vuosikerta 7 • 2018 Vapaa-ajankalastus Sivusaalismeritaimenet Isot kuhaemot Tulevaisuus EU säädökset. Suomen KALASTUSLEHTI Perustettu 1892 • 125
19.10. 27.4. 7.9. 6 10.8. Suomen Kalastuslehti 7• 2018 2 ARTIKKELIT 10 Vapaa-ajankalastus EU valvontaan. Kalatalouskeskusten ja kalastajaliittojen toimihenkilöt toimivat lehden asiamiehinä. Irtonumero 9 euroa. Malin Lönnroth 14 Minne menet vapaaajankalastus. Myynti Kalatalouden Keskusliitossa. 4 29.3. 15.6. krs 00700 Helsinki puh. 3 2.3. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TOIMITUSKUNTA Tuomas Oikari, Jorma Leppänen, Outi Heikinheimo, Marko Paloniemi, Mika Laakkonen ja Sakari Kuikka TILAUKSET, OSOITTEEN MUUTOKSET JA PERUUTUKSET Heidi Moisio puh. (09) 6844 5915 Vuosikerran 2018 (8 numeroa) tilaushinnat: määräaikainen 46 euroa ja kestotilaus 45 euroa. (09) 6844 5914 fax (09) 6844 5959 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Tuuri ILMOITUSMYYNTI puh. 7 21.9. ILMESTYMINEN 2018 Nro Aineisto Ilmestyy 1 29.12. 9.2. Kannen kuva: Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto. 29.3. 30.11. Anssi Vainikka 18 Oma valvontavene tuo näkyvyyttä Malin Lönnroth 20 Rapusaaliis vaihtelee kauden aikana Markku Pursiainen ja Tapio Keskinen 24 Meritaimen siianpyynnin sivusaaliina Irma Kallio-Nyberg, Lari Veneranta, Irma Saloniemi, Matti Salminen 28 Isot kuhaemot tuottavat laatua Mikko Olin, Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala, Hannu Huuskonen, Joni Tiainen, Anssi Vainikka, Matti Kotakorpi ja Hannu Lehtonen PALSTAT 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyet 9 Lakiasiaa 30 Tapahtumia Vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategian päivitys on valmisteilla ministeriössä. 26.1. SISÄLTÖ ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 8 2.11. 2 12.1. VISUAALINEN ILME Emilia Heikkilä TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa 2018 7 • 2018 10 18 28 Suomen. 5 18.5
Verkkokalastuksen pyyntija venekuntakohtaisesta rajoituksesta olisi putoamassa venekunta pois. Jokainen kalastuslupien myyjä tietää ja tilastot kertovat koruttomasti, että verkkokalastus on hiipumassa luontaisesti ilmankin rajoituksia. Osa tiedoksi ja osa kommenttikierrokselle. PÄÄKIRJOITUS Säädösmuutosten aallonharjalla Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto ”Korvausarvoja uhanalaisille kaloille on odotettu jo kauan.”. Seuraavaksi saapui päätös kuhan alamitan nostamisesta. EU:n velvoittama ankeriaan merialueen kaupallisen kalastuksen kolmen kuukauden kalastuskielto muuttui valtioneuvostossa neljän kuukauden kielloksi koko valtakuntaa ja kaikkia kalastajia koskien. Tämä vastaanotetaan toivottavasti tyytyväisenä. Ylä-Lapin asukkaille ollaan palauttamassa kalastuslain uudistuksessa hävinnyt varmistettu kalastusmahdollisuus omiin lähivesiin. Vähemmän ankeriaita lähtee Suomesta kutuvaellukselle. alkavalla kuukauden lausuntokierroksella ovat ehdotukset kalalajien korvausarvoista, Ylä-Lapin kalastuksesta sekä verkkokalastuksesta. Esimerkiksi laitonta Saimaan kutulohien pyyntiä ei voi millään tekosyyllä puolustaa ja reipas kukkarolle käynti muodostaa jatkossa edes jonkinlaisen pelotteen. Korvausarvoja uhanalaisille kaloille on odotettu jo kauan. Vedenomistajien varoilla tehtäviin istutuksiin kieltolinjalle lähtö kyllä puree, joten käytännön vaikutus tulee ajan kanssa olemaan päinvastainen tarkoitukseen nähden. Eri talouksiin kuuluvat kalakaverit voisivat muutoksen jälkeen laskea kumpikin omat verkkonsa samalla kertaa ja samalla veneellä. Kalastusasetukseen kirjattu määräaikainen alamittahelpotus kaupallisen kalastuksen kuhanpyyntiin päättyi ja Saaristomerellä-Pohjanlahdella kuhan alamitta nousee ensi vuoden alussa kaupallisilla kalastajilla 40 senttimetriin ja Suomenlahdella-sisävesillä 42 senttimetriin. Kotimaisen rannikolta pyydetyn kalan tarjonta kaupoissa vähenee ensi vuonna entisestään. Eri asia on sitten, mihin koko verkkokalastusrajoitusta tarvitaan. Suma alkoi kalastusasetuksen muutoksella ankeriaan osalta. Suomen Kalastuslehti 7 • 2018 3 S yys-lokakuun vaihteessa sähköpostiin kilahti melkoinen nippu kalastuksen säädösmuutoksia. 5.10. Ankeriaan pyynti on meillä muutenkin vähäistä, joten lokakuun alusta tammikuun loppuun kestävän kalastuskiellon vaikutus on ankeriaan ja kalastajien kannalta marginaalinen. Tämä olisi ehdottoman järkevää kalastusturvallisuuden sekä kalastuksenvalvonnan näkökulmasta. Yksi varma ja nopea vaikutus muutoksella on. Kolmantena saapui esitys kalastuslain muutoksesta
Metsähallitus kiittää kalastajia, että he ilmoittivat verkkoihin kuolleista norpista. Vesiliikennettä halutaan rajoittaa vuosittain 15.4.–15.8. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Rajapäätökset, jotka pääosin noudattivat valuma-aluejakoa, eivät tällä perusteella olleet lainvastaisia. Valittajat olivat kalastusalueita ja osakaskuntia. Metsähallitus 6.9.2018 KALATALOUSALUEIDEN RAJAVALITUKSET HYLÄTTY Hämeenlinnan hallinto-oikeus on ratkaissut kaksi kalatalousalueiden rajoja koskevaa valitusta. Vapaa-ajankalastuksessa alamitta on jatkossakin 42 senttimetriä. AMMATTIKALASTAJAT HAKEVAT LIIKENNEKIELTOA Suomen Ammattikalastajat ry hakee kaikkia vesikulkuneuvoja koskevaa kieltoa Lännenneulat-nimisen matalikon länsija lounaispuoliselle alueelle Eurajoen edustalla. MMM 2.10.2018 Kuhalle asetettavan ylämitan, kuturauhoituksen sekä pyydysrajoituksien tarpeellisuutta selvitetään käyttöja hoitosuunnitelmien valmistelua varten. Hakemuksen mukaan kalastuskaudella 2017 alueella toimivan kalastajan kohdalle osui kahdeksan rysän yliajoa, joista yksi aiheutti saaliin menetyksen kymmeneltä kalastuspäivältä. Poikkeavaa on kolmen norpan kuoleminen muikunkalastuksen yhteydessä. ELY-keskuksen päätös asiasta on luvassa syksyn aikana. Saimaannorppien verkkokuolleisuus on kokonaisuutena ollut tänä vuonna normaalitasolla. Verkot olivat luvallisia ja kalastajat olivat pahoillaan tapahtumista. Hukkuneista norpista kolme on poikkeuksellisesti kuollut muikkuverkkoon. Suomenlahden ja sisävesien ryhmän I kaupallisten kalastajien osalta alamitta nousee samana ajankohtana 40:stä 42 senttimetriin. Hallinto-oikeus totesi, että kalastuslain 1 § on tavoitesäännös, jolla ei ole itsenäisiä oikeusvaikutuksia. Norpat olivat olleet syömässä kaloja muikkuverkoista, jonka yhteydessä ne takertuivat verkkoihin. Osakaskunnat olisivat halunneet vesialueitaan toiseen kalatalousalueeseen, kuin mihin ne rajapäätöksen mukaan kuuluvat. Liikkumisrajoituksella pyritään estämään rysien rikkoutumisia ja sitä kautta merkittäviä tulonmenetyksiä. Muutokset perustuvat vuoden 2016 alussa voimaan tulleen valtioneuvoston kalastusasetuksen siirtymäsäännöksiin. Vuosittain havaitaan 2 – 7 verkkoihin menehtynyttä norppaa. 4 Suomen Kalastuslehti 7 • 2018 LYHYET KAUPALLISEN KALASTUKSEN KUHAN ALAMITTA NOUSEE Kuhan alamitta nousee ensi vuoden alusta Saaristomeren ja Pohjanlahden ryhmään I kuuluvien päätoimisten kaupallisten kalastajien osalta 37 senttimetristä 40 senttimetriin. välisenä aikana ja kiellon voimassaoloajaksi toivotaan vähintään viittä vuotta. Valitukset perusteltiin kalastuslain 1 §:n mainitsemalla sosiaalisella kestävyydellä. Satakunnan Kansa 3.10.2018 KOLME SAIMAANNORPPAA KUOLLUT MUIKKUVERKKOIHIN Yhteensä viisi saimaannorppaa on hukkunut verkkoihin tänä vuonna. Molemmissa tapauksissa valitukset hylättiin. Tämä määrä kalastuskuolleisuutta ei vielä estä norppakannan kasvua
