Suomen Kalastuslehti 7 • 1 7/2023 Tulevaisuuden vesistöasiantuntijat 10
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2024 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ Hinta 0,26 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20,00 €. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 2 • Suomen Kalastuslehti 7 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla
20 Jokitalkkarit ahkeroivat Harjunpäänjoella 24 Silakan kalastus saa sittenkin jatkua 26 Suomi kalasti Itämereltä eniten silakkaa vuonna 2021 30 Silakkamarkkinat jälleen ensi vuonna 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 37 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 24 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Helsingin yliopiston opiskelijat virittämässä rantanuottaa hiekkarannalla Hangossa. Suomen Kalastuslehti 7 • 3 Sisältö 10 Tulevat asiantuntijat koulun penkillä 16 Siianonkijoille yli 1?000 euron sakot Turussa 18 Saako kalastonhoitomaksulla litkata ahvenia. Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 16 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O 1 453 4 338 6 739 24 042 25 851 25 944 27 177 47 140 77 117 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 Saksa Liettua Tanska Venäjä Latvia Puola Viro Ruotsi Suomi Itämeren silakkasaa lis maittain vuonna 2021, 1000 kg
Paikkoja risteilylle on rajoitetusti, joten toimi nopeasti ja varaa paikkasi. 2024. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kuva: Viking Line. Ilmoittautuminen avautuu marraskuussa. Tapahtuma järjestetään risteilynä Helsinki-Tukholma-Helsinki ja aluksena toimii Viking Line M/S Gabriella. – 22. Viidennet valtakunnalliset kalatalousaluepäivät pidetään 20. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan nettisivulta ahven.net/valtakunnalliset-kalatalousaluepaivat/ Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät 2024 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 3
Silakkamarkkinoille tämä olisi tarkoittanut vähintään vuoden taukoa tai tilaisuuksien luonteen muuttamista. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Useissa rannikkosekä sisämaan kaupungeissa pidettävät kalamarkkinat ovat kalastajille tärkeä tulonlähde ja monelle kaupunkilaiselle ainoa kontaktipinta kaupalliseen kalastukseen. Stadin silakkamarkkinoita on pidetty yhtäjaksoisesti vuodesta 1743. Suomen silakkakiintiöt ovat Itämeren suurimpia ja menetysten arvo olisivat olleet saaliiden osalta noin 15 miljoonaa euroa ja jalostuksen osalta jopa yli 50 miljoonaa euroa. Euroopan komissio tulkitsi elokuussa silakkakantojen tilan edellyttävän ensi vuonna täyskieltoa silakan kohdennettuun kalastukseen. Silakan kalastus saa jatkua, vaikkakin reippaiden kiintiönleikkausten sekä uuden kevätrauhoituksen rajoissa. Lohen kalastusta ei myöskään komission esityksen mukaisesti kielletty Perämeren ulkopuolella, mutta uusia rajoituksia on sinnekin luvassa. Kotimaisen kalan kehittämisohjelman mukaisia keinoja tarvitaan, jotta pienenevät saaliit saadaan jatkossa hyödynnettyä järkevimmällä tavalla. Merialueen kalastuksen perustana pidetyn silakan kalastuksen tulevaisuus ei ole Itämeren muuttuvassa ympäristössä kiveen hakattu. SYKSYN KESKUSTELUT antoivat joka tapauksessa jatkoa varten ajattelun aihetta. Kalatalouden Keskusliitolle ja usealle sen jäsenjärjestölle markkinajärjestelyihin osallistuminen on olennainen osa vuotuista neuvontatoimintaa. KALATALOUDESSA KULUNEEN syksyn keskeisenä puheenaiheena ovat olleet ensi vuoden kalastuskiintiöt Itämerellä. Suomen Kalastuslehti 7 • 5 Silakkamarkkinat saivat jatkoajan PÄÄKIRJOITUS Silakan kalastuksen tulevaisuus ei ole Itämeren muuttuvassa ympäristössä kiveen hakattu.” SYKSYISET KALAMARKKINAT ovat kalatalousalan pisimpään jatkuneita perinteitä. JÄSENMAIDEN EDUSTAJAT silakkatutkijoiden tukemana pitivät esitystä kohtuuttomana ja lokakuun lopussa saimmekin Brysselistä huojentavaa tietoa
TUKEA JÄRVIRUO’ON KERUUSEEN John Nurmisen Säätiö tarjoaa Rannikkoruoko-hankkeessa tukea osakaskunnille, kyläyhdistyksille ja muille paikallistoimijoille, jotka ovat kiinnostuneita toteuttamaan ruovikonniiton, jossa ruoko kerätään hyötykäyttöön. 6 • Suomen Kalastuslehti 7 LYHYET PALOKILLE ASETETTU SELVITYSMIES Maaja metsätalousministeriö on asettanut selvitysmiehen, jonka tehtävänä on laatia ratkaisuehdotus, joka mahdollistaisi Palokin koskien ennallistamisen. Tenon lohikannat edelleen laskussa Tenon sivujokien sukelluslaskentojen tuoreimpien tietojen perusteella lohen kutukannat ovat hiipuneet kahteen edelliseen kalastuskieltovuoteen verrattuna, kertoo Luonnonvarakeskus tiedotteessaan. Alustavien arvioiden perusteella myös Tenon pääuoman kaikuluotausseurannassa (~18?000 lohta) ja Utsjoen videoseurannassa (~1?300 lohta) lohimäärät jäävät edellisvuosia vähäisemmiksi. Selvityksen tekee agronomi Esa Härmälä 31. Tavoitteena on tehdä ehdotus Palokin koskia koskevan hallitusohjelmakirjauksen toteutusmahdollisuuksista, kustannuksista ja rahoituksesta sekä jatkovalmisteluvastuusta valtionhallinnossa. M AL IN LÖ N N RO TH Pintasukelluslaskennoissa havaittujen kutulohien määrät Pulmanki-, Nilija Akujoen koealueilla vuosina 2003 – 2023.. 1. Kyttyrälohien määrä sen sijaan oli kasvussa. Edellytyksenä on, että niittoala on vähintään neljä hehtaaria, niitto toteutetaan merenrannalla, ja niiton toteuttava taho pystyy itse hankkimaan ruokomateriaalin vastaanottajan, esimerkiksi paikallisen viljelijän. 2024 mennessä. Alustavan arvion perusteella Polmakin kaikuluotauspaikan ohitse ui 130?000?–?150?000 kyttyrälohta. Säätiö maksaa tukea 620 euroa per niitetty ja kerätty ruovikkohehtaari kattamaan keruun ja välivarastoinnin kuluja
Priodiversity LIFE -hankkeen toimintatapoja ovat muun muassa maakunnalliset luonnon monimuotoisuusohjelmat sekä ennallistaminen laajoina ja vaikkutavina kokonaisuuksina. Suhteellisesti vähiten, mutta määrällisesti eniten kalastonhoitomaksuja ovat maksaneet puolestaan uusimaalaiset (6 %). WWF:N KALAOPAS PÄIVITTYI WWF:n Kalaopas on jälleen päivitetty. Eniten kalastonhoitomaksuja ovat tänä vuonna maksaneet väestöön suhteutettuna lappilaiset (15 %), kainuulaiset (15 %) ja pohjoiskarjalaiset (14 %). Suomen Kalastuslehti 7 • 7 LYHYET 10 Metsähallituksen mukaan kalastonhoitomaksuja on lunastettu tänä vuonna 285 000 kappaletta, lähes kymmenen miljoonan euron edestä. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO SUOMEN KAIKKIEN AIKOJEN SUURIN EU-RAHOITTEINEN LIFE-LUONTOHANKE Ensi vuoden alusta poikkeuksellisen laaja toimijajoukko lähtee ympäristöministeriön ja Metsähallituksen johdolla yhdessä toteuttamaan ennätyksellisen suurta luontohanketta, jossa tavoitellaan uusia ja vaikuttavampia tapoja luontokadon torjuntaan. Kahdeksanvuotinen Priodiversity LIFE -hanke on 50 miljoonan euron rahoituksellaan Suomen kaikkien aikojen suurin luontokatoa torjuva hanke. Viime vuonna maksuja lunastettiin 267 000 kappaletta. Itämeren silakkakantojen huolestuttava taantuminen johti siihen, että aikaisemmin suositeltua Pohjanlahden silakkaa tulisi nyt käyttää harkiten, ja Itämeren pääaltaalta troolattua silakkaa vältettävä kokonaan. Sen kautta kootaan parhaita käytäntöjä ja etsitään uusia rahoitusmuotoja luonnon turvaamiseksi. Hankkeessa tehtävät ennallistamisja luonnonhoitotoimet ovat osa Helmi-elinympäristöohjelmaa, jonka kohteina ovat lintuvedet, suot, metsät, perinneympäristöt sekä pienvedet ja rannat. Muutos on merkittävä, sillä silakka on suomalaisen kalastuselinkeinon ylivoimaisesti tärkein laji.
