vuosikerta 8 • 2018 Raakulla on toivoa Ruokahukka ruotuun Meriluonnon huippupaikat. Suomen KALASTUSLEHTI Perustettu 1892 • 125
2 22.2. 4 17.5. ILMESTYMINEN 2019 Nro Aineisto Ilmestyy 1 11.1. krs 00700 Helsinki puh. 3.5. 6 13.9. 11.10. Kalatalouskeskusten ja kalastajaliittojen toimihenkilöt toimivat lehden asiamiehinä. 8.2. VISUAALINEN ILME Emilia Heikkilä TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa 2018 8 • 2018 18 24 28 Suomen. (09) 6844 5914 fax (09) 6844 5959 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Tuuri ILMOITUSMYYNTI puh. (09) 6844 5915 Vuosikerran 2019 (8 numeroa) tilaushinnat: määräaikainen 49 euroa ja kestotilaus 48 euroa. Myynti Kalatalouden Keskusliitossa. Irtonumero 9 euroa. Kannen kuva: Jouni Taskinen. Suomen Kalastuslehti 8 • 2018 2 ARTIKKELIT 10 Kalatalousyhteistyötä Iijoella Mirko Laakkonen 12 Suomen Kalakirjasto on avattu Kari Kilpinen 14 Suomen Kalastuslehti 2018 18 Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin Katja Pethman ja Mirjami Kuoppala 22 Ahvenen kututurot kokeessa Antti Lappalainen, Sanna Kuningas ja Mats Westerbom 24 Meriluonnon huippukohteet kartalle Suomen ympäristökeskus 28 Raakun uusi toivo Jouni Taskinen PALSTAT 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyet 9 Lakiasiaa 30 Tapahtumia Raakku eli jokihelmisimpukka on Suomen pitkäikäisin eläinlaji. 15.11. 22.3. 7 18.10. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TOIMITUSKUNTA Tuomas Oikari, Jorma Leppänen, Outi Heikinheimo, Marko Paloniemi, Mika Laakkonen ja Sakari Kuikka TILAUKSET, OSOITTEEN MUUTOKSET JA PERUUTUKSET Heidi Moisio puh. 14.6. 8 22.11. 6.9. 5 9.8. SISÄLTÖ ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 3 5.4. 20.12
Suomen Kalastuslehden sivumäärä puolestaan kasvaa 40 sivuun, ulkoasua uudistetaan ja lehden sisältöön otetaan lisää kaupallista kalastusta käsittelevää aineistoa. Nähtäväksi jää, miten alan rahoitus saadaan riittämään vapaamatkustajien määrän kasvaessa vuosi vuodelta. Suomen Kalastuslehti 8 • 2018 3 K olmas vuosi uudistettua kalastuslakia lähestyy loppuaan. Jälkimmäinen tosin edellyttää verottajan tulkintojen laajentamista nykyisestä. Vuoden mittaan olemme Keskusliitossa valmistelleet lukuisia uudistuksia ulospäin suuntautuvassa tiedotusja julkaisutoiminnassamme. Nettisivumme ahven.net on läpikäynyt peruskorjauksen ja lopputulos avataan suurelle yleisölle vuodenvaihteessa. Kalastusalueet ovat valmistautuneet pitkin vuotta toiminnan päättymiseen ja tulevien kalatalousalueiden ensimmäisten kokousten suunnittelu on jo pitkällä. Toivomme uudistetun kalastuslehden toimivan jatkossa yhdistävänä tekijänä vesialueen omistajien ja kaupallisten kalastajien välillä ja tietolähteenä kaikille luonnonkalaa hyödyntäville. Kalastonhoitomaksun suoritusmahdollisuus kalastustarvikeostosten yhteydessä kivijalkamyymälöissä tai mökkivuokrauksen yhteydessä netissä voisivat hyvinkin lisätä maksajien määrää. Sosiaalisen median toimintoja on lisätty merkittävästi eikä perinteinen printtimediakaan ole säästynyt muutoksilta. Keskeisimpään muutostarpeeseen, eli kalastonhoitomaksun maksajapohjan laajentamiseen ei taida poliittinen uskallus riittää vaalivuoden lähestyessä. Rahoitustarpeiden paikkaamiseksi alan keskusjärjestöt KKL ja SVK tekivät marraskuun alussa yhteisen aloitteen Metsähallitukselle. Aluetoimijat voivat vielä käydä läpi tarkistuslistan ahven.netin kalastusalueet-osion alta löytyvästä yksityiskohtaisesta ohjeesta kalastusalueesta kalatalousalueeseen -siirtymään. Kiitos menneestä vuodesta ja antoisaa vuodenvaihetta kaikille Suomen Kalastuslehden lukijoille! PÄÄKIRJOITUS Katsaus vuodenvaihteeseen Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto ”KKL ja SVK tekivät marraskuun alussa yhteisen aloitteen Metsähallitukselle.”. Loppuvuodesta lausunnoilla ollut kalastuslain virityssarja synnytti kentällä tuttuun tapaan kovaa parranpärinää ja ministeriö sai luettavaa lähes 100 lausunnon verran. Myös työnantajien kustantamien liikunta-, kulttuurija virikesetelien käyttömahdollisuus tähän tarkoitukseen olisi oiva lisä kokonaisuuteen. Kalastaja-lehden julkaisu päättyy tämän vuoden loppuun
Todistus maksun suorittamisesta on pidettävä mukana kalastaessa. Kanta Suurin sallittu saalis (TAC) tonnia Muutos Pohjanlahden silakkakiintiö 88 703 -7 % Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden silakkakiintiö 170 360 26 % Riianlahden silakkakiintiö 31 044 + 7 % Läntisen silakkakannan kiintiö 9 001 48 % Kilohailikiintiö 270 772 + 3 % Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiö 91 132 % Suomenlahden lohikiintiö 9 702 3 % Itäisen turskakannan kiintiö 24 112 15 % Läntisen turskakannan kiintiö 9 514 + 70 % Punakampelakiintiö 10 122 + 43 %. Kalastuslain mukaan jokaisen 18 – 64-vuotiaan, joka kalastaa muuten kuin onkimalla, pilkkimällä tai silakkalitakalla, on suoritettava kalastonhoitomaksu. Kalastonhoitomaksuja voi ostaa Metsähallituksen eräluvat.fiverkkokaupasta, palvelunumerosta 020 69 2424, Metsähallituksen luontokeskuksista ja R-kioskeilta. Itämeren jäsenvaltiot ja komissio antoivat myös sitoumuksensa laittoman lohenkalastuksen lopettamiseksi vuoden 2019 alusta alkaen. Kalastonhoitomaksun maksettuaan voi kalastaa yhdellä vavalla lähes koko maassa, paitsi vaelluskalavesistöjen koskija virta-alueilla. MMM 15.10.2018 EU:n maatalousja kalastusneuvoston päättämät Itämeren kalastuskiintiöt vuodelle 2019. Suomea ministerikokouksessa edusti maaja metsätalousministeri Jari Leppä, joka oli tyytyväinen kokonaisratkaisuun. 4 Suomen Kalastuslehti 8 • 2018 LYHYET KALASTONHOITOMAKSUN HINTA ENNALLAAN VUONNA 2019 Kalastonhoitomaksu kalenterivuodelle 2019 on 45 euroa, seitsemälle vuorokaudelle 15 euroa ja yhdelle vuorokaudelle 6 euroa. Tämä tarkoittaa tehostettuja lohenkalastuksen valvontatoimia Itämeren pääaltaalla. Tehdyn ratkaisun mukaisesti meritaimenen kaupallinen kalastus on kielletty neljän merimailin ulkopuolella perusviivoista laskettuna koko Itämerellä vuonna 2019. Maksun keräämisestä vastaa Metsähallitus. ICES:n arvion mukaan väärinraportoidun lohen kalastuksen määrä Itämerellä on 30 500 kpl vuodessa. lokakuuta. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto ITÄMEREN KALASTUSKIINTIÖT VUODELLE 2019 EU:n maatalousja kalastusministerit päättivät Itämeren kalastuskiintiöistä vuodelle 2019 Luxemburgissa 15. ”Saimme vahvan tuen ehdotuksellemme avomerialueen meritaimenen kalastuskiellolle, joka estää lohen väärinraportoinnin taimeneksi ja tehostaa käytännön valvontatoimia”, Leppä kertoo
Lisäksi ehdotettiin että Metsähallitus tekee verottajalle aloitteen (yhteistyössä kalatalousalalla toimivien järjestöjen kanssa) liikuntakulttuurija virikesetelien käyttömahdollisuuden laajentamisesta jatkossa myös kalastusta koskevaksi. 5 Suomen Kalastuslehti 8 • 2018 LYHYET VASTUULLISTA JA VALVOTTUA EMOKALAPYYNTIÄ ELY-keskus on myöntänyt Satakunnan Kalatalouskeskukselle poikkeusluvan viideksi vuodeksi (2016–2020) vaellussiian emokalapyyntiin Lammaistenlahdella 15.10.–30.11. Lähde: Luke. Seuraavina olivat hauki (0,44 kiloa), ahven (0,41 kiloa), kuha (0,40 kiloa), silakka (0,31 kiloa) ja siika (0,29 kiloa). Kaikki kalat tilastoidaan ja julkaistaan Satakunnan Kalatalouskeskuksen verkkosivuilla. Kotimaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta (1,2 kiloa) ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta (4,0 kiloa). 2 4 6 8 10 12 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 kg /h lö /v uo si Kotimaisen kalan ja tuontikalan kulutus Suomessa Kotimainen kala Tuontikala. Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin muikkua (0,61 kiloa). Mädinhankinta ja -haudonta on oleellista paikallisen, Kokemäenjoen kantaa olevan poikastuotannon turvaamiseksi. Pyynnin tavoitteena on, että kalat voidaan vapauttaa hyväkuntoisina lypsämisen jälkeen. Tavoitteena on laajentaa nykyistä maksumahdollisuutta jo vuoden 2019 aikana. KALAN KULUTUS KASVOI PARIN VUODEN TAUON JÄLKEEN Suomalaiset kuluttivat kotimaista kalaa hieman yli neljä kiloa ja tuontikalaa lähes kymmenen kiloa asukasta kohti vuonna 2017. Tuontilohen kulutus kasvoi lähes 14 prosenttia. Samalla luodaan maakunnallinen toimintamalli, jossa koko poikastuotannon ketju tapahtuu Satakunnan alueella. Kaloja ei myöskään pyydetä enempää kuin mitä mädin lypsämiseksi on tarpeellista. Luonnonvarakeskus 14.11.2018 Kotimaisen kalan ja tuontikalan kulutus Suomessa vuosina 1999 – 2017. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto JÄRJESTÖILTÄ YHTEINEN ALOITE MAKSUKERTYMÄN NOSTOON Kalatalouden Keskusliitto ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ovat yhdessä esittäneet Metsähallitukselle että Kalastonhoitomaksun maksamisen asiamiessopimusten tekemisestä aloitetaan mahdollisimman pian neuvottelut suurimpiin kalastustarvikkeita myyvien ketjuyritysten, Lomarenkaan sekä muita kalastuslupia myyvien verkkokauppojen kanssa. välisenä aikana
