Suomen Kalastuslehti 6 • 1 6/2022 Suomen paras osakaskunta 10
2 • Suomen Kalastuslehti 6 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kalamuistipelissä on 48 eri kalalajia (96 korttia) Gösta Sundmanin ja von Wrightin veljesten kauniina piirroksina. Hinta 13,00 € Tilaa nyt! ahven.net Virkistä muistiasi! Kalamu istipeli uudistu i!. Korteissa kalojen nimet suomeksi ja ruotsiksi
Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Suomen Kalastuslehti 6 • 3 Sisältö 10 Suomen paras osakaskunta 16 Konfliktit KHS:n laadinnassa 18 Koululaiset kalassa 22 Kaupallinen kalastus merellä 2021 26 Merimetsojen aiheuttamia vahinkoja ryhdytään selvittämään 30 Raakku ei viihdy vieraissa 32 Ahvenanmeren turskan arvoitus 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 faktaa 37 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 22 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Kauko Vakkala tekee talkootyötä Suomen parhaaksi valitussa Kuivaniemen osakaskunnassa. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 18 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O SH U TT ER ST O CK
Katiska on helppokäyttöinen ja varmapyytöinen kalastusväline. Hinta: 25,00 € KALASTA KATISKALLA Katiskakalastus on Suomessa kehittynyt voimakkaasti 2000-luvulla. Hinta: 10,00 € Muista tilata ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net TUHANNEN JA YHDEN HAUEN TARINOITA Tuhannen ja yhden hauen tarinoita kirjassa kerrotaan milloin, miksi, missä ja mihin hauki nappaa. Kirja on tarkoitettu kaikille katiskakalastuksesta kiinnostuneille
Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Ukrainan sodan seurauksena reippaasti kohonneet kalan hinnat vaikeuttavat tehtävää, mutta kotimaisen kalan edistämisohjelman toteutusta on ehdottomasti jatkettava ja tähän lieneekin laaja kannatus eri puolueissa. Yhteisaluelain vanhentumisen lisäksi osakaskuntien toimintaa haittaavat kalastuksen järjestämisen kannalta liian pieni omistusyksikön koko sekä tekijöiden ikääntymisestä johtuva toiminnan hiipuminen. 65 vuotta ei ole vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen ole enää ollut vanhuuseläkkeen raja ja tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa vapaamatkustajien vähentäminen on välttämätöntä. Kansantalouden tulojen ja menojen tasapainottamisessa tulee olemaan seuraavalle hallitukselle yllin kyllin haastetta, mutta kyllä muutama kalataloudellinen tavoite mukaan mahtuu. Sama raja on sittemmin siirtynyt sellaisenaan myös nykyiseen kalastonhoitomaksuun. Tavoitteiltaan kunnianhimoinen kotimaisen kalan edistämisohjelma on toteutukseltaan vielä alkumetreillä. huhtikuuta 2023 kansa pääsee valitsemaan seuraaviksi vuosiksi Arkadianmäen päättäjien kokoonpanon. KOLMANNEN TAVOITTEEN juuret johtavat aina 90-luvulle asti, jolloin läänikohtaiseen viehekorttiin tuli poliittisesta päähänpistosta 65 vuoden yläikäraja ilman minkäänlaista vaikutusten arviointia. TOINEN KALATALOUDELLINEN tavoite kohdistuu kalavesien omistuksen ja hoidon perusyksiköihin, yhteisen vesialueen osakaskuntiin, jotka kaipaavat monin paikoin toiminnan tehostamista. PÄÄTTYVÄSSÄ HALLITUSOHJELMASSA kalatalous oli huomioitu varsin kattavasti. Osakaskuntien yhdistämistoimitusten taloudellinen tukeminen toimitusmaksuja keventämällä toisi ratkaisuja näihin molempiin ongelmiin. Osakaskuntien toimintaa ohjaavassa yhteisaluelaissa on selviä korjaustarpeita esimerkiksi kirjanpitoa, toiminnantarkastusta sekä sähköisiä kokousmahdollisuuksia koskien. Suomen Kalastuslehti 6 • 5 Puoli vuotta vaaleihin PÄÄKIRJOITUS Kalastonhoitomaksun yläikäraja on poistettava tai nostettava 70 vuoteen.” SUNNUNTAINA 2. Kalastonhoitomaksun yläikäraja on poistettava tai nostettava 70 vuoteen
HYLKEIDEN PYYNTI JATKUU TOTUTUSTI Alkaneen metsästysvuoden kiintiöillä sallitaan yhteensä enintään 375 itämerennorpan ja 1 050 hallin metsästys, kertoo Suomen riistakeskus. Myös muiden ELY-keskuksten alueilla prosessi on hyvässä vauhdissa. Molempien hyljelajien kannat ovat vahvat ja elinvoimaiset. Kalastuslakia esitetään muutettavaksi siten, että vapaa-ajankalastajille tulisi saaliin ilmoitusvelvollisuus tiettyjen harvoin saaliiksi saatujen lajien kuten esimerkiksi lohi, järvilohi, taimen, ankerias ja Vuoksen vesistön nieriä osalta. Pohjois-Karjalassa urakka on saatu jo päätökseen ja kaikki maakunnan yhdeksän suunnitelmaa on hyväksytty. Kalastuslakia esitetään muutettavaksi Kalastuksen säätelyssä ja kalakantojen hoidossa tarvitaan tarkkaa tietoa etenkin uhanalaisista, heikentyneistä ja laajan elinkierron omaavista lajeista. Itämerennorpan laskentakanta oli pelkästään Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella yli 20 000 yksilöä. Kalastuslakia esitetään muutettavaksi siten, että vapaa-ajankalastajille tulisi saaliin ilmoitusvelvollisuus esimerkiksi lohen saaliiksi saamisesta. Lausuntoja hallituksen esityksen luonnoksesta lain muuttamiseksi voi antaa 14.?10.?2022 saakka. 2022 yhteensä 264 yksilöä. Vuonna 2021 Suomen merialueella laskettiin vajaat 18 000 harmaahyljettä. Hallin saalis päättyneellä metsästyskaudella oli yhteensä 316 yksilöä. Tätä tietoa ei tällä hetkellä saada riittävästi. 6 • Suomen Kalastuslehti 6 LYHYET KHS:IEN HYVÄKSYNTÄ HYVÄSSÄ VAUHDISSA Kalastuslakiuudistuksen myötä vuonna 2019 perustettujen uusien kalatalousalueiden keskeisin tehtävä on laatia käyttöja hoitosuunnitelmat. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Pohjois-Savon ELY-keskuksen mukaan suunnitelmien hyväksyntä on Järvi-Suomen alueella hyvässä vauhdissa. Itämerennorppia saatiin Suomen riistakeskuksen myöntämillä pyyntiluvilla saaliiksi metsästyskaudella 2021
Suurimmissa yhdistämishankkeissa yli 60 osakaskuntaa on laittanut alueensa yhteen ja kehittävät laajemman alueen kalataloutta. Kaikkiaan 10 vuoden aikana on lakkautunut vajaa tuhat pientä osakaskuntaa. Kysymykset käsittelevät muun muassa kalastuslupia, kalastusta, kalastuksenvalvontaa, vesialueiden omistamista, osakaskuntia sekä kalastuslakia. KALATALOUDEN USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET Missä Suomessa saa kalastaa. Alueellisesti pesämäärien vuotuiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria. Mitä kalastuslupia kalastukseen tarvitaan. Saako kalastuksenvalvoja takavarikoida kalastusvälineet. Kannattaa käydä selaamassa kysymykset läpi ja katsoa löydätkö vastauksen etsimääsi. Etelä-Savossa osakaskuntien yhdistämistä on toteutettu hankeavusteisesti vuodesta 2013 alkaen, kerrotaan Etelä-Savon ELY-keskuksesta. Suomen Kalastuslehti 6 • 7 LYHYET 6000 Etelä-Savoon on kymmenen vuoden aikana syntynyt noin 30 isoa osakaskuntaa, joiden vesialueen pinta-ala on noin 200 000 hehtaaria. Mitä ovat osakaskunnat. Nämä ja monet muut Kalatalouden Keskusliitolle esitetyt kysymykset pääset vastauksineen lukemaan uudelta ahven.netin Usein kysytyt kysymykset -palstalta. Sivu kannattaa linkittää vaikka oman osakaskunnan sivuille – sillä saattaa säästyä itse vastaamasta asiaa koskeviin puheluihin. Uusien osakaskuntien keskimääräinen koko on yli 6 000 ha, kun osakaskuntien keskimääräinen koko oli vielä 2000-luvun alussa vain 250 ha. 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22. Mistä tiedän, olenko vesialueen omistaja. Suomen ympäristökeskuksen mukaan Suomen pesimäkannan koko on vaihdellut vuoden 2015 jälkeen enää vain muutamalla prosentilla. H EI KK I KO TI RA N TA MERIMETSON PESÄMÄÄRÄT 1996–2022 Kesällä 2022 merimetsojen pesiä laskettiin Suomessa noin 24 470 kappaletta
Toisaalta muutokset velvoittavat kokouskutsussa tehtäviin mainintoihin sitovasta ilmoittautumisesta sekä tarkemmista etäkokouksen osallistumisen edellytyksistä ja teknisestä toteuttamisesta. Muutokset myös poistavat velvollisuuden laatia ja hyväksyä äänija vaalijärjestys etäosallistumisen ja etäkokousten osalta. Vaelluspoikasten eli smolttien reitti alavirtaan koostuu alasvaellusväylästä ja ohjausaidasta. Muutokset mahdollistavat lisäksi suhteellisen vaalin toimittamisen avoimella äänestyksellä erillisellä sääntökirjauksella. Muutokset mahdollistavat yhdistysten osalta käytännössä ”puhtaat” etäkokoukset sääntökirjauksella sekä toisaalta hybridikokoukset ja muiden osallistumiskeinojen käyttämisen lain nojalla ilman erillistä sääntökirjausta. PO H JO IS -P O H JA N M AA N LI IT TO TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. 8 • Suomen Kalastuslehti 6 LYHYET YHDISTYSLAKIMUUTOS JA ETÄKOKOUKSET Eduskunta on hyväksynyt yhdistyslain muutoksen, jolla kalatalousalueiden, kalatalouskeskusten ja muiden yhdistysten (kuten kalastusseurojen) mahdollisuuksia etäkokousten järjestämiseen parannetaan koronapandemian poikkeuslakien jälkeen. Muutosten osalta olennaista on tarkastella erityisesti muuttunutta yhdistyslain 17, 24, 29 ja 30 §:ää. Tämän jälkeen kalat ohjataan joko kiinniottolaitteeseen tai putkea pitkin voimalaitoksen alakanavaan jatkamaan vaellustaan. Alasvaellusväylän alkuosassa on kiihtyvä virtaus. Lohikalojen vaelluspoikaset päätyvät putkea pitkin voimalaitoksen alakanavaan jatkamaan vaellustaan kohti merta. Smolttien vaellusväylä valmis Iijoella Iijoen Haapakoskella on kuluvana kesänä otettu käyttöön Suomen ensimmäinen lohikalojen alasvaellusväylä ja kiinniottolaitteisto. Tarkoituksena on, että smoltit tulevat väylän suulle ohjausaitaa seuraten, havaitsevat virtauksen ja hakeutuvat sen houkuttelemana väylään
