Suomen Kalastuslehti 6/2024 • 1 6/2024 Valtakunnallinen kalastuspäivä
2 • Suomen Kalastuslehti 6/2024 Tietoa vesille ahven.net SUOMEN KALOJEN TUNNISTUSOPAS Uudistunut Suomen kalojen tunnistusopas esittelee kaikki Suomen vakituiset kalalajit, vieraslajit sekä eräät satunnaislajit tunnistusta helpottavien värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Opas soveltuu kalastuksenvalvojan kokeeseen valmistautumiseen tai kalastuksenvalvojan käsikirjaksi. Hinta: 15,90 € KALASTUKSENVALVOJAN OPAS Uudistettu Kalastuksenvalvojan opas on tiivis ja selkeä esitys suomalaisesta kalastuslainsäädännöstä valvonnan näkökulmasta. Hinta: 15,90 € Muista tilata! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. EE VA PA SA N EN , VA RS IN AI SSU O M EN EL YKE SK U S 20 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO. Suomen Kalastuslehti 6/2024 • 3 Sisältö 10 7?000 lasta kävi kalassa 16 Aurinkoinen kalastuspäivä ukrainalaisnuorten kanssa 18 Bongauskisan voitto Helsinkiin 20 20 vuoden odotus palkittiin 24 Osakaskunta saa lisätuloja sijoituksista 26 Vesiviljelyn kehittämisohjelma Veke tukee kotimaista tuotantoa 28 Uusia ratkaisuja kaupallisen kalastuksen huomioimiseen merialuesuunnittelussa 32 Kalastusmestarin työ on merkityksellistä ja antoisaa 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 faktaa 37 Lakiasiaa 39 Seuraavassa numerossa 32 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Iso lahna on tarttunut koukkuun Valtakunnallisena kalastuspäivänä Helsingissä
Kiehtovat kirjat ahven.net TSAARIN AJASTA EU-AIKAAN Tsaarin ajasta EU-aikaan – 125 vuotta kalatalousneuvontaa on artikkelikokoelma ajan virrasta siepatuista kalatalouden tapahtumista, joissa kalatalousneuvonta on ollut mukana. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 35,00 € KALANNAHAN JÄLJILLÄ Kalannahan jäljillä – Vesiemme unohdetut aarteet on kattava opas perinteisen mutta unholaan painuneen materiaalin työstämiseen. Hinta: 40,00 € Muista tilata! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Suomen Kalastuslehti 6/2024 • 5 Raakkuja kerrakseen PÄÄKIRJOITUS Yli 200 rauhoitetulle eläinlajille on ympäristöministeriön asetuksella annettu arvot.” LOPPUKESÄN AIKANA mediat tuntuivat täyttyvän Hukkajoen jokihelmisimpukoista eli raakuista ja niiden kovasta kohtalosta. Uhanalaisille ja taantuneille kalalajeille on puolestaan annettu korvausarvot maaja metsätalousministeriön asetuksella. Joka tapauksessa voisin kuvitella ainakin kaikkien 120?–?150 raakkujoen läheisyydessä vaikuttavien elinkeinojen ottavan tapauksesta opikseen, koska laiminlyönti tuo helposti ikävää julkisuutta ja voi käydä kipeästi kukkaron päälle. Kaloista suurin korvausarvo on rasvaevällisellä järvilohella Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistössä 7?510 euroa. Kalastuslehden voi nykyään tilata myös kokonaan sähköisenä. Rauhoitusaikana pyydetystä jokiravusta voidaan kirjoittaa 50 euron maksumääräys. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Kaikki printtilehden tilaajat ovat voineet vuoden alusta lukea lehteämme ja sen aiempia numeroita myös sähköisesti. Joissain kirjoituksissa on tosin pohdittu, onko yhden joen yhdestä ylityspaikasta aiheutunut todellinen tuho siitä seuranneen kohun, tulevan oikeudenkäynnin ja mahdollisten miljoonaluokkaan nousevien korvausmaksujen arvoinen. RAAKUN 589 euron korvausarvon lisäksi on hyvä tietää, että myös muille yli 200 rauhoitetulle eläinlajille on ympäristöministeriön asetuksella annettu arvot, kuten peltohiiri 67 euroa ja närhi 50 euroa. Suurin korvausarvo on saimaannorpalla, 9?755 euroa. NÄIDEN KORVAUSARVOJEN jälkeen vielä kaikille Suomen Kalastuslehden lukijoille muistutus digilehdestämme. Digilehteen liittyvät toimintaohjeet löydät ahven.netin tuotekaupasta sekä tämän lehden sivulta 38
Kalastuslain mukaisesti pyydyksen haltijan on ilmoitettava viipymättä Metsähallitukselle saimaannorpan jäämisestä pyydykseen. Kalatalousalueet ja osakaskunnat mainitaan yhtenä vastuutahoina raakun isäntäkalakantojen hoidon ja kalastuksen säätelyn kohdalla, vieraskalalajien istutusten lopettamisen yhteydessä sekä viestittäessä raakkuvesistöjen alueen toimijoille kalastusjärjestelyistä ja käyttöja hoitosuunnitelmista. Julkaisussa nimetään toteutuksen pääasialliset toimijat ja lisäksi lukuisia muita toimijoita niiden joukossa myös kalatalousalueet ja osakaskunnat. Hämeen poliisin kalastajan kotiin tekemässä kotietsinnässä kalastajan pakastimesta löytyi 37 alamittaista taimenta.. Heti seuraavana päivänä 3. syyskuuta kuhaverkkoon hukkuneena Taipalsaarella. KALATALOUSALUEET JA RAAKKUSTRATEGIA Vuonna 2021 ilmestyneessä Jokihelmisimpukan eli raakun suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma 2020–2030 julkaisussa esitellään raakun suojelun tavoitteet ja toimenpiteet. 6 • Suomen Kalastuslehti 6/2024 LYHYET SAIMAANNORPPAN KUUTTEJA HUKKUI Saimaannorppa löydettiin 2. Käräjäoikeus tuomitsi miehen maksamaan korvauksia valtiolle. Metsähallituksen mukaan tänä vuonna syntyneistä kuuteista on löytynyt kuolleena 22 yksilöä, joista kolme on kuollut pyydyksiin. Alamittaisen rasvaeväleikatun taimenen suojeluarvo on 260 euroa. Näin ollen mies tuomittiin maksamaan valtiolle rikoksen tuottamana hyötynä 10?140 euroa. Poliisi suoritti kalastajan kotiin kotietsinnän ja takavarikoi kalastajan saaliin. Verkolla nostetut kalat oli istutettu järveen vain kolme päivää aiemmin. Hämeen poliisille ilmoitettiin mahdollisesta kalastusrikoksesta marraskuun alussa. TA PI O G U ST AF SS O N , KK L Yli 10?000 euron korvaukset taimenista Mies pyydysti Hartolan Jääsjärvestä 39 rasvaeväleikattua taimenta marraskuussa 2023. syyskuuta kuhaverkosta löytyi kuollut kuutti Rantasalmella. Lisäksi mies tuomittiin kalastusrikkomuksesta 25 päiväsakkoon, josta tuli maksettavaa 325 euroa. Kalastajan pakastimesta löytyi 37 alamittaista taimenta
Molempien hyljelajien kannat ovat vahvat ja elinvoimaiset. Kiintiö ylittyi viidellä kaadolla, kun viimeisen kahden vuorokauden aikana saatiin saaliiksi 20 itämerennorppaa. HYLJEKANNOILLE HOITOSUUNNITELMA Maaja metsätalousministeriö on 6.9. Parannetaan merihylkeiden tarkoituksenmukaista kannanhoitoa kalastuselinkeinon toimintaedellytysten kannalta riista-, luonnonsuojeluja kalataloustoimijoiden yhteistyönä.. Vuonna 2023 lentolaskennoissa Suomen merialueella havaittiin runsaat 18 000 halliyksilöä ja arvio Perämereltä itämerennorpan kannalle oli 14 100 norppaa. Suunnitelma ottaa huomioon merihylkeiden suotuisan suojelutason ylläpitämisen, mutta painottaa samalla konkreettisia toimenpiteitä, millä vastata kalatalouselinkeinolle koituviin yhteiskunnallisestikin merkittäviin haittoihin. Suomen Kalastuslehti 6/2024 • 7 LYHYET H ÄM EE N PO LI IS I 331+380 Harmaahylkeen eli hallin saalis päättyneellä metsästyskaudella 2023 – 2024 oli yhteensä 331 yksilöä, mikä on noin kolmannes kiintiön sallimasta määrästä, kertoi Suomen riistakeskus. Hoitosuunnitelman mukaan kalastukseen kehitetään hyljevahinkoja estäviä pyydyksiä, akustisia hyljekarkottimia, rysiin liitettäviä hylkeenpyyntilaitteita ja hyljesukkia sekä kalankasvatuslaitosten suojaustoimenpiteitä ja mahdollistetaan hallin metsästys nykyistä laajemmin. Itämerennorppia saatiin pyyntikaudella saaliiksi yhteensä 380 yksilöä. vahvistanut päivitetyn Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelman
Kalan tuonti Suomeen vuonna 2023 Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomeen tuotiin kalaa ja kalatuotteita ihmisravinnoksi 547 miljoonan euron arvosta vuonna 2023. Tuonnin arvo nimellisarvona. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O 100 200 300 400 500 600 700 20 40 60 80 100 120 140 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 Ar vo (m ilj. Valitse hakutuloksista oikea kiinteistö, jolloin se korostetaan kartalla. Tärkeimmät kalan ja kalatuotteiden tuontimaat olivat Norja (350 miljoonaa euroa), Ruotsi (50 miljoonaa euroa) ja Tanska (21 miljoonaa euroa). 8 • Suomen Kalastuslehti 6/2024 LYHYET KARTTAPAIKKA KERTOO OSAKKAAN Maanmittauslaitoksen karttapaikasta on nyt saatavissa selville vesialueen omistajat karttapohjaa klikkaamalla. Jos kiinteistö koostuu useammasta eri alueesta eli palstasta, näytetään kaikki palstat korostettuina. kg) Arvo (milj. Kun tarkennat riittävän lähelle ja klikkaat kartalta kiinteistöä, esimerkiksi vettä, sen rajat korostetaan. Lähde: Luke Tilastotietokanta. kg ) Määrä (milj. Kalan ja kalatuotteiden tuonti Suomeen vuonna 2023. €) M ää rä (m ilj . Tuonnin kokonaismäärästä 58 prosenttia (47 miljoonaa kiloa) tuli Norjasta. Arvoltaan tärkeimmät tuontituotteet olivat tuore kokonainen lohi, kalavalmisteet ja säilykkeet sekä tuore lohen ja taimenen filee. Jos haluat katsoa myös naapurikiinteistöjen tietoja, valitse karttatasovalikosta kiinteistörajat näkyviin ja klikkaa kiinteistöä, jonka tiedot haluat katsoa. Saat kiinteistön tiedot näkyviin siirtymällä kartalla haluamallesi alueelle ja valitsemalla karttatasovalikosta kiinteistörajat näkyviin. Kun klikkaat karttaa toisen kerran, saat selville esimerkiksi kyseisen alueen osakaskunnan nimen. Voit myös kirjoittaa Karttapaikan hakukenttään kiinteistötunnus. Eniten tuotiin ihmisravinnoksi tuoretta kokonaista merilohta (39 miljoonaa kiloa). €)
Pesimäkanta kasvoi edelliskesästä 14 prosenttia, noin 4 035 pesää. Lopullista päätöstä kalatalousvelvoitteista saadaan siis vielä odottaa. Guanoforeissa on valoa heijastavia kiteitä. AA RO TA LV IT IE AN TT I J. Kemijoki Oy on kertonut vievänsä aluehallintoviraston kalatalousvelvoitteiden muuttamista koskevan päätöksen hallinto-oikeuden käsiteltäväksi ja arvioitavaksi. Väriaineiden laadun mukaisesti erotetaan kolme eri värisolutyyppiä: Melanoforeissa on ruskeita, harmaita ja mustia väriaineita. Suomen Kalastuslehti 6/2024 • 9 LYHYET MERIMETSOKANTA KASVOI 14 PROSENTTIA Kesällä 2024 merimetson pesiä laskettiin Suomessa noin 31 950 kappaletta, kertoo Suomen ympäristökeskus. Tällaiset kauttaaltaan poikkeavan väriset kalat ovat hyvin harvinaisia. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antoi 29.7.2024 päätöksensä Lapin ELY-keskuksen hakemuksesta Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttamiseksi. Jos esimerkiksi ahvenelta puuttuvat tummia väriaineita sisältävät värisolut, voi kala olla kauniin kullankeltainen. Yhdeksän seuraavaksi suurinta yhdyskuntaa, joissa oli kussakin noin 1 000 – 1 900 pesää, sijaitsivat Vaasassa, Porissa (2), Turussa, Raaseporissa, Kirkkonummella, Espoossa, Porvoossa ja Haminassa. LI N D. ERIKOINEN SÄRKI LAPPAJÄRVESTÄ Oula Hyvärinen (11 v.) ja Aaro Talvitie (12 v.) olivat Lappajärvellä ongella 14.9., kun Oulan onkeen tarttui läpinäkyvä särki, jolta puuttui kokonaan särjen iholle normaali helmiäispigmentti. Pelkästään Rauman sataman yhdyskunnassa, jossa laskettiin noin 7 650 pesää, pesi lähes neljännes kaikista merimetsoista. Joskus kuitenkin kaloilta puuttuu kokonaan tai osittain tiettyä väriainetta sisältävät värisolut. Tämän värisolun puuttumisesta lienee kyse Lappajärven särjessä. Kaikki värisolutyypit ovat tavallisesti edustettuina kaikilla kaloilla. Valoa heijastava aine guaniini saa aikaan kalojen pinnan hopeanhohtoisen värin. Ksantoforeissa on punaisen ja keltaisen eri sävyjä. Kuudessa suurimmassa yhdyskunnassa pesi puolet koko Suomen merimetsokannasta. Ne saavat aikaan kalan tumman värin. Samoin Lapin ELY-keskus aikoo hakea muutosta aluehallintoviraston Kemija Iijoen kalatalousvelvoitteita koskeviin päätöksiin. Kalojen värin muodostavat ihossa olevat pigmenttisolut, jotka ovat verinahassa joko suomun sisätai ulkopuolella
10 • Suomen Kalastuslehti 6/2024 7?000 lasta kävi kalassa Valtakunnallisen kalastuspäivän Helsingin tapahtumassa lasten onginnasta huolehtivat Koulutuskeskus Salpauksen kalastuksenohjaajaopiskelijat. Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto.
TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. kerran. Eri puolilla Suomea järjestetyt tapahtumat veivät koululaiset veden äärelle saamaan uusia elämyksiä ja tutustumaan kalastukseen. Moni lapsi pääsi kalaan ensimmäistä kertaa. Suomen Kalastuslehti 6/2024 • 11 Valtakunnallinen kalastuspäivä järjestettiin tänä vuonna 19
Kalastuspäivän hanke oli yksi eniten ääniä saaneista ja toteutetuista hankkeista, kertoo Etelä-Pohjanmaan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Marko Paloniemi. Päivän aikana on kalastettu, tutustuttu eri kalastusmenetelmiin, tunnistettu kaloja, seurattu kalojen käsittelyä, istutettu kaloja sekä maisteltu terveellistä ja herkullista kalaruokaa. Järjestelyissä on vuosien varrella menty eteenpäin. Päivää rahoitti maaja metsätalousministeriö kalastonhoitomaksuvaroista. Sekä Ounasjoki Rovaniemen tapahtumassa että Kemijoki Tervolan kalastuspäivässä antoivat innokkaille kalastajille paljon kalasaalista. osallistujamäärältään tämän vuoden suurin tapahtuma, jossa oli 2?000 oppilasta ja opettajaa. Oulussa järjestettiin 29.8. toukokuuta. Ekstraa tarjottiin Tervolassa, jossa Voimalohi Oy järjesti päivän aikana pienen kalanistutusnäytöksen. Molemmissa tapahtumissa maisteltiin maukkaita kalapyöryköitä. Lasten onginnasta huolehtivat Koulutuskeskus Salpauksen osaavat kalastuksenohjaajaopiskelijat opettajansa Juha Happosen johdolla. Koululaisten päivä huipentui ongintapaikalle, jossa lapset saivat onkia ohjatusti yhdellä Suomen parhaista kalapaikoista. Valtakunnallisen kalastuspäivän Helsingin tapahtuman järjestelyissä ovat Kalatalouden Keskusliiton lisäksi mukana muun muassa Helsingin kaupungin Kulttuuri ja vapaa-aika. Lapissa kalastettiin elokuussa Valtakunnallisen kalastuspäivän Lapin aluetapahtumat järjestettiin tänä vuonna Rovaniemellä ja Tervolassa elokuun lopulla. järjestetyssä tapahtumassa oli 527 alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta ja vähintään saman verran aikuisia, siis kaikkiaan noin 1?000 osallistujaa. 12 • Suomen Kalastuslehti 6/2024 V altakunnallisen kalastuspäivän tapahtumia järjestettiin tänä vuonna yli 30 ja niihin osallistui yli 7?000 koululaista eri puolilla Suomea. Lapin aluetapahtumia olivat järjestämässä Lapin Kalatalouskeskus ry, Rovaniemen ja Tervolan 4H-yhdistys, Lapin Vapaa-ajan kalastajat ja Lapin Martat. Mukana olivat myös Lapinniemen osakaskunta ja Voimalohi Oy. Etenkin Tervolan koululaiset olivat hyvin perillä kalastusasioista ja olivat aktiivisia kaikilla rasteilla, mutta hienosti ja hyväkäytöksisesti päivä sujui rovaniemeläisoppilaillakin, kuvailee Vääräniemi. Kalalajeja arvuuteltiin kalastuksen jälkeen, ja lajeja kerrattiin myös 4H-yhdistysten rasteilla ja Lapin Kalatalouskeskuksen rastilla. Suvannon äärellä lähes 400 koululaista pääsi kala-aiheiselle rastikierrokselle, jolla harjoiteltiin kotimaisten kalalajien tunnistusta, tutustuttiin kalan käsittelyyn ja kalastustekniikoihin sekä maisteltiin herkullisia silakkapihvejä. Molemmissa tapahtumissa onkiminen oli Lapin kalatalouskeskuksen tiedottaja Auni Vääräniemen mukaan koululaisista se kaikkein kivoin tehtävä. Tapahtumia ovat olleet järjestämässä Kalatalouden Keskusliitto, alueelliset kalatalouskeskukset, kalatalousalueet ja osakaskunnat yhteistyökumppaneineen. Suomen parhailla kalapaikoilla Helsingin Valtakunnallista kalastuspäivää vietettiin Vanhankaupunginkosken suvannolla 15. Tapahtuma järjestettiin Seinäjoen kaupungin asukasbudjettivaroilla eli kaupungin asukkaat saivat äänestää lapsille ja nuorille suunnattujen hankeideoiden joukosta parhaat ja eniten ääniä saaneet ideat toteutettiin kaupungin rahoituksella. Rovaniemellä tehtäviä ratkoi ja kalastusta kokeili 300 koululaista. Tervolassa päivään osallistui 120 koululaista, eli kunnan kaikki 4.?–?6.-luokkalaiset oppilaat ja kolmen kyläkoulun 3.-luokkalaisetkin. Alunperin tapahtumaan piti tulla 500 Päivää rahoittaa maaja metsätalousministeriö kalastonhoitomaksuvaroista.. Rovaniemellä Lapin Martat laittoivat koululaiset käsittelemään muikkuja. Meillä lapset onkivat nykyään pareittain, jolloin sähellystä tulee huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin, kertoo tapahtuman koordinaattori Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitosta. Seinäjoella ja Oulussa 3?000 osallistujaa Seinäjoella 26.5
TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO AU N I VÄ ÄR ÄN IE M I, LA PI N KA LA TA LO U SK ES KU S. Helsingin tapahtumassa koululaisille tarjoillut paikan päällä paistetut silakkapihvit ovat jo vuosien ajan olleet varma menestystuote. Kookas lahna hennon onkivavan ja ohuen siiman päässä takaa varman elämyksen, niin kalan pyytäneelle kuin kaikille tapahtumaa sivusta seuranneille. Saaliiksi tuli salakoita ja ahvenia. Suomen Kalastuslehti 6/2024 • 13 Lapissa Valtakunnallisen kalastuspäivän Tervolan aluetapahtumassa ongittiin Kemijoen varressa
Aiheesta lisäää: https://ahven.net/kalastus/kalastuspaiva/ Seinäjoella asukkaat saivat äänestää lapsille ja nuorille suunnattujen hankeideoita ja eniten ääniä saaneet ideat toteutettiin kaupungin rahoituksella. 14 • Suomen Kalastuslehti 6/2024 oppilasta, mutta päivään ennen ilmoitettiin, että tulee 2?000, kertoo toiminnanjohtaja Vesa Rantanen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitosta. Oppilaille oli tehty Perhojoen rannalle rastirata, jossa esiteltiin muun muassa akvaariossa paikallisia kalalajeja. M AR KO PA LO N IE M I. Osakaskunnan sihteeri Timo Orasen mukaan tapahtuma toteutettiin tällä kertaa ihan omin varoin. Osallistujina olivat 70 paikallisen koulun 5. Yhteistyökumppaneina toimivat muun muassa Suomen 4H-liitto ja kalastusvälineyritykset. Osakaskunnilla omia tapahtumia Jämsässä Vanhaselän osakaskunta järjesti koululaisille Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtuman 21.8. luokan oppilaita oli paikalla kaikkiaan 152 henkeä ja heille pidettiin perkausnäytöksiä sekä tarjottiin kalaruokaa ja rapuja. Tapahtuman järjestäneen Kaustisen kalastuskunnan puheenjohtaja Mika Yli-Soini kertoi, että heidän on tarkoitus jatkaa tapahtuman järjestämistä tulevina vuosina. Päivää rahoittaa maaja metsätalousministeriö kalastonhoitomaksuvaroista. Mieleenpainuvin hetki oli, kun oppilaat saivat vapauttaa jokeen itse nimeämiään meritaimenen poikasia. Osakaskunnan lisäksi tapahtumaa olivat järjestämässä ELY-keskus, Perhojoki ry ja Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri. Osakaskunnasta paikalla oli 20 ohjaajaa, yhteistyökumppani Karttulan riistahoitoyhdistyksen edustajat koirineen. Valtakunnallisen kalastuspäivän järjestävät Kalatalouden Keskusliitto jäsenjärjestöineen yhteistyössä eduskunnan kalakerhon sekä maaja metsätalousministeriön kanssa. Mätitalo Oy tarjosi tapahtumaan jäät saaliin viileänä pitämiseksi. Kaustisilla järjestettiin toista kertaa Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtuma Taimenpäivä. luokan oppilasta. Rantasen mukaan tilaisuudessa olisi mennyt aika paljon enemmän Kalastus on kivaa -esitteitä, kuin mihin alkujaan oli varauduttu. Alusta asti Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumia järjestäneen Rasvanki-Virmasveden osakaskunnan tapahtumassa oli mukana kolme koulua sekä Martti Lohen koulun kalakerho, kaikkiaan 130 oppilasta ja kahdeksan aikuista. Kalastuspäivä oli yksi eniten ääniä saaneista. Tapahtuman yhteyshenkilön Kalle Virtasen mukaan 2.?–?4
Perhojoen rannalle oli tehty rastirata, jossa muun muassa esiteltiin akvaariossa paikallisia kalalajeja sekä tietysti päästiin onkimaan. M IK A YL ISO IN I M IK A YL ISO IN I Vanhaselän osakaskunnan järjestämässä tapahtumassa Jämsässä oppilaille pidettiin muun muassa kalan perkausnäytöksiä, joissa oppilaat olivat innolla mukana. Suomen Kalastuslehti 6/2024 • 15 Kaustisen kalastuskunnan järjestämässä kalastuspäivän tapahtumassa oppilaat saivat vapauttaa Perhojokeen henkilökohtaisesti nimeämiään meritaimenen poikasia. KA LL E VI RT AN EN
16 • Suomen Kalastuslehti 6/2024 Uljana napasi hienon kirjolohen Ylikiimingissä järjestetyssä Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumassa.
Päivän saalis oli Uljanan ensimmäinen kirjolohi. Aurinkoinen kalastuspäivä ukrainalaisnuorten kanssa Valtakunnallinen kalastuspäivä on perinteisesti ollut suomalaisille koululaisille suunnattu tapahtuma. Ylikiimingin Vaaralammella innokkaat ukrainalaisnuoret maistelivat paistettua ahventa, seurasivat kalan filerointia ja kokeilivat kalaonneaan. Onkeen on napannut kotikonnuilla särkiä, ahvenia, haukia ja lahnoja. TEKSTI JA KUVA IINA TAURIAINEN, PROAGRIA OULU. Tapahtumat luovat pohjan uusille yhteistyöhankkeille, ja yhteiset kokoontumiset avaavat ovia myös laajemmalle yhteistyölle niin vesiensuojelun kuin muidenkin ympäristöaiheiden parissa. Kirjolohi fileroitiin ja pakattiin Uljanalle mukaan paistettavaksi perheen kanssa. Tilaisuuksia pyritään järjestämään kattavasti koko Pohjois-Pohjanmaan alueella. Virvelöintitaidot tytär on oppinut isältään, jonka kanssa hän kalastaa aktiivisesti. kesäkuuta. Pohjois-Pohjanmaan Ukrainalaisten Yhdistyksen kanssa järjestettyyn tapahtumaan saapui Oulussa asuvia ukrainalaisnuoria nauttimaan mukavasta kalastuspäivästä sekä oppimaan vapaa-ajan kalastukseen liittyvistä asioista. Tänä vuonna kalastustapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa kirjolohilammikolla, mikä tarjosi uudenlaisen ympäristön kalastuksen harrastajille, Oulun Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Heikki Tahkola kertoo. Tapahtumat yhteistyön perustana Oulun Kalatalouskeskus ja Oulun Maa-ja kotitalousnaiset järjestävät vastaavanlaisia tapahtumia myös muina ajankohtina. Tapahtuma ei ainoastaan edistä kalastusharrastusta, vaan tuo myös yhteen erilaisia toimijoita, jotka ovat kiinnostuneita vesistöjen kunnostamisesta ja suojelusta. Yhteistyö eri tahojen kanssa on osoittautunut hedelmälliseksi ja tuottanut pitkäaikaisia yhteistöitä ja luottokumppaneita, kertoo Oulun Maaja kotitalousnaisten maisemaja ympäristöasiantuntija Maarit Satomaa. Ylikiimingissä järjestettiin kuitenkin tällä kertaa Valtakunnallinen kalastuspäivä ukrainalaisille lapsille. Suomen Kalastuslehti 6/2024 • 17 P roAgria Oulu, Haukiputaan jakokunta ja Ylikiimingin kalastuskunta järjestivät vuosittaisen kalastustapahtuman Ylikiimingin Vaaralammella. Onnistunut tapahtuma kirjolohilammikolla Kalatalouden Keskusliiton järjestämää valtakunnallista kalastuspäivää vietetään vuosittain 15.5., mutta käytännön järjestelyiden vuoksi tapahtuman ajankohtaa jouduttiin siirtämään tänä vuonna hieman myöhäisemmäksi 6. Ja nappasihan se kalakin! Aurinkoisen päivän kalaonni suosi 10-vuotiasta Uljanaa, joka nosti vedestä päivän ensimmäisen ja isoimman saaliin
