Suomen Kalastuslehti 6 • 1 6/2019 14 Vapaa-ajan kalastajien profiilit
2 • Suomen Kalastuslehti 6 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille, kalastuksenvalvojille ja muille kalatalouden parissa toimiville. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastussäädöksiä 2019 Kauan odotettu uutuuspainos keskeisistä kalataloutta käsittelevistä säädöksistä. Hinta 15,00 €
28 Kalasta ammatti -päivä innosti nuoria alalle 30 Villen matkassa 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 36 Henkilöuutisia 37 Kalat numeroina 39 Seuraavassa numerossa 10 20 TA PI O G U ST AF SS O N AR I W ES TE RM AR K VA KI O PA LS TA T AS M O RA IM O AH O KANNEN KUVA Vapaa-ajankalastajien profiilit -tutkimus on valmistunut. Suomen Kalastuslehti 6 • 3 Sisältö 10 Kalastusta ja fongausta 14 Oletko yksi heistä. Kuva Asmo Raimoaho.. 20 Kuhan sain 24 Alkuperällä on väliä 26 Kuha – vaelluskala. 18 Onko Suomessa haamuverkkoja
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Valvojan viestimerkit Tilaa nyt! ahven.net Hinta 15,00 € (100 kpl/väri). KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Uuden kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä
Pyydystä ja päästä -kalastus on heille yleistä. Nämä kalastajat näkyvät ja kuuluvat, koska he matkailevat paljon, käyttävät runsaasti rahaa harrastukseensa ja ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä. Yhteisten kalavesien hoitotyö ei tätä ryhmää kuitenkaan suuremmalti kiinnosta. Kalastonhoitomaksun maksaneille tehdyn kyselyn avulla kalastajat ryhmiteltiin viiteen profiiliin: aktiiviset vapakalastajat, satunnaiset vapakalastajat, himokalastajat, pyydyksillä aktiivipyytäjät sekä satunnaiset generalistit. Eri profiilien tarkemmat kuvaukset löydät tässä lehdessä julkaistusta artikkelista. Vesa Karttunen. Suomen Kalastuslehti 6 • 5 Profiilin nostoa PÄÄKIRJOITUS Kalastonhoitomaksun maksaneille tehdyn kyselyn avulla kalastajat ryhmiteltiin viiteen profiiliin.” KESÄKUUSSA JULKAISTUN vapaa-ajankalastajien profiilitutkimuksen perusteella meitä kalamiehiä ja -naisia on moneen junaan. He ovat useimmin nuoria tai keski-ikäisiä miehiä. Näiden profiilien edustajat muodostavat yhteensä noin kolmasosan tutkimuksen kalastajajoukosta. Näihin profiilein kuuluvat ovat iältään jo varttuneempia kotitarvekalastajia, kalastusseurojen ja osakaskuntien kantavia voimia, hoitotoimien puuhamiehiä ja osallistujia. Osakaskunnissa ja kalatalousalueiden toiminnassa mukana olevien kannattaa tutustua tutkimukseen mietittäessä, mistä saada omalle toiminnalle jatkajia ja miten oman alueen vapaa-ajan kalastusta kokonaisuutena kannattaisi kehittää. NOIN KOLMANNES kalastajista on puolestaan aktiivisia vapakalastajia. MIHIN TÄLLAISTA profilointia sitten tarvitaan. On tosin huomattava, että tutkimus aliarvioi pyydyksillä aktiivipyytäjien ryhmää, koska suuri osuus heistä ei yli 64-vuotiaina kuulunut raportin kuvaamaan perusjoukkoon eli kalastonhoitomaksun maksajiin. SUOMEN KALASTUSLEHDEN lukijat voidaan oman keväisen kyselymme avulla sijoittaa suurelta osin himokalastajien sekä pyydyksillä aktiivipyytäjien ryhmään. Ainakin kalastustarvikeliikkeet ja kalastusmatkailuyritykset ovat kiinnostuneita tuloksista, koska eri profiileiden mukaisten kalastajien rahankäyttö ja liikkuminen harrastukseensa liittyen poikkeavat suuresti toisistaan
Tähän on jo päästy useimpien kalakantojen osalta, Leppä totesi. Samalla Leppä korosti, että Suomi suhtautuu hyvin vakavasti kalastuksen vastuullisuuteen. MMM 4.9.2019 LA U RA KO TI LA , CR EA TI VE CO M M O N S Rannikkovesien tila heikentynyt Uusi arvio Suomen pintavesien ekologisesta tilasta osoittaa, että järviemme pinta-alasta 87 prosenttia ja jokivesistämme 68 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Sisävesien tila ei ole muuttunut merkittävästi vuodesta 2013, joskin paikoin on havaittavissa lievää paranemista. Leppä esitteli kuulemisissa Suomen keskeiset tavoitteet puheenjohtajakaudella. Suomenlahden tila on parantunut, mutta rannikkovesien tila ei ole pääosin saavuttanut hyvää tilaa. Suomen toinen keskeinen painopiste on edistää Euroopan merija kalatalousrahastoasetuksen käsittelyä. Lepän mukaan tavoitteena on viimeistellä lokakuun neuvostossa osittainen yleisnäkemys asetuksesta. Luokkien osuudet jokipituudesta, järvien ja rannikkovesien pinta-alasta. % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Joki (km) Järvi (km²) Rannikko (km²) Luokittelematta Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä Erinomainen. Pohjavesien riskit eivät ole lisääntyneet. 6 • Suomen Kalastuslehti 6 LYHYET MINISTERI LEPPÄ KUULTAVANA EU:SSA Maaja metsätalousministeri Jari Leppä oli 4.9. Kalastuksen valvonnassa Suomi tukee komission lainsäädäntöehdotusta, joka tähtää yksinkertaistamiseen. Kalatalousasioiden osalta ministeri Jari Leppä piti Suomen keskeisenä tavoitteena kalakantojen kestävää hyödyntämistä, joka ilmenee kestävän enimmäistuoton (MSY) tason saavuttamisena. Rehevöityminen on edelleen suurin ongelma. Suomen pintavesien ekologinen tila. On kuitenkin kalakantoja, kuten Itämeren itäinen turskakanta, joiden tila edellyttää erityisiä suojelutoimia. Euroopan parlamentin kalatalousvaliokunnan sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan kuultavana
Yle 18.9.2019 SI SÄ -S U O M EN KA LA TA LO U SR YH M Ä. Hankkeessa on vielä tilaa yhdelle kisällille. Hankkeen aikana osallistujat työskentelevät työpareina yhteensä kuusi kuukautta. Hanketta rahoittaa ja hallinnoi SisäSuomen kalatalousryhmä. SH U TT ER ST O CK Hankeosallistujat tapasivat alkuinfotilaisuudessa Päijänteen rannalla. Hankkeen rahoitus tulee Euroopan merija kalatalousrahastolta, Suomen valtiolta ja alueen kunnilta. Sähkön vaikutuksia kehossa ja elimistössä arvioidaan kuitenkin milliampeerien eli sähkövirran voimakkuuden perusteella. Helsingin Sanomat 11.9. OSAKASKUNNILLE KORVAUKSIA Itä-Suomen aluehallintovirasto on määrännyt Juankoskella kolmelle osakaskunnalle korvauksia jätevesipuhdistamon päästöstä. 8 • Suomen Kalastuslehti 6 LYHYET SÄHKÖANKERIAASTA 860 VOLTTIA Tutkijat ovat löytäneet Amazoniasta kaksi uutta sähköankeriaslajia. Lupamääräykset ylittänyt päästö tapahtui Juankosken jätevesipuhdistamolta vuonna 2008. Toinen uusista lajeista Electrophorus voltai voi tuottaa jopa 860 voltin sähköiskun, joka on korkein koskaan mitattu lukema sähköankeriaan antamissa sähköiskuissa. Työjaksot sijoitetaan vuoden ajalle siten, että kalastajan kausiluontoisen työn sesongit tulevat tutuiksi. Mestari-kisälli -hanke käynnistyi Mestari-kisälli -hanke on saattanut yhteen kahdeksan kaupallista kalastajaa ja alalle aikovaa henkilöä työpareiksi ympäri Keski-Suomea ja Päijät-Hämettä. Sähköankeriaan antama sähköisku on noin 1 milliampeerin suuruinen, eli ihminen ei kuole sähköankeriaan iskuun. Kolme osakaskuntaa saa yhteensä runsaat 1200 euroa kalastuksen tuoton menetyksestä ja kalastuksen vaikeutumisesta Akonveden alueella
