vuosikerta 7 • 2016 Ankeriaiden pitkä Ankeriaiden pitkä historia historia Suomessa Suomessa Ravustamassa Ravustamassa Kalassa Kalassa Syömässä Syömässä. Särki on Särki on hottia hottia Ulkomailla Ulkomailla Suomen KALASTUSLEHTI Perustettu 1892 • 123
8 28.10. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TOIMITUSKUNTA Raisa Kääriä, Tuomas Oikari, Jorma Leppänen, Outi Heikinheimo, Marko Paloniemi, Mika Laakkonen ja Sakari Kuikka TILAUKSET, OSOITTEEN MUUTOKSET JA PERUUTUKSET Heidi Moisio puh. (09) 6844 5914 fax (09) 6844 5959 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Markku Myllylä TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Vesa Karttunen ja Risto Vesa ILMOITUSMYYNTI puh. 25.11. SISÄLTÖ ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 7 16.9. ILMESTYMINEN 2016 Nro Aineisto Ilmestyy 1 23.12. krs 00700 Helsinki puh. 5 13.5. 10.6. 5.2. (09) 6844 5915 Vuosikerran 2016 (8 numeroa) tilaushinnat: määräaikainen 45 euroa ja kestotilaus 44 euroa. 4 24.3. 3 26.2. 22.4. 22.1. Kuva: Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Myynti Kalatalouden Keskusliitossa. Kalatalouskeskusten ja kalastajaliittojen toimihenkilöt toimivat lehden asiamiehinä. 6 5.8. 2.9. 14.10. VISUAALINEN ILME Emilia Heikkilä TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa 2016 7 • 2016 10 12 24 Suomen. Suomen Kalastuslehti 7 • 2016 2 ARTIKKELIT 10 Särki on kuuminta hottia Lahdessa Niina Tuuri 12 Ankeriastuonneilla on pitkä historia Tapio Gustafsson 16 Ravustusta kuivalla maalla Quinton Burnham, Kathryn Dawkins, Pierre Horwitz ja Japo Jussila 20 Kalastusmatkalle Paanajärvelle Markku Myllylä 24 Matjessillijuhlat puolalaisittain Malin Lönnroth 28 Viljelty ahven olisi terveellistä Aslak Eronen, Ursula Strandberg, Pekka Hyvärinen, Laura Härkönen ja Anssi Vainikka PALSTAT 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyet 9 Lakiasiaa 26 Kalatalousneuvontaa 125 vuotta 30 Tapahtumia Ankeriaita on istutettu Suomeen jo yli 100 vuoden ajan. 2 8.1. 24.3. Irtonumero 5 euroa
Uhanalaisten taimenkantojen varjelu ja mainioiden valtiollisten kalatiestrategioiden toteuttaminen vaatii myös resursseja. Kalastonhoitomaksun kertymän koolla on väliä, sillä tällä hoidetaan kalatalouden niin sanottu perusrahoitus. PÄÄKIRJOITUS Kalastusmaksukertymän koolla on väliä ”Vähennys on 1,6 miljoonaa euroa.”. Suomen Kalastuslehti 7 • 2016 3 Valtion vuoden 2017 budjettiehdotus on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Vähennys on 1,6 miljoonaa euroa. Voimaantulo lakimuutokselle olisi heti vuoden 2017 alusta lukien. Nyt kalastonhoitomaksusta vapautetut yli 65-vuotiaat ovat merkittävä kalastajajoukko ja suurten ikäluokkien eläköitymisen seurauksena tämä vapaakalastajien joukko yhä kasvaa. Kuluneen vuoden aikana on raportoitu ympäri maata suorastaan törkeistä salakalastustapauksista. Iljettävimmästä päästä on säälimätön erittäin uhanalaisen Saimaan lohen salapyynti virveleillä ja muilla vapavehkeillä Kuurnan voimalaitoksen alakanavassa Pohjois-Karjalassa. Pysyvä ratkaisu ongelmaan on, että virkamiehet valmistelevat kiireellisellä aikataululla kalastuslain muutoksen siten, että kaikki yli 18-vuotiaat kalastusta harrastavat henkilöt – lukuun ottamatta mato-ongintaa, pilkkimistä ja silakan litkausta – ovat velvollisia maksamaan kalastonhoitomaksun jos kalastavat. Vuonna 2016 momentilla on varoja 10,3 miljoonaa euroa, ensi vuodelle esitetään 8,7 miljoonaa euroa. Kalastuslain mukaan korttivaroja käytetään viiteen tarkoitukseen: kalastuksen valvontaan, omistajakorvauksiin, kalatalousaluetoimintaan, neuvontapalveluihin ja maksun kantokustannuksiin. Kalatalouden kannalta esityksessä ei ole paljon hurraamista: tärkein momentti kalatalouden edistäminen eli niin sanottu kalastuskorttimomentti on supistumassa edellisvuoteen verrattuna peräti 18 prosenttia. Käyttäjä maksaa periaate on hyvä periaate kalastuksessakin. Kalastuksen valvontaan tarvitaan lisää rahoitusta, jotta tämänkaltaiset törkykalastukset saadaan kitkettyä pois. Tämä ei ole mikään yllätys, sillä edellisen hallituskauden aikana eräiden tahojen aikaansaama yli 65-vuotiaiden vapauttaminen kalastonhoitomaksun maksuvelvollisuudesta on odotetusti vähentänyt momentin kertymää. Siis rahaa
Kalatien myötä vaelluskalojen kulku on mahdollista noin seitsemän kilometriä ylävirtaan sijaitsevalle Salajärvenkoskelle asti. Kymmenkunta Porvoon-Sipoon kalastusalueen valtuuttamaa kalastuksenvalvojaa jalkautui jokivarsiin tai valvoi kalastusta Porvoonjoen edustan merialueella. Kokonaiskustannukset ovat olleet 20 000 euroa. Porvoon-Sipoon kalastusalueen kalastuksenvalvojat korjaavat voimalaitosalueen aitaa, johon on asennettu kalastusrajoituksista kertova opaste. Etenkin kahtena viime vuonna havaittu poikasmäärän nousu osoittaa näiden suojelupäätösten ja -toimien onnistumisen. Hanke on toteutettu Urpalanjoen kalataloushaittojen kompensoinnista peräisin olevilla kalatalousmaksuilla. Kolmelta kalastajalta puuttui kalastonhoitomaksu ja heille kirjoitettiin näyttömääräys poliisille. Kalatiellä on pituutta 100 metriä ja pudotusta on 3 metriä. 4 Suomen Kalastuslehti 7 • 2016 LYHYET PORVOOSSA TEHOSTETTUA KALASTUKSENVALVONTAA Kalastusta valvottiin tehostetusti Porvoossa syyskuisena lauantaina. Useampiin pyydyksiin jätettiin huomautuksia pyydysmerkinnöistä ja pyydysten asettelusta. Merialueella rikkeet ja ongelmat liittyivät enimmäkseen pyydysten merkitsemiseen. Saimaannorppakannan seurantaa, hoitoa ja suojelua jatketaan laajalla yhteistyöllä saimaannorpan suojelustrategian ja -toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Yksi kalastaja sai kirjallisen huomautuksen. Metsähallitus 19.9.2016 URPALANJOEN KALATIE ON VALMISTUNUT Urpalanjoella sijaitsevan Muurikkalan Myllykosken padon yhteyteen on rakennettu luonnonmukainen kalatie. Hankkeen suunnittelusta ja rakentamisesta on vastannut ELY-keskuksen vesistöyksikkö ja rahoituksesta ELY-keskuksen kalatalousviranomainen. Keskeistä ovat vuosina 2010 ja 2011 tehdyt verkkokalastuksen kevätrajoitusalueiden laajennukset Saimaannorpan talvikannan kehitys vuosina 2000 – 2016. Metsähallitus sekä onnistunut vapaaehtoisvoimin tehty apukinostyö. ELY-keskus 15.9.2016. Tänä vuonna syntyi 86 kuuttia, mikä on enemmän kuin koskaan yli 30 vuoden seurantahistorian aikana. Malin Lönnroth, Kalatalouden Keskusliitto SAIMAANNORPPAKANNAN KASVU JATKUU Metsähallituksen arvion mukaan saimaannorppien talvikanta vuodelta 2016 on noin 360 norppaa. Voimalaitoksen omistajat luovuttavat kalatien veden korvauksetta