Hankkeita voidaan toteuttaa myös konsortioina. Avustusta myönnetään viiteen teemaan: • Soiden ennallistaminen • Lintuvesien ja kosteikkojen kunnostaminen ja hoito • Perinneympäristöjen kunnostaminen ja hoito • Metsäisten elinympäristöjen hoito • Pienvesien ja rantaluonnon kunnostaminen Avustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät, ja muut kuntaomisteiset toimijat. ”ProAgria Lapin toiminnan loppuessa oli tärkeää, että kalatalousneuvonnan turvaamiseksi Lapissa on jatkossakin Lapin Kalatalouskeskus. – 31. Osa-aikaisena tiedottajan toimii Auni Vääräniemi.. Tämän vuoksi kalatalouskeskus perustettiin uudeksi itsenäiseksi yhdistykseksi, Lapin Kalatalouskeskus ry:ksi”, kertoo Hietala. Lisäksi yhdistykset, säätiöt, yhteisten vesialueiden osakaskunnat sekä näiden yhteenliittymät, eli kalatalousalueet voivat olla hakijoina. Kuntaja Järjestö-Helmi avustushaku tukee kuntien ja järjestöjen hankkeita, jotka edistävät luonnon monimuotoisuutta ja parantavat elinympäristöjen tilaa. 10. Vuonna 2021 Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden silakkakanta oli jo toista vuotta peräkkäin lähellä vuosituhannen vaihteen aallonpohjaa. Avustus on haettavissa 15. Jopa nälkiintyneitä silakoita nähtiin paljon syksyn 2021 koetroolauksissa. 9. . Suomelle tärkeää Pohjanlahden silakkaa arvioitiin kuitenkin olevan meressä edelleen riittävä määrä kannan uusiutumista varten, kertoo erikoistutkija Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Kilohailikanta oli pysynyt runsaana. Mielenkiintoinen ja ehdottomasti tutustumisen arvoinen paperi, joka on netissä kaikkien vapaasti luettavissa ja löydettävissä. 2022. Suomen silakkasaalis väheni edellisestä vuodesta 17 % ja oli yhteensä 77 000 tonnia. Perustamiskokous valitsi Lapin Kalatalouskeskus ry:n puheenjohtajaksi Kosti Hietalan Muoniosta. Lapin Kalatalouskeskus ry:n toiminnanjohtajaksi hallitus on valinnut Anna-Leena Inkerön. Tämä tieto silakasta samoin kuin monesta muusta Suomen kalalajista ja kalakannoista löytyy äsköttäin ilmestynestä Luonnonvarakeskuksen julkaisusta Kalakantojen tila vuonna 2021 sekä ennuste vuosille 2022 ja 2023. Suomen Kalastuslehti 6 • 9 LYHYET SILAKKA LAIHTUNUT SELKÄMERESSÄ Varsinkin ruokasilakaksi sopivat, suurehkot yksilöt olivat laihtuneet poikkeuksellisen paljon Selkämeressä vuosina 2020 ja 2021. AVUSTUSTA LUONNONHOITOTÖIHIN Helmi-elinympäristöohjelmassa on haettavana erityisavustusta elinympäristöjen kunnostus-, hoitoja ennallistamishankkeisiin. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O LAPIN KALATALOUSKESKUS RY PERUSTETTU Lapin kalataloustoimijat ovat heinäkuun alussa perustaneet Lapin Kalatalouskeskus ry:n, jonka tehtävänä on toimia alueellisena kalatalouden edistämisjärjestönä
TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Mitä kaikkea Suomen paras osakaskunta oikein on tehnyt hienon tunnustuksen eteen. 10 • Suomen Kalastuslehti 6 Suomen paras osakaskunta Kuivaniemen osakaskunta Pohjois-Pohjanmaan Iistä valittiin Kalatalouden Keskusliiton järjestämässä Suomen paras osakaskunta -kilpailussa Suomen parhaaksi
Vuokraus tuo osakaskunnalle sen toiminnalle tärkeitä tuloja.. Suomen Kalastuslehti 6 • 11 Suomen paras osakaskunta Kuivaniemen osakaskunta vuokraa alueitaan tuulivoimalalle, kalankasvatukselle ja kaupallisille kalastajile
Myös erikoisuudet kuten erikseen valittu tiedotustai ympäristövastaava huomioitiin. Toisessa hankkeessa osakaskunta on selvittänyt yhdessä Metsäkeskuksen ja Kuivajoen Pohjoispuolen metsästysseuran kanssa potentiaaliset kosteikkopaikat osakaskunnan alueella. Toki toivoimme, että pärjäisimme kilpailussa, mutta voitto oli meille todella suuri yllätys, iloitsee Kuivaniemen osakaskunnan puheenjohtaja Olli Dahl. Lisäksi Kuivajoki kuuluu Itämeren kalastuskomission käynnistämään lohikantojen elvytysohjelmaan (Salmon Action Plan), jonka tavoitteena on saada palautettua Kuivajoki lohijoeksi. Harva Harva osakaskunta voi laittaa isoihin hankkeisiin omarahoitusosuutta 50 %.. Tilaustyönä teetettyjä suunnitelmia on sen jälkeen käytetty ohjekirjoina alueen vesien tilan parantamiseksi tehtävässä työssä. Veneilijöille tarkoitetun huoltorakennuksen osakaskunta on vuokrannut Iin kunnalta, joka on hyvin tärkeä yhteistyökumppani alueen kehittämisessä, unohtamatta kyläyhdistystä, kalastajia ja kalanviljelijöitä. Kuivaniemen osakaskunta on vuodesta 2017 toteuttanut laajaa ja kauas tulevaisuuteen katsovaa suunnitelmaa Kuivajoen ja sen lähialueen vesien tilan parantamiseksi. – Hakemusta tehdessämme huomasimme, että olemme tehneet ajansaatossa useita toimenpiteitä, joita kilpailussa käytettiin hyvän osakaskunnan toiminnan arvioinnin perusteena. Osakastiloja on noin 600 kappaletta. Oma monivuotinen kunnostushanke Kuivaniemen osakaskunnalla on yhteensä 2?003 hehtaaria vesialueita Perämeren rannikolla, sinne laskevassa Kuivajoessa ja lähialueen pienemmissä vesistöissä. Parhaillaan osakaskunnalla on meneillään sen itse vetämä iso Kuivajoen alajuoksun kehittäminen, vaihe II niminen hanke. Talous esimerkillisessä kunnossa Näin laaja hanketoiminta vaatii tietysti myös paljon rahaa ja siihen ei pelkkä kalastuslupien myynti riitä. Osakaskunnan toiminnasta tekee avointa päätöksistä ja ajankohtaisista asioista tiedottaminen. Edellä kuvattujen lisäksi korostettiin osakaskunnan yhteistietojen löydettävyyden tärkeyttä. Kuivaniemen osakaskuntaan kuuluva Kuivajoki on koskiensuojelulailla suojeltu voimalaitosrakentamiselta. Käytännössä vastuullisuus tarkoittaa esimerkiksi, että osakaskunnan kalaveden hoito ja kalastuksenvalvonta on suunnitelmallista ja osakaskunta tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa sekä hoitaa talouttaan. Selvityksen perusteella laadittiin luonnonhoitosuunnitelmat Lautakodanojan ja Vähäjärvi-Myllyojan alueille. Kuivajoen koskien kunnostusta vaelluskalojen ja nahkiaisten lisääntymisolosuhteiden parantamiseksi on tehty kesinä 2019, 2020 ja 2022 yhteensä noin 40 kilometrin matkalta, kertoo varapuheenjohtaja Matti Paaso. Kilpailun säännöissä korostettiin osakaskunnan toiminnan vastuullisuutta, aktiivisuutta ja avoimuutta. 12 • Suomen Kalastuslehti 6 K alatalouden Keskusliitto järjesti vuonna 2021 kaikille Suomen osakaskunnille avoimen Suomen paras osakaskunta -kilpailun. Todella laajaa ja monipuolista yhteistyötä Vaikka Kuivaniemen osakaskunnan hankkeilla on parannettu kalavesiä tai luontoa laajemmin, on kyse myös laajapohjaisesta yhteistyöstä. Lisäpisteitä saattoi saada sähköisestä lupamyynnistä, etäkokouksista tai yhdistymistoimista. Työ käynnistettiin keväällä 2017 tilaamalla FCG suunnittelu ja tekniikka Oy:ltä Kuivajoelle vesiensuojelun yleissuunnitelma sekä suunnitelma lohikalojen ja nahkiaisen kutualueiden riittävyyden ja kunnon selvittämiseen Kuivajoen koskialueilla. Saaduilla tuloilla on mahdollistettu osakaskunnan monipuolinen toiminta alueen yhteisön hyväksi. Millaista vastuullinen ja suunnitelmallinen kalavedenhoito sitten parhaimmillaan voi olla. Vatungin alueella osakaskunta on mukana ehkä hieman epätyypillisissä osakaskuntatoiminnoissa, kuten polttoaineen jakelun kehittämisessä veneilijöille ja frisbeegolf-radan suunnittelussa sekä esteettömän uimapaikan ja laavulle vievän esteettömän polun teossa. Vuonna 2021 Näsiönojalla ja Taipaleen ojalla alkoivat Kemera-rahoitteiset luonnonhoitohankkeet, joissa on tehty yhteistyötä Metsäkeskuksen, maanomistajien, ELY-keskuksen, Oulun Maaja kotitalousnaisten ja osakaskunnan välillä. Aktiivinen osakaskunta taas kokoontuu säännöllisesti, myy kalastuslupia ja järjestää tapahtumia. Osakaskunta saa toimintansa kehittämiseen tuloja muun muassa vuokraamalla alueitaan kalankasvatukseen, kotimaisen luonnonkalan pyytäjille ja tuulivoimayhtiöille
