Suomen Kalastuslehti 7 • 1 7/2022 Stadin silakkamarkkinat 10
Hinta 13,00 € Tilaa nyt! ahven.net Virkistä muistiasi! Kalamu istipeli uudistu i!. 2 • Suomen Kalastuslehti 7 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kalamuistipelissä on 48 eri kalalajia (96 korttia) Gösta Sundmanin ja von Wrightin veljesten kauniina piirroksina. Korteissa kalojen nimet suomeksi ja ruotsiksi
Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. – 8. TI M O SA LM IA 16 SH U TT ER ST O CK TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO. Suomen Kalastuslehti 7 • 3 Sisältö 10 Ken on maassa maukkain 16 Vesialueen omistaminen kiinteistönvälityksen näkökulmasta 20 Ruovikosta hyötykäyttöön 22 Perinteinen osakaskunta 26 Monta rautaa tulessa 30 Mätäjoki nimeään parempi 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 36 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 26 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Stadin silakkamarkkinoita vietettiin jälleen Helsingissä 2. lokakuuta
Ilmoittautuminen avautuu marraskuussa. Neljännet valtakunnalliset kalatalousaluepäivät pidetään 28. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kuva: Tallink Silja. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan nettisivulta ahven.net/valtakunnalliset-kalatalousaluepaivat/ Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät 2023 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 2023. 3. Paikkoja risteilylle on rajoitetusti, joten toimi nopeasti ja varaa paikkasi. Tapahtuma järjestetään risteilynä Helsinki-Tukholma-Helsinki ja aluksena toimii Viking Linen M/S Gabriella. – 30
Keskusliiton lakimies voidaan nimetä erikseen sovittaessa kalatalousalueen tietosuojavastaavaksi. KALATALOUSALUEIDEN TOIMINNASSA mukana olevien kannattaa tutustua ahven.net-sivuston kalatalousalueet-osioon, jota on kehitetty merkittävästi viimeisten kahden vuoden aikana. Huomaa aluekartan vasemman ylänurkan mahdollisuus valita näkyville eri tasoja, kuten esimerkiksi kalastusrajoitus.fi-sivujen sisältö. Vaellusesteiden takana oleville alueille on tehty valmis pohja poikkeusluvan hakemiseen ELY-keskuksesta kalastusasetusta laajempaa ankeriaan kalastusta varten. Ilmoittautuminen päiville alkaa marraskuussa ahven.net-sivuston kautta. Toiminnan turvaamista koskeva malliohje auttaa varautumaan yllättäviin ongelmiin esimerkiksi avainhenkilöiden äkillisen sairastumisen tapauksessa. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. LISÄTIETOA OHJEISTA sekä apua erityisesti lainsäädäntöön liittyviin ongelmiin on saatavilla juuri valitulta keskusliiton uudelta lakimieheltä Rasmus Åkerblomilta, jonka esittelyn löydät tästä lehdestä. Vuoden mittaan olemme mukana myös useampien alueellisten kalatalousaluepäivien järjestelyissä ja syksyisin olemme tavanneet pitää kalatalousalueiden toiminnanjohtajille erillisen koulutuspäivän. Suomen Kalastuslehti 7 • 5 Neuvontaa kalatalousalueiden toimintaan PÄÄKIRJOITUS Kalatalousalueet ovat keskusliiton toiminnassa keskeisiä alueellisia yhteistyökumppaneita.” KALATALOUSALUEET OVAT keskusliiton toiminnassa keskeisiä alueellisia yhteistyökumppaneita. Ylläpidämme kalatalousalueet kartalla-palvelua, missä voi tarkastella alueiden rajoja tai löytää linkin kautta kalatalousalueiden omat nettisivut. Vuosi sitten valmistunut ja tänä vuonna päivitetty kalatalousalueiden hyvän hallinnon opas antaa perustiedot kaikille kalatalousalueiden hallinnossa toimiville. Järjestämme valtakunnalliset kalatalousaluepäivät seuraavan kerran ensi maaliskuun 28.?–?30. päivinä. AHVEN.NETISTÄ LÖYTYY runsaasti ohjeita ja malliasiakirjoja kalatalousalueiden käytännön toiminnan avuksi
Viime syksynä joesta poistettiin Kangaskosken pato, ja vaelluskalat ovat hyväksyneet sen tilalle ennallistetun kosken elinympäristökseen erittäin hyvin. Saimaannorppakanta on kasvanut 2000-luvulla noin 240 yksilöstä noin 430 yksilöön (2020). JO U N I KO SK EL A EE ST I LO O D U SH O IU KE SK U S. Vastaavasti vuosina 2015 – 2020 kanta kasvoi keskimäärin 5,6 % vuodessa. Joen viimeinen pato, Ritakosken pato, puretaan ensi syksynä. Viime syksyn kutu oli onnistunut ja tänä kesänä kosken alueella havaittiin jopa 200 poikasta per aari. SUOJELU JA KALASTUS SUJUU SAIMAALLA Pohjois-Savon ELY-keskuksen mukaan Saimaalla on tehty onnistuneita päätöksiä saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamisessa. Hiitolanjoesta povataan WWF:n mukaan sekä uhanalaisten vaelluskalojen paratiisia että houkuttelevaa matkailuja virkistysaluetta paikallisten ja turistien käyttöön. Merkittyjä sampia tulee vaeltamaan Suomen vesialueille ja on tärkeää, että kalastajat ilmoittavat sampihavainnoistaan Luonnonvarakeskukselle. Sinisampi palaa Itämerelle Itämeren alkuperäiseen kalastoon kuulunut, mutta 1900-luvun kuluessa hävinnyt kalalaji, sinisampi, pyritään palauttamaan takaisin Itämereen. 6 • Suomen Kalastuslehti 7 LYHYET HIITOLANJOESTA PURETTIIN PATO Etelä-Karjalan Hiitolanjoella sijaitseva Lahnasenkosken pato on purettu. Viron ja Suomen yhteisessä EUhankkeessa (LIFE Baltic Sturgeon) istutetaan vähintään puoli miljoonaa sinisammen poikasta Viron Pärnunjokeen ja Narvajokeen. Sinisammen selviytyminen merellä riippuu monista luontotekijöistä, mutta erityisesti kalastuksesta. Vuonna 2021 kalanpyydyksiin havaittiin kuolleen kaksi norppaa, tänä vuonna kolme, kun vuosina 2012 – 2014 erilaisiin kalanpyydyksiin havaittiin kuolleen vuosittain keskimäärin seitsemän saimaannorppaa. Vaarana on, että sinisampia joutuu pyydyksiin kalastuksen sivusaaliina, muistuttaa Luonnonvarakeskus
Avustuksia korotettiin vastaamaan paremmin todellisia kustannuksia. Siian verkkokalastuksessa merialueella käytettävä yleinen verkon solmuväli nousee 45 millimetriin. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO SIIKAVERKKOJEN SOLMUVÄLI MERIALUEELLA 45 MILLIMETRIIN Valtioneuvosto muutti lokakuussa kalastusasetuksen 12 pykälää. JÄRKI SÄRKI SUOMEN VASTUULLISIN TUOTE Kestävän elämän tapahtumassa Helsingissä lokakuussa palkittiin ensimmäistä kertaa Suomen vastuullisin tuote. Halliuroksen hautaamisen avustuksen enimmäismäärä korotetaan 150 eurosta 250 euroon. ”Kun vastuullisuutta tarkastellaan hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta, eläinperäisistä ruoista suomalainen särkikalapohjainen villikala on ympäristöystävällisempien raaka-aineiden joukossa.” kertoo Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme perusteluja voittajan valinnalle. Halliuroksen loppukäsittelyn todentamisesta maksettava avustus korotetaan 75 eurosta 100 euroon. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO. Muutos koskee sekä kaupallisia että vapaa-ajankalastajia ja sen tavoitteena on parantaa vaellussiikakantojen tilaa. Asetus tulee voimaan 1.1.2024, Merenkurkun alueella vasta 1.7.2024. Suomen Kalastuslehti 7 • 7 LYHYET 350 Maaja metsätalousministeriö tiedotti lokakuussa, että halliuroksen rantaan tuomisen avustus korotetaan 250 eurosta 350 euroon. Voittajaksi valittiin 291:n tuotteen joukosta Järki Särki -kalasäilyke
Laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:ssa, ja sen leviäminen on estettävä. Se on tehokas saalistaja, joka voi olla erityisen haitallinen samassa vesistössä eläville sammakkoeläimille. ASC on merkki, josta sekä kuluttajat että elintarvikealan ja kaupan toimijat tunnistavat helposti ympäristön ja sosiaalisen vastuun kannalta kestävästi kasvatetun kalan. ”Olemme luonnollisesti hyvin ylpeitä sertifioinnistamme, tämä on vuosien työn tulosta,” iloitsee Brändö Laxin toimitusjohtaja Karl-Johan Henriksson. Kirjolohelle ASCsertifiointi Ahvenanmaalaiselle Brändö Laxille on myönnetty kalankasvatuksen vastuullisista käytännöistä kertova ASC-sertifiointi. Se on melko suurisuinen, vankkarakenteinen kala. Rohmutokkoja löydettiin kesän lopulla Varsinais-Suomesta lammesta, johon se on päätynyt ihmisen levittämänä. Rohmutokko on ahvenkala, joka kasvaa jopa 25 cm mittaiseksi. ”Mahdollisista rohmutokkohavainnoista on hyvä ilmoittaa vieraslajit.fi -sivustolla ja liittää mukaan valokuva lajista”, sanoo Luken erikoistutkija Sanna Kuningas. Haitallisen vieraslajikalan levittäminen on laitonta. Kyseessä on ensimmäinen suomalaiselle meressä kasvatetulle kalalle myönnetty ASCsertifiointi. Rohmutokko ei ole vaaraksi ihmiselle, mutta se uhkaa alkuperäistä vesilajistoamme. Se on sitkeä kalalaji, joka voi selvitä jopa pohjaan asti jäätyvissä lammissa. Parittomissa evissä on raidoitusta ja pään sivuilla, silmien kohdalla on tummat juovat. Rohmutokko on kotoisin Koillis-Kiinan, Korean niemimaan pohjoisilta ja Venäjän Kaukoidän alueilta. Brändö Lax on panostanut kalojen hyvinvointiin, elintarviketurvallisuuteen, ympäristövaikutusten minimointiin ja sosiaaliseen vastuuseen jo vuosia. Rohmutokko kilpailee elintilasta ja ravinnosta muiden kalalajien kanssa. 8 • Suomen Kalastuslehti 7 LYHYET ROHMUTOKKOA LÖYDETTY SUOMESTA Haitallisesta vieraslajikalasta rohmutokosta (Perccottus glenii) on tehty ensimmäinen havainto Suomesta. BR ÄN D Ö LA X AB SA N N A KU N IN G AS , LU KE. Aiemmat Suomea lähimmät havainnot rohmutokoista on tehty Virosta sekä Suomenlahden itäosista Venäjän puolella