Havainnot voi helposti ilmoittaa vieraslajiportaalissa www. Mukana on tuttuja suosikkeja ja erikoisempia ruokia. Reseptitiedot on tarjonnut Ruokatieto Yhdistys ja kartan tehnyt puolestaan Expedia. Kuvan yksilöltä puuttuu kaksi jalkaa. Tutkimus tehdään osana Iijoen otva -hanketta. Villasaksirapu voi olla jalkoineen yli 15 senttimetrin kokoinen ja sen tunnistaa helposti saksien päällä kasvavasta karvasta. vieraslajit.fi https://blogi.expedia.fi/makuja-suomesta/ Antti Teräs, SYKE Villasaksirapu. Mittaustyön kohteina olivat Haapakoski, Pahkakoski, Kierikki, Maalismaa ja Raasakka. Tutkijat kaipaavat kansalaisilta havaintoja villasaksiravuista. IIJOEN VOIMALOIDEN VIRTAUSTA MALLINNETAAN Iijoen voimalaitosten yläkanavien virtaamaolosuhteita tutkitaan akustisten virtausja syvyysmittauksien ja niiden pohjalta tehtävien mallinnusten avulla. Villasaksiravun levinneisyys kartoitetaan elokuussa voimaan tulleen EU:n vieraslajiasetuksen haitallisten lajien listauksen vuoksi. Pitkän aikavälin tavoitteena on smolttikuolleisuuden vähentyOLETKO NÄHNYT VILLASAKSIRAPUA. Käytännössä mittaus tehdään ajamalla mittausvälineistöllä varustetulla veneellä voimalaitosten yläpuolella keräten samalla tarkkaa dataa, kuinka vesi virtaa eri syvyysalueilla sekä uoman eri kohdissa. Laji ei pysty lisääntymään Suomessa rannikkovesiemme alhaisen suolapitoisuuden vuoksi, minkä takia meillä havaitaan vain aikuisia suurikokoisia yksilöitä. Tarjolla on muun muassa silakkarullien, silakkalaatikon, paistettujen muikkujen, avokukon, lohikeiton sekä ristiinnaulitun siian herkulliset reseptit. Karttaa voi tarkastella osoitteessa: https://blogi.expedia.fi/ makuja-suomesta/ Makuja Suomesta perinneruokakartan avulla pääsee tutustumaan suomalaisiin perinneruokiin ja niiden resepteihin eri puolilta Suomea. 5 Suomen Kalastuslehti 7 • 2016 LYHYET PERINNERUOKIA ERI PUOLILTA SUOMEA Makuja Suomesta perinneruokakartta esittelee suomalaisia perinneruokia maan joka kolkasta. minen etsimällä smolteille sopivat alasvaellusreitit. Tietoa tullaan hyödyntämään lohismolttien käyttäytymistutkimuksissa. Iijoen otva -hanke 13.9.2016 Iijoen otva. Kalaruuat on huomioitu monipuolisesti
MTV 22.8.2016 Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Poliisi pysäytti Lapinlahden ja Iisalmen vesialueilla 17 kalastajaa, joilta 10 puuttui maksettu kalastonhoitomaksu. Aseluvat löytyivät ja paatit olivat kunnossa. Mertoja oli 20, ja ne oli kiinnitetty noin 200 metrin pituiseen selkäsiimaan. Verkkojatat takavarikoitiin poliisin haltuun ja kalastajalle kirjoitettiin rikkomuksesta sakko. Pinnassa olleita verkkojatoja ei ollut merkitty asianmukaisesti, joten ne olivat kovassa aallokossa erityisen huonosti nähtävissä väylällä veneileville. Kaikille rapsahti 100 euron rikesakko. 6 Suomen Kalastuslehti 7 • 2016 LYHYET IITIN VUOLENKOSKELLA VARASTETTIIN 20 RAPUMERTAA Iitistä Vuolenkosken osakaskunnan vesialueelta, Kelloniemen ja Karhusaaren välistä, varastettiin rapumertoja. Varkaus tehtiin syyskuun 22. Vakavin rike tavattiin Lokan altaalla, jossa kalastaja oli laskenut veneväylään kaksi verkkojataa pituuksiltaan 120 ja 150 metriä. Yksi asia oli kuitenkin retuperällä. Lapsiperheet ottivat rennosti ja nauttivat onginnan lisäksi aurinkoisesta säästä Helsingin Vanhankaupunginkosken suvannon Koskipäivässä. Verkkojatat tukkivat käytännössä koko väylän. Murheen kryyni löytyy kalastuksesta. Paikalla oli live-bändi ja luonnollisesti myös kahvittelu ja grillaaminen luonnistui alueella. elokuuta. Tapahtumassa oli rutkasti monenlaista tekemistä koko perheelle. Mukana oli akvaario, jossa rohkeimmat saivat koskea rapuja. Kaakkois-Suomen poliisi tutkii asiaa. välisenä aikana. ja 23. Kaikkiaan poliisi tarkasti kahden päivän aikana noin 30 kalastajaa. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto VENEVÄYLÄN TUKKINEET VERKOT TAKAVARIKOITIIN Poliisi ja Metsähallituksen erätarkastaja suorittivat syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna vesiliikenteen sekä metsästyksenja kalastuksenvalvontaa Sodankylässä Lokan ja Porttipahdan altailla ja niihin laskevilla sivujoilla. Kalatalouden Keskusllitto oli paikalla kertomassa jokija täpläravuista. Poliisipartion näkemyksen mukaan, puute johtui joko tietämättömyydestä tai välinpitämättömyydestä. Poliisi muistuttaa, että jokaisen virkistyskalastajan on syytä ennen kalastamista tutustua kalastuslain säännöksiin. Aktiivisen päivän aikana istutettiin kirjolohia, järjestettiin ongintakilpailu, sidottiin perhoja ja halukkaat saivat myös kalastusopastusta. Kouvolan Sanomat 22.9.2016 KOKO PERHEEN KOSKIPÄIVÄÄ VIETETTIIN HELSINGISSÄ Koskipäivää vietettiin jälleen Helsingin Vanhankaupunginkoskella, lauantaina 27. Radio POOKI 5.9.2016 MIEHET, VENEET JA ASEET KUNNOSSA – KALASTUS EI Itä-Suomen poliisi tarkasti elokuisena viikonloppuna veneilijöitä, metsästäjiä ja kalastajia
Palvelukeskuksen asukkaat ja asiakkaat ovat olleet ilahtuneita aiheesta ja antaneet runsaasti kiitosta ja positiivista palautetta. Ja sitten niitä oli seuraavana päivänä tuossa voimalaitoksen välpässä kuolleena useita kappaleita aina, toteaa Kuljun yhteisen vesialueen osakaskunnan hoitokunnan puheenjohtaja Jukka Pulakka. Totta kai alamittaiset ja rauhoitetut kalalajit pitää vapauttaa. 7 Suomen Kalastuslehti 7 • 2016 LYHYET KALAT ILAHDUTTAVAT PALVELUKESKUKSEN VÄKEÄ Helsingissä sijaitseva Myllypuron monipuolinen palvelukeskus on rakentanut ala-aulaansa kalastuksesta kertovan näyttelyn. Kirjolohet istutetaan Siuroon pyyntikokoisina. Kaloja väsyteltiin tappiin saakka ihan vain leikin vuoksi. YLE 23.9.2016 CATCH AND RELEASE KALASTUS KIELLETTIIN SIUROSSA Kiellon taustalla ovat huonot kokemukset. Kalatalouden Keskusliiton lahjoittamat kala-aiheiset painotuotteet ovat ilahduttaneet helsinkiläisen palvelukeskuksen asukkaita. Ne on tarkoitettu ihmisten saaliksi ja ruuaksi, ei leikkikaluiksi. Kalamäärä, jonka turisti saa jatkossa viedä maasta olisi nousemassa 30 kiloon. Silakkamarkkinoiden aikaan vapaaehtoiset järjestivät vanhusten viikolla perinteiset silakkamaistiaiset. Maistiaisissa tarjottiin kuutta eri silakkalaatua. Palvelukeskuksessa ollaan oltu muutenkin aktiivisia kalojen suhteen. YLE kotimaa 18.8.2016 Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Myllypuron monipuolinen palvelukeskus Markku Myllylä Hurjan näköinen merikissa on yksi kalastajien saaliskohteista Norjassa.. Kalastusministerin esitys on lähdössä Norjassa lausuntokierrokselle. NORJA AIKOO TUPLATA TURISTIEN SAALISKIINTIÖN Norjan kalastusministeri Per Sandberg esittää, että turistien suurin sallittu merikalan vientimäärä nostettaisiin kaksinkertaiseksi nykyisestä.Tällä hetkellä Norjasta saa viedä mukanaan 15 kiloa merikalaa tai yhden painavamman kalan. Istutuksen jälkeen kirjolohta pyydettiin ja päästettiin vapaaksi todella paljon. Mutta kirjolohen osalta tämä on ”istuta ja ongi” -kalastuspaikka, Pulakka sanoo. Maistuvat silakkatuotteet oli saatu Reima ja Pirjo Saloselta. Samalla kalastusta turisteille järjestäville yrityksille tulisi rekisteröintipakko ja velvollisuus ilmoittaa saatu saalis