Yhdeksän miljoonan euron tavoitteesta kuitenkin jäätäneen. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin, myös kaloihin. Osan vieraiden tarjoiluista hoiti Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoima Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio 2 -hanke ja hankkeen kehittämistyöryhmä yhteistyökumppaneidensa sekä Sisä-Suomen kalatalousryhmän kanssa. Ruokaviraston näkemyksen mukaan kalan jättäminen tukehtumaan tuottaa sille tuskaa, minkä vuoksi sitä voidaan pitää eläinsuojeluasetuksen tarkoittamana tarpeetonta kärsimystä aiheuttavana toimintana. Ruokavirasto 5.9.2019 TA PI O G U ST AF SS O N. Kalatalouspääjohtajat pääsivät seuraamaan Mestari-kisälli -hankkeeseen osallistuvien Veli Heinosen ja Veeti Virtasen troolausnäytöstä. Metsähallitus huomasi tarkastuksessaan, että maaliskuusta heinäkuuhun kertymä oli ilmoitettu noin 240?000 euroa liian suurena. Eläinsuojelulain noudattamista valvovat muiden muassa kunnaneläinlääkärit, poliisi ja aluehallintovirastot. Vapaa-ajan kalastuksessa edellä mainitut vaatimukset tarkoittavat käytännössä, että kala on heti pyynnin jälkeen asianmukaisesti tainnutettava esimerkiksi lujalla lyönnillä päähän, minkä jälkeen siitä lasketaan veri, tai vaihtoehtoisesti kala lopetetaan siihen muutoin soveltuvalla menetelmällä. Suomen Kalastuslehti 6 • 9 LYHYET EUROOPAN KALATALOUSPÄÄJOHTAJAT VIERAILIVAT PÄIJÄNTEELLÄ Suomi kutsui EU:n jäsenmaiden kalatalouspääjohtajat Helsinkiin perinteiseen kokoukseen, jossa pääjohtajat ja Euroopan komissio keskustelivat ajankohtaisesta EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevasta aiheesta. KALAT LOPETETTAVA HETI PYYDETTYÄ Eläinsuojelulain mukaan eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Metsähallitus oli hyvin pahoillaan erehdyksestä. syyskuuta vierailtiin Päijänteellä, missä tutustuttiin Suomelle tyypilliseen sisävesikalastukseen seuraamalla muikun troolausta. Tämän vuoden kertymä on aiemmin ilmoitetusta huolimatta edellisten vuosien tasolla. Tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläimille on kielletty. Kokouksen yhteydessä 9. Kalastonhoitomaksuista on kertynyt tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä 8?214?000 euroa. Kasvua on edellisvuosiin nähden maltillisesti, mutta suunta on oikea. Aikaisemmin uutisoitu kertymän kasvu oli virheellinen. Sisä-Suomen kalatalousryhmä oli mukana järjestämässä vierailua
10 • Suomen Kalastuslehti 6 Kalastusta ja fongausta
Monelle lapselle päivä on ihka ensimmäinen kosketus kalastukseen. toukokuuta. Vimpa oli yksi Valtakunnallisen kalastuspäivän Helsingin tapahtuman tuntemattomimmista saaliskaloista. Suomen Kalastuslehti 6 • 11 Valtakunnallista kalastuspäivää vietettiin 15. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON. Tuhannet lapset ympäri Suomen suuntasivat kalavesien äärelle hankkimaan uusia elämyksiä
toukokuuta. Päivä on kiva kokemus lapsille ja se aktivoi lapsia kalastuksen pariin. luokka ja Ähtärin Otsonkoulun 5A-luokka. Pienillä paikallisilla tapahtumilla saadaan varmasti synnytettyä uusia kalastajia. Kaikkina aiempina vuosina he ovat järjestäneet tapahtuman omalla rahalla. Matti Lohen koulun 2. Kaikkien kisaan osallistuneiden luokkien kesken arvottiin kalastusvälineitä koko luokalle. Hoitokunnan sihteeri Timo Orasen mukaan kalastuspäivä on hieno juttu ja tapahtumaan on aina ollut helppo saada aikuisia talkoolaisiksi. • Järjestäjinä Kalatalouden Keskusliitto jäsenjärjestöineen yhteistyökumppaniensa kanssa. Matti Lohen koulu on ollut ahkera bongauskisaan osallistuja jo useampana vuonna. Kotkalaisen Pasi Kauppisen paistamat herkulliset silakkapihvit olivat jälleen lasten mieleen. Suosittu tapahtuma Helsingissä Helsingissä Valtakunnallista kalastuspäivää vietettiin Vanhankaupunginkosken suvannolla 15. • Tapahtumien tarkoituksena on kertoa kalastuksesta, kotimaisesta kalasta ja sen käytöstä ruokana lapsille ja heitä lähellä oleville aikuisille. Kalastusalueet ja osakaskunnat olivat lähteneet mukaan tapahtumien järjestämiseen ilahduttavalla joukolla. Kalastuspäivän lisäksi he käyvät kouluissa kertomassa verkkoja katiskakalastuksesta ja kalankäsittelystä sekä valmistavat yhdessä ruokaa kotitaloustunneilla. Hienot välinepalkinnot ilahduttivat voittajia. Kaikille yrityksille iso kiitos hienoista palkinnoista. Osakaskunta mukana jo vuodesta 2006 Pohjois-Savon Kolehmalan osakaskunta on ollut mukana ensimmäisestä kalastuspäivästä vuodesta 2006 lähtien. luokka bongasi mahtavat 13 eri kalalajia. Se on hyvä saavutus, kun puhutaan lapsista, joista iso osa ei ole ehkä koskaan käynyt kalassa. Voittajien lisäksi palkintoja saivat Rautavaraan yhteiskoulun 4. Vuosi vuodelta halutumpi tapahtuma toi lähes 400 helsinkiläistä koululaista opettajineen kalaan yhdelle Suomen parhaista kalapaikoista. Kalabongaus kuuluu jo kalenteriin Koululaisten kalabongauskisan voitto meni tällä kertaa Rautalammille. Ähtäriläiset ovat myös olleet mukana kisassa useana vuonna. Päivän jälkeen kylällä kulkee aina lapsia vapa kädessä. Suurin osa tapahtumista järjestettiin toukokuussa, mutta muutamia tapahtumia oli syksyllä eloja syyskuussa. Aiheesta lisää: www.ahven.net/kalastuspaiva VALTAKUNNALLINEN KALASTUSPÄIVÄ • Valtakunnallinen kalastuspäivän virallisena tehtävänä on tuoda kalastusta esille. • Vuodesta 2006 alkaen tutustuttanut yli 100 000 lasta ja nuorta kalastukseen ympäri Suomen. Monesta suusta kysyttiin mikseivät koulun silakkapihvit maistu näin hyviltä. Lapsia olivat onginnassa avustamassa kalastusopas Juha Happosen johdolla Autere-opiston kalastuskurssilaiset. • Päivää rahoittaa maaja metsätalousministeriö kalastonhoitomaksuvaroista.. Koululuokkien välisessä kalabongauskisassa saatiin saaliiksi kaikkiaan 20 eri kalalajia. Tämä vuosi oli ensimmäinen kun he hakivat rahaa tapahtuman järjestämiseen ELY-keskukselta ja myös saivat sitä. Koululaisten kalabongauskisan yhteistyökumppaneina olivat tuttuun tapaan Kuusamon Uistin, Eumer, Finlandia Uistin, Daiwa, OPM, Abu Garcia ja Rapala. 12 • Suomen Kalastuslehti 6 V altakunnallisen kalastuspäivän tapahtumia järjestettiin 50 paikkakunnalla ympäri Suomea ja niihin osallistui yli 8?300 lasta. Odotetuin aktiviteetti oli tietysti se, kun lapset pääsivät itse kalaan. Vanhankaupunginkosken suvannon äärellä lapsille oli tarjolla kotimaisten kalalajien tunnistusta, silakkapihvimaistiaisia, perhokalastusta, veneilyturvallisuutta, kalan käsittelyä sekä tietysti kaikkien odottamaa ja toivomaa ongintaa
Suomen Kalastuslehti 6 • 13 Karo Koljonen opetti perhon heittoa Helsingissä. Opettaja nappasi pasurin Helsingissä.