ESS 6.11.2018 SAKOT HALIKONLAHDEN SALAKALASTAJALLE Ammattikalastusta harjoittanut vakkasuomalainen mies on tuomittu luvattomasta pyynnistä Halikonlahden vesillä. Metsähallitus 15.10.2018 LAHTI MYY VESIJÄRVELLE 250 PYYDYSLUPAA Lahden kaupunki aikoo myydä Vesijärvelle ensi vuonna 250 kappaletta pyydyslupia. SSS 15.11.2018 VYYHTI II -HANKKEELTA UPEA ESITTELYVIDEO Paikalliset kunnostajat tarvitsevat tukea ja neuvoja, monialaista asiantuntija-apua toiminnalleen. 6 Suomen Kalastuslehti 8 • 2018 LYHYET SAIMAALLA JO LÄHES 400 NORPPAA Metsähallituksen arvion mukaan norppien talvikanta on kasvanut taas viime vuodesta 10 – 20 yksilöllä ja on nyt kooltaan 380 – 400 norppaa. Ilman vesialueenomistajien ja kalastajien panosta suojelutavoitteita olisi ollut vaikea saavuttaa”, sanoo maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Tarvittavaa lupaa ei ole ollut, Varsinais-Suomen käräjäoikeus totesi tuomiota lukiessaan. Merkkien luovuttaminen eteenpäin on kiellettyä. – Toiminta on ollut laajamittaista. Yksi ruokakunta voi lunastaa enintään kaksi pyydysyksikköä. ”Kiitän kaikkia sopimuksen tehneitä osakaskuntia ja muita vesialueen omistajia yhteistyöstä saimaannorpan suojelussa. Mies ennätti myydä kalaliikkeelle parissa viikossa satoja kiloja salaa pyydettyjä kuhia, ahvenia ja haukia. Pyydysmerkkien myyntiä on rajoitettu merkittävästi, sillä 2000-luvun alussa pyydysmerkkejä myytiin ajoittain yli 700 kappaletta. Määrä on jo hyvin lähellä saimaannorpan suojelustrategiassa ja toimenpidesuunnitelmassa vuodelle 2025 asetettua 400 yksilön välitavoitetta. Kalastaja saatiin haastettua käräjille viime tingassa ennen kuin syyteoikeus vanheni.Rangaistus on 40 päiväsakkoa eli yhteensä 240 euroa. Tämän vuoden pyydysluvista 200 myytiin Lahti-pisteessä ja 50 verkkokaupan kautta. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Tarjolle tulee yksi 140 kuhan kiintiö, joka myydään ensimmäisenä varauksen tehneelle kaupalliselle kalastajalle. ProAgrian Oulun VYYHTI II -hankkeen päätavoitteena on rakentaa laajapohjainen, maakunnallinen VYYHTI-verkosto, joka toiminnallaan tukee paikallisia kunnostajia vesienja ympäristönhoitotöissä. Sopimuksen puitteissa voisi ottaa ainoastaan 50 – 60 sentin mittaisia kuhia, jotka merkitään kidusmerkeillä. Hankkeen aikana tuotettuun erinomaiseen ja sympaattiseen kunnostuksista paikallisin silmin kerrottuun viiden minuutin mittaiseen videoon kannattaa tutustua. Pitkäjänteinen suojelu ja paikallisväestön sille antama tuki ovat tuottaneet tulosta. Poliisi takavarikoi hänen jäljiltään kilometrikaupalla verkkoja kaksi vuotta sitten. Video löytyy hankkeen kotisivuilta www.proagriaoulu.fi/fi/vyyhti-ii/. Vesijärvellä jatketaan kaupalliseen kalastukseen liittyvää kokeilua. VYYHTI II -hankkeen videolla pääsee paikallisen kunnostajan Olavi Kammosen mukana tutustuman alueella tehtyyn kunnostustyöhön
Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Myös Ulvilan ja Kokemäen kaupungeilta on pyydetty lausunnot asiasta valitusten perusteella. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto TURUSSA RANNIKON KALASTUSALUEPÄIVÄT Kalatalouden Keskusliitto järjesti yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Satakunnan kalatalouskeskuksen kanssa Rannikon kalastusaluepäivät Turussa 31.10. A. Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoi omissa lausunnoissaan, etteivät valitukset anna aihetta ympäristöluvan perumiseen, sillä haitat kalataloudelle tai vesistölle on lupaehdoissa määritelty sellaisiksi, että ne jäävät varsin vähäisiksi. Toiseen päivään kuului tutustuminen Säkylän Pyhäjärven kalasatamaan ja kalastukseen sekä kuultiin Apetit Oy:n järvikalapihvin synnystä kalastajan ja yrityksen silmin. Valitusten käsittely venyy aiotusta. Haukisuolle turpeennostoa varten myönnetystä ympäristöluvasta valittivat muun muassa Ulvilan kaupungin ympäristölautakunta, Kokemäen kaupungin ympäristölautakunta, Sääksjärven kalastusalue, Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan osasto sekä useita yksityisiä maanomistajia. Vaasan hallinto-oikeudesta kerrotaan, että turvesuoluvista tehtyjä eri valituksia on niin paljon, että ne ovat ruuhkauttaneet käsittelyn. Luontopolku kertoo mielenkiintoisella tavalla uhanalaisesta taimenesta sekä kaupunkipuron luonnosta ja sen suojelusta. 7 Suomen Kalastuslehti 8 • 2018 LYHYET TURVESUOVALITUKSET RUUHKAUTTIVAT OIKEUDEN Kokemäen Sääksjärven pohjoispuoliselle Haukisuolle myönnetty ympäristölupa turpeen nostosta herätti runsasta vastustusta. Kahden kilometrin mittaisella luontopolulla on pääopastaulut molemmissa päissä ja 14 kohdetaulua. Puron varteen avattiin lokakuussa Helsingin ensimmäinen taimenista kertova luontopolku, joka on tehty puroaktiivien ja kaupunkiympäristön yhteistyönä. Talkookunnostuksilla on saatu luotua iloisesti solisevan puro, jonne Suomenlahden uhanalaiset taimenet saapuvat lisääntymään. Kudulle nousevat taimenet voivat olla jopa 90 cm suuria ja niitä voi nähdä runsaasti. Ahlström Kiinteistöjen hakemasta ympäristöluvasta tehtiin yhdeksän eri valitusta Vaasan hallinto-oikeudelle. Rannikon kalastusaluepäivien kokousosuus järjestettiin tänä vuonna valtion virastotalossa Turussa. Haukisuon ympäristöluvan valitukset ovat joutuneet samaan ruuhkaan. Ensimmäisenä päivänä kuultiin esityksiä kalatalouasalueita koskevista aiheista sekä valmisteilla olevasta Kalavesien hoito-oppaasta. Aluepäiville osallistui 100 henkeä Kokkolasta Imatralle. – 1.11. Satakunnan Kansa 11.11.2018 HELSINKIIN AVATTIIN LUONTOPOLKU TAIMENISTA Koillis-Helsingissä kiemurtelevaa Longinojaa on kunnostettu jo 17 vuotta
R-kioskilta ostettaessa hintaan lisätään toimitusmaksu 3 €. Tämä koskee muun muassa pyydyskalastusta ja kalastusta usealla vavalla. Näin maksat kalastonhoitomaksusi Kalastonhoitomaksu on henkilökohtainen. • Kalastuksenhoitomaksu koskee kalastusta koko Suomessa, paitsi Ahvenanmaalla. • Ikään perustuvan kalastusoikeuden todistamiseksi on suositeltavaa pitää kalastettaessa mukana henkilöllisyystodistusta. 2. Eräluvat-verkkokauppa Kirjaudu www.eraluvat.fi sivustolla verkkokauppaan ja lunasta kalastonhoitomaksusi. 8 Suomen Kalastuslehti 8 • 2018 Ta pio G us ta fss on /K ala ta lo ud en Ke sk us liit to 45 € / kalenterivuosi 15 € / 7 vuorokautta 6 € / vuorokausi Jos olet 18–64-vuotias kalastaja, sinun tulee maksaa kalastonhoitomaksu. 1. Maksun yhteydessä kalastajilta kysytään nimi, yhteystiedot ja syntymäaika. Palvelunumero 020 692 424 (arkisin 9 – 16) Soita palvelunumeroon. Kalastonhoitomaksulla voit kalastaa yhdellä vavalla suuressa osassa maata. 3. Palvelupiste Kalastonhoitomaksun voi suorittaa Metsähallituksen luontokeskuksissa ja R-kioskissa. Saat postitse maksutositteen, jolla voit maksaa kalastonhoitomaksun. www.eraluvat.fi www.ahven.net/luvat www.mmm.fi/kalat www.kalat.fi www.kalastusrajoitus.fi Kalastonhoitomaksu 2019 Ta pio G us ta fss on , Ka lat alo ud en Ke sk us liit to. Säilytä kuitti maksusta. Muuhun kalastukseen ja ravustukseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa. Kalastonhoitomaksun voi hankkia myös toiselle, jolloin ostaja ilmoittaa pyydetyt tiedot kalastajasta/kalastajista, joiden puolesta suorittaa maksun. Tositteen voi tulostaa tai tallentaa esimerkiksi mobiililaitteelle. Kalastonhoitomaksu ei oikeuta vapakalastukseen kaikilla vesillä: rajoituksia on rauhoitetuilla vesialueilla, erillisen luvan vaativilla erityiskohteilla tai vaelluskalapitoisissa koskija virtavesissä. Palvelupisteestä saat heti mukaasi tositteen kalastonhoitomaksun suorittamisesta. Huomioi • Kuitti kalastonhoitomaksun suorittamisesta tulee olla aina mukana kalastaessa. Maksua ei tarvitse suorittaa, jos kalastat pelkästään pilkillä, ongella tai silakkalitkalla
