vuosikerta 6 • 2016 Koululaiset joukolla Koululaiset joukolla kalassa kalassa. Suomen paras Suomen paras osakaskunta osakaskunta Kalatiestrategia Kalatiestrategia etenee etenee Suomen KALASTUSLEHTI Perustettu 1892 • 123
SISÄLTÖ ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. VISUAALINEN ILME Emilia Heikkilä TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa 2016 6 • 2016 12 16 28 Suomen. 3 26.2. 24.3. 10.6. Kalatalouskeskusten ja kalastajaliittojen toimihenkilöt toimivat lehden asiamiehinä. Irtonumero 5 euroa. 14.10. 8 28.10. (09) 6844 5915 Vuosikerran 2016 (8 numeroa) tilaushinnat: määräaikainen 45 euroa ja kestotilaus 44 euroa. 5.2. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TOIMITUSKUNTA Raisa Kääriä, Tuomas Oikari, Jorma Leppänen, Outi Heikinheimo, Marko Paloniemi, Mika Laakkonen ja Sakari Kuikka TILAUKSET, OSOITTEEN MUUTOKSET JA PERUUTUKSET Heidi Moisio puh. 5 13.5. 22.4. 2 8.1. Suomen Kalastuslehti 6 • 2016 2 ARTIKKELIT 10 Nyystölä on Suomen paras Tapio Gustafsson 12 Koulukisan suosio kasvoi Tapio Gustafsson ja Niina Tuuri 16 Korkeakosken kalatie avattu Tapio Gustafsson 20 Velvoitteista puhuminen ajankohtaista Jenny Fredrikson 24 Rumpurakenteissa runsaasti puutteita Anssi Eloranta ja Antti Eloranta 28 Milloin kannattaisi sähkökalastaa. 25.11. (09) 6844 5914 fax (09) 6844 5959 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Markku Myllylä TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Vesa Karttunen ja Risto Vesa ILMOITUSMYYNTI puh. Tapio Sutela, Teppo Vehanen ja Jukka Ruuhijärvi PALSTAT 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyet 9 Lakiasiaa 26 Kalatalousneuvontaa 125 vuotta 30 Tapahtumia Kymijoen Korkeakosken uusi kalatie avattiin juhlallisesti kesäkuun alussa. krs 00700 Helsinki puh. 22.1. Kuva: Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. 2.9. 7 16.9. ILMESTYMINEN 2016 Nro Aineisto Ilmestyy 1 23.12. 4 24.3. Myynti Kalatalouden Keskusliitossa. 6 5.8
Kalastuslupien ja pyydysten merkintöjen lisäksi kalastuksenvalvojat seuraavat kuinka hyvin kalastajat ovat omaksuneet kalojen uudet pyyntimitat ja rauhoitusajat. Verkkoon ja katiskaan on muistettava laittaa pyytäjän yhteystiedot. Pyydykset tulee merkitä niin että vesillä liikkuva voi ne havaita. Kalastajia kohdattaessa kalastuksenvalvojien linja on pääasiassa neuvova, mutta ilman vaadittua kalastonhoitomaksua kalastamisesta seuraa 100 euron rikesakko. Kalastusta valvovat tahot haluavat muistuttaa kalastuksenvalvojien työn tärkeydestä. Vesiliikennealueella verkkomerkkinä on oltava 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuva salko, jossa on 20 x 20 senttimetrin lippu. Luvalla saa kalastaa lähes koko Suomen alueella yhdellä vavalla ja vieheellä. Myyntimäärä on reilusti edellä edellisvuoden lukuja. Suomen Kalastuslehti 6 • 2016 3 Kalastuslaki uudistui vuoden alussa. Kalastonhoitomaksuja on lunastettu hieman yli 230 000 kappaletta elokuun alkuun mennessä. Tulokertymä on yli kahdeksan miljoonaa euroa. Kalastuksenvalvojan työ on ennen kaikkea asiakaspalvelua. Valvojat pitävät huolta siitä että kalastuksen sääntöjä noudatetaan niin, että kaikilla on samat mahdollisuudet onnistuneisiin hetkiin kalavesillä. Pintaverkoissa on oltava tuplaliput. Kalastonhoitomaksun saa vuodeksi 39 eurolla, viikoksi 12 eurolla tai vuorokaudeksi viidellä eurolla. Kalastusta valvovat kalavesillä yhdessä Metsähallitus, poliisi, Rajavartiolaitos ja ELY-keskus sekä tutkinnon suorittaneet ja kalastusalueelta tai vesialueen omistajalta valtuutuksen saaneet kalastuksenvalvojat. Muilla alueilla voi käyttää 15 senttimetriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaa kohoa. Kalastajan on nyt todella helppoa hoitaa kalastuslupa-asiansa kuntoon. PÄÄKIRJOITUS Kalastuksenvalvojat liikkeellä vesillä ”Kalastuksenvalvojan työ on ennen kaikkea asiakaspalvelua.”. Lain ja kalastuksen tunteminen on hyväksi, mutta onnistuakseen tehtävä vaatii hyviä sosiaalisia taitoja ja yhteistyökykyä
4 Suomen Kalastuslehti 6 • 2016 LYHYET METSÄHALLITUS POISTAA VAELLUSESTEITÄ IIJOELLA Iijoen vesistöalueella on käynnistynyt kolmivuotinen hanke, jossa selvitetään joissa ja puroissa olevia kalojen vaellusesteitä. Hankkeen aikana kunnostetaan kymmeniä vaellusesteitä kaloille kulkukelpoiseksi ja tienpitäjien kanssa haetaan ratkaisuja loppujen vaellusesteiden poistamiseksi. Nousulohien määrää Tornionja Simojoella on voinut kesän ajan seurata verkossa osoitteessa www.luke.fi/nousulohet RAPALA RAHASTO JAKOI AVUSTUKSIA Rapalan 80. Lähde Luke havaittiin 20 000 – 30 000 nousulohta/kesä ja vuodesta 2012 lähtien 50 000 – 100 000 lohta. Metsähallitus TORNIONJOELLA HYVÄ LOHIVUOSI Tornionja Simojokiin on noussut kesän aikana runsaasti lohia: 15.8. Lopulliset viralliset luvut saadaan vuoden lopulla. Luke seuraa lohennousun runsautta ja ajoittumista kaikuluotaimilla. mennessä Tornionjokeen on noussut 98 854 ja Simojokeen 4 977 lohta. Metsähallitus 29.6.2016 Metsähallitus alkaa selvittämään vaellusesteitä Iijoen vesistöalueella. Kaikuluotauksen ensimmäisinä kesinä 2009 – 2011 Tornionjoella Tornionjokeen nousseiden lohien määrä vuosina 2009 – 2016. Perinteisiä 500 – 1 000 euron suuruisia apurahoja rahastolta saivat muuan muassa Loviisan Seudun Eränkävijät turontekotalkoisiin, Gammelbackan kartanoseutuyhdistys meritaimenpuron suun ruoppaamiseen ja Suomen Kalakirjasto aineiston digitalisoimiseen. toimintavuoden kunniaksi Rapala Rahasto jakoi tavanomaista suuremman 8 000 euron arvoisen juhla-avustuksen Mustijokityöryhmälle Mustijoesta elävä lohijoki -hankkeen selvitystoimien toteuttamiseen. 40 000 60 000 80 000 100 000 Ka la m ää rä 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 20 000 40 000 K Päivämäärä 2016. Alueella arvioidaan olevan satoja tierumpujen ja siltarakenteiden kaloille aiheuttamia vaellusesteitä. Lisäksi Rahasto jakaa kalastusvälinelahjoituksia kouluille, kalastusseuroille ja tapahtumajärjestäjille, jotka ohjaavat lapsia, nuorisoa, nuoria aikuisia ja seniori-ikäisiä kalastusharrastuksen pariin. Kuvassa vaelluseste Pudasjärven Saariojassa. Metsähallituksen hallinnoimassa Esteet pois! -hankkeessa tehdään selvitys noin 350 tienalituksesta Taivalkosken ja Pudasjärven alueella. Tämän vuoden lohien lukumäärät elävät vielä hieman tarkistusten ja lisäanalyysien vuoksi
