Suomen KALASTUSLEHTI Perustettu 1892 • 124. vuosikerta 6 • 2017 Kuha Talvella matalassa Valtakunnallinen kalastuspäivä Lisääntymisaluekartoitus Kannan säätely Koululaisten kalabongauskisa
Kannen kuva: Ismo Kolari. 6 11.8. 4 31.3. Suomen Kalastuslehti 6 • 2017 2 ARTIKKELIT 10 Koululaiset fongasivat 8 kalalajia Tapio Gustafsson 14 Kalastuspäivä Lanneveden koululla Tanja Alkula-Temonen 18 Merikuhat ovat muuttaneet matalaan Outi Heikinheimo, Tapio Keskinen, Jukka Ruuhijärvi ja Hannu Lehtonen 22 Mallinnus kuhakantojen säätelyn apuna Hannu Huuskonen ja Anssi Vainikka 26 Tutkimusyhteistyötä kuhavesillä Tapio Gustafsson 28 Milloin on kuhan ensimmäinen kerta. 28.4. VISUAALINEN ILME Emilia Heikkilä TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa 2017 6 • 2017 10 18 26 Suomen. 2 13.1. 5 19.5. 20.10. 7 22.9. krs 00700 Helsinki puh. 8.9. Myynti Kalatalouden Keskusliitossa. 31.3. 1.12. (09) 6844 5915 Vuosikerran 2017 (8 numeroa) tilaushinnat: määräaikainen 45 euroa ja kestotilaus 44 euroa. 16.6. 10.2. 8 3.11. Ismo Kolari ja Ari Westermark PALSTAT 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyet 9 Lakiasiaa 16 Kirjapalsta 30 Tapahtumia Kuha kiinnostaa tällä hetkellä niin tutkijoita, vesialueen omistajia kuin kalastajia. 27.1. SISÄLTÖ ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. Kalatalouskeskusten ja kalastajaliittojen toimihenkilöt toimivat lehden asiamiehinä. 3 3.3. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TOIMITUSKUNTA Raisa Kääriä, Tuomas Oikari, Jorma Leppänen, Outi Heikinheimo, Marko Paloniemi, Mika Laakkonen ja Sakari Kuikka TILAUKSET, OSOITTEEN MUUTOKSET JA PERUUTUKSET Heidi Moisio puh. ILMESTYMINEN 2017 Nro Aineisto Ilmestyy 1 30.12. (09) 6844 5914 fax (09) 6844 5959 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ILMOITUSMYYNTI puh. Irtonumero 5 euroa
Maksukertymän kasvattamiseen tähtää kalastuslain muutosesitys kalastonhoitomaksun korottamisesta. Nuorista 18 vuotta täyttävistä kalastajista tuleva lisäys ei valitettavasti riitä kompensoimaan tätä vähennystä. Järjestötyö on allekirjoittaneelle tuttua yli 20 vuoden ajalta, mutta kalatalouden toimintakentän suuret muutokset sekä tiedonvälityksen digitalisoituminen antavat uusiin tehtäviin omat mausteensa. Perinteisestä paperilehden rinnalla tarjottava digitaalinen aineisto alkaa olla itsestään selvyys useimmissa printtimedioissa. Riittävä ja kestävällä pohjalla oleva kalatalouden rahoitus edellyttää jatkossa kohtuuhintaisia lupia, mahdollisimman laajapohjaista maksajajoukkoa sekä riittävää valvontaa. Samalla kuitenkin nakerretaan maksuhalukkuutta erityisesti vain omilla lähivesillään pyydyskalastusta harjoittavien keskuudessa. Koko kalatalouden kannalta olennaista on toiminnan perusrahoituksen turvaaminen. Edellytämme korvausten palauttamista entiselle tasolleen. Kalastuslain toinen toimeenpanovuosi on menossa ja poliittisessa keskustelussa ovat parhaillaan lain takuukorjaukset. Tulemme kysymään teiltä loppuvuoden aikana kommentteja siitä, millaisessa formaatissa haluatte lehtenne lukea sekä miten toivotte lehden sisältöä kehitettävän. Ilman lakimuutoksia nykyinen maksajien joukko tulee lisäksi vääjäämättä kutistumaan vuosi vuodelta yhä useamman kalastajan saavuttaessa 65 vuoden ikärajan. Suomen Kalastuslehti 6 • 2017 3 K alatalouden Keskusliiton pitkäaikaisen toiminnanjohtajan ja Suomen Kalastuslehden päätoimittajan Markku Myllylän siirtyessä alan emeritusten joukkoon pääsin kesäkuussa hyvässä vauhdissa olevan laivan ruoriin. Tällä voidaankin saada aikaan lyhytaikaista nousua kertymään. Tiedonvälityksen digitalisoitumiseen joudutaan ottamaan pikaisesti kantaa myös Suomen Kalastuslehdessä. Maksukertymä vaikuttaa kuitenkin jäävän selkeästi kalastuslain tehokkaaseen toimeenpanoon tarvittavasta summasta. Kalatalous rahoittaa itse itsensä kalastonhoitomaksuvaroilla. PÄÄKIRJOITUS Kalatalouden perusrahoitus turvattava Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto ”Hallinto on leikannut kalavesien omistajille maksettuja korvauksia lähes 40 %”. Hallinto on parin viime vuoden aikana paikannut alimittaista kertymää leikkaamalla – lupausten ja säädösten vastaisesti – kalavesien omistajille yleiskalastusoikeuksista maksettuja korvauksia lähes 40 %
Merimetsokanta kasvoi Suomen merialueilla enää prosentilla eli vähän yli 200 pesää edellisvuodesta. Koko maassa puupesintöjen osuus on kasvanut parin prosentin vuosivauhtia 2010-luvulla ja on nyt reilu neljännes kaikista pesistä. Suomenlahdella kanta pieneni hieman ja oli noin 8 340 pesää. Vene sai nimekseen Skitari. Malin Lönnroth, Kalatalouden Keskusliitto. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uusi valvontavene Skitari lähti heti kastetilaisuuden jälkeen töihin valvomaan Suomenlahden lohenkalastusta. SYKE 3.8.2017 ELYLLE UUSI VALVONTAVENE SUOMENLAHDELLE Varsinais-Suomen ELY:n uusi valvontavene kastettiin 26.6. Merikotkan kasvava saalistus merimetsoyhdyskunnissa alentaa yhdyskuntien pesimätulosta ja vaikuttaa myös niiden sijoittumiseen. EU on ollut mukana rahoittamassa venettä. Luonnontieteellisessä keskusmuseossa tehdyn populaatiomallinnuksen mukaan lakipiste asettunee 22 000 ja 29 000 pesivän parin välille. 4 Suomen Kalastuslehti 6 • 2017 LYHYET SUOMEN MERIMETSOKANTA VIIME KESÄN TASOLLA Merimetsojen pesiä laskettiin yhteensä noin 25 750 kappaletta kesällä 2017. Veneen kotisatama on Helsingissä ja toimialue on pääasiassa Suomenlahti. Seppo Knuuttila, SYKE Merimetson poikasia risuista rakennetussa pesässä. Suomen merimetsokannan hidastunutta kasvunopeutta tarkastelemalla on arvioitu lakipistettä, jonka saavutettuaan kanta vakiintuu ja jonka ympärillä kanta tulee vaihtelemaan vuosittain. Pohjanlahden merimetsokanta pysyi viimevuotisella tasolla ja oli noin 11 630 pesää, joista Selkämerellä noin 7 120, Merenkurkussa 3 890 ja Perämerellä 620 pesää. Merimetsot pesivät entistä yleisemmin puissa Saaristomerellä ja läntisellä Suomenlahdella, mikä on todennäköisesti merikotkien vaikutusta. Nimi on Stadin slangia ja tarkoittaa pikkukalaa/kolmipiikkiä. Merialueen kaupallista kalastusta valvovat yhdessä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ahvenanmaan maakunnan hallitus ja Rajavartiolaitos. Saaristomerellä kanta sen sijaan kasvoi kymmenen prosenttia 5 790 pesään. Vene on 440 hevosvoimainen Serecraft P9 WJ ja se on rakennettu Weldmecin telakalla Porvoossa. Merimetsokanta on todennäköisesti saavuttamassa luontaisen lakipisteensä
Hankkeessa saadaan merkittävää tietoa, jota voidaan hyödyntää vaelluskalahankkeissa muissa rakennetuissa joissa. MSC Suomi 17.7.2017 Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Fortum Ylisiirtolaitteella kiinni otetut kalat siirretään autolla voimalaitosten ohi suoraan lisääntymispaikoille. Sen avulla jokeen nousevia kaloja otetaan kiinni, minkä jälkeen ne kuljetetaan voimalaitospatojen ohi virtavesiin kalojen luontaisille lisääntymispaikoille. Molemmilla järvillä kuhan alamitta on 45 cm. 5 Suomen Kalastuslehti 6 • 2017 LYHYET LOHIKALOJEN YLISIIRTOLAITE KÄYTTÖÖN MONTASSA Muhoksen Montan voimalaitoksella Oulujoessa otettiin 26.8. Yleishyödyllisyyden vuoksi kalastusalueet voivat verottomasti siirtää rahaa uudelle kalatalousalueelle lahjan muodossa. käyttöön Suomen ensimmäinen vaelluskalojen siirtolaite. Tietoa tulevista kalatalousalueista ja niiden yleishyödyllisyydestä voi lukea tarkemmin verohallinnon ohjeesta, joka löytyy Kalatalouden Keskusliiton nettisivuilta osoitteesta www.ahven.net/kalatalousalueet Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Sertifiointiraportin mukaan järvien lupamenettelyt ja rajoitukset ohjaavat kalastajien ja pyydysten lukumäärää varmistaen kalakantojen ja järvien ekosysteemien elinvoimaisuuden. MMM 21.8.2017 MÄLARENJA VÄNERN-JÄRVIEN KUHALLE MSC-SERTIFIKAATTI Ruotsissa Mälarenja Vänernjärvien kuhan kalastus on saanut MSC-sertifikaatin. Yli vuoden kestäneen arvioinnin jälkeen arviointiryhmä on todennut, että kyseisten järvien kalastustoiminta täyttää MSC:n tiukat kriteerit. Yleishyödyllisyys ei ole taattu, jos kalatalousalueella tulee olemaan elinkeinotoimintaa. Kalastajat vapauttavat alamittaiset kuhat rysistä elävinä ja tarpeeksi suurella verkon silmäkoolla varmistetaan, ettei alamittaisia kaloja jää pyydykseen. KALASTUSALUEEN RAHAT KALATALOUSALUEELLE Verohallinnon 5.7.2017 antaman lausunnon mukaan kalatalousalueet tulevat lakisääteisten tehtäviensä puolesta lähtökohtaisesti olemaan yleishyödyllisiä yhteisöjä. Montan pilottihankkeessa haetaan uutta ratkaisua rakennettujen vesistöjen vaelluskalakantojen vahvistamiseen
