilta. ”Olemme erikseen pieniä toimijoita, mutta yhdessä pystymme tekemään suuremman kokonaisuuden ja tarjoamaan monipuolisen markkinaja kalatalouskokemuksen”. ”Jo vuosi sitten vakuutuimme siitä, että yhdessä toimimalla saamme kaikkien vahvuudet valjastettua. Viime vuonna saimme markkinatempauksestamme Anna-Leena Inkerö (takana) neuvoo asiakasta, Topi Kumpulainen (keskellä) paistaa markkinaväelle tarjottavia kalaporkkanapihvejä ja Heikki Tahkola (edessä) fileeraa ja paistaa ahvenia Kemin Täiköntorin markkinoilla.. Siksi toimijat kokivat Täiköntorin markkinat molempia kalatalouskeskuksia hyödyttäviksi. Kalamarkkinahankkeen (Kalastus tutuksi kahden maakunnan markkinaväelle 2) yhtä tärkeänä tavoitteena oli lujittaa maakuntien rajat ylittävää kalatalouskeskusten yhteistyötä. Heikki Tahkola ja Anna-Leena Inkerö ovat vahvasti sen kannalla, että maakunnan rajat ylittävä yhteistyö on hyödyksi koko pohjoiselle kalataloudelle. Lapin ja Oulun kalatalouskeskukset saivat Kemin Täiköntorin markkinoille osallistumiseen avustusta Lapin ELY-keskukselta alueellisen kalatalouden edistämishankkeiden määrärahoista, jotka ELY-keskuksille myöntää Maaja metsätalousministeriö. Kemi on maantieteellisesti kahden kalatalouskeskuksen rajalla. Kemissä vedetty markkinatempaus oli jo toinen yhteisponnistus, jonka Lapin Kalatalouskeskus ry ja Oulun kalatalouskeskus tekivät
18 • Suomen Kalastuslehti 5/2024 Tuoreen kyselyn mukaan yli puolet omistajakorvauksista käytetään suoraan kalaistutuksiin.
Yksityiskäyttöön omistajakorvauksista menee selvityksen perusteella vain alle prosentti. Suomen Kalastuslehti 5/2024 • 19 K alastonhoitomaksun yläikärajan noston yhteydessä eduskunta edellytti maaja metsätalousministeriötä antamaan maaja metsätalousvaliokunnalle selvityksen kalastonhoitomaksuvarojen käytöstä eri käyttötarkoituksiin. Yli 60 prosenttia korvauksista kalavesiin Kalaja rapuistutuksiin käytetään reilut puolet omistajakorvauksista. Tämän tarkastelun perusteella raja-arvon alittavilla pienemmillä alueilla hallintoja pankkikulut sekä siirrot seuraavalle vuodelle olivat suhteellisesti suurempia. Hallinnassa olevan vesialueen koon vaikutusta omistajakorvausten käyttöön tarkasteltiin jakamalla aineisto kahtia ilmoitetun pinta-alan mediaaniarvon 1?050 hehtaaria mukaan. Istutuksiin käytetty osuus vähenemässä Kalaja rapuistutukset ovat kaikissa tiedossamme olevissa osakaskuntien rahankäyttöä koskevissa selvityksissä olleet suurin menoerä. Tämä vastaa nykyisen kalastuslain henkeä siirtyä istutuksista luonnonlisääntymisen edistämiseen. Kyselyyn saatiin yhteensä 263 vastausta osakaskunnilta, yksityisiltä vesialueilta tai muilta omistajakorvauksia käyttäviltä tahoilta. Kyselyyn vastanneilla osakaskunnilla omistajakorvaukset muodostivat neljäsosan kokonaistuloista. Vastaavasti hallintokulut ovat nousseet. Kysely toteutettiin sekä suomenettä ruotsinkielisenä. Erityisen paljon kalaistutuksiin vaikuttavat panostavan muut omistajakorvauksia saavat tahot, eli tässä tapauksessa kalastajaja kalastusseurat sekä erilaiset kalavesien hoitoyhdistykset. TEKSTI VESA KARTTUNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Korvausten vähenemistä kritisoitiin voimakkaasti Kyselyn lopuksi vastaajat saivat antaa vapaata palautetta liittyen omistajakorvausten käyttöön. Saadut vastaukset edustivat pinta-alaltaan ja saatujen omistajakorvausten perusteella noin 12 prosenttia suurimmasta omistajakorvausten saajaryhmästä, yhteisen vesialueen osakaskunnista. Hallintokulujen osuus on kyselyssä käytetyn luokittelun yksittäisistä menoeristä toiseksi suurin. Edelliseen liittyen Kalatalouden Keskusliitto selvitti keväänalkukesän aikana avoimella webropol-tiedustelulla omistajakorvausten käyttöä vuodelta 2023. Kalastettavien kalakantojen, kalastuspaikkojen ja kalavesien ylläpitämiseen ja kehittämiseen omistajakorvauksista ohjautuu vuosittain yhteensä yli 60 %. Suuremmat toimijat käyttivät puolestaan suhteessa selvästi enemmän varoistaan kalavesien hoitotyöhön. Tuloksien mukaan yli puolet varoista käytetään istutuksiin, toiseksi eniten kuluu hallintoon ja vain alle prosentti menee yksityiskäyttöön. Aiempien selvitysten tuloksiin verrattuna istutuksiin käytettävä rahoitusosuus vaikuttaa olevan hitaasti vähenemässä. Vesialueen omistajille yleiskalastusoikeuksien käytöstä maksettavat korvaukset ovat keskeinen kalastonhoitomaksuvarojen käyttötarkoitus. Saaduissa Selvitys omistajakorvausten käytöstä vuonna 2023 Kalatalouden Keskusliitto selvitti omistajakorvausten käyttöä vuodelta 2023
Istutukset tehdään pääasiassa uhanalaisten järvikalojen, taimenen ja saimaannieriän poikasilla. Kalavesien hoitotyötä rahoitetaan myös osakaskunnan muilla tuloilla, kuten kalastuslupien myynnistä saaduilla tuotoilla. MENOLAJI YKSITYISET OSAKASKUNNAT MUUT YHTEENSÄ OSUUS EUROINA SIIRRETTIIN SEUR. Osa vastaajista kertoi kohdentavansa korvaukset nimenomaan istutuksiin. VUODELLE 0,0 11,4 0,9 10,8 324 000 SIIRRETTIIN TOISELLE TAHOLLE 0,0 1,4 0,0 1,3 39 000 VEROT 1,7 2,4 0,0 2,3 69 000 HALLINTO 0,0 12,4 6,4 11,9 357 000 JÄSENMAKSUT 0,0 1,6 0,5 1,5 45 000 PANKIKULUT 0,0 2,2 1,2 2,1 63 000 KALASTUKSENVALVONTA 0,0 2,0 1,2 1,9 57 000 KALAJA RAPUISTUTUKSET 46,8 52,0 75,9 52,8 1 548 000 HOITOKALASTUS 0,0 5,3 0,0 5,0 150 000 MUU KALAVESIEN HOITOTYÖ 38,7 4,7 3,6 5,3 159 000 JAETTU VEDENOMISTAJILLE 12,9 0,7 0,0 O,9 27 000 MUU KÄYTTÖ 0,0 4,1 10,4 4,2 126 000 Taulukko 1. Omistajakorvausten merkitys osakaskuntien toiminnan rahoittajana nähtiin tärkeänä. MENOLAJI 1993 1996 1998 2018 2023 ISTUTUKSET 64 60 57 54 52 MUU HOITO 9 7 1 20 10 HALLINTO 15 16 16 20 19 MUUT MENOT 12 17 17 6 19 Taulukko 2. Omistajakorvausten vähenemistä ja nykyisiä jakoperusteita kritisoitiin vahvasti. Kalastuksenvalvojille osakaskunta maksaa polttoaineesta sekä kouluttautumisesta syntyvät kulut. Omistajakorvausten käyttö eri tarkoituksiin prosentteina ja arvioitu osuus vuoden 2023 omistajakorvauksesta euroina. Omistajakorvausten käytön kehittämiseksi esitettiin osakaskuntien yhdistämisiä. Osakaskuntien menojen vertailu eri vuosina tehdyissä kyselyissä.. 20 • Suomen Kalastuslehti 5/2024 vastauksissa kerrottiin tyypillisesti tarkemmin omistajakorvauksen käytöstä, esimerkiksi minkä lajin istukkaita oli hankittu. Osakaskunnan esimies Kari Kokkonen kertoi heidän saamansa omistajakorvauksen tärkeimmiksi käyttötarkoituksiksi kalastuksenvalvonnan, istutukset sekä hoitokalastuksen. Valvontaan, istutuksiin ja hoitokalastukseen Savonlinnan eteläpuolella sijaitseva 1?736 hehtaarin Kokonsaari eteläinen osakaskunta on muodostettu yhdistämistoimituksessa 2000-luvun alkupuolella
