vuosikerta 8 • 2017 Ahven ja elohopea Älyteknologia valvojan apuna Ankerias on vähentynyt. Suomen KALASTUSLEHTI Perustettu 1892 • 124
Kannen kuva: Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Kalatalouskeskusten ja kalastajaliittojen toimihenkilöt toimivat lehden asiamiehinä. (09) 6844 5915 Vuosikerran 2018 (8 numeroa) tilaushinnat: määräaikainen 46 euroa ja kestotilaus 45 euroa. 2 12.1. 6 10.8. 19.10. 26.1. SISÄLTÖ ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 8 2.11. VISUAALINEN ILME Emilia Heikkilä TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa 2017 8 • 2017 10 20 28 Suomen. 15.6. ILMESTYMINEN 2018 Nro Aineisto Ilmestyy 1 29.12. 27.4. Irtonumero 5 euroa. 30.11. Suomen Kalastuslehti 8 • 2017 2 ARTIKKELIT 10 Älyteknologia valvojan apuna Jenny Fredrikson 12 Muonioon on rakenteilla Kalakirjasto Ari Savikko 16 Suomen Kalastuslehti 2017 20 Ankerias on vähentynyt Suomessa Jouni Tulonen 24 Suomen suurin vaelluskalahanke Tapio Gustafsson 26 Järvilohella loistava vuosi Tapio Gustafsson 28 Erinomaisia ja ei niin hyviä ahvenia Paula Kankaala, Ursula Strandberg ja Sami Taipale PALSTAT 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyet 9 Lakiasiaa 14 Kirjapalsta 30 Tapahtumia Ympäristötekijät vaikuttavat ahvenen laatuun ja käyttökelpoisuuteen ravintona. 5 18.5. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TOIMITUSKUNTA Tuomas Oikari, Jorma Leppänen, Outi Heikinheimo, Marko Paloniemi, Mika Laakkonen ja Sakari Kuikka TILAUKSET, OSOITTEEN MUUTOKSET JA PERUUTUKSET Heidi Moisio puh. 7.9. krs 00700 Helsinki puh. 3 2.3. 29.3. 7 21.9. 9.2. Myynti Kalatalouden Keskusliitossa. 4 29.3. (09) 6844 5914 fax (09) 6844 5959 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Tuuri ILMOITUSMYYNTI puh
Uusien kalatalousalueiden merkitys koko kalastuslain kannalta on keskeinen, joten uusille alueille täytyy taata riittävät resurssit heti alusta alkaen. Ensi vuonna työtä riittää nykyisten kalastusalueiden toiminnan päättämisessä ja uusien kalatalousalueiden toiminnan valmistelussa. Uudesta kalastajakohtaista kiintiöinnistä ja lohenkalastuksen säätelyn lievistä muutoksista sosiaalinen media löysi heti syyllisen. Edestakaista säntäilyä kalastuksen säätelyssä on kuitenkin syytä välttää. Lapin ELY-keskus jätti Aluehallintovirastoon hakemuksen Kemijoen ja Iijoen velvoitteiden korjaamisesta ajan tasalle. Arviot nousijamääristä mahtuvat kuitenkin lohitutkijoiden mukaan vielä normaalin rajoihin, vaikka aivan alarajoille. Tätä odotellessa paljon hyvää ehtii kuitenkin tapahtua hallituksen vaelluskalat-kärkihankkeen merkeissä lukuisissa kohteissa eri puolilla Suomea. Tornionja Simojoessa vuosi 2017 oli kutemaan nousevien lohien määrillä mitattuna heikonpuoleinen. Norjan lohen korvaaminen kotimaisella kirjolohella olisi tässä tilanteessa isänmaallinen teko kansantalouden kannalta. Pitkä positiivinen kehitys kalan kokonaiskulutuksessa on kääntynyt lievään laskuun. Kalastetun kalan potentiaali on suurelta osin silakan varassa. Tavoitteena on synnyttää joustavat monitoimivelvoitteet, jotka kohdistuvat erilaisiin luonnontuotantoa tukeviin toimenpiteisiin. Loheen suhtaudutaan aina tunteella. Näkökannat voimayhtiöiden ja kalatalousviranomaisen välillä eroavat niin paljon, että lopullisen päätöksen saaminen venynee valitusten kautta muutaman vuoden. Särkikaloista tehtyjen tuotteiden osalta sekä kysyntä että tarjonta ovat kasvaneet ilahduttavasti viime vuosina. Kalastajien kannalta ilahduttavaa tänä vuonna oli lohen selvästi parempi hinta. Uusi kalastuslaki on saanut aikaan toimintaa erityisesti vaelluskalojen osalta. Suomen Kalastuslehti 8 • 2017 3 Näin loppuvuodesta on hyvä hetki tarkastella kalatalouden tilaa ja kehityssuuntia. Tuorein yritys hakea silakkasaaliille lisäarvoa on alkuvaiheissa oleva Blue Products – kalastuksen innovaatio-ohjelma. Toivotan kaikille Suomen Kalastuslehden lukijoille rauhaisaa joulua sekä antoisaa kalatalousvuotta 2018! PÄÄKIRJOITUS Mietelmiä kalataloudesta vuoden lopuksi Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto ”Edestakaista säntäilyä kalastuksen säätelyssä on kuitenkin syytä välttää.”. Sekä nousu että lasku ovat tuontitavaraa ja heijastavat lähinnä norjan kassilohen tarjontaa ja hintaa. Kotimaisen kalan osuus kulutuksesta on alle kolmasosa ja kalatalouden kauppatase sitä kautta rajusti alijäämäinen
Kotimaisista kaloista eniten, eli 1,2 kiloa asukasta kohti, syötiin kirjolohta. Voit ilmoittaa yhteystietosi, mutta havainnot voi ilmoittaa myös nimettöminä. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto LOHEN POIKASTUOTANTO HISTORIALLISEN RUNSASTA Tornionjoella kuoriutui keväällä 2017 lohenpoikasia kolmanneksi eniten ja Simojoella eniten koko seurantahistoriassa. Luonnonvarakeskus 16.11.2017 SAIMAANNIERIÄSTÄ TOIVOTAAN HAVAINTOJA Luonnonvarakeskus on avannut kyselyn, johon kalastajien toivotaan ilmoittavan nieriähavaintoja läntiseltä Saimaalta vuosilta 2013 – 2017. Poikasmäärät ovat kasvaneet kahdessa vuosikymmenessä jopa monikymmenkertaisiksi, mikä kertoo erinomaisesti onnistuneesta lohikantojen elvyttämisestä. Luonnonvarakeskus 1.11.2017 Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin muikkua (kuvassa), ahventa, haukea, kuhaa, silakkaa ja siikaa. Tuontilohen kulutus väheni edellisvuoteen verrattuna lähes 15 prosenttia. Havaintoja toivotaan erityisesti Yövedeltä, Ruokovedeltä ja Luonterilta. Ulkomaisista kaloista eniten kului kasvatettua lohta, jota suomalainen söi 3,5 kiloa. Kalan kokonaiskulutus pieneni edellisvuodesta noin kahdeksan prosenttia. 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 19 86 19 88 19 90 19 92 19 94 19 96 19 98 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 20 10 20 12 20 14 20 16 Yk si lö ä/ 10 m 2 Tornionjoki Simojoki. Menneen kesän nousulohimäärien väheneminen ei tähän mennessä saatujen tietojen perusteella näytä johtuvan lohien voimistuneesta kalastuksesta. 4 Suomen Kalastuslehti 8 • 2017 LYHYET KOTIMAISEN KALAN KULUTUS ENNALLAAN Suomalaiset kuluttivat vuonna 2016 asukasta kohti kotimaista kalaa noin neljä kiloa fileepainoksi laskettuna. Merelle vaeltaneet poikasmäärät ovat runsastuneet Tornionjoella varsin yhdenmukaisesti joen poikastiheyksien kasvun kanssa ja nykyisin merelle vaeltaa 1,5 – 2 miljoonaa poikasta vuodessa. Havaintoja voi ilmoittaa muiltakin alueilta Vuoksen vesistössä. Kaikki tiedot käsitellään luottamuksellisina ja siten, ettei yksittänen henkilö ja havainto tai muu luottamuksellinen seikka käy raportoinnissa ilmi. Kyselyllä pyritään selvittämään nieriän tämänhetkistä tilannetta, onko järvissä nieriöitä ja minkä kokoisia ne ovat. https://www.luke.fi/ tietovarannot/kala/ Kesänvanhojen lohenpoikasten keskimääräinen esiintymistiheys Tornionja Simojoella. Tuontikalaa käytettiin hieman yli yhdeksän kiloa
Kemijoella vesivoimahtiöt vaativat Lapin ELY-keskuksen hakemusta kalatalousvelvoitteiden päivittämisestä torpattavaksi jo mukaista voimalaitosten rakentamisen seurauksena syntynyttä kalaston hoidon tarvetta. Ensimmäinen kärsijä vastakkainasettelusta ja hitaasta prosessista ovat hänen mukaansa kalakannat. Aluehallintovirastoon lähettämässään kirjelmässä voimayhtiöt vaativat, että ELY-keskuksen hakemus kalateistä jätettäisiin kokonaan käsittelemättä. Voimalaitokset omistaa PVO-Vesivoima Oy. Myös jokialueella istutukset jatkuisivat, ja istukaslajeina käytettäisiin kirjolohta ja meritaimenta. Näin muutkaan eivät saisi virallisesti esittää näkemyksiään asiasta. 5 Suomen Kalastuslehti 8 • 2017 LYHYET IIJOEN VELVOITTEISIIN HAETAAN MUUTOSTA Lapin ELY-keskus on jättänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon hakemuksen Iijoen Raasakan, Maalismaan, Kierikin, Pahkakosken ja Haapakosken voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muuttamiseksi. Tavoitteena on kalateiden avulla palauttaa lohen ja meritaimenen luontainen lisääntyminen Iijoen vesistön rakentamattomalla osalla oleville lisääntymisja poikastuotantoalueille. Leskelän mukaan esitetyt velvoitteet jatkavat viranomaisen jyrkkää ja yksipuolista linjaa voimayhtiöitä kohtaan. Pieniä rannikkokalastajia lukuun ottamatta kalastuksen nettotulos oli positiivinen. Isojen troolareiden nettotulos parani aiempaa edullisemman polttoaineen myötä. Jokeen leimautuneiden lohija meritaimenkantojen luominen on alkuvaiheen tärkein tukitoimenpide, minkä vuoksi hakemukseen sisältyy vaatimus merestä pyydystettyjen emokalojen siirtämisestä ja pienpoikasten istuttamisesta voimalaitospatojen yläpuolelle. Voimayhtiöiden mielestä 10 vuotta käytyä keskustelua ja yhteistyötä tulisi jatkaa vaikka se ei ole johtanut mihinkään.. €) vuosina 2008–2015. Lapin ELY-keskus 27.10.2017 KALATALOUDEN TUOTOT KÄÄNTYIVÄT LASKUUN Vuonna 2015 kalatalouden tuotot kääntyivät pitkän nousun jälkeen laskuun. Uusi velvoite sisältäisi edelleen lohen, meritaimenen ja siian istutuksia merialueelle sekä nousevien nahkiaisten ylisiirron jokeen. ELY-keskus esittää, että velvoitteet muutetaan vastaamaan nykytietämyksen VESIVOIMAYHTIÖILLÄ KOVAT PIIPUSSA Energia-alaa edustavan Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä on tyrmistynyt ELYkeskuksen hakemuksesta Iijoen kalatalousvelvoitteiden muuttamisesta. Luonnonvarakeskus 17.10.2017 Merialueen kaupallisen kalastuksen, vesiviljelyn, kalanjalostuksen, tukkukaupan ja vähittäiskaupan reaaliset tuotot (milj. Eniten laskivat kalanjalostuksen tuotot johtuen tuontilohen hinnasta. Parhaimman tuloksen tekivät yli 8 500 euron liikevaihdon rannikkokalastajat, kolme miljoonaa euroa. ennen kuulemisvaihetta. Hakemuksessa esitetyt toimet aiheuttavat erittäin mittavia kustannuksia, eikä niiden toimivuutta pystytä takaamaan. Toimialoista vain vesiviljely-yritysten tuotot kasvoivat
