Suomen Kalastuslehti 6 • 1 6/2020 10 Valtakunnallinen kalastuspäivä
Kaksi kiinnikettä takaa pinssin liikkumattomuuden. 2 • Suomen Kalastuslehti 6 Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net TINAPINSSIT Korkealaatuiset tinapinssit. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 3,50 € Muista hankkia ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Pinssin takana yksi kiinnike. Hinta: 5,50 € EMALOIDUT KALAPINSSIT Emaloitu, värikäs ja laadukas pinssi
20 Kalastajilla on arvokasta tietoa 22 Pienimuotoinen kalastus Suomessa ja Euroopassa 26 Modernia osakaskuntatoimintaa 28 Lohella menee jo paremmin 30 Koolla on väliä kutupuuhissa 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 10 30 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Valtakunnallisena kalastuspäivänä lapset pääsivät kalaan Helsingissö. Suomen Kalastuslehti 6 • 3 Sisältö 10 Kalastusta koronan varjossa 16 Useampi kokki, parempi soppa. Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto SH U TT ER ST O CK
Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net KALASTUKSENVALVONTALOMAKE Kalastuslain ja -asetuksen mukainen kalastuksenvalvontalomake. Tekstit suomeksi ja ruotsiksi. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Koko A4, 25 kpl 3-osaista lomaketta kussakin vihossa. Hinta: 7 € KALASTUKSENVALVOJAN PIPO Kalastuksenvalvojan pipo viileämpiin keleihin. Hinta: 20 € Muista hankkia ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Kotimaan luonnossa vietetyn vapaa-ajan lisääntyminen vaikuttaa nyt muutamassa kuukaudessa tehneen harrastajamäärille sen, mihin alan toimijat ovat vuosikausia turhaan pyrkineet. Vuoden sisällä nähdään, näkyykö kehitys kalatalouskoulutuksen hakijamäärän kasvuna. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Suomen Kalastuslehti 6 • 5 Kalatalous nousukierteeseen PÄÄKIRJOITUS Tänä vuonna saatu piristysruiske kalastukseen on liian arvokas hukattavaksi.” KEVÄÄLTÄ SIIRTYNYT Valtakunnallinen kalastuspäivä saatiin elokuussa valtakunnan tautitilanteesta huolimatta läpivietyä. Vuosi 2020 tulee kuitenkin olemaan kalatalouden aikasarjoissa monin tavoin poikkeuksellinen. Uudet kalastajat ovat potentiaalisia osallistujia myös kalavesien kunnostustoimissa ja muussa vapaaehtoistoiminnassa. Kalastuslupia on lunastettu enemmän kuin kertaakaan nykyisen kalastuslain voimassaoloaikana. Kalatalousneuvojille kesä oli todella kiireinen kasvaneita harrastajamääriä palvellessa. Tuhannet koululaiset eri puolilla Suomea pääsivät oman koululuokkansa kanssa tutustumaan kalastukseen. Aktiivisimmat tai hyväonnisimmat luokat voittivat lisäksi kalastusvälineet samaan aikaan pidetystä Koululuokkien Kalabongauskisasta. NUORTEN LAAJAMITTAISEN houkuttelun kalastuksen pariin luulisi olevan helppoa pitkän rannikon ja lähes 200?000 järven maassa. Silti kalastuksen harrastajamäärät ovat olleet tilastojen mukaan pitkään laskusuunnassa ammattikalastajista puhumattakaan. TÄNÄ VUONNA saatu piristysruiske kalastukseen on liian arvokas hukattavaksi. Nuoret saattavat jopa löytää tulevaisuutensa kalatalouden ammattilaisina
Keskusliitto kokoaa kirjeeseen ajankohtaisia valtakunnan ja paikallisen tason aiheita. Porvoon ruokakoulun menussa oli muun muassa haukipullia, grillattua ahventa ja seljankaa. Molemmat lajit ovat rauhoitettuja tammikuun 1. 6 • Suomen Kalastuslehti 6 LYHYET ETKÖ VIELÄ SAA AHVENPOSTIA. päivään. Kaikki Suomen 40 ruokakoulua ovat 4-5 päivän mittaisia leirejä. 2020 ajoittuneessa pyynnissä yhteensä 231 yksilöä. Maaja metsätalousministeriön asetuksella säätämä hallin metsästyskiintiö oli 1 050 yksilöä. – 31. 2019 ja 16. ITÄMERENNORPAN SAALIIT KASVOIVAT Halleja saatiin saaliiksi 19 % vähemmän ja itämerennorppia 17 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Ahvenposti on Kalatalouden Keskusliiton sähköinen uutiskirje osakaskunnille, kalatalousalueille ja kaupallisille kalastajille sekä muille aiheesta kiinnostuneille. 4. Suomen riistakeskus 20.8.2020 4H:n ruokakoulun teemana oli kala Yli 600 lasta osallistui tänä vuonna 4H-yhdistyksen ruokakouluun, jonka teemana oli kala. Leirin viimeisenä päivänä katettiin pöytä perheillalliselle vanhemmille ja sisaruksille, kertoo Maria Lill-Smeds Porvoon 4H-yhdistyksestä. päivästä huhtikuun 15. Itämerennorppia saatiin Suomen riistakeskuksen myöntämillä pyyntiluvilla saaliiksi yhteensä 311 yksilöä. Maaja metsätalousministeriön säätämä kiintiö oli 325 norppaa Perämeren?Merenkurkun kannanhoitoalueella, joka ulottuu Torniosta Kristiinankaupunkiin. – 31. Kalatalouden Keskusliitto oli mukana yhteistyökumppanina. M AR IA LI LL -S M ED S Kalastaja Marie Kellgren kertoi kalastuksesta Porvoon ruokakoulun lapsille.. Harmaahylkeen eli hallin saalis oli 1. 8. 12. Mikäli haluat tilata uutiskirjeen suoraan sähköpostiisi, voit tehdä tilauksen Ahvennetin Ajankohtaista sivun Ahvenposti 5/2020 jutun yhteydessä löytyvästä linkistä. 7
Suomen Kalastuslehti 6 • 7 LYHYET 10 M€ Tänä vuonna lunastettujen kalastonhoitomaksujen tuotto ylitti syyskuun alussa 10 miljoonaa euroa, kertoo Metsähallitus. Kalastonhoitomaksuista on kertynyt syyskuun alkuun mennessä tuottoa lähes 20 % viime vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Metsähallituksen kyselyn mukaan tuoton kasvua selittää sekä kalastajien määrän lisääntyminen että aiemmin kalastaneiden suurempi maksamisaktiivisuus. Ympäristöohjelmassa osallistutaan kahteen täplärapujen hävittämiseen tähtäävään kokeiluun jokirapualueilla Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla ja kokeillaan myös uudentyyppistä täplärapujen vaellusestettä. Kyselyyn vastanneista, ensimmäistä kertaa kalastonhoitomaksun maksaneista noin 60 % kertoi kalastaneensa tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Porvoon ruokakoulussa lapset oppivat ruuan laiton lisöksi muun muassa perkaamaan ahvenia. TA PI O G U ST AF SS O N. Heistä noin puolet koki lisääntyneen vapaa-ajan vaikuttaneen harrastuksen aloittamiseen. M AR IA LI LL -S M ED S KOKEILU TÄPLÄRAVUN HÄVITTÄMISEKSI Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämän kalatalouden ympäristöohjelman toinen vaihe käynnistyi kesällä 2020
Kunnostustoimissa olivat mukana myös WWF sekä paikallisia kiinnostuneita tahoja. Keljonpuro kunnostuksen valmistuttua. Kaupallisessa volyymikalastuksessa tulee pyrkiä siihen, että kalojen tainnutus kalastusaluksilla voidaan ottaa käyttöön. 8 • Suomen Kalastuslehti 6 LYHYET Järvitaimen sai apua lisääntymiseen Jyväskylän Keljonkankaalla sijaitsevalla Keljonpurolla tehtyjen kunnostustöiden tavoitteena on parantaa voimakkaasti muokattua purouomaa elinympäristönä ja edistää luonnonvaraisen järvitaimenen lisääntymistä. Vapaa-ajankalastuksen osalta SEYn tavoitteena on muun muassa kalojen asianmukainen tainnuttaminen ja lopettaminen myös massatapahtumissa sekä pyydystä ja päästä -kalastuksen kieltäminen. M AT TI H AV U M ÄK I TA PI O G U ST AF SS O N. SEYn mukaan kalankasvattamot voivat edistää kalojen hyvinvointia yksilötiheyttä optimoimalla ja käyttämällä virikekasvatusta myös ravinnoksi käytettävän kalan kasvatuksessa. Emme halua kieltää alaja ylämittaisten tai rauhoitettujen kalojen palauttamista, vaan kaloille haittaa aiheuttavan huvikalastuksen, jossa kaloja ei ole aikomustakaan pyydystää ruoaksi, sanoo SEYn toiminnanjohtaja (vs.) Maria Lindqvist. Lisäksi Jyväskylän kaupunki ja Keljon osakaskunta osallistuivat hankkeen kustannuksiin. Hankkeen on toteuttanut KeskiSuomen kalatalouskeskus ry, joka sai siihen valtionavustusta. SEY VAATII PYYDYSTÄ JA PÄÄSTÄ KIELTOA SEY Suomen eläinsuojelu vaatii parannuksia kasvatettujen kalojen ja kalastuksen kohteena olevien kalojen hyvinvointiin