Suomen Kalastuslehti 5/2024 • 21 Kalatalouden edistämisvarojen jakautuminen 2018-2024 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 1 200 000 1 400 000 1 600 000 1 800 000 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 Eu ro a (€ ) Omistajakorvausten kehitys 2010-2024* 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000 3 000 000 3 500 000 4 000 000 4 500 000 5 000 000 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 Eu ro a (€ ) Kalatalousalueiden rahoituksen kehitys 2010-2024* SH U TT ER ST O CK 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Omistajakorvauksia 3 580 000 3 327 000 3 050 000 3 170 000 3 735 000 3 000 000 2 860 000 Kalatalousaluetoiminta 1 435 000 1 309 000 1 186 000 1 235 000 1 450 000 1 480 000 1 409 000 Kalatalousneuvonta 1 810 000 1 680 000 1 520 000 1 580 000 1 820 000 2 100 000 2 000 000 Kalatalouden edistäminen 2 450 000 2 270 000 2 055 000 2 135 000 2 500 000 2 675 000 2 550 000 Maksunkantokulut 700 000 700 000 650 000 680 000 800 000 800 000 775 000 Kalatalouden rekisterit 125 000 100 000 100 000 100 000 120 000 120 000 145 000 Kalastusmatkailuohjelma 300 000 600 000 Toimeenpano ja tutkimus 600 000 500 000 1 000 000 Yhteensä 10 100 000 10 286 000 9 161 000 9 400 000 11 725 000 10 775 000 9 739 000 * 2010-2015 vanhan lain mukaiset omistajaja viehekalastuskorvaukset laskettu yhteen * kalastusalueet vuoteen 2019
EMKVR-rahoituksella toimivat innovaatio-ohjelmat ovat kalastuksen kehittämisohjelma, vesiviljelyn kehittämisohjelma, kalatalouden ympäristöohjelma, Blue Products – Uusien tuotteiden kehittämisohjelma sekä kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelma.. Laurea AMK tuottaa koulutuksiin soveltuvan koulutusmateriaalin ja -konseptin sekä järINNOVAATIO-OHJELMAT Suomen EMKVR-ohjelman tavoitteena on kalatalouden innovaatioiden vauhdittaminen. Suomen Kalankasvattajaliitto toteuttaa syksyn 2024 – kevään 2025 aikana Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelma Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelman tavoitteena on edistää EMVKR-ohjelman 2021–2027 ja Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteiden toteutumista. 22 • Suomen Kalastuslehti 5/2024 K alan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa ryhdytään toteuttamaan elokuussa 2024 innovaatio-ohjelmista tutulla partnerisopimuksiin perustuvalla yhteistyömallilla. Kalatuoteryhmän erityisosaamisen tarpeet ja haasteet on tunnistettu erityisesti VKja HoReCa-sektoreilla sekä oppilaitoksissa opettajina/kouluttajina toimivien keskuudessa. Kalaa, kalatuotteita ja kalatoimialaa käsitteleviä mediatiedotteita julkaisemme edelleen viikoittain ePressin kautta sekä vastaamme erilaisiin kuluttajien ja ammattilaisten tietopyyntöihin jatkossakin. Näitä tavoitteita ovat kalan käytön ja viennin arvon lisääminen. Koulutusta, innovaatioviikko ja imagokampanja Ohjelman osatoteuttajat keskittyvät omissa osuuksissaan määriteltyihin teemoihin. Ohjelmien tavoitteena on edistää yritysten välistä sekä yksityisten ja julkisten toimijoiden väliseen kumppanuuteen perustuvaa verkostomaista kehitystyötä toimialan keskeisten haasteiden ratkaisemiseksi. TEKSTI KATRIINA PARTANEN, PRO KALA KUVA PRO KALA kasvatetun kalan tuotantoa, käyttöä ja ympäristövaikutuksia avaavan kuluttajakampanjan. Mitä on tavoitteena tehdä. Koordinoimme Suomen maaosaston Barcelonassa toukokuussa 2025 järjestettävään Seafood Expo Global tapahtumaan, järjestämme koko toimialan laajasti yhteen kokoavat Innovaatiopäivät marraskuun alussa ja ajankohtaisin teemoihin keskittyviä Kalafoorumi -tilaisuuksia vuosittain ja tarvittaessa. Pro Kala toimii ohjelman päätoteuttajana ja koordinoijana, osakokonaisuuksia toteuttavat Laurea AMK, Turun Yliopiston Ravitsemus ja ruokatutkimuskeskus, Ammattiopisto Livia ja Suomen Kalankasvattajaliitto. Monivuotisilla innovaatio-ohjelmilla pyritään koko toimialaa pysyvästi hyödyttävään kehitystyöhön. Pro Kala keskittyy omassa osuudessaan viestintään eri kanavissa, kalan käyttöä ja toimialan verkostoitumista ja/tai kalankulutusta edistävien tapahtumien järjestämiseen sekä viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen. Tavoitteena on tarjota faktatietoa ja antaa vastauksia median ja kuluttajien kysymyksiin
Tämän toteuttamiseksi järjestetään syksyllä 2025 yhteistyössä Turun yliopiston Ravitsemus ja ruokatutkimuskeskuksen ja WiseFood – resurssiviisaat ruokaketjut -hankkeen kanssa eri alojen opiskelijoille suunnattu innovaatioviikko, missä keskitytään löytämään innovatiivisia ratkaisuja kalayritysten esiin nostamiin haasteisin. Uusien innovatiivisten tekijöiden ja ratkaisujen löytämiseksi kalaketjun kehittämiseen ja innovaatioiden edistämiseen halutaan osallistaa myös eri alojen opiskelijoita. Edellisessä markkinointiohjelmassa tuotettiin hyvän käytännön ohje rannikkoja sisävesikalastajille, nyt Pro Kalan ideoima Kansallinen kalakeittopäivä on toivottavasti tullut monelle tutuksi.. kohderyhmien avainhenkilöiden ja ammattilaisten laatuja kalatuoteosaamista ja sitä kautta parantaa kalatuotteiden laatua sekä tuoteryhmän kiinnostavuutta ja kannattavuutta. Uudella mallilla jatkoa vaikuttaviin tuloksiin Uskomme, että tällä partneriyhteistyömallilla pystymme ohjelman aikana tuottamaan ja luomaan vastaavalla tavalla elämään jääviä ja paikkansa vakiinnuttavia tapahtumia ja konsepteja, kuin onnistuimme edellisessä markkinointiohjelmassa. Suomen Kalastuslehti 5/2024 • 23 edetään ketjun seuraavaan portaaseen ja laaditan HKO pienimuotoisille kalanjalostuslaitoksille. Hyvä käytännön ohjeen laatimisesta ja jalkauttamisesta vastaa Ammattiopisto Livia. Tavoitteena on parantaa em. jestää laaditun konseptin mukaisia koulutuspäiviä. Esimerkiksi Innovaatiopäivät, viikoittaiset mediatiedotteet, Kalakeittopäivä, Kalafoorumit, Vedestä ruokapöytään videokirjasto ja ePressin kattava media-arkisto ovat edelleen käytettävissä ja tällä kaudella täydennämme tätä listaa
24 • Suomen Kalastuslehti 5/2024 Atlantinsammen poikasia istutettiin Narvajokeen Virossa vuonna 2022. Etualalla oleva 2-kesäinen atlantinsampi on merkitty t-ankkurimerkillä.