Esite on saatavilla neljällä eri kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi. Ykkösryhmän kaupalliset kalastajat kalastajat voivat hakea tukea hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamista saalisvahingoista. Määräaikaisessa haussa tukea voidaan myöntää olemassa olevien kalasatamien ja purkupaikkojen parantamiseen. 5 Suomen Kalastuslehti 6 • 2016 LYHYET ILMOITA KALAJA RAPUHAVAINTOSI Luonnonvarakeskus (Luke) kerää kansalaisten kalaja rapuhavaintoja uudistetussa verkkopalvelussa. Esite löytyy sähköisenä osoitteesta http://www.ahven.net/kalastus. Kalahavainnot voi ilmoittaa kaikille avoimessa kalahavainnot. Kaikki varmistetut havainnot lisätään karttanäkymään, jolloin kuka tahansa voi katsella kalojen esiintymisalueita. KALASTUSLAKI-ESITE ON JULKAISTU VENÄJÄKSI Kalastuslaki-esite on julkaistu nyt myös Venäjäksi. Maaja metsätalousministeriön yhdessä kalataloustoimijoiden kanssa tuottamaa esitettä voi tiedustella kalatalouskeskuksista. Tavoitteena on saada tietoa kaikista Suomessa esiintyvistä kalalajeista. Luonnonvarakeskus 27.6.2016 Kalahavainnot.fi palveluun ilmoitetut havainnot esitetään palvelun karttanäkymässä. Hyljekorvausten osalta hakuaika päättyy 30.9.2016 ja muiden toimenpiteiden osalta 9.9.2016. Tukea voi hakea myös kalastuksen ja vesiviljelyn innovaatio-ohjelmista sekä vesiekosysteemien suojeluun ja ennallistamiseen. Malin Lönnroth/Kalatalouden Keskusliitto www.kalahavainnot.fi. Tukea ei voida myöntää uusien satamien rakentamiseen. fi-verkkopalvelussa. Havainnosta toivotaan myös valokuvaa, jotta laji voidaan varmistaa. HYLJEKORVAUKSIA JA INNOVAATIOITA MMM on avannut haun Euroopan merija kalatalousrahastosta rahoitettavien toimenpiteiden osalta. Lisäksi palvelussa on tietoa Suomessa havaituista kalalajeista
Ryhmien ensimmäinen tarkoitus on saada tehtyä ehdotus uusien vuonna 2019 toimintansa aloittavien kalatalousalueiden rajoista. Myytyjen lupien määrä on edellä viime vuoden lukuja. Kaupungista takaisin maalle Lievestuoreelle muuttaneesta Riikka Aaltosella pilkkiminen on jo vahvasti hallussa, ja nyt on tarkoitus sukeltaa uusien kalastusmuotojen saloihin. Rannikkoalueella työ on vielä kesken. Järvi-Suomen alueella entisistä yli 100 kalastusalueesta ollaan muodostamassa 56 uutta kalatalousalueetta. Uudet kalatalousalueet tulevat näillä alueilla noudattamaan vesistöja valuma-alueiden rajoja. Aki Huhtasen tuntee Käsivarren vedet ja vapaa-aika kuluu kalastaessa Suomen upeimmissa maisemissa salaisilla tunturijärvillä ja joilla. Sarjassa seurataan neljää päähenkilöä eri puolilla Suomea, kahta metsästäjää ja kahta kalastajaa. 6 Suomen Kalastuslehti 6 • 2016 LYHYET YLI 230 000 MAKSANUT KALASTONHOITOMAKSUN Kalastajat maksavat nyt kalastusmaksunsa viime vuotta innokkaammin. Ylen uudessa Eränkävijät sarjassa seurataan kahden erilaisen kalastajan retkiä Käsivarren ja Keski-Suomen vesillä. Ongelman saisi ratkaistua ohjauslaitteella, jolla lohen saisi kalaportaan suulle. Yle KALATALOUSALUEIDEN MUODOSTAMINEN VAUHDISSA Kalatalouden alueelliset yhteistyöryhmät ovat kokoontuneet tiiviisti alkuvuonna. Parhaimmillaan portaista voisi nousta jopa tuhansia vaelluslohia kesässä. Kalastonhoitomaksuja oli lunastettu hieman yli 230 000 kappaletta heinäkuun loppuun mennessä. Tällöin nousevien kalojen määrä tulisi moninkertaistumaan. Eniten työtä tuottaa sisävesien ja rannikkoalueiden yhteensovittaminen. Lohijokitiimin toiminnanohjaaja Jukka Viitalan mukaan ongelmana on kalaportaan suuaukolla kaloja pyörittävä virtauspesäke, joka estää kalan nousun portaaseen. ISOHAARAN UUSI KALAPORRAS EI TOIMI Kemijoen Isohaaran kolme vuotta sitten valmistuneesta uudesta kalaportaasta on tänä kesänä noussut vain vajaat 100 lohta. Lapissa alueet ovat jo entuudestaan suuria, joten siellä vähennystä ei juuri tapahdu. Yle 3.8.2016 Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. UUSI TV-SARJA ERÄNKÄVIJÄT ALKAA LOKAKUUSSA Yle TV1:ssä alkaa lokakuun alussa uusi kotimainen 12-osainen tv-sarja Eränkävijät, joka kertoo kalastuksesta ja metsästyksestä. Työn odotetaan valmistuvan marraskuussa. Lupamaksuista saatu tulokertymä on ollut yli kahdeksan miljoonaa euroa. Lohijokitiimi on esittänyt kalaportaan muutostyösuunnitelmat ELY-keskukselle, mutta rahaa muutostöihin ei ole saatu
Aiemmin osakaskunta on ollut kirjanpitovelvollinen vain, jos se harjoittaa liiketai ammattitoimintaa. REKISTERISTÄ POISTO UHKAA 40 000 YHDISTYSTÄ Yhdistysrekisteriä ylläpitävä Patenttija rekisterihallitus (PRH) poistaa rekisteristä toimintansa lopettaneita yhdistyksiä. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Pekka Tuuri, Metsähallitus. Näiltä yhdistyksiltä ei ole tullut ilmoitusta vuoden 1995 jälkeen. Moni osakaskunta on hankkinut y-tunnuksen, mutta harvempi muistaa päivittää tiedot. Kala on vieraslaji, joka on saapunut Mustaltamereltä ja Kaspianmereltä. Lainmuutoksen merkitys on, että osakaskunnat jatkossa ovat aina kirjanpitovelvollisia, liiketai ammattitoiminnasta riippumatta. Kirjanpitolakia on uudistettu 1.1.2016 voimaan tulleella lainmuutoksella. 7 Suomen Kalastuslehti 6 • 2016 LYHYET MAAILMAN POHJOISIN MUSTATÄPLÄTOKKOHAVAINTO Metsähallituksen meribiologitiimi törmäsi vesikasvillisuuskartoitusten yhteydessä Raahen edustan Lapaluodossa mustatäplätokkoon. Se on löydetty ensimmäisen kerran Itämerestä Puolasta vuonna 1990 ja Suomen rannikolta 2005. Osakaskuntien tulee siis noudattaa kirjanpitolakia ja niiden on pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa tarkemmin laissa säädetyllä tavalla. Havainnot mustatäplätokosta tai muista vieraslajeista voi ilmoittaa osoitteessa http://www.riistakala.info/vieraslajit/ Metsähallitus 8.8.2016 Maailman pohjoisin rekisteröity havainto lisääntyvistä mustatäplätokoista löytyy Raahen Lapaluodosta. PRH 10.8.2016 KIRJANPITOVELVOLLISUUS ON MUUTTUNUT Osakaskuntien kirjanpitovelvollisuus on muuttunut. Mikäli poistomenettelyssä mukana oleva yhdistys jatkaa toimintaansa, siitä tulee ilmoittaa kirjallisesti PRH:lle 12.1.2017 mennessä. Osakaskuntien kannattaa muistaa joka vuosi tehdä vaadittavat ilmoitukset. Nyt laji on levinnyt jo Kotkan itäpuolelle ja Raahen korkeudelle pohjoiseen. Osakaskuntia ei tällä kertaa ole siivouslistalla, mutta aika montaa kalastajaseuraa rekisteristä poistaminen uhkaa ja kyläyhdistyksiä löytyy myös listalta. Kirjanpitolautakunta on 26.4.2016 antanut lausunnon, jossa se vahvistaa yllä mainitun koskevan nimenomaan myös kalastusosakaskuntia. Poistouhan alla on noin 40 000 yhdistystä eri puolilta Suomea