Kymijoen poikastiheydet ovat edelleen laskussa. SA IM AA N TU O RE. KANSALLINEN KIRJOLOHIPÄIVÄ Torstaina 2. VI LL E VÄ H Ä , LU KE SOPIMUSMALLEJA VALVONTAAN Ahven.netin kalastuksenvalvontasivuilta löytyvät nyt päivitetyt versiot kalastuksenvalvojan työsopimusmallista ja kalastuksenvalvojan toimeksiantosopimusmallista. Tornionjoen Suomen puoleisten alueiden sähkökalastuksissa kesänvanhojen poikasten tiheydeksi arvioitiin keskimäärin 24 poikasta aarilla. 2.11. Kuvassa olevat poikaset ovat nukutettu ja ne vapautettiin käsittelyn jälkeen vahingoittumattomina takaisin jokeen. Suomessa vietettiin ensimmäisen kerran kansallista kirjolohipäivää. Patojen alapuolella arvio oli 18 ja yläpuolella vain kaksi poikasta aarilla. marraskuuta tuli kuluneeksi 58 vuotta siitä, kun Urho Kekkonen risti sateenkaarirautuna tunnetun kalan kirjoloheksi. Eri ikäisiä lohenpoikasia Tornionjoesta, alimpana kesänvanha. Tornionjoella hyvin lohenpoikasia Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen perusteella Tornionja Simojoessa kuoriutui tämän vuoden keväällä hieman enemmän lohenpoikasia kuin viime vuonna. Simojoen koekalastusalueilla kesänvanhojen poikasten arvioitu tiheys oli seurantahistorian korkein 55 poikasta aarilla. 8 • Suomen Kalastuslehti 7 LYHYET 2.11. Saimaan Tuore -tuotemerkistä tunnetun Finnforelin julistama päivä kannustaa kuluttajia syömään kotimaista kalaa sekä saada kuluttajat pohtimaan, mistä heidän syömänsä kala tulee
Kerralla saatavalla suurella saalismäärällä tarkoitetaan esimerkiksi troolitai nuottakalastusta, ja vaikeilla olosuhteilla esimerkiksi kovaa tuulta ja merenkäyntiä. Itä-Suomen aluehallintovirasto muistuttaa 22.9.2023 lähettämässä tiedotteessaan, että eläinsuojelulaki edellyttää jokaista lopettamaan saaliskalat mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti pyynnin jälkeen, vaikka sitä ei kilpailusäännöissä erikseen mainittaisi. Käsiteltävän alueen pinta-ala on kaikkiaan noin 1,5 hehtaaria ja massoja kertyy runsaat 8 000 kuutiota. Lampi on kuitenkin vähävetinen ja pitkälti soistunut, ja umpeenkasvu jatkuu. Tavoitteena on lisätä esimerkiksi vesilintupoikueiden ruokailualueita. Suomen Kalastuslehti 7 • 9 LYHYET JOUTSAN KESKISENLAMMELLA TOTEUTETAAN LAAJA LINTUVESIRUOPPAUS Joutsan Kälän kylällä sijaitseva Keskisenlammen lintuvesi on Keski-Suomen maakunnan parhaita vesija rantalinnuston elinalueita. Velvoite kalojen nopeasta ja kivuttomasta lopettamisesta on kirjattu myös 1.1.2024 voimaan tulevaan kalastuslain uuteen pykälään. Valtaosa materiaalista kasataan väliaikaisiin kasoihin, jotka kuljetetaan myöhemmin talviolosuhteissa ympäröiville pelloille maanparannusaineeksi. Kalastusrajoitukset ovat tärkein syy norppakannan kasvuun. KALAT ON LOPETETTAVA HETI MYÖS KALASTUSTAPAHTUMISSA Erilaisia kalastustapahtumia ja -kilpailuja järjestetään jälleen aktiivisesti. Osakaskuntien vapaaehtoisesti tekemät kalastusta rajoittavat sopimukset ovat olleet tärkeässä asemassa norppakannan suotuisalle kehitykselle. Nyt avovesialueita laajennetaan mittavalla ruoppaushankkeella, joka toteutetaan osana valtakunnallista Hydrologia LIFE -hanketta. Lain noudattamista tulisi kuitenkin kilpailusäännöissäkin vaatia, ei vain suositella. Laajentuneiden kalastusrajoitusalueiden ansiosta aikaisempaa useampi kuutti selviää lisääntymisikäiseksi, mikä näkyy syntyvyyden ja kannan kasvuna vuodesta 2015 lähtien. UUSI NORPPATILANNE PALVELU ON AVATTU Metsähallituksen julkaisemassa uudessa Norppatilanne-palvelussa on nähtävillä saimaannorpan kanta-arviot ja syntyvyyden ja havaitun kuolleisuuden määrät. Myös kuolinsyiden jakauma sekä koko Saimaalla että kannanseuranta-alueittain on nähtävillä koko kannanseurannan historian ajalta. Mieskonmäen osakaskunta omistaa vesialueen, mutta luvan hakijana ja myös rakennuttajana on Keski-Suomen ELY-keskus. TA PI O G U ST AF SS O N , KK L. Suojelutoimien ansiosta saimaannorppien määrä on kaksinkertaistunut reilussa 20 vuodessa. Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on myöntänyt hankkeelle vesiluvan lokakuussa 2022. SAIMAALLA UI NYT 480 NORPPAA Metsähallituksen vuoden 2023 kanta-arvion mukaan saimaannorppia on noin 480. Lopetusvelvollisuudesta on säädetty poikkeuksia kolmessa tapauksessa: 1) kerralla saatavan saalismäärä on suuri, 2) saalista säilytetään sumpussa tai vastaavassa tai 3) olosuhteet vaikeuttavat lopetusta. Ruoppausten yhteydessä poistetaan juurakoita ja kasvimassaa. Saimaalla on tehty onnistuneita päätöksiä suojelun ja kalastuksen yhteensovittamisessa. Ne sijoitetaan osittain lintujen pesimäsaarekkeiksi avovesiallikoiden keskelle. Yksilömääriin, syntyvyyteen, kuolleisuuteen ja kuolinsyihin voi tutustua eri alueja aikarajauksilla. Poliisihallituksen lähettämän ohjauskirjeen mukaisesti kilpailun järjestäjän tulee varmistaa, että tilaisuuteen osallistujat tietävät kalojen asianmukaiset lopetustavat ja myös toimivat niiden mukaisesti
10 • Suomen Kalastuslehti 7 Tulevaisuuden vesistöasiantuntijat Helsingin yliopiston akvaattisten tieteiden kenttäkurssilla opiskelevat Suomen kalavesien tulevat asiantuntijat. Mitä heille opetetaan ja millaisia yllätyksiä Hangon vesillä kalastettaessa oikein nousee. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO
Suomen Kalastuslehti 7 • 11 Helsingin yliopiston akvaattisten tieteiden kenttäkurssin opiskelijat rantanuottaamassa Neljän Tuulen Tuvan hiekkarannalla Hangossa.