Yhteistyön ja suojelutoimien avulla tämä ikivanha ja arvokas kalalaji on mahdollista palauttaa takaisin Itämereen. Vähitellen atlantinsampi oli syrjäyttänyt euroopansammen. Pohjoisamerikkalaisen ja Itämerellä elävän sammen yhdennäköisyydestä on kirjallisuudessa esitetty havaintoja jo 1990-luvun alusta lähtien. Suomen Kalastuslehti 5/2024 • 25 S ampikalat, jotka ovat eläneet Pohjoisen pallonpuoliskon vesissä yli 200 miljoonaa vuotta, ovat nykyisin voimakkaasti taantuneet ihmisen toiminnan seurauksena. Ensimmäisenä tavoitteena oli euroopansammen (Acipenser sturio) emokalojen saaminen viljelyyn. Suomen viimeinen havainto villistä sammesta on 1930-luvulta. Nämä ikivanhat kalat, jotka kuuluvat myös Itämeren alkuperäiseen lajistoon, ovat luonnontilaisina hävinneet sieltä. Viimeisin dokumentoitu havainto Itämeren sampikannasta tehtiin vuonna 1996 Viron Saarenmaan vesillä, kun rysällä saatiin kiinni lähes kolme metriä pitkä ja 136 kiloa painava yksilö. Itämeren alueelta etsittiin sampia viljelyyn tutkimusverkostojen ja suurelle yleisölle suunnattujen ilmoitusten kautta, mutta yhtään sampea ei kuitenkaan löydetty. TEKSTI TEPPO VEHANEN, LUONNONVARAKESKUS; MEELIS TAMBETS, EESTI LOODUSHOIU KESKUS JA MART THALFELDT, RIIGIMETSA MAJANDAMISE KESKUS KUVAT TEPPO VEHANEN, LUONNONVARAKESKUS JA SATAKUNNAN MUSEON KOKOELMAT. Ainoastaan Etelä-Ranskassa Gironde-joessa tiedettiin yhden sampipopulaation lisääntyvän luontaisesti. Tieto siitä, että atlantinsampi oli Itämeren sampilaji kalan häviämisen aikoihin, sai sammen palautuksen suuntautumaan tähän lajiin. Nyt Itämeren maissa on käynnistetty hankkeita näiden sympaattisten kalojen palauttamiseksi. Tueksi tarvitaan havaintoja myös Suomen aluevesiltä. Emokalastot Pohjois-Amerikasta Itämeren sammen palauttamisen kannalta hyvä asia oli, että atlantinsampea esiintyy edelleen Pohjois-AmeAtlantinsammesta kaivataan havaintoja Atlantinsammen palauttaminen Itämereen on pitkäjänteinen ja vaativa hanke, joka vaatii laajaa kansainvälistä yhteistyötä, tutkimusta ja käytännön toimenpiteitä. Suomalaiset nimet sampi ja sinisampi vaihtuivat paremmin lajeja ja kansainvälisiä nimiä vastaaviin euroopansampeen (englanniksi European sturgeon) ja atlantinsampeen (Atlantic sturgeon) vuonna 2023, kun kalannimityöryhmä muutti nimet. Palautettava laji ja nimikin vaihtuu Työ Itämeressä eläneen sammen pelastamiseksi aloitettiin jo 1990-luvulla. Nykyisin tiedetään, että nämä kaksi sampilajia ovat esiintyneet Pohjanmeressä ja Itämeressä jo hyvin kauan sitten, vähintäänkin keskiajalta lähtien. Sammen perimää tutkimalla ja eristämällä museonäytteistä ja arkeologisista näytteistä DNA:ta saatiin varmistus siitä, että Itämerellä on esiintynyt kaksi sampilajia: euroopansampi (aiemmalta nimeltään sampi, Acipenser sturio) ja atlantinsampi (aiemmin sinisampi, Acipenser oxyrinchus)
Näin ollen tuli selväksi, että hankkeeseen tuli saada mukaan suomalainen partneri. Myös Ruotsissa on tänä kesänä alkamassa atlantinsammen palautus Göteborgin läpi virtaavaan Götajokeen. Näihin maihin perustettiin emokalakannat, joista on nykyisin saatavilla poikasia sammen palautusistutuksiin. Hanke kestää vuoteen 2027, ja sen tavoite on osaltaan tukea HELCOM toimenpideohjelmaa luomalla käytännöt ja olosuhteet niin, että tulevaisuudessa Narvaja Pärnujokiin kehittyy luontaisesti lisääntyvä atlantinsampipopulaatio osana Itämeren populaatiota. Lännempänä sijaitsevasta Pärnujoesta Sindin-padon poisto 2018?–?2019 avasi vaellusreitin kaloille. Vuodesta 1996 Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio, Helsinki Commission (HELCOM), on työskennellyt palauttaakseen sammen takaisin sen entiselle elinalueelle Itämerelle. Virossa on vahva tahtotila ja hyväksyntä palauttaa atlantinsampi alueen jokiin. Virossa vahva tahtotila sammen palauttamiseksi Virossa historiallisia atlantinsammen kutujokia ovat Narvajoki ja Pärnujoki. Perimältään Itämerellä elänyt atlantinsampi oli lähellä Pohjois-Amerikassa luonnonvaraisina eläviä pohjoisia populaatioita, joten emokalaston perustamiseen oli saatavilla materiaali Kanadasta. Osa suuremmista poikasista on merkitty t-ankkurimerkillä. Narvajoki on Viron ja Venäjän välinen rajajoki. Atlantinsammen palautusta Itämereen koordinoi HELCOM:in sampityöryhmä ohjenuoranaan työryhmän laatima toimenpidesuunnitelma (Sturgeon Action Plan). Hankkeessa WE ja Luke ovat partnereita ja saksalainen IGB (Leibniz-Institute of Freshwater Ecology and Inland Fisheries) neuvonantajana. Alustavien tulosten mukaan merialueelle siirryttyään sammet levittäytyvät koko Viron rannikolle ja osa vaeltaa Suomen rannikolle. Kalastajien havainnot erittäin tärkeitä Kalastajien havainnot ovat tärkeässä osassa atlantinsampien vaellusten ja henkiinjäännin selvittämiseksi Itämeressä. Virossa Põlulan kalanviljelylaitoksella on kehitetty atlantinsammen poikasten jatkokasvatusta. Yksivuotias sampi, joka on kasvamassa ulkona puusta ja muoviverkosta rakennetussa verkkohäkissä.. Erityisen aktiivisia jäsenmaista ovat olleet Saksa, Puola ja Baltian maat. Vuonna 2022 RMK:n koordinoima Life Baltic Sturgeon -hanke sai rahoituksen EU:lta. Sammen palauttamiseksi aloitettiin vuonna 2011 pilottihanke, jossa Wildlife Estonia (WE, Eesti Loodushoiu Keskus) ja Viron metsäkeskus (RMK, Riigimetsa Majandamise Keskus) kartoittivat sammelle soveltuvia elinympäristöjä, selvittivät mahdollisuutta saada sammen poikasia istutuksiin ja aloittivat istutukset Kanadasta lennätetyillä poikasilla. Tavoitteena on pitkällä aikavälillä palauttaa elinvoimaiset populaatiot samoille alueille, joilla se on aiemmin elänyt. Osa sammista kasvatetaan kesänvanhoiksi ennen istutusta, osa 1?–?3-vuotiaiksi. 26 • Suomen Kalastuslehti 5/2024 rikan itärannikon joissa lisääntyvinä populaatioina eteläisestä Kanadasta Floridan pohjoisosiin saakka. Tässä pilotissa merkityistä atlantinsammen poikasista merkittävä osa Narvajokeen istutetuista kaloista vaelsi Suomen rannikolle. New Brunswickin provinssin St. Istutettavat sammet tuodaan Saksasta vastakuoriutuneina poikasina. Hankkeessa istutetaan yhteensä puoli miljoonaa atlantinsammen poikasta. Narvajokeen tehdyistä istutuksista on tullut havaintoja Suomen puolelta Suomenlahdelta aina Pohjanlahden eteläosiin asti. Osa poikasista istutetaan vastakuoriutuneina, osa kuljetetaan RMK:n Põlulan kalanviljelylaitokselle jatkokasvatukseen. John joelta peräisin olevaa atlantinsammen hedelmöitynyttä mätiä ja poikasia lennätettiin Puolaan ja Saksaan alkaen vuodesta 2004. Ensimmäiset atlantinsammen istutukset, aluksi pienessä mittakaavassa, tehtiin Oder ja Vistula jokiin. Osaa poikasista tullaan seuraamaan myös lähettimien avulla, jotta sampien liikkeistä saadaan tarkempaa tietoa