Kaikki perustuu aktiiviseen hoitokuntaan, jossa on kuusi varsinaista jäsentä ja kuusi varajäsentä. Perustoiminnot hoituvat samalla Kaikesta edellä kuvatusta hanketoiminnasta voi jo päätellä, että Kuivaniemen osakunnan toiminta on aktiivista, mutta kyllä ne perustoiminnotkin hoidetaan. Yhtenä tavoitteena on uusien kalastuksenvalvojien koulutus seuraavan vuoden aikana. Esimerkiksi kalastuksenvalvonnassa on oma yhteyshenkilö, joka huolehtii kalastuksenvalvontaa koskevasta yhteistyöstä merivartioston ja muiden alueen osakaskuntien suuntaan. Suomen Kalastuslehti 6 • 13 osakaskunta voi laittaa isoihin hankkeisiin omarahoitusosuutta jopa 50 %. Taustalla kirjolohien tainnutusja verestyslinjaston sisältämä pistokontti.. Loppupeleissä kyse on järjestelmällisyydestä. Kuivaniemen osakaskunnan hoitokunta on laatinut toimenpidesuunnitelman, joka sisältää tulevat kehittämiskohteet ja nimennyt keskuudestaan kaikille suunnitelman osa-alueille vastaavat ihmiset, jotka pitävät yhteyttä säännöllisesti sidosryhmiin asioiden edistämiseksi ja rahoituksen hankkimiseksi. Mistä te löydätte kaikki tekijät näille hankkeille, kun aina puhutaan tekijöiden riittämättömyydestä osakuntatöihin. Mistä saadaan tekijät kaikkeen. Vapaaehtoistyötähän tämä on, kukaan meistä ei saa tästä palkkaa, Dahl toteaa. Yksi uuden toimenpidesuunnitelman osa-alue on osakaskunnan arkiston kuntoon laittaminen ja hallinta. Kun jokainen näistä 12 tuntee 10 muuta, niin aina löytyy tekijöitä. Jokaisella ihmisellä on oma erityisosaamisensa ja sitä me käytämme myös osakaskuntahommissa. Hyvä taloudenhoito edellyttää paperitöiden hallintaa. Tällä hetkellä arkisto on muutoin valmis, mutta asiakirjat pitää vielä luetteloida arkistovaatimusten mukaisesti ja turhat asiakirjat on tuhottava. Kuivaniemen osakaskunnan hoitokunnan varajäsen Kauko Vakkala (vas.) ja osakaskunnan varapuheenjohtaja Matti Paaso (kesk.) jutustelemassa Vatungin kalasatamassa toimivan kalankasvatusyritys Laitakarin Kala Oy tuotantopäällikkö Timo Karjalaisen (oik.) kanssa. Kaikki edellä kerrottu sisältää aivan häkellyttävän määrän toimintaa, eikä siinä ollut edes kaikki
Osakaskunta myy kalastuslupia alueelleen kaikille halukkaille osoitteessa kalakortti.com. Kaksitasoiset nettisivut Kuivaniemen osakaskunta pyrkii toimimaan mahdollisimman avoimesti ja tiedottamaan kaikkia alueen ihmisiä ja osakkaita. Sivusto tarjoaa jäsenille myös mahdollisuuden aloitteiden tekemiseen sähköisesti. Suunnitelmallisuus tulee esiin tässäkin. Tällä sivustolla ovat jäsenien nähtävissä esimerkiksi hoitokunnan pöytäkirjat ja raportit. Näin saamme tietoa jaettua mahdollisimman tasapuolisesti, kertoo Dahl. Kokouksiin voivat halutessaan osallistua hoitokunnan jäsenten lisäksi varajäsenet. 14 • Suomen Kalastuslehti 6 Osakaskunta järjestää vuosittain yleisen kokouksen, jossa hyväksytetään hoitokunnan tekemät suunnitelmat ja rahoitukset. Osakaskunnalla on omat Facebook-sivut ja nettisivut, joissa tietoa jaetaan niin suurelle yleisölle kuin jäsenille. Tämä on yksi tapa aktivoida osakkaita osallistumaan toimintaan. Toimijoiden yhteystiedot aina ajan tasalla Kuivaniemen osakaskunta tekee vuosittain lakisääteiset ilmoitukset Aluehallintovirastolle, Maanmittauslaitokselle ja kalatalousalueelle. Nettisivuilta on pääsy myös osakassivuille, jossa tiedotetaan rekisteröityneitä jäseniä sähköpostitse yhdistysavain portaalin avulla. Kannattaa käydä Kuivaniemen osakaskunnan nettisivuilla tutustumassa sen toimintaan ja ottaa Kuivaniemen osakaskunta seurantaan Facebookissa, niin pääsee katsomaan, mitä ja millaista työtä palkitussa osakaskunnassa tehdään. Lue lisää https://www.kuivaniemenosakaskunta.fi/ https://www.facebook.com/kuivaniemenosakaskunta Pankinnokan uimaranta on Kuivaniemen osakaskunnan kunnostama virkistysalue, jossa on lasten leikkipaikka, rantalentopallokenttä ja tulisija polttopuineen kaikille halukkaille.. Lisäksi hoitokunta on jakanut toimialueensa pienempiin osa-alueisiin ja nimennyt niille kaikille omat paikalliset yhdyshenkilöt. Jos olet lukenut tähän asti, et varmaan enää mieti miksi Kuivanimen osakaskunta valittiin Suomen parhaaksi osakaskunnaksi. Hoitokunta pyrkii kokoontumaan kerran kuukaudessa tai aina tarvittaessa, kun tulee päätettäviä asioita. Tarvittaessa pidämme ylimääräisen kokouksen asioiden eteenpäin viemiseksi. Talvisin olemme mukana mahdollistamassa tien auraamisessa pilkkijöille Kuivajoelle ja sen lähimerialueelle. Vuonna 2021 hoitokunta piti kaksi kokousta paikan päällä, muuta niihin oli avattu etäyhteys Teams-sovelluksella. Kenties samalla voi saada ideoita oman osakaskunnan toiminnan kehittämiseksi
Nahkiaisrenkulla mertoja kokemassa Urho Vakkuri.. Nahkiaisten pyynti on yksi perinteisistä Kuivajoen kalastusmuodoista. Suomen Kalastuslehti 6 • 15 Kotalahdella on edelleen vanhoja uiton aikaisia kiviarkkuja, joita käytetään alueella talvehtivien kalankasvatusaltaiden kiinnittämiseen. Kuivaniemen osakaskunnan tavoitteena on puhdistaa lahden pohja vanhoista uppotukeista ja kalankasvatusverkoista
Lähdenkö syyttämään vastapuolta vai ratkaisemaan käsillä olevaa ongelmaamme. Nämä havainnot herättävät kysymyksiä ristiriitojen syistä sekä siitä, miten niiden kärjistymistä voitaisiin hallita. Mitä käyttöja hoitosuunnitelmien laadinta kertoo kalastuksen konfliktiasetelmista. Konflikteissa on usein kyse myös siitä, miten luonnonvarojen käyttöön liittyvät TEKSTI LASSE PELTONEN, AKORDI OY JA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO KUVA SHUTTERSTOCK. Kalatalouden keskusliitto toteutti kalatalousalueille kyselyn käyttöja hoitosuunnitelmista. 16 • Suomen Kalastuslehti 6 Konfliktit KHS:n laadinnassa Lietsonko vai lievitänkö jännitteitä. Jännite on läsnä luonnonvarakonflikteissa Luonnonvaroihin liittyvissä konflikteissa voi olla kyse yhtäältä luonnonvarojen omistuksesta, hallinnasta ja hyödyntämisen ehdoista. K alatalousalueiden tuli laatia alueilleen käyttöja hoitosuunnitelmat (KHS) viime vuoden 2021 loppuun mennessä. Kyselyn tulokset osoittavat, että suunnitelmien laadinta on nostanut esiin erilaisia jännitteitä ja konfliktiasetelmia kalastuksen järjestämisestä
Kolmiodraama kalatalousalueilla Kalatalouden keskusliiton tekemässä kyselyssä nousi esiin jännitteitä kalatalousalueiden toimijaryhmien välillä. Nämä hallinnan, vaikutusten ja prosessien ulottuvuudet ovat mukana myös kalastukseen liittyvissä kiistoissa. Prosessien laatu voikin vaikuttaa sekä valitusherkkyytteen ja toimijoiden välisiin suhteisiin ja luottamuksen rapautumiseen. Se, miten eri toimijat käyttäytyvät toisiaan kohtaan nousee myös esiin vastauksissa. Käyttöja hoitosuunnitelmien laadinnan prosessit herättivät myös jonkin verran kritiikkiä osallistumisen ja kuulemisjärjestelyiden puutteista sekä suunnitelmien kiirehtimisestä ja ”runttaamisesta”. Rakentavan konfliktinratkaisun edellytykset ovat paremmat niin kauan, kun osapuolet pystyvät käsittelemään asioita asioina. Onnistuessaan ne voivat säilyttää tai jopa parantaa osapuolten välisiä suhteita, mikä on tärkeää yhteistyösuhteiden tulevaisuuden kannalta. Kalatalousalueilla on julkisoikeudellisina yhteisöinä tärkeä rooli ristiriitojen ja mahdollisten konfliktitilanteiden käsittelyssä. Jokainen toimija voi myös pohtia omia toimintamallejaan; lietsonko vai lievitänkö jännitteitä. Suomen Kalastuslehti 6 • 17 Toisaalta vesialueiden omistajia haluttiin kyselyn vastauksissa muistuttaa siitä, että nämä eivät omista alueellaan liikkuvia kaloja – vaikka hallitsevatkin kalastusoikeuksia. Myös käyttöja hoitosuunnitelmia ja niiden laatimista voidaan pitää konfliktien ennakoinnin ja käsittelyn välineinä. Oikeassa olemisen tarve ja valtakamppailun logiikka syrjäyttävät tehokkaasti luovan ajattelun ja ongelmanratkaisun. Neuvottelemalla saavutettuja ratkaisuja voidaan pitää tehokkaina, koska ne eivät niele osapuolten voimavaroja eivätkä erottele konfliktin voittajaa ja häviäjää toisin kuin valtakamppailut ja oikeudenkäynnit. hyödyt ja haitat jakautuvat, ja millaisia ympäristövaikutuksia luonnonvarojen käytöllä on. Tämä erottaa ympäristöja luonnonvarakiistat monista yksityisistä riidoista; mukaan tulee kysymyksiä ympäristön laadusta ja eliölajien kuten vaelluskalojen hyvinvoinnista sekä julkisen vallan ja viranomaisten rooli erilaisten oikeuksien turvaajana ja yhteensovittajana. Ne myöskään ole aina sovittavissa vain yksityisten osapuolten välisillä sopimuksilla, vaan kietoutuvat julkisen vallan soveltamiseen. Kyselyn tuloksista piirtyy eräänlainen kolmiodraama, jossa ovat mukana vesialueiden omistajat, erilaiset kalastajaryhmät sekä julkinen valta ja viranomainen. Toisaalta oikeudellistuvat riidat ovat tyypillinen konfliktoitumisen polku, joka voi olla myös pitkä, kallis ja arvaamaton. Voimankäyttö voi olla houkutteleva keino, kun vastapuolen toiminta ’pistää vihaksi’, mutta se on lyhytnäköinen konfliktiratkaisun keino, joka tuhoaa luottamuksen ja tulevaisuuden yhteistyömahdollisuudet. Ammattikalastukselle sopivien alueiden osoittaminen on kalatalousalueen julkisluonteinen tehtävä, joka ei aina ilahduta kalavesien omistajia eikä muita kalastajaryhmiä. Muutaman vastaajan mielestä KHS:n oli laatinut ”väärä” henkilö. Ristiriitoihin kietoutuvat myös prosessit, joissa luonnonvarojen käyttöä suunnitellaan ja miten päätöksiä tehdään: kenellä on valta tehdä päätöksiä ja kenellä oikeus osallistua niiden tekemiseen. Ympäristöön ja luonnonvaroihin kuten kalakantoihin ja kalastukseen liittyvissä konfliktiasetelmissa on aina mukana yleisen edun kysymyksiä. Kalastuksen ja kalatalouden kysymyksissä olennaista onkin, miten eri toimijoiden väliset suhteet kehittyvät, miten luottamusta ja vuorovaikutusta pystytään rakentamaan ja millä keinoilla ja areenoilla yhteisiä ongelmia pyritään