Nyt aggressiivinen vieraslaji mustatäplätokko on vallannut alkuperäisten tokkolajien elinpaikat. Tämän päivän kuvat otetaan rannalta käsin. Tein kaksipäiväisen visiitin Helsingin yliopiston Tvärminnen eläinteelliselle asemalle elo-syyskuun vaihteessa, jolloin asemalla oli vuoden vilkkain aika. Kaloja joihin ei tavallisesti törmää vesillä Elokuun lopun sää oli ollut sateinen eikä vierailuni ajankohta tehnyt poikkeusta. Kahlaaminen on tyynessä vedessä helpompaa ja jo ensimmäinen veto tuottaa tulosta. Kolmas kertoo tekevänsä tutkielmaa ankeriaasta ja neljäs olleensa pienestä pitäen kiinnostunut kaloista. Saaliiksi tulee pari kolikon kokoista piikkikampelaa ja hieman suurempi kampela. Nykyisin Lappalaisen ja Kahilaisen vetämä kalaosuus on vain pieni osa laajempaa kurssikokonaisuutta. Onko tämä…. Lisäksi täällä tarjoutuu mahdollisuus nähdä oman alan tutkijoita työsSaaliiksi tulee pari kolikon kokoista piikkikampelaa.. Ensimmäinen nuotanveto on vielä harjoittelua. Parikymmentä vuotta sitten tilanne oli toinen. Kurssilla nimittäin tutustutaan Itämeren kalastoon ja harjoitellaan kalastukseen liittyviä tutkimusmenetelmiä. Tuuli puhaltaa suoraan mereltä kohti rantaa ja vettä sataa vaakasuorassa kohti kasvoja. Sade ja tuuli yltyvät, kun lähdemme lounaan jälkeen kohti Hankoa. Pikkutuulenkala, kolmipiikki, kymmenpiikki, sirokatkarapu ja mustatäplätokko. Kesällä ihmisiä täynnä oleva Hangon pitkä hiekkaranta on nyt autio ja neljän tuulen tuvan kahvila on suljettu. Satojen mustatäplien joukosta ei löydy mustatokkoa eikä hietatokkoa. Lajilista alkaa tarkentua. Toinen ryhmä voi ottaa poikasnuotan ja toinen ottaa työntönuotan, komentaa yliopistonlehtori Jyrki Lappalainen. Jyrki on ollut kalakurssin opettajana jo vuosia ja hänelle rantanuottauksen rutiinit ovat selviä. Eikä ihme. 12 • Suomen Kalastuslehti 7 Y htä kiinnostavat levät ja toista simpukat. Seuraavat vedot onnistuvat jo paremmin ja joukossa on muutaman sentin mittaisia silakan poikasia, jokunen siloneula ja kolmipiikki. Kurssin toinen opettaja professori Kimmo Kahilainen on opiskelijoiden tapaan ensimmäistä kertaa tällä kenttäkurssilla. Mikä tämä on. Mutta missä ovat muut tokot. Opiskelijat innostuvat. Tuulen puoleinen ranta ei kuitenkaan anna saalista kovin hyvin ja Jyrki komentaa joukkonsa niemen toiselle puolelle, jossa on lähes tyyntä. Kahluuhousuihin sonnustautuneet opiskelijat kahlaavat aallokkoisella hiekkarannalla nuotan kera syvemmälle veteen. Opiskelijoita sen sijaan täytyy neuvoa miten ja minne nuotan voi laskea ja miten se kuuluu vetää takaisin rantaan. Nuotan perää tutkitaan innolla kuin joulupukin lahjasäkkiä. Kurssi on jatkoa aiemmin Helsingissä pidetyille peruskurssin luonnoille ja akvaattisten eliöiden lajintunnistuskurssille. Valtiontalouden säästöt purevat opintoihinkin Aiemmin Tvärminnessä oltiin koko viikko kalabiologian kurssiin liittyvän harjoittelun parissa. Kurssilla kerrataan aiemmin opittua sekä nähdään lajit niiden aidossa elinympäristössä. Akvaattisten tieteiden kenttäkurssin tavoitteena on, että opiskelijat tunnistavat vesiekosysteemin eri eliöryhmät sekä ryhmien yleisimmät lajit, hallitsevat perusnäytteenoton ja osaavat käyttää välineitä tutkimustyössä. Valtiontalouden säästöt purevat rajusti yliopisto-opetukseenkin. Yritän itse seurata perässä kameran kanssa, mutta kumisaapas hörppää ison aallon myötä vettä ja joudun palaamaan rannalle. Henkilökunnan ja tutkimustyötä tekevien lisäksi asemalla oli ulkomaalaisia tutkijoita seminaarissa, tutkimussukelluskurssi sekä Helsingin yliopiston ympäristötieteiden kandiohjelman opiskelijoille suunnattu akvaattisten tieteiden kenttäkurssi. Sen kurssin takia minäkin olin paikalle saapunut. Kimmolla on toki osaamista kalastusja tutkimusmenetelmistä oman tutkimustyönsä kautta. Tuulenkaloja, tokkoja ja piikkikaloja. Iltapäivän tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat rantanuotan ja työntönuotan käyttöön
Suomen Kalastuslehti 7 • 13 Helsingin yliopiston professori Kimmo Kahilainen seuraa, kun opiskelijat käyvät läpi rantanuotan saalista. Siloneula ja pieniä kampeloita.. Kymmenpiikissä on hentoja liilan sävyjä
Opiskelijoille kenttätyö on erittäin tärkeää, Jyrki vakuuttaa. Kaikki saaliiksi saadut kalat oli irrotettava verkoista. Parin tunnin kuluttua kaikki kalat on saatu irti verkoista ja on viimeisen kenttätyövaiheen vuoro. Kurssista tuleva palaute on pelkästään positiivista, niin kuin aina kaikista kenttäkursseista, toteaa Kahilainen. Mutta oudompiakin kaloja löytyi. Itsekin tekisi mieli aloittaa kaikki uudelleen ja osallistua samalle kurssille. Laiturilla odotti työn seuraava vaihe. Hän aikoo suorittaa opintonsa loppuun Suomessa, mutta pitää tulevaisuudessa mahdollisena työskentelyä myös ulkomailla. Lisää tietoa Tvärminnen eläintieteellinen asemasta: https://www.helsinki.fi/fi/tutkimusasemat/tvarminnen-elaintieteellinen-asema. Tuliko mitään. Kokemani ja näkemäni jälkeen voin todeta, että meille on valmistumassa innokkaita ja alasta kiinnostuneita koulutettuja asiantuntijoita, joista osa varmasti tulee tulevina vuosina tutuiksi myös meille kalavesillä toimiville. Mikä kala tämä on. Jenna kertoo lähtevänsä pian vaihtoon maapallon toiselle puolelle Uuteen-Seelantiin. Olen kalastanut lähes koko elämäni ja vesieliöt kiinnostavat. Moni harjoitteli ensimmäistä kertaa moottoriveneen käyttöä. Kaikki kalat tunnistetaan lajilleen ja jokainen yksilö mitataan. Vähitellen Lappalaisen ja Kahilaisen opastuksella kokemattomimmatkin oppivat irrottamaan kalat verkosta, joko etuperin tai takaperin. Laji, jota moni kalastaja luulee isoksi särjeksi. Tämä yksilö on kuitenkin vielä aika pienikokoinen. kysymykset kaikuivat jo ennen kuin veneet olivat laiturissa. Verkkojen kokemisessa ei ole kyse pelkästään verkkojen nostosta. Kysyin kahdelta opiskelijalta, miten he olivat opintoihinsa päätyneet ja mitä haaveita heillä oli tulevaisuutta ajatellen. Kiusakala, hymyilee Kahilainen, kun Lappalainen ottaa kalan talteen seuraavaa opiskelijoiden lajintunnistuskurssia varten. Ei. Kiusakala ja joukko tutumpia lajeja Seuraavana aamuna minun oli tarkoitus lähteä opiskelijoiden kanssa kokemaan illalla laskettuja verkkoja, mutta koska asemalta loppuivat pelastusliivit, jäin suosiolla laiturille odottamaan saalista. Pituudeltaan 45 metrin mittainen verkko sisältää yhdeksän eri solmuvälistä verkkohavasta, joiden solmuvälit ovat 30, 15, 38, 10, 48, 12, 24, 60 ja 19 mm, ja juuri tuossa järjestyksessä. Kurssilaisten käyttämät verkot olivat samaa tyyppiä kuin asemalla tutkimustyötä tehneillä Luonnonvarakeskuksen tutkijoilla eli koekalastuksissa käytettäviä Coastal Survey Nets -yleiskatsausverkkoja. Kyseessä on säyne. Lopuksi kaikki samasta verkosta ja saman solmuvälin havaksesta saadut saman lajin yksilöt punnitaan lajin kokonaissaaliin saamiseksi. Ja kuten kaikki verkoilla käyneet tietävät, verkkojen kokeminen on yhteistyötä soutajan ja kokijan välillä, ja sitäkin pitää harjoitella. Pian muutkin kerääntyivät paikalle ja Lappalainen lähti johdattelemaan opiskelijoita kohti oikeaa lajimääritystä. huudahti eräs opiskelija. Meri ja eliöt alkoivat kiinnostaa ja päätin hakea opiskelemaan jotain, joka olisi mahdollisimman lähellä kokemaani, Renko kuvailee. Näin saadaan kerättyä mahdollisimman kattava ja kalojen pituusjakaumaa edustava näyte alueen kalastosta. Opiskelijat laativat kurssista loppuraportin, joka esitellään loppuseminaarissa. Rantanuotalla huomasin yhden miespuolisen opiskelijan pukeutuneen kalastuksessa tuttuihin varusteisiin ja hän myös kahlasi rantavedessä muita tottuneemmin. Niinpä. Samaa mieltä olivat myös kaikki opiskelijat, joiden kanssa ehdin keskustella kahden päivän aikana. Onko silla rasvaevä. Kaksi oppilasta tekee oman lopputyönsä kalaosuudesta, tarkemmin ottaen ahvenista ja särjistä. Tulevaisuuden kalavesien asiantuntijat Mitä mieltä opiskelijat sitten ovat kurssista. Laiturille jääneet opiskelijat odottivat innolla veneellä satamaan saapuvia. Viimeisenä työvaiheena saaliit kirjataan vielä tietokoneelle. Kalat poistettiin verkoista ja koottiin huolellisesti silmäkoon mukaan merkittyihin laatikoihin. Kuten arvata saattaa, pieniä kaloja oli enemmän kuin isoja. Ympäristötieteen opiskelija Jenna Renko kertoi kiinnostuneensa alasta vietettyään pidemmän aikaa Aasiassa ja tutustuttuaan trooppisten koralliriuttojen vedenalaiseen elämään. Kyllä. Rantanuotan perää tutkittiin suurella innolla. 14 • Suomen Kalastuslehti 7 sään. Toisin kuin tavallisissa kalaverkoissa, näissä verkoissa on montaa eri silmäkokoa olevia havaksia. Pääosa kaloista oli tuttuja lajeja, kuten ahven, särki ja kiiski. Oliko erikoisuuksia. Lopulta lajinmääritys tuottaa tuloksen. Molemmat ovat silminnähden innoissaan opinnoistaan ja odottavan paljon tulevalta työuraltaan. Tätä lähemmäksi haavettani en varmasti opiskellessa pääse, kuvailee Sami Koivunto omaa valintaansa. Snorklausretkeltä tulleet olivat haltioissaan kaikesta veden alla näkemästään. Onko se särkilala. Annetaan opettajan vastata ensin. Kurssiin kuuluvat osuudet Lammin biologisella asemalla ja Hangon Tvärminnessä, joiden jälkeen yliopiston tiloissa Helsingin Viikissä määritellään viikon ajan kenttäoloissa kerättyjä näytteitä
Suomen Kalastuslehti 7 • 15 Opiskelijat seuraavat tarkasti, kun professori Kimmo Kahilainen kertoo säyneen tuntomerkkejä. Kaikki verkoista saadut kalat tunnistetaan, mitataan ja punnitaan.