Näyttelyn toteutuksesta vastaa Suomen 4-H liitto. Asian tutkinta päätynee poliisille, kertoo Metsähallituksen erikoissuunnittelija Markku Seppänen. EteläKarjalan virkistysaluesäätiö uskoo, että Lahnasenkosken alapuolisen Kangaskosken ja yläpuolisen Ritakosken kalatievelvoitteet saavat lähivuosina lainvoiman, jolloin lohen nousu Hiitolanjoessa mahdollistuu. 6 Suomen Kalastuslehti 6 • 2017 LYHYET KALASTUSNÄYTTELY KIERTÄÄ KOULUJA PIRKANMAALLA Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen laatima näyttely kaloista ja kalastuksesta kiertää Tampereen kouluja, kirjastoja ja nuorisotiloja. Valtion vesialueella kalastaneilta henkilöiltä puuttuivat Tenon lohipitoisissa sivujoissa vaadittavat Metsähallituksen vapakalastusluvat. Kalastusnäyttelykiertueen toteuttamista rahoittaa PohjoisSavon ELY-keskus Järvi Suomen kalatalouspalvelut. Alle 18-vuotiaat saavat lupansa puoleen hintaan ja alle 15-vuotiaat saavat kalastaa huoltajansa luvalla samaan kiintiöön. Pirkanmaan kouluissa kiertävän kalastusnäyttelyn tavoitteena on saada jokainen lapsi kalaan ainakin kerran vuodessa. Pirkanmaan Kalatalouskeskus VANTAAN ENERGIA LUOPUU VOIMALAITOKSESTA Vantaan Energia myy Hiitolanjoen Lahnasenkosken voimalaitoksen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle. Simojokeen nousi kesällä 2016 ennätykselliset 5 400 lohta, mistä seurasi myös kalastajien vaellus jokivarteen. Vuorokausilupa Simojoelle maksaa 15 euroa ja kausilupa 70 euroa. EteläKarjalan virkistysaluesäätiö omistaa jo joen ranta-alueet molemmilla puolilla voimalaitosta. Vesialueiden omistajat päättivät vastata kalastajien toiveisiin ja yhdistää lupa-alueet. Vapakalastajat voivat pyytää lohta ja muita joen kaloja Ranuan rajalle saakka yhdellä luvalla, muutamia pieniä yksityisiä vesialueita lukuun ottamatta. Luvattomien kalastajien tavoitteena on muuttaa Metsähallituksen tulkintaa uudesta kalastuslaista siten, että ylimuistoista nautintaa harjoittavan osakkaan annetaan kalastaa vapaasti valtion vesialueilla kuten ennenkin. Kalastusnäyttely kertoo kalastuksesta jokamiehenoikeuksien, kalastusmuotojen ja kalalajien kautta. Roll-upit on laatinut Pirkanmaan Kalatalouskeskus. Metsähallitus 1.6.2017. Vantaan Energian sähköntuotannosta noin 40 prosenttia syntyy vesivoimalla. Kalastusnäyttelyyn tutustumisen aikana voi osallistua Kalavisaan omalla mobiililaitteella. Vantaan Energia 14.6.2017 METSÄHALLITUS TUOMITSEE KALASTUSLAIN RIKKOMISEN Neljä utsjokelaista kalastajaa tiedotti elokuun alussa rikkoneensa tietoisesti Tenon uutta kalastussääntöä Utsjoen Vetsijoella. Ostajan tarkoituksena on lopettaa voimalaitoksen toiminta ja muodostaa alueelle yhtenäinen jokimaiseman hallitsema virkistysalue. Uusi alue syntyi, kun Metsähallitus ja Simojoen Nousulohi ry päättivät yhdistää omat lupansa. Yle 2.8.2017 SIMOJOELLE YLI 50 KM YHTEISLUPA-ALUE Simossa avattiin kesäkuun alussa harvinainen lupa-alue lohenkalastajille
Mitä luultavimmin Palmun tiedotteen välittänyt työnantaja TPS kannusti katumukseen ja nöyryyteen. Savon Sanomat 16.8.2017 Salakalastus on Luonnonvarakeskuksen mukaan vesivoimalan turbiinejakin suurempi uhka äärimmäisen uhanalaisille järvilohille. Ison osakaskunnan selvin hyöty on kalastusoikeuksien laajeneminen. 7 Suomen Kalastuslehti 6 • 2017 LYHYET SALAKALASTUS KURIIN VAIKKA IKÄVÄLLÄ JULKISUUDELLA Sanomalehti Karjalainen uutisoi jääkiekkoilija Petrus Palmun jääneen vuosi sitten kiinni salakalastuksesta Pielisjoessa Kuurnan voimalaitoksen alapuolella. Muita ruokakaloja, kuten taimenta, nieriää, sampea, kuhaa ja ankeriasta, viljeltiin yhteensä runsaat 0,2 miljoonaa kiloa. Viljellyn siian tuotanto oli 0,8 miljoonaa kiloa. Kirjolohta tuotettiin 13,4 miljoonaa kiloa, mikä oli runsaat 90 prosenttia koko ruokakalan tuotannosta. Osakaskuntien kanssa käytyjen neuvottelujen ja päätösten tuloksena 22 osakaskuntaa yhdistyy uudeksi 19 000 hehtaarin kokoiseksi osakaskunnaksi. Lisäksi iso pinta-ala ja eheä omistajarakenne hyödyttävät moninaisesti kaikkia osapuolia, aina eri tyypin kalastajista kiinteistönomistajiin. Määrä oli puoli miljoonaa kiloa pienempi kuin vuonna 2015. ETELÄ-SAVOON 19 000 HEHTAARIN OSAKASKUNTA Etelä-Savoon Keski-Puulalle on muodostumassa sisävesien suurin osakaskunta. Kalastus on suosittu harrastus Suomessa, joten osakkuus isossa ja toimivassa osakaskunnassa lisää kiinteistön arvoa ja kiinnostavuutta. Luonnonvarakeskus 28.6.2017 19 000 hehtaarin vesiin. Jos esimerkiksi myydään kesämökki Keski-Puulan alueelta, kuuluu siihen kalastusoikeus yhteisiin eli Keski-Puulan osakaskunnan Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto VILJELLYN RUOKAKALAN ARVO KASVOI VUONNA 2016 Suomessa kasvatettiin viime vuonna 14,4 miljoonaa kiloa kalaa ihmisravinnoksi. Salakalastajia oli ollut porukka, johon kuului muitakin jääkiekkoilijoita Asian tultua julkisuuteen, Palmu tunnusti, katui ja pyysi anteeksi. Metsähallitus 3.8.2017 Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Tulevaisuudessa muun muassa toimivan lupamyynnin järjestäminen on helpompaa ja istutusten suunnittelu tehokkaampaa, kun niistä päättää yksi osakaskunta aiemman 22:n sijaan. Kirjolohi on tärkein viljelty ruokakalalaji. Kaikkien osakaskuntien liittymispäätökset olivat yksimielisiä ja vain kolme kielteisen päätöksen tehnyttä osakaskuntaa jää ulkopuolelle. Tapaus osoittaa, miten julkisuus voi olla lopulta se ainoa toimiva keino suitsia salakalastusta. Viljellyn ruokakalan tuotannon arvo nousi edellisvuodesta korkeamman tuottajahinnan vuoksi
Saat postitse maksutositteen, jolla voit maksaa kalastonhoitomaksun. 3. Eräluvat-verkkokauppa Kirjaudu www.eraluvat.fi sivustolla verkkokauppaan, rekisteröidy ja lunasta kalastonhoitomaksusi. Kalastonhoitomaksun maksettuaan voi kalastaa yhdellä vavalla lähes koko maassa. Rekisteröitymisen vuoksi ei maksua voi enää suorittaa suoraan tilisiirtona. Kalastonhoitomaksu ei oikeuta kalastamaan vaelluskalavesistöjen koskija virta-alueilla, erityiskohteilla tai ELY-keskusten määräämillä kieltoalueilla. Palvelupisteestä saat heti mukaasi tositteen kalastonhoitomaksun suorittamisesta. Lisää kalastusluvista, kalastuksesta ja kalastusrajoituksista: www.eraluvat.fi www.ahven.net/luvat www.mmm.fi/kalat www.kalat.fi www.kalastusrajoitus.fi Kalastonhoitomaksu 2017 Ta pio G us ta fss on , Ka lat alo ud en Ke sk us liit to. Näin maksat kalastonhoitomaksusi Kalastonhoitomaksun voi maksaa netissä, puhelimitse tai palvelutiskillä. 1. Huomioi • Kuitti kalastonhoitomaksun suorittamisesta tulee olla aina mukana kalastaessa. 2. • Kalastuksenhoitomaksu koskee kalastusta koko Suomessa, paitsi Ahvenanmaalla. Maksu ei koske pilkkijöitä, mato-onkijoita tai silakkalitkalla kalastavia. Tositteen voi tulostaa tai tallentaa esimerkiksi mobiililaitteelle. Tietoa käytetään kalavesien ja -kantojen hoidossa. Palvelupiste Kalastonhoitomaksun ja rekisteröitymisen voi suorittaa Metsähallituksen luontokeskuksissa ja R-kioskissa. Palvelunumero 02069 2424 (arkisin 8 – 16) Soita palvelunumeroon ja rekisteröidy. Rekisteröinnin yhteydessä kysytään nimi, yhteystiedot ja syntymäaika. Lain mukaan kaikki kalastonhoitomaksun maksavat kalastajat rekisteröityvät kalastonhoitomaksurekisteriin. 8 Suomen Kalastuslehti 6 • 2017 Ta pio G us ta fss on /K ala ta lo ud en Ke sk us liit to 39 € / vuosi 12 € / 7 vuorokautta 5 € / vuorokausi Kalastonhoitomaksun maksavat 18 – 64-vuotiaat kalastajat. Säilytä kuitti maksusta. • Ikään perustuvan kalastusoikeuden todistamiseksi on suositeltavaa pitää kalastettaessa mukana henkilöllisyystodistusta. Tämä koskee muun muassa pyydyskalastusta ja kalastusta usealla vavalla. Muuhun kalastukseen ja ravustukseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa
Vuosina 2010 – 2017 myönteisen päätöksen sai 79 % hakemuksista. Yksi luvanhaltija on Kasalan osakaskunta, joka vuonna 2016 sai luvan häiritä Suomen suurinta merimetsokoloniaa Merikarvian Lankoslahdella. LAKIASIAA Tällä palstalla Kalatalouden Keskusliiton lakimies Jenny Fredrikson käsittelee omistajuutta, kalastusalueita ja kalastamista koskevia kysymyksiä sekä esittelee ajankohtaisia oikeustapauksia. Pohdinnassa on silti myös lainsäädäntötoimiin perustuvia ratkaisukeinoja. Keskimäärin yksi hakemus vuodessa on saanut kielteisen vastauksen. Koloniassa oli ennen toimenpiteitä yli 4 000 pesää. Ilman täytäntöönpano-oikeutta jäänyt hakija valitti Vaasan hallinto-oikeuteen, joka nopeutetun käsittelyn kautta myönsi täytäntöönpano-oikeuden. Vuosina 2015 – 2017 Varsinais-Suomen ELYkeskus, joka keskitetysti käsittelee poikkeuslupia, on myöntänyt 11 lupaa merimetsojen pesinnän häiritsemiseen, 5 lupaa lintujen ampumiseen ja 2 lupaa munien käsittelyyn öljyämällä tai rei’ittämällä. Tilastojen valossa poikkeusluvan saanti ei ole vaikeaa. Pohjanmaan liitto on esittänyt eduskunnalle, että lakia muutettaisiin niin, että ammattikalastajilla olisi ilmoituksenvarainen oikeus ampua merimetsoja pyydysten lähellä. Oikeuden linjaukset antavat toivoa laintulkinnan muuttumisesta. Merimetsotilanteessa uutta toivoa Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto. Näiden haittojen poistamiseksi lupia lintujen rauhoituksesta poikkeamiseen tulisi antaa helpommin. Poikkeuslupahakemusten määrä on johtanut siihen, että käsittelyajat ovat venyneet pitkiksi ja päätöksissä on ollut virheitä. Seurauksena on ollut hakemusruuhka ELY-keskuksessa. Vaasan edustalla myönnettiin kaksi poikkeuslupaa vierekkäin. Lupaan kuuluu erilaisten pelottimien käyttö ja vanhojen pesien hävittäminen ennen pesintäkautta. Suuri osa linnuista näyttää kuitenkin muuttaneen pohjoiseen, ja merimetsoon liittyvät ongelmat ovat nyt pahentuneet Pohjanmaalla. Kun samalla alueella on sekä suuri määrä pesiviä merimetsoja, että erityisen tärkeä ahvenen lisääntymisalue, ovat olosuhteet hallinto-oikeuden mukaan sellaiset, että merimetsojen voidaan olettaa aiheuttavan vakavaa vahinkoa kalakannalle. 9 Suomen Kalastuslehti 6 • 2017 A nna-Maja Henrikssonin johtaman merimetsotyöryhmän raportissa (2016) todettiin, että vaikka merimetsot eivät Itämeren laajuisessa mittakaavassa aiheuta ympäristöhaittoja, voi vaikutus kalakantoihin, vedenlaatuun tai ympäristön viihtyisyyteen paikallisella tasolla ilmetä voimakkaana. Toinen hakija sai oikeuden ryhtyä päätöksen täytäntöönpanoon heti, odottamatta päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Toinen ei saanut tätä oikeutta. Rauhoitetun eläimen tappaminen, vahingoittaminen tai häiritseminen on kielletty. Toimenpiteiden seurauksena merimetsojen määrä Lankoslahdella on laskenut. Toimenpiteisiin on mahdollista ryhtyä poikkeusluvalla, jos linnut aiheuttavat haittaa esimerkiksi vesistöille, kalavesille tai kansanterveydelle. Hallinto-oikeus totesi, että merimetsojen aiheuttama haitta kalakannalle on sellainen yleinen etu, jonka vuoksi päätöksen täytäntöönpanoa ei voida lykätä
Hienot välinepalkinnot riemastuttivat kaikkia voittajia. 10 Suomen Kalastuslehti 6 • 2017 V altakunnallisen kalastuspäivän yhteydessä järjestetty koululuokkien välinen kalabongauskisa on netin kautta tapahtuva leikkimielinen kilpailu koululuokille ympäri Suomen. Kisaan voi haastaa naapuriluokan, koko koulun, kisata muita mukaan ilmoittautuneita luokkia vastaan tai koittaa vain itse saada Suutarilan ala-asteen 4C luokka Helsingistä voitti koululuokkien kalabongauskisan kahdeksalla eri kalalajilla. Koululaiset fongasivat 8 kalalajia Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto Koululaisten kalabongauskisan voitto meni tällä kertaa Helsinkiin. Opettaja ilmoittaa luokkansa mukaan kilpailuun netissä. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Suutarilan ala-asteen 4C luokka bongasi kisan aikana 8 eri kalalajia
Suutarilan ala-asteen musiikkiluokan oppilaat olivat muutenkin suuria kalojen ja kalastuksen ystäviä. Vallilalaisluokkien saalis on muuten ollut molempina vuosina 6 ja 5 kalalajia. Lajimäärä on hieno, kun huomioi että se on saatu vajaan tunnin aikana Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumassa Helsingin Vanhankaupungin kosken suvannolla. Seinäjoella palkinto-onget heti käyttöön Seinäjoella sijaitsevan Honkakylän varhaiskasvatuskeskuksen 1–2 luokkien oppilaat ottivat osaa kalabongauskisaan kisaviikolla koululle järjestetyn kalastuspäivän yhteydessä. Vakituisia lajeja on noin 70, mutta jo 20 lajin pyytäminen vuodessa edellyttää perehtymistä lajien esiintymiseen ja elintapoihin sekä tietysti kalastusmenetelmiin. 11 Suomen Kalastuslehti 6 • 2017 mahdollisimman monta kalalajia. Eniten kalalajeja bongannut luokka voitti hienot kalastusvälineet jokaiselle oppilaalle. Kalojen tuli olla koululaisten itsensä pyytämiä. Honkakylän 2-luokSijoitus Koulu (luokka) Kunta Eri kalalajeja 1.* Suutarilan ala-aste (4C) Helsinki 8 2. Luokanopettaja Nina Kilpimaa-Lipastin mukaan oppilaat olivat innolla mukana tapahtumassa. Suomesta on tavattu 100 kalalajia. Luokka oli valmistellut luokanopettaja Tarja Lahtisen johdolla palkintojenjakotilaisuuteen tervehdykseksi kalastuksesta ja kaloista kertovan laulun. Suutarilan ala-asteen 4C luokka bongasi kisan aikana 8 eri kalalajia. Lisäksi kaikkien osallistujien luokkien kesken arvottiin kalastusvälineitä koko luokalle. Itäkeskuksen peruskoulu (4A) Helsinki 6 4.** Vallilan ala-aste (4A) Helsinki 6 5.** Vallilan ala-aste (4B) Helsinki 5 6. Honkakylän varhaiskasvatuskeskus (1. lk) Seinäjoki 2 9. Puolalan koulu (3B) Turku 6 3. Kerttulan koulu (4A) Raisio 3 7.** Honkakylän varhaiskasvatuskeskus (2. Vallilassa osallistutaan Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumaan ja bongauskisaan 4-luokkien voimin. * Koulukisan voittanut ja kalastusvälineillä palkittu luokka. ** Koulukisan arvonnassa onnettaren suosimat ja kalastusvälineitä saaneet luokat.. Luokka esitti 70-luvun kesähittiin ”In The Summertime” sovitetun ja uudelleen sanoitetun laulun ”Onkimaan” vierailleen heti tilaisuuden alussa. Lohikosken koulu (3B) Jyväskylä 1 Koulukisaan osallistuneet koululuokat ja niiden bongaamat kalojen lajimäärät. Tapahtumien keskipisteenä toimi Seinäjoen ranta varhaiskasvatuskeskuksen takapihalla. Vaikka kisaan osallistuminen on paljolti kiinni yksittäisen opettajan aktiivisuudesta, on kouluihin jo ehtinyt syntyä pientä perinnettä. Koko saalis saatiin voittajaluokan tavoin kalastuspäivän aikana. Voittajat esittivät kalaisaa musiikkia Koululaisten kalabongauskisan voitto meni tällä kertaa Helsinkiin. lk) Seinäjoki 2 8. Kisan viime vuonna voittaneen Beckerin koulun 12 kalalajia oli huima saavutus. Sekä Vallilan että Honkakylän koulut olivat kisassa mukana jo viime vuonna. Tarkoituksena oli koko luokan voimin fongata eli pyydystää mahdollisimman monta eri kalalajia viikossa. Kisaan osallistuminen on jo perinne Kaikkien kisaa osallistuneiden luokkien välisessä arvonnassa onnetar suosi Helsingin Vallilan ala-asteen 4A ja 4B luokkien lisäksi Honkakylän varhaiskasvatuskeskuksen 2 luokkaa Seinäjoelta
Onginnan yhteydessä tutuiksi tulivat tosin vain särjet ja salakat, hymyili toiminnanjohtaja Marko Paloniemi Etelä-Pohjanmaan kalatalouskeskuksesta. Upeat palkinnot koululaisten kalabongauskisaan lahjoittivat Kuusamon Uistin, Eumer, Finlandia Uistin, Daiwa, OPM, Abu Garcia ja Rapala. Päivän jälkeen ainakin ahvenen, särjen, salakan, hauen ja lahnan tunnistaminen oli kaikille päivänselvä asia. 12 Suomen Kalastuslehti 6 • 2017 kalaisille kisa oli jo toinen, sillä he olivat mukana jo ekaluokkalaisina edellisenä vuonna. Kiitos heille. Paikallisen kyläseuran ja Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ry:n järjestämän kalastuspäivän ohjelmassa oli onginnan lisäksi tutustumista kalasäiliössä uiskenteleviin eläviin kaloihin. Tähdet olivat kuitenkin kohdallaan, sillä bongauskisassa arpa osui kohdalle ja se tiesi koululaisille runsaasti kalastusvälineitä alkavan kesäloman iloksi. Yhdessä toimimalla pystymme edistämään lasten ja nuorten kalastusharrastusta. Yhteiskuvassa bongauskisan arvonnassa kalastusvälinepalkinnot voittaneet 4A ja 4B. Toivottavasti mahdollisimman moni heistä jatkaa kalastusta myös aikuisena. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Kalastuspäivän jälkeen jokirannassa onkivavan kanssa liikkuvien lapsien määrä oli ilahduttavasti lisääntynyt, hehkutti Marko. Kisan tulokset löytyvät osoitteesta: http://www.ahven.net/kktulosseuranta Helsinkiläisen Vallilan ala-asteen 4-luokkalaisille Valtakunnalliseen kalastuspäivään ja kalabongauskisaan osallistuminen on jo perinne