ratkaisemaan. Lähdenkö syyttämään vastapuolta vai ratkaisemaan käsillä olevaa ongelmaamme. Kalastajaryhmillä on hieman erilaisia tavoitteita; ammattikalastajat ovat kiinnostuneita pääsystä kalavesille, vapaa-ajan kalastajat ovat huolissaan kalakantojen tilasta. Viranomaisten tavoitteena on kalastuslain toimeenpano ja instrumenttien kuten käyttöja hoitosuunnitelmien toimivuus. Vastauksissa näkyy samalla jännite paikallisten toimijoiden kuten vesialueiden omistajien päätösvallan ja uudenlaisen sääntelyn välillä, jota kalatalousalueet ja niiden käyttöja hoitosuunnitelmat edustavat.. Jos konfliktit kärjistyvät ja osapuolten välit tuhoutuvat, konflikteista voi tulla tuhoisia kamppailuita, joissa osapuolet keskittyvät vain toistensa voittamiseen ja vahingoittamiseen. Kyselyssä nousivat erityisenä teemana esiin ammattikalastuksen järjestämiseen sekä kalastusrajoituksiin liittyvät ristiriidat. Vesialueiden omistajat ovat kiinnostuneita vesien hallinnasta ja päätöksentekovallasta. Asioiden väkisin tuputtaminen tai muiden toimijoiden ylimielisyys olivat herättäneet vastaajissa ärtymystä. Kyselyn vastauksissa ammattikalastukseen soveltuvien alueiden osoittaminen näyttäisi olevan erityisen vaikeaa pirstaleisilla vesialueilla, joilla ammattikalastuspaine kohdistuu pienemmän omistajajoukon vesille. Voimankäyttö on huono ratkaisu Konflikteja voi ratkoa periaatteessa kolmella tavalla; suoralla voimankäytöllä, punnitsemalla oikeuksia tuomioistuimissa tai yhteensovittamalla intressejä neuvotellen tai sovitteluprosesseissa. Kiistakysymykset eivät kosketa vain yksityishenkilöitä, kuten yksittäistä vesialueen haltijaa ja ammattikalastajaa. Ristiriitojen oikeudellistuminen ja kamppailut oikeusasteissa ovat joskus välttämättömiä oikeuksiin pääsemisen kannalta
18 • Suomen Kalastuslehti 6 Koululaiset kalassa Valtakunnallisen kalastuspäivän tavallisimpia saaliskaloja on ahven. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O
Liiton toiminnanjohtajan Petri Päivärinnan mukaan tilaisuus oli onnistunut ja suurin osa oppilaista saivat kaloja. Molemmat kalastuspäivät onnistuivat hienosti ja palaute oli kiittävää, kertoi kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Anna-Leena Inkerö. Toteuttajana olivat Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, Kotkan Kalamiehet ry ja Kotka Maretarium Oy. Monella paikalla oli ohjattua ongintaa, eri kalastusmenetelmiin tutustumista, kalojen tunnistusta, kalan käsittelyä sekä terveellistä ja maistuvaa kalaruokaa. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Valtakunnallisen kalastuspäivän järjestää Kalatalouden Keskusliitto jäsenjärjestöineen. Maakunnissa ahkeroitiin laajasti Keski-Suomen Kalatalouskeskus oli mukana järjestämässä kaikkiaan viittä eri Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumaa, joissa vieraili yhteensä yli 900 koululaista. Silakkapihvit ja onginta oli parasta Helsingin tapahtumaan tutulla paikalla Vanhankaupunginkosken suvannolla 18. Muut yhteistyöpaikkakunnat olivat Helsinki, Pori, Turku, Tampere ja Liminka. Suomen Kalastuslehti 6 • 19 J ärjestyksessään 17. Mutta kyllä muuallakin ahkeroitiin. Rovaniemen ja Sallan tapahtumat olivat osa laajempaa Suomen 4H-liiton kanssa yhteistyössä järjestettyä kokonaisuutta. Tapahtumat järjestivät Lapin Kalatalouskeskuksen kanssa yhteistyössä Rovaniemen ja Sallan 4H-yhdistykset. Kierros huipentui ongintapaikalle, jossa lapset saivat kalastaa ohjatusti. Lapissa Valtakunnallista kalastuspäivää vietettiin elokuun lopussa. Valtakunnallisen kalastuspäivän Helsingin tapahtuman järjestelyissä olivat Kalatalouden Keskusliiton lisäksi mukana muun muassa Helsingin kaupungin Kulttuuri ja vapaa-aika (Liikuntapalvelut) ja Helsingin Meripelastusyhdistys. Joka vuosi jännitys on käsin kosketeltavaa, kun koululaiset pääsevät onkivavan varteen. Kotkan Sapokassa pidettyyn tapahtumaan osallistui 140 oppilasta avustajineen ja opettajineen. Yhteistyökumppaneina toimivat muun muassa Suomen 4H-liitto ja kalastusvälineyritykset. Yhteistyökumppaneina olivat Lapin Martat, Lapin Vapaa-ajankalastajat ja Sallan perhokerho. Suvannon äärellä koululuokat pääsivät kalaja luontoaiheiselle rastikierrokselle, jolla harjoiteltiin kotimaisten kalalajien tunnistusta, tutustuttiin kalastustekniikoihin, vesija veneturvallisuuteen, kalan käsittelyyn ja päästiin maistelemaan herkullisia silakkapihvejä. Monelle lapselle päivä on ensimmäinen kosketus kalastukseen. Valtakunnallisen kalastuspäivän järjestelyistä olivat päävastuussa Kalatalouden Keskusliitto sekä alueelliset kalatalouskeskukset ja kalastajaliitot yhteistyökumppaneineen. Lasten onginnasta huolehtivat Pääkaupunkiseudun 4H-yhdistyksen nuoret. Tärkein ja odotetuin aktiviteetti lapsille on onkiminen. Päivää rahoittaa maaja metsätalousministeriö kalastonhoitomaksuvaroista.. Yle teki ohjelman osakaskunnan tapahtumasta Rasvanki-Virmasveden osakaskunnan järjestämään Anna Antti ahvenia Valtakunnallisen kalastuspäivän Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumia järjestettiin tänä vuonna 28 eri puolilla Suomea ja niihin osallistui yli 4?700 koululaista. Lajeina olivat salakka, ahven, kolmipiikki, toutain, mustatäplätokko ja pasuri. Monelle helsinkiläislapselle tämä on ensimmäinen kosketus kalastukseen. toukokuuta osallistui yli 400 koululaista. Päivään osallistui Rovaniemellä 185 ja Sallassa 60 koululaista
Huikea saavutus puolessa tunnissa. Perinteisen kalapainotteisen ohjelman lisäksi uutena yhteistyökumppanina paikalla oli Karttulan riistanhoitoyhdistyksen järjestämä eläinten jälkien tunnistus. ”Saadaanko me tosiaan nää ihan omaksi?”, hämmästelivät myös oppilaat. Onnetar suosi Haukkavuoren koulun 1 A luokkaa Kotkasta, Koivuhaan koulua Paraisilta ja Porolahden koulun 4M luokkaa Helsingistä. Helsinkiläinen koulu ei ole koskaan voittanut kisaa. Kaiken lisäksi Yle Kuopio teki päivästä jutun iltapäivän lähetykseensä. Opettajat Outi Mäki ja Juha Ikola olivat yllättyneitä ja iloisia hienosta palkinnoista. Kalabingo ja oppimateriaali ahkerassa käytössä Jos kalalle lähtö syystä tai toisesta ei onnistunut, olimme lisänneet kala-aiheisia tehtäviä ja pelejä nettisivuillemme. Sieviläisen Korhosen koulun 4. Eniten lajeja kerännyt luokka voitti jokaiselle oppilaalle kalastusvälineet. Päivän aikana lapset saivat saaliiksi yli 30 kirjolohta ja söivät yli 15 kiloa haukipihvejä, kertoo osakaskunnan sihteeri Timo Oranen. Pelaamalla kalabingoa kalabongausviikon aikana koululuokka oli mukana kala-aiheisten palkintojen arvonnassa. Luokan kouluviikko oli ollut varsin kalapainotteinen. Kisaan osallistui yhteensä 22 koululuokkaa ympäri Suomen. AU N I VÄ ÄR ÄN IE M I. Lue lisää tapahtumista: https://ahven.net/kalastus/kalastuspaiva/ Lapin Marttojen toiminnanjohtaja Paula Aho näytti Sallassa koululaisille kädestä pitäen, miten muikku perataan. luokka oli opettaja Tiina Koiviston mukaan yrittänyt kovasti saada kalaa niin koulupäivän aikana kuin vapaallakin, mutta ei ollut tärpännyt. Opettaja kiitteli kuitenkin hyvästä oppimateriaalista ja kalabingosta. Osa luokista oli todella panostanut kalabingoon. Pääpalkinnon lisäksi arvottiin kalastusvälineitä kolmelle kisaan osallistuneelle luokalle. ”Saadaanko me tosiaan nää ihan omaksi?” Koululuokkien kalabongauskisa järjestettiin 16.?–?20.?5., osana Valtakunnallista kalastuspäivää. Kisassa on tarkoitus pyydystää koko luokan voimin mahdollisimman monta eri kalalajia viikon aikana. Lajit olivat ahven, kiiski, kolmipiikki, pasuri, salakka, silakka, särki, säyne ja törö. Kisan voitti Helsingin Vallilan ala-asteen 4 B luokka, joka sai pyydettyä yhdeksän kalalajia Valtakunnallisen kalastuspäivän Helsingin tapahtuman aikana. 20 • Suomen Kalastuslehti 6 tapahtumaan Autuaanlammen virkistyskalastuspaikalla osallistui 90 oppilasta Tervon yhtenäiskoulusta, Kissakuusen koulusta Karttulasta sekä Pihkainmäen alakoulusta
Rasvanki-Virmasveden osakaskunta järjesti Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtuman Autuaanlammen virkistyskalastuspaikalla. Suomen Kalastuslehti 6 • 21 Liminka oli yksi seitsemästä paikasta jossa kalastuspäivä järjestettiin yhteistyössä Suomen 4H-liiton kanssa. H EI KK I TA H KO LA TI M O O RA N EN