Tietoa käytetään kalavesien ja -kantojen hoidossa. Näin maksat kalastonhoitomaksusi Kalastonhoitomaksun voi maksaa netissä, puhelimitse tai palvelutiskillä. Säilytä kuitti maksusta. 3. Rekisteröitymisen vuoksi ei maksua voi enää suorittaa suoraan tilisiirtona. Maksu ei koske pilkkijöitä, mato-onkijoita tai silakkalitkalla kalastavia. 8 Suomen Kalastuslehti 7 • 2016 Ta pio G us ta fss on /K ala ta lo ud en Ke sk us liit to 39 € / vuosi 12 € / 7 vuorokautta 5 € / vuorokausi Vuoden 2016 alusta alkaen 18 – 64-vuotiaat kalastajat maksavat kalastonhoitomaksun. 2. Palvelupiste Kalastonhoitomaksun ja rekisteröitymisen voi suorittaa Metsähallituksen luontokeskuksissa ja R-kioskissa. Muuhun kalastukseen ja ravustukseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa. • Ikään perustuvan kalastusoikeuden todistamiseksi on suositeltavaa pitää kalastettaessa mukana henkilöllisyystodistusta. Palvelupisteestä saat heti mukaasi tositteen kalastonhoitomaksun suorittamisesta. 1. Tositteen voi tulostaa tai tallentaa esimerkiksi mobiililaitteelle. • Kalastuksenhoitomaksu koskee kalastusta koko Suomessa, paitsi Ahvenanmaalla. Palvelunumero 02069 2424 (arkisin 8 – 16) Soita palvelunumeroon ja rekisteröidy. Lisää kalastuksesta, kalastusluvista ja kalastusrajoituksista: www.eraluvat.fi www.mmm.fi/kalastus www.ahven.net/luvat www.kalastusrajoitus.fi Kalastonhoitomaksu 2016 Ta pio G us ta fss on , Ka lat alo ud en Ke sk us liit to. Rekisteröinnin yhteydessä kysytään nimi, yhteystiedot ja syntymäaika. Huomioi • Kuitti kalastonhoitomaksun suorittamisesta tulee olla aina mukana kalastaessa. Tämä koskee muun muassa pyydyskalastusta ja kalastusta usealla vavalla. Uuden lain mukaan kaikki kalastonhoitomaksun maksavat kalastajat rekisteröityvät kalastonhoitomaksurekisteriin. Saat postitse maksutositteen, jolla voit maksaa kalastonhoitomaksun. Eräluvat-verkkokauppa Kirjaudu www.eraluvat.fi sivustolla verkkokauppaan, rekisteröidy ja lunasta kalastonhoitomaksusi. Kalastonhoitomaksu ei oikeuta kalastamaan vaelluskalavesistöjen koskija virta-alueilla, erityiskohteilla tai ELY-keskusten määräämillä kieltoalueilla. Kalastonhoitomaksun maksettuaan voi kalastaa yhdellä vavalla lähes koko maassa
Tuulisuudeltaan parhaita alueita Suomessa ovat rannikkoja merialueet sekä Lapin tunturit. Opas sisältää runsaasti uutta tietoa muun muassa maiseman ja linnuston huomioimisesta suunnittelussa. Suomessa se on silti vielä pientä – vuonna 2015 tuulivoiman osuus oli alle 3 %. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto. Merikaapelien magneettikentän on todettu vaikuttavan monien kalojen liikkumiseen ja vaelluskäyttäytymiseen. Tuulivoiman merkittävimmät uhat kalastolle ovat elinympäristöjen tuhoutuminen ja pirstoutuminen sekä rakentamisvaiheen aiheuttama veden samentuminen ja melu. Tulisi edellyttää, ettei tuulivoimaa rakenneta alle 10 metriä syville merialueille, ellei kartoituksessa ole todettu, että alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja. Vesitalousluvan ehdoilla puolestaan on varmistettava, että rakentamismenetelmät sovelletaan ympäröivään vesiympäristöön niin, että aiheutetaan mahdollisimman vähän vahinkoa. Tuulivoima kasvaa kasvaako kala. Tätä arvokasta aineistoa pitää oppia käyttämään päätöksenteon tukena. Lisäksi tarvitaan aina rakennuslupa tai toimenpidelupa ja usein ympäristölupa tai vesitalouslupa. Suomen hallitus on asettanut uusiutuvan energian tavoitteeksi yli 50 % energiankulutuksesta 2030 mennessä. Tuulivoiman rakentaminen edellyttää, että alueelle on vahvistettu kaava, jossa on maankäyttöja rakennuslain mukaisesti tarkasteltu tuulivoimarakentamisen sopeutumista maisemaan ja ympäristöön. Merialueista erityisesti matalat alueet ovat teknistaloudellisesta näkökulmasta edullisia. Ympäristöministeriö on uudistamassa tuulivoimarakentamisopastaan maankäytön suunnittelun parissa työskenteleville virkamiehille. Vedenalaisesta luonnosta on viime vuosina tuotettu merkittävää tietoa VELMU-kartoituksen kautta. Kaavoituksen tehtävä on toiminnan sijoittaminen oikein. Käyttövaiheessa voimalan välkevaikutus on sen sijaan huonosti tunnettu. Toisaalta juuri nämä ovat samalla myös meriluonnon tuottoisimpia alueita ja niillä sijaitsevat monien kalojen, kuten silakan, kampelan ja siian kutualueet. 9 Suomen Kalastuslehti 7 • 2016 Tuulivoimaan kohdistuu suuria odotuksia. Erityistesti rantojen läheisyydessä eri tarpeiden yhteensovittaminen korostuu. Mutta kenelle vastuu kuuluu. Sen sijaan vedenalaisen luonnon, kalaston ja kalastuksen näkökulma näyttää jäävän lyhyen maininnan varaan. Suurille hankkeille vaaditaan ympäristövaikutusten arviointia. LAKIASIAA Tällä palstalla Kalatalouden Keskusliiton lakimies Jenny Fredrikson käsittelee omistajuutta, kalastusalueita ja kalastamista koskevia kysymyksiä sekä esittelee ajankohtaisia oikeustapauksia. Kalojen elinympäristöt voivat tuulivoiman, muun rakentamisen, ruoppausten ja rehevöitymisen ristipaineessa käydä uhanalaisiksi. Pohjarakennustöissä rakentamisajankohta valitaan paikallisen lajiston mukaan, ottaen erityisesti huomioon kalojen lisääntymisajat ja välttäen vesikasvillisuuden kasvukautta, jotta elinympäristö palautuisi paremmin. Uusiutuvan energian muodoista tuulivoima on yksi lupaavimmista
Särjen fileointikilpailuun osallistui seitsemän kilpailijaa. Lahdessa ollaan täysillä mukana särkibuumissa. Kilpailu oli osa Valtakunnallista vastuullisuusviestiä, jonka teemana oli vastuullinen ruokaketju ja julkiset hankinnat. Särkeä ja lahnaa tarjotaan jo monin paikoin kouluissa ja työpaikkaruokaloissa. Särki on kuuminta hottia Lahdessa Niina Tuuri Kalatalouden Keskusliitto Särkikalojen arvostus on nousussa. Kilpailun tuomarina ja vetäjänä toimi kala-asiantuntija Ilkka Vesikko . Niina Tuuri, Kalatalouden Keskusliitto. Herkulliset selkäfileet saa irti särjestä kolmella veitsen viillolla. Kilpailun alkuun Vesikko näytti miten särjestä saa perattua nahattomat ja ruodottomat selkäfileet. 10 Suomen Kalastuslehti 7 • 2016 V esijärvisäätiö ja Yhteisillä aalloilla -hanke järjestivät särjen fileointikilpailun Lahden satamassa syyskuussa