Kalabibliografia I vuodet 1730 – 1917 5 ,00 koko sarja 40 € 25, 00 UUTUUS!. 13 Suomen Kalastuslehti 6 • 2017 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 15, 00 Kalabibliografia II vuodet 1918 – 1940 Kalabibliografia Kalabibliografia III vuodet 1941 – 1950 Suomen kalabibliografia osa III, vuodet 1941 – 1950 päättää mittavan vuodesta 1730 alkaneen kalabibliografia sarjan
Janne Nummikoski Janne Nummikoski. 14 Suomen Kalastuslehti 6 • 2017 Katiska on pyydys johon mahtuu iso kala. Janne Nummikoski Touhun ohessa ihmeteltiin suuria haukia. Lanneveden koulun oppilaat tutustumassa kalankäsittelyyn kalastuskuntien yhdessä järjestämässä tapahtumassa
Kalastuspäivän oppilaille tarjosivat Kyyrän, Lanneveden ja Summasjärven kalastuskunnat. kertaa. Lapset innostuivat onget saatuaan kalastuksesta toden teolla. Alkukevään sää oli hänen mukaansa ollut niin kylmä, että mato-onginnasta tuli oppilaille pelkästään kokemusta, ilman saalista. Suomessa järjestetään kuitenkin suuri joukko pienempiä yhdelle koululle tarkoitettuja kalastuspäiviä, kuten Saarijärvellä. Ympäri maan järjestettävissä lasten ja nuorten tapahtumissa opastettiin jälleen totutusti kalastuksen saloihin sekä saaliin käsittelyyn. toukokuuta. Hänen mukaansa kalastuspäivä oli mielenkiintoinen ja kaikin puolin mukava. Lanneveden kylän kalastuskunnat ovat jatkossakin mielellään mukana tukemassa lasten ja nuorten kalastusharrastusta.. Eduskunnan kalakerhon aloitteesta syntynyt Valtakunnallinen kalastuspäivä järjestettiin nyt 12. Lanneveden koulun koulunjohtaja Janne Nummikoski oli päivään tyytyväinen. Ammattitaitoisen opastuksen ja käytännön tutustumisen tarjoaman pääoman lisäksi Kalastuspäivä Lanneveden koululla Tanja Alkula-Temonen Lanneveden kalastuskunta Valtakunnallisen kalastuspäivän yhteydessä puhutaan usein kaupunkien satoihin nousevista osanottajamääristä. Vuoden teemana oli ”100 Lasissa Fisuun!” Valtakunnallinen kalastuspäivä oli osa Suomi 100 tapahtumasarjaa. Tapahtumassa Aki Ahvenainen esitteli kalastusvenettään ja Henry Lahtinen kalan käsittelyn niksejä. Kalastuskunnat aktiivisessa roolissa Valtakunnallisen tapahtuman merkeissä myös Saarijärven Lanneveden koulun oppilaat pääsivät tutustumaan kalastuksen maailmaan. Osa on kesän aikana opetellut kalastamaan myös virvelillä, kertoi Matti Tannermäki. 15 Suomen Kalastuslehti 6 • 2017 V altakunnallinen kalastuspäivä kutsui koululaiset kalaan 17. Hän haluaa kuitenkin kiittää järjestäjiä hienosta tapahtumasta. Oppilaat ja koulun henkilökunta saivat paljon tietoa kalastuksesta ja kalankäsittelystä. kaikki lapset saivat kalastuskunnilta lahjaksi ikiomat onget! Tapahtuman järjestelyistä vastanneet kalastuskuntien esimiehet Otto Rautiainen , Heikki Takala ja Matti Tannermäki kiittelivät oppilaiden innokasta asennetta kalastusta kohtaan
Paljolti tämä on sen ansiota, että kirjoittaja on koonnut osin omiin haastatteluihinsa perustuvat henkilökuvat monista maamme kalatalouden suurmiehistä kuten Heikki Järnefeltistä , Reino Ryhäsestä , Erkki Halmeesta , Lauri Liedeksestä ja Tapani Sormusesta . 16 Suomen Kalastuslehti 6 • 2017 Kalatalouden Keskusliiton osastopäällikkönä ansiokkaan uran tehnyt kalastusbiologi Kari Kilpinen on pitkäaikaisen kokemuksensa ja laajan tutkimustyönsä perusteella kirjoittanut kiintoisan historiikin maamme kalatalouden kehityksestä ”Tsaarin ajasta EU-aikaan – 125 vuotta kalatalousneuvontaa.” Teos käsittelee monipuolisesti kalatalouden vaiheita alkaen siitä, kun maamme kalatalousneuvonta Suomen Kalastusyhdistyksen myötä perustettiin vuonna 1891, miten myöhemmin Kalatalouden Keskusliitto syntyi ja mitä tapahtui, kun maamme liittyi EU:oon aina siihen saakka, kun viimeisin kalastuslaki tuli voimaan vuonna 2016 ja kalatalousneuvonta täytti 125 vuotta. Yhtenä esimerkkinä on, että kalavesillä uskottiin liikakalastukseen vuosikymmenestä toiseen eikä ollut mitään käsitystä, miten kalakannat toimivat. Kalatalouden kehityskaari monine värikkäine vaiheineen avautuu upeasti eikä siitä puutu myöskään dramatiikkaa. Kirja on lukukokemuksena aivan huikea, se on sujuvasti kirjoitettu ja nautinnollinen lukea, sitä ei itse asiassa voi laskea käsistään. Vielä vuoden 1951 kalastuslakia säädettäessä vallitsi tämä käsitys ja vasta vuoden 1981 laissa asiat asettuivat oikeisiin uomiinsa. TSAARIN AJASTA EU-AIKAAN – 125 VUOTTA KALATALOUSNEUVONTAA Kari Kilpinen Kalatalouden Keskusliitto 2016 239 sivua. Tuntuu aivan ihmeelliseltä, miten Kari Kilpinen on saanut kalataloutemme historian elämään näin upealla tavalla. Kari Kilpinen piirtää katkeamattoman kaaren maamme kalatalousneuvonnan historian lisäksi myös kalataloushallinnosta ja -tutkimuksesta. Kirjaa lukiessa saa jatkuvia ahaa-elämyksiä ja monet aiemmin askarruttaneet asiat selviävät
Vesistöjen rakentamiset, perkaukset, säännöstelyt ja järjestelyt tehtiin ilman, että kalataloutta otettiin lainkaan huomioon, sisävesillekin kohosi vanhojen laitosten lisäksi valtavia selluja paperitehtaita, muukin teollisuus ja kaivokset laajenivat, yhdyskuntien kasvavat jätevesivirrat valuivat surutta vesistöihin ja valtavat määrät soita kuivatettiin mustanpuhuvine humusvalumineen. 17 Suomen Kalastuslehti 6 • 2017 KIRJAPALSTA Kirjassa on vahvasti tuotu esiin, miten vesiluonnolla ja kalataloudella ei ollut mitään arvostusta, kun vesistöjä padottiin, säännösteltiin ja jätevesiä laskettiin. Esimerkiksi luonnonravintoviljely oli säätiön kehittämä. Kalatalousneuvontaa ei kuunneltu ennen kuin limnologian professori Reino Ryhänen ja Keskusliiton toiminnanjohtaja Lauri Liedes alkoivat määrätietoisesti nostaa neuvojien tietotasoa ja koulutusta ja sitä kautta alan arvostusta. Teos tekee kunniaa kaikille niille toimijoille, jotka saivat maamme kalataloudessa uuden lehden kääntymään ja loivat pitävän pohjan tulevaisuuden kehitystyölle. Sisäja rannikkovedet pilaantuivat ja rehevöityivät, kalojen vaellusreitit katkesivat, kutuja poikasalueet liettyivät, kasvoivat umpeen tai hävisivät muutoin. Hänen sotansa päättyi huonosti ja voi sanoa, että säätiö taisteli viimeiseen mieheen saakka ja tuhoutui. Hämmästyttävän usein myös kalataloushallinto lepsuili varsinkin sen jälkeen, kun se oli siirtynyt maaja metsätalousministeriöön. Kari Kilpinen on tehnyt suuren ja merkittävän työn, ja kalatalousneuvonta on historiikkinsa ansainnut. Kari Kilpinen on hienosti tuonut esiin, miten Tapani Sormunen yritti kaikin voimin taistella vesivoimayhtiöitä ja kalavesien pilaamista vastaan. Kalat, kalastajat ja kalatalous olivat kaiken maksumiehinä ja vastuksena oli lisäksi alan sisäinen kitka kuten yksityisen vesienomistuksen ja vapaa-ajan kalastajien kiistat. Kalavesiä kahlittiin ja pilattiin näennäisen laillisesti, mutta vastoin yleistä oikeustajuntaa. Suomen Kalastusyhdistys ja Kalataloussäätiö olivat heikko vastavoima vesistörakentamiselle. Tässä työssä profiloitui säätiö ja se henkilöityi toiminnanjohtaja Tapani Sormuseen. Maamme kalatalous ja kalastajat joutuivat valtavaan puristukseen ja muutoksen pyörteeseen. Maamme merkittävimmät kansallisaarteet, puhtaat ja kalarikkaat vedet kokivat järkyttävän tuhon. Kirjaa voi lämpimästi suositella kaikille maamme kalastuksen ja kalatalouden historiasta kiinnostuneille, ja erityisesti niille, jotka haluavat tuntea menneisyyden voidakseen kehittää tulevaisuuden kalataloutta. Tämä seikka on peittänyt säätiön hienot saavutukset, jotka tässä kirjassa saavat ansaitsemansa kunnianpalautuksen. Kalataloussäätiö kehitti monet vieläkin käytössä olevat vesientutkimusja kalanviljelymenetelmät. Kovat insinööriarvot olivat vallalla ja kalatalouden etuja poljettiin oikeuslaitosta myöten. Juha Keto Kalastusneuvos ”Kirja on lukukokemuksena aivan huikea, se on sujuvasti kirjoitettu ja nautinnollinen lukea, sitä ei itse asiassa voi laskea käsistään.”
Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Merialueelle on muutama vuosi ihmetelty kuhien liikkumista talvella sisälahtiin ja ylös jokia. Monet ovat syyttäneet asiasta hylkeitä. 18 Suomen Kalastuslehti 6 • 2017 V iime vuosina on rannikolla herättänyt kalastajien huomiota kuhien kertyminen mataliin lahtiin ja jokisuihin talvisin, mistä pilkkijätkin ovat saaneet paikoin runsaita kuhasaaliita. Monet rannikon kalastajat ovat sitä mieltä, että hylkeet ajavat kuhia lahtivesiin. AiMerikuhat ovat muuttaneet matalaan Outi Heikinheimo, Tapio Keskinen ja Jukka Ruuhijärvi, Luonnonvarakeskus Hannu Lehtonen, Helsingin yliopisto Ennen kuhaa pyydettiin talvella saariston syvänteistä. emmin kuhaa pyydettiin talvella ulompaa syvänteistä, koska ne hakeutuivat talveksi pois matalista lahtivesistä. Muutamana talvena kalastajat ovat siirtyneet kuhien perässä mataliin lahtiin ja jokisuihin
Kuha on lämmintä ja sameaa vettä suosiva laji. Muualle siirrettyinä kuhat ovat kudun lähestyessä hakeutuneet takaisin alkuperäiseen kutulahteensa. Järvissä ravintona ovat etenkin kuore, ahven tai muikku, mutta myös esimerkiksi pienemmät kuhat ja särjet ovat tärkeitä ravintokohteita. Kuha hakeutuu yleensä syntymäalueelleen kudulle ja käyttää vuodesta toiseen samoja elinalueita. Sisävesissä yksi tai kaksi elinaluetta Päijänteessä kuha viihtyy kesäisin ja talvisin eri alueilla. Järvissä monet kalalajit kertyvät loppusyksyllä syvänteisiin, mihin voi olla syynä esimerkiksi särkikaloilla saalistuksen välttäminen, petokaloilla taas ravinnon perässä liikkuminen. Myös jokiympäristössä kuhat saattavat vaihtaa paikkaa ravinnon saatavuuden mukaan. Talvehtimisalue on usein syvänne tai syvissä järvissä syvänteen reunat. Kuha pyydystää saaliskaloja ajamalla niitä takaa. 19 Suomen Kalastuslehti 6 • 2017 Kuhien oleskelualueista ja vaelluksista on tietoa Suomesta ja muualta Euroopasta erityyppisistä vesistä. Veden lämpötilakerrostuneisuus vaikuttaa kuhan liikkeisiin. Kuhat ovat paikallisia myös patoaltaissa, missä vesi ei pääse kerrostumaan. Kesällä se oleskelee tasalämpöisessä virtaavassa vedessä ja kertyy jokisuihin tai muihin virtapaikkoihin, mutta siirtyy talveksi avoimiin kerrostuneisiin vesiin. Merialueella kuha kutee suojaisissa sisälahdissa. Nämä alueet voivat olla lähekkäin tai kymmenien kilometrien päässä toisistaan. Syönnösalue voi olla kesällä ja alkusyksystä missä tahansa, jos olosuhteet ovat sopivat ja ravintoa saatavilla. Kutualue on keväällä nopeasti lämpenevä, sameavetinen, kovapohjainen ja matalahko. Tanskalaisen tutkimuksen mukaan eräässä joessa kuhat viettävät kesän ylävirrassa, jossa on tiheät saaliskalakannat, ja siirtyvät talveksi alavirtaan suvantomaisempiin vesiin. Jääpeitteen muodostuttua ne alkavat oleskella myös matalassa vedessä. Oleskelualueisiin vaikuttavat lämpötilan lisäksi ravintotilanne ja veden happipitoisuus. Se voi myös lähestyä saalista hitaasti ja varovasti ja imaista sen kitaansa. Rannikolla kuhan on todettu olevan varsin kaikkiTa pio G us ta fss on , Ka lat alo ud en Ke sk us liit to. Rannikolla 1950 – 1970-luvuilla tehdyt merkintätutkimukset osoittivat, että merialueella kuhat vaelsivat talveksi syvempiin vesiin. Kuha hyötyy sameasta vedestä Kuha hyötyy sameasta tai tummasta vedestä kilpailussa muiden petokalojen kanssa, koska se silmiensä rakenteen vuoksi näkee hyvin hämärässä. Merellä kolme elinaluetta Kuhalla on isossa järvessä tai merialueella tyypillisesti kolme aluetta, joiden välillä se liikkuu vuoden mittaan. Eräs saalistustapa on nousu pohjasta kohti yli uivaa saalista. Syynä on ilmeisesti pintaveden kylmeneminen ja heikko ravinnon saatavuus matalassa. Päijännettä pienemmässä Jyväsjärvessä taas osa kuhista pysyttelee kesät talvet samoilla alueilla ja osa vaeltaa Päijänteelle talveksi
Matalissa ja virtaavissa vesissä taas se pysyttelee enimmäkseen paikoillaan, kun ravintoa on tasaisemmin saatavilla. Syvänteiden olosuhteet taas ovat voineet muuttua epäedullisiksi hapettomuuden vuoksi. Kuhat pakenevat varmasti hylkeen kohdatessaan, mutta hylkeet tuskin pystyisivät paimentamaan kuhaparvia ja pitämään kalat sisälahdissa, jos ne eivät olisi siellä vapaaehtoisesti. Miksi hylkeet käyttäytyisivät näin, jos kuha ei ole niiden tärkeä ravintokohde. Matalissa lahdissa ja jokisuissa on runsaasti pientä särkikalaa ja ahventa. Kuhien käyttäytymisessä voi kuitenkin olla yksilökohtaisiakin eroja. Asia vaatisi lisätutkimuksia. Sisälahdista taas vapaaajankalastajat ovat saattaneet saada pilkillä kuhaa jopa satamäärin, mutta suurin osa on ollut alamittaisia. Pienikokoisten kuhien runsaus voi viitata myös siihen, että runsas vuosiluokka on syntynyt ja tulossa parin vuoden kuluessa pyyntikokoon.. Hampaanjäljet rysäkuhassa. Rehevöitymisen seurauksena kalaston koostumus on muuttunut särkikalavaltaiseksi, ja niiden tyypillisiä poikasalueita ovat matalat lahtivedet. Lämpiminä talvina eteläisten jokien virtaamat kasvavat, kun talvella sataa vettä ja lumet sulavat useaan kertaan. Sille kelpaavat ahvenet, kuhat, kiisket, tokot, kuoreet, särkikalat ja silakat. Kerrostuneissa vesissä se on aktiivisesti liikkuva saalistaja, koska se joutuu etsimään parvittain esiintyviä saaliskaloja kuten silakkaa tai sisävesissä kuoreita ja muikkuja. Kaupallisten kalastajien saaliisiin on vaikuttanut viime vuosina suoranaisesti myös kalastuksen vaikeutuminen lauhojen talvien ja pitkien kelirikkokausien vuoksi. Hylkeet ja kaupallinen kalastus Hylkeiden ravinnossa kuhan osuus on vähäinen. Mahdollisesti virtaama, joka perinteisesti nousi vasta keväällä, houkuttelee kuhia kohti jokisuiden kutualueita. Kuhan käyttäytyminen on muuttunut Kuhan käyttäytyminen on erilaista ympäristöstä riippuen. Todennäköisin vaikuttava tekijä on lämpötila ja ravintokalojen runsaus. Miksi kuhan käyttäytyminen näyttää muuttuneen rannikolla viime vuosina. Sisälahdista ja jokisuista saa talvisin pilkillä hyvin kuhaa. 20 Suomen Kalastuslehti 6 • 2017 ruokainen. Jäättömät ulappavedet ovat kylmiä eikä kerrostuneisuutta pääse syntymään. Kuhien ei ehkä tarvitse lähteä sieltä talven tullen vaeltamaan syvemmälle, koska olosuhteet ovat niille sopivat myös lahtivesissä. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Poikkeukselliset sääolosuhteet saattavat vaikuttaa kuhien liikkeisiin
16,80 € 3,70 €. Klassikot pyydysrakentamiseen Pyydysrakentamisen perusteet Mittava dokumentti 2000-luvun alun pyydysrakentamisesta. 63,00 € Havaspyydysten valmistus Havaspyydysten valmistuksen perusteet on yksi pyydysrakennuksen pioneerijulkaisuista. Kirja koostuu kahdesta niteestä. Jokamiehen avorysä (2,5 m) Selkeät piirustukset suomukalapyydykseen, jonka kalastavuus on hyvä ja käsittely helppoa. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 7,50 € Kalanpyydysten rakentaminen Kirjassa esitellään materiaalit, leikkaukset, langan pujotukset, liitokset, pauloitus, paikkaus ja huolto. 21 Suomen Kalastuslehti 6 • 2017 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh
Mallinnus kuhakantojen säätelyn apuna Hannu Huuskonen ja Anssi Vainikka Itä-Suomen yliopisto Vahvistuneet kuhakannat ovat johtaneet monissa järvissä kalastuspaineen kasvuun ja tilanteisiin, joissa kaivattaisiin tietoa toimivista kalastuksensäätelykeinoista. Alamittasäätely on kuitenkin ongelmallinen. 22 Suomen Kalastuslehti 6 • 2017 K uhan ja monien muiden lajien kalastusta on ohjattu miltei yksinomaan alamittasäätelyllä. Hannu Huuskonen. Alamitan idea on taata kalayksilöille ainakin yksi kutumahdollisuus, jolloin kalakantaa on periaatteessa mahdoton hävittää sukupuuttoon. Mallinnus tarjoaa yhden menetelmän eri säätelytoimien vaikutusten arvioimiseksi. Tämä voi johtaa vuosien kuluessa sukukypsyysVoimakkaasti kalastettuihin kuhavesiin kaivattaisiin kalastusrajoituksia. Nopeasti luvalliseen pyyntikokoon kasvavat kalat tulevat pyydetyksi nuorempina kuin hidaskasvuiset ja ennen alamittakokoa kutevat kalat
50 2. Mallinnus vaatii lähtötiedoikseen muun muassa järvikohtaisia tietoja kuhakannan ravintotilanteesta, kalojen iästä, sukukypsyydestä ja kasvunopeudesta. Tämä vähentää monissa vesistöissä pyynnissä olevien vapaa-ajankalastajien verkkojen määrää. 30 2. Valtakunnallinen 42 cm alamitta osoittautui hyväksi kompromissiksi, mutta esimerkiksi Vesijärvessä, jossa kuhan kasvu on nopeaa, suurin saalis saataisiin käyttämällä jopa yli 50 cm alamittaa. 70 0. 40 0. 00 2. Alhaisin alamitta tuottaa korkeimmat yksikkösaaliit pienellä kalastuksen määrällä, mutta johtaa yksikkösaaliin romahtamiseen kalastuspaineen kasvaessa. 00 0. Käytännössä toimivin säätely tapahtuisi keinoja yhdistelemällä, mutta tuhansien järvien maassa tehtävä ei ole helppo. 40 2. 70 1. 00 1. Siitä huolimatta ainakin asustuskeskusten lähellä sijaitsevien järvien ja voimakkaan kaupallisen kalastuksen kohteena olevien järvien verkkoyksiköiden määrää tulisi voida rajoittaa järvikohtaisesti. 90 4. 60 0. 90 1. 70 3. 23 Suomen Kalastuslehti 6 • 2017 koon pienenemiseen ja siten hitaampaan aikuisvaiheen kasvuun. Alamittasäätelyn takia nopeasti kasvavien kalojen hyvä tuottopotentiaali jää hyödyntämättä ja vuosiluokasta saadaan vähemmän saalista kuin voitaisiin. Vaikka pyydysyksikkömäärät ovat teoriassa olleet rajallisia, uuden kalastuslain pyyntitai venekuntakohtainen verkkorajoitus (240 m) oli ensimmäinen kokonaiskalastuspainetta rajoittava säädös. 80 2. 10 1. Mallinnus jäljittelee muutoksia Itä-Suomen ja Helsingin yliopiston sekä Luonnonvarakeskuksen tutkijat lähestyivät säätelyongelmaa populaatiomallinnuksen avulla. 40 3. Hidaskasvuisissa kuhakannoissa (Höytiäinen, Pielinen ja Pääjärvi) puolestaan suurimman saaliin antaisi alhainen jopa 30 cm laskettu alamitta, mikäli kalastuskuolleisuus eli kalastuksen määrä pysyisi pienenä. 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000 11000 12000 0. 60 2. Esimerkiksi Höytiäisen kuhakannan arvioitiin todennäköisesti romahtavan, jos alamitta laskettaisiin 37 cm ilman kalastuspaineen rajoittamista. Verkkojen solmuvälisäätely toimii pitkälti kuten välimittasäätely, koska isokokoiset kuhat eivät tartu erityisen hyvin pienisilmäisiin verkkoihin. Kaupallisen kalastuksen osalta saaliskiintiöinti olisi käytännössä helpompaa kuin verkkomäärien rajoittaminen, koska pyydystettävyyden riippuvuus kalakannan koosta tunnetaan kuhalla huonosti. 90 2. 00 Yk si kk ös aa lis (g /t al vi ve rk ko ) Hetkellinen kalastuskuolleisuus, F, v -1 37 cm alamitta 42 cm alamitta 45 cm alamitta Kuhan yksikkösaaliin riippuvuus kalastuskuolleisuudesta kolmella eri alamitalla Höytiäisellä. 70 2. 10 0. 50 1. 50 0. 40 1. 60 3. 10 3. Kohdejärviksi valikoitui kuusi merkittävää suomalaista kuhajärveä: Höytiäinen, Oulujärvi, Pääjärvi, Pielinen, Vanajavesi ja Vesijärvi. Tietojen avulla voidaan jäljitellä tietokoneella kuhapopulaation koon ja kokorakenteen muutoksia sekä kalakannan tuottaman saaliin määrää, kun kalastuksen määrää ja alaja ylämittojen yhdistelmiä vaihdellaan. Vaihtoehtoisia ja osin parempia säätelykeinoja olisivat ylätai välimittasäätely sekä erityisesti kalastuksen määrän rajoittaminen pyydysja saaliskiintiöillä. 80 0. 60 1. Mallissa kuhien kasvu nopeutuu, kun kalakanta harvenee kalastuksen myötä ja hidastuu, kun kalastusta vähennetään. Kalastuskuolleisuuden arvioitiin olevan nykyisin tasolla F = 1.5, joka täsmää noin 1 kg keskimääräiseen talviverkkosaaliiseen. Kalastusta tulisi säädellä järvikohtaisesti Mallinnus ja sitä varten kerätty aineisto osoittivat selvästi, että kuhajärvet ovat erilaisia ja niiden kalastusta pitäisi säädellä yksilöllisesti. 20 3. 30 3. 90 3. 30 1. 00 3. 20 1. Yksikkösaalistarkastelua voidaan hyödyntää esimerkiksi kaupallisen kalastuksen kannattavuuden arvioinnissa.. 80 3. Osan alaja ylämittaisista kaloista oletettiin kuolevan kalastuksen takia ja suhteessa kalastuksen voimakkuuteen ilman, että niitä laskettiin mukaan saaliiseen. Vanajavedellä ja Oulujärvellä 44 – 46 cm alamitta arvioitiin parhaaksi. 20 2. 30 0. 20 0. 50 3. Jos kalastuksen määrää ei rajoiteta, myös hidaskasvuisissa kannoissa on uhkana kutukannan ja saalismäärän romahtaminen liian pientä alamittaa käytettäessä. 80 1. 10 2. Ylämittaa käytettäessä tiettyä kokoa suuremmat yksilöt tulee vapauttaa, kun taas välimittasäätelyssä saaliiksi saa ottaa tietyllä kokovälillä olevat kalat
Pienentynyt kalastuspaine järkevöittäisi myös lohikalojen kalastusta, kun entistä useampi kala välttäisi saaliiksi joutumisen aivan liian pienikokoisena. Välimitan käyttö ei myöskään vähentänyt vuosittaisessa saaliissa olevaa vaihtelua. Välimittasäätely voi kohtuullisen kalastuspaineen vallitessa merkittävästi lisätä kalaveden houkuttelevuutta säästämällä ennätyskokoisia kaloja. & Hyvärinen, P. Tulokset osoittivat kuhan kannalta parhaimman sukukypsyyskoon pienenevän sitä enemmän, mitä voimakkaampaa kalastus on. Lisää aiheesta: Vainikka, A., Olin, M., Ruuhijärvi, J., Huuskonen, H., Eronen, R. Välimitta (20 cm) todettiin liian leveäksi, jotta sen avulla voitaisiin merkittävästi torjua haitallisia muutoksia, mutta välimittaa kaventamalla ja laskemalla tämä voisi olla mahdollista. Boreal Environment Research 22: 187 – 212. Evolutiiviset vaikutukset Saaristomerellä on havaittu, että kuhan sukukypsyyskoko ja -ikä ovat laskeneet riippumatta kuhien kasvussa tai kuntokertoimessa tapahtuneista muutoksista. Vakain saalistaso saavutetaan, kun kalastuskuolleisuus on vuosittain noin 45 % (F = 0,6) vuosiluokasta. Mallinnuksen perusteella tulisi harkita alamittojen nostoa ja verkkojen solmuvälin kasvattamista. Välimitta ei olennaisesti parantanut tutkimusjärvien saaliita, koska kalat pyydetään kovan kalastuspaineen takia valtaosin pois ennen kuin ne ovat saavuttaneet välimitan ylärajan. Pitkällä tähtäimellä kestävämpi tie olisi rajoittaa kalastuksen määrää kuin kohdistaa kalastusta liian voimakkaasti juuri niihin yksilöihin, jotka olisivat tärkeitä lisääntyjiä. Populaatiomallilla arvioitiin myös 20 cm välimittojen (esimerkiksi 42 – 62 cm) vaikutusta kuhasaaliisiin. 2017. 