18 • Suomen Kalastuslehti 6/2024 K alatalouden Keskusliitto järjesti toukokuussa Koululuokkien Kalabongauskisan kaikille Suomen peruskouluille osana Valtakunnallista kalastuspäivää. 8D-luokalta löytyi muutama kalastukseen laajemmin perehtynyt oppilas. He hyödynsivät mallikkaasti eri kalastustekniikoita ja siivittivät luokkansa kisan voittoon. Kun kuulin Leolta, että tällainen kilpailu on olemassa en voinut olla suostumatta. Päivää rahoittaa maaja metsätalousministeriö kalastonhoitomaksuvaroista. Idea kilpailuun osallistumisesta saatiin viime vuoden voittajaluokalta Tapanilan Hiidenkiven peruskoulusta. Liikuntaja matematiikkapainotteisen koulun luokan oppilaat pyydystivät 16 kalalajia viikon aikana. Saimme kaloja pääsääntöisesti onkimalla ja virvelillä. Hopearuutanan kisaan onkinut Oskari komppaa vierestä: Sanotaan näin, että minä olen vapaa-ajan kalastaja, mutta Leo harrastaa tosissaan. Koululuokkien Kalabongauskisa on osa Valtakunnallista kalastuspäivää. Lisää palkintoja arvottiin Pääpalkinnon lisäksi kalastusvälineitä arvottiin kaikkien kalabongauskisaan osallistuneiden luokkien kesken. Oppilaat saivat palkinnoksi pyyntivalmiit virvelit sekä uistinrasiat vieheineen. Vuodesta 2015 järjestettyyn kalabongauskisaan osallistui tänä vuonna 21 koululuokkaa eri puolilta Suomea. Luokka pyydysti kisassa seuraavat kalalajit: ahven, hauki, hietatokko, hopearuutana, kiiski, kivinilkka, kolmipiikki, kymmenpiikki, lahna, mustatäplätokko, pasuri, ruutana, salakka, silakka, särki, idänsieraintokko. Koululuokkien Kalabongauskisaa on järjestänyt Kalatalouden Keskusliitto vuodesta 2015. Suoritus hipoo jo ennätystä, sillä nykyinen kisaennätys on 18 kalalajia. Kalabongauskisan voiton vei Pohjois-Haagan yhteiskoulun 8D-luokka. Arvontapalkintoja voittivat Arabian peruskoulun 5A ja Kuhan koulu Ranualta. Muutamia kalalajeja kävin myös lirkkimässä Vuosaaren ja Lauttasaaren rantavesissä, kertoo 8D-luokan oppilas Leo. Bongauskisan voitto Helsinkiin Koululuokkien Kalabongauskisan voitti Pohjois-Haagan yhteiskoulun 8D-luokka. Oskari oli fongannut hopearuutanan lisäksi kisaan hauen. Koululaisten palkinnot ovat lahjoittaneet Kuusamon Uistin, Finlandia Uistin, Nils Master Lures, Rapala, OPM International, Daiwa Scandinavia ja Abu Garcia.. Leo on mukana Stadin Kalajunnujen toiminnassa ja harrastaa monipuolisesti kalastusta aina perhokalastuksesta ongintaan. TEKSTI TOMI RÄSÄNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Luokanopettaja Harri Jokela seuraa oppilaiden innostunutta puhetta kalastuksesta
Kalastusvälineiden arvonnassa onnetar suosi Arabian peruskoulun 5A-luokan oppilaita.. Suomen Kalastuslehti 6/2024 • 19 Kalabongauskisan voittaneen Pohjois-Haagan yhteiskoulun 8D-luokan oppilaat saivat palkinnoksi virvelit ja uistinrasiat
TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Rutajoen Seinakoskella täydellisen nousuesteen muodostama Tammen myllyn pato ennen kunnostusta 5.8.2024.. Keski-Suomen kalatalouskeskuksen johtamassa kunnostuksessa luotiin kutuja poikasalueita erittäin uhanalaiselle Päijänteen järvitaimenelle. 20 • Suomen Kalastuslehti 6/2024 20 vuoden odotus palkittiin Rutajoen Seinäkosken myllypadon purkaminen ja kalataloudellinen kunnostus Joutsassa on valmistunut
Suomen Kalastuslehti 6/2024 • 21 R utajoki virtaa Leivonmäen Rutajärveltä Päijänteen Rutalahteen. Kunnostuksessa Rutajoen ja Rutajärven vaellusyhteys palautettiin purkamalla Tammen myllyn pato ja samalla koskiuomaa pidennettiin noin 110 metrin pituiseksi. Kunnostuksen jälkeen koskissa on huomattavasti enemmän taimenen lisääntymisja pienpoikasalueita. Vierailin Rutajoella Keski-Suomessa samana päivänä, kun kosken kunnostus alkoi elokuun alussa. Pysäyksen Rutajoen Seinäkoski Tammen myllyn padon purun ja kunnostuksen jälkeen 17.9.2024.. Osakaskunta aloitteen tekijänä kunnostukselle Rutajoen virtavesiä on kunnostettu jo 1990-luvulla. Vedenlaadultaan ja ekologiselta tilaltaan erinomaisessa tilassa olevassa Rutajoessa on säilynyt elinvoimainen taimenkanta ja havaintoja lisääntymisestä on vuosittain. Tuolloin pato oli jo kokonaan purettu ja maisema muuttunut. Kunnostuksella luodaan myös parempi elinympäristö pohjaeläimille ja virtavesissä esiintyville sammalille. Onhan tämä hienoa, tätä on odotettu 20 vuotta, Vanhatalo liikuttuu. Nyt tuo haave on vihdoin toteutumassa. Työ on edennyt ripeästi Viikko töiden aloittamisesta Kalatalouden Keskusliiton johtokunta vierailu työmaalla. Osakaskunnan haaveena on ollut saada avattua taimenen perinteinen vaellusreitti uudelleen. Padon poistuessa ja virtavesialueen jatkuessa pidemmälle matkaa kunnostustoimenpiteet näkyvät virtavesimaisemassa selvästi, maisema on enemmän luonnontilaisen näköinen, kertoo työtä johtava kalastusbiologi Joonas Pysäys Keski-Suomen kalatalouskeskuksesta. Kunnostus luo taimenelle lisääntymisalueita Rutajoen Seinäkosken pituus padosta alaspäin oli ennen kunnostusta 84 metriä. Olimme muutama vuosi sitten yhteydessä Pohjois-Päijänteen kalatalousalueeseen kunnostustöiden uudelleen aloittamiseksi, ja siitä se homma sitten lähti etenemään, kertoo Rutalahden osakaskunnan puheenjohtaja Jouko Vanhatalo. Joen yläosaan on kaivettu Rutapohjan kanava ja täydellisenä nousuesteenä Seinäkoskessa on Tammen myllyn pato. Kunnostustöiden jatkaminen on ollut pitkään Rutalahden osakunnan työpöydällä ja nyt aika oli valmis uudelle ponnistukselle. Silloin tunnelma oli vielä toiveikkaan jännittynyt. Joki on ollut voimallisen rakentamisen kohteena jo yli vuosisadan. Rutajoella on ollut suuri merkitys alueellisena taimenen lisääntymisalueena Pohjois-Päijänteellä. Soitin Joonas Pysäykselle elokuun viimeisellä viikolla kysyäkseni kuulumisia ja työn etenemistä
Vanhatalo kertoo, että joen alajuoksulla olisi kunnostustarvetta. Osakaskunnan puheenjohtajan mukaan kaikki on mennyt erittäin hyvin. Erityisesti hän haluaa kiittää alueen maanomistajaa, ilman hänen myönteistä suhtautumistaan asiaan koko kunnostus olisi jäänyt tekemättä. Pohjois-Päijänteen kalatalousalue on vastannut muun muassa lupahakemukseen liittyvistä kuluista. Kuukauden mittainen kunnostusrupeama alkaa olla ohi. Kohta pääsee kala nousemaan Rutajärveen, iloitsee Vanhatalo. Työt ovat sujuneet erinomaisessa yhteistyössä kaikkien mukana olleiden välillä. Rutajoen kunnostushanke on Pohjois-Päijänteen kalatalousalueen hanke, jota Keski-Suomen kalatalouskeskus hallinnoi työnjohtajana Joonas Pysäys. Ainut yllätys on ollut tarvittavan kiviaineksen määrän reilu kasvu suunnitellusta. Hanketta rahoitti vaelluskalaohjelma NOUSU, WWF, UPM ja Metsähallitus. Tekemistä riittää jatkossakin Rutajoen kunnostuksen valmistuessa katse on jo käännetty tulevaan. Rutajoki on mukana Päijänteen luonnonvarainen taimen -hankkeessa. Rutalahden osakaskunnan puheenjohtaja Jouko Vanhatalo iloitsi kunnostuksen käynnistymisestä elokuun alussa.. Koskeen saisi hänen mukaansa kunnostamalla 200 metriä lisää hyvää taimenelle sopivaa elinaluetta. Hänen mukaansa työt ovat sujuneet jouhevasti. 22 • Suomen Kalastuslehti 6/2024 mukaan työmaalla oli nyt täysin erinäköistä kuin minun siellä käydessäni. Mutta se on tulevaisuuden hanke, vihjaa Vanhatalo. Kaivinkoneurakoitsijana toimi Jorma Poikonen (Koneyhtymä Veljekset Poikonen Avoin Yhtiö) ja traktoriurakoitsijana Mikko Huikko (M. Materiaalin tarpeen kasvu on aiheuttanut haastetta kustannuksissa pysymiseen. Tänään avataan kosken niska ensimmäistä kertaa yli 100 vuoteen, täräyttää Pysäys ensimmäisenä puhelimeen. Viimeisen viikon aikana on vielä viimeisteltävä 100 metriä pitkän kosken yläja alaosa, mutta sitten on valmista. Kunnostustyötä ja padon purkua valvoi Jarmo Pautamo (Apajax Oy). Huikko Oy)
Suomen Kalastuslehti 6/2024 • 23 Maavallin rakennus kaivinkoneella ennen padon purkua elokuun alussa. Kunnostettu Seinäkoski oli rantojen viimeistelytöitä vaille valmis runsas kuukausi myöhemmin syyskuussa.