https://kalahavainnot.luke.fi/ Kalakauppias Otto Linden ja Kokemäenjoesta vuonna 1914 pyydetty 152 kiloa painanut ja 2,6 meriä pitkä atlantinsampi.. Ilmoita havainnoistasi! Jos kohtaat sammen Suomen aluevesillä, ilmoita havainnostasi Luken Kalahavainnot-lomakkeen avulla. Pärnuja Narvajoilla vedenlaatu on parantunut, ja Pärnujoelta on myös poistettu vaellusesteet. Ensimmäinen sähköpostikysely tehtiin vuotta 2022 koskien. Atlantinsampeen ei Itämerellä kohdistu suoraan kalastuspainetta, mutta sivusaaliina sillä on ilmeinen vaara joutua pyydyksiin. Ruotsissa on selvitetty atlantinsammen aiemmin lisääntyneen Götajoessa. Aiemmat haasteet ja tulevaisuuden näkymät Suomessa viimeinen havainto luonnonvaraisesta atlantinsammesta on 1930-luvulta. Se voi vaeltaa merellä useiden satojen kilometrien matkoja lisääntymisalueille. Suurin nyky-Suomen alueelta saatu kala on 152-kiloinen atlantinsampi, joka saatiin Kokemäenjoesta vuonna 1914. Lisäksi sammet ovat olleet Itämerellä monin paikoin merkittävä osa ravintoa, paikallista kulttuuria, ja historiaa. Sampipopulaatiolla on 2?–?7 vuoden välein toistuva lisääntymiskierto jopa 80 vuoden ajan. Atlantinsammen palauttamisen tärkeyttä kuvaa hyvin sen ekologinen ja kulttuurinen arvo. Sammen sisävesikantoja on elänyt myös suurissa järvissä Laatokassa ja Äänisessä, mutta ne ovat hävinneet sukupuuttoon. Suomen Kalastuslehti 5/2024 • 27 Luonnonvarakeskuksen roolina on kerätä tietoja sampihavainnoista Suomen aluevesiltä, milloin ja mistä sampi saatiin, millä pyydyksellä ja pystyttiinkö sampi palauttamaan takaisin elävänä. Sampi on lisätty kaupallisten kalastajien saalisilmoituksen saalislistaan ja lisäksi osalle kaupallisia kalastajia tehdään sähköpostikysely kahden vuoden välein sampeen liittyvistä havainnoista. Nykyisin Suomen suuret joet on pohjoista Tornionjokea lukuun ottamatta padottuja, joten toimenpiteille atlantinsammen lisääntymisen edistämiseksi meillä ei ole tällä hetkellä edellytyksiä. Vanhan Suomen alueelta on saatu tätäkin suurempi, 177-kiloinen ja 280 senttimetriä pitkä yksilö Terijoelta. On tärkeää, että atlantinsammen kuolleisuus sivusaaliissa pysyy mahdollisimman alhaisena yhteistyössä kalastajien kanssa. Suomen rannikolta tavattuja sampia pidetään yksittäisinä vaeltavina yksilöinä. Atlantinsammen pitkä elinkaari tekee sen palauttamisesta haastavaa: sukukypsyys saavutetaan 12?–?18 vuoden iässä ja kylmässä ilmastossa vielä huomattavasti myöhemmin. Historiatietojen mukaan atlantinsampi on esiintynyt Suomen merialueen rannikolla, mutta se ei ole lisääntynyt Suomen joissa. Ilmoituksen yhteydessä tulee kertoa kalamerkissä oleva yksilöllinen numerosarja, jonka avulla saadaan selville kalan alkuperä ja istutuspaikka. On tärkeätä, että kalastajat, niin kaupalliset kuin virkistyskalastajat, ilmoittavat havainnoista. Suomen vesiltä tuli kolme havaintoa atlantinsammesta, joista yksi oli merkitty kala. Syinä sammen katoamiseen pidetään liikakalastusta, jokien patoamista ja vesien likaantumista. Se on osa Itämeren alkuperäistä lajistoa, ja sen palauttaminen auttaa säilyttämään alueen luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi tieto sammen koosta on arvokas, kuten myös ankkurimerkillä merkittyjen kalojen merkin numerosarja, jonka avulla saadaan selville kalan alkuperä ja istutuspaikka. Tämä auttaa pitämään populaatiot vakaina pitkiä aikoja, mutta samalla herkistää ne kalastuksen vaikutuksille. Kaikki havainnot ovat arvokkaita tämän uhanalaisen lajin seurannassa ja palauttamisessa. Atlantinsampi voi elää yli 100 vuotta, kasvaa jopa 4,5 metrin mittaiseksi ja painaa yli 300 kiloa. Jotta atlantinsampi pystytään palauttamaan, näissä asioissa on pitänyt tapahtua parannusta. Viimeinen havainto sammesta Laatokasta on vuodelta 1984
Vuonna 2020 oli sitten aika sanoa hyvästit ensihoitajan työlle. Kesän vaihtuessa syksyyn on vuorossa noin kaksi kuukautta kestävä siian kalastuskausi. Särjet menevät Pielisen Kalajalosteelle, yritykselle, joka on erikoistunut säilykekalaan. Määrätietoisella työllä ja suurella annoksella uutta ajattelua hän on kuitenkin rakentanut yritystoimintansa. Vuonna 2020 Jarno jätti työnsä ensihoitajana ja päätti panostaa täysillä kaupalliseen kalastukseen. Kun puhun Jarnon kanssa, käy selvästi ilmi, että tässä on ihminen joka on koko elämänsä kehittänyt itseään työssään, ja hän sanoo jatkaneensa samaa myös kalastuksen parissa. Reilun vuoden ajan tämä raumalainen on myös toiminut Suomen Ammattikalastajaliiton puheenjohtajana. Yläasteella sanoin, että haluan tulla ammattikalastajaksi, mutta opinto-ohjaajani ei pitänyt sitä hyvänä ideana, joten päädyin kauppaopistoon, Jarno kertoo. – Pidin kalastamisesta mökillä, ja tätini seurusteli porilaisen ammattikalastajan kanssa, joka opetti minulle paljon ammatista. Toukokuussa ja juhannukseen asti kalastetaan lohta. 