200000 400000 600000 800000 1000000 1200000 1400000 50000 100000 150000 200000 250000 300000 350000 Ku tu ka nt a ± 95 % LV (k g) Sa al is ± 95 % LV (k g v -1 ) Hetkellinen kalastuskuolleisuus, F, v -1 Saalis, 40 55 cm välimitta Saalis, 42 cm alamitta Kutukanta, 40 55 cm välimitta Kutukanta, 42 cm alamitta Kuhasaaliin ja kutukannan koon vaihtelu suhteessa kalastuskuolleisuuteen alaja välimittaa käytettäessä Höytiäisellä. Mallissa ei huomioitu isojen kuhaemojen pieniin emoihin verrattuna parempaa lisääntymistulosta, eikä välimittatuloksia siten voida pitää tuomiona välimitan toimimattomuudesta. 24 Suomen Kalastuslehti 6 • 2017 Toimiiko välimitta. Välimittasäätelyn todettiin toimivan pitkälti samoin kuin alamitan noston eli se parantaa kalakannan kykyä sietää voimakasta kalastusta, mutta se ei välttämättä tuota etenkään kaupallisen kalastuksen kannalta merkittäviä saalishyötyjä. Mallinnuksessa käytetty välimitta (40 – 55 cm) toimii käytännössä vain 42 cm alamittaa pienempänä alamittana, koska korkeilla kalastuskuolleisuuksilla kaloja ei ehdi kasvaa ylämittaisiksi. Tutkimme mallintamalla, mikä sukukypsyyskoko tuottaisi kuhalle eniten jälkeläisiä eri tilanteissa. Model-based evaluation of the management of pikeperch (Sander lucioperca) stocks using minimum and maximum size limits. Tällöin luottamusvälien alarajat ovat suurimmillaan.. Kokonaisuutena välimitta, jonka alaraja on liian pieni kasvattaa kutukannan romahtamisen riskiä
Kahva pitävä ProGrip. Kahva pitävä ProGrip. Fileointiveitsi Frosts Erinomainen veitsi hauen ja kirjolohen fileointiin. Fileointiveitsi Frosts Erinomainen veitsi kuhan ja siian fileointiin. 16 € 18 €. Kahva pitävä ProGrip. 25 Suomen Kalastuslehti 6 • 2017 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Terä 218 mm. Terä 160 mm. Terä 197 mm. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 15 € Fileointiveitsi Frosts Erinomainen veitsi ahvenen fileointiin
Kalastusalue saa hankkeen aikana tietoa alueensa kalastosta. Luonnonvarakeskuksen Antti Lappalainen ja Sanna Kuningas poikasnäytteenotossa Sipoon merialueella. Kenttätöissä kesTutkimusyhteistyötä kuhavesillä Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto Luonnonvarakeskus tekee yhteistyötä Porvoon-Sipoon kalastusalueen kanssa hankkeessa, jossa kehitetään paikkatietoaineistojen käyttöä kalataloudellisessa aluesuunnittelussa. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. kityttiin kuhan lisääntymisalueiden kartoittamiseen. 26 Suomen Kalastuslehti 6 • 2017 E uroopan merija kalatalousrahaston rahoittaman ja Luonnonvarakeskuksen koordinoiman kalatalouden ympäristöohjelmaan kuuluvan hankkeen kenttätöitä tehtiin Porvoon-Sipoon kalastusalueella kesäkuussa. Vastakuoriutuneiden kuhanpoikasten esiintymistä selvitettiin tutkimusveneen keulaan kiinnitetyllä haavipyydyksellä, joka on alun perin suunniteltu eläinplanktonnäytteenottoon
Aineistot yhdistämällä on tarkoitus saada selville millaisilla alueilla kalat lisääntyvät ja millaisilla alueilla vastakuoriutuneet poikaset viihtyvät, Antti toteaa. Ne näyttävät vaaleilta siimanpätkiltä joiden päässä on kaksi mustaa palloa eli silmät. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Saaliiksi tulleesta näytteestä pystyy paljain silmin tunnistamaan noin 10 millin mittaiset silakan poikaset. Näiden lisäksi näytteitä otettiin vakiolinjojen läheisyydessä olevilta viikoittain vaihtuvilta 20 linjalta. Muut lajit tunnistetaan myöhemmin mikroskoopilla. Luonnonvarakeskuksen vetämä hanke tarjoaa kalastusalueelle tärkeää ja tarpeellista tutkittua tietoa vesialueesta. Porvoon-Sipoon alueella keskitytään erityisesti kalojen lisääntymisalueiden tutkimukseen. Pienemmät 3 – 4 millin mittaiset langanohuet kalanpoikaset ovat todennäköisesti kuhia, ahvenia ja tokkoja. Tutkimusnäytteestä pystyy paljain silmin tunnistamaan ainoastaan 10 mm mittaiset silakanpoikaset. Saatua aineistoa voidaan verrata aikaisemmin VELMU-hankkeen yhteydessä kerättyyn aineistoon. Näiden tunnistaminen tapahtuu myöhemmin talvella laboratoriossa, Sanna jatkaa. Tuloksista riippuen vuonna 2018 alueella saatetaan tehdä vastaavanlainen tutkimus hauen poikasten esiintymisestä. Kalastusalue on innolla mukana Kalastusalue saa tutkimuksen kautta tärkeää tietoa oman alueensa kalastosta ja kaloille tärkeistä elinalueista. Tutkimus voi tuottaa myös tietoa mahdollisista kunnostuskohteista, Sanna lisää. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi määräaikaisten kalastuskieltoalueiden rajaamista tai tärkeiden lisääntymisalueiden suojelua. Toiseksi pilottialueeksi on kaavailtu Pohjois-Päijänteen kalastusaluetta, jossa keskityttäisiin rapukysymyksiin sekä ammattikalastukseen soveltuvien alueiden määrittämiseen. Samalla saadaan tietoa myös muiden kalalajien kuten ahvenen ja tokkojen poikasista. Alueella on tehty vuonna 2009 vastaava pienimuotoisempi tutkimus, mutta nyt kerätään tarkempaa tietoa pienien vastakuoriutuneiden kalanpoikasten esiintymisestä. Tänä vuonna tutkimuksissa keskitytään erityisesti kuhaan. Näytteitä kertyy vakiolinjoista 96 kappaletta ja vaihtuvista linjoista 60 kappaletta. Linjat ajettiin tutkimuksen aikana läpi kolme kertaa peräkkäisinä viikkoina. Kalastusalue voi käyttää tietoja hyväkseen esimerkiksi käyttöja hoitosuunnitelmaa laadittaessa Antti korostaa. Paljon toivottua tietoa kentän tarpeisiin Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Antti Lappalainen kertoo kalatalouden ympäristöohjelman aluesuunnittelutyöpakettiin kuuluvan kaksi pilottialuetta, joista toinen on Porvoon-Sipoon kalastusalue. Vaihtuvien linjojen tarkoituksena on täydentää saatavilla olevan tiedon määrää ja auttaa tutkijoita tulevien tietokonemallinnusten tekemisessä. Porvoon-Sipoon kalastusalueen isännöitsijä Gabi Lindholm kertoo kalastusalueen olevan innolla ja hyvällä fiiliksellä mukana yhteistyössä. Gabin mielestä kalastusalueen kannattaa suhtautua vastaavanalaiseen yhteistyöhön avoimesti ja tulevaisuuteen eteenpäin katsoen. Kerättyä tietoa voidaan jatkossa käyttää apuna uuden käyttöja hoitosuunnitelman laatimisessa. 27 Suomen Kalastuslehti 6 • 2017 Saaliina lasipurkillinen pikkukaloja Tutkija Sanna Kuningas Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että Porvoon-Sipoon alueella on 32 tutkittavaa vakiolinjaa
Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroin osarahoittamassa selvityksessä Milloin on kuhan ensimmäinen kerta. Vuosina 2015 – 2016 saatiin paikallisten talviverkkokalastajien ansiosta kerätNäsijärvellä vuosikymmenen alun lämpimät ovat olleet suosiollisia kuhan lisääntymiselle ja kasvulle. oli mukana kahdentoista järven 15 selkäaluetta. Ismo Kolari, Pirkanmaan Kalatalouskeskus Ari Westermark, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys Järvien ravintotilanne säätelee kuhien kasvunopeutta. Ismo Kolari. Kohdejärvet eroavat toisistaan monin tavoin, joista useilla on vaikutusta kuhakantojen menestymisen edellytyksiin. 28 Suomen Kalastuslehti 6 • 2017 P irkanmaalla selvitettiin kahdeksan kalastusalueen yhteishankkeessa minkä ikäisinä ja kokoisina kuhat kutevat ensimmäisen kerran. Nopeakasvuisten kantojen kuhat tulevat sukukypsiksi nuorempina ja isompina kuin tiheiden kuhakantojen hitaasti kasvaneet kuhat
Kuhatutkimuksen käytännön toimenpiteistä vastasivat Pirkanmaan Kalatalouskeskus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Tutkimusjärvien välillä on selviä eroja kutemattomien eli raakojen yksilöiden suhteellisissa osuuksissa. Nopeakasvuisissa kannoissa kuhien kuntokertoimet olivat yleensä selvästi parempia kuin hidaskasvuisissa kannoissa. Niiden joukossa oli Mallasveden nopeakasvuinen kuhakanta, mutta myös Ruoveden, Näsijärven ja Pyhäjärven pohjoisosan hidaskasvuisemmat kuhakannat. Kuhayksilöiden ikä ensimmäisellä kutukerralla vaihteli 3 – 7 vuoden välillä. Kuhien kasvunopeudella näyttää olevan selvä yhteys sukukypsyyskokoon. % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Näytekuhat 42,0-44,9 cm naaras koiras raaka % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Näytekuhat 39,0-41,9 cm naaras koiras raaka % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Näytekuhat 42,0-44,9 cm naaras koiras raaka % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Näytekuhat 39,0-41,9 cm naaras koiras raaka. Kannan tiheyden takia hitaasti kasvaneista tummavetisten Kyrösjärven ja Mouhijärven kuhista 80 – 90 % oli sukukypsiä jo alle 40 cm pituisina. Selvityksen mielenkiintoisimpia havaintoja oli se, että nopeakasvuisimmat yksilöt olivat usein aiemmin Kutemattomien sekä sukukypsien naarasja koiraskuhien osuudet kokoluokissa 39,0 – 41,9 cm ja 42,0 – 44,9 cm. Pääosa kaloista tuli sukukypsäksi noin 5-vuotiaana, mutta nopeakasvuisissa kannoissa naaraiden sukukypsyminen tapahtui yleisesti 1 – 2 vuotta aiemmin kuin hidaskasvuisissa kuhakannoissa. Energiapitoisen muikun (ja kuoreen) runsastuminen lienee merkittävä tekijä joidenkin järvien erinomaisiin kasvunopeuksiin ja kuntokertoimiin. Pituusluokassa 42 – 45 cm raakojen kuhien osuus oli vähintään 20 % viidellä järvellä (Kuva 1). Kuha on kalalajien suhteen varsin kaikkiruokainen. Aineiston pienuuden takia Pälkäneveden ja Ukonselän tulokset ovat lähinnä suuntaa antavia. Tanakoiden kuhien havaittiin olevan aiemmin sukukypsiä kuin laihojen ja hidaskasvuisten yksilöiden. Nopeakasvuisissa kuhakannoissa 100 %:n sukukypsyysaste saavutettiin vasta noin 50 cm kokoluokassa. 29 Suomen Kalastuslehti 6 • 2017 TUTKITTUA tyä yli 2 700 näytekuhaa kokoluokassa 30 – 55 cm. Useimmilla kohdejärvillä 80 % sukukypsyysaste saavutettiin yli 40 cm pituisissa kuhissa. Sukukypsyyskoossa selviä eroja Sukukypsyyskoossa ja -iässä havaittiin suurta vaihtelua sekä selkäalueiden että kuhayksilöiden välillä. Näytekuhien kasvu oli ollut kaikkein nopeinta Mallasvedellä ja Pälkänevedellä, jotka ovat melko karuja ja kirkasvetisiä kuhajärviä. Näissä kohteissa kuhakannat ovat verrattain harvoja, ja kilpailutilanne optimaalisesta ravinnosta on siten vähäistä. Saaliskalan koko ja muoto ovat kuitenkin merkittäviä tekijöitä etenkin pienikokoisten kuhayksilöiden saalistuksessa
Rauma, Silakkamarkkinat 16.–17.9. – 8.10. Jyväskylä, Ween Maan Wiljaa 16.–17.9. Helsinki, Stadin Silakkamarkkinat 7.10. Nakkila, Nahkiaismarkkinat 24.9. Kyseinen selkäalue poikkesi muista kohteista etenkin suurempien näytekalojen kutemattomuuden takia. Joensuu, Kalamarkkinat 7. – 15.10. – 7.10. – 8.10. – 4.3. – 22.10. Tällaisissa tapauksissa kannattaa harkita ainakin kuhaistutuksista luopumista ja säätelyn keventämistä, mikäli luontainen poikastuotanto on runsasta. Virolahti, Silakkamarkkinat 29.9. Vaasa, Siikaja silakkamarkkinat 8.–10.9. Vuonislahti, Muikkumarkkinat 23.–24.9. Nopeakasvuisissa kuhakannoissa kalastuksensäätelyllä (muun muassa korkeampi alamitta) on eniten annettavaa. Helsinki, Vene 18 Båt 2. Kokkola, Kalamarkkinat 24.9. Kuopio, Kalaryssäys 16.–17.9. Hailuoto, Siikamarkkinat 14. Kaskinen, Silakkamarkkinat 14. – 1.10. Turku, Silakkamarkkinat 9. – 18.2. Lappeenranta, Kalamarkkinat 16.–17.9. Kaikkiaan lähes puolet näytekuhista kuului hellekesänä 2010 syntyneeseen ”supervuosiluokkaan”. Helsinki, Go Expo Lisää tapahtumista: www.ahven.net sukukypsiä kuin saman ikäiset hidaskasvuiset yksilöt. Pyhäjärven pohjoisosan kuhien kuntokertoimet olivat koko selvityksen heikoimpia ja kasvu hidasta, mikä osaltaan selittänee poikkeavaa tulosta. Kuhan kasvu on hidastunut joissain tiheissä kannoissa, mikä on aiheuttanut yleistä tyytymättömyyttä eri kalastajaryhmien keskuudessa. Peräkkäiset lämpimät kasvukaudet ovat parantaneet kuhien kasvunopeutta. Kotka, Kalamarkkinat 19. – 15.10. Kuhankalastus mietittävä järvikohtaisesti Kuhaselvityksen tulosten perusteella kuhan kalastuksen järjestämistä tulee miettiä järvikohtaisesti. Tiheimmissä kannoissa kasvunopeus on kuitenkin hidastunut lämpimistä kasvukausista huolimatta. Simo, Nahkiaismarkkinat 23.9. Kuhatutkimuksen raportti on ladattavissa osoitteessa www.kuhamaa.fi/kuhaseminaari. Nopeakasvuisuus on kuhakannalle arvokas ominaisuus, joka tulee pyrkiä säilyttämään. Esimerkiksi Kyrösjärvellä ja Mouhijärvellä kuhat kasvoivat nopeasti pari ensimmäistä vuotta, minkä jälkeen kasvunopeus hiipui ravintokilpailun takia. Kuhan todettiin lisääntyneen luontaisesti kaikilla tutkimusjärvillä. Suomen Kalastuslehti 6 • 2017 30 30 TAPAHTUMIA 8.–9.9. Kaikkein suurin kutemattomien kuhien osuus havaittiin Tampereen läheisessä Pyhäjärven pohjoisosassa. Valkeakoski, Kalamarkkinat 7. Tampere, Kalaja erämarkkinat 1
TAISTO HUOTARI ETELÄKARJALAN PUHEENJOHTAJAKSI Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksen puheenjohtajaksi on nimitetty Taisto Huotari 4.5.2017. Hallinnollisten tehtävien lisäksi käytännön tehtävät ovat Taistolle tuttuja Parikkala-Saari-Uukuniemi kalastusalueen kalastuksenvalvojana.. Suomen Kalastuslehti 6 • 2017 31 HENKILÖUUTISIA ARI PYYKKÖNEN POHJOISSAVON TOIMINNANJOHTAJAKSI Iktyonomi Ari Pyykkönen aloitti Pohjois-Savon kalatalouskeskus ry:n toiminnanjohtajana 1.7.2017. Aiemmin hän oli ollut Kainuun kalatalouskeskus ry:n toiminnanjohtajana ja Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskuksen johtavana kalatalouskonsulenttina sekä nykyisen luonnonvarakeskuksen Kainuun kalanviljelylaitoksella työnjohtotehtävissä. Lisäksi hän on Parikkalan kalastusseura sihteeri ja Etelä-Karjalan vapaa-ajan kalastajapiirin varapuheenjohtaja. Saku on valmistunut Jyväskylän yliopistosta kalabiologiksi (FM) vuonna 2008. Sakun vapaa-aika kuluu kalastuksen, metsästyksen ja sukelluksen parissa. Ari oli toiminut Pohjois-Savon kalatalouskeskuksen kalatalousneuvojana vuodesta 1994. SAKU SALONEN KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUKSEEN Saku Salonen aloitti elokuussa 2017 Keski-Suomen kalatalouskeskuksessa määräaikaisena kalastusbiologina. Taisto on erittäin aktiivinen kalatalousmies. Hän toimii sekä Joukion osakaskunnan että ParikkalaSaari-Uukuniemi kalastusalueen varapuheenjohtajana. Hän on aikaisemmin työskennellyt muun muassa opettajana luonnonvara-alalla Koulutuskeskus Salpauksessa. Toimenkuvaan kuuluu pääasiassa kalataloudelliset selvitykset ja neuvontatyö
Kalatalouden Keskusliitto (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Suomen Kalastusyhdistys perustettiin vuonna 1891. Tsaarin ajasta EU-aikaan ei kuitenkaan ole Kalatalouden Keskusliiton historiikki, vaan artikkelikokoelma ajan virrasta siepatuista kalatalouden tapahtumista, joissa kalatalousneuvonta on ollut mukana. 35 € www.ahven.net Lahjavinkki!