Uudistettujen opetusmateriaalien joukosta löytyvät niin alaja yläkouluille suunnatut sähköiset tehtävät kuin paluun tehnyt klassikko kalamuistipeli. Iijoella tavoitellaan ensimmäisessä vaiheessa tehokkaita lohikalojen ylisiirtoja Raasakan kalatien ja Haapakosken alasvaellusväylän yhteyteen rakennettavien kiinniottolaitteiden avulla. Jokaisen suuremman osakaskunnan kalastuslupatuotevalikoimaan pyritään saamaan muun muassa mökkiyrittäjälupa ja kalastusmatkailuyrittäjälupa. Mikäli koululla ei ole mahdollisuutta viedä lapsia ulos ja kalastamaan, he voivat tutustua kaloihin ja kalastukseen Ahvennetistä löytyvän oppimateriaalin avulla. Yle 10.9.2020 VAELLUSKALATYÖ JATKUU IIJOELLA Iijoen vaelluskalakantojen vahvistamiseksi on alkusyksyllä käynnistetty uusi hanke. Lupa on kolmeksi vuodeksi. Iijoen vaelluskalahankkeessa 2020 – 2022 rakennetaan smolttien alasvaellusväylä ja kiinniottolaite Haapakoskelle, seurataan ja ylisiirretään merilohia ja meritaimenia sekä istutetaan pienpoikasia. Hankkeen tärkeimpänä jatkotoimenpiteenä on maakunnallisen kalastuslupasivuston www.kalastusetela-savo.fi kehittäminen sekä alueen matkailusivustojen kehittäminen kalastuksen ja palvelujen osalta. Hanke on saanut rahoitusta maaja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta. ELY-keskus perustelee ampumisen sallimista sillä, että näin turvataan Perhonjoen suistoon vaeltavat siiat ja taimenet. Hanke tarjoaa resursseja sähköisten palvelujen ja lupamyynnin kehittämiseen sekä kalastuslupatuotevalikoiman laajentamiseen. Vuoden 2022 loppuun asti kestävän hankkeen päätavoitteita ovat maakunnallisen kalastuslupasivuston kehittäminen sekä yhteistyön lisääminen kalataloudessa, matkailussa ja maaseudun kehittämisessä Etelä-Savon alueella. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,4 miljoonaa euroa. Onnistuessaan tämä mahdollistaisi lohikalojen luonnonkierron käynnistymisen melko nopeastikin. Kouluille suunnattu oppimateriaali https://ahven.net/kalasta-tietoa/ opetusmateriaali/ ETELÄ-SAVOSTA KEHITETÄÄN VETOVOIMAISINTA JÄRVIJA VAPAA-AJANKALASTUSKOHDETTA Metsähallituksen hallinnoima Etelä-Savosta vetovoimaisin järvija vapaa-ajankalastuskohde 2020 – 2022 -hanke käynnistyi syyskuun alussa. TA PI O G U ST AF SS O N. LUPA MERIMETSOJEN AMPUMISEEN Kokkolassa Keski-Pohjanmaalla merimetsot ovat lisääntyneet ja Rödsön osakaskunta on saanut luvan 300 linnun ampumiseen. Suomen Kalastuslehti 6 • 9 LYHYET Kalatalouden Keskusliitto panosti kesällä kouluille suunnatun oppimateriaalin valmistukseen. Syyskuun alussa käynnistyneessä hankkeessa jatketaan osakaskuntien yhdistämistä etenkin Saimaan alueella
10 • Suomen Kalastuslehti 6 Kalastusta koronan varjossa
TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON. elokuuta. Suomen Kalastuslehti 6 • 11 Valtakunnallista kalastuspäivää vietettiin poikkeuksellisesti 26. Koronavirus siirsi päivän toukokuulta elokuulle ja aiheutti runsaasti peruuntumisia. Helsingissä Valtakunnallista kalastuspäivää vietettiin Vanhankaupunginkosken suvannolla turvavälistä huolehtien
• Tapahtumien tarkoituksena on kertoa kalastuksesta, kotimaisesta kalasta ja sen käytöstä ruokana lapsille ja heitä lähellä oleville aikuisille. VALTAKUNNALLINEN KALASTUSPÄIVÄ • Valtakunnallinen kalastuspäivän virallisena tehtävänä on tuoda kalastusta esille. 12 • Suomen Kalastuslehti 6 L apset pääsivät sittenkin kalaan vaikka Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumia järjestettiin tänä vuonna vain kolmannes totutusta. Hän haastatteli suorassa lähetyksessä Puotilan ala-asteen koulun 4A-luokan mainioita oppilaita. Koululaiset suorastaan taistelivat viimeisistä heille tarjotuista silakanmuruista. Monelle helsinkiläislapselle tämä oli ensimmäinen kosketus kalastukseen. Moni oppilas toivoi yhtä maukkaita pihvejä kouluun. Ministeri ja lapset hehkuttivat silakkapihvejä Maaja metsätalousministeri Jari Leppä vieraili tilaisuudessa iltapäivällä ja kokeili kalaonneaan suvannolla yhdessä lasten kanssa. Lasten kanssa samaan aikaan paikalle saapui Yle Radio Suomen aamun toimittaja Saara Hirvonen. Lepän mukaan juuri tällä tavalla ja tällaisessa muodossa meidän pitäisi tarjota kalaa lapsille. Lisäksi hän ehti keskustella lasten onginnasta huolehtivien Ammattiopisto Livian Kalatalousja ympäristöopiston opiskelijoiden kanssa kalatalouden opiskelusta. Lasten hehkutus päivästä ja kalasta oli lievästi sanottuna huikeaa. Elokuu ei ollut aivan toukokuun veroinen kalastusaika, mutta melkein kaikki ryhmät saivat kuitenkin kalaa päivän aikana. • Vuodesta 2006 alkaen tutustuttanut yli 100 000 lasta ja nuorta kalastukseen ympäri Suomen. Yksi opettaja pyörsi ennakkoajatuksensa silakkapihveistä ja toivoi saavansa paistajan kotiinsa ruuanlaittoon. Varsinkin monelle kaupunkilaislapselle tämä oli ensimmäinen kerta, kun he kävivät kalassa. Media vahvasti mukana tapahtumassa MTV Uutisaamun toimittaja Mika Tommola saapui paikalle jo hyvissä ajoin ennen lapsia aamu seitsemältä. Tärkein ja odotetuin aktiviteetti lapsille oli onkimaan pääseminen. Kaikesta huolimatta lähes 2?800 lasta 17 paikkakunnalla pääsi päivän aikana tutustumaan kalastuksen saloihin. Erityisesti ministeri innostui kotkalaisen kalastaja Pasi Kauppisen silakkapihveistä ja halusi syödä niitä vielä toisen lautasellisen. Tärkein ja odotetuin aktiviteetti lapsille oli tietysti kalaan pääseminen. Helsingissä järjestäminen oli pitkään epävarmaa Helsingissä Valtakunnallista kalastuspäivää vietettiin Vanhankaupunginkosken suvannolla. Lähetys on katsottavissa ja löytyy netistä hakusanoilla ”MTV kalastuspäivä”. Luokka piti päivästä niin paljon, että he tekivät upean kalataulun kiitokseksi järjestäjille. Uutisaamuun tehtiin pitkä ja vauhdikas suora lähetys kalastuspäivään valmistautumisesta. Myös Helsingissä päivän järjestäminen oli pitkään epävarmaa, mutta onneksi se saatiin pidettyä ja koululaiset pääsivät ulos luontoon ja kalaan. Paikkakunnasta riippuen luvassa oli ohjattua ongintaa, eri kalastusmenetelmiin tutustumista, kalojen tunnistusta, kalan käsittelyä ja kalaruokaa. Ministeri ei ollut ainoa silakkapihvien ystävä suvannon rannalla. Vanhankaupunginkosken suvannon äärellä lapset liikkuivat luokittain ja heille oli tarjolla kotimaisten kalalajien tunnistusta, silakkapihvimaistiaisia, perhokalastusta, veneilyturvallisuutta, hauskaa kalan käsittelyä sekä tietysti itse kalastusta. Tämä oli niin järjestäjien kuin osallistujienkin mielestä hyvä ratkaisu. Silakkapihvejä toivottiin myös kodin ruokapöytään. • Järjestäjinä Kalatalouden Keskusliitto jäsenjärjestöineen yhteistyökumppaniensa kanssa. • Päivää rahoittaa maaja metsätalousministeriö kalastonhoitomaksuvaroista.
Suomen Kalastuslehti 6 • 13 Kari Nyberg kertomassa kalan rakenteesta. Helsinkiläisen Puotilan ala-asteen koulun 4A-luokka piti kalastuspäivästä niin paljon, että he tekivät kalataulun kiitokseksi järjestäjille.