Aiemmin väheksytystä särjestä tuli tärkeä saaliskala sen jälkeen, kun Apetit alkoi valmistaa siitä järvikalapihvejä Säkylän tehtaallaan. Suomesta etsitään nyt paikkoja, joihin Pyhäjärven mallia voidaan soveltaa. Sivusaaliina saatu ankerias tulee vapauttaa rauhoitusaikana. Turun yliopisto 21.9.2018 Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto JÄRVIKALASTA TULI HERKKUTUOTE SÄKYLÄSSÄ Säkylän Pyhäjärvellä on onnistuttu tekemään hoitokalastuksesta taloudellisesti kannattavaa. Ankeriaan pyydystäminen, myynti ja sellaisten pyydysten käyttö, jotka erityisesti soveltuvat sen pyydystämiseen, on rauhoitusaikana kielletty. MMM 27.9.2018 Erittäin uhanalaiseksi luokiteltua ankeriasta pyydetään Suomessa pääasiassa vapaa-ajankalastuksessa. Tämä käy ilmi Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan tutkimuksesta. Pula raaka-aineesta on jarruttanut kalapihvien tuomista kuluttajien saataville, mutta nyt raaka-aineen saatavuus on Apetitin mukaan taattu. välisenä aikana. Kahden vuoden iässä tehtyjen näkötestien tulokset paljasti, että lapset, joiden äidit söivät viikon aikana kalaa kolme kertaa tai useammin raskauden viimeisen kolmanneksen aikana, pärjäsivät paremmin kuin lapset, joiden äidit söivät korkeintaan kaksi annosta tai eivät lainkaan kalaa. Malli on osoittautunut niin toimivaksi, että se halutaan levittää valtakunnalliseksi. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Luonnonvarakeskuksen kanssa ympäristöministeriön rahoittamaa hanketta. Muutoksella toimeenpantiin EU-asetuksessa (2017/127) ankeriaan suojelemiseksi säädetty velvoite. Pyhäjärvi-instituutti alkaa vetää Apetit ANKERIAS ON JATKOSSA RAUHOITETTU 1.10.–31.1. Tutkimus tukee aikaisempia löydöksiä odottavan äidin ruokavalion ja elintapavalintojen tärkeydestä vauvan kehitykselle. Kielto astui voimaan lokakuun 1. 5 Suomen Kalastuslehti 7 • 2018 LYHYET RUNSAS KALAN MÄÄRÄ VOI VAHVISTAA VAUVAN AIVOJA Äiti voi parantaa syntymättömän lapsensa näkökyvyn ja aivotoiminnan kehitystä syömällä rasvaista kalaa säännöllisesti raskauden aikana. Apetit alkoi valmistaa kalapihvejä suurtalouskäyttöön kolmisen vuotta sitten. Valtioneuvosto päätti kieltää ankeriaan kalastuksen 1.10.–31.1. Pihvien raaka-aineesta 95 prosenttia tulee Säkylän Pyhäjärvestä ja loput Kuusamosta. päivänä 2018 ja on voimassa koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Yle 7.9.2018
SYKE 30.8.2018 Sinilevähavainnot Suomen merialueilla ja järvillä heinä-elokuussa 2018. Paitsi että sääntöjä rikkovat kalastajat huomataan nopeasti niin kameroilla on myös ennaltaehkäisevä vaikutus, kertoo Helsingin kaupungin kalatalousasiantuntija Jukka Linder. Se on Suomen vesien oma verkkopalvelu, johon kuka tahansa voi perustaa itselleen havaintopaikan ja ryhtyä seuraamaan muun muassa sinilevätilannetta, pintaveden lämpötilaa ja näkösyvyyttä. ERÄ-lehti 1.10.2018 Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Salakalastus ja kalastussääntöjen rikkominen ovat olleet pitkäaikainen vitsaus Vanhankaupunginkoskella ja sen alla olevassa suvannossa. HELLEKESÄ AIKAISTI JA VOIMISTI SINILEVÄKUKINTOJA Suomenlahdella koettiin kesällä 2018 vuosikymmenen voimakkaimmat sinileväkukinnat. – Mielestäni kamerat ja tieto niistä ovat jo vähentäneet salakalastusta. Kameroista viisi kuvaa koskialuetta, yksi on Helsingin kaupungin neuvontaja luvanmyyntipiste Kalastusinfossa. Järvillä sinilevä runsastui lämpimän sään takia jo kesäkuun lopulla, ja sinilevää esiintyi keskimääräistä enemmän aina elokuun alkuun saakka. Lähde: SYKE.. 6 Suomen Kalastuslehti 7 • 2018 LYHYET KAMERAT VALVOJIEN APUNA VANHANKAUPUNGINKOSKELLA Kuusi valvontakameraa on ollut kesäkuusta 2018 saakka kalastuksenvalvonnan tukena Vantaanjoen Vanhankaupunginkoskella. Myös Saaristomeren ja Ahvenanmeren eteläosissa esiintyi runsaasti sinilevää pintalauttoina. Pintalevälautat kattoivat pahimmillaan lähes koko Suomenlahden. Järvi-meriwikiin tuli kesän aikana hieman yli 1 500 havaintoa. Kansalaiset voivat osallistua sinilevähavainnointiin Järvi-meriwikin avulla. Havaintojen tallentaminen Järvimeriwikiin sujuu helposti älypuhelimille ladattavalla Havaintolähetti-sovelluksella
Kalastus on Tyysterinkosken voimalan läheisyydessä kokonaan kielletty. Löydetyn verkon alapaula oli kiinnitetty nippusiteillä painavaan ketjuun, näin ollen pyydys pysyy pinnan alla piilossa uteliailta katseilta. Evira 1.10.2018 Sampo Vainio Salakalastajan verkon alapaulaan oli nippusiteillä kiinnitetty painoksi tarkoittu paksu metalliketju. 7 Suomen Kalastuslehti 7 • 2018 LYHYET KALASTUKSENVALVOJAT LÖYSIVÄT VERKKOPYYDYKSEN Kalastuksenvalvojat löysivät Mustijoen Tyysterinkoskelta jälleen ikävän todisteen salakalastuksesta. Suurin este kalan ostamiselle on hinta ja saatavuus. 27 % mainitsee esteeksi saatavuuden ja 18 % haluaisi ostaa kotimaista kalaa, mutta sitä ei ole tarjolla. Kalaneuvos Oy 2.10.2018 Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. 73 % suomalaisista näkevät hinnan esteeksi. Tautia ei myöskään ole todettu rajoitusvyöhykkeeltä pyydetyistä luonnonvaraisista kaloista. Suomalaiset eivät tiedä, onko heidän ostamansa kala valmistettu, eli esimerkiksi savustettu, graavattu tai fileoitu Suomessa. Lohikalojen tarttuvaa, vertamuodostavan kudoksen kuoliota eli IHN-tautia todettiin ensimäistä kertaa Suomessa marraskuussa 2017. Erityisesti tämä korostuu nuorten aikuisten keskuudessa. Suomalaisista 80 % haluaisi kuitenkin ostaa enemmän kalaa. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira perusti Vuoksen vesistöalueelle Pieliseen rajoitusvyöhykkeen tammikuussa 2018, kun tautia löytyi nurmeslaisen pitopaikan kirjolohista. LÄHES PUOLET EI TIEDÄ KALAN VALMISTUSMAATA Kalaneuvoksen tuoreen tutkimuksen mukaan kuluttajia vaivaa kalaostoksilla tiedon puute. IHN-TAUDIN RAJOITUSVYÖHYKE LAKKAUTETTU PIELISELLÄ Lohikalojen IHN-taudin leviämisen estämiseksi perustettu rajoitusvyöhyke on lakkautettu Pielisen yläosasta, Pohjois-Karjalassa. Ketju ja verkko oli mitoitettu riittämään joen poikki Tyysterinkosken voimalalta laskevassa kapeikossa, joten salakalastaja oli nähnyt jonkin verran vaivaa pyydyksen virittelyyn. 25–34-vuotiaista 88 % toivoisi kauppakassistaan löytyvän enemmän vedeneläviä. Kalojen hävittämisen ja tilojen puhdistuksen jälkeen pitopaikasta otetuista näytteistä ei ole enää löytynyt IHN-virusta
