Suomen Kalastuslehti 7/2024 • 1 7/2024 Silakkamarkkinat Helsingissä
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 2 • Suomen Kalastuslehti 7/2024 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2025 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ Hinta 0,28 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 25,00 €
Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Suomen Kalastuslehti 7/2024 • 3 Sisältö 10 ?Silakkamarkkinat Helsingissä 14 Osakaskunta mediakohun keskellä 18 Fiskeskolan innostaa lapsia kalastukseen 22 Hailia haluaa mullistaa kalankäytön 26 Kalatalouden ympäristöohjelma ennallistaa ja hoitaa kalavesiä 28 Kalastuksen ajoitus vaikuttaa lohikantojen elinvoimaisuuteen 32 Merimetson ja harmaahaikaran kalataloudellisia vaikutuksia 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 faktaa 37 Lakiasiaa 39 Seuraavassa numerossa 22 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Stadin Silakkamarkkinoiden avajaispäivän ruuhkaa Helsingin kauppatorilla lokakuussa. H AI LI A 14 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO M AT S W ES TE RB O M , LU O N N O N VA RA KE SK U S
Paikkoja risteilylle on rajoitetusti, joten merkitse päivä kalenterisi ja valmistaudu matkaan. Ilmoittautuminen avautuu marraskuussa. Kuudennet valtakunnalliset kalatalousaluepäivät pidetään 19. Tapahtuma järjestetään risteilynä Helsinki-Tukholma-Helsinki ja aluksena toimii Viking Line M/S Gabriella. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kuva: Viking Line. – 21. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan nettisivulta ahven.net/valtakunnalliset-kalatalousaluepaivat/ Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät 2025 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 2025. 3
Viime vuonna Kalatalouden Innovaatiopäivillä palkitun Hailian tuotanto perustuu vajaasti hyödynnettyjen kalalajien sekä kalatalouden sivuvirtojen jalostamiseen helppokäyttöisiksi ja maistuviksi tuotteiksi. Suomen Kalastuslehti 7/2024 • 5 Kalan syönnin terveyshyödyt ylittävät haitat kaikissa ikäryhmissä PÄÄKIRJOITUS Suurimmat terveyshyödyt kalan käytöstä koituvat keski-ikäisille tai sitä vanhemmille.” RUOKAVIRASTO MUISTI perinteiseen tapaan kaikkia kalansyöjiä tiedotteillaan juuri Helsingin silakkamarkkinoiden alla. Myös herkimmillä kuluttajaryhmillä eli pikkulapsilla sekä raskaana olevilla tai imettävillä naisilla terveyshyödyt ylittävät haitat. Kotimaista kalaa kannattaa syödä, sillä suomalaisten nykyisillä kulutusmäärillä kalan käytön terveyshyödyt ylittävät vierasaineiden saantiin liittyvät haitat kaikissa ikäryhmissä. Vaikka jotkin mediat yrittivät tästäkin kaivaa pelottelu-uutisen, niin perussanoma oli selkeä. Herkimpien kuluttajaryhmien olisi kuitenkin hyödyllistä suunnata kalankäyttöään niiden kalastusalueiden ja lajien kaloihin, joissa vierasaineita on vähiten. TERVEYSVAIKUTUSTEN PERUSTEELLA suurimmat terveyshyödyt kalan käytöstä koituvat keski-ikäisille tai sitä vanhemmille. JOS KOKONAISEN kalan käsittely tuntuu vaivalloiselta, niin helppo tapa lisätä kalankäyttöä on tutustua tässä lehdessä esitellyn Hailian tuotteisiin. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Kalan käytön lisääminen nykyisestä olisi myös väestön terveydelle eduksi. Ota lähikaupasta kokeeksi kanasuikaleiden sijasta Hailian nyhtökirjolohta, joka sopii sellaisenaan moniin nopeasti valmistettaviin ruokiin
6 • Suomen Kalastuslehti 7/2024 LYHYET KALASTAJALLE EHDOLLISTA Etelä-Karjalan käräjäoikeus on tuominnut Saimaalla toimivan ammattikalastajan kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen ympäristön turmelemisesta sekä terveysrikoksesta. Haitallista vieraslajia poistettiin Koillismaan alueella Pohjois-Pohjanmaalla sähkökalastamalla. Pyydyksen keräsivät pois kalastuksenvalvoja Rolf Oinonen ja iktyonomi Olli Toivonen Virtavesien hoitoyhdistyksestä. Lisäksi kehitetään muita puronieriöiden poistokalastusja hävittämismenetelmiä. 10. Puronieriä on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva kala, joka tuotiin Suomeen ensimmäisen kerran 1890-luvulla ja uudelleen vuonna 1965. Tämä voi johtaa taimenpopulaatioiden vähenemiseen ja romahtamiseen.. 2024 TA PI O G U ST AF SS O N , KK L Puronieriää poistetaan sähkökalastamalla Metsähallitus käynnisti puronieriän poistokalastuksen ja -menetelmien kehittämisen osana Priodiversity LIFE -hanketta. Yle 28. laiton pyydys, jonka sisällä oli 32 taimenta. Uskelanjoen sivujoesta paljastui 15.10. Osa kaloista oli löytöhetkellä jo kuolleita. Tämän vuoden tavoitteena on vähentää puronieriäkantaa ja saada arvokasta kokemusta lajin poistokalastuksesta sähkökalastusvälinein. Metsähallituksen Eräpalvelujen toteuttama puronieriän poistokalastus on osa seitsemän vuoden mittaista pilottia. Terveysrikokseen kalastaja syyllistyi, kun hän harjoitti kalankäsittelyä tiloissa, jotka eivät soveltuneet toimintaan, koska tilat olivat muun muassa likaiset. Puronieriä on haitallinen vieraslaji, joka kilpailee elintilasta ja ravinnosta kotoperäisten lohikalojen kanssa. Käräjäoikeuden mukaan eteläkarjalainen kalastaja syyllistyi ympäristön turmelemiseen, kun hän levitti kalanperkuusta syntynyttä jätettä omistamalleen pellolle. Laittomasta pyydyksestä löytyneiden kuolleiden kalojen arvo oli lähes 20 000 euroa. 2024 SALAKALASTAJA PYYDYSTI TAIMENIA Salakalastaja on pyytänyt erittäin uhanalaisia taimenia Salossa. Salon Seudun Sanomat 17. 8
Selviytymisen pullonkaulaksi osoittautui Pahkakosken voimalaitos, jonka yläpuolelle pysähtyi yli puolet vaelluspoikasista riippumatta siitä, oliko se ensimmäinen vai toinen vaelluspoikasten kohtaama voimalaitos. Tulosten perusteella keskeinen vaelluskalakantojen elvyttämisen toimenpide Iijoella on parantaa vaelluspoikasten selviytymistä voimalaitospatojen ohi. Poistokalastettuja puronieriöitä kertyi ensimmäisellä kohteella yli 1 000 yksilöä.. Elvyttämishankkeiden alkuvaiheessa vaelluspoikasten selviytymistä voidaan tukea myös ottamalla poikasia kiinni ylimmällä voimalaitoksella Haapakoskella ja kuljettamalla ne jokisuulle. Se oli 16 miljoonaa kiloa vähemmän kuin vuonna 2021, jolloin kalajalosteiden tuotantoa tilastoitiin edellisen kerran. Jalosteiden raaka-aineena käytetystä kalasta 32 miljoonaa kiloa oli kotimaista ja 24 miljoonaa kiloa ulkomailta tuotua. Näiden lajien jalostus kattoi 90 prosenttia kaikesta jalostetun kalan määrästä. Eniten jalostettiin silakkaa, seuraavaksi eniten lohta ja kirjolohta. VAIN PIENI OSA POIKASISTA SELVIÄÄ Luonnonvarakeskus toteutti kesällä 2023 Iijoella tutkimuksen, jossa tarkasteltiin lohen vaelluspoikasten alasvaellusta. Suomen Kalastuslehti 7/2024 • 7 LYHYET EE RO H AR TI KA IN EN , M ET SÄ H AL LI TU S 56 Suomessa jalostettiin 56 miljoonaa kiloa kalaa vuonna 2023, kertoo Luonnonvarakeskus. Viiden voimalan läpi jokisuulle selviytyi keskimäärin vain seitsemän prosenttia vaelluspoikasista
kg) Arvo (milj. Siikojen luonnollinen lisääntyminen on nykyään heikkoa ja saaliit ovat riippuvaisia istutuksista. Useilla Pirkanmaan kalatalousalueilla kuhien istuttaminen päävesistöihin onkin käyttöja hoitosuunnitelmissa kokonaan kielletty. kg ) Määrä (milj. Järvitaimenistutuksia tehdään syksyllä 3 – 4-kesäisillä kaloilla isoihin järviin. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O 50 100 150 200 250 300 350 20 40 60 80 100 120 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 Ar vo (m ilj. Muuksi kuin ihmisravinnoksi vietiin 8 miljoonaa kiloa. Viennin arvo nimellisarvona. Järvitaimenen kalastus ja saalisvarmuus perustuu yksinomaan säännöllisiin istutuksiin, koska luonnontuotanto on marginaalista ja kaikki luonnossa syntyneet rasvaevälliset taimenet ovat rauhoitettuja. Kalan vienti Suomesta vuonna 2023 Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomesta ihmisravinnoksi vietyjen kalatuotteiden määrä oli 76 miljoonaa kiloa, josta Norjasta Eurooppaan mennyttä lohta oli 26 miljoonaa kiloa. 8 • Suomen Kalastuslehti 7/2024 LYHYET KALASTOA TUETAAN SYYSISTUTUKSILLA Pirkanmaan yleisin hoitokalalaji on planktonsiika, jota istutetaan maakunnan päävesistöihin sekä moniin keskisuurin ja pieniin järviin kerrotaan Pirkanmaan kalatalouskeskuksesta. Kalan ja kalatuotteiden vienti Suomesta vuonna 2023. Tärkeimmät tuoreen kokonaisen lohen vientimaat olivat Puola (38 miljoonaa euroa), Alankomaat (34 miljoonaa euroa), Ranska (24 miljoonaa euroa), Liettua (20 miljoonaa euroa) ja Espanja (18 miljoonaa euroa). €) M ää rä (m il. Tehokkaasti lisääntyvä kuha tuottaa runsaita vuosiluokkia pyynnin kohteeksi, joten tarpeita istutuksille ei ole. Lähde: Luke Tilastotietokanta. €). Kuhaistutukset ovat merkittävästi vähentyneet Pirkanmaalla. Muiden tuotteiden vienti suuntautui lähinnä Viroon (29 miljoonaa euroa), Ruotsiin (12 miljoonaa euroa), Latviaan (6 miljoonaa euroa)