Useamman kuin yhden vavan käyttö vaatii aina vesialueen omistajan erillisen luvan. Siianonkijoille yli 1?000 euron sakot Turussa. 16 • Suomen Kalastuslehti 7 Siianonginnassa 18 – 64-vuotiaalla kalastajalla on oltava valtion kalastonhoitomaksu maksettuna
Kalastuksenvalvoja ilmoitti sekä kalastonhoitomaksun puuttumisesta aiheutuneen kalastusrikkomuksen että useasta vavasta johtuneen luvattoman pyynnin poliisille. Lisäksi paikka kuuluu Airisto-Velkuan siianonginnan yhtenäislupa-alueeseen, jolla myös saa kalastaa yhteensä kolmella vavalla, kertoo toiminnanjohtaja Timo Saarinen, Airisto-Velkuan kalatalousalueelta. Syyttäjien päätökset kahdessa kuukaudessa Syyttäjät antoivat päätöksensä molempiin tapauksiin kesäkuussa. Toisella kalastajalla ei ollut minkäänlaisia kalastuslupia. Ensimmäinen kalastaja oli suorittanut kalastonhoitomaksun, mutta hänellä ei ollut toisen siikaongen vaatimaa lisälupaa vesialueen omistajalta. TEKSTI JA KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Asianomistajan suostumus avainasemassa Asianomistajana molemmissa tapauksissa toimi Turun kaupunki, jonka vesialueella kalastajat olivat siikaongella. Hän ei ollut suorittanut kalastonhoitomaksua eikä hänellä ollut vesialueen omistajan lupaa. Turun kaupungin käytössä on Kalatalouden Keskusliiton laatima Asianomistajan pysyväissuostumus viranomaiselle -sopimusmalli, jolla kaupunki on antanut asianomistajan suostumuksen syytteen nostamiseksi luvattomasta pyynnistä vesialueillaan. Kalastuksenvalvoja ilmoitti luvattoman pyynnin poliisille. Samalla lakia noudattamattomien vapaamatkustajien määrä vähenee, mikä on varmasti kaikkien lupa-asiansa jo kuntoon hoitaneidenkin kalastajien toive. Turun kaupunki myy siianonkijoille kolmen vavan lupia kyseiselle alueelle. Kalastuksenvalvoja sai Turun vesillä keväällä kiinni kaksi kalastajaa, jotka olivat siikaongella ilman asian vaatimia lupia. Sopimusmallia voi tiedustella Kalatalouden Keskusliitosta. Olennaista näissä asioissa on asianomistajan eli vesialueen omistajan suostumus syytteen nostamiseksi, sillä ilman sitä poliisi ei vie asiaa eteenpäin syyttäjälle. Tapaukset käsittelivät kaksi eri aluesyyttäjää Etelä-Suomen syyttäjäalueelta. Useamman vavan käyttämiseen tarvitaan vesialueen omistajan lupa. Kalastajilla olisi ollut mahdollisuus hankkia nettikaupasta asiaankuuluvat luvat siian ongintaan. Siianongintaan on tarjolla lupia Kalastonhoitomaksu oikeuttaa käyttämään siianonginnassa vain yhtä heittokalastukseen soveltuvaa vapaa. Lyhyesti kuvattuna sopimuksessa vesialueen omistaja antaa suostumuksensa sille, että poliisi voi viedä kalastuksenvalvonnassa havaitun asianomistajarikkomuksen eteenpäin syyttäjälle. Tapaukset eivät ole ainutlaatuisia Vastaavia ilman vesialueen omistajan lupaa liian suureen vapamäärään siianonginnassa syyllistyneitä kalastajia on tullut kalastuksenvalvojille vastaan muuallakin rannikkoalueella. Kalastajat saivat rikkomuksista 852 ja 400 euron sakot. Ensimmäinen kalastaja sai luvattomasta pyynnistä 12 päiväsakkoa eli yhteensä 852 euroa. On hienoa, että poliisi ja syyttäjät ovat ottaneet asiat tutkintaan ja antaneet niistä rangaistuksen, kiittelee järjestöasiantuntija Mikko Malin Kalatalouden Keskusliitosta ja jatkaa, että nähtäväksi jää alkaako näistä jatkossa nyt tulla useammin sakkorangaistuksia. Toinen vähintään yhtä olennainen asia on, että syyttäjät ottavat asian käsittelyn ja antavat niistä rangaistusmääräyksen. Tämän tyyppisiä lupia on jo tarjolla monin paikoin, esimerkiksi kaupungin omistamille vesialueille Helsingissä ja Porvoossa. Valitettavasti vain näin näytämme pääsevämme siihen, että siianongintaa harjoitetaan kuten kalastuslaissa on kirjoitettu. Suomen Kalastuslehti 7 • 17 A iristo-Velkuan kalatalousalueen kalastuksenvalvoja tapasi Turun Ruissalon Kolkannokassa huhtikuussa kaksi kalastajaa, joista ensimmäisellä oli pyynnissä kaksi heittokalastukseen soveltuvaa siikaonkea ja toisella kolme. Toinen kalastaja sai luvattomasta pyynnistä 12 päiväsakkoa, mutta lisäksi ilman kalastonhoitomaksua kalastamisesta hän syyllistyi kalastusrikkomukseen ja sai 40 euron rikesakkokorotuksen eli yhteensä 400 euron sakot. Turun tapauksessa kalastajat voivat katsoa peiliin
18 • Suomen Kalastuslehti 7 Silakan litkaus on maksuton yleiskalastusoikeus, mutta ahvenen litkaamiseen kuvan kaltaisella monikoukkuisella litkalla vaaditaan kalastonhoitomaksu ja vesialueen omistajan lupa.