28 • Suomen Kalastuslehti 5/2024 S oitan Jarno Aaltoselle eräänä helmikuisena aamuna haastattelua varten. Jarno Aaltosen tie kaupalliseksi kalastajaksi ja yrittäjäksi Jo yläasteella Jarno Aaltonen tiesi, mikä hänestä tulisi isona ammattikalastaja. Kesällä Jarno jatkaa ahvenen kalastusta. – Työskentelin ensin Turun yliopistollisen keskussairaalan päivystyksessä ja jatkoin sieltä ensihoitajaksi ambulanssiin. Jarno on siinä mielessä hieman erilainen kaupallinen kalastaja, että kalastus ei ole hänellä verissä. Monipuoliset opinnot veivät eteenpäin Mikä alun perin sai sinut innostumaan kalastuksesta. TEKSTI MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT RIITTA KOTILEHTO. Sitä ennen hän oli vajaan kymmenen vuoden ajan rakentanut yritystoimintaansa päivätyönsä ohella. Sen jälkeen työskentelin telakkateollisuudessa, ja 1990-luvun laman aikana uudelleenkouluttauduin ensin lähihoitajaksi ja sitten sairaanhoitajaksi. – Haluan haastaa itseäni ja kehittyä. Siitä huolimatta kesti kymmeniä vuosia ja useita ammatteja, ennen kuin Jarno on siinä, missä hän on tänään ja voi kutsua itseään kokopäiväiseksi kaupalliseksi kalastajaksi. Ajatus kalastamisesta on aina ollut mielessäni, ja vuonna 2011 perustin ensimmäisen yritykseni, Jarno jatkaa. Siitä tulee noin neljä melko intensiivistä viikkoa, Jarno kertoo. Silloin alkaa särjen kalastuskausi, joka tuo myös jonkin verran ahventa ja haukea. Jarnolla on hiljainen kausi, sillä hän ei kalasta talvella, joten meillä on rauhassa aikaa keskustella Jarnon hieman erilaisesta matkasta kaupalliseksi kalastajaksi, hänen yrityksestään sekä hänen melko uudesta tehtävästään Suomen Ammattikalastajaliiton puheenjohtajana. Silloin päätin, että annan itselleni 10 vuotta aikaa rakentaa yritystoimintani niin, että voin elää kalastuksesta. Monipuolisuus vahvuutena Jarno aloittaa kalastusvuotensa keväällä, jäiden lähdön aikaan. Hän ei myöskään asu meren tai järven rannalla, vaan rivitaloalueella
Miehen tie kalastajaksi on ollut kaikkea muuta kuin suora, mutta mielenkiintoinen. Suomen Kalastuslehti 5/2024 • 29 Kaupallinen kalastaja Jarno Aaltonen asuu ja kalastaa Raumalla. Jarnon yrityksen nimi on Pullan kala.
Ehkä se on syy siihen, miksi en ole panostanut jalostukseen. Ostajien joukossa on myös joitakin ravintoloita, kuten ravintola Nokka Helsingissä. 30 • Suomen Kalastuslehti 5/2024 – Minun näkemykseni mukaan monipuolinen kalastustoiminta on edellytys sille, että voin elää kalastuksella. Jarno haluaa korostaa, että hän on saanut paljon apua toimintansa kehittämisessä Euroopan merija kalatalousrahaston tuista, jotka nykyään kuuluvat Euroopan meri-, kalatalousja vesiviljelyrahastoon. Jos johonkin ryhtyy, se pitää tehdä kunnolla. Kysyn Jarnolta, miten hänet on otettu vastaan kalastajakollegoiden keskuudessa. – Alusta asti oli selvää, että minun täytyy nousta ryhmään 1 kuuluvaksi kalastajaksi, jotta voin hyödyntää kaikki kehitysrahat, joita on tarjolla. Ammattikalastajien keulakuva Nämä viisaat sanat toimivat hyvänä siltana siirtyessä puhumaan siitä, miten Jarno näkee roolinsa Suomen Ammattikalastajaliiton uutena puheenjohtajana. – Nuorempana en pitänyt kalan syömisestä – vain sen kalastamisesta, Jarno kertoo nauraen. – Niille osakaskunnille, joilta olen vuokrannut vesialuetta, olen kertonut selkeästi, että heillä on täysi oikeus kohtuulliseen korvaukseen ja että jos he haluavat, he saavat myös tilastoja kalastuksestani, jotka voivat olla hyödyksi heidän oman toimintansa kehittämisessä. – Alusta lähtien olen osallistunut Suomen Ammattikalastajaliiton toimintaan. Tähän mennessä kaikki kaudet eivät ole epäonnistuneet, mutta myöskään kaikki eivät ole onnistuneet samana vuonna, Jarno selittää. Jarno on vuokrannut myös tukikohdan yhdeltä saarelta. – Tämä konsepti on toiminut hyvin minulle. Ne, jotka seuraavat Jarnon toimintaa sosiaalisessa mediassa, saattavat muistaa haasteet, joita hänellä oli halutessaan vuokrata kalastusvesiä Rauman kaupungilta. Luottamuksen rakentaminen on vienyt aikaa, Jarno kertoo. Haluan olla päättäväinen keulakuva, mutta myös yhteistyökykyinen sellainen, joka voi yhdistää kaupalliset kalastajat muihin sidosryhmiin. Asun noin kolmen kilometrin päässä Rauman keskustasta, joten asiakkaitteni on helppo tulla luokseni. – Vuokraan vettä sekä osakaskuntilta että yksityisiltä vesialueiden omistajilta. Epäämällä lupia hidastetaan uusien kalastusyritysten mahdollisuuksia päästä alalle, asia koskee erityisesti niitä, jotka eivät asu suoraan kalastuskelpoisten vesien läheisyydessä. Liiton imago tulee meiltä kalastajilta. – Näen itseni alan kasvoina ulospäin. Toimitusjohtaja Kim Jordas, joka on työskennellyt liitossa yli 30 vuotta, ja entinen puheenjohtaja Olavi Sahlsten, omaavat valtavasti kollektiivista tietoa, samoin kuin muut kalastajat kentällä. – Uskon, että ratkaisevaa oli se, että sain poliitikot ymmärtämään, että kaupallinen kalastus on yritystoimintaa. Vinkkini kaikille nuorille, jotka haluavat panostaa kaupalliseen kalastukseen, on: kuunnelkaa avoimin mielin kokeneita kalastajia, suodattakaa, oppikaa ja kehittäkää kalastustanne juuri itsellenne sopivaksi. Kaupungin satama tukikohtana Jarnon kalastus tapahtuu Rauman satamassa, jossa hän on osakkaana osuuskunnassa. Byrokratia kuuluu toimistolle, eli Jordaksen vastuulle, minun vastuullani on viestiä meidän sanomamme kentälle. Jos panostaisin torimyyntiin, se vaatisi investointeja, kuten auton ja kylmäaltaiden hankintaa, ja samalla sitoisi liikaa aikaani muuhun kuin itse kalastukseen, Jarno selittää. Vuoden aikana tulee noin 20?–?25 suoramyyntitapahtumaa, jotka voivat kattaa jopa kolmanneksen vuosituloistani, Jarno kertoo. – Aluksi oli esimerkiksi vaikeaa saada kaupungilta lupa pidemmäksi aikaa kuin vuodeksi kerrallaan, mikä on aivan liian lyhyt aika kaupallisen kalastajan näkökulmasta, Jarno selittää. Kyse on jäsentemme etujen valvomisesta ja yhdessä alan eteenpäin viemisestä. – Olen päättänyt myydä kalani elintarviketilasta, jonka rakensin kotini yhteyteen. Halutessaan he voivat tulla paikalle jopa paikallisbussilla. Alan haasteet ja vahvuudet Juuri kalavesille pääsy on yksi haasteista, jotka Jarno nostaa esiin pyytäessäni häntä listaamaan alan kolme suurinta haasteetta. Kova lobbaus kaupunginhallituksen suuntaan on kuitenkin tuottanut tulosta. Ainoa jalostettu tuote, jota minulla oikeastaan on, on siianmäti. Vedenomistajat hallitsevat suuria kalavaroja, joilla on myös rahallista arvoa. Kalavesille pääsy Kuten monet muutkin kaupalliset kalastajat, Jarno on joutunut tekemään töitä saadakseen pääsyn kalavesille. – Myymällä kalan suoraan saan siitä paremman hinnan. Olen nähnyt sen osana oppimispolkuani. Mitä monipuolisemmin kalastan, sitä enemmän riskit jakaantuvat. Muille yritysmuodoille suunnitellaan teollisuusalueita ja ymmärretään kannattavan liiketoiminnan puitteet ja vaatimukset. Tämä on ongelmallista myös yhteiskunnallisesti katsottuna, kuten elintarvikehuollon näkökulmasta, Jarno selittää.. – Pidän tärkeänä, että kaikki kalastajat kuuluisivat liittoon. Miksi kaupallista kalastusta käsiteltäisiin toisin. Jarno myy kalansa osittain suoraan ja osittain muutamien tukkuliikkeiden kautta. Vain puhumalla yhtenäisen äänenä voimme käydä tarvittavaa dialogia ympäristön kanssa. Kyseessä on yksinkertainen mökki ja merenranta, joita hyväntahtoiset vuokranantajat ovat antaneet hänen kehittää