Täällä merimetso ja hylje käyttävät ravinnokseen suunnilleen saman verran kuin ihmiset pyytävät. Åbo Akademi 14.11.2017 Tutkijat ovat sitä mieltä että myös hylkeiden ja lintujen vaikutus kalakantoihin tulee huomioida kalataloudessa. Ihmiset hyödyntävät kalaa 3 – 4 kertaa sen mitä hylkeet ja linnut yhteensä. Turun Sanomat 26.10.2017 SAIMAANNORPPAKANNAN KASVU JATKUNUT Metsähallituksen arvion mukaan saimaannorppien talvikanta vuodelta 2017 on 370 – 380 norppaa. Apukinokset yhdessä kalastusrajoitusten kanssa turvanneet kannan kasvun. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto SAAREN OSTANEELLE KORVAUS MERIMETSOISTA Varsinais-Suomen käräjäoikeus on vahvistanut sovittelun tuloksen, jonka mukaan kiinteistönvälittäjän ja kuolinpesän on yhteisvastuullisesti maksettava 66 000 euroa vahingonkorvausta Airistolta saaren ostaneelle miehelle. Ostaja ei tiennyt, että viereisellä saarella pesi merimetsoyhdyskunta. Prosessin alussa korvausvaatimusten yhteissumma oli 12 – 13 miljoonaa euroa. Metsähallitus 25.10.2017 TERRAFAME TARJOSI KALASTAJILLE SOPIMUSTA Kaivosyhtiö Terrafame tarjosi Talvivaaran kaivoksen lähellä toimiville kalastajille rahallista korvausta kaivoksen aiheuttamista ympäristöhaitoista. Myös Aluehallintoviraston päätöksen mukaan kiinteistönvälittäjä salasi olennaista tietoa, koska ei kertonut ostajalle merimetsoista. Hän sai kiertoteitä kuulla merimetsoista ja järkyttyi käytyään saarellaan. Heikon lumitilanteen vuoksi viime talvena kasattiin noin 280 apukinosta parantamaan saimaannorpan pesimäolosuhteita, ja 70 kuuttia syntyi apukinoksiin ja vain 13 kuuttia luonnonkinoksiin tai avojäälle. Kertaluontoiseen korvaukseen ei suostunut tiettävästi yksikään kalastaja, koska sen saadakseen olisi pitänyt sitoutua tiukkoihin ehtoihin. 6 Suomen Kalastuslehti 8 • 2017 LYHYET HYLKEET, LINNUT JA IHMISET KILPAILEVAT KALOISTA Tutkijat ovat selvittäneet hylkeiden ja lintujen ravinnonkäyttöä sekä ihmisten kalansaaliita Itämerellä. Sotkamossa sijaitsevan Talvivaaran kaivoksen aiheuttamien ympäristövahinkojen korvausasioita on käsitelty Kainuun käräjäoikeudessa tammikuusta lähtien. Sovittelussa on tällä hetkellä noin 45 korvausvaatimusten esittäjää. Helsinkiläismies osti syksyllä 2015 välittäjän kautta kuolinpesän kauppaaman saaren. Tänä vuonna syntyvyys oli 83 kuuttia, toisena vuonna peräkkäin ylitettiin 80 kuutin määrä. Hylkeiden kalankulutus on samaa luokkaa kuin kaikkien lintulajien yhteensä. Kilpailu kaloista on suurinta rannikkoalueella, jossa myös tärkeimmät ahven-, hauki-, kuha-, meritaimen-, lohi-, siikaja muikkusaaliit pyydetään. Savon Sanomat 24.9.2017. Toistaiseksi on havaittu viisi kalanpyydyksiin kuollutta norppaa, joista vain yksi on tämän vuoden kuutti. Merimetsot olivat vallanneet sekä miehen että viereisen saaren. Arvion mukaan kanta on kasvanut 10 – 20 eläimellä
– 20. lokakuuta. lokakuuta ja Seinäjoella 19. Luonnonvarakeskus selvittää Tornion-Muonionjoen lohenkalasTapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto LOHEN SYÖNNIN HYÖDYT VOITTAVAT HAITAT Itämeren lohien dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet ovat pienentyneet lähes puoleen 2000-luvulla. 7 Suomen Kalastuslehti 8 • 2017 LYHYET RANNIKOLLA ALUEELLISET KALASTUSALUEPÄIVÄT Kalatalouden Keskusliitto järjesti yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton ja EteläPohjanmaan Kalatalouskeskuksen kanssa Alueelliset kalastusaluepäivät Kotkassa 10. – 11. Kalastusmatkailijoiden suosiossa on erityisesti aluelupa, joka on voimassa tietyn kunnan alueella koko kauden ajan. Rajajoelle ostettiin viime kesänä yli 13 300 viehekalastukseen oikeuttavaa yhteislupaa, mikä on 400 lupaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. ”Kala on terveellistä ja ravintoarvoltaan hyvää ruokaa. Kotkan Alueelliset kalastusaluepäivät avasi toiminnanjohtaja Teemu Tast Etelä-Suomen Merikalastajain Liitosta. THL 12.10.2017 Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto tuksen rahallista arvoa kalastuskyselyllä, joka tehdään vuosittain. Ne ovat silti EU:n asettamia enimmäispitoisuuksia suurempia, mutta kun lohta syö suositusten ja turvallisen käytön ohjeiden mukaisesti, terveyshyödyt ovat haittoja suuremmat. TORNIONJOEN LUPAMYYNTI UUTEEN ENNÄTYKSEEN Huono lohikesä ei ole aiheuttanut notkahdusta Tornion-Muonionjoen kalastuslupamyyntiin. Lisäksi molemmilla paikkakunnilla kuultiin esityksiä paikallisesta kalataloudesta ja vierailtiin mielenkiintoisissa kohteissa. Itämeren lohen syöntiä kannattaa lasten ja hedelmällisessä iässä olevien kohdalla rajoittaa 1–2 kertaan kuukaudessa,” toteaa professori Hannu Kiviranta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Kyselytutkimus lähti hiljattain 1 500 ihmiselle, jotka kävivät viime kesänä kalassa rajajoella. Vuonna 2014 aluelupia myytiin alle 3 000 kappaletta, kun viime kesänä määrä kipusi jo lähes 6 500 lupaan. Kotkan tapahtumaan osallistui 80 henkeä ja Seinäjoella paikalla oli 40 henkeä kuulemassa tuoreimpia uutisia muun muassa kalatalousaluejakoon ja kalastuslakiin liittyen. Yle 10.11.2017. Rahankulutuksen lisäksi kalastajia pyydetään palauttamaan mieleen muun muassa saadun saaliin määrä, kalastuspaikka ja -aika sekä kalastustapa. Suosituksena on, että ihmiset söisivät kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa, kalalajeja vaihdellen. Luonnonvarakeskuksen mukaan Tornion-Muonionjoen kalastajamäärät ovat kasvaneet vuosien ajan ja se on ollut nimenomaan ulkopaikkakuntalaisten kalastusmatkailijoiden ansiota
Kalastonhoitomaksun maksettuaan voi kalastaa yhdellä vavalla lähes koko maassa. Tositteen voi tulostaa tai tallentaa esimerkiksi mobiililaitteelle. Huomioi • Kuitti kalastonhoitomaksun suorittamisesta tulee olla aina mukana kalastaessa. Muuhun kalastukseen ja ravustukseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa. Tietoa käytetään kalavesien ja -kantojen hoidossa. Eräluvat-verkkokauppa Kirjaudu www.eraluvat.fi sivustolla verkkokauppaan, rekisteröidy ja lunasta kalastonhoitomaksusi. Lisää kalastusluvista, kalastuksesta ja kalastusrajoituksista: www.eraluvat.fi www.ahven.net/luvat www.mmm.fi/kalat www.kalat.fi www.kalastusrajoitus.fi Kalastonhoitomaksu 2017 Ta pio G us ta fss on , Ka lat alo ud en Ke sk us liit to. • Ikään perustuvan kalastusoikeuden todistamiseksi on suositeltavaa pitää kalastettaessa mukana henkilöllisyystodistusta. Lain mukaan kaikki kalastonhoitomaksun maksavat kalastajat rekisteröityvät kalastonhoitomaksurekisteriin. 1. Palvelupiste Kalastonhoitomaksun ja rekisteröitymisen voi suorittaa Metsähallituksen luontokeskuksissa ja R-kioskissa. Rekisteröitymisen vuoksi ei maksua voi enää suorittaa suoraan tilisiirtona. Kalastonhoitomaksu ei oikeuta kalastamaan vaelluskalavesistöjen koskija virta-alueilla, erityiskohteilla tai ELY-keskusten määräämillä kieltoalueilla. 3. • Kalastuksenhoitomaksu koskee kalastusta koko Suomessa, paitsi Ahvenanmaalla. Palvelunumero 02069 2424 (arkisin 8 – 16) Soita palvelunumeroon ja rekisteröidy. Rekisteröinnin yhteydessä kysytään nimi, yhteystiedot ja syntymäaika. Palvelupisteestä saat heti mukaasi tositteen kalastonhoitomaksun suorittamisesta. 2. Säilytä kuitti maksusta. Näin maksat kalastonhoitomaksusi Kalastonhoitomaksun voi maksaa netissä, puhelimitse tai palvelutiskillä. 8 Suomen Kalastuslehti 8 • 2017 Ta pio G us ta fss on /K ala ta lo ud en Ke sk us liit to 39 € / vuosi 12 € / 7 vuorokautta 5 € / vuorokausi Kalastonhoitomaksun maksavat 18 – 64-vuotiaat kalastajat. Saat postitse maksutositteen, jolla voit maksaa kalastonhoitomaksun. Tämä koskee muun muassa pyydyskalastusta ja kalastusta usealla vavalla. Maksu ei koske pilkkijöitä, mato-onkijoita tai silakkalitkalla kalastavia
Lohenkalastusta harjoittivat muutkin kuin ne, joilla oli oikeus muuhun kalastukseen. Ruotsissa asiaa on käsitelty korkeimmassa oikeudessa, joka Vitsaniemen tapauksessa (NJA 1967:103) lausui, että regaalioikeuden alkuperän tulkinnanvaraisuudesta huolimatta sillä on oikeudellisesti reaalinen sisältö. Joonan tutkimuksen perusteella regalen syntyperä on ainakin osin hämärän peitossa. Lohenkalastuksen siirtäminen pois valtiolta edellyttäisikin tänä päivänä kohdennettua oikeudellista sääntelyä. Vasta vuonna 1865 ensimmäisen oman kansallisen kalastussäännön kautta Suomi alkoi irtaantua ruotsalaisesta kehityksestä tässä suhteessa. LAKIASIAA Tällä palstalla Kalatalouden Keskusliiton lakimies Jenny Fredrikson käsittelee omistajuutta, kalastusalueita ja kalastamista koskevia kysymyksiä sekä esittelee ajankohtaisia oikeustapauksia. Lohiregalen taustalla on yli neljänsadan vuoden kehitys, jonka alussa Suomi oli osa Ruotsia. Valtion oikeutta lohenkalastukseen on noudatettu myös uudemmassa oikeuskäytännössä. Hollo esittää 19. Samaan tapaan regaleen on viitattu Ruotsin aikana kuninkaallisissa kirjeissä ja määräyksissä, ja 1700-luvun kalastussäännöissäkin kruunun erityiskalastusoikeuksista suurissa joissa on mainittu viittauksin niiden olemassaoloon, mutta ei syntyperusteeseen. Niiltä ajoilta kirjat näyttävät, että lohenkalastuksesta suoritettiin maksuja kruunulle. Regale oli kuitenkin jo Kustaa Vaasan aikana (hallitsijana 1523 – 1560) vakiintunutta oikeutta. Päinvastoin kalastussäännössä, niin kuin sen jälkeenkin annetuissa kalastussäädöksissä, mainittiin kruunun yksityisten kalastusten pysyttämisestä voimassa. Tapaoikeus on sekä Suomessa että Ruotsissa yhä pätevää. 9. Joonan tutkimuksesta puuttuu kuitenkin johtopäätös siihen, mikä on regalen asema nykyisessä oikeusjärjestyksessämme. Hollolta selvityksen. Yhtenä mahdollisena lähteenä on pidetty Helgeandsholmenin päätöstä, joka julkaistiin vuonna 1587 mutta todettiin saman tien epäaidoksi. Lohiregale on voimassa olevaa oikeutta Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto. 9 Suomen Kalastuslehti 8 • 2017 L apin yliopiston tutkija Juha Joona julkaisi vuonna 2015 oikeushistoriallisen tutkimuksen valtion lohiregaalista. Kemijoen voimalaitosten rakentamisen yhteydessä määrättiin valtiolle korvauksia regaalin perusteella. Lohenkalastus näyttää kuuluneen alun perin talonpojille, mutta siirtyneen kuninkaalle 1500tai 1600-luvulla. Lohiregaali, tai -regale, eli valtion oikeus lohen ja meritaimenen kalastukseen Pohjanlahteen laskevissa suurissa virroissa, on ollut viime vuosina kiistanalainen. Kalastussäännössä ei kuitenkaan irtauduttu lohiregalesta. Vesialueiden omistajat pitävät regalea perusteettomana. 2017 päivätyssä lausunnossaan, että lohiregale on osa nykypäivänä voimassa olevaa oikeutta. Tämän kysymyksen valaisemiseksi maaja metsätalousministeriö tilasi emeritusprofessori Erkki J. Asiakirjaa, jolla oikeuden siirtäminen olisi tapahtunut, ei ole löydetty