Harmaita hiuksia kalastuksenvalvojalle Kysyjän kuvaileman kaltaisia ahvenlitkoja on myynnissä kalastustarvikeliikkeissä. Tuomio on sama. Viitsiikö valvoja ryhtyä toimeen ja ojentaa kalastajaa esimerkiksi suullisella huomautuksella vai katsoako läpi sormien. Tällä litkalla pyydetään kuoretta, voi sillä tietysti saada muitakin kaloja. Tähän ja muihin vastaavanlaisiin kysymyksiin oikean vastauksen ja avun antaja on kalastuksenvalvojan valtuuttaja. Kuvaillun kaltaisessa litkassa on selvästi useampi viehe, koska fluorikoukkuja pidetään vieheinä ja niitä on litkassa enemmän kuin yksi, vastaa Kalatalouden Keskusliiton järjestöasiantuntija Mikko Malin. Tapaus ahvenlitka ei ole yksittäistapaus. Entäpä jos litkaakin kuoretta. Kalatalouden Keskusliittoon tulee aika ajoin kiinnostavia ja joskus hankaliakin kysymyksiä kalastuksesta, kalastusluvista, kalastuksenvalvonnasta ja kalastuslain tulkinnoista. Vastaus: Ei oikeuta, koska kalastonhoitomaksu oikeuttaa kalastamaan vain yhdellä vavalla ja vieheellä. Kysymys: Oikeuttaako kalastonhoitomaksu litkaamaan sillalta ahvenia. TEKSTI JA KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Saako kalastonhoitomaksulla litkata ahvenia?. Vain silakan kalastus litkalla kuuluu yleiskalastusoikeuksiin, vahvistaa Malin. Keskusliiton lakimies Rasmus Åkerblom on samaa mieltä. Silakkalitkaa muistuttavia pyyntimenetelmiä on muitakin. Kalastuksenvalvojan kannalta tilanne on hankala. Värikoukuissa on myös hapsut. Asiaa meiltä kysynyt Saarinen oli itse samaa mieltä asiasta ja myös Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastusmestari Paavo Suominen oli asiasta samaa mieltä. Suomen Kalastuslehti 7 • 19 A iristo-Velkuan kalatalousalueen toiminnanjohtaja Timo Saarinen sai paikalliselta kalastajalta mielenkiintoisen kysymyksen ahvenlitkan käytöstä kalastonhoitomaksulla ja välitti kysymyksen edelleen Kalatalouden Keskusliittoon varmistaaksen oikean vastauksen. Ahvenlitka laskettaisiin virvelillä. Todettakoon heti, että kyse ei ole laittomasta pyyntivälineestä, vaan pikemminkin siitä osataanko pyyntimuotoon hankkia oikea lain edellyttämä lupa. Koukut ovat hänen mukaansa tässä tapauksessa vieheitä lainsäätäjän tarkoittamalla tavalla ja kun niitä on useita, ei kalastonhoitomaksu yksin riitä vaan tarvitaan myös vesialueen omistajan lupa. Asia lienee siis selvä. Merialueella näkee varsinkin talviaikaan pilkkijöitä, joilla on käytössään silakkalitkaa muistuttava menetelmä, jossa jokaisessa koukussa on syöttinä surviassääsken tai kärpäsen toukka. Kyseessä on litka, jossa on 4?–?5 fluoroväristä koukkua ja lopuksi lyijypaino. Tuoreimpana esimerkkinä kysymys ahvenlitkasta. Miten asiantuntijat sitten tätä menetelmää arvioivat
TEKSTI NIINA KOIVUNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT KIMMO PUOSI, LÄNSI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS Satakuntalaisen Harjunpäänjoen sivuhaaran Kovelinojan siltarumpu ennen kunnostusta.. 20 • Suomen Kalastuslehti 7 Jokitalkkarit ahkeroivat Harjunpäänjoella Harjunpäänjoella käynnistyi tänä vuonna Satakunnan jokitalkkarien kolmas hanke, jossa tullaan kunnostamaan kutusoraikoita ja luomaan pienpoikasalueita taimenille
Lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimesta tehtiin joella mittava kunnostus vuonna 2022, jolloin valmistuivat Solakosken ja Leineperin Ruukin kalatiet sekä Solakosken, Leineperinkosken, Tehtaankoski alisen ja Vanhamyllynkosken kunnostukset. Kunnostuksia kolmessa eri hankkeessa Satakunnan jokitalkkarin ensimmäinen kunnostus tehtiin Harjunpäänjoen/Kaasmarkunjoen koskialueilla vuonna 2019. Hankkeessa kunnostettiin uusia kohteita, mutta myös huollettiin aiemmin kunnostettuja kutusoraikoita sekä huolehdittiin sivu-uomien riittävästä vesityksestä. Käynnissä olevassa kaksivuotisessa hankkeessa kunnostustoimia tullaan tekemään Harjunpäänjoella sekä Kovelinojalla, joka laskee Harjunpäänjokeen Kaasmarkun kylän kohdalla. Länsi-Suomen Kalatalouskeskus laati myös näiden hankkeiden suunnitelmat. Kunnostetuissa sivu-uomissa sekä Kovelinojassa tehtiin sähkökoekalastuksia. Sivu-uomien vesitystä parantamalla ja poikaskivien lisäyksellä saatiin luotua satoja neliöitä pienpoikasaluetta. Hankkeessa inventointiin myös uusia kunnostuskohteita Kaasmarkunjoella, Joutsijoella sekä Kovelinojassa. Kovelinojaa kunnostettiin jo edellisessä hankkeessa, jossa ojan alaosan koskella korjattiin siltarummun aiheuttama osittainen nousueste. Lisäksi hankkeessa siirrettiin emokaloja Kokemäenjoesta Harjunpäänjokeen, tehtiin kututarkkailua ja inventoitiin kutupesiä. Tuolloin koskialueille tehtiin 14 kutusoraikkoa ja taimenen pienpoikasille kunnostettiin tärkeitä sivu-uomia. Vuonna 2020 käynnistyi Satakunnan jokitalkkarin toinen hanke Harjunpäänjoella. Suomen Kalastuslehti 7 • 21 H arjunpäänjoki sijaitsee Satakunnassa, Porissa. Kolmas Satakunnan jokitalkkari -hanke käynnistyi tänä vuonna. Siltarummun kunnostuksella varmistettiin kalojen mahdollisuus liikkua siltarummun läpi kaikilla Satakuntalaisen Harjunpäänjoen sivuhaaran Kovelinojan siltarummun alapuolinen alue kunnostuksen jälkeen.. Joen kalataloudellinen kunnostussuunnitelma valmistui vuonna 2007 ja joella tehtiin kunnostuksia useissa kohteissa vuonna 2010. Satakunnan jokitalkkari -hanke, jota hallinnoi Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ry, on kunnostanut Harjunpäänjokea kolmessa hankkeessaan
Lisäksi koealoilta saatiin saaliiksi ensimmäistä kertaa lohen >0+ ikäisiä poikasia. Satakunnan jokitalkkari -hankkeet ovat saaneet rahoituksen Varsinais-Suomen ELY-keskukselta kalastonhoitomaksuvaroista. Kunnostuksen tuloksia seurataan Satakunnan jokitalkkari -hankkeissa tehtiin Kovelinojassa vuosina 2020?–?2022 sähkökoekalastuksia, jotta kunnostuksien tuloksia voitaisiin seurata. 22 • Suomen Kalastuslehti 7 poikasta aarilla. Vuonna 2022 taimenen vanhempien poikasten keskimääräinen tiheys oli 9,5. Sähkökoekalastuksessa saatiin vuonna 2020 taimenen 0+ ikäisten poikasten laskennalliseksi tiheydeksi 52,9 poikasta aarilla ja vanhempien poikasten tiheydeksi 13,5 poikasta aarilla. Lisääntymisalueiden toimivuutta tullaan seuraamaan syksyisin sähkökoekalastuksin ja kututarkkailun avulla. Seuraavan vuoden koekalastuksissa 0+ ikäisten poikasten laskennallinen tiheys oli 44,1 ja vanhempien poikasten 11,6 poikasta aarilla. Satakuntalaisen Harjunpäänjoen sivuhaaran Kovelinojan pulleita taimenen poikasia. Vaelluskalojen luontaisen elinkierron palauttaminen vaatii paljon aikaa ja työtä. Edellisen hankkeen aikana Kovelinojassa toteutettiin sähkökoekalastuksia, joista saatiin lupaavia tuloksia taimenen poikastiheyksistä. Vaikka Harjunpäänjoella on tehty viime vuosina huomattavia kunnostustoimia, tekemistä riittää vielä runsaasti, jotta koko vesistöalueen potentiaali on saatu hyödynnettyä. virtaamilla. Kovelinojassa on vähän taimenelle soveltuvia kutusoraikoita, joten niitä tullaan rakentamaan lisää hankkeen aikana. Lisätietoja Satakunnan jokitalkkari -hankkeesta: Kimmo Puosi, Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ry, kimmo.puosi@kalatalouskeskus.fi, puhelin 0500 822 181
Hinta 40,00 €. Kalannahan jäljillä on kattava opas perinteisen mutta unholaan painuneen materiaalin työstämiseen. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalannahan jäljillä Tiesitkö, että kalaretken saaliista tai kalatiskin antimista voidaan tehdä paitsi ruokaa, myös kestävää, kaunista ja hajutonta nahkaa. Suomen Kalastuslehti 7 • 23 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Tässä tilanteessa neuvosto päätti tieteellisen neuvon perusteella pienentää Pohjanlahden silakkakiintiötä 31 prosentilla, minkä lisäksi Suomi ja Ruotsi sitoutuivat sulkemaan troolikalastuksen Selkämeren aluevesillä 25.?5.?–?30.?6.?2024 välisenä aikana. 