On helppo uskoa että kartta kiinnosta kalamiehiä.. Ei enää, mutta on tehnyt aikoinaan, Koskela kertoo. Pyhäjärvi on erinomaisen ekologisen luokituksen saanut kirkasvetinen järvi. 24 • Suomen Kalastuslehti 6/2024 P yhähäkin osakaskuntaan kuuluu osa Pyhäjärveä, vesialueita muissa järvissä ja lammissa sekä Peltojoki. Ja nyt näiden sijoitusten vuosituloilla pystytään ylläpitämään aktiivista toimintaa, muun muassa kalaistutuksia. Näkymä kuin videopelissä Seuraavaksi Koskela haluaa näyttää minulle osakaskunnan laatiman 3-ulotteisen kartan osakaskunnan vesialueesta Pyhäjärvellä. Osakaskunnan pinta-ala on 2?633 hehtaaria. Järvellä on viisi osakaskuntaa. Sen jälkeen kertynyt data lähetettiin yritykselle, joka laati siitä kolmiulotteisen kartan. Koskela kertoi heidän pyörittävän toimintaansa pääosin sijoituksista saatavilla tuloilla. Pyhähäkin osakaskunta seuraa järven tilaa, osallistuu kalataloudellisiin hankkeisiin, myy kalastuslupia ja tekee vuosittain kalaistuksia. TEKSTI JA KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO tettiin vuonna 2008 Pyhäjärven luonnonsuojelualue, kun järvellä olevia, hienoja luontoarvoja sisältäviä saaria ja luotoja rauhoitettiin. Yksi mielenkiintoinen esimerkki tulee Keski-Suomessa Saarijärvellä sijaitsevasta Pyhähäkin osakaskunnasta. Siis mitä, tekeekö osakaskunta pörssikauppaa. Kartta syntyi kartoittamalla järven pohjaan veneen kaikuluotaimilla kahden kesän ajan. Tietokoneen ruudulle avautuu näkymä kuin videopelissä. Keski-Suomen ympäristökeskuksen aloitteesta perusOsakaskunta saa lisätuloja sijoituksista Osakaskunnilla voi olla hyvin erilaisia tapoja toimintansa rahoittamiseen. Aika perinteistä osakaskuntatoimintaa, vai onko sittenkään. Osakaskunta sai saarien puustosta rahallisen kertakorvauksen, joka sijoitettiin edellisen hallinnon toimesta eteenpäin. Sijoituksista rahaa istutuksiin Tapasin kesällä Pyhähäkin osakaskunnan puheenjohtaja Ilpo Koskelan ja hänen kertoessaan osakaskunnan toiminnasta yksi lause herätti välittömästi mielenkiintoni. Pystymme liikkumaan järven syvänteistä toiseen ja välillä Koskela näyttää ruudulla olevaa hyvää muikunpyyntialuetta
Toisaalta Maanmittauslaitos on Koskelan mielestä hinnoitellut yhdistymiset liian kalliiksi, eivätkä aktiivisesti toimivat osakaskunnat halua antaa alueensa päätäntävaltaa ulkopuolisille. Aiheesta lisää: https://saarijarvenreitinkalatalousalue.fi/pyhahakki/ Tosin nykyään verkkokalastajia on Koskelan mukaan vähemmän kuin ennen. Vaikka Pyhähäkin osakaskunnalla on nyt aktiivinen toimiva hoitokunta, jossa puheenjohtaja ja sihteeri tekevät perushommat, ei tilanne ehkä jatku ikuisesti. Nykyään leikkuria käytetään vain ELY-keskuksen luvalla, mutta vähäinen veneväylä voidaan silti avata. Aikaisemmin järvellä oli kirjoittamattomat säännöt sen suhteen kuinka verkot oli soveliasta laskea esimerkiksi siian kutupyynnissä. Veneen keulassa on nimittäin kaislaleikkuri. Koskelan mukaan vesistön tila on parantunut, kun maaja metsätalouden ravinnepäästöt ovat vähentyneet. Nyt ei ole ruuhkaa vaan halukkaat saavat laskea verkkonsa minne haluavat, kunhan noudattavat verkon silmäkokorajoituksia (ei alle 35 mm verkkoja). Pyhäjärven osakaskuntien yhdistämisestä on kyllä käyty keskustelua. Suomen Kalastuslehti 6/2024 • 25 kettia voitiin kuljettaa eri puolelle vesistöä. Vaikka järvi on pääosin erinomaisessa kunnossa, oli järvellä muutama lahtialue, jolla oli rehevöitymisestä johtuvaa hyvin paikallista umpeenkasvua. Osakaskunta haki ja sai EU-rahaa, jolla ostettiin kaislaleikkuri, vene sekä traileri, jolla paPyhähäkin osakaskunnan puheenjohtaja Ilpo Koskela esittelee osakaskunnan omistamaa kaislaleikkuria, jolle hän toivoisi nykyistä suurempaa käyttöä.. EU-rahaa kaislaleikkuriin Koskelan rannasta löytyy uisteluveneen lisäksi hieman erikoisemmin varusteltu Buster
26 • Suomen Kalastuslehti 6/2024 S uurin osa kulutukseen päätyvistä kirjolohista ja siioista tuotetaan verkkoaltaissa rannikkoalueilla. Monivuotisilla innovaatio-ohjelmilla pyritään koko toimialaa pysyvästi hyödyttävään kehitystyöhön. Tieto merikasvatuksen ympäristövaikutuksista on jo varsin luotettavaa erityisesti Suomen Ympäristökeskuksen, Ilmatieteen laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyön tuloksena. Sen lisäksi että kirjaa käytetään kalanviljelylaitoksilla, Ruokavirasto kouluttaa Vesiviljelyn kehittämisohjelma Veke tukee kotimaista tuotantoa Kasvatetun lohikalan kysyntä on Suomessa niin suurta, että valtaosa kulutuksesta tuodaan ulkomailta. Vekessä parannetaan edelleen uloimpien merialueiden kasvatuksen ympäristövaikutusten ennustamista, jotta lupaprosessit sujuvoituisivat vankan tietopohjan avulla. Ympäristövaikutusten kannalta hyvien poikasten (10–500 grammaa) tuotantopaikkojen etsintä sisäja välisaaristossa on myös tärkeää markkinakokoisen kalan (2–3 kg) tuotantomäärien kasvaessa avomerellä. Laitokset voisivat tuottaa jopa 1–2 miljoona kiloa vuodessa avomerialueella, jossa ravinnekuormitus laimenee nopeasti. TEKSTI JOUNI VIELMA, LUONNONVARAKESKUS KUVA PROKALA Vekessä kirjan avulla valvovia eläinlääkäreitä kalankasvatuksen asioista. Elinkeinoja ympäristötavoitteiden yhteensovittaminen ja kasvatetun kalan hyvinvointi ovat vesiviljelyn kehittämisohjelman (Veke) keskeisiä teemoja. Vekessä painopisINNOVAATIO-OHJELMAT Suomen EMKVR-ohjelman tavoitteena on kalatalouden innovaatioiden vauhdittaminen. Verkosta löytyvä versio on vuodelta 2012. Ohjelmien tavoitteena on edistää yritysten välistä sekä yksityisten ja julkisten toimijoiden väliseen kumppanuuteen perustuvaa verkostomaista kehitystyötä toimialan keskeisten haasteiden ratkaisemiseksi. Ruokaviraston vetämänä kirjasta tehdään Vekessä uudistettu painos, johon lisätään muun muassa kiertovesikasvatusta (RAS-kasvatus) koskevia tietoja, koska hyvin suljetun vesijärjestelmän vuoksi tuotantoon kuuluu paljon uusia tarkkailtavia asioita. Kiertovesikasvatusta kehitetään edelleen Kiertovesikasvatuksen kehittämistä jatketaan, joskin pienemmin panostuksin kuin vesiviljelyn innovaatio-ohjelman (2016–2022) aikana. Opaskirjan päivitys Terve Kala -kirja opastaa kalojen loisten ja sairauksien hoidosta, ja sen ensimmäinen painos tehtiin 2000. EMKVR-rahoituksella toimivat innovaatio-ohjelmat ovat kalastuksen kehittämisohjelma, vesiviljelyn kehittämisohjelma, kalatalouden ympäristöohjelma, Blue Products – Uusien tuotteiden kehittämisohjelma sekä kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelma.. Kotimaista tuotantoa haluttaisiin lisätä, mutta useimpien vesistöjen herkkyyden vuoksi ympäristölupien saannin ehdot ovat tiukat
Veken toiminnasta kerrotaan syksyisin Kalatalouden innovaatiopäivillä, kevättalvisilla Kalaterveyspäivillä, loppukesäisin Suomen Kalankasvattajaliiton yrittäjäpäivillä sekä webinaareissa. teet ovat meressä menestyvän RAS-poikasen kasvatustapojen kehittäminen ja vettä kierrättävän kasvatuksen ravinnekuormituksen hallinta. Lisäksi aloitetaan kokeiluja missä iässä ja millä tavoin tasaisissa olosuhteissa kasvanut RAS-kirjolohi saadaan sukukypsymään. RAS-oloissa kasvatetun kalan laadun hallintaa kehitetään edelleen. Veken rahoitus on 1,8 miljoona euroa Avomerialueella kalanviljelylaitokset voisivat tuottaa nykyistä selvästi enemmän kalaan.. Suomen Kalastuslehti 6/2024 • 27 ja se tulee Euroopan meri-, kalatalousja vesiviljelyrahastosta (EMKVR). Lisää tietoa löytyy MMM:n portaalista merijakalatalous.fi sekä kalatalousverkoston ja Suomen kalankasvattajaliiton verkkosivuilta. Vesiviljelyn innovaatio-ohjelman partnereita ovat Luonnonvarakeskus (koordinaattori), Suomen ympäristökeskus, Ruokavirasto, Ilmatieteen laitos, Metsähallitus, Suomen Kalankasvattajaliitto, Ammattiopisto Livia sekä Jyväskylän ja Turun yliopistot. Vekessä sitomattomien varojen (0,6 miljoonaa euroa) käytön kohteita selvitetään vuosittaisella yrityskyselyllä, jonka tuloksista keskustellaan myös muiden sidosryhmien kanssa ennen kuin käyttökohteita ehdotetaan rahoittavalle ELY-keskukselle. Osa varoista ennakkoon sitomattomia Kaikissa kalatalouden kehittämisohjelmissa budjettiin on jätetty sitomattomia varoja, joita suunnataan uusiin, ennakoimattomiin tarpeisiin. Verkostoon voi liittyä uusia partnereita
Suunnittelussa jaettu näkemys merialueen kestävästä käytöstä muodostetaan tiiviissä yhteistyössä merellisten sidosryhmien kanssa. Merialuesuunnittelussa tämä otetiin vastaan positiivisena haasteena, ja suunnitteluprosessia lähdettiin kehittämään, suuntaan, joka huomio paremmin kalastuksen nykyiset ja tulevaisuuden tarpeet. Kalastukselle haasteita aiheuttavat merialueita kohtaan kasvaneet käyttöpaineet liittyen erityisesti merituulivoimatuotannon kehittämiseen osana vihreää siirtymää. Kalastuselinkeino on yksi keskeisistä sidosryhmistä, jonka toiminnan edellytykset ja kehityskuva tulee yhteensovittaa muiden merellisten toimintojen ja meriympäristön kanssa. 28 • Suomen Kalastuslehti 6/2024 M erialuesuunnittelun tarkoituksena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Tätä näkemystä edistetään merialuesuunnittelussa. Suomen voimassa olevassa merialuesuunnitelmassa kalastus on esillä muun muassa suunnitelman visioissa, toimialakohtaisissa tiekartoissa ja suunnitelmakartassa, jossa tunnistetaan ammattikalastukselle tärkeitä rannikon verkkokalastuksen ja avomerialueen troolikalastuksen alueita. Lisäksi kalaston uusiutumista tuetaan tunnistamalla merkittäviä vaelluskalajokia ja poikastuotantoja kutualueita. TEKSTI JA KUVA VESA ARKI, ROSA MIKKOLA JA MARI POHJA-MYKRÄ, MERIALUESUUNNITTELU. Merialuesuunnitelman vaikutusten arviointi (2020) osoitti, että kalastus on ainut merellinen toimiala, jonka elinvoimaisuus ei parane suunnitelman täytäntöönpanon tuloksena. Nopeiden muutoksien keskellä toimintojen Uusia ratkaisuja kaupallisen kalastuksen huomioimiseen merialuesuunnittelussa Kestävä kaupallinen kalastus tukee omavaraisuutta, tuottaa ilmastoystävällistä ruokaa sekä vahvistaa rannikon ja saariston elinvoimaisuutta. Oman lisänsä tuo merialueiden kohtaama nopea muutos ja tarve yhteensovittaa eri toimintoja. Suunnitelmakartan tausta-aineistoissa esitetyt rysäkalastuspaikat ja kalasatamat ovat tukeneet suunnitteluratkaisuja. Näihin haasteisiin tulee nyt tunnistaa ratkaisuja. Ammattikalastus kohtaa kuitenkin useita haasteita liittyen muun muassa kannattavuuteen ja jatkuvuuteen
Suomen Kalastuslehti 6/2024 • 29 Merialuesuunnittelun työpajoissa kalastajat esittivät kehitysehdotuksia nykyisen merialuesuunnitelman kalastuksen karttamerkintään.
Yhteistyössä kehitettyjä ratkaisuja Merialuesuunnittelu tunnistaa kalastuksen keskeiseksi osaksi kestävän merellisen ruoantuotannon edistämistä. Muutokset muun muassa veden lämpötilassa, ravinnevalumissa ja jäätilanteessa vaikuttavat kalakantoihin sekä kalastuksen ajankohtaan ja käytettyihin menetelmiin. Työn tuloksena tunnistettiin runsaasti toimenpidetarpeita liittyen toimialan kehittämiseen ja yhteensovittamiseen merituulivoiman kanssa, merialuesuunnitteluun sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Tärkeä osa suunnittelutyötä on merenkäytön vision luominen yhteistyössä merellisten toimialojen kanssa vuoden 2025 aikana. Kalastajien kanssa käydyssä yhteistyössä saavutetut tulokset siirtyvät seuraavaksi käytännön suunnittelutyöhön osana merialuesuunnittelun toista kierrosta. Merialuesuunnitelma on luonteeltaan strateginen ja yleispiirteen ja sen vaikuttavuus syntyy muun muassa välillisen ohjausvaikutuksen sekä suunnitteluprosessissa käydyn sidosryhmien välisen vuorovaikutuksen kautta. Kalastus on kuitenkin luonteeltaan sopeutumiskykyistä ja sen ylläpitämiseksi tulee turvata toimialan perusedellytykset, kuten osaaminen, kannattavuus ja infrastruktuuri. Samanaikaisesti on huomioitava, että kalastajat toimivat tietyillä alueilla ja kalustoinvestoinnit ovat suuria, jolloin suuria muutoksia kalastusmenetelmiin tai -paikkoihin voi olla mahdoton tehdä. 30 • Suomen Kalastuslehti 6/2024 yhteensovittaminen aiheuttaa huolta tulevaisuudesta ja vaatii aktiivista suunnittelua. Kalaston uusiutuvuuden tukemiseksi tulee kalojen kutuja poikastuotantoalueiden merkitystä korostaa, näkyvyyttä lisätä ja tulevaisuus pyrkiä turvaamaan lisääntyneissä merenkäyttöpaineissa. Vaelluskalajokien osalta tulisi tietopohjaa päivittää erityisesti ennallistettujen ja potentiaalisten kutujokien osalta. Kalastuksen ja merituulivoiman yhteensovittaminen edellyttää tarkkaa sijainnin suunnittelua. On syytä pohtia, miten kalastus esitetään suunnitelmakartalla. Merkittävien kalastusalueiden rajaukset tulisi päivittää ja tarkastella mahdollisuutta nostaa suunnitelmakartalle myös keskeisimmät rysäkalastusalueet. Työ toteutettiin merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaation kautta osana EU:n rahoittamia Baltic Sea2land sekä MSP-GREEN -hankkeita.. Koska nykyisen karttamerkinnän nähtiin nojaavan osittain vanhentuneeseen tietoon ja osoittavan vain tiettynä ajankohtana tapahtuvaa kalastusta, tulisi pohtia mahdollisuutta esittää suunnitelmassa kalastukselle potentiaaliset alueet. Useat tunnistetut kehitysehdotukset tarvitsevat toteutuakseen niiden konkreettista edistämistä kansainvälisestä aina paikalliselle tasolle asti. Jatkuvuuden turvaamiseksi tulee toimialan elinvoimaisuutta ja toimintaedellytyksiä edistää monenlaisin toimenpitein. Kuudessa Pohjanlahdella, Saaristomerellä ja Suomenlahdella järjestetyssä tapahtumassa oli kaikkiaan 140 osallistujaa, joista lähes puolet oli kalastajia tai heidän edustajiaan. Kalastuksen entistä parempi huomiointi Miten kalastusta voitaisiin tukea paremmin merialuesuunnittelun keinoin. Katso vuorovaikutuksen paikat ja Kalastus muuttuvassa toimintaympäristössä -raportti kokonaisuudessaan www.merialuesuunnittelu.fi -verkkosivuilta. Ratkaisuja tulisi etsiä laajassa yhteistyössä yksityisten ja julkisten toimijoiden kesken ja samalla panostaa viestintään, jossa kalastuksen moninaiset yhteiskunnalliset arvot ja merkitys huoltovarmuudessa nousisivat vahvemmin esille. Toteutuessaan merituulivoimapuistot vievät suuria määriä tilaa, jossa kalastus ei todennäköisesti ole enää mahdollista. Tässä työssä tulee hyödyntää laajasti eri lähteistä saatavilla olevia uusimpia aineistoja liittyen rannikoiden verkkoja rysäkalastukseen, troolaukseen ja kalasatamiin, mukaan lukien kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmat. Yhteensovittaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä ja tiedonjakoa eri tahojen välillä, jotta kaikkien intressit voidaan huomioida mahdollisimman aikaisessa vaiheessa jo potentiaalisia tuulivoima-alueita tarkasteltaessa. Merkittävimpien kalastusalueiden korvaaminen on mahdotonta ja ne tulisi nähdä merituulivoiman tuotantoalueiden ja kaapelivetojen osalta poissulkevana kriteerinä. Omat haasteensa kalastukselle tuo ilmastonmuutos, johon sopeutuminen vaatii mahdollisesti toimintatapojen muuttamista. Ratkaisuja näihin haasteisiin tunnistettiin sidosryhmien kanssa yhteistyössä syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana järjestetyissä työpajoissa. Merialuesuunnitelma päivitetään vuosien 2024–2027 aikana. Lisäksi tarvitaan kestäviä ratkaisuja petoeläinten aiheuttamiin haasteisiin ja toimenpiteitä elinkeinon vetovoiman ja uusiutumiskyvyn parantamiseksi. On tärkeää tunnistaa merialuesuunnittelun mahdollisuudet vaikuttaa eri toimialojen kehitykseen. Ammattikalastuksen kannattavuuden turvaaminen edellyttää muun muassa arvoketjujen vahvistamista ja uusien innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä liittyen esimerkiksi vähemmän hyödynnettyihin lajeihin