40 päivänä. Kiinnostus kohdistuu etenkin petokaloihin, yleisimmin ahveneen, haukeen ja kuhaan, mutta osalla etenkin lohikaloihin ja niistä taimeneen. On kuitenkin monta erilaista tapaa olla suomalainen vapaa-ajankalastaja. sessa tunnistettiin viisi kalastajaprofiilia: ”aktiiviset vapakalastajat”, ”satunnaiset vapakalastajat”, ”himokalastajat”, ”pyydyspainotteiset aktiivikalastajat” sekä ”satunnaiset generalistit”. Peräti 32 % profiilin edustajista oli kalastanut vähintään kolmessa maakunnassa viimeisen vuoden aikana, ja ulkomaillakin 19 %. 14 • Suomen Kalastuslehti 6 K alastonhoitomaksun maksaa tätä nykyä runsaat 190?000 vapaa-ajallaan kalastavaa suomalaista. TEKSTI JANI PELLIKKA JA PÄIVI ESKELINEN, LUONNONVARAKESKUS KUVAT ASMO RAIMOAHO AKTIIVINEN VAPAKALASTAJA Noin kolmannes vapaa-ajankalastajista (34 %) viettää runsaasti aikaa heittovavalla kalastaen, ja tämän lisäksi myös pilkillä, vetouistellen sekä perhovälineillä tai kelaongella kalastaen. Tunnistatko kuuluvasi johonkin näistä profiileista?. Aktiivisia vapakalastajia asuu erityisen usein Pirkanmaalla sekä Eteläja Pohjois-Pohjanmaalla. Kalastukseen käytetään rahaa enemmän kuin muissa profiileissa. Heistä enemmistö kalastaa vuodessa 10 . Osakaskuntien toiminnassa ja talkoissa he eivät ole aktiivista. Pyyntitapojen yhdistelmien ja ajankäytöllisten painopisteiden pohjalta Luonnonvarakeskuksen tekemässä kyselytutkimukVapaa-ajankalastus on Suomessa hyvin suosittu aktiviteetti, jota harjoittaa lähes 1,5 miljoonaa suomalaista. Oletko yksi heistä. Profiilin edustajat ovat erityisen usein nuoria aikuisia tai keski-ikäisiä ja miespuolisia (94 %). Asuinpaikka ei kuitenkaan määrittele kalapaikkoja, sillä profiilin edustajat harjoittavat hyvin yleisesti kalastusmatkailua tai kalastusta osana matkailuaan. Eniten heissä on ammattikoulun käyneitä (35 %) tai opistotason tutkinnon suorittaneita (30 %). Muihin profiileihin nähden yleistä on etenkin ahvenen ja etenkin hauen pyydystä ja päästä -kalastus. Mihin vapaa-ajankalastajan profiiliin sinä kenties sovit. Tiedonvaihto ja muu vuorovaikutus tapahtuu enenevästi sosiaalisissa medioissa. Harrastuksessa kiinnitytään pikemminkin kaveriporukkaan kuin paikallisten kalastajien joukkoon
Satunnaiset vapakalastajat viettävät aikaa kalastaen usein perheenjäsenten (47 %) tai ystävien (34 %) kanssa – harvimmin (18 %) yksin. 64-vuotiaita miehiä. Kalastuspäiviä kertyy 36 %:lle profiilin edustajista vuodessa vähintään 50, joillekin sata tai ylikin. Kalastukseen kuluu rahaa lähes yhtä paljon kuin aktiivissa vapakalastajilla.. He ovat myös aktiivisia kalastustaitojen välittäjiä omalle jälkikasvulle (69 % ), muille ihmisille kotitaloudessa (41 %) ja kalastuskummeja myös sen ulkopuolella (53 %). Satunnaiset vapakalastajat eivät ole juurikaan kiinnittyneitä osakaskuntien ja kalastusseurojen toimintaan tai hoitotalkoisiin. Toiminta painottuu kotimaahan. Himokalastajiin kuuluminen on hieman yleisempää Keskija Itä-Suomessa kuin muualla. Himokalastaja on muutoinkin aktiivinen tapahtumien, kilpailujen sekä erilaisten kalakantojen hoitotoimien ja muihin aktiviteetteihin osallistuja. Hieman muita alueita todennäköisemmin he asuvat Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Himokalastajat ovat usein 36 . Tässä profiilissa matkailu ei juuri yhdisty kalastamiseen, kalastaminen ei ole se tärkein harrastus, eikä saaliin saantikaan ole itsestään selvää. Hei eivät myöskään juuri osallistu kalastustapahtumiin tai kilpailuihin. Suomen Kalastuslehti 6 • 15 SATUNNAINEN VAPAKALASTAJA Neljännes (25 %) vapaa-ajankalastajista on paljolti edellisen profiilin edustajien kaltaisia, mutta kalastuspäiviä kertyy useimmiten alle kymmenkunta ja lähinnä kesäkuukausina. Heidän pyyntitoimintansa on hyvin aktiivista ja liki ympärivuotista ja sisältää vapavälineiden rinnalla monipuolista seisovien pyydysten käyttöä. Himokalastaja on usein (21 % himokalastajista) myös kalastusseuratoiminnan aktiivi ja kalastamisen puolestapuhuja. HIMOKALASTAJA Runsasta viidennestä (22 %) vapaa-ajankalastajista voidaan hyvällä syyllä kutsua himokalastajiksi. Pyydysten käytön monipuolisuus näkyy monipuolisuutena saalislajistossa, vaikka edellisten profiilien tapaan pääpaino on petokaloissa
Nämä satunnaiset generalistit ovat usein 56 . Satunnaiset generalistit kalastavat erityisen usein (23 %) merialueilla ja lähinnä kodin tai loma-asunnon lähivesillä.. Profiili on vahvasti edustettuna Uudellamaalla, ja yleinen myös muualla eteläja länsi-rannikolla ja Pohjanmaalla. 16 • Suomen Kalastuslehti 6 vään kyselyyn. & Eskelinen, P. Kysely oli suunnattu arvotulle joukolle 18???64-vuotiaita Manner-Suomen kalastajia. Näin ollen on myös monta tapaa olla vapaa-ajan kalastaja. 64-vuotiaita, muihin profiileihin verrattuna useammin naisia (17 %), ja akateemisesti koulutettuja (40 %). Kyselyn toteutti Luonnonvarakeskus (Luke) yhteistyössä Suomen Vapaa-ajan kalastajien Keskusjärjestön, Kalatalouden Keskusliiton ja Metsähallituksen kanssa. SATUNNAINEN GENERALISTI Viidenneksi yleisintä profiileista (9 %) luonnehtii satunnainen mutta monipuolinen kalastajuus. Muutoin harrastukseen ei juuri käytetä rahaa. 66 s. Saatu saalis hyödynnetään kaikkia muita profiileja useammin ruokakalana. Asuinpaikka tai sosioekonominen asema ei määrittele kalastajaprofiiliin kuulumista, mutta osassa profiileista kalastus määrittää vahvasti elämäntapaa. Profiilin edustajat ovat usein vähintään 50-vuotiaita, kalastaminen on keskeinen osa omaa elämäntapaa, ja sitä opetetaan perhepiirissä jälkipolville. Helsinki. Himokalastajien tapaan pyydyspainotteiset aktiivikalastajat ovat monien osakaskuntien kantavia voimia, hoitotoimien puuhamiehiä ja osallistujia, ja toisaalta myös erityisen aktiivisia osakaskuntien lupien ostajia ja hyödyntäjiä (49 %). Monipuolinen ja ympärivuotinen pyyntitoiminta (erit. verkkojen pito) näkyy varmana ja monipuolisena saaliin saantina ahvenen, hauen, kuhan ja etenkin siian suhteen. Luonnonvarakeskus. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 41/2019. Suomessa on runsaasti kalavesiä ja monipuolisia kalastusmahdollisuuksia. Profiilin edustajat ovat silti säntillisiä kalastuskortin vuosilupana maksajia. Vastauksia saatiin lähes 5?700. Runsaat 20?000 suomalaista kalastonhoitomaksun suorittanutta vapaa-ajankalastajaa sai loka-marraskuussa 2018 postiluukkuunsa tai sähköpostiinsa kutsun osallistua vapaa-ajankalastustaan käsittelePYYDYSPAINOTTEINEN AKTIIVIKALASTAJA Pyydyspainotteiset aktiivikalastajille (10 %) kalastaminen on muita profiileja useammin osa vapaa-ajan mökkeilyä tai tapahtuu tutuilla kodin lähivesillä. Satunnainen pyynti tapahtuu heittovavalla ja verkoilla, mutta myös muita pyyntivälineitä käytetään. Toiminta on luonteeltaan kotitarvekalastusta. Vapaa-ajankalastajien profiilit. Kalastajien profilointi erottaa harrastajat lähinnä kalastustapojen painotuksen ja kalastusaktiivisuuden suhteen. 2019. Kalastuspäiviä kertyy liki puolella alle 10 vuodessa, joillekin ei lainkaan. Aiheesta lisää: Pellikka, J
Suomen Kalastuslehti 6 • 17 Tuotteet osoitteesta ahven.net KALAN SAVUSTUS Suosittu klassikko, kalan savustuksen perusteet kotitarvesavustajalle esittelevä opas. Hinta: 7,00 € MÄTI – HELMIÄ LAUTASELLA Ensimmäinen Suomessa julkaistu mätitietokirja on tuhti teos kalojen mädistä ja sen käytöstä ruokapöydässä. Hinta: 38,00 € KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta: 1,80 €. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net AHVENEN JA SÄRJEN MARINOINTI Marinoinnin opastus vaiheittain, käsittely, marinointi, pakkaus ja varastointi. Liemiresepti. 16 sivua