Tositteen voi tulostaa tai tallentaa esimerkiksi mobiililaitteelle. • Kalastuksenhoitomaksu koskee kalastusta koko Suomessa, paitsi Ahvenanmaalla. Uuden lain mukaan kaikki kalastonhoitomaksun maksavat kalastajat rekisteröityvät kalastonhoitomaksurekisteriin. Näin maksat kalastonhoitomaksusi Kalastonhoitomaksun voi maksaa netissä, puhelimitse tai palvelutiskillä. Saat postitse maksutositteen, jolla voit maksaa kalastonhoitomaksun. Palvelupisteestä saat heti mukaasi tositteen kalastonhoitomaksun suorittamisesta. Maksu ei koske pilkkijöitä, mato-onkijoita tai silakkalitkalla kalastavia. Säilytä kuitti maksusta. 8 Suomen Kalastuslehti 6 • 2016 Ta pio G us ta fss on /K ala ta lo ud en Ke sk us liit to 39 € / vuosi 12 € / 7 vuorokautta 5 € / vuorokausi Vuoden 2016 alusta alkaen 18 – 64-vuotiaat kalastajat maksavat kalastonhoitomaksun. 3. Rekisteröitymisen vuoksi ei maksua voi enää suorittaa suoraan tilisiirtona. 1. Palvelunumero 02069 2424 (arkisin 8 – 16) Soita palvelunumeroon ja rekisteröidy. Palvelupiste Kalastonhoitomaksun ja rekisteröitymisen voi suorittaa Metsähallituksen luontokeskuksissa ja R-kioskissa. Kalastonhoitomaksu ei oikeuta kalastamaan vaelluskalavesistöjen koskija virta-alueilla, erityiskohteilla tai ELY-keskusten määräämillä kieltoalueilla. Rekisteröinnin yhteydessä kysytään nimi, yhteystiedot ja syntymäaika. Kalastonhoitomaksun maksettuaan voi kalastaa yhdellä vavalla lähes koko maassa. Tietoa käytetään kalavesien ja -kantojen hoidossa. Eräluvat-verkkokauppa Kirjaudu www.eraluvat.fi sivustolla verkkokauppaan, rekisteröidy ja lunasta kalastonhoitomaksusi. Lisää kalastuksesta, kalastusluvista ja kalastusrajoituksista: www.eraluvat.fi www.mmm.fi/kalastus www.ahven.net/luvat www.kalastusrajoitus.fi Kalastonhoitomaksu 2016 Ta pio G us ta fss on , Ka lat alo ud en Ke sk us liit to. Huomioi • Kuitti kalastonhoitomaksun suorittamisesta tulee olla aina mukana kalastaessa. Tämä koskee muun muassa pyydyskalastusta ja kalastusta usealla vavalla. 2. • Ikään perustuvan kalastusoikeuden todistamiseksi on suositeltavaa pitää kalastettaessa mukana henkilöllisyystodistusta. Muuhun kalastukseen ja ravustukseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa
Muutos voi näyttää periaatetasolla hyvin merkittävältä. Jos osakaskunnalla on paljon maksutapahtumia, voi olla perusteltua kääntyä tilitoimiston puoleen. Käytännössä sen vaikutuksia ei ole syytä liioitella. Kirjanpitolautakunta on 26.4.2016 antanut lausunnon, joka vahvistaa yllä mainitun. Kirjanpitolain vaatimukset täyttävä toimintakertomus on tarpeellinen vain, jos toiminta ylittää lain asettamat raja-arvot pienyrityksille: taseen loppusumma 6 000 000 euroa, liikevaihto 12 000 000 euroa tai tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä. Tilinpäätös koostuu helpoimmillaan vain kahdesta osasta: 1) tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavasta taseesta ja 2) tuloksen muodostumista kuvaavasta tuloslaskelmasta. Ennen kirjanpitolain muutosta voitiin yhteisaluelain 32 b §:n nojalla pitää yhdenkertaista kirjanpitoa kirjanpitolautakunnan tarkemmin ohjeistamalla tavalla. Erityinen kirjanpito-ohjelma ei ole kuitenkaan välttämättömyys. Kirjanpito voidaan hoitaa pankista saatavien tiliotteiden avulla. 9 Suomen Kalastuslehti 6 • 2016 Kirjanpitolaki on muuttunut 1.1.2016. Tärkein asia on, että osakaskunnan rahaliikenne ohjataan osakaskunnan lukuun avatun pankkitilin kautta tapahtuvaksi. Liiketoimintaa harjoittaville osakaskunnille lakimuutos ei aiheuta muutoksia. Kirjanpitovelvollisuus tarkoittaa velvollisuutta kahdenkertaisen kirjanpitoon sekä velvollisuutta laatia vuosittain tilinpäätös. Kirjanpitoon vietävän rahaliikenteen määrä on näillä osakaskunnilla joka tapauksessa vähäinen. Vuodenvaihteesta lähtien laki vaatii, että oikeushenkilöt noudattavat kirjanpitolakia riippumatta harjoitetusta toiminnasta – tai sen puutteesta. Osakaskunta on lain tarkoittama oikeushenkilö, ja on siis nyt muuttuneen lain mukaan kirjanpitovelvollinen. Sekä taseen että tuloslaskelman malleja ja ilmaisia kirjanpito-ohjelmia on runsaasti saatavilla netistä. Tarjouksia kannattaa pyytää muutamalta eri yritykseltä hintojen vertailemiseksi. Aikaisemmin kirjanpitonsa yhteisaluelain 32 b § nojalla järjestäneille osakaskunnillekaan uusi kirjanpitovelvollisuus ei aiheuta kohtuuttomia vaatimuksia. Lausunnolle oli tarvetta, koska yhteisaluelain ja kirjanpitolain suhde toisiinsa oli epäselvä. LAKIASIAA Tällä palstalla Kalatalouden Keskusliiton lakimies Jenny Fredrikson käsittelee omistajuutta, kalastusalueita ja kalastamista koskevia kysymyksiä sekä esittelee ajankohtaisia oikeustapauksia. Aikaisemmin kirjanpitovelvollisuus on koskenut luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä, jotka harjoittavat liiketai ammattitoimintaa. Uudistettu kirjanpitolaki on kuitenkin kirjanpitovelvollisuuden osalta kategorinen, eikä siitä poikkeaminen yhteisaluelain nojalla enää ole sallittua. Osakaskunnat kirjanpitovelvollisia Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto
Nyystölän osakaskunta järjesti ravustuksen SM-kilpailut Padasjoen Iso-Tarusjärvellä jo yhdeksännen kerran. 10 Suomen Kalastuslehti 6 • 2016 N yystölän osakaskunta on ensi vuonna toiminut jo 50 vuotta. Parhaaksi valittiin Eteläja Keski-Päijänteen kalastusalueeseen kuuluva Nyystölän osakaskunta Padasjoelta. Toiminta on alusta asti ollut säännöllistä ja suunnitelmallista. Mirja Lindqvist. Nyystölä on Suomen paras Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto Kalatalouden Keskusliitto etsi viime vuonna Suomen parasta osakaskuntaa. Osakaskunta on esimerkillisellä ja ennakkoluulottomalla tavalla edistänyt kalaja raputaloutta alueellaan sekä ottanut huomion uuden kalastuslain kirjaimet. Toimintaa kuvaavat vastuullisuus, aktiivisuus ja idearikkaus
Maakesken osakaskunnan kanssa on yhdessä sovittu joen kunnostustoimista ja muusta. Ravustuksen SM-kisat Nyystölän osakaskunta järjesti ensimmäiset ravustuksen SM-kilpailut Padasjoen Iso-Tarusjärven alueella vuonna 2008. Heinjoki kulkee pienen matkan toisen osakaskunnan alueella. Nyystölän venerantaa on vuoteen 2015 mennessä ruopattu, laajennettu ja kunnostettu maa-alueiden osakaskunnan kanssa talkoilla jo kolmeen kertaan ja nyt voidaan jo puhua Nyystölänlahden satamasta. Luvan saattoi hankkia maksamalla lupamaksun vaikka saaressa Nyystölän osakaskunnan tilille ja lähettämällä sähköpostilla tarpeelliset omistajaja veneen nimitiedot. Heinjoen kunnostus aloitettiin jo vuonna 2001 ja vuonna 2007 jokea sähkökalastettiin toistamiseen yhteistyössä Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen ja Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa. Osakaskunnan kalastuslupia myydään useissa eri pisteissä sekä paikkakunnalla että muun muassa Hämeenlinnassa. Myös EteläSuomen Sanomat haastattelee rapumestari Jallia säännöllisesti. Yhteistyötä tehdään laajasti eri toimijoiden kanssa. Vuosien kunnostustoimien ansiosta Heinjoelle avattiin vuonna 2011 kolme viehekalastusaluetta yhteistyössä Maakesken osakaskunnan kanssa. Osakaskunta suorittaa säännöllisesti alueen kalastuksenja ravustuksenvalvontaa yhteistyössä Hämeen kalatalouskeskuksen kanssa. Lupien myyntipisteet yhteystietoineen on selkeästi