Hän on kaupallinen kalastaja, joka haluaa jatkuvasti kehittyä. Haluan näyttää, mitä tarkoittaa olla ja miltä näyttää työskennellä kaupallisena kalastajana 2020-luvulla, sanoo Jarno. Suomen Kalastuslehti 5/2024 • 31 Seuraavana Jarnon listalla haasteiden joukossa ovat perinteet. Miten kalastusta olisi järkevää säädellä 2020-luvun Suomessa. – Kaupallisella kalastuksella on pitkät perinteet elinkeinona, mikä on vahvuus. Samalla hän listaa ne myös vahvuuksina. Lue lisää Jarno Aaltosen yrityksestä https://pullankala.fi/ ja seuraa hänen arkeaan Facebookissa ja Instagramissa nimellä Pullan Kala. Samalla on hyvin selvää keskustelumme jälkeen, että Jarno ei ole tyytyväinen pelkästään vallitsevaan tilanteeseen. Olen esimerkiksi henkilökohtaisesti joutunut tekemään kovasti töitä kehittääkseni ahvenenkalastustani. – Olen työskennellyt itseni kanssa, miettinyt, mitkä ovat vahvuuteni ja miten voin edistää alan kehittämistä. Eteenpäin henkilökohtaisen kehityksen kautta Jarnon osalta voi todeta, että ympyrä on sulkeutunut siinä mielessä, että Jarno on nyt saanut sen työn, josta hän unelmoi teini-ikäisenä. Kalakannat näyttävät nyt erilaisilta kuin aikaisemmin, mikä on uusi normaali. Kolmantena haasteena on yhteisymmärryksen puute kalakantojen tilasta. Jarnon vaimo Riitta jakaa myös aktiivisesti kuvia sosiaalisessa mediassa nimellä elämää kalastajan kanssa.. Annamme Jarnon selittää tämän tarkemmin. Kala on terveellinen elintarvike, ja suomalaiset syövät mielellään kotimaista kestävästi kalastettua kalaa. Miten laitan verkot, mitä muita välineitä voidaan käyttää, missä kala liikkuu ja miksi. Heikkous ja haaste pitkissä perinteissä on se, että jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä ei voi jatkaa samalla tavalla kuin aina ennen. Jarno Aaltosen kaksi koiraa esiintyvät usein hänen kanssaan sosiaalisessa mediassa. Olen täysin avoin ja läpinäkyvä yritystoiminnassani ja jaan arkeani sosiaalisessa mediassa. Positiivisena Jarno pitää suomalaisten myönteistä ja pohjimmiltaan realistista suhtautumista kalaan
Käyttäjät ovat pääosin eteläsuomalaisia miehiä ja käyttäjistä noin puolet on 25?–?44-vuotiaita. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. 32 • Suomen Kalastuslehti 5/2024 Omakala e nsimmäisiä yhteenvetotietoja Luonnonvarakeskus uutisoi kesän alla, että sähköisellä Omakala-tiedonkeruujärjestelmällä on yli 10?000 käyttäjää. Mitä muita tietoja kalastajilta tai heidän saaliistaan on tähän mennessä saatu
Käyttäjistä 92 % on miehiä ja 26 % Uudeltamaalta, 11 % Pirkanmaalta ja 8 % Varsinais-Suomesta. Kalatalousalueiden on mahdollista saada tietoja Järjestelmällä kerätään tietoa vapaa-ajan kalastuksesta tutkimuskäyttöön. Järjestelmällä kerätään tietoa vapaa-ajan kalastuksesta tutkimuskäyttöön. Suurimmat ikäryhmät ovat 25?–?44-vuotiaita (46,5 %) ja 45?–?64-vuotiaita (37,9 %). Luonnonvarakeskus uutisoi toukokuun lopulla, että järjestelmällä on yli 10?000 käyttäjää. Kalastajalle palvelu tarjoaa esimerkiksi päiväkirjatoiminnot, kartalla näytettävät syvyyskäyrät ja alueella voimassa olevat kalastusrajoitukset, kertoo Olin. . Eniten on vapautettu taimenia (50 %) ja nieriöitä (42 %). Tietoja on tallennettu yhteensä 53 kalalajista. Yhteenvetotietoja saaliista vuodelta 2023 Kokonaissaalis on yli 49?000 kalaa, joiden yhteispaino on 28?000 kiloa. Tärkeimmät pyyntitavat ahvenelle olivat heittokalastus ja pilkintä, hauelle heittokalastus ja uistelu, kuhalle heittokalastus, uistelu ja verkot, siialle onginta, verkot ja rysät, taimenelle uistelu, heittokalastus ja perhokalastus, särjelle pilkintä ja katiskapyynti sekä lahnalle verkot ja onginta. Mitä kaikkea tietoa meillä jo on saatavilla Omakalan kautta ja mihin sitä kenties voisi jo käyttää. Ilmoitettujen kuhien keskipaino oli 1,35 kiloa.. Omakalan aineistossa korostuvat aktiiviset vapakalastajat, mikä näkyy myös saalistiedoissa. Yhteenvetotietoa voidaan tuottaa Omakalaa käyttävän kalastajan lisäksi myös muille kalatalouden toimijoille ja päätöksentekijöille. Vapautetuksi on merkitty 5 % kokonaissaaliista (13 % saaliin painosta). Yleisimmät pyyntitavat ovat olleet heittokalastus, uistelu, verkko, pilkintä ja onginta. Aiemmin keväällä Omakala ylläpito -projektin päällikkö erikoistutkija Mikko Olin Luonnonvarakeskuksesta piti Jyväskylän Kansallisilla kalatutkimuspäivillä esitelmän samasta aiheesta. Vielä tällä hetkellä se ei kuitenkaan OliKuha on toiseksi yleisin kalastajien Omakala-järjestelmään ilmoittama saaliskala heti ahvenen jälkeen. Ahvenien keskipaino on 0,19 kiloa, kuhan 1,35 ja hauen 1,85. Yhteispainosta haukea on 37 %, kuhaa 30 % ja ahventa 14 %. Kun tietoa saaliista alkaa kertyä, tulee sen hyötykäyttö myös mahdolliseksi. Yhteenvetotietoa tuotetaan Omakalan käyttäjille, kalatalouden toimijoille ja päätöksentekijöille. Yleisimmät lajit ovat ahven, kuha, hauki, siika, taimen, särki ja lahna. Saaliista yli 90 % on saatu sisävesiltä. Esimerkiksi kalatalousalueet ja yhtenäislupa-alueet voivat jatkossa saada tietoa oman alueensa kalastuksesta. Suomen Kalastuslehti 5/2024 • 33 O makala-järjestelmä on ollut nyt käytössä hieman yli kaksi vuotta. Tietoja jo 53 kalalajista Omakalaan oli toukokuun lopulla tallennettu 17?606 kalastustapahtumaa, joista 2?985 on ollut saaliittomia. Saaliin lukumäärästä heittokalastuksella saatiin 35 %, pilkillä 20 % ja verkoilla 17 %