Eräluvat-verkkokauppa Kirjaudu www.eraluvat.fi sivustolla verkkokauppaan ja lunasta kalastonhoitomaksusi. Tositteen voi tulostaa tai tallentaa esimerkiksi mobiililaitteelle. Saat postitse maksutositteen, jolla voit maksaa kalastonhoitomaksun. Kalastonhoitomaksulla voit kalastaa yhdellä vavalla suuressa osassa maata. • Kalastuksenhoitomaksu koskee kalastusta koko Suomessa, paitsi Ahvenanmaalla. • Ikään perustuvan kalastusoikeuden todistamiseksi on suositeltavaa pitää kalastettaessa mukana henkilöllisyystodistusta. Maksun yhteydessä kalastajilta kysytään nimi, yhteystiedot ja syntymäaika (ei henkilötunnusta). 8 Suomen Kalastuslehti 7 • 2018 Ta pio G us ta fss on /K ala ta lo ud en Ke sk us liit to 45 € / kalenterivuosi 15 € / 7 vuorokautta 6 € / vuorokausi Jos olet 18–64-vuotias kalastaja, sinun tulee maksaa kalastonhoitomaksu. Palvelupiste Kalastonhoitomaksun voi suorittaa Metsähallituksen luontokeskuksissa ja R-kioskissa. Tämä koskee muun muassa pyydyskalastusta ja kalastusta usealla vavalla. Säilytä kuitti maksusta. www.eraluvat.fi www.ahven.net/luvat www.mmm.fi/kalat www.kalat.fi www.kalastusrajoitus.fi Kalastonhoitomaksu 2018 Ta pio G us ta fss on , Ka lat alo ud en Ke sk us liit to. Kalastonhoitomaksu ei oikeuta vapakalastukseen kaikilla vesillä: rajoituksia on rauhoitetuilla vesialueilla, erillisen luvan vaativilla erityiskohteilla tai vaelluskalapitoisissa koskija virtavesissä. Huomioi • Kuitti kalastonhoitomaksun suorittamisesta tulee olla aina mukana kalastaessa. Näin maksat kalastonhoitomaksusi Kalastonhoitomaksu on henkilökohtainen. Palvelupisteestä saat heti mukaasi tositteen kalastonhoitomaksun suorittamisesta. Palvelunumero 02069 2424 (arkisin 9 – 16) Soita palvelunumeroon. 2. Kalastonhoitomaksun voi hankkia myös toiselle, jolloin ostaja ilmoittaa pyydetyt tiedot myös kalastajasta/kalastajista, joiden puolesta suorittaa maksun. 3. R-kioskilta ostettaessa hintaan lisätään toimitusmaksu 3 €. Muuhun kalastukseen ja ravustukseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa. 1. Maksua ei tarvitse suorittaa, jos kalastat pelkästään pilkillä, ongella tai silakkalitkalla
Nyt ajankohtaisessa vuosikirjapäätöksessä (2018:107) korkein hallinto-oikeus totesi, että osakaskunnilla oli mahdollisuus hakea kalastuslain 47 § mukaista poikkeuslupaa lohenkalastukseen. LAKIASIAA Tällä palstalla Kalatalouden Keskusliiton lakimies Jenny Fredrikson käsittelee omistajuutta, kalastusalueita ja kalastamista koskevia kysymyksiä sekä esittelee ajankohtaisia oikeustapauksia. Rajoitukset eivät myöskään olleet oikeuden mukaan rajattuun henkilöryhmään kohdentuvia, eivätkä ne olleet suhteettomia verrattuna osakaskuntien omaisuudensuojaan. Kolme osakaskuntaa tekivät yhdessä valituksen asetuksesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, koska katsoivat asetuksen loukkaavan heidän omaisuudensuojaa. Vaikka valitus otettiin tutkittavaksi, se kuitenkin lopulta hylättiin. Poikkeuksen voivat muodostaa sellaiset asetukset, jotka tosiasiassa sisällöltään ovat lähellä hallintopäätöksiä, ja joissa ei ole mahdollisuutta hakea valituskelpoista hallintopäätöstä. Asetuksen tarkoitus on varmistaa luonnonlohikantojen kestävä kalastus kantojen monimuotoisuutta edistävällä tavalla. Suomi (EIT 24.9.2002), jossa niin ikään oli kyse lohenkalastuksen rajoituksista. Rajoitusten pitää olla oikeasuhtaisia ja rajoituksen takana pitää olla perusteltu ja riittävän painava yleinen tarve. Näin tuomioistuin on todennut tapauksessa Posti ja Rahko v. Osakaskunnilla oli valtiolta ostettuja ns. Poikkeusluvasta valittamalla olisi mahdollista saattaa asetuksen perustuslainmukaisuus tuomioistuimen arvioitavaksi. regaalikalastuspaikkoja ja lisäksi niiden alueille tehdään velvoiteistutuksia, joiden tarkoitus on korvata jokien padottamisen aiheuttamia menetyksiä. 9 Suomen Kalastuslehti 7 • 2018 V altioneuvosto on vuonna 2017 antanut asetuksen lohenkalastuksen rajoituksista Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella sekä Simojoessa. Lait ja asetukset eivät pääsääntöisesti ole valituskelpoisia. Lohenkalastuksen rajoittaminen kohdentui rajattuun joukkoon kalastajia, mikä valittajien mielestä teki tilanteesta pakkolunastukseen verrattavan. Valittajat viittasivat valituksessaan korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen vuodelta 2010, jossa valitus maaja metsätalousministeriön asetuksesta otettiin tutkittavaksi. Kolme osakaskuntaa valitti lohiasetuksesta Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto. Kalastusoikeus kuuluu omaisuudensuojaan ja kalastusrajoitukset voivat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan periaatteessa tarkoittaa omaisuudensuojan loukkausta. Tuolloin oli kyse rajajokisopimukseen perustuvasta asetuksesta, jolla rajoitettiin lohenkalastusta, ja johon ei ollut mahdollista hakea poikkeusta hallintomenettelyssä. Tällöin on mahdollista, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukainen oikeus saattaa asiansa tuomioistuimen tutkittavaksi ei toteudu
EU:n ehdotus uudeksi valvonta-asetukseksi sisältää suunnitelman vapaa-ajankalastuksen mukaan ottamiseksi. 10 Suomen Kalastuslehti 7 • 2018 K alastuksen valvonta ja säätely Euroopan Unionin alueella ovat tähän saakka koskeneet vain kaupallista kalastusta merialueella. tukseksi on myös suunnitelma vapaa-ajankalastuksen seurannan, raportoinnin ja valvonnan sisällyttämiseksi. Euroopan parlamentti otti kesällä kantaa vapaa-ajankalastuksen tilaan. Malin Lönnroth Kalatalouden Keskusliitto Euroopan Unioni on tähän saakka määrännyt vain merialueen kaupallista kalastusta. EU:n kalastusta koskeva valvonta-asetus saattaa jatkossa sisältää osia vapaa-ajankalastuksesta. Komission ehdotuksessa EU:n uudeksi valvonta-aseVapaa-ajankalastus EU valvontaan. Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto
Komission ehdotus on silti haastava johtuen esimerkiksi siitä, että nykyisessä rekisterissä ovat ainoastaan 18 – 64-vuotiaat kalastajat. Suomi 17 % Viro 2 % Latvia 1 % Liettua 6 % Venäjä (Kaliningrad) 1 % Puola 17 % Saksa 38 % Tanska 6 % Ruotsi 12 % ITÄMEREN ALUEELLA ON NOIN 9 MILJOONAA VAPAA-AJANKALASTAJAA Ympäristöjärjestö Coalition Clean Baltic (CCB) mukaan Itämeren alueella on noin 9 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa.. Vapaa-ajankalastus uutena osana Täysin uusi asia ehdotuksessa oli vapaa-ajankalastuksen ottaminen mukaan asetukseen. Jäsenmaiden tulisi myös järjestää vapaa-ajankalastuksen saaliita koskeva tiedonkeruu. Lisäksi Luonnonvarakeskuksen tehtävänä on kerätä vapaa-ajankalastuksen saalistietoja. Komission ehdotus kalastukseen käytettävien alusten rekisteröinnistä ja vapaa-ajankalastuksen saaliin ilmoittamisesta kun kyseessä on säilyttämistoimenopiteiden alaisia lajeja, menee toki vielä pidemmälle kuin Suomessa nykyisen käytössä oleva järjestelmä. Tämän hetkistä lainsäädäntöä pidetään osin vaikeaselkoisena ja hajanaisena eikä se tuota riittävästi tietoa. Ahvenanmaan osalta rekisteriä ei ole lainkaan. 11 Suomen Kalastuslehti 7 • 2018 Komissio antoi toukokuu lopulla ehdotuksen uudeksi kalastuksen valvonta-asetukseksi. Uudistuksessa nykyiset viisi asetusta sisällytettäisiin yhdeksi. Silloin kun kalakannan tai kalalajin kalastusta koskee unionin säätämä säilyttämistoimenpide, jäsenvaltioiden tulisi lisäksi varmistaa, että kalastukseen osallistuvat lähettävät viranomaisille sähköiset saalisilmoitukset ja että kalastuksessa käytettäville aluksille olisi rekisteröintitai lupajärjestelmä. Ehdotuksen yhtenä pääkohtana oli kalastuksenvalvonnan vahvistaminen vastaamaan paremmin vuonna 2013 voimana tullutta yhteistä kalastuspolitiikkaa. Suomessa on jo kansainvälisesti verrattuna laaja vapaa-ajankalastajat kattava kalastonhoitomaksurekisteri. Ehdotuksen mukaan komissio voisi säätää yksityiskohtaisesti määrättyjen lajien tai kantojen rekisteröintitai lupajärjestelmistä, tiedonkeruusta ja saalistiedon toimittamisesta, vapaa-ajankalastuksessa käytettävien alusten seurannasta sekä pyydysten valvonnasta ja merkinnästä. Komissio ehdottaa, että jäsenmailla tulisi olla rekisteritai lupajärjestelmä vapaa-ajankalastajien lukumäärän seuraamiseksi
Valtioneuvoston eduskunnalle osoittamassa kirjeessä ei ainakaan vielä nähty tarpeen uudistaa nykyistä vapaa-ajankalastusta koskevaa valvontakäytäntöä. Merialueella tapahtuvaa kalastukseen vaaditaan jonkinlainen lupa jokaisen maan alueella, poisluettuna Venäjälle kuuluva Kaliningrad sekä Ruotsi, jossa merialueella tehtävään vapakalastuksen ei tarvita lupaa. Aika näyttää miten asia etenee Vapaa-ajankalastuksen tilastointi vaihtelee EU:n alueella. Muutamissa tapauksissa vapaa-ajankalastuksen saaliit ovat yhtä suuret tai jopa suuremmat kuin kaupallisen kalastuksen saaliit. Vapaa-ajankalastus on suosittua myös Ruotsissa, Puolassa ja Saksassa. Eurooppalaisittain vertailtaessa Suomen tilanne on hyvä. 12 Suomen Kalastuslehti 7 • 2018 Parlamentin päätöslauselma Euroopan parlamentin päätöslauselmassa todettiin muun muassa, ettei EU-tasolla ole tehty selkeää määritelmää vapaa-ajankalastuksesta, mikä tekee vaikeaksi kontrolloida vapaa-ajankalastusta ja arvioida vapaa-ajankalastuksen vaikutuksia kalakantoihin ja ympäristöön. Näin ollen on varsin ymmärrettävää, että asia on noussut pintaan ja vapaa-ajankalastusta on tulevaisuudessa huomioitava muun muassa kiintiöitä päätettäessä. Raportissa on kartoitettu myös Itämeren rantavaltioiden vapaa-ajankalastuksen lupajärjestelmiä. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Tietyissä tapauksissa vapaa-ajankalastuksen saaliit muodostavat merkittävän osan kalastuksen kalakannalle aiheuttamasta kokonaiskuolleisuudesta ja se tulisi näin ollen huomioida kalastusmahdollisuuksista päätettäessä. Vapaa-ajankalastuksen saaliit tulisi laskea mukaan kun arvioidaan kalastuskuolevaisuutta ja biomassoja. Tavoitetta ei voida saavuttaa, jos sekä osa saaliistiedoista että kalastuksen taloudellisesta merkityksestä, mukaan lukien vapaa-ajankalastus, puuttuvat. Jotta yhteinen kalatalouspolitikka saavuttaisi tavoitteensa tulisi kalakantoja ja kalastusta hallinnoida. Euroopan parlamentin tilaaman tuoreen tutkimuksen mukaan vapaa-ajankalastuksen osuus merialueen saaliista vaihtelee suuresti kalalajista riippuen aina makrillin kahdesta prosentista lyyraturskan 43 prosenttiin. Raportissa verrattiin vapaa-ajankalastuksen saaliita kaupallisten kalastajien saaliisiin esimerkiksi lohen, turskan, taimenen ja ankeriaan osalta. Yhdeksän miljoonaa vapaa-ajankalastaja Ympäristöjärjestö Coalition Clean Baltic (CCB) julkaisi viime vuonna raportin Itämeren vapaaajankalastuksesta, jonka mukaan Itämeren alueella on noin 8 – 10 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa. Vapaa-ajankalastajien pyytämät lohet saattavat jatkossa olla osa EU:n asettamaa lohikiintiötä. Raportti osoitti sen minkä me jo tiedämme, suomalaiset ovat kalastajakansaa. Euroopan parlamentti painottaa vapaa-ajankalastuksen tiedonkeruun merkitystä, erityisesti merialueella, jotta saadaan tehtyä oikea arvio kalastuksen aiheuttamasta kokonaiskuolleisuudesta kalakannoille
Ahvenen ja särjen marinointi Marinoinnin opastus vaiheittain, käsittely, marinointi, pakkaus ja varastointi. Liemiresepti. 1,80 € 4,00 €. 13 Suomen Kalastuslehti 7 • 2018 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. 16 sivua. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 7,00 € Kalan savustus Suosittu klassikko, kalan savustuksen perusteet kotitarvesavustajalle esittelevä opas. 16 sivua. Kalaherkkuja tekemään Mäti – helmiä lautasella Ensimmäinen Suomessa julkaistu mätitietokirja on tuhti teos kalojen mädistä ja sen käytöstä ruokapöydässä. Kahdeksan erilaista reseptiä. 38,00 € Maustekalan valmistus Perinteisen maustekalan valmistaminen kilohailista
Pitävätkö väitteet paikkaansa Luonnonvarakeskuksen vapaa-ajankalastuksen tilastojen valossa. 14 Suomen Kalastuslehti 7 • 2018 V uosina 1998 – 2016 Suomessa oli keskimäärin 1,77 miljoonaa vapaa-ajan kalastajaa, joista keskimäärin 12,8 % oli 65 vuotta täyttäneitä. Voimakkainta kalastusharrastuksen väheneminen oli alle 45-vuotiaiden ikäryhmissä: yli 45-vuotiailla tilastollisesti merkitseviä trendejä ei ollut havaittavisVerkkokalastajien määrä väheni tutkitun ajanjakson aikana keskimäärin 9 200 henkilöllä joka vuosi. Anssi Vainikka, Itä-Suomen yliopisto Sanotaan, että kalastajakunta eläkeläistyy ja vapakalastus korvaa pyydyskalastuksen. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Tällä ajanjaksolla kalastajien lukumäärä väheni keskiMinne menet vapaa-ajankalastus. määrin 32 000 henkilöllä vuodessa
Ongintaa harrasti 31 000 henkeä vähemmän joka vuosi. Verkkokalastus vähenee mutta niin vähenevät pilkintä ja ongintakin Verkkokalastuksen harrastaminen väheni vuosina 2000 – 2016 erityisesti 25 – 64-vuotiailla, mutta 65 vuotta täyttäneiden verkkokalastajien lukumäärä lisääntyi. Kokonaisuutena verkkoja piti keskimäärin 9 200 henkilöä vähemmän joka vuosi. Yli 64-vuotiailla pilkkiharrastus yleistyi 1 200 henkilöllä vuosittain, ja 45 – 64-vuotiaiden pilkkiharrastajien lukumäärä pysyi vakaana. Ikäryhmittäin tarkasteltuna uistinkalastus väheni 10 – 24-vuotiailla, pysyi vakaana 25 – 44-vuotiailla ja lisääntyi Kalastusveneisiin ja -elektroniikkaan sijoitetaan kalastajien keskuudessa jatkuvasti yhä enemmän. Katiskakalastuksen suosiossa ei ollut tilastollisesti merkitseviä trendejä. Pilkkimisen harrastajat vähenivät niin ikään 9 200 henkilöllä vuodessa: voimakkainta väheneminen oli 10 – 44-vuotiaiden ikäryhmissä. Onginnan harrastaminen väheni kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi yli 64-vuotiailla, joilla onkimisen lievä lisääntyminen ei ollut tilastollisesti merkitsevää. Yli 65-vuotiaiden kalastajien osuus kaikista kalastajista kasvoi 9 %:sta 17 %:in. Uistinkalastus ei ole tilastojen valossa nuorten harrastus Yleisesti ottaen heittouistinkalastuksen harrastamisessa ei ollut ajallista trendiä. 15 Suomen Kalastuslehti 7 • 2018 sa. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto
16 Suomen Kalastuslehti 7 • 2018 45-vuotiailla ja vanhemmilla. Suosiotaan kasvattava vetouistelu on verkkokalastuksen kanssa lähes tasoissa Verkkokalastajia oli vuosina 2000 – 2016 keskimäärin 424 000 ja vetouistelijoita 396 000. Selvää kasvua oli ainoastaan kuhasaaliissa, joka kasvoi 138 tonnilla vuodessa. Strategia on tulossa lausunnolle joulukuussa ja sen on tarkoitus valmistua tammikuussa 2019.. Vetouistelun harrastajien lisääntyminen 8 600 hengellä vuodessa lähes korvasi 9 200 verkkokalastuksen harrastajan vuosittaisen vähenemisen. Työpajoissa ovat mukana asiantuntijoina Tomi Ranta ja Marko Puranen Hämeen Kalatalouskeskuksesta. Ohjausryhmään on kutsuttu jäseniä ELY-keskuksista, Luonnonvarakeskuksesta, Metsähallituksesta, Suomen Kalastusopaskillasta, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöstä ja Kalatalouden Keskusliitosta. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii erityisasiantuntija Roni Selén maaja metsätalousministeriöstä. 10 – 17-vuotiaiden ryhmässä perhokalastus väheni. 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Va pa aaj an ka la st aj ia Vuosi Yli 64 v Alle 65 v VAPAA-AJAN KALATALOUDEN KEHITTÄMISSTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN ON ALOITETTU Maaja metsätalousministeriö on asettanut ohjausryhmän ohjaamaan Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian päivittäminen -hanketta. Vetouistelu oli kaikista kalastusmuodoista ainut selvästi suosiotaan kasvattanut, sillä vetouistelua harrastaneiden lukumäärä lisääntyi 8 600 hengellä vuodessa. Perhokalastus säilyi yleisesti ottaen stabiilina marginaalilajina keskimäärin 67 000 harrastajallaan. Ohjausryhmän tulee myös antaa hanketta toteuttavalle konsultille (Gaia Consulting Oy) asiantuntija-apua. Yli 64-vuotiaita uistimen heittäjiä tuli lisää keskimäärin 4 025 henkeä vuodessa. 45 – 64-vuotiaiden perhokalastajien lukumäärä sitä vastoin kasvoi vajaalla 700 hengellä vuodessa. Vain harjuksen, kilohailin, kirjoloAlle 65-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden vapaa-ajankalastajien lukumäärä vuosina 2000 – 2016. Keskusliiton edustajana ohjausryhmässä on tiedottaja Tapio Gustafsson. Ainoastaan kuhasaalis on kasvanut, ahvensaalis on vähentynyt eniten Vapaa-ajankalastuksen saaliit vähenivät keskimäärin 960 tonnilla vuodessa. Erityisen merkittävää vetouistelun lisääntyminen oli yli 44-vuotiaiden ryhmissä, ja vain 18 – 24-vuotiaiden ryhmässä vetouistelu väheni. Ohjausryhmän lisäksi hankkeessa toteutetaan syksyn aikana kolme erillistä työpajaa
Toisaalta erittäin korkean keskimääräisen hehtaarisaaliin täytynee olla tilaston epävarmuuksista johtuva virhearvio, sillä tilasto ei luotettavasti erittele esimerkiksi vapautettujen kalojen osuutta.. Määrällisesti eniten väheni ahvensaalis, joka putosi 370 tonnia vuodessa. Kun tämä jaetaan Suomen sisävesien pinta-alalla 33 350 km 2 , saadaan hehtaarisaaliiksi huomattava 6,61 kg/ha. 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 3000000 3500000 4000000 4500000 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Va pa aaj an ka la st aj ia Vuosi Verkko Vetouistelu Katiska Pilkki Onki Heittouistin Perho hen, merilohen, säyneen ja taimenen saaliissa ei havaittu tilastollisesti merkittävää laskua, vaikka näilläkin lajeilla lohta lukuun ottamatta suunta oli laskeva (taimenella jopa 28 tonnia vuodessa). Vuonna 2016 vapaa-ajankalastuksen saalis oli sisävesistä 22 miljoonaa kiloa. 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 45000 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Va pa aaj an ka la st uk se n sa al is (to nn ia ) Vuosi Ahven Hauki Särki Kuha Lahna Siika Muikku Harjus Järvilohi Kampela Kirjolohi Made Merilohi Silakka Säyne Taimen Vapaa-ajankalastuksen saalis kalalajeittain vuosina 2000 – 2016. Vaikka syy laskeviin saaliisiin ei useimpien lajien kohdalla ole ylikalastus, on selvää, että kestävää kasvunvaraa saaliissa on varsin niukasti. Jokaista suomalaista kohden sisävesien vapaaajankalastuksen vuoden 2016 saalis oli 4,00 kg. 17 Suomen Kalastuslehti 7 • 2018 Eri pyyntivälineitä käyttäneiden vapaa-ajankalastajien lukumäärä vuosina 2000 – 2016
Veneen voi nyt nähdä sekä Inkoon saaristossa että Kirkkonummi-Siuntion kalastusalueen vesillä. Veneitä suuntaa kyllä ulos merelle, mutta kalastajat loistavat poissaolollaan. Huomaamme pian, että sää on liian lämmin kalastajille. neth Nordqvistin kanssa. Ruorin takana istuu kalastuksenvalvoja Kenneth Nordqvist. Malin Lönnroth, Kalatalouden Keskusliitto. 18 Suomen Kalastuslehti 7 • 2018 A urinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja lämpötila lähenteli 30 astetta kun ajoimme ulos Inkoon saaristoon valvomaan kalastusta yhdessä Inkoon kalastusalueen kalastuksenvalvoja KenOma valvontavene tuo näkyvyyttä Malin Lönnroth Kalatalouden Keskusliitto Inkoon kalastusalue osti kaksi vuotta sitten oman kalastuksenvalvontaveneen. Inkoon kalastusalueen oma kalastuksenvalvontavene ja sen kapteeni kalastuksenvalvoja Kenneth Nordqvist
Pitää kuitenkin muistaa, että etäisyydet saaristossa ovat pitkiä. Joku on ehkä löytänyt luvattoman verkon, toinen soittaa kysyäkseen minkälaisen luvan hän tarvitsee ja mistä sen voisi saada. Palatessamme takaisin Inkooseen tapaamme satamassa kaksi kalaan lähdössä olevaan venettä. Luvan saaminen on jo vähän hankalampi kysymys koska aina ei tiedä kuka minkäkin vesialueen omistaa. Mielestämme vene on iso mainoskyltti kalastuksenvalvonnalle. Jos ei ole kalaa, ei vesille kannata lähteä. Ohitamme kaksi kaupallisen kalastajan rysää, joiden Kenneth kertoo olevan malliesimerkkejä siitä miten pyydykset tulee merkitä. Mitä tulee pyydysten merkintöihin, niin Kennethin mukaan koko ajan mennään pikkuhiljaa parempaa suuntaan. Toki nykyään myös moni muu asiaa kilpailee ihmisten vapaa-ajasta eivätkä kaikki kenties ehdi kalastamaan niin paljon kuin haluaisivat. Jos joku soittaa toiselta puolelta valvonta-aluetta, en ehdi sinne ihan hetkessä. Kirkkonummi-Siuntio ostaa valvonnan Inkoon kalastusalueelta, joka muutama vuosi sitten käytti ison rahasumman oman valvontaveneen hankintaan. Tuolloin saatan yhden päivän aikana tarkastaa jopa 100 kalastajaa. Osa ihmistä ottaa häneen yhteyttä myös suoraan. Jos kyse on luvattomista pyydyksestä, asian voi tarkistaa kun seuraavan kerran liikkuu alueella. Hän pohtiikin mistä se voi johtua. Kun merkintä on kunnossa, muut vesillä liikkujat havaitsevat pyydykset ja mahdollisen onnettomuuden sattuessa kalastajalla on selusta turvattu vastuukysymysten suhteen. 