Kyselyyn vastasi 414 kalastuksenvalvojaa. 10 Suomen Kalastuslehti 8 • 2017 V alvonnan nykytasoa ja kalastuksenvalvojien näkemyksiä valvonnan kehittämisestä selvitettiin Kalatalouden Keskusliiton kalastuksenvalvojille tehdyn kyselyn avulla. Yli puolet tutkimukseen vastanneista kalastuksenvalvojista käytti valvonnassa kameraa, tablettia tai älypuhelinta. Valvojan työtä helpottaa, jos kaikki vaadittavat ilmoitukset ja raportit pystyy tekemään kerralla. Kysely lähetettiin Älyteknologia valvojan apuna Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Suuri osa kalastuksenvalvojista näyttää kyselytutkimuksen perusteella karttavan paperityötä. sähköpostilla 996 kalastuksenvalvojalle, joiden osoitteet saatiin ELY-keskuksesta. Tämä on mahdollista älyteknologian avulla. Kaikkiaan valvojiksi hyväksyttyjä oli vuoden 2016 lopussa 3 346. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto
Selvästi yli puolet kalastuksenvalvojista käytti valvontatyössään kameraa ja tablettia tai älypuhelinta. Kyselyn perusteella valvojien keskuudessa vaikuttaa olevan selkeä tiedonpuute ilmoitusten tekovelvollisuudesta. 11 Suomen Kalastuslehti 8 • 2017 Valvojat käyttävät älyteknologiaa Kyselyyn vastanneet kalastuksenvalvojat näkivät, että valvontaa pystyisi kehittämään teknisten apuvälineiden avulla. Jos käytössä on älypuhelin tai tabletti, voidaan teoriassa hoitaa kaikki valvontaan liittyvä paperityö sähköisessä muodossa. ”Suuri osa kalastuksenvalvojista haluaa käyttää apunaan älyteknologiaa.”. Kameralle on selkeä tarve rikkomusten dokumentoinnissa. Ilmaisilla lomakkeilla toimittaessa joutuu kuitenkin täyttämään tiedot manuaalisesti useaan kertaan, koska lomakkeet eivät ole yhteensopivia. Esimerkiksi väärin asetettuja tai merkittyjä pyydyksiä, lainvastaista saalista tai rikkomuksiin osallisena olleita henkilöitä tai heidän veneitä voidaan kuvata. Kehittämisehdotukset Kalastuksenvalvonnan kehittämissuunnitelmassa on tultu johtopäätökseen, että sähköisen raportoinnin välineet tulisi saada mahdollisimman kattavasti aktiivisten kalastuksenvalvojien käyttöön. Tällä hetkellä parhaat edellytykset sähköiseen toimintaan antaa maksullinen kalastuksenvalvontatyökalu, joka on älypuhelimeen tai tabletille ladattava sovellus ja verkkopalvelu (kalastuksenvalvoja.fi). Puolet kyselyyn vastanneista ei ole lainkaan tehnyt kalastuslain 117§ mukaisia tapahtumailmoituksia. Kotirauhan suojaamilla paikoilla kameran käytössä on syytä varovaisuuteen. Niistä, jotka eivät vielä käyttäneet näitä välineitä, suuri osa haluaisi käyttää niitä jatkossa. Tapahtumailmoitukset jäävät tekemättä Raportointi näyttää kyselyn perusteella olevan retuperällä. Puhelimella voidaan tarvittaessa ottaa yhteyttä poliisiin, toimeksiantajaan tai pyydyksen asettajaan, jos tämä on merkinnyt puhelinnumeronsa pyydykseen. Poliisin kanssa pitää selvittää, miten sähköistä rikosilmoitusjärjestelmää voitaisiin kehittää paremmin kalastuksenvalvojille soveltuvaksi. Maksullisuus voi olla osasyy, miksi kaikki halukkaat eivät ole voineet siirtyä sähköiseen raportointiin. Kuitenkin vain kaksi vastaajaa ilmoitti syyksi ohjeistuksen puutteen. Valokuvaaminen yleisellä paikalla on sallittua. Kuvista on apua todistusaineistona ja henkilöiden tunnistamisessa. Raportoinnissa sähköistys kesken Suurin tarve siirtyä sähköiseen työskentelyyn näyttää olevan raportoinnissa. Ilmaisia sähköisiä lomakkeita on tarjolla sekä poliisin että ELY-keskuksen kanssa tapahtuvaan yhteydenpitoon. Sekä lailla säädetyt tapahtumailmoitukset että toimeksiantajalle annettavat raportit haluttiin antaa sähköisessä muodossa. Tämä edellyttää rahoituksen hakemista maksullisen sovelluksen hankintaan, mutta myös panostamista ilmaisten lomakkeiden kehittämiseen. Kaikilla ei tähän ole ilmeisesti ole ollut mahdollisuutta, koska sähköiseen raportointiin on siirtynyt vain 39 %, kun 85 % halusi raportoida sähköisesti. Sähköisen toiminnan menetelmät sisällytetään jatkossakin sekä valvojien perusettä jatkokoulutuksiin. Puhelin puolustaa paikkansa valvojan arsenaalissa, ja se on melkein jokaisella mukana vesillä liikuttaessa. Syy ilmoittamattomuuteen oli vastausten mukaan, ettei ilmoituksiin ole ollut tarvetta. Järjestelmän tulisi olla yhteensopiva tulevien maakuntien ilmoitusjärjestelmän kanssa. Rikkeistä selvitään usein huomautuksella tai neuvonnalla
yliopistojen kirjastojen supistamiseen lisääntyvät koko ajan. Kansalliskirjastolla on oma merkittävä tehtävänsä, mutta senkin toimintamahdollisuudet ovat rajalliset. Ari Savikko. Vanhin kirjaston kokoelmista löytyvä suomalainen teos on vuodelta 1730. Nyt valtion tutkimuslaitokset ovat hävittäneet kirjastonsa lähes kokonaan ja paineet Muonioon on rakenteilla Kalakirjasto Ari Savikko Suomen Kalakirjasto ry Muonion Kemiläisenvaaraan valmistuu tulevan talven aikana Suomen Kalakirjasto. Kaikille avoimesta kirjastosta löytyy 300 metriä kala-alan kirjoja ja lehtiä. 12 Suomen Kalastuslehti 8 • 2017 V anhat kalakirjat ovat säilyneet näihin päiviin asti valtion tutkimuslaitosten ja yliopistojen kirjastoissa. Suomen Kalakirjastossa on kala-aiheisia julkaisuja on noin 300 metriä ja kokoelma karttuu koko ajan
Tilaisuus oli osa Suomi100 tapahtumia, joihin kaikilla on vapaa pääsy. Paikallisten toimijoiden kanssa tehdään kiinteää yhteistyötä muun muassa seminaarien järjestämisessä. Julkaisuja on noin 300 metriä ja kokoelma karttuu koko ajan. Suomen Kalakirjastossa tullaan säilyttämään ainutlaatuista, osin korvaamatonta materiaalia. Kirjastorakennukseen tulee majoitusja työskentelytila, joten kirjastossa voisi työskennellä lyhyitä jaksoja esimerkiksi väitöskirjan tekijä tai pieni työryhmä. Koska pidämme tärkeänä sitä, että kaikki se tieto mitä suomalaisesta kala-alasta on kirjoitettu, säilyisi myös tulevien sukupolvien käyttöön, yhdistys rakentaa hallussaan olevalle mittavalle kokoelmalle kirjastorakennuksen Muonion Kemiläisenvaaraan. Usein myös kokoelman kulttuurinen arvo on huomattavasti suurempi kuin sen rahallinen arvo. Varsinaista lainaustoimintaa Suomen kalakirjastossa ei ole. Suomen Kalakirjastolle on vuokrattu 25 vuodeksi tontti, jolle rakennus valmistuu vuosien 2017 – 2018 aikana. Avoinna kaikille kiinnostuneille Kirjaston ideana on olla avoin kirjasto tutkijoille, keräilijöille ja muille asiasta kiinnostuneille. Mukana ovat myös melkein kaikki Suomessa ilmestyneet kala-alan lehdet, vanhimmat 1800-luvulta. Sivut ovat kaikkien vapaassa käytössä. Lähipiiristä löytyy harvoin jatkajaa, joten kokoelma myydään eteenpäin monesti useaan eri paikkaan. Suomen laajin kalakirjojen kokoelma Suomen Kalakirjastolla on Suomen kattavin kalaja kalastusaiheinen julkaisukokoelma. Työntekijän palkkaamiseksi etsitään rahoitusta. Lisäksi kokoelmaan kuuluvat lähes kaikki uudemmat 2000-luvulle asti, ilmestyneet suomalaiset kalakirjat ja lehdet. Kirjasto sijaitsee Keimiöniemen kalakenttiä vastapäätä, joten kalastushistoriaa riittää ympäristössäkin. Vanhimmat julkaisut ovat 1600-luvulta. Majoitusta voi varata Kalakirjaston sivujen kautta tai puhelimitse. Majoituksesta peritään pieni maksu. Yhtenäinen kokoelma on kuitenkin aina arvokkaampi kuin yksittäiset kirjat. Tietokantaa päivitetään resurssien mukaan. Kokoelma käsittää suomalaista kalakirjallisuutta vuodesta 1730 aina nykyvuosiin. Suomen Kalakirjasto toimii yhteistyössä Muonion kunnankirjaston kanssa siten, että Kalakirjaston tuplakappaleet ovat lainattavissa Muonion kunnankirjaston kautta. Kokoelma on osa yhteistä kulttuuriperintöä ja se saadaan Kirjastorakennuksen myötä entistä laajempaan käyttöön. Lisää aiheesta: http://www.suomenkalakirjasto.fi/. Kokoelma sisältää suuren määrän vanhempaa ruotsalaista (1700ja 1800-luvun) kalakirjallisuutta sekä englanninkielisiä kalastuskirjallisuuden klassikoita ensipainoksena. Suomen Kalakirjaston kotisivujen kautta saa tietoa siitä, mitä kirjoja Suomen kalakirjastosta löytyy. Kirjasto tulee olemaan auki sopimuksen mukaan. Tarkoitus ei ole museoida kokoelmaa, vaan säilyttää olemassa olevaa tietoa ja jakaa sitä tarvitseville ja kartuttaa kokoelmaa. Tämä on huomioitava myös kirjaston käytössä. Tavoitteena on myös säilyttää ja kartuttaa Suomen laajinta kalaan liittyvää kirjaja julkaisukokoelmaa. Työtä tehdään toistaiseksi talkoilla, joten kirjastolla ei ole vakituista työntekijää. Suomen kalakirjaston juhlaseminaari järjestettiin Muonion Oloksella 23.11.2017. Yksityiset kokoelmat hajoavat helposti kokoelman kerääjän kuoltua. 13 Suomen Kalastuslehti 8 • 2017 Yksityisten keräilijöiden merkitys kulttuurin siirtämisestä seuraavalle sukupolvelle on kasvanut merkittävästi. Suomen Kalakirjasto ry on yleishyödyllinen, voittoa tavoitteleman yhdistys, jonka tarkoituksena on ylläpitää ja tukea kirjallisuuden, erityisesti kala-alan, harrastusta