Asetusluonnoksen mukaan saalisja pyyntitiedot tehtäisiin Luonnonvarakeskuksen vahvistamalla lomakkeella, puhelimitse tai sähköisen palvelun, kuten Omakala, kautta. Näkymä Omakalan köyttöliittymään älypuhelimessa ahvensaalista ilmoitettaessa. Tavoitteena on saada kalastuksen sääntelystä sellaista, että kalastusta rajoitetaan vain, kun se on tarpeellista. Kalatutkimuspäivillä Olin esitteli Kallaveden saalistietoja vuodelta 2023. Ilmoitusvelvollisuus tulossa vuoden 2025 alusta Maaja metsätalousministeriö lähetti lausunnoille luonnoksen valtioneuvoston asetuksesta vapaa-ajan kalastuksen saalisilmoituksista maaliskuussa. Yhtä lailla saalisilmoituksista saatiin tietoa Kallavedeltä saaliiksi ilmoitettujen kuhien kokojakaumasta. Kalakantojen vahvistuessa myös säätelyn ja rajoittamisen purkamiseen tarvitaan tietoa, kertoo kalastusneuvos Eija Kirjavainen maaja metsätalousministeriön tiedotteessa. Ne muodostivat 87,5 % ilmoitetusta saaliista. Saalislajien jakaumasta voidaan tehdä myös kuukausittaisia analyyseja. 34 • Suomen Kalastuslehti 5/2024 nin mukaan ole mahdollista, mutta jatkossa näin olisi tarkoitus. Kuten jo varmasti muistamme, kalastuslain tarkoituksena on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen järjestää kalavarojen kestävä käyttö ja hoito siten, että kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus turvataan. Erityisesti harvemmin saaliiksi saaduista lajeista ei tällä hetkellä ole riittävästi tietoa, koska kalastustiedusteluiden avulla saatavat tiedot ovat epätarkkoja. OMAKALA PÄHKINÄNKUORESSA • Omakala on maksuton vapaa-ajankalastajille suunnattu palvelu • Ladattavissa Google Play sekä Apple App Store -sovelluskaupoista • Sisältää monipuolisen kalastuspäiväkirjan, jonne voi tallentaa tiedot eri tavoin saaliiksi saaduista tai vapautetuista Suomessa esiintyvistä kalalajeista • Kalastusrajoitukset näkyvät myös kartalla • Suomessa esiintyvien kalalajin tunnistamista helpottavat piirroskuvat • Ajankohtaistiedotteita kalastoseurannoista • Tietojen karttuessa palveluun tuotetaan karkeistettua yhteenvetotietoa saalismääristä ja lajeista vesistöittäin • Lisätietoa: omakala.fi. Kallaveden yleisimmät ilmoitetut saaliskalat olivat ahven, kuha ja hauki. Vastaavasti heittokalastamalla saatiin lähes puolet kalansaaliista, seuraavaksi eniten saalista ilmoitettiin tulleen verkoilla ja uistelemalla. Saalisja pyyntietojen avulla saadaan ajantasaista tietoa asetuksessa mainittujen kalojen kalastuksesta ja kannoista. Saalisja pyyntitietojen ilmoittamisesta olisi tulossa velvollisuus 1.1.2025 alkaen. Näin voidaan saada selville mitä kalaa järvestä kulloinkin nousee. Ilmoitusvelvollisuus koskisi myös vapautettuja kaloja. Saalisilmoitus olisi tehtävä viipymättä, kuitenkin viimeistään 14 vuorokauden kuluessa, kalan pyydystämisestä. Saaliiksi ilmoitetut kuhat olivat pituudeltaan 30?–?67 cm, keskimäärin 45 cm. Esityksen tavoitteena on tukea kalastuslain mukaista kalastuksen suunnittelua Suomessa. Saalisja pyyntitietojen ilmoitusvelvollisuutta esitetään seuraaville kalalajeille ja -kannoille: lohi, järvilohi, taimen, ankerias, nieriä Kuolimossa ja Saimaalla sekä muualla Vuoksen vesistössä ja harjus meressä sekä kyttyrälohi
Nopeakasvuisissa kannoissa koiraskiisket voivat olla vain vuoden ikäisiä osallistuessaan kutuun. 10. Kiisken kasvussa on suurta vaihtelua alueiden välillä. Pienimmät sukukypsät kiisket ovat olleet vain 3,5 – 4 senttimetriä. Kiiski pystyy lisääntymään 9 promillen suolapitoisuudessa, joten suola ei rajoita kiisken esiintymistä meidän rannikollamme. 8. Suomen kalat. Suomen Kalastuslehti 5/2024 • 35 1. 3. Tavallisimmin sukukypsyys saavutetaan pari kolmen vuoden iässä, jolloin pituutta on 5 – 6 senttimetriä. Kirkkaissa vesissä kiiski on yöaktiivinen laji, mutta sameissa vesissä aktiivisuus jakaantuu paremmin eri vuorokauden ajoille. 4. Tämä johtuu silmässä verkkokalvon takana olevasta tapetum lucidum nimisestä guaniinikristalleista muodostuvasta kalvosta, joka heijastaa peilin tavoin valoa. Tapetum lucidum -kalvo antaa ison edun pimeässä ja sameassa vedessä saalistamiseen verrattuna normaalisilmäisiin saman ravinnon perässä oleviin kalalajeihin. Kiiski on reittijärvien ja merenrannikon tyypillisimpiä pohjakaloja, joka nousee harvoin ylös vapaaseen veteen ja sitä ei juuri koskaan tapaa pintavesistä. Lähde: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2021. Ruokakalana sitä ei siltikään juuri käytetä pienen kokonsa, piikkisyyden ja limaisuuden vuoksi. 10 faktaa kiiskestä TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA M AL IN LÖ N N RO TH , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Hietatokko on yksi Suomen pienimmistä kalalajeista.. Selkäevän piikkiruodot voivat pistäessään ihoon aiheuttaa ärsyttävää hieman ampiaisen pistoa muistuttavaa kipua. 9. Kiisken liha on verrattavissa kuhaan tai ahveneen ja se on erittäin maukasta. 6. Vähäravinteisessa järvessä kiisket saavuttavat 10–12 senttimetrin pituuden, kun taas hyväkasvuiset kannat saavuttavat 15–20 senttimetriä. 2. Liman saa poistettua kiiskistä sekoittamalla ne karkeaan merisuolaan puoleksi tunniksi ja tämän jälkeen liman ja suolan saa huuhdeltua pois. 7. Kiisken silmät kiiluvat valon osuessa niihin kissan silmien lailla. 5. Vaikka kiiski ei ole kovin vaativa elinympäristön suhteen, sitä ei juuri koskaan tavata kovin pienistä lammista. Kiisken (Gymnocephalus cernua) runsaimmat ja nopeakasvuisimmat kannat löytyvät järvien ja rannikon rehevöityneiltä alueilta. Monet petokalat, esimerkiksi hauki, ahven, kuha, made ja ankerias, käyttävät hidasliikkeistä ja helposti napattavaa kiiskeä ravintonaan
Mielestämme hänen tulisi olla ainakin yhteistyökykyinen, palvelualtis, suunnitelmallinen, huolellinen ja ympäristötietoinen. Mikäli tunnet kriteerit täyttävän kalastuksenvalvojan, käy ilmoittamassa hänet mukaan Vuoden Kalastuksenvalvoja -kilpailuun. Kilpailun tarkemmat kriteerit ja osallistumistiedot löydät kilpailun nettisivuilta www. ja kilpailuun voi ilmoittautua mukaan syyskuun loppuun asti. Tule mukaan valitsemaan kalavesiemme palvelijaa! Kalatalouden Keskusliitto valitsee Vuoden Kalastuksenvalvojan osana maaja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroilla rahoitettua kalastuksenvalvonnan ja kalatalousaluetoiminnan kehittämishanketta. 36 • Suomen Kalastuslehti 5/2024 Vuoden Kalastuksenvalvoja -kilpailu Vuoden Kalastuksenvalvoja kilpailu on käynnistynyt 1.6. Vuoden Kalastuksenvalvoja palkitaan kunniakirjalla ja laadukkailla Ursuitin paukkuliiveillä. Vuoden kalastuksenvalvoja 2023 kustavilainen Vesa Liukkonen valvontatyössä.. Millainen on hyvä kalastuksenvalvoja. ahven.net/vuoden-kalastuksenvalvoja/