19 Suomen Kalastuslehti 7 • 2018 Vaikka onkin kesä, ei ole kuitenkaan ole kalastuksen huippusesonki, sanoo Kenneth, joka on toiminut Inkoon kalastusalueella valvojana vuodesta 2014. Kalastusalueeseen kuuluu merialuetta, virtavesiä, järviä ja lampia. Kalastajia tapaa alueella eniten aikaisin keväällä ja syksyllä. Sähköinen raportointi tullut jäädäkseen Inkoon kalastusalue on ottanut käyttöönsä sähköisen kalastuksenvalvontatyökalun. Kennethin mielestä vapaa-ajankalastajien määrä on ollut laskussa viime vuosina. Kennethillä ei ole päivystyspakkoa mutta hän auttaa soittajaa aina kun voi. Jätämme mutamaan puutteellisesti merkittyyn katiskaan viestimerkin asiasta ja jatkamme matkaa. Jos tarkastan 1000 kalastajaa niistä vain noin 10 kalastaa ilman lupia. Nyt kaiken saa tehdyksi valmiiksi jo merellä. Sitten kalat katosivat ja kalastajat niiden mukana. Yhteensä Inkoon saaristossa kasvaneelle valvojalle tulee noin 500 valvontatuntia vuodessa. Syksyllä kalastajat ovat pääasiassa hauen, ahvenen ja kuhan perässä. Veneen liikkuessa vesillä teksti fiskeövervakning-kalastuksenvalvonta näkyy niillekin, jotka eivät juuri silloin ole kalassa. Alue on laajuudeltaan 20 462 hehtaaria ja siihen kuuluu 930 vesikiinteistöä, joista noin 230 on yhteisiä ja noin 700 jaettuja.. Hän näyttää vanhaa kalastuksenvalvontavihkoa ja kertoo uuden sähköisen järjestelmän säästävän aikaa. Kenneth valvoo kalastusta Inkoon kalastusalueen ja Kirkkonummi-Siuntion kalastusalueen vesillä. Inkoon kalastusalue sijaitsee Länsi-Uudellamaalla. Aikaisemmin hän kirjoitin kaiken ensi merellä ruutuvihkoon ja kotona vielä uudelleen raportoitavaan muotoon. Suurimmalla osalla on luvat kunnossa Kennethin mukaan suurimmalla osalla kalastajista luvat ovat kunnossa. Missä kalat, siellä kalastajat Muutama vuosi sitten Barösundin alueelta tuli tiettyyn vuodeaikaan hyvin kuhaa ja alueella oli kalaveneitä vieri vieressä. Keväällä sen sijaan ykköslaji on siianonginta. Henkilökohtainen kontakti on tärkeää Kalastuksenvalvontaveneessä näkyy Kennethin puhelinnumero samaan tapaan kuin kalastusalueen nettisivulla. Tosi kuluneen kevään aikana Kenneth oli jo tavannut 10 luvatonta kalastajaa. Ehkä kalastuksenvalvoja Nordqvist tapaa heidät vielä uudestaan matkalla kotiinsa. Emme voi kuin nauraa ja todeta että niin tyypillistä. Kenneth on hyvin tyytyväinen tabletilla toimivaan ohjelmaan vaikka se on vaatinut uuden asian opettelua
Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Kirjoitussarjan viimeisessä osassa tarkastellaan rapusaaliin määrää pyyntikauden edetessä. Täplärapusaaliit ovat parhaimmillaan runsas kuukausi pyyntikauden alusta. Ravustajien kirjanpito eli tässä käsitelty saalisaineisto koostuu yhteensä 1 457 590 ravusta. tiin mertamäärän ja saaliin sekä tekivät määrävälein rapujen pituusmittauksia. 20 Suomen Kalastuslehti 7 • 2018 M aan eri puolilla sijainneet Raputalousohjelman seurantavesistöt edustivat rapulajiemme tärkeimpiä tuotantoalueita ja tyyppivesistöjä. Kirjanpitoravustajat merkitsivät päivittäin muisRapusaaliis vaihtelee kauden aikana Markku Pursiainen Tapio Keskinen, Luonnonvarakeskus Riistaja kalatalouden (RKTL) Raputalousohjelmassa tutkittiin monipuolisesti suomalaisten rapukantojen tilaa, ravustusta ja rapusaaliita
3. 9. Ravustuskausi 2009 oli seuranta-ajan paras; jokiravulla keskisaalis oli 9,97 ja täpläravulla 6,68 rapua mertayötä kohti. 10. 7. Lok. 6. Kummankin lajin yksikkösaalis lähtee voimakkaasti laskemaan 9. 10., viikot 7. 7. – 9. – 31. 5. 9. 10 cm ravut ovat ehtineet lisääntyä vähintään kerran, ja tätä suuremmilla ravuilla alkaa ilmeisesti tulla kuorenvaihtoon liittyvää kuolleisuutta. Ohuet viivat kuvastavat vuosittaista ja paksu viiva keskimääräistä kehitystä. Kun lasketaan vuosien 2006 – 2014 keskiarvosaalis, on jokiravun yksikkösaalis 4,80 ja täpläravulla 4,86 käytännössä yhtä suuri mertayötä kohti. 4. Alamittaylämittasuhde vaihtelee Kauppaan tulevien rapujen minimikoko on käytännössä 10 cm, mikä on monella tavalla hyvä. 8. 10. 2006 2009 2014 2 4 6 8 10 12 14 1. 11. 5. 9.). Yk sik kö sa al is (ra pu ja / m er ta yö ) Ravustusviikko Jokirapu 2009 2009 2010 2 4 6 8 10 12 14 1. 6. 3. Tämä johtuu vesien jäähtymisestä ja rapujen lisääntymispuuhien alkamisesta. 2. on yhdistetty (Lok) vuosina 2006 – 2014. 10. ravustusviikoilla (25. Yk sik kö sa al is (ra pu ja / m er ta yö ) Ravustusviikko Täplärapu 17,25. 4. 21 Suomen Kalastuslehti 7 • 2018 Rapulajien yksikkösaaliit samaa tasoa Paras tapa mitata ja vertailla eri ravustuskausien saaliita on tarkastella yksikkösaalista eli rapumäärää yhtä mertayötä kohti. 8. 8. Lok. ravustusviikon jälkeen. Näin isojen rapujen määrää ei yleensä saada liJokija täplärapujen yksikkösaaliit ravustusviikoittain 21. 7. Muutamina vuosina saaliskehitys poikkeaa yleisestä linjasta, mikä johtuu pääasiassa kesän lämpötilojen kehityksestä. Jokirapujen kokonaissaaliit, jossa mukana ovat sekä pikkuravut että suuret yksilöt, ovat lähes poikkeuksetta parhaimmillaan ravustuskauden alkaessa, mutta täplärapuja saadaan parhaiten vasta 6. – 21. – 6. 2. 11
Rapusaalisseurantoja 2006 – 2014 on perusteellisesti kuvattu RKTL:n julkaisussa Tutkimuksia ja Selvityksiä 15/2014 (googleta: rkts2014_15.pdf) ja siksi menetelmästä ja aineistosta esitetään vain pääkohdat. sättyä alamittarajan nostolla. 22 Suomen Kalastuslehti 7 • 2018 Yli 10 cm mittarapujen ja kasvamaan päästettävien alle 10 cm alamittaisten yksikkösaaliit vuosina 2006 – 2014 ja koko seurantajakson keskiarvo. Yli 10 cm mittarapujen määrän vaihtelu on nopeakasvuisilla täpläravuilla huomattava, parhaiden vuosien saalis on kolminkertainen heikoimpiin verraten. Mikäli saalisja kannanvaihteluilla on jonkinlaista syklisyyttä ja vaihteluissa ennustettavuutta, saalisseurantaa tulisi jossakin sopivassa muodossa jatkaa. 7,57 1 2 3 4 5 Yl i ja al le 10 cm yk sik kö sa al is Jokirapu Alle 10 cm Yli 10 cm 1 2 3 4 5 Yl ija al le 10 cm yk sik kö sa al is Täplärapu Alle 10 cm Yli 10 cm. Edellisessä Suomen Kalastuslehdessä kerrottiin yksilömittauksin määritellystä saaliin rakenteesta. Vuoden 2009 mittarapusaalis oli seurannan paras ja myös saalistilastojen mukaan huippuvuosi. Nykykäytäntöä voidaan ja kannattaa jatkaa, kunnes tutkimus mahdollisesti osoittaa muuta. Jokiravuilla vaihtelu on vähäisempää johtuen hitaammasta ja vaihtelevammasta kasvusta, jolloin pyyntikokoon tulee rapuja useammasta vuosiluokasta. Mittausaineistosta ja yksikkösaalistiedoista voidaan rakentaa kuvaus siitä, millainen on eri vuosina ollut otettavien yli 10 cm rapujen määrä mertayötä kohti, ja miten monta päästetään kasvamaan. Tätä puoltaa sekin, että ravustuksella, rapusaaliilla ja -kaupalla on merkittävä osuus maamme sisävesikalataloudesta
16, 80 3, 70. 23 Suomen Kalastuslehti 7 • 2018 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 7, 50 Kalanpyydysten rakentaminen Kirjassa esitellään materiaalit, leikkaukset, langan pujotukset, liitokset, pauloitus, paikkaus ja huolto. Klassikot pyydysrakentamiseen Pyydysrakentamisen perusteet Mittava dokumentti 2000-luvun alun pyydysrakentamisesta. Jokamiehen avorysä (2,5 m) Selkeät piirustukset suomukalapyydykseen, jonka kalastavuus on hyvä ja käsittely helppoa. 63, 00 Havaspyydysten valmistus Havaspyydysten valmistuksen perusteet on yksi pyydysrakennuksen pioneerijulkaisuista. Kirja koostuu kahdesta niteestä
24 Suomen Kalastuslehti 7 • 2018 La ri Ve ne ra nt a Alamittainen meritaimen jää usein saaliiksi siian verkkokalastuksen sivutuotteena.
Verkkopyydetyn taimenen koko laskenut Verkkopyydetyt meritaimenet olivat suurempia Selkämerellä (mediaanipituus 46 cm) kuin Perämerellä (mediaanipituus 40 cm) vuosina 1998 – 2011. Perämerellä käytetään tiheäsilmäisiä verkkoja. Verkkosaalis painottuu silmäkoon mukaan tietyn kokoisiin kaloihin, mutta samoihin verkkoihin jää silti kiinni sekä pieniä että suuria kaloja. Silmäkoko siikamuotojen mukaan Verkkojen silmäkokojakaumat ovat hyvin erilaisia Perämerellä ja Selkämerellä (Kuva 2). Verkko soveltuu hyvin siian pyyntiin, mutta verkkopyynti on sekalajikalastusta. Samoilla alueilla liikkuu myös vaellussiika ja merikutuinen siika. Vastaavasti kaupallisen kalastuksen siikasaaliista noin 70 % pyydettiin verkoilla, vaikkakin rysien osuus on ollut viime vuosina kasvamassa. Tutkimusjakson jälkeen alin pyyntikoko meritaimenelle on muuttunut ja oli 60 cm vuosina 2014 – 2015, mutta laskettiin takaisin 50 cm mittaan vuonna 2017. Keskimäärin meritaimenet saavuttavat Suomen rannikkoalueella sukukypsyyden vasta ylitettyään 60 cm mitan, joten sikäli alamitta nykyisellään on alhainen. Vaikka taimen vapautettaisiin verkosta, siian verkkopyynnissä kuolevuus on kuitenkin vähintään noin 40 %. Verkkoon jääneiden meritaimenten merkkipalautukset ja kaupallisen kalastuksen verkkopyynti painottuvat Pohjanlahden rannikolla samoille alueille, mikä kertoo pyynnin, niin kaupallisen kuin vapaa-ajan kohdetuvan näiden lajien osalta tietyille suotuisille rannikkoalueille. Suurin osa taimenista ja siioista verkoilla Noin 70 % merkityistä meritaimenista on pyydetty verkoilla. Meritaimen siianpyynnin sivusaaliina Irma Kallio-Nyberg, Lari Veneranta, Irma Saloniemi, Matti Salminen Luonnonvarakeskus Pieni taimen kymmenien siikojen joukossa saattaa vaikuttaa mitättömältä saaliskalalta, mutta taimenkannan tuoton ja lisääntymisen kannalta taimenten kalastuskuolevuudella ennen ensimmäistä kutukertaa on suuri merkitys. Siiankalastuksen sivusaaliista ei ole käytettävissä tutkimustietoa, mutta tässä tutkimuksessa verrattiin siiankalastuksessa käytettyjä verkkokokoja taimenen palautusaineiston verkkokokoihin samalla alueella ja samaan aikaan. Myös verkkojen silmäkoko, johon merkkipalautustaimenet ovat jääneet, oli suurempi Selkämerellä (keskimäärin 45 mm) kuin Perämerellä (keskimäärin 40 mm). Siiankalastuksen aineisto on Pohjanlahden ammattikalastajilta kerätty näyte verkkosaaliista vuosilta 1998 – 2011. Perämerellä kalastuksen kohteena on sekä nopeakasvuinen vaellussiika että hidaskasvuinen karisiika. Vastaavasti meritaimenaineisto on merkintäja palautusaineiston verkkopyynnin saaliista ilmoitetut meritaimenet samalla aikajaksolla ja samoilla alueilla. Vuodesta 2019 alkaen rasvaevällinen, luonnossa pienpoikasvaiheen läpikäynyt meritaimen on kuitenkin kokonaan rauhoitettu. 25 Suomen Kalastuslehti 7 • 2018 I tämeren meritaimen syönnöstää rantavesien tuntumassa ja Suomen meritaimenet vaeltavat useimmiten enintään 10 – 150 km päähän kotijoestaan. Meritaimenen alamitta nousi 40 cm:stä 50 cm:iin vuonna 2008, mutta meritaimenen pyyntikoko ei vastaavasti noussut, vaan oli alempi vuosina 2008 – 2011 kuin 1998 – 2007 sekä Selkämerellä (45 cm > 43 cm) että Perämerellä (43 cm > 40 cm)
26 Suomen Kalastuslehti 7 • 2018 erityisesti karisiian kutupyynnin vuoksi. Sen sijaan Selkämerellä siian kalastus on vilkkainta kesällä (48 % jokisuualueet) tai syksyllä (36 % muut alueet). Verkon silmäkokosäätely ei auta meritaimenta, koska siiankalastukseen soveltuvat silmäkoot pyytävät joka tapauksessa meritaimenen liian pienenä. Selkämerellä ei ole enää juuri karisiikaa ja vallitseva silmäkoko verkoissa on 40 – 45 mm. Jokisuun palautuksista 44 % ja muilta alueita 44 % oli pyydetty keväällä maalis-toukokuussa. Selkämerellä useimmat siiat ja taimenet oli pyydetty verkoilla, joiden silmäkoko oli 40 – 45mm. Perämeren palautuksista 59 % saatiin ruuduista 7 ja 15. Journal of Applied Ichthyology 2018; 00: 1-8. Rajaukset ICES ruutujen mukaan. Pienten meritaimenten säästäminen kasvattaisi istutusten tuottoa ja toisaalta edesauttaisi luontaisten taimenkantojen elpymistä. 0,2 0,4 0,6 0,8 1 Taimen Siika Taimen Siika Taimen Siika Taimen Siika Perämeri; ruudut 7 ja 15 Perämeri; muut Selkämeri; ruudut 32 ja 37 Selkämeri; muut O su us Kalalaji ja pyyntialue Koko 25-39 Koko 40-45 Koko 46-84. Alueelliset ja ajalliset rajoitukset avuksi Kalastuksen kohdentumisen perusteella alueelliset ja ajalliset verkkokalastusrajoitukset meritaimenen tärkeimmillä syönnösja vaellusalueilla voisivat olla yksi keino vähentää alamittaisen taimenen kalastuskuolevuutta. Esimerkiksi Isojoen (ruutu 32) ja Merikarvianjoen (ruutu 37) suualueet molemmat kalalajit oli pyydetty saman silmäkoon verkoilla. Verkkojen silmäkokojakauma (25 – 39 mm; 40 – 45 mm; 46 – 84 mm) Perämerellä ja Selkämerellä meritaimenen ja siian kalastuksessa 1998 – 2011. Perämerellä siian kalastus on vilkkainta syksyllä, sillä syys-marraskuussa saadaan yli 50 % saaliista. Lisää aiheesta: Kallio-Nyberg, I., Irma Saloniemi, I., Veneranta, L., Salminen, M. Pienisilmäisten verkkojen (25 – 39 mm) osuus taimenpalautuksissa Perämerellä oli 37 – 38 %, mutta Selkämerellä vain 1 – 3 %. Selkämerellä taimenta saatiin eniten keväällä. Jokisuun palautuksista 48 % ja muilta Perämeren alueita 38 % oli pyydetty syksyllä. https// doi.org/10.1111/jai.13771 Tutkimuksen on rahoittanut osittain Akatemian SmartSea-projekti ja osittain EU tiedonkeruuprojekti ja osittain LUKE. 2018. Myös taimenia saatiin eniten syyskuukausina. Perämerellä siiat ja taimenet pyydettiin vuodenaikaisesti samaan aikaan. Perämerellä taimen oli pyydetty samanlaisilla verkoilla sekä taimenjokien suualueella (ruudut 7 ja 15) että muissa Perämeren ruuduissa. Jokisuissa ja niiden lähistöllä verkkokalastusta tulisi rajoittaa ja suosia kalastuksessa rysiä, joista rauhoitetut tai alamittaiset taimenet voidaan vapauttaa. Verkkojen silmäkokojakaumat on näytetty erikseen meritaimenjokien edustalla, ruuduissa 7 (Oulujoki) ja 15 (Lestijoki) Perämerellä ja ruuduissa 32 (Isojoki) ja 37 (Merikarvianjoki) Selkämerellä ja muissa merialueen ruuduissa (muut). Anadromous trout threatened by whitefish gill-net fisheries in the northern Baltic Sea
10, 90 € Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Suomen kalojen tunnistusopas esittelee Suomessa vakinaisesti esiintyvät kalalajit tunnistusta helpottavien värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera. 12 € Uutuus!. Keskeiset asiat löytyvät myös ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi. 27 Suomen Kalastuslehti 7 • 2018 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Kalastuksenvalvojan kenttäkäsikirja on kalastuksenvalvojan tiivistetty, taskussa mukana kulkeva ja vedenkestävä tietopaketti. Opas soveltuu kalastuksenvalvojan kokeeseen valmistautumiseen. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Kalastuksenvalvojan opas on selkeä esitys kalastuslainsäädännöstä valvonnan näkökulmasta. 15 € Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh
Kuva: Joni Tiainen. Tutkimus tehtiin kuudella, vaihtelevan rehevyystason ja kalastuspaineen järvellä Isot kuhaemot tuottavat laatua Mikko Olin, Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala, Luonnonvarakeskus Hannu Huuskonen, Joni Tiainen ja Anssi Vainikka, Itä-Suomen yliopisto Matti Kotakorpi, Lahden kaupunki Hannu Lehtonen, Helsingin yliopisto Naaraan ominaisuudet vaikuttavat lisääntymisen onnistumiseen monilla petokaloilla – tämä on havaittu nyt myös kuhalla. Tulokset painottavat isojen yksilöiden arvoa vahvan kuhakannan säilyttäjinä. Lisäksi tutkittiin naaraan ominaisuuksien (pituus, ikä, kasvunopeus ja kuntokerroin) vaikutuksia mätimunan kuivapainoon ja suhteelliseen hedelmällisyyteen (mätimunien määrä suhteessa naaraan painoon). 28 Suomen Kalastuslehti 7 • 2018 L aajassa yhteistutkimuksessa selvitettiin kuhanaaraiden sukukypsyyskokoa ja -ikää. (Höytiäinen, Pielinen, Lammin Pääjärvi, Tampereen Pyhäjärvi, Vanajavesi ja Lahden Vesijärvi). Sukukypsyyden saavuttaminen vaihtelee Sukukypsyyskokoa mitattiin tutkimuksessa L10, L50 ja L90 -arvoilla, jotka tarkoittavat pituuksia, Kalastusta tulisi ohjataan niin, että turvataan isokokoisten kuhaemojen riittävä esiintyminen
Isot naaraat tuottavat laatua Suuret emokuhat tuottavat enemmän mätimunia kuin pienet, myös suhteessa ruumiinpainoonsa. he de lm äl lis yy s (m un ia /g ) Höytiäinen Pielinen Pyhäjärvi Pääjärvi Vanajavesi Vesijärvi 0,00 0,02 0,04 0,06 0,08 0,10 0,12 0,14 0,16 0,18 34 38 42 46 50 54 58 62 66 70 74 78 82 86 M ät im un an ku iv ap ai no (m g) Naaraan pituus (cm) Length 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 66 68 70 72 74 76 78 80 82 84 86 88 50 100 150 200 250 34 38 42 46 50 54 58 62 66 70 74 78 82 86 Su ht . Lyhyt eliniänodote suosii yksilöitä, jotka panostavat lisääntymiseen mahdollisimman aikaisin. Kalastuksen ohjauksella iso rooli Tutkimuksessa havaittiin mahdollisia suuren kalastuspaineen vaikutuksia kuhan sukukypsymiseen. Tämä vähentää niiden nälkiintymisriskiä ja edistää nopeaa kasvua. Nykyinen alamitta (42 cm) mahdollistaa melko hyvin sen, että osa naaraista lisääntyy ennen joutumistaan kalastuksen kohteeksi. Kuhan ikääntymisen aiheuttamaa mädin määrän tai laadun heikentymistä ei havaittu, vaikka vanhimmat kuhat olivat 15-vuotiaita. Nopeakasvuisilla poikasilla on laaja ravintovalikoima, ja ne välttävät saalistajia menestyksekkäästi. Nykyinen kalastusasetus mahdollistaa alamitan alueellisen muuttamisen enintään 20 % (42 ± 8,4 cm) kuhakannan ominaisuuksien perusteella. Vaihtelun selittää mm. Length 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 66 68 70 72 74 76 78 80 82 84 86 88 50 100 150 200 250 34 38 42 46 50 54 58 62 66 70 74 78 82 86 Su ht . Kuhan keskimääräinen sukukypsyyskokoja ikä ovat pienentyneet Vesijärvellä, mikä Kuhanaaraan pituuden vaikutus suhteelliseen hedelmällisyyteen (mätimunia / emon paino) yläkuvassa ja mätimunan kuivapainoon alakuvassa. kasvunopeus ja kuntokerroin. he de lm äl lis yy s (m un ia /g ) Höytiäinen Pielinen Pyhäjärvi Pääjärvi Vanajavesi Vesijärvi 0,00 0,02 0,04 0,06 0,08 0,10 0,12 0,14 0,16 0,18 34 38 42 46 50 54 58 62 66 70 74 78 82 86 M ät im un an ku iv ap ai no (m g) Naaraan pituus (cm) Naaraan pituus Naaraan pituus. 29 Suomen Kalastuslehti 7 • 2018 TUTKITTUA joissa naaras on 10, 50 ja 90 % todennäköisyydellä sukukypsä. Korkea alamitta mahdollistaisi vakaamman saalistuoton ja vähentäisi kalastuksen aiheuttamia perinnöllisiä (evolutiivisia) muutoksia. Järvien välisiä eroja tarkasteltaessa rehevissä järvissä kuhien suhteellinen hedelmällisyys oli korkeampi runsaiden ravintoresurssien vuoksi. Heikkotuottoisissa järvissä kuhan kasvu voisi hidastua voimistuneen ravintokilpailun myötä, mutta nopeakasvuisissa kuhakannoissa korkeampi alamitta parantaisi myös saaliita. Tulokset painottavat isojen yksilöiden arvoa vahvan kuhakannan säilyttäjinä. Vuosien välillä emon ominaisuuksien vaikutus mätimunien määrään ja kokoon vaihteli vain vähän. Nopeakasvuisimmissa kannoissa kuhanaaraat kutivat ensimmäisen kerran viisivuotiaina (50 % todennäköisyys), hidaskasvuisimmissa kannoissa vasta seitsemänvuotiaina. Pyhäjärveltä ei saatu tarpeeksi aineistoa hedelmällisyyden arviointiin. Suurten emojen munat ovat painavampia ja niissä on paljon vararavintoa poikasille. Mikäli pienenä ja nuorena kutevien kuhien lisääntymisetua haluttaisiin pienentää ja saada myös suurikokoisina sukukypsyvät kalat lähes varmasti (L90) kutemaan, alamitan tulisi olla tutkimusjärvillä 44,4 – 52,7 cm. Tämän tutkimuksen tulokset eivät tue alamitan laskua, mutta joissain kannoissa sen nostosta olisi hyötyä. Vanhan alamitan (37 cm) aikana pyyntikokoiset naaraskuhat olivat sukukypsiä vain 11 – 25 % todennäköisyydellä. Alamitan perusteena yleisesti käytetty L50 vaihteli välillä 40,3 – 42,3 cm
Helsinki, Stadin silakkamarkkinat 20. Helsinki, Go Expo 2.3. Lisää aiheesta: Olin M., Vainikka A., Roikonen T., Ruuhijärvi J., Huuskonen H., Kotakorpi M., Vesala S., Ala-Opas P., Tiainen J., Nurminen L. Pääosin kuhan luontainen lisääntyminen onnistuu hyvin, eikä istutuksia tarvita, kun ohjataan kalastusta niin, että turvataan isokokoisten 50 – 80 cm emojen riittävä esiintyminen kuhakannassa. – 21.10. – 30.6. –17.3. Käyttöja hoitosuunnitelmat kuntoon Suuri vaihtelu kuhajärvien olosuhteissa ja kuhien kasvunopeudessa ja sukukypsymisessä korostaa seurannan ja järvikohtaisten käyttöja hoitosuunnitelmien tarvetta. Kotka, Kalamarkkinat 25.–28.10. Trait-related variation in the reproductive characteristics of female pikeperch (Sander lucioperca). Kuhanaaraiden koon ja iän vaikutus mätimunien määrään ja kokoon tulisi ottaa huomioon, sillä sen sivuuttaminen voi johtaa huomattavaan virhearvioon esimerkiksi arvioitaessa emokannan rakenteen vaikutusta lisääntymiseen. Jos jo 60 cm kuha on harvinaisuus, on syytä parantaa emokalaston rakennetta ja kannan lisääntymiskykyä. Kotka, Kalamarkkinat 8. Turku, Silakkamarkkinat 6. – 7.10. Tällöin suuret kuhayksilöt (esim. Fisheries Management and Ecology 25: 220-232.. Lestijärvi, Muikkumarkkinat 14.9. Joensuu, Kalamarkkinat 7. 2018. & Lehtonen H. – 13.10. Suomen Kalastuslehti 7 • 2018 30 30 TAPAHTUMIA 20. – 21.10. Helsinki, Vene 19 Båt 15. Niillä oli myös suhteellisen korkea hedelmällisyys hitaasta kasvusta huolimatta, joten havainnot voivat liittyä voimakkaaseen kalastukseen. – 13.10. Kauhajoki, Kalamarkkinat 24.8. Kuhan kalastusta tulisi siis ohjata niin, että luontainen lisääntyminen on turvattu, kuhakannan perimää ei muuteta eikä potentiaalista saalista menetetä. Toisella kovan kalastuspaineen järvellä, Höytiäisellä, kuhat sukukypsyivät suhteellisen pienikokoisina. –17.2. Merimasku, Suvinuottaus 12. Läheisellä sukulaislajilla, pohjoisamerikkalaisella valkosilmäkuhalla on havaittu emokalaston kokorakenteen typistämisen johtavan rajuihin kannanvaihteluihin. Tätä ja evolutiivisten muutosten riskiä voisi vähentää ottamalla käyttöön alamitan lisäksi myös ylämitan. Kesälahti, Muikkumarkkinat 6.7. Joensuu, Kalamarkkinat Lisää tapahtumista: www.ahven.net voi toisaalta johtua myös ravinnon määrän vaihteluista. Taivassalo, Silakrysäys 24.8. Rymättylä, Nuottasilakkamarkkinat 29. yli 65 cm) palautettaisiin järveen jatkamaan sukua
7 € 12 € (laminoitu). Gösta Sundmanin ja Wilhelm von Wrightin käsialaa. Alkuperäispiirrokset mm. Kalatalouden Keskusliitto (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Suomen ensimmäiset Kalajulisteet Itämeren kaloja sekä Suomen järvija jokikaloja -julisteet ovat ensimmäiset suomalaiset kalajulisteet