Lisäksi keskeisten tuotantopanosten eli polttoaineiden, energian, kalanrehun ja monien materiaalien hinnat ovat nousseet merkittävästi ja raaka-aineiden saatavuudessa on haasteita. Kutuaika ajoittuu loka-marraskuun vaihteeseen ja rauhoituksen tarkoituksena on varmistaa kantojen kestävä kalastus. Avustukset ovat ympäristöministeriön ja maaja metsätalousministeriön hallinnonalojen harkinnanvaraisia valtionavustuksia. Suomen Kalastuslehti 7 • 9 LYHYET MIKÄ KALA LÖYTYI KALLIOLAMMIKOSTA. Tukijärjestelmä perustuu Euroopan komission hyväksymiin tilapäisiin valtiontuen kriisipuitteisiin. Tässä tapauksessa on voinut käydä niin, että poikaset syntyivät myöhässä kevättalvella, ajautuivat aaltojen mukana lätäkköön ja niukalla ravinnolla ne kasvoivat normaalia hitaammin. Tukea maksetaan kalastusja vesiviljely-yrityksille. Kivinilkka on ainoa suomalainen kala, joka synnyttää eläviä poikasia. Tuen suuruus määräytyy yrityksen edellisen tilikauden tilinpäätöksen tai elinkeinotoiminnan veroilmoituksen kokonaiskustannusten perusteella. SIIKA RAUHOITETTIIN POHJANMAALLA Pohjanmaan rannikon osakaskunnat ja kalastusseurat rauhoittavat jälleen siian kutuajaksi. Haettavissa olevat avustukset osoitteessa www.ely-keskus.fi/ymparisto TH O M AS SJ Ö ST RÖ M KALATALOUSYRITYKSILLE VIIDEN MILJOONAN EURON TUKI VENÄJÄN TOIMISTA JOHTUEN Valtioneuvosto hyväksyi syyskuussa asetuksen, jolla säädetään Venäjän hyökkäyssodasta johtuvan taloudellisen tilanteen heikentymisen vuoksi kalatalousyrityksille maksettavasta tuesta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut kalatalouden alkutuotantoon monin tavoin. Hakuajat päättyvät pääsääntöisesti 30.11. Kalatuotteiden, kalanrehun ja kalanpoikasten vienti Venäjälle, Valko-Venäjälle ja Ukrainaan on loppunut. Kyseessä on kivinilkan poikanen. Avustuksen myöntämisestä päättivät ELY-keskukset. Kuvan poikaset olivat noin viisisenttisiä. Tukijärjestelmän toimeenpanoon on varattu viisi miljoonaa euroa osana hallituksen 300 miljoonan euron tukipakettia kotimaiselle ruoantuotannolle. AVUSTUSHAKUJA AUKI ELY-KESKUKSISSA ELY-keskuksissa on avattu useita rakennettuun ympäristöön, luonnonympäristöön, vesiensuojeluun ja ekologisesti kestäviin ratkaisuihin liittyviä avustushakuja. Yrityskohtaista tukea voi saada 500 – 35 000 euroa. Mielenkiintoisen asiasta tekee paikan lisäksi se, että kirjallisuuden mukaan kivinilkkojen tulisi syntyä tammi-helmikuussa. Syntyessään poikaset ovat noin neljäsenttisiä. Lisäksi tänä vuonna pyydetään poikkeusluvalla Luodonsiian emokaloja paikallisen siikakannan esiintymiseen liittyyvää tutkimusta varten rauhoitusaikana ja rauhoitusalueilta.. Kalatalouden Keskusliittoon tuli lokakuussa kysymys, mikä kala oli eksynyt kalliolammikkoon Itä-Uudenmaan saaristossa. Tai sitten kyse voi olla ennenaikaisesta synnytyksestä ja myrsky oli pyyhkäissyt poikaset lätäkköön. Haettavissa on avustuksia vesistöjen kunnostamiseen hyvin monipuolisesti laajoista valuma-aluekunnostuksia pienempin kalataloudellisiin kunnostuksiin
10 • Suomen Kalastuslehti 7 Ken on maassa maukkain TEKSTI MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT TAPIO GUSTAFSSON JA MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO
Stadin silakkamarkkinoita vietettiin Helsingin kauppatorilla 2. 10.. Minulla oli tänä vuonna kunnia päästä mukaan raatiin. – 8. Suomen Kalastuslehti 7 • 11 Silakkaraati on jo 1970-luvulta lähtien kokoontunut Helsingin silakkamarkkinoiden ensimmäisenä päivänä valitsemaan vuoden maustekalaa ja vuoden silakkayllätystä
Raati ei saanut tietää tuloksia etukäteen, vaan jouduimme kiltisti odottamaan, että kello lyö 16 ja tulokset julkistetaan yleisölle. Kalat arvostellaan neljän eri periaatteen mukaan: maku, ulkonäkö, tuoksu ja koostumus. Itselleni on maun lisäksi tärkeää kalan tuntuma suussa. Viime kädessä ihmisten kokevat maut varsin henkilökohtaisesti, meistä jokaisella on omat makumieltymyksensä. Liekö syy nykyisessä maailmantilanteessa ja alitajuisesti hain tuttuja ja turvallisia makuja lapsuudesta. Helsingin tapahtumasäätiön Riikka Karstu johtaa tapahtumaa ja käy läpi kilpailun taustat ja säännöt. Jokainen kalastaja saa ilmoittaa mukaan yhden tuotteen kumpaankin kilpailuun. En ole aikaisemmin ollut mikään maustekalan ystävä, vaan olen ostanut silakkamarkkinoilta aina vain silakkayllätyksiä. Me aloitamme maustekaloilla, minkä jälkeen pidämme pienen tauon lepuuttaaksemme makunystyröitämme ja jatkamme maistelua silakkayllätysten parissa. Tänä vuonna 12 kalastajaa myy hopeakylkistä kalaa suoraan veneestään ja 15 kalastajalla on myyntipaikka torin Kalastajakujalla. Maustekaloja tarjoillaan meille jatkuvalla syötöllä. Paperissa on myös tilaa vapaamuotoisille vastauksille. Tai sanottaisiinko niin, että tiedän mikä on mielestäni hyvää ja mikä ei, mutta olen vaikuttunut muiden raatilaisten taidoista löytää kaloista erilaisia makuvivahteita. Vaikka maustekala valmistetaan perinteisellä reseptillä, löydämme niistä pieniä vivahde-eroja. Työ alkaa syvän hiljaisuuden vallitessa, mutta pian päästään vauhtiin. Mutta 12 maustekalan jälkeen on pakko tunnustaa että aina oppii uutta. Karstu painottaa vapaamuotoisten vastausten tärkeyttä. Mikä makujen maailma! Oikeastaan maulla on aika vaikeaa kilpailla. Stadin Silakkamarkkinoilla vieraili noin 80?000 kävijää.. Ensimmäinen maustekala tarjoillaan. Meidän jokaisen edessä on pistetaulukko. Pisteskaala on 1?–?5, joista 5 on paras. Tehtävänäni on yhdessä kahdeksan muun silakanja ruuanystävän kanssa maistella ja valita kolme parasta tuotetta Vuoden maustekala ja Vuoden silakkayllätys kilpailussa. Karstu on edellisenä päivänä noutanut kalat niiltä kalastajilta, jotka ovat ilmoittautuneet mukaan kilpailuun. Itse olen kaupungintalon ravintolassa. Vaikka olenkin noviisi makujen maailmassa, pystyn silti antamaan keskusteluun uutta tietoa Kalatalouden Keskusliiton kalastusbiologina. Huomaan olevani keltanokka makujen maailmassa. Esimerkiksi sen, että maustekala on aina tehty kilohailista, ei silakasta ja että kilohailin tunnistaa terävästä vatsasta (huom. Siitä huolimatta Karstun ilmoittaessa maistelun jälkeen tuotteelle annetut pisteet, huomaamme että raati on ollut sen maun suhteen varsin yksimielinen. 12 • Suomen Kalastuslehti 7 O n sunnuntaiaamupäivä 2. Sukellus makujen maailmaan On aika istuutua kauniisti katetun pitkän pöydän ääreen. Maustekala on hyvää! Vain mielikuvitus asettaa rajat Lounaan jälkeen on aika sukeltaa silakkayllätysten pariin. 1970-luvulta lähtien vuosittain eri ihmisistä koostuva silakkaraati on käynyt läpi mittavan urakan selvittääkseen mitkä tuotteet ovat hyvistä ne kaikkein parhaimmat. Karstun mukaan ne ovat tärkeitä kalastajien pohtiessa, miten he voisivat kehittää omia tuotteitaan. Kello on 11 ja seuraavien kolmen tunnin aikana tarkoituksena on koemaistaa 12 erilaista maustekalaa ja 16 silakkayllätystä. Jos maustekaloissa makuskaala olikin aika rajallinen, niin silakkayllätysten kohdalla vain mielikuvitus voi olla rajoittavana tekijänä. Markkinahumu on käynnistynyt Kauppatorilla. Korkeimmat pisteet ovat pääasiassa menneet samalle tuotteille. lokakuuta ja Helsingin pormestari Juhana Vartiainen on juuri virallisesti avannut Helsingin silakkamarkkinat. Ja nyt seuraa pieni tunnustus. Ehdimme jutella niitä näitä kalojen maistelun lomassa. Perinteisesti palkitut tuotteet myydään loppuun jo sunnuntaina. ruotsiksi kilohaili on vassbuk, vass = terävä ja buk = vatsa). Jokaisen raatilaisen pisteet lasketaan yhteen ja eniten pisteitä kerännyt tuote on voittaja. Yleensä pidän eniten uusista ja jännittävistä mauista ja oli yllättävää huomata että annoinkin korkeimmat pisteeni varsin perinteisille silakkatuotteille. Esimerkiksi makean ja suolan välinen tasapaino