lueteltu. Luvallisia, mutta luvattomassa paikassa olevia pyydyksiä on siirretty kalastuksenvalvojan toimesta luvalliseen paikkaan ja näin enemmän opastettu kuin rangaistu virheestä. Tänä vuonna oli jo yhdeksännet mittelöt ravustuksen Suomen mestaruuksista. Yhteistyötä tehdään myös eri tutkimustoimijoiden kanssa. Nyystölän osakaskunnan nettisivut löytyvät Etelä-ja Keski-Päijänteen kalastusalueen alta osoitteesta: http://www.ekpk.fi/sivu.tmpl?sivu_id=2200 Ravustuksen SM-kisat Facebookissa: https://www.facebook.com/ravustuksensm/. Rohkeutta edustaa myös se, että hallitukseen ja toiminnan tarkastukseen on valittu myös vapaa-ajan asukkaita. Osakaskunnan esimies Simo Jalli saa säännöllisesti palstatilaa erilaisten kalastusja ravustusasioiden yleiselle ja ajankohtaiselle esittelylle paikallislehti Padasjoen Sanomista. Erityisen kiitoksen ovat saaneet aapislinkit, joissa kerrotaan sekä kalastuksesta että ravustuksesta osakaskunnan vesialueilla. Lintujen suojelemiseksi osakaskunta päätti vuonna 2012 Nyystölänlahden poukaman rauhoittamisen vesilintujen metsästykseltä. Osakaskunta tukee ammattikalastustoimintaa myymällä luvat osakkaiden yksikköhinnoilla, jotka ovat Suomen halvimpien joukossa, vain 3 euroa/yksikkö. Nyystölän osakaskunnan kalastuksenvalvonta on opastavaa, mutta määrätietoista. Vuonna 2015 Nyystölän osakaskunta lanseerasi Etelä-Päijänteellä veneilijöille uuden tavan hankkia venekohtainen kalastuslupa. Alueelle hankkeen yhteydessä rakennettu lintutorni on aktiivisessa käytössä lintuharrastajien keskuudessa. Birdlife Suomen järjestämässä Tornien taistossa Nyystölän Nuijasoturit-joukkue havainnoi 2015 yhteensä 67 lajia. Samoja ja uusia joukkueita kerääntyy vuodesta toiseen nauttimaan erähenkisestä tapahtumasta, josta ei naurua puutu. Kaikkiaan Nyystölän osakaskunta on avoimella toiminnallaan alueella saanut luottamuksellisen toimijan maineen. Myös Padasjoen kalastusmatkailutoimintaa tuetaan samalla toimintamallilla. Hyvät yhteystiedot ja avoimuus valtteina Nyystölän osakaskunnan nettisivut ovat selkeät ja yhteystiedot löytyvät vaivatta. Laajaa ja aktiivista yhteistyötä Nyystölän osakaskunta kokoontuu säännöllisesti 3 – 6 kertaa vuodessa. Kenties näistä syistä Padasjoen Luonnonystävät on nimennyt Nyystölän kalastuskunnan Vuoden 2015 Luonnonystäväksi. Kunnostusja rakennushankkeessa ovat olleet mukava muun muassa EU hankerahoitus, Hämeen ympäristökeskus ja Pro Agria. 11 Suomen Kalastuslehti 6 • 2016 Vastuullisuutta kalavesien hoidossa Nyystölän osakaskunta toiminnan vastuullisuus tulee hyvin esiin kalavesien hoidossa
Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. kolmanneksi helsinkiläinen Siltamäen ala-asteen 3J luokka kahdeksalla lajilla. 12 Suomen Kalastuslehti 6 • 2016 B eckerin koulun 6A luokka Kangasniemeltä voitti koululuokkien kalabongauskisan 12 kalalajilla. Tiukassa kisassa toiseksi sijoittui Matti Lohen koulun 6 luokka Rautalammilta 11 lajilla ja Koulukisan suosio kasvoi Tapio Gustafsson ja Niina Tuuri Kalatalouden Keskusliitto Kangasniemeläinen koululuokka voitti toista kertaa koululuokille järjestetyn kalabongauskisan. Kilpailun suosio kasvoi viime vuodesta ja mukana oli 18 koululuokkaa eri puolilta Suomea. Viikon kestäneeseen koululaisten kalabongauskisaan osallistui 18 koululuokkaa. Kalatalouden Beckerin koulun 6A luokka Kangasniemeltä voitti koululuokkien kalabongauskisan 12 kalalajilla
Luokan opettaja Elina Karjalaiselta samana iltapäivänä tullut viesti kertoo oleellisen: “Kävimme virvelöimässä jo tänään kuutosten kanssa palkintovirveleillä. Vallilan ala-aste (4A) Helsinki 5 8. Vallilan ala-aste (4b) Helsinki 6 6. lk) Seinäjoki 1 17. Tulokset osoittavat, että kisan voittaminen on mahdollista missä päin Suomea tahansa. Ne saivat Helsingin Siltamäen ala-asteen 3 J luokka ja Nokian Tottijärven koulun 3. Juholan koulu (Superomput) Järvenpää 4 9. ** Koulukisan arvonnassa onnettaren suosimat ja kalastusvälineitä saaneet luokat.. Kalaa pyydettiin vapavälineiSijoitus Koulu (luokka) Kunta Eri kalalajeja 1.* Beckerin koulu (6A) Kangasniemi 12 2. luokka) Nokia 4 13. Honkakylän varhaiskasvatuskeskus (1. Vimpelin yhteiskoulu (7B) Vimpeli 1 Koulukisaan osallistuneet koululuokat ja niiden bongaamat kalojen lajimäärät. luokka) Nokia 4 14. Puheet meren rannalla asuvien pääkaupunkilaisten muita paremmista voittomahdollisuuksista voidaan nyt unohtaa, kyse on opettajan ja koululaisten aktiivisuudesta. Tottijärven koulu (1.luokka) Nokia 4 12.** Tottijärven koulu (3. Beckerin koulu (4A) Kangasniemi 3 15. Palkintoja toimitettaessa kaikki opettajat olivat hämmästyksestä suu auki ja haltioissaan. Koivukylän koulu (7B) Vantaa 1 18. Beckerin koulun 6A luokalla oli kolme kalastusta aktiivisesti harrastavaa poikaa, joilla oli iso rooli kisan voitossa. Vimpelin yhteiskoulu (7A) Vimpeli 4 11. Matti Lohen koulu ( 6 lk) Rautalampi 11 3.** Siltamäen ala-aste (3J) Helsinki 8 4. Tytötkin innostuivat kalastuksesta Kisan voittajan Kangasniemen Beckerin koulun 6 A luokan oppilaat saivat palkinnoiksi upeat virvelisetit ja vieherasiat vieheillä. Palkinto oli oppilaiden mieleen. Tottijärven koulu (6. He lupasivat olla entistä suuremmalla joukolla mukana myös ensi vuonna. * Koulukisan voittanut ja kalastusvälineillä palkittu luokka. Oli aivan huippu juttu! Tytötkin innostuivat – ja kalastajapojat saivat olla heitä auttamassa koko ajan :)” Muiden kisaan osallistuneiden luokkien kesken arvottiin kaksi sekalaista settiä jossa virveleitä, onkia ja vieherasioita vieheillä. Palkinnot luovutettiin heille juuri ennen kesälomien alkua, jotta heillä on koko kesä aikaa kalastaa. Anttilan koulu (3-4E) Järvenpää 5 7. 13 Suomen Kalastuslehti 6 • 2016 Keskusliiton järjestämä kisa oli osa Valtakunnallista kalastuspäivää, joka koukutti yli 10 000 lasta kalastuksen pariin. luokka. Koivukylän koulu (7A) Vantaa 2 16. Kuka tahansa voi voittaa Ilahduttavinta toista kertaa järjestetyssä kilpailussa oli, että mukana oli luokkia ympäri Suomen. Toivolan koulu (5. Tervakosken koulu (2d) Janakkala 6 5. luokka) Helsinki 4 10. He luulivat saavansa palkinnoksi jotain ihan pientä
