Suomen Kalastuslehti 7 • 1 7/2019 118 Käyttöja hoitosuunnitelmaa
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastussäädöksiä 2019 Kauan odotettu uutuuspainos keskeisistä kalataloutta käsittelevistä säädöksistä. Hinta 15,00 €. 2 • Suomen Kalastuslehti 7 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille, kalastuksenvalvojille ja muille kalatalouden parissa toimiville
Suomen Kalastuslehti 7 • 3 Sisältö 10 Käyttöja hoitosuunnitelma 14 Kaupalliseen kalastukseen soveltuvat vedet 16 KHS ja ravut 18 Kalastusmatkailuun soveltuvat vedet 22 Kaupallinen kalastus merellä vuonna 2018 26 Silakkaverkoilla 28 Syökää silakkaa! 30 Kilpajuoksu merelle 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 36 Henkilöuutisia 37 Kalat numeroina 39 Seuraavassa numerossa 10 26 M AA N M IT TA U SL AI TO S 20 19 JA VÄ YL ÄV IR AS TO 20 19 TA PI O G U ST AF SS O N VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Kaikkien Suomen 118 kalatalousalueen tulee laatia alueelleen käyttöja hoitosuunnitelma vuonna 2020. H EI D I M O IS IO
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Valvojan viestimerkit Tilaa nyt! ahven.net Hinta 15,00 € (100 kpl/väri). Uuden kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä
Suunnitelmat on toki mahdollista tehdä helpoimman kautta sisältäen vain lakisääteiset otsikot, rajoittamalla toimijoiden kuulemiset minimiin ja ottamatta varsinaisesti kantaa kalatalouden kehittämiseen alueella. Sekä suunnittelun alkajaisiksi, aikana, että sen loppuvaiheissa on syytä kuulla ja kuunnella laajasti kalatalouskenttää. Olisi luullut, että kolmenkymmenen vuoden välein uudistettavan kalastuslain keskeiseen toimintoon olisi ilman muuta varattu riittävä rahoitus. Jos kenellä on tuttuja Arkadianmäellä, niin nyt voisi vihjaista akuutista joululahjarahan tarpeesta. SUUNNITTELUUN ON ladattu paljon odotuksia, jotka paikoitellen voivat olla karvasta nieltävää vesialueen omistajataholle. Vesa Karttunen. Tähän vaiheeseen ajautuminen veisi luultavasti reilut pari vuotta, mutta olisi kuitenkin yllättävän pian edessä. Valitukset kestävä lopputulos ei tule olemaan yhdenkään osapuolen saneluratkaisu, vaan kalastuslain 1§ mukaisesti ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kompromissi. OMASSA TIEDOTUKSESSAMME ja koulutuksissamme olemme painottaneet kalatalouden toimijoiden aitoa osallistamista suunnitteluprosessiin. Pienenevää kalastonhoitomaksukertymää yritetään nyt venyttää kaikkialle kuin hölmöläisten peittoa. Pakettia läpikäydään alueellisten yhteistyöryhmien kokouksissa ja ensi vuoden kalatalousaluekoulutuksissa. HARMI VAIN , että taloudellinen resurssi suunnitteluun on jäänyt pahasti alimitoitetuksi. Tällöin tosin voidaan odottaa vaatimusten kasvamista kalastuslain 13§ käyttöönoton suhteen, eli kaupallisen kalastuksen lupien myöntämistä ELY-keskuksen kautta omistajataho ohittaen. Ensi vuoden loppuun mennessä tehtävään suunnitteluun on tarjolla runsain mitoin taustamateriaalia. Suomen Kalastuslehti 7 • 5 Kalastuslain momentum PÄÄKIRJOITUS Sekä suunnittelun alkajaisiksi, aikana, että sen loppuvaiheissa on syytä kuulla ja kuunnella laajasti kalatalouskenttää.” ALKAMASSA OLEVA kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnittelu määrittää suurelta osin saavutetaanko kalastuslaille asetetut tavoitteet. Luonnonvarakeskus yhteistyössä alan toimijoiden kanssa on tuottanut lakiin perustuvan suunnitelmarungon, mallisuunnitelmia ja runsaasti ohjeistusta
6 • Suomen Kalastuslehti 7 LYHYET MMM:N TAVOITTEENA SUOSITTU HARRASTUS Maaja metsätalousministeriö on julkaissut uuden vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian. Laajassa yhteistyössä alan sidosryhmien kanssa valmisteltu strategia tavoittelee vapaa-ajankalastuksesta suosittua ja yhteiskunnallisesti arvostettua luontoharrastusta, joka hyödyntää kestävästi Suomen monipuolisia kalavesiä ja kalastusmahdollisuuksia. Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia ohjaa vapaa-ajankalastuksen edellytysten kehittämistä kalataloushallinnossa, tutkimuksessa, kalatalousalueilla ja neuvontajärjestöissä. Strategiatyö toteutettiin tiiviissä yhteistyössä työlle nimitetyn ohjausryhmän kanssa, kesä-joulukuussa 2018. Edustajat jättivät työryhmän ehdotukseen kansalliseksi merimetsostrategiaksi sekä toimenpidesuunnitelmaan täydentävän mielipiteen ja seitsemän toimenpideesitystä.. Kala-ala ja merimetso törmäyskurssilla Ympäristöministeriön asettaman merimetsotyöryhmän ehdotus kansalliseksi merimetsostrategiaksi sekä sen toimenpidesuunnitelma eivät ole kalatalouden toimijoiden mielestä riittäviä vähentämään merimetson aiheuttamia ongelmia ja niistä koituneita ristiriitoja. Uusi vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia koostuu kuudesta osatavoitteesta: hyvinvoinnista ja kalastusmahdollisuuksista, hyvistä kalavesistä ja elinvoimaisista kalakannoista, osuvasta viestinnästä ja neuvonnasta, paremmista edellytyksistä elinkeinolle, riittävästä tietopohjasta sekä hyvästä hallinnosta ja järjestötoiminnasta. Ympäristöministeriön työryhmässä mukana olleet kala-alan, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbundetin (SLC) ja Kristiinankaupungin edustajat katsovat, ettei työryhmässä tunnustettu sitä, että ylisuureksi kasvanut merimetsokanta aiheuttaa vakavaa haittaa kalakannoille, saaristoluonnolle, saariston asukkaille ja yrittäjille, vapaaajankalastukselle, kalankasvatukselle ja kalastuselinkeinoille
Yle 2.10.2019. Työryhmässä ovat mukana lakimies Irena Pirhonen Kalatalouden Keskusliitto, Markku Turtiainen Suomen sisävesiammattikalastajien liitto, puheenjohtaja Markku Auvinen Etelä-Savon Kalatalouskeskus ja kalatalousneuvoja Harry Härkönen saimaannorppa-alueen kalatalousalueiden edustajana. Työryhmän tulee toimittaa esityksensä ministeriölle 11.12.2020 mennessä. Tilat ja osan tarvitsemistaan koneista yritys on vuokrannut käyttöönsä Porin kaupungilta. TA PI O G U ST AF SS O N Merimetsoja poikasineen pesimäluodolla Porvoon saaristossa. REPOSAAREEN UUSI SILAKKAYHTIÖ Reposaaren Lajittelu ja Fileointi Oy aloittaa silakan käsittelyn Porin Reposaaressa. Suomen Kalastuslehti 7 • 7 LYHYET SAIMAANNORPALLE UUSI TYÖRYHMÄ Maaja metsätalousministeriö on perustanut laajapohjaisen työryhmän pohjustamaan saimaannorpan suojelemiseksi tarvittavien vuonna 2021 voimaan tulevien kalastussääntöjen valmistelua. Ensimmäisen vuoden aikana yritys aikoo käsitellä noin miljoona kiloa kalaa. Työpaikkoja syntyy toimitusjohtaja Erik Lompin mukaan 5 –10 henkilölle
Kalatalouden tuotot kasvoivat Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2017 kalatalousyritysten tuotot olivat yhteensä 959 miljoonaa euroa ja alalla toimi 1?643 yritystä. Kalastuslain mukaisesti kalatalousalueiden on käytettävä palautettavat varat kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon, ohjaamiseen ja kehittämiseen sekä kalastuksenvalvontaan. Kalatalouden nimellisarvoiset tuotot (milj. Yrityksistä 71 prosenttia oli kalastusyrityksiä. 200 400 600 800 1000 1200 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kaupallinen kalastus merellä Vesiviljely Kalanjalostus Kalatukkukauppa Kalan vähittäiskauppa TA PI O G U ST AF SS O N. Koska varoja saavat vain ne kalatalousalueet, joiden alueilta rahat alunperinkin ovat lähtöisin, ei rahaa ole luvassa kaikille eikä tasaisesti. €) toimialoittain vuosina 2008 – 2017. Kalatalousyritykset työllistivät 2?498 henkilötyövuotta. Summat vaihtelevat alueesta riippuen muutamasta satasesta tuhansiin euroihin. Yhteystiedot puuttuvat erityisesti monelta järjestäytymättömältä osakaskunnalta. Odotettavissa on, että noin 50 kalatalousaluetta saa varoja. Varojen voidaan odottaa tulevan kalatalousalueiden tileille tammikuussa 2020. 8 • Suomen Kalastuslehti 7 LYHYET KALATALOUSALUEILLE PALAUTUKSIA Hallitus esittää neljännessä lisätalousarvioesityksessään kalatalousalueille palautettavaksi 1 658 000 euroa puutteellisten yhteystietojen takia jakamatta jääneitä omistajakorvauksia. Tällä kertaluonteisella menettelyllä hoidetaan kaikkien vanhan kalastuslain säännösten vuoksi jakamatta jääneiden omistajakorvausten palauttaminen kalatalousalueille. Kalanjalostajat tekivät myös alan suurimman nettotuloksen. Eniten nettotulostaan paransivat vesiviljelyyritykset. Tuotoiltaan ja työllistävyydeltään suurin toimiala oli kalanjalostus