Maustekala tehdään kilohailista.. Suomen Kalastuslehti 7 • 13 Silakkaraati valmiina työhön
14 • Suomen Kalastuslehti 7 Iloiset voittajat Hieman ennen kello 16 väkeä alkaa kokoontua purjelaiva Vivanin edustalle. Olen yhtä utelias kuin muutkin tietämään kuka on voittanut ja miten minun oma suosikkini pärjäsi kisassa. Raati piti tuotteen kauniista esillepanosta ja sen pippurisen raikkaasta ja tasapainoisesta mausta. Päivä on ollut erinomaisen hauska ja opettavainen matka, niin uusien ystävien kuin makujen maailmaan. Palkintojen jaon jälkeen voittajista otetaan iloisia valokuvia. Kauan eläköön silakka ja maustekala ja kiitos kaikille taitaville kaupallisille kalastajille, jotka kerran vuodessa tuovat lähikalaa ja saaristolaiselämää viikoksi Helsingin sydämeen. Me Vivanin edustalle kokoontuneet raatilaiset olemme vähintään yhtä iloisia. Palkintojen jako lähestyy. SILAKKARAATI 2022 Sören Lillkung, Svenska kulturfondenin toimitusjohtaja ja silakkaraadin puheenjohtaja Daniel Sazonov, Helsingin kaupungin apulaispormestari Malin Lönnroth, Kalatalouden Keskusliiton kalastusbiologi Benjamin Skwarek, Helsingin nuorisoneuvosto Marjukka Mikkola, Uudenmaan Martat Elina Ovaskainen, Maaja metsätalousministeriön eritysiasiantuntija Jonas von Wendt, Hufvudstadsbladetin toimittaja Mika Jokela, Finlandia-talon keittiöpäällikkö Viivi Maskulin, ruoan ja koulutuksen asiantuntija Vuoden maustekala kilpailun voittaja Magnus Nyholm ja vuoden silakkayllätys kilpailun voittaja Pirjo Salonen sekä muut palkitut Liisa Vainio, Leif Bergman, Krister Hellström ja Jörgen Kellgren.. Vuoden silakkayllätys kilpailun voitto menee taivassalolaisten Pirjo ja Reima Salosen valmistamalle tillisilakalle. Toinen palkinto menee Leif ja Gerd Bergmanille Ahvenanmaan Getaan ja kolmas sija Jörgen ja Johanna Kellgrenille Porvoon Pellinkiin. Toisen palkinnon saa Inkoon Degerbyn Krister Hellströmin chilisilakka ja kolmannen palkinnon Liisa Vainion suutarinohi Taivassalosta. Vuoden maustekala kilpailun voittaja on Magnus Nyholm Porvoon Tirmosta
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Uutta syksyyn! Hinta 6,20 €. Suomen Kalastuslehti 7 • 15 Tilaa nyt! ahven.net Suositut pelikortit pihapiirin linnuista ja kasveista ovat uudistuneet. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Kaikissa 55 erilaista kuvaa
16 • Suomen Kalastuslehti 7 Vesialueen omistaminen kiinteistönvälityksen näkökulmasta Ilmakuva mökistä sinisen järven rannalla kesäisessä Suomessa. SH U TT ER ST O CK
”Osa asiakkaistani ovat kotiaan myydessään olleet aidosti yllättyneitä ymmärtäessään, että he ovat omistaneet osuuksia yhteisiin vesialueisiin kaikki nämä vuodet. Vesijätöt puhuttavat ”Itä-Uudenmaan saaristossa kohtaamme kiinteistönvälityksessä usein vesijättöalueita ja niihin liittyviä tapauksia. Kiinteistönvälittäjän tehtävä on löytää asuntoja, jotka täyttävät asunnonostajien toiveet. Lisäksi vesijätön omistaja, kuten esimerkiksi osakaskunta, voi hakea toimitusta, jossa se velvoittaa kiinteistön lunastamaan vesijätön. Itä-Uudellamaalla on kyse hajanaisista pienistä vesialueista, joilla on pieniä omistusosuuksia. Äitiysvapaan jälkeen tunsin tarvetta uusille haasteille. Verkkosivusto on tuttu useimmille, jotka ovat joskus ajatelleet tai suunnitelleet kiinteistökauppoja. Opiskelin laillistetuksi kiinteistönvälittäjäksi ja aloitin työt pankin kiinteistönvälitysosastolla. Sara Karlsson sanoo, että jo myynti-ilmoitusta laatiessa on tärkeää olla täsmällinen omistukseen liitPunainen tupa ja perunamaa vai rantasauna ja sininen ulappa. Vesijättöjen osalta Karlsson yleensä selvittää asiakkailleen sen, mitä laissa sanotaan eli että rantakiinteistön omistajalla on oikeus rantakiinteistön ja vesirajan välissä sijaitsevan vesijättömaan lunastukseen tietyin edellytyksin. Sen sijaan kiinteistöjä, joilla on osuuksia yhteisiin vesialueisiin, tulee myyntiin säännöllisesti. Karlsson mainitsee, että Porvoon alueella yksityisiä vesialueita tulee harvoin myyntiin. Omakotitalojen joukosta löytyy 282 hakukriteeriäni vastaavaa kohdetta, loma-asuntojen joukosta 141 kohdetta. Karlssonin mukaan ne eivät todennäköisesti tuo mitään lisäarvoa kiinteistölle. TEKSTI MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Kuinka hyvin nykyiset ja tulevat kiinteistönomistajat tietävät vesialueen omistamisen eri puolista. Osassa myynti-ilmoituksia todetaan selvästi, että kiinteistöön kuuluu osuus yhteiseen vesialueeseen. Kuinka vesialue näkyy asuntoilmoituksissa. Vesialueen omistajuus jää valtaosassa myynti-ilmoituksia edelleen epäselväksi. Vesijättöihin liittyviä asioita saammekin selvitellä asiakkaidemme kanssa”, Karlsson sanoo. Nykyään työskentelen yksityisessä välitysfirmassa”, kertoo Karlsson. Hakuehdot tarjoavat mahdollisuuden valita kriteeriksi kohdan ”oikeus vesialueisiin”. Toimiva tapa lienee ottaa puhelin käteen ja soittaa välittäjälle. Minä haluan tietää, miten vesialueen omistaminen sisältyy osaksi näitä unelmakuvia. Takanaan hänellä on 20 vuoden työkokemus pankkimaailmasta. Tarjoaako vesialueen omistajuus lisäarvoa, joka voidaan laskea kovassa valuutassa. Vaikuttavatko osuudet yhteisiin vesialueisiin kiinteistön arvoon. Tämä käy nopeasti ilmi, kun tapaan kiinteistönvälittäjä Sara Karlssonin Porvoossa. ”Molemmissa tapauksissa on syytä muistaa kohtuus lunastushintojen suuruuksissa”, Karlsson toteaa. Välittäjän tehtävänä on myös pitää innokkaiden ostajien jalat tiukasti maassa ja ottaa huomioon lakipykälät. Karlssonin mukaan kiinteistönvälittäjäkokeessa mitataan pitkälti kiinteistökauppaan ja omistukseen liittyvän lainsäädännön osaamista. ”Työskentelin aiemmin paikallispankin markkinoinnissa. Ostajien ja myyjien joukossa on monenlaisia asiakkaita. Muissa tapauksissa kyse voi olla venevalkamaoikeudesta. ”Ammattikalastajille voi olla tärkeää, että heillä on omat osuudet vesialueeseen, mutta muuten vesiosuudet eivät ole herättäneet suurempaa kiinnostusta asiakkaideni keskuudessa”, sanoo Karlsson. Klikkaan Oikotien nettisivut auki. He pitävät vesiosuudet omassa tai perheen hallussa”, Karlsson sanoo. Toki löytyy myös niitä, jotka ovat hyvin tietoisia vesiosuuksistaan ja saattavat päättää olla myymättä osuuksiaan kiinteistökaupan yhteydessä. Kun yritän selvittää tarkemmin, mitä oikeus vesialueeseen tarkoittaa, asia muuttuu epäselvemmäksi. On niitä, jotka ovat hyvin tietoisia kaikesta siitä, mitä kiinteistönomistus pitää sisällään. Karlsson on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä neljä vuotta. Mutta on myös niitä, jotka eivät ole asiaan perehtyneitä. Suomalaiset kiinteistönvälittäjät tietävät, mistä suomalaiset unelmoivat. Suomen Kalastuslehti 7 • 17 P yysin kiinteistönvälittäjiä kertomaan minulle, mitä asioita suomalaiset pitävät tärkeinä uutta kotia tai loma-asuntoa etsiessään ja onko vesialueen omistuksella merkitystä kiinteistön hankinnassa
