vuosikerta 8 • 2016 Suomen suurin kisa ratkennut Äärimmäisen uhanalainen. Järvilohi Suomen KALASTUSLEHTI Perustettu 1892 • 123
28.4. 5 19.5. 27.1. 6 11.8. Kuva: Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. 2 13.1. (09) 6844 5914 fax (09) 6844 5959 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Markku Myllylä TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Vesa Karttunen ja Risto Vesa ILMOITUSMYYNTI puh. Irtonumero 5 euroa. krs 00700 Helsinki puh. 8 3.11. 8.9. VISUAALINEN ILME Emilia Heikkilä TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa 2016 8 • 2016 10 20 24 Suomen. 3 3.3. 20.10. 4 31.3. 10.2. (09) 6844 5915 Vuosikerran 2017 (8 numeroa) tilaushinnat: määräaikainen 45 euroa ja kestotilaus 44 euroa. Kalatalouskeskusten ja kalastajaliittojen toimihenkilöt toimivat lehden asiamiehinä. Myynti Kalatalouden Keskusliitossa. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TOIMITUSKUNTA Raisa Kääriä, Tuomas Oikari, Jorma Leppänen, Outi Heikinheimo, Marko Paloniemi, Mika Laakkonen ja Sakari Kuikka TILAUKSET, OSOITTEEN MUUTOKSET JA PERUUTUKSET Heidi Moisio puh. SISÄLTÖ ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 1.12. Suomen Kalastuslehti 8 • 2016 2 ARTIKKELIT 10 504 g silakka ja 388 g muikku Tapio Gustafsson 12 Kalakirjoja puntarissa Markku Myllylä 16 Suomen Kalastuslehti 2016 20 Järvilohen pelastusoperaatio Tapio Gustafsson 24 Järvilohenkalastuksen valvoja Tapio Gustafsson 28 Uudet soraikot kelpaavat järvilohelle Jorma Piironen, Markku Gavrilov ja Ville Luolamo PALSTAT 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyet 9 Lakiasiaa 14 Kirjapalsta 26 Kalatalousneuvontaa 125 vuotta 30 Tapahtumia Äärimmäisen uhanalainen järvilohikoiras kutuasussaan. 31.3. ILMESTYMINEN 2017 Nro Aineisto Ilmestyy 1 30.12. 7 22.9. 16.6
Saaliiden poisheitto dokumentoinnin jälkeen on tavanomainen menettelytapa kalastusmatkailuyrityksissä sekä kalalajibongauksen, eli fongauksen harrastajien joukossa. Jos kala on vahingoittunut merkittävästi kalastuksen yhteydessä, se tulee ottaa saaliiksi ja hyödyntää, ellei saaliin poisheitto ole pakollista lakiin tai vesialueen kalastusmääräyksiin perustuen. Suomen Kalastuslehti 8 • 2016 3 Kalatalouden Keskusliitto suosittaa kalastuksen perusohjeeksi ”Kalasta se, minkä pystyt hyödyntämään. Kalatalouden Keskusliitto hyväksyy varauksin pyydystä ja päästä (C&R) -kalastuksen sen suuren taloudellisen ja virkistysarvon perusteella. Hyödynnä se minkä kalastat.” Saaliin poisheittämiseen on lakisääteinen pakko alamittaisten ja rauhoitettujen kalojen osalta. Yhä useampi vapakalastaja lähtee nykyään kalastamaan tarkoituksenaan päästää kaikki saamansa kalat takaisin, joskin vähäarvoisen saaliin poisheittoa esiintyy myös esimerkiksi katiskakalastuksessa. Jos kuitenkin kalastusolosuhteet esimerkiksi veden lämpötilan takia ovat sellaiset, että vapauttaminen johtaisi todennäköisesti kalan kuolemaan tai vakavaan vaurioitumiseen, tällöin ei pyydystä ja päästä -kalastusta tule harjoittaa lainkaan. Suomen Kalastuslehti toivottaa lukijoilleen Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Kalatalousvuotta 2017. PÄÄKIRJOITUS Hyödynnä se minkä kalastat ”Saaliin poisheittämiseen on lakisääteinen pakko alamittaisten ja rauhoitettujen kalojen osalta.”
Keskikokoisten, 3 – 7 kilon lohien osuus oli 21 prosenttia. Suurin ilmoitettu saalislohi painoi 21,6 kiloa. Yli seitsemän kilon lohia oli 17 prosenttia. Saalis kasvoi edellisvuodesta seitsemän prosenttia, mutta oli pienempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis (24 200 kg). Katkoviivalla on kuvattu vuosien 1980–2015 keskisaalis. 20000 30000 40000 50000 60000 Lo hi sa al is, kg 10000 19 80 19 82 19 84 19 86 19 88 19 90 19 92 19 94 19 96 19 98 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 20 10 20 12 20 14 20 16 Vuosi. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin kaksi miljoonaa euroa. Tenoja Inarijoen Suomen puolen kalastusmatkailijoiden arvioitu lohisaalis (kg) vuosina 1980–2016. 4 Suomen Kalastuslehti 8 • 2016 LYHYET KÄRKIHANKERAHAA MUSTIONJOEN KALATEILLE Hallitus elvyttää Mustionjoen vaelluskalakantoja. MMM 3.10.2016 Billnäsin kalatien suunnittelu ja rakentaminen käynnistyvät heti, kun Mustionjoen vesilupahakemukset hyväksytään aluehallintovirastossa. Kalatiet mahdollistavat vaelluskalojen nousun voimalaitoksen patojen ohi kalojen lisääntymisalueille. Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke). Valtio osallistuu kahden kalatien, Åminneforsin ja Billnäsin rakentamiseen yhteensä 800 000 euron kärkihankerahoituksella. Lohisaaliin pääosan (62 prosenttia) muodostivat alle kolme kiloa painavat lohet. Kaikkiaan Tenon kalastusmatkailijat saivat saaliiksi arviolta 5 700 lohta, ja saalislohien keskipaino oli 3,8 kiloa. Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto TENOJOEN MATKAILIJOILLE 22 TONNIN LOHISAALIS Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Tenojoen Suomen puolen kalastusmatkailijoiden lohisaalis kaudella 2016 oli 21 700 kiloa. Lohikalojen palauttamisella elvytetään myös erittäin uhanalaista raakkua eli jokihelmisimpukkaa, sillä raakun elämään kuuluu toukkavaihe lohikalojen kiduksissa. VALTIONAVUSTUSTEN HAKU KÄYNNISSÄ Etelä-Savon, Hämeen ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksista voi hakea harkinnanvaraista avustusta viimeistään 30.11.2016 seuraaviin tarkoituksiin: • rakennusperinnön hoitoon • saariston ympäristönhoitoon • pohjavesialueiden suojelusuunnitelmiin • haja-asutusalueiden jätevesineuvontaan • vesistöjen käyttöön ja tulvariskien hallintaan • vesistöjen kunnostuksiin ja vesien hoitoon Lisäksi Pohjois-Savon ELYkeskuksesta voi hakea avustuksia kalataloudellisiin kunnostuksiin ja Keski-Suomen ELY-keskukselta voi hakea avustuksia eri puolilla Suomea toteuttaville ympäristökasvatusja -valistushankkeille
Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto keräilijöille ja muille asiasta kiinnostuneille. Näistä maksuista vuoden lupia oli noin 209 000 kappaletta, viikon lupia noin 34 000 kappaletta ja vuorokauden mittaisia lupia noin 22 000 kappaletta. Cursor Oy 5.10.2016 Kymijoella kesällä 2015 helikopterilla tehdyt kutupaikkojen soraistukset saavat jatkoa tulevana kesänä. Kalastonhoitomaksuista tuleva rahallinen kertymä vaikuttaa jäävän selvästi alle tälle vuodelle budjetoidusta määrästä. Kalastonhoitomaksujen myynnistä kertynyt rahasumma oli noin 8,7 miljoonaa euroa. Kokoelma käsittää suomalaista kalakirjallisuutta vuodesta 1730 aina nykyvuosiin asti. Loka-marraskuun vaihteessa 2015 tehtyjen kutuseurantojen perusteella lohet olivat löytäneet kutupaikoille. Kirjastossa on Suomen kattavin kalaja kalastusaiheinen julkaisukokoelma. 5 Suomen Kalastuslehti 8 • 2016 LYHYET KOSKIKUNNOSTUKSET JATKUVAT KYMIJOELLA Kymijoella tehtiin vuonna 2015 helikopterilla koskikunnostuksia lohien ja taimenten luonnonlisääntymisen edistämiseksi. Kalakirjastoon voi tutustua toistaiseksi vain netissä osoitteessa: http://www.suomenkalakirjasto.fi/. Metsähallituksen osuus kalastonhoitomaksujen myynnistä oli noin 79 prosenttia ja R-kioskin noin 21 prosenttia. Kirjastorakennukseen tulee majoitus ja työskentelytila, joten kirjastossa voi työskennellä lyhyitä jaksoja. Suomen Kalakirjasto on harrastuksen pohjalta syntynyt yksityinen kalakirjasto. Loppuosuus kertyy Nord Stream -kaasuputken ja Kymijoen kalatalousmaksuista. Maaja metsätalousministeriö myönsi Ilmasilta-jatkohankkeelle avustusta valtion kärkihankerahoituksesta. SUOMEN KALAKIRJASTOLLE RAKENNUSLUPA Muonion kunta on antanut rakennusluvan Suomen kalakirjaston rakentamiseen 28.10.2016. Hankkeen kokonaisbudjetti on 280 000 euroa. Työt on aloitettava 15.11.2019 mennessä ja rakennuksen on oltava valmis 15.11.2021 mennessä. Kirjaston ideana on olla avoin kirjasto tutkijoille, KALASTONHOITOMAKSUJA LUNASTETTU YLI 265 000 Metsähallitukselta saatujen tietojen mukaan kalastonhoitomaksuja oli suoritettu yli 265 000 kappaletta marraskuun alkuun mennessä. Valtion osuus hankkeen kustannuksista on 50 %