Johtuen yhteisaluelain varsin tiukoista pakottavista muotoiluista, on kokemukseni mukaan liian helppoa löytää osakaskunnan kokousten pöytäkirjoista kirjauksia, jolla kokouksen pääsisi oikeusteitse moittimaan. Osakkaat muodostavat osakaskunnan, eivät esimerkiksi osakaskiinteistöt, eikä hoitokunnalla ole kuin valmisteleva ja toimeenpaneva rooli suhteessa osakaskuntaan. Tämä ei tarkoita, etteikö lopputulos olisi päätöksen osalta sama. Yhteisaluelaista ei voida suoraan johtaa oikeutta kenelläkään muulle kuin osakkaille tai hänen valtuuttamalleen asiamiehelle osallistua osakaskunnan kokoukseen. Tämä arvio perustuu kokemukseeni siitä, että tällaiset riidat olisivat usein vältettävissä, jos vain saadaan oikaistua ne ratkaisut, jotka on vaadittu. Muiden henkilöiden osallistumisesta on siis perusteltua päättää kokouksessa ja asiasta on tehtävä selvät kirjaukset pöytäkirjaan. Toisin kuin muissa yhteisömuodoissa, yhteisaluelaista ei ole säädöksiä osakkaan oikeudesta käyttää esimerkiksi avustajaa. Asian huomioiminen voi tulla ajankohtaiseksi osakaskunnan kokouksessa. Tällaisia ovat esimerkiksi osakkaan omistamien kiinteistöjen edustuksen hajauttamien usealle eri taholle valtakirjoilla tai vastaavat oikeustoimet. KUN HUOLEHDITAAN , että osakaskunnan kokouksen kirjaukset vastaavat mahdollisimman hyvin tapahtuminen kulkua ja antavat oikean kuvan kokoukseen osaa ottaneista, ollaan askel lähempänä onnistunutta kokousta. Tilanteessa, jossa ei käy ilmi, että asiasta olisi mitään päätetty, avaa se kokouksen päätöksenteon moitteelle. Suomen Kalastuslehti 5/2024 • 37 LAKIASIAA OSAKASKUNNAN HOITOKUNNASSA voi yhteisaluelain näkökulmasta olla jäsenenä periaatteessa kuka vain täysivaltainen henkilö. Asia joudutaan ratkaisemaan muilla tavoin. Rasmus Åkerblom Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan kokouksessa läsnäolo. YHTEISALUELAISSA LÄHDETÄÄN siitä, että osakaskunnan päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Yhteisaluelaki on siinä mielessä armoton, että lain muotoseikkoja ja sääntöjen kirjauksia tulee oikeasti noudattaa ja oikeuskäytännön valossa vieläpä hyvinkin tarkkaan, jos haluaa saada päätöksenteon oikeasti kestävälle pohjalle. JOS OSAKASKUNNALLA on kiistoja historiassaan, kannattaa ehdottomasti kiinnittää huomiota lain ja sääntöjen asettamiin pakottaviin reunaehtoihin, vaikka tuntuisi, ettei menettelyvirheeseen vetoaminen ole muuta kuin kiusantekoa. Yhteisaluelain liittyvät oikeudelliset epävarmuudet tuntien, kannattaa mahdolliset ongelmatilanteet mahdollisuuksien mukaan ennakoida, mahdolliset virheet oikaista, koska jos joudutaan oikeusprosessiin asti, käräjäoikeudessa asioita ei kovin helposti lähdetä ratkaisemaan ilman pääkäsittelyä ja tässä tapauksessa asiaan liittyvä kuluriski osakaskunnalle vastaajana on ilmeinen ja helposti korkea asian laatuun nähden. OSAKASKUNNAN KOKOUKSEEN osallistumista tarkasteltaessa on lisäksi huomioitava, että järjestelyt, joilla osakas pyrkii keinotekoisesti kasvattamaan edustustaan kiertääkseen esimerkiksi laista tai säännöistä johtuvaa äänileikkuria, ovat oikeuskäytännössä todettu yksiselitteisesti lainvastaiseksi ja johtaneet päätösten kumoamiseen. Kokouksessa on mahdollista päättää, että hoitokunta kuuluva ”ei osakas”, tai muu kokouksessa tarvittava henkilö ottaa osaa kokoukseen. Tällöin on kuitenkin huomioitava laista johtuva pakottava sääntö, että osakaskunnan kokouksessa vain ja ainoastaan osakkaat käyttävät päätäntävaltaa
38 • Suomen Kalastuslehti 5/2024 HENKILÖUUTISIA MARKKU MYLLYLÄ 70 VUOTTA Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja, FM Markku Myllylä täytti 19. Toiminnanjohtajaksi hänet nimitettiin vuonna 1989. Vanhat harrastukset mökkeily, retkeily, kalastus, marjastus, sienestys, lintuharrastus, valokuvaus ja postimerkkeily on elvytetty. elokuuta 70 vuotta. Myllylä tuli Kalatalouden Keskusliiton palvelukseen vuonna 1985 kalastusbiologi-tiedottajaksi. VERKON PAULOITUS, PAIKKAUS JA VERKKOKALASTUS Hinta: 13,00 € KALANPYYDYSTEN RAKENTAMINEN Hinta: 8,50 € ahven.net. Hän itse kuvaa asiaa niin että harrastetaan semmoista puolinomadia keräilyja pyyntikulttuuria akselilla Kuusamo-Kittilä-Jäämeri. Kalatalouden Keskusliitto onnittelee entistä toiminnanjohtajaansa ja Suomen Kalastuslehti entistä päätoimittajaansa merkkipäivänään. Hänen mukaansa kuusi vuotta on vilahtanut aivan huomaamatta. Jäämerelle syntymäpäiväsankari oli suuntaamassa juuri ennen merkkipäiväänsä. Hän on kirjoittanut kalastusja luontojuttuja paikallislehteen ja kirjojakin on tullut kirjoitettua viisi. Myllylä kertoo vanhalle kotiseudulleen Kuusamoon palanneen eläkeläisen elon olevan varsin vaihtelevaa. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2017
7 11.10. 044 4915 024 heidi.moisio@ahven.net ILMESTYMINEN 2024 Nro Aineisto Ilmestyy 1 5.1. 5 2.8. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2024 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 6/2024 ilmestyy pe 4.10. 8.11. 3 29.3. Suomen Kalastuslehti 5/2024 • 39 131. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Painotuote 4041 0955 YM PÄ RISTÖMERK KI MILJ ÖMÄRK T Valtakunnallinen kalastuspäivä vei jälleen koululaisia kalaan ympäri Suomen.. 2 16.2. 6 6.9. 4 17.5. 2.2. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. krs 00700 Helsinki p. 30.8. 13.12. 14.6. 26.4. 4.10. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. 8 15.11. 15.3
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Bibliografiat Suomen kalabibliografiat I-III. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Kaikki kolme Suomen kalabibliografiaa sisältävät vuodet 1730 1950. Julkaisujen lisäksi tietoja keskeisistä teoksista sekä kirjoittajista. Hinta 5,00 €/kpl