”Niille, jotka ostavat mökkejä alueeltamme, vesi on tärkeä kriteeri”, Perälä sanoo. Monille asiakkaillemme ajatus yhteisistä vesialueista ja niiden omistamisesta tuntuu olevan aika vieras”, Nikula toteaa. Hänen mielestään vesialueen omistamista ei nykyään voida pitää sellaisena ominaisuutena, jolle voitaisiin suoraan määrittää arvo rahassa. Entä mikä on tilanne nyt. Laillistettuna kiinteistönvälittäjä työskentelevä Nikula sanoo, että kiinteistönvälittäjänä pääkaupunkiseudun ulkopuolella Suomen kaltaisessa vesirikkaassa maassa ei voi välttyä kohtaamasta vesialueen omistamista muodossa tai toisessa. Soitan kiinteistönvälittäjä Matti Perälälle, joka työskentelee Mikkelissä ja sen lähialueella. Ennen koronapandemiaa kiinnostus kesämökkejä kohtaan oli kuitenkin hiipunut samalla, kun vaatimukset mökkien varusteluvaatimuksille olivat kasvaneet. AN ET TE SU N D ST RÖ M PH O TO G RA PH Y. ”Kalastan itse ja vesialueiden omistuskysymykset ovat siitä syystä tuttuja. Asiakkaalla on oikeus kaikkeen tietoon. Niin sanottuja kuivanmaan mökkejä on vaikea myydä, mutta Perälä korostaa, että vedellä tarkoitetaan omaa rantaa. Esimerkiksi, jos kyseessä on osuus yhteiseen vesialueeseen, on siitä kerrottava ilmoituksessa. Kalastava kiinteistönvälittäjä Suomi on iso maa. Hän on työskennellyt kiinteistövälitysalalla vuodesta 2007. Mikkeli – mökinomistajien mekka Suomalaiset ovat mökkikansaa. Saadakseni perspektiiviä asiaan myös sisävesiltä, soitan kiinteistönvälittäjä Heli Nikulalle. Mikkeli on Suomen mökkirikkaimpien kuntien joukossa. ”Vesialueen omistamisella ei juurikaan ole merkitystä kiinteistöjen myynnissä. Nimestä päätellen hän voisi olla oikea henkilö vastaamaan siihen, etsivätkö ihmiset kiinteistöjä vesiosuuksilla, koska he näkevät hyvien kalavesien tuovan lisäarvoa kiinteistölle. Hänet voi löytää sosiaalisesta mediasta nimellä Kalastava kiinteistönvälittäjä. Sitten tuli korona ja kaikki muuttui hetkessä. Nikula mainitsee, että päinvastoin häneltä kysytään usein sitä, millaisia lisäkustannuksia osuudesta yhteisiin vesialueisiin koituu, kuin että vesialueet nähtäisiin etuna ja arvon tuottajana. 18 • Suomen Kalastuslehti 7 tyvät asiat on kirjoitettava selkeästi. Nikula toimii välittäjänä Tampereen seudulla. Laillistetuksi kiinteistönvälittäjäksi opiskellessa esimerkiksi vesijätöt ja Kiinteistönvälittäjä Sara Karlsson toimii välittäjänä Porvoossa. Kesämökkejä myytiin koronapandemian aikaan ennätysmääriä. Yhteisten vesiosuuksien omistamisella ei ole useimmille merkitystä
Muutos on ollut suuri ja kiinteistönvälittäjät ovat joutuneet työskentelemään pitkiä päiviä. Perälä uskoo, että tämä johtuu osittain siitä, että markkinat ovat tasoittuneet muutaman intensiivisen ostovuoden jälkeen. Omavaraisuudesta puhutaan paljon, mutta se on pikemminkin vain puhetta, ei todellisuutta. Perälä arvioi, että tämä voi olla osasyy siihen miksi asuntojen myynti-ilmoituksissa esiintyy paljon vaihtelua siinä, mitä vesialueen omistuksesta on kerrottu. Lisäksi markkinatilanne on nyt epävarma. Koronapandemian aiheuttama etätyötrendi on vaikuttanut moneen asiaan. Kysymykseeni siitä, onko kotitalouksien korkeamman omavaraisuuden trendi ja siten kiinnostus omia vesiä kohtaan alkanut näkyä kiinteistömarkkinoilla, Karlsson vastaa: ettei ainakaan vielä. Vastaavasti yhteisvesien osuudet ja vesialueen omistus kokonaisuudessaan voi jäädä vähemmälle huomiolle. Yksi asia on siis varma vesialueiden omistamisen tunnetuksi tekeminen vaatii vielä paljon työtä kalatalousneuvonnalta. venevalkamaoikeudet käsitellään huolellisesti. Aika näyttää, miten kiinteistömarkkinat kehittyvät. KEHITYSJA KOULUTUSHANKE Kirjoitus on osa maaja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroin rahoittamaa Kalatalouden Keskusliiton hanketta, jonka tavoitteena on lisätä vesialueiden omistuksen näkyvyyttä ja suomalaisten tietoisuutta vesialueiden omistamisesta. Globaalit trendit Lopuksi. Mitä tulee vesijättöihin, vesialueen omistajia on usein vaikea tavoittaa ja myös hinnoittelu on hankalaa. Kiinteistövälittäjä Heli Nikula toimii välittäjänä Tampereen seudulla. Ihmiset ovat nyt etsineet taloja, joissa on yli kolme makuuhuonetta. Kiinteistönvälittäjä Matti Perälä työskentelee välittäjänä Mikkelissä. Itä-Uudellamaalla Sipoo kasvatti suosiotaan asuinalueena, myös Porvoo. H EL I N IK U LA M AT TI PE RÄ LÄ. Jos haluat lukea lisää vesialueiden omistamisesta, löydät Ahven.netistä tietoa osakaskunnista ja vesialueen omistamisesta sekä myös usein kysyttyjä kysymyksiä aiheeseen liittyen. Koronapandemia vauhditti kiinteistökauppoja, jonka vahvisti Mikkelissä toimiva välittäjä Perälä. Vesialueiden omistaminen näyttäytyy kiinteistönvälityksessä aika tuntemattomana aiheena ja osuutta yhteisiin vesialueisiin ei nähdä lisäarvoa tuottavana tekijänä. Innokkaana virkistyskalastajana Perälä toivoo, että osakaskunnat aktivoituisivat toimimaan verkossa. Ja Perälä toteaa saman. ”Helpommin saatavilla oleva tieto antaisi lisäarvoa osakaskuntatoiminnalle ja näkyisi varmasti myös lupamyynnin kasvuna”, toteaa Perälä. Suomen Kalastuslehti 7 • 19 Energiakriisin myötä olemme jälleen uuden tilanteen edessä. Mökkikauppa on tänä vuonna laskenut Mikkelissä lähes 50 prosenttia. Perälä peräänkuuluttaa parempaa tietoa osakaskunnista. Karlsson puolestaan sanoo, että korona muutti ihmisten vaatimuksia asuntoihin liittyen
Rantavyöhykkeellä kasvavasta ruovikosta voi kuitenkin olla myös hyötyä: Ruovikko sitoo maata juurillaan, ja torjuu rantojen eroosiota. Niittohankkeen toteutus – mistä lähteä liikkeelle. Ravinteet kiertoon rantaruovikoista Ruovikoita niittämällä voidaan parantaa rantaluonnon monimuotoisuutta sekä erityisesti kalaston ja linnuston elinolosuhteita, ja samalla saadaan rannoilta kustannustehokkaasti poistettua myös suuri määrä Itämerta rehevöittäviä ravinteita. Ruovikon niittoa suunniteltaessa on hyvä muistaa, että koneellisista niitoista on ilmoitettava ELY-keskukselle etukäteen. 20 • Suomen Kalastuslehti 7 Ruovikko hyötykäyttöön Itämeren rehevöityminen ja rantaniittyjen laidunnuksen vähentyminen on kiihdyttänyt rantaruovikoiden kasvua, ja monella matalalla merenlahdella järviruoko onkin peittänyt alleen kaiken, kymmenien, jopa satojen hehtaarien aloilta. Rantavedessä mätänevä ruokomassa on myös metaanipäästöjen lähde. Läpitunkematon ruokotiheikkö haittaa rantojen virkistyskäyttöä, ja matalaan veteen kertyvä, maatuva ruokoturve nopeuttaa merenlahtien umpeenkasvua entisestään. Kesällä ja syksyllä niitettyä ruokoa voidaan hyödyntää esimerkiksi kasvualustoissa ja viherlannoitteena. Merenlahtien ja rantaniittyjen kunnostuksella ruovikoita niittämällä on monenlaisia hyötyjä, ja myös niitetylle ruo’olle löytyy käyttöä. Luvantarvetta eri niittokohteilla arvioidaan tapauskohtaisesti, ja yhteistyön käynnistäminen jo suunnitteluvaiheessa kannattaa, kun niittoalueen rajauksia, tai erilaisten selvitysten tarvetta voi. Merenlahtien monimuotoiset ruovikot ja kosteikot ovat kevätkutuisten kalojen, esimerkiksi hauen, tärkeitä kutualueita, ja vesikasvien seasta kalanpoikaset löytävät hyvin suojaa ja ravintoa. TEKSTI MIINA MÄKI, JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ KUVA TONY GRANSTRÖM, PITKÄPÄÄN KALASTUSKUNNAT T iheästä ruovikosta on monenlaista kiusaa. Tiheä järviruokokasvusto sitoo ravinteita huomattavia määriä: Yhden hehtaarin ruovikko voi sisältää jopa 10 kiloa fosforia, 100 kiloa typpeä ja yli kaksi tonnia hiiltä. Tiheässä ruovikossa monimuotoisuus kuitenkin vähenee, eikä umpeenkasvanut ruovikko hyödytä kalojakaan, sillä siellä on vähemmän sopivia ruokailuja suojapaikkoja kuin mosaiikkimaisesti vaihtelevassa ruovikkoympäristössä. Lisäksi etenkin jokisuiden ruovikot sitovat maalta valuvia ravinteita ja estävät niiden päätymistä rantavyöhykkeeltä ulommas merelle. Talvella niitetty ruoko sopii kuivikkeeksi tai katteeksi, ja sitä voidaan hyödyntää myös rakennusmateriaalina
Suomen Kalastuslehti 7 • 21 daan arvioida jo etukäteen. Myös John Nurmisen Säätiön Rannikkoruokohanke tarjoaa tukea osakaskunnille, kyläyhdistyksille ja muille paikallistoimijoille ruovikonniittoprojekteihin, jossa ruoko kerätään hyötykäyttöön. Pitkäpään osakaskunta toteutti niiton yhteistyössä Rannikkoruokohankkeen kanssa elokuussa 2022. Käytännössä hankkeessa edistetään sitä, että niitetty ruokomateriaali saadaan kerättyä hyötykäyttöön, alalle saadaan lisää yrittäjiä ja logistiikkaketju kustannustehokkaaksi. 044 203 2213. Suojelualueille kohdistuvat niitot suunnitellaan aina yhteistyössä viranomaisten kanssa. Ota yhteyttä Rannikkoruoko-hankkeen projektipäällikköön: Maija Salmiovirta, maija.salmiovirta@jnfoundation.fi tai p. Osakaskunnat voivat myös hakea tukea ruovikoiden niiton kuluihin ELY-keskuksen vesienhoidon avustushaussa. Edellytyksenä on, että niittoala on vähintään neljä hehtaaria ja ruoko pystytään keräämään sellaiselle välivarastopaikalle, josta se voidaan hakea kuorma-autoilla. johnnurmisensaatio.fi/hankkeet/rannikkoruokohanke. RANNIKKORUOKOHANKE John Nurmisen Säätiön vuonna 2020 käynnistyneen Rannikkoruokohankkeen tavoitteena on kierrättää rantaruovikoiden sitomia ravinteita ja saada aikaan kestävä ja kannattava ruokoarvoketju. ELY:n avustus kattaa yleensä 50 % niiton kuluista. Vuoden 2023 avustusten hakuaika päättyy 30.?11.?2022. Kiinnostuitko. Hanke toimii linkkinä niittoja toteuttavien tahojen ja ruokomateriaalin hyödyntämisestä kiinnostuneiden jatkojalostusyritysten välillä, joten myös ruo’on hyödyntämisestä kiinnostuneet yritykset voivat olla yhteydessä säätiöön
Osakaskunnan pinta-ala on 1?800 hehtaaria ja vuokra-alueiden myötä kokonaispinta-ala on lähes 2?000 hehtaaria. Osakkaita ja muita vesialueen käyttäjiä palvelemaan perustetuilla nettisivuilla ovat nähtävillä niin vuosikokousaineistot kuin osakaskunnan ja hoitokunnan jäsenten yhteystiedot. Vuosina 2016?–?2017 panostettiin erityisesti uudesta kalastuslaista viestimiseen niin osakaskokouksissa kalastusalueen asiantuntijoiden tuella kuin nettisivujen kautta. Tällä hetkellä meillä on koossa yli 200 puhelinnumeroa, jotka on liitetty teleoperaattorin tarjoamaan ryhmätekstiviestipalveluun. Pitkien tunnustelujen jälkeen saatiin koolle perustamiskokous, jossa kaikki olivat myötämielisiä osakaskunnan perustamiselle. Suunnitelmallista ja avointa toimintaa Koko toimintansa ajan osakaskunta on järjestelmällisesti laatinut toimintasuunnitelmat tulevalle vuodelle ja toimintakertomuksen kuluneesta vuodesta. Tämän palvelun kautta saamme jokaisen puhelimeen niin tapahtumakutsut kuin hyvän joulun toivotukset, kertoo Oinonen.. Heti alusta asti osakaskunnan hoitokunta otti aktiivisen roolin kehittääkseen alueen vesienhoitoa ja kalastustoimintaa järjestäytyneempään suuntaan. Alkutaipaleen osaamispuutteissa silloisen Pohjois-Päijänteen kalastusalueen asiantuntijat tarjosivat apua kokousjärjestelyissä ja istutustoiminnassa. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT REIJO OINONEN P ohjois-Päijänteellä sijaitseva Judinsalon osakaskunta on varsin tuore osakaskunta. Osakaskunnan puuhamies ja puheenjohtaja Reijo Oinonen on oikea mies kertomaan osakaskunnan synnystä. Alkujaan alueella sijaitsi yhden talon vesialueet, josta on vuosien saatossa lohkottu mökkitontteja. Nykyisin osakkaita on jo yli 200, kertaa Oinonen tapahtumia. 22 • Suomen Kalastuslehti 7 Perinteinen osakaskunta Keski-Suomessa Luhangassa sijaitseva Judinsalon osakaskunta eroaa kahdesta muusta Suomen paras osakaskunta -kilpailussa palkitusta osakaskunnasta perinteisemmän toimintansa ja nuoren ikänsä puolesta. Olemme olleet siinä mielessä onnellisessa asemassa, että alusta alkaen olemme löytäneet hoitokuntaan asialle omistautuneita, kalastusta harrastavia henkilöitä. Pyydysmerkkien myynnin yhteydessä pyydämme ostajilta yhteystiedot. Osakaskunnan säännöt, aluekartat, kalastuksenvalvonta, lupamyyntipisteet ja tiedotuskanavat saatiin kuntoon heti vuodesta 2013 alkaen. Vaihtuvuus on ollut vähäistä ja heidän kanssaan on ollut helppo toimia isommissa ja pienissäkin talkooasioissa, Oinonen kiittelee. Ajankohtaisista asioista viestiminen on hoidettu nettisivujen kautta sekä tekstiviestein osakaskunnan omistamasta puhelinliittymästä. Tekstiviestitiedottamien kuulostaa niin mielenkiintoiselta, että pitää kysyä Oinoselta mistä on kyse. Alueelle on yritetty perustaa osaskunta vuosien varrella jo useamman kerran, mutta vasta vuonna 2012 onnistuttiin
Kalastuslupamyynnin yhteydessä kerättyjä yhteystietoja käytetään myös parin vuoden välein tehtävään saalistiedusteluun Judinsalon osakaskunnan vesiltä. Ainoastaan kaupallisen kalastuksen kiintiötä on rajattu, mutta käytännössä sekään ei ole estänyt kenenkään ammatinharjoitusta. Pohjois-Päijänteen ELY-keskuksen kuhan velvoiteistutuksia Judinsalon osakaskunnan vesille suorittamassa Saku Salonen K-S Kalavesienhoito Oy:stä ja Veli-Matti Paananen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta lokakuussa 2020.. Erikseen anotut nuottausluovat on myönnetty kaikille hakijoille. Tarkastettuihin pyydyksiin jätettiin valvojan viestimerkki kertomaan, jos jossain oli parannettavaa. Näin saadaan kerättyä sitä paljon puhuttua tutkittua tietoa kalavesien tilasta. Osakaskunnan alkutaipaleella kalastuksenvalvojia ohjeistettiin hoitokunnan toimesta neuvontaan, koska uudet kalastuskäytännöt olivat monille vuosia kalastaneille uusia. Yhteistyötä ja vuokrasopimuksia naapurien kanssa Hyvä osakaskunnan kuvaan kuuluu yhteistyö muiden alueen toimijoiden kanssa, eikä Judinsalon osakaskunta tee tässä poikkeusta. Judinsalossa on selvästi osattu tehdä jotakin oikein, sillä pyydysmerkkien myynti on noussut joka vuosi. Oinosen mukaan alueen kalastus asettui varsin nopeasti sääntöjen mukaisiin uomiin ja kalastusrikkeet ovat alkutaipaleen jälkeen olleet hyvin vähäisiä. Paikallinen urheilukauppa on ollut alueen paras lupamyyjä, toteaa Oinonen. Kalastuksenvalvonta kuntoon heti alussa Toiminnan alkaessa osakaskunta koulutti osakkaiden joukosta kolme kalastuksenvalvojaa, mikä on mahdollistanut suunnitelmallisen valvonnan ja neuvonnan alueella. Suomen Kalastuslehti 7 • 23 Kalastuslupien myynti on avointa kaikille, ei vain osakkaille tai kyläläisille
24 • Suomen Kalastuslehti 7 kalatalousalueen kanssa on tehty kalastuksenvalvontasopimus sekä liitytty mukaan laajaan Päijänteen viehelupa-alueeseen. Yksipäiväiset tapahtumat voisivat hänen mukaansa ehkä paremmin houkutella heitä mukaan koulutuksiin. Aiheesta lisää: https://pohjoispaijanteenkalatalousalue.fi/ judinsalo/ Judinsalon osakaskunnan vuosikokouksen jymyuutinen vuodelta 2016 oli osakas Olavi Olinin saama 1,66 kg ja 46 cm jättihven.. Ensi talvena osakaskunta on saanut hoitaakseen myös Ämmälä-cup pilkkitapahtuman, joka sekin on lähes sata ihmistä, perheitä, aikuisia ja lapsia liikuttava tapahtuma. Osakaskunnan alueella Judinsalon saarella olevista sisäjärvistä ja puroista on tehty vuokrasopimus Judinsalon sisäjärvien kalastusyhdistys ry:n kanssa. Mutta antaa samalla kuitenkin ymmärtää, että Judinsalossa on jatkossakin tavoitteena saada luotua vesialueiden käyttäjille helposti hahmotettavia rajoja. Osakaskunnasta on osallistuttu kalatalousalueen kokouksiin sekä Kalatalouden Keskusliiton järjestämille Valtakunnallisille kalatalousaluepäiville. Vuosikokoukset on pidetty joka vuosi, pois lukien koronavuosi 2020. Aktiivista omanlaista toimintaa Kuten edellä kerrotusta voi päätellä, niin Judinsalon osakaskunnan toiminta on ollut alusta alkaen hyvin aktiivista. Kilpailu on kasvanut muutaman veneen osallistujakaartista kylän yhteiseksi kesävieraiden ja vakiasukkaiden sosiaaliseksi tapahtumaksi, tuoden hyvää julkisuutta osakaskunnalle aina paikallislehden uutisointia myöten. Näin on saatu muodostettua yhtenäisempi vesialue ja Judinsalon hallinnoiman vesialueen pinta-ala on noussut lähes 2?000 hehtaariin. Lisäksi osakaskunta on antanut asiantuntija-apua ja lausuntoja vesialueella tapahtuvasta rakentamisesta, ruoppauksista, vesijättöjen lunastuksista, laiturirakennelmista sekä kaapelien ja maalämpöputkien vetämisestä. Luhangan osakaskunnan kanssa on tehty mielenkiintoinen vuokrasopimus pienistä Judinsalon osakaskunnan kupeessa olevista Luhangan alueista. Talkoissa ovat olleet innolla mukana niin hoitokunnan jäsenet kuin muut osakkaat. Yhdistämiset mahdottomia korvauksien takia Judinsalon osakaskunnan talous on hyvällä mallilla. Hoitokunta kokoontuu muutaman kerran vuodessa, mutta sähköpostikirjeenvaihto ja mielipiteiden vaihto hoitokunnan asioista on aktiivista muulloinkin. Jopa vesialueelle tapahtuviin vainajan tuhkauksiin on hoitokunta ottanut kantaa. Vaikka talous on kunnossa, niin yhdistämistoimiin Judinsalossa ei aiota ryhtyä. Juuri tässä onkin yksi osakuntatoiminnan ydin, kaikki voivat osallistua toimintaan omalla tavallaan ja se yhdistää alueen ihmisiä. Kilpailutoiminta yhdistää ihmisiä Jokavuotisena kilpailutoimintana Judinsalon osakaskunta järjestää Judinsalo-uistelun, joka tapahtuu perinteisin tapaan soutamalla. Aluepäivien suhteen Oinonen harmittelee, ettei nuorempia töissä käyviä osakkaita saa houkuteltua mukaan. Maanmittauslaitoksen rahastuksessa ei ole mitään tolkkua, Oinonen manaa. Tässä kuten kaikessa muussakin toiminnassa tekeminen on nojautunut vahvasti talkootoimintaan. Kalastonhoitomaksuista kertyneet omistajakorvaukset seisoivat vuosia Aluehallintovirastossa, kun alueella ei ollut rekisteröitynyttä osakaskuntaa. Osakaskunnan perustamisen jälkeen rahat saatiin verottajan kanssa käydyn kädenväännön jälkeen verottomina osakunnalle ja näistä varoista on tehty muun muassa kalaistutuksia. Osakaskunta on rahavarojen puitteissa istuttanut kuhaa, siikaa, taimenta ja järvilohta lähes vuosittain sekä avustanut velvoiteistutuksissa. Osakaskuntien yhdistäminen on tällä hetkellä ihan mahdotonta korvauksien vuoksi
Yhdistyksen hallitus saattaisi tehdä tilanteesta esimerkiksi seuraavat päätelmät ja päätöksen: ”Ottaen huomioon oikeusministeriössä olevan lainvalmistelun koskien kokousten siirtomahdollisuutta ja jäsenkunnan terveydensuojelutarpeet koronavirustilanteessa sekä sen, että kokouksessa päätettävien asioiden siirtäminen syksylle 2021 ei aiheuta vahinkoa yhdistyksen tai sen yhteistyökumppaneiden toiminnalle, on yhdistyksen hallitus päättänyt siirtää sääntömääräisen kokouksen järjestämisen myöhempään ajankohtaan, kuitenkin ennen 30.9.2021.” OSAKASKUNTIEN osalta 30.6.2021 asti voimassa oleva poikkeuslaki mahdollistaa käytännössä etäkokousosallistumismahdollisuuden ja mikäli kokouksen järjestäminen etäosallistumismahdollisuutta hyödyntäen ei ole mahdollista, kokouksen siirtämisen. Kalatalouden Keskusliitto selvitti asiaa, koska alunperin valmisteilla olevaan lakiin ei ollut tarkoitus sisältää mahdollisuutta siirtää yhdistysten kevätkokouksia. Suomen Kalastuslehti 7 • 25 Tilaa hoitokunnalle tai hallitukselle Suomen Kalastuslehti 1 • 11 10 • Suomen Kalastuslehti 1 Kuha ohitti muikun Muikku on ollut sisävesien tärkein saaliskala sekä määrältään että arvoltaan, mutta vuonna 2019 kuhasaaliin arvo ylitti hienoisesti muikun arvon. Osakaskuntien osalta kyseistä lakia ollaan jatkamassa suurella todennäköisyydellä 31.12.2021 asti, koska valtioneuvosto on hyväksynyt esityksen 18.3.2021 yleisistunnossaan. Mietittäessä etämahdollisuutta kokoukseen osallistumisessa on huomattava, että kokoukselle vaaditaan myös fyysinen kokouspaikka. Tällä hetkellä voimassa oleva poikkeuslaki ei anna yhdistyksille suoraan mahdollisuutta kokouksen siirtämiseen. Tästä huolimatta kokouksella on oltava myös fyysinen kokouspaikka. Yhdessä nämä kaksi lajia muodostivat kolme neljännestä sisävesien kaupallisen kalastuksen kalansaaliin arvosta. Useiden poikkeuslakien on ollut tarkoitus helpottaa tilannetta, mutta ketä ne koskevat ja mitä niiden avulla voi tehdä. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Kahdeksan numeroa osakaskuntaja kalatalousasiaa kestotilauksena kotiisi hintaan 50,00 €. Tämä on luonnollisesti tarkoittanut erilaisten kokoontumisrajoitusten ja -suositusten asettamista. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Suomen Kalastuslehti tarjoaa viimeisimmät uutiset kalastuksesta ja kalavedenhoidosta kahdeksassa numerossa vuodessa. Tämä perustuu osakkaiden yhdenvertaisuusperiaatteelle ja osallistumismahdollisuuden turvaamiselle. TEKSTI MIKA RAHIKAINEN, PIRKKO SÖDERKULTALAHTI JA TAPIO KESKINEN, LUONNONVARAKESKUS KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Suomen Kalastuslehti 5 • 1 5/2021 Lohjanjärven eräpoliisit 10 Suomen Kalastuslehti 3 • 35 LAKIASIAA FYYSISEN KANSSAKÄYMISEN välttäminen on ollut ja on koronapandemian taltuttamisen A ja O. Kaupallinen kalastaja Konsta Kankaala pyytää kuhaa Hauhonselällä. Tämä tarkoittaa, että yhdistysten hallitukset voivat ottaa huomioon edellä mainitun valmisteilla olevan lain ja sen tuoman mahdollisuuden kokousten siirtämiselle tehdessään mahdollista päätöstä kevätkokouksen siirtämisestä syksylle. Oikeusministeriö lausui kuitenkin Twitter -palvelussa 15.3.2021, että: ”Oikeusministeriössä on parhaillaan valmisteltavana lakimuutos, joka sallisi yhteisöjen kevätkokousten lykkäämisen niin, että ne pidetään 30.9.2021 mennessä.”. Muikkusaaliin arvo oli 5,7 ja kuhasaaliin 5,8 miljoonaa euroa. Lehden sivuilla kohtaavat vesienomistajat, osakaskuntalaiset, kalatalousaluetoimijat, kaupalliset kalastajat, kalastuksenvalvojat, tutkijat ja viranomaistahot. Oikeusministeriö ilmoitti, että lakiehdotuksen lausuntokierroksen, jälkeen oikeusministeriö on päättänyt alustavasti ottaa lakiehdotukseen kevätkokousten siirtomahdollisuuden 30.9.2021 saakka. Laki sisältää myös säännöksiä muun muassa asiamiehen käyttämisestä. Elämän ja kokousten on kuitenkin haluttu etenevän vaikeasta tilanteesta huolimatta. Elias Rauhala Kalatalouden Keskusliitto Poikkeuslakiviidakko – kuka saa poikkeilla ja miten. YHDISTYSTEN (muun muassa kalatalousalueet, kalatalouskeskukset ja kalastusseurat) osalta 30.6.2021 asti voimassa oleva poikkeuslaki mahdollistaa yhdistyksen hallituksen päätöksellä järjestettävän etäkokousosallistumismahdollisuuden, vaikka tätä ei yhdistyksen säännöissä lukisi. Tilaukset ahven.net/suomenkalastuslehdentilaus, puhelimella (09) 6844 5915, sähköpostilla kalastus@ahven.net tai alueellisen kalatalouskeskuksen tai kalastajaliiton kautta. Tätä kirjoittaessa oikeusministeriö on kaavaillut, että lakia jatkettaisiin yhdistysten osalta 30.6.2022 asti. Tätä tietoa et saa mistään muualta! Esittelemme kalatalouden tuoreimmat uutiset, kiinnostavimmat esimerkit, kohteet ja ihmiset, opastamme uuden tutkimustiedon pariin ja lakiasioiden saloihin. Lehti on suunnattu kaikille osakaskuntatai kalatalousaluetoimijoille, jotka haluavat pitää itsensä ajan tasalla siitä mitä kalavesillä tapahtuu. Kalavesillä vuodesta 1892
Työssä onnistuessaan saa välittömästi positiivista palautetta asiakkailta – ja sellainenhan tuntuu aina mukavalta, toteaa Salmia.. 26 • Suomen Kalastuslehti 7 Kalastusopas Timo Salmia viihtyy vesillä vuoden ympäri
Suomen Kalastuslehti 7 • 27 T yöskentelin konsulttina ja finanssikriisin aikoihin jäin tuhansien muiden konsulttien tavoin vaille työtä lähes yhdessä yössä. Vuoden aikaan Salmia vie kalaan 60?–?80 asiakasryhmää. Minulla oli opaslupa Koskenkylän kartanon vesialueille. Diplomi-insinööriksi opiskellut mies ryhtyi kalastusoppaaksi vuosien 2008?–?2009 finanssikriisin yhteydessä. Kyse voi olla henkilökunnan virkistyspäivästä tai halutaan pitää hanketapaaminen ja viedä yhteistyökumppani merelle. Monta rautaa tulessa Timo Salmia on sekä kalastusopas että Loviisan saariston kalatalousalueen hallituksen jäsen. – Toki yksityisasiakkaitakin on. Yritykseni South Coast Fishing Adventures aloitti yhteistyön Rönnäsissä sijaitsevan mökkikylän kanssa ja vuosien mittaan yhteistyö syveni. Salmian mukaan suurin osa hänen asiakkaistaan on yrityksiä. Silloin on useimmiten kyse kaveriporukasta, joka haluaa vinkkejä kalastukseen tai he haluavat tutustua uusimpaan kalastustekniikkaan tai -elektroniikkaan, toteaa Salmia. – Kalastus oli ollut harrastukseni jo pikkupojasta. Päätin että nyt oli oikea tehdä jotain ihan muuta. Nykyään minulla on sekä ELY-lupa että kartanon lupa opastoimintaan. TEKSTI MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT TIMO SALMIA. Ulkomaalaiset asiakkaat ovat aikaisemmin olleet tärkeässä roolissa mökkivuokrauksessa. Kun omistajat vuonna 2012 tarjosivat minulle mahdollisuutta ostaa heidän liiketoimintansa, minusta tuli myös mökkiyrittäjä. Vietin kaikki kesäni Ruovedellä ja kalastin Tarjanteella, kertoo Salmia. Näin kertoo Timo Salmia uranvaihdostaan diplomi-insinööristä kalastusoppaaksi. Lisäksi hän toimii kalastuksenvalvojana. Yhdistelmä opastusta ja mökkivuokrausta Salmia asuu Sipoossa, mutta harjoittaa opastoimintaa Rönnäsissä Loviisan Pernajanlahdella. Yritykset pääasiakkaina Millainen sitten on tyypillinen asiakas. Salmia palasi takaisin koulun penkille ja suoritti kalastusoppaan ammattitutkinnon Paraisten kalakoulussa vuonna 2009. – Kun aloitin opastoiminnan ei ollut ELY-keskuksen myöntämiä kalastusopaslupia. Sen yrityksen nimi on Rönnäs Seaside Resort, kuvailee Salmia historiaansa. Ajan, ja rakkauden, myötä sisämaan kalavedet vaihtuivat Etelä-Suomeen ja Suomenlahteen. Korona elvytti kotimaanmatkailua, mutta Timo pelkää kotimaanmatkailun vähenevän, kun maailma alkaa jälleen avautua
Aktiiviset kalastajat tunnistavat hänen veneensä jo kaukaa. Erityisesti ulkomaalaisille kalastajille tulee joskus yllätyksenä, että he ovat kalastamassa kieltoalueella. Kuten monet muutkin kalastuksenvalvojat, myös Salmia alleviivaa kalastuksenvalvonnassa olevan suurelta osin kyse asiakaspalvelusta. 28 • Suomen Kalastuslehti 7 – Oikeastaan oli aika onnekasta, että osa vuokrauksessa olleista mökeistä vaihtoi omistajaa viime vuonna ja vuokrattavien mökkien määrä väheni. Nykyisin Salmia toimii kalastuksenvalvojana Loviisan saariston kalatalousalueella sekä Porvoon-Sipoon kalatalousalueen itäisimmissä osissa. Salmian mukaan suurimmalla osalla vapakalastajista on lupa-asiat kunnossa. Hän osallistui kalastuksenvalvojien koulutukseen ja läpäisi kalastuksenvalvojan kokeen, minkä jälkeen hän otti yhteyttä kalastusalueen isännöitsijänä toimineeseen Gabi Lindholmiin. Kyse voi olla vaikka yrityksen virkistyspäivästä. Kalastuksenvalvoja on asiakaspalvelija Kalastuksenvalvonnan säädösten muuttuessa kalastuslain ensimmäisen uudistuksen yhteydessä vuonna 2011 istuutui Salmiakin koulun penkille. Yritykset muodostavat suurimman asiakaskunnan. Epävarmassa maailmantilanteessa on vaikea ennustaa mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja kuinka markkinat kehittyvät, miettii Salmia. Mitä vapakalastukseen tulee, niin suurin haaste Salmian mukaan on kalastuskieltoalueiden tunnetuksi tekeminen kalastajien parissa. URAN KOLME PARASTA ASIAA • Vapaus tehdä sitä mistä nauttii • Saada työskennellä luonnossa • Välitön palaute onnistumisesta asiakkailta URAN KOLME HUONOINTA ASIAA • Talvien arvaamattomat jääolosuhteet • Taloussuhdanteiden voimakas vaikutus kalastusmatkailuun • Kalakantojen voimakkaat negatiiviset muutokset
Tällä hetkellä Salmia on keskittynyt merimetsoihin. Mikäli asiaa ei ole korjattu seuraavalla kerralla, hän ottaa pyydykseen talteen. Se on antanut minulle paljon laajemman kuvan kalataloudesta kuin aiemmin, Salmia toteaa, ja jatkaa, kalavesillä on hyvin erilaisia intressejä ja asiat eivät ole niin mustavalkoisia kuin ensisilmäykseltä voisi kuvitella. Ja kuten tapana on, yksi asia johtaa aina toiseen. – Minulla on hyvät suhteet poliisiin ja he soittavat silloin tällöin kysyäkseen neuvoja kalastukseen liittyvissä asioissa. Huomatessaan pyydyksen, jossa kaikki ei ole kunnossa, Salmia tapaa soittaa heti pyydyksen asettaneelle henkilölle. Kalan saaneet tyytyväiset asiakkaat ja ulkoilma ovat parasta kalastusoppaan työssä.. Teen yhteistyötä myös Metsähallituksen erätarkastajien kanssa. Kalatalousaluetoiminta antaa syvyyttä Kalastusoppaana ja kalastuksenvalvojana toimiminen johti luonnollista kautta siihen, että Salmia alkoi käydä kalatalousalueen kokouksissa. Tätä nykyä Salmia istuu Loviisan saariston kalatalousalueen hallituksessa. Tietoa tarvitaan apuna päätöksenteossa ja näen että minun tehtäväni on kertoa muille se mitä tiedän, lopettaa Salmia. Lisää aiheesta: www.ronnas.fi www.trophyfishing.fi Pyydyskalastuksen puolella pyydysten oikeanlainen merkintä paranee pikkuhiljaa. Salmia on aloittanut Luonnonvarakeskuksen johtaman uuden merimetsohankkeen ohjausryhmästä. – Liikun merellä vuoden ympäri, joten näen ja koen mitä kalavesillämme tapahtuu. Suomen Kalastuslehti 7 • 29 – On ollut tosi antoisaa osallistua kalatalousalueen toimintaan. Jos hän ei tavoita kalastajaa, jättää hän pyydykseen valvojan viestimerkin. Joillekin oikea merkintä tuntuu kuitenkin edelleen olevan haasteellista, samoin yhteystiedot voivat olla puutteellisesti merkitty. Salmia muistuttaa, että kalastuspaikkojen varaaminen on kiellettyä, tarkoittaen tällä pyydyslippujen jättämistä veteen ilman pyydyksiä. Metsähallitus kun omistaa vesialueita omalla toimialueellani, selittää Salmia. Loviisan saariston kalatalousalue on saanut Varsinais-Suomen ELY-keskukselta rahaa merimetsojen hoitosuunnitelman tekoon alueelle
Sähkökoekalastuksilla seurataan kunnostusten onnistumista ja kerätään tärkeää tietoa Suomenlahden meritaimenkantojen tilasta. Tulokset Mätäjoen koealoilta ovat vuosi vuodelta parantuneet.. Yhdistykset ja sadat vapaaehtoiset kunnostajat ovat tehneet tärkeää työtä vesistön luontoarvojen ja taimenkannan parantamiseksi. Pekka Lindbladille Mätäjoen kunnostus on ollut antoisa kokemus. TEKSTI TOMI RÄSÄNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA JANNE SALOMERI M ätäjoki on noin yhdeksän kilometriä pitkä virtavesi, joka kulkee Helsingin ja Vantaan alueilla. 30 • Suomen Kalastuslehti 7 Mätäjoki nimeään parempi Helsingin ja Vantaan kaupunkien läpi virtaavaa Mätäjokea on kunnostettu talkoovoimin vuosien ajan. Jo tällä hetkellä Mätäjoki on nimeään parempi taimenvesistö. ”Talkootyöllä, Helsingin kaupungin myötävaikutuksella ja lahjoituksena saaduilla materiaaleilla olemme saaneet erittäin uhanalaisen meritaimenen kotiutumaan joen vaellusesteettömään alaosaan”, hän kertoo ja jatkaa: ”Kunnostustyön rinnalla seuraamme tiiviisti taimenten kutua ja kudun onnistumista. Seurantaan perustuen suunnittelemme jokasyksyiset kunnostusja hoitotyöt.” Luonnonvarakeskus käy Ari Sauran johdolla vuosittain sähkökoekalastamassa Mätäjoella. Mätäjoki on Vantaanjoen muinainen lasku-uoma ja Helsingin toiseksi suurin virtavesi Vantaanjoen jälkeen. Vaeltavan taimenen onnistunut paluu Helsingin Perhokalastajien virtavesivastaava ja 2000-luvun taitteessa Virtavesien hoitoyhdistyksen johtokunnassa pitkään vaikuttanut Pekka Lindblad on nähnyt Mätäjoen kehittymisen roskaisesta kaupunkipurosta monimuotoiseksi taimenkeitaaksi. Jokea on kunnostettu jo kolmentoista vuoden ajan Helsingin Perhokalastajien, Virtavesien hoitoyhdistyksen ja lukuisten vapaaehtoisten toimesta. Kunnostuksissa on tehty taimenen kotiutusistutuksia, kutuja poikasalueiden rakentamista, vaellusesteiden purkamista ja korvaamista tekokoskilla sekä myös tuiki tärkeää tiedotusja valistustyötä. Ensi vuonna alueelle louhitaan 130 metrin luonnonmukainen kalatie ohittamaan viimeinen iso nousueste
Joesta on purettu kaksi osittaisena vaellusesteenä toiminutta pohjapatoa ja muutettu ne vesieliöille ja monimuotoisuudelle tärkeiksi koskialueiksi. Kaupunkiympäristölautakunta on hyväksynyt alueella suoritettavat mittavat vesistökunnostukset keväällä 2022. Myös puiston alueella vaellusesteinä toimivia patoja ja kynnyksiä puretaan sekä muokataan ja korvataan luonnonmukaisilla koskilla. Putouksen yhteyteen tullaan louhimaan noin 130 metriä pitkä mutkitteleva luonnonmukainen kalatie vuosien 2023?–?2024 aikana. Vuonna 2020 Helsingin ja Espoon kaupungit rauhoittivat Laajalahden ja Iso-Huopalahden verkkokalastukselta, jotta alueen puroihin ja Mätäjokeen pääsisi kudulle enemmän merivaelluksen tehneitä taimenia. Näiden kunnostusten jälkeen Mätäjoen pääuoma on kokonaan esteetön. Taimenien lisäksi Mätäjoesta tavataan muun muassa haukia, ahvenia, kivennuoliaista ja särkikaloja. Suomen Kalastuslehti 7 • 31 Talkookunnostusten vetäjä jo kolmentoista vuoden ajan, Pekka Lindblad Helsingin Perhokalastajista. Nyt joessa esiintyy enää yksi taimenen ja vesieliöiden liikkumisen täydellisesti ylävirtaan estävä muodostuma, Pitäjänmäen Strömberginpuistossa sijaitseva kolmimetrinen putous. Tällä trendillä on ollut vaikutuksensa myös Mätäjoen vesistöön. Lisätietoja Mätäjoki-projektista löytyy osoitteesta https:// helsinginperhokalastajat.org/matajoki/ Strömberginpuiston putous ja sen ohittamiseksi tekeillä olevan luonnonmukaisen kalatien kunnostussuunnitelma seuraavalla sivulla.. Sen myötä kunnostuksia voidaan kohdistaa ylävirtaan päin. Kohti vaellusesteetöntä taimenjokea Patojen purkamiset ja vaellusesteiden poistamiset ovat nousseet koko kansan tietoisuuteen viime vuosien aikana
32 • Suomen Kalastuslehti 7 Strömbergin putouksen viereiseen kallioon louhitaan kaloille ja vesieliöille kulkukelpoinen luonnonmukainen kalatie. Kaupungin kunnostussuunnitelmasta näkyy, miten luonnonmukainen kalatie luikertelee putouksen oikealla puolella. TO M I RÄ SÄ N EN KA U PU N KI YM PÄ RI ST Ö N TO IM IA LA