Kainiit kuvat kertovat puistoista retkikohteina, joissa kussakin voi liikkua ja harrastaa kyseiselle puistolle ominaisin tavoin. Se ei ole kuvateos kauniista maisemista tai erikoisista eläimistä vaikka puistot olisivat sen mahdollistaneet. Osa kuvista on hyvin samanlaisia ja muutaman olisi voinut karsia ja korvata modernimmilla kuvilla kaloista ja kalastuksesta. Kirjaa tulee väkisinkin verrattua vuonna 1985 ilmestyneeseen Suomen kansallispuistot kirjaan. Tässä maassa on monia, joille kuhan kalastus on vielä uistelua kesäyössä. Kirjasta sopii lahjaksi niin Suomen luonnosta pitävälle retkeilijälle kuin ulkomailta saapuvalle matkailijalle. Valinnan ymmärtää, sillä kuha on kenties se kaikkein tavoitelluin jigikalastajan saalis. Silti tuntuu että vanha kirja antoi enemmän. Aukeamalla toisensa jälkeen on komeita kaloja kalastajan kera. Kirja keskittyy pääasiassa kuhan jigaamiseen. Kirja kertoo kansallispuistojen upeimmista kohteista ja tuo esille kunkin puiston erityispiirteet. Kaiken lisäksi valtioneuvoston kanslia on hyväksynyt kirjan osaksi Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 virallista ohjelmaa. Näillä herroilla, jos kenellä on tietoa tämän oppaan kirjoittamiseen. Kuvat ovat tottakai parempia kuin 30 vuotta sitten. 14 Suomen Kalastuslehti 8 • 2017 JIGIKALASTAJAN OPAS Juha Happonen ja Timo Koikkalainen Metsäkustannus 2017 176 sivua Jigikalastuksesta on kymmenessä vuodessa tullut erittäin suosittu kalastusmuoto. Nyt kannattaa tuulettaa ajatuksiaan ja hankkia käsiinsä Jigikalastajan opas ja aloittaa tutustuminen tähän kiehtovaan ja taitoa vaativaa kalastusmuotoon. Se voi yllättää ja viedä mukanaan. Tapio Gustafsson. Erityisesti kuhan ja ahvenen kalastajien pariin tämä viehekalastuksen muoto on tullut jäädäkseen. Jigikalastajan oppaan tekijöinä ovat alan suomalaiset huippuosaajat kalastusoppaat Juha Happonen ja Timo Koikkalainen. Ennen tietoa oli saatavilla vain kirjoissa, nyt sitä on kaikkialla. Kyse on harhasta. Kirjasta onkin tehty myös englanninkielinen versio. Tekijän toiveena on innostaa kirjan avulla ihmisiä lähtemään ulos luontoon. Kirjan kuvitus on varsin perinteistä. Tapio Gustafsson KANSALLISPUISTOT MAAMME LUONNON HELMET Tea Karvinen Docendo 2017 264 sivua Tea Karvisen kuvateos Kansallispuistot esittelee kaikki Suomen 40 kansallispuistoa, uusimpana kesäkuussa 2017 avattu Hossa. Tässä kirja toimii loistavasti. Lisäksi kuhan kalastukseen soveltuvat niksit sopivat yhtä lailla myös ahvenen ja hauen pyyntiin, joita molempia tulee saaliiksi kuhan pyynnin ohessa
Tapio Gustafsson. Kirjan erityinen ansio on lukuisten mielenkiintoisten eliölajien esittely. Kirjassa on paljon erinomaisia ja kauniita valokuvia. Monista näistä ei ole aikaisemmin julkaistu minkaanlaista kansanomaista opasta. Kirja vie lukijan makumatkalle ympäri Suomea. Kirja todellakin houkuttelee ulkoruokinnan makuun. Se esittelee Itämeren historiaa, elinympäristöjä ja lajikirjoa. Toisaalta joistain levistä olisi toivonut sekä elinympäristöettä lähikuvaa tunnistamisen avuksi. Tarinankertojien omiin retkiin kuuluu osana luontoruoan valmistus joko retkellä tai sen jälkeen. Meren aarteet nimittäin yllättävät kokeeneenkin lukijan. Kirja on ensimmäinen kattava teos Suomen vedenalaisesta meriluonnosta. Tapio Gustafsson LUONTORUOKAA Terhi Friman ja Antti Saraja Maahenki 2017 160 sivua Suomen luonto tarjoaa uskomattoman määrän maistuvia herkkuja. Tämä kirja kuuluisi ehdottomasti jokaisen meriluonnosta kiinnostuneen, meren rannalla asuvan tai mökkeilevän kirjahyllyyn. Taitto on pääosin onnistunut vaikka joidenkin lajien kohdalla kuvan ja tekstin sijoittuminen eri sivuille hieman häiritsee. Kirjan kuvat ovat syötävän herkullisia. Kirjan reseptit tarjoillaan höystettyinä paikallisten luontokokkaajien tarinoilla omilta vesiltä tai metsistä. Tämän todistaa tuore Luontoruokaa kirja, jonka ideat ja reseptit on poimittu suoraan luonnosta. Ruokaa tehdään niin kaloista, marjoista, riistasta kuin sienistä ja kasvinosista siis suunnilleen kaikesta mitä luonto tarjoaa. Meremme on monimuotoisempi ja värikkäämpi kuin arvaamme. Kirja on useimmille meistä ehkä enemmän fiilistelyyn, mutta luonnon antimiin tottunut kokki löytää siitä varmasti uusia ideoita omaan ruoanlaittoonsa. Teos on paksu ja siinä on valtavasti tietoa. Esimerkiksi perinteisen kaalilaatikon jauheliha korvataan kuhaviipaleilla tai keväisen parsaherkun sijaan nautitaan nuoria maitohorsman varsia. 15 Suomen Kalastuslehti 8 • 2017 KIRJAPALSTA MEREN AARTEET Markku Viitasalo, Kirsi Kostamo, Eeva-Liisa Hallanaro, Wilma Viljanmaa, Suvi Kiviluoto, Jan Ekebom & Penina Blankett (toim.) Gaudeamus 2017 518 sivua Kun Meren aarteet sai ensi kertaa käteensä, oli vaikutelma tyrmäävä. Kuvia katsellessa vesi herahtaa kielellle ja alkaa tehdä mieli nuotion ääreen, jos ei kokkailemaan, niin ainakin herkuttelemaan. Samalla teos kertoo, miten lajit ovat sopeutuneet vaativaan mereemme ja tarjoaa keinoja meren suojelemiseksi tulevia sukupolvia varten
– Tutkimusyhteistyötä kuhavesillä 6/26. – Vierelä Markku: Isoja elämyksiä Pohjolan kalavesillä 2/10.. – Vaelluskalat kärkihanke esittelyssä 7/14. – Suomen suurin vaelluskalahanke 8/24. Lönnroth Malin: Micken kalaherkut 1/19. – Suuri haukikirja 1/18. Jussila Japo, Kokko Harri ja Makkonen Jenny: Jokiravun piilevä rapurutto 5/22. Pohja-Mykrä Mari: Luontosuhdekonfliktien hallinta 4/10. Kolari Irma ja Hirvonen Esa: Muikkukannoissa tuttua vaihtelua 5/10. – Osakaskunnan varojen jakaminen 2/9. – Kaupallisten kalastajien määrä kasvoi 3/14. Jestoi Marika, Nieminen Janne, Venäläinen Eija-Riitta, Airaksinen Riikka, Kiviranta Hannu, Koponen Jani, Rantakokko Panu, Ruokojärvi Päivi, Keinänen Marja, Myllylä Timo, Raitaniemi Jari, Vuorinen Pekka J. 7/18. – Pikkujärvestä kalastuskohteeksi 2/12. Huuskonen Hannu ja Vainikka Anssi: Mallinnus kuhakantojen säätelyn apuna 6/22. – Öjan koulussa haudotaan kaloja 1/26. – Kalastusalue toteutti kaislojen niittohankeen 7/6. Mule Petri: Tengeliönjoen pohjoinen jokirapu 5/18. Kolari Ismo: Ruotsi panostaa kalastusmatkailuun 2/14. Mikkola Roosa ja Bäck Anette: Pelkästään mutaako. Vainio Sampo: Jokitalkkarit ympäristökasvattajina 3/16. Jokikokko Erkki: Kesäsiikaa tutkitaan Tornionjoella 2/28. – Yrittäjä – mene nettiin ja someen! 2/18. Fredrikson Jenny: 8 verkon rajoitus osakaskunnan näkökulmasta 1/9. Hentinen Teemu: Kalatalousalueiden rajat muodostuvat 1/12. Louhi Pauliina: Yhteistyötä vesiperinnön säilymiseksi 3/12. Kuikka Sakari: Tieteen rooli päätöksenteossa 1/28. Gustafsson Tapio: 125-vuotias juhli hillitysti 1/10. – Ahvenen kalastus Suomessa 3/26. – Kalastusalueen purkautuminen 1/14. – Menestyksekästä kalavedenhoitoa 4/22. Vainio Jouni: Itämeren jääolot muuttuvat 2/22. Huhtala Jarmo: Kunnostusten haasteet ja tulevaisuus 2/24. Ruokonen Timo, Pulkkinen Jukka ja Porvari Petri: Ahvenen ja kuhan elohopeapitoisuus 3/28. – Viestintä lisää valvonnan näkyvyyttä 4/18. Heikinheimo Outi, Keskinen Tapio, Ruuhijärvi Jukka ja Lehtonen Hannu: Merikuhat ovat muuttaneet matalaan 6/18. Myllylä Markku: Mitä haaveista tuli 1/16. – Ootto-onginta ja siianonginta kalastuksenvalvojan näkökulmasta 3/9. Tulonen Jouni: Ankerias on vähentynyt Suomessa 8/20. Lehtonen Hannu: Sitkeä, sopeutuva ja sisukas ahven 3/22. – Matkailu on ohittanut kalastuksen 4/26. – Kiitokset Suomen Kalastuslehden lukijoille, kirjoittajille ja toimitukselle 5/3. – Koululaiset fongasivat 8 kalalajia 6/10. – Riittävätkö kalastuksenvalvojat. Kolari Ismo ja Westermark Ari: Milloin on kuhan ensimmäinen kerta. 7/16. Olin Mikko, Estlander Satu, Tiainen Joni, Lehtonen Hannu, Vainikka Anssi ja Ruuhijärvi Jukka: Isot emokalat tärkeitä kalakannoille 4/28. Keto Juha: Tsaarin ajasta EU-aikaan – 125 vuotta kalatalousneuvontaa 6/16. – Monenlaista kompensaatiota 5/9. – Kalastuspäivä Lanneveden koululla 6/15. – Älyteknologia valvojan apuna 8/10. 16 Suomen Kalastuslehti 8 • 2017 Suomen Kalastuslehti 2017 KIRJOITUKSET TEKIJÄN MUKAAN Erkamo Esa ja Tulonen Jouni: Täpläravun levinneisyys Suomessa 5/14. Jaatinen Rauno: Puulalla uistellaan ahkerasti 1/20. Savikko Ari: Muonioon on rakenteilla Kalakirjasto 8/12. Tuuri Niina: Uutta SÄHInää istutuksiin 1/24. – Tsaarin ajasta EUaikaan 1/17. – Kalasta unelmasi vaikka helikopterilla 2/16. Karjalainen Juha ja Marjomäki Timo J.: Muikku kutee pimeässä 7/28. – Järvilohella loistava vuosi 8/26. – Lohiregale on voimassa olevaa oikeutta 8/9. – Merimetsotilanteessa uutta toivoa 6/9. Sarvala Jouko, Vepsäläinen Milja ja Heikkilä Jukka: Littoistenjärven kemikaalikäsittely 7/24. – Hankintalaki muuttui 4/9. Louhi Pauliina ja Karppinen Petri: Vaelluskalojen nousu on sovittelua 7/10. – Vesialueen vuokraaminen metsästykseen 7/9. Koski Perttu: Tornionjoen lohikuolemat 5/28. Kankaala Paula, Strandberg Ursula ja Taipale Sami: Erinomaisia ja ei niin hyviä ahvenia 8/28. 6/28. ja Mannio Jaakko: Lohen dioksiinipitoisuus laskussa 5/26. – Isojen ennätyskalojen vuosi 4/14
– Vaelluskalat kärkihanke esittelyssä 7/14. – Maaseutuvirasto ja Evira yhdistetään 3/4. – Anne Kalmari valiokunnan johtoon 5/31. – Vesa Ruusila ministeriön erätalousyksikön päällikkö 1/31. – Erätalousmatkailu: kalastusta ja metsästystä 2/3. – Jarmo Tuukkanen Oulun Kalatalouskeskukseen 1/31. – Rapala rahastolta rahaa myös osakaskunnille 5/6. – Kalastonhoitomaksun hinta ennallaan vuonna 2017 1/5. – Viljellyn ruokakalan arvo kasvoi vuonna 2016 6/7. – Tenon uusi kalastussopimus on hyväksytty 4/5. – Rannikko-Suomeen 2,26 miljoonaa euroa 7/5. – Itämeren ankeriaalle kenties kalastuskielto 7/4. – Puulalla uistellaan ahkerasti 1/20. – Iijoen velvoitteisiin haetaan muutosta 8/5. – Iijoelle merkittävä kärkihankerahoitus 3/5. – Kalamarkkinoilta kotimaista kalaa 4/3. – Maakuntauudistusta esitellään alueilla 1/6. – Inarijärven velvoitteita selvitetään 5/6. – 8 verkon rajoitus osakaskunnan näkökulmasta 1/9. – Lohenkalastus aikaistui Pohjanlahdella 5/4. – Lohiasetus lausunnoilla ja muokattavana 3/4. – Saaristolaiskalapihvin raaka-aineena on lahna 5/5. – Tietoon perustuva kalastuksen säätely 7/3. – Kalastonhoitomaksuja lunastettiin 266 000 1/5. – Etelä-Savoon 19 000 hehtaarin osakaskunta 6/7. – Kotimaisen kalan kulutus ennallaan 8/4. – Alueellisten avustusten haku käynnissä 1/5. – Rannikko-Suomeen 2,26 miljoonaa euroa 7/5. – Jari Leppä uusi maaja metsätalousministeri 5/31. – Taisto Huotari Etelä-Karjalan puheenjohtajaksi 6/31. – Pertti Mäki-Hakolasta kunnallisneuvos 5/31. – Kalatalouden perusrahoitus turvattava 6/3. – Jokitalkkarit ympäristökasvattajina 3/16. – Lohiasetus lausunnoilla ja muokattavana 3/4. – 125-vuotias juhli hillitysti 1/10. – Tornionjoen lohiregaali on osa lainsäädäntöä 7/5. – Kalastusalueen rahat kalatalousalueelle 6/5. PÄÄKIRJOITUKSET Kalastuslakia ja yhteisaluelakia viilattava 1/3. – Osakaskunnan varojen jakaminen 2/9. – Hankintalaki muuttui 4/9. OSAKASKUNNAT, KALASTUSALUEET JA JÄRJESTÖT Alueellisten avustusten haku käynnissä 1/5. – Edunvalvonta hallinnon muutoksissa 3/10. LAIT, ASETUKSET JA PÄÄTÖKSET Vanhankaupunginkosken pato jää pystyyn 1/7. – Öjan koulussa haudotaan kaloja 1/26. – Öjan koulussa haudotaan kaloja 1/26. – Etelä-Pohjanmaan uusi PJ Tapio Kallioniemi 4/31. – Kalastusalueen purkautuminen 1/14. – Utsjoen luvattomat kalastajat käräjille 7/7. – Kotimainen Benella Siika ui kalatiskeille 7/4. – Ahvenanmaa pohtii kalastuksenhoitomaksua 7/6. – Tenon uusi kalastussopimus on hyväksytty 4/5. – Tornionjoen lohiregaali on osa lainsäädäntöä 7/5. – Timo Hurskainen 70 vuotta 7/31. Väisänen Tero, Sammalkorpi Ilkka, Lehtoranta Jouni, Ekholm Petri, Hellsten Seppo ja Oravainen Reijo: Kemikaalit järvikunnostuksessa 7/22. – 8,7 miljoonaa kalatalouden innovaatioihin 4/5. KALANVILJELY, -JALOSTUS JA KALARUOAT Kasvatettu siika nousi vihreälle listalle 1/5. – Sopimus Tornionjoen kalastusmääräyksistä 4/5. KALASTUS JA KALASTUKSENVALVONTA Merikalastuksessa historiallinen muutos 1/4. – Ari Pyykkönen Pohjois-Savon toiminnanjohtajaksi 6/31. – Lohen syönnin hyödyt voittavat haitat 8/7. – Vesialueen vuokraaminen metsästykseen 7/9. HENKILÖUUTISIA Vesa Karttunen 50 vuotta 1/31. – Sopimus Tornionjoen kalastusmääräyksistä 4/5. – Lapin ELY-keskus vaatii kalateiden rakentamista Kemijokeen 3/3. – Suurhanke yhdistää kalavesiä Etelä-Savossa 1/7. – Kalatalouden tuotot kääntyivät laskuun 8/5. – Merimetsotilanteessa uutta toivoa 6/9. 