Yhteisaluelaissa osakkaaksi katsotaan yksiselitteisesti kiinteistön omistaja, joten tälle kuuluisi tämän mukaisesti myös kalastusoikeus, vaikka kiinteistöön kohdistuisikin muiden hallintaoikeuksia. Hallintaoikeuden pidättäminen pienentää lahjan verotuksellista arvoa. Mainitusta lähtöolettamasta voidaan poiketa sopimalla asioista toisin. Siihen kuuluu myös oikeus kiinteistöstä saatavaan tuottoon sekä velvollisuus kiinteistöveron ja vastaavien kulujen maksamiseen. Hallintaoikeus on mahdollista rekisteröidä hakemalla sen kirjaamista Maanmittauslaitokselta. Onko kalastus osa hallintaoikeutta. Metsästyslaissa lähtökohdaksi on otettu, että omistaja määrää metsästyksestä myös siinä tapauksessa, että kiinteistö olisi annettu vuokralle. Jos osakaskunta jakaa rahavaroja, osuus kuuluu tuotto-säännön perusteella sille, jolla on hallintaoikeus. Etenkin siinä tapauksessa, että kalastus kuuluu jommankumman sukupolven mielestä olennaisesti mökkeilyyn, kannattaa kalastusoikeudesta ja äänestysoikeudesta osakaskunnassa sopia selkeästi jo siinä vaiheessa, kun suunnitellaan kesämökin sukupolvenvaihdosta. Rekisteröinnin avulla varmistetaan, että mahdollinen ostaja on tietoinen hallintaoikeuden olemassaolosta. Osakaskuntien sisäistä toimintaa säätelee yhteisaluelaki. Kalastusoikeuden osalta puolestaan voidaan todeta, ettei kalastuslaki mainitse tämäntyyppisiä hallintaoikeuksia pykälässä, joka määrittelee kalastusoikeuden haltijuutta. 9 Suomen Kalastuslehti 8 • 2018 K iinteistön hallintaja käyttöoikeus on yleensä kiinteistön omistajalla. Kiinteistöön kuuluvan yhteisalueosuuden osalta oikeuksien jakautuminen omistajan ja hallintaoikeuden haltijan kesken ei ole niin selvä. Siirtämällä kiinteistö hyvissä ajoin veroa joudutaan maksamaan vähemmän, kuin jos kiinteistö siirtyisi perintönä. LAKIASIAA Tällä palstalla Kalatalouden Keskusliiton lakimies Jenny Fredrikson käsittelee omistajuutta, kalastusalueita ja kalastamista koskevia kysymyksiä sekä esittelee ajankohtaisia oikeustapauksia. Hallintaoikeuden nojalla on mahdollista antaa kiinteistö vuokralle ja saada vuokratulot itselleen. Kiinteistöön voi kuitenkin kohdistua muitakin hallintaoikeuksia, jotka perustuvat sopimukseen, testamenttiin tai lahjakirjaan. Näin tehdään paitsi siitä syystä, että halutaan jatkossakin oleskella mökillä, myös verosyistä. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto. Hallintaoikeuteen kuuluu oikeus käyttää kiinteistöä omistajan tavoin. Kalastusoikeus ei ole suoraviivaisesti tulkittavissa osaksi kiinteistön tuottoa, vaan on eduskunnan perustuslakivaliokunnan sanoin erikoislaatuinen omaisuudenlaji. Kiinteistön omistaja puolestaan tarvitsee hallintaoikeuden haltijalta suostumuksen voidakseen myydä kiinteistön. Esimerkiksi kesämökkikiinteistön siirtäminen seuraavalle sukupolvelle tehdään usein pidättäen hallintaoikeus itsellään. Yhteisen vesialueen kalastusoikeus kuuluu kalastuslain mukaan osakaskunnalle. Tämä on luonteva lähtökohta myös, jos vertailukohtana pidetään metsästystä
Otva-hankkeen tuloksia ovat muun muassa vuoteen 2030 ulottuva vesistövisio, lohikalojen alasvaellusreittien yleisKalatalousyhteistyötä Iijoella Mirko Laakkonen Pohjois-Pohjanmaan liitto Kolmivuotinen Iijoen Otva -hanke on tullut päätökseen. Hankkeen tuloksena on laadittu vesistövisio, suunnitelma kalatiestä ja lohen vaelluspoikasten alasvaellusreitistä sekä monia pienempiä osia. Yksi tärkeimpiä saavutuksia oli, etIijoen Raasakan voimalaitospadon kalatielle laadittiin Otvassa rakennussuunnitelma. suunnitelma sekä Raasakan voimalaitospadon kalatien rakennussuunnitelma. 10 Suomen Kalastuslehti 8 • 2018 L aaja Iijoen vesistöalueen kehittämishanke, Otva, päättyi lokakuussa. Iijoen otva. Lisäksi käynnistettiin uusia hankkeita ja Raasakan kalateiden vesiluvan haku
Otva-hanke onnistui kokonaisuudessaan hyvin ja tavoitteet saavutettiin. Eri toimijoiden välinen yhteistyö parani Otva-hankkeen aikana merkittävästi.” Iijoen kehittäminen jatkuu Otvassa luodun toimintamallin ja viideksi vuodeksi varmistuneen koordinointirahoituksen turvin. Seurantatutkimuksen ja virtausmallien tiedot yhdistämällä muodostettiin ehdotukset smolttien alasvaellusreiteiksi. Visio on laajan yhteistyön tulos Hankkeen visio-osuudessa Iijoelle muodostettiin vesistövisio ja laadittiin vision toteuttamista tukeva toimenpideohjelma. 11 Suomen Kalastuslehti 8 • 2018 tä Iijoen vesistöalueen kehittämiseen onnistuttiin järjestämään jatkorahoitus. Jokityöryhmä valmisteli lisäksi muun muassa Iijoen vaelluskalakärkihankkeen toimenpiteitä. Otva-hankkeen nettisivusto: https://www.pohjoispohjanmaa.fi/aluesuunnittelu/iijoen_otva Iijoki-wiki: https://www.jarviwiki.fi/iijokiwiki/ IIJOEN OTVA -HANKE Iijoen otva toteutettiin 15.10.2015 – 14.10.2018. Lisäksi luotiin Iijokiwiki Järvi-meriwikialustalle, toteutettiin Iijoen arvot -paikkatietokysely, järjestettiin Iijoki-foorumit vuosina 2017 ja 2018 sekä paikallistapaamisia alueen kunnissa. Alasvaellusreitti ja kalatie Alasvaellusreittien yleisssuunnittelu oli tärkeä osa Otva-hanketta. Hallinnoija Pohjois-Pohjanmaan liitto, osatoteuttaja Luonnonvarakeskus. Haapakosken voimalaitoksella tehtiin lohen vaelluspoikasten seurantatutkimus. Päätavoitteet olivat vesistövision muodostaminen sekä vaelluskalakantojen palauttamisen ja muiden joen arvoa nostavien toimenpiteiden edistäminen. Suunnittelusta vastasi hankkeen osatoteuttaja Luonnonvarakeskus. Vesilupahakemus on käsittelyssä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kokonaisbudjetti oli noin 900 000 euroa. Neuvottelujen tuloksena vesiluvan hakijoiksi varmistuivat PVO-Vesivoima Oy ja Metsähallitus. Alasvaellusreitti koostuu kahdesta osasta: yläkanavaan sijoitettavasta ohjausaidasta sekä voimalaitoksen yhteyteen sijoitettavasta alasvaellusväylästä. Päärahoittaja Euroopan unioni (ELY-keskus/ EAKR). Suunnitteluun yhdistettiin Otva-hankkeessa tehty älykalatiesuunnittelu. Raasakan voimalaitospadon kalatien rakentaminen käynnistyy mahdollisesti vuonna 2019. Raasakan voimalaitospadon kalatielle laadittiin Otvassa rakennussuunnitelma. Erityisasiantuntija Jouni Tammi maaja metsätalousministeriöstä kertoo visioprosessiin kuuluneesta neuvottelukuntatyöskentelystä: ”Laajapohjainen neuvottelukunta oli tärkeässä roolissa visioprosessin edistämisessä. ”Nyt laadittu suunnitelma luo pohjan alasvaellusreittien rakentamiselle Iijoen voimalaitoksien yhteyteen. Hanke osallistui myös Raasakan kalateiden luvanhakijaneuvotteluihin. Jo ensi vuonna Iijoen vaelluskalakärkihankkeessa päästään testaamaan Suomen ensimmäistä smolttien ohjainaitaa”, kertoo tutkija Riina Huusko Luonnonvarakeskuksesta. Muita rahoittajia PVO-Vesivoima Oy, Iin kunta, Oulun kaupunki, Pudasjärven kaupunki, Taivalkosken kunta, Kuusamon kaupunki, Luonnonvarakeskus ja Pohjois-Pohjanmaan liitto.. Myös monet muut osakaskunnat osallistuivat hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin. Tästä on hyvä jatkaa. Mittausten pohjalta laadittiin virtausmallit. Iijoen alin voimalaitos sijaitsee noin kahdeksan kilometrin päässä mereltä Raasakassa. Kalastusalue ja osakaskunnat mukana Iijoen vesistön kalastusalue ja muun muassa Eteläja Pohjois-Iin jakokunnat olivat vahvasti mukana Otva-hankkeen eri ryhmien toiminnassa. Iijoen voimalaitosten yläkanavilla mitattiin veden virtausnopeuksia eri virtaamatilanteissa. Otva-hankkeen myötä käynnistettiin Iijoen vaelluskalakärkihanke, Raasakan vanhan uoman yhteistyöhanke, Iijoen taimenen genetiikkaselvitys, Tyräjärven-Koviojärven vesistön ja valumaalueen kunnostushanke sekä Tyräjärven pikkukalat kiertoon -biotaloushanke. Hankkeen jokityöryhmässä laadittiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa kooste Iijokivarren kalastusjärjestelyistä. Hankkeen vesistövisio-osuudesta vastasivat Pöyry Finland Oy, Akordi Oy ja Mapita Oy
Kirjasto sijaitsee Muoniossa Jerisjärven rantarinteessä vastapäätä historiallista Kemiöniemen kalakenttää. Seinällä on lasikehyksissä todistus I palkinnosta, jonka Suomen Kalastusyhdistys myönsi Turun kalanpyydysliikkeelle näytteille Suomen Kalakirjasto on avattu Kari Kilpinen Suomen Kalakirjasto avattiin virallisesti 25.8.2018. asetetusta monipuolisesta kalanpyydyskokoelmasta. 12 Suomen Kalastuslehti 8 • 2018 H istorian henkäys tervehtii heti kirjastoon tulijaa. Tapani Niemi, Suomen Kalakirjasto. Kirjasto on Ari Savikon toiveiden täyttymys. Tutkimusmestari Ari Savikko vanhojen suomalaisten kalakirjojen ympäröimänä. Kyse on III yleisestä Suomen Kalastusnäyttelystä Turussa 1901
Nämä siirretään aikanaan myös Kalakirjastoon. Kirjastoa pyöritetään talkoovoimin ja se on tällä hetkellä auki sopimuksen mukaan. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Koko sarja 40 € Kalabibliografia II vuodet 1941 – 1950. Kalabibliografiat Kalabibliografia II vuodet 1918 – 1940 Kalabibliografia I vuodet 1730 – 1917 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Kalakirjaston tietokantaa päivitetään ja siinä on nyt kaikki vuoteen 1950 mennessä julkaistut alan artikkelit. Työtila tutkijoille Rakennuksessa tutkijat voivat yöpyä, käyttää työskentelytilaa ja keittiötä sekä kirjaston oheispalveluja. Kirjallisuutta vuodesta 1730 nykypäivään Kalakirjaston hyllyjen lisäksi Inarissa on noin 100 hyllymetriä lisää kirjoja. Käsikirjastosta löytyy suomalaista kalastuskirjallisuutta vuodesta 1730 aina nykyvuosiin asti. 13 Suomen Kalastuslehti 8 • 2018 Harrastus laajeni kirjastoksi Inarissa asuvasta Luken tutkimusmestarista Ari Savikosta kehittyi vuosien mittaa bibliofiili, joka hankki omalla kustannuksellaan vanhaa ja uutta kalakirjallisuutta. Leader-hankkeeksi hyväksytty Suomen Kalakirjasto saa osan rahoituksesta EU:sta, loput kirjastoa varten perustettu yhdistys maksaa omalla työllä. Savikon kokoelmissa on historiallisesti vanhoja kalakirjoja, virallisia asiakirjoja, tutkijoiden päiväkirjoja, alan lehtien vuosikertoja, kirjeenvaihtoa ynnä muuta materiaalia yleisön käytettäväksi, tutkimusta tai muuta tiedonkeruuta varten. Noin 30 vuotta sitten alkanut toiminta on laajentunut, ja kun kalantutkimuslaitoksen eri toimipisteistä ja yliopiston kirjastoista alettiin poistaa hävitettäväksi suuria määriä vanhempaa alan julkaisutoimintaa, Savikko hankki ja otti vastaan autolasteittain valtion laitoksista ”jätepaperia” niin että Inarin koti oli pullollaan hylättyä kulttuuriperintöä. Kokoelmissa on myös uudempaa aineistoa, joten päivitys jatkuu
– Poliisiyhteistyötä kehitettävä edelleen 2/14. Aikko Marjo: ”Missä sen sydän on?” 4/24. –Raha maailmaa pyörittää 3/3. – Kalastusalueesta kalatalousalueeksi 1/12. Pohja-Mykrä Mari: Hyödyntämätöntä potentiaalia 6/28. 14 Suomen Kalastuslehti 8 • 2018 Suomen Kalastuslehti 2018 KIRJOITUKSET TEKIJÄN MUKAAN Ahonen Hanna: Suomesta löytyi uusia kalojen loisia 5/28. – Koululaiset bongasivat 15 eri kalalajia 6/14. Erkinaro Jaakko: Tenon lohen kantakohtainen säätely 1/28. – Suurravustaja Kaarle Anttila 6/24. Krögerström Lars: Keinolunta vai luonnontaimenia. – Sosiaalinen kestävyys 4/9. 7/10. – Nuoriso kalastamaan 4/3. Kallio-Nyberg Irma, Veneranta Lari, Saloniemi Irma, Pakarinen Tapani ja Jutila Eero: Meritaimenten vaelluksissa on eroja 2/24. Kilpinen Kari: Troolidiplomatiaa Petsamossa 4/22. Myllylä Markku: Norjaan uusia kalastusmääräyksiä 5/24. Koppinen Jaakko: Turvetuotanto pilaa vesistöjä 3/10. – Suomen Kalakirjasto on avattu 8/12. – Katsaus vuodenvaihteeseen 8/3. Savolainen Viljo: Raha ei kasaudu omistajien taskuun 1/18. Pethman Katja ja Kuoppala Mirjami: Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin 8/18. – Neuvonta auttaa yhdistämisissä 2/10. Muurimäki Jaakko: Istutukset vaihtuivat kunnostuksiin 6/18. Luhta Pirkko-Liisa: Iijoen uittovelvoite 30 vuotta 4/10. – Kalastajan Konnevesi 2/20. – Rapusaalis vaihtelee kauden aikana 7/20. 3/24. – Yksityistielaki uudistuu 6/9. Ranta Tomi, Puranen Marko ja Havumäki Matti: Verkkokalastus vähenee Päijänteellä 3/20. Kuukka-Anttila Hanna: Kalojen IHN-tauti voi vielä levitä 5/14. – Hämärtyvän illan ja yön valvojat 2/16. – Vapaaajankalastus EU valvontaan. Gustafsson Tapio: Uudet kalatalousalueet kartalla 1/11. Kivinen Jouni: Kohti suurempia yhteisiä vesiä 1/16. Liekonen Eero ja Tahkola Heikki: Kitkan luontoarvojen säilyttäminen 4/14. Meronen Timo: Osakaskunnat ovat kalavesien kivijalka 5/10. – Kalastusjärjestöjen valitusoikeus poikkeusluvista 5/9. 8/9. – Onko kalastus osa hallintaoikeutta. Sammalkorpi Ilkka, Mikkola-Roos Markku, Pöysä Hannu ja Alhainen Mikko: Kalastuksesta lintuvesien hoitokeino 4/28. Jouni Taskinen: Raakun uusi toivo 8/28.. Numminen Ilkka: Kalastonhoitomaksua arvostetaan 3/16. Kontila Petteri: Pohjois-Kallaveden komeat kuhat 1/22. – Maailman paras matikkakirja 2/20. – Rajat uusiksi 2/3. Suomen ympäristökeskus: Meriluonnon huippukohteet kartalle 8/24. – Tutkivaa journalismia 6/3. Rinne Tuomas: Näsijärveltä löytyi uusi taimenkanta 2/22. – Valvontaan lahjoituksina 22 000 euroa 2/18. – Kalatalousalueiden tuleva rahoitus 1/14. – Tietosuojasääntely uudistuu 3/9. Halmeenpää Hanna: Kuka valvoo yleistä etua 3/14. Lönnroth Malin: Ahvenanmaan kalastusparatiisi 6/26. Raunio Janne: Kymijoen kalatieseurantojen tuloksia 2/28. – Suomen ja pohjolan kalat 2/21. Ruokonen Timo, Sjövik Rosanna, Ercoli Fabio, Erkamo Esa, Tulonen Jouni, Kokko Harri ja Jussila Japo: Rapustrategiat ja täplärapu 5/16. – Valtuudet kuntoon kalatalousalueiden kokouksiin 2/9. – Säädösmuutosten aallonharjalla 7/3. Salmela Risto: Osakaskunnan työlle laajaa huomiota 1/20. Rantanen Lauri: Kuore kiinnosti Halistenkoskella 5/12. Antti Lappalainen, Sanna Kuningas ja Mats Westerbom: Ahvenen kututurot kokeessa 8/22. – Rakkatammukoita ja Lapin taikaa 2/21. Laakkonen Mirko: Kalatalousyhteistyötä Iijoella 8/10. – Oma valvontavene tuo näkyvyyttä 7/18. Puranen Marko, Ranta Tomi ja Havumäki Matti: Istutusten tuotto on ollut heikko 4/16. Jokinen Henri: Kuinka yhdestä kampelasta tuli kaksi 3/28. Nyqvist Marina: Kaksi kalastajaryhmää Pohjanmaalta 3/18. Leinonen Velimatti: Ammattimaista kalastuksenvalvontaa 4/26. Karttunen Vesa: Kalastuskokemuksia nuorille toukokuussa 1/3. Pursiainen Markku: Raputalouden lähteillä – ravustaminen 5/20. – Ravusta asiaa 5/3. – Valtakunnallinen kalastuspäivä nro 13 6/10. – Teisti vihdoin ennätyskalalistalle 4/18. Kallio-Nyberg Irma, Veneranta Lari, Saloniemi Irma ja Salminen Matti: Meritaimen siianpyynnin sivusaaliina 7/24. Fredrikson Jenny: Osakaskunnan sääntöjen sisältövaatimukset 1/9. Olin Mikko, Ruuhijärvi Jukka, Vesala Sami, Huuskonen Hannu, Tiainen Joni, Vainikka Anssi, Kotakorpi Matti ja Lehtonen Hannu: Isot kuhaemot tuottavat laatua 7/28. – Kolme osakaskuntaa valitti lohiasetuksesta 7/9. – Rapusaaliin rakenne ja laatu 6/21
– Järvikalasta tuli herkkutuote Säkylässä 7/5. – Vesijärveen perustettiin petokalarahasto 1/7. 7/10. – Hylkeenmetsästys osakaskunnan vesillä. Vuorio Kristiina, Mitikka Sari, Kanninen Antti ja Hämäläinen Heikki: Hyytelösammaleläin valtasi Vuoksen 5/26. – Vainajien tuhkat voi laskea Immalanjärveen 4/6. – Tutkivaa journalismia 6/3. – Kalatalousalueiden rajavalitukset hylätty 7/4. – Tietolainsäädäntö uudistuu 2/5. – Runsas kalan määrä voi vahvistaa vauvan aivoja 7/5. – Neuvonta auttaa yhdistämisissä 2/10. – Sovinto Tornionjoen kalastusmääräyksiin 4/4. – Kalatalouden edistämisvarojen jako 3/5. – Rauno Jaatinen 50-vuotta 4/31. – Katsaus vuodenvaihteeseen 8/3. 15 Suomen Kalastuslehti 8 • 2018 Vainikka Anssi: Minne menet vapaa-ajankalastus. – Kohti suurempia yhteisiä vesiä 1/16. – Jakamatta jääneiden korvauksien siirrot 5/5. – Kalastusjärjestöjen valitusoikeus poikkeusluvista 5/9. Vastuullista ja valvottua emokalapyyntiä 8/5. HALLINNOLLINEN KALATALOUSTOIMINTA Kalastonhoitomaksun hintaan korotus 1/4. – Kalatalousalueiden rajavalitukset hylätty 7/4. – Ruotsissa vankeutta salakalastuksesta 1/6. – Itämeren kalastuskiintiöt vuodelle 2019 8/4. – Avustukset kalatalouden edistämiseen haettavana 1/5. – Kalan kulutus kasvoi parin vuoden tauon jälkeen 8/5. – Kalastusjärjestöjen valitusoikeus poikkeusluvista 5/9. – Malin Lönnroth 40 vuotta 8/31. – Petteri Kontila Kainuun ELY-keskukseen 6/31. – Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin 8/18.. Vaittinen Matti: ”Hirmusii kyörii” Laatokalta 1/26. – Vaasan Kalastuksen talon toimijat selvillä 4/7. – Hallitus esittää Tenon sopimukseen muutosta 3/5. Veneranta Lari, Kallio-Nyberg Irma ja pakarinen Tapani: Pienet taimenet vaaravyöhykkeessä 3/26. – Sovinto Tornionjoen kalastusmääräyksiin 4/4. – Nuoriso kalastamaan 4/3. –Kärkihankerahoitusta särkikalajalostukseen 3/4. – Lähes puolet ei tiedä kalan valmistusmaata 7/7. – Hiitolanjoen voiman on rakennettava kalatiet 3/7. – Virtavesityöryhmä edistämään alan osaamista 4/7. – Vapaa-ajankalastus EU valvontaan. – Tietosuoja-asetus (GDPR) astui voimaan 25.5. KALANVILJELY, -JALOSTUS JA KALARUOAT Kansallinen kalakeittopäivä 2/4. – Järjestöiltä yhteinen aloite maksukertymän nostoon 8/5. – Pirkanmaalla tehdään kuhaselvityksiä 2/7. – Kalatalousalueiden tuleva rahoitus 1/14. – Valtuudet kuntoon kalatalousalueiden kokouksiin 2/9. – Nuorisopäivä Tampereen kalamarkkinoilla 1/7. – Viljellyn ruokakalan arvo kasvoi vuonna 2017 6/6. – Iijoen uittovelvoite 30 vuotta 4/10. – Osakaskunnat ovat kalavesien kivijalka 5/10. – Neuvonta auttaa yhdistämisissä 2/10. 7/5. – Kalastusalueesta kalatalousalueeksi 1/12. – Yksityistielaki uudistuu 6/9. – Uudet kalatalousalueet kartalla 1/11. – Suonteella toivotaan merkkien palauttamista 1/6. – Raha ei kasaudu omistajien taskuun 1/18. – Kalastonhoitomaksun hinta ennallaan vuonna 2019 8/4. – Kalatalousalueiden rajoihin haetaan muutosta 2/4. – Kalatalouden edistämisvarojen jako 3/5. – Osakaskunnan työlle laajaa huomiota 1/20. – Ravusta asiaa 5/3. OSAKASKUNNAT, KALASTUSALUEET JA JÄRJESTÖT Avustukset kalatalouden edistämiseen haettavana 1/5. LAIT, ASETUKSET JA PÄÄTÖKSET Laittomasti pyydetyille kaloille tulossa arvo 1/5. – Osakaskunta ja opisto yhteistyössä 6/6. 7/14. – Vaasan Kalastuksen talon toimijat selvillä 4/7. – Osakaskunnan sääntöjen sisältövaatimukset 1/9. –Kalastonhoitomaksua markkinoidaan ahkerasti 3/4. – Säädösmuutosten aallonharjalla 7/3. – Kolme osakaskuntaa valitti lohiasetuksesta 7/9. – Voikosken kalatien valitukset hylättiin 3/7. – VYYHTI II -hankkeelta upea esittelyvideo 8/6. HENKILÖUUTISIA Eeva-Maria Maijala 50 vuotta 1/31. – Leppä haluaa lisää kotimaista kalaa 4/4. – Ankerias on jatkossa rauhoitettu 1.10.-31.1. 2/5. – Joonas Rajala Päijät-Hämeeseen 6/31. – Iijoen uittovelvoite 30 vuotta 4/10. – Kuka valvoo yleistä etua 3/14. – Lohta vietiin Suomen kautta ennätysmäärä 4/6. – Sosiaalinen kestävyys 4/9. – Kalatalousalueiden rajoihin haetaan muutosta 2/4. – Hannu Uusitalo täytti 70 vuotta 6/31. – Kärkihankerahoitusta särkikalajalostukseen 3/4. – Mikael Urpo Satakunnan Kalatalouskeskukseen 5/31. – Jakamatta jääneiden korvauksien siirrot 5/5. – Rapala Rahastolta tukea usealle osakaskunnalle 5/6. – Tietosuojasääntely uudistuu 3/9. – Joan Granqvist Nylands Fiskarförbundiin 5/31. – Kalatalousalueiden tuleva rahoitus 1/14. – Osakaskunnan sääntöjen sisältövaatimukset 1/9. – Kiinteistöasioiden hoitaminen helpottuu 6/4. PÄÄKIRJOITUKSET Kalastuskokemuksia nuorille toukokuussa 1/3. – Raha maailmaa pyörittää 3/3. – Claes Björkholm Österbotteniin 5/31. – Lohen kalastajille ennakkoilmoituspakko 2/5. – Rajat uusiksi 2/3. – Troolidiplomatiaa Petsamossa 4/22