Särkikalat koulujen lautasille saadaan Vesijärven hoitokalastussaaliista. Saaliin loppuosa koostuu pääasiassa lahnasta ja salakasta sekä muista särkikaloista. Pihvien paistajana toimi Teemu Häyrinen . Käytännössä hanke opastaa vieraslajien kitkemisessä, järjestää retkiä vesistökohteisiin ja jakaa tietoa osallistumalla tapahtumiin. Häyrinen kertoi pihvien tarjoamisen taustalla olevan käynnissä oleva Särkeä Lahden kouluihin -hanke. Hanke on Vesijärvisäätiön ja Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen yhteistyöhanke, johon on lähtenyt mukaan Lahden Ateria. Hoitokalastusta käytetty keskeisenä menetelmänä järven rehevöitymisen ehkäisyssä Lahden Vesijärvellä. Selkäfileet saa irti särjestä vain kolmella veitsen viillolla. Vähärasvainen särki säilyy pakastettuna 1 – 2 vuotta. Särkeä kouluun ja kaupungille Särjen fileointikilpailun yhteydessä tarjoiltiin särkipihvejä, jotka oli valmistettu Vesijärven hoitokalastuksessa saadusta särjestä. Särjen käyttöä ruuaksi edistetään maistattamalla erilaisia särkituotteita. Vuonna 2015 hoitokalastuksella nostettiin 113 000 kiloa kalaa, josta särjen osuus oli noin 35 000 kiloa. Ja vielä lopuksi. Yhteisillä aalloilla särjen asialla Kilpailua oli järjestämässä Yhteisillä aalloilla viestintähanke, jonka tavoitteena on kertoa monipuolisesti eri välinein ja kokemuksia tarjoamalla vesistöasioista. Hyvän särkipihvin ainesosat ovat särki, muna, sipuli, valkosipuli, riisijauho, tattarijauho, tuoreet yrtit (tilli, ruohosipuli), cayennepippuri ja sitruunamehu. Hoitokalastussaaliit vaihtelevat vuosittain, mutta keskimääräisesti särkeä nousee 25 000 – 50 000 kiloa vuodessa. Pilottikohteilla oli tarkoitus kerätä tietoa kuinka pihvit otetaan vastaan ruokailijoiden keskuudessa. Hanke edistää särkikalan käyttöä ravinnoksi ja hankkeen puitteissa järjestetään särkiruokakursseja, joissa opetellaan muun muassa särjen perkaamista. Siitä vaan rohkeasti kokeilemaan! Vesijärven hoitokalastussaaliista tehtyjä särkipihvejä oli Lahden satamassa paistamassa Teemu Häyrinen. Kilpailu oli tasainen ja palkintosijoille nousivat Armi Nissinen Navitas kehityksestä ja Jorma Saariketo Varsinais-Suomen yrittäjistä. Hankkeen teemoina ovat rannat, kalat ja vesienhoidon menetelmistä viestiminen sekä Kanta-Hämeen ympäristökasvatus. Hankkeen tarkoituksena on saada vuonna 2017 Lahden koulujen ruokalistoille särkeä kuuden viikon välein. Vesienhoidosta ja hyvistä käytännöistä kerrotaan myös sosiaalisessa mediassa ja nettisivuilla. Saalis pyydetään kylmän veden aikaan. Niina Tuuri, Kalatalouden Keskusliitto. Kalaa ei tarvitse perata selkäfileitä irrottaessa. Hankkeen tarkoitus on hyödyntää Vesijärvestä nousevaa särkikalaa ruokana kouluissa ja päiväkodeissa. Hanke tarjosi särkikalapihvejä ensimmäistä kertaa pilottikohteina olevassa koulussa, päiväkodissa ja henkilöstöravintolassa syyskuussa. Kaupunkilaiset pääsivät maistelemaan pihvejä monitoimitalojen lounailla. 11 Suomen Kalastuslehti 7 • 2016 Särjen suomustukseen kannattaa käyttää lusikkaa. Saalis on päätynyt aikaisempina vuosina rehuksi minkkitarhoille tai hävitykseen
Istutuksilla tuetaan Suomen ja Itämeren ankeriaskantaa. Ankeriaita ei kannan romahduksen myötä enää saavu entisajan tapaan Suomen rannikolle. Ankeriaat Suomeen istutettavat ankeriaat ovat noin 10 senttimetrin mittaisia ja painavat vain noin yhden gramman. justi ja Suomella on muiden EU-maiden tapaan kansallinen ankeriaanhoitosuunnitelma. Harva tietää että ankeriaita on istutettu Suomen vesiin jo yli 100 vuoden ajan. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. 12 Suomen Kalastuslehti 7 • 2016 A nkerias (Anguilla anguilla ) on vaelluskala, jota esiintyy merialueellamme ja sisävesissä, mutta joka lisääntyy Sargassomerellä Atlantilla. Euroopan ankeriaskannat ovat vähentyneet raAnkeriastuonneilla on pitkä historia Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto Kalatalouden Keskusliitto toi tänä kesänä Suomen vesiin istutettavaksi 79 000 ankeriaanpoikasta
Ankeriaita ovat näinä vuosina tuoneet maahan ensin valtio, sitten yksityiset ja lopuksi maaseutuhallitus.. Ne olivat noin 10 senttimetrin pituisia ja noin gramman painoisia. Kun merkityt ja istutetut kalat tulevat pyyntikokoon, voidaan niitä alkaa seurata. Suomalaiset ankeriaat ovat eurooppalaisittain todella suurikokoisia lähtiessään pitkälle vaellukselleen. Medioista Helsingin Sanomat oli tällä kertaa mukana seuraamassa ankeriaiden matkaa lentokentältä istutuspaikalle. Ankerias on hyvin sopeutuvainen elinympäristön suhteen ja oikein toteutetut istutukset antavat hyviä tuloksia. Noin tunnin kestävän rahdin purkamisen jälkeen ne lähtivät välittömästi automatkalle eri puolilla Suomea sijaitseviin vesistöihin. Valtakunnan suurin sanomalehti teki ankeriaanpoikasista juttua niin Vuosi Hankintapaikka Istutuspaikka Määrä kpl Tilaus kpl Kuolleisuus Kuljetusaika 1894 Rendsburg, Sveitsi Evon Mustajärvi 82 1 000 91,8 % 1900 Hampuri Evon Valkjärvi 75 1 000 92,5 % yli 120 h 1909 Hampuri Vesijärvi, Vihtijärvi, Tuusulanjärvi, Kokemäenjoki 145 000 250 000 42 % yli 80 h 1910 Hampuri Hiidenvesi, Vuohijärvi 250 000 1,33 % yli 90 h 1911 Hampuri Vihti, Sipoo, Hiidenvesi, Vanajavesi, Pyhäjärvi, Kirkkonummi, Evo 208 400 0,50 % 1912 Englanti, Saksa Lohja, Vanajavesi, Evo 250 000 1926 Ruotsi Kangasala, Lempäälä, Tammela 3 100 3 100 % 1949 Ruotsi Säkylän Pyhäjärvi 10 000 1966 Ranska 1 077 000 1967 Ranska 3 935 000 1968 Ranska 2 803 000 Poimintoja ankeriaiden tuonneista istutusten varhaisilta vuosilta Suomessa vuosina 1894 – 1968. Ankeriaat voivat elää vesissämme jopa 40 vuotta ennen kuin saavuttavat sukukypsyyden ja aloittavat 6 000 kilometrin mittaisen vaelluksen Sargassomerelle. Nyt tehtävillä istutuksilla tuetaan Suomen ja Itämeren ankeriaskantaa. Laajassa EU-hankkeessa on viime vuosina tutkittu ankeriaan vaellusta Sargassomerelle satelliittimerkintöjen avulla. Seurannassa saadaan selville istutettujen kalojen osuus koko kannasta ja tietoa ankeriaan kutuvaelluksesta. Tutkimus osoitti, että istutetut ankeriaat löytävät tiensä takaisin Sargassomerelle kutemaan yhtä hyvin kuin luonnon ankeriaat. Tämän vuoden ankeriaat oli pyydetty Severnjoessa Englannissa ja pidetty karanteenissa Ruotsissa. 13 Suomen Kalastuslehti 7 • 2016 eivät myöskään pääse nousemaan syönnösalueilleen järviin jokien patoamisen vuoksi. Merkinnät antavat tietoa ankeriaista Suomeen tuotavat ankeriaanpoikaset ovat kylvetetty strontiumkloridissa, mistä jää merkki kalan kuuloluihin. Taivaalta maantielle Ankeriaat saapuvat lentorahtina Helsinki-Vantaalle Finnairin lennolla Kööpenhaminasta
Tautilöydös lopetti tuonnin kymmeneksi vuodeksi. Vasta vuonna 1989 Kalatalouden Keskusliitto sai uudelleen Valtion eläinlääketieteelliseltä laitokselta luvan ankeriaiden maahantuontiin. Siitä käynnistyivät tähän päivään jatkuneet vuosittaiset ankeriaan maahantuonnit. Ensimmäiset ankeriaat olivat peräisin Pohjanmereen laskevista joista. Tuonti ja istutukset näkyivät hyvin myös maakuntien paikallislehdissä. Alussa kuolleisuus oli suurta, mutta kun tieto ja taito kasvoivat, kuolleisuus saatiin hyvinkin nopeasti lähes olemattomaksi. Punainen pylväs kertoo Suomen ankeriaanhoitosuunnitelman valmistumisesta vuonna 2008.. Ankeriaissa havaittiin virustauti ja kalat hävitettiin. Uudenmaan maanviljelysseura sen sijaan sai tuontiluvan ja aloitti kelta-ankeriaiden tuonnin Tanskasta 1960-luvulla. Ankeriaat olivat paljon kookkaampia kuin nykyään tuotavat ankeriaat, ne saattoivat painaa jopa 50 grammaa. ja istutusvuosi Kalatalouden Keskusliiton maahantuomat ankeriaanpoikaset vuosina 1989 – 2016. Ensimmäinen erä tuotiin Ranskasta ja vietiin karanteeniin Myrskylään. Ankeriaita on istutettu yli 100 vuotta Ankeriaita on istutettu Suomeen jo yli 100 vuotta. 