17 Suomen Kalastuslehti 8 • 2017 Vihtonen Manu: Kotimainen biohajoava mätirasia 3/18. – Kärkihankerahaa jaossa kunnostuksiin 3/5. – Vesa Karttunen uusi toiminnanjohtaja 3/31. – Saku Salonen Keski-Suomen Kalatalouskeskukseen 6/31. – Kalatalousalueiden rajat muodostuvat 1/12. – Silakan ja kilohailin kiintiöihin muutoksia 4/4. – Puulalla uistellaan ahkerasti 1/20.. – Kiitokset Suomen Kalastuslehden lukijoille, kirjoittajille ja toimitukselle 5/3. – Kalastonhoitomaksun hinta ennallaan vuonna 2017 1/5. Ylitalo Antti: Edunvalvonta hallinnon muutoksissa 3/10. – Utsjoen luvattomat kalastajat käräjille 7/7. – Vesivoimayhtiöillä kovat piipussa 8/5.– Suomen suurin vaelluskalahanke 8/24. – Omistajakorvaukset selvässä laskussa 2/4. – Lohiregale on voimassa olevaa oikeutta 8/9. – Ennätyskalalautakunnalle uusi puheenjohtaja 7/5. – Mietelmiä kalataloudesta vuoden lopuksi 8/3. HALLINNOLLINEN KALATALOUSTOIMINTA Merikalastuksessa historiallinen muutos 1/4. – Kalastusalue toteutti kaislojen niittohankeen 7/6. – Tapio Rintaniemelle kultainen ansiomerkki 5/6. – Suomen suurin osakaskunta Puulalle Etelä-Savoon 5/7. – Kalatalousalueiden rajat muodostuvat 1/12. – Monenlaista kompensaatiota 5/9
7/16. – Metsähallitus tuomitsee kalastuslain rikkomisen 6/6. – Mallinnus kuhakantojen säätelyn apuna 6/22. – Kunnostusten haasteet ja tulevaisuus 2/24. – Tornionjoen lupamyynti uuteen ennätykseen 8/7. – Kaupallisten kalastajien määrä kasvoi 3/14. – Littoistenjärven kemikaalikäsittely 7/24.– Järvilohella loistava vuosi 8/26. – Iijoelle merkittävä kärkihankerahoitus 3/5. – Saimaalle kansainvälistä yhteismarkkinointia 2/7. – Merimetsotilanteessa. – Tornionjoen lohikuolemat 5/28. 18 Suomen Kalastuslehti 8 • 2017 – Kalastuskajakkien suosio kovassa kasvussa 2/7. – Milloin on kuhan ensimmäinen kerta. – Kotimainen biohajoava mätirasia 3/18. – Suomussalmen järviin 870 mikrosirukalaa 7/7. – Isot emokalat tärkeitä kalakannoille 4/28. TUTKIMUS Tieteen rooli päätöksenteossa 1/28. 6/28. – Itämeren pääaltaan huono tila heijastuu Suomeen 3/7. – Kalastuksenvalvontaa tehostetaan Turussa 5/6. – Vaelluskalojen nousu on sovittelua 7/10. – Saimaannieriästä toivotaan havaintoja 8/4. – Erinomaisia ja ei niin hyviä ahvenia 8/28. 7/16. – Ruotsi panostaa kalastusmatkailuun 2/14. RAPU, NAHKIAINEN, HYLJE JA MERIMETSO Airistolla valmistaudutaan merimetsojen tuloon 3/7. – Vapakalastajat kokevat matkailijat uhkaksi 2/6. – Isoja elämyksiä Pohjolan kalavesillä 2/10. – Taimenille 32 kuormallista kiveä Kuittilankoskeen 1/7. – Yhteistyötä vesiperinnön säilymiseksi 3/12. – Kesäsiikaa tutkitaan Tornionjoella 2/28. – Sitkeä, sopeutuva ja sisukas ahven 3/22. – Kalastuksenvalvonnalle lahjoituksina 22 000 euroa 7/7. – Näätämöjoen saalis kasvoi edellisvuodesta 3/4. – Luvaton kalastus rehottaa Tammerkoskella yöaikaan 4/7. – Mälarenja Vänern-järvien kuhalle MSC-sertifikaatti 6/5. fi tarjoaa koottua tietoa kalataloudesta 5/4. – Saimaannieriän kanta on kääntynyt parempaan päin 7/6. – Suomun mukana tulee kalastuskortti 5/5. – Maakaasuputkilinjan toinen vaihe lausunnolle 4/6. – Saimaannorppakanta kasvaa vakaasti 5/7. 6/28. – Lohenkalastus aikaistui Pohjanlahdella 5/4. – Pelkästään mutaako. – Vantaan Energia luopuu voimalaitoksesta 6/6. – Kemikaalit järvikunnostuksessa 7/22. – Simojoelle yli 50 km yhteislupa-alue 6/6. – Silakan ja kilohailin kiintiöihin muutoksia 4/4. – Lohikalojen ylisiirtolaite käyttöön Montassa 6/5. – Jokiravun piilevä rapurutto 5/22. – Porvoossa päiväsakkoja salakalastuksesta 3/7. – Etelä-Savossa tuloksellista poistokalastusta 2/6. – Tornionjoen lohikuolemat 5/28. – Muikku kutee pimeässä 7/28. – Kalastusmatkailun kalataloudellinen asema 2/5. – Itämeren lohen M74-oireyhtymä voimistuu 4/4. – Matkailu on ohittanut kalastuksen 4/26. – Ootto-onginta ja siianonginta kalastuksenvalvojan näkökulmasta 3/9. – Salakalastus kuriin vaikka ikävällä julkisuudella 6/7. – Tutkimusyhteistyötä kuhavesillä 6/26. – Lohen dioksiinipitoisuus laskussa 5/26. 7/18. – Merikuhat ovat muuttaneet matalaan 6/18. – Kalat. – Merikuhat ovat muuttaneet matalaan 6/18. – Kesäsiikaa tutkitaan Tornionjoella 2/28. – Ankerias on vähentynyt Suomessa 8/20. – Itämeren jääolot muuttuvat 2/22. – Riittävätkö kalastuksenvalvojat. – Viestintä lisää valvonnan näkyvyyttä 4/18. – Tutkimusyhteistyötä kuhavesillä 6/26. – Ahvenen ja kuhan elohopeapitoisuus 3/28. – Merikuhat ovat muuttaneet matalaan 6/18. – Pelkästään mutaako. – Laakajoella käynnistyy kunnostushanke 7/6. – Pikkujärvestä kalastuskohteeksi 2/12. – Älyteknologia valvojan apuna 8/10. – Muikkukannoissa tuttua vaihtelua 5/10. – Ahvenen kalastus Suomessa 3/26. – Muikkukannoissa tuttua vaihtelua 5/10.– Lohen dioksiinipitoisuus laskussa 5/26. – Isot emokalat tärkeitä kalakannoille 4/28. YMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA -SUOJELU Makrolevät vähentyneet ulkosaaristossa 2/4. MATKAILUKALASTUS Fishing in Finlandilla runsaasti uusia käyttäjiä 2/5. – Täpläravun levinneisyys Suomessa 5/14. – Hylkeet, linnut ja ihmiset kilpailevat kaloista 8/6. KALAVESIEN JA -KANTOJEN HOITO Vanhankaupunginkosken pato jää pystyyn 1/7. – Saimaanlohi mukaan Suomi 100 -ohjelmaan 2/7. – Ahvenen ja kuhan elohopeapitoisuus 3/28.– Menestyksekästä kalavedenhoitoa 4/22. – Milloin on kuhan ensimmäinen kerta. – Terrafame tarjosi kalastajille sopimusta 8/6. – Vaelluskalojen nousu on sovittelua 7/10. – Suomen merimetsokanta viime kesän tasolla 6/4. – Kalasta unelmasi vaikka helikopterilla 2/16. – Lohen poikastuotanto historiallisen runsasta 8/4. – Uutta SÄHInää istutuksiin 1/24. – Tengeliönjoen pohjoinen jokirapu 5/18. – #ota rennosti #luvankanssa 5/5. – Kärkihankerahaa jaossa kunnostuksiin 3/5. – Mallinnus kuhakantojen säätelyn apuna 6/22. – Yrittäjä – mene nettiin ja someen! 2/18. – Uusi yhtenäislupa siianongintaan 4/6. – Vaelluskalat kärkihanke esittelyssä 7/14. – Itämeren ankeriaalle kenties kalastuskielto 7/4. – ELY:lle uusi valvontavene Suomenlahdelle 6/4. – Saimaannorppakannan kasvu jatkunut 8/6. – Suomussalmen järviin 870 mikrosirukalaa 7/7
– Suuri haukikirja 1/18. 4/4. – Rapala rahastolta rahaa myös osakaskunnille 5/6. – Isojen ennätyskalojen vuosi 4/14. – Muikkukannoissa tuttua vaihtelua 5/10. – Vantaan Energia luopuu voimalaitoksesta 6/6. 45 €. Lehti sisältää asiantuntijoiden kirjoituksia kalavesien hoidosta, kalakantojen kestävästä käytöstä sekä tuoreimmista kalatalouden tutkimustuloksista. – Kalatalousosaamista vietiin Georgiaan 3/6. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Suomen Kalastuslehti on vesienomistajille, osakaskuntien ja kalastusalueiden aktiiveille, ammattikalastajille sekä kaloista, kalavesien hoidosta ja kalastuksesta kiinnostuneille suunnattu ammattilehti. – Pihlajavedeltä kultainen ahven 3/6. – Sitkeä, sopeutuva ja sisukas ahven 3/22. – Ahvenen lihasta on löytynyt uusi loinen 5/7. – Ennätyskalalautakunnalle uusi puheenjohtaja 7/5. – Muonioon on rakenteilla Kalakirjasto 8/12. – Saaren ostaneelle korvaus merimetsoista 8/6. 19 Suomen Kalastuslehti 8 • 2017 uutta toivoa 6/9. – Maaseutuvirasto ja Evira yhdistetään 3/4. – Tsaarin ajasta EUaikaan – 125 vuotta kalatalousneuvontaa 6/16. – Kalastuspäivä Lanneveden koululla 6/15. Tilaa Suomen Kalastuslehti Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. 3/5. – Kirjapalsta 8/14. KIRJALLISUUS, OPPAAT JA ESITTEET Mitä haaveista tuli 1/16. – Omistajakorvaukset selvässä laskussa 2/4. – Koululaisten kalabongauskisa 15.–21.5. – Kalastuskajakkien suosio kovassa kasvussa 2/7. – 125-vuotias juhli hillitysti 1/10. TILASTOT JA ENNÄTYSKALAT Kalastonhoitomaksuja lunastettiin 266 000 1/5. – Maakaasuputkilinjan toinen vaihe lausunnolle 4/6. – Tampereella järjestetään kuhaseminaari 2/7. – Pohjois-karjalan lupamyynti laski 4/7. TAPAHTUMAT JA KILPAILUT Eduskunnan valiokunnat vierailulla Keskusliitossa 1/4. – Koululaiset fongasivat 8 kalalajia 6/10. –Jokitalkkarit ympäristökasvattajina 3/16. – Kalastusnäyttely kiertää kouluja Pirkanmaalla 6/6. – Komea 2,35 kilon pilkkiahven 4/7. – Runsaslohinen vuosi Tornionja Simojoella 1/6. – Matkailu on ohittanut kalastuksen 4/26. – Tsaarin ajasta EU-aikaan 1/17. – Vaasan Kalarantaan nousee Kalastuksen talo 1/6. – Luontosuhdekonfliktien hallinta 4/10. – Viljellyn ruokakalan arvo kasvoi vuonna 2016 6/7. – Valtakunnallinen kalastuspäivä saa jatkoa 2/5. – Näätämöjoen saalis kasvoi edellisvuodesta 3/4. – Micken kalaherkut 1/19. SEKALAISTA Vaasan Kalarantaan nousee Kalastuksen talo 1/6. – Komea 2,35 kilon pilkkiahven 4/7. – Eihän veneesi kellu passiivirekisterissä. – Kalastusmatkailun kalataloudellinen asema 2/5. – Rannikolla Alueelliset kalastusaluepäivät 8/7. – Kaupallisten kalastajien määrä kasvoi 3/14. – Kalat.fi tarjoaa koottua tietoa kalataloudesta 5/4