Silakkasaaliin purkaminen ulkomaille väheni Silakkaa kalastettiin 77 miljoonaa kiloa, 16,9 miljoonan euron arvosta. Kaikkien merialueella kaupallisesti kalastaneiden alusten keskipituus oli 6,9 metriä. Vuoden 2021 turska. Rannikkokalastus, jossa pyynnin kohteena ovat muun muassa lohi, siika, ahven, kuha ja silakka, kuitenkin työllistää huomattavasti useampia kalastajia kuin parvikalojen troolaaminen avomerellä. Saaliin määrän perusteella silakka oli ylivoimaisesti tärkein saalislaji, ja kilohaili toiseksi tärkein. 22 • Suomen Kalastuslehti 6 Kaupallinen kalastus merellä 2021 Suomeen rekisteröidyt kalastusalukset saivat viime vuonna mereltä saaliiksi 97 miljoonaa kiloa kalaa. Heistä yli 10?000 euron myyntitulot sai yli kaksisataa kalastajaa. Turska oli vielä 2000-luvun alussa arvoltaan tärkeä saalislaji. Suomalaiset troolarit purkivat kalaa Viroon ja Ruotsiin noin 20 miljoonaa kiloa. Siksi Pohjanlahden silakan saaliskiintiöstä käytettiin vain 56 prosenttia, mutta Suomen kilohailikiintiö koko Itämerelle kalastettiin kokonaan. Saalis oli määrältään 15 miljoonaa kiloa ja arvoltaan kolme miljoonaa euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Viron ja Ruotsin lisäksi saalista on purettu myös Tanskaan. Silakkasaaliista purettiin ulkomaille 15 prosenttia ja kilohailisaaliista puolet. Silakan ja kilohailin lisäksi avomereltä kalastettiin jonkin verran turskaa. TEKSTI PIRKKO SÖDERKULTALAHTI JA MIKA RAHIKAINEN, LUONNONVARAKESKUS S uomeen rekisteröidyt kalastusalukset saivat viime vuonna mereltä saaliiksi 97 miljoonaa kiloa kalaa. Suomelle asetettua silakan Pohjanlahden saaliskiintiötä korotettiin reilusti kesäkuun lopussa, mutta kalastajat ja jalostajat eivät ehtineet reagoida muutokseen. Silakkaa ja kilohailia purettiin ulkomaille enimmillään 53 miljoonaa kiloa vuonna 2016. Saaliin arvo oli 28 miljoonaa euroa. Rannikkokalastuksesta saatua saalista ilmoitti reilut tuhat kalastajaa. Näistä lajeista sai yli 10?000 euron myyntitulot noin viisikymmentä kaupallista kalastajaa. Näillä yrityksillä oli käytössään 14 alusta, jotka olivat 22?–?51 metrin pituisia, keskimäärin 36 metriä pitkiä. Saaliin arvo oli 2,8 miljoonaa euroa. Sen osuus kaupallisten kalastajien saaliin määrästä oli 79 prosenttia ja arvosta 60 prosenttia. Kilohailisaaliit olivat pieniä 1980-luvulla ja 1990-luvun puoliväliin saakka, mutta saaliit kasvoivat Itämeren kilohailikannan runsastuessa kolmin-nelinkertaiseksi 1980-luvun biomassaan verrattuna. Turska käyttää ravintonaan paljon kilohailia, ja turskakannan pieneneminen edesauttoi kilohailikannan runsastumista. Kilohailia kalastettiin 15 miljoonaa kiloa, kaksi miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisenä vuotena. Saaliin määrän perusteella silakka oli ylivoimaisesti tärkein saalislaji ja kilohaili toiseksi tärkein. Vuoden 2021 silakkasaalis oli viisitoista miljoonaa kiloa pienempi kuin edellisenä vuonna ja pieneni jo viidentenä vuotena peräkkäin. Silakan ja kilohailin kalastus oli hyvin keskittynyttä; kymmenen eniten saalista saanutta yritystä kalasti 80 prosenttia koko saaliin määrästä
Suomen Kalastuslehti 6 • 23 saalis, 34?600 kiloa, oli kuitenkin toiseksi pienin vuodesta 1980 alkavassa tilastoaikasarjassa. Saaliin arvo lasketaan kalastajien kunakin vuonna saaman arvonlisäverottoman, lajikohtaisen keskihinnan ja saaliin määrän tulona. kg Silakka (1000 kg) Kilohaili (1000 kg) Muut (1000 kg) Reaaliarvo. Ahventa pyydettiin 741 tonnia, 1,8 miljoonan euron arvosta. Säätely pohjautuu kalakantojen tilan säännölliseen arviointiin sekä sidosryhmien kuulemiseen. Eniten siikaa saatiin Vaasan eteläpuolella olevalta tilastoruudulta 28. Paras pyyntiaika oli huhtikuu. Siikasaaliista kolme neljäsosaa pyydettiin verkoilla, loput rysillä. Rannikkokalastuksen taloudellisesti merkittävimmät saalislajit olivat ahven, siika, lohi, silakka, kuha ja kuore. Sekä verkkoettä rysäkalastus on tämän vuosituhannen aikana vähentynyt niin pyyntipäivien kuin kalastajien määrällä mitattuna. Merialueen kaupallisen kalastuksen saalis ja saaliin arvo vuosina 1980 – 2021 vuoden 2021 hintatasossa. Eniten saalista saatiin rysällä sekä 41?–?45 mm solmuvälin verkolla. Siika oli arvoltaan (1,5 miljoonaa euroa) rannikkokalastuksen toiseksi tärkein saalislaji, vaikka 329 tonnin saalis oli pienin ajanjaksolla 1980?–?2021. Siian, lohen ja kuhan saalismäärät olivat vuodesta 1980 alkaneen ajanjakson keskiarvoon verrattuna pienet, ja ahvenen hieman keskimääräistä suurempi. € M ää rä m ilj . Sittemmin turskat vähenivät Pohjanlahdella, ja kalastus siirtyi eteläiselle Itämerelle. Rannikkokalastuksen arvokkain saalis saatiin ahvenesta. Enemmän silakkaa, kuoretta ja lahnaa Rannikkokalastuksen saalis oli yhdeksän miljoonaa kiloa. Itämeren turskakanta on ollut huonossa kunnossa koko 2000-luvun, ja kaupallisen kalastuksen kohteena olevien kokoluokkien (yli 35 cm turskat) biomassa on viime vuosina ollut pienin 70 vuoteen. Verkkosaaliista puolet pyydettiin 41?–?45 mm solmuvälin verkoilla. Reilu neljännes ahvensaaliista kalastettiin tilastoruudulta 47 eli Pyhäranta Kustavi Taivassalo -alueelta. Silakan ja kilohailin samoin kuin turskan ja lohen kaupallista kalastusta säädellään kansainvälisin sopimuksin asettamalla niille saaliskiintiötä sekä alueellisia ja aikaan sidottuja kalastusrajoituksia. Turskasaalis oli suurimmillaan 1980-luvun puolessa välissä, jolloin turskaa kalastettiin Saaristomereltä ja Pohjanlahdelta yhteensä 3?–?5 miljoonaa kiloa vuodessa. Viimeisten yhdeksän vuoden aikana suomalaisten kalastusalusten turskasaalis on ollut vähäinen, ja saalismäärä on jäänyt kauaksi kalastuskiintiön määrästä. Kuoresaalis oli pienempi kuin vuonna 2020, mutta huomattavasti suurempi kuin edellisillä vuosikymmenillä keskimäärin. 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 160 000 180 000 19 80 19 82 19 84 19 86 19 88 19 90 19 92 19 94 19 96 19 98 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 20 10 20 12 20 14 20 16 20 18 20 20 Ar vo m ilj . Suomessa Luonnonvarakeskus kerää saaliista ja kalastuksesta aineistoa, jota käytetään kalakantojen arviointiin. Yli 90 prosenttia merialueella toimivista kaupallisista kalastajista kalasti verkoilla tai rysillä. Siinä lasketaan arviot kalakannan runsaudelle mahdollisimman kauas historiaan käytännössä ajanjaksolle, jolta on saatavissa tietoja saaliin määrästä – ja ennustetaan kalakannan koko ja saaliit erilaisilla säätelyvaihtoehdoilla. Muuttuneiden ympäristöolosuhteiden vuoksi turskat kasvavat hitaammin ja jäävät laihoiksi
Eniten kuhaa saatiin Saaristomereltä tilastoruuduilta 47 ja 52. Lähes kolmannes kalastajista ilmoitti kärsineensä hylkeiden aiheuttamista saalismenetyksistä. Vuonna 2021 rekisterissä oli 2?357 merialueen kaupallista kalastajaa, joista iso osa oli yrityksiä. Saalisvahinkojen määrää on vaikea arvioida Kalastajat raportoivat markkinoille päätyneen saaliin lisäksi vahingoittuneen tai muusta syystä hylätyn eli poisheitetyn saaliin määrän sekä poisheiton syyn. Kaupallisilla kalastajilla on oikeus tiettyihin pyydyksiin ja pyydysmääriin, joita vapaa-ajankalastajat eivät voi käyttää. Valtaosa lohisaaliista kalastettiin rysällä. Kalastajat jaettiin kahteen ryhmään liikevaihdon perusSuomen pyynnin määrä merialueen kaupallisessa kalastuksessa (pyydyspäivä). Se oli saman verran kuin edellisenä vuonna, mutta kaukana pitkän aikavälin keskiarvosta. Pyynnin määrä = pyydyspäivä, eli kun yksi pyydys on pyynnissä yhden vuorokauden (tai vähemmän), se on yksi pyydyspäivä. Myyntitarkoituksessa pyytävät kuuluvat rekisteriin Kaikkien kalaa myyntitarkoituksessa pyytävien on rekisteröidyttävä kaupallisten kalastajien rekisteriin. Vahinkojen arvioiminen koettiin vaikeana, koska se perustui yleensä pyydyksistä löytyneisiin kalanjäännöksiin. 24 • Suomen Kalastuslehti 6 Lohta kalastettiin 181 tonnia. Lohi on ainoa saalislaji, jonka saalis tilastoidaan kilojen lisäksi myös kappaleina. Kuhasaalis oli suurimmillaan vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Hylkeet eivät kuitenkaan aina jättäneet merkkejä pyydyksiin. Viime vuonna saaliiksi saatu lohi painoi keskimäärin 6,9 kiloa, mikä oli enemmän kuin koskaan 1980 alkaneella ajanjaksolla. Kalastajien mukaan ne saattoivat poistaa pyydyksistä huomaamatta suuren määrän saaliskaloja, tai pelkällä läsnäolollaan karkottaa kaloja. Hylkeet vahingoittivat saaliin lisäksi pyydyksiä, etenkin verkkoja, ja kalat pääsivät pakenemaan rikkinäisistä pyydyksistä. Kuhan kalastuksessa tärkeimmät pyydykset olivat 41?–?45 mm verkko ja rysä. Monesti kalastus jouduttiin kokonaan lopettamaan, jolloin raportoitujen vahinkojen määrä jäi nollaksi. Viime vuosina saalis on pienentynyt vuosi vuodelta ja ollut lähellä 1980-luvun tasoa. Poisheiton syitä ovat hylkeiden tai merimetsojen aiheuttamat saalisvahingot sekä muut syyt, kuten alamittainen saalis, menekkivaikeudet sekä lokkien aiheuttamat vahingot. Kalastajien ilmoittivat hylkeiden vaurioittaneen 101 tonnia pyydyksessä ollutta kalaa vuonna 2021. Merimetsot häiritsivät eniten ahvenen, siian, kuhan ja muikun kalastusta. 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 5 000 000 6 000 000 7 000 000 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 Py yd ys pä iv ä (k pl *p v) Rysät Verkot Siimat Troolit ja muut pyydykset. Menetetyksi ilmoitetun saaliin tuottaja-arvo oli 290 tuhatta euroa. Merimetsojen ilmoitettiin vaurioittaneen noin 32 tonnia kalaa, jonka arvo oli 71 tuhatta euroa. Siitä oli silakkaa 36 tonnia, siikaa 26 tonnia, ahventa 13 tonnia, lohta 11 tonnia, kuhaa 8 tonnia ja muta lajeja 15 tonnia. Runsas puolet lohisaaliista saatiin Perämereltä, jossa se oli muikun ja siian jälkeen arvoltaan kolmanneksi tärkein kaupallisen kalastuksen saalislaji. Kaupalliset kalastajat saivat mereltä 156 tonnia kuhaa
Vuonna 2021 kaupallisten kalastusalusten rekisterissä oli 3?252 alusta. Lisätietoja merialueen kaupallisesta kalastuksesta on Luonnonvarakeskuksen sivustolla https://www.luke.fi/fi/tilastot/ kaupallinen-kalastus-merella. Tilastoa laadittaessa kaikkien ilmoitusvelvollisten oletettiin raportoineen saaliinsa. Näistä oli aktiivisesti kalastuskäytössä 1?227 alusta. Kalastustietoja käytetään moniin tarkoituksiin EU:n jäsenmaat ovat sitoutuneet noudattamaan yhteistä kalastuspolitiikkaa. Saalisilmoitukset käsitellään Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa ja Ahvenanmaan maakuntahallituksessa. Ykkösryhmän kalastajia oli rekisterissä 420. Alle 10 metriä pitkien alusten kalastus sekä kalastus ilman alusta raportoitiin kiintiöityjen lajien osalta pyyntikertakohtaisesti ja muiden lajien osalta kuukausittain. teella. Kaikki rekisterissä olevat kalastajat eivät harjoittaneet kaupallista kalastusta ja osan kalastus oli hyvin vähäistä. madetta, haukea ja kuhaa. Rekisterissä oli tämän kokoisia aluksia 195, joista 89 ilmoitti saalista. Vuonna 2021 yli lähes sata kaupallista kalastajaa kalasti jään alta ja sai saaliiksi mm. Kaupallista kalastusta harjoitetaan Suomessa monista EU-maista poiketen myös ilman alusta. 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 Sa al is 10 00 kg Siika Lohi Ahven Kuha Muikku Kuore. Kalastajien ilmoittamat tiedot muodostavat merkittävän tietovarannon, Merialueen kaupallisen kalastuksen siika-, lohi-, ahven-, kuhamuikkuja kuoresaalis vuosina 1998 – 2021. Euroopan neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009 ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 404/2011 sekä laki yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta (1188/2014) sisältävät säännökset siitä, miten kaupallista kalastusta harjoittavat toimijat ilmoittavat saamansa saaliit, myös sivusaaliit. Myös kaupallisessa kalastuksessa käytetyt alukset on rekisteröitävä. Vuonna 2021 saalista ilmoitti 1?045 kaupallista kalastajaa. Kaikki vähintään 10 metriä pitkien kalastusalusten tiedot raportoitiin pyyntikertakohtaisesti kalastuspäiväkirjalla. Luonnonvarakeskus saa tiedot käyttöönsä tilastointia ja tutkimusta varten. Tähän ryhmään kuuluvia kaupallisia kalastusaluksia oli 3?057, joista 1?138 ilmoitti saalistietoja. Merialueen kaupallisen kalastuksen tilastotietoja vuodesta 1980 on saatavissa tilastotietokannasta statdb.luke.fi/ PXWeb. Ykkösryhmään kuuluvilla kalastajilla oli kalastustoiminnan liikevaihdon keskiarvo kolmen viimeksi kuluneen tilikauden osalta yli 10000 euroa. Suomen Kalastuslehti 6 • 25 jota käytetään laajasti erilaisten kansallisten ja kansainvälisten tutkimusten tausta-aineistona. Kaikki kaupallista kalastusta merialueella harjoittavat kalastajat ovat velvoitettuja saaliiden raportointiin. Kalastajat raportoivat saaliinsa joko pyyntikertakohtaisesti tai kuukausittain aluksen koosta ja saalislajista riippuen. Myös kalatalouden EU-tiedonkeruuohjelma edellyttää tiedonkeruuta kaupallisesta kalastuksesta merellä
26 • Suomen Kalastuslehti 6 Suomen ympäristökeskuksen tietojen mukaan Suomessa tavattiin kesällä 2022 noin 24 500 merimetsojen pesintää 52 koloniassa.
Siksi hanke keskittyy selvittämään välittömiä vahinkoja. Tämän kehityksen seurauksena on syntynyt tarve uudistaa lakia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta. Luonnonvarakeskuksen suorittamissa olosuhdekatsauksissa on ilmennyt, että kaupallisten kalastajien ja vesiviljelijöiden harjoittamalle elinkeinolle koituu merimetsoista monen muotoisia haittoja. Vesiviljelylaitoksilla saalistavat linnut syövät kasvatettavia kaloja ja voivat aiheuttaa kaloille ylimääräistä rasitusta, mikä saattaa vaikuttaa kalojen kasvuun ja kuolevuuteen. Haittoja ei ole aikaisemmin määritelty Luonnonvarakeskus (Luke) toteuttaa vuosina 2022– 2023 yhdessä Turun yliopiston ja Yrkeshögskolan Novian kanssa hankkeen, jossa tutkitaan merimetson kaupalliselle kalastukselle ja vesiviljelylle aiheuttamien vahinkojen määrää ja laajuutta. Näitä haittoja ei ole ennen määritelty järjestelmällisesti. Merimetsojen aiheuttamia vahinkoja ryhdytään selvittämään Laajassa yhteistyöhankkeessa tutkitaan merimetson kaupalliselle kalastukselle ja vesiviljelylle aiheuttamien vahinkojen määrää ja laajuutta. Koska merimetso kuuluu EU lintudirektiivin 1 artiklan mainittuihin luonnonvaraisiin lintuihin, uudistus koskee myös merimetsoa ja merimetson aiheuttamaa taloudellista vahinkoa. Laki vahvistettiin alkuvuonna 2022 ja se astuu voimaan sen jälkeen, kun Euroopan komissio on hyväksynyt lakiin sisältyvät tukijärjestelmät. Tulevien korvausjärjestelmän kehittämiseksi tarvitaan tutkimustietoa merimetsojen aiheuttamien vahinkojen määrästä ja laadusta Suomen rannikkoalueelta. TEKSTI MATS WESTERBOM, LUONNONVARAKESKUS KUVAT MATS WESTERBOM, LUONNONVARAKESKUS JA ANDREAS LINDÉN. Yrityksille suunnattu valtiontuki on lähtökohtaisesti EU:ssa kielletty. Vaikka merimetsot ja kalastajat osittain tavoittelevat samaa saalista, kilpailu villistä kalasta, joka ei ole kenenkään omaisuutta ennen kuin se on pyydyksessä, ei ole korvausperuste. Vesiviljelylaitoksilla selvitetään myös harmaahaikaran vaikutuksia. Vahinkoa ei siis synny kaikkialla ja kaiken aikaa ja vahingon laatu ja määrä vaihtelee alueittain, pyydystyypeittäin ja kalastettavan kohdelajin mukaan. Luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien aiheuttamista vahingoista maksettavat korvaukset katsotaan lähtökohtaisesti kuuluvan EU:n valtiontukisääntelyn piiriin. Laji pyydystää ahvenia, kuhia ja siikoja, ja vaikutukset paikalliseen kalakantaan voivat olla merkittäviä. Myöskään merimetson läsnäolo ei sinällään tarkoita, että se aiheuttaisi välitöntä taloudellista vahinkoa vahingoittamalla saaliita tai poistamalla pyydyksistä kalaa. Tehtävä on vaikea ja vaativa monesta eri syystä, mutta erityisesti siksi että merimetson liikkeet ovat vaikeasti ennustettavissa. Suomen Kalastuslehti 6 • 27 L uonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien, erityisesti lintujen, aiheuttamien taloudellisten vahinkojen määrät ovat kasvaneet viimeisten 20 vuoden aikana suojeltujen lintukantojen vahvistumisen myötä. Taustalla on lakiuudistus rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta. Uusi hanke pyrkii mittaamaan merimetson ja haikaran aiheuttamia taloudellisia vahinkoja. Lain tavoitteena on kehittää ja selkeyttää rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamisperusteita ja luoda järjestelmä, joka kohtelee eri toimialoja ja vahingonkärsijöitä oikeudenmukaisesti
Vahinkojen ennaltaehkäisy on yksi valmistelussa olevan lain keskeisiä tavoitteita. Tämä kuitenkin edellyttäisi, että tunnetaan merimetsojen aluekohtaisia saalistuspaineita sekä mitä kohdelajeja se eri alueilla saalistaa. Aurinkokennolla varustetuilla GPS-lähettimillä voidaan seurata merimetsojen lepopaikkoja, liikkumista ja ravinnonhakua varsin tarkasti. Kuva Yrkeshögskolan Novian merimetsohankkeesta vuodelta 2019.. Turun yliopiston jatkuvasti tallentavalla kameraseurannalla dokumentoidaan rysillä ja vesiviljelylaitoksilla vierailevat lintulajit, yksilöiden lukumäärät ja vierailujen tiheys sekä lintujen käyttäytyminen ja saalistettujen kalojen lukumäärät. Samalla tavalla kuin maakotkalle on perustettu reviiriperusteinen korvausjärjestelmä – joka on koettu toimivaksi ja oikeudenmukaiseksi – olisi merimetson kohdalla mahdollista suunnitella pesintään ja tilankäyttöön perustuva laskennallinen tuki. Paikallinen yhteistyö on tärkeää Hankkeen toteutuksen kannalta tärkein tavoite on toteuttaa hanke kalastajien ja vesiviljely-yrittäjien kanssa yhteistyössä siten että paikallisosaaminen ja aluetieto tulee parhaalla tavalla hyödynnetyksi ja myös siten että merimetson vaikutukset eri alueilla saadaan dokumentoitua. Vesiviljelylaitoksilla tuotantotappioita arvioidaan suhteuttamalla kasvatuskassikohtaisia lintujen vierailumääriä kassin kasvukaudella tuottamaan kalabiomassaan ja käytetyn rehun määrään. Ravinnonhakumatkojen alueellisen ulottuvuuden kartoitus ja mallintaminen auttaa ymmärtämään miten merimetso hyödyntää tilaa. Havaintojen perusteella arvioidaan vahinkojen määrää ja laatua. Hankkeessa saadaan tietoa myös siitä, miten rauhoitettujen eläinten aiheuttamia vahinkoja voidaan vesiviljelylaitoksilla ehkäistä ennalta. Tämä on tärkeä taustatieto mahdollisen tulevan tukijärjestelmän rakentamisessa. 28 • Suomen Kalastuslehti 6 Hankkeella on kolme päätavoitetta Keväällä käynnistyneen hankkeen tärkeimpiä tavoitteita on 1) selvittää merimetson aiheuttamia esinevahinkoja kalanviljelylaitoksilla ja pyydyksissä, 2) dokumentoida merimetsojen käyntimääriä pyydyksillä ja vesiviljelylaitoksilla sekä tehdä arvio pyydyksissä ja kalanviljelylaitoksilla vahingoittuneiden ja poistamien kalojen lukumääriä ja näiden suhdetta merimetsomääriin ja kolonioiden sijaintiin. Tällä hetkellä kumpaakaan ei tunneta. Lähetin antaa tietoa jopa siitä kuinka syvälle merimetsot sukeltavat. Lisäksi hankkeen tavoite on GPS-seurannalla selvittää 3) merimetsojen ravintohakumatkojen alueellista ulottuvuutta ja jakautumaa saariston eri alueilla
Suomen Kalastuslehti 6 • 29 LÄ H D E: LU O N N O N VA RA KE SK U S KA LA KA N TO JE N TI LA VU O N N A 20 21 SE KÄ EN N U ST E VU O SI LL E 20 22 JA 20 23 TO M I RÄ SÄ N EN , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O
Vesivoiman aiheuttamia kalataloudellisia menetyksiä on kompensoitu velvoiteistutuksilla. Vesivoiman tuottamiseksi rakennetut padot ovat estäneet kalojen vaellukset, minkä seurauksena monet lohija taimenkannat on nykyään lähestulkoon menetetty. Kokeessa oli mukana lisäksi kolmas, molemmille joille vieras taimenkanta, johon toukat tarttuivat kummassakin joessa kaikista huonoimmin. TEKSTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, STT KUVA FELIX LUUKKANEN J okihelmisimpukan eli raakun toukat elävät loisena kalan kiduksilla. ”Aikaisemmissa tutkimuksissamme olemme osoittaneet, että raakun toukat pystyvät tarttumaan ainoastaan lohen tai taimenen kiduksille ja että suurissa lohijoissa raakuille paras isäntä on lohi ja pienemmissä puroissa taimen. Raakkuvesillä tehtävissä kalaistutuksissa kannattaisikin suosia vesistön omaa alkuperäistä lohikalakantaa. Toukat kasvavat ja kehittyvät kalan kiduksiin tarttuneina 9?–?11 kuukautta, kunnes pudottautuvat pikkusimpukoina joen pohjalle. Vaelluskalakantojen häviäminen uhka raakulle Raakku on uhanalainen ja monin paikon jo hävinnyt luonnostamme 50-luvulta alkaneesta rauhoituksesta huolimatta. Toukat myös kasvoivat keskimäärin parhaiten juuri kotijokensa kalassa. ”Esimerkiksi Luttojoen latvavesillä Ivalossa altistimme Hanhiojan ja Kolmosjoen kaloja ristiin kummankin joen raakuille, ja tulos oli selvä: Hanhiojan raakkujen toukat tarttuivat parhaiten Hanhiojan taimeniin ja Kolmosjoen raakkujen toukat Kolmosjoen taimeniin”, Taskinen toteaa. 30 • Suomen Kalastuslehti 6 Raakku ei viihdy vieraissa Jyväskylän yliopiston tutkijat havaitsivat, että raakun eli jokihelmisimpukan toukat menestyvät parhaiten raakkujen kotijoen omassa, alkuperäisessä lohikalakannassa. Oman kotijoen isäntäkala on mieluisin Jokihelmisimpukan toukat tarttuivat parhaiten juuri raakkujen kanssa samoissa puroissa tai joissa asustavien lohikalakantojen yksilöihin. Tutkimustulokset osoittivat, että jos. Tässä tutkimuksessa halusimme selvittää, ovatko raakut sopeutuneet nimenomaan paikalliseen, oman kotijokensa lohikalakantaan”, professori Jouni Taskinen kertoo
Freshwater Biology. Jos istutukset tapahtuvat merialueelle ilman että kalat palaavat kudulle kotijokeensa, ei sekään auta raakkua. Isojoella kunnostettu viisi kohdetta, jonne raakkuja voidaan siirtää, kun ne ovat kasvaneet muutaman sentin kokoisiksi. Vastaavan mittakaavan poikasviljelyja palautusprosessia ei ole Suomessa aikaisemmin tehty. Asiasta uutisoi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.. istutuksissa käytetään muuta kuin joen alkuperäistä lohikalakantaa, istutukset eivät välttämättä ole niin hyödyllisiä raakulle. Istutuksissa pitäisi suosia mahdollisuuksien mukaan joen alkuperäistä lohikalakantaa ja istutukset kannattaisi tehdä jokeen eikä merelle, jotta niistä olisi hyötyä jokihelmisimpukalle”, pohtii professori Jouni Taskinen, Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman johtaja. ISOJOKEEN PIKKURAAKKUJA Isojoelta vietiin vuonna 2017 Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman laboratorioon elpymään iäkkäitä jokihelmisimpukoita eli raakkuja, jotka eivät olleet enää vuosikymmeniin lisääntyneet. Äärimmäisen uhanalaisten raakkujen kasvatus, palautukset ja kunnostukset ovat osa vuonna 2021 alkanutta LIFE Revives -hanketta, jota koordinoi Jyväskylän yliopisto. Raakut lisääntyivät asemalla syksyllä 2021, minkä myötä Isojokeen voitiin viime kesänä palauttaa kasvamaan 118 000 pientä raakunpoikasta. & Salonen J. Palautetut raakut on sijoitettu joen pohjalle soralaatikoihin. Suomen Kalastuslehti 6 • 31 Jokihelmisimpukoiden isäntäkalasumppuja raakkujoessa. ”Uhanalaisen jokihelmisimpukan kannalta olisi tärkeää palauttaa alkuperäisten kalakantojen luonnollinen nousuvaellus jokiinsa. Aiheesta lisää: Taskinen, J. The endangered freshwater pearl mussel Margaritifera margaritifera shows adaptation to a local salmonid host in Finland . 2022. K. Loppusyksyn aikana Isojokeen tullaan palauttamaan vielä 10 000 pikkuraakkua
32 • Suomen Kalastuslehti 6 Suurin tutkimushankkeen aikana saatu turska painoi perattuna 29,55 kiloa, mikä on uusi Suomen ennätys. Pituutta kalalla oli 144 senttimetriä.
Ahvenanmaalaisten kalojen kunto ei myöskään laske matoinfektion voimistuessa kuten etelässä. Viime toukokuussa ennätyskalalautakunnalle tehtiin ilmoitus uudesta Suomen ennätysturskasta, joka oli 144 senttimetriä pitkä ja painoi perattuna 29,55 kiloa. Suomen Kalastuslehti 6 • 33 I tämeren turskakannat jaetaan läntiseksi ja itäiseksi kannoiksi, joiden rajana on Bornholmin saari. Sitä on pidetty lähes mahdottomana, koska EteAhvenanmeren turskan arvoitus Ahvenanmereltä on viime vuosina saatu isoja ja hyväkuntoisia turskia. TEKSTI LINDA SUNDSTRÖM, AHVENANMAAN MAAKUNNAN HALLITUS KUVAT AHVENANMAAN MAAKUNNAN HALLITUS. Sekä ahvenanmaalaisilta että ruotsalaisilta kalastajilta saatujen tietojen mukaan suuri osa kesäaikaan pyydetyistä turskista on ollut kutuvalmiita, mikä tukee teoriaa Ahvenanmeren omasta paikallisesta kutukannasta. Tulokset olivat molempina tutkimusvuosina samankaltaiset. Ravinto vaihteli hieman vuodenajan mukaan. Kuteeko turska Ahvenanmerellä. Vuonna 2020 käynnistyi Ahvenanmaan maakunnan hallituksen, Luonnonvarakeskuksen ja paikallisten kalastajien yhteishanke, jossa pyritään löytämään vastauksia tähän kysymykseen. Koiraskalan kokonaispainoksi arvioitiin 34,57 kiloa. Turskien mahojen sisältö punnittiin ja analysoitiin. Tulokset osoittivat, että turskalle oli tarjolla riittävästi ravintoa, mikä osaltaan selitti Ahvenanmaan alueen kalojen hyvän kunnon ja niiden selviytymisen maksamatoinfektiosta Etelä-Itämeren sukulaisiaan paremmin. Ennätyskalarekisterin tämänhetkinen ennätysturska on pyydetty verkolla Ahvenanmaalta vuonna 2016 ja se painoi 26,09 kiloa. Tavanomaisin ravinto oli kilkki, seuraavina tulivat halkoisjalkaäyriäiset, silakka ja kilohaili. Tietoja alueen aikaisempien vuosien kaupallisesta kalastuksesta käytetään hyödyksi, jotta saadaan lisää tietoa turskan määrästä alueella. Huolimatta itäisen kannan laskusta eteläisellä Itämerellä Ahvenanmaan eteläpuolisella merialueella turskat ovat hyväkuntoisia ja pienimuotoinen verkkokalastus on antanut hyviä saaliita. Onko Ahvenamaan alueella kenties oma turskakanta. Ahvenanmaan alueen turskat ovat hyvässä kunnossa verrattuna eteläisen Itämeren turskiin. Turskat ovat hyvässä kunnossa Tulokset vuosilta 2020 ja 2021 osoittavat, että pääosa pyydetyistä kaloista oli 50?–?70 senttimetrin mittaisia. Kalastus tapahtuu verkoilla, saalis kirjataan ja siitä otetaan näytteet satamaan tuonnin yhteydessä. Mahalaukku, maksa ja otoliitit (kuuloluut) otetaan talteen myöhempiä tutkimuksia varten. Samaan aikaan uutisoidaan Itämeren turskakantojen huonosta tilasta. Hankkeen yhteydessä on saatu pyydetty isokokoisia yli 120 senttimetrin turskia. Maksamadon esiintyminen on Ahvenanmaan alueen turskissa alhaisempi kuin Etelä-Itämerellä. Pituuden ja peratun kalan painon avulla kaloille laskettiin kuntokerroin, jota käytettiin analyyseissä ja vertailuissa. Itäisen turskakannan hyvin heikosta tilasta johtuen kantaan kohdistuva kalastus on ollut kielletty vuodesta 2020. Syyt alueilla vallitseviin eroihin ovat olleet arvoitus. Kaloista kirjataan ylös lukumäärä, pituus, paino, kunto, kutuvalmius, ravinto ja maksamadon (Contracaecum sp.) esiintyminen. Lisäksi Ahvenanmaan turskat ovat hyväkuntoisia jopa niitä loisivien maksamatojen määrän kasvaessa toisin kuin eteläiset turskat