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 ria an po ik as te n m ää rä (k pl ) 50 000 100 000 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 An ke Tuonti. Kalastustentarkastaja ja Suomen Kalastusyhdistyksen puheenjohtaja Albin Sandman toi ensimmäisen onnistuneen istutuserän ankeriaita Suomeen Nautilus-tutkimusaluksella Saksasta vuonna 1909. 14 Suomen Kalastuslehti 7 • 2016 lehteen kuin nettiin ja vieläpä kahtena eri päivänä. Tuonnin huippuvuosina 1966 – 1968 maataloushallitus rahoitti ja toi Suomeen huimat 7,8 miljoonaa ankeriasta. Tuohon aikaan ankeriaiden laivamatka kesti useita päiviä. Seuraavat tuontierät olivat peräisin tämän päivän ankeriaiden tapaan Severnjoelta Englannista. Kalatalouden Keskusliitto aloitti ankeriastuonnit vuonna 1978. Tuonti kiihtyi sotien jälkeen jokien patoamisen myötä. Suomen Kalastusyhdistys yritti yhdessä Kalataloussäätiön kanssa saada vuonna 1955 tuontilupaa ankeriaanpoikasille siinä kuitenkaan onnistumatta. Myöhemmin 1900-luvun alkupuolella ankeriaita toivat satunnaisesti maahamme muutama kalavesien hoidosta kiinnostunut yhtiö ja kalatalouden neuvontajärjestöt
Jokereina kolme erikoisuutta. 55 erilaista kuvaa linnuista, kaloista, pikkuötököistä tai kasveista kukin omassa korttipakassa. Tilaa omasi! 6 € 6 €. 15 Suomen Kalastuslehti 7 • 2016 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Kaikenkarvaiset ystävämme Suositut pelikortit Kestosuosikit ovat täällä taas. Takuuvarma suosikki kaiken ikäisille pelaajille. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Ihmisen paras ystävä Uusi pelikorttipakka esittelee 52 Suomen yleisintä koirarotua
16 Suomen Kalastuslehti 7 • 2016 A ustralia on kuiva manner ja asutusta on pääosin vain rannikon läheisyydessä. Rannikko on erittäin pitkä, joten kapeallakin kaistaleella riittää sekä ihmisiä, eläimiä että kasveja. Japo Jussila. me Edith Cowanin yliopiston tutkijoiden kanssa ravustamassa maahan kaivautuvia paikallisia rapuja suoalueella Länsi-Australian eteläosassa Margareth Riverin surffikaupungin läheisyydesLänsi-Australiassa tutkijat ryömivät kainaloitaan myöten turpeeseen kaivetussa kuopassa etsiessään rapuja. Sen lisäksi että sikäläiset ravut elävät suuren osa elämästään maan alla, niiden sakset ovat kääntyneet meikäläisittäin kummallisesti ylöspäin. KävimRavustusta kuivalla maalla Quinton Burnham, Kathryn Dawkins ja Pierre Horwitz, Edith Cowanin yliopisto, Australia Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto Länsi-Australiassa ravustetaan kuivalla maalla
Kuivuuden alkaessa elämä jatkuu maan alle kaivetussa luolastossa. Perinnetieto on sananmukaisesti kiven alla. Maahan kaivautuvien rapulajien elinympäristön tunnistaa pienistä pyramidia muistuttavista mutakasoista joita kutsutaan savupiipuiksi. Luolastossa voi olla useita savupiippuja ja siten ravuilla useita mahAikuisen Engaewa-suvun ravun kaunis sinertävä väritys ja erityiset, kaivautumiseen soveltuvat pystyt sakset. Nimitys johtuu mutakasan keskellä olevasta suuaukosta, josta luolastoa asuttavat ravut tyhjentävät kaivamansa maa-aineksen. Ravut ovat myös niin pieniä, että Australian alkuperäisväestö on tuskin käyttänyt niitä ravinnokseen. Kalastuslain uudistukseen kuuluva kalastusalueiden lopettamisajankohta on lähellä. Etäisyydet ovat Australiassa todella pitkiä, joten teimme matkaa vielä Margareth Riveriltä reilun tunnin ajan päästäksemme ravustusalueelle. Niiden elintavat ovat suurelta osin tuntemattomat, mutta oletuksena on, että ne tulevat maan pinnalle sadekauden aikana hakeutuakseen uuteen kaivautumispaikkaan, parittelemaan ja ruokailemaan. Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, 0400 507 832 Jenny Fredrikson, Kalatalouden Keskusliitto, 0400 234 780. Länsi-Australian erikoisuutena ovat maahan kaivautuvat rapulajit (viisi eri lajia). Onko sääntöjenne edellyttämät lopettamistoimet huomioitu. Jos vastauksenne kysymyksiin on kielteinen tai olette epävarma onko kaikki tarvittava jo tehty, ottakaa yhteyttä alueenne kalatalouskeskukseen, kalastajaliittoon tai Kalatalouden Keskusliittoon. Oletteko valmistautuneet tähän hetkeen. Tavoitteemme on, että kalastusalueiden toiminnan lopettaminen ja uusien kalatalousalueiden toiminnan aloittaminen viedään läpi juohevasti. Maahan kaivautuvien rapulajien määrä saattaa olla suurempi kuin tällä hetkellä on tiedossa, sillä eriytyneet populaatiot ovat vaikeakulkuisessa maastossa ja valtaosan elämästään maan alla. 17 Suomen Kalastuslehti 7 • 2016 sä. Ravut elävät käytännössä koko elinkiertonsa maan alla, kosteassa maaperässä. Japo Jussila Kalastusalueiden isännöijät ja puheenjohtajat! Nykyiset kalastusalueet hoitavat kalatalousalueelle säädettyjä tehtäviä 31.12.2018 asti. Maahan kaivautuvia rapuja Länsi-Australiassa on 11 rapulajia, joista marron ja yabbie ovat kaupallisia lajeja ja niitä viljellään lammikoissa
Asiassa auttanee se, että ravuilla on ollut noin 300 miljoonaa vuotta aikaa löytää kullekin parhaiten sopiva lokero maapallon laajuisessa ekosysteemissä. Spearwoodjoki saa vetensä pohjavedestä. Ravustus on hikistä ja likaista puuhaa ja olimme turpeen ja mudan peitossa jo alkuvaiheessa. Japo Jussila. Länsi-Australian maahan kaivautuvat ravut ovat osoitus makean veden rapujen kyvystä sopeutua mitä erilaisempiin olosuhteisiin. Tohtori Quinton Burnham tutkittavalla suoalueella juuri löytämäänsä rapua tarkastelemassa. Kyse on ekologisessa mielessä merkittävästä löydöstä, syötäviksi näistä ravuista ei ole. Joessa virtasi vähän vettä, mutta muuten maasto vaikutti kuivalta, läpitunkemattomalta pusikolta. Rapulaji on tälle pienelle Spearwoodjoen suoalueelle kotoperäinen ja ainutlaatuinen. Päivän työ auttaa yhden rapulajin määrittelyssä ja sen elinkierron ymmärtämisessä. Rapuja löytyy Löysimme ensimmäiset ravut tunnin kuluessa ja pääsimme ihailemaan pieniä Engaewa-suvun vielä nimeämättömiä rapuja (kuva). Joukossa oli sekä koiraita että naaraita ja useita eri ikäluokkia. Luolastoa kaivettiin auki vajaan metrin syvyyteen ja mutapaakut hajotettiin huolella luolanreikiä seuraten. Yleensä alueen joet, purot ja lammikot kuivuvat ajoittain, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia luonnolle. Koko ajan oli varottava käärmeitä ja hämähäkkejä, joista osa on tappavan myrkyllisiä – ja huonotuulisia. Tarkoituksemme oli etsi alueella elävän, aiemmin kuvaamattoman ravun luolastoja. 18 Suomen Kalastuslehti 7 • 2016 dollisuuksia paeta luolaston ajoittain heikkeneviä olosuhteita. Joki on ollut jatkuvasti vesitettynä erittäin pitkään, mikä on poikkeuksellista tässä kolkassa LänsiAustraliaa. Ravut ovat väriltään sinertäviä ja erityisenä piirteenä on, että niiden sakset ovat pystyssä (peukalo kämmenen päällä), toisin kuin meidän kotoisilla ravuille, joilla sakset ovat vaakatasossa. Pysyvä kosteus on sallinut erityislaatuisen eläimistön ja kasviston kehittymisen suoalueelle. Suoperäisen maan kaivaminen oli hankalaa ja samalla piti olla huolellinen, ettei hukkaa suurimmillaan vain noin viiden sentin kokoisia rapuja. Tunkeuduimme tiheään pusikkoon ja varttitunnin etsimisen jälkeen löysimme lupaavalta näyttäviä, pieniä mutakasoja. Saksien pysty asento soveltuu erinomaisesti kapeisiin luoliin ja siitä lienee apua myös luolien kaivamisessa. Alueen eläimistö on erityistä. Asiantuntijat keskittyivät itse kaivannon tutkimiseen. Rapujahtiin pusikkoon Hakeuduimme länsiaustralialaisten tutkijoiden, tohtori Quinton Burnhamin , professori Pierre Horwitchin ja tohtori Kathryn Dawkinsin , kanssa Spearwoodjoen läheisyyteen, keskellä kuivaakin kuivempaa pusikkoa. Päivän ravustuksen tuloksena oli viisi rapua, joista suurin, kooltaan noin viisi senttimetriä, herätti melkoista innostusta. Siinä ajassa saksetkin jo ehtii kääntää vaakatasosta pystyyn