Kisaviikon aikana Lassi kertoi saaneensa parikiloisen toutaimen, turvan, ahvenen ja törön. Huittisten keskustan lähellä virtaavat Punkalaitumenjoki, joka laskee Loimijokeen. Osanottajien niukka määrä ei vaikuttanut tulostasoon. Bongauskisan voittoon 13 kalalajilla Koululuokkien Kalabongauskisassa oli tänä vuonna aiempaa vähemmän osallistujia. Kotkassa käytiin rysillä Kotkalaisen Otsolan koulun kolmasluokkalaiset tekivät kalastuspäivän rysäretken Kotkan edustalle. Retken aikana tunnistettiin ja perattiin kaloja ja tutustuttiin rysäkalastukseen, kertoo tapahtuman järjestänyt Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton toiminnanjohtaja Teemu Tast. Alueen historiaankin tutustuttiin. Joonas taas kertoi olleensa kaverin kanssa kalassa päivänä jolloin satoi vuoroin vettä ja rakeita, mutta silti he jatkoivat kalastusta ja lopulta saaliiksi saatiin lahna. Koululuokkien Kalabongauskisaan osallistuneet koulut ja luokat sekä heidän saamansa kalalajien määrä ja kalalajit. Luokalla on oma WhatsApp-ryhmä, jonne saadut saaliit ilmoitettiin kuvien kera. Pojista miltei kaikki ilmoittivat kalastaneensa. Perjantaina kaikki saaliit käytiin yhdessä läpi ja lajit tunnistettiin ennen kuin ne ilmoitettiin kisaan, kuvailee Lari-Pekka. Luokanopettaja Lari-Pekka Erkkilän mukaan oppilaat olivat innoissaan heti kun idea kilpailuun osallistumisesta tuli puheeksi. Koulu ja luokka Kunta Lajimäärä Kalalajit Sammun koulu, 5. Myös luokan tytöistä ilahduttavan moni kalasti. Palkinnoksi luokan jokainen oppilas sai virvelisetin sekä vieherasian, jossa oli ottivieheitä seuraavalle kalaretkelle. luokka Huittisista. Luokka sai saaliikseen 13 eri kalalajia, mikä on hieno tulos. Aivan koulun vieressä virtaa Sammunjoki. Sammun koulun oppilailla on ympärillään hyvät kalavedet. Maissa käytiin Kukourin linnakesaaressa. Retken päätteeksi otsolalaiset tutustuivat kotimaisiin kaloihin akvaariotalo Maretariumissa. Jo kesälomalla oppilaat lähettivät kuvia saamistaan kaloista luokan WhatsApp-ryhmään. Helsinkiläisten koulujen puristuksessa voittoon ylsi Sammun koulun 5. Kalastusta verkossa Koska niin moni koulu jäi tänä vuonna paitsi kalastuspäivän iloa, Kalatalouden Keskusliitto panosti kouluille suunnatun oppimateriaalin valmistukseen. Elli kertoi saaneensa kisaviikon aikana saaliikseen hauen, ahvenen ja särjen. Kisa alkoi maanantaina ja ensimmäisenä iltana luokalla oli koossa jo yhdeksän kalalajia. Tarjolla oli maistiaisina kotimaista savusiikaa. Kaikki edellä mainitut laskevat nekin lähellä virtaavaan Kokemäenjokeen. Luokan oppilaat ovat innokkaista kalastajia. Uudistettujen opetusmateriaalien joukosta löytyvät niin alaja yläkouluille suunnatut sähköiset tehtävät kuin paluun tehnyt klassikko kalamuistipeli. lk Huittinen 13 ahven, hauki, kirjolohi, lahna, pasuri, salakka, siika, sulkava, särki, säyne, toutain, turpa, törö Kalasataman peruskoulu Helsinki 10 ahven, allikkosalakka, hopearuutana, lahna, mustatäplätokko, pasuri, ruutana, salakka, sorva, särki Vallilan ala-aste Helsinki 5 ahven, lahna, salakka, sorva, särki Vattuniemen ala-aste Helsinki 4 ahven, kolmipiikki, lahna, särki Åshöjdens grundskola, 7C Helsinki 3 ahven, lahna, särki Töölön ala-asteen koulu 4C Helsinki 3 ahven, lahna, särki Puotilan ala-asteen koulu 4A Helsinki 2 ahven, salakka Åshöjdens grundskola, 7B Helsinki 1 ahven Koti-oppija Porvoo 1 kuha Karviaistien koulu 9 Helsinki 1 särki. 14 • Suomen Kalastuslehti 6 Helsingin tapahtuman järjestelyissä olivat Kalatalouden Keskusliiton lisäksi mukana Helsingin kaupunki Kulttuuri ja vapaa-aika (Liikuntapalvelut) sekä Helsingin Meripelastusyhdistys. Mikäli koululla ei ollut mahdollisuutta viedä lapsia ulos ja kalastamaan, he saattoivat tutustua kaloihin ja kalastukseen Ahvennetistä löytyvän oppimateriaalin avulla
Suomen Kalastuslehti 6 • 15 tuaan samalla viikolla kalastamassa Helsingin kaupungin kalatalousneuvoja Sari Snellmanin kanssa. Helsingin ulkopuolelta tulleet osanottajat saivat tiedon Facebookin kautta. • Yhteistyökumppaneita ovat palkintoja lahjoittaneet Kuusamon Uistin, Eumer, Finlandia Uistin, Daiwa, OPM, Abu Garcia ja Rapala.. Kaikkien näiden luokkien oppilaat saivat palkinnoksi onkivapoja sekä virvelisettejä ja vieherasioita vieheineen. luokkaan. Oikeanlainen viestintä on isossa roolissa Sammun koulun opettaja Lari-Pekka Erkkilä ihmetteli, miksi heidän luokkansa oli ainoa Helsingin ulkopuolelta osallistunut. Kovin suurta lisävaivaa tapahtumasta viestiminen ei siis vaatinut. Opettajille kerrottiin kisasta ennen kalastuspäivään saapumista, päivän aikana ja vielä sen jälkeen. Tapahtuman saama positiivinen julkisuus maksaa vaivan takaisin korkojen kera. luokka kalasti 13 eri kalalajia ja voitti Koululuokkien Kalabongauskisan. Koronaepidemia selittää asiaa osaltaan, mutta kisan viestinnän aktiivisuudessa on varmasti parantamisen varaa. Huittisissa paikallislehti Lauttakylän toimittaja tuli varta vasten tekemään jutun lasten kalastuksesta palkintojen jaon yhteydessä. Helsinkiläisten luokkien saaliit vaihtelivat 1-10 lajin välillä. Kaikki viestintä tapahtui lyhyellä sähköpostiviestillä suoraan opettajille sekä tapahtumassa opettajan käteen annetulla lapulla, joka oli sama kuin sähköpostilla jaettu tieto. Kalastusvälineillä palkittiin arvonnan kautta kolme luokkaa. Helsinkiläiset koulut hienosti mukana Helsinkiläisiä koululuokkia oli kisassa mukana kahdeksan, mikä on ollut aika normaali määrä kisan historiassa. Kaksi ruotsinkielistä luokkaa saivat tiedon olHuittislaisen Sammun koulun 5. Kysymys on varsin aiheellinen. Kisaan osallistuneet helsinkiläiset luokat olivat pääasiassa Valtakunnalliseen kalastuspäivään osallistuneita luokkia. KOULULUOKKIEN KALABONGAUSKISA • Osa Valtakunnallista kalastuspäivää • Tänä vuonna Itämeripäivän oheistapahtuma. Parasta bongauskisassa kuitenkin on, ettei palkintojen saaminen edellytä kisan voittamista. Onnetar osui Puotilan ala-asteen 4A-luokkaan, Åshöjdens grundskolan 7B-luokkaan sekä Karviaistien koulun 9
16 • Suomen Kalastuslehti 6 7-vuotias Venla ja Heini-äiti valmistavat silakkapihvejä.
Retkiä ja kalaruokakursseja Tällä hetkellä Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksella on käynnissä hanke Ammattikalastus ja kotimainen kala tutuksi lapsille ja nuorille. LänsiSuomen Kalatalouskeskuksen kalaruokakurssit ovat hyvä esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä. Toisissa tapahtumissa taas on pyritty edistämään kalastusharrastusta, ja eri kalastusmuotoihin on tutustuttu monen päivän ajan. Kalastusta on tuotu esille yhtenä hyvänä harrastuksena partion, retkeilyn ja vaikkapa lintuharrastuksen rinnalla. Hankkeen aikana on tarkoitus järjestää lapsille ja nuorille tutustumisretkiä kalastajien luo. Oman alansa asiantuntijuutta, vetovoimaa ja paikallisosaamista tapahtumiin ja kursseille ovat tuoneet Saaristomeren sukeltajat, Suomen luonnonsuojeluliitto, Saaristomeren ammattikalastajat, Turun lintutieteellinen yhdistys, Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajat, Suomen Latu, 4H, Varsinais-Suomen perhokalastajat ja moni muu. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan merija kalatalousrahastosta Varsinais-Suomen ELY-keskukselta Saaristomeren kalatalousryhmän kehyksestä. Retkillä lapsiperheet pääsevät tapaamaan oikean kaupallisen kalastajan, näkevät pyydykset ja veneet ja saavat kuulla kalastajan ammatista sekä miten kala matkaa ruokapöytiin. Osa tapahtumista on kannustanut perheitä liikkumaan luonnossa ja tuonut esille lähiluontopaikkojen käyttökelpoisuutta. Nuorille, jotka harkitsevat mihin ammattiin aikuisena ryhtyisivät, pyritään järjestämään mahdollisuus lähteä kalastajan mukaan tutustumaan ammattiin tarkemmin. TEKSTI ANU NIINIKORPI, LÄNSI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS KUVAT JANITA KYLÄNPÄÄ, PROAGRIA LÄNSI-SUOMI JA ANU NIINIKORPI V arsinais-Suomessa ja Satakunnassa toimivalla Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksella on viime vuosina ollut useita lapsille ja nuorille kohdennettuja hankkeita, joissa on tehty yhteistyötä muiden paikallisten yhdistysten kanssa. Toinen kokonaisuus on kalaruokakurssit,. Suomen Kalastuslehti 6 • 17 Useampi kokki, parempi soppa Eri toimijoiden kanssa tehty yhteistyö antaa organisaatioille hienon mahdollisuuden kehittää omaa toimintaansa. Hankkeen tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan, erityisesti silakan, arvostusta sekä saada alalle uusia toimijoita tekemällä kalasta, kalaruuista ja kalastajista lapsille tuttuja
Esimerkkinä kerrotut kalaruokakurssit tuskin olisivat onnistuneet yhtä hyvin ilman yhteistyötä. Tästä oli valtavasti etua, sillä heidän kanaviensa kautta tiedotus kohdistui täsmällisesti halutulle kohderyhmälle. Lapsille maistui erinomaisesti hyvistä, tuoreista raaka-aineista valmistettu kalaruoka, vaikka osa vanhemmista kertoi, että lapset eivät yleensä pidä kalasta. Kaarinan ja Raision kursseilla oli mukana yhteensä 48 osallistujaa, joista 28 oli 5–15-vuotiaita lapsia. Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen omalta väeltä löytyy toki osaamista kalankäsittelyyn ja kalaruokien valmistamiseen, mutta ei opetustyöhön. Työnjako hankkeessa oli lopulta sellainen, että MLL vapaaehtoiset tiedottivat paikallisesti omille jäsenilleen ja muille alueen lapsiperheille sekä retkistä että kalaruokakursseista. MLL:n paikallisyhdistykset yhteistyökumppanina Länsi-Suomen Kalatalouskeskus on jo aiemmin tehnyt hyvää yhteistyötä Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) paikallisyhdistysten kanssa vapaa-ajankalastukseen liittyvissä hankkeissa, ja siemen kalaruokakursseille oli kylvetty jo tuolloin. Kalaruokakursseilla lapsiperheiden, ja etenkin paikallisten lapsiperheiden tuntemuksen myötä MLL toi arvokkaan lisän kursseille suunnitteluvaiheessa ja itse kursseilla, mutta myös onnistumista arvioitaessa, jälkitiedotuksessa ja uutta suunniteltaessa. Näillä kursseilla vanhemmat ja lapset opettelivat yhdessä tekemään kalaruokia. Maaja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijat olivat ottaneet kurssien suunnittelussa hienosti huomioon opetettavat. Kalaruokakursseilta saatu palaute oli hyvää ja erityisen ilahduttavaa oli, että lasten suosikeiksi nousivat silakkaruuat, jopa yli hauki-burgereiden. KALARUOKAKURSSIPÄIVIEN AIHEINA OLIVAT: • Kokonaisen silakan käsittely, uunisilakat ja silakkapihvit • Kirjolohen käsittely, lohimedaljongit ja pad thai kirjolohella • Hauen käsittely, haukiburgerit • Kuhan käsittely, kalaliemen valmistaminen, aasialainen kalakeitto • Kuhan käsittely, paistettu kala. On antoisaa nähdä miten muut toimivat, mikä toimii hienosti ja ottaa siitä oppia. Yhteistyö poikii monia etuja Yhteistyö, monialaisuus ja -asiantuntijuus synnyttävät jotain parempaa, kuin vain osiensa summan. Kalahampurilaisia vai uunisilakoita. Useampi paikallisyhdistys oli ilmaissut kiinnostuksensa yhteistyöhön, ja MLL:n edustaja kutsuttiin mukaan suunnittelemaan kursseja Ammattikalastus ja kotimainen kala tutuksi lapsille ja nuorille -hankkeen ohjausryhmään. Pienetkin lapset pystyivät osallistumaan ruokien valmistukseen, ja opettajat rohkaisivat lapsia kokeilemaan myös fileerausta. Opetuksen lisäksi Maaja kotitalousnaiset vastasivat kurssipäivien sisällöstä ja resepteistä. Yhteistyö tuntuukin aina myös synnyttävän idean siitä, mitä voisimme tehdä seuraavaksi. Kurssien ja retkien käytännön järjestelyt helpottuivat, kun käytettävissä oli paikallistuntemusta. Ainoana ohjeistuksena oli, että kalan tulee olla kotimaista, mahdollisuuksien mukaan läheltä, ja raaka-aineista pitäisi löytyä myös silakkaa. On yllättävää, miten helposti lapsi sen oppii, vaikka osa aikuisistakin arastelee asiaa! Erilaisten toimijoiden kanssa tehty yhteistyö antaa organisaatioille hienon mahdollisuuden kehittää omaa toimintaansa. 18 • Suomen Kalastuslehti 6 joissa lapset ja vanhemmat yhdessä opettelevat valmistamaan ruokaa kotimaisesti kalasta. Lisäksi vapaaehtoiset ottivat vastaan osan ilmoittautumisista. Moni osallistujista oli yllättynyt, miten helppoa kokonaisen kalan käsittely on. Esimerkiksi lapsille turvallisten ja vuokrattavissa olevien keittiötilojen löytäminen olisi ollut vaikeaa ilman apua. Näissä opettajina toimivat Länsi-Suomen Maaja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijat ja apukäsinä MLL:n aikuiset. Muuten käsiteltävä lajit päätettiin saatavuuden mukaan. Lisäksi eri intressiryhmien välisellä yhteistyöllä voi olla arvoa myöhemmin erilaisissa suunnittelu -ja työryhmissä. Kursseista osa oli lyhyempiä, mutta kaksi järjestettiin pidempinä viiden viikon kokonaisuuksina koulujen kotitalousluokissa. Esimerkkinä onnistuneesta yhteistyöstä voidaan pitää kalaruokakursseja, joita järjestettiin yhteistyössä MLL:n ja Länsi-Suomen Maaja kotitalousnaisten kanssa
Lapset tunnustelevat kuhafilettä, vieläkö on ruotoja?. Opettajana Maaja kotitalousnaisten Henna Kyyrä. Suomen Kalastuslehti 6 • 19 Kuusivuotias Emil fileoi kuhaa
Sittemmin on havaittu ylipaikallisten viheliäisten ongelmien kuten ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen sekä mikromuovien uhkaavan vesistöjen elinvoimaisuutta. Ympäristöpolitiikan Pro gradu -tutkielmassani sukelsin itselleni vieraaseen maailmaan, kun lähdin tarkastelemaan, millaista tietoa suomalaisilla pienimuotoista pyyntiä harjoittavilla ammattija kotitarvekalastajilla on vesistöistään. Sekä kansainvälisissä sopimuksissa että tiedeyhteisössä on kuitenkin tunnustettu, että kestävämpi luonnonvarojen hallinta edellyttää paikallisten ja perinteisten tietämisen tapojen huomiointia tieteen rinnalla. Tieto pitää sisällään tarkkoja, jopa yhtäjaksoisesti tehtyjä havaintoja vesistöstä, kaloista, säistä sekä muista luonnonilmiöistä. Erityisesti sotien jälkeisessä Suomessa vesistöt ovat olleet rankan muovauksen ja kuormituksen kohteena, muun muassa metsäteollisuuden, turvetuotannon sekä vesivoimarakentamisen seurauksena. Paikallista ja biokulttuurista tietoa Kalastajien kertomuksista heijastui, että kunkin vesistön kalastajilla on hallussaan erityistä ja arvokasta tietoa vesistöistään. Kiteen ja Savonlinnan alueille jakautuvalla Puruvedellä tutkin perinteistä talvinuottausta harjoittavia ammattikalastajia, Kontiolahdella sijaitsevalla Jukajärvellä hajanaista joukkoa kotitarvekalastajia, ja Sastamalan Rautavedellä koko ikänsä pyytänyttä 86-vuotiasta ammattikalastaja Kalevi Vekoa. Siitä on löydettävissä myös kielellisiä, kehollisia ja jossain määrin myös yhteisölMillaista tietoa suomalaisilla ammattija kotitarvekalastajilla on vesistöistään, ja olisiko sitä perusteltua ottaa paremmin huomioon vesistöjen käyttöön, arviointiin ja suojeluun liittyvissä kysymyksissä. Tieto on syntynyt pitkällä aikavälillä tehtyjen havaintojen ja kokemusten myötä ja siirtynyt osittain sukupolvelta toiselle, kulttuurisena jatkumona. Viime vuosikymmeninä luonnonvarakysymyksissä esiin on kuitenkin noussut tarve saada moniäänisempää tulkintaa kuuluviin, vallalla olevan ”asiantuntija tietää parhaiten” -näkemyksen rinnalle. Työn keskiössä ovat kalastajien kertomukset kolmelta keskenään melko erilaiselta järveltä Itäja Länsi-Suomesta. 20 • Suomen Kalastuslehti 6 S uomalaisessa nyky-yhteiskunnassa vesistöistä tiedetään ensi sijassa tutkimalla ja arvioimalla niitä luonnontieteiden menetelmin. Keskusjohtoisen ja asiantuntijavetoisen hallintomallin voimistuessa vesistöjen parissa tiiviisti toimivat kalastajat eivät tyypillisesti ole tulleet kuulluiksi ja heidän kokemusperäinen vesistötietonsa on monesti sysätty sivuun. Korjausliikkeitä on lähdetty hakemaan tukeutuen luonnontieteeseen pohjaavaan asiantuntijatietoon, johon valtaosa Suomen vesistöjä koskevasta päätöksenteosta perustuu. TEKSTI NOORA HUUSARI, LUMIMUUTOS OSUUSKUNTA / ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Kalastajilla on arvokasta tietoa
Kalastajien tietoa kyseisellä kolmella vesistöalueella voi kuvailla biokulttuuriseksi tiedoksi, eli tietämisen tavaksi, jossa korostuu tiivis yhteys kulttuurin ja biofyysisen ympäristön – eli arkikielessä luonnon – välillä. Onnistuneen kalastuksen edellytyksenä on hyvinvoiva järvi. Kohti monimuotoisempaa tiedontuotantoa Kalastajien tapa tietää vesistöistä eroaa siitä tavasta, jolla luonnontiede vesistöjä tulkitsee. Kalastajien biokulttuurinen tieto kolmella vesistöalueella Suomessa. Huomiota ja resursseja olisi syytä kohdentaa tiedon yhteistuotantokäytäntöihin. Kalastajia voisi peräti palkata vesistöhankkeisiin yhdenvertaisiksi kanssatutkijoiksi. 2020. Aiheesta lisää: Huusari, N. Suomen Kalastuslehti 6 • 21 kokonaisuuksiksi, jotka kumpikin ovat päteviä itsessään, omine vahvuuksineen. Pro Gradu -tutkielma on luettavissa Itä-Suomen yliopiston sähköisestä tietokannasta. Vastakkainasettelun sijaan on kuitenkin hedelmällisempää ajatella erilaiset tietämisen tavat toisiaan täydentäviksi Puruveden talvikalastajilla on valtava määrä kokemuspohjaista tietoa joka siirtyy sukupolvelta toiselle.. lisiä elementtejä. Kalastajien ja tutkijoiden yhteistyössä on potentiaalia tuottaa vesistöistä monimuotoisempaa tietopohjaa, jota voisi hyödyntää esimerkiksi vesistöjen tilan arvioinnissa, YVA-menettelyissä, ilmastonmuutostutkimuksessa sekä vesistöjen kunnostushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Kalastajien toimissa ja tietokäytännöissä kulttuurin ja luonnon rajanvedon häilyvyys tulee konkreettisesti esiin – ihminen ei ole luonnosta erillinen kulttuurin luomus, vaan kulttuuria tulisi harjoittaa luonnon kantokykyyn sopeutuen. Tieto on sidoksissa juuri omaan vesistöalueeseensa ja on siten kunkin vesistön kohdalla omanlaistaan. Pitkäjänteinen ja vastavuoroisuuteen perustuva yhteistyö voisi auttaa suuntaamaan kohti kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä vesistöistä sekä kestävämpää vesistöjen käyttöä
TEKSTI PEKKA SALMI JA JUHANI MELLANOURA, LUONNONVARAKESKUS KUVAT PEKKA SALMI, LUONNONVARAKESKUS Tyypillisen pienimuotoisen kalastusyrittäjän rysä ja alus Ourilla.. Tuore kirja kertoo 25 Euroopan maan pienkalastuksen tilasta, haasteista ja mahdollisuuksista. 22 • Suomen Kalastuslehti 6 Pienimuotoinen kalastus Suomessa ja Euroopassa Kalastuselinkeino niin Suomessa kuin muualla maailmalla on usein monimuotoista pienyrittämistä
Vaikka pienkalastajien joukko muodostaa merkittävän ryhmän, kalastuksen säätely ja hallinta suunnitellaan tyypillisesti isompia kalastusyksiköitä silmällä pitäen. Monissa Välimeren maissa osuus on jopa 80?–?90 %. Pienimuotoinen kalastus kamppailee usein teollisen pyynnin ja vapaa-ajankalastuksen kanssa oikeudenmukaisista kalastusmahdollisuuksista. EU:n hallinnollinen määritelmä koskee aluksen pituutta (alle 12 metriä) ja käytettyjä pyydyksiä. Ongelmaksi koetaan, että päätöksiä tehdessä ei pienimuotoista kalastusta ja sen erilaisia olosuhteita oteta riittävästi huomioon. Pienimuotoinen kalastus on löydetty uudelleen. Euroopassa pienimuotoiseen kalastukseen on ohjattu vain 7 % kaikesta kalastuksen tuesta. Esimerkiksi Britanniassa pienkalasta. Kaikissa Euroopan maissa ei ole virallista määritelmää. Eri puolilla maailmaa on ryhdytty keräämään siitä tarkempaa tietoa, ja erityisesti yhteiskuntatieteilijät ovat tehneet viime vuosina yhä enemmän tutkimuksia aiheesta. Suomalaisista kalastajista 96 % kuuluu tähän ryhmään. Uusi kiinnostus perustuu myös vastuullisen luonnonvarojen käytön ajatuksiin: pienimuotoista kalastusta pidetään suuriin kalastuslaivastoihin verrattuna kestävämpänä toimintana sosiaalisten hyötyjen lisäksi muun muassa ilmaston ja kalakantojen näkökulmista. Suomessa termiä käytetään harvoin, mutta meillä on luontevaa laskea koko sisävesikalastus ja rannikkokalastus pienimuotoiseksi kalastukseksi. Uusi kirja valottaa 25 Euroopan maan pienkalastuksen tilaa, haasteita ja mahdollisuuksia. Saaliin arvo on noin 14 % EU:n koko kalataloudesta. Euroopan pienimuotoista kalastusta esittelevässä uudessa kirjassa korostetaan, että se mitä pienimuotoisella kalastuksella tarkoitetaan, vaihtelee alueittain. Esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Britanniassa pienimuotoinen kalastus on hiipunut kalastuskiintiöjärjestelmien seurauksena. Vuonna 2015 YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO laati yhteiset ohjeet pienimuotoisen kalastuksen turvaamiseksi ja edistämiseksi erityisesti köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi maailman rannikkoyhteisöissä. Siten esimerkiksi sisävesien troolikalastus kuuluu mukaan. On arvioitu, että EU:ssa 82 % aktiivisista aluksista toimii pienimuotoisessa kalastuksessa, jonka osuus on 47 % kalastusalan työllisyydestä. Suomen Kalastuslehti 6 • 23 K alastuselinkeino on niin Suomessa kuin muualla maailmalla usein monimuotoista pienyrittämistä. Mitä on pienimuotoinen kalastus. Vaikuttamisessa ja näkyvyydessä kehitettävää Pienimuotoinen kalastus on monimuotoista olosuhteet, välineistö, kalalajit, kulttuuri ja talousmuodot vaihtelevat maasta ja alueesta toiseen. Pienimuotoisen kalastuksen merkitys ja haasteet ovat eri puolilla maailmaa usein jääneet laajamittaisemman kalastuksen varjoon niin päätöksenteossa kuin tutkimuksessakin. Osallistuminen suunnitteluun ja päätöksentekoon on harvinaista. Virossa ja Suomessa pienkalastajien osuus kaikista kalastajista on yli 90 % ja Ruotsin Itämeren puoleisella rannikolla 60 %
Ryhmien rahoittamien hankkeiden avulla on saatu nuoria kalastajia alalle ja kehitetty esimerkiksi uusia kalatuotteita ja pyyntitekniikoita. Muikku on myös rannikkokalastus huomioon ottaen pienkalastuksen arvoltaan merkittävin saalislaji, mikä johtuu muikun verraten korkeasta hinnasta. Viime aikoina monitoimisuutta on edistetty ja kalastuselinkeino on onnistuttu yhdistämään turismin kanssa useilla Viron saarilla ja järvialueilla. Yhteistä Euroopan pienimuotoiselle pyynnille on kalastajien korkea ikärakenne. Aiheesta lisää FAO 2015. Suomen ja Viron pienkalastus on monelta osin samankaltaista: sesonkipyyntiä, jossa perheyrittäjät yhdistelevät eri tulonlähteitä. Suomessa ja yleisemmin Itämerellä hylkeiden ja merimetsojen vaikutukset, ja mahdollisuudet haittojen hallitsemiseen, ovat rannikkokalastuksen keskeisiä haasteita. Tästä esimerkkinä uudessa kirjassa kuvataan ruotsalaisten onnistunutta hallintamallia Perämeren muikun kalastuksessa. Pp. Esimerkiksi Kyproksella, Puolassa, Sloveniassa ja Espanjassa ryhmät ovat edistäneet kalastuselinkeinon monipuolistamista matkailun suuntaan. Kalastajat ovat myös itse lähteneet ajamaan etujaan, myös kansainvälisesti. http://www.fao.org/documents/card/en/c/ I4356EN Pascual-Fernandez, J., Pita, C., Bavinck, M. Sisävesikalastus on muualla harvinaista Suomessa pienimuotoisen kalastuksen järvija merialueen saaliiden rahalliset arvot ovat lähellä toisiaan, vaikka kalastajia on merkittävästi enemmän rannikolla kuin sisävesillä. Meillä kalan ja kalajalosteiden myynti toreilla ja markkinoilla on vuosisatainen perinne, mutta monissa Euroopan maissa suoramyyntiä ollaan vasta kehittämässä. Tämä osaltaan kertoo pienimuotoisen kalastuksen monimuotoisuudesta ja keskusjohtoisen kalastusja ympäristöhallinnan haastavuudesta. Sisävesillä muikun jälkeen kuha oli tärkein saaliskala. Salmi, P., Svels, K. Joissain maissa on onnistuttu ottamaan kalastajat laajemmin ja aidommin mukaan päätöksentekoon yhteishallinnan keinoin. Muualla Euroopassa samantyyppisiä eläinongelmia ei näytä olevan. 2020. (Eds) 2020. https:// merijakalatalous.fi/luonnonvarakeskuksen-arviointi-kalatalousryhmista-valmistui-paikallislahtoisyys-on-kalatalouden-kehittamisen-vahvuus/ jat on syrjäytetty lähes kokonaan tuottajajärjestöjen toiminnasta. Myös omatoiminen jalostus ja suoramyynti yhdistävät Suomen ja Viron kalastuselinkeinoja. Euroopan laajuinen Low Impact Fishers of Europe (LIFE) järjestö pyrkii nostamaan pienimuotoisen kalastuksen profiilia ja vaikutusmahdollisuuksia myös Brysselissä. Springer, MARE Publication Series. Saaliin arvon perusteella merialueella pienkalastajien tärkeimmät kalat olivat kuha, siika, ahven, silakka ja lohi. 537-557. Se kertoo kuluttajalle, että tuote on pyydetty pienimuotoisesti ja kestävästi. Suomessa keski-ikä on 60 ikävuoden tienoilla. Erityisesti rannikolla hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien ongelmien myötä pienentyneistä saaliista pyritään hankkimaan riittävä toimeentulo jalostuksen ja suoramyynnin tuoman lisäarvon myötä. Voluntary Guidelines for Securing Sustainable Small-Scale Fisheries in the Context of Food Security and Poverty Eradication. Suomen muikun sisävesikalastus ja siihen liittyvä rikas kalastuskulttuuri ovat kansainvälisessä vertailussa ainutlaatuisia. Suomessa viime aikoina erityisesti Euroopan merija kalatalousrahaston rahoittamat kalatalouden toimintaryhmät ovat edistäneet pienimuotoisen kalastuksen edellytyksiä niin rannikolla kuin sisävesilläkin. Esimerkiksi Tanskassa markkinointia edistetään valtiojohtoisesti eko-merkinnällä. Luonnonvarakeskuksen arviointi kalatalousryhmistä valmistui: Paikallislähtöisyys on kalatalouden kehittämisen vahvuus. Paikallisista tarpeista lähtevää yhteistyötä Lisääntynyt kiinnostus pienimuotoiseen kalastukseen ja sen myönteisiin vaikutuksiin kertoo, että elin. 24 • Suomen Kalastuslehti 6 keinolla on myös tulevaisuutta – kunhan haasteet tiedostetaan ja otetaan huomioon. Small-Scale Fisheries in Europe: Status, resilience and governance. Järvikalastus on mukana Suomen lisäksi myös Viroa käsittelevässä kirjoituksessa – siellä 21 % saaliista nostetaan järvistä. Kaikkein ammattimaisemmin kalastavat ovat hieman nuorempia. Pienkalastusta käsittelevässä kirjassa todetaan, että kehittyäkseen elinkeino tarvitsee kalataloussektorin rajat ylittävää ymmärrystä ja yhteistyötä. Euroopan 25 maata käsittelevässä kirjassa pienimuotoinen kalastus käsittää lähes yksinomaan kalastuksen meren rannikoilla. Monesti kalastusammatin julkisuuskuva ei ole houkutellut nuoria ammatin pariin ja vaikka naisten rooli perheyrittämisessä on usein merkittävä, se on jäänyt mieskeskeisessä elinkeinossa näkymättömäksi. & Setälä J. Kalatalouden toimintaryhmät ovat tukeneet myös kalastusmatkailua. Niiden vahvuutena on paikallisista tarpeista lähtevä yhteistyö kalastajien ja muiden toimijoiden kesken, sekä henkilökohtainen apu kalastajille esimerkiksi investointien rahoituksessa
Tärkeimmät kalan ja kalatuotteiden tuontimaat oli vat Norja (296 miljoonaa euroa), Ruotsi (53 miljoonaa euroa) ja Tanska (24 miljoonaa euroa). Eniten tuotiin ihmisravinnoksi tuoretta kokonaista merilohta (40 miljoonaa kiloa), josta meni sellaisenaan vientiin 21 miljoonaa kiloa. Suomen Kalastuslehti 6 • 25 Kalan tuonti Suomeen vuonna 2019 Suomeen tuotiin noin 100 miljoonaa kiloa kalaa ja kalatuotteita vuonna 2019. Tuonnin kokonaismäärästä lähes 60 prosenttia (58 miljoonaa kiloa) tuli Norjasta. TA PI O G U ST AF SS O N / H EI D I M O IS IO KALAT NUMEROINA Tanska 24 milj € Ruotsi 53 milj € Norja 296 milj €. Lisäksi tuotiin muun muassa katkarapuja sekä sillivalmisteita ja -säi lykkeitä. Ruotsista tuo tiin kalaa ja kalatuotteita 11 miljoonaa kiloa ja Tanskasta viisi miljoonaa kiloa
26 • Suomen Kalastuslehti 6 Modernia osakaskuntatoimintaa Önkkörin kanavan ruoppausvaiheen työntekoa.
Tästä on tullut oikea matkailukohde, iloitsee Hurskainen. Hurskaisen mukaan myytyjen lupien määrä nousi liki 20 %. Lisäksi alue on saanut paljon julkisuutta ja tänä kesänä alueella on käynyt paljon väkeä. Kalastus paranee siinä ohessa, Timo toteaa.. Kalastuslupien myynti lähti nousuun Kunnostus on vaikuttanut myös osakaskunnan myymien kalastuslupien määrään. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA TEUVO HATVA R ehevöityminen ja umpeenkasvu olivat heikentäneet linnuston, kalaston ja muun eliöstön elinolosuhteita sekä haitannut veneellä liikkumista ja muuta harrastustoimintaa Oulujärven eteläosassa sijaitsevalla Önkkörin alueella. Kainuun ELY-keskus suunnitteli kunnostustoimenpiteet yhteistyössä Kajaanin kaupungin kanssa. Kyllä. Ison joukon yhteistyö Ensin osakaskunnan piti hankkia luvat ja tehdä kunnostussuunnitelma. Asiaa alettiin suunnitella jo yli 10 vuotta sitten, kertoo Manamansalon-Vuolijoen osakaskunnan puheenjohtaja Timo Hurskainen. Alueen kunnostus toteutettiin niin, että alueella elävien harvinaisten korentojen elinympäristöjä ja reviirejä ei häiritty, eikä hävitetty. Kyläläisten yhteinen aloite Ajatus Önkkörin alueen kunnostamisesta oli ollut paikallisten asukkaiden toiveissa jo pitkään. Kanavalle rakennettiin lintutorni ja kolme onkipaikkaa, jotka ovat luoneet hyvät olosuhteet koululaisille järjestettävien kalastuspäivien viettoon, jatkaa Hurskainen. Suomen Kalastuslehti 6 • 27 Osakunnan toiminta ei tänä päivänä ole pelkästään kalastusta. Hankkeen rakennuttajana ja valvojana toimi Kajaanin kaupunki, joka vastasi urakkakilpailutuksista sekä teknisestäja ympäristövalvonnasta. Tehtävä ei ollut helppo, koska alueen luonnon monimuotoisuus haluttiin säilyttää. Osakaskunta on moottori vesialueiden kunnosteluille. Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana toteutettiin vesiensuojelukosteikon rakentaminen Önkkörinlammen ojaan ja aloitettiin Kaivosojan ruoppaus. Koronallakin on hänen mukaansa voinut olla osuutta asiaan, mutta varmasti vesistön kunnon parantuminen on vaikuttanut lupamyyntiin. Oulujärvellä osakaskunnan aloitteesta syntynyt kolmivuotinen kunnostushanke on tästä hyvä esimerkki. Tämän vuoksi työt oli porrastettu kolmelle perättäiselle vuodelle, kertoo Jari Pesonen, Kainuun ELY-keskuksen vesitalousasiantuntija. Önkkörin alueella on pitkä ja vanha historia. Hankkeen avulla nostimme alueen mielenkiintoa luontokohteena ja sen kulttuurihistoriallista arvoa kainuulaisille ja Oulujärven vesimatkailulle, toteaa Matti Nousiainen, Kajaanin kaupungin kaupungininsinööri. Pitää lähteä rohkeasti tekemään suunnitelmia ja parantamaan oman vesistön tilaa. Osakaskunta on muutakin kuin kalastusta Kuunneltuani Timon innostunutta kertomusta kysyn lopuksi, millaisena hän näkee osakaskunnan toiminnan tänä päivänä, onko se muutakin kuin kalastuksen järjestämistä. Erittäin tyytyväisiä Hurskaisen mielestä hanke onnistui erinomaisesti ja paikalliset ovat siihen oikein tyytyväisiä. Osakaskunnan omaakin rahaa kului noin 15?000 euroa, mainitsee Hurskainen. Kanava oli kasvanut umpeen, alueen veden virtaus tyrehtynyt ja vesistön tila oli heikentynyt. Kunnostushanke koostui erilaisista toimenpiteistä kuten kosteikkojen luomisesta, vesikasvien poistamisesta, lintutornien, pitkospuiden ja onkilaitureiden rakentamisesta sekä Önkkörin umpeenkasvaneen kanavan avaamisesta veneliikenteelle. Edellisten lisäksi 270?000 euron hanketta rahoitti Fortum. Alueella on päättymässä kolmivuotinen hanke, jonka tavoitteena oli usean lajin elinympäristön kunnostaminen Önkkörinlammen, Kaivosojan ja Käkilahden alueella sekä alueen virkistyskäytön parantaminen ja kulttuurihistoriallisten arvojen esiintuonti
Laiton lohenkalastus on romahtanut Kansainvälisen merentutkimusneuvosto ICES:n mukaan laittomasti pyydetyn lohen määrä Itämerellä on kalastuskaudella 2019 on romahtanut 600 yksilöön. EU nosti Itämeren lohenkalastuksen valvonnan painopisteeksi vuonna 2019, koska väärinraportointi oli kasvanut erittäin nopeasti kestämättömälle tasolle. Vuonna 2018 Itämeren pääaltaalla pyydettiin yli 42?000 lohta siten, että ne raportoitiin taimenena. Laiton kalastus Itämeren pääaltaalla on vaikuttanut merkittävästi myös Suomen jokien lohikantoihin. Lohta on pyydetty laittomasti ohi kiintiön erityisesti Puolan rannikolla ilmoittamalla saalis meritaimenena. Tutkijoiden arvion mukaan kokonaan raportoimatonta lohisaalista on edelleen 7 prosenttia kokonaissaaliista eli noin 17?500 yksilöä. Myös Tornionjokeen ja Simojokeen on noussut lohia enemmän kuin edellisinä vuosina, ennätyksellistä vuotta 2016 lukuun ottamatta. 28 • Suomen Kalastuslehti 6 S uomenlahden kaupallisilta kalastajilta ja Kymijoen vapaa-ajankalastajilta on tämän kesä aikana kuulunut iloisia uutisia. Eivätkä hyvät uutisen Itämeren lohen suhteen jää näihin. ICES:n raportin mukaan syynä on meritaimenen pyyntikielto, jonka Suomi ajoi läpi EU:n kalastusneuvostossa. Laiton kalastus ei kuitenkaan ole kokonaan loppunut. Jokiin nousee aikaisempaa runsaammin lohia, laiton kalastus on saatu kurin ja tulevien vuosien kiintiötkin ennustavat kasvua. Suomi osallistui aktiivisesti Itämeren yhteisiin Euroopan unionin kalastuksenvalvontavirasto EFCA:n koordinoimaan valvontaoperaatioon muun muassa lähettämällä vartioaluksen ja valvojia operaation tueksi eteläiselle Itämerelle. Itämeren pääaltaalla syönnöksellä olevasta lohesta jopa Itämeren lohen tilanne on hiljalleen parantumassa. Tätä kirjoittaessa Tornionjokeen on noussut jo yli 66?000 lohta ja Simojokeen yli 3?700 lohta. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Lohella menee jo paremmin. Lohta tuntuu nyt olevan niin meressä kuin joessa enemmän kuin vuosiin. ICES:n raportin mukaan lohen väärinraportoitu saalis muodostaa enää 1 prosentin koko lohen saaliista aiemman 32 prosentin sijaan
Vuotta 2020 koskevassa neuvonnassa Euroopan komissiolle ICES suositteli Pääallas-Pohjanlahti alueelle 59?800 lohen kiintiötä. Aiheesta lisää: ICES-raportti 29.5.2020: Atlantic salmon (Salmo salar) in subdivisions 22–31 (Baltic Sea, excluding the Gulf of Finland) puolet on peräisin Tornionjoelta. Itämeren lohen kokonaissaaliista vuonna 2019 oli kaupallista merisaalista 51 %, vapaa-ajan merisaalista 16 % ja jokisaalista 33 %. Korotus on todella suuri. Nykyinen tieteellinen neuvo lohenkalastusta koskien on kompromissi kalastusmahdollisuuksien ja heikompien lohikantojen suojelun välillä. Enteileekö tämä kahden alueen yhdistämistä, aika näyttää. Suomen Kalastuslehti 6 • 29 vyttämiseen. Merikalastuksen säätely ei yksin riitä heikompien kantojen elKaupalliset kalastajat ovat saaneet hyviä lohisaaliita Suomenlahdella tänä kesänä.. Mielenkiintoinen ja Suomea koskeva lausunto on, että Itämeren lohen kahden kiintiöalueen (Pääallas-Pohjanlahti sekä Suomenlahti) välillä on niin paljon sekoittumista, että kahden kiintiöalueen ylläpidon tarve on kyseenalainen. Monet tekijät vaikuttavat lohikantojen tilaan ja elvytystoimet pitäisi räätälöidä jokikohtaisesti. Lisäksi säätelyn pitäisi koskea kaikkea lohenkalastusta. Vuodelle 2021 se suosittelee jo 96?600 lohen kiintiötä. Lisäksi laiton pyynti on vaarantanut useiden pienempien jokien lohikantojen elpymisen. Poliitikot toki päättävät lopullisen kiintiön, mutta tutkijoiden antaman suosituksen nousu on merkittävä. Lohikiintiöt kasvussa Lohen parantunut tilanne näkyy ICES:n neuvonannoissa koskien vuoden 2021 Itämeren kalastuskiintiöitä
TEKSTI JAAKKO ERKINARO JA PANU ORELL, LUONNONVARAKESKUS; KENYON MOBLEY, HANNA GRANROTH-WILDING, MIKKO ELLMÉN JA CRAIG PRIMMER, HELSINGIN YLIOPISTO KUVA MIKKO ELLMÉN Koolla on väliä kutupuuhissa. Lohet lakkaavat syömästä noustessaan jokeen, uivat pitkiä matkoja vasten voimakasta virtaa ja hyppivät putouksien yli. Suomu kertoo lohen elämästä hieman puiden vuosirenkaiden tapaan. Vastikään Molecular Ecology -tiedelehdessä julkaistu tutkimus on osa monivuotista ja edelleen jatkuvaa tutkimushanketta, jossa on tähän mennessä kerätty yli 5?000 lohesta näytteeksi pieniä evänpalasia perinnöllistä tunnistamista varten. Suurimmat lohet tuottavat eniten jälkeläisiä mutta isoja lohia on kutualueilla vähemmän kilpailemassa onnistuneesta lisääntymisestä, kertoo Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen tutkimus. Jo tähän mennessä useita lohia on pyydystetty uudelleen myöhempinä vuosina seuraavalla kutuvaelluksellaan, ja lisäksi on saatu kutemaan palaavia lohia, joista on otettu geneettinen näyte poikasena muutama vuosi aiemmin. Isompi lohi tuottaa enemmän poikasia Suurin osa Tenojoen lohista vaeltaa Atlantin valtamerellä 1?–?4 vuotta ennen paluuta kutemaan synnyinjokeensa. Naaraslohet viettävät useimmiten 2?–?3 vuotta merellä, Lohen lemmenleikeissä koolla on väliä. Vaellus takaisin kotijokeen on pitkä ja uuvuttava. Ketkä sitten ovat tämän kilpailun voittajia. 30 • Suomen Kalastuslehti 6 J oka vuosi kymmeniä tuhansia lohia nousee Jäämerestä synnyinsijoilleen Tenojokeen ja sen lukuisiin sivujokiiin. Ponnistelut eivät pääty vielä kutualueillakaan, edessä ovat vielä kamppailut kilpakumppaneiden kanssa lisääntymismahdollisuuksista. Niiden täytyy myös selviytyä pedoista ja kalanpyydyksistä päästäkseen hengissä kutupaikoilleen. Samalla kutulohista otetaan suomunäyte, joka sisältää paljon tietoa lohen iästä, aiemmista elämänvaiheista ja kasvusta. Suuret, useamman vuoden meressä kasvaneet kutulohet pärjäävät kutukamppailussa ja tuottavat enemmän jälkeläisiä, mutta isoja lohia on yleensä vähemmän kuin pienempiä. Näin kerätään vähitellen tietoja peräkkäisten sukupolvien elinkiertopiirteistä ja lohien eloonjäännistä, sekä siitä, kuka pärjäsi lisääntymiskilpailussa paremmin ja kuka heikommin. Mitä useamman vuoden lohi viettää meren kasvualueilla, sitä suurempana se palaa Tenoon
Koiraslohilla lisävuosi merivaelluksella kasvattaa kokoa jopa viisi kiloa ja peräti 200 % lisää jälkeläistuottoa. Lisävuodet meressä vaativat kuitenkin veronsa – vain harva useamman merivuoden lohi selSuuri koiraslohi vapautetaan näytteenoton jälkeen vahingoittumattomana takaisin kutualueelle.. Isoilla lohilla on useampia kutupartnereita Kuten useimmat eläinlajit, lohetkaan eivät ole yksiavioisia, vaan tutkimuksen mukaan lohella voi olla jopa kahdeksan eri lisääntymiskumppania samana kutusyksynä. Useamman koiraan osallistuminen kutuun lisää naaraiden lisääntymismenestystä ja mätimunien hedelmöittymisen todennäköisyyttä. Meressä vietetyn ajan pitkittyminen kasvattaa saaliiksi joutumisen riskiä ja hengissä pysymisen todennäköisyys pienenee mitä pidempään vaellus kestää. Naaraat kutivat keskimäärin yli kahden koiraan kanssa, ja jokainen meressä vietetty vuosi lisäsi kutukumppanien määrää mutta suurin osa koiraista viihtyy merellä vain vuoden, vaikka suurempiakin koiraita toki tavataan, jopa 4?–?5 vuotta merellä vaeltaneita jättimäisiä kojamoita. Tuoreen tutkimuksen mukaan jokainen meressä vietetty vuosi ensimmäisen vuoden jälkeen tuottaa naaraslohille noin neljä kiloa lisää painoa ja 60 % enemmän jälkeläisiä, jotka pystyttiin geneettisin menetelmin luotettavasti yhdistämään yksittäiseen naaraaseen. Lähes kaikki tutkimuksessa mukana olleet lohinaaraat tuottivat jälkeläisiä, joiden emo voitiin yksilöllisesti määrittää geneettisin menetelmin. Suomen Kalastuslehti 6 • 31 viytyy kutemaan kotijokeensa. Isompi naaras tuottaa enemmän mätimunia kuin pieni: Yhden vuoden merellä kasvaneella, parin kilon painoisilla naarailla on noin 4?000 mätimunaa, kun taas kolmen merivuoden jälkeen kutemaan palaava kymmenkiloinen naaraslohi laskee jopa 20?000 mätimunaa
Jokipoikasina pidempään viihtyneet, mutta merestä pienempänä palaavat naaraslohet tuottavat vähemmän mätimunia ja poikasia kuin nopeammin merelle vaeltaneet mutta kookkaampina palaavat naaraat. Time spent in distinct life-history stages has sex-specific effects on reproductive fitness in wild Atlantic salmon. (2020) artikkelista. Mutta koko ratkaisee: yksi lisävuosi meressä tuotti 60 % lisäyksen kutupartnerien määrään. Koiraslohilla vastaavaa poikasvuosien ja merivuosien yhteyttä ei havaittu. Suurempi koko on etenkin koirailla merkittävä etu, kun kilpaillaan lisääntymiskumppaneista: suuret koiraat päihittävät pienempänsä kututaisteluissa, ja kaikkein suurimpien koiraiden ei juuri tarvitse edes tapella. Aiheesta lisää: Mobley KB, Granroth-Wilding H, Ellmen M, Orell P, Erkinaro J, Primmer CR. Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin mielenkiintoinen ilmiö: mitä useamman vuoden naaraslohet viettävät poikasina joessa, sitä vähemmän vuosia ne viettävät meressä ja palaavat siten pienempikokoisina kutemaan. Molecular Ecology. Muokattu Mobley ym. 2020. 32 • Suomen Kalastuslehti 6 keskimäärin kolmanneksella. Nuoruusvaiheet vaikuttavat naaraisiin Ennen merivaellusta Tenojoen lohet viettävät poikasina joessa tavallisesti 3?–?5 vuotta. Naaraita vähemmän kuin koiraita Tutkitussa Utsjoen alaosan lohipopulaatiossa naaraat ovat harvassa: jokaista naarasta kohti kutualueella on keskimäärin seitsemän koirasta, ja sukupuolisuhde oli suurin piirtein sama vuodesta toiseen. Poikasikä Meri-ikä Kutukumppanin löytyminen Lisääntymismenestys Meri-ikä, vuosia merellä Poikasikä, vuosia joessa Pa in o (k g) Pa in o (k g) Jä lke lä isi ä (k pl ) Ku tu ku m pp an ei ta (k pl ) Naaraat Koiraat Naaraat Koiraat Lohen paino (kg) Lohen paino (kg). Tämän kutualueen naaraslohien osuus on poikkeuksellisen pieni, kun sitä verrataan lohen sukupuolisuhteisiin useimmilla muilla Tenojoen vesistön kutualueilla. Lohen monimutkaisen elinkierron kaikki piirteet vaikuttavat toisiinsa, ja tällaiset tutkimustulokset emolohien koon määräytymisessä ja lisääntymismenestyksessä ovat merkittäviä taustatietoja lohikantojen pitkäaikaisessa suojeluja hoitotyössä. Suuri koirasenemmistö lisää niiden keskinäistä kilpailua ja taistelua naaraista. 29: 1173-1184. Koirailla oli keskimäärin alle yksi partneri, eli kaikki koiraat eivät jälkeläisanalyysin perusteella päässeet kovan kilpailun vuoksi lainkaan kutemaan. DOI: 10.1111/ mec.15390 Lohen poikasja meri-iän yhteys kutulohien painoon (kg; ylemmät diagrammit); kutulohien painon vaikutus lisääntymismenestykseen ja kutukumppanien määrään (alemmat diagrammit)
Ravinnon käyttö on kehittänyt selviä eroja paitsi kasvussa myös ulkonäössä. Suomen Kalastuslehti 6 • 33 1. Nieriän vatsapuolen evien etureunat ovat valkoiset ja pyrstöevä on tumma. 9. 10 faktaa nieriästä TA PI O G U ST AF SS O N TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA Nieriä on monen mielestä kaunein kalalajimme.. Naaras vartioi kutukuoppaa muutaman päivän ajan. Esimerkiksi Inarinjärvessä isonieriä on 5-vuotiaana keskimäärin 34 cm ja pikkunieriä 25 cm. Esimerkiksi voimakas siikakanta aiheuttaa nieriäkannalle kääpiöitymistä tai katoamista. 10. Nieriä (Salvelinus alpinus) jaotellaan Suomessa kahteen muotoon: isoja pikkunieriään. 5. 8. Lähde: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. Nieriälle veden kylmyys on elinehto, sen veri kykenee kuljettamaan ja sitomaan happea vain alle 15 – 16 asteisessa vedessä. Nieriä on heikko kilpailemaan ravinnosta ja elintilasta. 7. 3. Nieriän suomut ovat erittäin pieniä, ja niitä mahtuu kylkiviivalle 123 – 152 kappaletta. 4. Samassa vesistössä voi esiintyä rinnakkain toisistaan ulkonäöltään ja ravintonsa puolesta paljonkin poikkeavia nieriämuotoja. Lapissa nieriää kutsutaan rauduksi. Isot nieriät valtaavat järvestä usein runsasravintoiset rannat ja pienet nieriät joutuvat tyytymään vähäravinteisiin syvänteisiin tai vapaan veden alueelle. 6. Vastustajasta otteen saatuaan ne ravistelevat tätä rajusti. Pikkunieriää kutsutaan paltsarauduksi. Rautu nimi tulee saamenkielen sanasta ravdo. Ahkera koiras puolestaan saattaa paritella jopa 5 – 6 naaraan kanssa viikon aikana. 2. Kutuaikana koiras valtaa reviirin, jota se puolustaa taistelemalla muita koiraita vastaan näykkimällä eviin ja vatsaan. Suomen kalat
Tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille, kalastuksenvalvojille ja muille kalatalouden parissa toimiville. Hinta 15,00 € nyt 10,00 € Tar jou s!. 34 • Suomen Kalastuslehti 6 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastussäädöksiä 2019 Keskeiset kalataloutta käsittelevät säädökset
Tämä tarkoittaa luonnollisesti samalla sitä, että myyjä ei voi enää kalastaa kyseisen osakaskunnan vesillä osakkaan roolissa. OMAN KALASTUSOIKEUTENSA myymisestä voi syntyä myös joitakin veroseuraamuksia. KIINTEISTÖNMUODOSTAMISLAIN 131 § mukaan ”Kiinteistöstä luovutettu osuus yhteiseen alueeseen tai määräosa tällaisesta osuudesta siirretään luovutuksensaajan kiinteistöön tai, jollei siirtäminen ole mahdollista, muodostetaan tilaksi.” Ostajan ei siis tarvitse ennestään omistaa maatai vesipinta-alaa, eli niin sanottuja tiluksia ollenkaan. Veroseuraamuksista löytyy tarkempaa tietoa Verohallinnon sivustolta. Suomen Kalastuslehti 6 • 35 LAKIASIAA KALASTUSOIKEUS ON luovutettavissa oleva omaisuuserä, ja sen voi luovuttaa esimerkiksi myymällä tai vuokraamalla. Kalastusoikeuden myyminen tarkoittaa sitä, että myyjä luopuu kalastusoikeudestaan vastiketta vastaan, joko kokonaan tai osittain. Tällöin samalla irtaantuu osakaskunnasta, eikä siihen pääse ”liittymään” takaisin muuten kuin ostamalla tai saamalla muulla tavoin osuuden yhteiseen vesialueeseen takaisin. Oman kalastusoikeutensa saa siis myydä kokonaan pois, jos haluaa, eikä siihen tarvita osakaskunnan lupaa. Jos siirtäminen ostajan kiinteistöön ei ole mahdollista, muodostaa tällainen pelkkä osuus yhteiseen vesialueeseen tilan, jota kutsutaan ”haamutilaksi”. Kalastusoikeuden myyminen on melko samankaltainen toimitus kuin tavallinen kiinteistön kauppa. Osuus katsotaan muodostamistoimituksessa määräalaksi, eli lainhuutoa myönnettäessä osuudelle annetaan määräalatunnus. Haamutilassa olennaista on siis, että siihen ei kuulu maa-aluetta. Irena Pirhonen Kalatalouden Keskusliitto Kalastusoikeuden myyminen. KUTEN MUILLEKIN saannoille, myös pelkälle osuudelle yhteiseen vesialueeseen tulee hakea lainhuuto. Tässä kirjoituksessa keskitytään osakaskuntaan kuuluvan osakkaan oikeuteen myydä oma kalastusoikeutensa pois, tässä ei siis käsitellä sitä, että osakaskunta myy kalastusoikeutta. Ostajasta tulee kaupan myötä yhteisen vesialueen osakaskunnan osakas, eli hän saa osallistua kokouksiin ja äänestyksiin osuutensa mukaisesti. Jos myyjä luopuu kalastusoikeudestaan kokonaan, ei hänellä enää ole osuutta yhteiseen vesialueeseen, eikä hän näin ollen kuulu enää osakaskuntaan osakkaana. Varainsiirtoverolain 5 §:n mukaan kiinteistönä pidetään muun muassa yhteisalueosuuksia ja kiinteistön luovuttamiseen rinnastetaan myös yhteisalueosuuden luovutus. Kirjaamismenettelyn osalta ei lainhuudon myöntämisessä ole merkittävää eroa sillä, onko kohteena kiinteistö, jolle kuuluu maa-aluetta, vai haamutila
36 • Suomen Kalastuslehti 6 Tuotteet osoitteesta ahven.net VERKON PAULOITUS, PAIKKAUS JA VERKKOKALASTUS Hyvin kalastavan verkon valmistuksen ja paikkauksen niksit. Hinta: 63,00 € HAVASPYYDYSTEN VALMISTUKSEN PERUSTEET Eräs pyydysrakennuksen pioneerijulkaisuista. Hinta: 9,00 € PYYDYSRAKENTAMISEN PERUSTEET Mittava dokumentti 2000-luvun alun pyydysrakentamisesta. Teos sopii myös oppikirjaksi alan oppilaitoksille. Hinta: 3,70 €
Hinta: 7,00 € KALAA KAHDESTI VIIKOSSA Maaja Kotitalousnaisten keskuksen, Sydäntautiliiton ja Kalatalouden Keskusliiton kalareseptikilpailun parhaat. Hinta: 2,50 € KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta: 1,80 €. Liemiresepti. 16 sivua. Suomen Kalastuslehti 6 • 37 Tuotteet osoitteesta ahven.net KALAN SAVUSTUS Suosittu klassikko, kalan savustuksen perusteet kotitarvesavustajalle esittelevä opas. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net AHVENEN JA SÄRJEN MARINOINTI Marinoinnin opastus vaiheittain, käsittely, marinointi, pakkaus ja varastointi
38 • Suomen Kalastuslehti 6 Tilaa nyt! ahven.net Suositut pelikortit kaloista, linnuista, koirista, kasveista ja ötököistä. Kaikissa 55 erilaista kuvaa. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Syksyn peli-iltoihin Hinta 6,00 €. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
7 16.10. 2 21.2. 30.4. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN Nro Aineisto Ilmestyy 1 10.1. Virtavesissä sijaitsevien lisääntymisalueiden kunnostukset ovat useimmille tuttu juttu, mutta lisääntymisalueita kunnostetaan myös meren rannikolla. 18.12. 6 11.9. 4 15.5. 8 20.11. 20.3. VISULAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Eura Print Oy, Eura 2020 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 7/2020 ilmestyy pe 13.11. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. 13.11. 5 7.8. 3 3.4. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET Heidi Moisio p. 4.9. 7.2. 9.10. Suomen Kalastuslehti 6 • 39 ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton Jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. SA N N A KU N IN G AS. krs 00700 Helsinki p. 12.6
0500 431 851 Viehe,linnustus -ja pyydysluvat muovimerkeillä tai ilman. www.kalakortti.com t oimisto@kalanet.fi Puh. Netistä tilatuissa lupamerkeissä on aina ostajan nimi ja yhteystieto valmiiksi painettuna. www.kalakortti.com Ruotsinkieliset alueet myös ruotsiksi. Luvat myös mobiilina. Pyydysmerkit myös osakaskunnan omaan myyntiin. TEHOKASTA NYKYAIKAISTA LUPAMYYNTIÄ JO YLI 20 VUOTTA Se tuttu ja turvallinen ! Maan laajin valikoima KALASTUSLUPIA REAALIAJASSA Kaikille alueille ja osakaskunnille maksuton liittyminen lupajärjestelmään. Ei ylläpitomaksuja