vuosikerta 6 • 2018 Lapset kalassa Kalastusmatkailua Ahvenanmaalla ja Tornionjoella Kohti kunnostuksia. Suomen KALASTUSLEHTI Perustettu 1892 • 125
7 21.9. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TOIMITUSKUNTA Tuomas Oikari, Jorma Leppänen, Outi Heikinheimo, Marko Paloniemi, Mika Laakkonen ja Sakari Kuikka TILAUKSET, OSOITTEEN MUUTOKSET JA PERUUTUKSET Heidi Moisio puh. 27.4. 26.1. 3 2.3. 5 18.5. ILMESTYMINEN 2018 Nro Aineisto Ilmestyy 1 29.12. 4 29.3. Irtonumero 9 euroa. 9.2. 19.10. Kannen kuva: Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Suomen Kalastuslehti 6• 2018 2 ARTIKKELIT 10 Valtakunnallinen kalastuspäivä nro 13 Tapio Gustafsson 14 Koululaiset bongasivat 15 eri kalalajia Tapio Gustafsson 18 Istutukset vaihtuivat kunnostuksiin Jaakko Muurimäki 20 Rapusaaliin rakenne ja laatu Markku Pursiainen ja Tapio Keskinen 24 Suurravustaja Kaarle Anttila Kari Kilpinen 26 Ahvenanmaan kalastusparatiisi Malin Lönnroth 28 Hyödyntämätöntä potentiaalia Mari Pohja-Mykrä PALSTAT 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyet 9 Lakiasiaa 30 Tapahtumia Kansallinen rapustrategia vuosille 2017 – 2022 on valmistelussa. VISUAALINEN ILME Emilia Heikkilä TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa 2018 6 • 2018 10 18 26 Suomen. (09) 6844 5915 Vuosikerran 2018 (8 numeroa) tilaushinnat: määräaikainen 46 euroa ja kestotilaus 45 euroa. 29.3. (09) 6844 5914 fax (09) 6844 5959 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Tuuri ILMOITUSMYYNTI puh. 2 12.1. 6 10.8. SISÄLTÖ ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. krs 00700 Helsinki puh. 30.11. Kalatalouskeskusten ja kalastajaliittojen toimihenkilöt toimivat lehden asiamiehinä. 8 2.11. Myynti Kalatalouden Keskusliitossa. 15.6. 7.9
Maikkarin laskelmat ovat valitettavan totta ja alalla toimivien tiedossa. Tulemme ensi vuoden aikana tekemään lukijakyselyn lehden uudesta linjasta. Rahakertymän kannalta tarpeellinen lisätoimi olisi tietenkin lakisääteisten vapaamatkustajien vähentäminen, eli maksuvelvoitteen laajentaminen tavalla tai toisella myös 65 vuotta täyttäneisiin. Uskottavan kalastuksenvalvonnan merkitys lainkuuliaisuudelle on suuri. Lopputuloksena arvioitiin, että kolmasosa-puolet maksuvelvollisista jättää lakisääteiset maksut maksamatta. Samalla lehden sivumäärä on kasvamassa ja sisältöön tulee nykyistä enemmän kaupallista kalastusta koskevia ajankohtaisaiheita. Muutoksia toteutetaan sekä ulkoasussa että sisällössä. Toimittaja oli verrannut Luonnonvarakeskuksen arvioimia harrastajamääriä sekä Metsähallituksen ilmoittamia kalastonhoitomaksun maksaneiden määriä. Lehden uusi ilme otetaan käyttöön numerosta 1/2019 alkaen. Suomen Kalastuslehti uudistuu ensi vuoden alussa. Uuden kalastuslain ja kalatalousalueiden myötä vesialueen omistajien ja kaupallisten kalastajien yhteistyötä täytyy kehittää nykyisestä ja haluamme osaltamme auttaa keskinäisen ymmärryksen löytämisessä. Saamatta jääville varoille olisi kipeästi tarvetta kalatalousalueiden aloittaessa toimintansa ensi vuoden alusta. PÄÄKIRJOITUS Tutkivaa journalismia Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto ”Rahakertymässä kyse on vuositasolla 3 – 5 miljoonasta saamatta jäävästä eurosta.”. Avuksi tarvitaan myös riittävän jämerää keppiä lainsäätäjiltä ja porkkanaksi vähintään lisätietoa kalastonhoitomaksujen käytöstä kalatalouden hyväksi. Maksuja välttelevien tavoittaminen ja maksuhalukkuuden lisääminen eivät kuitenkaan ole helpoimmasta päästä olevia tehtäviä. Suomen Kalastuslehti 6 • 2018 3 M TV uutisoi elokuussa näyttävästi vajauksesta kalastonhoitomaksun maksajissa. Rahakertymässä kyse on vuositasolla 3 – 5 miljoonasta saamatta jäävästä eurosta
Nyt avattu palvelu on osa Maanmittauslaitoksen kiinteistön omistajille tarkoitettua sähköistä asiointipalvelua. – 30. Saimaannorpan suojelemiseksi asetetuilla kalastusrajoitusalueilla voi kalastaa sallituilla muikkuverkoilla myös keväisen verkkokalastuskiellon aikana (15. Sallitun muikkuverkon solmuväli saa olla enintään 22 mm ja langan paksuus korkeintaan 0,17 mm. SILAKKA JA KILOHAILI SAIVAT MSC SERTIFIKAATIN Silakan ja kilohailin ammattimainen troolija rysäkalastus on ensimmäisenä Suomessa saavuttanut kansainvälisen MSC:n kestävän kalastuksen sertifikaatin. Kalalajin latinankieliseksi nimeksi tuli Platichthys solemdali. ELY-keskus 10.8.2018 KIINTEISTÖASIOIDEN HOITAMINEN HELPOTTUU Maanmittauslaitoksen verkkopalvelusta voi nyt ostaa kaikkia kiinteistöjä koskevia otteita ja todistuksia. Aiemmin otteita on voinut ostaa verkossa vain omasta kiinteistöstään. Uuden kampelalajin tutkimuksesta kerrottiin tarkemmin SKL numerossa 3/2018. Sokkeliverkko on saimaannorpalle vaarallinen ja rajoitusalueilla kielletty, jos sen lanka on yli 0,20 mm. Uusi kampelajalaji, Itämeren kampela, munii munansa pohjaan, kun taas toinen laji, tavallinen kampela, muniin kelluvia munia avomerelle. Helsingin yliopisto 11.7.2018 ”Itämeren kampela” Platichthys solemdali on ensimmäinen kotoperäinen eli endeeminen kalalaji joka on kuvattu Itämerestä. Lajit voidaan nykyisellään erottaa vain geneettisin menetelmin, tai tutkimalla niiden munia tai siittiösoluja. Ainoastaan Suomen Ammattikalastajaliittoon kuuluvat silakan ja kilohailin kalastajat voivat myydä saaliinsa MSC-sertifioituna, joten MSC-merkityn kalan osuus kokonaissaalista tulee olemaan hiukan yli 70 %. Sertifioinnin johdosta noin 95 % Suomen merialueen saalista täyttää kestävän kalastuksen kriteerit. Wolfcom 28.6.2018 SOKKELIVERKKO ON NORPALLE VAARALLINEN PYYDYS Muikunpyyntiin tarkoitetussa sokkeliverkossa yläosa on normaalia muikkuverkkoa ja alaosassa on isosilmäistä, harvempaa ja paksulankaisempaa verkkoa. Kalastustoiminta sai hyvät arvosanat kaikilla kolmella MSC:n kestävän kalastuksen osa-alueella. Palvelussa voi myös tarkistaa maksutta oman kiinteistönsä tiedot, hakea lainhuutoa sekä katsoa käynnissä olevat kirjaamisasiat eli lainhuudot, kiinnitykset ja erityisen oikeuden kirjaamiset. Suomen Ammattikalastajaliiton (SAKL) hallinnoima prosessi kesti kokonaisuudessaan noin vuoden. 6.). 4 Suomen Kalastuslehti 6 • 2018 LYHYET ITÄMERESTÄ NIMETTIIN UUSI KAMPELALAJI Helsingin yliopiston tutkijat tunnistivat ja nimesivät Itämerestä uuden kalalajin ”Itämeren kampelan”. Asiointipalveluun pääsee Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta. MML 18.6.2018 Mats Westerbom. Monisäikeisestä tai -kuituisesta langasta sekä yli 0,20 mm paksummasta yksisäikeisestä langasta valmistetut verkot ovat kokonaan kiellettyjä saimaannorppa-alueilla. 4. Uusi palvelu sujuvoittaa kiinteistöasioiden hoitoa
Aineistosta poistettiin alle 18-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat. Hanke rahoitetaan osittain yksityisillä lahjoituksilla ja osittain ympäristöministeriön vesien ja Itämeren tilaa parantavalla kärkihankerahoituksella. Siis jopa 52 prosenttia heistä ei ollut maksanut kalastonhoitomaksua. MTV 20.8.2018 Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto PIIRRETYT MAINOSVIDEOT KALASTONHOITOMAKSUSTA Kalastonhoitomaksusta kertovat animaatiovideot ovat valmistuneet ja löytyvät netistä. Luonnonvarakeskuksen tilastojen perusteella yleisin kalastusmaksun vaatima kalastusväline oli heittovapa, jota oli samana vuonna käyttänyt 538 000 iältään 18 – 64-vuotiasta kalastajaa. John Nurmisen Säätiö 28.6.2018 John Nurmisen Säätiö ISO OSA KALASTAJISTA KÄY KALASSA ILMAN LUPAA MTV Uutiset vertaili toisiinsa Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tilastoja vapaa-ajan kalastuksen harrastajista ja Metsähallitukselle maksetuista kalastusmaksuista. Hanke toteutetaan yhdessä Vantaanjoen alueen viljelijöiden kanssa, ja pellot käsitellään kipsillä elo-lokakuussa vuosina 2018 ja 2019. 5 Suomen Kalastuslehti 6 • 2018 LYHYET YLI MILJOONA VANTAANJOEN PELTOJEN KIPSIKÄSITTELYYN John Nurmisen Säätiö on käynnistänyt yhteistyössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen (VHVSY), Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa hankkeen, jossa käsitellään jopa 3 500 hehtaaria Vantaanjoen valuma-alueen pelloista vesistöjen ravinneja kiintoainespäästöjä välittömästi leikkaavalla kipsillä. Suomeksi: https://youtu.be/DyQRn5kmhKY Ruotsiksi: https://youtu.be/3D8JC3wr4UU Englanniksi: https://youtu.be/W5W1m5QJpME Uusi piirrosvideo kalastonhoitomaksusta kertoo kalastukseen tarvittavista luvista ja muun muassa siitä mihin luvista kerätyt varat käytetään.. Eri kieliversiot ovat katsottavissa alla olevissa osoitteissa. Lukuun laskettiin yhteen niin yhden päivän, viikon kuin vuodenkin kalastonhoitomaksut. Vuonna 2016 oli maksettu hieman yli 260 100 kalastusmaksua. Videot on tarkoitettu vapaasti jaettaviksi ja käytettäviksi esimerkiksi nettisivuilla tai Facebookissa
Lähde: Luke.. Tanhuvaara on lupautunut osallistua ostamalla vuosittain sovittavalla summalla kalastuslupia, joita asiakkaat voivat käyttää virkistyskalastukseen. Itä-Savo 6.8.2018 HELIKOPTERI TUO 600 TONNIA KIVEÄ JA SORAA Uhanalaiselle järvilohelle ja järvitaimenelle rakennetaan syksyllä Lieksanjokeen neljä uutta kutuja pienpoikasaluetta. Toisaalta enemmistö kalan poikasia tuottavista kalanviljelylaitoksista sijaitsee sisämaassa. VILJELLYN RUOKAKALAN ARVO KASVOI VUONNA 2017 Suomessa tuotetun kasvatetun ruokakalan tuotannon arvo kasvoi toista vuotta peräkkäin. Luonnonvarakeskus 28.6.2018 Suomessa ihmisravinnoksi kasvatetaan lähinnä kirjolohta, jonkin verran siikaa ja pieniä määriä muita kalalajeja. Suomessa ihmisravinnoksi kasvatetaan lähinnä kirjolohta ja jonkin verran siikaa ja pieniä määriä muita kalalajeja. Lisäksi Suomessa viljeltiin noin 0,2 miljoonaa kiloa muita kalalajeja ihmisravinnoksi, muun muassa taimenta, nieriää, sampea ja kuhaa. Suurin osa ruokakalasta kasvatetaan meressä verkkoaltaissa. Mato-onginta ja virvelöinti eivät tällä hetkellä kuulu Tanhuvaaran urheiluopistoon tulevien aktiviteettilistan kärkipäähän. Lisäksi asiantuntijat istuttivat jokeen alkukesästä lohikalojen pienpoikasia 57 000 euron edestä. 6 Suomen Kalastuslehti 6 • 2018 LYHYET OSAKASKUNTA JA OPISTO YHTEISTYÖSSÄ Kalastusmahdollisuuksien kehittäminen on yksi osa tiivistä yhteistyötä, jota Tanhuvaaran urheiluopisto ja Suurjärven osakaskunta tekevät keskenään. Virkistyskalastus voisi olla varteenotettava palvelu, joka voisi kiinnostaa esimerkiksi lapsiperheitä ja olla tärkeä ohjelmanumero lasten leireillä. Sisämaan osuus ruokakalatuotannosta oli vain noin 15 prosenttia. Vastaavasti osakaskunnan toiveissa olisi rakentaa alueelle veneiden laskupaikka. Kunnostus maksaa tänä vuonna 96 000 euroa. Metsähallitus 16.8.2018 Johannes Sipponen Lieksanjoen kunnostetuille kutualueille siirretään emokaloja, kuten kuvan taimenia, alajuoksulta alimman voimalaitospadon takaa. Kirjolohen edellisiä vuosia korkeampi hinta nosti kasvatetun kalan tuotannon arvoa runsaalla kymmenellä miljoonalla eurolla. Kaivinkone aloittaa koskien alustatyöt syyskuun alusta, minkä jälkeen kohteisiin tuodaan kiveä ja soraa helikopterilla. Kirjolohta tuotettiin noin 13,6 miljoonaa kiloa ja siikaa vajaa miljoona kiloa. Lieksanjoen kärkihankkeen kunnostustyö pyrkii pelastamaan erittäin uhanalaiset kalat Ruunaan retkeilyalueella
Uuden kalastuslain ja kalatalousalueiden myötä vesialueen omistajien ja kaupallisten kalastajien yhteistyötä tulee kehittää ja haluamme tältä osin auttaa keskinäisen ymmärryksen löytämisessä. Veneen potkuriin sekaantuva vierasesine saattaa aiheuttaa vakavankin onnettomuustilanteen. Vaara ei ole pieni. Hallin eli harmaahylkeen metsästyskiintiö on viime vuoden tapaan 1 050 yksilöä. Vanhempi konstaapeli Jari Kallio Kokemäen poliisista kertoo, että ongelma on jokavuotinen, mutta nyt poliisi alkaa järjestelmällisesti puuttua asiaan. Jatkossa kalastuksenvalvojat toimittavat veneväyliltä toistuvasti löytyneet merrat suoraan Kokemäen poliisiasemalle, josta omistaja saa noutaa mertansa takaisin sakkolapun kera. Itämerennorppia taas saatiin saaliiksi yhteensä 210 yksilöä. Harmaahylkeen saalis oli viime metsästysvuonna 2017 – 2018 yhteensä 213 yksilöä. Samalla lehden sivumäärä kasvaa ja sisältöön tulee mukaan kaupallista kalastusta koskevia aiheita. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Harmaahylkeitä eli halleja arvioidaan olevan Itämerellä yhteensä noin 40 000 – 54 000 yksilöä.. Itämerennorpan kannanhoidollinen metsästyskiintiö sallii sekin viime vuoden tapaan 300 norppayksilön metsästämisen. Suomen riistakeskus 9.8.2018 POLIISI PUUTTUU RAPUMERTOIHIN VENEVÄYLILLÄ Merkityille veneväylille asetetut rapumerrat aiheuttavat vaaratilanteita koko Pyhäjärvellä. Tähän asti väärään paikkaan jätetyn merran on saanut takaisin kalastuksenvalvojalta. 7 Suomen Kalastuslehti 6 • 2018 LYHYET SUOMEN KALASTUSLEHTI UUDISTUU Suomen Kalastuslehti uudistuu ensi vuoden alussa. Muutos näkyy sekä lehden ulkoasussa että sisällössä. Alasatakunta 9.8.2018 Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto SKL 2019 . VAHVISTUS HYLKEIDEN METSÄSTYSKIINTIÖLLE Maaja metsätalousministeriö on vahvistanut hallin ja itämerennorpan metsästyskiintiöt metsästysvuodelle 2018 – 2019. Tulemme ensi vuoden aikana tekemään lukijakyselyn lehden uudesta linjasta
Palvelupiste Kalastonhoitomaksun voi suorittaa Metsähallituksen luontokeskuksissa ja R-kioskissa. Kalastonhoitomaksu ei oikeuta vapakalastukseen kaikilla vesillä: rajoituksia on rauhoitetuilla vesialueilla, erillisen luvan vaativilla erityiskohteilla tai vaelluskalapitoisissa koskija virtavesissä. 2. 3. Näin maksat kalastonhoitomaksusi Kalastonhoitomaksu on henkilökohtainen. Saat postitse maksutositteen, jolla voit maksaa kalastonhoitomaksun. • Ikään perustuvan kalastusoikeuden todistamiseksi on suositeltavaa pitää kalastettaessa mukana henkilöllisyystodistusta. Muuhun kalastukseen ja ravustukseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa. Tämä koskee muun muassa pyydyskalastusta ja kalastusta usealla vavalla. Maksua ei tarvitse suorittaa, jos kalastat pelkästään pilkillä, ongella tai silakkalitkalla. Palvelunumero 02069 2424 (arkisin 9 – 16) Soita palvelunumeroon. Kalastonhoitomaksulla voit kalastaa yhdellä vavalla suuressa osassa maata. Tositteen voi tulostaa tai tallentaa esimerkiksi mobiililaitteelle. Säilytä kuitti maksusta. Huomioi • Kuitti kalastonhoitomaksun suorittamisesta tulee olla aina mukana kalastaessa. Palvelupisteestä saat heti mukaasi tositteen kalastonhoitomaksun suorittamisesta. • Kalastuksenhoitomaksu koskee kalastusta koko Suomessa, paitsi Ahvenanmaalla. Eräluvat-verkkokauppa Kirjaudu www.eraluvat.fi sivustolla verkkokauppaan ja lunasta kalastonhoitomaksusi. R-kioskilta ostettaessa hintaan lisätään toimitusmaksu 3 €. 1. www.eraluvat.fi www.ahven.net/luvat www.mmm.fi/kalat www.kalat.fi www.kalastusrajoitus.fi Kalastonhoitomaksu 2018 Ta pio G us ta fss on , Ka lat alo ud en Ke sk us liit to. Maksun yhteydessä kalastajilta kysytään nimi, yhteystiedot ja syntymäaika (ei henkilötunnusta). 8 Suomen Kalastuslehti 6 • 2018 Ta pio G us ta fss on /K ala ta lo ud en Ke sk us liit to 45 € / kalenterivuosi 15 € / 7 vuorokautta 6 € / vuorokausi Jos olet 18–64-vuotias kalastaja, sinun tulee maksaa kalastonhoitomaksu. Kalastonhoitomaksun voi hankkia myös toiselle, jolloin ostaja ilmoittaa pyydetyt tiedot myös kalastajasta/kalastajista, joiden puolesta suorittaa maksun
Norminpurkuun tähtäävä tavoite näkyy esimerkiksi kuntien tehtävien vähentämisessä ja muutoksessa, jonka mukaan tieosakkaat saavat päättää maahan sijoitettavien johtojen sijoittamisesta yksityistien tiealueelle. Yksityistielaki uudistuu Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto. Kuntien tielautakuntien tehtävät siirretään muille toimijoille ja tielautakunnat lakkautetaan. Lain tarjoamiin uudistuksiin kuuluvat mahdollisuus kokouskutsujen lähettämiseen sähköpostitse, etäyhteyden mahdollisuus kokouksissa ja selkeät säännökset hoitokunnan jäsenten esteellisyydestä. Käytännössä tämä ajankohtaistuu, jos tien rakentaminen edellyttää vesistön ylitysrakenteita, jolloin on haettava aluehallintovirastolta vesitalouslupa. 9 Suomen Kalastuslehti 6 • 2018 Y ksityisiä teitä koskevan lain pitkä uudistusprosessi sai päätöksen, kun lakiesitys hyväksyttiin eduskunnassa 21.6.2018. Kalojen vaellusmahdollisuuksien turvaaminen on nostettu esille lain perusteluissa. Haasteet ovat samankaltaisia, kuin osakaskuntatoiminnassa. Lisäksi tiekuntien vapaus sääntöjensä suhteen lisääntyy. Yksityistielain uudistaminen oli osa hallituksen norminpurkamisen kärkihanketta. Tavoitteena on modernisoida tienpitoa vastaamaan paremmin haasteisiin, jotka liittyvät kaupungistumiseen, maaseudun ikärakenteen muuttumiseen sekä luonnonvaratalouden ja elinkeinoelämän tarpeisiin. LAKIASIAA Tällä palstalla Kalatalouden Keskusliiton lakimies Jenny Fredrikson käsittelee omistajuutta, kalastusalueita ja kalastamista koskevia kysymyksiä sekä esittelee ajankohtaisia oikeustapauksia. Valtio, kunta tai maakunta voisivat jatkossa tulla tieosakkaiksi tilanteissa, joissa nämä ohjaavat yksityistielle liikennettä. Tienrakentamisen ja tienpidon avustukset pysyvät vielä vuonna 2020 ELY-keskuksissa, mutta siirtyvät maakunnille näiden aloittaessa toimintansa. Laki tulee voimaan 1.1.2019. Tiekuntien yhdistämistä helpotetaan niin, että se voidaan tehdä tieosakkaiden päätöksellä ilman tietoimitusta. Hallituksen esityksessä todetaan, että yksityistietä rakennettaessa tulee ottaa huomioon kalalajistolle ja muulle vesiluonnolle aiheutuvat haittavaikutukset. Tähän asti korjaustöiden avustusehdot ovat korjaustöissä ohjanneet pikemminkin kalojen vaelluksen vaikeuttamiseen, muun muassa vaihtamalla siltarakenteita rummuksi. Maininta vaelluskaloista lain perusteluissa on hyvä muistutus aiheen tärkeydestä, joka toivottavasti johtaa ajan myötä avustusperusteiden muuttamiseen vaelluskalamyönteisemmiksi
Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Suurin osa tapahtumista järjestettiin keväällä, mutta Valtakunnallinen kalastuspäivä nro 13 Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto Valtakunnallista kalastuspäivää vietettiin 16. Helsingin Vanhankaupunginkosken suvanto on erinomainen paikka lasten kanssa kalastamiselle. muutamia tapahtumia oli vielä syksyllä elokuun lopulla. Tuhannet lapset ympäri Suomen suuntasivat kalavesien äärelle hankkimaan uusia elämyksiä. Paikasta riippuen luvassa oli ohjattua ongintaa, eri kalastusmenetelmiin tutustumista, kalojen tunnistusta, kalan käsittelyä ja kalaruokaa. toukokuuta. Monelle lapselle päivä on ihka ensimmäinen kosketus kalastukseen. 10 Suomen Kalastuslehti 6 • 2018 V altakunnallisen kalastuspäivän tapahtumia järjestettiin lähes 70 paikkakunnalla ympäri Suomea ja niihin osallistui noin 9 000 lasta
Tapahtuman suosio räjähti Helsingissä Helsingissä Valtakunnallista kalastuspäivää vietettiin Vanhankaupunginkosken suvannolla 16. Arvelimme molemmat silakkapihvien aineksia jäävän yli, sillä emme uskoneet lasten syövän kalaa kovin innokkaasti. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Paistetut silakkapihvit katosivat helsinkiläisten lasten suihin ennen kuin ehtivät edes jäähtyä. Halukkaiden todellinen luku lienee vielä suurempi, koska kouluille ilmoitettiin heti kun tapahtuma oli täynnä. Tämän päivän perusteella silakalla on oikein valmistettuna huikea tulevaisuus helsinkiläisten nuorten keskuudessa. 11 Suomen Kalastuslehti 6 • 2018 Kalastusalueet ja osakaskunnat olivat lähteneet mukaan tapahtumien järjestämiseen ilahduttavalla joukolla. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Halukkaat pääsivät kokeilemaan perhon heittoa henkilökohtaisen opettajan johdolla. Mukaan olisi halunnut vielä lähemmäs 2 000 koululaista lisää. Onneksi olimme väärässä. Silakkapihvien herkullisuus yllätti Vanhankaupunginkosken suvannon äärellä lapsille oli tarjolla kotimaisten kalalajien tunnistusta, silakkapihvimaistiaisia, naisenergiaa perhokalastuksen huipulta, veneilyturvallisuutta, hauskaa kalan käsittelyä sekä tietysti kaikkien odottamaa ja toivomaa kalastusta. Perhokalastavat siskokset Sanna ja Karoliina Koljonen vetivät lapsijoukolle päivän aikana pikakursValtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumiin on halukkaita moninkertaisesti mahdollisuuksiin nähden. Kutsun lähdettyä koulujen rehtoreille aamulla, tapahtuma oli täynnä aamupäivän aikana. Pasin paistamat suussa sulavat silakkapihvit olivat myös lasten mielestä niin herkullisia, että kaloja piti säännöstellä jotta niitä riitti viimeisillekin ryhmille. Pienillä paikallisilla tapahtumilla saadaan varmasti synnytettyä uusia kalastajia. Vuosi vuodelta suositumpi tapahtuma toi lähes 400 helsinkiläistä koululaista opettajineen kalaan yhdelle Suomen parhaista kalapaikoista. Tapahtuman suosion kasvu laittaa miettimään mitä tapahtumalle pitäisi tehdä ja miten kaikki halukkaat saataisiin mukaan. Teoriaa ja käytäntöä sopivassa suhteessa Perhokalastusrasti oli täynnä naisenergiaa. Tapahtuma on erittäin suosittu. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Vuosien yrittämisen jälkeen Helsinkiin onnistuttiin vihdoin saamaan kalastaja paistamaan silakoita, kun kotkalainen Pasi Kauppinen otti haasteen vastaan. toukokuuta
Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumapaikat löytyvät osoitteesta: www.ahven.net/kalastuspaiva Komeat lahnat pääsivät päivän ajaksi akvarioon kaikkien lasten ihailtaviksi. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Onginnan lisäksi lapsille oli järjestäjien taholta pieni lisähaaste. Haasteena akvaarion täyttäminen Kaikkein tärkein ja odotetuin aktiviteetti oli tietysti se, kun lapset pääsivät itse kalaan. Perhojen esittelyn jälkeen halukkaat lapset saivat opetella perhon heittoa kädestä pitäen ohjattuna. Kalastusopas Juha Happonen Yle Luonto-Suomen toimittajan Minna Pyykön haastattelussa. Media vahvasti mukana Radio oli tällä kertaa vahvasti mukana päivän tapahtumassa Vanhankaupunginkosken suvannolla. Päivää rahoitti maaja metsätalousministeriö kalastonhoitomaksuvaroista. Tähän koukkuun lapset tarttuivat innolla, kaloja tuli lopulta aivan liikaa ja jouduimme toteamaan altaan täydeksi jo puolilta päivin. Kiirettä piti mutta hyvä ja hieno tapahtuma heidän mielestä. Aika moni uskalsikin kokeilla miten tuulenkevyen perhon saa lentämään. 12 Suomen Kalastuslehti 6 • 2018 sin perhokalastuksen saloihin. Kalatalouden Keskusliiton akvaario oli päivän alussa vielä tyhjä. Yle Luonto-Suomen toimittaja Minna Pyykkö taas teki päivän aikana haastatteluja lasten kalastuspäivä nimiseen ohjelmaan, joka tuli ulos Luonto-Suomessa myöhemmin toukokuussa. Helsingin tapahtuman järjestelyissä olivat Kalatalouden Keskusliiton lisäksi mukana Helsingin kaupunki Kulttuuri ja vapaa-aika (Ulkoilupalvelut) sekä Helsingin Meripelastusyhdistys. Monelle kaupunkilaislapselle tämä oli ensimmäinen kerta, kun he pääsivät kalaan. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Meripelastusyhdistyksen paukkuliivien pamauttamien on ollut jo vuosia päivän jännittävin tapahtuma. Lasten tehtävänä oli täyttää akvaario eri kalalajeilla. Valtakunnallisen kalastuspäivän järjestivät Kalatalouden Keskusliitto jäsenjärjestöineen yhteistyökumppaniensa kanssa. Yle Radio Suomi teki toimittajan kanssa suoraa lähetystä tapahtuman tiimellyksestä radiokanavalle. Lapsia olivat onginnassa avustamassa kalastusopas Juha Happosen johdolla Autere opiston erittäin innokkaat ja aiheesta kiinnostuneet kalastuskurssilaiset
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 16 € Fileointiveitsi Frosts Erinomainen veitsi ahvenen fileointiin. Fileointiveitsi Frosts Erinomainen veitsi hauen ja kirjolohen fileointiin. 17 € 19 €. Terä 212 mm. Terä 160 mm. Kahva pitävä ProGrip. Kahva pitävä ProGrip. Fileointiveitsi Frosts Erinomainen veitsi kuhan ja siian fileointiin. Kahva pitävä ProGrip. 13 Suomen Kalastuslehti 6 • 2018 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Terä 196 mm
Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Päämajakoulun 3B luokka bongasi kisan aikana huimat 15 eri kalalajia. Hienot välinepalkinnot riemastuttivat kaikkia voittajia. 14 Suomen Kalastuslehti 6 • 2018 V altakunnallisen kalastuspäivän yhteydessä järjestetty koululuokkien välinen kalabongauskisa on netin kautta tapahtuva leikkimielinen kilpailu koululuokille ympäri Suomen. Opettaja ilmoittaa luokkansa mukaan kilpailuun netissä. Koululaiset bongasivat 15 eri kalalajia Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto Koululaisten kalabongauskisan voitto meni tällä kertaa Mikkeliin. Kisaan voi haastaa naapuriluokan, koko koulun, kisata muita mukaan ilmoittautuneita luokkia vastaan tai koittaa vain itse saada Mikkelin Päämajakoulun 3B luokka yhteiskuvassa bongauskisan voitosta saamiensa virveleiden ja vieheiden kanssa
Mikkeliläiset fongasivat 15 kalalajia Koululaisten kalabongauskisan voitto meni tällä kertaa Mikkeliin. Koululle saapuessani oppilaat olivat kilvan auttamassa palkintojen kantamisessa luokkaan. Seuraavaksi tavallisimmat lajit olivat lahna ja särki, molempia oli saanut 54,5 % kalastajista. Lanneveden koulu (3 – 4) Saarijärvi 6 8.** Matti Lohen koulu (2B) Rautalampi 5 9.** Laakavuoren ala-aste (Tuettu Eo) Helsinki 4 10. Kalojen tuli olla koululaisten itsensä pyytämiä. Lisäksi kaikkien osallistujien luokkien kesken arvottiin kalastusvälineitä koko luokalle. Tarkoituksena oli koko luokan voimin fongata eli pyydystää mahdollisimman monta eri kalalajia viikossa. Sijoitus Koulu (luokka) Kunta Eri kalalajeja 1.* Päämajakoulu (3B) Mikkeli 15 2. Ahvenia ilmoitettiin kisaan kaikkieen 150 kappaletta, kun seuraaviksi runsaimmat olivat salakka 118 ja särki 66 yksilöllä. Liedon keskuskoulu (7E) Kotka 12 3. Kisassa saatiin 25 eri kalalajia Koululuokkien välisessä kalabongauskisassa saatiin saaliiksi kaikkiaan 25 eri kalalajia. Lanneveden koulu (1 – 2) Saarijärvi 4 11. Vesalan peruskoulu (3 – 4D) Helsinki 3 13. Hän ilmoitti mukaan maratonin aikana saamansa kalalajit. Lajimäärä on hieno. Isot palkintolaatikot herättivät laajaa huomiota muiden välitunnilla olleiden koululaisten parissa. Vakituisia lajeja on noin 70, mutta jo 20 lajin pyytäminen vuodessa edellyttää perehtymistä lajien esiintymiseen ja elintapoihin sekä tietysti kalastusmenetelmiin. Oppilaat esittelivät uteliaille ylpeänä palkintojaan. Lanneveden koulu (5 – 6) Saarijärvi 7 4.** Maatullin ala-aste (3D) Helsinki 6 5. Syvärauman koulu (6B) Rauma 2 Koulukisaan osallistuneet koululuokat ja niiden bongaamat kalojen lajimäärät. Päämajakoulun 3B luokka fongasi kisan aikana huimat 15 eri kalalajia. ** Koulukisan arvonnassa onnettaren suosimat ja kalastusvälineitä saaneet luokat.. Matti Lohen koulu (2A) Rautalampi 6 6. Voitto meni siis hyvään osoitteeseen. Eniten kalalajeja bongannut luokka voitti hienot kalastusvälineet jokaiselle oppilaalle. Uotilan koulu (4A) Rauma 3 14. Ahven oli myös lukumäärältään runsaslukuisin saaliskala. Luokanopettaja Sanna Valkonen kertoi oppilaiden kalastaneen yhdessä viikonloppuna, minkä lisäksi yksi oppilas oli ollut mukana Kotkan kalamaratonissa. Tarkasteltaessa kalabongauskisassa saatuja kalalajeja tarkemmin selviää että ahven oli kaikkein yleisin saaliskala. Viime talvena he olivat kaikki yhdessä pilkillä. * Koulukisan voittanut ja kalastusvälineillä palkittu luokka. 15 Suomen Kalastuslehti 6 • 2018 mahdollisimman monta kalalajia. Kaikkiaan 72,7 % koululuokista oli saanut saaliikseen ahvenen. Maatullin ala-aste (4C) Helsinki 3 12. Se on hieno saavutus kun puhutaan pienistä lapsista, joista iso osa ei ole ehkä koskaan käynyt kalassa. Suomesta on tavattu 103 kalalajia. Kärpäsen koulu (1 – 2) Lahti 2 15. Jakomäen peruskoulu (5A) Helsinki 6 7. Opettajan mukaan luokka liikkuu ahkerasti luonnossa ja he ovat käyneet aikasemminkin kalassa. Kenties saamme ensi vuonna uusia innokkaita kisaajia Mikkelin suunnalta
Molemmat luokat osallistuivat Valtakunnallisen kalastuspäivän Helsingin tapahtumaan. Maija Mustajärvi. 6.-luokkalaiset sattuivat vieläpä olemaan 2.-luokkalaisten koulukummeja, joten heillä oli mukava kalareissu. Vaikka lajimäärä ei riittänyt voittoon, heitä onnisti arvonnassa ja he saivat palkinnoksi kalastusvälineitä koko luokalle. Yksi lapsista sai kalankin, ahvenen, joka piti tietysti perata ja pakata kotiinviemisiksi. Kaikille yrityksille iso kiitos siitä että tapahtumaan osallistuneille koululuokille saatiin palkinnoiksi hienoja kalastusvälineitä. Kaksi muuta palkintoa Helsinkiin Kaksi muuta onnettaren suosimaa koululuokkaa löytyivät Helsingistä. Maatullin ala-asteen koulun 3 D ja Laakavuoden ala-asteen 3 – 5 luokka saivat palkinnoiksi onkivälineet koko luokalle. Luokanopettaja Maija Mustajärvi kertoi lasten olleen palkinnoista kovasti mielissään. Osa lapsista oli jo suunnitellut uutta kalaretkeä vanhempien kanssa. Aiheesta tarkemmin osoitteessa: http://www.ahven.net/koulukisa Rautalammin Matti Lohen koulun 2B-luokan oppilaita uusien virveleiden kanssa viereisen Syväjärven rannalla. Opettajan mukaan päivä oli yksi heidän kevään kohokohdista. Rautalammin Matti Lohen koulun 2B-luokka pyydysti kisassa viisi eri kalalajia. 16 Suomen Kalastuslehti 6 • 2018 Rautalammilla välineet heti testiin Kaikkien kisaan osallistuneiden luokkien kesken arvottiin kalastusvälineitä koko luokalle. He kävivät testaamassa virveleitä koulun rannassa kalastusta harrastavan opettajan ja hänen luokkansa opastuksella. Koululaisten kalabongauskisan yhteistyökumppaneina olivat tänä vuonna Kuusamon Uistin, Eumer, Finlandia Uistin, Daiwa, OPM, Abu Garcia, Rapala ja Hong Kong. Maatullilaiset onnistuivat tapahtuman aikana pyytämään kuusi eri kalalajia ja Laakavuorelaiset neljä. Yhteisen testauksen jälkeen kalastusvälineet vietiin kotiin
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Kalastuksenvalvojan opas on selkeä esitys kalastuslainsäädännöstä valvonnan näkökulmasta. 15 € Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. 12 € Uutuus!. 10, 90 € Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Kalastuksenvalvojan kenttäkäsikirja on kalastuksenvalvojan tiivistetty, taskussa mukana kulkeva ja vedenkestävä tietopaketti. 17 Suomen Kalastuslehti 6 • 2018 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Keskeiset asiat löytyvät myös ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Suomen kalojen tunnistusopas esittelee Suomessa vakinaisesti esiintyvät kalalajit tunnistusta helpottavien värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera. Opas soveltuu kalastuksenvalvojan kokeeseen valmistautumiseen
Keskustelu pohjana uudistukselle Fortum järjesti kevättalvella keskustelutilaisuuden, johon kutsuttiin valvova viranomainen (ELYkeskus), vesialueen omistajat sekä Kainuun Kalatalouskeskus. 18 Suomen Kalastuslehti 6 • 2018 V esiensäännöstelystä johtuen Fortumilla on Kainuun alueella siian istutusvelvoite Oulujärveen sekä Hyrynsalmen ja Sotkamon reiteille. Viime vuosina suuri osa istutuksista on kuitenkin jäänyt toteutumatta, koska Fortum ei ole saanut kasvattajalta sovittua määrää siikoja eikä markkinoilta ole löytynyt heille täydennyksiä. Tilaisuudessa kuultiin vesialueen omistajia ja kerättiin ehdotuksia vajeen paikkaamiseksi vaihtoehtoisin menetelmin. Vesialueen omistajilta tuli paljon hyviä ehdotuksia, joiden Raimo Kantola Paltamo I osakaskunnan kunnostusten sorapalettia. Tapaus on erinomainen esimerkki kaikkien vesialueella toimivien tahojen keskustelun ja yhteisen tahtotilan tuloksesta. Kertynyttä siikavajetta on paikattu osittain kuhaistutuksilla, mutta vajekertymä oli jo niin suuri, että sen paikkaaminen pelkillä kalaistutuksilla olisi ollut lähes mahdotonta ja osittain hyödytöntä, koska järveen ei määräänsä enempää kalanpoikasia kannata laittaa. Raimo Kantola. Isokosken virtapaikan soraistus käynnissä. Istutusvaje herätti luonnollisesti keskustelua useissa eri tilaisuukIstutukset vaihtuivat kunnostuksiin Jaakko Muurimäki Kainuun Kalatalouskeskus Kainuussa toimenpidevelvoite vaihtui kertaluontoisesti kalan istuttamisesta elinympäristökunnostuksiin. sissa ja siitä seurasi tapahtumaketju, jossa saatiin erinomainen esimerkki eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä
Työryhmän tarkoituksena on toimia osaamisen kehittämisen ja hyvien käytäntöjen kommunikaatiofoorumina, jossa jäsenet voivat myös ideoida yhteisiä hankkeita. Kunnostukset pääsivät heti vauhtiin Kesän 2018 aikana siian istutusvajetta paikattiin muun muassa useilla kunnostustarveselvityksillä ja kalojen elinympäristökunnostuksilla. Vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen tukeminen ja edistäminen on kalastuslain sekä maaja metsätalousministeriön strategioiden mukaista toimintaa. Ruukin Myllykosken valmista kutusoraikkoa. Kalatalouden eri toimijoiden tulee puhaltaa enemmän yhteen hiileen nyt ja jatkossa. Suuri osa ehdotuksista oli erilaisia virtavesiin liittyviä kunnostustoimia ja selvityksiä. 19 Suomen Kalastuslehti 6 • 2018 toteuttamisesta Fortum kokosi esityksen, jonka ELY-keskus hyväksyi. Esimerkiksi Paltamo I:n osakaskunta hoiti kunnostukset hyvin itsenäisesti aina suunnittelusta lähtien. Tosin poikkeuksiakin löytyi. Tässä tapauksessa kuitenkin vajetta saatiin paikattua tarpeellisilla sekä kalavesille suotuisilla toimilla – ja mikä parasta, tapaus toimii erinomaisena esimerkkinä vesialueen omistajien, viranomaisten, säännöstelijän sekä kalatalouskeskuksen välisestä yhteistyöstä. Työryhmän toiminnasta vastaa Kalatalouden Keskusliiton iktyonomi Niina Tuuri.. Kalatalouden Keskusliiton jäsenjärjestöissä on toteutettu ja ollaan lähivuosina toteuttamassa erikokoisia kunnostushankkeita, joissa poistetaan vaellusesteitä, kunnostetaan virtavesiä, ja kartoitetaan vaelluskalojen elinalueita. Tärkeänä lisänä on toimenpiteiden seuranta, jonka kautta saadaan arvokasta tietoa menetelmien toimivuudesta erilaisissa olosuhteissa. Vaelluskalaja virtavesikunnostaminen tulee olemaan tärkeä osa tulevien kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmia. Raimo Kantola Raimo Kantola KALATALOUDEN KESKUSLIITTO ON PERUSTANUT VIRTAVESITYÖRYHMÄN EDISTÄMÄÄN KUNNOSTUSTOIMINTAA Kalatalouden Keskusliitto yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa on huolissaan vaelluskaloista ja niille tärkeistä elinympäristöistä, joiden joukossa luonnontilaiset virtavedet ovat hupeneva luonnonvara. Kalaisat ja puhtaat vedet kun ovat kaikkien etuoikeus. Lähtökohtaisesti on tietenkin ikävää, että istutusvajetta oli päässyt syntymään. Kiltunkosken näkymä kunnostuksen jälkeen. Kalatalouskeskus oli vahvasti mukana osakaskuntien kanssa toteuttamassa toimenpiteitä. Edistääkseen virtavesien kunnostustoimintaa Kalatalouden Keskusliitto on perustanut virtavesityöryhmän, joka kokoaa yhteen virtavesija kunnostusosaamisen eri maakunnista
20 Suomen Kalastuslehti 6 • 2018 Ta pi o G us ta fs so n, Ka la ta lo ud en Ke sk us lii tt o
Eri vuosina saaliin rakenne kuitenkin vaihteli. Molemmilla rapulajeilla vallitseva kokoluokka on 8 – 10 cm ravut. Vaihtelu johtunee vuosiluokkien vahvuuden vaihteluista ja rapujen kuorenvaihtojen etenemisestä ravustuskaudella. Mertapyynnillä pikkurapuja (<8 cm) saadaan hyvin vähän niiden todelliseen määrään nähden. Jokiravuilla ylämittaosuus (?10 cm) oli välillä 23 – 49 % ja täpläravuilla 32 – 70 %. Saalin rakennetta kuvaava aineisto koostuu yksilöllisesti käsitellystä 26 725 ravusta. < 8 15 % 8-9,9 56 % 10-10,9 19 % 11-11,9 8 % ?12 2 % Jokirapu < 8 7 % 8-9,9 42 % 10-10,9 29 % 11-11,9 16 % ?12 6 % Täplärapu. Kirjoitussarjan toisessa osassa tarkastellaan rapusaaliin rakennetta ja laatua. Sen sijaan yli 12 cm jättiravut ovat jokirapusaaliissa harvinaisia verrattuna täplärapuun. Tässä aineistosta ja menetelmästä esitetään vain pääkohdat. 21 Suomen Kalastuslehti 6 • 2018 R apusaalisseurantoja 2006 – 2014 on perusteellisesti kuvattu RKTL:n julkaisussa Tutkimuksia ja Selvityksiä 15/2014. Jokirapusaaliista yli 10 cm osuus on noin 29 % (vaaleat sektorit), täpläravuilla taas yli 10 cm saalisosuus on 51 % (tummat sektorit). Täplärapusaaliissa puolet mittarapuja Jokirapujen keskikoko ja yli 10 cm rapujen osuus on selvästi täplärapuja pienempi. Koko aineistossa (10 522 jokirapua, 16 203 täplärapua) puolet täpläravuista ylittää 10 cm kauppakoon, kun jokiraRapusaaliin rakenne ja laatu Markku Pursiainen Tapio Keskinen, Luonnonvarakeskus Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) Raputalousohjelmassa tutkittiin monipuolisesti ravustusta, rapusaaliita ja rapukantojen tilaa. vulla osuus on 29 %. Kirjanpitäjät merkitsivät päivittäin muistiin mertamäärän ja saaliin sekä tekivät määrävälein rapujen pituusmittauksia. Seurantavesistöt edustivat rapulajiemme tärkeimpiä tuotantoalueita ja tyyppivesiä. Kauden edetessä keskikoko laskee Rapujen kuorenvaihtojen ajoittuminen alkuja keskikesään ja energiavarojen täydentäminen syksyn lisääntymiskautta varten merkitsee, että Käsiteltyjen rapujen kokojakaumat viidessä pituusluokassa
22 Suomen Kalastuslehti 6 • 2018 isot ravut ovat liikkeellä parhaina kesäviikkoina, ja ravustus poistaa niitä vähitellen populaatioista. 7. Rapukauppaan liittyvät laatutekijät Kaupassa ja pöydässä rapuihin liittyvät laatuja ulkonäköasiat vaikuttavat mielikuviin. 9.). Keskikoko yleensä laskee rapukauden loppua kohti, jokiravuilla keskimäärin 2,2 mm ja täpläravuilla 1,7 mm. – 24. 29 €. 86 88 90 92 94 96 98 100 102 104 106 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Ko ko na isp itu us m m Jokirapu kesäkausi syyskausi 86 88 90 92 94 96 98 100 102 104 106 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Ko ko na isp itu us m m Täplärapu kesäkausi syyskausi Rapujen keskikoko kesäja syyskauden mittauksissa. 8.) selvästi suurempi kuin myöhemmin (syyskausi 25. Muutamat poikkeusvuodet on merkitty tähdellä. Jotkut suosivat koiraita suurien saksien vuoksi, jotkut taas pitävät naaraiden leveästä pyrstöstä. Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Jokiravulla kuitenkin keskikoko kasvoi 2008, 2010 ja 2014, täpläravuilla 2009, 2012 ja 2013. 8. – 28. Saalis on yleensä lievästi koirasvoittoinen, mutta tässäkin on vaihtelua eri vuosien välillä. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Virtavesien kunnostus on perusteos jokaiselle virtavesikunnostuksesta kiinnostuneelle ja sen parissa työskentelevälle. Tämä näkyy siinä, että saaliiksi saatujen rapujen keskikoko on viiden ensimmäisen ravustusviikon aikana (kesäkausi 21
Tämä voi johtua siitä, että saksia irtoilee pyynnissä ja käsitellessä täpläravuilta jokirapuja enemmän. 23 Suomen Kalastuslehti 6 • 2018 Saksien puuttuminen tai erikokoiset sakset lajitellaan useimmiten erilleen. Ruttomerkkien määrä vaihtelee eri vuosina ja vesistöittäin melkoisesti. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Suomen rapu Ravun nousu, tuho ja tulevaisuus kirjasta löytyy läpileikkaus jokiravun vaiheista ja merkityksestä 1800-luvun puolivälistä nykypäivään. 33 €. Rapusaaliin koiras-naarassuhde ja muita rapukauppaan liittyviä laatutekijöitä. Jokiravuilla pehmytkuorisia on täplärapuja enemmän, mikä voi johtua lyhyestä pyyntikaudesta ja vesistöjen pohjoisesta sijainnista. Sarjan seuraavassa osassa tarkastellaan rapusaaliiden määriä. Saksivaurioita on täpläravuilla enemmän kuin jokiravuilla, ja osuus kasvaa kauden loppua kohti. Jokirapu Täplärapu Laatutekijä Keskiarvo Vaihtelu Keskiarvo Vaihtelu Koirasosuus 52,1 % 48,3-55,3 % 51,0 % 44,4-57,7 % Saksivauriot 6,8 % 5,1-9,0 % 9,3 % 3,7-15,6 % Pehmeäkuoriset 10,1 % 4,7-16,7 % 4,5 % 1,8-5,8 % Rapurutto 13,7 % 7,8-19,0 % Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Kuoren koveneminen riippuu kesän lämpötilaoloista. Täplärapujen ruttotäpliä esiintyi noin 14 %:lla käsitellyistä yksilöistä. Aiheesta lisää: RKTL:n Tutkimuksia ja Selvityksiä 15/2014 (googleta: rkts2014_15.pdf)
Kun maanviljelys ei kuitenkaan oikein kannattanut, hän suuntasi kiinnostuksensa kalastukseen ja ravustukseen. von asiamiehenä ja osakkaana kylän osuusmeijerissä. Hän oli saanut tietoonsa, että Tyrväällä eräs Kaarle Anttila harjoittaa mittavaa ravustusta. Sandman 1899. Alb. Nykyisin alue kuulu Sastamalan kaupunkiin. 24 Suomen Kalastuslehti 6 • 2018 K aarle Anttila syntyi vuonna 1854 ja hänestä tuli maanviljelijä Tyrvään Suontaalan kylässä. Lukuja kirjoitustaitoisena Anttila toimi PellerSuurravustaja Kaarle Anttila Kari Kilpinen Kalastustentarkastajan apulainen ja Suomen kalastusyhdistyksen sihteeri Albin Sandman oli pakannut kameravarustuksensa ja matkustanut Hämeeseen. Hän oli sadan verkon Sadan verkon suurkalastaja Kaarle Anttila ja hänen ravustuksessaan käyttämiä päremertoja
Linda ajautui vuoden 1905 jälkeen vasemmalle ja hänestä tuli laittoman toiminnan innokas kenttätyöläinen, joka pääsi avustamaan itseään Leniniä tämän eräällä Suomen matkalla. Hän myös nosti Osuusliike Elannon suurien joukkoon. Lindan touhut eivät miellyttäneet isä-Kaarlea. Välirikko syntyi kun radikaali opiskelijatyttö oli lähtenyt syksyllä 1904 Hämäläisen osakunnan kustantamana kotiseudulleen kertomaan jumalaa pelkääville tyrväntöläisille darvinismista. Tytär Linda kuvasi myöhemmin itseään ”kuhilla koulutetuksi”. Hän lopetti esikoisensa opintojen rahoittamisen ja ajoi Lindan pois kotoa. Linda ei enää milloinkaan tavannut isäänsä. Nämä ampuivat kyytimiehen jo alkumatkasta. Varsinkin rapu oli tuolloin tuottoisa kausituote ja sitä vietiin Pietariin suuret määrät. Itsenäisen Suomen mies. Helsinkiin hän teki kalanmyyntimatkoja ja liekö samoilla reissuilla käynyt Kansallisteatterin näytöksiä katsomassa ja kotonaan kertasi kotiväelle pitkät pätkät kuulemiaan repliikkejä. Kaarle Anttila haudattiin Tyrvännön kirkkomaahan. He pakottivat isännän antamaan hevoskyydin Hämeenlinnaan. Tannerin appiukko löytyi Hattulassa murhattuna 21. Sisällissota koitui kuolemaksi Tanner oli vastustanut sisällissotaa. Tyrvännön historia. Hän keräsi eri puolilta pitäjää suuren kokoelman muinaisesineitä, jotka päätyivät Kansallismuseon kokoelmiin. 25 Suomen Kalastuslehti 6 • 2018 suurkalastaja. Tanner. Tyrvään vaakunassakin irvistelee kaksi kuhaa. Mateet, hauet ja lahnat syötiin kotona, kuhat ja ravut menivät myyntiin. Linda väitti ihmisen olevan apinan serkku. Se oli fennomaanien lehti, joka ajoi suomalaisuusliikkeen tavoitteita. Ylioppilaiden sosiaalidemokraattisessa yhdistyksessä Linda tapasi Väinö Tannerin . Lähteet: Lappalainen Ari. Kun muut kyläläiset lukivat Hämeen Sanomia, tilasi Kaarle Uutta Suometarta. 4. Matkusti Pietariin ja Helsinkiin Kaarle kävi Pietarissa kalastusnäyttelyssä. Hän oli selvästi poikkeavaa tyyppiä myös siksi, että hän koulutti molemmat tyttärensä, mikä oli tuolloin melko harvinaista. Ei siihen osallistunut Kaarle Anttilakaan. 1918. Kaarlelle uudet opit olivat liikaa. Liekö sama mielipiteiden ehdottomuus, kuin mikä johti välirikkoon isän ja tyttären välillä, synnyttänyt suukovun pyssymiesten kanssa. Lindasta tuli Väinö Tannerin aviovaimo ja Tannerista kehkeytyi raskaan sarjan sosiaalidemokraattinen valtiomies, joka hoiti maamme asioita neljänkymmenen vuoden ajan. Kari Kilpinen. Tyttärestä Tannerin vaimo Linda lähetettiin suomalaiseen tyttökouluun Hämeenlinnaan vuonna 1895, josta tämä jatkoi opintoja yliopistossa. Lehtinen Lasse 2017. Vanhoilla päivillään Linda kommentoi: ”Koko pitäjä heitti minut ulos”. Sisällissodan viimeisinä päivinä Anttilan tilalle oli tullut kaksi aseistautunutta miestä. Vanajaselkä-Hämeen historiallinen kala-aitta 2002. Teoksessa Ojanen Eero 2002
Kalastusmatkailu kukoistaa Teimme puolen päivän mittaisen kalastusretken MaPa Fishing Teamin kyydissä. Muun muassa mökkien vuokraajat vastustivat ehdotusta, koska eivät halunneet asiakkailleen lisäkustannuksia. Erona Suomeen olisi ollut, ettei maksu olisi poistanut tarvetta vesialueen omistajan luvalle. 26 Suomen Kalastuslehti 6 • 2018 A hvenanmaalla on oma kalastuslainsäädäntö. Yrityksen ovat Malin Lönnroth Ahvenanmaalla kalastus on kivaa. Malin Lönnroth. Edes mato-onginta ei ole vapaata. Myöskään kalastusoppaat eivät kannattaneet maksua. Kalastonhoitomaksua mietittiin Ahvenanmaalla vierailee vuosittain 170 000 matkailijaa, joista noin 20 000 – 27 000 kertoo kalastuksen olevan tärkein syy vierailulleen. Viime syksynä Maakuntahallitus teki ehdotuksen kalastonhoitomaksusta. Lakiehdotus ei mennyt läpi. si ollut 20 euroa vuodessa tai 10 euroa päivässä, mutta se ei olisi koskenut ahvenanmaalaisia. Pääsääntönä on, että kaikkeen kalastukseen, ajasta ja paikasta riippumatta, tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa. Maksun suuruus oliAhvenanmaan kalastusparatiisi Malin Lönnroth Kalatalouden Keskusliitto Yli 20 000 matkailijaa käy vuosittain Ahvenanmaalla kalassa. Ahvenanmaalla kalastamiseen ei tarvita kalastonhoitomaksua. Fredrik Lundberg esittelee 80 mm turskaverkkoja. Me olemme täällä samasta syystä, katsomassa saammeko hauen tai kaksi, mutta samalla ottamassa ylipäänsä selvää maakunnan kalastuselinkeinosta
Tapasimme Ålands Fiskaren toiminnanjohtaja Fredrik Lundbergin Maarianhaminan kalasatamassa. Panimo perustetiin vuonna 2004 ja se aloitti 40 000 litran vuosituotannolla. Patrik on työskennellyt kokopäiväisenä kalastusoppaana vuodesta 2002. Turskan kalastus elää nousukautta Ahvenanmaalla ja kalastajat saavat saaliiksi hienoja isoja turskia. Yli kymmenen kilon turskat eivät ole harvinaisia. Saatujen kalojen koko vaihtelee 2,5 – 8 kilon välillä. Johannan aloittaessa asiakkaat olivat epäileviä kalavaihtoehtojen suhteen. Tänään kala on suosituin lounasruoka. Fredrik kertoo, että turskaa kalastetaan 80 millin verkoilla parin sadan metrin syvyydestä uutaman tunnin venematkan päästä Maarianhaminasta. Kalatiskistä löytyy runsaasti paikallista kalaa. Ahvenanmaallakalastetaan myös lohta ja muita suomukaloja. Tavoitteena oli, että kaikki veneessä olleet saisivat kalan. Ajaessamme neljän tunnin hauenkalastuksen jälkeen takaisin satamaan olemme tyytyväisiä. Tavoite täyttyi, minkä lisäksi saimme nauttia kauniista saaristomaisemista. Syksyn huippu sijoittuu syyskuulle. Olutta kalan kanssa Jos mietitte voiko kalan kanssa juoda olutta, suosittelemme vierailua Stallhagenin panimossa, jossa Johanna Dahlgren kertoi panimosta ja oluen valmistuksesta, mutta piti myös kurssin oluesta ja sen soveltuvuudesta ruuan seuralaiseksi. Useimmat Ahvenanmaalle kalastamaan lähtevät eivät käytä kalastusoppaan palveluita vaan vuokraavat itse mökin kalastusluvalla. Valoa on kuitenkin näkyvissä. Jokin aika sitten käynnissä oli hanke, jossa selvitettiin kolmipiikin kaupallisen kalastuksen mahdollisuuksia. Meillä olisi tarjolla hienoa turskaa, mutta Suomen kalakaupat eivät osta turskaa johtuen kalaoppaan suosituksesta, tuskailee Fredrik. Hanke ei kuitenkaan edennyt sen pidemmälle, toteaa Fredrik. Heillä on keksimäärin 160 opastettua kalastusreissua vuodessa. John Nurmisen säätiö oli mukana hankkeessa. Stallhagen on myös ravintola ja sen menussa on ainoastaan paikallista kalaa. Uudessa toukokuussa julkistetussa oppaassa koko Itämeren turska joutui punaiselle listalle. Venettä kohden saaliit ovat muutama sata kiloa yössä. Kalastajien määrä vähenee ja samaan aikaan kalan kysyntä kasvaa. Stallhagenin panimon historia on menestystarina. Stallhagenin oluet käyvät myös kalan kaveriksi. Malin Lönnroth Malin Lönnroth. Kaikkiaan noin 12 000 vierasta on ollut mukana veneissä vuodesta 2002 lähtien. Turskan kalastus elää nousukautta Ahvenanmaan kaupallinen kalastus kamppailee samojen ongelmien kanssa kuin muualla Suomessa. Maistettuaan keittiön paistettua siikaa ymmärtää kyllä miksi. 27 Suomen Kalastuslehti 6 • 2018 perustaneet Patrik Lehtonen ja Mats Fagerlund vuonna 1996. Nyt olutta valmistetaan puoli miljoonaa litraa vuodessa. WWF:n kalaopas on toista mieltä. Paras kalastusaika on keväällä heti jäiden lähdettyä. Nykyinen turskan Suomen ennätys 26,09 kiloa on kesältä 2016, pyydetty sekin Ahvenanmaalta
Kalastusmatkailun ja vapaa-ajankalastuksen harrastusväliHyödyntämätöntä potentiaalia Mari Pohja-Mykrä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Kalastusmatkailu ja vapaa-ajankalastus osana suomalaista erätaloutta tuovat merkittävää taloudellista hyötyä, ovat vetovoimainen vientituote ja omaavat runsaasti toistaiseksi hyödyntämätöntä potentiaalia. Hyvinvoiva ja vetovoimainen Kalastusmatkailijat tuovat Tornionjoen alueelle rahaa ja työpaikkoja.. neiden sekä jatkojalostustuotteiden ensisijainen vetovoimatekijä ja yrittäjyyden perusresurssi on kalastettava kala ja yrityksen brändäyksessä keskeistä on aitous. 28 Suomen Kalastuslehti 6 • 2018 K alastus on keskeinen osa suomalaista erää, johon kuuluu myös metsästys sekä suurpetojen katseluja kuvaustoiminta
Kulutuksesta peräti 94 % tapahtuu kotimaisissa kaupoissa ja nettikaupoissa. Kotimaiset vapaa-ajankalastajat käyttävät kalastusmatkailupalveluita kuitenkin suhteellisen kitsaasti. Tutkimuksessa tunnistui Manner-Suomesta kaikkiaan 511 kalastusmatkailuyritystä, jotka olivat joko yksinomaan/pääosin kalastukseen profiloituneita yrityksiä tai yleisemmin luontomatkailuun parissa toimivia yrityksiä, joissa kalastusmatkailu on vahvasti mukana. Haasteena on kalastusmatkailumahdollisuuksien myyminen kotimaisille kalastajille, mutta myös viennin tukeminen. Peräti 63 % kalastonhoitomaksun maksaneista kalastajista on harrastuksensa suhteen täysin omatoimisia, maksullisia majoituspalveluita käyttää joka neljäs kalastaja, joka kymmenes vuokraa veneen käyttöönsä ja ainoastaan 4 % kalastajista ostaa maksullisia opaspalveluita. Vesistöjen kunnostus vaelluskaloille, sekä kalastusmatkailun tarpeiden huomioiminen alueiden käytön suunnittelussa tukevat kalastusmatkailun kehittämistä. Tornionjoen alueelle matkustaa vuosittain kalastamaan tuhansia henkilöitä ja keskeinen vetovoimatekijä on suuri lohi luonnonmukaises”Saalisvarmuuden parantaminen ja isokokoinen saalis ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä kalastusmatkailijoiden houkuttelemiseksi.”. Yritykset ammentavat voimansa suomalaisista elementeistä kuten eksoottisuudesta, mutta myös laadusta, teknologisesta osaamisesta, turvallisuudesta ja luotettavuudesta. Suurimpia rahankäyttökohteita ovat veneen varustelu ja käyttö, kalastusvälineet, vaatteet ja muut varusteet, sekä elektroniikka. Houkutteleva kalastustuote rakentuu korkeamman jalostusasteen tuotteiden myötä, ja tällöin korostuu myös saaliin suuruus. Kalastonhoitomaksun maksaneista kalastajista miehet kuluttavat harrastukseensa vuositasolla noin 1 350 euroa ja naiset noin 950 euroa. Kalastajissa huikea potentiaali Kalastusvälineiden valmistus ja myynti, sekä saaliin jatkojalostus ovat merkittävää elinkeinotoimintaa. Tähän tarpeeseen on mahdollista vastata esimerkiksi saalislupakäytäntöjen ja kalakantojen verotuskäytäntöjen kehittämisellä. Suomalaisessa erässä on potentiaalia ja esimerkiksi kalastusmatkailun liikevaihto on ollut nousujohteista viimeisen kuuden vuoden ajan; vuosien 2010 – 2016 aikana keskimääräinen vuotuinen kasvu on ollut yritystyypistä riippuen noin 1 % – 9,8 %. Kalastusharrastus aikaansaa vuositasolla vähintään 249 miljoonaa euroa verollista myyntiä. Maailmanlaajuisten trendien mukaan kaupungistuminen jatkuu, ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja varallisuus kasvaa, joten kalastajien mahdollisuudet panostaa ostettavaan tuotteeseen ja palveluun myös lisääntyvät. Aluetaloudelliset vaikutukset ja vaikutus työllisyyteen ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat kuin suorat vaikutukset. Tornionjoen lohi ja alueen talous Koko maan kalastusmatkailun vuotuinen liikevaihto on noin 20,9 miljoonaa euroa ja suora työllisyysvaikutus noin 935 henkilöä. 29 Suomen Kalastuslehti 6 • 2018 TUTKITTUA luonto puolestaan muodostaa yrittäjyyden toimintaympäristön ja tukee laadukasta tuotetta kalastus keskellä suomalaista luontoa, hiljaisuutta, pimeyttä, kylmyyttä ja siten eksoottisuutta on keskeinen lisäarvoa tuottava tekijä. Vapaa-ajankalastajat arvioivat kulutuksensa harrastusvälineisiin lisääntyvän seuraavan viiden vuoden aikana, joten alan tulevaisuus näyttää kasvusuuntaiselta. Saalisvarmuuden parantaminen ja isokokoinen saalis ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä kalastusmatkailijoiden houkuttelemiseksi
Merkittävin aluetaloudellinen hyöty kulkeutuu Tornionjoen alueen seutukunnille, mutta vaikutukset ulottuvat myös muualle Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Tampere, Kalaja Erämarkkinat 30.9. – 7.10. • Vapaa-ajankalastajille suunnattiin rahankäyttökysely harrastusvälineiden ja jatkojalostustuotteiden verollisen myynnin selvittämiseksi. – 13.10. Kaskinen, Silakkamarkkinat 7. Lappeenranta, Kalamarkkinat 21.–22.9. Kokkola, Kalamarkkinat 28.–30.9. Hanke oli käynnissä 2/2017 – 2/2018 ja tutkimuksen toteutti Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. – 23.9. Joensuu, Kalamarkkinat 6. 203. Joensuu, Kalamarkkinat 7. – 21.10. Vaasa, Silakkaja siikamarkkinat 7. Kotka, Kalamarkkinat Lisää tapahtumista: www.ahven.net sa vesistössä. Vuonna 2017 Tornionjoen alueen noin 10 100 kalastusmatkailijaa toivat mukanaan 10,8 miljoonaa euroa aluetaloudellista hyötyä ja 140 työtilaisuutta kausityöntekijöille. Aiheesta tarkemmin: Pohja-Mykrä Mari, Matilainen Anne, Kujala Susanna, Hakala Outi, Harvio Viktor, Törmä Hannu, Kurki Sami (2018) Erätalouteen liittyvän yritystoiminnan nykytila ja kehittämisedellytykset, Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 40/2018, s. Valikoivan kalastuksen myötä lohen laskennallinen arvo nousee entisestään. Erätalouden liiketoiminnan nykytila ja kehittämisedellytykset -hankkeen rahoitti Valtioneuvosto. Kyseinen tapaustutkimus esimerkillään asettaa pohdintapaineita asioiden arvottamiselle yhteiskunnassa ja siten paineistaa myös poliittista ohjausta. – 14.10. – 8.9. Helsinki, Stadin silakkamarkkinat 20. • Erätalouden kehittämisen mahdollisuuksia ja haasteita kerättiin teemoittaisissa työpajoissa kotimaisilta erätalouden asiantuntijoilta.. – 16.9. Hämeenlinna, Hämeenlinnan kala-ja herkkumarkkinat 15. Virolahti, Silakkamarkkinat 6. Lieksa, Vuonislahden muikkumarkkinat 22. • Tutkimuksessa tehtiin laaja katsaus aikaisempaan tutkimukseen eräyrittäjyydestä. – 23.9. Nakkila, Nahkiaismarkkinat 30.9. – 9.9. Kotka, Kalamarkkinat 25.–28.10. – 16.9. Turku, Silakkamarkkinat 6. Imatra, Eräja eväsmessut 22.9. • Resurssipohjaisen arvoketjuanalyysin pohjalta haastateltiin erätalouden yrittäjiä ja suunnattiin kattava yrityskysely erämatkailun yrittäjille. – 7.10. Suomen Kalastuslehti 6 • 2018 30 30 TAPAHTUMIA 7. Kuopio, Kalaryssäys 14. Helsinki, Silakkamarkkinat 20. Yhden lohikilon aluetaloudellinen arvo TornionjoenMuonionjoen-Könkämäenon yhteislupa-alueelta kalastusmatkailijan toimesta kalastettuna oli 214 euroa, ja vastaavasti yhden lohen arvo 1 320 euroa vuonna 2017. – 21.10. Jyväskylä, Wemmi – Ween maan wiljaa 22. • Erätalouden aluetaloudellisen vaikuttavuuden esille tuomiseksi toteutettiin tapaustutkimus Tornionjoen alueen kalastusmatkailusta. – 7.10. Lahti, Kalamarkkinat 15.–16.9
JOONAS RAJALA PÄIJÄTHÄMEESEEN Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen hallitus valitsi kalatalouskeskuksen uudeksi toiminnanjohtajaksi FM Joonas Rajalan. HANNU UUSITALO TÄYTTI 70 VUOTTA Korpilahtelainen maanviljelijä Hannu Uusitalo täytti 31. Suomen Kalastuslehti 6 • 2018 31 HENKILÖUUTISIA PETTERI KONTILA KAINUUN ELY-KESKUKSEEN Iktyonomi (AMK) Petteri Kontila on aloittanut Lapin ELY-keskuksen kalatalousyksikössä Kajaanissa kalatalousasiantuntijana 6.8.2018. heinäkuuta. Joonas opiskeli Jyväskylän yliopistossa pääaineenaan kalabiologia ja kalatalous. Sen jälkeen työtehtäviä on ollut Kuopion Yliopistossa, Suomi-Verkko Oy:ssä, Kalatalousopetuksen parissa Koulutuskeskus Salpauksessa, Vesi-Eko Oy:ssä ja viimeisimmäksi ympäristöalan opettajana Keski-Pohjanmaalla. Mittavan työn kalatalouden parissa tehnyt Hannu on ollut Pohjois-Päijänteen kalastusalueen hallituksen jäsen alusta saakka. Joonas aloitti tehtävässä 1. Opintojen jälkeen vuonna 1988 työt jatkuivat Kuopiossa kalatalousneuvojana reilut kymmenen vuotta. Kalastusalue ja osakaskunta tehtävistä Petterillä on kokemusta reilut parikymmentä vuotta. heinäkuuta 70 vuotta. Joonaksen vapaa-aika kuluu perheen parissa ja Päijänteen laineilla veneillen. Hän valmistui vuonna 2006 ja on sen jälkeen työskennellyt päätöikseen erilaisten kalatalouteen liittyvien tutkimusten ja hankkeiden parissa. Lisäksi hän on toiminut Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry:n puheenjohtajana vuosina 1994 – 2008, Kalatalouden Keskusliiton johtokunnassa vuosina 2002 – 2011 sekä Kalatalouden Keskusliiton ja MTK:n asettamassa Vesienomistajien neuvottelukunnassa vuosina 2002 – 2011. Kalastusta harrastetaan monipuolisesti keittiön tarpeisiin. Eläköitymisestä huolimatta Hannu on edelleen aktiivisesti mukana Oittilan osakaskunnan ja Pohjois-Päijänteen kalastusalueen toiminnassa.. Syksyisin vapaa-aikaa vie metsän antimet ja kanakoiran koulutus. Petterin työ kalatalouden parissa alkoi vuonna 1983 Kuopion kalastuspiirissä kalatalousharjoittelijana
Kalatalouden Keskusliitto (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Syksyn peli-iltoihin Pelikorttipakat Suositut pelikortit kaloista, linnuista, koirista, kasveista ja ötököistä. 6 €. Kaikissa 55 erilaista kuvaa