Leveä terä 130 mm. Terä 210 mm. Kalaveitsi Frosts Jykevä veitsi ison kalan käsittelyyn. Kova muovikahva. Kova muovikahva. 13 € 14 €. 19 Suomen Kalastuslehti 7 • 2016 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Kova muovikahva. Fileointiveitsi Frosts Erinomainen veitsi ahvenen fileointiin. Terä 160 mm. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 12 € Kalaveitsi Frosts Kelpo veitsi kalan perkaamiseen
Suomalaisia kalastajia käy kansallispuiston vesillä vuodessa alle sata. Kalaan pääsee yksin tai oppaan kanssa. Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto. 20 Suomen Kalastuslehti 7 • 2016 P aanajärven kansallispuistoon pääsee vuosittain rajoitettu määrä ihmisiä eli limiitti on 5 000 turistia vuodessa. Henkilökuntaa opastuksessa ja valvonnassa Paanajärven kansallispuistossa on noin 30. miehet. Venäläiset suojelualueet ovat perinteisesti hyvin tarkkaan valvottuja ja niissä saa liikkua pääasiassa vain tutkijat ja tiedeKalastusmatkalle Paanajärvelle Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Kalastus Paanajärven kansallispuistossa Venäjällä on tarkasti säädeltyä. Paanajärven kansallispuistossa saavat retkeilijät ja kalastajat liikkua maastossa määrättyjä reittejä pitkin, aivan samalla tavalla kuin suomalaisisPaanajärven kansallispuistossa kalastus ja matkailu on tarkasti säädeltyä, mutta maisemat ovat upeita
All inclusive kalaretken hinnat vaihtelevat 600 – 700 euron paikkeilla henkeä kohden kolmen-neljän päivän paketista. Niistä suomalaiset kalastajat ostivat 306 kappaletta ja venäläiset kalastajat 2 373 kappaletta. Kalastajille ja retkeilijöille on Paanajärvellä rakennettu vaatimattomia vuokrattavia hirsimökkejä järven itäpäässä sekä Olangajoen rannoilla viidessä eri kohteessa. Paanajärven jokivarsilla rauhoitualueet on merkitty selkein kyltein. Kulkuneuvona omatoimikalastajalla pitää olla kunnon maavaran omaava maastoauto, koska tiet ovat niin huonokuntoisia sorateitä, päänkokoisia irtokiviä ja pudonneita tukkeja joutuu väistelemään tämän tästä. Kalastuslupaan kirjoitetaan kellon aika, milloin lupa alkaa ja milloin se päättyy. Yksi kalastuslupa on voimassa yhden vuorokauden. asiat. Oppaan kanssa tai itsekseen Paanajärven kansallispuistoon voi mennä kalaretkelle omatoimisesti tai jonkun ohjelmapalvelufirman avulla Kuusamosta. Kieltokohdissa on rannalla opastustaulut, jossa kalan kuvan päälle on vetäisty punainen rasti. Mökeissä ei ole juoksevaa vettä eikä viemäriä. Jokikalastuslupia myytiin kesällä 2013 Paanajärven kansallispuistossa yhteensä 2 679 kappaletta. Omatoiminen kalastusmatka Paanajärvelle on mahdollista, mutta silloin joutuu itse hoitamaan kaikki pakolliset kuviot: viisumi, tulli, kulkulupa, liikkumislupa, kalastuslupa, veneen vuokraus, mökkivuokraus yms. Edullisia kalastuslupia Kalastuslupa maksaa 250 ruplaa vuorokausi eli vajaa neljä euroa, jolla saa kalastaa järvissä ja joissa. Veneet ovat venäläisiä alumiinisia tuulilasiveneitä. Hinta on noin 200 euroa vuorokausi. Kalastusluvalla saa kukin ottaa mukaansa yhden taimenen, yhden nieriän eli raudun, kolme harjusta, kolme haukea ja kaksi kiloa muuta kalaa. Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto. Taimenen kutunousun aikana kesäkuun alussa on rauhoitusaika, jolloin kalastaminen on kokonaan kielletty. Paanajärven kansallispuiston jokikalastuslupia osti kesällä 2013 yhteensä 686 henkilöä, joista suomalaisia oli 89 ja venäläisiä 597. 21 Suomen Kalastuslehti 7 • 2016 sakin kansallispuistoissa, esimerkiksi Oulangan kansallispuistossa Kuusamossa. Kalastamista varten Paanajärvellä voi vuokrata soutuja moottoriveneitä. Rauhoitusalueita löytyy jokivarresta, joidenkin koskien poukamissa on kalastus kielletty, samoin kuin puronsuissa kuten esimerkiksi Paanajärven Mäntyjoen alaosassa. Kalojen alamitat Paanajärven kansallispuiston vesissä ovat: Taimen 60 senttimetriä ja harjus 35 senttimetriä. Kalastuslupia ostettiin siten keskimäärin 3,9 lupavuorokautta henkilöä kohden. Paanajärvellä ja Olangajoella sekä muissa pienimmissä järvissä ja puroissa saa kalastaa kansallispuiston opastuskeskuksesta ostetulla kalastusluvalla, kertoi pääopas Sergei Kirill kesäkuussa 2016. Teltassa voi myös majoittua ja hintaan sisältyy tukeva lankuista tehty alusta teltalle
Takana samat tekstit koko selän leveydellä. Väri tummansininen ja kokoa voi säätää. Etupuolella tekstit “Kalastuksenvalvoja” ja “Fiskeövervakare”. 22 Suomen Kalastuslehti 7 • 2016 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Tarvikkeita valvontaan Kalastuksenvalvojan korttikotelo Muovinen läpinäkyvä korttikotelo kalastuksenvalvojan korttia varten. Merkin halkaisija on 20 cm. Valvojan pysäytysmerkki Kalastuksenvalvojan pysäytysmerkki kädensijalla ja varmistusnarulla varustettuna. 20 € 15 €. 6 € Kalastuksenvalvojan lakki Lakkimalli antaa näkyvän ja uskottavan viestin valvonnasta. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 20 € Kalastuksenvalvojan liivi Näkyvä ja uskottava viesti valvonnasta. Brodeerattu teksti ”Kalastuksenvalvoja”. Kortin mukana tulee sininen kaulanauha turvalukituksella
Silli ja silakka toivat hyvinvointia maahamme ennen ja jälkeen toisen maailmansodan, aivan kuten monissa muissakin Euroopan maissa, kertoo Steve. kertaa järjestettäville juhlille. Malin Lönnroth. Puolalaiseen perinteeseen kuuluu kokonaisen matjessillin nauttiminen vodkan kera. Matjessillijuhlat puolalaisittain Malin Lönnroth Kalatalouden Keskusliitto Heinäkuussa puolalaiset kalastajat, tutkijat, kalataloushallinnon ja kalakaupan edustajat kokoontuvat yhteiseen matjessillijuhlaan pieneen puolalaiseen Redan rannikkokaupunkiin. 24 Suomen Kalastuslehti 7 • 2016 P uolan merikalastustutkimuslaitoksen (MIR) tutkija ja Itämeren neuvoantavan komitean (BSAC) kunniapuheenjohtaja Zbigniew ”Steve” Karnicki toimi aloitteentekijänä jo 12