– Meritaimen siianpyynnin sivusaaliina 7/24. – Raputalouden lähteillä – ravustaminen 5/20. – Lahti myy Vesijärvelle 250 pyydyslupaa 8/6. TUTKIMUS Suonteella toivotaan merkkien palauttamista 1/6. – Näsijärveltä löytyi uusi taimenkanta 2/22. – Hauen lisääntymisalueita kartoitetaan 5/6. – Ahvenanmaan kalastusparatiisi 6/26. – Itämerestä nimettiin uusi kampelalaji 6/4. – Minne menet vapaa-ajankalastus. 7/14. – Verkkokalastus vähenee Päijänteellä 3/20. – Poliisi puuttuu rapumertoihin veneväylillä 6/7. – Ammattikalastajat hakevat liikennekieltoa 7/4. – IHN-taudin rajoitusvyöhyke lakkautettiin Pielisissä 7/7. – Kalastuksenvalvojien tapahtumailmoitukset 2/4. – Helikopteri tuo 600 tonnia kiveä ja soraa 6/6. – Rapala rahaston apurahat haettavissa 3/5. – Vapaa-ajankalastajien määrä väheni 1/5. – Minne menet vapaa-ajankalastus. – Oriveden kaupunki mukaan virtavesihankkeeseen 1/7. YMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA -SUOJELU Saimaalla edellytykset Unescon geopuistoksi 2/4. – Loppu luvattomalle turvetuotannolle 4/4. – Kalastuksesta lintuvesien hoitokeino 4/28. – Keinolunta vai luonnontaimenia. – Lohen kalastajille ennakkoilmoituspakko 2/5. – Yli miljoona Vantaanjoen peltojen kipsikäsittelyyn 6/5. KALAVESIEN JA -KANTOJEN HOITO Kissankosken kalatie toimii erinomaisesti 1/6. – Hämärtyvän illan ja yön valvojat 2/16. – Verkkokalastuskielto alkoi saimaannorppa-alueella 4/5. – Iijoen uittovelvoite 30 vuotta 4/10. – Hyödyntämätöntä potentiaalia 6/28. – Meritaimenten vaelluksissa on eroja 2/24. – Verkkokalastus vähenee Päijänteellä 3/20. – Poliisiyhteistyötä kehitettävä edelleen 2/14. – Kalastusrajoitukset laajenivat Saimaalla 5/4. – Meriluonnon huippukohteet kartalle 8/24. – Innovaatioista apua kalastajien ahdinkoon 4/4. – Isot kuhaemot tuottavat laatua 7/28. – Kalojen IHN-tauti voi vielä levitä 5/14. – Ahvenanmaan kalastusparatiisi 6/26. – Vaelluskalat palaavat Mustionjokeen 2/6. – Kalastonhoitomaksua arvostetaan 3/16. – Historiallinen askel järvilohen suojelussa 2/7. – Kalastuksenvalvojat löysivät verkkopyydyksen 7/7. – Kuinka yhdestä kampelasta tuli kaksi 3/28. – Kalastusvälineiden käsittely IHN-alueilla 3/4. – Rapusaaliin rakenne ja laatu 6/21. – Rapala Rahastolta tukea usealle osakaskunnalle 5/6. – Kesän lohiseurannat käynnissä 5/4. – Esteet pois! -hanke selvitti nousuesteitä 5/7. – Kuhakannoista uutta tutkimustietoa 5/5. – Pienet taimenet vaaravyöhykkeessä 3/26. – Kamerat valvojien apuna Vanhankaupunginkoskella 7/6. – Kuhakannoista uutta tutkimustietoa 5/5. – Osakaskunnan työlle laajaa huomiota 1/20. – Istutukset vaihtuivat kunnostuksiin 6/18. – Troolidiplomatiaa Petsamossa 4/22. – Meritaimenten vaelluksissa on eroja 2/24. – Ammattimaista kalastuksenvalvontaa 4/26. – Kalatalousyhteistyötä Iijoella 8/10.– Ahvenen kututurot kokeessa 8/22. 7/14. – Virtavesityöryhmä edistämään alan osaamista 4/7. – Ankerias on jatkossa rauhoitettu 1.10.-31.1. – Kalastuksenvalvojista kaksiosainen videosarja 4/6. – Norjaan uusia kalastusmääräyksiä 5/24. –Kaksi kalastajaryhmää Pohjanmaalta 3/18. – Isot kuhaemot tuottavat laatua 7/28. – Kalastus näkyvässä roolissa venemessuilla 3/7. – Vesienhoidon kuuleminen käynnissä 3/4. – Valvontaan lahjoituksina 22 000 euroa 2/18. – Oma valvontavene tuo näkyvyyttä 7/18. – Meritaimen siianpyynnin sivusaaliina 7/24. – Kesän lohiseurannat käynnissä 5/4. – Raakun uusi toivo 8/28. – Turska vältettävien listalle WWF:n oppaassa 5/7. – Silakka ja kilohaili saivat MSC sertifikaatin 6/4. – Suomesta löytyi uusia kalojen loisia 5/28. – Istutusten tuotto on ollut heikko 4/16. – Uusin IHN-tartunta löytyi Kaavilta 1/6. – Turvetuotanto pilaa vesistöjä 3/10. 16 Suomen Kalastuslehti 8 • 2018 KALASTUS JA KALASTUKSENVALVONTA Kalastonhoitomaksun hintaan korotus 1/4. – Kalastuksesta lintuvesien hoitokeino 4/28. – EU:n innovaatiopalkinto muikkutroolille 5/6. – Iso osa kalastajista käy kalassa ilman lupaa 6/5. 7/5. – Kalastonhoitomaksua arvostetaan 3/16. – Kaupallisen kalastuksen kuhan alamitta nousee 7/4. – Pienet taimenet vaaravyöhykkeessä 3/26. – Sakot Halikonlahden salakalastajalle 8/6. – Kuinka yhdestä kampelasta tuli kaksi 3/28. 7/10. – Sähköinen kartta-alusta Iijoen vesistöalueesta 3/6. – Pirkanmaalla tehdään kuhaselvityksiä 2/7. – Vesijärveen perustettiin petokalarahasto 1/7. 3/24. – Kitkan luontoarvojen säilyttäminen 4/14. – Hauen lisääntymisalueita kartoitetaan 5/6. – Hiitolanjoen voiman on rakennettava kalatiet 3/7. – PohjoisKallaveden komeat kuhat 1/22. – Iijoen uittovelvoite 30 vuotta 4/10. – Itämeren lohen M-74 poikaskuolleisuus jatkuu 4/5. – Rapusaalis vaihtelee kauden aikana 7/20. 3/24. – Istutusten tuotto on ollut heikko 4/16. – Ahvenen kututurot kokeessa 8/22. – Rannikkokalastajille niukka saalis viime vuonna 4/5. – Osakaskunta ja opisto yhteistyössä 6/6. – Tenon lohen kantakohtainen säätely 1/28. MATKAILUKALASTUS Kalastusoppaat uudistivat saalissuosituksensa 5/4. – Vapaaajankalastus EU valvontaan. – Keinolunta vai luonnontaimenia. – Hyytelösammaleläin valtasi Vuoksen 5/26.. – Kymijoen kalatieseurantojen tuloksia 2/28. – Tenon lohen kantakohtainen säätely 1/28. – ”Hirmusii kyörii” Laatokalta 1/26. – Laittomasti pyydetyille kaloille tulossa arvo 1/5
–Rapusaalis vaihtelee kauden aikana 7/20. – Suurravustaja Kaarle Anttila 6/24. – Maailman paras matikkakirja 2/20. – Hylkeenmetsästys ja -käsittelykurssi 4/7. – Suomen Kalastuslehti uudistuu 6/7. – Piirretyt mainosvideot kalastonhoitomaksusta 6/5. – Suomen ja pohjolan kalat 2/21. – Rakkatammukoita ja Lapin taikaa 2/21. – Kolme saimaannorppaa kuollut muikkuverkkoihin 7/4. 48 €) 42 €. – Päivitimme tietosuojamme 5/7. – Turussa Rannikon kalastusaluepäivät 8/7. – Turvesuovalitukset ruuhkauttivat oikeuden 8/7. Raputalouden lähteillä – ravustaminen 5/20. – Valtakunnallinen kalastuspäivä nro 13 6/10. KIRJALLISUUS, OPPAAT JA ESITTEET Kalastajan Konnevesi 2/20. – Suomen Kalakirjasto on avattu 8/12. 1/4. – Kalastusrajoitukset laajenivat Saimaalla 5/4. – Rapala rahaston apurahat haettavissa 3/5. – Saimaannorppa hukkui kalaverkkoon 2/6. RAPU, NAHKIAINEN, HYLJE JA MERIMETSO Hylkeenmetsästys osakaskunnan vesillä. 17 Suomen Kalastuslehti 8 • 2018 – Yli miljoona Vantaanjoen peltojen kipsikäsittelyyn 6/5. – Rapusaaliin rakenne ja laatu 6/21. – Sokkeliverkko on norpalle vaarallinen pyydys 6/4. – Saimaalla jo lähes 400 norppaa 8/6. Tilaukset sähköpostilla osoitteeseen kalastus@ahven.net KOKO VUOSI 2019 TILAA JOULULAHJAKSI UUDISTUNUT Aiempaa enemmän sivuja! (norm. Tarjous voimassa 24.12.2018 asti uusille tilaajille. –Kalastus näkyvässä roolissa venemessuilla 3/7. – Hellekesä aikaisti ja voimisti sinileväkukintoja 7/6. – Kalastonhoitomaksun maksaneille Suomu-lehti 5/5. – Siian osuus Inarinjärven kalasaaliissa kasvussa 2/7. – Verkkokalastuskielto alkoi saimaannorppa-alueella 4/5. – Rannikkokalastajille niukka saalis viime vuonna 4/5. – ”Missä sen sydän on?” 4/24. – Tornionjoen lohisaalis edellisvuosia pienempi 3/6. – Turska vältettävien listalle WWF:n oppaassa 5/7. – Helsinkiin avattiin luontopolku taimenista 8/7. – Rapustrategiat ja täplärapu 5/16. –Tenojoelta kaikkien aikojen pienin lohisaalis 2/6. SEKALAISTA Saimaalla edellytykset Unescon geopuistoksi 2/4. 2/5. TAPAHTUMAT JA KILPAILUT Valtakunnallinen kalastuspäivä 16.5. – Teisti vihdoin ennätyskalalistalle 4/18. – Kuore kiinnosti Halistenkoskella 5/12. – Lohta vietiin Suomen kautta ennätysmäärä 4/6. – ”Missä sen sydän on?” 4/24. – Ahvenanmaan kalastusparatiisi 6/26. – Vahvistus hylkeiden metsästyskiintiölle 6/7. – Viljellyn ruokakalan arvo kasvoi vuonna 2017 6/6. – Nuorisopäivä Tampereen kalamarkkinoilla 1/7. – Koululaiset bongasivat 15 eri kalalajia 6/14. TILASTOT JA ENNÄTYSKALAT Vapaa-ajankalastajien määrä väheni 1/5