Kalatalousaluepäiville voi osallistua vain Kalatalouden Keskusliiton kautta varatulla kokouspaketilla. Ohjelmassa ajankohtaista tutkimustietoa, vinkkejä käyttöja hoitosuunitelmien tekoon, asiaa omistajakorvauksista ja paljon muuta. Saimaalle syntyi tänä vuonna 88 kuuttia. – 13.2. Mitalista voi tiedustella kalatalouskeskukselta tai kalastajaliitolta. Suojelustrategiassa ja toimenpidesuunnitelmassa vuodelle 2025 asetettu 400 yksilön välitavoite on jo nyt ylittynyt. KALATALOUSALUEPÄIVÄT TUTTUUN AIKAAN Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät Viking Line M/S Mariellalla palaavat tuttuun ajankohtaan 11. Avustettavia hankkeita voivat olla esimerkiksi kalakantojen luontaisten lisääntymisalueiden kunnostaminen, kalateiden rakentaminen ja vaelluskalojen luontaisen elinkierron turvaaminen. Suomen Kalastuslehti 7 • 9 LYHYET Metsähallituksen arvion mukaan saimaannorppien talvikanta vuonna 2019 on kooltaan noin 410 norppaa. Hankkeilla pyritään vahvistamaan erityisesti uhanalaisten tai vaarantuneiden kalakantojen elinvoimaisuutta. Etusijalle asetetaan kohteet, jotka on mainittu alueellisissa kalataloudellisissa kunnostusohjelmissa tai vesienhoidon toimenpideohjelmissa. AVUSTUKSIA KALATALOUDELLISIIN KUNNOSTUKSIIN Ympäristöministeriön sekä maaja metsätalousministeriön hallinnonalojen harkinnanvaraisia valtionavustuksia voi nyt hakea ensi vuodelle. Hakemukset tulee toimittaa 2.12.2019 mennessä.. Kalataloudellisiin kunnostuksiin voi hakea avustusta Pohjois-Savon ELY-keskukselta. ”Kalastuksen sivusaaliskuolleisuutta on vähennetty vapaaehtoisilla sopimuksilla. Ilman paikallisten ihmisten, vesialueenomistajien ja kalastajien panosta suojelutavoitteita olisi ollut vaikea saavuttaa”, muistuttaa maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Mitali voidaan myöntää henkilölle, joka on kehittänyt osakaskuntatoimintaa erityisen merkittävällä tavalla tai toiminut osakaskuntatehtävissä vähintään 25 vuoden ajan . Avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä tai parantaa mahdollisuuksia kestävään kalastukseen. Ilmoittautumislomake ja ohjelma Keskusliiton nettisivuilla ahven.net/ kalatalousalueet/ TA PI O G U ST AF SS O N OSAKASKUNTAMITALI TUNNUSTUKSENA Keskusliiton ansiomerkkeihin on tullut toivottu uutuus osakaskuntamitali
10 • Suomen Kalastuslehti 7 Käyttöja hoitosuunnitelma Käyttöja hoitosuunnitelmiin (KHS) liittyvä työ on nyt käynnistymässä kaikilla kalatalousalueilla. PorvoonSipoon kalatalousalueella toteutettu työ osoitti sidosryhmien osallistamisen ja paikkatietomenetelmien käytön olevan keskeisessä roolissa KHS:n valmistelussa.
TEKSTI ANTTI LAPPALAINEN JA SANNA KUNINGAS, LUONNONVARAKESKUS. Suomen Kalastuslehti 7 • 11 Porvoon-Sipoon kalatalousalue ja kaupallisen kalastuksen saalisseurannan tilastoruutu 54
12 • Suomen Kalastuslehti 7 L uonnonvarakeskus (Luke) on laatinut opaskirjan kalavarojen käyttöön ja hoitoon sekä mallirungon käyttöja hoitosuunnitelman (KHS) laatimiseen. Paremman tiedon saaminen vapaa-ajankalastuksesta onkin selkeä kehittämiskohde käynnistymässä olevan KHS -suunnittelukauden aikana, jotta seuraavalla kierroksella olisi paremmin tietoa käytettävissä. Tiedonpuute on haaste, sillä useimpien rannikkolajien kohdalla vapaa-ajankalastuksen saaliiden arvioidaan olevan merialueella selvästi kaupallisen kalastuksen saaliita suurempia. Sidosryhmien osallistamista alusta lähtien Työn tukena oli alusta lähtien ohjausryhmä, jossa oli kalatalousalueen toiminnanjohtajan lisäksi ELY-keskuksen, kaupallisten kalastajien, vesialueiden omistajien, Kalatalouden Keskusliiton, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön sekä Luonnonvarakeskuksen edustajat. Paikkatietojen kokoaminen ja käsittely edellyttävät, että KHS:n laadinnassa on mukana paikkatieto-osaamista karttojen tuottamiseen ja yksinkertaisten analyysien tekemiseen. Kaikilla ryhmän jäsenillä oli mahdollisuus antaa kommentteja lopputulokseen vielä viimeistelyvaiheessa. Jo pelkästään saalismääriä koskevien tietojen puuttuminen aiheuttaa sen, että edellytykset kalakantojen tilan ja kalastuskestävyyden arvioinnille ovat vähäiset. KHS:n tekemistä testattiin käytännössä näiden ohjeistusten perusteella Porvoon-Sipoon kalatalousalueen merialueella. Porvoon-Sipoon KHS -luonnoksen paikkatietotyöt tehtiin internetistä ilmaiseksi ladattavalla QGIS paikkatieto-ohjelmistolla. Ohjausryhmä kokoontui KHS:n valmistelun varrella viisi kertaa. Lisäksi keskusteltiin myös alueella toimivien kalastusoppaiden kanssa heille tärkeistä näkökulmista. Eniten keskustelua ohjausryhmässä herättivät yhtenäislupa-alueisiin, kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvien alueiden määrittelyyn ja kalastuksen säätelyyn liittyvät asiat. Työ toteutettiin Euroopan merija kalatalousrahaston (EMRK) Kalatalouden ympäristöohjelmaan sisältyvässä ”Kalatalouden aluesuunnittelun pilotit” -projektissa (logot mukaan). Tarkempia ohjeita käytetyistä paikkatietomenetelmistä ja aineistoista löytyy erillisestä Luken julkaisemasta raportista. Ohjausryhmä ja sen aktiivinen toiminta osoittautui työn etenemisen kannalta ehdottoman tärkeäksi. Samoin tiedot eri ryhmien, kuten esimerkiksi kotitarvekalastajien tai alueelta toiselle liikkuvien vapakalastajien, osuuksista puuttuivat käytännössä kokonaan. Osa tarvittavista paikkatiedoista, kuten kiinteistörekisterin tiedot tai vesialueen muuta kuin kalatalouskäyttöä koskevat tiedot löytyivät pääosin valmiina paikkatietoaineistoina. Vapaa-ajankalastuksesta tarvitaan lisää tietoa KHS-luonnoksen valmistelun yhteydessä kävi selväksi, että tiedot vapaa-ajankalastuksen saaliista ja kalastajamääristä kalatalousalueella olivat olemattomat. Ryhmässä pystyttiin keskustelujen kautta löytämään ratkaisuja hankaliinkin kohtiin. Vastaavanlaiseen eri intressiryhmien osallistamiseen jo KHS-työn alkuvaiheessa kannattaa tämän kokemuksen perusteella ehdottomasti panostaa kaikilla kalatalousalueilla. Laadinnassa tarvittiin myös yksinkertaisia paikkatietoanalyysejä esimerkiksi pinta-alojen laskennassa ja eri asioiden yhdistelemisessä. Kalatalousalueen toimintaa ohjaava työväline Seuraavaksi Porvoon-Sipoon merialuetta koskeva luonnos etenee kalatalousalueen tarkempaan käsittelyyn ja sitä täydennetään sisävesiä koskevalla osal”Valmistelussa tarvitaan sidosryhmien osallistamista alusta lähtien.”. Paikkatietomenetelmät oltava vahvasti mukana Suuri osa KHS-luonnosta varten tarvittavista lähtötiedoista ja osin myös siinä esitettävistä toimista ovat luonteeltaan paikkatietoa, jolle karttamuoto on luonteva ja havainnollinen esitystapa. Lopputuloksena syntynyt luonnos merialueen KHS:ksi julkaistiin elokuussa 2019. Lopulta muutamat ohjasryhmän jäsenet osallistuivat myös KHS-luonnoksen kirjoitustyöhön
Suomen Kalastuslehti 7 • 13 Kiinteistörajat ja vesialueiden omistusmuodot Porvoon-Sipoon kalatalousalueen merialueella vuonna 2018. Tämän jälkeen varmistetaan, että kokonaisuus on esimerkiksi vaelluskalakantojen suojelun kannalta toimiva. KHS tehdään omaa kalatalousaluetta varten, työkaluksi ohjaamaan sen toimintaa. Vaikutukset voivat ulottua pitkälle tulevaisuuteen, sillä suunnitelman voimassaoloaika voi olla jopa 10 vuotta. Suosittelemme myös muilla kalatalousalueilla kalavesien hoidosta kiinnostuneita osallistumaan aktiivisesti KHS:ien valmisteluun. la. https://jukuri.luke.fi/handle/10024/544788 Aluesuunnittelua kalatalousalueilla : Päijänteen kalatalousalueet https://jukuri.luke.fi/handle/10024/544796. Toivotaan myös, että mahdollisimman moni kalatalousalueen asioista kiinnostunut osallistuu valmisteluun ja palautteen antamiseen. KHS:n valmistelua tukevat Luonnonvarakeskuksen tietolähteet löytyvät Luken nettisivuilta: Kalavarojen käyttö ja hoito -opas A http://jukuri.luke.fi/handle/10024/543698 Kalavarojen käyttö ja hoito -opas B http://jukuri.luke.fi/handle/10024/543699 Kalatalousalueen käyttöja hoitosuunnitelman mallirunko https://jukuri.luke.fi/handle/10024/544746 Porvoon-Sipoon kalatalousalueen merialueen käyttöja hoitosuunnitelma luonnos http://jukuri.luke.fi/handle/10024/544517 Paikkatiedon käyttö KHS-työssä – esimerkkinä Porvoon-Sipoon merialue
14 • Suomen Kalastuslehti 7 Kaupalliseen kalastukseen soveltuvat vedet Ehdotus kaupalliseen troolikalastukseen hyvin soveltuvaksi alueeksi Pohjois-Päijänteen kalatalousalueella.
Myös Päijänteellä aluemääritysten sisälle kuuluu alueita, jotka eivät nyt ole kaupallisen kalastuksen käytössä, mutta laajat alueet antavat mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen. Tätä tietoa kerättiin kalastuksenvalvontatiedoista ja haastattelemalla. Pohjalla laajat tausta-aineistot Luonnonvarakeskus on Euroopan merija kalatalousrahaston rahoittamassa kalatalouden ympäristöohjelmaan sisältyvässä ”Pilotit kalatalouden aluesuunnittelussa”hankkeessa tuottanut esimerkkejä tietolähteiden käytöstä ja aluerajauksista Porvoon-Sipoon kalatalousalueelle sekä Päijänteelle. Pääperiaatteena oli, että alue on kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuva, mikäli mikään tekijä ei sitä rajoita. Näihin haetaan osaltaan ratkaisuja käyttöja hoitosuunnitelmissa. Näiden alueiden lisäksi keväiseen särkikalaja kuoreenpyyntiin rysillä sekä katiskoilla hyvin soveltuviksi alueiksi määritettiin jokien suualueita. Lisäksi KHS:ssa tulee määrittää kullekin alueelle soveltuvat pyydykset. Suomen Kalastuslehti 7 • 15 K aupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvien vesialueiden määrittelyllä pyritään ensisijaisesti kannustamaan kalastusoikeuden haltijoita vuokraamaan kalastusoikeuksia kaupallisille kalastajille. Troolauksen ulkopuolelle rajattu joitain alueita Päijänteellä tuotettiin osasta aluemäärityksiä vaihtoehtoisia ratkaisuja kalatalousalueen päätöksentekoa varten. Myös luonnonsuojelualueet, väylät ja satamat vaikuttavat kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuviin alueisiin. Kaupallisen rysäja katiskapyynnin, nuottakalastuksen sekä ravustuksen katsottiin soveltuvan hyvin koko Päijänteelle. KHS määrittää alueet, joilla 13 § mukaista lupaa on mahdollista soveltaa. Koska myös pyydykset tulee määritellä, oli mahdollista tehdä erilaisia aluerajauksia eri pyydyksille. Vaelluskalojen kannalta tärkeät alueet ja muut rauhoitusalueet ovat oleellinen osa suunnitteluun vaikuttavaa tietoa. Tämän perusteella kaupallinen kalastaja voi hakea ELY-keskukselta lupaa kaupalliseen kalastukseen, mikäli kalastaja ja kalastusoikeuden haltija eivät ole päässeet asiasta sopimukseen. Myös rajausten ulkopuolelle jäävillä alueilla kaupallinen kalastus on mahdollista samalla periaatteella. Esimerkiksi särkikaloihin kohdistuvalle katiskapyynnille on hyvin vähän rajoitteita. Kalastuslain tavoitteena on parantaa kotimaisen kalan saatavuutta ja kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä. Suunnitelmassa voidaan ottaa kantaa myös pyydettäviin kalalajeihin, vaikka laki ei sitä edellytä. Mahdollisen luvan ehtona on lisäksi, että alue on käyttöja hoitosuunnitelmissa (KHS) määritetty kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvaksi, kalakantojen tulee kestää kaupallinen kalastus eikä lupa saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa muulle vesistöjen käytölle. Koska näillä alueilla on isorysäkielto, tarvitaan ELY-keskuksen poikkeuslupa. Lisäksi määrittelyllä on merkitystä, jos joudutaan harkitsemaan kalastuslain 13 § mukaista lupaa. ELY-keskus voi mahdollisessa lupapäätöksessään tehdä rajauksia pyydettävien kalalajien, saaliin määrän ja luvan keston suhteen. Tämän keväisen pyynnin ei katsota uhkaavan kuhan lisääntymistä, vaan tuovan positiivisia vaikutuksia vesialueiden tilaan. Lain tarkoituksena ei ole luoda uutta lupajärjestelmää, vaan ensisijainen väylä on edelleen kaupallisen kalastajan ja kalastusoikeuden haltijan keskinäinen sopimus. Ehdot ELY-keskuksen myöntämälle luvalle ovat varsin tiukat, joten suora sopiminen on paras ratkaisu myös tulevaisuudessa. Jokien suualueet poikkeusluvan takana Porvoon-Sipoon alueella rajaukset ovat laajempia kuin nyt kaupallisen kalastuksen käytössä olevat alueet. Taustatietoina käytettiin nykyistä kaupallisen ja vapaa-ajan kalastuksen sijoittumista suunnittelualueelle. Eteläja Keski-Päijänteen kalatalousalue määritettiin hyvin soveltuvaksi kaikkeen kaupalliseen kalastukseen lukuun ottamatta järvitaimenen kannalta tärkeitä alueita. Päätökset KHS:n sisällöstä kuuluvat luonnollisesti kalatalousalueelle. TEKSTI TAPIO KESKINEN, ANTTI LAPPALAINEN JA JUKKA RUUHIJÄRVI, LUONNONVARAKESKUS; TIMO RUOKONEN, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Verkkoja rysäkalastukseen hyvin soveltuviksi katsottiin alueet, joilla ei ole esteitä tai rajoitteita (esimerkiksi satamat ja luonnonsuojelualueet). Pohjois-Päijänteellä troolausalueesta on rajattu pois tärkeitä järvitaimenalueita ja vilkkaan vesiliikenteen alueita sekä pieniä lahtialueita
16 • Suomen Kalastuslehti 7 KHS ja ravut Esimerkkikuva raputaloudellisesta käyttöja hoitosuunnitelmaluonnoksesta.
Osakaskuntarajojen sijaan rapukantojen käyttöä ja hoitoa suunniteltiin luonnollisten valuma-alueiden rajoja noudattaen ja toimenpidesuosituksia annettiin kolmannen jakotason valuma-alueiden tarkkuudella. Siksi on tärkeää, että täplärapukantoja voidaan hyödyntää tehokkaasti siellä, missä se esiintyy runsaana. Myös hyödylliseksi arvioitua taustaja menetelmätietoa kerättiin perusteellisesti. Suunnitelmaluonnoksen laativat Luonnonvarakeskuksen ja Jyväskylän yliopiston tutkijat yhteistyössä Keski-Suomen kalatalouskeskuksen ja Pohjois-Päijänteen kalatalousalueen kanssa. Käytännössä KHS:n rapuosio voi olla paljon suppeampi, kunhan tärkeimmät asiat ovat mukana. Niistä laadittujen karttojen avulla helpotetaan jokirapu-, täplärapuja rapuruttotietojen hahmottamista ja kokonaisuuden hallintaa. Käytännössä voidaan kirjoittaa erillinen rapusuunnitelma, KHS:aan oma luku ravuista tai kirjata rapuasiat KHS:n muihin lukuihin omilla alaotsikoilla. Lopullisen käyttöja hoitosuunnitelman toimenpiteiden suunnittelu, toteutustapa, aikataulutus ja budjetointi jäivät kalatalousalueen hallituksen tehtäväksi yhteistyössä osakaskuntien kanssa. Vaatimusten taustalla on jokirapukantojen nopea väheneminen ja lajin luokittelu erittäin uhanalaiseksi sekä täpläravun luokittelu EU-tasolla haitalliseksi vieraslajiksi. Luonnos Pohjois-Päijänteen kalatalousalueen raputaloudelliseksi käyttöja hoitosuunnitelmaksi vuosille 2019–2024 on ladattavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-820-3 Käyttöja hoitosuunnitelmiin tulee sisällyttää rapukantojen hoidon lisäksi täplärapukantojen hallinta ja jokirapukantojen suojelu sekä rapuruton leviämisen estäminen. Sivuja latvavesiin levitessään täpläravut uhkaavat nykyisiä jokirapukantoja ja käytännössä myös estävät uusien jokirapukantojen perustamisen lähialueille. Jokirapu pyritään säilyttämään hyödynnettävänä lajina ja täplärapuja pyritään pyytämään tehokkaasti sekä estämään niiden leviäminen uusiin vesiin. Esimerkkisuunnitelma laadittiin alueelle, joka on täplärapujen ja jokirapujen esiintymisen vaihettumisvyöhykettä. Toisaalta täplärapu on haitallinen vieraslaji, joka levittää jokiravuille kohtalokasta rapuruttoa. Usein täplärapu ei pidemmällä aikavälillä edes menesty pienvesissä, joiden lämpöolot ja vedenlaatu voivat olla sille sopimattomia. Tavoitteena oli laatia esimerkkisuunnitelma siitä, mitä asioita raputaloudellisessa suunnitelmassa tulee ottaa huomioon ja millä tavoin käytettävissä olevaa tai kohtuullisin kustannuksin tuotettavissa olevaa tietoa voidaan hyödyntää KHS:n raputaloudellisessa suunnittelussa. Tavoitteet rapustrategiasta Esimerkkisuunnitelman strategiset tavoitteet asetettiin kansallisen rapustrategian mukaisiksi. TEKSTI ESA ERKAMO JA TAPIO KESKINEN, LUONNONVARAKESKUS; TIMO RUOKONEN JA ROSANNA SJÖVIK, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tietojen koostamisessa, käsittelyssä ja analysoinnissa käytetyt menetelmät ja ohjelmistot kuvattiin esimerkkisuunnitelmassa tavanomaista käyttöja hoitosuunnitelmaa laajemmin, jotta vastaavien tietojen hyödyntäminen helpottuisi laadittaessa käyttöja hoitosuunnitelmia muille kalatalousalueille. Suomen Kalastuslehti 7 • 17 K ansallinen rapustrategia vuosille 2019?–?2022 edellyttää, että kalatalousalueiden tulee sisällyttää käyttöja hoitosuunnitelmiinsa (KHS) rapukantojen hoidon lisäksi täplärapukantojen hallintatoimet ja jokirapukantojen suojelutoimet mukaan lukien rapuruton leviämisen estäminen. Tavanomaista laajempi mallisuunnitelma Esimerkkisuunnitelmaa laadittaessa koottiin erilaisia rapukantoihin ja vesistöihin liittyviä paikkatietoaineistoja. Sisävesien kaupallisten kalastajien saaliissa täplärapu on muikun, kuhan ja siian jälkeen neljänneksi arvokkain saalislaji ja se on myös tärkeä vapaa-ajan kalastuksen kohde. Siksi täpläravun ja rapuruton leviämisen estämistä painotettiin erityisen vahvasti. Osana Euroopan merija kalatalousrahaston varoilla rahoitettua ”Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit”hanketta Pohjois-Päijänteen kalatalousalueelle laadittiin luonnos rapukantojen käyttöja hoitosuunnitelmaksi
Itä-Suomen yliopiston, Luken ja Metsähallituksen välisessä MMM:n kalastonhoitomaksuvaroin rahoittamassa hankkeessa kehitettiin kalastusmatkailuvesien löytämisen helpottamiseksi vesien pisteytystyökalu. TEKSTI: HENRIK KORKEAMÄKI JA MARKKU VIERELÄ, METSÄHALLITUS; ANSSI VAINIKKA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO KUVAT: ANSSI VAINIKKA. Toisin sanottuna alueilla voisi tehdä matkailutoimintaa yli 6 asiakkaan ryhmissä ja muutenkin kuin kalastamalla yhdellä vavalla. 18 • Suomen Kalastuslehti 7 Kalastusmatkailuun soveltuvat vedet Käyttöja hoitosuunnitelmassa on määriteltävä kalastusmatkailutarkoitukseen hyvin soveltuvat alueet. Useita vapoja tarvittaisiin erityisesti vetouistelussa, jonka Kalastusmatkailija arvostaa kaunista luontoa ja rauhaa. K alastuslain tavoitteena (Hallituksen esitys 192/2014) on ollut, että kalastusmatkailuun erityisesti soveltuvissa vesissä voitaisiin harjoittaa sellaista toimintaa, joka ei ole mahdollista lain 18 § perusteella. Kalastusmatkailuun hyvin soveltuville alueille olisi tarvetta kehittää alueellisesti riittävän kattavia ja joustavia opastetun kalastuksen mahdollistavia lupatuotteita. Mutta miten vesistön soveltuvuutta kalastusmatkailuun voidaan arvioida. opastettu harjoittaminen on ollut haasteellista
Maisemallisesti arvokas 4. Laadukas, mahdollisimman luontainen kalasto, jossa paljon isoja kaloja. Palvelut ja saavutettavuus Matkailupalvelut ovat tärkeä tekijä, sillä usein kalastusmatkailijat haluavat majoitusta joko hotellissa tai vuokramökeissä. Ravintolapalveluita on hyvä olla tarjolla kohteen lähettyvillä, sillä kalastajat turvautuvat usein omiin eväisiin, jollei sopivia ravintoloita ole riittävän lähellä. Sijainti lähellä tarpeellisia matkailupalveluita 2. Isot kalat ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä, mutta toimiva kalastusmatkailu edellyttää muitakin asioita. Poikkeuksellisen isoksi kasvaTOIMIVAN KALASTUSMATKAILUVEDEN OMINAISUUDET 1. Suomen Kalastuslehti 7 • 19 Pisteytys on suuntaa-antava, ja on mietittävä, onko jonkin veden soveltuvuutta kalastusmatkailuun mahdollista parantaa vaikkapa muuttamalla kalastusjärjestelyitä. Maisemat ja kalasto Monipuolinen luonto tai näyttävät kulttuurimaisemat antavat lisäarvoa kalavedelle matkailukohteena. Isossa maassa kaikki vesistöt eivät ole helposti saavutettavissa. Seuraavaksi avataan profilointityökalun pisteytystä, eli perustellaan miksi tietyt ominaisuudet ovat tärkeitä kalastusmatkailuvedelle. Esimerkiksi Rovaniemen matkailua tukee lentokenttä, jolle saapuu matkailijoita ympäri maata ja maailmaa. Ison kalan määritelmät ovat erilaisia eri maissa, mutta lähtökohtaisesti voidaan todeta, että mitä isompia kaloja, sitä parempi. Islannissa havaittiin, että kalastusmatkailijoista 84 % saapui kalastamaan ensisijaisesti ison kalan perässä. On vaikeampaa siirtää lentokenttää lähemmäksi hyvää kalavettä kuin kehittää hyvien kulkuyhteyksien ja palveluiden lähistöllä sijaitsevaa kalavettä paremmaksi. Matkailuvesi täyttää neljä edellytystä Vahva kalakanta ja isot kalat ovat tärkeimpiä tekijöitä kalastusmatkailijoiden asiakastyytyväisyyden kannalta. Muu joukkoliikenne, kuten juna-asemat tai isommat linja-autoasemat parantavat osaltaan kohteen saavutettavuutta. On huomioitava, miten asiakkaat voivat matkustaa vesistön lähettyville. Helppo saavutettavuus, eli hyvät kulkuyhteydet 3. Hyvän kalastusmatkailuveden neljännessä ominaisuudessa, eli kalaston parantamisessa, kalatalousalueilla on keskeinen rooli. Vaikka monet suomalaiset hakevat vesiltä rauhaa, ja häiriintyvät kun järvellä on toinen kalastaja, monelle ulkomaalaiselle kalastajalle verrattain suosittu tai kaupunkimainen kohde voi olla mieleenpainuva luontokokemus
Kotitarvekalastus on hyvä ohjata alueen muille vesille, mikäli se on mahdollista. Lisäksi saalista olisi hyvä ottaa vain rajallisesti, jotta keskikokoisia kaloja ehtii kasvaa isoksi. Omat arvostukset eivät aina ole samat kuin kalastusmatkailijalla ylitiheältä tuntuva haukikanta voi kalastusmatkailijan mielestä olla kalastusparatiisi. Kalastuksen säätelyn rooli on siis aivan keskeinen. Kalatalousalueen vesiä on hyvä miettiä erilaisten kalastuskulttuurien näkökulmista, ja arvioida mitä kalastuksellisia vahvuuksia alueella on tai voisi olla.. Isoja luonnonkaloja tuottavat vesistöt ovat erittäin arvokkaista kalastusmatkailukohteita, sillä kalastusmatkailijat arvostavat yhä enemmän luonnonkaloja tai poikasistutuksista peräisin olevia yksilöitä, joita ei voida tunnistaa istukkaiksi. Kalastusmatkailija voi olla liikkeellä varsin kevein varustein kuten kelluntarenkaalla. Kalastuksensäätely isolle kalalle sopivaksi Isot kalat ovat arvokkaampia vedessä kuin paistinpannulla. Tämän vuoksi saaliskiintiöt ovat yleensä pakollisia hyvän kalakannan turvaamiseksi. 20 • Suomen Kalastuslehti 7 minen edellyttää kolmea asiaa: 1) kalan hyvää perimää, 2) vesistön hyvää tuottavuutta eli ravintotilannetta ja 3) kalojen pientä kuolleisuutta ja kokorakenteen aktiivista muokkausta isoja kaloja vapauttamalla ja pieniä ruokakaloiksi harventamalla. Isoksi asti kasvaneiden kalojen vapauttaminen kalastusmatkailuvedessä on tärkeää kahdesta syystä: 1) isot kalat tuottavat varmemmin isoksi kasvavia jälkeläisiä ja 2) ne tuottavat paljon poikasia. Ylämittojen käyttö on hyvä keino rajoittaa isojen kalojen kuolleisuutta: esimerkiksi yli 65 cm taimenet, yli 100 cm hauet tai yli 35 cm ahvenet voidaan määrätä vapautettavaksi
30 s. Eskelinen, P. TA PI O G U ST AF SS O N SH U TT ER ST O CK KALAT NUMEROINA Viehekalastuspäivät yhdellä vavalla ja vieheellä (päivää) ja vesien pinta-ala (ha) maakunnittain ja ELY-keskusten kalatalouspalveluyksiköittäin. & Mikkola, J. Viehekalastus kalatalousalueilla. Viehekalastus kalastonhoitomaksuun sisältyvällä oikeudella on runsainta Helsinki-Espoon, Airisto-Velkuan, Tammisaari-Pohjan, Porvoo-Sipoon, Suur-Saimaan, Karjaanjo-en ja Kirkkonummi-Siuntion, Näsijärven, Pohjois-Päijänteen, Kokemäenjoen yläosan ja Inarin kalatalousalueilla. Suomen Kalastuslehti 7 • 21 Viehekalastusrasitus Luonnonvarakeskus selvitti viehekalastusrasitusta kalatalousalueittain. Lähde: Luke. pv. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 75/2019. 2019. Helsinki. Myös seuduilla, joilla on paljon vapaa-ajan asuntoja, on useimmiten paljon viehekalastusta. Kalastonhoitomaksun mahdollistama viehekalastus kohdistuu selvästi alueille, joilla asuu paljon työikäisiä kalastuksen harrastajia ja joilla on runsaasti vesialueita ja hyvinä pidettyjä kalavesiä. Viehekalastuspäiviä oli 6,3 miljoonaa. Luonnonvarakeskus. 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 1 200 000 U us im aa Et el äK ar ja la K ym en la ak so Sa ta ku nt a Va rs in ai sSu om i Et el äPo hj an m aa Po hj an m aa K es ki -P oh ja nm aa Pä ijä tH äm e K an ta -H äm e Pi rk an m aa K es ki -S uo m i Et el äSa vo Po hj oi sK ar ja la Po hj oi sSa vo Po hj oi sPo hj an m aa K ai nu u La pp i vesiala ha viehekal. Niistä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalataloustehtävien vastuualueen alueella oli 40,9 %, Pohjois-Savon alueella 45,6 % ja Lapin alueella 13,5 %