Ensimmäiset matjessillitynnyrit toimitettiin hollantilaisiin hoveihin. Välillä meitä on paikalla 300 henkeä, mutta Puola pelaa tänään jalkapallon EM-kisoissa ja se menee jalkapallohullussa maassa kaiken edelle, Steve naurahtaa. Olin muutaman muun BSAC jäsenen kanssa saanut kutsun juhliin. Tänne kokoonnutaan keskustelemaan yhdessä välittämättä siitä keitä olemme. Sen takia hän päätti 12 vuotta sitten järjestää ensimmäiset matjessillijuhlat. Matjessillien pyynti tapahtuu syksyllä, jolloin kalojen rasvapitoisuus on juuri oikea. Malin Lönnroth. 25 Suomen Kalastuslehti 7 • 2016 Puolalaiset ovat kalastaneet niin Itämerellä kuin sen ulkopuolella. Herkkupöytä saa kuitenkin vielä odottaa hetken. Silli syödään aitoon hollantilaiseen tapaan kokonaan ja huuhdotaan alas vodkalla. He kalastivat silliä ja lastasivat kalat suuriin tynnyreihin. Pöydät ovat täynnä erilaisia pieniä kalaherkkuja, joukossa on muun muassa turskaa ja friteerattua kilohailia. Mikäli sillit ovat kypsempiä fileistä tulee kovia ja kuivia, rasvaisemmat sillit taas ovat liian pehmeitä. Juhlat ovat tavallisimpia Hollannissa, Saksassa ja Puolassa. Se oli herkullista – aivan kuten kaikki muutkin juhlissa tarjolla olleet kalaherkut. Valitettavasti Puola hävisi ottelun Portugalia vastaan. Maatjesharing tarkoittaa nuorta lisääntymätöntä silliä. Matjessillijuhlat pidetään seuraavana kesänä. En ole koskaan ennen maistanut aitoa matjesilliä. Hänelle luovutettiin omalla nimellä varustettua sillilaatta. Steven mielestään on kuitenkin tärkeää vaalia Puolan kalastushistoriaa. Opin, että silli pitää ehdottomasti huutoa alas vodkalla. Meitä yhdistää rakkaus hyvään kalaruokaan. Tunnelma on korkealla. Hollantilaiset keksivät keskiajalla laittaa sillejä liemeen. Steve muistelee kuinka hän nuorena työskenteli kalastajana Pohjanmerellä. Juhlat ovat tärkeä paikka keskustella kalatalouden ajankohtaisia asioista ja hyvä paikka verkostoitua. Juhlissa nähdään ministereitä ja poliitikkoja. Puolalainen kalapöytä ei ole ainoastaan silmänruokaa vaan tuotteet myös maistuvat herkullisilta. Olen iloinen saatuani nauttia pienen palan puolalaista kalastushistoriaa. Huijasin hieman, en syönyt aivan koko silliä. No muutoin silliparka luulee joutuneensa koiran syödyksi, selittää Steve. Miksi. Hän sai kunniamaininnan kirjoitettuaan kirjan Puolan kalastuksen historiasta. Oli kuitenkin puolalaisen kalan päivä. Kunniasilliksi valittiin Maciej Krzeptowski . Tänään se on vain muisto, tämän päivän Puolassa ovat muut kalalajit merkittävämmässä roolissa. Ensin on puheen ja vuoden kunniasillin julistamisen vuoro. Pakko myöntää että Puolassa käytetään kalaa paljon monipuolisemmin kuin meillä Suomessa. Onnistunut matjessilliin vaaditaan rasvapitoisuudeltaan 16–18 prosenttisia sillejä. Sillin edessä olemme tasavertaisia Silli ei katso titteleitä, jatkaa Steve, siksi me jätämme tittelit kotiin juhlien ajaksi. Hän saa kunnian kiinnittää laatan juhlapaikkana olleen ravintolan seinällä olevaan sillitynnyriin. Palaan hotellilleni läpi tyhjän Gdynian kaupungin. Tänään juhlissa on paikalla noin 100 henkeä. Kaikki muut ovat sisätiloissa seuraamassa jalkapalloa. Hän on biologi, luonnontieteiden tohtori, mutta myös purjehtia ja kirjailija. Sain eteeni suuren sillin ja snapsilasin, kuten perinteeseen kuuluu. Valittu henkilö saa kunnian aloittaa juhlat syömällä ensimmäisen matjessillin. Matjessilli on hollantilaista alkuperää Nimi matjessilli tulee Hollannista. Kunniasilliksi valitaan henkilö joka on tehnyt merkittävää työtä kalatalouden eteen
Kyse ei ollut ainoastaan tuotteiden mainostamisesta. Blekholman Wenheweistämö mainosti veneiden piirustuksia, valmistusKauppamiehet mainostamassa ta ja talvisäilytystä. Mainonta oli vaatimatonta, mutta samat mainostajat näyttivät pysyvän uskollisina lehdelle.. Otto Lucander toimi ulkomaisen verkkotehtaan asiamiehenä Suomessa ja mainosti tehtaan valmistamia verkkoja ja rysiä. Suurin osa mainostajista oli kalatalouden alalla toimivia pienyrityksiä. 26 Suomen Kalastuslehti 7 • 2016 Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto S uomen Kalastuslehden ensimmäisessä numerossa vuodelta 1892 olivat myös ensimmäiset maksulliset ilmoitukset. Vakuutusyhtiöillä näytti siis jo tuolloin olevan varallisuutta. Ilmoitus saattoi olla yhden yrityksen koko sivun mainos tai samalla sivulla oli useamman pienen yrityksen mainoksia. Ulkomaalaiset yritykset halusivat ostaa Suomesta muun muassa rapuja ja työhön tarvittiin henkilö joka osaa suomea tai vähintäänkin ruotsia. Kalanviljelyn alkuaikoina myynnissä oli viljelylaitteita. Olisipa ollut mielenkiintoista tietää tuliko kauppoja ja jos tuli niin miten sikiöille kävi. Asiamiehet olivat tuolloin varsin tavallisia. Henkivaakuutus-Osakeyhtiö Suomi markkinoi henkivakuutuksia koko sivun mainoksella. Kyseltiinpä lehden sivuilla eläviä ankeriaan sikiöitäkin. Asiat eivät ole tuolta osin juuri muuttuneet runsaassa sadassa vuodessa. Suomen Kalastuslehden ensimmäisessä numerossa vuodelta 1892 olivat myös ensimmäiset kauppamiesten mainokset. Lehdissä oli yksi tai kaksi kokonaista sivua mainoksia. Lehdessä siis sekä myytiin että ostettiin
KALATALOUSNEUVONTAA 125 VUOTTA Kalanviljelyyn tarkoitettuja hautomakoneita sekä metsätysja kalastustarvikkeita mainostettiin ensimmäisessä vuoden 1892 Suomen Kalastuslehdessä.. 27 Suomen Kalastuslehti 7 • 2016 Suomen Kalastuslehden toisessa numerossa vuodelta 1892 haluttiin suomalaisilta kalastajilta ostaa ankeriaan sikiöitä ja rapuja
Tapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto. Tietyt rasvat kuten DHA ovat välttämättömiä sikiön ja lapsen kehitykselle. 28 Suomen Kalastuslehti 7 • 2016 G rönlannin inuiteilla ja monilla rannikkojen kalastajilla sydänja verisuonitaudit ovat poikkeuksellisen harvinaisia. Näiden havaintojen perusteella on syntynyt käsitys kalansyönnin ja omega-3-rasvahappojen terveellisyydestä. Ravintorasvojen koostumuksella on vaikutusta terveyteen. Virallisten Viljelty ahven olisi terveellistä Aslak Eronen, Ursula Strandberg, Laura Härkönen ja Anssi Vainikka, Itä-Suomen yliopisto Pekka Hyvärinen, Luonnonvarakeskus Ahven sopisi terveellisyyden puolesta erinomaisen hyvin kalanviljelyyn. Länsimaissa saman ongelman kanssa painitaan huolimatta vähärasvaisen ruokavalion suosiosta. Omega-3ja omega-6-rasvahappojen on havaittu vähentävän sydänja verisuonitautiriskiä sekä vaikuttavan mahdollisesti myös sokeritautija syöpäriskiin. Sen sijaan trans-rasvahapot, joita muodostuu teollisissa pikaruuissa sekä kasvirasvoja kovetetAhven on erinomaista ravintoa. Kehittyvissä maissa siirtyminen rasvaiseen ruokavalioon on johtanut lisääntyvään ylipaino-ongelmaan. Monet rasvaliukoiset vitamiinit liukenevat erityisen hyvin joihinkin rasvoihin. Johtuen kalaja hylkeenlihapainotteisesta ravinnosta, omega3-rasvahappoja on inuitien veressä poikkeuksellisen paljon. Liian rasvan saannin ja ylipainon välinen linkki ei ole suoraviivainen. ravintosuositusten mukaan aikuisten olisi hyvä saada 25 – 45 % päivittäisestä energiastaan rasvoista. Koeoloissa kasvatetut ahvenet olivat rasvaisempia ja niissä oli enemmän ihmisille tärkeitä omegarasvahappoja kuin luonnonvaraisissa ahvenissa