Terä 212 mm. Fileointipiikki. Fileointiveitsi Frosts ProGrip (Mora). (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kalankäsittely kuntoon Tilaa nyt! ahven.net Hinta 24,50 € Hinta 8,00 € Hinta 22,50 € Fileointiveitsi Frosts ProGrip (Mora). Suomen Kalastuslehti 6/2024 • 31 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Huom! Kaikki kalankäsittelyvälineet toimitetaan asiakkaalle vasta laskun maksamisen jälkeen. Terä 160 mm
Kalastuksenvalvonnan tarkastusmatkojen lisäksi valvojat tekevät hallinnollista valvontaa. Myös kalakauppaa ja ensiostajia valvotaan. Käynnistä Koskinen ja Pettersen kirjaavat tarkastusraportin. Kalastajat suhtautuvat positiivisesti tarkastuksiin Satakunta on saavutettu. Mutta mikä on matkan tarkoitus. Se tarkoittaa ristiintarkastusta kalastajien saalisilmoitusten ja kalan ensiostajien tekemien ilmoitusten välillä. Rivakasti autoon ja kohti uutta satamaa. Merialueella kalastajia on 1?862. Heidän saaliitaan valvovat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenvalvojat koko Suomen rannikolla. Luonnonlohet ovat joko rasvaevällisiä tai rasvaeväleikattuja. Kalakaupan valvontaa tehdään kalastuksenvalvonnan ohella satamissa ja saaliiden purkupaikoilla. Joka viikko on vähintään yksi työpari kentällä tekemässä tarkastuksia. Kalastuksenvalvontaa tehdään, kun kalastus on aktiivisinta. Ensimmäisessä satamassa ensiostajalla on myynnissä vain kasvatettua lohta – kotimaista kirjolohta ja norjalaista lohta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa kalastusmestarit ovat usein koulutukseltaan iktyonomeja tai biologeja. Poikasilta leikataan rasvaevä, jotta ne erotetaan luonnon kalakantaan kuuluvista lajitovereistaan. Valvonta keskittyy kiintiölajeihin eli loheen, silakkaan ja kilohailiin. He kalastavat sekä meriettä sisävesialueilla. Rasvaeväleikattu lohi on jokeen tai mereen istutettu lohi. Lohisesongin aikaan yleensä useampikin pari. Alkaa juuri sataa vettä. Suuri merkitys koulutuksen lisäksi on työssäoppimisella ja kokeneempien työntekijöiden opastuksella. Mitä kaikkea valvotaan. Autossa ovat mukana Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Elinkeinot-vastuualueen Kalatalouspalvelut-yksikön ryhmäpäällikkö Aki Koskinen ja kalastusmestari Sofia Pettersen. Ennakkoilmoituksia kalastajien ja kalastusalusten liikkeistä seurataan reaaliaikaisesti kalastuksenseurantajärjestelmästä. Toki kaikki saaliit tarkastetaan aina satamissa oltaessa. Ensimmäisessä satamassa työpari jututtaa sataman väkeä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vastuulla on koko Suomen merialueen valvonta, pois lukien Ahvenanmaa. Matka Varsinais-Suomesta Satakuntaan on edennyt jouhevasti. TEKSTI JA KUVAT EEVA PASANEN, VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS. Pian kilahtaa ennakkoilmoitus. Auton nokka kääntyy kohti Satakunnan Merikarviaa ja Reposaarta. Vastaus, lohenkalastuksen valvonta. 32 • Suomen Kalastuslehti 6/2024 K ello on seitsemän kesäisenä, puolipilvisenä perjantaiaamuna Turussa. Kalan ensiostaja ostaa taas kalansa suoraan kalastusalukselta tai kaupallista kalastusta harjoittavalta kalastajalta. Muutaman vuoden jälkeen se palaa takaisin syntymäjokeensa kutemaan. Rasvaevällinen luonnonlohi on vaelluskala, joka kasvaa syntymäjoessa ja vaeltaa sitten avomerelle. Lohenkalastuksen sesonki on toukokuusta elokuuhun, troolikalastuksen on lokakuusta kesäkuuhun ja rysäkalastuksen huhtikuusta heinäkuuhun. Kalastusmestarin työ on merkityksellistä ja antoisaa Kaupallisten kalastajien rekisterissä on tällä hetkellä 3?280 aktiivista kaupallista kalastajaa
Se auttaa ymmärtämään kalastusta ja sen monimuotoisuutta kalastajien näkökulmasta. Tarkastuksilla varmistetaan, että saalis on pyydetty laillisesti. ”Olen päässyt käymään monessa uudessa paikassa valvontatyön vuoksi”, Pettersen iloitsee. Valvojien toimintaa ja toimintaympäristöä ohjaa Euroopan unionin yhteinen kalastuspolitiikka. Suomen Kalastuslehti 6/2024 • 33 Miten kalastajat suhtautuvat valvontoihin. Lisäksi Koskinen ja Pettersen mainitsevat mielekkäiksi tilanteiden vaihtelevuuden ja ulkona työskentelyn. Sade alkaa taas. Kalastus ja sen valvonta ovat muuttuneet ajan myötä. Perämoottorin ääni kuuluu jo. He tietävät, miksi me teemme tarkastuksia. Nyt odotellaan nuoremman sukupolven kalastajaa saapuvaksi. Veneestä hyppää iloinen kalastaja, joka alkaa isänsä kanssa perkaamaan ja pesemään lohia kuin syntyneinä tähän tehtävään. Toki katsantoeroja on välillä, mutta puhumalla niistä on selvitty”, kertoo Koskinen. Juuri vuorovaikutus kalastajien kanssa onkin työn antoisimpia puolia. Lohta maihin tuotaessa varmistetaan, etKalastusmestari Sofia Pettersen ja ryhmäpäällikkö Aki Koskinen täyttämässä tarkastusraporttia.. Valvonnoissa mukana EU ja teknologiaa Kun toiseen satamaan on päästy, sade laantuu ja aurinko alkaa pilkistää. Vanha isäntä kurvaa pihaan. ”Kalastajat suhtautuvat hyvin. Suurin muutoksen tuoja on muuttuva lainsäädäntö. Kalastaja ja seitsemän tarkastettavaa lohta keltaisine kiintiömerkkeineen rantautuvat. Muuttuvan lainsäädännön omaksuminen ja säädösten runsaus tuovatkin oman mausteensa työhön. Negatiivista palautetta tulee harvoin
Myös tekoälyllä voi olla oma paikkansa tulevaisuudessa. Pettersen on täysin samaa mieltä. Juuri tämäntyyppiset kohtaamispaikat ovat ensiarvoisen tärkeitä eri sidosryhmien edustajille, kuten kalastuksenvalvojille ja kalastajille. Aurinko alkaa taas venyttää säteitään. Nyt kehityksen alla ovat esimerkiksi sähköiset ilmoitusjärjestelmät, joiden avulla voitaisiin luopua paperisista ilmoituksista. Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan valvonnassa toimialue ulottuu Meri-Lappiin saakka. Kalatalouspalveluiden toimialue ulottuu Kaakkois-Suomesta Pohjanmaalle. Päivä oli antoisa niin kuin moni muukin työpäivä kalastuksenvalvonnan parissa. ”Kalastuksenvalvonta on antoisaa ja merkityksellistä työtä, jonka tarkoitus on turvata kalakantojen kestävä hyödyntäminen”, toteaa Koskinen. Sidosryhmäyhteistyö on tärkeää Tarkastusten jälkeen poiketaan sateisessa Reposaaressa ammattikalastusmessuilla, jossa on edustajia Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Valvontatyössä näkyy myös teknologian kehittyminen. Varusteiden tulee olla säänmukaisten lisäksi turvalliset. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalveluiden yksikkö vastaa kalataloustehtävistä rannikko-Suomen alueella. 34 • Suomen Kalastuslehti 6/2024 tä lohet on merkitty kiintiömerkeillä. Tuoretta luonnonlohta kiintiömerkattuina. Raporttiin kirjataan muun muassa tehdyn tarkastuksen ajankohta, kyseessä ollut alus ja kalastaja sekä saaliiksi tulleet lohet. Puheensorina on jatkuvaa niin ulkona erilaisten rysien edustalla kuin sisätiloissa monipuolisten messupisteiden ääressä. Auto parkkeeraa jälleen Turkuun. Tarkastuksesta tehdään myös tarkastusraportti. Erityisesti talvella turvallisuus on tärkeää, sillä kalasatamissa ja troolareiden kansilla on monta vaaranpaikkaa kylmyyden ja liukkauden vuoksi. Kotimatkalla käydään päivää läpi ja todetaan, että säänmukainen varustus oli tänäänkin paikallaan. Merkkaamattomat kalat ovat taimenia.