Lupatuloilla hoidetaan riistaja kalaelinympäristöjä sekä tuotetaan eränkäyntipalveluita. – 31. Hakuajat päättyvät 2. 2024 avautunut useita avustushakuja. AVUSTUSHAKU KALASTUSMATKAILUN EDISTÄMISEEN ITÄISESSÄ SUOMESSA Pohjois-Savon ELY-keskuksen avustushaku kalastusmatkailun kehittämiseen itäisessä Suomessa on auki 1. Näätämöjoen nykyinen kalastussopimus Norjan kanssa on vuodelta 1977, ja se on monilta osin vanhentunut. 10. Valtioneuvosto on nimittänyt neuvotteluvaltuuskunnan uudistamaan Norjan kanssa solmitun Näätämöjoen kalastussopimuksen. Haettavissa on avustuksia muun muassa kalataloudellisiin kunnostuksiin sekä vesistöissä ja valuma-alueilla tehtävälle työlle. Eräpalvelut saa myös rahoitusta valtion budjetista. 2024. AK U AH LH O LM AVUSTUKSET VESISTÖ-, VESITALOUSJA KALATALOUSHANKKEISIIN HAETTAVANA ELY-keskuksissa on 22. 2024. 10. Avustus kohdistuu erityisesti kalastusmatkailun edistämiseen tähtääviin markkinointitoimenpiteisiin. Suomen Kalastuslehti 7/2024 • 9 LYHYET VESA RUUSILASTA ERÄTALOUSJOHTAJA Maaja metsätalousministeriö on nimittänyt FT Vesa Ruusilan Metsähallituksen erätalousjohtajan virkaan. Hankkeilla pyritään erityisesti vahvistamaan uhanalaisten tai vaarantuneiden kalakantojen elinvoimaisuutta. Erätalousjohtaja johtaa Metsähallituksen Eräpalvelut-vastuualuetta, joka kuuluu Metsähallituksen hoitamiin julkisiin hallintotehtäviin. Vesistöja kalataloustoimenpiteiden avustusta voidaan myöntää esimerkiksi hankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä tai parantaa mahdollisuuksia kestävään kalastukseen. Ruusila siirtyy tehtävään maaja metsätalousministeriöstä, jossa hän toimii erätalousneuvoksena ja erätalousyksikön päällikkönä. 11. 2024. Eräpalvelujen tehtävänä on hoitaa lupamyyntiä sekä kerätä valtion kalastonhoitomaksu maaja metsätalousministeriölle. Neuvottelujen päätavoite on lohen ja muiden kalalajien kalastuksen järjestäminen kestävällä tavalla Näätämöjoessa. Haettavana olevan avustuksen tavoitteena on edistää kotimaisten kalastusmatkailupalveluiden tarjontaa ulkomailla ja kasvattaa kansainvälisten kalastusmatkailijoiden määrää Suomessa.. 12. 12. Ruusila aloittaa Metsähallituksessa 1. Viran edellinen haltija Jukka Bisi jäi eläkkeelle heinäkuun lopussa. Metsähallituksen Eräpalvelut vastaa kalastuksen ja metsästyksen järjestämisestä sekä erävalvonnasta valtion alueilla. Erätalousjohtaja kuuluu Metsähallituksen johtoryhmään
10 • Suomen Kalastuslehti 7/2024 Silakkamarkkinat Helsingissä TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO
Tuoreen tutkimuksen mukaan kalan syömisen hyödyt ovat kuitenkin jopa 75 kertaiset haittoihin nähden. Kalatalouden Keskusliiton akvaario kiinnosti ihmisiä Stadin Silakkamarkkinoilla.. Suomen Kalastuslehti 7/2024 • 11 Stadin Silakkamarkkinoita vietettiin tällä kertaa vierasainekohujen jälkimainingeissa
Nykyinen kulutus on enää kymmenesosa siitä, 3,5?–?4 miljoonaa kiloa. Silakkayllätys-sarjassa voittajaksi julistettiin taivassalolaisten Pirjo ja Reima Salosen tillisilakka. Vuoden perinteinen maustekala -sarjan pääpalkinnon voitti Leif ja Gerd Bergman Getasta Ahvenanmaalta. 12 • Suomen Kalastuslehti 7/2024 K alastajien alukset ja myyntikojut valtasivat Helsingin Kauppatorin, kun vuodesta 1743 järjestetyt Stadin Silakkamarkkinat alkoivat. Silakkaraati pisteytti tuotteet maun, ulkonäön, tuoksun ja koostumuksen mukaan. Markkinahumua päästiin jatkamaan kuitenkin jo heti seuraavana päivänä. Kalan hiilijalanjälki on pienempi kuin lihan ja luonnonkalojen syöminen on ympäristöteko myös veden laadun kannalta, koska kalansaaliiden kanssa vedestä poistuu fosforia ja typpeä. Suurimmat terveyshyödyt keski-ikäisille Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan kalaa on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa ja eri kalalajeja on suositeltavaa käyttää vaihdellen. Sarjan toiselle sijalle sijoittui pellinkiläisten Johanna ja Jörgen Kellgrenin saaristolaiscurry, kolmannelle pyhämaalaisen Vento Aallon chili-ananassillakka. Itämeren kaloja ja Omakala-sovellusta Kalatalouden Keskusliitto jakoi markkinoilla tietoa kalasta vanhaan malliin. Keskusliiton kalastusbiologi Malin Lönnroth kertoi Omakala-sovelluksesta myös Yle Svenskan suorassa lähetyksessä maanantaina. Terveysvaikutusten perusteella suurimmat terveyshyödyt kalan käytöstä koituvat keski-ikäisille tai sitä vanhemmille. Nyt on korkea aika muuttaa trendiä, ja alkaa käyttää enemmän terveellistä lähikalaa. Tuomariston vakuutti harmoninen, ystävällinen ja vahvasti tillinen maku. Kalan syömisen hyödyt olivat jopa 75 kertaiset haittoihin nähden. Silakkamarkkinoilla liiton asiantuntijoilta saattoi kysyä kalastuksesta ja kalastusluvista tai tulla muuten vaan kertomaan kalajuttuja. Toiselle sijalle sijoittui John Eriksson Kemiön edustalta Rosalan saarelta sekä kolmannelle sijalle Silakkayllätys-sarjan voittajapari Pirjo ja Reima Salonen. Juuri julkaistun EU-kalat IV-tutkimushankkeen tulosten mukaan suomalaisten kalan käytön, myös silakan, terveyshyödyt ylittävät vierasaineiden saantiin liittyvät haitat kaikissa ikäryhmissä. Erityisesti läheltä pyydetyn silakan ja kilohailin ympäristövaikutukset ovat todella pienet. Liiton teltta löytyi Kalastajakujan toisesta päästä Suomenlinnan lauttalaiturin läheisyydestä. Samalla oli mahdollisuus tutustua Luonnonvarakeskuksen vapaa-ajankalastajille suunnattuun Omakala-mobiilisovellukseen, jolla voi ilmoittaa saalistietosi tutkijoiden käyttöön, osaksi kestävän kalastuksen suunnittelua ja päätöksentekoa tai pitää saalispäiväkirjaa omaksi iloksesi. Keskiviikkona Helsinkiä kurittaneen syysmyräkän takia markkinat jouduttiin sulkemaan väliaikaisesti, mikä vähensi kokonaiskävijämäärää. Vielä 1980-luvun alussa suomalaiset söivät silakkaa yli 30 miljoonaa kiloa vuodessa. Kiistattomista terveyshyödyistä ja edullisesta hinnasta huolimatta silakan kulutus on laskenut roimasti Suomessa. Myös Kalatalouden Keskusliitto joutui purkamaan oman telttansa ja päättämään markkinat omalta osaltaan jo keskiviikkoaamuna, varmuuden vuosi. Silakkaraati valitsi parhaat tuotteet Vuoden maustekalasarjassa kilpaili tänä vuonna 10 tuotetta ja kylmien silakkatuotteiden silakkayllätyssarjassa 12 tuotetta. Tuomaristo ihastui erityisesti tuotteen koostumukseen, tasapainoisuuteen, merellisen kauniiseen ulkomuotoon ja loistavaan rakenteeseen. Kotimainen kala on ilmastoystävällinen vaihtoehto. Akvaario olikin arkiaamuina erityisen suosittu vierailukohde päiväkotiryhmien keskuudessa. Kalan syönnin terveyshyödyt kiistattomat. Silakkatuotteita saapui myymään 27 kalastajaa eri puolilta Suomea, joten kalaruoan ystäville oli luvassa herkkuja moneen lähtöön. Tänä vuonna Stadin Silakkamarkkinat keräsi arviolta yhteensä noin 65?000 kävijää. Teltalla pääsi tutustumaan akvaariossa uiskenteleviin Itämeren kaloihin, joita oli tällä kertaa 12 eri lajia
Suomen Kalastuslehti 7/2024 • 13 Vuoden perinteinen maustekala -sarjan pääpalkinnon voitti Leif ja Gerd Bergmanin maustekala. MTV:n haastateltavana porvoolainen Johanna Kellgren. Silakkayllätys-sarjan tillisilakalla voittanut Pirjo Salonen (vas.) noutamassa palkintoa markkinoiden avajäispäivänä.. Media on aina ollut paikalla markkinoilla avajaispäivänä
Yllätyksenä kohu tuli myös Hukkajoen alueen Näljängän kalaveden osakaskunnalle. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Suomussalmen Hukkajoen koskematon pohja on hyvin tumma, sammelten ja raakkujen peittämä.. Tästä maasta ei varmaan enää löydy ihmistä, joka ei tietäisi mikä raakku on. 14 • Suomen Kalastuslehti 7/2024 Osakaskunta mediakohun keskellä Elokuun lopulla median pääuutiseksi ohi maailman tapahtumien nousi yllättäen luonto, tarkemmin ottaen jokihelmisimpukka eli raakku
Osakaskunnasta oltiin jo ennen julkisuusmyllyn alkua yhteydessä Kalatalouden Keskusliiton lakimieheen Rasmus Åkerblomiin. Joen rannalla olivat edelleen myös Metsähallituksen luontopalvelun työntekijät korjaamassa tapahtunutta vahinkoa. Raakkuja esiintyy meillä noin 130 virtavesistössä, mutta laji lisääntyy vain noin 50 joessa. Suomussalmen pohjoisosissa sijaitsevassa Hukkajoessa kerrottiin elokuussa kuolleen arviolta jopa tuhansia raakkuja eli jokihelmisimpukoita metsähakkuun ja metsätyökoneen jäljiltä. Kalastajia käy alueella harvakseltaan, taimenet ovat saaliiksi liian pieniä, mutta osakaskunnan jokeen istuttamat harjukset ovat menestynyt alueella ihan hyvin. Se on maamme pitkäikäisin eläinlaji ja saattaa elää jopa yli 200-vuotiaaksi. Osakaskuntaa huolestutti miten heidän vesialueelleen ja sen kalakannoille on käynyt ja mitä heidän mahdollisesti tulisi asian suhteen tehdä. Oulun poliisi tiedotti tutkivansa törkeää luonnonsuojelurikosta Suomussalmella sen jälkeen, kun Metsähallitus teki tutkintapyynnön asiaan liittyen. Osakaskunta huolissaan joen tilasta Lähes täysin vaille huomiota mediassa on jäänyt Hukkajoen vesialueen omistaja Näljängän kalaveden osakaskunta. Elinkykyisiksi luettavia raakkukantoja on kuitenkin ainoastaan muutama. Hienoa keskustelua ja yhteinen tavoite Vierailin Hukkajoen tapahtumapaikalla syyskuun alussa ja sain oppaakseni sekä Kinnusen että osakaskunnan sihteeri Tomi Holapan. Mediaryöppy raakun ympärillä oli valmis. Kalatalouskeskus on ollut kirjoittamassa poliisin toivomaa asiantuntijalausuntoa alueen kalakannan tilasta ja tapahtuman mahdollisesta vaikutuksesta kalakantaan. Haluamme varmistaa, että myös osakaskunta ja sen omistama vesialue huomioidaan mahdollisten vahingonkorvausten yhteydessä, muistuttaa Kinnunen. Suomen Kalastuslehti 7/2024 • 15 J okihelmisimpukka eli raakku (Margaritifera margaritifera) on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Kinnunen kertoi olleensa yhteydessä asiaa tutkivaan poliisiin ja että he ovat tehneet asiasta myös oman rikosilmoituksen. Kohtaamme ranMetsäkoneuran alapuolelta Hukkajoen pohja on vaalea ja hiekkainen vielä kunnostuksenkin jälkeen.. Heitä auttamassa on ollut Kainuun kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Jaakko Muurimäki. Hänen mukaansa Hukkajoen alue on tammukkavettä eli suuria vaellustaimenia Hukkajoesta ei ole havaittu. Soitan osakaskunnan puheenjohtaja Jouni Kinnuselle. Osakaskunta myy alueelle kalastuslupia