Se tarkoittaisi samalla sitä, että Ahvenanmeren turskalle tarvittaisiin oma erillinen hoitosuunnitelma kannan säilyttämiseksi sekä kestävän pienimuotoisen turskankalastuksen jatkamiseksi. Tietojen keräämistä on jatkettava Yhteenvetona voidaan sanoa, että Ahvenanmaan turskan ympärillä on edelleen kysymyksiä, jotka kaipaavat Kaikista turskista kerättiin talteen otoliitit kalojen iön ja kasvun määrittämiseksi. lä-Itämerellä turska tarvitsee kudun onnistumiseksi 11 promillen suolapitoisuutta ja Ahvenanmeren syvänteissä suolapitoisuus on ainoastaan 7?–?8 promillea. Mikäli paljastuu, että Ahvenanmaalta pyydetyt turskat olisivat syntyneet lähialueella, vahvistaisi se teoriaa paikallisesta kutukannasta. Pienimuotoinen kalastus on sekä historiallisesti että tänä päivänä antanut Ahvenanmaan vesillä hyviä turskasaaliita, jopa ennätyskokoisia yksilöitä. Kaloista selvitettiin myös kalojen maksassa loisivan maksamadon esiintyminen sekä kalojen sukukypsyys.. Tähän mennessä voidaan kuitenkin todeta alueelta pyydettyjen turskien olleen hyväkuntoisia ja niiden ravintotilanne on hyvä. Se tarkoittaa, että Ahvenanmeren turskat voivat olla perimältään hieman erilaisia kuin eteläisellä Itämerellä kutevat itäisen kannan turskat, vaikkakin erot olisivat pieniä. Ahvenanmaan alueen turskien alkuperän selvittämiseksi kaloista kerättiin talteen niiden otoliitit. Riittävän laadukkaan tutkimustiedon kerääminen on osoittautunut ensiarvoisen tärkeäksi turskakannan nykytilan ja tulevaisuuden selvittämiseksi. Turskat ovat hyvin syntymäpaikkauskollisia eli ne palaavat kutemaan alueelle, jossa ne ovat itse syntyneet. Maksamatotartunnat eivät myöskään vaikuta niiden terveyteen yhtä negatiivisesti kuin eteläisiin turskakantoihin. Ruotsin maataloustieteellinen yliopisto (Sveriges lantbruksuniversitet) ja Göteborgin yliopisto ovat selvittäneet Itämeren eri alueiden turskakantojen perimää. Jos turska muodostaa Ahvenanmerellä oman paikallisen lisääntyvän kannan, on kyse ainutlaatuisesta sopeutumasta alhaiseen suolapitoisuuteen. Ne tullaan tutkimaan yhteistyössä ruotsalaisten kanssa kalojen iän ja kasvun selvittämiseksi, mutta myös kalojen alkuperän eli niiden syntymäpaikan selvittämiseksi. 34 • Suomen Kalastuslehti 6 vastauksia. Tulokset osoittivat, että Ahvenanmereltä saatujen kutuvalmiiden turskien perimä eroaa hieman muista. Tämän vuoden kalastuskausi jatkuu edelleen ja toivottavasti saamme lisävalaistusta turskan alkuperästä ja lisääntymisestä
Suomen Kalastuslehti 6 • 35 1. Naaraassa muutokset jäävät vaatimattomammaksi. 8. 3. Täytettyään mahansa, se palaa takaisin järveen tai mereen. Taimenen jokipoikanen valtaa reviirin, jota se puolustaa muilta jokipoikasilta. Lapissa taimen kykenee elämään pienissäkin järvissä veden viileyden ja hyvän happipitoisuuden takia. Ulkoisesti tummahko poikanen muuttuu väritykseltään hopeanhohtoiseksi. 7. Reviirin pinta-ala kasvaa poikasen kasvaessa. Jokipoikasvaiheen kesto on Suomessa 2 – 5 vuotta, mutta pohjoisosissa taimenenpoikanen saattaa viipyä joessa jopa seitsemän vuotta ennen pois vaeltamista. 6. 5. Joessa paikallisena se on keltaruskea ja osa pilkuista on punaisia. Parhaat elinympäristöt taimenelle (Salmo trutta) tarjoaa suuret reittijärvet sekä virtaavat, happipitoiset joet ja purot. Suomen kalat. Joskus taimen saattaa tulla kesken kasvukauttaan syönnökselle jokiin etsimään ravintoa. Kutuaikana kalat tummuvat ja rusehtuvat. Koko ikänsä joessa viettänyt taimen on vaalealihainen, kun taas vaeltavan taimenen liha on punaista. Meritai järvivaelluksella taimen on hopeanhohtoinen tai siniharmaa. Usein taimenen vaellus ulottuu muutamien kymmenien tai enimmillään muutamien satojen kilometrien päähän synnyin joesta. 10. 10 faktaa taimenesta TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Taimenkoiras saa kutuvalmiina lohen tapaan värikkään kutuasun koukkuleukoineen ja koirasta kutsutaan kojamoksi. Taimen ei vaella yhtä pitkälle kuin lohi. Taimen sietää tilapäisesti melko korkeitakin lämpötiloja, mutta ainoastaan erittäin happipitoisessa vedessä. Taimenenjokipoikasen smolttiutumisen myötä sen reviirikäyttäytyminen katoaa ja poikaset alkavat muodostaa parvia. Lähteet: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. 9. 4. Veden lämpötilan ylittäessä parinkymmentä astetta, hakeutuu taimen jokiin ja puroihin. Reviirin koko riippuu pohjan laadusta ja siinä olevista epätasaisuuksista sekä näköesteistä. Mitä enemmän näköesteitä, sitä pienempi reviiri. 2
Hinta: 15,00 € Muista tilata ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 36 • Suomen Kalastuslehti 6 Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net KALASTUSSÄÄDÖKSIÄ 2021 Keskeiset kalataloutta käsittelevät säädökset. Hinta: 15,00 €. Tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille, kalastuksenvalvojille ja muille kalatalouden parissa toimiville. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net OSAKASKUNTAOPAS Osakaskuntaopas on tarkoitettu osakaskunnissa toimiville ja osakaskuntatoiminnasta kiinnostuneille
KUKAAN EI kuitenkaan etukäteen osaa aina sanoa, mikä asia on ilmeinen loukkaus. USEAT RIIDAT on mahdollista sovitella ja tällä tavoin huomattavasti lyhentää prosessia ja siitä aiheutuvia kustannuksia osakaskunnalle. Suomen Kalastuslehti 6 • 37 LAKIASIAA IHMISTEN KANSSA toimiessa erimielisyydet ovat väistämättömiä. Tällöin saatetaan aloittaa tuomioistuinprosessi, johon osakaskunta haastetaan vastaajaksi. Paitsi oikeusprosessien kasvavat kustannukset, myös aika ja henkinen työ, jota oikeusprosessiin menee, on aina pois muusta osakaskunnan toiminnasta. Intressi ei välttämättä ole aina ulkopuolisen näkökulmasta suuri, mutta viime kädessä kyse on aina subjektiivisesta tulkinnasta ja toiselle turha asia voi toiselle olla todella merkittävä. OSAKASKUNNISSA SYNTYY ajoittain erimielisyyksiä, joista useimmat onneksi ratkaistaan puhumalla, sovittelemalla ja viime kädessä äänestämällä. Mikäli prosessi pitkittyy, on suositeltavaa, että asia otetaan esille osakaskunnan kokouksessa mahdollisimman pian keskustelua ja päätöksiä varten. Taitava lakimies osaa suositella sovintoa, kun sille on mahdollisuus ja se on edullista. Todetaan lisäksi, että vaikka hoitokunnalla ei ole oikeutta oma-aloitteisesti ilman kokouksen hyväksyntää aloittaa oikeusprosesseja, se kuitenkin lain mukaan käyttää osakaskunnan puhevaltaa tuomioistuimessa. Elias Rauhala Kalatalouden Keskusliitto Varautumisesta riitoihin osakaskunnassa. Lisäksi ajoittain tapahtuu virheitä kokousmenettelyssä, vaikka kuinka tarkkana olisi. Todetaan, että osakaskunnan on syytä harkita oikeusturvavakuutuksen hankkimista tällaisten tilanteiden varalle. Yleisimmin kyse on päätöksentekomenettelyssä tapahtuneesta virheestä tai siitä, että päätöksellä on loukattu yhteisaluelain 28 §:n mukaista yhdenvertaisuusperiaatetta. Riski korostuu, kun kyseessä on ihmisten väliset eriävät intressit ja yhteisten asioiden hoitaminen. Kun ratkaisu jonkun intressin osalta ei palvele omaa näkökulmaa, on vaarana aina tilanteen eskaloituminen riidaksi ja tuomioistuinprosessiksi. Tällöin lakimiehen kustannukset voidaan parhaassa tapauksessa suurelta osin korvata vakuutuksesta. Välillä kuitenkin intressit voivat olla niin suuria, että enemmistön päätökseen ei tyydytä. On huomattava, että mikä tahansa koettu epäoikeudenmukaisuus ei luonnollisesti tarkoita yhdenvertaisuuden loukkaamista, vaan sen tulee olla lainkin mukaan ilmeistä. Mikäli siis haaste saapuu osakaskunnalle, on hoitokunnan tehtävä ensisijaisesti hakea lakiapua. Tällöin ei kannata leikkiä rikasta ja rutiköyhää, vaan kylmän viileästi ottaa huomioon tosiseikat ja olla henkisesti valmis kompromisseihin. Lähtökohta kun on se, että yhteisistä asioista päätettäessä äänestyksen avulla viime kädessä ratkaistaan se, mikä päätös lopulta palvelee parhaiten osakkaita yhteisesti. Jos osakaskuntaa uhkaa haaste tai haaste on jo annettu, on syytä malttiin ja asian rauhalliseen pureksimiseen. Tässä kirjoituksessa on tarkoitus osakaskunnan näkökulmasta miettiä, miten riitatilanteisiin olisi syytä varautua juridisesta näkökulmasta
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 5,00 € SUOMEN KALOJEN TUNNISTUSOPAS Suomen kalojen tunnistusoppaassa esitellään Suomessa vakinaisesti esiintyvät kalalajit tunnistusta helpottavien värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera. Hinta: 12,00 € Muista tilata ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Loppuosasta löytyy havaintoja ja kertomuksia suomalaisen kalojen bongaamisesta. 38 • Suomen Kalastuslehti 6 Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net BONGAA 50+ FISUA Kirjan alkuosassa on perustietoja erilaisten kalojen etsimisestä ja pyydystämisestä
ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. krs 00700 Helsinki p. 16.12. 29.4. 11.11. 7 14.10. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN Nro Aineisto Ilmestyy 1 7.1. Timo Salmia on sekä kalastusopas että Loviisan saariston kalatalousalueen hallituksen jäsen. 4 13.5. 3 1.4. 7.10. Suomen Kalastuslehti 6 • 39 129. 18.3. TI M O SA LM IA Painotuote 4041 0955 YM PÄ RISTÖMERK KI MILJ ÖMÄRK T. 4.2. 10.6. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. 2 18.2. 6 9.9. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2022 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 7/2022 ilmestyy pe 11.11. 8 18.11. 5 5.8. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Heidi Moisio p. 2.9. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p
Opas soveltuu kalastuksenvalvojan kokeeseen valmistautumiseen tai kalastuksenvalvojan käsikirjaksi. Hinta 15,00 €. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Avuksi valvontaan Tilaa nyt! Kalastuksenvalvojan opas on tiivis ja selkeä esitys suomalaisesta kalastuslainsäädännöstä valvonnan näkökulmasta. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p