Webinaareja ja tietoa verkkosivuilla Kaikille avoimet webinaarit ovat pyörähtäneet käyntiin. Myös ruokavalinnoilla on merkitystä. Vesistöjen äärellä järjestetyissä yhteisRuokahukka ruotuun, katse vesistöihin Katja Pethman, Maaja kotitalousnaiset Mirjami Kuoppala, Suomen ympäristökeskus Maaja kotitalousnaisten ja Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman Vesistökunnostusverkoston valtakunnallinen Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hanke kutsuu mukaan vähentämään ruokahävikkiä ja vaikuttamaan vesistöjen tilaan. Ruoka-aineiden aiheuttamat fosforija typpipäästöt ovat suuruudeltaan erilaiset eri ruoka-aineilla. työtilaisuuksissa teemoina ovat olleet muun muassa rantalaidunnus, hoitokalastus ja ruovikon niitto. Ruokakassikuvien esimerkit kertovat, että kalastettu luonnonkala vähentää ravinnekuormaa, kun taas muut ruokaaineet lisäävät sitä. Maaja kotitalousnaisten ruokaja maisema-asiantuntijat tuovat asiaa esiin yli 150 tapahtumassa ympäri Suomen. Tapahtumissa esitellään vuotuisen ruokahävikin määrää. Jokainen voi vaikuttaa ympäristön tilaan omilla valinnoillaan. Paikallisyhdistykset ovat osallistuneet tärkeän teeman ”Suomalaiset heittävät pois ruokaa 20 – 25 kiloa vuodessa henkilöä kohden.”. Keskusteluja suorissa lähetyksissä luotsaavat SYKEn asiantuntijat ja ne ovat myös jälkikäteen katsottavissa tallenteina. 18 Suomen Kalastuslehti 8 • 2018 L uonnonvarakeskuksen tutkimukset kertovat, että suomalaiset kotitaloudet heittävät pois syömäkelpoista ruokaa 20 – 25 kiloa vuodessa henkilöä kohden. Ruokahukan vähentämiseen keskitytään lisäksi Maaja kotitalousnaisten ruokakursseilla, joita järjestetään hankeaikana vähintään 250 kappaletta. Webinaarien sisällöt pohjautuvat SYKEn asintuntijoiden kirjoittamiin tietoiskuihin, joihin pääsee tutustumaan hankkeen sivustolla. Ruuan kulutus aiheuttaa noin 40 % kotitalouksien kulutuksen elinkaarisista ympäristövaikutuksista. Tule mukaan Hukantorjuntapartioon! Maaja kotitalousnaiset on asiantuntijaneuvonnan lisäksi vahva vapaaehtoistoimija. Hankkeessa kannustetaankin ajattelemaan omia ruokailutottumuksia ja löytämään itselle sopivia tapoja toimia. Vesistöjen rehevöitymiseen vaikuttavat pääravinteet ovat typpi (N) ja fosfori (P). Lapsiin vetoaa hauska Ruokahukka-hahmo. Tapahtumia ja ruokakursseja Hankkeessa tapahtuu monenlaista. Webinaareissa haetaan vastauksia muun muassa siihen, mikä kuormittaa vesiämme, miten kotitalouden ruokakorilla voi vaikuttaa vesistökuormitukseen, millaista järveä kannattaa hoitokalastaa, voisiko taimenen saada viihtymään puroa kunnostamalla tai että miten uomiin tehdään tulvatasanteita ja miten ne toimivat. Ruokahävikin määrästä, vaikutuksista ja vähentämisen keinoista herätetään keskustelua erityisesti lapsiperheille suunnatuissa yleisötapahtumissa. Pienentämällä ruokahävikkiä voidaan siis pienentää haitallisia ympäristövaikutuksia
19 Suomen Kalastuslehti 8 • 2018 Erilaisten ruokakassien vaikutukset ruoankulutuksen fosforipäästöihin. Ravinnepäästöt tuotettua tuotetta kohden: Itämerilaskuri 2017.
Hukantorjuntapartioon kutsutaan lisäksi kaikkia, jotka haluavat kantaa kortensa kekoon ruokahävikin vähentämiseksi. Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Raasta juustonjämä lämpimän leivän, pizzan, piirakan tai paistoksen päälle. 4. TAIO TÄHTEISTÄ 1. Hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta. Lisää hankkeesta: www. Verkkosivulla www.maajakotitalousnaiset.fi/hukantorjuntapartio voi käydä ilmoittautumassa mukaan ja valita oman tapansa toimia. maajakotitalousnaiset.fi/ hukkaruotuun Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin näkyy myös sosiaalisessa mediassa aihetunnisteilla #hukkaruotuun, #ruokahukkaruotuun, #katsevesistöihin, #vaikutavesiin, #kunnostajatkoolla, #ravinteetkiertoon, #RAKI2 ja #kärkihanke. Nuutuneetkin hedelmät maistuvat herkullisilta esimerkiksi piirakassa tai pannukakussa. 2. Ruokahävikin vähentämiseen liittyvät toimet kootaan verkkolomakkeella. Keitetty peruna maistuu leivän päällä, muusin voi käyttää sämpylöiden, rieskan tai pizzan taikinaan. 3. 20 Suomen Kalastuslehti 8 • 2018 edistämiseen kokoamalla yleisötapahtumissa nähtäviä ruokahukkapöytiä, jossa hätkähdyttävällä tavalla on nähtävillä yhden henkilön keskimääräinen vuotuinen ruokahävikki. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Suosittu klassikko, kalan savustuksen perusteet kotitarvesavustajalle esittelevä opas. Jo yli 100 henkilöä on ilmoittanut omat tekonsa. Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hanketta rahoittaa ympäristöministeriö Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta. Pilko kuivahtanut leipä kuutioiksi ja tikuiksi, paahda pannulla öljyssä krutongeiksi salaattiin tai keittoon, napostele tai dippaa tikkuja perunalastujen sijaan. 7 € Joulunajan savustuksiin
Tilaa omasi! 6 € 6 €. Takuuvarma suosikki kaiken ikäisille pelaajille. Kaikenkarvaiset ystävämme Suositut pelikortit Kestosuosikit ovat täällä taas. 55 erilaista kuvaa linnuista, kaloista, pikkuötököistä tai kasveista kukin omassa korttipakassa. 21 Suomen Kalastuslehti 8 • 2018 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Ihmisen paras ystävä Pelikorttipakka esittelee 52 Suomen yleisintä koirarotua. Jokereina kolme erikoisuutta
Kirkkaassa vedessä vaaleat mätinauhat on varsin helppo havaita. Mats Westerbom. Paikoin ulkosaaristossa puhutaan jopa ahvenkadosta. Olisiko perinteisestä turosta avuksi ongelmaan. Noin 40 vuotta sitten, vuonna 1976, Tvärminnen eläintieteellisen aseman viereisellä merenAhvenen kutualustaksi tutkimustarkoituksessa pohjaan asetettu kuusituro. 22 Suomen Kalastuslehti 8 • 2018 A hvenet laskevat mätinsä kerralla nauhana, joka kiinnittyy jämäkkään kasvillisuuteen. Kookkaan naaraan mätinauha saattaa Ahvenen kututurot kokeessa Antti Lappalainen ja Sanna Kuningas, Luonnonvarakeskus Mats Westerbom, Helsingin yliopisto Eteläja lounaisrannikon ahvenkannat ovat viimeisten vuosikymmenien aikana huolestuttavasti heikentyneet. olla yli metrin mittainen. Nauharakenne suojaa mätimunia nälkäisiltä saalistajilta
Hangon Tammisaaren välija ulkosaaristossa on ainakin karttatietojen perusteella samankaltaisia paikkoja ja kenties niillä on nykyisin ratkaisevan tärkeä merkitys alueen ahvenen lisääntymiselle. Pohjan rakkoleväkasvustot ovat vuosien kuluessa vähentyneet ja peittyneet rihmalevällä ja sedimentillä. Vesi lämpenee keväällä aikaisin, joten kutu pääsee alkamaan usein jo huhtikuussa. 23 Suomen Kalastuslehti 8 • 2018 lahdella Hankoniemellä oli arviolta useita satoja ahvenen mätinauhoja ”rakkoleväpensaiden päälle kiinnittyneenä”. Ajateltiin, että ahvenen poikasilla olisi hyvät kasvuedellytykset, koska veden suolapitoisuus on alueella liian korkea särjen ja lahnan lisääntymiselle. Vain yhdestä turosta löytyi yksi mätinauha. Työ toteutetaan Kalatalouden ympäristöohjelman ”Rannikon kunnostukset” -työpaketissa. Glo-fladojen merkitys lisääntymisalueina Merenkurkun alueen ulkosaaristossa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että merestä jo irti kuroutuneet glo-fladat, joihin on vielä puroyhteys, voivat olla paikallisesti erittäin tuottoisia poikasalueita ahvenelle. Mistä kudun katoaminen voisi johtua. Tulevana keväänä onkin tarkoitus käydä läpi nämä paikat ja samalla arvioida niiden mahdollista kunnostustarvetta. Muutaman hehtaarin kokoinen alue saattaa alkukesällä tuottaa mereen jopa miljoonia poikasia. Lahdet käytiin läpi sukeltamalla vajaan kahden viikon välein kevään ja alkukesän 2017 aikana. Turot jäivät tyhjiksi, mutta toivoa on Huolellisessa ja heinäkuun alkuun saakka jatkuneessa sukeltamalla tapahtuneessa seurannassa voitiin vain todeta turojen menestys heikoksi. Rakkolevä, joihin ahven mielellään laskee kutunsa, voi huonosti erityisesti lahdissa, joissa vesien virtaus on vähäistä. Siksi ahvenilla olisi vain vähän kilpailua ravinnosta särkikalan poikasten kanssa. Suomen järvialueella on ainakin jo 1800-luvulla laitettu rantaveteen kuusen, männyn tai katajan oksia tai latvuksia, joilla on yritetty tehostaa kalojen lisääntymistä sekä helpottaa kutemaan tulevien kalojen pyyntiä. Paikoin kalojen kulkuyhteyksiä Merenkurkun ulkosaariston glo-fladoihin on myös pyritty parantamaan pienillä kunnostuksilla. Kalatalouden Ympäristöohjelmaa rahoittaa Euroopan merija kalatalousohjelma (EMKR).. Vesi pysyy lämpimänä, sillä kumpuamisen vaikutukset eivät ulotu glo-fladoihin. Toukoja kesäkuussa 2017 tehdyissä perusteellisissa kartoituksissa mätiä ei enää löytynyt. Ahvenen mätiä ei löytynyt myöskään neljästätoista muusta suojaisesta merenlahdesta Hangon ja Tammisaaren välija ulkosaaristossa. Vuonna 2004 tehdyissä sukelluskartoituksissa samalta noin kuuden hehtaarin alueelta löytyi enää vain muutama mätinauha, lahden pohjukkaan kaatuneen lepän oksista. Samalla selvisi myös se, että ainakaan lyhyellä tähtäimellä kututuroista ei ole tällä alueella hyötyä paikallisille ahvenille. Ahvenen tiedetään siis kuteneen aiemmin kaikilla saaristovyöhykkeillä – myös välija ulkosaaristossa. Mukana oli myös Tvärminnen eläintieteellisen aseman lahti. Vuoden 2017 elokuussa vastaavissa poikasverkkopyynneissä ahvenen poikasia ei havaittu. Jossain päin aluetta ahven siis kuitenkin kutee ja poikkeuksellisen lämmin kesä on ollut suotuisa poikasten kehittymiselle. Tulokset antoivat vahvoja viitteitä sitä, että alueella ei keväisin juuri ole kutevia ahvenia, eli ilmeisesti välija ulkosaariston oma paikallinen ahvenkanta on käynyt vähiin. Turojen tarkastusten yhteydessä samoista lahdista etsittiin pintapuolisesti mätinauhoja myös muualta, mutta lopputulos oli yhtä lohduton. Onko ahvenilla pulaa kutualustoista. Voiko kudun katoaminen johtua siitä, että saariston ahvenilla on pulaa sopivista kutualustoista. Ei ole kuitenkaan poissuljettua, etteikö menetelmä voisi toimia muilla vesitai merialueilla. Turojen käyttö kutua edistävänä menetelmänä on vanhastaan tunnettu. Kokonaan ahvenen lisääntyminen ei kuitenkaan alueelta ole loppunut, sillä elokuussa tehdyissä poikasverkkopyynneissä kesänvanhoja ahvenia löytyi ainakin muutamia useimmista lahdista, paikoin jopa melko paljon. Asian selvittämiseksi kolmeentoista Hangon ja Tammisaaren välija ulkosaariston merenlahteen (1 – 4 metrin syvyyteen) laitettiin huhtikuun 2018 lopussa yhteensä 96 noin 1,5 metrin pituista kuusen latvusta eli turoa
Mats Westerbom, SYKE. Yhden prosentin tarkasti kohdennettu lisäys suojelualueiden pinta-alaan voisi tuplata suojelutehon ja tuoda paljon ekologisesti tärkeitä lajeja ja elinympäristöjä suojelun piiriin. Kaksi Itämeren avainlajia meriajokas ja rakkohauru (aiemmin rakkolevä) vierekkäin läntisellä Suomenlahdella. Tutkimus ja siinä toteutettu luontoarvokartta perustuu inventointiohjelma VELMU:ssa kerättyihin 140 000 havaintoon. eiden ulkopuolelle. Tutkimuksen mukaan kuitenkin kolme neljäsosaa merkittävistä vedenalaisista luontoarvoista jää nykyisten suojelualuMeriluonnon huippukohteet kartalle Suomen ympäristökeskus Suomen vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden huippualueet on ensimmäistä kertaa koottu kartalle. 24 Suomen Kalastuslehti 8 • 2018 S uomen meripinta-alasta on nykyisin suojeltu noin kymmenesosa
25 Suomen Kalastuslehti 8 • 2018 Tietoa vedenalaisista luontoarvoista tarvitaan meren suojelun ja kestävän käytön ohjaamiseen. Suomen merialueen vedenalaisten luontoarvojen kartta. Aineistoa on kertynyt jo yli 140 000 havaintopisteestä, ja se on nyt ensi kertaa otettu kokonaisuudessaan käyttöön. Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmassa (VELMU) on vuodesta 2004 kerätty valtava määrä tietoa Suomen merialueen levistä, kasveista, ja selkärangattomista, kalojen lisääntymisalueista sekä merenpohjan geologisista ominaisuuksista. Ongelmana on kuitenkin ollut puutteellinen tieto lajien esiintymisestä ja levinneisyydestä. Kuva: Suomen ympäristökeskus. Kartta perustuu Zonation-analyysiin, joka on laadittu VELMU:n ja ympäristöhallinnon lajija luontotyyppikartoituksiin sekä tietoihin alueen ympäristömuuttujista. Vedenalaiset luontoarvot 100 % (korkein) 90 % % (matalin) 50 100 km
”VELMU-aineisto on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen ja sopii erinomaisesti tämäntyyppisiin tutkimuksiin. ”Lisäämällä suojelupintaalaa vain yhdellä prosentilla voitaisiin suojeluteho jopa kaksinkertaistaa.”. ”Tällaiset tulokset ovat VELMUn kohokohtia ja antavat lisäpontta sille, että Itämeren suojelemiseksi tehty työ kannattaa ja sitä tulee jatkaa”, Blankett summaa. ”Zonation pystyy käsittelemään hyvin laajoja ja monitahoisia aineistoja”, Atte Moilanen kertoo. 26 Suomen Kalastuslehti 8 • 2018 Ohjelma tunnistaa parhaat alueet Suuren tietomäärän kuvaaminen yksinkertaisesti ei ole helppoa. Lähimmät vastaavat tutkimukset löytyvät Kaakkois-Aasiasta ja Uudesta-Seelannista”, Viitasalo hehkuttaa. Tämän vuoksi merialueiden käytön suunnittelusta vastaavat tahot ovat olleet hyvin kiinnostuneita tutkimuksen tuloksista”, kertoo neuvotteleva virkamies Penina Blankett ympäristöministeriöstä. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun ohjelmaa käytetään merialueiden tutkimukseen Itämerellä. Tutkimus julkaistiin 8.11.2018 Frontiers in Marine Science -lehdessä otsikolla Evaluation, Gap Analysis, and Potential Expansion of the Finnish Marine Protected Area Network. ”Moilanen on kehittänyt ekologiseen päätöksentekoon tarkoitetun Zonation-ohjelmiston, jota on käytetty erilaisten elinympäristöjen arvoalueiden tunnistamiseen Suomessa ja ympäri maailmaa. Monimuotoisuuden huippualueita löytyy esimerkiksi saarten ja luotojen vedenalaisista osista sekä matalilta hiekkapohjilta. Samalla monia ekologisesti tärkeitä lajeja ja elinympäristöjä saataisiin suojelun piiriin”, Virtanen jatkaa. Virtanen tekee parhaillaan väitöskirjaa meriluonnon suojelusta ja meren kestävästä käytöstä SmartSea-hankkeessa. ”Siksi aloimme tehdä yhteistyötä Helsingin yliopistossa työskentelevän tutkimusjohtaja Atte Moilasen kanssa”, kertoo tutkimusprofessori Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE). Nyt on saatu tuotettua ensimmäinen Suomen vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta kuvaava kartta, johon on yhdistetty valtavasti tietoja lajeista, luontotyypeistä ja elinympäristöistä sekä ihmistoiminnan meriluonnolle aiheuttamista paineista.” Suojelu paranisi jo hyvin pienillä lisäyksillä Suomen meripinta-alasta on nykyisin suojeltu noin kymmenesosa. Ekosysteemin kannalta tärkeistä leväja vesikasvilajeista ja selkärangattomista tai kalojen lisääntymisalueista ei aiemmin ole ollut kattavaa tietoa, ja ne ovat siksi monesti jääneet suojelun ulkopuolelle.” Positiivista on, että jo hyvin pienillä suojelualueverkoston laajennuksilla voitaisiin saada merkittävä parannus myös vedenalaisen luonnon suojeluun. Ohjelman keskeisiä toteuttajia ovat SYKE, Metsähallituksen luontopalvelut, Luonnonvarakeskus, Geologian tutkimuskeskus, rannikon ELYkeskukset, Åbo Akademi ja Merisotakoulun tutkimuskeskus. ”Lisäämällä suojelupinta-alaa vain yhdellä prosentilla voitaisiin suojeluteho jopa kaksinkertaistaa. ”Tutkimuksemme mukaan noin 27 % vedenalaisista luontoarvoista sijaitsee nykyisten merensuojelualueiden sisällä, mutta paljon merkittäviä biodiversiteettikeskittymiä on jäänyt suojelualueiden ulkopuolelle”, kertoo tutkija Elina Virtanen SYKEstä. ”Luontoarvokartan avulla meren käyttöä voidaan ohjata vähiten arvokkaille alueille esimerkiksi maakuntatai yleiskaavoituksen avulla. SmartSea-hanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto. VELMU-ohjelmaa toteutetaan ympäristöministeriön ohjauksessa. ”Tämä ei ole yllättävää, koska suojelualueet on usein perustettu suojelemaan esimerkiksi linnustoa tai tiettyjä rajattuja elinympäristöjä, kuten kosteikkoja, matalia merenlahtia tai laguuneja. Kaavoitus turvaa monimuotoisuutta Tutkijat korostavat, että suojelualueiden perustaminen ei ole ainoa keino turvata meriluonnon monimuotoisuutta
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net. 27 Suomen Kalastuslehti 8 • 2018 Pyydysmerkki 2019 Uuden kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla. Pyydysmerkin hinta 0,20 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20 € TEE ITSE JA TILAA: www.ahven.net/pyydysmerkit Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Materiaali vedenkestävä, synteettinen ja luja TYVEK, jolle on helppo kirjoittaa lain vaatimat kalastajan nimija yhteystiedot vedenkestävällä tussilla tai lyijykynällä
Erityisesti Etelä-Suomessa tilanne on hälyttävän huono; jokihelmisimpukka on hävinnyt kokonaan useista joista. Jouni Taskinen. ilmaantunut vuosikymmeniin. Tämä jopa 200-vuotiaaksi elävä laji on vaarassa kadota. Onneksi Konnevedellä on keksitty keinot raakkujen kuntouttamiseksi ja saatu kasvatettuja uusia pieniä raakkuja. 28 Suomen Kalastuslehti 8 • 2018 S uomessa on vielä toista sataa jokihelmisimpukkapopulaatiota, mutta vain alle kymmenessä esiintymässä lajin lisääntyminen on kestävällä tasolla. ÄhtävänjoJokihelmisimpukan glokidium-toukkien keräämistä Konneveden tutkimusaseman raakkualtailla. Kannat harvenevat ja vanhenevat. Monin paikoin uusia yksilöitä ei ole Raakun uusi toivo Jouni Taskinen Jyväskylän yliopisto Raakku eli jokihelmisimpukka on Suomen pitkäikäisin eläinlaji
Uhanalaisuuden syyt Jokihelmisimpukan elinympäristövaatimukset ovat hyvin tiukat. Mielenkiintoinen elämänkierto Jokihelmisimpukka on pitkäikäisin eläinlajimme; se voi elää yli 200 vuotta. Tämä edellyttää sitä, että raakkujen luontainen glokidiumtoukkatuotanto ei ole lakannut. Isännäksi kelpaa vain lohi tai taimen. Tutkimuksissamme havaitsimme, että raakkupopulaatiot ovat sopeutuneet kussakin joessa elävään lohikalakantaan. Tämän pienpoikasvaiheen jälkeen menee vielä 10 vuotta ennen kuin simpukat tulevat sukukypsiksi. Kotijoessa täytyy olla elinvoimainen lohitai taimenkanta, jonka kiduksilla simpukan toukat kehittyvät. Metsäja suo-ojitukset ovat pilanneet nekin joet, missä raakkuja lohikalakannat ovat säilyneet. Seuraavan kesänä kypsät toukat irrottautuvat kalasta ja painuvat joen pohjalle, jossa ne elävät syvälle pohjasoraan kaivautuneena seuraavat viisi vuotta. Esimerkiksi Iijoen sivujoessa Livojoessa (jonne lohi nousi ennen voimalaitosten rakentamista) merilohi on hyvä isäntäkala raakulle, mutta meritaimen isännäksi sopimaton. 29 Suomen Kalastuslehti 8 • 2018 TUTKITTUA essa jokihelmisimpukoita oli 1980-luvulla noin 50 000, nyt jäljellä on enää 500 yksilöä. Poikaskasvatuksessa toukkia tartutetaan ensin isäntäkaloihin (kun on ensin selvitetty kumpi kaloista kelpaa kyseiselle raakkupopulaatiolle, lohi vai taimen). Raakkujokia on perattu ja padottu, mikä on hävittänyt sekä sopivat elinalueet että tarvittavat isäntäkalat, lohen ja taimenen poikaset. Poikaskasvatus vaatii paljon resursseja, eikä siihen kykenevää laitosta ainakaan vielä ole Suomessa. Suojelun keinot ovat olemassa Häviämässä olevia raakkukantoja voidaan tukea kasvattamalla poikasia laitoksessa. Hanna Suonia. Jotta raakun poikanen saadaan niin kookkaaksi, että se selviytyy luonnossa, pitää kasvatusta laboratoriossa jatkaa kolme vuotta ennen istuttamista takaisin kotijokeen. Lisäksi poikaskasvatus edellyttää, että olosuhteet kotijoessa ovat sellaiset, että kasvatetut poikaset pärjäävät siellä. Joen pohjassa täytyy olla puhtaita, paksuja sora-alueita raakun poikasille. Vaikka raakut tuottaisivat hyvin toukkia ja paikalla olisi runsaasti lohikalojen poikasia, tukkii ojista tuleva hienojakoinen aines pohjasoran, mikä tukahduttaa syvällä soran sisässä elävät pienet jokihelmisimpukan poikaset. Tämä edellyttää usein kunnosJokihelmisimpukan glokidium-toukkia vedessä. Se tarvitsee hapekasta, virtaavaa vettä. Jokihelmisimpukat tuottavat glokidium-toukkia, jotka tarttuvat syksyllä lohen tai taimenen kiduksille, jossa toukat kasvavat ja kehittyvät talven yli. Isäntäkaloissa kypsyneistä toukista ’kuoriutuu’ pikkupoikasia, joita kasvatetaan mikroleväruokinnalla. Helmenpyynti loppui lajin rauhoitukseen vuonna 1955, mutta se ei ole estänyt jokihelmisimpukan taantumista, koska lajin rauhoittaminen ei ole suojannut elinympäristön muutoksilta. Mustiojoessa oli vuonna 2010 noin 2 500 jokihelmisimpukka, mutta 2016 enää 1 500 yksilöä
Kotka, Kalamarkkinat 8. EU Life IP FRESHABIT -hankkeen tukijoina ovat olleet EKOEnergian ympäristörahasto, WWF, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö Maj ja Tor Nesslingin säätiö, Suomen Luonnonsuojelun Säätiö sekä Ympäristöministeriö.. Joensuu, Kalamarkkinat Lisää tapahtumista: www.ahven.net tustoimia jokiuomassa, valuma-alueella ja lohikalakannassa. Lestijärvi, Muikkumarkkinat 14.9. Kesälahti, Muikkumarkkinat 6.7. Turku, Silakkamarkkinat 6. Jokihelmisimpukoiden kuntouttaminen Hankkeessa havaittiin, että eteläisen Suomen raakkujokien, Mustionjoen, Karvianjoen ja Ähtävänjoen jokihelmisimpukat eivät enää tuota glokidium-toukkia. Helsinki, Go Expo 2.3. – 21.10. –17.2. Vuonislahti, Muikkumarkkinat 12. Kauhajoki, Kalamarkkinat 24.8. Taivassalo, Silakrysäys 20.7. Helsinki, Stadin silakkamarkkinat 20. – 13.10. Ensimmäinen vuosi allaskuntoutuksessa ei tuottanut tulosta, sillä vuoden 2017 syksyllä toukkia ei ilmaantunut. –17.3. Tässä tilanteessa kyseisten jokien raakkuja päätettiin tuoda syksyllä kuntoutettaviksi Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle. Tilanne oli äärimmäisen vakava, koska ilman toukkia ei poikasten keinokasvatus onnistu. Syksyllä 2018 alkoi kuitenkin tapahtua. Sulkava, Kalamarkkinat 24.8. Konnevedellä raakut saivat olla puhtaassa vedessä ja niitä ruokittiin kaupallisella, merisimpukoille tarkoitetulla mikrolevävalmisteella. Kotka, Kalamarkkinat 25.–28.10. – 30.6. – 13.10. – 21.10. Suomen Kalastuslehti 8 • 2018 30 30 TAPAHTUMIA 20. Joensuu, Kalamarkkinat 7. Kyseessä oli historiallinen tapahtuma, sillä viimeinen varma havainto esimerkiksi Ähtvävänjoen raakkujen glokidioista luonnosta on kymmenen vuoden takaa eivätkä toistuvat yritykset saada toukkia luonnosta olleet tuottaneet tulosta vuosina 2015 – 2017. Rymättylä, Nuottasilakkamarkkinat 29. Erittäin heikoiksi huvenneiden eteläsuomalaisten raakkukantojen pelastaminen on vielä mahdollista. Merimasku, Suvinuottaus 21.9. –10.2. Kahden vuoden tutkimustyön tuloksena olosuhteet (lämpötila, virtaus, ruokinta, pohjasora) oli saatu sellaisiksi, että uhanalaiset jokihelmisimpukat kutivat ja lisääntyivät altaissa ja – ennen kaikkea – luonnossa jo lisääntymiskykynsä menettäneet raakut kuntoutuivat niin, että niiden glokidium-tuotanto palautui. Helsinki, Vene 19 Båt 15. Tämä antaa uutta toivoa lajin suojelulle. – 7.10. Ensimmäisenä glokidium-tuotannon aloitti Isojoen populaatio syyskuun alussa, sitten Ähtävänjoen populaatio syyskuun lopulla ja viimeisenä Mustionjoen populaatio lokakuun alkupuoliskolla. Padasjoki, MADE in Finland 8. Vuoden 2016 ja 2107 syksyllä raakkuja tuotiin kuntoutukseen ”lemmenlomalle” Mustion-, Ähtävänja Karvianjoesta sekä Isojoesta yhteensä 470 yksilöä. Pelkona oli, että näiden jokien raakkukannat olivat tulleet tiensä päähän
Varsinaisten työtehtäviensä lisäksi Malin on tullut tutuksi ankeriaanpoikasten maahantuonnista vastaavana henkilönä sekä sosiaalisen median asiantuntijana ja käyttäjänä. Edellä mainittujen lisäksi hän vastaa nykyisin kaupalliseen kalastukseen ja Itämereen liittyvistä kysymyksistä Keskusliitossa. Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Vapaa-aikanaan Malin on innokas luonnossa liikkuja ja valokuvaaja, joka mahdollisuuksien mukaan nauttii suosikkikohteensa Italian kulttuurista ja ruoasta. Suomen Kalastuslehti 8 • 2018 31 HENKILÖUUTISIA MALIN LÖNNROTH 40 VUOTTA Kalatalouden Keskusliiton kalastusbiologi Malin Lönnroth täytti 15. marraskuuta 40 vuotta. Pelissä 48 eri lintulajia.. Malin aloitti työt keskusliitossa vuonna 2007. 12 € Suosittu kalamuistipeli Harjoita muistia ja opi samalla Suomen kaloja. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Pelaako muisti. Suosittu lintumuistipeli Harjoita muistia ja opi samalla Suomen lintuja. Pelissä 48 eri kalalajia. Hänen vastuualueena olivat tuolloin ruotsinkielinen neuvontatyö ja Fiskeritidskrift för Finland lehden toimitus
Tehokasta toimintaa. Saamme heti halutessamme tietoon paljonko mitäkin lupia on myyty ja paljollako lupia on ostettu. Hänellä ei ollut kalastuslupia. Työmäärä vähenee ja rahaa säästyy Luvat myydään verkkokaupassa sekä myyntipisteessä. Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry Viinikankatu 55, 33800 TAMPERE Puhelin: 050 592 9259 pirkanmaan.kalatalouskeskus@kalatalo.fi www.kalatalo.fi VALVONTATYÖKALU Valvontatyökalu -ohjelma vähentää valvojan työmäärää. kalastusalueiden, osakaskuntien ja kalavesien hoidon edistäminen. Maksun jälkeen asiakas saa tositteen ja pyydysmerkit. Mukana osakaskuntia, kalastualueita, -seuroja, kuntia (Tampere, Oulu, Lahti, Vantaa). Tilaaja vastaa itse tarvittavat laiteja liittymähankinnat. Talteenotosta voidaan ilmoittaa heti poliisille sähköpostitse. Tehtävät kirjataan valvontatyön aikana. Toimintaperiaatteena on kalatalouden yleisten edellytysten kehittäminen sekä mm. Ohjelma ollut käytössä vuodesta 2015 – jo yli 100 käyttäjää. Anne Tuominen, metsätalouspäällikkö, Tampereen kaupunki Tutustu netissä. Lupa-alue ja kalastuksen valvojat voivat seurata ajantasaisesti koko myyntiä omilla tunnuksilla. Keskitytään valvontaan – ei raportointii n Valvontatap ahtumat havainnolli sesti kartalle. Juho Kuukasjärvi, metsätalousinsinööri, Oulun kaupunki Kokemuksia Tampereelta: Lupien ostaminen Kalapassin verkkokaupasta toimii niin hyvin ettei uuden lupa-automaatin hankkimiseen ole tarvetta (kaupunkilehti tamperelainen 18.7.2018). Suosittelen kaikille Oulun seudun jakokunnille myös Kalapassin luvanmyyntijärjestelmää. verkkopyynnin tarkastusta varten luettelon luvan ostaneista henkilöistä. Kalastuksenvalvojille voi antaa esim. Olemme saaneet kaikki kalastuslupien ostajat samaan rekisteriin. ALV 24 %) + vuosimaksu 15 € + ALV (2017). Terveisin Kyrösjärven kalastusalueen isännöitsjä Jarmo Kalli p. 0400 237 305. Valvoja kirjasi tapahtuman ja lähetti sen sähköpostilla poliisille. Ohjelma maksaa 340 € kolme ohjelmaa 868 € (sis. Pyydysmerkkiin kirjautuu lupa-alueen nimi ja mistä luvasta on kyse sekä kalastajan nimi ja yhteystieto. KALAPASSI + LUPA KALASTAA Lupa-alue vapautuu pyydysmerkkien ja kuittilomakkeiden tilauksista – kaikki hoituu kauttamme. Kalatalouskeskus ylläpitää ohjelmaa. Raportoimme luvanmyynnistä. Tarina elävästä elämästä: Tilanne Kyrösjärvellä 7.6.2015: Valvojapari tapasi järvellä miehen uistelemassa. Olemme vesialueen omistajien järjestö. Poliisi lähetti sakkolapun joka oli perillä seuraavana päivänä. Poliisi soitti samana päivänä luvattomalle kalastajalle. UUSI Kokemuksia Oulusta: Kalapassin järjestelmä on toiminut Oulun kaupungilla hyvin. Hän kertoi poliisille ettei hänellä ollut kalastuslupaa. Luvanmyyjä on lupa-alue (osakaskunta, kalastusalue, kalatalousalue tms.) Luvat myydään ”Kalapassi” tuotenimen alla. Ei liittymismaksua