Teillä on täällä yksi Suomen arvokkaimpia vesialueita, toteaa Luhta heti alkuun. Tähän saakka raakkua ei ole huomioitu mitenkään alueen kalastuksessa. No toki aivan noin suoraviivaisesti laskutoimitusta ei voida tehdä. Keskustelua oli hienoa seurata, sain samalla itsekin paljon uutta tietoa raakusta. Puhuttavaa tuntui riittävän hämmästyttävän paljon, he keskustelivat toista tuntia. Luhta tarkoittaa tällä raakkuja. Uuden vuonna 2021 julkaistun Jokihelmisimpukan eli raakun suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma 2020–2030 mukaan salaisuuden verhoa on tarkoitus avata myös muille. Tähän saakka tieto raakusta ei ole tullut osakunnalle saakka, mutta nyt Holapan mukaan tuli tunne, että myös heitä kuullaan ja heille välitetään tietoa joen tilanteesta. Yhden rauhoitetun raakun arvoksi on määritelty 589 euroa ja Hukkajoessa niitä on arvioitu olevan noin 100?000 yksilöä. Kinnunen, Holappa ja Luhta istuutuivat rannalle juttelemaan joesta ja raakuista. Keskustelemme varmasti ensi kevään vuosikokouksessa muutoksista kalastusjärjestelyihin, kuten kahlaaNäljängän kalaveden osakaskunnan sihteeri Tomi Holappa (vas.) ja puheenjohtaja Jouni Kinnunen (oik.) etsimässä raakkuja Hukkajoen rantakivillä.. Osakaskunta lupaa huomioida raakun paremmin Luhdan ja Kinnusen keskusteluissa nousivat esiin myös alueen kalastusjärjestelyt. Tietoisuus raakun läsnäolosta auttaa huomioimaan myös sen suunniteltaessa esimerkiksi alueen kalastusta tai virtavesikunnostuksia. 16 • Suomen Kalastuslehti 7/2024 nalla kunnostustöissä olleen Metsähallituksen projektipäällikkö Pirkko-Liisa Luhdan. Sekä Kinnunen että Luhta kertoivat saaneensa toisiltaan arvokasta tietoa ja olivat erittäin tyytyväisiä tapaamiseen. Jatkossa osakaskunta lupaa ottaa raakun paremmin huomioon. Ollaan kyllä tiedetty että täällä on raakkuja, mutta mittakaavan laajuus tuli yllätyksenä, toteaa pikkupojasta asti joella liikkunut Holappa. Hukkajoen tila tuli yllätyksenä myös Näljängän kalaveden osakaskunnan väelle. Raakun esiintyminen on tähän saakka ollut valtakunnallisesti salattavaa viranomaistietoa. Ympäristöministeriö laati vuonna 2002 listauksen luonnonvaraisten rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeellisista hinnoista. Siitä voi kukin laskea joen arvon
Heidän roolinaan on esimerkiksi tunnistaa liiallisen kalastuspaineen uhka raakun isäntälajeille taimenelle ja lohelle, lopettaa mahdollisten vieraskalalaiien, kirjolohen ja puronieriän istutukset raakkuvesiin sekä huomioida raakkuesiintymät käyttöja hoitosuunnitelmissa. Lähtökohta on se, että vahingonaiheuttaja korvaa täysimääräisesti aiheuttamansa vahingon myös kalataloudellisten vahinkojen osalta. miskiellosta ja kalastuksen sallimisesta vain rannalta käsin, uskoo Kinnunen. Hiekan peittoon lähes kokonaan jäänyt jokihelmisimpukka eli raakku Hukkajoen pohjalla.. Toimenpiteillä on viranomaisten puolelta toteutuksen päätoimijat, mutta kalatalousalueet ja osakaskunnat mainitaan muina toimijoina. Aiheesta lisää: Jokihelmisimpukan eli raakun suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma 2020 – 2030. Kalatalouden osalta tavoitteena on selvittää kalataloudellisen vahingon laajuus ja tämän perusteella myöhemmin esitettävät korvausvaateet, kertoo ELY-keskuksen kalastusbiologi Atte Juutinen. Suomen Kalastuslehti 7/2024 • 17 Osakaskunnan puheenjohtaja Jouni Kinnunen ja Metsähallituksen projektipäällikkö Pirkko-Liisa Luhta tutkimassa Hukkajoen maastoa ja raakkuesiintymien sijaintia puhelimen kartan avulla. Kalatalousalueet ja osakaskunnat strategiassa Jokihelmisimpukan eli raakun suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma 2020?–?2030 osallistaa myös kalatalousalueet ja osakaskunnat yhtenä toimijana raakun suojelutyöhön. ELY-keskus selvittää vahinkoa kalastolle Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomainen selvittää parhaillaan aiheutunutta kalataloudellista vahinkoa ja tekee asiassa tiivistä yhteistyötä muun muassa Kainuun ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen kanssa
Tekemällä oppimisen kautta lapset saavat sekä taitoja että tietoja, jotka voivat olla perusta heidän tulevalle kiinnostukselleen ja sitoutumiselleen sinisiin elinkeinoihin. Käytännön oppiminen on 4H-pedagogiikan ydin. Kokeilemalla kalastusta itse, osallistujat oppivat kalastusvälineistä ja tekniikoista, mikä luo laajemman pohjan kalastuksessa tarvittaviin taitoihin ja ymmärtämiseen ammattina. Monet lapset ovat kokeilleet kalastusta pelkän kalastuksen vuoksi, mutta useimmille Fiskeskolan on heidän ensimmäinen kosketuksensa kokeneeseen kalastajaan, joka myös hyödyntää saaliin. Aloite pohjautuu kokemuksiin Ahvenanmaan 4H:n pilottihankkeesta ’Nappat å lagat’, jossa lapset kalastivat ja valmistivat saaliinsa 4H-ohjaajien ja paikallisten kalastusammattilaisten opastuksella. 18 • Suomen Kalastuslehti 7/2024 F iskeskolan keskeisenä tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille käytännönläheinen tutustuminen kalastukseen. Fiskeskolanin kautta 4H vahvistaa entisestään yhteyttään saariston paikallisyhteisöön, jossa kalastus on pitkään ollut tärkeä osa sekä kulttuuria että taloutta, sanoo Vesterback. Mukana kaikki saariston elinkeinot Rannikkoalueella toimivalle Fs4H-järjestölle on luonnollista laajentaa lapsille ja nuorille suunnattua maaFiskeskolan innostaa lapsia kalastukseen Finlands svenska 4H -järjestössä on alkanut Fiskeskolan niminen hanke, jonka tavoitteena on antaa taitoja ja tietoja sekä innostaa seuraavaa sukupolvea kalastuksen ja sinisen biotalouden pariin. TEKSTI JA KUVAT MALIN VESTERBACK, FINLANDS SVENSKA 4H seutuosaamistaan kattamaan myös siniset elinkeinot ja saaristo. Kalojen käsittely itse luo syvemmän kunnioituksen ruokaa kohtaan ja ymmärryksen siitä, mistä se tulee, sanoo projektipäällikkö Malin Vesterback. Näihin teemoihin kuuluvat ulkona oppiminen, aktiivinen kansalaisuus, ympäristökasvatus, ruokakasvatus, merenkulku ja turvallisuus veden äärellä ja vesillä.. Ulkona oppiminen vesillä ja veden äärellä Fiskeskolan-konsepti ja tavoitteet perustuvat useisiin keskeisiin teemoihin
Suomen Kalastuslehti 7/2024 • 19 keesta ovat olleet pohjana kansalliselle 4H Fiskeskolalle. Käyttämällä luontoa luokkahuoneena lapset ja nuoret saavat suoran yhteyden erilaisiin vesistöympäristöihin ja kaloihin. Nykyään kalastusleiri on suosituin leiri Ahvenanmaalla, ja siihen osallistuu paljon innokkaita osallistujia. Aktiivinen kansalaisuus on toinen tärkeä Fiskeskolanin tavoite. Osallistumalla esimerkiksi roskien keräämiseen ja kalanpoikasten istutukseen, lapset ja nuoret saavat mahdollisuuden osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan ja vaikuttaa heidän paikallista ympäristöään koskeviin kysymyksiin. Se motivoi 4H-ohjaajia samalla kun se Ulkona oppiminen on yksi 4H Fiskeskolanin kulmakivistä. Tämän projektin myötä osallistujat oppivat paitsi kalastamaan, myös käsittelemään ja valmistamaan saaliinsa – kalojen puhdistamisesta ja fileoinnista ruoanlaittoon. Tämä käytännönläheinen lähestymistapa edistää syvempää oppimista ja vahvempaa yhteyttä luontoon, mikä puolestaan lisää heidän vastuuntuntoaan ympäristöstä, selittää Vesterback. Manner-Suomessa järjestettiin kesän aikana useita kalastusleirejä ja -iltoja, joissa Fiskeskolan konseptia kokeiltiin ja muokattiin. Yksi menestyksen avaimista Ahvenanmaalla oli paikallisten kalastajien osallistuminen ohjaajina ja esikuvina nuorille. Kannustamme 4H-yhdistyksiämme kutsumaan paikallisia kalastusalan ammattilaisia mukaan kalastustapahtumiinsa. Kaikki ovat olleet suosittuja lasten ja nuorten keskuudessa. Malli leviää Ahvenanmaalta Manner-Suomeen Ahvenanmaa on ollut edelläkävijä kalastuksen suhteen 4H-järjestössä, ja kokemukset Nappat å lagat -hankMaksamaalla järjestettiin paikallisen 4H yhdistyksen avulla viime elokuussa onnistunut kalastusleiri, jossa Österbottens Fiskarförbundin kalatalousneuvoja Leif Kaarto toimi ohjaajana.
Tarkoituksena on vakiinnuttaa Fiskeskolan osaksi kansallista 4H-toimintaamme yhdistyksissä vuoden 2025 aikana. 20 • Suomen Kalastuslehti 7/2024 rikastuttaa lasten oppimista, jotka saavat suoran käsityksen ja henkilökohtaisen kontaktin kalastusalaan, kuvailee Malin Vesterback. Luomalla positiivisen ja käytännönläheisen koulutusympäristön, jossa lapset saavat itse kokeilla ja oppia tekemällä, 4H Fiskeskolan pyrkii inspiroimaan uutta sukupolvea sitoutumaan kalastukseen ja sinisiin elinkeinoihin.. Tämän tyyppisten koulutushankkeiden avulla voimme luoda perustan elinvoimaiselle ja kestäväksi kehitetylle kalastusalalle, joka edistää maaseudun ja saariston kehitystä. Huolehdimme osaamisvajeesta niin 4H-ohjaajien kuin lasten ja nuorten keskuudessa”, tiivistää Lindfors. Tulevina vuosina Fiskeskolan tavoitteena on kehittää konseptia edelleen ja tavoittaa enemmän lapsia ja nuoria ruotsinkielisellä rannikkoalueella. Fiskeskolanin kautta Finlands svenska 4H tavoittelee kouluttavansa uuden kalastuksesta innostuneen sukupolven, joka ei vain ole tietoinen kalasta hyvänä ruokana ja raaka-aineena, vaan myös sitoutuu varmistamaan sen kestävyyden tuleville sukupolville. Fiskeskolan pyrkii myös luomaan laajempaa ymmärrystä siitä, miten sininen biotalous on integroitunut arkeemme ja miten se voi edistää kestävää kehitystä ja puhtaampaa Itämerta. Yhteisöllisyys kalastuksen ympärillä Tekemällä yhteistyötä paikallisten kalatalousalueiden, kalastusseurojen, kalastajien, ruokatuottajien ja muiden sinisen biotalouden keskeisten toimijoiden sekä koulujen kanssa voimme Fiskeskolanin kautta luoda yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunteen, korostaa Bettina Lindfors, Fs4H koulutusvastaava. Uuden opetusmateriaalin ja aktiviteettivinkkien avulla FisFinlands svenska 4H -järjestön kalastusleirillä lapset oppivat muun muassa fileoimaan kalaa Leif Kaarron (vas.) opastamana. keskolan pyrkii helpottamaan sekä osallistujien että 4H-ohjaajien alkua kalastustoimintojen järjestämistä 4H-yhdistyksissä. Fiskeskolan on pitkän tähtäimen koulutushanke
Tämän ratkaisun täydentämiseksi on seuraavaksi syytä keskittyä kansallisiin toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että lohikannoilla on hyvät edellytykset vahvistua”, ministeri Essayah summaa. Suomen lohikiintiö Suomenlahdella on ensimmäistä kertaa suurempi, ensi vuonna 9?104 lohta. Silakan kalastuskiintiötä Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella suurennettiin 108 prosenttia ja kilohailikiintiötä pienennettiin 31 prosenttia. Sen avulla tuemme parhaalla tavalla kalakantojen elinvoimaisuutta ja tiettyjen kalakantojen elpymistä. Samalla takaamme myös kalastuselinkeinon tulevaisuuden. ”Kokonaisuutena olen erittäin tyytyväinen tähän vastuulliseen ratkaisuun, joka on Suomen tavoitteiden ja tieteellisen neuvon mukainen. lokakuuta vuoden 2025 Itämeren kalastuskiintiöistä Luxemburgissa. Tässä tilanteessa neuvosto päätti tieteellisen neuvon perusteella nostaa Pohjanlahden silakkakiintiötä 21 prosentilla, mikä parantaa merkittävästi kalastuselinkeinon toimintaedellytyksiä. Suomen Kalastuslehti 7/2024 • 21 Neuvosto päätti Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuodelle 2025 M AA JA M ET SÄ TA LO U SM IN IS TE RI Ö ITÄMEREN KALAKANTA EU TAC 2025 MUUTOS % SUOMEN KIINTIÖ Pohjanlahden silakka 66 446 tonnia 21 % 54 476 tonnia Pääaltaan silakka 83 881 tonnia 108 % 18 395 tonnia Läntinen silakka 788 tonnia % Riianlahden silakka 41 635 tonnia 10 % Kilohaili 139 500 tonnia -31 % 7 203 tonnia Pääaltaan/Pohjanlahden lohi 34 787 lohta -36 % 8 989 lohta Suomenlahden lohi 10 144 lohta 7 % 9104 lohta Itäinen turska 430 tonnia -4 % 10 tonnia Läntinen turska 266 tonnia -10 % 2 tonnia Punakampela 11 313 tonnia % EU:n maatalousja kalastusneuvosto sopi 22. Pääaltaan ja Pohjanlahden lohen kokonaiskiintiötä pienennettiin 36 prosentilla 34?787 loheen, josta Suomen kiintiö on 8?989 lohta. Kalastusmahdollisuudet Itämerellä vuonna 2025.. Pohjanlahdella silakkakanta on viimeisen tieteellisen arvion mukaan vahvistumassa. Maaja metsätalousministeri Sari Essayah on erittäin tyytyväinen vastuulliseen päätökseen. Molempien kalakantojen tilaa halutaan tukea kieltämällä troolikalastus Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella jäsenvaltioiden aluevesien ulkopuolella touko-heinäkuun aikana. Alueen silakkakanta on vahvistumassa, mutta kilohailin lisääntymiseen liittyy merkittävää epävarmuutta. Luonnonvarakeskukselta on syksyn aikana myös saatu rohkaisevia tietoja silakoiden kohenevasta kuntokertoimesta ja ravintotilanteesta
Vaihdoimme ideoita WhatsAppissa, ja eräänä kauniina päivänä tajusimme, kuinka valtava potentiaali kalassa oli. Kasviproteiini johti kalaproteiiniin Mutta palataanpa muutama askel taaksepäin ja kysytään, kuinka liiketoimintamalli alun perin syntyi. Hailian käyttämä teknologia kalojen tuottamiseen on heidän kehittämänsä innovaatio, johon he ovat hakeneet useita patentteja. Aikana, jolloin on tarpeen tuottaa enemmän ruokaa pienemmillä päästöillä ja samalla suojella biologista monimuotoisuutta, kalavarantoja on käytettävä tehokkaasti. 22 • Suomen Kalastuslehti 7/2024 K auniina elokuun lopun päivänä suuntaan autoni kohti Karkkilaa, joka sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Edellä kuvattu on elintarviketeknologiayritys Hailian liiketoimintamalli lyhykäisyydessään. Perustajat Michaela Lindström ja Otto Kaukonen työskentelivät monta vuotta yhdessä Raisiossa kasviproteiinien parissa ja ystävystyivät ajan myötä. Lyhyesti kuvailtuna Hailiassa muunnellaan kotimaisia pieniä kaloja tai kalansivutuotteita uusiksi kalatuotteiksi. Raisiossa Lindström vastasi tuotekategorioista ja konseptoinnista, kun taas Kaukonen johti tuotekehitystä. Kummallakaan ei siis ole taustaa kalateollisuudesta, mutta Lindström pitää tätä vahvuutena. Silloin kylvettiin ensimmäinen siemen yrityksellemme, Lindström kertoo. Työpaikan vaihdon jälkeen pidimme edelleen yhteyttä. TEKSTI MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT HAILIA. Meillä ei ollut ennakkokäsityksiä, vaan pystyimme aloittamaan puhtaalta pöydältä sillä kokemuksella joHailia haluaa mullistaa kalankäytön Jopa 50 prosenttia kalateollisuudessa käytettävästä kalasta päätyy matalan arvon tuotteiksi tai jopa jätteeksi. Lindström on Åbo Akademistä valmistunut ekonomi ja Kaukonen on elintarviketieteiden maisteri Helsingin yliopistosta. Tarkoituksena on tavata toimitusjohtaja Michaela Lindström, yksi startup-yritys Hailian perustajista. Tuotekehityksessä on erityisesti keskitytty käytettävyyteen ja monipuolisiin käyttötarkoituksiin mausta ja koostumuksesta tinkimättä. Kun sovimme tapaamisesta Hailian tehtaalle Karkkilaan, Lindström korosti, etten pääse tutustumaan heidän tuotantotiloihinsa. Huippusalaista, toisin sanoen. Olemme työskennelleet todella kovasti saadaksemme aikaan oikean keitettyä kalafileetä muistuttavan koostumuksen, Lindström kertoo. Yhtiö sai alkunsa vuonna 2021
Suomen Kalastuslehti 7/2024 • 23 Palkitun elintarviketeknologiayritys Hailian toimitusjohtaja Michaela Lindström.
Kiinnostus Hailian teknologiaa kohtaan on ollut suurta ulkomailla. Tuote valmistetaan Hailian teknologialla kirjolohen selkäja kylkipaloista, eli osista, jotka aiemmin menivät hukkaan. Rakennus näyttää aivan tavalliselta tehtaalta. Silakkatuotteiden lanseerauksen jälkeen taivaalle alkoi kuitenkin kerääntyä tummia pilviä, kun EU-komissio uhkasi sulkea silakan kalastuksen kokonaan. Ymmärrän, mitä Lindström tarkoitti tekstuurilla – sen pitää tuntua miellyttävältä suussa pureskellessa. Esimerkiksi Turussa Hailian tuotteita on otettu käyttöön joissakin kouluissa ja henkilökuntakeittiöissä. Kaikki alkoi silakasta Kuulin Hailiasta ensimmäisen kerran viime marraskuussa, kun yritys palkittiin Seafood Innovation 2023 -kilpailussa innovatiivisten kalatuotteiden sarjassa Kalatalouden Innovaatiopäivillä Helsingissä. Kiinnostus on herännyt tuotteiden ainutlaatuisen keitettyä kalafileetä muistuttavan koostumuksen ansiosta sekä mahdollisuudesta parantaa kannattavuutta ja kestävyyttä. – Vitsailemme usein, että meillä on kiintiömies töissä, ja se on Kaukonen, muut kahdeksan ovat naisia. Neljä työskentelee toimiston ja viisi tehtaan puolella. Olemme työskennelleet pelagisten kalojen, valkolihaisten kalojen ja lohikalojen kanssa, kertoo Lindström. Tuotantomäärät sopimusvalmistajana ja teknologian lisenssinantajana tarjoavat yritykselle uusia mahdollisuuksia. Hailia voitti huhtikuussa 2024 parhaan teknologian kategorian maailmanlaajuisessa World Food Innovation Awards -kilpailussa. Edullista, monipuolista ja nopeaa valmistaa – kaikkea sitä, mitä tutkimusten perusteella tiedämme kuluttajien kaipaavan kiireisessä arjessaan. Silloin palkittiin yrityksen Pikkukalanyhtö niminen silakasta valmistettu tuote, joka on suunnattu suurkeittiöille. 24 • Suomen Kalastuslehti 7/2024 S-ryhmän päätös sisällyttää tuote kansalliseen valikoimaansa tarkoittaa, että sitä myydään kaikissa Prismaja S-market-myymälöissä Suomessa sekä valikoiduissa Saleja Alepa-myymälöissä. Noin vuosi sitten yritys tarkensi strategiaansa ja päätti keskittyä kehittämänsä teknologian monipuolistamiseen ja kaupallistamiseen. – Karkkilassa on pitkät perinteet elintarviketeollisuudessa, joten viihdymme täällä hyvin, kertoo Lindström. Hiljalleen kaksikon oli aika ottaa askel eteenpäin ja panostaa Hailiaan sydämensä pohjasta. Perinteisesti kalateollisuus on ollut melko konservatiivinen ja sen innovaatioaste tuotteiden osalta on ollut varsin alhainen. Nämä aiemmin käyttämättömät palat muutetaan Hailian teknologian avulla helposti käsiteltäviksi raaka-aineiksi ruoanlaittoon niin kotikuin suurkeittiöissä.. Pieni mutta pippurinen tiimi Katsoessa Hailian tehdasrakennusta ulkopuolelta ei uskoisi, että sisällä on uutta ja innovatiivista kalateollisuutta. Kaikki kalat käyvät. Henkilöstöllämme on yhteensä yli 140 vuoden kokemus elintarviketeollisuudesta, Lindström kertoo. Meille on ollut koko ajan tärkeää voida tarjota edullisia mutta korkealaatuisia ja monipuolisia tuotteita. Kotimaisten sopimusten lisäksi Hailia neuvottelee teknologiansa lisensoinnista suurille ulkomaisille kalanjalostusyrityksille. Hailian tiimi koostuu tällä hetkellä yhdeksästä henkilöstä. Vierailuni aikana Hailiassa sain jo maistaa uutta tuotetta, ja annan sille selkeän peukun. Voidaan sanoa, että Hailia on ollut oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Lindström kertoo, että yritys kilpailee suurkeittiöissä tuontikalojen kanssa, koska ne ovat halvin ja siksi eniten käytetty vaihtoehto kalaruoille. Hailia aloitti siis toimintansa silakalla, mutta on kokeillut eri kalalajeja. Lindström kertoo, että hän ja Kaukonen ovat viime aikoina matkustaneet paljon. Kotimaisen kalan edistämisohjelma on tuonut kotimaisen kalan valokeilaan. Vaikka silakan kalastus sai jatkua, tämä aiheutti epävarmuutta markkinoilla, Lindström selittää. ka meillä oli kasviproteiinipuolelta, Lindström kertoo ja jatkaa. Lindström selittää, että heidän kalatuotteitaan voi verrata kalamaailman vastineeksi jauhelihalle. World Circular Economy Forumissa Hailia listattiin maailman kiinnostavimpien luontoa vahvistavien kiertotalousratkaisujen joukkoon. Suunnanmuutos vie kansainvälisille vesille Aiemmin Hailia tuotti elintarvikkeita Itämeren pikkukalasta omalla tuotemerkillään. Suurkeittiöstä kotikeittiöön Vain kaksi viikkoa Karkkilassa vierailuni jälkeen Hailian aika julkistaa seuraava suuri tuoteuutuus, joka samalla vie Hailian yrityksenä uuteen suuntaan. Startup-rahoituksen lisäksi Hailia on saanut rahoitusta sekä aiemmasta että nykyisestä Euroopan merija kalatalousrahastosta. Hailia on solminut kumppanuuden kalankasvattaja ja elintarviketuottaja Kalavapriikin sekä S-ryhmän kanssa ja lanseeraa uuden Kotimaista nyhtökirjolohi -tuotteen. Pakkaus kotimaisia kirjolohisuikaleita maksaa noin kolme euroa. Valmistamaamme kalaa voidaan käyttää pastassa, pizzassa tai kalakeitossa, Lindström selittää
Suomen Kalastuslehti 7/2024 • 25 muutoksen kohti resurssitehokkaampia ja kiertotalouteen perustuvia menetelmiä. – Ehdottomasti, hän naurahtaa, yrityksen perustaminen ja pyörittäminen on ehdottomasti ultramatka, ei pikajuoksu. – Jos onnistumme tässä, vaikutuksemme on valtava, ei vain liiketoiminnan näkökulmasta vaan myös kestävyyden kannalta, Lindström pohtii. Taina Lahtinen, tuotantojohtaja, on aiemmin johtanut tuotantoa Sinebrychoffilla, Fazer Food Servicellä ja Atrialla. Lindström kertoo, että tavoitteena on luoda maailmanlaajuinen standardi siitä, miten kalatalouden sivuvirtoja käsitellään. Yhtäläisyyksiä ultrajuoksun kanssa Hailia hakee kasvurahoitusta vuoden 2024 aikana vastatakseen uuden strategian tuomaan kasvavaan kysyntään. Minna Kaunisto, laatujohtaja, omaa 25 vuoden kokemuksen elintarvikealalta. – Kokemus on ollut korvaamattoman tärkeää tehdasta rakentaessamme, hän jatkaa. Olen kuullut, että Lindström harrastaa ultrajuoksua maastossa, ja kysyn, onko hänellä hyötyä harrastuksestaan yritysmaailmassa. – Tämä on paras asia, mitä olen urani aikana tehnyt, se on tuonut mukanaan useita unettomia öitä, mutta en kadu päivääkään. Hailia haluaa mahdollistaa alan S-ryhmän kaupoissa myynnissä oleva uutuus Kotimaista nyhtökirjolohi -tuote valmistetaan Hailian teknologialla kirjolohen selkäja kylkipaloista, eli osista, jotka aiemmin menivät hukkaan.
Suomenlahden romahtaneisiin siikasaaliisiin haetaan ratkaisua Suomenlahden romahtaneisiin siikasaaliisiin haetaan ratkaisua kehittämällä vastakuoriutuneiden poikasten istutustoimintaa Kymijoella. Tavoitteiden toteuttamiseen tähtääviä toimenpiteitä voidaan joustavasti muokata ohjelman edetessä. Ohjelmien tavoitteena on edistää yritysten välistä sekä yksityisten ja julkisten toimijoiden väliseen kumppanuuteen perustuvaa verkostomaista kehitystyötä toimialan keskeisten haasteiden ratkaisemiseksi. Rannikkolajien tilaindikaattoreita sekä sivusaalisraportointia on kehitettävä EU:n meristrategiadirektiivin edellyttämässä merenhoidossa meren tilan indikaattoreina käytetään kauINNOVAATIO-OHJELMAT Suomen EMKVR-ohjelman tavoitteena on kalatalouden innovaatioiden vauhdittaminen. EMKVR-rahoituksella toimivat innovaatio-ohjelmat ovat kalastuksen kehittämisohjelma, vesiviljelyn kehittämisohjelma, kalatalouden ympäristöohjelma, Blue Products – Uusien tuotteiden kehittämisohjelma sekä kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelma.. 26 • Suomen Kalastuslehti 7/2024 K alatalouden ympäristöohjelman kehittämissuunnitelmassa on määriteltynä viisi tavoitetta: kalojen elinympäristön monipuolistaminen, tulosperusteisten rahoitusmallien pilotointi, Suomenlahden siikatuotannon elvyttäminen, vaelluskalojen palautusistutuksien kehittäminen ja kestävän kalastuksen tukeminen. Ankeriaan ylisiirtoja tehostetaan Kymijoen vesistöalueella. Kesänvanhoilla siianpoikasilla tehdyt selvitykset ovat yli 20 vuotta vanhoja ja vastakuoriutuneiden siianpoikasten istutukset ovat Kalatalouden ympäristöohjelma ennallistaa ja hoitaa kalavesiä Kalatalouden ympäristöohjelma, Kymppi, keskittyy parantamaan kalavarojen elinvoimaisuutta, tuottoa ja kestävää hyödyntämistä sekä tukemaan kalavarojen luontaisen lisääntymisen edellytyksiä. Kympissä tuetaan virtavesikunnostuksien vaikuttavuusseurantaa Ohjelmassa edistetään esimerkiksi virtavesien kunnostusja seurantamenetelmien sekä niihin liittyvän osaamisen, ympäristöDNA:n sekä ympäristövirtaaman kehittämistä. TEKSTI PAULIINA LOUHI, LUONNONVARAKESKUS KUVA LARI VENERANTA, LUONNONVARAKESKUS yleistyneet, mutta näiden tuloksellisuudesta ei ole tietoa. Myös lämpenevät kesät tulevat aiheuttamaan ongelmia luonnonravintolammikkokasvatukselle, joten siirtämällä painopistettä vastakuoriutuneiden poikasten käyttöön istutustoimintaa olisi mahdollista kehittää luonnonmukaisempaan suuntaan. Monivuotisilla innovaatio-ohjelmilla pyritään koko toimialaa pysyvästi hyödyttävään kehitystyöhön. Virikekasvatuksen laajentamisella sekä istutusmenetelmien kehittämisellä haetaan parannuksia lohikalojen vaelluspoikasistutuksien tuloksellisuuteen. Erilaisissa kunnostushankkeissa tullaan kokeilemaan tulosperusteisia rahoitusmalleja, mitkä mahdollistavat pienempien hankkeiden ja toimijoiden yhdistämisen laajemmiksi kokonaisuuksiksi
Toimenpiteet tukevat sekä Kotimaisen kalan edistämisohjelmaa että Suomen Natura 2000 -verkoston ja kytkeytyvyyden priorisoitua toimintaohjelmaa (Prioritised Action Framework, PAF). Kalatalouden ympäristöohjelmaa koordinoi Luonnonvarakeskus. Kympin tavoitteet painottuvat kalavesien hoitoon ja ennallistamiseen Kympin tavoitteita on muodostettu yhteistyössä tärkeimpien sidosryhmien sekä Kalatalousverkoston Kalatalouden ympäristöohjelmassa etsitään ratkaisua muun muassa Suomenlahden romahtaneisiin siikasaaliisiin.. Partnereina ohjelmassa ovat mukana Kaakkois-Suomen Kalatalouskeskus ry, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Spring DNA, Suomen ympäristökeskus, Valonia, Itä-Suomen yliopisto ja Jyväskylän yliopisto. Tavoitteet ovat varsin laajoja, ja onkin tärkeää huomata, että niiden täysimääräiseen toteutukseen ei ole varattu ohjelmassa resursseja vaan rahoitusta haetaan myös muista lähteistä. Suomen Kalastuslehti 7/2024 • 27 kanssa siten, että ne ovat keskeisiä kestävän kalastuksen ja vesien elollisten luonnonvarojen ennallistamisessa sekä säilyttämisessä. Siksi sekä hylkeitäettä lintuja koskevissa sivusaalistiedoissa tiedetään olevan puutteita, joiden takia kokonaiskuvaa on vaikea muodostaa ja vaikuttaa siten kalastuksen kestävyyteen. Itämerellä kansainvälisesti säädeltävien kalakantojen osalta tilaindikaattorit ovat olemassa, mutta paikallisempien rannikkolajien kohdalla tilaindikaattoreissa on todettu olevan kehittämistarpeita. pallisten kalakantojen tilaa. Suomessa on edelleen paljon pienimuotoista kaupallista rannikkokalastusta ja useimmista muista EU-maista poiketen myös vapaa-ajankalastajat käyttävät seisovia pyydyksiä
28 • Suomen Kalastuslehti 7/2024 Kalastajat suosivat suuria lohia. Kuvassa lähes 20-kiloinen saalis Tornionjoelta.
Suurimmat lohet ansaitsevat eriKalastuksen ajoitus vaikuttaa lohikantojen elinvoimaisuuteen Geneettisessä tutkimuksessa paljastui, että kalastuksen painottuminen esimerkiksi alkukesään voi muuttaa lohien lisääntymisikää ja keskikokoa. Esimerkiksi voimakas kalastus alkukesästä voisi vähentää suuren lohen geenimuotoa ja aiheuttaa sen, että lohet kutevat tulevaisuudessa aiempaa nuorempina ja pienempinä. TEKSTI ANTTI MIETTINEN, AARHUSIN YLIOPISTO JA ATSO ROMAKKANIEMI, LUONNONVARAKESKUS KUVA PASI ROMAKKANIEMI. Tieto auttaa kalastuksen suunnittelussa ja lohikantojen monimuotoisuuden ja elinvoimaisuuden suojelussa, mikä on erityisen ajankohtaista viime kesinä heikentyneiden lohennousujen tilanteessa. Kantojen elinvoimaisuus siis kärsisi, eikä kookkaita yksilöitä olisi nykyiseen malliin tarjolla kalastajillekaan. Suomen Kalastuslehti 7/2024 • 29 K un lohet vaeltavat Itämereltä synnyinjokiinsa kutemaan, suuret ja vanhat lohet ovat liikkeellä ennen nuorempia ikäluokkia. Tutkimus osoitti, että etenkin kauden alussa kalastus kohdistuu sekä Pohjanlahden rannikolla että Tornionjoessa lohiin, jotka kantavat niin kutsuttua ”suuren lohen geenimuotoa” (vgll3-nimisen geenin muoto). Isoista lohista elinvoimaa Huoli vanhoista ja suurista lohista johtuu siitä, että niiden harvinaistuminen supistaisi kantojen monimuotoisuutta ja voisi heikentää kantojen lisääntymismenestystä. Ne uivat Suomen rannikolla ja maamme harvoissa jäljellä olevissa lohijoissa jo kalastuskauden alussa loppukeväästä ja alkukesästä. Geenimuoto ohjaa lohta kasvamaan isoksi ja tulemaan sukukypsäksi vanhempana. Suuret lohet ovat erityisen tärkeitä, kun lohikanta on heikko ja sitä yritetään elvyttää. Löydös viittaa siihen, että tiettyyn aikaan painottunut kalastus voi muuttaa lohen sukukypsyysikää ja siten kalastettavien lohien kokoa. Tuore tutkimus pureutui siihen, millaisia perinnöllisiä seurauksia eri aikoina tapahtuva kalastus voi lohikannoissa aiheuttaa. Suuret naaraslohet kantavat mukanaan kudulle enemmän mätiä kuin pienemmät yksilöt, millä on keskeinen rooli kantojen lisääntymiskyvyssä. Suurten lohien määrät ovat laskeneet maailmanlaajuisesti, ja esimerkiksi Tenojoessa niiden harvinaistuminen on seurausta lohikannan perinnöllisistä eli evolutiivisista muutoksista
Monimuotoisuus siis vahvistaa lohikantojen sietokykyä muuttuviin olosuhteisiin, mikä on kriittistä ripeästi etenevän ilmastonmuutoksen aikana. Geenitiedolla selkoa kiistanalaisiin kysymyksiin Lohenkalastuksen lakisääteinen ajoitus merellä ja Tornionjoessa on herättänyt runsaasti keskustelua ja kysymyksiä. Vaikka kalastajat eivät pyydystä aikaistetulla kalastuskaudella erityisen paljon lohia, tässä jutussa kuvattu geneettinen tutkimus osoitti, että alkukauden pyydysja saalismäärien rajoitukset ovat tärkeitä kalastuksen aiheuttamien evolutiivisten muutosten välttämiseksi. Joelle vastaavia, selkeästi tähän tarkoitukseen tähtääviä rajoituksia ei ole säädetty. Viime kesänä Tornionjoen yleistä lohenkalastuskautta lyhennettiin molemmista päistä noin viikolla, eli kalastus oli sallittua kesäkuun 8. Kalastussäädökset rajoittavat Itämeren lohen kalastuksen sallittua ajankohtaa ja saalismääriä. Jatkossa on tarpeen arvioida vielä tarkemmin, kohdistuuko nykyinen kalastus tasapuolisesti lohikantojen peri. Monimuotoisuus suojaa lohta muutoksilta Lohen perimää on tutkittu ahkerasti. Vaikka tätä perimää kantavia lohia vaelsi alajuoksulta ylävirtaan sallitun kalastuskauden kuluessa, siellä saalismäärät painottuvat myöhempään kesään, jolloin geenimuoto ei ole kalastetuissa lohissa yhtä yleinen kuin varhaisimmilla vaeltajilla. Suuren lohen geenimuotoa kantavat lohet ovat kyllä aina kauden loppuun asti joessa, mutta hajaantuneina eri jokihaaroihin ja kutualueille. Tutkijat löysivät vuonna 2015 ”suuren lohen geenin” (vgll3), joka selittää huomattavan osan lohiyksilöiden välisistä eroista niiden sukukypsyysiässä. Jokikalastajat ja ympäristöjärjestöt ovat kritisoineet vuonna 2017 voimaan tullutta kalastusrajoitusten muutosta, joka salli lohen aikaistetun kaupallisen kalastuksen loppukeväällä-alkukesällä Suomen rannikolla. Syy määrien romahdukseen on ilmeisesti lohen nopeasti voimistuneessa kuolleisuudessa Itämerellä. Tornionjoen lohitilanne huolestuttaa Itämeren suurin lohikanta kutee Tornion-Kalixjoen laajassa jokisysteemissä. päivästä elokuun 25. Monimuotoisuuden säilyttäminen ei kuitenkaan tarkoita pelkästään suurimpien lohien suojelua, vaan myös nuorten lohien esiintyminen kannoissa on olennaista. Nousulohimäärien odottaisi siis ennemminkin runsastuvan kuin pienenevän. Muuntelu tällä perimän alueella ylläpitää sukukypsyysiän ja vaellusajankohtien kirjoa lohikannoissa. Geenitutkimus paljasti, että jokikalastuksessa suuren lohen geenimuotoa esiintyi paljon etenkin alajuoksulla alkukaudesta pyydetyissä lohissa. Niinpä monimuotoisuuden säilyttäminen on lohensuojelussa keskeistä, ja on pyrittävä kestävään kalastukseen, joka kohdistuu tasapainoisesti lohikannan eri osiin. Monimuotoisella lohikannalla on joka tapauksessa enemmän potentiaalia sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Koska jokien latvoilla lisääntyvillä lohilla on pidemmät vaellusmatkat kuin keskija alajuoksuilla kutevilla lohilla, yläjuoksujen lohet kohtaavat vaelluksillaan enemmän riskejä kuolla joko luontaisista syistä tai kalastuksen takia. Se on vastoin odotuksia, koska lohen merikalastus on vähentynyt huomattavasti ja lohen poikastuotanto on pysynyt runsaana. Muutoksen on pelätty tarkoittavan riskiä aikaisimmin vaeltavien, suurten ja vanhojen lohien liialliselle kalastukselle. Alkukauden kalastuksen säätely on siis keskeisessä roolissa myös sen turvaamisessa, että Tornionja Kalixjoen yläjuoksuilla säilyvät elinvoimaiset lohen osakannat. Täten voidaan välttää kalastuksen aiheuttamia, lohikantojen monimuotoisuutta heikentäviä evolutiivisia vaikutuksia. päivään saakka. Tulosten perusteella alkukesän lohenkalastuksen rajoittaminen on tärkeää sekä merellä että joessa. Geenitutkimuksessa sekä Pohjanlahden rannikon lohirysien että Tornionjoen vapakalastajien saalis koostui alkukaudesta loppukesää enemmän lohista, jotka kutevat Tornionja Kalixjoen yläjuoksuilla. Jos lohien välillä on eroja näissä tärkeissä ominaisuuksissa, lohikannoilla on paremmat mahdollisuudet vastata ympäristömuutoksiin ja ihmistoiminnan vaikutuksiin. Merellä osa rajoituksista pyrkii ehkäisemään suurten, alkukaudella vaeltavien lohien liiallista kalastusta. Tulokset tarkoittavat, että vaikka kokonaisuutena kalastus olisikin mitoitettu kestävälle tasolle, se voi silti kohdistua liiallisesti kalakannan tiettyyn osaan ja heikentää pitkällä aikavälillä koko kalakannan rakennetta ja elinvoimaisuutta. Tässä jutussa kuvattu tutkimus auttaa ymmärtämään, miten kalastuksen ajallinen painottuminen vaikuttaa lohikantojen ominaisuuksiin ja monimuotoisuuteen. Kahtena viime kesänä Tornionjokeen on noussut kutemaan huolestuttavan vähän lohia. 30 • Suomen Kalastuslehti 7/2024 tyishuomiota myös siksi, että ne leventävät lohikannan ikähaitaria, mikä tasoittaa vuosittaisia kannanvaihteluita kutemaan palaavissa ja kestävästi kalastettavissa lohimäärissä. Kalastuksen ohella myös luontainen kuolleisuus voi aiheuttaa evolutiivisia muutoksia, mutta vielä ei tiedetä, vaikuttaako hiljattain voimistunut kuolleisuus Tornion-Kalixjoen lohikannan perimään ja eri osakantojen runsaussuhteisiin. Tutkimukset ovat osoittaneet perinnöllisiä eroja näiden jokien alaja yläjuoksuilla kutevien lohien välillä
Ylempi kuvaaja (oranssit pylväät) näyttää arvioidut lohisaalismäärät näillä alueilla kauden aikana.. Vuodesta riippumatta suuren lohen geenimuotoa kantavat lohet olivat saaliissa yleisempiä kesän kynnyksellä kuin myöhemmin kalastuskauden aikana. Suomen Kalastuslehti 7/2024 • 31 tettujen lohien suomunäytteistä eristettiin tutkimuksen geneettisissä analyyseissä käytetty DNA. Lohinäytteet lähes vuosisadan ajalta Tämä juttu pohjautuu Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen (Luke), Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) ja University of the Highlands and Islands (UHI) -yliopiston yhteistyönä tekemään tutkimukseen. Tutkimuksessa analysoidut tuhannet näytteet vuosien 1928 ja 2020 välillä kalastetuista luonnonlohista ovat Luken ja SLU:n näytearkistoista. Tutkimuksessa analysoidut lohet kalastettiin Itämeren lohen pääkalastusalueilta. Seurantatutkimukset voisivat osoittaa, tapahtuuko Itämeren lohikannoissa todella evolutiivisia muutoksia kalastuksensäätelyn muuttuessa. Kalastuksen aiheuttamien evolutiivisten vaikutusten selvittämiseksi tutkittiin, kuinka eri aikoina kutuvaellusta kalastetut Itämeren lohet eroavat toisistaan perinnöllisesti suuren lohen geenin suhteen. Kalas”Suuren lohen geenimuodon” yleisyys (sinivihreä viiva) Pohjanlahdelta ja Tornionjoesta kausien 2019 ja 2020 aikana kalastetuissa luonnonlohissa. mältään erilaisiin osatekijöihin. Tutkimuksen rahoittivat maaja metsätalousministeriö, kalastonhoitomaksuvarat, Luonnonvarakeskus, Tornionjoen kalaluvista saadut tuotot, Alfred Kordelinin säätiö, Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys (Betty Väänäsen rahasto), Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö, Societas pro Fauna et Flora Fennica, Suomen Luonnonsuojelun Säätiö (Itämeri-rahasto), Suomalainen Tiedeakatemia, Helsingin yliopisto, Swedish Agency for Marine and Water Management, Swedish Research Council Formas, Kempestiftelserna ja Euroopan unioni. Virkistysja ammattikalastajat pyydystivät tutkitut lohet Tornionjoelta, Kalixjoelta ja Pohjanlahden rannikolta
32 • Suomen Kalastuslehti 7/2024 Merimetsojen saalistus rajoittui tutkimuksessa pääosin noin 15 kilometrin päähän koloniasta.
Merimetsojen aiheuttamien kalavaurioiden määrää selvitettiin hyödyntämällä seuranta-aineistoja vuosilta 2018?–?2023. Kun yhdellä laitoksella on yleensä useita altaita, laitoksen kokonaistappiot voivat olla koko kauden aikana merkittävät. Pahimmillaan harmaahaikarat veivät kasvatusaltaasta arvioiden yli 230 euron edestä kalaa päivässä (keskiarvo 18,8 euroa, mediaani 1,3 euroa). Pohjaja ponttoonirysillä ne eivät juuri vierailleet, mutta avorysillä käyntimäärät olivat keskimäärin satakertaiset edellisiin verrattuna. Vaihtelu haavaumien kokonaismäärässä oli kuitenkin suurta, yksittäisissä näytteissä jopa 30 prosenttia kaloista kantoi sellaisia haavaumia tai ruhjeita, jotka tietokannassa oli merkitty linnun aiheuttamaksi. Vain 0,5 prosenttia kaupallisten kalastajien saaliista kantoi merkkejä mahdollisesti linnun aiheuttamista pintavaurioista. Merimetso sukeltaa tyypillisesti rysässä tai sen lähellä noin 20 kertaa ennen kuin se onnistuu saalistamaan kalan, jonka se tuo pintaan syötäväksi. Kameraseuranta ei paljastanut niitä saalistapahtumia, joissa merimetso mahdollisesti pyydysti pienikokoisen kalan pinnan alla. Suomen Kalastuslehti 7/2024 • 33 T utkimus osoitti, että harmaahaikaroista voi olla paikoin merkittävää haittaa vesiviljelylle. Samalla tutkittiin harmaahaikaran suoria vaikutuksia vesiviljelylle. Merimetsovahinkojen ennustamiseksi hankkeessa kerättiin tietoa merimetsojen liikkeistä. Tätä selvitettiin Suomessa ensimmäistä kertaa systemaattisella kameraseurannalla. Luonnonvarakeskus kerää kaupallisilta kalastajilta saalisnäytteitä pitkin Suomen rannikkoa, joista voidaan arvioida lintujen kaloille aiheuttamien haavaumien ja ruhjeiden suhteellisia määriä. Kuhalla naarmujen ja haavaumien osuus oli muita kaloja suurempi, kahden prosentin verran. Saalistettujen kalojen määrää ei voitu määrittää systemaattisesti rysäaineistosta hyvin vaihtelevien olosuhteiden takia, mutta onnistuneen saalistustapahtuman todennäköisyyden arviointiin olevan noin viisi prosenttia. Tutkimuksen mukaan harmaahaikara aiheuttaa huomattavasti suurempaa haittaa kalankasvatukselle kuin merimetso, ja erityisen alttiita ovat altaat, joissa suojaava verkko on liian lähellä vedenpintaa. TEKSTI MATS WESTERBOM, LUONNONVARAKESKUS KUVAT MATS WESTERBOM JA ROOPE LEHMONEN, LUONNONVARAKESKUS. 27 merimetsolle kiinnitettiin GPS-lähetin, joilla seurattiin niiden Merimetson ja harmaahaikaran kalataloudellisia vaikutuksia Merimetso aiheuttaa kiistaa, mutta aiheuttaako se kalataloudelle merkittävää suoraa vahinkoa. Korkealle viritetty verkko suojaa harmaahaikaran ja merimetson saalistukselta useimmiten hyvin. Merimetsot vierailivat erityisesti avorysillä Tutkimuksessa selvitettiin myös lintujen aiheuttamia haittoja kaupalliselle kalastukselle. Merimetsot veivät kalaa alle puolessa seuratuista kasvatusaltaista, ja niiden pyydystämien kalojen arvo oli maltillinen verrattuna harmaahaikaroiden aiheuttamaan haittaan: keskimäärin merimetsot aiheuttivat 6,7 euron edestä päiväkohtaisia menetyksiä allasta kohden (mediaanin ollessa euroa, maksimi vajaa 50 euroa). Merimetsojen haitat rysillä olivat kaksijakoisia. Merimetsot tekivät keskimäärin päivässä jopa yli 500 sukellusta avorysää kohden
Seurantajakso kattoi kevään melkein loppuvuodelle asti. Tarvitaan enemmän tutkimustietoa Tieteellinen tutkimus viittaa vahvasti siihen, että merimetson ravinto vaihtelee suuresti alueellisesti ja ajallisesti. Merimetsojen saalistusvaikutuksia kalakantoihin on vaikeata erottaa muista kalakantoihin vaikuttavista tekijöistä ja tiedonpuute vaikeuttaa arvioiden tekemistä. Merimetsojen saalistus pesintäaikaan rajoittuu siis pääosin noin 15 kilometrin päähän koloniasta. EU seuranta-aineistot kattoivat koko rannikon ja sisälsivät noin 60?000 kalaa. Miten tutkimus suoritettiin Tutkimus toteutettiin vuosina 2022?–?2023, ja siihen osallistuivat Luonnonvarakeskus, Turun yliopisto ja ammattikorkeakoulu Novia. Haittavaikutusten suuruuden määrittäminen on erittäin vaikeaa, koska paikallistason taustatiedoissa on yleensä suuria puutteita. Tutkimustiedon kartuttaminen suojeltujen lintujen haittavaikutuksista olisi tärkeätä koska tietopohjaisesti voitaisiin 1) yrittää vähentää vahinkoja, 2) paremmin perustella paikallisten lintupopulaatioiden vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikutuksia ja 3) paremmin huolehtia vahinkojen oikeudenmukaisesta korvaamisesta elinkeinonharjoittajille, silloin kun merkittävää vahinkoa syntyy. Koska epäsuorat vaikutukset jätettiin tarkastelun ulkopuolelle, hankkeen aineistojen pohjalta ei voida arvioida merimetsojen tai harmaahaikaroiden aiheuttamia taloudellisia kokonaisvaikutuksia. Merimetsot lensivät saalistamaan keskimäärin hieman yli seitsemän kilometrin päähän edellisen yön levähdyspaikasta, ja pisimmät saalistusmatkat olivat jopa yli 30 km pituisia. Nykytiedon mukaan merimetso ei koko rannikon mittakaavassa aiheuta merkittävää vahinkoa kalakantoihin, mutta paikallistasolla tilanne voi olla toinen. RO O PE LE H M O N EN. Käyttökelpoisia tallenteita syntyi vajaalta 30?000 tunnilta. Tutkimus rajattiin koskemaan vain lintujen aiheuttamia suoria välittömiä vahinkoja, joka syntyy, kun lintu vierailee ja poistaa kalaa pyydyksistä/kasvatusaltaista. Hankkeeseen otti osaa lukuisia ammattikalastajia ja vesiviljelylaitoksia. Tutkimustietoa kerättiin valvontakameroilla, jotka tallensivat tietoja vuorokauden ympäri. Hankkeen aikana kerättiin videotallenteita 15 rysältä ja 17 eri vesiviljelyaltaasta. Kameraseuranta suoritettiin valvontakameroilla, jotka tallensivat tietoja vuorokauden ympäri. Kuva-aineistoa kerättiin Virolahdelta Oulun edustalle. Valtavan datamäärän takia vain noin joka kuudes vuorokausi analysoitiin. Yli 15 kilometrin kalastuslennot olivat kuitenkin hyvin harvinaisia. 34 • Suomen Kalastuslehti 7/2024 lentoreittejä ja saalistusalueiden sijaintia
Piikkisimppujen hedelmöitys on sisäinen. Suomessa piikkisimppujen pituus on tavallisesti 9 – 13 senttimetriä. 7. Taloudellista merkitystä kalalla ei juurikaan ole, vaikka piikkisimpun liha on hyvän makuista ja kalan maksa on erityisen maukasta. Piikkisimppu (Taurulus bubalis) saattaa äännellä kurnuttavasti kuin sammakko, kun se nostetaan vedestä. 8. 10. Piikkisimpun suu ja joskus myös suoli on vihertävän sininen. 2. Sen etukiduskannessa on iso piikki, kiduskannessa on kolme piikkiä, etummaisen selkäevän ruodot ovat piikkiruotoja ja koko kyljen mittaisen kylkiviivan reunoilla on luupiikkien muodostama rivi, mutta muutoin iho on sileä ja suomuton. Simppukaloille tyypilliseen tapaan piikkisimpulta puuttuu uimarakko, joten sen on pysyteltävä pohjalla tai oltava koko ajan liikkeessä, jotta se välttyy vajoamasta. 6. Piikkisimput viettävät varsin paikallista elämää merialueen kallioja kivikkopohjilla sekä rakkolevävyöhykkeellä pääasiassa yksin. Tämän jälkeen yksityiskohtia ei tunneta. Ravintonaan piikkisimppu käyttää pikkukaloja ja pohjaeläimiä. Tehtävää varten koiraalla on peräaukon takapuolella pieni kärkeä kohti kapeneva lisäke, genitaalipapilli, jonka avulla se ohjaa maidin naaraan sisään. Piikkisimppu on lyhytikäinen kala ja yleensä sen oletetaan varttuvan enintään nelivuotiaaksi. 9. 4. Suomen kalat. Piikkisimppu on nimensä mukaan pelkkää piikkiä. Värityksessä on paljon yksilökohtaista vaihtelua, mutta päävärit ovat vihreä, sininen ja ruskea. 10 faktaa piikkisimpusta TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA W IL LH EL M VO N W RI G H T. 5. 3. Suu on iso ja leuat avautuvat suuriksi, joten suuhun mahtuu kalan kokoon verrattuna suurikokoista syötävää. Ääni syntyy kidusontelon lihasten supistuessa ja oletettavasti liittyy kalojen väliseen kommunikointiin. Parittelu tapahtuu joitain päiviä ennen munien ulospäästöä. Lähde: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2021. Suomen Kalastuslehti 7/2024 • 35 1. Pään alapuolella on keskikohdastaan yhteen kasvanut kiduksia suojaava kalvo (isosimpulla irrallinen). Hedelmöittyneet mätimunat päästetään ulos ilmeisesti kahdessa erässä ja ne asetetaan pieninä ryhminä kivien alapuolelle, kallionkoloihin tai kasvinosille. Piikkisimppu on aggressiivinen kala ja se käy pelotta myös itseään isompien ahdistelijoiden kimppuun
Lehden sivuilla kohtaavat vesienomistajat, osakaskuntalaiset, kalatalousaluetoimijat, kaupalliset kalastajat, kalastuksenvalvojat, tutkijat ja viranomaistahot. Tilaukset joko oman kalatalouskeskuksesi/kalastajaliittosi kautta tai suoraan Kalatalouden Keskusliitosta www.ahven.net/suomenkalastuslehdentilaus/ Kalavesillä vuodesta 1892 ”Kalataloudellisen kirjallisuuden harrastaminen on välttämätön ehto kalastajaväestön kehitykselle, Suomen Kalastuslehti 1917.”. Tätä tietoa et saa mistään muualta! Esittelemme kalatalouden tuoreimmat uutiset, kiinnostavimmat esimerkit, kohteet ja ihmiset, opastamme uuden tutkimustiedon pariin ja lakiasioiden saloihin. Tilaa koko hoitokunnalle tai hallitukselle kahdeksan numeroa osakaskuntaja kalatalousasiaa kestotilauksena kotiin heti hintaan 52,00 euroa/tilaus (paperi + digilehti). (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Suomen Kalastuslehti tarjoaa viimeisimmät uutiset kalastuksesta ja kalavedenhoidosta kahdeksassa numerossa vuodessa. 36 • Suomen Kalastuslehti 7/2024 Osakaskunta tai kalatalousalue tilaa Suomen Kalastuslehti! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Lehti on suunnattu kaikille osakaskuntatai kalatalousaluetoimijoille, jotka haluavat pitää itsensä ajan tasalla siitä mitä kalavesillä tapahtuu
LISÄKSI TILANNE MUUTTUU , kun on kysymys osakkaan oikeudella tapahtuvasta kalastuksesta. Tyyppiesimerkki tällaisesta tilanteesta osakaskunnissa on, että tahdotaan rajoittaa jollain tietyllä pyydystyypillä tapahtuvaa kaupallista kalastusta. Tällöin alkaa usein keskustelu, että siellä ja täällä olisi tehty vastaavia päätöksiä, mutta keskustelun tuoksinassa unohtuu katsoa mitkä muut asiat vaikuttavat päätöksenteon edellytyksiin. Tällaiseen päätökseen vetoava taho huomaa, ettei kokouksen päätös riitäkään kumoamaan lain kirjainta. Suomen Kalastuslehti 7/2024 • 37 LAKIASIAA NIIN OSAKASKUNTIEN kuin kalatalousalueiden päätöksenteossa tulee aina välillä vastaan tilanteita, jossa esimerkiksi kokouksessa esitetty vastaesitys ei olekaan kaikilta osin harkittu. Miten sitten esimerkiksi se kuuluisa naapuriosakaskunta on tehnyt sellaiset päätökset ja sellaisessa järjestyksessä, jotka eivät olekaan ollenkaan tämän mukaisia. Liian usein tulee vastaan tilanteita, jossa päätöksessä todetaan, että lupia jollekin pyydystyypille ei myönnetä piste, mutta sitten kokouksen jälkeen katsotaan sääntöjä. Lupia voidaan toki osakaskunnan kokouksen päätöksellä olla antamatta, mutta tällöin on syytä muistaa, että tällöin avataan kaupalliselle kalastajalle mahdollisuus hakea lupaa suoraan ELY-keskukselta, mikäli muut edellytykset täyttyvät. Usein siellä onkin sitten pyydysyksiköillä määritelty, kuinka monta yksikköä tarvitaan, jotta osakas saa pitää kyseistä pyydystä. Rasmus Åkerblom Kalatalouden Keskusliitto Päätösvallan rajat. Lyhyt vastaus on, että siellä eivät ole osakkaat käyttäneet sitä heille kuuluvaa valtaansa. No eihän tässä ole ongelmaa, sanoo joku, kielletään vain osakkaiden kalastusoikeuden luovutus. YLEISIN ONGELMA mihin törmää on, että yhteisöä sitoo niin pakottava lainsäädäntö kuin yhteisön omat säännöt. Tämä on kuitenkin nimenomaan kalastuslaissa pakottavasti säädetty, ettei osakkaan kalastusoikeuden luovutus edellytä muiden osakkaiden suostumusta. PAKOTTAVAA LAINSÄÄDÄNTÖÄ , alemman asteista sääntelyä, näiden perusteella viranomaisten antamia lainvoimaisia ratkaisuja, yhteisöjen vahvistettuja sääntöjä, olisi hyvä tuntea sen verran, että päätöstä tehtäessä päätös tapahtuisi näiden antamissa raameissa
Kirjauduttuasi sisään on aika aktivoida tilauksesi. 1. Ota yhteyttä Heidiin: heidi.moisio@ ahven.net tai puh. Syötä tilaustunnuksesi, joka on näkyvissä sanomalehden takakannessa, nimesi ja osoitteesi yläpuolella, ja paina sen jälkeen AKTIVOI. Jos olet uusi Lehtiluukussa, paina KIRJAUDU ja avautuvassa ruudussa valitse alhaalla oleva LUO UUSI KÄYTTÄJÄTUNNUS ja seuraa ohjeita. 38 • Suomen Kalastuslehti 7/2024 Näin luet Suomen Kalastuslehden digitaalisesti Lehtiluukusta! Paperilehden tilaajalle kuuluvat lehden digitaaliset lukuoikeudet sekä pääsy lehden digitaalisen arkistoon Lehtiluukku-palvelussa. 2. 040?5960?808.. Tarvitsetko apua lukuoikeuden aktivoinnissa. Lukuoikeutesi on nyt aktivoitu, ja voit lukea Suomen Kalastuslehteä digitaalisesti. Mene osoitteeseen www.lehtiluukku.fi/lehdet/suomen_kalastuslehti Jos sinulla on jo tili Lehtiluukussa, aloita kirjautumalla sisään käyttäjänimelläsi ja salasanallasi kohdassa KIRJAUDU. Mukavia lukuhetkiä! Eikö toimi. Paina AKTIVOI TILAAJATUNNUS. Seuraavalla kerralla kun vierailet sivustolla, pääset suoraan lukemaan lehteä kirjautumalla sisään sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. Tee seuraavasti ottaaksesi digilukuoikeudet käyttöösi
26.4. 13.12. Suomen Kalastuslehti 7/2024 • 39 131. krs 00700 Helsinki p. 3 29.3. 8 15.11. 5 2.8. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. 4 17.5. 2 16.2. 044 4915 024 heidi.moisio@ahven.net ILMESTYMINEN 2024 Nro Aineisto Ilmestyy 1 5.1. 8.11. 6 6.9. 15.3. 7 11.10. 2.2. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 4.10. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2024 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 8/2024 ilmestyy pe 13.12. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. Muikkua kalastettiin ennätyksellisen paljon, yli puoli miljoonaa kiloa.. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. 30.8. 14.6. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Painotuote 4041 0955 YM PÄ RISTÖMERK KI MILJ ÖMÄRK T Kaupalliset kalastajat saivat mereltä 90 miljoonaa kiloa kalaa vuonna 2023, kolme miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisenä vuotena
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Hinta 7,00 €. Tilaa nyt! ahven.net Suositut pelikortit uudistettuina ja päivitettyinä. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Kaikissa 55 erilaista kuvaa