erillisiä osakantoja, vaan kaikki eri alueilta kudulle vaeltavat ankeriaat kutevat satunnaisesti keskenään. Ankeriaskannan väheneminen on havaittavissa myös verrattaessa Kokemäenjoen entisajan saaliita viime vuosien saaliisiin. Kudusta syntyvät leptocephalus-toukat ajautuvat sattumanvaraisesti eri puolille EuKokemäenjoella etsittiin jokeen nousevia pieniä kasvuankeriaita nahkiaisrysistä. Se on vaelluskala, jonka kutualue sijaitsee läntisellä Atlantilla, Sargassomerellä. Jouni Tulonen. 20 Suomen Kalastuslehti 8 • 2017 A nkerias on ollut vuosisatoja tärkeä saaliskala kaikkialla Euroopassa. Nykykäsityksen mukaan sillä ei ole Ankerias on vähentynyt Suomessa Jouni Tulonen Luonnonvarakeskus Euroopan rannikolla lasiankeriaiden määrä on pudonnut vain muutamaan prosenttiin 1970-luvun poikasmääristä
Eteläjoella ja Pohjajoella kuitenkin useat paikalliset asukkaat tunsivat hyvin ankeriaan ja muistivat sitä aiempina vuosina nähdyn tai jopa saadun erilaisista pyydyksistä. Seuraavan kerran nousukaloista saatiin tietoa vasta vuonna 2001, kun Ruotsista tuli Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokselle pyyntö luontaista alkuperää olevien näytekalojen toimittamisesta. Ankeriaskanta on heikentynyt jyrkästi 1980-luvulta lähtien. 21 Suomen Kalastuslehti 8 • 2017 roopan rannikoille. Siksi vuonna 2015 pidettiin poikkeusluvalla kuutta nahkiaisrysää pyynnissä Kokemäenjoessa Porin kaupungin vesialueella toukokuun alusta kauden loppuun. Saaliiksi saatiin vain kahdeksan suurta hopeoitunutta kutuvaelluksella olevaa naarasankeriasta. Ankeriaiden talteenotosta sovittiin ja myöhemmin syksyllä näytekaloja oli kertynyt Kokemäenjoesta 33 kpl ja Ahlaistenjoesta 7 kpl. Muuten monipuolisessa kalastossa ei ollut merkkiäkään ankeriaista. Nordqvistin kokemuksien pohjalta päätettiin uusia nahkiaisenpyynnin yhteydessä tapahtuva näytteenotto. Nousukalojen tunnistaminen Vuodesta 2009 lähtien kaikki istukkaat on merkitty kylvettämällä ne strontiumkloridi-liuokses. Ensimmäinen havainto ankeriaan uimarakkoloisesta (Anguillicoloides crassus ) Suomessa tehtiin näistä kaloista. Nahkiaisten pyyntikausi alkaa vasta elokuun puolivälissä. Suurin osa oli joskus saanut nahkiaisten joukossa pieniä ankeriaita. Kalojen keskimitta oli 37,2 cm. Vuodesta 2010 lähtien ankerias on luettu meilläkin erittäin uhanalaisiin lajeihin. Ensimmäisen kerran nousukalojen määrää siellä selvitettiin 110 vuotta sitten. Vain vuosina 2007, 2008 ja 2015 nahkiaisten joukosta löydettiin yksi pieni nousukala. Yhteydet nahkiaispaistamoihin ja pyytäjiin olivat lupaavia. Havaintoja sadan vuoden välein Kokemäenjoen vesistöalue on ankeriaan luontaista levinneisyysaluetta. Vuodesta 1938 alkaen Kokemäenjokeen saapuvien pikkuankeriaiden nousu on päättynyt Harjavallan voimalaitokseen. Suurin kala oli 53,7 cm pitkä ja painoi 221 grammaa. Näytteitä tarvittiin ankeriaan perinnöllisen vaihtelun selvittämiseen ja kanta-analyysin tekemiseen. Aikasarjojen pohja lasiankeriaiden määrissä saavutettiin vuonna ICES:in mukaan vuonna 2011, jolloin Pohjanmeren mantereen puoleisille rannikoille saapui vain 1 % ja muualle Euroopan rannikoille 5 % vuosien 1969 – 1979 keskimääräisestä lasiankeriaiden määrästä. Naaraistakin, keski-ikä 17 vuotta, suurin osa oli hopeoituneita vaelluskaloja. Sukurauhasten perusteella viisi kaloista oli koiraita ja loput naaraita. Kalojen iät vaihtelivat 3 – 7 vuoteen. Koiraiden keski-ikä oli 6 vuotta ja ne olivat kaikki vaellusvärityksessä. Tämän jälkeen määrissä on ollut havaittavissa lievää kasvua (vuonna 2016 Pohjanmerellä 2,7 % ja muilla alueilla 10,7 %). Kalastustentarkastelija Oscar Nordqvist keräytti silloin näytteiksi elo-syyskuussa nahkiaismerroista sivusaaliina saadut ankeriaat Lammaisista ja Saksankorvasta. Kaikki paistamolle vuosina 2007, 2008 ja 2012 – 2015 toimitetut nahkiaiserät tutkittiin ankeriaiden varalta. Itämerelle saapuessaan ankeriaat ovat muutaman vuoden ikäisiä kasvueli kelta-ankeriaita. Vuosivuodelta pienempiä määriä poikasia on saapunut Euroopan rannikolle, minkä seurauksena ankeriassaaliit ovat kääntyneet laskuun. Kaikilla olivat sukurauhaset jo kehittyneet ja ne määritettiin naaraiksi. Yhteensä hän onnistui saamaan kokoon 127 nousuankeriasta, joista pienin oli 31 cm ja suurin 54 cm. Mikäli nousuankeriaat vaeltavat jo keväällä tai alkukesästä, jäävät nämä kalat huomaamatta. Vuonna 2014 Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos kalasti Harjavallan alapuolella Lammaistenlahdella ja jokisuistossa Kolpanlahdella ja Eteläselällä ankeriasrysillä (2 320 rysävuorokautta) ja pitkäsiimoilla (1 600 koukkuvuorokautta). Viimeisimmät tutkimukset Nahkiaispyynnin sivusaaliin seurantaa jatkettiin vuoden 2001 jälkeen yhteistyössä Nakkilan Nahkiaispaistamon kanssa. Lisäksi pari paikallista ammattikalastajaa tarkastivat isorysäsaaliinsa ankeriaan varalta vuosina 2014 ja 2015. Vuonna 2015 Luonnonvarakeskus sähkökalasti Kokemäenjokeen laskevalla Harjunpäänjoella sekä läheisillä Ahlaisten Eteläjoella ja Pohjanjoella. Mannerjalustan tuntumassa ne läpikäyvät täydellisen muodonvaihdoksen ja aloittavat lasiankeriaina nousun makeaan veteen. Pienin yksilö oli 28,6 cm ja painoi 31 grammaa. Näytteiksi saatiin 51 naarasja 4 koirasankeriasta
22 Suomen Kalastuslehti 8 • 2017 sa, mikä jättää otoliittiin selvän merkin. 20 40 60 80 100 120 140 1902 2001 2007 2008 2012 2013 2014 2015 An ke ria ita (k pl ) Pyyntivuosi Nousuankeriaiden määrät Kokemäenjoella 1902 – 2015 nahkiaisen pyynnin sivusaaliissa. Fenn. Kokemäenjoen suulle tai lähialueelle ei ole istutettu kaloja lainkaan. Suurella pyyntiponnistuksella saatiin kahdessa vuodessa vain yksi nuori nousukala. Medd. Vuosi 1902 (Nordqvist 1903), vuodet 2001, 2007, 2008, 2012 – 2014 (Tulonen, RKTL) ja vuosi 2015 (Tulonen, LUKE).. Samaa kertovat myös muistikuvat Meri-Porin ja Tahkoluodon voimalaitosten lauhdeveden oton kalojen erottelusta. Report of the Working Group on Eels (WGEEL), 15–22 September 2016, Cordoba, Spain. Varmoja luonnonkaloja ovat ne 18 yksilöä, jotka ovat olleet lasiankeriaina niinä vuosina, jolloin istutuksia ei ole tehty. Soc. Näytekaloista (55 kpl) vain kaksi oli ollut lasiankeriaana merkintöjen alkamisen jälkeen, eikä niitäkään ollut menetelmän vaativuuden takia tässä vaiheessa mahdollista tarkastaa. F. 107 pp. ICES 2016. Vanhempia, 1990-luvulla alueelle tulleita luonnonkantaa olevia kaloja, saatiin enemmän. Todennäköisesti muistakin kaloista iso osa on luonnonkantaa, sillä istutusmäärien ja samalta vuodelta olevien näytekalojen määrissä ei näyttäisi olevan suoraa yhteyttä. ICES CM 2016/ACOM:19. 29:48–54. Vertaamalla näytekaloja tunnettuihin istutusvuosiin voitiin kuitenkin ”varmat” luonnonkalat erottaa joukosta. Kalavälpän aiempi hoitaja muistaa, että vielä 1990-luvun alkupuolella välpältä kerättiin vuosittain satoja pieniä ankeriaita. Voimalaitosten yläpuolelle sen sijaan on vuodesta 1994 lähtien istutettu lähes 200 000 poikasta, joista osa on voinut selvitä jossain vaiheessa elämäänsä voimaloiden läpi alajuoksulle. Pahimmillaan niitä oli korissa kymmeniä vuorokaudessa. Some observations about the eel in Finland. Ilmeisesti luonnonkanta on ollut voimissaan vielä tuona aikana. Lähteet Nordqvist, O. Johtopäätökset Ankeriaskannan taantuminen on selvästi nähtävissä myös Kokemäenjoen suualueella. Vuonna 2014, voimalaitoksella käynnin yhteydessä, nykyiset laitteiston hoitajat eivät muistaneet nähneensä korissa ainuttakaan ankeriasta. Esimerkiksi vuosina 1997 – 2000 istutusmäärät ovat olleet pienet, mutta noilta vuosilta peräisin olevia näytekaloja on silti paljon. Erot eri aikakausien pyydysten pyyntitehoissa ja pyyntiponnistuksen määrissä eivät yksin voi selittää näin selvää trendiä, varsinkin kun se käy hyvin yksiin muun Euroopan havaintojen kanssa. On mahdollista, että viime vuosina kerätty ja historiallinen tieto kuvaavat luontaisen ankeriaskannan kehitystä Kokemäenjoessa pääpiirteissään melko totuudenmukaisesti. 1903. Fl
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 7,00 € Kalan savustus Suosittu klassikko, kalan savustuksen perusteet kotitarvesavustajalle esittelevä opas. Kahdeksan erilaista reseptiä. 23 Suomen Kalastuslehti 8 • 2017 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Liemiresepti. Kalaherkkuja tekemään Mäti – helmiä lautasella Ensimmäinen Suomessa julkaistu mätitietokirja on tuhti teos kalojen mädistä ja sen käytöstä ruokapöydässä. 16 sivua. Ahvenen ja särjen marinointi Marinoinnin opastus vaiheittain, käsittely, marinointi, pakkaus ja varastointi. 1,80 € 4,00 €. 16 sivua. 38,00 € Maustekalan valmistus Perinteisen maustekalan valmistaminen kilohailista
taminen on sekä kalataloudellisesti että lajin tai kannan suojelun kannalta ensiarvoisen tärkeää. Vastaava aita rakennetaan ensimmäisenä Suomessa Iijoelle. 24 Suomen Kalastuslehti 8 • 2017 H allituksen kärkihankkeisiin kuuluvat pilottikohteet on tunnistettu kansallisessa kalatiestrategiassa merkittäviksi vesistökohteiksi, joissa vaelluskalakantojen elvyttämisen tehosSuomen suurin vaelluskalahanke Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto Vaelluskalojen palauttaminen Iijokeen on käynnistynyt yli neljän miljoonan euron hankkeen voimin. Panu Orell, Luonnonvarakeskus. Hanke tuottaa maamme ensimmäisen älykalatien ja lohenpoikasten alasvaellusrakenteen. Iijoki on yksi keskeisimmistä pilottikohteista. Iijoen 4,3 miljoonan euron kärkihankekokonaiSmolttien ohjainaita Kennebec-joelta Yhdysvalloista