Silakka oli ylivoimaisesti tärkein saalislaji, ja kilohaili toiseksi tärkein, kun mittarina käytetään saaliin määrää ja arvoa. 22 • Suomen Kalastuslehti 7 Kaupallinen kalastus merellä vuonna 2018 Merialueen kaupallisen kalastuksen kokonaissaalis laski vuonna 2018. Rannikkokalastus kuitenkin työllistää huomattavasti useampia kalastajia kuin troolaaminen avomerellä. Heistä neljäkymmentä kalasti troolilla, ja kaksikymmentä rysillä tai verkoilla. S uomeen rekisteröidyt kalastusalukset saivat viime vuonna mereltä saaliiksi 148 miljoonaa kiloa kalaa. Saalis oli määrältään seitsemän miljoonaa kiloa pienempi, mutta arvoltaan samansuuruinen kuin vuonna 2017. Näistä lajeista sai yli kymmenentuhannen euron myyntitulot noin kuusikymmentä toimijaa. TEKSTI: PIRKKO SÖDERKULTALAHTI JA MIKA RAHIKAINEN, LUONNONVARAKESKUS KUVA: TAPIO GUSTAFSSON. Saaliin arvo oli 36 miljoonaa euroa. Rannikkokalastuksesta saatua saalista ilmoitti noin 1?075 kalastajaa. Sen sijaan rannikkokalastajien kuhaja ahvensaaliiden lasku taittui
RanLähes kaikki Suomen rannikkokalastuksen lohet pyydetään rysillä ja niistä puolet kuvan kaltaisilla push up -rysillä.. Silakkaa saatiin saaliiksi hieman aiempaa heikommin, kysyntä turkistalouden tarpeisiin oli hieman vähäisempää, ja toimijakohtaisen kiintiön täyttyminen pysäytti joidenkin kalastajien kalastamisen. Laskelmat osoittavat, että niin sanottu emokannan biomassa oli 343 miljoonaa kiloa vuoden 2018 alussa. Kiintiöitä nostettiin ja saaliin määrä kasvoi. Kolmannes kilohailisaaliista ja kuudennes silakkasaaliista purettiin Ruotsiin, Tanskaan ja Viroon. Säätely pohjautuu kalakantojen tilan säännölliseen arviointiin perustuvaan tieteelliseen neuvonantoon sekä sidosryhmien kuulemiseen. Saaliin arvo oli 3 miljoonaa euroa. Itämeren turskakanta oli huonossa kunnossa koko 2000-luvun alun, mutta se alkoi toipua kuluvan vuosikymmenen alussa. Tärkeimmällä kalastusalueella Pohjanlahdella silakkakanta on edelleen vahva, mutta silakan kalastuskiintiöstä jäi hyödyntämättä 13 prosenttia. Vuonna 2018 turskaa pyydystettiin 54?000 kiloa, mikä on pienin saalis vuodesta 1980 alkaneessa tilastoaikasarjassa. Suomen Kalastuslehti 7 • 23 Silakkasaaliin purkaminen ulkomaille väheni Silakkaa kalastettiin 127 miljoonaa kiloa, 24 miljoonan euron arvosta. Viiden viimeisen vuoden aikana suomalaisten kalastusalusten turskasaalis on taas jäänyt pieneksi, ja saaliin määrä on pudonnut kymmenesosaan kalastuskiintiön määrästä. Vuoden 2018 saalis oli yli kymmenen miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luonnonvarakeskus kerää saaliista ja kalastuksesta aineistoa, jota käytetään kalakantojen arviointiin. Sen osuus kaupallisten kalastajien saaliin määrästä oli 85 prosenttia ja arvosta lähes 70 prosenttia. Esimerkiksi Pohjanlahdella silakan kutevan kannan biomassa on Kansainvälisen merentutkimusneuvoston työryhmän laskelmien mukaan pienentynyt noin neljänneksen vuoden 2013 jälkeen. Silakan ja kilohailin samoin kuin turskan ja lohen kaupallista kalastusta säädellään kansainvälisin sopimuksin asettamalla niille saaliskiintiö ja/tai alueellisia, ajallisia sekä kalastusteknisiä rajoituksia. Rannikkokalastajille niukasti saalista Yli 90 prosenttia merialueella toimivista kaupallisista kalastajista kalasti verkoilla tai rysillä rannikolla. Suomalaiset kalastusalukset purkivat ulkomaille 26 miljoonaa kiloa kalaa eli puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kilohailia kalastettiin 16 miljoonaa kiloa, saman verran kuin edellisenä vuonna. Muutokseen saattoi vaikuttaa Tanskan tuulenkalakiintiön kasvusta seurannut silakan ja kilohailin hinnan lasku. Turska on aiemmin ollut tärkeä saalislaji avomerikalastukselle. Silakan ja kilohailin kalastus oli hyvin keskittynyttä; kymmenen eniten saalista saanutta alusta kalasti kaksi kolmasosaa koko saaliin määrästä
Kuhaja ahvensaaliiden pitkään jatkunut pieneneminen taittui, ja saaliit kasvoivat jonkin verran edellisestä vuodesta. Kuore ja valtaosa silakkaja kilohailisaaliista käytetään eläinrehun raaka-aineeksi, mutta lahnan osalta saaliin arvossa voi näkyä myös kuluttajien kasvava kiinnostus kestävästi tuotettuun lähiruokaan, kuten särkikaloista valmistettuihin ateriatuotteisiin. Merimetsot häiritsivät eniten ahvenen, siian ja kuhan kalastusta. Kolmasosa kuhasaaliista kalastettiin Pyhäranta Kustavi Taivassalo -alueelta. Lohien keskikoko oli suurempi kuin vuonna 2017, sillä vanhoja kaloja oli saaliissa enemmän. Hylkeet eivät kuitenkaan aina jättäneet merkkejä 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 160 000 180 000 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Silakka Kilohaili Muut Reaaliarvo 1000 kiloa 1000 euroa Merialueen kaupallisen kalastuksen saalis ja saaliin arvo vuosina 1980 – 2018 vuoden 2018 hintatasossa. Sen jälkeen saalis on pienentynyt vuosi vuodelta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Poisheiton syitä ovat hylkeiden tai merimetsojen aiheuttamat saalisvahingot sekä muut syyt, joita ovat mm. Saalisvahinkojen määrää on vaikea arvioida Kalastajat raportoivat markkinoille päätyneen saaliin lisäksi vahingoittuneen tai muusta syystä hylätyn eli poisheitetyn saaliin määrän sekä poisheiton syyn. alamittainen saalis, menekkivaikeudet sekä lokkien aiheuttamat vahingot. Siitä oli siikaa 38 tonnia, silakkaa 17 tonnia, kuhaa 15 tonnia, lohta 10 tonnia, ahventa 6 tonnia, taimenta 4 tonnia ja haukea 2 tonnia. 24 • Suomen Kalastuslehti 7 nikkokalastuksen taloudellisesti merkittävimmät saalislajit olivat siika, ahven, kuha ja lohi. Tärkein kuhan pyydys oli 41?–?45 mm verkko, jolla kalastettiin lähes 80 prosenttia kuhasaaliista. Siikasaalis pieneni edelleen. Saaliin arvo lasketaan kalastajien kunakin vuonna saaman arvonlisäverottoman, lajikohtaisen keskihinnan ja saaliin määrän tulona.. Viime vuonna pyydettiin siikaa 395 tonnia. Merimetsojen ilmoitettiin vaurioittaneen noin 30 tonnia kalaa, jonka arvo oli 83?000 euroa. Siikasaalis oli suurimmillaan yli puolitoista miljoonaa kiloa 1990-luvun alussa. Kolmannes kalastajista ilmoitti kärsineensä hylkeiden aiheuttamista saalismenetyksistä. Vahinkojen arvioiminen koettiin vaikeana, koska se perustui yleensä pyydyksistä löytyneisiin kalanjäännöksiin. Kalastajien ilmoittivat hylkeiden vaurioittaneen 102 tonnia pyydyksessä ollutta kalaa vuonna 2018. Kuhaa kalastettiin 219 tonnia, 1,4 miljoonan euron arvosta. Lohisaaliista puolet kalastettiin Perämereltä. Näiden jälkeen taloudellisesti tärkeimmät lajit olivat kuore ja lahna. Ahventa kalastettiin 617 tonnia, ja saaliin arvoksi laskettiin 1,5 miljoonaa euroa. Tärkein pyydys oli 41?–?45 mm verkko. Menetetyksi ilmoitetun saaliin laskennallinen arvo oli 405?000 euroa. Suurin tilastoruutukohtainen saalis saatiin Pietarsaaren edustalta. Heistä kolme neljästä arvioi vahinkojen määrän lajikohtaisesti. Lähes kaikki lohet pyydettiin rysillä, puolet push up -rysillä. Lohisaalis kasvoi ja oli runsas 200 tonnia
Vuonna 2018 rekisterissä oli 2?499 merialueen kaupallista kalastajaa, joista iso osa oli yrityksiä. Tähän ryhmään kuuluvia kaupallisia kalastajia oli 2?131, joista 1?032 ilmoitti saalistietoja. Tilastoissa uusi käytäntö näkyy 2-ryhmän kalastajien määrän kasvuna. Kalastajien mukaan ne saattoivat poistaa pyydyksistä huomaamatta suuren määrän saaliskaloja, tai pelkällä läsnäolollaan karkottaa kaloja. Luonnonvarakeskus saa tiedot käyttöönsä tilastointia ja tutkimusta varten. Nuorin rekisteröitynyt kalastaja oli 12ja vanhin 93-vuotias. Kaikki vähintään 10 metriä pitkien kalastusalusten tiedot raportoitiin pyyntikertakohtaisesti kalastuspäiväkirjalla. Ammattikalastajarekisteri lakkautettiin ja perustettiin kaupallisten kalastajien rekisteri, johon kaikkien kalaa myyntitarkoituksessa pyytävien toimijoiden on kuuluttava. Monesti kalastus jouduttiin kokonaan lopettamaan, jolloin raportoitujen vahinkojen määrä jäi nollaksi. Alle 10 m pitkien alusten kalastus sekä kalastus ilman alusta raportoitiin kiintiöityjen lajien osalta pyyntikertakohtaisesti ja muiden lajien osalta kuukausittain. Saalisarviot perustuvat kalastajien ilmoituksiin Kaikki kaupallista kalastusta merialueella harjoittavat ovat velvoitettuja saaliiden raportointiin. Kaupallisilla kalastajilla on oikeus tiettyihin pyydyksiin ja pyydysmääriin, mikä on saanut muitakin kalastajia ilmoittautumaan rekisteriin. Saalisilmoitukset käsitellään Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa ja Ahvenanmaan maakuntahallituksessa. Yksityishenkilönä rekisteröityneistä kalastajista 67 oli naisia ja 1?582 miehiä. Rekisterissä oli tämän kokoisia aluksia 219, joista 93 ilmoitti saalista. Kalastajien keski-ikä oli 58 vuotta. Kalastajat raportoivat saaliinsa joko pyyntikertakohtaisesti tai kuukausittain aluksen koosta ja saalislajista riippuen. Suomen Kalastuslehti 7 • 25 neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009 ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 404/2011 sekä laki yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta (1188/2014) sisältävät säännökset siitä, miten kaupallista kalastusta harjoittavat toimijat ilmoittavat saamansa saaliit, myös sivusaaliit. Euroopan 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Siika Lohi Ahven Kuha 1000 kg Merialueen kaupallisen kalastuksen siika-, lohi-, ahvenja kuhasaalis vuosina 1980 – 2017.. Hylkeet vahingoittivat saaliin lisäksi pyydyksiä, etenkin verkkoja, ja kalat pääsivät pakenemaan rikkinäisistä pyydyksistä. Tilastoa laadittaessa kaikkien kalaa myyneiden kalastajien oletettiin ilmoittaneen saaliinsa. Kalastuslain uudistus näkyy kalastajien määrässä Uusi kalastuslaki tuli voimaan vuoden 2016 alusta. Lisätietoja merialueen kaupallisesta kalastuksesta stat.luke.fi/kaupallinen-kalastus-merellä pyydyksiin
26 • Suomen Kalastuslehti 7 Silakkaverkoilla Erik Lindfors irroittaa silakat verkosta perinteiseen tapaan ravistamalla.
Silakan verkkokalastus alkaa olla monin paikoin katoavaa saaristolaisperinnettä. TEKSTI JA KUVA TAPIO GUSTAFSSON. Lainkuuliaisena kalastajana Erik laskee kaikki rasvaevälliset ja alamittaiset taimenet takaisin. Toista oli 80-luvulla, jolloin eräänä talvena jäätä oli huimat 120 senttimetriä. Hänen isänsä kalasti silakkaa rysällä samasta paikasta. Edellisenä talvena taisi tulla yksi kuha, hän muistelee. Muutaman metrin verkkonarun jälkeen alkaa itse verkko. Aion savustaa ne illalla ja nauttia perunoiden kera. Markkinoiden lisäksi hän pyytää yhdessä tuttaviensa kanssa silakkaa suolattavaksi. Tänä vuonna kalaa on tullut hieman enemmän. Kättelyn jälkeen hyppäämme Erikin Busteriin ja suuntaamme venepoukaman suojasta nimen toiselle puolelle aukeavalle selälle. Nykyisin Erik asuu Vantaalla, mutta viettää vapaa-aikaansa vanhalla kotitilallaan. Taimenet sen sijaan ovat hänen mukaansa runsastuneet. Viime vuonna yksi hylje kävi verkoilla ja jätti jälkeensä kaksi isoa reikää ja mateen pään. Hän pyytää silakoita Tallbackan kylän syyskuun lopussa oleville syysmarkkinoille. Rupateltuamme pitkän tovin ja juotuamme pari kuppia teetä maukkaiden leipien kera, on minun taas aika suunnata mantereelle. Merimetsoja ei Erikin vesillä ole juuri tänä kesänä näkynyt ja hän ihmettelekin minne ne ovat menneet. Erik kalastaa vapaa-aikanaan, mutta hänen isänsä sai vielä elantonsa kalastuksesta. Lapsuuden kalavesillä Loviisan saaristossa mökkeilevä Erik Lindfors on 40 vuoden jälkeen palannut juurilleen. Tilaan kuuluvat vedet riittävät hyvin Erikin omaan kalastukseen. Ensimmäiset metrit näyttävät tyhjiltä, mutta pian hopeisia kylkiä alkaa välähdellä vedestä yhä enemmän. Silakoita tuli juuri sopiva määrä, sellaiset 20 kiloa, arvelee Erik. Kuhaa hänen vesiltään ei juuri ole saaliiksi tullut. Talviaikaan hän työskenteli hevosen kanssa metsätöissä. Yksi silakkaverkko antaa tavallisesti 10?-?30 kiloa silakkaa, mikä riittää hyvin. Vaikka Erik kalastaa verkoilla niin hylkeet eivät ole olleet pahasti haitaksi. Talvikalastus on nykyään vaikeaa heikon jäätilanteen vuoksi. Mökkirannan edessä on kyllä nähty hylje uiskentelemassa. Hänen synnyinkotinsa sijaitsee Loviisan saaristossa olevassa saaressa. Kaloille riittää ottajia Silakoita verkosta irrotellessa lokit kerääntyvät saaliinjaolle. Lopulta saareen pääsi kulkemaan parhaiten lumikenkien avulla. Hänen isänsä oli vuokrannut elannon takaamiseksi lisää vesiä laajemmalta tilan läheltä. Tila on vanha kalastajatila, jossa vielä hänen isänsä oli kalastajana. Hänen sukunsa on ollut kalastajia. Verkon nostettuaan kalastaja vaikutta tyytyväiseltä. Talvikalastus ollut vaikeaa Muuna aikana Erik kalastaa verkoilla lähinnä ahventa ja siikaa. Tuolloin saaliit olivat paljon nykyistä suurempia. Viime talvena oli pitkä ajanjakso, jolloin hän ei päässyt saareen lainkaan. Hänen sukunsa on asuttanut tilaa lähes 400 vuoden ajan vuodesta 1626. Minua on vastassa Erik Lindfors, joka on luvannut viedä minut silakkaverkoille. Silakat irrotetaan verkosta ravistelemalla. Silakoita paistetaan ja halstrataan markkinoille. Viime talvena niitä tuli useita, kun aikaisemmin ne olivat lähes kadoksissa. Erik antaa mukaani tuoreita silakoita. Loviisan saaristossa mökkeilevä Erik Lindfors hallitsee tämän vanhan taidon. Viime vuonna he pyydystivät noin 70 kiloa suolasilakkaa talven varalle. Moottorikelkkaa jää ei olisi kestänyt. Silakan verkkokalastus on katoava taito Erik nostaa ensin ylös pyydyksen merkitsemiseen käytetyn lipun ja sen jälkeen ankkurin. Lyhyen venematkan jälkeen saavumme asiallisesti lipuilla merkityille verkoille. Pyyntipaikka on tuttu. Suomen Kalastuslehti 7 • 27 S aavun autolla mereen päättyvän tien päähän Loviisan Tallbackaan. Jos silakka lentää vähänkään kauemmas se katoaa silmän räpäyksessä alas lokin nokasta. Silloin olikin pakkasta ollut useamman päivän ajan yli 30 astetta
Toisen sijan pokkasivat Pirjo ja Reima Salonen Agricolan yrtSilakka muodostaa Suomen kalansaaliista lähes kaksi kolmasosaa ja merisaalista yhdessä kilohailin kanssa 95 prosenttia. Myyntiaika sunnuntaista perjantaihin oli kello 9?–?19 ja lauantaina kello 7?–?15. Suomi kansainvälistyy, koko maan kuva muuttuu ja kaupungit kasvavat. Silakka ja kilohaili ovat ilmastoystävällistä lähiruokaa, jota myydään silakkamarkkinoilla suoraan kuluttajalle. Toiseksi tulivat Pirjo ja Reima Salonen Taivassalosta pisteillä 46 ja kolmanneksi Vento Aalto Pyhämaalta pisteillä 43. 28 • Suomen Kalastuslehti 7 K alastajien alukset ja myyntikojut valtasivat Helsingin Kauppatorin, kun vuodesta 1743 järjestetyt Stadin Silakkamarkkinat alkoivat. Silakkayllätys-sarjassa voiton vei chili-valkosipulisilakalla Heikki Eskelinen Paraisilta pisteillä 56. Silakan kulutus on laskenut roimasti Suomessa. Silakan syönti on ekoteko Kotimainen kala on ilmastoystävällinen ja terveellinen vaihtoehto. Stadin Silakkamarkkinat avasi Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki. Silakkamarkkinat on yksi kaupungin perinteikkäimmistä tapahtumista – harvat asiat Helsingissä ovat säilyneet yhtä samankaltaisena läpi vuosisatojen. Erityisesti läheltä pyydetyn silakan ja kilohailin ympäristövaikutukset ovat todella pienet. TEKSTI JA KUVA TAPIO GUSTAFSSON Syökää silakkaa!. Voimakkaan muutoksen keskellä on lohdullista ja hyvän tuntuista, että on asioita, jotka säilyvät samanlaisina kuin ne ovat pitkään olleet, Sinnemäki totesi avajaispuheessaan. Markkinoille oli saapunut 32 kalastajaa, jotka myivät Kauppatorilla tuotteitaan suoraan kalastajaveneistä ja myyntimökeistä sunnuntaista lauantaihin 6.?–?12.?10. Nykyinen kulutus on enää kymmenesosa siitä, 3,5?–?4 miljoonaa kiloa. Nyt on korkea aika muuttaa trendiä, ja alkaa käyttää enemmän terveellistä lähikalaa. Vielä 1980-luvun alussa suomalaiset söivät silakkaa yli 30 miljoonaa kiloa vuodessa. Keskiverto suomalainen syö silakkaa vain noin 300 grammaa vuodessa. Tutkitusti maukasta silakkaa Avajaispäivänä Silakkaraati julkisti voittajakalastajat Silakkamarkkinoiden ohjelmalavana toimivan Majakkalaiva Vingan kannella. Maustekala-sarjan pääpalkinnon voitti Tage Gustafsson Hangosta pisteillä 51. Kalan hiilijalanjälki on pienempi kuin lihan ja luonnonkalojen syöminen on ympäristöteko myös veden laadun kannalta, koska kalansaaliiden kanssa vedestä poistuu fosforia ja typpeä
Avajaissunnuntaina sää oli pitkästä aikaa aurinkoinen ja se näkyi. Suomen Kalastuslehti 7 • 29 sama kuin useina aikaisempina vuosina, oli se tällä kertaa hiljaisempi. Monet kävijät osasivat etsiä tuttua akvaariota ja kertoivat saapuneensa paikalle juuri akvaarion ja sen kalojen vetäminä. Stadin Silakkamarkkinoiden ohjelma: https://stadinsilakkamarkkinat.fi/ tisilakalla pistein 52 ja kolmannen sijan sai Toni Rantamaa Merikarvialta niin ikään pisteillä 52 Ämmäkarin silakallaan. Itämeren kalat akvaariossa Kalatalouden Keskusliitto oli mukana silakkamarkkinoilla. Ja kun sää pysyi kuivana myös seuraavina päivinä olivat kalastajatkin tyytyväisiä markkinoiden antiin. Väki valui eteenpäin kojulta toiselle yhtenä massana. Keskusliiton akvaariosta on tullut tuttu brändi Stadin Silakkamakkinoilla. Pääkaupunkilaiset lähtivät sankoin joukoin ulos kävelylle ja markkinoille. Sää suosi kalastajien kaupantekoa Helsingin syyssää oli ennen markkinoita ollut pitkään synkkä ja sateinen. Vaikka paikka oli Silakkayllätys-sarjan palkitut Toni Rantamaa, Pirjo Salonen ja Heikki Eskelinen.. Kalastajille väenpaljous merkitsi tietysti vilkasta kaupantekoa avajaispäivänä. Vaikka vanha kauppahalli oli ihan lähistöllä, varsinainen markkinaväki ei löytänyt torin toiselle puolelle. Lyypekinlaiturin puolella ei näet ollut mitään muuta kuin keskusliiton mökki. Kaikesta tästä huolimatta arkipäivien aamut olivat akvaariolla kiireistä aikaa, kun päiväkotiryhmä toisensa jälkeen jonotti katsomaan akvaariossa uivia kaloja. Sääntöjen mukaisesti tasapistetilanteessa sijat ratkaisi korkeimpien arvosanojen lukumäärä. Lyypekinlaiturin kalamökillä saattoi käydä tutustumassa akvaariossa uiviin Itämeren kaloihin ja kysyä niin kaloista kuin kalastuksesta. Keskipäivän aikaan väkeä oli kauppatorilla niin paljon, ettei kalastajien kojujen väliin tahtonut mahtua
Uusia toimijoita merialueella ovat muun muassa merituulivoimayritykset, autonomisten alusten testaajat ja energiaputkien rakentajat. Aluesuunnittelijan näkökulmasta näyttäisikin siltä, että luonnonvarojen kestävässä hoidossa on merimetson ja hylkeiden osalta epäonnistuttu paikallisen kokemuksen kuulemisessa. Hylkeet ja merimetso nousivat esille Modernin aluesuunnittelun traditioon kuuluu osallisten kuuleminen. Ainutlaatuinen ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä saaristolaiskulttuuPerinteinen kalastuselinkeino on monin paikoin ahtaalla uusien toimijoiden rynnistäessä samoille apajille. Peräti joka viides merialueella koettu ristiriitatilanne sisälsi merimetson tai hylkeiden läsnäolon epätoivotulla paikalla. TEKSTI PEKKA SALMINEN JA MARI POHJA-MYKRÄ, MERIALUESUUNNITTELUYHTEISTYÖN KOORDINAATIO. Uuden merialuesuunnittelun ideana on sovitella ja turvata alueen kestävää kehitystä. Suunnittelussa huomioidaan 11 toimialaa, kuten kalastus, vesiviljely, maanpuolustus, matkailu, kulttuuriperintö ja luonnonsuojelu. Tämä on myös tärkeä osa merialuesuunnittelua. Se antaa syötteitä maakuntakaavoitukseen ja lupaprosesseihin sekä tuottaa uusia avauksia aluekehitykselle ja edistää merten suojelua. Suunnittelua tukevassa PanBaltic Scope -hankkeessa kerättiin keväällä 2019 paikallista kokemustietoa Satakunnan ja Ahvenanmaan merialueilta karttakäyttöliittymän avulla. Uudet toimijat saattavat kilpailla perinteisten toimijoiden kanssa samoista alueista, eikä kaikkia uusien toimintojen ympäristövaikutuksia vielä täysin tunneta. Suunnittelun lähtökohtana on meriympäristön hyvän tilan turvaaminen. 30 • Suomen Kalastuslehti 7 Kilpajuoksu merelle M erialueiden toimintaympäristö on vahvassa muutoksessa ja perinteisten kalastuselinkeinojen koetaan joutuneen Itämerellä ahtaalle. Kalastuselinkeinon ympärille rakentuneen saaristolaiskulttuurin hyvinvoinnin edellytys on kalakantojen elinvoimaisuuden turvaaminen ja merialuesuunnittelu omalta osaltaan tukee kalojen kutuja poikasalueiden sekä vaelluskalareittien turvaamista. Merialueille ilmaantuvat uudet intressitahot tuovat väistämättä haasteita eri toimintojen alueelliselle ja ajalliselle yhteensovittamiselle. Merialuesuunnittelu on mittakaavaltaan erittäin laaja-alaista. Kaikki eivät välttämättä mahdu samalle alueelle, mutta joissain tapauksissa toimijat voivat myös löytää synergioita toisistaan. Samaan aikaan eri toimialojen intressit merialueita kohtaan ovat kasvaneet nopeasti. Uusi laaja-alainen suunnittelumuoto Merialuesuunnittelu on Suomessa rannikon maakuntien liittojen johtama uusi EU:n laajuinen suunnittelumuoto, jolla pyritään edistämään ja sovittamaan yhteen merellisten elinkeinojen tarpeita. Meriympäristön tila on monin paikoin heikko ja kalakantoja verottavien lajien kannat ovat kasvaneet tasolle, joka koettelee kestävyyden rajoja
Mitä punaisempi alue on, sen enemmän alueella esiintyy ristiriitoja. Merialuesuunnittelu pyrkii lieventämään yhteentörmäyksiä ja etsimään synergioita.. Suomen Kalastuslehti 7 • 31 Ammattikalastajien, kalankasvattajien ja vapaa-ajankalastajien rannikkoja merialueilla tunnistamia alueita, joilla esiintyy kalastukseen liittyviä ristiriitoja
On selvää, että merimetson ja harmaahylkeen yksilömäärät ovat tasolla, joka on saavuttanut suotuisan suojelun tason. Tämä vaatii koulutuslaitoksilta, mutta ennen kaikkea hallinnolta, uusien toimintatapojen mahdollistamista paikallista kokemusta ja tarpeita vastaavalla tavalla. Kalastajan työnkuva muuttumassa Aloitimme kirjoituksen toteamalla, että merialueiden toimintaympäristö on vahvassa muutoksessa. Merialuesuunnittelu voi osaltaan pyrkiä turvaamaan perinteisten elinkeinojen perusedellytyksiä, mutta samalla Tulevaisuuden kalastaja lienee yhä harvemmin ainoastaan alkutuottaja. Merialuesuunnittelu järjesti keväällä useita sidosryhmätilaisuuksia pitkin rannikkoa, missä hahmoteltiin merialueiden kehityksen mahdollisia tulevaisuuksia. Yleisesti pidettiin todennäköisenä, että kalastajan työnkuva tulee pirstaloitumaan siinä missä monien muidenkin toimialojen. Riittävän ansiotulon saaminen saattaa vaatia toiminnan laajentamista esimerkiksi jalostukseen. 32 • Suomen Kalastuslehti 7 on pystyttävä muuttumaan muuttuvan toimintaympäristön mukana – tai jopa sitä nopeammin. Riittävän ansiotulon saaminen saattaa vaatia uusien taitojen oppimista ja toiminnan laajentamista esimerkiksi jalostukseen ja matkailuun. Aluekehityksen näkökulmasta on kestämätöntä jatkaa nykyisen kaltaista suojelua, vaan oikeudellista sääntelyä on saatava sopeutuvammaksi kohtaamaan muutkin kuin suojelulliset tarpeet. Kalastuselinkeinossa ei siis ole kyse vain yksittäisten kalastajien elannosta. Siksi on myös tärkeää pyrkiä kääntämään perinteisestä näkökulmasta ongelmilta näyttävät asiat tulevaisuuden mahdollisuuksiksi. TA PI O G U ST AF SS O N. rimme on myös työvoimavaltaisen matkailualan korvaamaton vetovoimatekijä pitkin rannikkoamme. Tulevaisuuden kalastaja lienee yhä harvemmin ainoastaan alkutuotannon työntekijä. Tällaisten synergioiden tunnistaminen ja tunnustaminen on välttämätöntä, jotta voimme edistää merialueiden kestävää kehitystä pitkäjänteisesti ja ymmärrämme miten laaja-alaisia seurauksia ehkä valtakunnallisesti pieniltä tuntuvilla ongelmilla voi olla, jos niihin ei tartuta ajoissa
TA PI O G U ST AF SS O N TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA. Mätimunien kelluminen edellyttää 6 promillen suolapitoisuutta, mikäli suolapitoisuus on liian alhainen, mätimunat vajoavat pohjaan eivätkä kehity kalanpoikasiksi. Kilohaili kasvaa ensimmäisen kahden vuoden aikana voimakkaasti, jonka jälkeen kasvu hidastuu tai pysähtyy kokonaan. Kilohailit ovat pitkäikäisiä, vanhin 22-vuotias kilohailiyksilö on pyydetty Selkämerestä. 3. 9. 8. Nämä suomut tuntee hyvin liikuttamalla sormea kilohailin vatsaa pitkin pyrstöstä päähän. 5. Kilohailit (Sprattus sprattus) pitävät lämpimästä vedestä ja siksi talvehtivat jopa sadan metrin syvyydessä, mutta kesällä oleskelevat lähellä pintaa. Kilohailin rasvapitoisuus vaihtelee vuodenajan mukaan, keväällä pitoisuus on alimmillaan noin 3 prosenttia, mutta loppukesällä ja alkusyksyllä rasvaa voi olla jopa yli 20 prosenttia. Kilohailin mätimunat kehittyvät kelluen. Kilohailia myydään monella nimellä kuten anjoviksena ja sardiinina. 4. Kilohailia ei juurikaan syödä tuoreena, mutta täyssäilykkeet ja maustekalat valmistetaan lähinnä pelkästään kilohailista. Kilohailin vatsassa on erittäin terävät talkasuomut. 10 faktaa kilohailista Kilohailin (yllä) erottaa silakasta (alla) vatsassa olevista erittäin terävistä talkasuomuista, jotka tuntee liikuttaessa sormea kalan vatsaa pitkin pyrstöstä päätä kohden. 2. 10. Suomen kalat. 6. Suomen Kalastuslehti 7 • 33 1. 7. Kilohaili kutee annoksittain eli mätimunista lasketaan kerralla vain osa. Kutukertojen välillä on runsaan viikon pituinen tauko. Lähde: kalahavainnot.fi Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. Kilohailin ja silakan rysäja troolikalastus sai vuonna 2018 MSC kestävän kalastuksen sertifikaatin ensimmäisenä Suomessa
Kaikkista esitteistä on saatavilla myös sähköinen versio! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa ja jaa tietoa. Suuremmista tilauksista veloitetaan postituksesta aiheutuneet kulut. 34 • Suomen Kalastuslehti 7 Tilaa nyt! ahven.net Esitteet ovat pieninä määrinä tilattuina ilmaisia
Aiemmin laki ei sallinut välineitä koskevaa menettämisseuraamusta kalastonhoitomaksurikkomuksen yhteydessä, mutta nykyisen lain mukaan tämä on mahdollista. Kalastonhoitomaksun suorittaminen valvojan saapumisen jälkeen ei poista sitä, että kalastaja on jo ehtinyt syyllistyä kalastusrikkomukseen kalastamalla ilman kalastonhoitomaksua. Tästä seuraa pääsääntöisesti rikesakko. Talteenottoon ei aina ole perusteltua tarvetta ryhtyä, vaikka se kalastuslain 109 § mukaan olisi mahdollista. Välineet otetaan tässä tapauksessa talteen vain erityisestä syystä. Vapavälineiden talteenoton tarvetta voi olla, jos kalastaja ei anna henkilötietojaan kalastuksenvalvojalle. Jenny Fredrikson Kalavehkeet pois?. Talteenotolla puututaan kalastajan omaisuudensuojaan, joten kalastuksenvalvojan on harkittava, onko talteenotto kyseisessä tapauksessa välttämätön ja suhteessa valvonnan tavoitteeseen (kalastuslaki 100 §). Talteenoton tarve voi perustua myös siihen, että arvioidaan poliisin voivan määrätä välineet valtiolle menetetyksi. Kalastukseen käytettyjä välineitä ja pyydyksiä voidaan 109 § mukaan ottaa talteen, jos kalastaja on rikkonut esimerkiksi rauhoitusaikoja, pyydyksiä tai pyyntimittoja koskevia säännöksiä tai kalastanut ilman vaadittua lupaa tai kalastuksessa ei ole noudatettu kalastusluvan ehtoja. Ilman henkilötietoja asian ilmoittaminen poliisille rikesakon määräämistä varten on mahdotonta. Jollei kalatalousalueen käyttöja hoitosuunnitelma sisällä menettelytapaohjeita talteenotoista, on kalastuksenvalvojan sovittava poliisin yhteyshenkilön kanssa suoraan, milloin välineitä on syytä ottaa talteen. Kalastonhoitomaksu on usein mahdollista suorittaa heti netin välityksellä. Talteenotto voi olla ainoa keino keskeyttää luvaton kalastus, jos valvoja on tarkastamassa seisovaa pyydystä. Tarkoituksena voi olla esimerkiksi luvattoman kalastuksen keskeyttäminen. Poliisi määrää menettämisseuraamuksen 1?000 euron arvoon asti. Talteen otetaan vain käytössä ollut vapa ja siinä kiinni oleva viehe, muttei esimerkiksi koko viehepakkia. Talteenotto tehdään, jos sille on olemassa perusteltu tarve. Tätä arvokkaampia menettämisseuraamuksia voidaan tuomita vain käräjäoikeuden kautta. Välineiden menettämisen lisäksi voi kalastaja tietyissä rikkomuksissa joutua korvaamaan uhanalaisen saaliskalan suojeluarvon valtiolle. Kalastus saa jatkua heti kun maksu on voimassa. Kalastuksenvalvojan tulee ilmoittaa rikkomuksesta poliisille sakon määräämistä varten. Kalastuksenvalvojan suorittaman talteenoton ei ole tarkoitus olla osa rangaistusta. Muissa rikkomuksissa menettämisseuraamus on sitä todennäköisempi, mitä vakavammasta rikkomuksesta on kyse. Talteenotto voi olla perusteltu myös vaaran poistamiseksi. Esimerkiksi puutteellisesti merkitty pyydys liikennöidyssä paikassa voi olla vaaraksi muille vesillä liikkujille. Aktiivikalastuksessa kalastuksenvalvoja voi kehottaa kalastajaa keskeyttämään kalastuksen, kunnes asianmukainen lupa on hankittu. Suomen Kalastuslehti 7 • 35 LAKIASIAA K alastuksenvalvojan toimivaltaan kuuluu tietyissä tilanteissa ottaa talteen luvattomassa tai laittomassa kalastuksessa käytettyjä pyydyksiä ja muita kalastusvälineitä
Kaksi kiinnikettä takaa pinssin liikkumattomuuden. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 5,50 € EMALOIDUT KALAPINSSIT Emaloitu, värikäs ja laadukas pinssi. 36 • Suomen Kalastuslehti 7 Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net TINAPINSSIT Korkealaatuiset tinapinssit. Pinssin takana yksi kiinnike. Hinta: 3,50 € Muista hankkia ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Suomen Kalastuslehti 7 • 37 KALAT NUMEROINA H EI D I M O IS IO Itämeren kalastuskiintiöt 2020 ja muutos (%) vuoteen 2019 Lähde: Maaja metsätalousministeriön tiedote 15.10.2019 Lohi pääallasPohjanlahti 86 575 kpl -5 % Silakka Pohjanlahti 65 018 tn -27 % Silakka pääallasSuomenlahti 153 384 tn -10 % Lohi Suomenlahti 9 703 kpl % 210 147 tn Kilohaili -22 % 2 000 tn* Turska itäinen -92 % 3 806 tn Turska läntinen -60 % * Vain sivusaaliille, ei kohdennettua kalastusta 3 150 tn Silakka läntinen -65 % Kuvasta puuttuvat : Punakampela 6 894 tn, 32% Riianlahden silakka 34 445 tn, + 1%
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net SUOMEN KALASTUSLEHTI Tilaa tutkittua tietoa kalataloudesta ja kalastuksesta itsellesi, kalatalousalueellesi tai osakaskunnallesi, niin tiedät mistä kokouksissa puhutaan! Hinta: 48,00 € (kestotilaus). Koulutuksen kesto noin yksi vuosi. 38 • Suomen Kalastuslehti 7 Kiinnostaako vesiviljely. Hakulomake ja lisätiedot täältä: http://www.livia.fi/koulutus/kalatalous KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Opiskele itsesi kalanviljelyn ammattilaiseksi Livian monimuotokoulutuksessa. Opiskelu koostuu verkkoluennoista, seminaareista sekä työharjoittelusta
4 17.5. 20.12. 8.2. 6.9. 7 18.10. 11.10. krs 00700 Helsinki p. 6 13.9. Kunnostuksista on tullut tärkeä osa kalavesien ja kalakantojen hoitoa. 22.3. TA RJ A AH O. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN Nro Aineisto Ilmestyy 1 11.1. 5 9.8. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET Heidi Moisio p. 14.6. 15.11. 3 5.4. VISULAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa 2019 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 8/2019 ilmestyy pe 20.12. 2 22.2. 8 22.11. Suomen Kalastuslehti 7 • 39 ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton Jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 3.5
Oppaassa käydään läpi osakaskuntatoiminnan keskeisiä asioita. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Osakaskuntaopas 2019 Uusi Osakaskuntaopas on tarkoitettu osakaskunnissa toimiville ja osakaskuntatoiminnasta kiinnostuneille. Hinta 15,00 €