24 • Suomen Kalastuslehti 7 E U:n maatalousja kalastusneuvosto sopi 24. Lohikiintiötä leikataan Pääaltaan/Pohjanlahden alueella 15 %, mutta Suomenlahdella lohikiintiö nousee 7 %. Toimenpiteellä pyritään rauhoittamaan silakoiden kutuvaellusaikaa ja luomaan edellytyksiä silakoiden suurelle vuosiluokalle.. Ministeri oli kuitenkin erittäin tyytyväinen vastuulliseen päätökseen. TEKSTI JA GRAFIIKKA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA SHUTTERSTOCK tieteellistä neuvoa. Päätöksen mukaan lohen kohdennetun kaupallisen kalastuksen jatkaminen Saaristomeren ja Merenkurkun välisellä alueella edellyttää Suomen ja Ruotsin lisäsuojelutoimien arviointia ICES:ssä ja myönteistä Silakan kalastus saa sittenkin jatkua EU:n maatalousja kalastusneuvosto päätti Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuodelle 2024 ja suomalainen kalastus ja kalanjalostus voi huokaista helpotuksesta. Silakan kalastuskiintiöön reilu lasku Pohjanlahdella silakkakannan kehitys on viime vuosina ollut laskeva. Luonnonvarakeskukselta on syksyn aikana kuitenkin saatu rohkaisevia tietoja kannan tilasta ja silakoiden kohenevasta kuntokertoimesta. Nyt hyväksytty ratkaisu on parhaan tieteellisen neuvon sekä EU:n yhteisen kalastuspolitiikan ja Suomen tavoitteiden mukainen. Maaja metsätalousministeri Sari Essayahin mukaan neuvottelut olivat todella tiukat ja lopputulosta hiottiin yön pikkutunneilla saakka. lokakuuta vuoden 2024 Itämeren kalastuskiintiöistä Luxemburgissa. Silakan kalastus jatkuu normaalisti, mutta kiintiöitä leikataan Pohjanlahdella 31 % ja Pääaltaalla 43 %. Tällä kokonaisratkaisulla on suuri merkitys koko elinkeinokalataloudelle ja suomalaiselle ruokakulttuurille yleisesti, ministeri Essayah sanoo. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että neuvosto päätti jatkaa silakan kohdennettua kalastusta tieteellisen neuvon mukaisesti
Saadun neuvon perusteella komissio antaisi ennen kalastuskauden alkua ehdotuksen, jonka perusteella lohenkalastusta voitaisiin jatkaa Saaristomerellä, Ahvenanmerellä, Selkämerellä ja Merenkurkussa. ”Kokonaisuutena olen erittäin tyytyväinen tähän vastuulliseen ratkaisuun, joka on Suomen tavoitteiden mukainen, mikä kertoo vaikuttamistyömme hyvästä onnistumisesta. Alueen silakkakanta on heikko, joten lisätoimenpiteenä silakan kutuvaelluksen rauhoittamiseksi kiellettiin silakan ja kilohailin troolikalastus Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella keväällä 2024. Suomen Kalastuslehti 7 • 25 (sekä kaupallisen että vapaa-ajan) lisäsäätelytoimenpiteistä vuonna 2024. Sen lisäksi komissio pyytää ICES:lta tieteellistä neuvoa lohenkalastuksen Itämeren kalakanta EU TAC 2023 Muutos % Suomen kiintiö Pohjanlahden silakka 55 000 tonnia -31 % 45 092 tonnia Pääaltaan silakka 40 368 tonnia -43 % 8 853 tonnia Läntinen silakka 788 tonnia % Riianlahden silakka 37 953 tonnia -17 % Kilohaili 201 703 tonnia -10 % 10 379 tonnia Pääaltaan/Pohjanlahden lohi 53 967 lohta -15 % 13 945 lohta Suomenlahden lohi 10 144 lohta 7 % 9104 lohta Itäinen turska 595 tonnia % 10 tonnia Läntinen turska 340 tonnia -30 % 3 tonnia Punakampela 11 313 tonnia % Kalastusmahdollisuudet Itämerellä vuonna 2024.. Lisäksi sovittiin, että troolikalastus kielletään Itämeren pääaltaalla, Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Ahvenanmerellä kevään aikana kuukaudeksi silakan kutuajan rauhoittamiseksi, samalla tavalla kuin Pohjanlahden alueella. Se on tieteellisen neuvon mukainen ja sen avulla tuemme parhaalla tavalla kalakantojen elinvoimaisuutta ja samalla takaamme myös kalastuselinkeinon tulevaisuuden”, ministeri Essayah summaa. Lohen suhteen pyydetään vielä lisää tietoa Pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiötä pienennettiin 15 prosentilla 53?967 loheen. Lisäsäätelyllä vahvistettaisiin aikaisin kutuvaellukselle saapuvien arvokkaiden luonnonlohien suojelua. Silakan kalastuskiintiötä Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella pienennettiin 43 prosenttia ja kilohailikiintiötä 10 prosenttia. Ruotsi ryhtyy lisäksi alueellisiin toimiin heikon Ljunganjoen lohikannan suojelemiseksi
26 • Suomen Kalastuslehti 7 Puolalaisen Gdynian kaupungin kalatorin tarjontaa.
Ruotsin saaliit olivat kolmanneksi suurimmat, 92 miljoonaa kiloa. Saalismäärältään merkittävimmät lajit olivat kilohaili, silakka, kampela, pieni ja iso tuulenkala, lahna, särki, ahven ja kuha. Silakka oli kilohailin jälkeen saalismäärältään toiseksi tärkein Itämeren saalislaji. Nämä kaksi lajia muodostivat 90 prosenttia Itämeren kokonaiskalansaaliista. Sieltä kalastettiin 73 prosenttia Suomen silakkasaaliista. Myös turskaa oli vielä silloin meressä runsaasti, mutta saalis oli jo pienentynyt 1980-luvun ennätysmäisestä tasosta. Enimmillään turskaa kalastettiin 411 miljoonaa kiloa vuonna 1984. Suomalaiset kalastivat Itämerestä Puolan jälkeen toiseksi suurimman saaliin, 101 miljoonaa kiloa. Kilohailin ja silakan lisäksi tilastoihin ilmoitettiin saaliita 73 kalalajista. Vuonna 2021 saalista jäi eniten puolalaisten kalastajien pyydyksiin, 122 miljoonaa kiloa. TEKSTI PIRKKO SÖDERKULTALAHTI JA MIKA RAHIKAINEN, LUONNONVARAKESKUS KUVA MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Suomi kalasti Itämereltä eniten silakkaa vuonna 2021. Puolan saalis suurin Kansainvälisen merentutkimusneuvosto (ICES) on kerännyt ja tarkistanut tiedot kaikesta Itämeren kalansaaliista, niin kaupallisesti kalastetusta kuin vapaa-ajankalastajien pyydystämästä saaliista. Se oli suurimmillaan 1990-luvun lopussa poikkeuksellisen suuren kilohailisaaliin ansiosta. Kilohailia ja silakkaa oli 76 prosenttia saaliin määrästä. Saalistietoja on jopa vuodesta 1950 alkaen, mutta vanhimmissa tiedoissa on puutteita ja epävarmuutta. Tärkein pyyntialue oli Selkämeren-Merenkurkun alue. Vuonna 2021 turskasaalis oli enää vajaat kaksi miljoonaa kiloa. Sen saalis pysyi 40 vuoden tarkastelujaksolla kilohailia ja turskaa tasaisempana, vaihdellen 217 miljoonasta kilosta 441 miljoonaan kiloon. Kilohailin ja silakan jälkeen suurimmat saaliit saatiin kampelasta, kuoreesta, ahvenesta, lahnasta, pienestä ja isosta tuulenkalasta, valkoturskasta ja särjestä. Kilohaili hyötyi pahimman saalistajansa alamäestä ja turskan vähentyessä kilohailikanta alkoi vahvistua. Puolalaiset kalastivat pääasiassa Gotlannin eteläpuolella ja saivat saaliiksi 43 eri saalislajia. Ruotsalaisten saalis koostui 39 eri lajista, mutta silakkaa ja kilohailia lukuun ottamatta muiSuomi ja Ruotsi ovat perinteisesti olleet kärkisijoilla Itämeren rantavaltioiden vuotuisissa kalansaaliissa, mutta viime vuosina Puolan osuus kokonaisaaliista on ollut kasvussa ja vuonna 2021 se ohitti Pohjoismaat. Viimeisten kymmenen vuoden aikana kilohailisaalis on pysynyt melko vakaana, hieman alle 300 miljoonassa kilossa. Saaliista kolme neljäsosaa oli silakkaa, seuraavaksi eniten saalista saatiin kilohailista, kuoreesta, ahvenesta ja hauesta. Suomen Kalastuslehti 7 • 27 I tämeren kalansaalis on vaihdellut viimeisten 40 vuoden aikana 562 miljoonan kilon ja 1004 miljoonan kilon välillä. Kilohailia pyydettiin enimmillään 1990-luvun lopulla yli 500 miljoonaa kiloa vuodessa. Suomalaisten pyydyksiin tarttui 22 eri lajia. Saaliista oli kilohailia 271 miljoonaa kiloa ja silakkaa 240 miljoonaa kiloa. Silloin Itämereltä kalastettiin 570 miljoonaa kiloa kalaa. ICESin tietokannan tuoreimmat saalistiedot ovat vuodelta 2021
Saalis oli 97 prosenttisesti kilohailia ja silakkaa. Ruotsin Perämereltä kalastama saalis jäi kolmasosaan suomalaisten saaliista, mutta siinä oli enemmän lohta ja muikkua. Ruotsalaisten kalastajien pääasiallinen pyyntialue oli eteläisellä Itämerellä. Selkämeren-Merenkurkun alueen saalis oli Suomen saaliiseen verrattuna neljäsosa ja Lounaisilta merialueilta (Saaristomeri, Ahvenanmeri ja Itämeren pääaltaan pohjoisosa) saatu saalis jäi puoleen. 28 • Suomen Kalastuslehti 7 Itämeren kalansaalis vuosina 1980 – 2021. Suomenlahdella kalasti suomalaisten kalastajien lisäksi virolaisia, liettualaisia ja venäläisiä kalastajia. Virolaisten kalastajien pyydyksiin jäi puolet Suomenlahden saaliista, suomalaisten ja venäläisten pyydyksiin neljäsosa kummallekin. den lajien saaliit jäivät alle puolen miljoonan kilon ja niiden osuus saaliista oli vain kaksi prosenttia Ruotsin kokonaissaaliista. 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 1 200 000 19 80 19 82 19 84 19 86 19 88 19 90 19 92 19 94 19 96 19 98 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 20 10 20 12 20 14 20 16 20 18 20 20 Itämeren kalansaalis 1980-2021 Kilohaili Silakka Turska Muut lajit 11000000 kkgg 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 1 200 000 19 80 19 82 19 84 19 86 19 88 19 90 19 92 19 94 19 96 19 98 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 20 10 20 12 20 14 20 16 20 18 20 20 Itämeren saalis maakohtaisesti 1980-2021 Tanska Suomi Ruotsi Puola Viro Latvia Liettua NL+Venäjä Saksa Muut maat 11000000 kkgg Itämeren kalansaalis maakohtaisesti vuosina 1980 – 2021.