Laitoskasvatetuissa ahvenissa oli enemmän omega-3-ryhmän DHAja EPA-rasvahappoja kuin luonnonahvenissa. WHO:n EPA+DHA:n saantisuositus on 250 mg/päivä. Omega-3-ryhmän rasvahappoja on useita: kasviperäistä alfalinoleenihappoa sekä vesiekosysteemiperäisiä dokosaheksaeenihappoa (DHA) ja eikosapentaeenihappoa (EPA). Ahventen rasvahappoprofiilit Tutkimme osana ahventen laitoskasvatusta Kainuun Kalantutkimusasemalla Paltamossa 2012 – 2015 eri tavoin ruokittujen ahventen rasvahappoprofiileja. EPA:a ja DHA:ta sekä omega-3-ryhmän rasvahappoja on kaikissa kaloissa, mutta pitoisuudet vaihtelevat lajien välillä ja sisällä yksilöiden ruokavaliosta riippuen. Ahvenia ruokittiin aluksi muikun ja kuivarehun yhdistelmällä ja myöhemmin joko särkitai kuoresilpulla. Lisäksi pyydystimme vertailun vuoksi luonnonvaraisia ahvenia Kainuun eri vesistä; Oulujärven suurilta seliltä, keskikokoisesta Kivesjärvestä sekä pienestä humuslammesta, Kangasjärvestä. Kuoreella ja särjellä ruokittujen ahventen rasvahappokoostumus eivät juuri poikenneet toisistaan. Käytännössä rasvaiset kalat ovat vähärasvaisia kaloja terveellisempiä. Ensimmäiset kaksi palkkia kuvaavat kalasilpun ja rehun sekoituksella tai pelkällä rehulla ruokittujen ahventen rasvahappokoostumuksia keväällä ennen kuore/särki-ruokintakoetta. Omega-6 rasvahappojen suuri osuus selittyy tiettyjen kasviöljyjen kuten soijaja maissiöljyn runsaalla käytöllä. Eri ahvenryhmien rasvahappokoostumus. Nykykäsityksen mukaan omega-3-rasvahappojen saantia tulisi lisätä vähentämättä omega-6-rasvahappojen saantia. Laitosviljellyt ahvenet olivat luonnonahvenia rasvaisempia. Muut palkit kuvaavat loppukesän tilannetta.. Ihmiskeho ei pysty tuottamaan riittävästi DHA:ta eikä EPA:aa ja rasvaiset kalat ovat näiden välttämättömien rasvahappojen tärkein lähde. Kalojen omega-3 ja omega-6 rasvat Omega-3ja omega-6-rasvahappojen suhde ruokavaliossa on noin 1:10, kun optimaalinen olisi 1:1. 29 Suomen Kalastuslehti 7 • 2016 TUTKITTUA taessa, voivat lisätä riskiä sairastua sydänja verisuonitauteihin
Heinola, Kalamarkkinat 18.–20.8. – 8.10. Mikkeli, Kalamarkkinat 18.–20.8. Pyhtää, Keihässalmen Suvimarkkinat 1.7. Joensuu, Kalamarkkinat 13.–14.5. Rymättylä, Nuottasilakkamarkkinat 17.–19.3. Viljellyt ahvenet olivat luonnonahvenia rasvaisempia ja niiden omega-3, DHAja EPA-pitoisuudet olivat korkeammat kuin luonnonahvenissa. Helsinki, Vene 17 Båt 4.3. Suomen Kalastuslehti 7 • 2016 30 30 TAPAHTUMIA 15.–16.10. Tampere, Kalaja erämarkkinat Lisää tapahtumista: www.ahven.net Kuivarehua ennen kasvatuskoetta syöneistä ahvenista löytyi myös mereisiä rasvahappoja, koska kalarehun tuotannossa käytetään merikaloja. Taivassalo, Silakrysäys 1.–2.7. Lappeenranta, Kalamarkkinat 22.–24.9. Kaskinen, Silakkamarkkinat 29.9.–1.10. Virolahti, Silakkamarkkinat 7. Vuonislahti, Muikkumarkkinat 24.9. Oulujärven suurten selkien isot ahvenet olivat muita luonnonvaraisia ahvenia vähärasvaisempia, mutta niissä oli enemmän omega-3 rasvahappoja. Viljelty ahven olisi terveellistä ruokaa Laitoskasvatetut ahvenet olivat jopa luonnonahvenia terveellisempiä. Hämeenlinna, Hämeen Kalamarkkinat 23.9. Ii, Lohimarkkinat 10.6. Humuspitoisen Kangasjärven ahvenissa omega-6-rasvahappojen osuus oli suurempi kuin missään muussa tutkitussa ryhmässä. Lestijärvi, Muikkumarkkinat 16.–17.9. Ahventen mahdollisista ravintokaloista vähärasvaisimmiksi osoittautuivat kiisket, kuoreet ja särjet. Turku, Silakkamarkkinat 22.–23.10. Helsinki, GoExpo 21.–23.4. Joensuu, Kalamarkkinat 7. Tampere, Kalamarkkinat 13.–14.5. – 8.10. Maailmanlaajuisesti merien ylikalastus ja syötävien merikalojen käyttö kalarehun tuotantoon on kasvava ongelma. Padasjoki, Ravustuksen SMkisat 26.8. Pohjaeläimissä tiedetään olevan enemmän omega-6-rasvahappoja kuin eläinplanktonissa, josta runsaat omega-3-rasvahapot kulkeutuvat ahveniin planktonsyöjäkalojen kuten muikun ja kuoreen kautta. Luonnonvaraisten ahventen rasvahappokoostumuksissa oli eroja pyyntipaikasta riippuen. Kotka, Kalamarkkinat 20.–23.10. Erot ahvenryhmien välillä heijastelevat pyyntipaikkojen erilaisia ravintoverkkoja. Kaskinen, Kalarantapäivät 12.–13.8. Jyväskylä, Keski-Suomen kalaja kevätmarkkinat 10.6. Kokkola, Kalamarkkinat 16.–17.9. Tampere, XIV Valtakunnalliset Rapupäivät 10.–19.2. Raahe, Siikamarkkinat 9.2. Muikut, seivet ja salakat olivat edellisiä huomattavasti rasvaisempia. Aiheesta lisää: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201602034768. Mikä olisikaan siis järkevämpää kuin käyttää hoitokalastuksessa saatavaa kuoretta ja särkeä hyödyksi ahventen kasvatuksessa. Kalasilpulla ruokitut ahvenet olivat rasvahappokoostumukseltaan lähestulkoon luonnollisen vaihtelun puitteissa, mutta kuitenkin selkeästi ravinnosta kilpailemaan joutuvia luonnonahvenia rasvaisempia. Aivan omaa luokkaansa oli kutuaikaan pyydetty rasvainen kuore
TOIMINNANJOHTAJAKSI Marjo Aikko aloitti Satakunnan Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajan äitiyslomasijaisena lokakuun alussa. Hän on isännöinyt Raumanmeren kalastusaluetta vuodesta 2013. Lisäksi hän on edistänyt aktiivisesti uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä. Marjo on valmistunut ympäristösuunnittelijaksi (AMK) Yrkeshögskolan Sydvästistä ja biologiksi Åbo Akademista. Kalatalouden Keskusliiton lakipalvelut Neuvontaa Asiakirjojen laadintaa Viranomaisissa ja oikeudenkäynneissä avustaminen Erikoisalana kalastusja yhteisaluelainsäädäntö, ympäristöja vesilain mukaiset lupamenettelyt ja hallintolainsäädäntö Lisätietoja www.ahven.net. Marjon tavoittaa lokakuusta alkaen puhelinnumerosta 0400 164 044 tai sähköpostilla marjo.aikko@proagria.fi MARKKU MARTTINEN SVK:N UUSI TOIMINNANJOHTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) hallitus on valinnut Markku Marttisen keskusjärjestön uudeksi toiminnanjohtajaksi. Koulutukseltaan Marttinen on hydrobiologi (FK). Suomen Kalastuslehti 7 • 2016 31 HENKILÖUUTISIA MARJO AIKKO SATAKUNTAAN VS. Hän hoitaa loppuvuoden vs. Uusi toiminnanjohtaja aloitti työnsä 15. toiminnanjohtajan pestiä ja vastaa asiakastöistä ja hankkeista suurimman osan ensi vuotta. Marttinen on työskennellyt aikaisemmin Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksissa hoitaen kalataloushallinnolle kuuluvia asiantuntijaja johtotehtäviä sekä ollut kehittämässä kalavarojen kestävää käyttöä ja hoitoa osallistumalla MMM:n ja YM:n työryhmiin ja laatimalla vapaa-ajankalastusstrategioita. syyskuuta. Marjon vapaa-aika kuluu Rauman saaristossa
Pyydysmerkin hinta 0,20 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20 € TEE ITSE JA TILAA: www.ahven.net/pyydysmerkit. Materiaali vedenkestävä, synteettinen ja luja TYVEK, jolle on helppo kirjoittaa lain vaatimat kalastajan nimija yhteystiedot vedenkestävällä tussilla tai lyijykynällä. Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Pyydysmerkki 2017 Uuden kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla