Suomen Kalastuslehti 6 • 1 6/2021 Valtakunnallinen kalastuspäivä 20
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastussäädöksiä 2021 Kauan odotettu uutuuspainos keskeisistä kalataloutta käsittelevistä säädöksistä. 2 • Suomen Kalastuslehti 6 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta 15,00 €. Tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille, kalastuksenvalvojille ja muille kalatalouden parissa toimiville
5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 20 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Vesisade ei haitannut Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumaan osallistuneita lapsia Tampereella. Suomen Kalastuslehti 6 • 3 Sisältö 10 Kaupallisen kalastuksen luvat 16 Kalatalousneuvonta 130 vuotta 20 Valtakunnallinen kalastuspäivä toteutui sittenkin 24 Valtakunnallinen kalastuspäivä oli menestys Lapissa 26 Skarvsmällen merimetsojahti Ahvenanmaalla 28 100-vuotias Simuna 30 Miten rannikon kalastusta tulisi säädellä. Kuva Sampo Juhajoki, Suomen 4H-liitto TA PI O G U ST AF SS O N H EI KK I TA H KO LA 10
Koko A4, 25 kpl 3-osaista lomaketta kussakin vihossa. Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net KALASTUKSENVALVONTALOMAKE Kalastuslain ja -asetuksen mukainen kalastuksenvalvontalomake. Hinta: 20 € Muista hankkia ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 7 € KALASTUKSENVALVOJAN PIPO Kalastuksenvalvojan pipo viileämpiin keleihin. Tekstit suomeksi ja ruotsiksi
Vuonna 2021 Suomen ja Ruotsin yhteenlaskettu lohikiintiö Pääallas-Pohjanlahden alueella on 50?886 lohta, eli myös vapaa-ajan kalastus huomioiden kaupallisen rannikkokalastuksen kiintiöissä olisi tutkijoiden esityksen mukaan hieman nostovaraa. Esitys tulee luultavimmin saamaan täystyrmäyksen Itämeren eteläosien jäsenmailta. lohenkalastusta Itämeressä vuonna 2022 koskevat neuvonantonsa. Suomen Kalastuslehti 6 • 5 Lohenkalastuksen säätelyyn uusi avaus PÄÄKIRJOITUS Useampiin lohikantoihin kohdistuvaan sekakantakalastukseen esitetään nollakiintiötä.” KANSAINVÄLINEN MERENTUTKIMUSNEUVOSTO ICES antoi 15.9. Jos tämä toteutuisi, niin Pohjanlahden rannikkokalastuksessa olisi tutkijoiden mukaan mahdollista pyytää kaupallisesti ja vapaa-ajan kalastuksessa yhteensä 75?000 lohta. Päätösesitys valmistellaan Baltfish-organisaatiossa ja hyväksytään EU-ministerineuvostossa lokakuussa. Kaikkein suurin nousu tapahtuisi pohjoisen jokiin nousevien lohien määrässä, sillä sinne säästyisi suurin osa etelässä pyytämättä jäävistä lohista. ESITYKSEN TOTEUTUMINEN lähes puolittaisi Pääallas-Pohjanlahden lohen kokonaiskiintiön ja lopettaisi lohen merikalastuksen Ahvenanmeren eteläpuolella. Samalla muuttuisi pitkään vallinnut EU-jäsenmaiden välinen suhteellinen vakaus kiintiöiden suuruuden suhteen. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Suomenlahden osalta neuvo oli aikaisempien vuosien kaltainen. EU-komissio antaa neuvonannon pohjalta säätelyehdotuksen. Pääallas-Pohjanlahden lohen osalta neuvo oli sitä vastoin aivan uudenlainen: useampiin lohikantoihin kohdistuvaan sekakantakalastukseen esitetään nollakiintiötä sekä kaupalliseen että vapaa-ajan kalastukseen. Suomen ja Ruotsin kannalta esitys toisi uusia kalastusmahdollisuuksia
PR O KA LA RY Ikääntyneiden ja kuntoutettujen jokihelmisimpukoiden kuukauden ikäisiä poikasia, jotka on kasvatettu laitosolosuhteissa Konneveden tutkimusasemalla. Kala on terveellistä, sen tietää jokainen. Syyskuusta toukokuuhun aurinko ei kuitenkaan paista tarpeeksi, ja siksi D-vitamiinia on tärkeä saada myös ravinnosta. Proteiinia ja kivennäisaineita. Kala on verraton D-vitamiinin lähde. Biologiselta arvoltaan kalan proteiini on yhtä hyvää lihan, kananmunan ja maitotuotteiden kanssa. Hanke kattaa Suomessa 32 jokea ja parantaa merkittävästi uhanalaisen jokihelmisimpukan mahdollisuuksia selvitä Suomessa. Hyvää, pehmeää rasvaa. D-vitamiini on erittäin tärkeä luuston terveydelle ja sitä muodostuu iholla auringonvalossa. MIKSI KALA ON NIIN TERVEELLISTÄ. Suositus on, että kalaa tulisi syödä ainakin kaksi kertaa viikossa eri kalalajeja vaihdellen. Kaloissa oleva rasva on puolestaan pehmeää rasvaa, ja se sisältää ihmiselle välttämättömiä omega-3-rasvahappoja. Moni suomalainen syö liikaa kovia rasvoja, joita on esimerkiksi voissa ja punaisessa lihassa. Jyväskylän yliopiston johtama 6-vuotinen hanke alkoi syyskuussa ja sen kokonaisbudjetti on lähes 15,9 miljoonaa euroa. 3. JO U N I TA SK IN EN , JY VÄ SK YL ÄN YL IO PI ST O. 6 • Suomen Kalastuslehti 6 LYHYET Jokihelmisimpukoille 15,9 miljoonaa Uudessa Euroopan komission rahoittamassa ennätyssuuressa LIFE Revives -hankkeessa parannetaan uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, tilaa ja elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Pro Kala ry on listannut tärkeimmät tekijät kalan terveellisyyteen: 1. Mutta mikä kalasta tekee niin terveellistä. 2
Viime vuonna huippuunsa noussut kalastusinto on jatkunut edelleen kovempana kuin vuonna 2019, jolloin kalastonhoitomaksujen koko vuoden tuotto oli 8,9 miljoonaa euroa. Suomen Kalastuslehti 6 • 7 LYHYET JO U N I TA SK IN EN , JY VÄ SK YL ÄN YL IO PI ST O 9 500 000 Kuluvan vuoden kalastonhoitomaksuja on lunastettu yli 250 000 kappaletta ja tuottoa on kertynyt noin 9,5 miljoonaa euroa. Loppuvuoden 2021 aikana kaikkien ministeriöiden henkilökunnan sähköpostiosoitteet muuttuvat gov.fi-päätteisiksi. Maksuja on lunastettu verkkaisemmin kuin viime vuonna, jolloin tuotto ylitti elokuun lopussa jo 10 miljoonaa euroa. Jokihelmisimpukoita eli raakkuja kasvatusaltaan pohjalla.. Muutos ei vaikuta ministeriöiden verkkosivujen osoitteisiin, jotka säilyvät ennallaan. 25-vuotiaiden kiinnostus kalastonhoitomaksua kohtaan. Vanhoihin osoitteisiin lähetetyt viestit tulevat perille vielä kahden vuoden ajan. Viime vuonna suhteellisesti eniten kasvoi juuri 55 vuotta täyttäneiden ja 18 . Metsähallitus 10.9.2021 GOV.FI Valtioneuvosto ottaa käyttöön yhteisen sähköpostiosoitteen gov.fi. Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat uudistuksen jälkeen pääsääntöisesti muotoa etunimi.sukunimi@ gov.fi. Metsähallituksen verkkopalvelujen käyttäjätietojen perusteella maksuvelvollisen ikäryhmän nuorimpien kiinnostus kalastonhoitomaksua kohtaan on laskenut viime vuodesta eniten, kun taas iäkkäimpien kiinnostus on pysynyt lähes viime vuoden tasolla
8 • Suomen Kalastuslehti 6 LYHYET Myllykosken esisopimus allekirjoitettiin 31.8.2021 Kuusinkijoki kuntoon ry ja Koskienergia Koskivoima Oy solmivat 31.8.2021 esisopimuksen Myllykosken voimalaitoksen kaupasta. Pyykkijahtia voi pelata kännykällä osoitteessa www.pyykkijahti.fi Piilijoen katkovan maavallin poistaminen ja uoman palauttaminen luonnontilaan on toinen mahdollisista entisöintitavoista M AA N M IT TA U SL AI TO S JA AK KO TÖ RM ÄN EN. Kartan merkinnän ja todellisen sijainnin ero voi olla pahimmillaan kymmeniä metrejä. Suomessa on noin 13 miljoonaa rajapyykkiä, joista jopa 3 miljoonan sijaintitarkkuus kartalla heittää. Pyykkijahdin pelaamista voi jatkaa ainakin tämän vuoden loppuun. Koskienergia Oy voi jatkaa voimalalaitoksen käyttöä 31.5.2023 saakka, jonka jälkeen sen toiminta tullaan pysäyttämään ja alueen ennallistaminen aloitetaan. Kokeilu on tähän mennessä tuottanut hyviä tuloksia, ja aktiivisten pelaajien ansiosta Maanmittauslaitos on saanut hyödyllistä tietoa jo yli 15 000 rajapyykin sijainnista. PYYKKIJAHTI-KOKEILU JATKUU Maanmittauslaitoksen Pyykkijahti-pelissä etsitään ja merkitään kartalle rajapyykkien sijainteja. Lopullisesti kauppa viimeistellään 31.12.2022, jonka jälkeen Myllykosken voimalaitos ympäröivine vesija maa-alueineen tulee siirtymään Kuusinkijoki kuntoon ry:n omistukseen. Kuluneena kesänä Maanmittauslaitos lähti kokeilemaan, voisiko pyykkien sijaintia kartalla tarkentaa kännykkäpelin avulla
Maastotai taustakarttoja, laserkeilausaineistoja, maastotietokantaa, korkeusmalleja, ilmakuvia tai kiinteistörekisterin tietoja. ELY-keskus käsittelee sähköiset hakemukset ensimmäisinä. Hakija voi kuitenkin edelleen halutessaan jättää hakemuksensa paperisena virallisella hakulomakkeella Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kirjaamoon. ”Kyseiset kosket ovat järvitaimenen merkittävimpiä lisääntymiskohteita koko Suur-Saimaan alueella ja otettu yhdeksi järvitaimenohjelman kärkikohteista”, ELY-keskuksen kalastusmestari Vesa Vanninen kertoo. Näissä palveluissa pääset helposti katselemaan ja tutustumaan erilaisiin karttaja paikkatietoaineistoihin. Kuluvana vuonna sähköinen haku on ensisijainen hakumenettely. OSAKASKUNNAN HAKEMUS HYLÄTTIIN Liikenneja viestintävirasto Traficom on hylännyt Virmajärven osakaskunnan hakemuksen, jossa osakaskunta halusi kieltää vesiskoottereiden ja muiden vastaavien vesikulkuneuvojen käytön järvellä. Palveluissa on myös toiminnallisuuksia, kuten esimerkiksi paikan haku osoitteen, kiinteistötunnuksen tai paikannimen perusteella, pinta-alan mittaus ja linkkien teko. TA PI O G U ST AF SS O N. Päätös tulee voimaan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta 30.11.2021 ja on voimassa toistaiseksi. Kiellon sijaan Traficom määräsi vesikulkuneuvoille 15 kilometrin tuntinopeusrajoituksen. Lisäksi aallokon aiheuttaminen Virmajärven Kuljunselän ja Haudanselän välisellä vesialueella on kielletty. Korvausten hakuaika on 1. Suomen Kalastuslehti 6 • 9 LYHYET RAJAPINTAPALVELU VAI TIEDOSTOPALVELU – KUMMAN VALITSET. 2021. – 1. Karttapaikka ja Paikkatietoikkuna ovat hyviä esimerkkejä käyttöliittymistä, joissa hyödynnetään rajapintapalveluja. Yle 10.9.2021 Saimaan Vesija Ympäristötutkimus Oy toteuttaa ELY-keskuksen kalaviranomaisen toimeksiantamana virtavesikunnostuksia Savitaipaleella sijaitsevilla Parta-, Saunaja Kärnäkoskilla yhteistyössä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen kanssa. Tarvitsetko Maanmittauslaitoksen karttaja paikkatietoaineistoja. 9. HYLJEKORVAUKSET SÄHKÖISINÄ Varsinais-Suomen ELY-keskus jatkaa hyljeja merimetsokorvauskäsittelyn vaiheittaista siirtämistä kokonaan sähköiseen hakumenettelyyn. 11
10 • Suomen Kalastuslehti 6 Konsta Kankaala harjoittaa kaupallista kalastusta Hauhonselällä.
Miten tästä selvitään. Suomen Kalastuslehti 6 • 11 Kaupallisen kalastuksen luvat Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoite on kasvattaa suomalaisten kalan käyttöä. TEKSTI ELIAS RAUHALA, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Tämä luo varmasti painetta myös lupien myöntämiseen kaupalliselle kalastukselle
Kaupallinen kalastus ei kuitenkaan onnistu ilman kalavesiä ja useimmat rikkaat kalavedet ovat yksityisomistuksessa, mikä tarkoittaa, että kalastukseen pitää saada lupa kalaveden omistajalta. Osakaskunta siis määrää kalastuksesta vesialueellaan ja päättää siitä, miten paljon, millä ehdoilla ja millä hinnalla kalastuslupia myydään – vai myydäänkö ollenkaan. Kannattaako osakaskunnan myöntää kaupalliseen kalastukseen lupia ja onko osakaskunnan pakko niitä myöntää. Tällöin kaupallinen kalastaja voi hankkia kalastusoikeutta vesialueelle erilaisin tavoin. Valtion taloudellinen ja hallinnollinen tuki kaupalliselle kalastukselle on siis tulevaisuudessa taattu. Valtioneuvoston periaatepäätöksellä 8.?7.?2021 ja valtioneuvoston kotimaisen kalan edistämisohjelman mukaan tavoite on, että vuonna 2035 suomalaiset syövät kalaa ravitsemussuositusten mukaisesti 2?–?3 kertaa viikossa – tämä tarkoittaa luonnollisesti sitä, että kaupallinen kalastus tulee vesiviljelyn ohella kasvamaan toimialana tulevaisuudessa. Tässä kirjoituksessa asiaa tarkastellaan osakaskunnan näkökulmasta. Pelkästään se, että kalastusta harjoitetaan kaupallisin perustein, ei siis oikeuta kaupallisen kalastajan osakkuuden perusteella tapahtuvan kalastuksen rajoittamiseen. Valtioneuvoston visio esimerkiksi sisävesikalastuksen osalta on se, että I-ryhmään kuuluvien ammattikalastajien määrä nousisi 269 henkilöstä 350 henkilöön vuoteen 2035 mennessä. Yhteisaluelain yhdenvertaisuusperiaatteen perusteella osakaskunnan kokouksen päätöksellä ei saa antaa osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella kenellekään osakkaalle tai jollekin muulle ilmeisesti epäoikeutettua etua, eikä siten esimerkiksi kaupallista kalastajaa saa asettaa osakkaana epätasa-arvoiseen asemaan muihin osakkaisiin nähden pelkästään osakkaan kaupallisen tarkoituksen perusteella. Kun osakaskunta päättää kalastuksesta alueellaan on sen siis otettava huomioon käyttöja hoitosuunnitelma – tarkoitti se sitten kalastuksen rajoittamista tai sitä, että kalastukselle hyvin sopivalla alueella pitää kaupalliselle kalastukselle järjestää mahdollisuuksia. 12 • Suomen Kalastuslehti 6 K aupallinen kalastus puhututtaa ja tulevaisuudessa varmasti vielä enemmän. Kalastuslain perusteella kaupallinen kalastaja voi toisaalta myös hankkia yksittäiseltä tai useammalta osakaskunnan osakkaalta heille osakkaan kuuluvaa kalastusoikeutta. Oikeutta on kuitenkin rajoitettu Omistajan oikeutta kalastaa ja määrätä kalastuksesta on nykyisessä kalastuslaissa eri tavoin rajoitettu ja lakiin sisältyy useita säännöksiä, joiden nojalla kalastusoikeuden tosiasiallista sisältöä voidaan edelleen muokata. Lähtökohta on siis se, että osakaskunta – ja tarkemmin vielä osakaskunnan kokous – päättää vesialueellaan myytävistä luvista toisaalta perustuslain takaaman omaisuuden suojan ja toisaalta sopimusvapauden perusteella. Ulkopuolinen kaupallinen kalastaja Kaupallinen kalastaja ei välttämättä ole osakaskunnan osakas. Vesialueen omistajana voi olla luonnollinen henkilö, osakaskunta tai muu oikeushenkilö. Kaupallinen kalastaja osakkaana Kaupallinen kalastaja voi olla osakaskunnan osakas, jolloin kaupalliselle kalastajalle kuuluvat samat oikeudet, kuin muille osakkaille osakaskunnassa. Paitsi että vesialueen omistaja ei voi puuttua yleiskalastusoikeuksien nojalla tapahtuvaan kalastamiseen, on vesialueen omistajan noudatettava kalastuslain mukaan kalatalousalueen laatimaa käyttöja hoitosuunnitelmaa ja osaltaan edesauttaa sen toimeenpanemista vesialueella. Oikeus kuuluu omistajalle Lähtökohta on se, että oikeus kalastaa ja määrätä kalastuksesta kuuluu vesialueen omistajalle. Osakaskunta voi esimerkiksi vuokrata kaupalliselle kalastajalle koko vesialueen tai osan siitä osakaskunnan kokouksen päätöksellä kalastusta varten. Mikä on tilanne tällä hetkellä. Tällöin kaupallinen kalastaja saa kalastaa osakkaalta hankitun kalasTavoite on, että vuonna 2035 suomalaiset syövät kalaa ravitsemussuositusten mukaisesti 2?–?3 kertaa viikossa.
On vältettävä tilannetta, jossa osakaskunnan toimitsijalle tai hoitokunnalle annetaan osakaskunnan kokoukselle kuuluvaa päätösvaltaa. Ellei osakaskunta ole kokouksessaan päättänyt, että kalastuslupien määrää koskien tiettyä henkilöä kohden on rajoitettu, voi kaupallinen kalastaja periaatteessa hankkia lupia niin paljon kuin niitä on myynnissä. Parhaimmillaan toiminta elinvoimaistuu ja kalavesien hoitoon saadaan lisää taloudellista pontta.. 2) Osakaskunnan kokouksessa saadaan päättää vain kokouskutsussa mainituista asioista, joten mahdollisesta pyydysyksikkömääristä päättämisestä ja kalastuslupien myynnistä tai vesialueen vuokraamisesta on mainittava kokouskutsussa. 3) Kokouksessa päätetään pyydysyksikkömäärät ottaen huomioon käyttöja hoitosuunnitelman asettamat raamit. 4) Osakaskunnan hoitokunta tai toimitsija voidaan valtuuttaa osakaskunnan kokouksen päätöksellä tekemään vuokrasopimus tai myymään kalastuslupia. Myönnetyssä luvassa voi olla ehtoja Useimmiten kaupalliseen kalastukseen hankitaan lupia suoraan osakaskunnalta. Yhteisen vesialueen osakkaan on huolehdittava siitä, että luvansaaja – tässä tapauksessa kaupallinen kalastaja – ei kalastaessaan ylitä osakkaalle kuuluvan kalastusoikeuden enimmäismäärää. Mikäli pyydysyksikkömäärästä osa varataan ulkopuolisille myytäviä kalastuslupia varten, tulee kokouksessa päättää kalastuslupien sisällöstä, hinnoista ja ehdoista. Osakaskunnan kokouksen on vesialueen vuokraamista koskevan päätöksen yhteydessä syytä päättää – kuten kalastuslupien osalta – vuokraamisen sisällöstä, hinnoista ja ehdoista sekä kenelle alue vuokrataan. Tavoitteeseen pyritään muun muassa määrittelemällä kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmissa kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet, joita koskevia kalastuslupia ja kalastusoikeuksien vuokrasopimuksia kalavesien omistajat sitoutuisivat tekemään alueen kaupallisten kalastajien kanssa.”. Ehdot voivat koskea verkon silmäkokoja, kalastettavia kalalajeja, kalojen alamittoja, saaliin raportointivelvollisuutta ja lupien kestoa sekä hintoja. Kokouksessa voidaan myös päättää vesialueen tai sen osan vuokraamisesta yksinkertaisella enemmistöllä mutta mikäli vuokra-aika on yli viisi vuotta, tulee päätös tehdä yhteisaluelain 15 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti määräenemmistöpäätöksenä. Osakaskunta voi kalastuslupia myydessään asettaa monenlaisia ehtoja kalastusluville sopimusvapauden puitteissa. Valtuutuksen on syytä olla tarpeeksi tarkkarajainen. Osakaskunnan päätösvalta ja KHS Osakaskunta voi lähtökohtaisesti päättää, että lupia ei myydä ollenkaan kaupalliseen kalastukseen tai että kaupalliseen kalastukseen myydään vain osa kalastusluvista. Tämä osaltaan tarkoittaa sitä, että mikäli vesialue on kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuva ja tietenkin se, että kalakannat kestävät suunnitelmien perusteella kalastusta riittävästi, tulisi osakaskunnan pyrkiä siihen, että se myöntää lupia kauAskelmerkit onnistuneeseen kalastuslupien myyntiin: 1) Osakaskunnan kokous kutsutaan koolle hoitokunnan tai toimitsijan toimesta osakaskunnan yhteisaluelain ja osakaskunnan sääntöjen puitteissa (järjestäytynyt osakaskunta). 5) Mikäli kalastuslupien myynti tai vesialueen vuokraaminen sujuu suunnitelmien mukaisesti ja on huolella toteutettu, osakaskunnalle syntyy mukavaa kassavirtaa lupien myynnistä ja sopimusten tekemisestä. Osakaskunta on voinut kokouksessaan päättää siitä, että se myy kalastuslupia osakaskunnan ulkopuolisille henkilöille. Kaupallinen kalastaja voi hankkia näitä lupia itselleen ja kalastaa niiden perusteella. Pyydysyksikkömäärät jaetaan lähtökohtaisesti osakkaiden vesialueosuuksien mukaisesti tai yhteisaluelain 15 §:n 2 momentin 7 kohdan perusteella määräenemmistöpäätöksellä tästä poikkeavasti. Suomen Kalastuslehti 6 • 13 tusoikeuden perusteella osakkaalle kuuluvan kalastusoikeuden puitteissa. Kalastuslain esitöissä on todettu, että: ”Lain yhtenä tavoitteena on ammattikalastajien toimintaedellytysten parantaminen. Järjestäytymättömän osakaskunnan kokouksen kutsuu koolle joku osakkaista
Kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet tulee keskusliiton näkemyksen mukaan määritellä laajasti sekä useat kaupallisen kalastuksen harjoittamistavat huomioiden. 39) ilmenee, että muuna käyttönä tässä yhteydessä pidettäisiin esimerkiksi alueella jo harjoitettavaa kaupallista kalastusta, joka tapahtuu kalastusoikeuden haltijalta saatuun lupaan perustuen. Eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnan mietinnön (MmVM 31/2014 vp., s. Mitä merkittävä haitta voisi olla. Tällaiseen tilanteeseen voi johtaa joskus muun muassa vesialueen omistajan sopimuksentekohaluttomuus tai passiivisuus. Lähtökohtaisesti kokonaispyydysyksikkömäärä jaetaan osakkaiden kesken vesialueosuuksien mukaisesti – tästä voidaan poiketa yhteisaluelain mukaisin määräenemmistöpäätöksin. 7) mukaan lupajärjestelmä on tarkoitettu vasta viimeiseksi keinoksi saada selkeästi vajaalla käytöllä olevat vesialueet hallitusti ja rajoitetusti ammattikalastuksen käyttöön. Kalastusluvat tuovat mukavaa kassavirtaa osakaskunnalle, jolla voidaan tarvittaessa järjestää vesialueen kunnostuksia, kalojen istutuksia, kalastuksen valvontaa ja muuta osakaskunnan tarpeelliseksi katsomaa toimintaa vesialueen hoitamiseksi ja kalakantojen elinvoimaisuuden ylläitämiseksi. Niille ei saa syntyä merkittävää haittaa kaupallisesta kalastuksesta. Pääsääntönä on edelleen kaupallisen kalastuksen harjoittaminen joko kalastusoikeuden omistuksen nojalla tai kalastusoikeuden haltijan antamaan lupaan tai vuokrasopimukseen perustuen taikka Suomen talousvyöhykkeellä tai yleisillä vesialueilla olevan yleisen kalastusoikeuden nojalla. 14 • Suomen Kalastuslehti 6 palliseen kalastukseen. Käyttöja hoitosuunnitelmien tarkoitus on ottaa huomioon alueella tapahtuvan kalastuksen sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys. Kun osakaskunta päättää, että alue soveltuu hyvin kalastukseen ja kalakannat kestävät tutkitusti myös osakkaiden ja yleiskalastusoikeuksien lisäksi ylimääräisen kalastuksen, on osakaskunnan kokouksessa hyvä keskustella kalastuslupien asettamisesta myyntiin. Suunnitelmat tuodaan käytäntöön osakaskunnan kokouksessa, jossa päätetään käyttöja hoitosuunnitelman raameissa kalastuksen järjestämisestä. Troolausta on sisävesillä aiemmin saatettu rajoittaa häiritsevän melun vuoksi niin, että se on ollut kielletty jonain viikon päivinä tai kellonaikoina. Käytännössä se tarkoittaa osakaskunnan vesialueella käytettävän kokonaispyydysyksikkömäärän rajaamista siten, että alueen kalakannat kestävät kokonaispyydysyksikkömäärällä tapahtuvan aktiivisen kalastuksen. Tämä tietysti pohjautuu kalastuslain 41 §:ään, jonka mukaan kalastus on järjestettävä käyttöja hoitosuunnitelman mukaisesti ja siitä vastaa kalastusoikeuden haltija, eli tässä tapauksessa osakaskunta. Vesialueen omistajat voivat käyttöja hoitosuunnitelmaprosessiin osallistumalla vaikuttaa omalta osaltaan kaupalliseen kalastukseen soveltuvien alueiden määrittämiseen. Merkittävä haitta ELY joutuu lupaa myöntäessään huomioimaan myös rannanomistajat ja alueen muun käytön. Tarja Lötjönen laskee Tarmo Tolvasen kanssa troolilla vedetyn muikkusaaliin jäihin Haukivedellä.. ELY on viimeinen oljenkorsi Viime kädessä kaupallisilla kalastajilla on tulevaisuudessa kalastuslain 13 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä mahdollisuus saada vesialueen omistajan sijaan ELY-keskukselta alueellinen lupa kalastukseen – siis ilman vesialueen omistajan suostumusta. Kalastuslain esitöistä (HE 192/2014 vp., s. Osa pyydysyksiköistä voidaan varata osakaskunnan ulkopuolisille tahoille, kuten kaupallisille kalastajille, myytäviksi kalastuslupina. Lopuksi voidaan todeta, että vaikka kalakantojen todellisesta tilasta ei useinkaan ole kovinkaan vahvaa kuvaa, niin riitoja on syytä välttää, sillä ne maksavat rahaa ja aikaa – parhaiten riidat ehkäistään ennalta ja laatimalla osakaskunnan kokouksessa selvät pelisäännöt kalastuslupien myynnille ja ehdoille ja keskustelemalla vesialueesta kiinnostuneen kaupallisen kalastajan kanssa. Kalastuspainetta ei tule ylittää Tärkeää on se, että osakaskunta päättää kokonaispyydysyksikkömäärästä siten, että se ottaa kaiken vesialueen kalastuksen huomioon – sekä osakkaiden oman että yleiskalastusoikeuksilla tapahtuvan kalastuksen, että mahdollisten ulkopuolisille myytävien kalastuslupien perusteella tapahtuvan kalastuksen. Käyttöja hoitosuunnitelmalla maaliin Kalatalouden Keskusliiton näkökulma on se, että lähtökohtaisesti kaupallisen kalastuksen, osakkaiden kalastusoikeuden ja muun yleiskalastusoikeuden intressit ovat sovitettavissa hyvin yhteen. Tällöin vesialueelle on mitoitettu kalastuspaine oikein. Paras lopputulos usein saadaan siten, että osakaskunta aktiivisena päättää itse kalastuslupien ehdoista ja myy niitä itse osakaskunnan ulkopuolisille tahoille. On kuitenkin huomioitava, että vesialue on oltava käyttöja hoitosuunnitelmassa määritetty kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvaksi, kalakannat kestävät kaupallisen kalastuksen, kaupallisesta kalastuksesta ei aiheudu merkittävää häiriötä alueella ja että kalatalousalueen avustuksella asiassa on ensin yritetty neuvotella sopimusratkaisusta
Suomen Kalastuslehti 6 • 15
Nylands Fiskarförbund rf 12. Österbottens Fiskarförbund rf • Ammattiopisto Livia / kalatalousja ympäristöinstituutti • Kemijoen Kalastuskuntien Liitto ry • ProAgria Keski-Suomi ry. Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ry 3. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry 2. Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry 9. Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ry 11. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry 5. Oulun kalatalouskeskus / ProAgria Oulu ry 13. Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry 15. Ålands Fiskare rf 21. Lapin kalatalouskeskus / ProAgria Lappi ry 10. Kainuun Kalatalouskeskus ry 7. Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry 17. Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry 14. 16 • Suomen Kalastuslehti 6 Kalatalouden Keskusliiton 130-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistaan kaikista jäsenjärjestöistä lyhyet esittelyt vuoden 2021 aikana. Jäsenjärjestöt esittelyssä Kalatalousneuvonta 130 vuotta 1. Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskus / ProAgria Keski-Pohjanmaa ry 8. Hämeen kalatalouskeskus / ProAgria Etelä-Suomi ry 6. Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry 16. Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry 4. Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto ry 19. Åbolands Fiskarförbund rf 20. Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus ry 18
Valtakunnallisen kalastuspäivän viettoa Kuopiossa.. Suomen Kalastuslehti 6 • 17 Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry Meillä työskentelevät toiminnanjohtaja Ari Pyykkönen ja kalatalousneuvoja Tommi Rautiainen. 10 vuoden kuluttua alueemme kalatalous perustuu entistä enemmän tutkitun tiedon pohjalle luotuihin käytänteisiin. Meidät tavoittaa parhaiten sähköpostitse ja puhelimitse. Hoidamme 10 kalatalousalueen toiminnanjohtajuutta ja meillä on 280 jäsenosakaskuntaa. Mielenkiintoisen alueestamme tekee sitoutunut ja aktiivinen sidosryhmäverkosto. Heidän pääasialliset toimenkuvansa ovat kalatalousalueiden toiminnanjohtajatehtävät ja osakaskuntaneuvonta. Panostamme tänä vuonna kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmien laadintaan ja valmiiksi saattamiseen. Tärkeimpiä asioita Pohjois-Savon kalatalouskeskuksen alueella ovat osakaskuntaneuvonta, koska alueellamme on paljon aktiivisia osakaskuntia sekä kalatalousalueiden toiminnanjohtajuus ja kalavesien hoito. Yksi erikoisimmista kalalajeista toimialueella on ankerias, jonka perässä lajikalastajat saapuvat pitkänkin matkan päästä. Alalle on saatu uusia toimijoita ja osakaskuntatoiminta on kehittynyt kohti isompia yksiköitä. Alueellamme on paljon aktiivisia osakaskuntatoimijoita, jotka yhdessä kalatalousaluetoimijoiden kanssa tekevät valtavasti töitä hyvien kalavesien ja kalastuksen puolesta. Alueemme osakaskunnissa toimii lukuisia aktiivisia nuorisotoimijoita, jotka omalta osaltaan luovat jatkuvuutta alalle
Kalatalouskeskuksen jäseninä on muun muassa kalatalousyhteisöjä, alueen kuntia, matkailukalastusyrittäjiä, kalaja rapualan yrittäjiä sekä alan harrastajia. Toimintamme ytimenä on ollut talkoohengen luominen vesienhoitoon. Kalatalouskeskus toimii laajalla alueella Hollolasta, Lahdesta ja Nastolasta pohjoiseen Hartolaan sekä itään Kouvolaan. Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus ry Pyydystalkoilla on jo yli 25 vuoden perinteet.. Vesien puhtaus takaa monipuoliset virkistysja kalastusmahdollisuudet. Pyydystalkoot on jo yli 25 vuoden ajan koonnut 50?-?70 osakaskuntien ja kalastajajärjestöjen henkilöä mukaan yhteiseen toimintaan tammikuussa. Lisäksi kunnat, yritykset ja säätiöt ovat tukeneet toimintaa tarvikehankinnoissa ja varustamisessa. 18 • Suomen Kalastuslehti 6 Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus (PHKK) on vuonna 1908 perustettu ja 2005 itsenäiseksi rekisteröitynyt maakunnallinen neuvontajärjestö, joka työskentelee kalojen, kalavesien ja näitä hyödyntävien ihmisten hyväksi. Toiminnanjohtajan virka on yhdistyksessä tällä hetkellä avoinna, joten juuri nyt meidät tavoittaa parhaiten olemalla yhteydessä puhaanjohtaja Tapani Pietariin. Ydinosaamista ovat neuvontatyön lisäksi olleet kalanistutuksien, jokien kunnostuksien, kalastusvalvonnan, koululaisten kalapäivien ja lastentapahtumien järjestäminen. Kalavesienhoito on meille sydämen asia
Vantaanjoen kalatalousalueen vesipinta-ala on yksi Suomen pienimmistä, mutta alueen sijainnista johtuen toiminta on erittäin vilkasta niin kalastuksen kuin alueella sijaitsevien yhdyskuntien ja teollisen toiminnan osalta. Liitto hoitaa Uudenmaan 11 kalatalousalueista yhden eli Vantaanjoen kalatalousalueen toiminnanjohtajuutta. Kalojen istutustoiminta ajoittuu lähes koko avovesikauden ajalle ja etenkin syyspuolella se vie suurimman osan työajastamme. Päivittäisessä työssä autamme jäsenistöä kokousten, kalastuksen, kalastuksenvalvonnan ja muiden arkisten asioiden hoidossa. Tapaus ei runsaan saaliin muodossa kuitenkaan varsinaisesti aiheuttanut kalastajalle suuria riemunkiljahduksia. Liiton jäsenistö (noin 180 yhteisöä) koostuu alueen järjestäytyneistä kalavesien osakaskunnista, kalatalousalueista, kalastusyhdistyksistä sekä kalastajaseuroista. Yksi parhaista kalajutuista on se, kun erään ammattikalastajamme lohirysään ui varastettu purjevene. Yhteystietomme löytyvät osoitteesta www.uudenmaankalatalous.fi. Kokoaikaisena työskentelee toiminnanjohtaja Aki Laitila, avovesikaudella kalankuljetusja neuvontatehtäviä hoitaa Antti Jukkala ja toimistotöiden kiireapulaisena toimii Anita Mattila. Hanketoimintamme painottuu lasten ja nuorten kalastusharrastusten edistämiseen. Suomen Kalastuslehti 6 • 19 Liitossa työskentelee pieni, mutta iskukykyinen ryhmä. Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto ry Uudellemaalle istutetaan vuosittain kymmeniätuhansia ankeriaan poikasia kalavedenomistajien ja valtion toimesta.. Alueella tavattavien kalojen lajikirjo on erittäin monipuolinen, josta johtuen alue on erinomainen muun muassa kalabongareille. Suurimpia haasteita toimialueemme kalataloussa on pärjätä kilpajuoksussa alati muuttuvan yhteiskunnan, kuormittajien ja sääntöviidakon keskellä sekä ylläpitää niin uhanalaisia kuin vahvoja kalakantoja. Hoidamme oman jäsenkuntamme kalatilausten toimituksia sekä joitakin kalaviranomaisen hallinnoimia kalatalousmaksuvelvoitteita. Runsaiden kalakantojen, kalavesien tuoton ja terveellisen lähikalaruoan saatavuuden lisäksi haasteena on myös löytää uusia kalastajia paikoin autioituville kalavesille. Alueemme erikoispiirteenä voidaan mainita, että täältä löytyy erittäin monipuolisia kalastusmahdollisuuksia kirkasvetisiä latva-alueiden puroja järvivesiä, savisameita jokija järvialueita, merialueiden sisälahtia, ulkoluotoja ja avomerta unohtamatta. Järjestämme yhdessä jäsenistömme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa koululaisten onkipäiviä. Alueen uhanalaiset kalakannat ja edunvalvonta luovat erityisen haasteen kalatalousalueen ja myös liiton toiminnalle
Valtakunnallista kalastuspäivää vietettiin 16. kerran 25. Korona rajoitti tapahtumien järjestämistä, mutta kalaan päästiin silti monella paikkakunnalla. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Valtakunnallinen kalastuspäivä toteutui sittenkin. elokuuta. Kuva Petri Tiihonen. 20 • Suomen Kalastuslehti 6 Rautalammilaisen Matti Lohen koulun 6A ja 6B luokan oppilaat lähtivät heti testaamaan Koululuokkien kalabongauskisassa voittamaansa kalastussettiä ja saalista tuli
Korona verotti tapahtumia tänä vuonna ankarasti, jopa vielä enemmän kuin viime vuonna, jolloin elokuussa oli pandemiarintamalla hieman rauhallisempaa. Suomen Kalastuslehti 6 • 21 V altakunnallisen kalastuspäivän tapahtumia järjestettiin tänä vuonna vain noin viidennes totutusta. Tapahtumien määrästä ja ryhmäkokojen pienuudesta johtuen myös osallistuvien koululaisten määrä oli aikaisempaa pienempi, noin 1400 koululaista. Kalabongauskisassa historiallinen voitto Koululuokkien kalabongauskisa järjestettiin 23.–27.8., osana valtakunnallista kalastuspäivää. Moni oppilas kalasti ensimmäistä kertaa elämässään ja hymy oli herkässä, kun vedestä nousi eka kala. Kalastuspäivä tavoitti Kotkassa yhdestä koulusta kaikkiaan lähes 240 oppilasta. Kaikesta huolimatta koululaisia pääsi päivän aikana tutustumaan kalastuksen saloihin, iso osa ensimmäistä kertaa. Kalajoella Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto vuokrasi upean puisen kaljaasi Ansion, jolla 42 oppilasta purjehti tutustumaan Maakallan uuteen kalastusmuseoon. Monin paikoin oli luvassa sadetta, mikä sai monet järjestäjät epäilemään koulujen intoa ulkotapahtumaan lähtemisen. Oulun Kalatalouskeskuksen projektisuunnittelija Jarmo Tuukkasen mukaan tämä ei haitannut ja paikalle saapui 220 koululaista. Kotkan tapahtuma oli niin suosittu, että Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton toiminnanjohtaja Petri Päivärinta järjesti opettajien pyynnöstä seuraavalla viikolla vielä toisen tapahtuman kaikille ulkopuolelle jäänneille luokille. Paikkakunnasta riippuen luvassa oli ongintaa, eri kalastusmenetelmiin tutustumista, kalojen tunnistusta, kalan käsittelyä ja terveellistä kalaruokaa. Kisassa oli tar. Yhteistyökumppaneina järjestelyissä olivat Kotkan Kalamiehet ja Kotka Maretarium Oy. Kaikkiaan tapahtumia oli 14. Matkalla opas kertoi Perämeren kalastuksesta ja oppilaat nauttivat kala-aterian, kertoo toiminnanjohtaja Vesa Rantanen. Onneksi asia oli toisin. Niin opettajilla kuin oppilailla oli kova into päästä ulos ja tekemään jotain kivaa. Oulun Martinniemessä sää oli tapahtuman aikana varsin viileä, lämpötilaa oli vain +?7 °C ja tihkusateinen. Tihkusadetta ja kaljaasilla kalastusmuseoon Sääennuste keskiviikolle ei luvannut hyvää
Koululuokkien Kalabongauskisaan osallistuneet koulut ja luokat sekä heidän saamansa kalalajien määrä ja kalalajit. Koulu ja luokka Kunta Lajimäärä Kalalajit Matti Lohen koulu 6B Rautalampi 12 ahven, hauki, kiiski, kirjolohi, kuha, lahna, muikku, ruutana, salakka, siika, sorva, särki Matti Lohen koulu 6A Rautalampi 12 ahven, hauki, kiiski, kuha, lahna, made, muikku, salakka, siika, sorva, särki, taimen Matti Lohen koulu 4A Rautalampi 9 ahven, hauki, kuha, lahna, muikku, ruutana, salakka, siika, särki Beckerin koulu 4A Kangasniemi 8 ahven, hauki, kiiski, lahna, salakka, siika, särki, säyne Sotungin koulu 5B Vantaa 7 ahven, allikkosalakka, hopearuutana, pasuri, ruutana, siika, säyne Matti Lohen koulu 3B Rautalampi 7 ahven, hauki, kirjolohi, kuha, lahna, sorva, särki Niemenkartanon koulu 6B Reisjärvi 7 ahven, hauki, kuha, lahna, lohi, salakka, särki Paavolan koulu, kuntoutusluokka Alajärvi 6 ahven, hauki, kuha, lahna, siika, särki Kalaholman koulu 5B Pori 6 ahven, hauki, lahna, pasuri, sorva, särki Matti Lohen koulu 5 Rautalampi 5 ahven, hauki, kuha, sorva, särki Beckerin koulu Kangasniemi 5 ahven, hauki, sorva, särki, säyne Matti Lohen koulu 1A Rautalampi 4 ahven, hauki, salakka, särki Matti Lohen koulu 3A Rautalampi 4 ahven, hauki, muikku, särki Toukolan koulu 3-4 Sastamala 4 ahven, kiiski, sorva, särki Siivikkalan koulu, 4C Ylöjärvi 3 ahven, hauki, kuha Kaaron koulu 4A Rauma 3 ahven, lahna, särki Toukolan koulu 5-6 Sastamala 3 ahven, sorva, särki Petäjäveden kirkonkylän koulu 6B Petäjävesi 3 ahven, hauki, särki Taavetin koulu 5A Luumäki 3 ahven, hauki, särki Kymintehtaan koulu 3A Kouvola 2 ahven, särki Töysän yläaste 8A Töysä 2 ahven, särki Töysän yläaste 8B Töysä 2 ahven, särki Töysän yläaste 7A Töysä 2 ahven, särki Matti Lohen koulu 1B Rautalampi 2 ahven, särki Ruonalan koulu 4B Kotka 2 ahven, särki Töysän yläaste 7C Alavus 2 ahven, särki Töysän yläaste 9B Töysä 2 ahven, särki Paavolan koulu 5B Karstula 1 ahven. Vuodesta 2015 järjestettyyn kisaan osallistui tänä vuonna ennätykselliset 28 koululuokkaa eri puolilta Suomea. 22 • Suomen Kalastuslehti 6 koitus pyydystää koko luokan voimin viikon aikana mahdollisimman monta eri kalalajia. Koronasta johtuen kalastuspäivän tapahtumia oli vähemmän, joten koululuokat ovat monin paikoin lähteneet kalaan omatoimisesti, iloitsee tiedottaja Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitosta
Saaliiksi oli tullut heti yksi hauki ja seuraavana päivänä eräs tyttö sai kuhan. Valtakunnallinen kalastuspäivä on järjestetty vuodesta 2006. Lisäksi kaikkien kisaan osallistuneiden luokkien kesken arvottiin kalastusvälineitä. Kaikki kisaan osallistuneet luokat saivat pienen palkinnon. Kuva Tommi Känsäkangas. Yksi uutuus oli kalabingo. Voittajaksi arvottiin Reisjärven Niemenkartanon alakoulun 6B-luokka, joka sai kala-aiheisia palkintoja. Koululuokkien Kalabongauskisan palkinnot lahjoittivat Kuusamon Uistin, Finlandia Uistin, Rapala, OPM International, Daiwa Scandinavia ja Abu Garcia. Päivän järjestävät Kalatalouden Keskusliitto jäsenjärjestöineen yhteistyökumppaniensa kanssa. Kaikkiaan 22 koululuokkaa ympäri Suomen osallistui bongausviikon aikana Kalatalouden Keskusliiton netissä järjestämään kalabingoon. Päivää rahoittaa maaja metsätalousministeriö kalastonhoitomaksuvaroista. Ahkera viestintä kannattaa Johtuen Helsingin kalastuspäivän tapahtuman peruutumisesta koronarajoitusten vuoksi, Kalatalouden Keskusliitossa panostettiin tänä vuonna kalabongauskisan ja kalabingon viestintään sosiaalisessa mediassa. Kouluissa pelattiin kalabingoa Siltä varalta, ettei kalalle lähtö syystä tai toisesta koronavuonna onnistunut, oli Kalatalouden Keskusliitto koonnut kala-aiheisia tehtäviä ja pelejä nettisivuilleen. Onni suosi Sastamalan Toukolan koulun 5?–?6 luokan oppilaita sekä Alajärven Paavolan koulun kuntoutusluokan oppilaita, jotka myös saivat itselleen kalastusvälineet. Suomen Kalastuslehti 6 • 23 Kisan voitto jaettiin ensimmäistä kertaa kisan historiassa kahden luokan välillä. Huolimatta maakunnalisten kalastuspäivän tapahtumien vähäisestä määrästä, oheistapahtumat kalabongauskisa ja kalabingo saivat liikkeelle runsaasti koululuokkia. Aktiivinen ja ajankohtaan sopiva viestintä meneillään olevien tapahtumien suhteen siis kannattaa. Oppilaat lähtivät heti iltapäivällä testaamaan välineitä hyvänä ahven-, haukija kuhapaikkana tunnetun läheisen sillan luo. Kalajoella 42 oppilasta purjehti kaljaasi Ansiolla tutustumaan Maakallan uuteen kalastusmuseoon. Varsin toimiva kalastussetti siis. Vararehtori Petri Tiihosen mukaan oppilaat olivat palkinnoista riemuissaan. Rautalammilaisen Matti Lohen koulun 6A ja 6B luokat saivat kumpikin saaliiksi 12 eri kalalajia. Oppilaat saivat jokainen palkinnoksi pyyntivalmiit virvelit sekä vieherasiat, joissa on useita vieheitä
24 • Suomen Kalastuslehti 6 Valtakunnallinen kalastuspäivä oli menestys Lapissa Valtakunnallisen kalastuspäivän Lapin tapahtuma vietiin onnistuneesti läpi Rovaniemellä uudella yhteistyön mallilla. Pilottihanke toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Lapin kalatalouskeskuksen, Rovaniemen 4H-yhdistyksen, Lapin Marttojen ja Lapin Vapaa-ajankalastajien kesken. Sillä tavoin voimme lisätä alueellista tasa-arvoa”. Osa laajempaa pilottihanketta Lapin tapahtuma oli osa valtakunnallista kalastuspäivän pilottihanketta, jossa kalastuspäivää lähdettiin jo ajoissa suunnittelemaan yhteistyössä usean eri toimijan kesken. TEKSTI JA KUVA AUNI VÄÄRÄNIEMI, LAPIN KALATALOUSKESKUS K oululaisille kohdennettuun Valtakunnalliseen kalastuspäivään osallistui Lapissa tänä syksynä 120 koululaista. Toivomme, että voimme järjestää useita pienimuotoisempia Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumia ympäri Lappia. Koimme, että tapahtuman on aika uudistua, joten lähdimme tänä syksynä toteuttamaan laajempaa maakunnallista yhteistyötä pilottihankkeella”, Lapin kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Anna-Leena Inkerö kertoo. ”Lapissa tämä tapahtuma on järjestetty kymmenen kertaa aiemmin. Mukana olivat tällä kertaa rovaniemeläisen Saaren koulun 4.?–?6.-luokkalaiset opettajineen. Järjestäjät ja osallistujat kiittelivät hyvää ajankohtaa ja loistavia puitteita Ounasjoen rannalla. Koululaiset kokeilivat onkimista, arvuuttelivat kalansuomuista kalan ikää, perkasivat muikkuja, maistoivat järvikalapyöryköitä, kisasivat Jokamiehenoikeus -pelis. Kalastuspäivän tapahtumarastit vedettiin läpi Ounasjoen rannalla sijaitsevalla Ounaspaviljongilla, joka tarjosi puitteet niin onkimiselle, kalojen tunnistukseen kuin muikkujen perkaamiselle. ”Kokemus oli hyvä ja haluamme jatkaa tätä yhteistyötä kalastuspäivän järjestämiseksi. Kiitosta kaikilta osallisilta Rovaniemellä kalastuspäivän teemat toteutettiin rasteina, joilla koululaiset tekivät erilaisia tehtäviä
Lapissa Valtakunnallisen kalastuspäivän järjestelyiden osapuolet olivat tyytyväisiä yhteistyön kulkuun ja päivän helppoon toteutukseen. Myös Lapin Martoille jäi tapahtumasta hyvät muistot. ”Ehkä ajankäytön olisi voinut miettiä vielä paremmin. ”Päivästä jäi itselle hyvä tunne ja muutama koululainenkaan ei olisi malttanut lähteä takaisin koululle. Kahden tunnin aikaraja kuudelle kiertävälle ryhmälle oli Torvisen mielestä yksi mielenkiintoisen haasteen tarjoava osatekijä, sillä kaikille piti pyrkiä tarjoamaan puolen tunnin kalastusrasti. Toiminnanjohtaja Paula Aho sanoo, että päivän organisointi onnistui ja lapsille löytyi paljon mielenkiintoista tutustuttavaa kalastuksen eri teemoista. Yle Lappi piti koko päivän yllä kalastusaiheisia teemoja radion puolella ja vieraili useaan otteeseen kalastuspäivän tapahtumarasteilla.. Suomen Kalastuslehti 6 • 25 Saaren koulun 6B-luokkalaiset Rosmariini Ojala, Orvokki Lönnström, Otto Marjala ja Toni Tolkkinen suorittivat Kala kasvaa -rastin, jossa tutkittiin suomuista kalan ikää. Yle seurasi tapahtumaa koko päivän Rovaniemellä järjestetty Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtuma ylitti hienosti uutiskynnyksen Lapissa. Joillakin pisteillä aikaa olisi mennyt enemmänkin, ja joillakin oltiin alle kymmenessä minuutissa valmiita”, Aho pohtii. sä ja arvuuttelivat kaloja ja kalastukseen liittyviä tehtäviä. Järvikalapyörykät olivat Lapin koulutuskeskus Redun opiskelijatyönä tehtyjä luomuksia. ”Aikatauluhan meillä oli toki melko tiukka, mutta ainakaan lapsilla ei ehtinyt tulla kovin kylmä tai tylsää, kun toimintaa oli käytännössä koko ajan”, pohtii Rovaniemen 4H-yhdistyksen toiminnanohjaaja Jani Torvinen. Saaren koulun rehtori lähetti meille kiitosterveiset päivästä, joten ruusujen puolelle jäimme palautteessa”, Torvinen sanoo. Nythän pisteet kestivät jokaista ryhmää kohden kymmenen minuuttia
Skarvsmällen merimetsojahti Ahvenanmaalla. 26 • Suomen Kalastuslehti 6 Skavsmällen on Ahvenanmaalla järjestettävä metsästystapahtuma, jossa metsästäjät kokoontuvat yhden päivän mittaiseen merimetsojahtiin koko maakunnan alueella
Vertailun vuoksi todettakoon, että viime vuonna saaliiksi saatiin noin 900 yksilöä. Ohjeiden mukaan suojametsästystä harjoitetaan, jotta voidaan ehkäistä kalastukselle, vesistöille ja puustolle aiheutuvia vakavia vahinkoja. MERIMETSO Euroopassa esiintyy kaksi merimetson alalajia, Pohjois-Atlantin, Pohjanmeren ja Barentsinmeren rannikoilla ja lintuvuorilla pesivä nimialalaji Phalacrocorax carbo carbo sekä muualla Euroopassa ja Itämerellä pesivä P. Perustaja Johan Boman työskentelee matkailuelinkeinon parissa ja kalastusoppaana. Suojametsästyksestä kertovassa EU-direktiivissä muistutetaan, että merimetso on syötävä lintulaji, joka mahdollisuuksien mukaan tulisi hyödyntää metsästettynä. Koordinoimalla metsästystä ja lisäämällä metsästäjien yhteistyötä saadaan katetuksi normaalia suurempia alue saaristossa. Merimetso on varsin arka lintu ja sitä pidetään vaikeasti metsästettävänä lajina. Ulkonäöltään alalajit ovat hyvin samankaltaisia. elokuuta oli kova päivä Ahvenanmaan merimetsoille. Metsästys on sallittua 15.?4.?–?31.?12., mutta houkutuskuvien käyttäminen on sallittua vasta elokuun alusta. Merimetso ei ole myöskään yhtä haluttu ruokalintu kuin muut merilinnut. Elokuun tapahtuman aikana saatiin saaliiksi noin 700 merimetsoa. Vaikeat olosuhteet saivat osan metsästäjistä jopa kokonaan luopumaan osanotostaan tänä vuonna. Tästä johtuen suunnitteilla on järjestää toinen tapahtuma myöhemmin syksyllä toiveena mukavampia sää ja parempi lopputulos. Idea kasvattaa kiinnostusta lajia kohtaan Merimetsoja metsästetään syksyllä houkutuskuvien avulla. Aikavälillä 15.?4.?–?31.?7. Suomessa laji alkoi viimeisenä Itämeren maana pesiä uudestaan vuonna 1996, jolloin pesiviä pareja oli 10. Lisäksi metsästystä saavat tuolloin harjoittaa ainoastaan ne henkilöt, joilla on metsästysoikeus kyseisellä alueella. Merimetso on pitkäikäinen laji: Euroopan vanhin yhä elossa ollut yksilö havaittiin 27 vuoden iässä. Merimetso hävisi voimistuneen vainon seurauksena Itämeren pesimälajistosta 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ja palasi takaisin Tanskaan vuonna 1938 sekä Ruotsiin vuonna 1948. Viime vuosina pesiviä pareja on ollut Suomessa noin 25 000 ja tänä vuonna meillä havaittiin ensimmäiset sisävesillä pesineet parit. Tämä vuosi oli tapahtuman järjestyksessään kolmas vuosi ja noin 150?–?200 metsästäjää osallistui siihen eri puolilla Ahvenanmaan saaristoa. Merimetso on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu ympärivuotisesti, eikä se kuulu EU:n metsästettävien lajien listalle.. c. Tapahtuma sai alkunsa vuonna 2019 ja aloite tuli paikallistasolta. TEKSTI LINDA SUNDSTRÖM, ÅLANDS FISKARE KUVA JOHAN MÖRN A hvenanmaalla järjestettiin elokuussa koko maakunnan laajuinen Skarvsmällen niminen metsästystapahtuma. Kun kiinnostus merimetson metsästystä kohtaan kasvaa, kasvaa samalla myös kiinnostus lajia kohtaa riistana ja erityisesti syötävänä riistana. metsästys on sallittua ainoastaan kaupallisten kalastajien pyydysten, kalankasvatuslaitosten ja mahdollisesti joidenkin muiden asioiden suojaamiseksi. Ahvenanmaalla metsästys on sallittua Ahvenanmaalla merimetson suojametsästys on sallittua. Metsästyskiintiö vuodella 2021 on maksimissaan 3?000 lintuja koko maakunnan alueella. Skavsmällen, vapaasti käännettynä merimetsopamaus, on tapahtuma, jossa metsästäjät kokoontuvat yhteen päivän mittaiseen merimetsojahtiin. sinensis, joka pesii myös sisämaassa ja rakentaa pesiään myös puihin. Tapahtuma tavoitteena on saada metsästäjät lähtemään ulos yhdessä sekä kasvattaa kiinnostusta merimetson metsästystä ja merimetsoa riistalajina kohtaan. Tänä vuonna sääolot olivat haastavat voimakkaan tuulen takia, mikä saattaa osaltaan selittää aikaisempaa alhaisemman saaliin. Lisäämällä metsästäjien yhteenkuuluvuuden tunnetta voidaan lisätä kiinnostusta ja tietoa merimetson metsästystä kohtaan niin nuorten kuin vanhempien metsästäjien parissa. Tuolloin järjestettiin maakunnan laajuinen metsästystapahtuma, jossa saatiin saaliiksi 700 merimetsoa. Suomen Kalastuslehti 6 • 27 Lauantai 14
Vuonna 1978 Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos vuokrasi laitoksen Laukaan keskuskalanviljelylaitoksen apulaitokseksi. Elokuussa 1921 toteutui Kymijoen uittopäällikkö Walter Wiikin tavoite saada mittava kalanviljelylaitos Laukaan Simunankosken tiluksilleen. 28 • Suomen Kalastuslehti 6 100-vuotias Simuna Simunankosken kalanviljelylaitos täytti tänä vuonna 100 vuotta. Simunankoski oli aikansa mahtilaitos ja taimenviljelyn pääkeskus, jossa tehtiin paljon arvokasta ja uraauurtavaa kalanviljelyn ja kalavesien hoidon kehittämistyötä. Pelkästään hautomon sijoittaminen hoitajan asunnon kellariin ja laitosveden johtaminen kahdes. Laitoksen järjestyssääntö määräsi toiminnan päätavoitteeksi vaelluskalakantojen voimistamisen uittoväylästöllään. Simunankoskella keskityttiin nyt siian, järvitaimenen, kuhan, karpin ja harjuksen emokalastojen kasvatukseen sekä luonnonravintolammikkoviljelytutkimukseen. Suomalaisen taimenviljelyn lippulaiva oli enää pelkkä taimenen jatkokasvattamo, jonne poikaset hankittiin muilta laitoksilta. Omistajat vaihtuivat vuosien saatossa Irtouiton loputtua Keski-Suomesta 1960-luvun puolivälissä uittoyhdistys haki kalastonhoitovelvoitteensa lakkauttamista ja huhtikuussa 1969 vesioikeus kumosikin laitoksen kalatalousvelvoitteet. Kymin uittoyhdistyksen kaudella (1921?–?1969) Simunassa toimi seitsemän vastaavaa laitoshoitajaa, joista tunnetuimpana kalatalousneuvos Viljo Orpana. TEKSTI JA KUVA ANSSI ELORANTA J o 1900-luvulle tultaessa oli ilmeistä, että puutavaran irtouitto oli vahingoittanut merkittävästi vaelluskalojen tuotantoalueita virtavesissä. Laitoksen tuotantotavoitteeksi asetettiin vähintään 500?000 mätimunaa, joista puolet oli oltava taimenen mätiä. Simunankosken kalanviljelylaitos siirtyi Serlachius-yhtymän hallintaan lokakuussa 1969 ja viljelytoiminta keskittyi lähinnä hauenviljelyyn. Maineikas järvitaimenen emokalasto menetettiin parissa vuodessa, kun osa siitä myytiin muille laitoksille ja osan tuhosivat kalataudit. Laitoksella kasvatettiin 11 eri kalalajia, joista keskeisimpinä taimen, siika ja harjus. Laitoksen lopullinen alasajo alkoi vuonna 1986, jonka jälkeen laitos oli enää pienimuotoisessa kasvatuskäytössä vuosituhannen loppuun. Käkisalmen kalanviljelylaitokselta siirtoistutetun harjuksenmädin ansiosta Rautalammin reitille ja Viitasaaren reitille kotiutettiin luontaisesti lisääntyvät harjuskannat jo 1920-luvulla. Vahingon kompensoimiseksi uittajalle määrättiin muun muassa kalanviljelylaitoksen rakentamisvelvoitteita. Kuuluisa laitos oli järvitaimenviljelyn uranuurtaja niin hyvässä kuin pahassa
Hautomotoiminta (HA) oli sijoitettu hoitajan asunnon kellariin.. Edellisten myötävaikutuksella Rautalammin reitin taimenesta tuli valtakunnan taimenvelvoitteiden pääkanta. Virheitäkin tehtiin Simunankosken laitoksen historia ei kuitenkaan ollut pelkkää paraatimarssia. Uraauurtavaa olivat myös taimenen kasvatuskokeilut luonnonpuroissa ja ennen kaikkea taimenen emokalakasvatus. Pioneerikokeilun rahoittajina ovat R. Kanavasta on tarkoitus luoda luonnonpuron kaltainen elinja lisääntymisalue, josta hyötyy sekä taimen että muu vesieliöstö. Tätä ansiotonta arvonnousua voimistivat vesioikeuspäätösten velvoitteet, joissa lähes poikkeuksetta määrättiin käyttämään Rautalammin reitin taimenkantaa. Kestävänä kalavedenhoitona ei voitane myöskään pitää viljelyperiaatetta, jossa kututaimenia haalittiin sieltä, missä kaloja vielä oli jäljellä ja siirrettiin sinne, mistä uitto oli ne hävittänyt. Erik Serlachiuksen ja Bror Serlachiuksen säätiö ja Keski-Suomen ELY-keskus sekä hakijana Suomen vesistösäätiö. Tiedon puutteessa siellä tehtiin myös peruuntumattomia virheitä, joista on syytä ottaa opiksi. Laitoksen vedenoton tarpeisiin aikanaan kaivettua kanavaa ollaan muuttamassa taimenen poikastuotantoalueeksi. Kohtalokkain virhe lienee 5?700 eri puolilta maakuntaa pyydettyjen kututaimenten perintöaineksen hautominen osakantoja erottelematta. Tähän kun summataan kehittymätön istutustapa ja perattu uittouoma, päädytään jälkiviisaaseen päätelmään, että taimenen kutupyynnistä ja hautomisesta luopuminen olisi antanut paremman lopputuloksen kuin hyvää yrittänyt viljelytoiminta. Simunan kalanviljelylaitoksen päärakennus. Tämän seurauksena koskikohtaisten osakantojen ainutlaatuiset erityispiirteet hävisivät ja sulautuivat ”yleiskeskisuomalaiseksi” yhteiskannaksi. Lisävahinkoa koko maamme taimenkannoille tuotti harhainen käsitys siitä, että käyttämällä istukkaina”rautalampilaisia” päästään parhaaseen hoitotulokseen. Ajatusharha juontui osittain siitä, että Simunan emotaimenryhmät olivat silloin Pohjolan ainoita ja lisäksi helposti viljeltäviä emokantoja. Uusi poikastuotantoalue vanhana kanavaan Unholaan vaipumassa ollut satavuotias laitos on kokemassa uutta tulemista. Suomen Kalastuslehti 6 • 29 ta eri vesisyvyydestä olivat edistyksellisiä ratkaisuja
30 • Suomen Kalastuslehti 6 Miten rannikon kalastusta tulisi säädellä. TEKSTI MALIN LÖNNROTH JA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO
Kutualueiden tilasta huolehtiminen ja tarvittaessa paikallisen kalastuksensäätelyn toteuttaminen ovat merkittävimpiä toimia ahvenkantojen vaalimisessa. Selkein toimintatapa voisi olla kaiken kalastuksen rajoittaminen lisääntymisalueella esimerkiksi toukokuussa. Kuha Kuhan alamitan porrastettu nosto vuosina 2016 ja 2019 on ollut kuhakantojen tuotannon kannalta oikean suuntainen toimi. Esimerkiksi Porvoonjoen erityiskalastusalueella saa ottaa kolme kuhaa päivässä. Tiedot rannikkolajien kantojen tilasta ja vapaa-ajankalastuksen saaliista ovat osin puutteellisia, mikä vaikeuttaa säätelytarpeen arviointia. Ahvenen kalastusta ei tällä hetkellä säädellä rannikkoalueella. Jos ahventen pyyntikoko tulevaisuudessa pienenee, vaarana on ylikalastus ja kantojen romahtaminen, kuten kävi Virossa. Kalatalousalueiden on kenties aika uudistaa ajatuksiaan kalastuksen säätelystä.. Hyvin perusteltu kalastuskielto kevään kutuajan Verkkokalastus vähenee ja vapakalastuksen saalisosuus kasvaa rannikkoalueella. Samanaikaisesti vapakalastusmenetelmät kehittyvät ja uudet tekniset apuvälineet tulevat yhä laajemman käyttäjäjoukon saataville. Ongelmia voisi vähentää päiväkohtaisilla saaliskiintiöillä. Kaiken lisäksi pyynti kohdentuu lisääntymisen kannalta otollisimpaan ahventen kokoluokkaan. Tämä ratkaisu olisi myös kalastuksen valvonnan kannalta yksinkertaisin. Ahven Vapaa-ajankalastajien ahvensaaliit ovat 2010-luvulla olleet keskimäärin kaksinkertaiset kaupallisten kalastajien saaliiseen verrattuna. Tällaisessa kohteessa voi tehokas verkkopyynti tai pilkintä pienentää kutevaa kantaa merkittävästi. Myös vapaa-ajan verkkokalastus vähenee. Mikäli kalastettujen ahventen kokoluokka pysyy nykyisen kaltaisena, ei alamitalle tai välimitalle ole tarvetta. Ruotsissa (3 kuhaa vrk) ja Virossa (5 kuhaa vrk) on voimassa vastaavanlaisia saaliskiintiöitä vapaa-ajankalastuksessa. Kuhan kutu, emokalojen pääsy kutupaikoille sekä mädin vartiointi olisi hyvä turvata tärkeimmillä lisääntymisalueilla. Verkkokalastus kohdistuu pääosin 2?–?3 kertaa kuteneisiin yksilöihin, joten sillä ei todennäköisesti ole haitallista vaikutusta kannan perimään. Vapaa-ajankalastuksen osuus kokonaissaalista on monen lajin kohdalla selvästi suurempi kuin kaupallisen kalastuksen ja tulevaisuudessa helposti vapavälinein pyydettävien lajien kohdalla osuus tulee edelleen kasvamaan. Vastaava muutos tulisi saada aikaan myös kuhan pyynnissä käytettävien verkkojen silmäkokoihin, erityisesti Saaristomerellä. Tätä kannattaa jatkossakin suositella. Luonnonvarakeskuksen alkuvuodesta julkaistussa raportissa Rannikkolajien säätelyn tehostamismahdollisuudet ja -tarpeet Suomen rannikolla pohditaan rannikon kalastuksen säätelyn kehittämistä. Verkkokalastuksen väheneminen ja kalakantoihin kohdistuvan muun saalistuspaineen lisääntyminen heikentävät verkkokalastuksen säätelyn mahdollisuuksia vaikuttaa kalakantoihin. Ahvenkannat ovat erittäin paikallisia, syönnösalue ulottuu kutualueelta tavallisesti enintään 10?–?20 kilometrin etäisyydelle. Kuhan vapakalastusmenetelmät ovat viime aikoina kehittyneet nopeasti. Yksittäiseen kluuviin tai fladaan voi nousta kutuaikana tuhansia ahvenia. Kuhan ylämittasäätelylle ei liene selkeää tarvetta, sillä monet kaupalliset ja vapaa-ajankalastajat vapauttavat jo nyt suurikokoiset yksilöt. Hyville kuhapaikoille voi kerääntyä paljon kalastajia ja saaliit saattavat olla huomattavia. Mikäli ahvenen verkkopyynti kohdentuu jatkossakin pääosin yli 23 cm mittaisiin yksilöihin, voidaan kalastuksen katsoa yleisesti olevan kestävää. Suomen Kalastuslehti 6 • 31 K aupallinen rannikkokalastus vähenee vuosi vuodelta, erityisesti verkkokalastus
Suomenlahden vaellussiikasaaliin tuoton kasvattamiseksi ja luonnontuotannon vaalimiseksi koko Suomenlahdella voisi olla perusteltua siirtyä vähitellen käyttämään kuhan ohella myös siian pyynnissä pienimpänä sallittuna solmuvälinä 50 mm. 52 s lähestyessä ja kutuajan jälkeen suojaisi sekä lisääntymistapahtumaa että kutevaa populaatiota ja turvaisi kaloille levittäytymismahdollisuuden syönnösalueille kudun jälkeen. Tällöin osa hitaammin kasvavasta merikutuisesta siiasta jäisi todennäköisesti verkkokalastussaaliin ulkopuolelle, mutta olisi kuitenkin hyödynnettävissä esimerkiksi keväisin suositulla onkipyynnillä tai mahdollistamalla erikseen pienimuotoinen merikutuisen siian pyynti siihen soveltuvilla verkoilla. Muut lajit Kampela ja made ovat molemmat vähentyneet, mutta perustetta kalastuksen säätelylle ei ole. Hauki Hauen kalastusta ei nykyisin rannikkovesissä säädellä lukuun ottamatta muutamia etelärannikolla sijaitsevia kalastusalueiden asettamia pieniä rauhoituspiirejä, joiden tarkoitus on ollut kuturauhan turvaaminen hauelle. Helsinki. Rannikkolajien säätelyn tehostamismahdollisuudet ja -tarpeet Suomen rannikolla. 2021. Siianpyynnissä käytettävää pienintä. Lisääntymisaikaisten hyvin toteutettujen ja tarkasti rajattujen kalastusrajoitusten tulisi muodostaa tärkeä osa alueellista ja paikallista kalastuksen säätelyä ja kalatuotannon jatkuvuuden turvaamista. Todennäköisesti muutos ei kuitenkaan kasvattaisi siikasaaliiden tasoa, koska luonnonlisääntymisen edellytykset ovat heikot, istutukset ovat huippuvuosista vähentyneet ja siian luonnollinen kuolevuus kasvanut hylkeen vaikutuksesta. Siika Merialueen siiankalastuksessa ongelmana on erityisesti Pohjanlahdella useiden eri siikamuotojen ja -kantojen pyynti samoilla välineillä, verkoilla ja rysillä osittain samoilta paikoilta. Sopivan ylämitan käytöllä, tai välimittasäätelyllä, olisi mahdollista suojata populaation parhaassa lisääntymisiässä olevia yksilöitä ja varmistaa suurempien haukien esiintyminen kalakannassa. Nahkiaisen kalastuksen paikallista säätelyä on syytä jatkaa, mutta jokialueiden välistä alueellista yhteistyötä säätelyn toteuttamisessa olisi perusteltua lisätä. 32 • Suomen Kalastuslehti 6 solmuväliä kasvattamalla Pohjanlahdella voitaisiin parantaa vaellussiian ja eteläisten merikutuisten siikojen kutukantojen tilaa. Kalatalousalueelta voidaan periaatteessa tunnistaa alueita, joissa hauen kaupallinen kalastus on merkittävää ja maksimaalinen biomassatuotto halutaan asettaa etusijalle sekä toisaalta alueita, joissa kalastuksen ekologinen kestävyys ja suurten haukien esiintymisen turvaaminen on tärkeää, joko kannan kokorakenteen monimuotoisuuden ylläpitämiseksi tai elämyslähtöisen kalastuksen mahdollistamiseksi. & Aronsuu, K. Kokonaisuudessaan siian kalastus ja kalastuskuolevuus on vähentynyt huomattavasti sitten huippusaaliiden 1990-luvulla. Särkikaloilla tarvetta kalastuksen säätelyyn ja kantojen seurannan käynnistämiseen voi syntyä, mikäli niiden pyynti tulevaisuudessa tuntuvasti lisääntyy. Suuriin yksilöihin kohdentuva kalastus on kalakannan rakenteen monimuotoisuudelle haitallista. Luonnonvarakeskus. Haukikantojen paikallisuuden ansiosta hauenkalastuksen säätelyä on mahdollista toteuttaa kalatalousaluetasolla. Tässä kalatalousalueilla ja niiden laatimilla käyttöja hoitosuunnitelmilla on merkittävä rooli. Käyttöja hoitosuunnitelman merkitys kasvaa Rannikkolajien kohdalla korostuu alueellisesti ja paikallisesti toteutettavien säätelytoimien merkitys. Hauen kalastuksessa voisi harkita paikallista välitai ylämittasäätelyä. Runsas kalastus aiheuttaa haukipopulaation kokoja ikäjakauman painottumista nuoriin ja pienikokoisiin yksilöihin. Nahkiaissaaliista huomattava osa käytetään nykyisin voimalaitosten ohittavin ylisiirtoihin ja tämän toiminnan kokonaisvaikutuksia nahkiaiskantoihin olisi selvitettävä. Vapakalastusmenetelmien tehostumisen myötä kuhan ja hauen kohdalla voi tulla ajankohtaiseksi säädellä vapakalastusta esimerkiksi päiväkohtaisilla kiintiöillä. Aiheesta lisää: Lappalainen, A., Veneranta, L., Kuningas, S., Olin, M. Hauen alamitta (40 cm) poistettiin vuonna 1993. Tämä koskee esimerkiksi kuhan, ahvenen ja hauen kalastusta. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 13/2021
6. 4. 2. 8. Suomen kalat. Suomalaisten lohenpyynnistä on painettuja kertomuksia jo 1300-luvulta. Tummasta jokipoikasesta kehittyy vaalea, aikuista lohta muistuttava vaelluspoikanen eli smoltti, joka on valmis siirtymään suolaiseen veteen. 10. Sisävesissä elävä järvilohi on lohen ekologinen rotu. Lohen ulkonäkö muuttuu kudun lähestyessä: kyljistä häviää hopeanhohtoisuus, iho muuttuu harmaanvihreäksi, ruskeankellertäväksi tai jopa lähes mustaksi ja täplitys lisääntyy koko kehon alueella. Lohi ei pysty itse tuottamaan näitä väriaineita, vaan ne ovat peräisin levistä, joista väriaineet kulkeutuvat loheen ravintoketjun kautta. Lohien vaellus voi ulottua tuhansien kilometrien etäisyydelle synnyinjoesta. Lisäksi kulkua ohjaavat maan magneettikenttä, veden virtaukset, maku ja haju sekä vähäiset lämpötilaerot. Lähde: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. Tenoja Näätämöjoen lohien vaellukset ulottuvat pidemmälle. Tuolloin lohta pyydettiin yksinomaan joista. Ensimmäisen vuoden jälkeen Pohjois-Itämeren jokien lohet sekoittuvat Itämeren pääaltaalla. 3. 7. Paikallistamisessa auttaa auringon nousuja lasku sekä taivaankannen korkeus. Lohi tuntee sijaintinsa suhteessa kotijokeensa pitkänkin matkan takaa. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Kudun jälkeen lohi on heikkokuntoinen ja se on menettänyt painoa noin 30 %. 9. Lohi saattaa toipua kudun rasituksesta ja jäädä jokeen talvikoksi, joka palaa mereen vasta keväällä. 5. Lohen lihan punainen väri johtuu astaksantiini-nimisestä väriaineesta. Suomessa järvilohta esiintyy luonnonvaraisena vain Vuoksen vesistöalueella, jonne se on jäänyt jääkauden jälkeisenä aikana vangiksi maan kohottua ja suljettua vaellusreitit mereen. Koiraslohen vatsa voi saada punertavan sävyn ja alaleukaan kasvaa koukku. 10 faktaa lohesta TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA Koiraslohelle kehittyy kutuajaksi koukkuleuka toisin kuin naaralle. Kaloille poikkeuksellisesti naaraslohi kasvaa koirasta hitaammin ja suurikokoisimmat lohet ovat yleensä kaikki koiraita. Pohjoisen joissa jokipoikasvaihe kestää 5 – 6 vuotta, etelässä siihen kuluu vuosi tai pari. Suomen Kalastuslehti 6 • 33 1. Merkittyjä kaloja on löydetty jopa Grönlannin rannikolta
Hinta 15,00 €. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Osakaskuntaopas Osakaskuntaopas on tarkoitettu osakaskunnissa toimiville ja osakaskuntatoiminnasta kiinnostuneille. 34 • Suomen Kalastuslehti 6 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Molemmilla on siis perustellut syyt toiminnalleen, mutta tässä tapauksessa pidemmän korren vie kalastaja. Elias Rauhala Kalatalouden Keskusliitto Kieltotauluproblematiikkaa. Voidaan ajatella, että pystyttämiselle on lähtökohtaisesti kaksi eri syytä: halu suojella vesistöä liialliselta kalastuspaineelta ja/tai halu suojella omaa yksityisyyttä ja rauhaa. Paras paikka vaikuttaa kalastukseen omalla alueella on kalatalousalueen kokous, jossa päätetään alueellisista kalastuspaineista käyttöja hoitosuunnitelmissa sekä tehdään ELY-keskukselle ehdotuksia kalastusrajoituksista – myös yleiskalastusoikeuksia voidaan rajoittaa, jos sille on tosiasiallinen peruste. Tarvittaessa kalastusoikeuden haltija voi itse tehdä aloitteita kalastuksen sääntelemiseksi ELY-keskukselle. Kotirauhaa ja yksityisyyttä suojataan muun muassa rikoslailla ja toisaalta kalastuslain 50 §:n (ns. Kieltotaulut ovat siis olleet yksittäisten maanomistajien pystyttämiä ja omaan rajoitusharkintaan perustuvia. Huomionarvoista tässä on se, että kyseiset kieltotaulut eivät ole olleet viranomaisten pystyttämiä eikä alueella ole ollut voimassa kalastusrajoituksia lakiin tai viranomaisen päätökseen perustuen. MIKÄ ON syy kieltotaulujen pystyttämiselle. MITEN SITTEN vaikuttaa, jos ei kieltotauluilla. Kyse on hieman vastaavanlaisesta ilmiöstä kuin taloyhtiöiden pystyttämät ”koiran ulkoilutus kielletty” -taulut – juridista perustaa ei ole, eikä taulun kieltoa tarvitse noudattaa. MITEN LAKI sitten suhtautuu alussa kuvailtuihin kieltotauluihin. Kalastuslain esitöissä todetaan, että maksuttomat yleiskalastusoikeudet ovat toisaalta jokamiehen oikeuksia ja toisaalta ”luonteeltaan lähellä jokamiehen oikeuksia olevia” – ei ihan selvin vastaus, mutta akateemisessa keskustelussa maksuttomat yleiskalastusoikeudet on kuitenkin luokiteltu jokamiehenoikeuksiksi. Kalastuspainetta puolestaan säännellään alueellisesti ELY-keskuksen asettamilla rajoituksilla. Maanomistaja haluaa perustellusti suojata perustuslaissa suojeltavia oikeushyviä – omaisuudensuojaa (PL 15 §), kotirauhaa (PL 10 §) ja ympäristöä (PL 20 §) – ei mitään vikaa siinä. Tällöin maanomistaja voi saada suojaa sinänsä varmasti perustellulle tarkoitusperälle – ihan juridisesti pätevällä tavalla. Suomen Kalastuslehti 6 • 35 LAKIASIAA KALATALOUDEN KESKUSLIITTO on saanut kesän aikana yhteydenottoja kalastajilta, jotka ovat törmänneet ”kalastus kielletty” tai ”viehekalastus kielletty” -tauluihin kalastusreissuillaan. kalastuksen häiriöttömyyssäännös) avulla, eikä sitä tule suojata erikseen kieltotauluilla. Taulun pystyttäjien tarkoitusperät voivat kuitenkin olla sinänsä kannatettavia, mutta niiden kanavointi on suositeltavaa tehdä eri toimintatapaa käyttäen. Poliisi voi siis poistaa taulun, jossa kielletään maksuttoman yleiskalastusoikeuden harjoittaminen. Alueella liikkuja ja kalastava henkilö kuitenkin puolestaan haluaa toteuttaa jokamiehen oikeuksiaan (maaja vesialueella liikkuminen, maksuttomat yleiskalastusoikeudet) ja toisaalta lakiin perustuvaa oikeuttaan viehekalastaa suorittamaansa maksua vastaan. Luonnonsuojelulain 36 §:n mukaan jokamiehen oikeuden käyttämistä koskevaa kieltotaulua ei saa maatai vesialueelle pystyttää ilman lakiin nojautuvaa perustetta
Kalastuksenvalvojaksi hyväksytty voi hakea hyväksymisen uusimista ja osallistua valvojan kokeeseen aikaisintaan vuotta ennen sen voimassaolon päättymistä tai vuoden kuluessa sen päättymisestä. Oulu 8.12. (ruotsinkielinen) Tampere 2.12. Koetulos on voimassa 10 vuotta, minkä jälkeen kalastuksenvalvojan on osoitettava osaamisensa uudelleen ELY-keskuksen järjestämässä kokeessa. Hänen mielestä alalla on jo nyt paljon hyviä ideoita, joille meidän tulee antaa mahdollisuus toteutua. Hänen mielestään kalastus on ala, joka voi tuottaa ympäristöystävällistä ravintoa ja samalla tukea työllisyyttä harvaan asutulla saaristoalueella. Helsinki 18.11. Koulutus ja koe ovat samat molemmille ryhmille. Niiden sijaan tarvitsemme uudenlaista ajattelua ja päätöksiä, jotka auttavat elinkeinoa kehittymään sekä taloudellisesta että ekologisesta näkökulmasta. Hän on nähnyt alan kehityksen, mutta myös sen potentiaalin. Lisää koulutuksia järjestetään vuoden vaihteen jälkeen. Kalastuksenvalvojien koulutukset käynnistyvät E nsimmäiset uuden lain mukaiset kalastuksenvalvojat hyväksyttiin alkuvuodesta 2012. Vaasa 25.11. Syntyperäisenä saaristolaisena Bergvistillä on käytännönläheinen suhde kalastukseen. Hän on ensimmäisen kauden kansanedustaja Varsinais-Suomesta Nauvosta. Alan suurimpina haasteina Bergqvist näkee vanhanaikaisen käsityksen kalastuksesta ja toimialaa jarruttavan lainsäädännön. 36 • Suomen Kalastuslehti 6 HENKILÖUUTISIA SANDRA BERGQVIST ÅBOLANDSIN UUSI PJ Kansanedustaja Sandra Bergqvist (RKP) on valittu Åbolands fiskarförbundin uudeksi puheenjohtajaksi. Kalatalouden Keskusliitto järjestää syksyn aikana yhteistyössä maakunnallisten neuvontajärjestöjen kanssa seuraavat kalastuksenvalvojien koulutustilaisuudet, joiden jälkeen on ELY-keskuksen järjestämä koetilaisuus. Koulutus ja koe on tarkoitettu uusille kalastuksenvalvojaksi haluaville sekä niille kalastuksenvalvojille, joiden valvojaksi hyväksymisestä on pian kymmenen vuotta ja uhkana on valvontaoikeuden menettäminen. Lisätietoja koulutuksista ja ilmoittautumiset: https://ahven.net/kalastus/kalastuksenvalvoja/ TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO ED U SK U N TA
Fileointipiikki. Suomen Kalastuslehti 6 • 37 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kalankäsittely kuntoon Tilaa nyt! ahven.net Hinta 19,00 € Hinta 8,00 € Hinta 16,00 € Terotinpuikko (Mora). Fileointiveitsi Frosts ProGrip (Mora). Terä 160 mm. Terä 212 mm. Huom! Kaikki kalankäsittelyvälineet toimitetaan asiakkaalle vasta laskun maksamisen jälkeen
38 • Suomen Kalastuslehti 6 Tilaa nyt! ahven.net Esitteet ovat pieninä määrinä tilattuina ilmaisia. Kaikista esitteistä on saatavilla myös sähköinen versio! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Suuremmista tilauksista veloitetaan postituksesta aiheutuneet kulut. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa ja jaa tietoa
6 11.9. krs 00700 Helsinki p. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN Nro Aineisto Ilmestyy 1 8.1. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 17.12. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2021 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 7/2021 ilmestyy pe 12.11. 3.9. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. 5 6.8. Ilmastohyvitys on ostettu: [Reforest] www.climatecalc.eu Cert. 5.2. 11.6. 8 19.11. 9.10. Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla ja kompensoitu. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Heidi Moisio p. 4 14.5. 7 15.10. 3 2.4. 19.3. 12.11. no. CC-000111/FI 4041 0955 Painotuote YM PÄRI STÖMERK KI MILJÖMÄRKT RI ST O VE SA , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. 30.4. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. Suomen Kalastuslehti 6 • 39 128. 2 19.2. Pankakosken voimalaitokselle Pohjois-Karjalaan on valmistunut smolteille tarkoitettu kiinniottolaite
A2 (42×59,5 cm) kokoisissa julisteissa on kuvattuna 73 vakituisesti Suomen vesialueilla tavattavaa kalalajia sekä 29 pihapiirin lintulajia. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Uudistuneet julisteet Tilaa nyt! ahven.net Hinta 10,00 €. Suomen kaloja ja Pihapiirin lintuja -julisteet ovat uudistuneet. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p