Suomen Kalastuslehti 7 • 29 Saalis Itämereltä vuonna 2021, 1000 kg Ruotsi Suomi Viro Venäjä Latvia Liettua Saksa Puola Saksa Tanska Viro Suomi Liettua Latvia Puola Ruotsi Venäjä Itämeren kalansaalis merialueittain rantavaltioden osuuksilla jaettuna vuonna 2021.
30 • Suomen Kalastuslehti 7 Stadin Silakkamarkkinoiden kaupankäyntiä Helsingin Kauppatorilla lokakuun alussa.
Tuomariston vakuutti klassinen ja raikas maku. Vielä 1980-luvun alussa suomalaiset söivät silakkaa yli 30 miljoonaa kiloa vuodessa. Silakan kulutus on laskenut roimasti Suomessa. Iso määrä erilaisia silakkaja maustekalatuotteita tuntui aluksi haastavalta tehtävältä, mutta piti vain luottaa omaan makuunsa ja kyllä ne voittajat sieltä löytyivät”, kertoo yhtenä Silakkaraadin jäsenenä tänä vuonna toiminut Helsingin yliopiston Itämeren ja kalatalouden asiantuntija yliopistonlehtori Jyrki Lappalainen. Silakkaraati valitsi voittajat Stadin Silakkamarkkinoiden avajaispäivänä kokoontunut kalaruokien ystävistä muodostettu silakkaraati palkitsi jälleen markkinoiden parhaat kalatuotteet. Erityisesti läheltä pyydetyn silakan ja kilohailin ympäristövaikutukset ovat todella pienet. Suomen Kalastuslehti 7 • 31 K alastajien alukset ja myyntikojut valtasivat taas Helsingin Kauppatorin, kun vuodesta 1743 järjestetyt Stadin Silakkamarkkinat alkoivat sunnuntaiaamuna 1.?10. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Silakkamarkkinat jälleen ensi vuonna. Nykyinen kulutus on enää kymmenesosa siitä, 3,5?–?4 miljoonaa kiloa. Kotimainen kala on ilmastoystävällinen ja terveellinen vaihtoehto. Kalan hiilijalanjälki on pienempi kuin lihan ja luonnonkalojen syöminen on ympäristöteko myös veden laadun kannalta, koska kalansaaliiden kanssa vedestä poistuu fosforia ja typpeä. saakka. Silakkatuotteita saapui myymään 23 kalastajaa eri puolilta rannikkoa, joten kalaruoan ystäville oli luvassa herkkuja moneen lähtöön. Sarjan toiselle sijalle sijoittui pellinkiläisen Johanna Kellgrenin SitruunasiStadin Silakkamarkkinoilla vieraili tänä vuonna arviolta 80?000 kävijää. Nyt on viimeistään korkea aika muuttaa trendiä, ja alkaa käyttää enemmän terveellistä lähikalaa. Silakkakiintiö pienenee, mutta jalostettavaa silakkaa riittää varmasti myös ensi vuonna. ja jatkuivat lauantaihin 7.?10. Silakkayllätys-sarjassa voittajaksi julistettiin taivassalolaisen Liisa Vainion Herkkusilakka. Ensi vuoden tapahtumaa varjostanut Euroopan komission esitys silakanpyynnin kieltämisestä ei onneksi toteutunut
Vuoden maustekala -sarjan pääpalkinnon voitti Leif ja Gerd Bergman Getasta Ahvenanmaalta. Kalatalouden Keskusliitto oli teltallaan Silakkamarkkinoiden Kalastajakujan päässä tuttuun tapaan jakamassa tietoa kaloista. Toiselle sijalle sijoittui silakkayllätysarjassakin palkitut Pirjo ja Reima Salonen ja kolmannelle Magnus Nyholm Tirmosta. Mainostimme myös Luonnonvarakeskuksen vapaa-ajankalastajille suunnattua Omakala-sovellusta. Maanantaina kalastusbiologi Malin Lönnroth oli kertomassa silakan kalastuksen tilanteesta Yle Svenskan ruotsinkielisessä lähetyksessä. Keskusliitto hyvin esillä mediassa Keskusliitto oli markkinoiden aikana hyvin esillä myös mediassa. Aiheesta lisää https://silakkamarkkinat.fi/ lakka, kolmannelle taivassalolaisten Pirjo ja Reima Salosen Tillisilakka. Tuomaristo ihastui erityisesti tuotteen tasalaatuisuudesta. Tiistaina puoKalatalouden Keskusliiton kalastusbiologi Malin Lönnroth keskustelemassa silakan kalastuksen tilanteesta ruotsinkielisen Yle Svenska radion suorassa lähetyksessä Stadin Silakkamarkkinoiden ensimmäisenä arkiaamuna.. 32 • Suomen Kalastuslehti 7 lestaan toiminnanjohtaja Vesa Karttunen oli äänessä Yle Radio Suomen lähetyksessä. Osaston akvaarion luona pääsi tutustumaan eläviin Itämeren eväkkäisiin ja samalla sai ajankohtaista tietoa kalastuksesta, kalastusluvista ja kalataloudesta
Tyynenmeren alueen lohilajeista kyttyrälohi on runsaslukuisin ja taloudellisesti tärkein laji. Tenoja Näätämöjokeen kalat ovat levinneet Vienanmereen laskeviin jokiin tehdyistä hyvin onnistuneista kotiutusistutuksista. Lähteet: Panu Orell ja Jaakko Erkinaro 2023. Kyttyrälohet nousevat merestä jokiin kutemaan ja ne kaikki kuolevat kudun jälkeen. Tutkimustuloksia näistä ei vielä ole. 3. Pohjois-Atlantilla kyttyrälohen räjähdysmäinen levinneisyysalueen laajeneminen ja kalojen määrän voimakas kasvu alkoi vuonna 2017, jolloin kaloja nousi Tenojokeen arviolta 5 000 kappaletta ja vuonna 2021 jo noin 50 000 kappaletta. Kyttyrälohi on luokiteltu vieraslajiksi, joten saaliiksi saadut kyttyrälohet tulee lopettaa ja poistaa vesistöstä. Lajin arvellaan hyötyvän ilmastonmuutoksesta ja viime vuosina sen luonnollisella levinneisyysalueella saaliit ovat olleet historiallisen suuria. Suuresta kannasta johtuen, pienetkin harhautumisprosentit tarkoittavat kappalemäärinä suurta kalamäärää kotijokien ulkopuolelle hakeutuvia kaloja. Kyttyrälohi Jäämeren lohijoissa. Suomen Kalastuslehti 7 • 33 1. 2. 8. 6. Jokeen kuolevat kyttyrälohet saattavat runsaana esiintyessään vaikuttaa jokien ravinnepitoisuuksiin ja eliöyhteisöjen rakenteisiin. Parillisten vuosien kyttyrälohikannoista ei ole vielä merkkejä. 5. 10. Elinkierto on aina kahden vuoden mittainen ja lajilla esiintyy parittomina ja parillisina vuosina kutemaan nousevia kantoja. 4. 10 faktaa kyttyrälohesta TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA SH U TT ER ST O CK Kyttyrälohikoiras nousemassa koskea ylös kudulle.. 7. Istutukset ovat onnistuneet nimenomaan parittomien vuosien kannoilla. 9. Kyttyrälohikantoja on pyritty rajoittamaan poistopyyntien avulla. Kannat eivät lisäänny keskenään. Kyttyrälohen (Oncorhynchus gorbuscha) koiraalla on nimensä mukaisesti kutuasussaan iso kyttyrä selässä ja koukkuleuka. Vaikka kyttyrälohi on kotijokiuskollinen kala, se on myös Tyynenmeren lohilajeista harhautumisherkin. Laji on jo niin vakiintunut uudelle levinneisyysalueelleen, että siitä eroon pääseminen on hankalaa. Ravintokilpailun ja kalatautien leviämisen kautta kyttyrälohikannat voivat vaikuttaa negatiivisesti alkuperäisten vaelluskalalajiemme kantoihin
34 • Suomen Kalastuslehti 7 Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN PÄIVÄKIRJA Uudistettu painos kalastuksenvalvojan päiväkirjasta. Hinta: 20,00 € Muista tilata ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 8,00 € KALASTUKSENVALVOJAN PIPO Kalastuksenvalvojan pipo viileämpiin keleihin