Helsingin Siltamäen ala-asteen 3 J luokka osallistui Valtakunnallisen kalastuspäivän Helsingin tapahtumaan. Tässä ovat suuressa roolissa paikalliset toimijat, kuten kalatalouskeskukset ja kalastusalueet. Kisan ollessa viimeisenä päivänä tasan Rautalammilaisen koulun kanssa yksi pojista istui kolme tuntia onkimassa ja sai lopulta pyydettyä kisan voiton tuoneen ruutanan. Onneksi se ei ole tässä kisassa niin tarkkaa. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto den lisäksi verkoilla ja katiskoilla, jotta lajimäärää saatiin kasvatettua. Tosin opettaja Jere Santala paljasti palkintoja luovutettaessa että heivät olleet ihan varmoja kaikkien kalojen lajinmäärityksestä. kertaa. Päivän tapahtumista kerrottiin koulun omilla nettisivuilla kuvien ja tekstin kera. Tänä vuonna useat opettajat kertoivat kuulleensa kisasta sosiaalisen median Facebookin kautta. Kalaan mentiin läheisen järven rannalle ja kaikkiaan saatiin pyydettyä neljä eri kalalajia. 14 Suomen Kalastuslehti 6 • 2016 Helsingin Siltamäen ala-asteen 3 J luokka riemuitsi palkinnoista omassa luokassa. Kevään tapahtumien lisäksi elokuun lopulla järjestettiin vielä muutamia kalastuspäivän tapahtumia muun muassa Kaakkois-Suomessa ja Lapissa. Kalastuspäivään osallistui koululta useampi luokka. Opettaja Anu Peltoniemen mukaan palkinnot olivat niin mahtavia, että ensi vuonna heidän koko koulu aikoo osallistua kisaan ihan tosissaan. Aloita suunnittelu jo nyt Kalabongauksen koulukisalle on helppo ennustaa kasvavaa suosiota, jos vaan koulut saavat siitä tiedon. Maaja metsätalousministeriö rahoittaa tapahtumaa kalastuksenhoitomaksuvaroista. Luokka sai kokoon hienot kahdeksan kalalajia. Kaiken kukkaraksi yksi opettajista onnistui saamaan virvelillä rapumerran, jossa oli iso made. Yhteistyökumppaneina ovat kalastusalueet, osakaskunnat, kalatalousalan lehdistö, suomalaiset kalastusvälinevalmistajat ja maahantuojat. Nokian Tottijärven koulussa oltiin myös aktiivisia sekä kalastuspäivän että bongauskisan suhteen. Ensi vuoden tapahtumien suunnittelu kannattaa aloittaa jo nyt, hyvissä ajoin. Kannattaa muistaa, että koululaisten aktivointi on helppo ja hieno keino saada uusia kalastajia kalavesillemme. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Kalatalouden Keskusliitto ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö jäsenjärjestöineen. Siellä syntyi ajatus osallistua myös kalabongauskisaan. luokka sai palkintonsa onkipaikalla. Osa Valtakunnallista kalastuspäivää Kalatalouden Keskusliiton järjestämä koulukisa oli osa Valtakunnallista kalastuspäivää, joka koukutti toukokuussa yli 10 000 lasta kalastuksen pariin yli 40 tapahtumassa. Kalabongauskisan tulokset löytyvät osoitteesta: http://www.ahven.net/kktulosseuranta Nokian Tottijärven koulun 3. Eduskunnan kalakerhon aloitteesta syntynyttä Valtakunnallista kalastuspäivää vietettiin nyt 11
Sarjavoittajille Muurikka sähkösavustimet ja seuraaville Mora Frostsin kalankäsitteyvälineitä. Huippupalkinnot!. Kilpailun säännöt ovat yksinkertaiset. 9. 2016. 5. 15 Suomen Kalastuslehti 6 • 2016 Suomen suurin silakka ja muikku KILPAILU Juhlavuotensa kunniaksi 125-vuotias Kalatalouden Keskusliitto etsii kilpailussa Suomen suurinta silakkaa ja muikkua. – 31. Kilpailuun ilmoitettujen kalojen tulee olla pyydetty kilpailuaikana. Kilpailuaika on 1. Tarkemmat kilpailuohjeet ja säännöt löytyvät Kalatalouden Keskusliiton sivulta osoitteesta www.ahven.net/suomensuurin Suomen suurin silakka ja muikku -kilpailussa on hyvät palkinnot. Kuka pyytää kilpailun aikana suurimman silakan tai muikun voittaa
Mittava rakennusurakka oli saatu valmiiksi ja maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen avasi kalatien. tymisalueille. Korkeakosken kalatie mahdollistaa lohen, taimenen ja siian emokalojen nousun Kymijokeen kalojen lisäänKorkeakosken kalatie avattu Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto Suomen kalateiden kärkikohteen avajaisiin Kotkan Korkeakoskelle oli kesäkuun alussa saapunut suuri määrä ihmisiä. Pekka Väisänen, MMM. 16 Suomen Kalastuslehti 6 • 2016 K ymijoki on yksi hallituksen vaelluskalakärkihankkeen pilottikohteista. Kymijoen lisäksi lukuisissa pilottikohteissa eri puolilla Suomea helpotetaan kalojen kulkua, kunnostetaan kutusorakoita ja tehdään tuki-istutuksia. Kymijoen Korkeakosken voimalaitoksen kalatien pituus on 205 metriä ja nousukorkeus 13 metriä
Kalaporras on varmasti teknisesti toimiva, kunhan nousulohilla on innokkuutta käyttää sitä. Näistä kaloista pyydettiin Kymijoen ensimmäiset emokalat, joista saatiin uutta mätiä kalanviljelyn tarpeisiin, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Ari Saura . Nykyisin Suomenlahteen istutetaan noin 200 000 lohen vaelluspoikasta, joista reilu puolet Kymijokeen. 17 Suomen Kalastuslehti 6 • 2016 Lohi katosi ja palasi uudelleen Lohi katosi Kymijoesta vuonna 1933 valmistuneiden voimaloiden takia. Innokkaimpia nouTapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Näkymä Korkeakosken kalatiestä ylhäältä alas joelle (vasemmalla ylhäällä), kalatien alaportti (oikealla ylhäällä), kalatien betonikaukaloita (vasemmalla alhaalla) ja kalatien loppu ja portti ylös jokea (oikealla alhaalla).. Vuosina 1979 – 1985 Kymijokeen istutettiin vuosittain 5 000 – 38 000 lohen vaelluspoikasta. Suurin osa tuotantoalueista sijaitsee patojen yläpuolella Pernoon, Kultaan, Ahvion ja Hirvikosken alueilla. Sähkökoekalastusten perusteella Kymijoen tämän hetkisen vaelluspoikastuotannon on arvioitu olevan keskimäärin 20 000 poikasta vuodessa. Kymijoen lohen poikastuotanto keskittyy tällä hetkellä Langinkoskenhaaraan Koivukosken alapuoliselle alueelle, jossa sijaitsee vain pieni osa koko joen potentiaalisesta poikastuotantoalueesta. Lohi puuttui joen kalastosta noin 40 vuotta. Suomenlahdelle kehittyi mittava lohen rannikkorysäkalastus ja lohisaalis oli parhaimpina vuosina noin 400 tonnia. Istutukset ja emokalapyynnit jatkuivat ja parhaimmillaan 1990-luvulla Suomenlahteen istutettiin vuosittain yli 400 000 lohen vaelluspoikasta. Tuotantoalueiden laajuuden huomioon ottaen se voisi Sauran mukaan olla 200 000 vaelluspoikasta vuodessa. Kalaportaan valmistuttua lohille aukeaa reitti vajaatuotannossa oleville lisääntymisalueille myös Korkeakosken kautta
18 Suomen Kalastuslehti 6 • 2016 sijoita ovat ne jotka ovat syntyneet portaiden yläpuolisilla alueilla, joten portaan käyttö tulee lisääntymään sitä mukaa kun poikastuotanto yläpuolisilla alueilla kasvaa. Voimalaitoksen turpiiniremontti on tänä kesänä haitannut kalojen nousua. Kymijoen yläjuoksulla tehtiin viime vuonna helikopterin avulla laajoja kutupaikkakunnostuksia. Teknisesti kalatie siis toimii. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Aiheesta kerrottiin laajemmin Suomen Kalastuslehden numerossa 7/2015. Kaloja on jo noussut ylös kalatietä Kymmeniä taimenia on jo noussut kalatietä lisääntymisalueille. Sen todistavat lohikalojen lisäksi ylös nousseet turvat ja lahnat, kertoo kalastusbiologi Kauko Poikola Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Tuki-istutukset vahvistavat kantaa Nousuinnokkuutta voidaan Sauran mukaan kohentaa istuttamalla jokipoikasvaiheessa olevia lohen poikasia patojen yläpuolisille poikasista tyhjille alueille kalojen leimaannuttamiseksi kotijokeensa. Kymijoen yläjuoksulla tehtiin kalatien avajaisten yhteydessä tuki-istutuksia lohen ja taimenen poikasilla edellisenä vuonna kunnostetuille kutualueille. Kalatie sijaitsee aidatulla voimalaitosalueella, joten sitä ei normaalisti pääse katsomaan. Toiveissa on, että poikaset palaavat muutaman vuoden kuluttua merivaelluksen jälkeen Kymijokea ylös tutuille kutupaikoille, kenties juuri avattua Korkeakosken kalatietä. Remontin vuoksi laitoksen läpi ei ole laskettu vettä normaalisti. Pääasia kuitenkin on että kalat ovat kalatien löytäneet. Niiden lisäksi kalatietä on heinäkuussa uinut ylös muutama lohi. Istutuksia suorittamassa Petteri Takasuo ja Niko Lehtola. Ryhmä voivat tilauksesta päästä tutustumaan kalatiehen. Tänä vuonna samoilla alueille tehtiin Korkeakosken kalatien avajaispäivänä tuki-istutuksia lohen ja taimenen poikasilla. Avajaispäivän lisäksi kalatie on ollut yleisölle avoinna Suomen luonnon päivänä elokuun lopulla. Lohet ja taimenet ovat menneet suuremman virtaaman houkuttelemina Kymijoen muihin haaroihin
Kalaveitsi Frosts Jykevä veitsi ison kalan käsittelyyn. 19 Suomen Kalastuslehti 6 • 2016 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Kova muovikahva. Terä 160 mm. Kova muovikahva. Kova muovikahva. Fileointiveitsi Frosts Erinomainen veitsi ahvenen fileointiin. 13 € 14 €. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 12 € Kalaveitsi Frosts Kelpo veitsi kalan perkaamiseen. Terä 210 mm. Leveä terä 130 mm
Tutkimus on osoittanut niille määrätyt velvoitteet alimitoitetuiksi. Kalatalousvelvoitteita on aikoinaan aliarvioitu ja istutuspoikasten eloonjääntiä yliarvioitu. Oikeuslaitos on vihdoin kääntämässä suuntaa asian suhteen. Vesivoimaloille on määrätty velvoitteita, joilla on tarkoiVelvoitteista puhuminen ajankohtaista Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lähes kaikki isot vaelluskalajokemme on valjastettu vesivoimalle. Toiminnan luvat ovat monessa tapauksessa 1900-luvun alkupuolelta, jolloin tietämys kalakannoista oli puutteellista. 20 Suomen Kalastuslehti 6 • 2016 S uomen suurimmat vaelluskalajoet on valjastettu vesivoiman tuotantoon Teno-, Näätämö-, Tornionja Simojokea lukuun ottamatta. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. tus vähentää niiden kalataloudelle aiheuttamia vahinkoja
Tämän linjan korkein hallinto-oikeus on omaksunut 2000-luvun alussa. Luonnontilaisen kalakannan kokoa on velvoitteita määräämisen yhteydessä aliarvioitu ja istutuspoikasten eloonjäänti on yliarvioitu. Vetovastuussa ovat ELY-keskukset, joille maaja metsätalousministeriö on antanut hakemusten laatimisen tehtäväksi tulostavoitteena. Valtio edistää velvoitteiden muuttamista, ja monen voimalaitoksen kohdalla tulosta on syntynyt. Korkein hallinto-oikeus totesi, että velvoite voidaan muuttaa kalatalousmaksuksi vain sillä edellytyksellä, että kalataloudelle aiheutuvaa vahinkoa saadaan maksun avulla vähennetyksi ainakin yhtä tehokkaasti, kuin alkuperäisen velvoitteen toteuttamisella olisi ollut mahdollista. 21 Suomen Kalastuslehti 6 • 2016 Velvoitteiden ajanmukaistaminen on monella alueella ajankohtaista. Jotta istutuksilla kompensoitaisiin kalakannoille ja kalastukselle aiheutuneita menetyksiä, tulisi velvoitteen olla 5 – 7 kertainen nykyiseen verrattuna. Tämä olisi myös Kansallisen kalatiestrategian (valtioneuvoston periaatepäätös 2012) mukainen suunta. Nykyolosuhteissa ei niiden rakentaminen enää olisi ajankohtaista muiden vaellusesteiden vuoksi. Kalatalousvelvoitteiden muuttaminen Suomen lukuisiin rakennettuihin vesistöihin on mittava urakka. Velvoitteen muuttaminen mahdollista Vesilain mukaan lupaehtojen muuttaminen on mahdollista olosuhteiden olennaisen muuttumisen johdosta. Kaksi kansanedustajaa, Jari Myllykoski ja Markus Mustajärvi (vas) jättivät kesäkuussa kirjallisen kysymyksen siitä, missä hakemus viipyy. Sen jälkeen on muutettu useamman vesivoimalaitoksen lupaehtoja paremmin nykytietämystä vastaaviksi. Vielä parempaa olisi toimenpiteiden painopisteen muuttaminen kalojen luontaista elinkiertoa tukevaksi kalateiden ja ylisiirtojen avulla, kuten muiden muassa seudun kalastusalueet ovat ehdottaneet. Kemijoen osalta odotetaan yhä sitä, että ELYkeskus jättäisi tulostavoitteen mukaisesti aluehallintovirastolle hakemuksen velvoitteiden ajanmukaistamiseksi. Tutkimus osoitti, että muun muassa Oulujoen ja Kemijoen kalatalousvelvoitteet ovat olennaisesti alimitoitettuja. Vahingon vähentäminen perusteena Urakan yksi osa valmistui kesäkuun alussa, kun korkein hallinto-oikeus hyväksyi vuosina 1939 ja 1943 määrättyjen ankeriaskourun rakentamisvelvoitteiden muuttamista kalatalousmaksuiksi Kuusankosken ja Keltinkosken voimalaitosten kohdalla (vuosikirjapäätös 2016:84 ja päätös 2457/2016). Olosuhteiden muutoksena voidaan pitää esimerkiksi kalastoa koskevan tietämyksen lisääntymistä. Kompensaatio väärällä tasolla RKTL (nykyisin LUKE) julkaisi vuonna 2014 tutkimuksen rakennettujen jokien kalatalousvelvoitteista suhteessa viimeaikaiseen tutkimustietoon. Toimenpidevelvoitteen muuttaminen tai vaihtaminen kalatalousmaksuksi ei saa johtaa kalataloudellisen hyödyn vähentämiseen. Näin muun muassa Pielisjoen vesistössä (KHO:n päätökset 355-358/2013). Siten kalatalousmaksun määrä oli mitoitettava kompensaatiotoimenpiteiden todellisten kustannusten mukaan, ei sen mukaan, paljonko alkuperäisen velvoitteen toteuttaminen olisi luvanhaltijalle maksanut. Ankeriaskouruja ei koskaan rakennettu voimalaitoksiin lupamääräyksistä huolimatta. Velvoite määrättiin 1970-luvulla, jolloin Itämeren lohikannat olivat aallonpohjassa. Tutkimuksen esittämät uudet arviot Kemi-, Iija Oulujoen lohen ja meritaimenen kompensaatiotasoista ovat moninkertaisia nykyvelvoitteisiin nähden. Laajan selvitystyön on Tiilikaisen mukaan määrä valmistua lähiaikoina. Velvoitteiden muuttamista toivovat erityisesti kalastajat ja vesialueiden omistajat. Ta pio G us ta fss on , Ka lat alo ud en Ke sk us liit to. Kemijoen osalta velvoitteen sisältönä on pääosin istutuksia. Vastauksessaan ministeri Kimmo Tiilikainen totesi Lapin ELY-keskuksen parhaillaan selvittävän, millaisia velvoitteita kalatiestrategian linjausten mukaisesti olisi syytä vaatia
Tarvikkeita valvontaan Kalastuksenvalvojan korttikotelo Muovinen läpinäkyvä korttikotelo kalastuksenvalvojan korttia varten. Väri tummansininen ja kokoa voi säätää. Etupuolella tekstit “Kalastuksenvalvoja” ja “Fiskeövervakare”. Merkin halkaisija on 20 cm. Kortin mukana tulee sininen kaulanauha turvalukituksella. 22 Suomen Kalastuslehti 6 • 2016 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. 6 € Kalastuksenvalvojan lakki Lakkimalli antaa näkyvän ja uskottavan viestin valvonnasta. Valvojan pysäytysmerkki Kalastuksenvalvojan pysäytysmerkki kädensijalla ja varmistusnarulla varustettuna. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 20 € Kalastuksenvalvojan liivi Näkyvä ja uskottava viesti valvonnasta. 20 € 15 €. Brodeerattu teksti ”Kalastuksenvalvoja”. Takana samat tekstit koko selän leveydellä