Toukat kasvoivat kuukaudessa noin viiden sentin mittaisiksi katkaravuiksi. Kalastusalueet ja vedenomistajat istuttavat vuosittain yhteensä satoja tuhansia siianpoikasia Saaristomerelle. Suomen Katkaravulla on käytössä kiertovesilaitos. Yle 8.11.2016 TORNIONJOEN LOHIEN KUOLEMAT ARVOITUS Tutkijat eivät ole vieläkään onnistuneet selvittämään mikä on tappanut lohia jo kolmena peräkkäisenä kesänä Tornionjoella. Osallistujien kesken arvottiin myös muita liikunnallisia palkintoja. Airiston-Velkuan kalastusalue Turusta lunasti voiton pienimmässä 1 – 4 työntekijän sarjassa. Yle 8.11.2016 Voittajatyöpaikkojen kilpailuun osallistuneiden työntekijöiden kesken arvottiin Felt QX 65 -hybridipyörä. Tornion-Muonionjoen kalakuolemat eivät näytä heikentäneet lohen poikastuotantoa. 6 Suomen Kalastuslehti 8 • 2016 LYHYET KALASTUSALUE VOITTI PYÖRÄLLÄ TÖIHIN -KILPAILUN Pyörällä töihin -kilpailuun osallistui Turun talousalueella tänä vuonna 209 työpaikkaa 17 kunnasta. Tiloissa on trooppiset olosuhteet. Sen sijaan aiemmin kesällä ilmitulleisiin kalakuolemiin ei ole edelleenkään löytynyt täyttä varmuutta. Kasvatuksesta vastasi velkualainen Raimo Lehtimaa. Tänä syksynä vapautetut siiat ovat pyyntikokoisia keväällä 2019. Aamuset 28.10.2016. Istutuspaikalla kasvatettu merikutuinen siika leimautuu alueelle hyvin kasvamaan lopulliseen kalastuskokoonsa. Airiston-Velkuan kalastusalue on kasvattanut meressä siianpoikasia vastakuoriutuneista kesänvanhoiksi jo vuodesta 2007 alkaen. Taudin aiheuttamaa vaikutusta ei voida täysin poissulkea. SIIANPOIKASIA ISTUTETTIIN VELKUASSA Airiston-Velkuan kalastusalue istutti syksyllä 11 130 kesänvanhaa siianpoikasta Velkualle. Tutkijat miettivät, ovatko syynä hylkeet, kalojen vapauttaminen tai karkaaminen erilaisista pyydyksistä joella ja meressä. Lisäksi arvottiin kunkin sarjan voittajatyöpaikkojen osallistujien kesken neljä pyöränhuoltolahjakorttia. Joukkokuolemat voivat näkyä selvemmin myös suuren lohimäärän takia. Katkaravut kasvavat neljässä kuukaudessa 25-senttisiksi ja ovat silloin myyntikunnossa. Yhden lahjakorteista voitti Timo Saarinen Airiston-Velkuan kalastusalueelta. Muita sarjoja olivat yli sadan työntekijän sarja, 21 – 100 työntekijän sarja, 5 – 20 työntekijän sarja ja kuntasarja. Siianpoikasten keskipituus oli 14 senttimetriä ja paino 24 grammaa. Ilman kosteusprosentti lähentelee 100 prosenttia ja altaiden vesi lämmitetään noin 30-asteiseksi. Syksyllä tapahtuvia lohikuolemia saattaa selittää kutuaikainen rasitus. Timo Saarinen JÄTTIKATKARAPUJEN KASVATUSTA KOKEILLAAN Suomen Katkarapu Oy:n tiloihin Uudenkaupungin Pyhämaalle saapui syksyllä noin 60 000 jättikatkaravun millimetrin kokoista toukkaa. Toukat ovat Teksasissa tottuneet suolaisempaan meriveteen, mutta suolattomampikin merivesi on niille kelvannut
Kunhan kalaa saadaan lisää, tuodaan tuotteet kuluttajien saataville. Huoli järven tilasta huipentui kesällä 2013, kun sinilevää esiintyi poikkeuksellisen paljon. ROSKAKALAT LOPPUVAT KESKEN Niin sanotun roskakalan hoitokalastuksesta on tullut taloudellisesti kannattavaa Säkylän Pyhäjärvellä. Hankkeen pääasiallinen rahoittaja on ELY-keskus. Enimmäkseen elohopeapitoisuudet jäivät myös järvillä laatunormia pienemmiksi, mutta 11 järvellä taso ylittyi. Yle 31.10.2016 KALASTUSKUNTA PUHDISTAA KUIVASJÄRVEN VALUMAVESIÄ Kuivasjärven kalastuskunta ryhtyi kolme vuotta sitten tositoimiin parantaakseen vesistönsä vedenlaatua. Nykyisellään kaikki raaka-aine mitä saadaan, menee suurtalouskäyttöön. Ylä-Satakunta 20.10.2016 Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Kalastuskunnan kahdessa kosteikossa valumavesistä saadaan kiinni myös hienojakoisempia ravinteita. Pihvit saivat odotettua suuremman suosion, mutta kotipöytiin asti ne eivät ole vielä ehtineet. Hankkeet toteutetaan omin varoin ja pääosin talkootyöllä. Nyt kaloja elintarvikkeissaan hyödyntävä Apetit haluaa särkiä ja ahvenia myös muista järvistä. Syntyi kansanliike, jonka ensimmäistä kosteikkoa esiteltiin lokakuussa Silolahden valuma-alueella. Pula sopivasta kalasta jarruttaa kotimaisten järvikalapihvien tuomista kuluttajamyyntiin. Pienin kustannuksin tehtyjä laskeutusaltaita on rakennettu peltojen laskuojien yhteyteen sekä suoalueilta laskeviin ojiin. 7 Suomen Kalastuslehti 8 • 2016 LYHYET SUURIA EROJA AHVENTEN ELOHOPEAPITOISUUKSISSA Uudenmaan jokivesistöissä ja rannikolla ahventen keskimääräiset elohopeapitoisuudet olivat pääsääntöisesti matalia eivätkä ylittäneet ympäristönlaatunormia, joka erityyppisillä vesistöillä vaihtelee välillä 0,20 – 0,25 mg/kg kalan tuorepainoa kohti laskettuna. Uudenmaan järvillä ahventen elohopeapitoisuudet olivat pienimmillään alle 0,10 mg/kg ja suurimmillaan lähes 1,0 mg/kg. Apetit Ruoka toi markkinoille noin vuosi sitten pihvit, joissa on käytetty raaka-aineena Pyhäjärvestä pyydettyä särkeä ja ahventa. ELY-keskus 28.10.2016 Ahventen kylkilihaksesta mitattu elohopeapitoisuuden laatunormi koskee 15 – 20 senttimetrin pituisia ahvenia
Rekisteröinnin yhteydessä kysytään nimi, yhteystiedot ja syntymäaika. Eräluvat-verkkokauppa Kirjaudu www.eraluvat.fi sivustolla verkkokauppaan, rekisteröidy ja lunasta kalastonhoitomaksusi. Palvelupisteestä saat heti mukaasi tositteen kalastonhoitomaksun suorittamisesta. Kalastonhoitomaksu ei oikeuta kalastamaan vaelluskalavesistöjen koskija virta-alueilla, erityiskohteilla tai ELY-keskusten määräämillä kieltoalueilla. Rekisteröitymisen vuoksi ei maksua voi enää suorittaa suoraan tilisiirtona. Lisää kalastusluvista, kalastuksesta ja kalastusrajoituksista: www.eraluvat.fi www.mmm.fi/kalastus www.ahven.net/luvat www.kalastusrajoitus.fi Kalastonhoitomaksu 2017 Ta pio G us ta fss on , Ka lat alo ud en Ke sk us liit to. 2. Kalastonhoitomaksun maksettuaan voi kalastaa yhdellä vavalla lähes koko maassa. Näin maksat kalastonhoitomaksusi Kalastonhoitomaksun voi maksaa netissä, puhelimitse tai palvelutiskillä. Muuhun kalastukseen ja ravustukseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa. • Ikään perustuvan kalastusoikeuden todistamiseksi on suositeltavaa pitää kalastettaessa mukana henkilöllisyystodistusta. 3. Uuden lain mukaan kaikki kalastonhoitomaksun maksavat kalastajat rekisteröityvät kalastonhoitomaksurekisteriin. Tositteen voi tulostaa tai tallentaa esimerkiksi mobiililaitteelle. Säilytä kuitti maksusta. 1. Maksu ei koske pilkkijöitä, mato-onkijoita tai silakkalitkalla kalastavia. Palvelunumero 02069 2424 (arkisin 8 – 16) Soita palvelunumeroon ja rekisteröidy. Huomioi • Kuitti kalastonhoitomaksun suorittamisesta tulee olla aina mukana kalastaessa. • Kalastuksenhoitomaksu koskee kalastusta koko Suomessa, paitsi Ahvenanmaalla. Tämä koskee muun muassa pyydyskalastusta ja kalastusta usealla vavalla. Saat postitse maksutositteen, jolla voit maksaa kalastonhoitomaksun. 8 Suomen Kalastuslehti 8 • 2016 Ta pio G us ta fss on /K ala ta lo ud en Ke sk us liit to 39 € / vuosi 12 € / 7 vuorokautta 5 € / vuorokausi Kalastonhoitomaksun maksavat 18 – 64-vuotiaat kalastajat. Tietoa käytetään kalavesien ja -kantojen hoidossa. Palvelupiste Kalastonhoitomaksun ja rekisteröitymisen voi suorittaa Metsähallituksen luontokeskuksissa ja R-kioskissa
Laji on vahvassa nousussa, mutta lainsäädäntö ei silti vielä tunne sitä omana kalastusmuotona. Kalastuslainsäädännön perusasioihin kuuluu, että pyydykseen tarttunut alimittainen tai rauhoitettu kala pitää välittömästi vapauttaa. Kilpaileminen rauhoitetun kalan pyydystämisessä, vaikka saalis vapautettaisiinkin, ei ole kalastuslain hengen mukaista. Rauhoitettua kalaa ei saa tarkoituksellisesti kalastaa esimerkiksi käyttämällä sellaista pyydystä, joka on erityisen soveltuva kyseisen lajin pyydystämiseen. Tämä tarkoittaa, ettei kalastuslaki sisällä säännöksiä CR-kalastukselle. Voittajaksi valitaan suurimman kalan pyydystäjä valokuvan perusteella. Vaikka kalastusmenetelmien valikoimattomuus usein johtaakin siihen, että pyydystetyksi voi tulla rauhoitettua kalaa, ei kalastusta saa kohdentaa näihin lajeihin. CR -kalastaja on velvollinen noudattamaan samoja säännöksiä, kuin muutkin kalastajat. Mutta rauhoitukseen sisältyy toinenkin ulottuvuus. Rauhoitetun kalan valokuvaaminen Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto. Kilpailun järjestäjän vastuuseen kuuluu muotoilla kilpailun säännöt niin, etteivät ne kannusta lainvastaisiin tekoihin. 9 Suomen Kalastuslehti 8 • 2016 KYSYMYS: Kalastuskilpailuun suunnitellaan valokuvaussarjaa, jossa kilpailukalat valokuvataan ja vapautetaan. Vastuu edellyttää käyttämään tapauskohtaista harkintaa siitä, miten koukkuun tarttuneen rauhoitetun kalan saa mahdollisimman vahingoittumattomana jatkamaan elämäänsä. Vapauttaminen tulee ajankohtaiseksi, jos tästä huolimatta saadaan rauhoitettua kalaa sivusaaliina. VASTAUS: Kalastuskilpailun tuloksen ratkaiseminen valokuvan perusteella tarkoittaa käytännössä, että kilpaillaan pyydystä ja päästä -kalastuksessa (CR-kalastus). Kalastuskilpailussa jokainen kalastaja on vastuussa omasta kalastamisestaan ja sen lainmukaisuudesta. Kilpailun säännöt pitää muotoilla niin, etteivät ne kannusta tarkoituksellisesti kalastamaan rauhoitettuja lajeja tai käsittelemään vapautettavia kaloja tavalla, joka huonontaa niiden elinkelpoisuutta. Rauhoituksen sisältämä viesti kalastajalle on siis, että kalastus pitää kohdentaa rauhoitusaikana toisiin lajeihin. Voiko kilpailulajina olla kalalaji, joka on rauhoitettu. Tämä voi tapahtua kalastustapaa tai -paikkaa vaihtamalla. Mikään ei suoranaisesti kiellä kalan valokuvaamista, jos tämä voi tapahtua pidentämättä käsittelyaikaa ja vahingoittamatta kalaa enemmälti. Vapauttamisen tulee tapahtua välittömästi. LAKIASIAA Tällä palstalla Kalatalouden Keskusliiton lakimies Jenny Fredrikson käsittelee omistajuutta, kalastusalueita ja kalastamista koskevia kysymyksiä sekä esittelee ajankohtaisia oikeustapauksia
504 g silakka ja 388 g muikku Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto Kalatalouden Keskusliitto juhlii tänä vuonna 125-vuotista taivaltaan kalatalouden parissa. Tommin isä Pekka on jo eläkkeellä, mutta setä Heikki kalastaa edelleen ahkerasti. Suurta silakkaa alkukaudesta Kisan suurimman silakan 504 grammaa pyydysti Porin rannikolta Tommi Salokangas . Hän on viidennen polven kaupallinen kalastaja Porista. Silakka jäi ennätyskalalautakunnan virallisesta Suomen ennätyksestä 726 grammaa. Kalan ilmoitettu pituus oli vain 36 senttimetriä. Kuva: Tommi Salokangas. Voitot tulivat 504 gramman silakalla ja 388 gramman muikulla. 10 Suomen Kalastuslehti 8 • 2016 S uomen suurin silakka ja muikku kilpailun säännöt olivat yksinkertaiset: kuka pyytää suurimman silakan tai muikun voittaa. Porin vesiltä saatu Suomen suurin silakkakilpailun voittanut 504 gramman silakka. Kalan selkä oli todella paksu päästä pyrstöön saakka. Juhlan kunniaksi liitto etsi kilpailussa Suomen suurinta silakkaa ja muikkua. Tommi kertoo heidän saaneensa useita alle 500 gramman silakoita, mutta näin isoa he eivät olleet aikaisemmin saaneet. Paksuutta silakalla oli sitäkin enemmän
11 Suomen Kalastuslehti 8 • 2016 Pohjois-Karjalassa suuria muikkuja Kisan suurimman 388 gramman muikun pyydysti Kiteen Iso-Heinäjärvestä Erkki Arovainio . Erkki on pyytänyt isoja muikkuja järvestä jo yli 30 vuotta. Lajin eiintyminen merialueellamme tahtoo joskus unohtua. Iso-Heinäjärvi on syvä ja kirkas Laatokkaan laskeva järvi, jossa on harvalukuinen muikkukanta. Kisan kakkossijalta löytyi, ehkä hieman yllättäen, merialueelta saatu muikku eli maiva. Suurimmat hänen saamansa muikut ovat olleet yli 400 grammaa, ennätys on ollut 440 grammaa. Kiteen vesiltä saatu Suomen suurin muikkukilpailun voittanut 388 gramman muikku. Komeasta koostaan huolimatta voittajakala jäi 550 gramman Suomen ennätyksestä. Kuva: Erkki Arovainio Laji Paino Pituus Paikka Pyytäjä Aika Väline Silakka 504 g 36 cm Pori Tommi Salokangas 2.6.2016 silakkaverkko Silakka 380 g 35 cm Sipoo Kari Nyberg 1.5.2016 70 mm verkko Silakka 315 g 35 cm Vinni Mika Toivonen 23.5.2016 50 mm verkko Muikku 388 g 35 cm Kitee Erkki Arovainio 5.8.2016 30 mm verkko Muikku 165 g 27,6 cm Hanko HY kalakurssi 19.8.2016 COASTAL 29 mm Muikku 165 g 27 cm Kesälahti Jarmo Rahunen ja Marko Malinen 19.8.2016 verkko Kalatalouden Keskusliiton Suomen suurin silakka ja muikku -kilpailun kolme suurinta silakkaa ja muikkua.
Kriteerinä on, että pyydystetty kala on käynyt kalastajan kädessä. Määrityskirjoja tarvitsevat myös tavalliset kalastuksen harrastajat, kun saavat pyytöihinsä jonkun erikoisen näköisen kalan. Tässä lajissa yritetään pyydystää mahdollisimman monta kalalajia vapakalastusvälineillä tai millä hyvänsä laillisella pyydyksellälaillisena kalastusaikana. Särkikalat ovat kimurantteja, samoin tokot, nuoliaiset, simput ja eräät lohikalatkin. Kirjan tekstit ovat Helsingin yliopiston kalataloustieteen professori Hannu Lehtosen ja maisteri Kari Nybergin alun perin yliopiston opetusmonisteista kokoamia. Muutaman vuoden sisällä maastokokoisia kalan tunnistuskirjoja onkin julkaistu useita. Myös kesämökkiläisten kirjastossa kalakirjoilla on tärkeä paikkansa. Avun tuovia ja maastokelpoisia kirjoja on nykyään tarjolla useita. Kalabongauksessa lasketaan itse pyydettyjen kalalajien lukumäärä vuodessa. määräisesti. Silloin tarvitaan avuksi hyvä määrityskirja. Tiedossa on myös 50 kalalajin vuosibongaus. Tässä artikkelissa tarkastellaan kolmea käyttökelpoista, helposti reppuun sujahtavaa kalakirjaa. Lisäksi kirjassa on levinneisyyskartat kullekin lajille Suomen vesissä. Kalabongauksessa voi kerätä elämänpinnoja, vuosipinnoja, päiväpinnoja. Kalabongari tarvitsee määrityskirjoja Kalabongausharrastuksessa tulee eteen monia tilanteita, joissa lajia ei pysty määrittämään silmäKalakirjoja puntarissa Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Kalabongarille tulee välillä eteen tilanteita, joissa lajin määritys ei onnistu. 12 Suomen Kalastuslehti 8 • 2016 K uluvalla vuosituhannella Suomeen on rantautunut uusi kalastusmuoto, kalabongaus eli fongaus. Vaikkapa silloin kun pitää erottaa samankokoiset siiat ja muikut tahi silakat ja kilohailit. Suomen kalojen tunnistusopas Tämä 57-sivuinen pehmytkantinen 4-värinen vihkonen on kalalajien tunnistamisen karvalakkimallinen peruskirja. Kalojen koolla ei ole bongauksessa väliä. Avuksi tarvitaan määrityskirjoja ja hyviä sellaisia. Kalanbongauksessa tarvitaan hyviä kalojen tunnistusja määrityskirjoja. Tämän kirjasen avulla pystyy tunnistamaan kaikki Suomessa tavattavat kalalajit – hieman yli 100 – ja kirjasta löytyy määrityskaavoja ja erityistuntomerkkejä vaikeillekin tapauksille. Tämä onkin hyödyllinen lisävaruste, sillä on turha lähteä bongaamaan esimerkiksi sulkavaa Ylä-Lapista, levinneisyyskartta kertoo maantieteellisen alueen, mistä mikin kalalaji löytyy. Vuodessa pystyy helposti pyytämään Suomen vesistä yli 10 kalalajia, 20 lajia vaatii jo enemmän ja 30 lajiin saa tosissaan pinnistellä ja 40 lajia on jo huippusaavutus. ”Särkikalat ovat kimurantteja, samoin tokot, nuoliaiset, simput ja eräät lohikalatkin.”
Tiedot kirjoista: Lehtonen, H. ja J. Tammi. Kirjan kalakuvat ovat uusia, aivan viime vuosina piirrettyjä ja ajavat asiansa. Piirroskuvat ovat Sakke Yrjölän pensselistä. 239 ss. Kirjasta huokuu Pennasen asiantuntemus alalla, hän on myös aktiivinen kalabongaaja itsekin ja toimii muun muassa Suomen Ennätyskalalautakunnan asiantuntijajäsenenä. Lajikalastus kirjasta löytää alan harrastaja perusbiologisten lajikuvausten lisäksi hienoja vinkkejä monien harvinaistenkin kalojen pyydystämiseen. Nyberg 2016. 47 ss. Suomen kalalajien tunnistusopas Tämän kalakirjan kirjoittajina on tuttuja nimiä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg Helsingin yliopistosta. Kirjan lopusta löytyy myös käsittelyohjeita ja valmistustapoja tavanomaisille saaliskaloille. Pennanen 2015: Lajikalastus ja Suomen kalalajit. Kirjan rakenne on sellainen, että yhdelle kalalajille on omistettu oma aukeama. Tekstistä löytyy luonnehdinnat elinympäristöstä ja levinneisyydestä, tuntomerkit, samannäköiset lajit sekä pituus ja painohaarukat. Kirjan avulla pystyy tunnistamaan 71 Suomen vesissä elävää vakituista kalalajia ja satunnaiset vierailijat päälle eli kaikkiaan hieman yli 100 kalalajia. Kalatalouden Keskusliitto julkaisu nro 183. Suomen kalojen tunnistusopas. 223 ss. Nyberg 2016: Suomen kalalajien tunnistusopas. Lehtonen ja K. Varsinkin tärkeistä tuntomerkeistä on otettu myös lähikuvia, tämä helpottaa lajin määritystä. Nemo.. Tässä pehmytkantisessa kirjassa on sivuja 223. 13 Suomen Kalastuslehti 8 • 2016 Kirjan kuvitus on parasta mitä Suomessa on tarjolla: vanhat mestarit veljekset von Wright ja Gösta Sundman ovat yli 100 vuotta sitten piirtäneet sellaiset neliväriset kalakuvat, että parempia ei ole vielä tähän mennessä Suomessa nähty. Tämän kirjan kuvitus on tehty kameralla, kalalajeista löytyy lukuisia nelivärikuvia eri kanteilta katsottuna. Edelleenkin kuitenkin vanhojen mestarien von Wright ja Sundman piirtämät kalalajikuvat ovat ylivertaisia. Sivumäärään suhteutettuna erikoistärppejä olisi kyllä kaivannut enemmänkin, varsinkin kun tiedetään, että Pennaselta niitä löytyy. Yrjölä, S., H. Halonen, J. Piirretyt levinneisyyskartat ovat vähän sumeita, mutta kattavat koko pohjoisen maapallon. Lajikalastus ja Suomen kalalajit Tämä kalakirja on kalabiologi Jussi Pennasen ja toimittaja Jukka Halosen kirjoittama ja sivuja pehmytkantisessa opuksessa on muhkeat 239. ja K
Tapio Gustafsson SUOMALAINEN MAISEMA LAPPI JA KOILLISMAA Veikko Neuvonen (toim.) Docendo 2016 160 sivua Suomalainen Maisema on suomalaisten ammattiluontokuvaajien julkaisuhanke 100-vuotiaan itsenäisen Suomen kunniaksi. Kirjasarjan ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 2015. Tätä kirjaa on helppo ja hauska lukea. Kirjassa ei nosteta jalustalle minkään sortin kalastajia, mukana ovat niin vapa-, verkko-, onkikuin rysäpyytäjät. Sarja täydentyy viimeisellä kirjalla Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Lukija sotkeutuu kuvateksteihin niiden sijoittelun ollessa epäselvää ja epäloogista. Käsissä on jälleen hieno kuvateos. Kirjan keskeinen teema on Suomessa vähemmälle arvostukselle jääneiden kalalajien esille nostaminen. Mutta ilman tuota vastakkainasettelua pohjoisen luonto ei näyttäisi juuri niin kauniilta kuin nyt. Jokaisen kalastusretken jälkeen ovat vuorossa pyydettyihin kaloihin liittyvät mainiot ruokaohjeet. Kirjan värikäs kansi erottuu heti muiden kalakirjojen joukosta. Sitä odotellessa voi selailla jo ilmestyneitä kirjoja. Tapio Gustafsson. Näissä kuvissa olisin kaivannut hieman puhtaampia olosuhteita. Kirja on oikea kalajuttujen kokoelma, varsinkin Hannu Langin tarinat ovat kalajuttujen aatelia. Tämä kirja on mainio lahja kalastuksesta ja kunnon kalajutuista pitäville. Välillä on vaikea löytää kuvalle oikeaa tekstiä. 14 Suomen Kalastuslehti 8 • 2016 VIMPAN PÄÄLLE KALAREISSU Ben Henriksson, Hasse Härkönen, Juha Metso ja Ville Haapasalo Otava 2016 180 sivua Ville Haapasalo seikkailee tällä kertaa kalavesillä. Kirjan kuvat ovat osin humoristisia ja niissä näkyy Juha Metson kädenjälki. Kiitos siitä lankeaa kirjoittajana toimineelle Hasse Härköselle. Sarjan kolmas osa matkaa pohjoiseen, Lappiin ja Koillismaalle. Lisäksi mukana on lajikuvauksia kalalajeista. Kirjan kieli on sujuvaa, helppolukuista ja kerronta on mukaansa tempaavaa. Henkeä salpaavien erämaisten maisemien ja upean luonnonvalon yhdistelmien keskellä lukijan palauttaa maan tasalle matkailusta kertova kappale. Tunturien rinteitä halkovat laskettelurinteet ovat karu jälki ihmisten maailmasta. Osa lajeista, kuten lahna, olivat ennen arvostettuja ruokakaloja, mutta nykyiseen maailmaan nämä kalat eivät tunnu kelpaavaan. Kirjan viimeinen kappale esittelee eri lajien kalankäsittelyä yksityiskohtaisin valokuvin. Pienistä puutteistaan huolimatta kyseessä on ainutlaatuisen kaunis kirjasarja Suomen luonnosta. En näytä pääsevan irti ajatuksesta että taitto ja kaksikielisyys on koko kirjasarjan ongelma
Kirjan avulla voi harjoitella vaikka muikun puhkomista, ahvenen nylkemistä tai hauen ruodottomaksi fileointia. Miellyttävä piirre, joka sai ainakin minut useaan kertaan miettimään josko itsekin lähtisi tuolle koskelle. Suomen vesistöt tarjoavat ehtymättömän määrän kalastuskohteita. Uuden kirjan taitto on toimiva; lajikuva ja tuntomerkit ovat selvästi lukijan havaittavissa. Suomen kalalajien tunnistusopas sopii jokaisen kalastajan, mökkiläisen ja luonnon ystävän reppuun. Suomen kalat on upea tietoteos, mutta sitä on kokonsa vuoksi hankala lukea. Kaloista esitellään tuntomerkit, levinneisyys ja elinympäristöt. Kuvista loistaa kalastamisen ilo, mutta lukiessa tajuaa ettei kaikki aina ole pelkkää riemua. Kirjan kuvat ovat pääasiassa erilaisia saaliskuvia. Lajintunnistuksessa auttavat Sakke Yrjölän yksityiskohtaiset piirroskuvat. Ja pakko myöntää, olisi mukava päästä kokeilemaan taimenen pyyntiä tenkaralla. Kirjan ansio on sen koko. Kirjassa kuvataan monen tunnetun kalastuskohteen erityispiirteitä ja jopa ottipaikkoja varsin tarkasti. Iso osa kuvista on laadukkaita, osassa tosin näyttäisi että matkassa on ollut vain kännykkäkamera. Uusi Suomen kalojen tunnistusopas palvelee erinomaisen hyvin siinä tehtävässä johon se on suunniteltu. Kirja on sujuvasti kirjoitettu ja se vie mukanaan. Tapio Gustafsson. Lajitunnistuksen lisäksi kirjan lopussa on pieni ja valaisevasti kuvitettu osio saaliin käsittelystä. Mielenkiintoinen lisä ovat kirjan henkilökuvaukset, joissa tunnetut kalamiehet kertovat omia ajatuksiaan kalastuksesta ja kalastuspolitiikan hoidosta. Tapio Gustafsson SUOMEN KALALAJIEN TUNNISTUSOPAS Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg Nemo 2016 223 sivua Viime vuonna ilmestynyt Suomen kalat sai rinnalleen kenttäkokoisen opaskirjan, jonka keskiössä on lajitunnistus. Kuten Peltsin ensimmäisessä kirjassa, myös tässä otetaan vahvasti kantaa Suomen nykyiseen kalastuspolitiikkaan. 15 Suomen Kalastuslehti 8 • 2016 KIRJAPALSTA PELTSIN MATKASSA Mikko Peltola ja Mika Wickström Tammi 2016 176 sivua Mikko ”Peltsi” Peltola johdattaa toisessa matkakirjassaan lukijan eteläisen Suomen järvi-, jokija koskikohteiden legendaarisimpiin ottipaikkoihin. Itse luin kirjan yhtä soittoa. Kalojen nimet viroksi ja venäjäksi on hyvä idea tämän päivän kalavesille. Tätä on helppo selailla ja ottaa vaikka mukaan retkelle. Kirjan avulla tunnistaa vesistöjemme 71 vakituista kalalajia ja satunnaiset vierailijat
– Osakaskunnat kirjanpitovelvollisia 6/9. Kallasvuo Meri: Kalojen lisääntymisalueet rajallisia 5/28. – Ruunun lohenkalastuspaikat 4/26. Saura Ari: Värikkäät kalat 5/16. Kolari Ismo: FishingInFinland kiinnostaa ulkomaalaisia 4/5. – Kalaja krapukauppa-asiamies 6/26. – Merimetsotyöryhmältä raportti 4/10. Nylund Per-Håkan: Tuhoavatko istutukset luonnon siian. 7/9. Sutela Tapio, Vehanen Teppo ja Ruuhijärvi Jukka: Milloin kannattaisi sähkökalastaa. KIRJOITUKSET TEKIJÄN MUKAAN Burnham Quinton, Dawkins Kathryn, Horwitz Pierre ja Jussila Japo: Ravustusta kuivalla maalla 7/16. – Ankeriastuonneilla on pitkä historia 7/12. – Rantanuoliainen ui ennätyslistalle 4/12. – Tuulivoima kasvaa – kasvaako kala. – Kalastuksen säätely uudessa kalastuslaissa 2/9. Syväranta Jari ja Saarenheimo Jatta: Kalat vähentävät kasvihuonekaasuja 1/28. PÄÄKIRJOITUKSET Onko perustuslain 124 § liian kallis yhteiskunnalle. Makkonen Jenny, Kokko Harry ja Jussila Japo: Suomen jokiravuilla kapea perimä 4/28. – Lain mukainen onginta 5/9. Kantola Tomi: Benella – kala joka tekee hyvää 5/24. – Nyystölä on Suomen paras 6/10. – Tapporahaa saukosta ja kuikasta 3/26. – Suomen vanhin kalastusalan lehti 1/26. – Lomamökkien kalastuspalvelut 4/20. – Kalastusmatkalle Paanajärvelle 7/20. Ylönen Olli: Aurajoella sakkoja rokastuksesta 2/18. – Kalifornialainen kone 2/26. Häkkänen Sanna: Ruokaa ja hyvinvointia lähivesiltä 2/20. Myllylä Markku: Kuusamon Kantokylän 50-vuotishistoriikki 1/7. – Kalaportaita ja kalakyniä 5/26. Granström Olav: Syyrialaiset kalassa Paraisilla 3/22. – 504 g silakka ja 388 g muikku 8/10. Gustafsson Tapio ja Niina Tuuri: Koulukisan suosio kasvoi 6/12. – Matjessillijuhlat puolalaisittain 7/24. Kurenniemi Sami: Järvilohen suojelu ja valvonta 2/16. Paloniemi Marko: Helikopterilla happamuutta vastaan 3/18. – Kauppamiehet mainostamassa 7/26. – Korkein hallinto-oikeus kumosi turveluvan 3/9. Joona Juha: Satojen vuosien lohikiista 4/24. – Rauhoitetun kalan valokuvaaminen 8/9. Tolonen Risto: Nahkiainen – unohdettu herkku 5/20. Erkamo Esa: Täpläravusta miltei lainsuojaton 5/12. 16 Suomen Kalastuslehti 8 • 2016 Suomen Kalastuslehti 2016 1. 3/12. 1/9. Eronen Aslak, Stranberg Ursula, Härkönen Laura, Vainikka Anssi ja Hyvärinen Pekka: Viljelty ahven olisi terveellistä 7/28. – Korkeakosken kalatie avattu 6/16. – Kalastusoppaan alueellinen toimilupa 4/16. Piironen Jorma, Gavrilov Markku ja Luolamo Ville: Uudet soraikot kelpaavat järvilohelle 8/28. Vesikko Ilkka: Kalafongauksessa koolla ei ole väliä 2/22. – Sininen biotalous ja kalastusmatkailu 4/18. – Kaupallisen kalastuksen lakimuutokset 2/10. 1/3.– Omistajakorvaukset maksuun lisäbudjetin kautta 2/3. – Uuden. Pakarinen Tapani ja Saura Ari: Suomenlahden taimenkannat kasvussa 1/24. Nyqvist Marina: Digitaalisia karttoja osakaskunnille 3/16. Fredrikson Jenny: Kannattaako osakaskunnan uusia sääntöjään. Sahamäki Olli: Apua turpeen runtelemille järville 1/20. – Kalaruokavideolla miljoonayleisö 4/7. – Kalastuslaista viestitään yhdessä 1/12. Lehtonen Esa ja Lappalainen Antti: Suuri paine-ero voi vahingoittaa kuhia 2/28. 2. – Alueelliset yhteistyöryhmät 3/10. Tuuri Niina: Veden viljaa –näyttely Kuopion museossa 1/7. – Uusi kalastusasetus astui voimaan 1/14. – Aloite yhteisten vesialueiden yhdistämisten helpottamiseksi 3/3. – Särki on kuuminta hottia Lahdessa 7/10. – Hallitus linjasi aluehallintouudistusta 5/10. – Itsestään puhdistuwista kalansiitoskoneista 8/26. Möttönen Johanna: Merikarvian siikaa elvytetään 1/18. Gustafsson Tapio: Suomen parhaat kalastuksenvalvojat 1/10. – Velvoitteista puhuminen ajankohtaista 6/20. – Järvilohenkalastuksen valvoja 8/24. – Kalakirjoja puntarissa 8/12. – Kalastuksen alueelliset rajoitukset 2/12. Lönnroth Malin: Pilkukkaita särkiä Itäisellä Uudellamaalla 2/4. – Kalastusmatkailua reiluin keinoin ja luottamuksella 4/3. Eloranta Anssi ja Eloranta Antti: Rumpurakenteissa runsaasti puutteita 6/24. 6/28. – Järvilohen pelastusoperaatio 8/20. Taskinen Jouni: Simpukoilla edessä haastavat ajat 3/28. – Merimetsoja saa häiritä Merikarvialla 4/9
Aurajoella sakkoja rokastuksesta 2/18. Ruunun lohenkalastuspaikat 4/26. Miehet, veneet ja aseet kunnossa – kalastus ei 7/6. Porvoossa tehostettua kalastuksenvalvontaa 7/4. Suomenlahden taimenkannat kasvussa 1/24. Jaakko Muurimäki Kainuun toiminnanjohtajaksi 6/31. Benella – kala joka tekee hyvää 5/24. Kalakateuden aika on ohi – Sodankylä etsii kalastajia 4/6. Kalastusrajoitus.fi kertoo kieltoalueet 3/7. Iitin Vuolenkoskella varastettiin 20 rapumertaa 7/6. 6. Kankurinmäen kalatie valmistui Uudellemaalle 2/6. Urpalanjoen kalatie on valmistunut 7/4. Metsähallitus poistaa vaellusesteitä Iijoella 6/4. Marko Puranen Hämeen Kalatalouskeskukseen 5/31. HALLINNOLLINEN KALATALOUSTOIMINTA Viehekalastusmaksutulojen jako vuonna 2014 1/4. Kalaja krapukauppa-asiamies 6/26. – Kalastuksenvalvojat liikkeellä vesillä 6/3. Järvilohenkalastuksen valvoja 8/24 7. Särkikalan pyynti lähes loppunut idässä 2/7. Suomeen lähes 20 miljoonan euron hanke 2/4. Lappajärvellä jään alta viety yli 30 verkkoa 3/6. Satojen vuosien lohikiista 4/24. Kalatalousalueiden muodostaminen vauhdissa 6/6. Gabi Lindholm täytti 50 vuotta 4/31. Suomen parhaat kalastuksenvalvojat 1/10. KALAVESIEN JA -KANTOJEN HOITO Vantaan energian mielipide muuttui 1/7. Hallitus linjasi aluehallintouudistusta 5/10. Mikkelin lähivesiltä pois 56 tonnia särkikalaa 5/7. Kalafongauksessa koolla ei ole väliä 2/22. Merivartiosto epäilee kalastusrikosta 5/4. Merikarvian siikaa elvytetään 1/18. Järvikalapihvissä on särkeä – ja paljon järkeä 1/6. Helikopterilla happamuutta vastaan 3/18. Madeaika taas parhaimmillaan 2/5. Heikki Pellinen Etelä-Karjalan puheenjohtajaksi 1/31. – Hyödynnä se minkä kalastat 8/3. Kalaruokavideolla miljoonayleisö 4/7. toiminnanjohtajaksi 7/31. – Kalastusmaksukertymän koolla on väliä 7/3. Kauppamiehet mainostamassa 7/26. Juha Tikka Oulun uudeksi puheenjohtajaksi 3/31. HENKILÖUUTISIA Eeva-Maria Maijala liiton uudeksi puheenjohtajaksi 1/31. Kalaportaita ja kalakyniä 5/26. Valtionavustusten haku käynnissä 8/4. Kaj Mattsson täytti 50 vuotta 4/31. ELY-keskusten avustukset haussa 2/6. Jarmo Mononen 60 vuotta 5/31. Veneväylän tukkineet verkot takavarikoitiin 7/6. Velvoitteista puhuminen ajankohtaista 6/20. Kärkihankerahaa Mustionjoen kalateille 8/4. Isohaaran uusi kalaporras ei toimi 6/6. Koskikunnostukset jatkuvat Kymijoella 8/5. Ruokaa ja hyvinvointia lähivesiltä 2/20. 17 Suomen Kalastuslehti 8 • 2016 kalastuslain ja -asetuksen vikalistaa 5/3. WWF:n kalaoppaaseen merkittäviä päivityksiä 5/5. Roskakalat loppuvat kesken 8/7. Laiton verkkokalastus rehottaa Venäjällä 2/6. Marjo Aikko Satakuntaan vs. Hyljekorvauksia ja innovaatioita 6/5. Kalastuksenvalvojien koulutukset käyntiin 3/7. ELY-keskusten avustukset haussa 1/6. Siianpoikasia istutettiin Velkuassa 8/6.. Markku Marttinen SVK:n uusi toiminnanjohtaja 7/31. Ankeriastuonneilla on pitkä historia 7/12. Ministeriö uudisti nettisivunsa 1/5. Matjessillijuhlat puolalaisittain 7/24. Kalojen ylisiirtolaite Montan voimalaitokselle 4/6. 3. Tommi Rautiainen neuvojaksi Pohjois-Savoon 6/31. 4. Markku Myllylästä kalastusneuvos 1/31. Tuhoavatko istutukset luonnon siian. Mikko Koivurinta 50 vuotta 3/31. Kalastusvene räjäytettiin taivaan tuuliin 3/6. Rumpurakenteissa runsaasti puutteita 6/24. Järvilohen suojelu ja valvonta 2/16. Aki Laitila Uudenmaan toiminnanjohtajaksi 4/31. 5. Iijoen voimaloiden virtausta mallinnetaan 7/5. Lahti haluaa tarjota särkipihviä koululaisille 3/4. Apua turpeen runtelemille järville 1/20. Särki on kuuminta hottia Lahdessa 7/10. Korkeakosken kalatie avattu 6/16. Kalastuksenvalvonnan yhteistyötä lisätään 2/5. KALATALOUSNEUVONTAA 125 VUOTTA Suomen vanhin kalastusalan lehti 1/26. Alueelliset yhteistyöryhmät 3/10. Itsestään puhdistuwista kalansiitoskoneista 8/26. Tapporahaa saukosta ja kuikasta 3/26. KALANVILJELY, -JALOSTUS JA KALARUOAT Montan laitoksesta Suomen nykyaikaisin 1/4. Viljelty ahven olisi terveellistä 7/28. 8. Timo Ruokonen Keski-Suomeen hanketyöhön 8/31. 3/12. Kaikki mahtuvat merelle kalaan 4/7. Harry Härkönen 50 vuotta 5/31. Perinneruokia eri puolilta Suomea 7/5. Lain mukainen onginta 5/9. Kalifornialainen kone 2/26. KALASTUS JA KALASTUKSENVALVONTA Suomi ja Norja sopivat Tenojoen kalastuksesta 1/5. Kalareissu rokotti miehen rahapussia 4/6. Särkikalojen kulkureitit selviksi Lahden Vesijärvellä 3/6
Rantanuoliainen ui ennätyslistalle 4/12. Merimetsoja saa häiritä Merikarvialla 4/9. Koulukisan suosio kasvoi 6/12. Ravustusta kuivalla maalla 7/16. Rekisteristä poisto uhkaa 40 000 yhdistystä 6/7. MATKAILUKALASTUS Oulu liittyi Pirkanmaan kalapassiin 1/6. Kalabongauksen koulukisa viime vuoden malliin 2/7. 2/7. Rauhoitetun kalan valokuvaaminen 8/9. 13. Peltsin matkassa 8/15. Suomalaisten suosikkikalat selvitetään äänestyksessä 3/7. SEKALAISTA Pilkukkaita särkiä Itäisellä Uudellamaalla 2/4. RAPU, NAHKIAINEN, HYLJE JA MERIMETSO Täplärapujen pyynti Suomessa voi jatkua 1/4. Kaikki mahtuvat merelle kalaan 4/7. 1/9. Merimetsojen häirintään lupa Merikarvialla 3/5. 11. Kalastonhoitomaksuja lunastettu yli 265 000 8/5.. Uusi tv-sarja Eränkävijät alkaa lokakuussa 6/6. OSAKASKUNTA-, KALASTUSALUEJA JÄRJESTÖTOIMINTA Viehekalastusmaksutulojen jako vuonna 2014 1/4. LAIT, ASETUKSET JA PÄÄTÖKSET Täplärapujen pyynti Suomessa voi jatkua 1/4. Kalastusmatkalle Paanajärvelle 7/20. Inarijärven kalasaalis yli 150 tonnia 5/4. Suomalainen maisema Lappi ja Koillismaa 8/14. 18 Suomen Kalastuslehti 8 • 2016 9. Tenojoelta keskimääräistä pienempi saalis 4/4. Suomen kalalajien tunnistusopas 8/15. Lain mukainen onginta 5/9. Merimetsotyöryhmältä raportti 4/10. KIRJALLISUUS, OPPAAT JA ESITTEET Kuusamon Kantokylän 50-vuotishistoriikki 1/7. Kalakirjoja puntarissa 8/12. Osakaskunnat kirjanpitovelvollisia 6/9. Siianpoikasia istutettiin Velkuassa 8/6. Uusi kalastusasetus astui voimaan 1/14. Kalastusmatkailua reiluin keinoin ja luottamuksella 4/3. Lomamökkien kalastuspalvelut 4/20. Sääolot vaikuttavat hyljelaskentoihin 2/4. Merimetsoja saa häiritä Merikarvialla 4/9. Tenojoen matkailijoille 22 tonnin lohisaalis 8/4. Nyystölä on Suomen paras 6/10. Norja aikoo tuplata turistien saaliskiintiön 7/7. Valtakunnallinen kalastuspäivä 18.5. Kalafongauksessa koolla ei ole väliä 2/22. Mystinen jättiläinen paljastui järviloheksi 2/7. Sininen biotalous ja kalastusmatkailu 4/18. Kalastusalue voitti Pyörällä töihin -kilpailun 8/6. Karkotinkokeilusta on tulossa iso riita 4/6. Alueelliset yhteistyöryhmät 3/10. Tampereen kalamarkkinat 25 vuotta 5/6. 16. Nyt on aika sopia saimaannorpan suojelusta 3/5. 7/5. Pirkanmaalla yhdistynyt yli 100 osakaskuntaa 1/6. Kalastuksen säätely uudessa kalastuslaissa 2/9. Kaupallisen kalastuksen lakimuutokset 2/10. Kannattaako osakaskunnan uusia sääntöjään. Suomen tuottoisin rapujoki elpymässä 1/7. 504 g silakka ja 388 g muikku 8/10. Oletko nähnyt villasaksirapua. Rapala rahasto jakoi avustuksia 6/4. Kalastuslaki-esite on julkaistu 3/6. Merkitse pyydyksesi oikein esite päivittyi 2/6. Puruvedeltä komea kultainen ahven 3/4. 15. Kalatalousalueiden muodostaminen vauhdissa 6/6. Uudet kalastusrajoitukset voiman Saimaalla 5/5. Kalat ilahduttavat palvelukeskuksen väkeä 7/7. Syyrialaiset kalassa Paraisilla 3/22. Maailman pohjoisin mustatäplätokkohavainto 6/7. Osakaskunta rauhoitti kuhan kesäkuuksi 5/7. Saimaannorppakannan kasvu jatkuu 7/4. Osakaskunnat kantelivat komissiolle kalastuslaista 4/5. WWF:n kalaoppaaseen merkittäviä päivityksiä 5/5. Nahkiainen – unohdettu herkku 5/20. Työryhmä selvittämään merimetso-ongelmia 1/5. Yli 230 000 maksanut kalastonhoitomaksun 6/6. FishingInFinland kiinnostaa ulkomaalaisia 4/5. Vimpan päälle kalareissu 8/14. Tornionjoella hyvä lohivuosi 6/4. ELY-keskus nosti kuhan alamitan 45 senttiin 5/6. Digitaalisia karttoja osakaskunnille 3/16. Kalastusoppaan alueellinen toimilupa 4/16. Täpläravusta miltei lainsuojaton 5/12. Sopu Tornionjoen kalastusmääräyksistä 4/4. Osakaskunnat kantelivat komissiolle kalastuslaista 4/5. Kalastuskunta puhdistaa Kuivasjärven valumavesiä 8/7. Kirjanpitovelvollisuus on muuttunut 6/7. TILASTOT JA ENNÄTYSKALAT Mystinen jättiläinen paljastui järviloheksi 2/7. Satojen vuosien lohikiista 4/24. Suomen Kalakirjastolle rakennuslupa 8/5. Kalastuksen alueelliset rajoitukset 2/12. Nokian pienet osakaskunnat yhteen 3/4. Kalastuslaki-esite on julkaistu venäjäksi 6/5. Koko perheen Koskipäivää vietettiin Helsingissä 7/6. Mökkeilyn suosio ja etätyöt kasvussa 4/7. Korkein hallintooikeus kumosi turveluvan 3/9. Jättikatkarapujen kasvatusta kokeillaan 8/6. Kalastuslaista viestitään yhdessä 1/12. Suomen jokiravuilla kapea perimä 4/28. 12. 10. 14. Kuhan alamittoja nostettu Kaakkois-Suomessa 4/5. Catch and release kalastus kiellettiin Siurossa 7/7. Suomeen lähes 20 miljoonan euron hanke 2/4. TAPAHTUMAT JA KILPAILUT Veden viljaa -näyttely Kuopion museossa 1/7. Suomi ja Norja sopivat Tenojoen kalastuksesta 1/5. Yli 100 000 maksanut kalastonhoitomaksun 5/6
Simpukoilla edessä haastavat ajat 3/28. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Muistia peliin! 12 € Suosittu kalamuistipeli Harjoita muistia ja opi samalla Suomen kaloja. Suuri paine-ero voi vahingoittaa kuhia 2/28. Tornionjoen lohien kuolemat arvoitus 8/6. Särkikalojen kulkureitit selviksi Lahden Vesijärvellä 3/6. Suosittu lintumuistipeli Harjoita muistia ja opi samalla Suomen lintuja. Meriluontoa esittelevä karttapalvelu avattu 3/5. Suuria eroja Ahventen elohopeapitoisuuksissa 8/7. Pelissä 48 eri kalalajia. TUTKIMUS Kalat vähentävät kasvihuonekaasuja 1/28. Uusi kansallispuisto Suomussalmen Hossaan 2/5. Suomen luontotyyppien uhanalaisuutta arvioidaan 5/4. 6/28. Suomen jokiravuilla kapea perimä 4/28. 7/9. Iijoen voimaloiden virtausta mallinnetaan 7/5. Tenojoen matkailijoille 22 tonnin lohisaalis 8/4. Suuria eroja Ahventen elohopeapitoisuuksissa 8/7. YMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA -SUOJELU Apua turpeen runtelemille järville 1/20. 18. 19 Suomen Kalastuslehti 8 • 2016 17. Pelissä 48 eri lintulajia.. Milloin kannattaisi sähkökalastaa. Tutkimus eri kalalajien ympäristömyrkyistä 5/7. Kalojen lisääntymisalueet rajallisia 5/28. Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Tuulivoima kasvaa – kasvaako kala. Panssarisiimalevä aiheutti kalakuolemat 4/4. Suomen luontotyyppien uhanalaisuutta arvioidaan 5/4. Panssarisiimalevä aiheutti kalakuolemat 4/4. Uudet soraikot kelpaavat järvilohelle 8/28. Värikkäät kalat 5/16. M74-oireyhtymä jälleen Itämeren lohen vaivana 5/5. Ilmoita kalaja rapuhavaintosi 6/5. Järvilohen pelastusoperaatio 8/20
Se ei ole pystynyt lisääntymään luontaisesti vuosikymmeniin. Pohjois-Karjalassa vuonna 2014 aloitetut AlaKoitajoen kunnostustoimet ovat tuottaneet hyviä Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen pelastamiseksi otetaan talteen mätiä sekä ylisiirretään emokaloja kutualueille. Kuurnan voimalan valJärvilohen pelastusoperaatio Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto Äärimmäisen uhanalainen järvilohi on saanut seitsemän vuoden lisäajan. Takana on kolme vuotta ja mielenkiintoista uutta tietoa on jo saatu. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Saimaan järvilohen kutujokien Ala-Koitajoen ja Pielisjoen vesivoimarakentaminen alkoi 1950-luvulla. 20 Suomen Kalastuslehti 8 • 2016 J ärvilohi on äärimmäisen uhanalainen kala. mistuttua Pielisjokeen vuonna 1971 järvilohen säilyminen on ollut kokonaan kalanviljelyn ja istutusten varassa. Tuona aikana pyritään löytämään keinot kalan pelastamiseksi
Tästä yhdistelmästä on jo saatu alustavia lupaavia tuloksia AlaKoitajoella. Emokalapyynti on vienyt yllättävä paljon hänen aikaansa, mutta tulostakin on syntynyt. 21 Suomen Kalastuslehti 8 • 2016 tuloksia. Tänä vuonna Kuurnan järvilohien emokalapyynti oli ensimmäistä kertaa ulkoistettu. Lisäksi kaloihin asennetaan radiolähetin. Järvilohikoiras on kutuasussaan häkellyttävä, väriltään tumman sammaleenvihreä ja koukkuleukainen. Pyyntiä tekivät Saimaan lohikalojen ystävät yhdistyksen vapaaehtoiset talkoolaiset. Jokeen siirretyt lohet ovat kuteneet niille tehtyihin kutusoraikkoihin useilla eri koskialueilla. Nyt vesi virtaa pienenä purona kosken kivien lomassa. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Talteen otetuista sukutuotteista perustetaan emokalaviljelmä, jolla turvataan järvilohen tulevaisuutta. Ala-Koitajoelle on tänä syksynä ylisiirretty 20 emokalaparia. Yhdistyksen puheenjohtaja kansanedustaja ja Kalatalouden Keskusliiton varapuheenjohtaja Kari Kulmalan mukaan yhdistyksen pitkän ajan tavoitteena on pelastaa järvilohi ja saada aikaan kalastettava järvilohikanta. Järvilohinaaras on kutuasussaan tummempi kuin mikään muu meidän lohikala, väritykseltään noenmusta. Esa-Pekan mukaan työtä on riittänyt. Järvilohen poikasia voidaan istuttaa tukemaan luonnossa syntynyttä kantaa ja myöhemmin jopa kutuun valmiita emokaloja voidaan siirtää kutualueille ylisiirrettyjen emokalojen tapaan. Kesällä virtausta pidetään korkeampana, jotta poikasille on tarjolla enemmän niille sopivia ruokailuja piilopaikkoja. Esa-Pekka Huupponen on ollut yhdistyksen puolelta vastuussa emokalapyynnin toteuttamisesta. KHO:n 29.1.2013 antama päätös nosti Pielisjoen voimalaitosten kalatalousmaksuja ja lisäsi AlaKoitajoen virtaamaa 2 m 3 :stä/s keskimäärin 5 m 3 :iin/s. Talveksi poikaset siirtyvät joen syvempiin monttuihin ja virtauksella ei ole niin suurta merkitystä. Kuurnan emokalapyynti Järvilohien emokalapyynnin Kuurnan voimalaitosalueella Pielisjoessa hoiti aikaisemmin Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos. Oikeuden päätös toimi alkupotkuna Ennen patoamista Ala-Koitajoen virtaus oli 70 m 3 /s. Ero nykyiseen on valtava. Osasta kutuun jo lähes valmiista emokaloista otetaan talteen mätiä ja maitia. Vesi on uurtanut kallioon syvät luolat viiden metrin korkeuteen saakka. Päätöstä voidaan pitää alkusykäyksenä nykyiselle järvilohen pelastusoperaatiolle. Huhtikuun alusta syyskuun loppuun juoksutus on 6 m 3 /s ja muun ajan vuodesta 4 m 3 /s. Pamilonkoskella voi saada pienen aavistuksen vanhasta katsomalla kosken kallioseinää. Tutkijat mittaavat kalojen pituuden, punnitsevat kalat, ottavat kaloista DNA-näytteen ja varustavat ne yksilöllisillä merkeillä. Mäti on selviytynyt hyvin ja luonnossa syntyneitä poikasia on havaittu ilahduttavia määriä monilla kunnostetuilla alueilla. Kuurnan voimalaitoksen alapuolelle viritetyistä verkoista saadut emokalat siirretään voimalaitosalueella oleviin altaisiin odottamaan Luonnonvarakeskuksen tutkijoita
Samalla selvitetään, miten luonnossa syntyviä poikasia voidaan laitosviljelyssä hyödyntää järvilohen monimuotoisuuden ja elinkelpoisuuden lisäämiseksi. Aurora tekee väitöskirjatyötään Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jorma Piirosen ohjauksessa. Leikitään ajatuksella jossa Pielisjokeen rakennettaisiin toimivat kalatiet Kuurnan ja Kaltimon patoihin. Jorman mukaan käytännössä kaikki koiraslohet kuolevat. Tutkija Aurora Hatanpää seuraa radiolähettimin merkattujen emolohien liikkeitä käytännössä päivittäin. Se olisi jo iso summa korvattavaksi salakalastuksesta kiinni jääneelle. Tutkija Aurora Hatanpää Itä-Suomen yliopistolta seuraa merkattujen lohien liikkeitä kuutena päivänä viikossa. Pamilon voimalaitoksen virtaus on huomattavasti tätä voimakkaampi yli 70 m 3 /s. Kuitenkin vain alle 20 prosenttia kuteneista naaraista voi hänen mukaan selviytyä takaisin järveen. Hän kertoo luontodokumenteista tutun asian – kudun jälkeen suurin osa lohista kuolee. Lisääntymisen lisäksi ratkaistavana on toinenkin ongelma, salakalastus. Nykyiset rangaistukset eivät näytä salakalastajille riittävän. Ongelmia siis riittää ratkaistavaksi ennen kuin järvilohi on pelastettu. Kutunousun kohtalon kysymys onkin, osaisivatko lohet sitten kääntyä takaisin etsimään reittiä Ala-Koitajoen koskille vai menisikö kutunousu hukkaan. Lokakuun alkupuolella ylisiirretyt lohet hakevat paikkaansa joessa. Kalatiet noustuaan emokalat todennäköisesti uisivat ensiksi voimalaitoksen alakanavaan eivätkä kunnostetuille koskialueille. Viikon päästä kalat ovat paikallaan ja kutu on käynnissä. Kalat pysyvät noin viikon ajan paikoillaan kutupuuhissa. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Ne kulkevat koskien välillä ylös ja alas. Minne emokalat nousevat. Tutkijoilla on vuoteen 2020 saakka aikaa selvittää järvilohen luontaisen lisääntymisen järjestämiskeinot, kudun ja mädin hautomisen onnistuminen sekä poikastuotannon määrä – siis oikeastaan vastaus kysymykseen saadaanko järvilohi palautettua. Jormalle järvilohet ovat tuttuja vuosia kestäneen tutkimustyön kautta. Osa lohista vaeltaa takaisin järveen ja osa jää talvikoksi jokeen. Kudun jälkeen kalat poistuvat paikalta. Lisää aiheesta: https://www.luke.fi/projektit/jarvilohen-luonnonkierronpalauttaminen/ http://www.jarvilohi.fi Järvilohen emokalapyyntiä Kuurnan voimalaitoksen alapuolella tekivät vapaaehtoiset talkoolaiset. Syksyllä kalojen nousuaikaan Ala-Koitajoen virtaus on 4 m 3 /s. 22 Suomen Kalastuslehti 8 • 2016 Ylisiirrettyjä emoja seurataan tarkasti Pielisjoen kahden voimalan yli Ala-Koitajoelle siirretyt emolohet on varustettu radiolähettimillä, jotta niiden liikkeitä voidaan seurata. Jorma kertoo järvilohiemon rahalliseksi arvoksi mädintuotannon perusteella noin 7 000 – 8 000 euroa. Selviääkö järvilohi Pamilon voimalaitoksen lisäjuoksutus Ala-Koitajokeen on voimassa seitsemän vuoden ajan. Kutunousu ja kutuun liittyvät kiistat naaraista muiden koiraiden kanssa ovat imeneet niistä kaikki mehut
23 Suomen Kalastuslehti 8 • 2016 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Tarvikkeita valvontaan Kalastuksenvalvojan korttikotelo Muovinen läpinäkyvä korttikotelo kalastuksenvalvojan korttia varten. 6 € Kalastuksenvalvontalomake Uuden kalastuslain ja kalastusasetuksen mukainen kalastuksenvalvontalomake. Takana samat tekstit koko selän leveydellä. Kortin mukana tulee sininen kaulanauha turvalukituksella. Väri tummansininen.. Koko A4, 25 kpl 3-osaista lomaketta kussakin vihossa. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 20 € Kalastuksenvalvojan liivi Näkyvä ja uskottava viesti valvonnasta. Etupuolella tekstit “Kalastuksenvalvoja” ja “Fiskeövervakare”. Brodeerattu teksti ”Kalastuksenvalvoja”. 7 € 15 € Kalastuksenvalvojan pipo Pipo antaa talviaikaan näkyvän ja uskottavan viestin valvonnasta
Joensuun kaupungin halki virtaava Pielisjoki on rauhoitettu kalastukselta Järvilohenkalastuksen valvoja Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto Sami Kurenniemi lienee tällä haavaa Suomen tunnetuin kalastuksenvalvoja. Erämaisempi Ala-Koitajoki on rauhoitettu ympäri vuoden. 1.8. Erämaisuudesta johtuen Kalastuksenvalvoja Sami Kurenniemi valvontakierroksella Ala-Koitajoen Pamilonkoskella. Kaikissa aiheena on ollut salakalastus. Alueet eroavat toisistaan myös kalastuksenvalvonnan kannalta. Menneen kesän ja syksyn aikana hän on esiintynyt niin iltapäivälehtien, Suomen Kuvalehden kuin Suomen Luonnon sivuilla. – 19.10. Ala-Koitajoki on kalastuksenvalvonnallisesti yksinkertaista aluetta. 24 Suomen Kalastuslehti 8 • 2016 P ohjois-Karjalan Kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Sami Kurenniemen valvontaaluetta ovat Saimaan järvilohen kutualueet Pielisjoki ja Ala-Koitajoki. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto
Satunnaiset pamputtajat kalastavat pääasiassa muita kaloja kuin uhanalaisia lohia tai taimenia. Kun alueelle ei ole autoja pysäköitynä, ei rantoja kannata lähetä kiertämään, Sami kertoo. Valvonnan rahoitustilanne hyvä Tänä vuonna kalastuksenvalvonnan tilanne on rahoituksen osalta ollut hyvä. Ammattimaiset salakalastajat taas tietävät oikein hyvin mitä tekevät. Uusi lupa ja siitä viestiminen ei toimi Pielisjoella on nykyisin paljon luvattomia kalastajia. Aikaisemmin kalastajia pystyttiin paikallisten luvanmyyjien toimesta ohjeistamaan ja heille voitiin tarjota kartta kalastuskieltoalueista. Harmistuneet kalastajat antavat kyytiä kalastuskiellosta kertoville kylteille. Järvilohta on saatu saaliiksi huomattavia määriä juhannuksen molemmin puolin aina heinäkuulle asti. Taimenta saa alueelta ympäri vuoden parhaan ajan ollessa juhannuksen tienoilla. Pielisjoelle on uuden kalastuslain myötä tulossa 40 uutta kalastuksesta kertovaa kylttiä. Välillä vietetään enemmän aikaa alueen pahimmassa salakalastuspaikassa eli Kuurnassa salakalastajia piilossa väijyen. Juuri tämä on ollut lähestymistapa uudesta kalastuslaista ja luvasta viestittäessä. Heitä on kaikista ammattiryhmistä ja he ovat kaiken ikäisiä. Tarkastetaan vielä kerran Kuurna ja Pielisjoki kaupungin alueella. Joki on kuitenkin kalastuskieltoaluetta vaelluskaloista johtuen. Uuden valtakunnallisen luvan myötä tätä mahdollisuutta ei enää ole. Lisäksi pienemmiltä lahjoittajilta on saatu muutamia tuhansia euroja. Samin mukaan alueen kalastajat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: satunnaiset pamputtajat, määräykset tuntevat kalastajat ja ammattimaiset salakalastajat. He saavat siiman päähän elämänsä kalan ja adrenaliinihurmiossa pamputtavat sen enempi miettimättä saamansa ison lohikalan. Sami antaa moitteita myös uuden kalastonhoitomaksun viestintää koskien. Nyt ihmiset luulevat, että kun hankkii yhden luvan voi mennä kalaan minne vaan. Näihin kohteisiin pitäisi luoda lupajärjestelmä, jossa kalastaja joutuu ostamaan kalastuskunnan tai kalastusalueen vieheluvan. Sieltä ajetaan Ala-Koitajoelle ja illan tullen körötellään takaisin kohti Joensuuta. Päivä alkaa usein Pielisjoelta ja Kuurnan voimalaitokselta. Valitettavasti siellä on paljon muitakin yrittäjiä ja uusia näyttää tulevan koko ajan lisää, huokaa Sami.. Se mainittakoon että pikkupoikia tai teinipoikia salakalastajissa ei ole. Pohjois-Savon ELYkeskuksen kautta on saatu rahaa valvontaan lähes 40000 euroa. Samin mukaan kalastajat luulevat, että valtion luvalla saa kalastaa myös Pielisjoella. Päivät ovat pitkiä ja valvontaa voisi tehdä loputtomasti. Sanktiot salakalastuksesta ovat riittämättömät. Ala-Koitajoella on vähän salakalastusta. Pitkiä työpäiviä Kalastuksenvalvojan normaali työpäivä järvilohialueella kestää noin 15 tuntia. Samat salakalastajat ovat paikalla uudelleen ja uudelleen. Lisäksi Samista tuntuu ettei työstä juuri tuloksia tule. Samin mielestä kohteissa, joissa esiintyy äärimmäisen uhanalaisia vaelluskaloja tulisi jokamiehen oikeudella tapahtuva viehekalastus kieltää. Pielisjoella tilanne on aivan toinen. Näin päästäisiin tilanteeseen, jossa rajoitusalueelle ei voi mennä vahingossa kalaan. Samin kirjaamista 176 kalastusrikkeestä vain viisi on tehty Ala-Koitajoen alueella. Salakalastajien kertomaa ”Kuurna on enemmän kuin loistava kalapaikka, joka antaa saaliiksi niin kuhaa, haukea, järvilohta, järvitaimenta kuin kirjolohta. Siellä ei myöskään ole tehty ilkivaltaa kalastuksesta kertoville kylteille. Kyseiset kalastajat ovat saaneet vuosien saatossa useampia sakkoja, mutta ovat nyt lyöneet Samin kanssa kättä päälle, ettei heitä enää Kuurnassa tavata. Ongelmaksi on muodostunut pikemmin kalastuksenvalvojan jaksaminen. Tämän kesän komein tiedossa ollut taimen painoi 5,2 kiloa. 25 Suomen Kalastuslehti 8 • 2016 teitä ei juuri ole. Paras kuhasaalis yhdellä käyntikerralla oli 15 kuhaa.” Edellinen kertomus on suoraan salakalastajien suusta ja on tapahtunut viehekalastusvälineillä Kuurnan aidatulla kieltoalueella
Weden painon pysyttämiseksi muuttumatta johdetaan wettä lasiin ylempänä olewasta säiliöstä, jonka kummitutti yhdistää hautomislasiin. Kiinnostus ei kohdistunut ainoastaan lohen ja taimenen viljelyyn vaan myös muikkuun ja siikaan.. Lisäksi ne säästävät tilaa ja niihin mahtuu iso määrä munia. Ilmarakkoja ei saa weden mukana tulla hautomislasiin, koska ne piankin saattawat työntää pois koko mätijoukon. Pienikokoisen mädin hautomiseen suositeltiin itsestään puhdistuvia koneita, koska niistä kuolleiden mätimunien poistaminen on helppoa ja munat kärsivät vähemmän liman ja homeen muodostumisesta. Suomen Kalastuslehden ensimmäisissä numeroissa kalanviljelyyn liittyvä ulkomailla kehitelty tekniikka tuntui olevan erityisen kiinnostavaa. Kun pikku kalan sintit owat kuoriutuneet munastataan, antawat ne tawallisesti weden kulettaa itsensä pyyntilaatikkoon ja siitä ne siirretään awaraan sikiöaltaaseen, joka on 2 – 4 – 6 metriäpitkä, 1 / 2 – 1 m leweä ja 1 / 2 m sywä. Sveitsistä peräisin oleva Weissin hautomiskoneen kuvaillaan lehdessä seuraavasti: Itsestään puhdistuwista kalansiitoskoneista Hautomislasien muoto on ylhäältä lieriön, sylinterin mutoinen ja alhaalta kapeneva. Tawallisesti ne wetäwät 6 litraa ja owat silloin noin 50 cm korkeita, yläpäästä 20 cm ja alapäästä 2 cm leweitä. 26 Suomen Kalastuslehti 8 • 2016 Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto S uomen Kalastuslehden ensimmäisessä numerossa vuodelta 1892 esiteltiin suurempien lohen ja taimenen mädin viljelyyn soveltuvien kalansiitoskoneiden lisäksi myös pienempiä siian, muikun, harjuksen ja hauen hienojyväisen mädin hautomiseen soveltuvia koneita
Saman periaatteen mukaisia järjestelmiä on käytössä yhä edelleen, yli 100 vuotta myöhemmin. Mar von dem Bornen koneessa kerrotaan 12 vuoden kuluessa haudotun 7 373 800 siian ja muikun munaa ja aina hyvällä menestyksellä.. 27 Suomen Kalastuslehti 8 • 2016 KALATALOUSNEUVONTAA 125 VUOTTA Sveitsistä peräisin oleva Weissin hautomiskone sopii erinomaisesti siian mädin hautomiseen
28 Suomen Kalastuslehti 8 • 2016 K un Ala-Koitajokeen virrannut vesi ohjattiin Hiiskoskelle rakennetulla säännöstelypadolla Pamilon voimalaitoksen turbiineihin 1950-luvulla, tuhoutui monien virtakutuisten kalojen elinympäristö yli 20 kilometrin mittaisessa jokiuomassa. Tämä päätös antoi mahdollisuuden aloittaa selvitykset järvilohen Pamilonkosken helikopterilla kunnostettujen järvilohisoraikkojen habitaattikartoituksessa jokaisen valkoisen merkkikohon kohdalta on saatu kala. Koitereesta Pielisjokeen virranneen suuren joen uomaan jätetty parin kuution virtaama ei enää riittänyt järvilohen tai taimenen entisten kuUudet soraikot kelpaavat järvilohelle Jorma Piironen, Markku Gavrilov ja Ville Luolamo Luonnonvarakeskus Voimalaitosrakentamisen myötä Pohjois-Karjalaisen Ala-Koitajoen järvilohi hävisi luonnosta. Kuva: Jorma Piironen. tuja poikasalueiden vesittämiseen, ja seurauksena oli näiden kalojen tuho. Nyt osana järvilohen luontoon palauttamista rakennetut kutuja poikassoraikot näyttävät kelpaavan järvilohelle. Kesäkauden virtaama on kuusi kuutiota ja talvella neljä kuutiota sekunnissa. KHO:n tammikuussa 2013 antaman päätöksen mukaisesti Ala-Koitajokeen alettiin laskea lisää vettä seitsemän vuotta kestävän koejakson ajaksi
Myös villejä lohen poikasia on tavattu useilla koskialueilla, vaikka tiheydet eivät vielä kovin suuria ole olleetkaan (noin 2 – 15 kpl/aari).. Siksi jo keväästä 2014 alkaen ryhdyttiin elinympäristöjen kunnostamiseen ja palauttamiseen useilla koskikohteilla. Rannat ovat louhikkoisia ja jyrkkiä eikä koskialueiden lähelle ole lainkaan valmiita teitä. Kaivinkonemöyrintää ja hekon pörinää Kunnostustyöt aloitettiin kaivinkonetöinä, joita alusta alkaen on tehnyt Kuopion Teholouhinta. Riittäisikö pieni virtaama suuriin vesimääriin sopeutuneelle lohelle ja kelpaisivatko rakennetut kutusoraikot lohinaaraille. Poikassoraikkojen lisäksi kaikille alueille on tehty myös kutusorakoita. Poikasten määristä, selviytymisestä sekä niiden habitaateista on saatu seurantatietoa sitä mukaa kun kunnostukset ovat edistyneet. 29 Suomen Kalastuslehti 8 • 2016 TUTKITTUA palauttamiseksi entiseen kutujokeensa (Suomen Kalastuslehti 8, 2013). Hyvien kokemusten seurauksena helikopteritöitä on jatkettu poikassorakoiden rakentamisella. Uusille poikasalueille on tuotu vastakuoriutuneita ja vuoden vanhoja järvilohia sitä mukaa, kun uusia alueita on saatu valmiiksi. Tämä onkin osoittautunut erittäin tarpeelliseksi toimintatavaksi, sillä yhdellä kunnostuskerralla ei yleensä saavuteta optimaalista ympäristöä. Samana vuonna kaivinkonetöitä tehtiin 5:llä muullakin koskialueella. Työt aloitettiin Hiiskoskella jo maalis-huhtikuussa 2014. Ala-Koitajoen järvilohihanketta tehdään tiiviissä yhteistyössä LUKE:n, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Vattenfallin, ItäSuomen yliopiston, Pielisjoen kalastusalueen ja Ala-Koitajoen hoitokunnan kanssa. Uudet kutuja kasvualueet tarpeen Heti alusta lähtien oli selvää, ettei pelkkä veden lisäjuoksutus palauta järvilohen kutuympäristöjä eikä poikasten kasvuympäristöjä. Kalat kertovat, missä on onnistuttu Ala-Koitajoella kunnostusten toimivuutta ja uusien rakennettujen habitaattien kelpoisuutta on testattu sekä poikasistutuksilla että kutulohien siirroilla. Alueet kartoitettiin ja merkittiin ennakkoon, joten kutusorat saatiin hyville alueille nopeasti ja tarkasti. Sen sijaan järvilohen kutupaikkojen ja soraikkojen vaatimuksista ei aiempaa tietoa ollut, mutta merilohesta sitäkin tietoa löytyy yllin kyllin. Kun kalat valinnoillaan itse kertovat, mitkä alueet ovat parhaita, voidaan hienosäätöä ja uusia kunnostuksia tehdä näiden tietojen perusteella. Kohteiksi valittiin koskia, joiden rantaan oli valmiiksi tie, jota pitkin suuret koneet ja kivirekkojen lastit on saatu kunnostusalueille. Mittavimmat konetyöt tehtiin samana syksynä Räväkkäkoskella. Koskialueiden lisäksi kaivinkonetyönä on avattu ja muokattu erittäin hyvin lohen nollikkaille sopiva entisen kosken uoman kuivilleen jäänyt ranta-alue Mäntykoskelle. Kunnostustoimilla on pyritty erityisesti nollikasalueiden eli samana keväänä kuoriutuneiden lohenpoikasten habitaattien lisäämiseen. Helikopterisoraistuksilla on myös täydennetty kaivinkonetyönä tehtyjä alueita mm. Mitä suurempia nollikastiheyksiä saataisiin aikaan, sitä suurempi olisi myös vaelluspoikasten määrä. Räväkkäkoskella. Kuusamonkoski, Pamilonkoski ja Siikakoski valittiin koepaikoiksi, sillä niitä ei oikeastaan voisi muuten edes kunnostaakaan. Järvilohen poikasille sopivien ympäristöjen kivija sorakoosta, syvyyksistä sekä veden virtausnopeuksista oli olemassa mittaustietoja Ala-Koitajoelta ja Lieksanjoestakin, mikä osaltaan helpotti kunnostusten suunnittelua ja toteuttamista. Lisäaprikointia Ala-Koitajoella aiheutti kuitenkin se, että ennen järvilohen kutua, lokakuun alussa vesimäärä pienenee neljään kuutioon sekunnissa. Vastakuoriutuneiden lohien istutuksilla on parhaimmilla koealueilla saavutettu erittäin suuria nollikastiheyksiä (100 – 200 kpl/aarille), ja monella kunnostetulla alueella ovat myös vanhempien lohen poikasten tiheydet kasvaneet. Kevään 2014 aikana Ala-Koitajoella kokeiltiin ensimmäisen kerran myös kutuja poikassoraikkojen tekoa helikopterilla
Kutulohien siirto toimii ja kuteminen ja mädin hautoutuminen onnistuvat neljän kuution virtaamassakin. Vuonislahti, Muikkumarkkinat 24.9. Helsinki, GoExpo 7.–9.4. Jyväskylä, Keski-Suomen kalaja kevätmarkkinat 10.6. Kaskinen, Kalarantapäivät 15.–16.7. Helsinki, Vene 17 Båt 4.3. Tampere, Kalaja erämarkkinat 1.–7.10. Turku, Silakkamarkkinat Lisää tapahtumista: www.ahven.net Kutulohien valinnat selville Neljän kutukauden aikana (2013 – 2016) Ala-Koitajokeen siirrettäväksi on luonnosta saatu vain muutamia kymmeniä kutupareja (57 naarasta ja 43 koirasta), mikä rajoittaa villien poikasten määriä. Joensuu, Kalamarkkinat 7. Kutupesiä on etsitty snorklaamalla radiolohien paikannusalueilla ja kuteminen on varmistettu kaivamalla pesistä muutamia mätimunia. Kuopio, Kalaryssäys 16.–17.9. – 8.10. Virolahti, Silakkamarkkinat 7. Taivassalo, Silakrysäys 1.–2.7. Pyhtää, Keihässalmen Suvimarkkinat 1.7. Villien poikasten ohella vastakuoriutuneille istukkaillekin on tarjolla hyviä, jopa erinomaisia kasvuympäristöjä. Suomen Kalastuslehti 8 • 2016 30 30 TAPAHTUMIA 9.2. Syynä voivat olla pelkästään koskialueiden erot, mutta myös se, että helikopterisoraikot on tehty täsmäohjauksena syvyydeltään ja virtaukseltaan sopivimpiin kosken osiin muun muassa Kuusamonkoskelle ja Pamilonkoskelle. Kunnostukset ovat tuottaneet tuloksia Vaikka monet järvilohen palauttamishankkeen työt ovat vielä kesken, voidaan yhteenvetona todeta, että kunnostukset ovat alkaneet tuottaa toivottuja tuloksia. Kutupesiä on löydetty selvästi enemmän helikopterilla tehdyiltä soraikoilta kuin kaivinkoneella tehdyiltä. Lestijärvi, Muikkumarkkinat 8.–10.9. Turku, Saaristolaismarkkinat 21.–23.4. Rymättylä, Nuottasilakkamarkkinat 17.–19.3. Heinola, Kalamarkkinat 18.–20.8. Vaelluspoikasten määrät ovat vielä pieniä, muutamia satoja vuodessa, kun luonnonkierron syntymiseksi tarvittaisiin vähintään 5 000 – 10 000 vaelluspoikasta. Kokkola, Kalamarkkinat 16.–17.9. Myös poikasten talviaikaisen kuolevuuden syiden ja lohta syövien petojen vaikutusten selvittäminen askarruttavat jatkossa.. Hämeenlinna, Hämeen Kalamarkkinat 23.9. Lähetinlohien seuranta ja paikantaminen ovat antaneet suhteellisen tarkkoja tietoja kutupaikoista ja -ajasta. Lappeenranta, Kalamarkkinat 22.–24.9. Haasteita ja ongelmia kuitenkin riittää, sillä kutulohien määrä eikä vastakuoriutuneitten istukkaiden määrä ole vielä riittänyt täyttämään kasvuympäristöjä. Lohien seuraamiseksi niitä on merkitty radiolähettimillä. Helsinki, Stadin Silakkamarkkinat 19.–22.10. Tampere, Kalamarkkinat 13.–14.5. Ii, Lohimarkkinat 10.6. Posio, Muikkumarkkinat 12.–13.8. Padasjoki, Ravustuksen SMkisat 26.8. Mikkeli, Kalamarkkinat 18.–20.8. Tampere, XIV Valtakunnalliset Rapupäivät 10.–19.2. Kaskinen, Silakkamarkkinat 29.9.–1.10. Joensuu, Kalamarkkinat 13.–14.5. Ala-Koitajokeen lähellä kutuaikaa siirretyt lohet ovat pysyneet koskialueilla ja löytäneet hyvin kunnostetut kutusoraikot. – 8.10
Timo vastaa Kalavara – Seurantapalvelut huippukuntoon -hankkeen toteutuksesta. 60 sivua.. Täpläravun vaikutuksiin ja taimenten vaelluksiin keskittyneiden tutkimustöiden ohella hän on osallistunut aktiivisesti virtavesien kalakantojen seurantaja hoitotöihin. Kirjoittajat: Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 12 € Suomen kalojen tunnistusopas Uudistetussa Suomen kalojen tunnistusoppaassa esitellään Suomessa vakinaisesti esiintyvät kalalajit tunnistusta helpottavien upeiden värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera. Suomen Kalastuslehti 8 • 2016 31 HENKILÖUUTISIA TIMO RUOKONEN KESKISUOMEEN HANKETYÖHÖN Timo Ruokonen on valittu KeskiSuomen kalatalouskeskuksen hanketyöntekijäksi marraskuun alusta lähtien. Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Koulutukseltaan Timo on akvaattisten tieteiden tohtori. Timo on työskennellyt aiemmin Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksella, Pyhäjärvi-instituutissa ja tutkijana Jyväskylän yliopiston Bioja ympäristötieteiden laitoksella
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Pyydysmerkki 2017 Uuden kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla. Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Pyydysmerkin hinta 0,20 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20 € TEE ITSE JA TILAA: www.ahven.net/pyydysmerkit. Materiaali vedenkestävä, synteettinen ja luja TYVEK, jolle on helppo kirjoittaa lain vaatimat kalastajan nimija yhteystiedot vedenkestävällä tussilla tai lyijykynällä