Suomen Kalastuslehti 7 • 35 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O LÄ H D E: KY SE LY KA LA ST U KS EN VA LV O N N AS TA 20 23 , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO KALASTUKSENVALVONTA NUMEROINA Kalastuksenvalvontaa toivotaan lisää. Vastaajat saivat nimetä kolme tärkeintä puutetta. Perusteluina kuulee usein niin kalastonhoitomaksun maksajien määrän kasvattamisen kuin pyydyskalastajien kuriin saamisen. Oheinen graafi kertoo Kalatalouden Keskusliiton viime talvena tekemään kyselyyn vastanneiden kalastuksenvalvojien valvontatyön aikana kohtaamistaan puutteista vesillä vuonna 2022. Millaisia rikkeitä ja puutteita valvonnassa havaitaan. 12,9 22,6 66,4 16,6 11,2 27,6 37,1 42,5 10 20 30 40 50 60 70 Muu Pyyntipaikan varaaminen Pyydysten merkitseminen Kalat eivät pyyntimittaa Rauhoitusaikana kalastaminen Kalastaminen kielletyllä alueella Kalastonhoitomaksu maksamatta Kalastonhoitomaksutosite puuttuu Prosenttia % Muista tilata ajoissa!. Puutteet kalastonhoitomaksussa ja pyydysten merkinnässä ovat vuodesta toiseen havaittujen rikkeiden kärjessä. Molemmille toiveille tuntuu olevan selvät perusteet myös kalastuksenvalvojien suunnalta kysyttäessä
36 • Suomen Kalastuslehti 7 Kaikki tuotteet valvontaan ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN VIESTIMERKIT Kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 15,00 € KALASTUKSENVALVOJAN LIIVI Korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla. Hinta: 49,70 € Muista tilata ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Jäsenten edustajat käyttävät päätösvaltaansa kalatalousalueen yleiskokouksessa. Kalastuslain mukaan rekisteröidyillä alueellisilla yhdistyksillä, joiden tarkoituksena on ympäristöntai luonnonsuojelun edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kalastalousalue tai osa siitä sijaitsee sekä saamelaisten kotiseutualueella Saamelaiskäräjillä on kalatalousalueen yleiskokouksessa oikeus yhteen edustajaan, jolla on kokouksessa läsnäoloja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Kalastuslaissa ei määritellä, että kalatalousalueen hallituksen jäsenen pitäisi olla jäsenyhteisön edustaja tai hallituksen jäsenen kelpoisuutta. Kun otetaan huomioon hallituksen tehtävät lainsäädännön nojalla, on varsin ilmeistä, että mitään perustetta olettaa kalatalousalueen hallituksen jäsenyyden edellyttävän jäsenyhteisön edustajana toimimista ei ole. Tämä säännös tulee kalastuslain 23 § mukaan sovellettavaksi. Tässä valossa ei voida tulkita niin, että kalatalousalueen säännöissä oleva kirjaus hallituksen alueellisesta edustavuudesta antaisi tietylle jäsenelle edustajansa kautta yksinomaisen oikeuden asettaa ehdokkaan hallitukseen kalatalousalueen sääntöihin vedoten. Hallituksen esityksessä kalastuslaiksi asiasta on todettu, että kalatalousalueen hallituksen tehtävät olisivat luonteeltaan yleisten yhteisöoikeudellisten periaatteiden mukaisesti hallitukselle kuuluvia tehtäviä, eli valmistelu ja täytäntöönpanotehtäviä. Suomen Kalastuslehti 7 • 37 LAKIASIAA MIKÄLI SOPII jatkaa kalatalousalueiden kokousten parissa, olisi paikallaan vielä puhua siitä keitä kaikkia näihin kokouksiin osallistuu ja miltä pohjalta. KALASTUSLAIN 27 § on säädetty kalatalousalueen hallituksesta ja sen tehtävistä. Esimerkkejä muista toimijoista, joille on luontevaa antaa oikeus osallistua kokouksen ovat esimerkiksi alueellisen kalatalouden yhteistyöryhmän edustaja, kalatalousalueiden valvonnasta vastaavan ELY-keskuksen edustaja tai muu kokoukseen kutsuttu asiantuntija. Tällainen sääntö rajoittaisi jäsenyhteisöjen tosiallista mahdollisuutta valita hallitukseen ne toimijat, jotka sinne haluttaisiin. Vaikka säännöissä tällaisia vaatimuksen voisi ajatella asetettavan, ei sitä voida pitää perusteltuna, eikä näin tietääkseni ole millään kalatalousalueella toimittukaan. Läsnäolo-oikeus yleiskokouksessa on syytä myöntää esimerkiksi kalatalousalueen toiminnanjohtajalle, hallituksen jäsenille sekä muille toimielimen jäsenille ja toimihenkilöille, jotka eivät ole edustajia. Lainsäätäjän näkökulmasta ei ole ollut tarkoituksenmukaista asettaa kyseistä kelpoisuusvaatimusta ja sama tilanne on myös muualla yhteisöoikeudessa, katso esimerkiksi yhdistyslain tai osakeyhtiölain vastaavat säädökset. Kalatalousalueen jäseniä ovat alueen kalastusoikeuden haltijoiden lisäksi valtakunnalliset kalastusalan järjestöt. Rasmus Åkerblom Kalatalouden Keskusliitto Kalatalousalueen kokoukset ja hallitus. YHDISTYSLAIN 28 § mukaan kaikille päätösvallan käyttöön oikeutetuille on turvattava oikeus osallistua ehdokkaiden asettamiseen vaalia varten. Tämä ajatus on johdettavissa kalastuslaista, jonka perusteella toiminnanjohtajalla on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksessa ja käyttää siellä puhevaltaa, vaikka hän ei olisikaan hallituksen jäsen, jollei hallitus päätä toisin. Kokous voi lisäksi myöntää päätöksellään läsnäolo-oikeuden muillekin ja tämä on usein tarkoituksenmukaistakin
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Klassikon paluu! Hinta 6,40 € Uutta!. 38 • Suomen Kalastuslehti 7 Tilaa nyt! ahven.net Suositut kalapelikortit uudistettuina ja päivitettyinä. Korteissa 55 eri kalalajia. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
9.6. 7 13.10. 8 17.11. 5 4.8. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. 6 8.9. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2023 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 8/2023 ilmestyy pe 15.12. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. 15.12. 28.4. 3 31.3. 17.3. Helsingin yliopiston tuore tutkimus kertoo kalojen elohopeapitoisuuden vaihtelevan eri vuodenaikoina. 3.2. KI M M O KA H IL AI N EN , H EL SI N G IN YL IO PI ST O Painotuote 4041 0955 YM PÄ RISTÖMERK KI MILJ ÖMÄRK T. 1.9. krs 00700 Helsinki p. 2 17.2. 044 4915 024 heidi.moisio@ahven.net ILMESTYMINEN 2023 Nro Aineisto Ilmestyy 1 6.1. 10.11. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 6.10. 4 12.5. Suomen Kalastuslehti 7 • 39 130. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Osakaskuntaopas Tilaa nyt! ahven.net Hinta 15,00 € Osakaskuntaopas on tarkoitettu osakaskunnissa toimiville ja osakaskuntatoiminnasta kiinnostuneille.