Pikkutuulenkalat ovat lyhytikäisiä kaloja. Pikkutuulenkalojen kudun yksityiskohdat ovat melko huonosti tunnettuja, mutta niiden oletetaan olevan annoseli jaksottaiskutijoita, jotka kutevat ainakin kahdesti pienin väliajoin kesän aikana. Varmimmin kalat erottaa toisistaan isotuulenkalan kitalaen vannasluun kahdesta hampaasta, pikkutuulenkalalla hampaita ei ole. 9. Suomen ennätys pikkutuulenkalalla oli pituutta 14 cm. Suomen kalat. 5. 10 faktaa pikkutuulenkalasta TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Pikkutuulenkaloja ei juurikaan pyydetä tai käytetä ravinnoksi Suomessa. Pikkutuulenkalat eivät kasva yli 20 cm, tämän ylittävät kalat ovat isotuulenkaloja. Mätijyvät takertuvat pohjahiekkaan niin, että jokaisella mätijyvällä on muutama hiekanjyvänen ankkurina. Ravinnon perässä ne liikkuvat hämärässä isoina parvina vapaan veden alueella. Niiden elinikä on enintään 4 – 5 vuotta, mutta vain harva yksilö saavuttaa tuon iän. Pikkutuulenkalat talvehtivat 30 – 50 metrin syvyydessä ja palaavat keväällä rantavesiin. 3. 8. Pikkutuulenkala (Ammodytes tobianus) elää meressä hiekkarannoilla 1 – 10 metrin syvyydessä pääosin kaivautuneena hiekkaan. Pikkutuulenkalan ravinnonkäyttöä ei ole Suomessa juuri tutkittu. Pikkutuulenkalan kutu kestää loppukeväästä alkusyksyyn ja kutupaikoilla voi olla tungosta erityisesti alueilla, joilla on vähän matalia hiekkapohjia. Muualla tehtyjen tutkimuksien mukaan kalojen tärkein ravinnonlähde on eläinplankton. Lähteet: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. 10. 7. Suomessa voi tavata pikkutuulenkalan lisäksi isotuulenkalan. 2. Atlantilla ja Pohjanmerellä kalaa pyydetään hienosilmäisillä trooleilla pääosin kalajauhon ja kalaöljyn raaka-aineeksi. 6. Suomen Kalastuslehti 7 • 33 1. 4
Hinta 15,00 €. 34 • Suomen Kalastuslehti 7 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Osakaskuntaopas Osakaskuntaopas on tarkoitettu osakaskunnissa toimiville ja osakaskuntatoiminnasta kiinnostuneille
Tämä voi tarkoittaa tulevaisuudessa sitä, että kalastuksen järjestäminen alueella on vaarassa. OSAKASKUNTIEN AKTIVOIMISEEN on toinen tapa lisätä nuorten henkilöiden kiinnostusta toimintaa kohtaan. Osakaskuntien sukupolvenvaihdokseen on kiinnitettävä huomiota. On siis ilmeistä, että perusoikeuspunninnassa joudutaan välillä puuttumaan omistajien oikeuksiin, jotta ympäristönsuojelulliset näkökulmat tulevat tarpeeksi huomioiduksi. OSAKASKUNTIEN NÄKÖKULMASTA on olennaista huomioida, että perustuslain 20 §:n 2 momentin nojalla vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. ALLEKIRJOITTANUTTA ODOTTAA uudet haasteet ja tehtävät ja haluan osaltani kiittää lukijoita kannustavasta palautteesta ja toivottaa voimia osakaskuntatoiminnan kehittämiseen. Elias Rauhala Kalatalouden Keskusliitto Osakaskuntien tulevaisuudesta ympäristöperusoikeuksien näkökulmasta. Kannustan jokaista osakaskuntaa pohtimaan, miten toiminta saadaan pidettyä aktiivisena tulevaisuudessa. ”ukkoontuvia” ja uusia jäseniä on vaikea houkutella toimintaan mukaan ja osakaskunnat passivoituvat. Kyseinen perusoikeus tapauksittain siis ohittaa perustuslain 15 §:n omaisuuden suojasta. Suomen Kalastuslehti 7 • 35 LAKIASIAA SUOMEN PERUSTUSLAIN 20 §:n 2 momentin mukaan: ”Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.”. Lisäksi kalastuslain 41 §:n 1–2 momentin mukaan kalastus on järjestettävä käyttöja hoitosuunnitelman mukaisesti ja kalastuksen järjestämisestä vastaa kalastusoikeuden haltija eli osakaskunta alueellaan. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että valtiolla voi olla tulevaisuudessa suurempi intressi muuttaa lainsäädäntöä siihen suuntaan, että omistajien oikeudet kapenevat ja valtio ottaa suurempaa roolia asiassa, jotta ympäristöperusoikeudet eivät vaarannu. Keskusliitto tekee parhaansa asian eteen, mutta jokainen osakaskunta voi vaikuttaa omalla toiminnallaan asiaa edistävästi. OSAKASKUNNAT OVAT notorisesti ns. Kyseinen perusoikeus on esillä kalastuksessa useimmin silloin, kun tehdään kalastuslain mukaisia rajoituspäätöksiä ekologisista ja biologisista perusteista johtuen. OSALTAAN OSAKASKUNTIEN aktivoimista pyritään vahvistamaan osakaskuntien yhdistämisillä, joka tunnetusti lisää osakaskunnan aktiivisuutta ja jäsenten kiinnostusta osakaskunnan toimintaa kohtaan – suuremmalla osakaskunnalla on suurempi vaikutusvalta alueellaan ja rahaakin on toiminnassa mukana enemmän, joten kiinnostuksen kasvaminen toimintaa kohtaan on luonnollista. Nuoria voi kannustaa osallistumaan toimintaan esimerkiksi sillä, että kokouksiin on etäosallistumismahdollisuus. Vaikka verkkokalastus ei ole enää ehkä nuorten keskuudessa niin kovassa suosiossa, osakaskunnan toiminnassa päätetään muustakin, kuten istutuksista, vesialueelle tehtävistä yhteisistä hankinnoista ja rahavarojen jakamisesta. OSAKASKUNNAN TOIMINNAN pitäminen aktiivisena parhaiten turvaa tulevaisuudessa puuttumiset omistajien oikeuksiin lainsäädäntöteitse
lokakuuta 1929. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat alan klassikkoteos Retkeilijän kalaopas (1962) ja Suomen kalat (1990). Koli valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 1954. Kuinka tällaisella taustalla sitten päätyy Keskusliitolle juristiksi. Och så som namnet kanske också bedrar, så svarar jag gärna på era frågor även på svenska.. akerblom@ahven.net tai puhelimitse 0400 234 780. 36 • Suomen Kalastuslehti 7 HENKILÖUUTISIA LAURI KOLI 1929 – 2022 Yli-indententti, dosentti Lauri Koli kuoli Helsingissä 25. Hänen väitöskirjansa käsitteli kivisimpun maantieteellistä muuntelua. lokakuuta Kalatalouden Keskusliiton juristina. Hän oli 92-vuotias, syntynyt Viipurissa 14. Hänen pro gradu -työnsä käsitteli murtoveden nilviäisiä. Aikaisemmin olen työskennellyt lähinnä kulttuuriympäristön parissa, koska olen koulutukseltani myös arkeologi. RASMUS ÅKERBLOM KESKUSLIITTOOON Yleensä olen ammatillisissa yhteyksissä esittäytynyt monipuolisena ympäristöoikeuden asiantuntijana, mutta se ei tässä yhteydessä kerro minusta mitään oleellista. Olen kulkenut vapa kädessä alakouluikäisestä lähtien ja kun tämä mahdollisuus tarjoutui, tuntui luontevalta lähteä katsomaan miltä juristin työ näyttäytyy kalavesien kanssa toimittaessa. Koli valittiin suomalaisen kalastuksen Hall of Famen kultaiseen galleriaan vuonna 2017. Kalatalouden Keskusliiton jouluglögeillä Lauri oli tuttu vieras vuosien ajan. Minut tavoittaa jatkossa rasmus. Koli tuli tutuksi monille Helsingin yliopiston biologian opiskelijoille ja tutkijoille, mutta suuri yleisö tunsi hänet kaloja ja vesieläimiä koskevista tietokirjoistaan. Hänen opintonsa tähtäsivät opettajaksi, mutta Kolista tuli tutkija, yliopiston opettaja ja Helsingin yliopiston eläinmuseon museonhoitaja. Koli toimi Kalataloussäätiön hallituksen puheenjohtajana 1972 – 1982. syyskuuta 2022. Olen siis Rasmus Åkerblom ja aloitin 24
Hinta: 20,00 € Muista tilata ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Suomen Kalastuslehti 7 • 37 Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN KORTTIKOTELO Muovinen läpinäkyvä korttikotelo kalastuksenvalvojan korttia varten. Hinta: 6,00 € KALASTUKSENVALVOJAN PIPO Kalastuksenvalvojan pipo viileämpiin keleihin. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Sininen kaulanauha turvalukituksella
38 • Suomen Kalastuslehti 7 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2023 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ Hinta 0,25 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20,00 €. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. 4.2. Suomen Kalastuslehti 7 • 39 129. 7 14.10. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Painotuote 4041 0955 YM PÄ RISTÖMERK KI MILJ ÖMÄRK T. 29.4. 3 1.4. 2 18.2. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN Nro Aineisto Ilmestyy 1 7.1. 5 5.8. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 8 18.11. 6 9.9. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Heidi Moisio p. 10.6. 16.12. 2.9. 7.10. Väylävirasto kehotti kalastajia asettamaan pyydykset väyläalueiden ulkopuolelle ja merkitsemään ne oikein. krs 00700 Helsinki p. 4 13.5. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2022 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 8/2022 ilmestyy pe 16.12. Mistä on kyse. 18.3. 11.11
Sisään taitettava henkilökorttitasku valvojakortille. Laadukas ja kestävä kangas on 60 % puuvillaa ja 40 % polyesteriä. Hinta 49,70 €. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastuksenvalvojan liivi Korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla. Kaksi isoa taskua edessä ja kaksi pientä rinnassa. Koot L ja 3 XL. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Rinnassa ja selässä painatus Kalastuksenvalvoja/Fiskeövervakare