Jokirapunaaras laskee mädin 1 – 2 viikon kuluttua parittelusta pyrstön alle ja se kiinnittyy naaraan pyrstöjalkoihin. Kuorenvaihdon jälkeen ravun uusi kuori on melkein yhtä pehmeä kuin iho eikä rapu voi juurikaan liikkua muutamaan tuntiin. Jokiravun väritys riippuu niiden elinympäristöstä ja ravinnosta. Iästä voidaan antaa arvioita keskimääräisen kasvun perusteella. Jokiravun iänmääritys ei ole helppoa, sillä ravulla ei ole luutuvia ruumiinosia, jotka säilyisivät koko sen eliniän. 10. Mätimunat hedelmöittyvät maitipakettien liuettua. 7. Jokirapu on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi vuonna 2019 ja sille on määritelty suoja-alueet, joiden tavoitteena on säilyttää elinvoimaiset jokirapukannat sekä elvyttää heikkoja ja palauttaa hävinneitä jokirapukantoja. Kuoren kovettuminen kestää muutamia päiviä. Jokiravun erottaa haitallisesta vieraslajista täpläravusta siitä, että jokiravulla on karkea piikikäs kuori ja sen kyljissä tuntuu selvästi terävä piikki, eikä sillä ole saksissaan vaaleaa laikkua, kuten täpläravulla. 10 faktaa jokiravusta TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. 8. 2. Mäti kehittyy pyrstön alla talven yli ja poikaset kuoriutuvat seuraavana kesänä. Kuorenvaihdossa jokirapu ottaa talteen vanhan kuoren kalkin ja siirtää sen ravunkiviin. Jokiravun suurimmat uhat ovat rapurutto, vedenlaadun heikkeneminen sekä vesistöjen säännöstely. 6. 9. Parittelu näyttää painimiselta ja sen tarkoituksena on auttaa koirasta laskemaan maitipaketit oikeisiin paikkoihin, joihin maiti kovettuu vaaleiksi juoviksi odottelemaan mätiä. Jokiravun parittelu alkaa vesien viiletessä noin +10 °C asteeseen. Uusi kuori alkaa kasvamaan vanhan kuoren alle ja loppuvaiheessa rapu pullistaa itseään ottamalla vettä sisäänsä, jotta se voi halkaista vanhan pehmenneen kuoren. Väritys voi vaihdella ruskean, mustan, sinisen, punaisen ja valkean välillä. Jokirapu (Astacus astacus) kasvaa sykäyksittäin aina kuorenvaihdon yhteydessä. 5. 4. Suomen Kalastuslehti 6/2024 • 35 1. 3. Kuorenvaihto on monimutkainen, hormonaalisesti säädelty tapahtuma, jossa kuoren lisäksi uudistuvat verkkosilmien, kidusten ja osin ruuansulatuselimistön pintakerrokset
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Suomen Kalastuslehti tarjoaa viimeisimmät uutiset kalastuksesta ja kalavedenhoidosta kahdeksassa numerossa vuodessa. 36 • Suomen Kalastuslehti 6/2024 Osakaskunta tai kalatalousalue tilaa Suomen Kalastuslehti! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Lehden sivuilla kohtaavat vesienomistajat, osakaskuntalaiset, kalatalousaluetoimijat, kaupalliset kalastajat, kalastuksenvalvojat, tutkijat ja viranomaistahot. Lehti on suunnattu kaikille osakaskuntatai kalatalousaluetoimijoille, jotka haluavat pitää itsensä ajan tasalla siitä mitä kalavesillä tapahtuu. Tilaa koko hoitokunnalle tai hallitukselle kahdeksan numeroa osakaskuntaja kalatalousasiaa kestotilauksena kotiin heti hintaan 52,00 euroa/tilaus (paperi + digilehti). Tätä tietoa et saa mistään muualta! Esittelemme kalatalouden tuoreimmat uutiset, kiinnostavimmat esimerkit, kohteet ja ihmiset, opastamme uuden tutkimustiedon pariin ja lakiasioiden saloihin. Tilaukset joko oman kalatalouskeskuksesi/kalastajaliittosi kautta tai suoraan Kalatalouden Keskusliitosta www.ahven.net/suomenkalastuslehdentilaus/ Kalavesillä vuodesta 1892 ”Kalataloudellisen kirjallisuuden harrastaminen on välttämätön ehto kalastajaväestön kehitykselle, Suomen Kalastuslehti 1917.”
JOTTA JÄRJESTÄYTYNEEN osakaskunnan kokous saadaan kutsuttua koolle tilanteessa, jossa osakaskunnan hoitokunta tai toimitsija ei sitä syystä tai toisesta tee, on toimittava seuraavasti. Jos hoitokunnan jäsen tai varajäsen eroaa, taikka pysyvästi estyy tehtäväänsä hoitamasta, valitaan hänen tilalleen uusi henkilö jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Rasmus Åkerblom Kalatalouden Keskusliitto Kuinka osakaskunnan kokous saadaan koolle, jos ”ketään” ei ole kutsumassa?. Jos esimerkiksi uuden hoitokunnan valintaan liittyen kesken toimikauden tulisi keskustelua, niin on huomioitava, että osakaskunnan kokouksella on yhteisaluelain 21 § 2 momentin nojalla mahdollisuus vapauttaa hoitokunnan jäsen tai varajäsen toimestaan kesken toimikauden ja valita tilalle uusi jäsen tai varajäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Usein ongelmatilanne koskee jotain tiettyä ryhmää osakkaita, jos osakkaissa on paljon esimerkiksi ulkopaikkakuntalaisia. Vaikka nämä ajantasaiset tiedot maksavat, niitä tarvitaan kuitenkin osakaskunnan kokouksen koolle kutsumiseen, joten ne ovat kustannuksia, jotka myöhemmin voi vaatia osakaskunnan maksettavaksi. TÄLLÖIN KYSYMYKSEKSI nousee, ketkä osakkaat on saatava mukaan yllä mainitun osuuden saavuttamiseksi. JOS TUOTA kymmenettä osaa osuuksista ei saada kasaan, antaa yhteisaluelain 29 § vielä yhden mahdollisuuden. Tästä saadaan myös sama mahdollisuus, joka koskee sellaisen kokouksen koolle kutsumista, jota koskeva vaatimus on tehty yllä kuvatun 9 §:n 2 momentin mukaisesti, jollei kutsua ole toimitettu kolmen viikon kuluessa siitä, kun vaatimus kokouksen pitämisestä esitettiin hoitokunnalle. Yhteisaluelain 9 § 2 momentti antaa mahdollisuuden, jos hoitokunta ei itse toimi asiassa, että järjestäytyneen osakaskunnan kokous on kutsuttava koolle, jos osakkaat, joiden yhteenlasketut osuudet edustavat vähintään kymmenettä osaa kaikista osuuksista, sitä määrättyä asiaa varten kirjallisesti vaativat. Suomen Kalastuslehti 6/2024 • 37 LAKIASIAA MITEN TOIMIA sellaisissa tilanteissa, jotka syntyvät osakaskunnissa, joiden toiminta on syytä tai toisesta hiipunut jo hyvän aikaa sitten tai hoitokunta ei ole enää toimintakykyinen. KUTSUTTAESSA OSAKASKUNNAN kokousta koolle on tässäkin tilanteessa kutsuun kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta kaikki tarvittavat asiat ovat mukana kutsussa. Kiinteistötietojärjestelmän käyttöoikeuksia on useilla neuvontaa tekevillä organisaatioilla ja jos tämä ei ole vaihtoehto, voi kääntyä maanmittauslaitoksen puoleen osakaskunnan osakaslistan saamiseksi. Pykälän mukaan jollei hoitokunta tai toimitsija kutsu koolle osakaskunnan kokousta, joka sääntöjen tai kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan on pidettävä määrättynä aikana, osakkaalla on oikeus toimittaa kutsu osakaskunnan kustannuksella. Tällainen tilanne voi syntyä, jos hoitokunnasta eroaa henkilöitä kesken toimikauden, eikä päätösvaltaista hoitokunnan kokousta enää saada koolle
Ota yhteyttä Heidiin: heidi.moisio@ ahven.net tai puh. Seuraavalla kerralla kun vierailet sivustolla, pääset suoraan lukemaan lehteä kirjautumalla sisään sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. 1. Paina AKTIVOI TILAAJATUNNUS. Jos olet uusi Lehtiluukussa, paina KIRJAUDU ja avautuvassa ruudussa valitse alhaalla oleva LUO UUSI KÄYTTÄJÄTUNNUS ja seuraa ohjeita. Tarvitsetko apua lukuoikeuden aktivoinnissa. Lukuoikeutesi on nyt aktivoitu, ja voit lukea Suomen Kalastuslehteä digitaalisesti. Tee seuraavasti ottaaksesi digilukuoikeudet käyttöösi. Kirjauduttuasi sisään on aika aktivoida tilauksesi. 38 • Suomen Kalastuslehti 6/2024 Näin luet Suomen Kalastuslehden digitaalisesti Lehtiluukusta! Paperilehden tilaajalle kuuluvat lehden digitaaliset lukuoikeudet sekä pääsy lehden digitaalisen arkistoon Lehtiluukku-palvelussa. 2. Mene osoitteeseen www.lehtiluukku.fi/lehdet/suomen_kalastuslehti Jos sinulla on jo tili Lehtiluukussa, aloita kirjautumalla sisään käyttäjänimelläsi ja salasanallasi kohdassa KIRJAUDU. Syötä tilaustunnuksesi, joka on näkyvissä sanomalehden takakannessa, nimesi ja osoitteesi yläpuolella, ja paina sen jälkeen AKTIVOI. Mukavia lukuhetkiä! Eikö toimi. 040?5960?808.
2.2. 8.11. 15.3. 13.12. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. Suomen Kalastuslehti 6/2024 • 39 131. 8 15.11. krs 00700 Helsinki p. LA RI VE N ER AN TA , LU O N N O N VA RA KE SK U S Painotuote 4041 0955 YM PÄ RISTÖMERK KI MILJ ÖMÄRK T Kalatalouden ympäristöohjelma, Kymppi, keskittyy parantamaan kalavarojen elinvoimaisuutta, tuottoa ja kestävää hyödyntämistä sekä tukemaan kalavarojen luontaisen lisääntymisen edellytyksiä.. 5 2.8. 2 16.2. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. 26.4. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. 7 11.10. 4 17.5. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2024 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 7/2024 ilmestyy pe 8.11. 4.10. 044 4915 024 heidi.moisio@ahven.net ILMESTYMINEN 2024 Nro Aineisto Ilmestyy 1 5.1. 6 6.9. 3 29.3. 30.8. 14.6
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Hinta 7,00 €. Tilaa nyt! ahven.net Suositut pelikortit uudistettuina ja päivitettyinä. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Kaikissa 55 erilaista kuvaa