vaelluskalojen ja pohjaeläinten ylävirtaan nousun estyminen. Joka kolmas rumpu on täydellinen vaelluseste ja joka toinen osittainen. 24 Suomen Kalastuslehti 6 • 2016 Y mpäristöllisesti väärin valitut ja asennetut ylitysrakenteet voivat olla esteettinen, ekologinen, hydrologinen, virkistyksellinen ja vesiensuojelullinen ongelma. Tunnetuin näistä on Rumpurakenteissa runsaasti puutteita Anssi Eloranta ja Antti Eloranta Keski-Suomen ELY-keskus tutki yli 2 000 vesistöjen ylitysrakennetta. Suomi on pohjolan hännänhuippu tarkasteltaessa rumpujen ympäristöystävällisyyttä. Siihen voi olla useita syitä: rumpuputken kaltevuus, liian pieni halkaisija, vähäinen vesisyvyys, suuri virtausnopeus, sisäpohjan Kemijärven Kurttajoen kaarirumpu mahdollistaa myös vesinisäkkäitten alituksen kuivapolkua myöten. Janne Pitkänen
Vanhat rakenteet vaihdetaan ympäristöystävällisiin rakenteisiin vasta uusittaessa. Silloin korjaamiskynnys ei ole liian korkea eikä kallis. Tästä välttelystä on seurannut, että yksityisteillä on huomattava joukko vesija vesienhoitolain vastaisia ylitysrakenteita. Lähitulevaisuudessa tullaan siis rakentamaan ja kunnostamaan mittava joukko yksityisteiden ylitysrakenteita. Ylitysrakenneongelmat painottuvatkin yksityisteihin, joita maamme tieverkostosta on lähes 80 % (350 000 kilometriä). Oiva tilaisuus muutokseen Lakimääräysten ohella Sipilän hallitusohjelma 2015 ja siinä esitetyt kärkihankkeet antavat asialle tukevaa selkänojaa. Biotaloutta halutaan voimistaa, rapakunnossa olevaa tiestöä uudistaa sekä valtakunnallista kalatiestrategiaa ja metsästrategia 2025 edistää. Rakenteen valinnassa tehty pihistely voi myöhemmin moninkertaisesti ylittää saavutetun säästön. Rakenteen tulee ylittää koko uoma, säilyttää luonnonpohja ja jättää kuivapolku ainakin toiselle rannalle. Perustamisen lopputarkastus tulisi myös tehdä urakoitsijan ja koneen ollessa vielä paikan päällä. 25 Suomen Kalastuslehti 6 • 2016 liukkaus, alapään pudotus sekä putken suuaukoilla olevat esteet. Tämä luvataan tehdä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi niin, että luonnon monimuotoisuus säilyy. Hallitus tavoittelee kasvavaa biotuotantoa ja biomassan laadukasta kuljetusväylästöä tuotannon ja jalostuksen välillä. Koska ylitysrakenteet pitää joka tapauksessa uusia tai korjata, tehdään ne samalla ympäristöystävällisesti. Nykysuositusten mukaan paljaspohjaista, pyöreää putkirumpua ei tulisi käyttää muualla kuin ojissa. Ongelmaa pahentavat lisäksi olematon ympäristöohjeistus, konsulteille ulkoistettu aukkomitoitus, valvonnalliset puutteet sekä pakollisen ilmoitusmenettelyn puuttuminen. Jos ylityspaikka ei ole luontoarvojen osalta erittäin arvokas tai arvokas, myös umpiputkea voidaan tietyin reunaehdoin käyttää. Jos vesistön uomajatkumossa on vaelluseste, vesistö ei voi olla vesienhoidon edellyttämässä hyvässä ekologisessa tilassa. Tästä myös seuraa, että esteen ylävirranpuoleisen jatkumon ekologinen rakenne ja toiminta ovat häiriintyneet. Koko pilottiraportti löytyy osoitteesta: https://www.doria.fi/handle/10024/120869 ”Koska ylitysrakenteet pitää joka tapauksessa uusia tai korjata, tehdään ne samalla ympäristöystävällisesti.”. Kustannusten pelossa ollaan mieluimmin hiljaa, kuin pyydetään viranomaislausuntoa lupatarpeesta ja ympäristöystävällisiä perustamisohjeita. Mitä alempana jokiverkostoa ongelmarakenne sijaitsee, sitä suurempi ympäristöhaitta luonnollisesti on. Tavoitteena on luoda olosuhteet, jotka muistuttavat mahdollisimman paljon yläja alapuolisen uoman rakennetta. Silta tai suuri kaarirumpu valitaan aina, jos ylitysalueella on vähintään merkittäviä luontoarvoja, vakinainen kalasto, helposti erodoituva maaperä tai jos onnistunut läpikulku ei ole muutoin mahdollista. Välitöntä korjaamista voidaan edellyttää vain luontoarvoiltaan merkittävimmissä kohteissa. Yksityistiet ongelmallisimpia Yleisten teiden ympäristönäkökohdat huomioidaan nykyisin jo kohtuullisesti. Siitä huolimatta monia haittoja voidaan vähentää jo aiemminkin ylityskohdan lähestymisalueita tai putken pohjarakennetta korjaamalla. Näin kopautetaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla ilman kalliita jälkitoimenpiteitä. Sen sijaan kaikkiin uusiin, vesistöihin perustettaviin ylityspaikkoihin tulee jatkossa asentaa ympäristöystävällinen rakenne. Oleellista on upottaa rumpu pohjan alapuolelle ja täyttää umpiputken pohja kokonaan luonnonkiviaineksella. Ylitysrakennevalinnassa keskitytään kantavuuteen, vedenjohtokykykyyn ja hintaan. Kansainvälisten kokemusten perusteella paras lopputulos saavutetaan, kun käytetään siltaa tai kaarirumpua sekä vesi-ja kalatalousasiantuntijaa. Uudet teesit ylitysrakentamiseen Lainvastaisuudesta huolimatta tilanteen korjaaminen edellyttää kohtuullisuutta
26 Suomen Kalastuslehti 6 • 2016 Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto S uomen Kalastuslehden numerossa 5 vuodelta 1892 ryhdytiin julkaisemaan kalan kauppahintoja Helsingissä ja muutamissa ulkomaisissa kaupungeissa. Kalakaupan tärkeyttä 1800-luvun lopun Suomessa kuvaa hyvin se että kalastusten tarkastaja pyysi kolleegineuvos L. Rofoff (osoite Malaja Masterskaja n:o 11) lupautui ottamaan tehtävän vastaan. Perinne jatkuu tänä päivänä Kalastaja-lehdessä, siitä huolimatta että toimitukselta on kysytty ketä nämä hinnat oikeasti kiinnostavat. Kalakauppa siis kiinnostaa edelleen ja kiinnosti myös yli 100 vuotta sitten. Vaan kiinnostusta on. Hellströmiä etsimään Pietarista luotettavaa ja kykenevää kalaja kraKalaja krapukauppa-asiamies pukauppa-asiamiestä, jonka puoleen suomalaiset kalaja krapukauppiaat voisivat kääntyä lähettäessään kaloja ja krapuja Pietariin. Kun Helsingin kalan hintoja alettiin julkaista Facebookissa, tuli hinnoista yksi seuratuimmista ja kommentoiduimmista aiheista Keskusliiton sivuilla. Luetettava ja taloudelliselta asemaltaan vakavarainen herra J. Syitä on monia. Koska maamme kalaja krapukaupan kehittymiselle on tärkeätä, että yleisö ja warsinkin kalakauppiaamme ja kalawesiemme omistajat woiwat seurata Kalakauppa oli 1800-luvun lopulla tärkeä kalatalouden kehittämisalue. Ohessa syyt yli sadan vuoden takaa. Pietariin perustettiin tuolloin kalaja krapukauppa-asiamies. Kirjeenvaihto herra Rofoffin kanssa tuli käydä ruotsiksi, sillä suomea hän ei ymmärtänyt. Helsingissä kalat myytiin elävinä, Berliinissä tuore kala oli jo jäitetty.