Haamuverkot jatkavat pyydystämistä kauan, jopa vuosia. Hukkaan heitetty saalis Haamuverkot eivät pyydystä pelkästään kalaa. Harattavat alueet valittiin perusteellisen taustaselvityksen jälkeen. Sopimus tehtiin troolari Kalkaksen ja sen päällikön, kalastaja Juha Stoltin kanssa. Lisäksi huomioitiin hylkyrekisteri ja muut yksittäiset riskitekijät. Eri muoveista koostuvien pyydysten hajoaminen meressä on äärimmäisen hidasta. Troolarin liHaamuverkot ovat kalastajien menettämiä pyydyksiä, jotka kalastavat merissä ja vesistöissä itsekseen. Suomessa haamuverkkojen sijaintia, määrää tai vaikutuksia ei ole aiemmin arvioitu. 18 • Suomen Kalastuslehti 6 S uomen ympäristökeskus SYKE ja Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL r.y. Haamuverkkoharaukset Selkämerellä Haamuverkkojenharaukset alkoivat Selkämerellä loppukesällä. Tavoitteena verkkomateriaalin kierrätys Kalanpyydykset koostuvat pääosin eri muoveista ja metalleista, jotka ovat sinänsä arvokasta materiaalia kierrätykseen. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON KUVA MARKKU SAIHA / PAAPUURI OY. ”Pyydysten jätehuolto tulisi järjestää niin, että muovit saataisiin materiaalikierrätykseen, mutta jos se ei onnistu, niin ainakin ne tulisi hyödyntää energiana. Nämä tiedot yhdistettiin pyydyspaikkakarttoihin. Onko Suomessa haamuverkkoja. selvittävät KAPYYSI-hankkeessa haamuverkkotilannetta Selkämerellä. Jätehuolto tulee suunnitella tarkasti ja kierrätys järjestää siten, etteivät kustannukset muodostu hyötyjä suuremmaksi. Ensin selvitettiin laajasti, missä on viime vuosina kalastettu aktiivisimmin trooleilla, rysillä tai verkoilla. Linjat kattoivat rannikon matalat lahdet ja ulottuivat avomeren trooliapajille. Tuotamme rannikkokunnille toimintasuunnitelman siitä, miten pyydyksiä kannattaisi kerätä kiertotalouden tarpeisiin”, Raateoja kertoo. Ne ovat haitta eläimille ja osa merten muoviongelmaa. Ajan kuluessa verkot painuvat pohjaan niihin kertyvän saaliin takia. Eteläisin linja oli Uudenkaupungin edustalla ja pohjoisin Merikarvialla. Harauslinjoja oli yli sata. Pyydyksiin takertuu kalojen lisäksi merilintuja ja hylkeitä. Haamuverkkojen saalis ei myöskään tule ravinnoksi vaan on hukkaan heitetty. Harauksien toteuttamista varten järjestettiin avoin tarjouskilpailu hankkeeseen soveltuvasta kalustosta ja miehistöstä. ”Vesissämme olevien haamuverkkojen sijainnista ja määrästä ei ole tietoa, emmekä pysty luotettavasti arvioimaan, miten suurta haittaa ne aiheuttavat. Hankkeessa kehitetään pyydysten keräystä ja jätehuoltoa. Tietoa saatiin haastattelemalla kymmeniä asiantuntijoita, kuten merivartijoita, kalastuksenvalvojia ja kalastajia. Lisäksi ne limoittuvat, jolloin niiden kalastavuus heikkenee. On arvioitu, että kaikesta maailman meriin päätyvästä muovijätteestä haamuverkot muodostavat kymmenesosan ja ovat näin vedenalaisen muovijätteen merkittävin laji. Tällä hetkellä haamuverkkojen keräämistä ei ole organisoitu eikä asiasta tiedoteta”, toteaa ryhmäpäällikkö Mika Raateoja SYKEstä
säksi käytössä oli pienempi alus Laxen, jolla päästiin väylien ulkopuolelle mataliin merenlahtiin ja jokisuistoihin. Alus miehistöineen kävi läpi koko Selkämeren rannikon linja kerrallaan, etelästä alkaen. ”Meillä Suomessa avomerialueen verkkopyynti on käytännössä loppunut, eikä kaupallinen kalastus ole siinä mielessä haamuverkkojen aiheuttaja. Kadonneet pyydykset Suomen merialueilla -hanketta (KAPYYSI) rahoittaa Euroopan merija kalatalousrahasto. Lopulliset päätelmät tehdään, kun koko materiaali on saatu kasaan ja analysoitu. Sen sijaan kalasatamiin on kertynyt rikkoutuneita, nykysäädösten vastaisia tai muuten käyttökelvottomia pyydyksiä”, kertoo toimitusjohtaja Kim Jordas Suomen ammattikalastajaliitto SAKL r.y:stä. Kesän aikana Kalkaksen miehistö rakensi tarvittavat harat ja niille varaosia. Harauksien tulokset vahvistivat ennakkokäsityksiä siitä, että meillä haamuverkot eivät ole samanlainen ongelma kuin etelämpänä. Maalla olevat pyydykset suurempi riski Perustietojen keruun yhteydessä todettiin, että meillä on nähtävissä suurempi riski maalle jääneiden käytöstä poistuneiden pyydysten kohdalla. Haamuverkkojen määristä sisävesissä ei ole tietoa, ei myöskään virkistyskalastuksen osuudesta verkkojen määrään. Aiheesta lisää: http://www.syke.fi/hankkeet/kapyysi. Esimerkiksi mökkiläisillä on varastoissaan paljon vanhoja verkkoja, jotka nekin pitäisi saada kierrätyksen piiriin. Harausvuorokausia kertyi kokonaisuudessaan parikymmentä. Jätehuolto tulee suunnitella tarkasti ja kierrätys järjestää siten, etteivät kustannukset muodostu hyötyjä suuremmaksi. Pyyntikuntoisia verkkoja tai niiden osia ei tullut vastaan yhtään, ja muutama haraan tarttunut pyydys, kaikki verkkoja tai niiden osia, oli alustavien päätelmien pohjalta jäänyt mereen talvikalastuksesta. Asian korjaamiseksi tehdään työtä ja KAPYYSI-hankkeessa kehitetään pyydysten keräystä sekä jätehuoltoa. Suomen Kalastuslehti 6 • 19 Käytöstä pois jääneet pyydykset kertyvät laitureille ja satamiin
20 • Suomen Kalastuslehti 6 Kuhan sain Verkkokalastajien saaliskuhat olivat usein isompia kuin vapakalastajilla.
Samalla saatiin tietoa kalastajien mielipiteistä ja niiden taustoista. Suomen Kalastuslehti 6 • 21 V elvoitetarkkailuihin liittyvien kalastustiedustelujen yhteydessä voidaan kerätä monipuolista tietoa kaloista ja kalastuksesta. (kpl) kpl Vastaajien ikäjakauma syntymävuoden perusteella, sekä pyydystyyppien käytön yleisyys eri ikäryhmissä.. Kaikkiaan tiedusteluun saatiin lähes tuhat vastauspalautusta Kokemäenjoen vesistöalueen järviltä. Vastaajien ikärakenne vahvistaa Kalastustiedustelu tarjosi mahdollisuuden vertailla kuhasaaliita Kokemäenjoen vesistöalueen järvissä. Viime vuosina osa KVVY Tutkimus Oy:n vakiomuotoisen kyselylomakkeen vastaanottajista on saanut kuhakantoja ja kuhan kalastusta koskevan lisälomakkeen. Enemmistö vastaajista oli syntynyt vuosien 1940?–?1960 välillä. Osa-alueiden joukossa on olosuhteiltaan ja kalastoltaan hyvin erityyppisiä kalavesiä, mutta silti kuhan merkitys on suuri niissä kaikissa. Velvoitetarkkailujen kalastustiedustelut postitetaan ensisijaisesti alueellisia pyydysja vapakalastuslupia lunastaneille kotitalouksille. Tämä mahdollistaa alueellisesti rajatun kalastustiedon kokoamisen, mutta tiettyjen pyyntimenetelmien painottuminen on huomioitava tulosten tarkastelussa. TEKSTI JA KUVAT ARI WESTERMARK, KVVY TUTKIMUS OY 3 7 22 36 65 47 37 13 10 4 2 1 1 1 3 7 25 46 44 28 22 28 9 10 2 1 1 7 11 31 45 43 50 46 39 30 35 18 16 4 1 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % vain seisovia pyyd. Kuhakantojen runsaudessa on voimakasta vaihtelua, joten myös tiedusteluvuoden (2015?–?2017) ajoittuminen vaikutti jossain määrin järvikohtaisiin tuloksiin. Silti kuhatiedustelun otanta todensi kalastajaryhmien välisiä kuhasaalisja näkemyseroja. Esimerkiksi kaupalliset kalastajat sekä kalastuksenhoitomaksun nojalla jigikalastaneet jäivät pääosin kuhatiedustelun otannan ulkopuolelle. Osa-alueita oli 17 ja ne sijoittuvat yhdentoista kalatalousalueen alueelle. "sekapyynti" vain vapakalastus vastauksia yht
Mitan täyttäviä kuhia ilmoitettiin kaikkiaan noin 22?800 ja alamittaisia 15?400 kappaletta. Kalastajaryhmien saaliissa on eroja Pyyntimenetelmien ja kuhasaaliin koostumuksen välillä on selvä yhteys. Vapakalastajien joukossa tyytymättömyys oli tavallisempaa kuin samoilla järvillä verkkokalastaneiden keskuudessa. Samalla käytetyt pyyntimenetelmät muuttuvat, kun nuoremmissa ikäryhmissä kuhan pyynti tapahtuu usein yksinomaan vapavälineillä. 3 25 3 53 21 70 7 57 66 4 37 2 28 3 33 6 50 2 66 32 2 74 87 14 4 69 12 34 8 16 37 32 11 65 19 10 39 54 7 35 1 42 9 71 6 86 75 1 15 2 17 1 93 4 93 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ve to ui st el u Mitan täyttävät Alamittaiset. Toisaalta yllättävän suuri osa kalastajista ei kysyttäessä tiennyt kalastuspaikassaan käytössä ollutta kuhan alamittaa. Tulosten tarkastelussa huomioitiin erikseen myös ne kalastajat, jotka kalastivat kuhaa sekä verkoilla että vapavälineillä (”sekapyynti”). Verkkokalastajien osuus kasvaa siirryttäessä vanhempiin ikäryhmiin. Vastauksissa pyydettiin erittelemään sekä mitan täyttävien että alamittaisten saaliskuhien lukumäärät. 22 • Suomen Kalastuslehti 6 sen, että vapaa-ajankalastajien joukko ikääntyy nuorten kalastajien harvalukuisuuden myötä. Myös verkkokalastajat ilmoittivat alamittaisista kuhista, mutta niiden osuudet olivat yleensä selvästi pienempiä kuin vetouistelussa tai heittokalastuksessa. Sen lisäksi että verkkokalastajilla mitan täyttävien kuhien osuus on 52 9 21 43 13 04 53 44 91 19 8 98 4 85 3 77 6 21 31 29 3 30 14 25 40 20 7 34 9 50 46 21 9 14 7 6 64 2 29 15 3 16 2 15 2 42 60 77 39 13 7 92 24 6 70 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ve rk ko ka la st us Mitan täyttävien ja alamittaisten saaliskuhien osuudet verkkokalastuksessa ja vetouistelussa (mitallisten kuhien mediaani on esitetty katkoviivalla). Monissa kohteissa vapapyynnissä alamittaisten kuhien osuus oli mitan täyttäviä suurempi. Saaliserojen myötä pyyntimenetelmillä on yhteys myös saalistyytyväisyyteen
Aiheesta lisää: https://kvvy.fi/palvelut/vesi-kala-ja-ymparistotutkimukset/ kala-ja-rapututkimukset/kuhatiedustelu parempi, myös heidän suurimmat saaliskuhansa olivat usein isompia kuin tiedusteluun vastanneilla vapakalastajilla. Toisaalta ylämitta, vapaa-ajankalastajien saaliin myyntirajoitukset tai ylimääräisten mitan täyttävien kuhien Vapakalastajat olivat tyytymättömämpiä saaliiseensa kuin samoilla järvillä verkkokalastaneet.. Kuhatiedustelun toteutuksen mahdollisti Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalastonhoitomaksuvaroista myöntämä rahoitus. Osa vanhemmista kalastajista on nähnyt kotijärvensä kuhakannan kehityksen nollatasosta tämän vuosituhannen huippuvuosien kukoistukseen. Tiedustelun tulosten toivotaan osaltaan edistävän kalastajaryhmien välistä vuoropuhelua. Suomen Kalastuslehti 6 • 23 vapauttaminen koettiin usein yhdentekevinä tai huonoina säätelykeinoina. Tähän toki vaikuttavat molempien kalastajaryhmien pyyntitekniset seikat, kuten verkkojen solmuvälit ja jigikalastuksen pyyntisyvyys. Yksittäisen kotitalouden riittäväksi vuosisaliiksi arvioitiin yleisimmin jotain muutaman kilon ja 60:n kilon väliltä. Mikäli nykyinen saalis ei tyydytä, siihen toivotaan parannusta tiukempien säätelytoimien kautta. Kalastuksen säätelykeinot ovat ajankohtaisia etenkin nyt uusien käyttöja hoitosuunnitelmien kynnyksellä. KHS tarjoaa mahdollisuuden Kalastushistorian pituus tuo luonnollisesti erilaisen perspektiivin kuhakantojen vallitsevan tilan arviointiin. Riittävästä päiväkohtaisesta kuhasaaliista kysyttäessä vastausten hajonta oli suurta, mutta vastausten tasoa voi silti pitää pääosin maltillisena. Kuhatiedustelussa verkon solmuvälirajoitukset, alamitat ja rauhoitusalueet saivat yleistä hyväksyntää, kalastajien käyttämistä pyyntimenetelmistä riippumatta
Pirkanmaan järvillä selvitettiin kuhakantojen välisiä eroja ja geneettistä monimuotoisuutta sekä kuhaistutusten vaikutuksia. Pirkanmaan istutuksissa eniten käytetty Pyhäjärven Hahkalanvuolteen kuhakanta oli saalisnäytteissä yleisin vieras kanta. 24 • Suomen Kalastuslehti 6 P irkanmaan järvien kuhakantoja verrattiin sekä toisiinsa että Lohjanjärven, Vanajanselän ja Saaristomeren kuhiin. Selvitys vahvistaa sitä käsitystä, että kuhasaaliit ovat jo pitkään perustuneet pääasiassa luonnolliseen lisäänAlkuperäiset, luontaisesti lisääntyvät ja paikallisiin olosuhteisiin sopeutuneet kalakannat ovat arvokas luonnonvara, jonka varaan kalatalous rakentuu. Alkuperällä on väliä TEKSTI ISMO KOLARI, PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS; MARJA-LIISA KOLJONEN JA PIRJO TANHUANPÄÄ, LUONNONVARAKESKUS KUVA ISMO KOLARI. Näsijärven kahden selkäalueen, Koljonja Näsiselän näytteet eivät eronneet toisistaan, kuten eivät myöskään vierekkäisten samassa pinnan tasossa olevien Roineen ja Mallasveden kuhakannat. Eri pinnan tasolla olevissa vesistöissä kuhakannat erosivat perinnölliseltä rakenteeltaan merkittävästi. Kasvunopeus ja sukukypsyys vaihtelevat Kuhien kasvunopeus näyttää riippuvan ensisijaisesti elinympäristöstä. Vastaavasti rehevien vesistöjen kantaa olevien 7-vuotiaiden kuhien joukossa oli poikkeuksellisen paljon martoja yksilöitä Pyhäjärven pohjoisosassa, joka on vedenlaadultaan karuhko. Pyhäjärven Hahkalanvuolletta kutualueenaan käyttävä vahva luontainen kuhakanta näyttäisi pysyneen 1980-luvulta 2010-luvulle perimältään melko muuttumattomana massaistutuksista huolimatta. Esimerkiksi Kyrösjärvellä oman kannan kuhat kasvoivat nopeammin kuin vieraiden kantojen kuhat. Kuhapopulaatioiden sisäinen geneettinen monimuotoisuus oli yleensä hyvällä tasolla. Kannan alkuperäominaisuudet vaikuttavat toissijaisesti. Muilla järvillä sukukypsyydessä ei havaittu merkittäviä eroja järven oman kannan ja istutettujen kantojen välillä. Samoin Pyhäjärven kolmen osa-alueen kuhakannat olivat hyvin samanlaisia. Luonnollinen lisääntyminen voittaa istutukset Kesänvanhojen kuhien istutukset ja aiemmat mätija emokalaistutukset ovat vaikuttaneet vaihtelevasti Pirkanmaan kuhakantoihin. Luultavasti tästä johtuen 5?–?6-vuotiailla Kyrösjärven oman kuhakannan yksilöillä sukukypsyysaste oli korkeampi. Yksittäisten saaliskalojen alkuperäanalyysissä, järven omaa kantaa oli kaikilla järvillä vähintään puolet näytteistä; Mouhijärvellä, Pyhäjärvellä ja Roineella yli 70 % saaliskaloista oli peräisin oman järven kuhakannasta. Selvimmin muista Pirkanmaan vesistöistä erottui Mouhijärven kuhakanta. 1980-luvulla käynnistyneiden kesänvanhojen kuhien istutusten vaikutus oli selvimmin nähtävissä Näsijärvellä ja Kyrösjärvellä, joiden kuhakannat romahtivat 1960ja 1980-lukujen välisenä aikana
Istutusten haittavaikutuksia ovat geneettisen monimuotoisuuden väheneminen ja ravintokilpailun lisääntyminen tiheissä kuhakannoissa. Tulevissa kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmissa mahdolliset kuhaistutukset tulee olla hyvin huolellisesti harkittuja. Ruovedeltä jigillä pyydetty komea kuha. Pohjois-Savon ELY-keskus rahoitti selvitystä kalastonhoitomaksuvaroista. ja Tanhuanpää, P. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 67. Ma lla sv es i Roin e Mouhijärvi Ruovesi Lohjanjärvi Vanajanselkä Kyrösjärvi Rautavesi Py hä jä rv i, po hj oi so sa Py hä jä rv i, Ha hk al a Py hä jä rv i, So rv an se lkä Näsijärvi, Näsiselkä Näsijärvi, Koljonselkä 37 95 19 72 13 42 50 49 58 0.01. 2019. Lisäksi istutuksiin käytetyt varat menevät hukkaan. Istutusten merkitystä on yliarvioitu, eikä niiden jatkaminen hyvillä kuhavesillä ole nykytilanteessa perusteltua. Aiheesta lisää: Kolari, I., Koljonen, M.-L. Pirkanmaan kuhakantojen ja vertailukantojen (Lohjanjärvi ja Vanajanselkä) perinnölliset erot sukupuun avulla kuvattuna. Ladattavissa osoitteesta kalatalo.fi/julkaisut. Selvitys oli seitsemän kalastusalueen yhteishanke, jonka toteutuksesta vastasivat Pirkanmaan Kalatalouskeskus ja Luonnonvarakeskus. Numerot puiden haaroissa kuvaavat haaran sijoittumisen todennäköisyyttä prosentteina tuhannesta toistosta. Kuhakantojen geneettinen rakenne Pirkanmaan järvissä. Suomen Kalastuslehti 6 • 25 tymiseen, joka on tehostunut entisestään 2010-luvun lämpimien kesien ansiosta
Kuha syönnöstää kesäisin järven rehevämmissä pohjoisja länsiosissa ja siirtyy talven tullen järven karuihin eteläosiin. Menetelminä käytettiin muun muassa koekalastuksia, kalojen merkintää, ravintoanalyysejä ja vakaisiin isotooppeihin pohjautuvia kudosanalyysejä. Tutkimusta varten Höytiäinen jaettiin kolmeen osa-alueeseen: eteläiseen selkävesialueeseen sekä läntiseen ja pohjoiseen lahtialueeseen. Lämpimän veden lajina kuha hakeutuu mielellään sinne, missä vesi on kulloinkin lämpimintä: kesällä matalaan ja talvella syvään veteen. TEKSTI HANNU HUUSKONEN, JARI SYVÄRANTA JA ANSSI VAINIKKA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO KUVA PÄIVI KIISKINEN, POHJOIS-KARJALAN KALATALOUSKESKUS Kuha – vaelluskala?. Vaelluksella tarkoitetaan liikkumista, joka tapahtuu eri elinympäristöjen välillä ennustettavasti ja säännöllisin väliajoin. Höytiäiseltä saadaan suuria kuhasaaliita Pohjois-Karjalan Höytiäinen on Suomen tuottavimpia kuhajärviä ja parhaimmillaan sen vuotuinen kuhasaalis on ollut yli 150?000 kiloa (5,5 kg/ha). Liikkumista voivat ohjata myös ravinnon saatavuus ja veden happipitoisuus. Niinpä esimerkiksi kalanpoikasten leviäminen kuoriutumisen jälkeen kutualueelta koko järven alueelle ei ole vaellusta, toisin kuin emokalojen palaaminen kutemaan aina samalle paikalle. Voidakseen säilyä sukupolvesta toiseen vaelluksesta täytyy olla jotain hyötyä kalan kelpoisuudelle – jos näin ei olisi, ominaisuus häviäisi ajan mittaan. Yhteensä 1?108 kuhaa merkittiin T-ankkurimerkillä vuosina 2012?–?2013, ja niistä saatiin seuraavan viiden vuoden aikana 205 palautusta. Päätöksen vaeltamisesta tekee kuitenkin aina jokainen yksilö itsenäisesti ja sen takia populaatioissa onkin usein sekä vaeltavia että vaeltamattomia kaloja. 26 • Suomen Kalastuslehti 6 K uhalla tiedetään olevan taipumusta liikkua kutu-, syönnösja talvehtimisalueiden välillä. Kuhan todettiin kesäisin syönnöstävän järven rehevämmissä pohjoisja länsiosissa ja Höytiäisen kuha tekee vuodenaikaisvaelluksia, jotka vaikuttavat järven sisäiseen ravinteiden siirtymiseen. Vaellukseen liittyy monia ekologisesti ja evolutiivisesti tärkeitä seurauksia. Kuhalla vuodenaikaisvaellus Tulosten perusteella Höytiäisen kuha tekee vuodenaikaisvaelluksia, jotka vaikuttavat järven sisäiseen ravinteiden siirtymiseen. Kuha saalistaa pienikokoisia, kulloinkin runsaana esiintyviä kaloja kuten kuoretta ja ahventa. Itä-Suomen yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus selvittivät Höytiäisen suureen kuhasaaliiseen vaikuttavia tekijöitä tutkimalla kuhan liikkumista, ravinnonkäyttöä sekä ravintokohteiden saatavuutta
Ecology of Freshwater Fish. Kuhan talviravinto Höytiäisessä koostui etenkin syvänteissä runsaana esiintyvästä kuoreesta. Hyönteisten merkitys oli kuitenkin kuhan kokonaisenergiansaannin kannalta vähäinen. Yllättäen kuhan havaittiin käyttäneen alkukesästä ravinnokseen myös aikuistuvia vesihyönteisiä, kun taas muikun osuudesta kuhan ravintona ei löytynyt näyttöä. 2019. Tulokset vahvistavat tarvetta säädellä myös perinteisesti paikallisiksi Runsaat kuhasaaliit ilahduttavat Höytiäisen kalastajia.. Järvikohtainen säätely järkevintä Tutkimus osoitti, että kuhan vaelluskäyttäytyminen mahdollistaa Höytiäisen eteläosissa suuremmat kuhasaaliit kuin mitkä olisivat mahdollisia ilman pohjoisesta ja lännestä ravintoa hakevia kuhia. Valtaosa kuhista talvehti järven eteläosan karuissa ja kirkasvetisissä syvänteissä ja vaelsi keväällä lisääntymään järven matalampiin, rehevämpiin ja tummavetisempiin pohjoisja länsiosiin. Diet and movements of pikeperch (Sander lucioperca) in a large oligotrophic lake with an exceptionally high pikeperch yield. Aiheesta lisää: Huuskonen, H., Piironen, J., Syväranta, J., Eronen, R., Biasi, C., Kiiskinen, P., Kortet, R. siirtävän talven tullen ravinteita mukanaan järven karuihin eteläosiin. Myös kudun jälkeinen syönnösvaihe tapahtui suurimmaksi osaksi matalilla alueilla, joissa oli runsaasti kuhan ravintokohteita, kuten pienikokoista ahventa ja särkeä. Suomen Kalastuslehti 6 • 27 ajateltuja kalakantoja järvikohtaisesti, koska vaeltavat kalat voivat olla esimerkiksi yksittäisen osakaskunnan alueella vain osan vuodesta. & Vainikka, A
Varovasti siirrytNiinivedellä koululaiset tutustuivat troolaukseen kalastaja Pietari Purasen välineistöllä. Teemu Hiltunen puolestaan kertoi kalastusoppaan ammatista. luokkien oppilaille ja lukiolaisille. M iten sitä parhaiten tutustuu kalastajan ammattiin. Vesillä tuli tutuksi myös rysäkalastus. Niinivedellä Tervossa oppilaat hurauttivat rannasta pienemmillä veneillä isomman, kalastaja Pietari Purasen veneen luo. tiin Pietarin veneeseen, jossa saatiin tuntumaa troolin vetämiseen ja ammattikalastajan välineistöön. 28 • Suomen Kalastuslehti 6 Kalasta ammatti -päivä innosti nuoria alalle Kalasta ammatti -teemapäivässä tutustuttiin kalastajan ammattiin. No, vesillä ja ammattikalastajan mukana tietenkin! Aurinkoinen elokuun päivä oli elämyksellinen koulupäivä Vesannon yhtenäiskoulun 7.?–?9. Tunnistustehtävän perusteella kalalajit näyttivät olevan oppilailla hyvin hallussa. Tehtävämonisteessa arvuuteltiin myös järvialueen tärkeintä saaliskalaa, sekä mietittiin kalastuslupajärjestelmän maksuja ja luTEKSTI JA KUVA: JAANA RISSANEN. Yli sata nuorta oli mukana troolaamassa, tunnisti kalalajeja ja sai oppia kalankäsittelystä
Vesannon kala-asemalla kalankäsittelyä Vesannon kala-asemalla Rauno Tossavainen opasti kalankäsittelyssä ja toi esiin tärkeitä asioita kalan säilymisen kannalta. Nuoria on myös palkattu jo kahtena kesänä peräkkäin kesäkalastajiksi kalataloihin Kerimäelle ja Vesannolle. Yhteistyökumppaneiden kanssa järjestetty teemapäivä on tästä hyvä esimerkki. Myös kalojen jatkojalostuksessa ja kalastusmatkailussa on työtä ja yrittäjyyttä tarjolla, kertoo Itä-Suomen kalatalousryhmän aktivaattori Pekka Sahama. Suomen Kalastuslehti 6 • 29 pia erilaisissa tilanteissa. Nuoria toivotaan alalle lisää, jotta kalastuselinkeinoihin saadaan jatkuvuutta myös tulevaisuudessa. Sahaman mukaan kalatalouden ympärillä on nyt positiivinen vire. Kesäkalastajat ovat ammattikalastajan mukana kalastamassa ja kertovat kokemuksistaan sosiaalisen median kanavissa. Itä-Suomen uusi Mestari-Kisälli -toiminta Kiinnostuneille nuorille on myös haluttu tarjota mahdollisuus käytännölliseen koulutukseen ja ammattikalastuksen kokeilemiseen Mestari-Kisälli -hankkeessa, johon haettiin osallistujia keväällä. Kala maistui nuorille erinomaisesti. Kala-aseman pihapiirissä yhteistyökumppanit esittelivät myös muita maaseudun ammatteja ja niiden koulutusmahdollisuuksia. Kalaa päästiin myös maistelemaan ja tarjolla oli juuri paistettuja muikkuja. Hän kävi läpi myös perustekniikat järvikalojen käsittelyyn ja toi esille erilaisia ruoanlaittomahdollisuuksia. Kotimaisen kalan kysyntä on hyvä ja vesistöistämme voitaisiin kalastaa kestävästi huomattavasti enemmän. Kaikkiaan kuusi mestari-kisälli paria on mukana hankkeessa ja vuoden aikana kisälli on yhteensä kuusi kuukautta mukana mestari-kalastajan käytännön työssä. Tämä on toteutettu yhteistyössä Kehittämisyhdistys Mansikka ry:n kanssa. Itä-Suomen kalatalousryhmä on aktiivisesti mukana kertomassa kalatalouden mahdollisuuksista nuorille. Kalatalous tarvitsee nuoria Kaupallisten kalastajien keski-ikä on Itä-Suomessa melko korkea ja useat kalastusyritykset etsivät toiminnalleen jatkajaa. Kalasta ammatti -teemapäivän järjestivät 14. elokuuta Vesannon kunta, Vesannon kalaosuuskunta ja Pietarin Kala Oy, sekä Itä-Suomen kalatalousryhmä ja Maaseutuammattiin ry yhteistyössä Itä-Suomen Yliopiston, MTK Tervo-Vesannon, Savon ammattiopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Ylä-Savon ammattiopiston kanssa.. Työhön kuuluu myös somettaminen. Mestari-Kisälli -toiminta sai todella hyvän alun, toteaa Sahama
30 • Suomen Kalastuslehti 6 Villen matkassa Ville Toivonen on sekä kalastusopas että kaupallinen kalastaja.
Tänään on tarkoitus mennä vesille kalastuksen moniosaaja Ville Toivosen kanssa ja puhua kalastuksen lomassa hänen työstään kalastusoppaana ja kaupallisena kalastajana. Ryhdymme kalastamaan. Suomen Kalastuslehti 6 • 31 K urvaan autolla salolaisen omakotitalon pihaan, jossa odottaa valmiina maasturi ja trailerilla seisoo moderni kalastusvene kaikilla teknisillä lisäherkuilla. Jotkut eivät ymmärrä miten voin toimia sekä oppaana että kaupallisena kalastajana. Hänestä kuhan 42 senttimetrin alamitta on ihan ok. Ville on kalastanut pikkupojasta lähtien. Kalastusoppaan tutkinnon hän suoritti vuonna 2016 ja toimi vielä sijaisena ELY-keskuksessa, kunnes heittäytyi kokonaan yrittäjäksi. Sen jälkeen tuota kokemusta onkin sitten kertynyt enemmän kuin monelle muulle. Hänen osakaskuntienSalolainen Ville Toivonen on tehnyt kalastuksesta itselleen monipuolisen ammatin. Viistokaikuluotaimen ruudulta erottuvat pohjan kivet sekä pienten kalojen parvet, joiden lähellä näkyy kaikuja isommista kaloista. Kaupallisena kalastajana hän ei koskaan käyttänyt kuhan vanhaa 37 sentin alamittaa. Villen yrityksen toimenkuvat ovat herättäneet paljon keskustelua, eikä palaute aina ole ollut positiivista. Villen yritys Kala-ToVi tarjoaa asiakkailleen paikallista kalaa, kalastusja ruokamatkailupaketteja, sekä kala-alan asiantuntijapalveluita. Nuo kaksi pitkää viivaa, joissa erottuu myös kalojen varjot ovat mitä todennäköisimmin hyvän kokoisia kuhia, Ville innostuu. Samalla keskustelemme Villen työstä ja kala-alasta laajemmin. Määräaikaisen pestin päätyttyä mies suuntasi kalanviljelyn pariin Ruotsiin. Tarkoituksemme on tänään narrata kuhia ja ahvenia jigeillä. Opintojen aikana hän sai töitä Uudenmaan Ympäristökeskuksesta ja jatkoi siellä valmistuttuaan virtavesisuunnittelijana. Kalanjalostuksen parissa vietetyn vuoden jälkeen Ville pääsi opiskelemaan Paraisille. Koulun ovi ei kuitenkaan auennut ensi yrittämällä, koska alan työkokemusta ei ollut. Ruoka-asioissa aisaparina toimii puoliso Henna. Samaan aikaan hän vuonna 2014 hankki itselleen kaupallisen kalastajan luvan. Ei siis ihme, että mies halusi päästä opiskelemaan Paraisten kalakouluun. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON. Kun nuorena miehenä muut lähtivät baariin, niin Ville suuntasi kavereittensa kanssa kalaan. Toisaalta myös jotkut kaupalliset kalastajat suhtautuvat puuhaani hieman nihkeästi, ehkä johtuen virkamiestaustastani, Ville kuvailee. Kalastusoppaan ja kaupallisen kalastajan työn yhdistäminen ei kuitenkaan aina ole helppoa. Kaupallisen kalastajan hommia tehdään kylmän veden aikaan. Kalastusoppaan töitä Ville tekee ympäri vuoden. Monen vapakalastajan mielestä kaupallinen kalastus syö liikaa kalakantoja. ELY-keskuksen kalastusmestarina Ville työskenteli vuosina 2010?–?2015. Kalastuksen vastuullisuus on Villelle tärkeä juttu. Kaksijakoinen uravalinta ei ole helppo Laskettuamme veneen vesille ja ajettuamme tuulisen selän yli suojaisalle kalapaikalle, Ville esittelee kalastusveneen tekniikkaa
Ai tuliko kalaa. Maittavaa herkkua molemmat. Saaliiksi kertyi iltapäivän aikana ahventa, kuhaa, muutama hauki, jokunen säyne ja pari lahnaa. ELY-keskukselta saatavalla opasluvalla Ville saa viedä vesille kuusi asiakasta. Hänen yrityksensä myös kehittelee uusia maittavia kalatuotteita. Tässä hän on tehnyt jo pitkään yhteistyötä Suomen Uusperheiden liiton kanssa. Lupa-asiat kunnossa Samalla maalaisjärjellä hän suhtautuu myös lupa-asioihin. Uran huiput ja kuopat Työnsä parhaana osana Ville pitää ehdottomasti sitä, että hän saa opettaa kalastusta lapsille. Siitäkin huolimatta, että hän tekee molempia vastuullisesti. Artesaaniruoka SM 2019 -kilpailussa Jyväskylässä syyskuussa Kala-Tovin kylmäsavustettu kuha voitti kultaa kalatuotteiden sarjassa. Aivan, Ville ei tosiaan ainoastaan kalasta ja opasta. Uran vaikeimpia asioita ovat jo edellä mainitut kalastusoppaan ja kaupallisen kalastajan työn yhdistäminen. Salossa ei tällä hetkellä ole tarjolla kotimaista lohta ja haluaisin tarjota asiakkaille mahdollisuuden maistaa tätä mainiota tuotetta, Ville kertoo. Tämä vesialue riittää mainiosti hänelle. Kalastuksen vastuullisuus ja säädettyjen pyyntimittojen noudattaminen ovat Villelle ehdottoman tärkeitä niin kalastusoppaana kuin kaupallisena kalastajana.. Lisäksi Ville omistaa osuuden osakaskuntiin, joiden kautta hänellä on käytössä 650 hehtaarin vesialue, jolla hän voi harjoittaa kaupallista kalastusta, mutta jolle hän voi tarvittaessa viedä myös isomman asiakasryhmän kalaan. 32 • Suomen Kalastuslehti 6 sa vesillä alamitta oli 40 senttiä ja nyt se on 42 senttiä. Villen mielestä kalastajan on sopeuduttava siihen, kun se kerran on laissa ja tutkitusti hyväksi kuhakannoille. Lasten parissa työskentely on ollut hänellä haave, jonka hän on saanut toteutettua. Lasten kanssa on kiva tehdä työtä, koska he ovat kiinnostuneita kaikesta ja avoimia kaikelle. Me aikuiset tiedämme liikaa ja meillä on omat, joskus pinttyneet ajatuksemme, Ville hymyilee. Kun seuraavana päivänä laitoin Villelle kuvan limemarinoidusta kuhasta, niin vastauksena tuli kuva kuhacevichestä. Haluaisin joskus kokeilla lohen kalastusta. Kyllä tuli. Aurinko laskee ja on aika suunnata takaisin rantaan. Ville osaa työnsä. Villen mukaan on rankkaa, kun hän joutuu puolustamaan molempia ammattejaan muille kalastajille. Tulevaisuuden haaveita Ammattiin liittyvistä tulevaisuuden haaveista kysyessäni vastaus tulee nopeasti
Nuorena kuhat ovat hakeutuneet valintakokeissa 24 –?26 asteen lämpötilaan. Suomalaisten järvien kuhakantoja tarkastelemalla on voitu osoittaa kuhakannan voimakkuuden olevan sitä suurempi, mitä rehevämpi vesistö on kyseessä. Suomen Kalastuslehti 6 • 33 1. Kuha on lämpimän veden kala ja kasvun kannalta paras lämpötila on 19 –?24 astetta. 3. TA PI O G U ST AF SS O N TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA. 6. 9. Kuhakoiras vahtii kutukuoppaa poikasten kuoriutumiseen asti muilta kaloilta lukuun ottamatta aika ajoin paikalle ilmestyvää naaraskuhaa. 2. 4. 8. Kuha on pitkäikäinen kala ja melkein joka vuosi löydetään yli 20-vuotiaita kuhia, mutta sitä vanhemmat ovat harvinaisia. Kuhan ulkonevat silmät ovat lasimaisen kiiltävät, mikä johtuu verkkokalvon takana olevasta valoa heijastavasta tapetum lucidum-kalvosta. Vanhin kuha on pyydetty Päijänteeltä ja sillä oli ikää 28-vuotta. 7. Kuhan on todettu kiintyvän kutualueeseensa ja esimerkiksi Suomenlahdella on osoitettavissa parisen kymmentä erillistä kutukantaa, jotka eivät juurikaan sekoitu keskenään. Mytologiassa kuha on tuttu kala Väinämöiselle, joka onkii kuhaa ja varoitti kajoamasta sen kutuun. Koiraskuhille kehittyy ennen kutua, yleensä jo talvella, tummia laikkuja vatsapuolelle. 10. Arvostuksen puute johtuu ravinnon käytöstä, sillä kuha syö ahnaasti englantilaisten suosikkikaloja esimerkiksi särkeä. Marita Råman, Mulurautunen: Ruutanalliset säkeet (2006) (kohta 10) 10 faktaa kuhasta Kuhan poikasen tulee saavuttaa ensimmäisenä kesänään 6 – 7 sentin pituus, jotta se selviää talvesta. Kuhan poikasten tulee saavuttaa ensimmäisenä kesänään 6 – 7 sentin pituuden, muutoin ne eivät selviydy talvesta. 5. Kuhaa on istutettu muun muassa Englantiin, mutta se koetaan maassa vitsaukseksi. Suomen kalat, 2015, Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen, Kari Nyberg. Kuha kutee koiraan kaivamaan kuoppaan, jota koiras jää vahtimaan kudun jälkeen naaraan poistuessa. Tämän vuoksi kuha näkee hyvin melkein pilkkopimeässä
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Syksyn peli-iltoihin Hinta 6,00 €. Kaikissa 55 erilaista kuvaa. 34 • Suomen Kalastuslehti 6 Tilaa nyt! ahven.net Suositut pelikortit kaloista, linnuista, koirista, kasveista ja ötököistä. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Niitä voi seurata aviamaps.com-sivuilta. Virallisemmin harrastetoimintaan käytettävää lentolaitetta kutsutaan lennokiksi. Niiden avulla voi säästää aikaa ja vaivaa. Myös kaupunkialueilla voi olla kieltoja. Vahingoista tai läheltä piti -tilanteista on aina ilmoitettava Traficomille. Se mahdollistaa myös entistä tuloksellisempaa valvontaa, mutta kaikkialle se ei välttämättä sovellu. Jo dronen hankintavaiheessa on syytä miettiä vastuuvakuutuksen ottamista. Lentotyöhön käytettävä drone on virallisesti kauko-ohjattava ilma-alus, joka tunnetaan englanninkielessä lyhenteellä RPAS (Remote Piloted Aircraft System). Lentotyötä tekevän on ilmoitettava toiminnastaan Traficomille ennen toiminnan aloittamista. Rikoksen tunnusmerkit voivat toteutua, vaikka kuvia ei julkistaisi tai edes tallentaisi kameralle. Suomessa dronen lennättäminen on moniin muihin maihin verrattuna löysästi säänneltyä. Ilmasta voidaan saada yleiskuva valvottavasta alueesta ja siellä olevien kalastajien lukumäärästä ennen paikan päälle menemistä. Yleiset lennätyssäännöt ovat lentotyössä samat kuin harrastajilla. Lennätyskorkeus saa olla korkeintaan 150 metriä. Lentoaseman lähialueella lennätyskorkeus on enintään 50 metriä, ja lähempänä kuin yhden kilometrin säteellä lentoasemasta ei saa lennättää lainkaan. Valokuvaamista koskevat säännöt pitää muistaa riippumatta siitä, onko kamera kuvaajan kädessä vai ilma-alukseen kiinnitettynä. Kieltoalueita on esimerkiksi lentoasemien ympärillä ja puolustusvoimien alueilla. Päiväkirja on säilytettävä vähintään kaksi vuotta. Lennättäjän on aina säilytettävä näköyhteys ilma-alukseen ja sen pitää olla koko ajan hallittavissa. Muutenkin lennättämisessä on aina otettava muut ihmiset huomioon. Drone on kansanomainen nimi. Ilma-alukseen pitää merkitä käyttäjän nimi ja yhteystiedot. Luontokohteissa, esimerkiksi kansallispuistoissa, on varottava häiritsemästä luonnonvaraisia eläimiä. Myös Traficomin Droneinfo-sovellus antaa tietoja rajoitusalueista, lentokieltoalueista ja korkeusrajoista. Lentotyöksi luokitellaan mikä tahansa käyttö, joka on muuta kuin harrastustoimintaa. Siihen liittyy turvallisuuskysymyksiä, joiden vuoksi on esimerkiksi ehdotettu eräänlaista drone-ajokorttia. Jenny Fredrikson Dronen käyttö kalastuksenvalvonnassa. Tilapäisiäkin rajoituksia on. Lentotyötoiminnassa vaaditaan vastuuvakuutus kolmansien osapuolien vahinkoja vastaan. Ihmisjoukkojen ja massatapahtumien yläpuolella ei saa lennättää dronea. Dronen käytössä vaaditaan tarkkaavaisuutta ja taitoa. Usein se varustetaan kameralla, jolloin saadaan ilmakuvia erilaisiin käyttötarkoituksiin. On kaavailtu, että EU:lta tulisi yhteistä sääntelyä. Suomen Kalastuslehti 6 • 35 LAKIASIAA L ennokki, drone, RPAS… tarkoittavat kaikki samaa eli pientä kauko-ohjattavaa ilma-alusta. Lisäksi on pidettävä lentopäiväkirjaa, johon merkitään jokaisen lennon perustiedot. Kotirauhan suojaamia alueita ei saa kuvata. Kameralla voidaan myös dokumentoida tapahtuvaa kalastusta. Itse ilma-aluksen käytössä on huomioitava, että valvontakäyttö merkitsee lennättämisen muuttumista lentotyöksi. Yleisellä paikalla kuvaaminen on lähtökohtaisesti sallittua. Kiinnostus näiden laitteiden käyttöön kalastuksenvalvonnassa on kasvussa. Lennokin onkin syytä pysyä kokonaan poissa yksityisten tonttien alueilta ja kaikenlaisten asumusten yläpuolelta. Salakatselun rajat ovat tiukat. Esimerkiksi linnusto voi herkästi häiriintyä dronen äänestä ja liikkeistä
Irena on valmistunut Helsingin yliopistosta oikeustieteiden maisteriksi. Vapaa-ajallaan Irena harrastaa luonnossa liikkumisen lisäksi joogaa ja nyrkkeilyä.. Hän suoritti alemman tutkintonsa englanninkielisenä Tallinnan yliopistossa, lukien kansainvälistä oikeutta. Irena on aikaisemmin työskennellyt yksityisessä lakitoimistossa ensin lakimiesharjoittelijana, ja sen jälkeen lakimiehenä. Ensimmäiset kaksi viikkoa Irena työskenteli yhdessä vuoden ajaksi muihin tehtäviin siirtyvän lakimies Jenny Fredriksonin kanssa, saadakseen mahdollisimman selkeän kokonaiskuvan työtehtävistä. 36 • Suomen Kalastuslehti 6 HENKILÖUUTISIA IRENA PIRHONEN LAKIMIEHEKSI Irena Pirhonen aloitti vuoden mittaisen sijaisuuden Kalatalouden Keskusliiton lakimiehenä 16.9.2019
TA PI O G U ST AF SS O N TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON Katsaus kalan hintoihin Helsingin Hakaniemen hallissa 24.9.2019. Jatkokysymykseen montako niitä on, vastatttin yllättäen että vain yksi. Tarjolla oli yksi 10 kilon painoinen meriankerias.. Meriankerias on iso kala. Suomen Kalastuslehti 6 • 37 KALAT NUMEROINA Pyöreä Ahven 12,00 € Hauki 12,00 € Kirjolohi 16,00 € Kuha 22,00 € Makrilli 15,00 € Meriankerias 19,90 € Merikissa 20,00 € Muikku 10,00 € Nieriä 26,00 € Punakampela 14,00 € Punasimppu 24,00 € Siika (villi) 30,00 € Silakka 5,00 € File Ahven 38,00 € Hauki 18,00 € Kuha 38,00 € Muut Savuankerias 75,00 € Savumuikku 22,00 € Savunieriä 35,00 € Savusiika 35,00 € Savusilakka 16,00 € Kalojen hintoja Hakaniemessä 24.9. Uutena tuttavuutena hallin Ekströmin kalatiskillä tuli vastaa meriankerias (Conger conger). Tukusta oli soitettu otatteko ankeriasta, olisi tarjolla 10 kiloa. Tämä meriankeriaisiin kuuluva laji voi kasvaa jopa kolmen metrin mittaiseksi ja painaa 100 kiloa
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 12,00 € Muista hankkia ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Loppuosasta löytyy havaintoja ja kertomuksia suomalaisen kalojen bongaamisesta. Tuntomerkkien ohella kustakin lajista on esitelty tieteellinen nimi sekä nimi ruotsiksi ja englanniksi, lajin tavanomainen koko sen joutuessa saaliiksi, levinneisyys Suomessa. 38 • Suomen Kalastuslehti 6 Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net BONGAA 50+ FISUA Kirjan alkuosassa on perustietoja erilaisten kalojen etsimisestä ja pyydystämisestä. Hinta: 5,00 € SUOMEN KALOJEN TUNNISTUSOPAS Suomen kalojen tunnistusopas esittelee Suomessa vakinaisesti esiintyvät kalalajit tunnistusta helpottavien värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera
8 22.11. 3 5.4. Käyttöja hoitosuunnitelmia tehtäessä on otettava huomioon monia asioita. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET Heidi Moisio p. 6 13.9. M AA N M IT TA U SL AI TO S (P ER U SK AR TT AR AS TE RI JA KI IN TE IS TÖ RE KI ST ER IK AR TT A) 20 19. 14.6. 11.10. krs 00700 Helsinki p. 15.11. 8.2. 20.12. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN Nro Aineisto Ilmestyy 1 11.1. VISULAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa 2019 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 7/2019 ilmestyy pe 15.11. 4 17.5. 3.5. 6.9. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. Seuraava numero antaa neuvoja aiheeseen. 22.3. 5 9.8. 7 18.10. Suomen Kalastuslehti 6 • 39 ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton Jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 2 22.2
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta 15,00 €. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Osakaskuntaopas 2019 Uusi Osakaskuntaopas on tarkoitettu osakaskunnissa toimiville ja osakaskuntatoiminnasta kiinnostuneille. Oppaassa käydään läpi osakaskuntatoiminnan keskeisiä asioita