Iijoen vaelluskalakärkihankkeen rahoittajia ovat maaja metsätalousministeriö, PVO-Vesivoima Oy, Ii, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Kuusamo, Metsähallitus, Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä Iijoen vesistön kalastusalue. Istutuksista vastasi Metsähallitus. suus toteutetaan vuosina 2017 – 2019. Älykalatien suunnittelu on tehty Iijoen otva -hankkeessa ja toteutus tehdään kärkihankkeessa. Tietoa ei ole paljon, asia on uusi. 25 Suomen Kalastuslehti 8 • 2017 latiessä virtaus on pienempi, enintään 2 m 3 /s. Alustavaan viiden V:n visioon sisältyvät: vuorovaikutus ja viestintä, vaelluskalat, veden laatu ja valuma-alue, vetovoima ja elinkeinot sekä virkistyskäyttö ja asumisviihtyvyys. Houkutusvirtaus voi olla maksimissaan 8 m 3 /s. – Teimme kesäkuussa lohien ja meritaimenien pienpoikasistutuksia joen keskiosilla. Raasakan älykalatiessä kerätään reaaliaikaista tietoa jokea ylös kudulle nousevista kaloista. Iijoella on käynnistynyt mittava vaelluskalahanke, jossa tavoitellaan vaelluskalakantojen, erityisesti lohija meritaimenkantojen, elpymistä ja luontaista elinkiertoa. Rakenne voi sisältää smolttien kiinniottolaitteiston, jolloin smoltit kuljetettaisiin alas tankkiautolla, jatkaa Karhu. Näin voidaan esimerkiksi säätää pumpuilla kalatien houkutusvirtausta tai turbiinien läpi virtaavan veden määrää kaloille parhaiten sopiviksi. Toimenpiteillä tuetaan myös nahkiaisen ja siian elinolosuhteita Iijoen alaosalla. Suomessa ei ole koskaan ennen käytetty alasvaellusrakenteita. Itse ka. Odotuksissa on, että homma saadaan toimimaan ja kalat nousevat ylös. Kärkihankkeen yhtenä suurimpana haasteena näyttäytyy rahoitus ja sen suunnittelu sekä muun muassa luvanhaun vaatimat pitkähköt valmisteluajat. Taustalla laajempi Iijoen otva -hanke Iijoen vaelluskalakärkihanke valmisteltiin osana Iijoen otva -hanketta, joka käsittelee Iijoen kaikkea kehittämistä. Valtion tuki edellyttää kuitenkin myös aluetoimijoiden merkittävää omarahoitusosuutta. Pitkän aikavälin tavoitteena on kalojen vapaa liikkuvuus sekä yläettä alavirtaan kalateiden ja smolttien ohjausrakenteiden avulla. Kyseessä on pilottihanke, jota voidaan soveltaa muihin nousujokiin. Rakenteen toimintaa tutkitaan muualta tulevalla rahoituksella. Yhteishanke ja yhteisrahoitus Kärkihankerahoitusta vaelluskalakantojen elvyttämiseen on varattu yhteensä seitsemän miljoonaa euroa vuosina 2016 – 2018. Hanketta hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan liitto. Lisäksi loppuvuodesta tehdään smolttien alasvaellusrakenteeseen liittyvä esiselvitys, kertoo Iijoen vaelluskalakärkihankkeen projektipäällikkö Ismo Karhu Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Kalatie toteutetaan älykalatienä, jossa kalojen kulku optimoidaan kalojen havainnointiin perustuvalla virtausolosuhteiden säädöllä. Kärkihanke tuo jatkuvuutta ja konkretiaa vaelluskalojen palauttamiseksi Iijokeen. – Ensimmäistä kertaa Suomessa kokeillaan smolttien alasvaellusta turvaavia rakenteita ja myös kalatierakentaminen käynnistyy, toteaa Iijoen otva -hankkeen projektipäällikkö Mirko Laakkonen. Alasvaellusratkaisujen kehittäminen on haaste. Raasakan vanhassa uomassa seuraamme kalojen liikkumista alueella. Kun tiedetään mikä on paras yhdistelmä kaloille, niin jatkossa käytetään sitä. Hankkeiden rahoitukset ovat toteutuessaan niin mittavia, että muun muassa alueellisten yritysten ja toimijoiden rooli on merkittävä. Eli maksimissaan 10 m 3 /s virtaama. Laakkonen toimii myös kärkihankkeen projektipäällikkönä vuoden 2018 alusta lähtien. Kärkihanke antaa rahaa rakenteen suunnitteluun ja toteutukseen. Saatua tietoa käytetään hyväksi veden virtauksen säätelyyn. Poikasia myös hyödynnetään tulevissa smolttiohjaimen toimivuustutkimuksissa. Valtion tuki toimii strategisena vipurahoituksena, jolla luodaan edellytyksiä yhteistyölle, uudenlaisille hankkeille sekä kalakantojen hoitoja elvyttämistoimenpiteiden jatkuvuudelle. Kyse on pilottihankkeesta, joka toimiessaan voi olla mallina muille. Toiveena on poikasten leimautuminen Iijokeen ja paluu aikuisena kutemaan samoille seuduille. Alasvaellusrakenne ja älykalatie Vaelluskalakärkihankkeen toimenpiteet ovat Raasakan voimalaitospadon kalatie, smolttien alasvaellusratkaisut, pienpoikasten istutusohjelma, lohien ja meritaimenien ylisiirrot sekä toimenpiteet Raasakan ja Maalismaan vanhoilla uomilla
Kalastuslain uudistus ja rasvaevällisen järvilohen rauhoittaminen selittävät suurelta osin emolohien kasvaneen määrän. Jorma Piironen, Luonnonvarakeskus. Myös muut järvilohen kalastusta koskevat säätePielisjoen Kuurnan kutukalapyynnin suurin 7-kiloinen järvilohikoiras Marko Svärdin hyppysissä. Järvilohella loistava vuosi Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto Järvilohen emokalapyynnissä on saatu ennätyksellinen määrä kutukaloja. Kalastuslain uudistus ja erityisesti rasvaevällisen järvilohen rauhoittaminen vuonna 2016 selittää suurelta osin emolohien kasvaneen määrän. 26 Suomen Kalastuslehti 8 • 2017 L uonnonvarakeskuksen Pielisjoen kutulohien pyynnissä on saatu ennätykselliset 249 järvialueella kasvanutta järvilohta, kun 2000-luvun keskimääräinen tulos on ollut vain 49 kalaa
Suuri emokalamäärä mahdollistaa monipuolisemman keinovalikoiman järvilohen säilyttämisessä ja elvyttämisessä. Suurin emokala oli ollut järvivaelluksella jo ainakin kolme vuotta. Lajin säilymisen tulevaisuuden näkymät näyttävät paremmilta. Kalastuksensäätelyn lisäksi myös kalastajakunnassa on tapahtunut muutos. – Luken Enonkosken laitoksella on jo tehty uusien laitosparvien perustamishedelmöitykset, joissa on käytetty lähes sadan emolohen mätiä ja 50 lohikoiraan maitia. – Pyydettyjen emokalojen määrä oli iso yllätys – ja aivan mahtava sellainen, iloitsee erikoistutkija Jorma Piironen Luonnonvarakeskuksesta. 27 Suomen Kalastuslehti 8 • 2017 Kojamot taistelevat kutupaikoista Suuren emokalamäärän ansiosta myös järvilohen luontaista lisääntymistä päästään tukemaan kutuja poikasalueiksi kunnostetuilla koskilla sekä Ala-Koitajoessa että ensimmäistä kertaa myös Lieksanjoessa, Pankajärven yläpuolisilla koskialueilla. Alamitan nosto 60 cm auttaisi taimenta, Piironen toteaa. Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin lohet todella kisaavat kutupaikoista koskialueilla. – Ensi vuosi on todella kiinnostava poikasten lukumäärän suhteen. Järviloheen kohdistunut kalastus on oikeasti vähentynyt. Näin suuria perustajamääriä ei ole koskaan aiemmin ollut käytettävissä, Piironen kertoo.. Naaraiden keskipaino oli 3,2 ja koiraiden 3,8 kiloa. Kalastajat ovat huomioineet järvilohen ahdingon ja siirtyneet kalastamaan muita lajeja ja antaneet lohelle rauhan. Ala-Koitajokeen on viety 152 Kuurnasta saatua lohta ja Lieksanjokeen 77 lohta. Luontainen lisääntymiskierto on ainoa kestävä tapa saada uhanalaiset kalalajit säilymään. Pyynti hoitui verkoilla, ja siitä vastasivat Saimaan lohikalojen ystävät ry:n aktiivit ja yksi paikallinen kalastaja. Hänen mukaansa poikasten istutusmäärät ovat pysyneet suunnilleen samoina, joten se ei selitä emokalojen lisäystä vaan järvillä on tapahtunut jotakin. Luonnonvalinta toteutuu myös tätä kautta. Järvitaimen on todella ahtaalla Vaikka lohelle menee nyt vähän paremmin, taimenia emokalapyynnissä saatiin hälyttävän vähän, vain muutamia kutuvalmiita kaloja. Minkään luontoon palautettavan kalan säilyttämistä ei kuitenkaan voida loputtomiin näin hoitaa. Monipuolisia keinoja elvyttämiseen Kutulohet pyydettiin syys-lokakuun vaihteessa Pielisjoen Kuurnan voimalapatojen alapuolelta. Tämän syksyn pyyntitulos osoittaa, että järvilohen säilymisen takia tehdyt toimet eivät ole menneet hukkaan. Kala oli myös eväleikattu istukas. Kutulohista suurin osa oli alle neljän kilon painoisia, parin järvivuoden kaloja. Piirosen mukaan taimenen nykyinen 50 cm alamitta on riittämätön. Lieksanjoen kutualueille on siirretty parikymmentä Lieksan alajuoksun voimalapatojen alta pyydettyä järvilohta. Järvilohi on äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu kala, jonka kohtalo on ollut jo yli 40 vuotta viljelyn ja istutusten varassa. Kudulle nousevat kalat ovat kooltaan suurempia ja kalat pyydetään jo ennen kuin ne pääsevät kutemaan. Lisäksi molempiin jokiin on tuotu kasvatettuja kutulohia Luken Paltamon laitokselta, 228 lohta Ala-Koitajokeen ja 126 lohta Lieksanjokeen. Ala-Koitajoen kutualueilla kaloja on havaittu runsaasti. Niistäkin suurin osa oli rasvaeväleikattuja laitosistukkaita. Suuri emolohien määrä antaa erinomaiset mahdollisuudet uusien laitoskalastojen perustamiseen ja lohikannan laadukkaiden säilytysistukkaiden tuotantoon. Suuren emokalojen määrän takia potentiaali on suuri. lytoimet, kuten rasvaevättömän kalan 60 cm alamitta, kala/päivä-saalisrajoitus sekä kesäaikainen kalastuskielto ovat vähentäneet järvilohen kalastusta järvialueilla ja säästäneet kudulle valmistautuvia lohia. Suurin naaras oli 5,5 ja koiras seitsemän kiloa. Elinympäristöjen kunnostaminen ja kutulohien siirto voimalapatojen yläpuolisille kutukoskille ovat tärkeä osa parhaillaan käynnissä olevia vaelluskalojen elinolojen parantamiseen tähtääviä kärkihankkeita. Neljännes lohista oli rasvaeväleikattuja istutuskaloja. Todella jännittävää nähdä miten paljon luonnonkudusta syntyneitä poikasia saadaan ensi vuoden sähkökalastuksissa, Piironen pohtii
Kuva: Tapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto. Arvioimme että kirkkaiden, vähähumuksisten järvien ahvenien rasvahapoista saatava terErinomaisia ja ei niin hyviä ahvenia Paula Kankaala, Itä-Suomen yliopisto Ursula Strandberg, Ryerson University, Kanada Sami Taipale, Jyväskylän yliopisto Ympäristötekijät vaikuttavat ahvenen laatuun ja käyttökelpoisuuteen ravintona. Tutkimusjärviksi valittiin järviä, Kirkkaiden järvien ahvenet ovat erityisen terveellistä ruokaa. 28 Suomen Kalastuslehti 8 • 2017 Y mpäristötekijät, erityisesti järvien vesikemia ja valuma-alueelta peräisin oleva humus, vaikuttavat ahvenen laatuun ja käyttökelpoisuuteen ihmisten ravintona. Ahven valikoitui tutkimuskohteeksi, koska se esiintyy erityyppisissä järvissä ja on arvostettu saaliskala. Kirkasvetisten järvien ahventen omega-3 rasvahappopitoisuus oli suurempi ja elohopeapitoisuus pienempi kuin humusjärvistä pyydettyjen ahventen. veyshyöty on suurempi kuin elohopeasta tuleva haitta, mutta runsashumuksisten järvien ahventen osalta tilanne on päinvastainen. Tutkimuksen päämääränä oli selvittää järvien vedenlaadun ja valuma-alueen vaikutuksia ahvenen rasvahappoja elohopeapitoisuuksiin. Tutkimus tehtiin kymmenessä Itä-Suomen järvessä, joissa humusta kuvaavan liukoisen orgaanisen hiilen pitoisuus oli 3 – 19 mg/L ja turvemaiden osuus valuma-alueen pinta-alasta vaihteli 3 – 47 % välillä. Kirkasvetisten järvien ahventen omega-3 rasvahappopitoisuus oli suurempi ja elohopeapitoisuus pienempi kuin humusjärvistä pyydettyjen ahventen. Vesikemian ja kalojen elohopeapitoisuuden yhteys on tiedetty pitkään, mutta tutkimusryhmämme selvitti ensimmäisinä maailmassa yhteyden kalojen omega-3 rasvahappopitoisuuden ja ympäristötekijöiden välillä
Elohopea ongelma jatkossakin Ravintoketjun huipulla oleviin petokaloihin kertyy myrkyllisiä yhdisteitä. Käytännössä kalat, sekä kalojen ja äyriäisten rasvoista tehdyt tuotteet, ovat ainoita merkittäviä EPAn ja DHAn lähteitä ihmisille. 0.0 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 10 20 30 40 50 EP A+ DH A g kg -1 Hg m g kg -1 Hg EPA+DHA 0.1 1.0 10.0 100.0 10 20 30 40 50 Se :H g m oo lis uh de Turvemaiden osuus valuma-alueen pinta-alasta % A B 0.0 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 10 20 30 40 50 EP A+ DH A g kg -1 Hg m g kg -1 Hg EPA+DHA 0.1 1.0 10.0 100.0 10 20 30 40 50 Se :H g m oo lis uh de Turvemaiden osuus valuma-alueen pinta-alasta % A B. Tutkimus kohdistui suurikokoisiin (yli 20 cm) ahveniin (3 – 10 kpl/järvi), koska nämä todennäköisimmin päätyvät kalastajan lautaselle. Tärkein näitä vaihteluja selittävä tekijä oli turvemaiden osuus pinta-alasta. Tutkimusjärvissä ahvenen omega-3 rasvahappojen pitoisuus oli keskimäärin 1,6 – 2,5 g/kg ja elohopeapitoisuus 0,1 – 1,7 mg/kg. Kasviplanktonlajisto vaikuttaa siihen miten paljon EPAja DHA-rasvahappoja on ravintoverkon käytettävissä koska eri kasviplanktonryhmät tuottavat näitä erilaisella tehokkuudella. 29 Suomen Kalastuslehti 8 • 2017 TUTKITTUA joilla todennäköisesti kalastetaan, minkä vuoksi pienet järvet ja lammet (alle 1 km 2 ) jätettiin pois. Näillä tiedetään olevan muun muassa sydänja verisuonisairauksia ehkäiseviä vaikutuksia. Järvissä, joiden valuma-alueen pinta-alasta yli 30 % oli turvemaita, elohopeapitoisuus ylitti suositusrajan 0,5 mg/kg samalla kun kalojen omega-3 rasvahappojen pitoisuus oli noin 25 % pienempi kuin kirkkaiden järvien kaloissa. Kasviplankton tuottaa rasvahapot Kalat tiedetään terveelliseksi ravinnoksi ihmisille niiden sisältämien omega-3 rasvahappojen vuoksi. Näistä tärkeimpiä ovat eikosapenteenihappo (EPA) ja dokosahekseenihappo (DHA). Tutkimusaineistossamme tämä vaikutus näkyi ahvenen lihaksen kokonaisrasvapitoisuudessa ja -koostumuksessa, vaikka ravintoketjussa petoahvenen ja kasviplanktonin välillä oli vähintään kaksi väliporrasta. Nämä ryhmät muodostavat huomattavan osan erityisesti kirkasvetisten, karujen ja keskiravinteisten järvien kasviplanktonista. Sisävesissä näistä tärkein on metyylielohopea, minkä vuoksi EVIRA Ahvenen lihaksen EPA+DHA rasvahappopitoisuus laski ja elohopeapitoisuus (Hg) kohosi kun turvemaiden osuus järvien valuma-alueen pinta-alasta suureni. Järvissä laadultaan parasta ravintoa eläinplanktonille ovat panssarisiimalevät, nielulevät, piilevät ja kultalevät. Kalat eivät pysty itse tuottamaan näitä rasvahappoja vaan ne ovat peräisin ravintoverkon perustuottajista, levistä, joista ne siirtyvät ravintoketjussa eläinplanktonin kautta planktonsyöjäkaloihin ja edelleen petokaloihin
– 16.9. Pääasiallinen elohopean lähde nykyisellään on kaukokulkeuma ja vesistöihin sitä päätyy erityisesti turvemailta peräisin olevan humuksen mukana. Samalla myös hyvälaatuisia rasvahappoja tuottavan kasviplanktonin olosuhteet saattavat heiketä, millä myös on vaikutuksia kalojen laatuun ihmisravinnossa. Vaasa, Kalastuksen päivä/ Fiskets Dag 30.6. Joensuu, Kalamarkkinat 19. Lahti, Kalamarkkinat 15. Rymättylä, Nuottasilakkamarkkinat 22. – 7.7. Elohopeaongelma ei todennäköisesti poistu lähiaikoina vaan voi jopa voimistua. Puruvesi, Muikkumarkkinat 4. – 4.3. Heinola, Kalamarkkinat 25.8. – 13.10. – 10.6. Helsinki, Vene 18 Båt 13. Klamila, Silakkamarkkinat 6. Helsinki, Valtakunnalliset kalastusaluepäivät 2. Ilmastonmuutoksen myötä voimistunut sadanta ja roudattoman kauden pidentyminen lisäävät humuksen huuhtoutumista turvemailta. – 18.2. Tutkimusjärvien ahvenissa seleeniä oli enemmän tai yhtä paljon kuin elohopeaa, mikä viitaisi siihen että seleeni vähentäisi elohopean myrkyllisyyttä. – 15.4. Joensuu, Kalamarkkinat 7. – 9.9. Pyhtää, Keihässalmen Suvimarkkinat 9.6. Lappeenranta, Kalamarkkinat 22. Seleenin on todettu vähentävän elohopean haitallisuutta. Suomen Kalastuslehti 8 • 2017 30 30 TAPAHTUMIA 9. Oripää, OKRA 7.7. – 12.8. Seleenin kompensoivaa vaikutusta tulisikin tutkia enemmän. – 23.9. Tutkimus oli osa Suomen Akatemian AKVA-tutkimusohjelmaa, joka toteutettiin vuosina 2012 – 2016.. – 22.4. Jyväskylä, Keski-Suomen kalaja kevätmarkkinat 25. Yhtä korkeita (yli 0,5 mg/kg) pitoisuuksia on raportoitu viime aikoina muistakin turvemaavaltaisten valuma-alueiden järvien petokaloista (esimerkiksi Keurusseudun vedet, Suomen Kalastuslehti 3/2017). – 1.7. –15.2. – 13.5. Jyväskylä, Wemmi – Ween maan wiljaa 30.9. Jyväskylä, Wemmi – Kevätmarkkinat 5.5. – 20.5. – 23.3. – 26.5. Kuopio, Kalaryssäys 14. – 22.4. Suunnitteilla olevien lukuisten biotaloushankkeiden tarpeisiin metsien hakkuut kohdistunevat lähivuosikymmeninä todennäköisesti suurelta osin 1960 – 1970 luvuilla ojitetuille turvemaille lisäten humuksen ja elohopean huuhtoutumisriskiä. Pitoisuudet ovat samaa suuruusluokkaa tai jopa hieman suurempia kuin yleensä kaloista mitatut pitoisuudet Euroopan vesistöissä, mutta eivät kuitenkaan haitallisen korkeita. Tampere, Kalamarkkinat 21. Turku, Saaristolaismarkkinat 20. Tutkimusjärvissä kuhien ja haukien elohopeapitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin suurissa ahvenissa. Riihimäki, Kansainväliset Erämessut 9.6. Seleenipitoisuus kalojen lihaksessa vaihteli 0,2 – 0,8 mg/kg. Taivassalo, Silakrysäys 15.7. Helsinki, Koskipäivä 7. Helsinki, Kalaviikko 13. Ohtakari, Kalajuhlat 11. Kompensoiko seleeni elohopean haittoja. Kemi, Kalamarkkinat 7. Mielenkiintoista oli havaita että järvessä, jossa ahvenen lihaksen elohopeapitoisuus oli korkein (Ilomantsin Hattujärvi), mitattiin myös korkeimmat seleenipitoisuudet. Forssa, Kalamarkkinat 12. Helsinki, Go Expo 3.3. Kalat ottanevat ympäristöstään riittävästi seleeniä ja myrkyllinen elohopea mahdollisesti kompleksoituu seleenin kanssa, jolloin se on vähemmän haitallista. – 16.9. – 7.10. Helsinki, Stadin silakkamarkkinat Lisää tapahtumista: www.ahven.net on antanut suosituksia rajoittaa suurten haukien, ahventen, kuhien ja mateiden käyttöä ihmisravintona
Raportoimme luvanmyynnistä. Hän kertoi poliisille ettei hänellä ollut kalastuslupaa. Ohjelma maksaa 340 € kolme ohjelmaa 868 € (sis. Työmäärä vähenee ja lupakauppa piristyy Kalastuksenvalvojat voivat ajantasaisesti seurata KOKO luvanmyynnin tilannetta. Referenssit: Metsähallitus • Etelä-Karjalan kalatalouskeskus • Kainuun kalatalouskeskus • Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus • Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto • Päijät-Hämeen kalatalouskeskus • Vantaan kaupunki • Vantaan joen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys • kalastusalueet: Airisto-Velkua • Haukiveden • Joroisten • Kemijärven • Kivijärven • Kustavin • Kyrösjärven • Längelmäveden • Norra Svenska fiskeområde • Paraisten • RuovedenKuoreveden • Parikkalan-Saaren-Uukuniemen • Roineen–Mallasveden-Pälkäneveden • Suodenniemen • Suur Saimaan • Vantaanjoen • Vammalan seudun • Ähtärin reitin • osakaskunnat: Aurejärven • Herrasen • Kallialan • Oulun • Takahuhdin • Tampereen • Viljakkala-Inkula • Ämmätsän • Säästää rahaa satoja euroja! Luvat myydään verkkokaupassa sekä myyntipisteessä. Tehtävät kirjataan valvontatyön aikana. ALV 24 %) + vuosimaksu 15 € + ALV (2017). Toimintaperiaatteena on kalatalouden yleisten edellytysten kehittäminen sekä mm. Ohjelma ollut käytössä vuodesta 2015 – jo 70 ohjelmaa käytössä. KALAPASSI + LUPA KALASTAA. Hänellä ei ollut kalastuslupia. Poliisi soitti samana päivänä luvattomalle kalastajalle. Poliisi lähetti sakkolapun joka oli perillä seuraavana päivänä. Näin säästetään vuodessa satoja euroja. Valvoja kirjasi tapahtuman ja lähetti sen sähköpostilla poliisille. Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry Viinikankatu 53, 33800 TAMPERE Puhelin: 050 592 9255 etunimi.sukunimi@ahven.net www.kalatalo.fi VALVONTATYÖKALU Valvontatyökalu -ohjelma vähentää valvojan työmäärää. Tarina elävästä elämästä: Tilanne Kyrösjärvellä 7.6.2015: Valvojapari tapasi järvellä miehen uistelemassa. Kaikki hoituu kauttamme. Lupa-alueen ei tarvitse käyttää kuittilomakkeita eikä pyydysmerkkejä. Verkkokaupassa asiakas saa maksusuorituksen jälkeen tositteen ja pyydysmerkit. Talteenotosta voidaan ilmoittaa heti poliisille sähköpostitse. Terveisin Kyrösjärven kalastusalueen isännöitsjä Jarmo Kalli p. Suomen Kalastuslehti 8 • 2017 31 Pirkanmaan kalatalouskeskus on vesialueen omistajien järjestö. Ei liittymismaksua. 0400 237 305. Pyydysmerkkiin kirjautuu lupa-alueen nimi ja mistä luvasta on kyse sekä kalastajan nimi ja yhteystieto. Tehokasta toimintaa. Maksun jälkeen tulostetaan tosite ja pyydysmerkit asiakkaalle. Lupa-alue ja kalastuksen valvojat voivat seurata ajantasaisesti koko myyntiä omilla tunnuksilla. kalastusalueiden, osakaskuntien ja kalavesien hoidon edistäminen. NÄIN SE TOIMII: Myyjä kirjautuu järjestelmään ja kirjaa oston. Keskitytään valvontaan – ei raportointii n Valvontatap ahtumat havainnolli sesti kartalle. Tilaaja vastaa itse tarvittavat laiteja liittymähankinnat
Kalatalouden Keskusliitto (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Pyydysmerkki 2018 Uuden kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla. Pyydysmerkin hinta 0,20 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20 € TEE ITSE JA TILAA: www.ahven.net/pyydysmerkit. Materiaali vedenkestävä, synteettinen ja luja TYVEK, jolle on helppo kirjoittaa lain vaatimat kalastajan nimija yhteystiedot vedenkestävällä tussilla tai lyijykynällä