27 Suomen Kalastuslehti 6 • 2016 kalan ja krawun hintaisn waihteluja niissä paikoina, joihin maastamme woidaan lähettää näitä tawaroita, otetaa Kalastuslehteen tästä lähtien kalaja krapunoteeraukset Helsingistä, Berliinistä ja Lontoosta sekä jos on mahdollista myöskin Pietarista ja Tukholmasta. Berliinissä sitä vastoin oli elävien kalojen lisäksi myynnissä tuoretta kalaa jäissä. KALATALOUSNEUVONTAA 125 VUOTTA. Käytännössä kalanhintoja oli lehdessä esillä Helsingistä ja Berliinistä sekä rajatusti LontoosKalanhinnat Helsingistä toukokuun alusta ja Berliinistä huhtikuun lopulta esiteltiin ensimmäistä kertaa vuoden 1892 Suomen Kalastuslehdessä. Hinnastosta paljastuu yksi mielenkiintoinen yksityiskohta. Helsingissä kalat myytiin joko elävinä tai suolattuina. ta. Jälkimmäinen tapa on meille tämän päivän ihmisille tuttu näky kalatiskillä
Saalis muuttui kesästä syksyyn Tutkitussa laajassa kansallisen koekalastusrekisterin aineistossa sähkökalastuksen keskimääräinen saalis muuttui selvästi keskikesästä loppusyksyyn. Kalojen kokonaistiheys pieneni Paras ajankohta sähkökalastukselle on elokuu. Sähkökalastus saattaa kuulua joen valuma-alueella sijaitsevan kuormittajan, esiMilloin kannattaisi sähkökalastaa. Saaliin perusteella voidaan arvioida kalaston tilaa ja sitä kautta myös jokivesistön ekologista tilaa. Sähkökalastuksella saadaan tietoa jokivesien virtapaikkojen kalalajistosta ja -tiheyksistä. 28 Suomen Kalastuslehti 6 • 2016 S ähkökalastus tehdään aina tiimityönä: Joen koskipaikassa kahlaava kalastaja johtaa sähkökalastuslaitteen avulla veteen sähkövirtaa, ja 1 – 2 avustajaa haavii taintuneet kalat tunnistusta ja mittauksia varten. merkiksi turvetuotantoalueen, kalataloudelliseen tarkkailuvelvoitteeseen. Uudet tutkimustulokset osoittavat kalaston muuttuvan selvästi keskikesästä loppusyksyyn. Tapio Sutela, Teppo Vehanen ja Jukka Ruuhijärvi Luonnonvarakeskus Sähkökalastusta käytetään tavallisimmin jokien kalaston seurantatutkimuksissa. Milloin olisi oikea aika sähkökalastukselle. Tapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto
Ahven tuntui viihtyvän jokiympäristössä veden ollessa lämpimimmillään keskikesällä. Poikaset kalastuskokoon elokuussa Sähkökalastuksen ajoittamisessa on tavallisesti lähtökohtana se, että taimenen ja lohen nollikkaat (samana kesänä syntyneet poikaset) ovat kasvaneet kokoon, jossa ne ovat tehokkaasti kalastettavissa. Lohikalojen ryhmä koostuu lähinnä nuorista taimenista, lohista ja harjuksista. Aineistona on yli 3 000 sähkökalastuksen tulokset, mutta kesäja marraskuun näytemäärät olivat melko pieniä (52/19). Särkikalojen valta-asema kesä-heinäkuun saaliissa hupeni syksyn mittaan lähes olemattomiin. Pienimmät saaliiksi saatavat taimenen ja lohen nollikkaat ovat yleensä noin 5 cm mittaisia. Lohikalojen tiheys ja osuus saaliissa oli suurimmillaan syys-lokakuussa. Viileää vettä suosivan ja pohjakivikossa elävän kivisimpun tiheydet pysyivät verrattain vakaina kesäkuulta lokakuulle asti. Lisäksi osa lohikaloista muuttaa talven viettoon rauhallisemmin virtaavaan jokiympäristöön. Lajikohtaisessa tarkastelussa särjen suuri määrä alkukesän saaliissa selittyy ainakin osittain kutuvaelluksella jokiin. Nollikkaiden esiintyvyys saaliissa kaksinkertaistui heinäkuusta elokuulle eikä juuri noussut enää sen jälkeen. Tuloksen perusteella näyttäisi siltä, Yhden sähkökalastuskerran keskimääräinen saalis kalaryhmittäin (yksilöä aarilla) koekalastusrekisterin aineistossa ilman Lappia. Myös ahvenkalojen määrä saaliissa kävi vähiin loppusyksyllä. Marraskuussa kivisimpun ja monen muunkin kalalajin saalismäärät vähenivät selvästi, mihin saattoi osaltaan vaikuttaa sähkökalastuksen tehokkuuden hiipuminen kylmässä vedessä. 30 40 50 60 he ys y ks ilö ä aa ril la Muut Simput Särkikalat Ahvenkalat Lohikalat 10 20 Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Ka lo je n tih. 29 Suomen Kalastuslehti 6 • 2016 TUTKITTUA kesäkuun 54 yksilöstä aarilla marraskuun 6 yksilöön aarilla
Syynä oli tiettyjen indikaattorilajien, kuten särkikalojen määrän lasku syksyä kohden ja vastaava lohikalojen määrän kasvu. Vuosittain toistettavat sähkökalastukset kannattaisi tehdä aina samaan aikaan syksystä vertailtavuuden turvaamiseksi. Pori, Silakkamarkkinat 4.9. Simo, Nahkiaismarkkinat 23.–25.9. Lappeenranta, Kalamarkkinat 17.–18.9. Kalojen ohella seurataan myös pohjaeläimiä ja kivien päällysleviä. Muutaman nollikkaan ensiesiintyminen saaliissa ei vielä osoita, että ne olisivat kunnolla rekrytoituneet kalastuskokoon. Tampere, Kalaja erämarkkinat 2.–8.10. Myös monen muun kalalajin nollikkaat näyttäisivät saavuttavan kalastuskoon elokuussa. Myöhäissyksyä kohden kasvava tulvariski on lisäperuste tehdä sähkökalastukset elo-syyskuussa.. Hämeenlinna, Kalaja herkkumarkkinat 24.9. Huono ajoitus voi johtaa virheisiin Jokien sähkökalastuksia käytetään myös EU:n vesipuitedirektiivin mukaisen jokivesien ekologisen tilan arviointiin. Lumijoki, Ahvenmarkkinat 9.–11.9. Kesällä ja alkusyksyllä tehdyt sähkökalastukset johtivat selvästi huonompaan tilaarvioon kuin loppusyksyllä tehdyt kalastukset. Jokien ekologisen tilan arvioinnissa on käytetty sähkökalastusaineistoa heinäkuun lopulta lokakuulle asti kuitenkin niin, että pääosa kalastuksista on tehty elosyyskuussa. Sähkökalastuksen ajankohdalla on suuri vaikutus kalaston perusteella arvioituun ekologiseen tilaluokkaan. Kokkola, Kalamarkkinat 17.–18.9. Hailuoto, Siikamarkkinat 8.–9.10. Valkeakoski, Kalamarkkinat 8.–9.10. Kaskinen, Silakkamarkkinat 15.–16.10. Helsinki, Silakkamarkkinat 8.10. Joensuu, Kalamarkkinat 8.–9.10. Imatra, Vuoksen kalamarkkinat 17.–18.9. Vaasa, Silakkaja siikamarkkinat 2.–4.9. Kotka, Kalamarkkinat 20.–23.10. Kuopio, Kalaryssäys 16.–18.9. Suomen Kalastuslehti 6 • 2016 30 30 TAPAHTUMIA 2.–3.9. Turku, Silakkamarkkinat 22.–23.10. Lahti, Kalamarkkinat 17.–18.9. Raahe, Siikamarkkinat Lisää tapahtumista: www.ahven.net että sähkökalastukset kannattaa aloittaa aikaisintaan elokuussa. Jos sähkökalastuksiin ei riitä yksi kuukausi, niin suosittelemme kalastuksia elo-syyskuussa. Vuonislahti, Muikkumarkkinat 25.9. Jyväskylä, Ween Maan Wiljaa 17.–18.9. Näytteenoton ajankohta on syytä ottaa huomioon kaikissa jokikalaston seurantatutkimuksissa. Direktiivin tavoitteena on saavuttaa kaikissa jokivesissä hyvä tai erinomainen ekologinen tila. Virolahti, Silakkamarkkinat 30.9.–2.10. Nakkila, Nahkiaismarkkinat 25.9. Rauma, Silakkamarkkinat 17.–18.9. Suositus sähkökalastuksen ajankohdaksi Havainnot taimenen ja lohen nollikkaista sähkökalastussaaliissa tukevat elokuuta sopivana sähkökalastusten aloittamisaikana ainakin tutkimuksen kohdealueella Etelä-Suomesta napapiirille asti. Kuukausien välisessä vertailussa elokuun ja syyskuun keskimääräiset sähkökalastussaaliin koostumukset olivat lähinnä toisiaan
Vaasasta kotoisin oleva Jaakko on valmistunut Turun ammattikorkeakoulusta iktyonomiksi vuonna 2012. Kala-alalla hän on toiminut Osuuskunta Kalaja vesistötutkimus Vesi-Visiossa. Tommin perheeseen kuuluvat vaimo ja kolme poikaa. 2016 alkaen valittu Jaakko Muurimäki. Aikaisemman koulutuksen pohjalta hänellä on työkokemusta ATK ja ICT-aloilta. JAAKKO MUURIMÄKI KAINUUN TOIMINNANJOHTAJAKSI Kainuun kalatalouskeskuksen uudeksi toiminnanjohtajaksi on 1. 7. Vapaa-aika Jaakolla kuluu pääosin liikunnan tai kalastuksen parissa. Kalatalouden Keskusliiton lakipalvelut Neuvontaa Asiakirjojen laadintaa Viranomaisissa ja oikeudenkäynneissä avustaminen Erikoisalana kalastusja yhteisaluelainsäädäntö, ympäristöja vesilain mukaiset lupamenettelyt ja hallintolainsäädäntö Lisätietoja www.ahven.net. Valmistumisen jälkeen hän on työskennellyt Ammattiopisto Livialla kalanviljelyn opettajana sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa kalastusmestarina. Suomen Kalastuslehti 6 • 2016 31 HENKILÖUUTISIA TOMMI RAUTIAINEN NEUVOJAKSI POHJOIS-SAVOON Tommi Rautiainen aloitti PohjoisSavon kalatalouskeskuksen kalatalousneuvojana 25.7.2016 vastuualueenaan Ylä-Savon neuvonta. Tommi on koulutukseltaan filosofian maisteri (kalabiologia ja kalatalous) Jyväskylän yliopistosta. Kalastuksen lisäksi Tommin harrastuksiin kuuluu ulkoilu kaikissa muodoissaan ja perheen parissa puuhastelu
Se käsittelee kalastuksenvalvontaa koskevaa uutta lainsäädäntöä ja antaa samalla arvokkaita ohjeita kalastuksenvalvojan tehtävässään kohtaamiin haasteisiin. 15 €. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Kalastuksenvalvojan opas Kalastuksenvalvojan opas on kalastuksenvalvojan käytännön käsikirja. Kirja on tarkoitettu kalastusalueen tai osakaskunnan valtuuttamalle kalastuksenvalvojalle. Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh