(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastuksenvalvojan liivi Uusi korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla. Sisään taitettava henkilökorttitasku valvojakortille. Koot L ja 3 XL. Hinta 49,00 €. Rinnassa ja selässä painatus Kalastuksenvalvoja/Fiskeövervakare. Kaksi isoa taskua edessä ja kaksi pientä rinnassa. Laadukas ja kestävä kangas on 60 % puuvillaa ja 40 % polyesteriä. 2 • Suomen Kalastuslehti 8 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Kuva: Tarja Aho. Suomen Kalastuslehti 8 • 3 Sisältö 10 Fladojen saaristo 14 Kunnostustarinoita 16 Tierumpujen vaellusesteet auki 18 Kosket kuntoon talkoilla 22 Kuhaa luvan kanssa 26 Ankeriaat merellä 29 Kirjapalsta 30 Emokaloja 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 36 Henkilöuutisia 37 Kalat numeroina 39 Seuraavassa numerossa 10 22 JA AK KO H AA PA M ÄK I, KV AR KE N FL AD A TA PI O G U ST AF SS O N VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Satakuntalaisen Harjunpäänjoen kutualuekunnostajat vauhdissa. SH U TT ER ST O CK
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2020 Tilaa nyt! ahven.net/pyydysmerkit HINTA 0,20 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20 €. Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla
Mahdollisuus lukea tai tilata Kalastuslehti jatkossa myös sähköisessä muodossa on yksi harkinnassa oleva kehityssuunta. Palautetta ja toivomuksia aiheesta voi antaa lehden toimitukselle. Kalatalouden kannalta näin kattavaa hallitusohjelmaa ei ole ikinä nähty ja olisi todella harmi, jos ohjelman soveltaminen tyssäisi alkumetreihin. Ensi vuoden budjettiin on korttivarojen ulkopuolista rahoitusta näihin tarkoituksiin varattu varsin mukavasti. Koska Suomi elää metsästä jatkossakin, on kalatalousväen yhteistyö metsänhoidon kanssa Pudasjärven Panumajärven tapaan välttämätöntä. HALLITUSOHJELMAN KESKEISIÄ kalatalousaiheita ovat erilaiset vesistöjen kuntoa ja vaelluskalakantoja parantavat toimet. VÄÄNTÖ POSTILAISTEN työehtosopimuksista johti ministerien kierrätysviikkoihin. Tässä lehdessä kunnostuksia tarkastellaan useammasta näkökulmasta. Lehden ilmestyessä lienee jo selvinnyt menikö poliittinen pakka kokonaan uusjakoon vai riittikö parin naaman vaihto. Suomen Kalastuslehti 8 • 5 Poliittista turbulenssia PÄÄKIRJOITUS Merkillepantavaa näissä hankkeissa on ollut suuri innostus.” JOULUKUUN ALUSSA saimme ihmetellä postilakkoa ja sitä seuranneita poliittisia kiemuroita. Merkillepantavaa näissä hankkeissa on ollut suuri innostus, joka yhdistää niin vedenomistajia, luonnonsuojeluväkeä kuin vapaa-ajan kalastajiakin. TOIVOTAN KAIKILLE Suomen Kalastuslehden lukijoille rauhaisaa joulua ja antoisaa kalatalousvuotta 2020! Vesa Karttunen. Jos Kalastuslehden edellinen numero on hukkunut postivuoriin, voi lehden lukea myös sähköisessä muodossa https://ahven.net/kalatalouden-keskusliitto/lehdet/
Video löytyy samannimiseltä nettisivulta https://samallasaaliilla.fi/. Kannattaa katsoa. Videon lisäksi nettisivulta löytyy runsaasti tietoa kalastajista, kalan saaliista ja hylkeistä. Uudessa tehtaassa on myös kolme fileointilinjaa, joista yksi on täysautomaatiolinjasto. Laskentakannan kasvu lähelle 40?000 yksilöä selittyy todellisen kannan kasvun lisäksi myös viime kevään hyvillä laskentaolosuhteilla. Tehtaalla on 10 savustusuunia lämminsavutuotteille ja kolme uunia kylmäsavutuotteille, mikä mahdollistaa yli 40 000 kalakilon savustamisen päivittäin. Itämeren hallikanta on kasvanut keskimäärin noin viisi prosenttia vuodessa 2000-luvun alusta lähtien. Näistä Suomen merialueella oli noin 14?200. Uusia työpaikkoja on syntynyt noin 30. TA PI O G U ST AF SS O N POHJOISMAIDEN SUURIN SAVUSTAMO Kalaneuvoksen 28 miljoonan suuruinen tehdaslaajennus on otettu käyttöön Sastamalassa. SAMALLA SAALIILLA DOKUMENTTIVIDEO Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto on julkaissut upean ja erittäin korkealuokkaisen ”Samalla saaliilla” dokumenttivideon hylkeiden ja kalastajien yhteiselosta Perämerellä. Laskennoissa nähtyjen hallien määrä on pysynyt useita vuosia noin 30?000 yksilössä. Kalanjalostustehtaan laajennuksen myötä Kalaneuvos on nyt Pohjoismaiden suurin kalansavustaja, jonka tavoitteena on turvata kotimaisen kalan tarjontaa. Perämeren jäillä laskenta-aikaan olleiden norppien määräksi arvioitiin runsaat 12?800 yksilöä. 6 • Suomen Kalastuslehti 8 LYHYET Itämeren hyljekannat jatkavat kasvua Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2019 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa runsaat 38?000 harmaahyljettä eli hallia. KA LA N EU VO S
KOULULAISET VALITSIVAT LOHIKEITON Lohikeitto voitti uunilohen, riistakäristyksen ja broilerinfileen, kun Keravan koulujen oppilaat saivat äänestää itsenäisyyspäivän juhlalounaan menusta. Lohikeitto sai yli 40 prosenttia annetuista äänistä. Tietosuojavastaava ohjaa ja neuvoo kalatalousaluetta henkilötietojen käsittelyssä ja henkilörekisterin pidossa. Koulujen oppilaat valitsivat lounaan pääruoaksi lohikeiton, ruisleivän ja hedelmän ja jälkiruuaksi jäätelön. Kalatalouden Keskusliitto tarjoaa kalatalousalueille tietosuojavastaavan palvelua edulliseen hintaan. Helsingin Sanomat 5.11.2019. M ER VI KU N N AS RA N TA , LU KE Harmaahylkeitä kallioluodolla karvanvaihdon aikaan keväällä. Kerava tarjoili kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa itsenäisyyspäivän juhlalounaan torstaina 5. Ääniä annettiin melkein 1 600. Ota yhteyttä ja kysy lisää Kalatalouden Keskusliiton lakimies Irena Pirhoselta. Suomen Kalastuslehti 8 • 7 LYHYET KALATALOUSALUEEN TIETOSUOJAVASTAAVA Kalatalousalueet! Olettehan huomioineet yleisen tietosuoja-asetuksen 39 artiklan mukaisesti tietosuojavastaavan tehtävät toiminnassanne. joulukuuta
Jos pyydys tai usean yhteen liitetyn pyydyksen muodostama kokonaisuus on pituudeltaan yli 10 metriä, on merkkisalkoa käytettävä pyydyksen molemmissa päissä. 29 .5 . 19 .6 . N ou su lo hi a, kp l Päivä 2018 2019. 26 .6 . Jos jään alle lasketaan katiska, merta tai vaikkapa pystyrysä, asia hoidetaan yhden avannon kautta. 8. Usein talviverkkot lasketaan jään alle kokemisavannosta useampaan suuntaan. 8 • Suomen Kalastuslehti 8 LYHYET Tenojoella heikko lohivuosi Luonnonvarakeskuksen (Luke) kaikuluotausseurantojen perusteella Tenoon nousi kaudella 2019 heikosti lohia. Jos avanto on yli 40 cm, merkintään käytetään yhtä edellä mainittua vähintään 1,2 metristä salkoa heijastimineen. 10 .7 . 9. 6. Arvioidut päivittäiset nousulohimäärät Tenojoen pääuoman kaikuluotauspaikalla Polmakissa (55 km jokisuulta) vuosina 2018 2019. Pyydyksen asettajan nimija yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki tulee kiinnittää merkkisalon yhteyteen. Tenoja Inarijoen kaikuluotausseurannoissa havaittu heikko lohimäärä vaikutti johtuvan erityisesti pienten, yhden vuoden meressä viettäneiden lohien vähäisyydestä. 24 .7 . 11 .9 . Verkot ovat poikkeuksetta yli 10 metriä pitkiä, joten edellä mainittuja vähintään 1,2 metrisiä salkoja tulee käyttää kokemisavannon lisäksi jokaisen erisuuntaan olevan verkon päässä. 31 .7 . 28 .8 . Seurantajakso oli vuonna 2019 hieman pidempi kuin vuonna 2018. 14 .8 . 5. Vastaavasti Inarijoen pääuoman laskennassa nousulohien määrä laski vuoden 2018 tasosta lähes 50 prosenttia ja jäi vajaaseen 1?600 lohiyksilöön. AN U VÄ LI TA LO Heijastin vähintään 2 cm Merkkisalon korkeus vähintään 1,2 m jäänpinnasta mitattuna Uppoavat tai painotetut köydet Nimi ja yhteystiedot sekä pyydysmerkki, jos se vaaditaan 200 400 600 800 1000 1200 22 .5 . 17 .7 . 3. Lähde: Luke MERKITSE PYYDYKSESI Jäältä kalastettaessa pyydys ja kalastamista varten tehdyt, halkaisijaltaan yli 40 cm:n avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei saa olla valkoinen. 4. 7. 7. Salkoon on laitettava kaikkiin suuntiin näkyvä 2 cm korkea heijastin. 21 .8 . 12 .6 . Tenojoen pääuoman kaikuluotauksessa nousulohien määrä jäi 21?000:een, kun niitä edellisvuonna laskettiin yli 32?500
Syksyllä 2019 Oulujärven kalatalousalue istutti kyseisellä rahalla 1-kesäisiä kuhan poikasia Paltamoon kahteen otteeseen. Kantaa rajoitettaisiin metsästyksen ja häirinnän avulla. Kalastuskilpailun järjestämiseen tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa ja Oulujärvellä luvan myöntää useimmiten Oulujärven kalatalousalue yhteislupajärjestelyn perusteella. Järjestely todettiin toimivaksi ja vastaavanlaiselle toiminnalle on jatkoa luvassa myös tulevina vuosina. Hallinto-oikeuden mukaan ELY on voinut omalla harkintavallallaan tehdä aluerajauksen. Jaakko Muurimäki, Kainuun Kalatalouskeskus ES KO M U U RI M ÄK I HALLINTO-OIKEUS TORPPASI VALITUKSET UUSISTA KALATALOUSALUEISTA Läntisen Pien-Saimaan kalastusalue valitti hallinto-oikeuteen, koska alue liitettiin uudessa kalatalousaluejaossa osaksi Suur-Saimaata. Ehdotuksessa pesivien merimetsoparien lukumäärä puolitettaisiin 6?000 parista 3?000 pariin vuoteen 2030 mennessä. Etelä-Saimaa 18.11.2019 TA PI O G U ST AF SS O N. Ehdotus on parhaillaan lausunnolla. Hallinto-oikeus katsoi, ettei valittajalla ole oikeutta hakea muutosta Varsinais-Suomen ELYn päätökseen. Suomen Kalastuslehti 8 • 9 LYHYET Tukholman lääninhallitus on laatinut yhteistyössä alueen metsästys-, kalastusja saaristoyhteisöjen sekä kuntien kanssa ehdotuksen merimetson hoitosuunnitelmaksi, kertoo ruotsalainen Jakt och jägare -lehti. Poikaset olivat isokokoisia – osa jopa poikkeuksellisen isoja, joten niillä on erinomaiset mahdollisuudet selviytyä ja kasvaa tulevien Kuhakunkkukisailijoiden pyydettäväksi. Talvella kalatalousalueen hallitus ja kilpailunjärjestäjä XXX Fishing Club Paltamo neuvottelivat hyvässä yhteisymmärryksessä ison tapahtuman vaikutuksesta kuhakantaan ja lopputuloksena sovittiin, että Kuhakunkku lahjoittaa jatkossa kuhan myynnistä saamat tuotot tuplana kalatalousalueelle, joka sitten toteuttaa tällä saadulla rahalla kalakantojen hoitotoimia. YHTEISTYÖTÄ OULUJÄRVEN VESILLÄ Oulujärvellä järjestetään vuosittain vetouistelutapahtuma, joka kantaa nimeä Kuhakunkku. Ruokolahden pohjoisosien 17 osakaskuntaa halusivat kuulua Ruokolahden-Rautjärven-Parikkalan kalatalousalueeseen, kun ELY päätti niiden kuuluvan Puumalan kalatalousalueeseen
10 • Suomen Kalastuslehti 8 Fladojen saaristo TEKSTI CLAES BJÖRKHOLM, ÖSTERBOTTENS FISKARFÖRBUND KUVAT JAAKKO HAAPAMÄKI, KVARKEN FLADA
Dronella kuvattu ilmakuva Bredvikenin fladasta.. Ne ovat erinomaisia kutupaikkoja kaloille. Suomen Kalastuslehti 8 • 11 Fladat ovat matalia maankohoamisen myötä syntyneitä merenlahtia. Näitä ainutlaatuisia elinympäristöjä uhkaavat monet tekijät, jotka voivat vaikuttaa myös kalakantoihin
Fladoihin kerääntyy partikkeleita, sinne sitoutuu ravinteita ja hiilidioksidia sedimentteihin ja kasvillisuuteen. 12 • Suomen Kalastuslehti 8 M aankohoaminen yhdessä merenpohjan ja rantojen matalan profiilin kanssa luovat Pohjanmaalla mahdollisuuden hyvin mielenkiintoiselle tapahtumalle. Herkkiä ulkoa tuleville muutoksille Fladan pieni vesimäärä on herkkä muutoksille. On epätodennäköistä, että alueen kaikki fladat joutuisivat samanaikaisesti alttiiksi muuttuneille ympäristöoloille. Tasainen vedenkorkeus on tärkeää matalaan veteen lasketuille mätimunille. Paikallisesti fladojen runsas määrä auttaa tasaamaan alueellisia vaikutuksia. Ilman niitä pienemmät lajit runsastuvat ja syövät eläinplanktonia, mistä seuraa levien kasvun nousu. Fladan erottaa tavallisesta merenlahdesta fladan suuaukon mereen yhdistävä kynnys. Veden alhaisen vaihtuvuuden tuloksena fladojen vesi on ravinteikasta ja siinä on runsaasti kasvillisuutta, mikä tuottaa paljon ravintoa ja suojaa pienille kalanpoikasille. Kvarken Flada on Metsähallituksen ja Luonnonvarakeskuksen vetämä Ruotsin ja Suomen yhteishanke, jossa pyritään keräämään uutta ja kattavampaa tietoa fladoista. Joskus käykin niin että hyväntahtoisesti poistetaan fladan kynnys sisälahden tilan parantamiseksi, mutta valitettavasti tulos on päinvastainen. Tärkeitä kalojen lisääntymisalueita Erityisesti ahvenen ja hauen poikaset viihtyvät fladoissa. Sen lisäksi että fladoista kerätään tietoa, tutkitaan myös fladojen vaikutusta ympäröivään ”Pohjanmaan fladoilla on käynnissä kaksi isoa monivuotista hanketta. Siellä lasketaan muun muassa vaeltavien kalanpoikasten määriä ja saadut tulokset ovat osoittaneet fladojen tuottavan huikeita poikasmääriä. Hankkeessa tehdään tarkkoja analyysejä pohjan profiileista, kasvillisuudesta ja eläimistä kahdenkymmen fladan vuosivauhdilla. Täällä syntyy uusia ainutlaatuisia matalia merenlahtia, fladoja. Hetkellisistä olosuhdemuutoksista flada toipuu, mutta pidempikestoiset muutokset voivat olla korjaamattomia. ” Fladojen tärkeät ominaisuudet • Tuottavat kaloja • Sitovat partikkeleita, ravinteita ja hiilidioksidia • Tarjoavat virkistystä ja elämyksiä. Metsätaloudesta voi aiheutua suuria ravinnepäästöjä, jotka aiheuttavat fladoissa umpeenkasvua. Toinen ongelma ovat ruoppaukset. Metsänkäytön tai sääolosuhteiden aiheuttamat happamat valumavedet ympäröiviltä maa-alueilta voivat häiritä fladan herkkää ekosysteemiä. Veden alhainen vaihtuvuus tarkoittaa, että fladojen vesi lämpenee nopeasti keväällä ja mahdollistaa kalojen kudun käynnistymisen. Molempien kalalajien merkitys kalastuselinkeinolle on kasvanut samalla kun siian kalastus on vähentynyt. Nämä lajit ovat tärkeitä niin kalastukselle kuin luonnolle. Koko Merenkurkun laajuinen yhteishanke Pohjanmaan fladoilla on käynnissä kaksi isoa useampivuotista hanketta. Hankkeiden päämäärät eroavat toisistaan, mutta niiden välillä tehdään yhteistyötä yhteisen kiinnostuksen kohteen takia. Riippuen fladan tasosta, kynnys on enemmän tai vähemmän näkyvä, mutta lopputulos on kuitenkin rajoittunut vedenvaihto meren suuntaan. Ekologisesti katsottuna molemmat lajit ovat tärkeitä, koska ne ovat petoja. Varsin yleinen käsitys on että lisääntynyt vedenvirtaus on hyväksi kaikille vesialueille. Fladojen erityisominaisuudet Fladan matala vesialue on kynnyksen takana suojassa meriveden aiheuttamalta turbulenssilta ja vedenpinnan korkeuden vaihtelulta. Ruoppaamalla kulkuväyliä satamiin ja kesämökeille usein poistetaan fladan merestä erottava kynnys. On sekä kalastuselinkeinon että yleisen edun mukaista huolehtia fladoista, koska kaikki haluavat elinvoimaset kalakannat, puhdasta vettä ja kauniin luonnonympäristön. Ahven ja hauki eivät vaella kauas syntymävesiltään, joten korkeatuottoisilla fladoilla on suuri vaikutus paikallisiin kalakantoihin
Selvitys kalojen kutualueista Österbottens Fiskarförbundetin vetämä Rannikonläheiset pienvedet kalojen kutupaikkoina 2018?–?2020 hanke pohjautuu vastaavan hankkeen loppuraporttiin vuodelta 2000. Dronella otettu ilmakuva selvästi erottuvasta vedenalaisesta kynnyksestä Nörrstenkobbanin läheisestä fladasta. Hankkeen aikana kartoitetaan mahdollisimman laaja vesialue ja luodaan nykyistä tarkempi kuva Pohjanmaan rannikon tilasta. I) fladan esiaste II) flada III) kluuviflada IV) kluuvijärvi.(Heidi Moisio, Munsterhjelmin 1997 mukaan).. Hanke sisältää myös fladojen kunnostuksia ja kunnostusmenetelmien kehittämistä. Kuten nimi kertoo, siinä ei perehdytä ainoastaan fladoihin vaan myös järviin ja puroihin. Tavoitteena on selvittää eri vesialueiden potentiaali kalojen kutupaikkoina tutkimalla vaellusreittejä, kasvillisuutta, eläimistöä ja veden laatua. Fladan kehitysvaiheet, sivuleikkaus ja ylhäältä. Suomen Kalastuslehti 8 • 13 luontoon. Lopputuloksena on tarkoitus tuottaa päivitetty loppuraportti, jota esimerkiksi Fiskarförbundin jäsenistö voi käyttää apuna oman vesialueensa ja kalakantojen hoidossa
Mallia voi suositella vietävän myös valtakunnan tasolle. Vapaaehtoisia kunnostusyhdyshenkilöitä on ollut mukana noin 15 henkilöä. Oppaan tarkoituksena on tuoda esille laaja-alaisesti ja monipuolisesti VYYHTI II -hankkeen aikana esiin tulleita vesienhoidon toimenpiteitä. Esimerkkikohteiden kautta on tuotu esiin vesienhoidon prosesseja suunnittelusta käytännön toimiin. 14 • Suomen Kalastuslehti 8 P roAgria Oulun hallinnoiman VYYHTI II -hankkeen toiminta (2016?–?2019) on ollut erittäin aktiivista koko Pohjois-Pohjanmaan alueella. VYYHTI II -hanke on auttanut Panumajärvi ry:tä käytännön vesienhoitotoimissa. Työ on tehty kunnostusten tulevaisuutta silmällä pitäen. TEKSTI MAARIT SATOMAA JA HEIKKI TAHKOLA, PROAGRIA OULU KUVA MAARIT SATOMAA Kunnostustarinoita. He pystyvät kysymään toisiltaan neuvoa, saamaan ideoita ja toteuttamaan yhteisiä hankkeita. Heitä yhdistää halu tehdä töitä omien vesistöjen puolesta. Suomen Metsäkeskus on suunnitellut ja tilannut toteutuksen Panumajärven laskuojiin Kemera-tuella toteutettaviin kosteikoihin. Panumajärvi kuntoon valuma-alueelta vesistöön Pudasjärven Panumalla vesienhoitoa on toteutettu pitkäjänteisesti ja koko valuma-alue huomioiden. Hankkeen asiantuntijoista Oulun Maaja kotitalousnaisten Maarit Satomaa ja Oulun Kalatalouskeskuksen Heikki Tahkola kutsuivat kunnostusyhdyshenkilöitä yhteisiin tilaisuuksiin. Pohjois-Pohjanmaalla on käytännön kunnostustöiden ohella koulutettu kunnostusyhdyshenkilöitä sekä kirjoitettu opas ja kuvattu video kunnostustöistä. Vesienhoidon kunnostusyhdyshenkilötoiminta perustuu eri osapuolten vapaaehtoiseen ja pyyteettömään yhteistyöhön ympäri Pohjois-Pohjanmaata. Heittäytymistä ja sitoutumista VYYHTI II -hanke aloitti valtakunnan tasollakin uranuurtavan toiminnan vesienhoidossa kunnostusyhdyshenkilöiden kanssa. Alueen vesienhoitotoimia koordinoi kyläläisten ja mökkiläisten muodostama Panumajärvi ry. Kaikissa esimerkeissä yhteisenä tekijänä on paikallisten halu kunnostaa yhteisiä vesija maisema-alueita. Alueella on myös muita aktiivisia toimijoita kuten Ala-Kollajan osakaskunta. He edustavat muun muassa kalastustai osakaskuntia ja yhdistystoimijoita. Kunnostustarinoita Pohjois-Pohjanmaalta -oppaan toteuttamiseen ovat osallistuneet hankkeen asiantuntijat Oulun Maaja kotitalousnaisista, Oulun Kalatalouskeskuksesta ja Suomen Metsäkeskuksesta
Kunnostushankkeen tavoitteena oli selvittää kunnostusmahdollisuuksia ja toimenpiteitä, joilla vesistöjen nykyistä tilaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia voitaisiin parantaa. Maanomistajat ja muut paikalliset kunnostusaktiivit raivasivat maastoon tarvittavat kulku-urat kaivinkoneelle. Liettyneitä ja umpeenkasvaneita suvantoalueita puhdistettiin. Virtavesipaikkojen monimuotoisuutta lisättiin kiveämällä ja soraistamalla. Omarahoitus raivaustalkoina Vuonna 2018 Panumajärvi ry haki uutta investointihanketta Panumaojan kunnostukseen Oulun Seudun Leaderilta. Panumaojan viisi päivää kestänyt kunnostus tehtiin syksyllä 2018. Toiminta jatkuu uusina hankkeina Kunnostusyhdyshenkilötoiminta jatkuu ProAgria Oulun hallinnoimassa Verkostoilla tehoa vesienhoitoon -hankkeessa 2019 alusta. Hanke on saanut rahoituksen Ympäristöministeriön vesienja merenhoidon kärkihankerahoituksesta. Oulun Kalatalouskeskus teki Panumaojaan kunnostussuunnitelman vuonna 2017. Retket, työnäytökset ja koulutukset ovat toiminnan perusta. Kunnostukseen osallistuneet osapuolet olivat erittäin tyytyväisiä lopputulokseen. Kunnostuksen Kunnostusyhdyshenkilökoulutuksissa on tutustuttu erilaisiin vesistöihin ja vesienhoitotoimenpiteisiin. Kunnostustarinoita Pohjois-Pohjanmaalta -opas sekä VYYHTI II -hanke tukee paikallista kunnostajaa -video löytyvät Oulun kalatalouskeskuksen kotisivulta https://www.proagriaoulu.fi/fi/kalatalous/ Oulun Seudun Leader myönsi vuonna 2015 Panumajärvi ry:lle rahoituksen Panumajärven ja -ojan kunnostuksen esiselvityshankkeeseen. Osakaskunta on suunnitellut harjusten kotiutusistutuksia kunnostettuihin virtavesikohteisiin. Maastoretket ja yhteiset tapaamiset tuovat mahdollisuuden tutustua toisiin kunnostajiin.. Raivaustöiden osuus oli merkittävä kunnostushankkeen omarahoitusosuudesta. VYYHTI II -hankkeen työ jatkuu ProAgria Oulun hallinnoimien Voimaa vesistöistäja Verkostoilla tehoa vesienhoitoon -hankkeiden myötä. Panumaojan kalataloudellinen kunnostaminen nousi tärkeäksi teemaksi kunnostushankkeessa. Jatkossa kunnostusyhdyshenkilötoiminnassa aktivoidaan lapsia ja nuoria vesienja ympäristönhoidon pariin. Suomen Kalastuslehti 8 • 15 työnohjauksesta vastasi Oulun Kalatalouskeskus
16 • Suomen Kalastuslehti 8 Tierumpujen vaellusesteet auki Juottimenojaan asennettiin halkaisijaltaan 2 metrinen ja 12 metriä pitkä muovinen rumpu.
Asia on kuitenkin korjattavissa. Molempien purojen vanhat rummut koostuivat peräkkäisistä betonirenkaista. Rumpu tulisi asentaa hitaasti virtaavaan veteen eli osuudelle, jossa on vähän kaltevuutta. Molempien rumpujen pohjat vuorattiin luonnonkivellä. 2016. Olennaisia asioita ovat täyttövahvuudet, luiskaukset, valittavat raekoot ja itse rumpu. & Savolainen M. Rumpurakenteiden ympäristöongelmat, niiden ehkäisy ja korjaaminen – keskisuomalainen pilottitutkimus. Monet kevätkuituiset kalalajit, kuten ahven, hauki ja useat särkikalat nousevat merestä makeaan veteen kutemaan. Väärin asennettu tierumpu voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia vesiekosysteemille ja kalataloudelle. Paras tapa vesistöylityksiin olisi aina silta, mutta jos se ei ole vaihtoehto, tulee valita riittävän suuri rumpu. Rummun vaihtaminen tulee suunnitella huolella etukäteen. Kaltevalle osuudelle asennettaessa rummun alavirran puolelle on suositeltavaa luoda koskimainen rakenne, jonka avulla vesi nousee rummussa ja hidastaa virrannopeutta. Vaellusesteet eivät ole ainoastaan lohikalojen ongelma, vaan esteistä kärsivät myös muut kalalajit ja eliöstö. TEKSTI JUSSI AALTONEN JA JANNE TOLONEN, VALONIA KUVA JANNE TOLONEN UUSI PIENVESIOPAS Suomen ympäristökeskuksen raportti Pienvesiopas Pienvesien tunnistaminen ja lainsäädäntö tukee vesien tilasta huolestuneita asukkaita, viranomaisia ja yhdistyksiä käytännön työssä ja taustan ymmärtämisessä.. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-430-9 Eloranta, A.J. Asennuksessa tulee huolehtia, että rumpu asennetaan riittävän syvälle. Aiheesta lisää: valonia.fi/virtavesi Järvenpää, L. Virtavesien lisäksi myös rannikon fladojen ja kluuvien suuaukoille asennetut tierummut sekä pengertiet voivat estää kalojen vaeltamisen. Yleisin syy esteelle on rummun alapään liian korkea pudotus, joka estää vesieliöiden liikkumisen ylävirtaan. Rumpujen heikko kunto ja alapäiden korkea pudotus aiheuttivat vaellusesteet molemmissa kohteissa. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-262-6 Suomessa on lukematon määrä kalojen liikkumisen ja vaelluksen kannalta haitallisia tierumpuja. & Eloranta, A.P. Olosuhteet esimerkiksi maaperän ja veden happamuudessa vaikuttavat rummun valmistusmateriaalin valintaan. (toim.) 2016. Operaatiot toteutettiin yhteistyössä Valonian, WWF:n ja maanomistajien kanssa. Rummun valinnassa ja mitoituksessa kannattaa tukeutua ELY-keskuksen asiantuntijoihin. Liiallinen kaltevuus voi aiheuttaa riskejä myös rakenteiden säilyvyydelle. Perniönjokeen laskevista Juottimenojasta ja Lohiojasta vaihdettiin betoniset rummut uusiin, muovisiin rumpuihin. Kummassakin kohteessa havaittiin välittömästi ylävirtaan nousevia kaloja, kuten kolmipiikkejä, pikkunahkiaisia ja kivennuoliaisia. Rumpujen alapuolille rakennettiin lisäksi noin 70 metrin pituiset koskialueet, joiden avulla osuuden kaltevuus saatiin hallintaan. Esteet voidaan ratkaista joko putouskorkeuden loiventamisella tai koko rummun uusimisella. Kokemuksia tierumpujen vaihdosta Kiskonjoen-Perniönjoen vesistön taimenpuroista vaihdettiin kaksi esteen muodostanutta rumpua vuosina 2018?–?2019. Siltaja rumpurakenteiden aukkomitoitus. Vaellusesteiden poistamiseen voi hakea rahoitusta esimerkiksi ELY-keskukselta valtion harkinnanvaraisista avustuksista vesistöja kalataloushankkeisiin tai kalatalouden edistämisrahoista. Näin putouskorkeutta ei muodostu liikaa ja pohjan kiveäminen mahdollistuu. Suomen Kalastuslehti 8 • 17 S uomessa on arviolta noin 90?000 vesistörumpua ja näistä joka kolmas on vaelluseste. Vaellusyhteyden palauttaminen mahdollistaa vesieliöstön elpymisen ja kalanpoikastuotannon kasvun. Huomiota suunnitteluun Yleisimmät haasteet tierummuissa ja muissa rakenteissa liittyvät kaltevuuteen, eli rakenteen putouskorkeuteen
Kaasmarkunjoen kunnostusporukka työn touhussa. 18 • Suomen Kalastuslehti 8 Kosket kuntoon talkoilla Satakunnassa on jokitalkkarin toimesta saatu koottua vesienomistajat ja kalastuksen harrastajat innokkaaksi ja toimivaksi talkooporukaksi. TEKSTI: KIMMO PUOSI JA PETRI RANNIKKO, LÄNSI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY KUVAT: TARJA AHO
Lohikalojen lisääntymisalue Porin kupeessa Harjunpäänjoki saa alkunsa Joutsijärvestä virraten ensin Joutsijokena sitten Kullaanjokena ja Kaasmarkunjokena ja lopuksi Harjunpäänjokena yhtyessään Kokemäenjokeen Porissa. Pienoinen positiivinen yllätys oli niin vedenomistajien kuin kalastuksen harrastajien innokkuus osallistua kunnostustalkoisiin. Joella aiemmin tehdyt koskien kunnostukset ovat selvästi parantaneet taimenen sekä lohen luontaista lisääntymistä, ja osalla kutualueista poikastiheydet ovat olleet erinomaisia. Rekkakuorma soraa miesvoimin koskeen siirrettynä ei intoa juurikaan ole vähentänyt vaan talkooväkeä on riittänyt joka tilaisuuteen. Suomen Kalastuslehti 8 • 19 H arjunpäänjoen lohikalojen kutualuekunnostukset ovat saaneet uutta vauhtia Satakunnan jokitalkkari Kimmo Puosin ohjauksessa. Toiminnan ensisijaisena tavoitteena on vaelluskalojen luonnonlisääntymisen parantaminen. Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen luotsaama kalastonhoitomaksuvaroista tuettu hanke on koonnut niin vedenomistajat kuin vapakalastajat kunnostustalkoisiin. Kokemäenjoen sivu-uoma Harjunpäänjoki on perinteisesti ollut taimenen ja lohen lisääntymisaluetta. Lohia ja taimenia on pyydetty useana vuotena Kokemäenjoen Nakkilan koskilta vapakalastajien toimesta ja emokalojen siirroista on vastannut Varsinais-Suomen ELY-keskus. Jokitalkkari suunnittelee ja järjestää Satakunnassa jokitalkkari suunnittelee ja toteuttaa vaelluskalojen elinympäristökunnostuksia. Reitillä on useita pienkunnostukselle soveltuvia kohteita. Syksyllä 2016 Tehtaankoskilla tehdyssä kutupesien laskennassa ja kudun tarkkailussa kaikki potentiaaliset soraikot olivat käytössä. Tärkeässä roolissa joen poikastuotannon kasvussa ovat olleet Kokemäenjoesta Harjunpäänjokeen siirretyt emokalat. Joen kutualueet halutaan saada takaisin aiempaan loistoonsa sorastamalla ja palauttamalla näin uusia lisääntymisalueita lohikaloille. Vapaa
Sivu-uomien vesitystä parantamalla sekä poikaskiven lisäyksillä saadaan satoja neliöitä lisää tärkeää pienpoikasaluetta. Erityisesti lähialueen perhokalastusseurat ovat ottaneen kunnostustoiminnan osaksi harrastustaan. Niiden toteuttaminen pelkästään talkootyöllä ei ole realistista. Tulos oli tähän astisen seurantahistorian paras. Myös viranomaisten kanssa asiat sujuivat yhteisymmärryksessä, kunhan tarvittavat selvitykset oli tehty. Alueen merkitys kasvaa tulevaisuudessa Syksyn sähkökoekalastuksissa lohen poikastiheydet olivat 25,5 poikasta aarilla. Joki on alueellisesti jo nyt merkittävä taimenen sekä lohen lisääntymisalue ja tulevaisuudessa suunniteltujen kalateiden rakentamisen ja koskikunnostusten myötä merkitys kasvaa vielä oleellisesti. Taimenen pienpoikasille tärkeiden sivu-uomien kunnostuksia tehdään Tehtaankoskilla sekä Holminkoskella. Kunnostuksissa tehdään yhteensä 14 kutusoraikkoa, joiden yhteenKaasmarkunjoen kunnostusporukka tauolla. Talkookunnostuksissa ovat olleet mukana vesialueenomistajat sekä paikalliset luonnonsuojeluja kalastusyhdistykset. laskettu pinta-ala on noin 220 neliömetriä. Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen hallinnoima Harjunpäänjoen kunnostushanke on saanut tukea maaja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroista.. Kunnostusten vaatimat luvat, selvitykset, suunnitelmat, materiaalit ja tilaisuudet vievät aikaa ja resursseja. 20 • Suomen Kalastuslehti 8 ehtoiset talkoolaiset ansaitsevat kiitokset konkreettisesta avusta vaelluskalakantojen hyvinvoinnin eteen tehdystä työstä. Talkoista saadaan pienellä rahalla paljon irti kunhan joku järjestää ne. Tulokset kunnostuksista nähtiin syksyllä, kun lohet ja taimenet etsivät kutupaikkoja ja kaikki uudet kutusoraikot olivat käytössä. Poikaskivikkoa lisätään Tehtaankoski Ylisen sekä Tehtaankoski Hauenkuonon alueilla. Pääuomaan tehtävät poikaskivikot sijoitetaan uusien kutusoraikoiden läheisyyteen. Kunnostettavaa riittää pienessäkin joessa Kunnostuskohteet sijaitsevat Holminkoskella, Uimarannankoskella sekä Tehtaankoskilla. Kunnostuksissa keskityttiin virtapaikkoihin, joissa verrattain pienellä panostuksella saadaan poikastuotantoon merkittävää parannusta. Jokitalkkari Kimmo Puosi on tyytyväinen niiden saamaan suosioon ja toivoo työlleen jatkoa
TA PI O G U ST AF SS O N SH U TT ER ST O CK KALAT NUMEROINA Vapaa-ajankalastuksen saalis lajeittain vuonna 2018. Saaliit pienenivät lähes kaikkien lajien osalta. Heittovavalla ja vetouistelulla pyydetyn saaliin osuus oli yhteensä 38 prosenttia. Pilkillä saatiin 12 ja ongella seitsemän prosenttia saaliista. Suomen Kalastuslehti 8 • 21 Verkkokalastus vähentyi edelleen Luonnonvarakeskuksen mukaan vapaa-ajankalastajat pyydystivät verkoilla vajaan kolmanneksen saaliistaan vuonna 2018, kun vielä vuonna 2000 osuus oli puolet. kg VVaappaaaa--aajjaannkkaallaassttuukksseenn ssaaaalliiss llaajjeeiittttaaiinn 22001188 ((ttoonnnniiaa)) Ahven Hauki Särki Kuha Siika Muikku Muut Täplärapu. Yhteensä ahvenen ja hauen osuus oli edelleen yli puolet kokonaissaaliista. Lähde: Luke 10 20 30 40 50 60 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 M ilj . Kuhan osuus saaliista oli 15 prosenttia. Harrastuskalastajien nostama kalasaalis pieneni neljänneksellä vuoteen 2016 verrattuna
22 • Suomen Kalastuslehti 8 Kuhaa luvan kanssa Kaupallisen kalastajan on joskus vaikea saada lupia uusille vesille. Osakaskunnan ja kalastajan välinen kehityskeskustelu on toimintatapa, joka mahdollistaa molempien osapuolten tyytyväisyyden. TEKSTI JA KUVAT: TAPIO GUSTAFSSON
Suomen Kalastuslehti 8 • 23 Konsta Kankaala kuhaverkoilla Hauhonselällä.
Mutta toteaa samaan hen”Konsta on tyytyväinen omiin lupa-alueisiinsa.”. Konstalla ei ole ollut ongelmia lupien saamisen suhteen, tosin Hauholla hän toimii omilla kotivesillään. Kuusi vuotta kalastajana Helmikuussa Konstalla tulee täyteen kuusi vuotta kaupallisena kalastajana. Tällä hetkellä Hauhonselän alueella ei toimi hänen lisäkseen muita 1. Muikkua järvessä on vain nimeksi. Menetelmä on tänä päivänä varsin tavallista kalastajan tuotemarkkinointia, jota useampi nuoremman polven kalastaja tekee. Hauhon selkä on laajuudeltaan noin 2?200 hehtaaria ja sillä toimii viisi osakaskuntaa. Lastattuamme veneeseen saavit ja kaloille tarkoitetut kylmälaaatikot suuntaamme selälle. Hannu kysyi minulta kiinnostaisiko minua tehdä juttua nuoresta kalastajasta, joka on tehnyt osakaskunnan kanssa sopimuksen vesialueen käytöstä kaupalliseen kalastukseen. Puolen vuoden kuluttua lokakuun alussa saavun autolla Hauhon kirkonkylän rantaan, jonne olen sopinut tapaamisen nuoren kaupallisen kalastajan Konsta Kankaalan kanssa. Kuhan valtakunnallinen 42 mm pyyntimitta on Konstan mielestä kompromissi. Ensimmäinen verkkojata löytyy järven keskeltä. Koko on hänen mielestä järkevä ja kestävä valinta. Yritys on aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa. Paikallinen järvikohtainen säätely olisi hänen mukaansa paljon parempi ratkaisu. Hauhonselällä kuhan pääasiallisena ravintona on kuore, muut ravintokalat ovat ahven ja salakka. 24 • Suomen Kalastuslehti 8 I stuin samassa aamiaispöydässä Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen puheenjohtaja Hannu Wirolan kanssa vuoden 2019 Valtakunnallisilla kalatalousaluepäivillä Viking Mariellalla. Kaupallisen kalastajan kannalta olisi hyvä, jos lupien saaminen olisi nykyistä helpompaa. Konstalla ovat käytössä 55 mm solmuvälin verkot. Noin kolme vuotta sitten järven kuorekanta kasvoi. Kuhat ovat hyvää kokoa Lokakuun aamu on tyyni ja raikas. Verkot ovat asiallisesti merkitty lipuilla ja yhteystiedoilla kuten asiaa kuuluu. Yhtenäisellä laajalla vesialueella puitteet kaupalliseen kalastukseen ovat hyvät ja kalastus on helppo järjestää. Ainakaan hänen harjoittamansa kaupallinen kalastus ei ole ollut haitaksi kalakannoille, päinvastoin. luokan kalastajia on muutama, mutta he ovat pääasiassa ravun perässä. Kalastus vierailla vesillä Konsta on tyytyväinen lupa-alueisiinsa, mutta tietää että kalastajan voi joskus olla vaikea saada lupia uusille apajille. Hauhon selällä saaliit ovat olleet hyviä. Nuoren kalamiehen ajattelu on selvästi sekä ekologista että taloudellista. Näin säästyy sekä aikaa että rahaa kun järvellä ei tarvitse käydä kahdesti päivässä, Konsta kertoo. luokan kaupallisia kalastajia. Asiakas saa kalan tuoreena suoraan kalastajalta ja kalastaja saa tuotteestaan tukkua selvästi paremman hinnan. Kuha on pääsaalis, mutta verkkoon ui silloin tällöin myös ahvenia, haukia, lahnoja sekä järvellä varsin tavallisia sulkavia. 2. Roineen osakaskunnalla on 3?500 hehtaarin laajuinen iso ja yhtenäinen vesialue. Konstan yritys Hauhon järvituote myy kalaa Hämeessä ja Pirkanmaalla. Roineen osakaskunnan puheenjohtajan Hannu Wirolan mielestä Konstan kaltaisen nuoren kalastajan pääsy vesille on hieno asia. Tuohon verkkoon jäävät kuhat ovat jo ehtineet kuteakin kerran, Konsta muistuttaa. Tarkoitus on lähteä Konstan matkaan kuhaverkoille Hauhon selälle ja keskustella samalla nuoren kalastajan arjesta. Konstalla on alkamassa kolmas vuosi Roineen osakaskunnan alueella Kangasalla. Konstan mukaan Hauho on pikkukylä, jossa kaikki tuntevat toisensa. Facebookista löytyy Hauhon järvituote, jonka sivuilla Konsta ilmoittaa päivän saalista sekä milloin kalaa on saatavilla ja mihin hintaan. Samaan aikaan myös alueen ahvenja kuhakannat paranivat. Hauholla kuha kasvaa todella hyvin ja nopeasti. Minulla on ollut tapana irrottaa kalat verkosta saman tein ja jättää verkot veteen. Jäin koukkuun, sillä olisihan siinä mahdollisuus kertoa kahdesta kiinnostavasta aiheesta, nuoresta yrittäjästä sekä paljon keskustelua herättäneestä kaupallisen kalastajan ja osakaskunnan välisestä sopimusasiasta. Suomi on pitkä maa ja vesistöjen olosuhteet varsin erilaiset
Kehityskeskustelussa Hannu neuvoi Konstaa että aina nähdessään jonkun vesillä käy heti esittäytymässä. Ennen sopimuksen tekoa Hannun kanssa käyty kehityskeskustelu (kuten Hannu sitä kutsuu) oli hänen mielestään todella hyvä tutustuminen ja aloitus. Näin uusi kalastaja tulee tutuksi osakkaille eikä mitään huhuja pääse syntymään. Samalla kalastaja voi itse kertoa mitä hän haluaa ja mitä aikoo tehdä. Jos alueella on 1?000 osakasta, nousee kokonaissumma 30?000 euroon. Osakaskunnan ja kalastajan välinen kehityskeskustelu on uudenlainen toimintatapa, joka mahdollistaa molempien osapuolten tyytyväisyyden. Maanmittauslaitoksen hinnoittelu on nyt epäselvä, mutta hinnaksi on väläytelty jopa 30 euroa osakasta kohden. Näin siitäkin huolimatta, että pyyntipaikkoja ei lain mukana saakaan varata. Konsta on samaa mieltä, isolta selältä kyllä löytyy tilaa. Kyseessä voi olla jonkun ikiaikainen pyyntipaikka ja paikalliset eivät katso hyvällä jos muualta tullut ottaa heidän kalapaikkansa. Konstan lisäksi myös Hannu on hyvin tyytyväinen. Sellaisia rahoja ei keneltäkään löydy ja hyvään vauhtiin päässeet yhdistämiset menevät jäihin, Hannu toteaa. Kehityskeskustelussa kalastaja oppii alueen tavat eikä riko alueen kirjoittamattomia sääntöjä vesillä saapuessaan. Molemmat herrat suosittelevat tämän tyyppisen kaupallisen kalastajan ja osakaskunnan välisen yhteistyön leviämistä laajemmallekin. Suomen Kalastuslehti 8 • 25 genvetoon, että osakaskuntien yhdistäminen laajaksi yhtenäiseksi vesialueeksi uhkaa nousta kustannuksiltaan mahdottomaksi. Konstalla on kaikin puolin hyvä kolmen vuoden mittainen sopimus Roineen vesille. Ja jos näkee pyydykset jollakin paikalla niin siihen ei kannata viedä omiaan. En ole kuullut Konstan toiminnasta osakaskunnan vesillä yhtään kielteistä palautetta, Hannu iloitsee. 55 millin solmuvälin verkkoon jäävät kuhat ovat ehtineet lisääntyä ainakin kerran.. Opitaan tuntemaan toinen toisensa ja asioista keskustelemalla vältetään ristiriidat ja karikot
Euroopan rannikoille on saapunut vuosi vuodelta pienempiä määriä poikasia. Kaikki kalat on merkitty ja vapautettu Kymijoen suulle. Nyt niiden merivaelluksesta on tuloksia. Ankeriaalle sopivia elinympäristöjä on hyväkuntoisina jäljellä enää 13 % aiemmasta, eivätkä Euroopan joissa olevat noin 1,3 miljoonaa nousuestettä ainakaan helpota ankeriaan pääsyä sisävesien kasvualueille. 26 • Suomen Kalastuslehti 8 Ankeriaat merellä Vääksynjoesta on kerätty muutamassa vuodessa 1800 ankeriasta. Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa ankerias luokiteltiinkin keväällä 2019 äärimmäisen uhanalaiseksi. Viime vuosina poikasten laiton pyynti ja salakuljetus Aasian markkinoille jatkokasvatukseen on noussut erityisen merkittäväksi uhaksi ankeriaskannan elpymiselle. Luonnontilan aikaan yhdessä Kymijoen läntisessä haarassa Ahvenkoskella ol. Vesijärvi oli Etelä-Suomen parhaita ankeriasvesiä ennen ankeriaan nousun estävien Kymijoen voimalaitosten rakentamista. A nkeriaan kanta on 1990-luvulta lähtien taantunut koko esiintymisalueellaan. Lisäksi ympäristömyrkyillä, kaikkiin elämänvaiheisiin kohdistuvalla kalastuksella, taudeilla ja loisilla sekä mahdollisesti ilmastonmuutoksella on ollut oma TEKSTI JOUNI TULONEN, LUONNONVARAKESKUS / KUVA TAPIO GUSTAFSSON vaikutuksensa ankeriaskannan heikkenemiseen. Vesijärvi on ikiaikainen ankeriasvesi Ensimmäiset kirjalliset tiedot ankeriaasta ja sen pyynnistä Vesijärvellä ja siitä laskevalla Vääksynjoella ovat jo 1500-luvulta. Sinne päässeet luontaiset tai istutetut ankeriaat joutuvat kutuvaelluksen aloittaessaan kohtaamaan lähes 25 000 voimalaitoksen turbiinit
Läheisen Evon kalantutkimusaseman järvissä ankeriaan pitkäaikaisseurannoissa saatujen tulosten perusteella arvioitiin, että näistä istutuksista selviäisi kutuvaellukselle parhaimmillaan 15?000?–?25?000 kiloa suurikokoisia hopea-ankeriaita. Kaikki kalat ovat olleet vaellusvärityksessä olevia naaraita. Viimeisimmän, vuonna 1998 alkaneen istutusjakson aikana, Vesijärveen on vapautettu 185?000 poikasta. Pyynti loppui vähitellen joen patoamisen alettua. Merkinnöillä selvyyttä vaelluksen suunnasta Kaikki pyydetyt ankeriaat on merkitty (T-ankkurimerkki tai Carlin) ja kuljetettu mereen Kymijoen suulle Ahvenkoskenlahdelle. Suomen Kalastuslehti 8 • 27 lut pyyntilaite keräsi vuodesta 1900 aina vuoteen 1923 vuosittain keskimäärin 250 kiloa alavirtaan vaeltavia ankeriaita, joista osa oli kasvanut myös Vesijärvessä. Näistä istutuksista peräisin olevia kaloja tavataan edelleen. Kalojen keskipaino on ollut noin 1,5 kiloa ja suurimmat ovat painaneet yli kolme kiloa. Kaikuluotainseurannoissa alakanavassa vuosina 2016 ja 2017 havaittiin suuria määriä pyyntilaitteen ohittaneita ankeriaita. Syksyllä runsaat sateet kasvattivat virtaamia ja hyviä saaliita saatiin vielä lokakuussa. Luonnonvarakeskus on toteuttanut kalojen pyynnin ja siirron, mihin se on saanut avustusta Pohjois-Savon ELY-keskukselta kalastonhoitomaksuvaroista. Vuosittain keskimäärin arviolta 750?–?1?250 kiloa ankeriaita pyrkisi alavirtaan Vääksynjoen ja viereisen kanavan kautta. Nykyään kaikki ankeriaat patojen yläpuolella ja Vesijärvessä ovat istutettuja. Avustettua kutuvaellusta Vesijärven kalastusalue rakennutti vaellusankeriaiden kiinniottolaiteen (ankeriasarkku) Vääksynjoen säännöstelypadon yhteyteen toukokuussa 2014. Ilman apua vain harva selviäisi mereen vahingoittumattomana. Vuosi 2017 oli poikkeus. Tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä on pyydykseen uinut kaikkiaan 1?797 ankeriasta, joiden yhteispaino on ollut lähes 2?700 kiloa. Tähän mennessä määrällisesti suurimmat istutukset tehtiin 1960ja 1970-luvuilla. Kaikkiaan kaloja on saatu oletettua vähemmän, mikä selittyy etukäteisarvion pohjana olleen Evon alueen ja Vesijärven eroilla kalojen kasvussa, luontaisessa kuolleisuudessa ja pyynnissä sekä sillä, että merkittävä osa kaloista on käyttänyt vaihtoehtoisena kulkureittinään viereistä Vääksyn kanavaa. Parhaat saaliit, lähes 80 % kaikista kaloista, on saatu touko-kesäkuussa. Laitteen rakentamisen tavoitteena oli saada kiinni virran mukana uivat vaellusankeriaat ennen niiden joutumista Kymijoen voimalaitosten turbiineihin ja siirtää ne voimalaitosten alapuolelle, mistä ne voivat omin voimin jatkaa kutuvaellustaan kohti Sargassomerta. Tämä oli kuitenkin vain pieni osa Kymijoesta lähtevien vaellusankeriaiden kokonaismäärästä. Kevätvirtaamat olivat erittäin vähäiset, mikä näkyi myös pienenä ankeriassaaliina. Palautustietoja vuosina 2014?–?2018 merkityistä kaloista on saatu tähän men
Ankerias oli ensimmäistä kertaa rauhoitettu kaupalliselta pyynniltä Euroopan unionin merialueilla talvella 2018?–?2019, myös Itämeressä. Pyynnin vähenemisen lisäksi merkkipalautusten vähäisyyteen vaikuttaa myös palautuksen työläys ja vaikeus varsinkin ulkomaiselle kalastajalle. 28 • Suomen Kalastuslehti 8 nessä yhteensä 47, joista yli puolet Suomen aluevesiltä. Syys-lokakuussa merkityistä 175 kalasta on saatu vain yksi merkkipalautus (0,6 %), mutta keskikesällä merkityistä 63 kalasta joka kahdeksas tuli pyydetyksi (12,7 %). Tämä voi olla osoitus pyynnin vähäisyydestä tai kalojen vaellusreitin kiertämisestä Suomenlahden pohjukan kautta tai suoraan Suomenlahden yli Viron rannikolle. Kaikkiaan vuosina 2017 ja 2018 merkityistä kaloista palautuksia on saatu vasta 1,5 %. Keväällä merkityistä 1?104 kalasta 3,4 % päätyi saaliiksi jossain päin Itämerta. Istukkaiden ja luonnonankeriaiden välillä ei ole havaittu eroa vaelluskäyttäytymisessä. Pisimmälle Saksaan ja Tanskaan vaeltaneet kalat olivat taivaltaneet tuon 1?000?–?1?200 kilometrin matkan keskimäärin 270 vuorokaudessa. Tämä on mahdollisesti vähentänyt merkkipalautuksia varsinkin eteläiseltä Itämereltä Puolan, Saksan ja Tanskan rannikolta. Pisimmän matkan tehnyt ankerias oli joukon hitain (1,7 km/vrk) ja se pyydettiin heti Tanskan salmien jälkeen viime syksynä. Ankeriaiden vaellushuippu Vääksynjoella ajoittuu tyypillisesti kevääseen. Se oli käyttänyt matkaan kaksi vuotta ja 37 vuorokautta. Muualta Itämeren piiristä palautuksia on tullut neljä Virosta, kaksi Puolasta, viisi Saksasta, kolme Tanskasta ja neljä Ruotsista. Läntiseltä Suomenlahdelta tai Saaristomereltä ei ole saatu ainuttakaan kalaa. Tähän mennessä kertyneen aineiston perusteella näyttää kuitenkin selvältä, että Vesijärveen istutetut ja mereen vaellusvaiheessa siirretyt ankeriaat osaavat Itämeressä jatkaa vaellusta kohti kutualuetta. Pohjoisempana ei ankeriaan pyyntiä talvikuukausina harjoiteta. Keskimäärin kalat olivat uineet 134 vuorokautta ennen saaliiksi joutumista. Nopein kala (14 km/vrk) oli saavuttanut Tanskan salmet vuoden 2016 elokuun lopun vapautuksesta 84 vuorokaudessa. Kaikkiaan palautustieto on saatu 3,5 % merkityistä kaloista. Vuosien välillä on kuitenkin virtaamista aiheutuvia eroja. Ankeriaan kalastus on vähentynyt Ankeriaan pyynti on vähentynyt 2010 luvulla koko Itämeren alueella. Suomesta palautukset ovat kaikki alle 20 kilometriä vapautuspaikasta itään. Aiemmin Ruotsissa tehdyt merkintäkokeet satelliittimerkeillä ja kelluvilla datamerkeillä ovat antaneet saman tuloksen. Kaikki kansainväliset palautukset ovatkin tulleet kalatalousviranomaisten tai tutkijakollegoiden välityksellä ja avustuksella. 50 100 150 200 250 300 350 An ke ri ai de n lu ku m ää rä (k pl ) 2014 2015 2016 2017 2018. Varsinkin Ruotsin rannikolla pyynti on kalastusrajoitusten takia vähentynyt jopa 80?–?90 %
Näitä kuvia on loputtoman mielenkiintoista katsella. Samalla pystyt hyödyntämään tehokkaasti erilaisia uusia kalastustekniikoita. Ehkäpä lopulta myös norppa ja järvilohi pelastuvat.. Ranniston opas on venekalastuksen pikkujättiläinen. Kirjan parasta antia ovat kuvat. Kyllästyttääkö pelkkä rannalta kalastaminen. Taskinen kuvailee tutkijoiden ja kalastuksenvalvojien loputonta työtä lajin pelastamiseksi ja lopuksi tunnelmoi seuraamalla suurten järvilohien kutupuuhia. Eikä kyse ole vain kalastuksesta, esimerkiksi veneeseen hyvin istuvan pressun kerrotaan vähentävän auton polttoaineenkulutusta maantiellä reippaasti, veneen mahdollisesta likaantumisesta puhumattakaan. Veneestä tapahtuva vapakalastus on voimakkaimmin kasvava kalastustapa. On toisten vuoro jatkaa saimaannorpan asianajajana. Sukellus merihirviöiden tuntemattomaan maailmaan kirja avaa myyttejä ja kertoo taruakin ihmeellisempiä faktoja olennoista, joita et tiennyt edes olevan. Kyseessä on Taskisen palkitun ja ylistetyn Saimaa-trilogian päätös. Pienelläkin veneellä saat laajennettua kalastusaluettasi huomattavasti rantoja kauemmas ja mahdollisuudet hyviin saaliisiin lisääntyvät. Kalastajan tie ei ollut helppo, mutta lopulta katiskat ja rysät tuottivat toivottua saalista. Kirja avaa lukijalleen uuden ja kiehtovan näkökulman merenalaisen maailmaan. Tuntuuko veneen varustaminen kalastusta varten vaikealta. Suomen Kalastuslehti 8 • 29 MERIHIRVIÖT: MERENNEIDOSTA MUSTEKALAAN Otto Latva John Nurmisen säätiö 2019 256 sivua JÄÄ HYVIN, SAIMAANNORPPA Juha Taskinen Docendo 2019 201 sivua KIRJAPALSTA VENEKALASTUS – KALASTUSTEKNIIKAT, VARUSTEET, VENEET, VIEHEET Jari Rannisto Docendo 2019 240 sivua Haluatko lisätä saalisvarmuutta venereissuilla. Siinä on kaikki mitä aloitteleva harrastaja haluaa tietää. Kulttuurihistorioitsija Otto Latvan mukaansatempaava teksti vie lukijan matkalle vuosisatojen taakse, kun merta ja sen elämän kirjoa määritteli vielä vahvasti mielikuvitus. Lisäksi yksi luku kertoo Taskisen kampanjasta norppaystävällisten pyydysten puolesta sekä ryhtymisestä kaupalliseksi kalastajaksi. Osa on taidokkaita maalauksia omalta aikakaudeltaan. Siitä lähtien hänen upeat saimaannorppakuvansa ovat tulleet tutuiksi kaikille suomalaisille. Kirjan sivuilla uivat vastaan merenneidot, jättiläiskalmarit ja tropiikin värikkäät kalat. Osa oman aikansa puutteellisen tiedon, mielikuvituksen ja tarinoiden hurjia aikaansaannoksia. Juha Taskinen ikuisti kameralla ensimmäisen saimaannorppansa kesällä 1979. Vaikka norpat ovat pääosassa, kerrotaan kirjassa oman kappaleen verran äärimmäisen uhanalaisesta järvilohesta. Kirja on kaiken nähneen ja kokeneen saimaannorpan puolustajan kiitos elämälle ja ystäville. Haluatko oppia uusia kalastusniksejä. Kuvitteellisten merihirviöiden ja etäisten, tavoittamattomien luontokappaleiden monimuotoisuus esittäytyy tämän kirjan sivuilla sanoin ja kuvin
30 • Suomen Kalastuslehti 8 Emokaloja Mikko Malin kuljettaa varoen kalastajien emokaloiksi pyytämiä lohia Kymijoella.
Kun lohta alkoi tulla, meno yltyi villiksi. Mikon mukaan Kymijoella ei ollut aluksi minkäänlaista vesialueiden tai osakaskuntien toimintaa. Yrittäjille emokalapyynti on merkittävä ja isoa asia, samoin poikkeuslupa pyytää kaloja lokakuussa. Mentäisiin aamulla kalaan, kerättäisiin aiemmin pyydetyt kalat sumpuista ja kuljetettaisiin ne säilytysalueelle odottamaan lypsämistä?” Eipä tarvinnut enempää houkutella. Sama venäläinen asiakas on käynyt joella kalassa jo 10 vuoden ajan. Suomen Kalastuslehti 8 • 31 P uhelin soi lokakuisena aamuna. Nyt joella on selkeät säännöt ja lupa-alueet. Nämä alueet ovat yleensä vieläpä joen parhaita kalapaikkoja ja samalla myös lohien lisääntymisaluetta. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON. Tuolloin syntyi Mikko ja tuolloin istutettiin ensimmäiset Nevanjoen kantaa olevat lohet Kymijokeen. ”Mikko täällä terve. Lohta saa pyydettyä Kymijoella varsin rajallisen ajan. ELY-keskuksen poikkeusluvalla kalastus on kuitenkin sallittua pyydystä ja päästä -periaatteella syyskuussa. Asiakkaille on helppo myydä unelma isosta lohesta. Lopulta vesialueen omistajat järjestäytyivät. Lokakuun puolivälissä tapasin soittajan Metsähallituksen erikoissuunnittelija Mikko Malinin Kymijoen rannalla. Tavoitteena oli kerätä 25 koirasja 25 naaraslohta. Lisäksi nykyään monet asiakkaat arvostavat, että heidän pyytämiään kaloja käytetään emokaloina, Kari valistaa. Lohi iskee kuitenkin kalastajien vieheisiin kunnolla vasta elokuussa veden viilentyessä ja syyskuussa alkaa jo lohikalojen rauhoitus. Mikko on itse asunut joen rannalla ja kalastanut siellä lohta lähes koko ikänsä. Tämä on auttanut erityisesti alueen yrittäjiä saamaan kalastuslupia, mutta myös satunnaisia kalastusmatkailijoita. Kalastajia kulki pitkin ihmisten pihoja ja puutarhoja lohien perässä. Kalat saatiin valtaosin paikallisten kalastusmatkailuyrittäjien asiakkaiden pyytämistä lohista. Nuoresta iästään huolimatta hän on tehnyt pitkän työuran kalatalouden parissa ja työskennellyt tuona aikana Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksessa, ELY-keskuksessa, maaja metsätalousministeriössä ja nyt siis Metsähallituksen Eräpalveluissa. Lohen varsinainen kutuaika vaihtelee Eteläja Pohjois-Suomen välillä jopa puolitoista kuukautta. Lohen nousu merestä jokeen alkaa kesäkuussa. Suomi on pitkä maa. Lohen kutu tapahtuu Kymijoella selvästi myöhemmin. Mikko oli saanut tehtäväkseen koordinoida Luonnonvarakeskuksen tämän syksyn emokalapyyntejä Kymijoella. Tänään kalastajien saldo näyttää vielä nollaa vaikka pinnassa on käynyt isoja kaloja. Joessa ei myöskään ollut lohta, tai ainakaan siitä ei puhuttu. Mutta miksi me olemme Kymijoella. Kiinnostaisiko lähteä tekemään juttua Kymijoen emokalapyynnistä. Näin etelässä lohen rauhoitus voisi alkaa vasta lokakuussa. Molempien tarina alkaa vuonna 1978. Kalatalouden kameleontti Mikko kuvailee itseään hauskasti kalatalouden kameleontiksi. Tosiasiassa hän on siirtynyt paikasta toiseen aina kun kyseisessä paikassa on tarvittu laajaa osaamista ja ymmärrystä Suomen kalataloudesta. Kalastusmatkailuyrittäjille merkittävää toimintaa Kalastusmatkailuyrittäjillä on osassa Kymijokea oikeus kalastaa myös lokakuussa. Rauhoitusaika ja kutu eivät kohtaa Kymijoen meritaimen on ollut lähes kateissa useita vuosia. Kymijoella kerättiin tänä syksynä lohen emokaloja Luonnonvarakeskukselle. Päivän aluksi suuntasimme joelle soutamaan lohta ja samalla tarjoutui tilaisuus rupatella kalastuksesta ja vähän muustakin. Lohta voisi Mikon mielestä olla ihan järkevää saada kalastaa myös syyskuussa. Sen sijaan lohta on Mikon mukaan tullut paremmin. Kymi Fishingin yrittäjä kalastusopas Kari Lossi on asiakkaansa kanssa kalassa Kymijoen kuuluisalla ykköspoolilla. Mikolla ja Kymijoen lohella on yhteinen historia
Kymijoella suoritettu emokalapyynti on esimerkki hienosta ja sujuvasta yhteistyöstä, josta kaikki osapuolet hyötyvät myös Kymijoen lohi. Kalat lypsettiin lokakuun viimeisellä viikolla. Pitkässä juoksussa tavoitteena on saada vahvistettua Kymijoen luonnonlohikantaa. Pintovia kaloja nähtiin useita. Kauniita kaloja molemmat, mutta liian pieniä emokaloiksi, totesi Mikko. Ennen kuin jatkamme Mikon kanssa matkaa, Kari muistuttaa, että asiakasryhmät tuovat mukanaan myös kalastuksenvalvonnan. Ai niin. Onneksi hauki on noussut halutuksi loppukauden kohteeksi. Kauniin aurinkoisena ja kylmänä aamuna lohet olivat kiven takana. Jokija merialueen kalastajat saavat lohta pyydettäväksi niin luonnonlisääntymisen vahvistumisen kuin tuki-istutusten kautta. Mädistä kasvatetaan uusi Kymijoen lohen emokalasto, josta tuotetaan aikanaan poikasia Kymijoen lohen tukija velvoiteistutuksiin. Saimmeko me niitä emokaloja. Näin suuria haukia ei ole kovin monessa paikassa Suomessa. Vaan jos kalaa ei ole, niin sitä on huono pyytää. Kymijoella on todella suuria haukia. Taimenkausi alkaa heti keväällä jäiden lähdettyä ja jatkuu myöhään syksyyn jäiden tuloon saakka. Mäti ja maiti ovat tallessa Luonnonvarakeskuksen Laukaan kalanviljelylaitoksella. Saaliin lisäksi asiakkaat arvostavat omaa rauhaa sekä kalavesien ainakin näennäistä koskemattomuutta. Myös Karin mukaan tämä on ollut surkea taimenvuosi. Luonnonvarakeskus saa kipeästi tarvitsemiaan emokaloja Kymijoen lohen suvun jatkamiseksi. Mikko on asiasta samaa mieltä, ennen lohia tapettiin syksyllä monin kertainen määrä salakalastajien toimesta. Kalastusmatkailuyrittäjät voivat jatkaa kalastuskautta ja myydä asiakkailleen unelmaa suuresta lohesta. Tämän päiväinen asiakas on ostanut itselleen päiväksi koko kalastusalueen. Suurin koiraslohi painoi Kauniita Kymijoen lohen emokaloja.. Veneeseen saakka saatiin pieni kossi ja neljäkiloinen koiraslohi. 32 • Suomen Kalastuslehti 8 20,5 kiloa. Taimen on kalastusmatkailuyrittäjille merkittävä kala koko kautta ajatellen. Kun alueella on joku kalassa, salakalastajat eivät pääse paikalle. Emokalojen lypsy Kymijoelta pyydettiin emokaloiksi 63 lohta, joista luonnonlohia oli kaksi kolmasosaa
Lähde: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. 3. 7. Koiraat saavuttavat hieman yli 20 cm:n pituuden. 10. 10 faktaa siloneulasta Siloneula kuuluu samaan putkisuukalojen lahkoon kuin merihevonen. Siloneulat elävät pääsääntöisesti vain 2 – 3 vuotta. Kutuajaksi naaraiden pään tienoille kehittyy mustan reunuksen ympäröimiä kirkkaan sinisiä pitkittäisjuovia. Siloneula (Nerophis ophidion) kiinnittyy paikalleen meren pohjalle kietomalla pyrstön levän ympärille ja huojuu veden liikkeiden mukaan ikään kuin yksi levistä. Mätimunat kehittyvät koiraan kantamina kolmessa-neljässä viikossa. Lisääntyminen on poikkeuksellista ja se alkaa kosintatanssilla, jossa kalat kietoutuvat pyrstöllään toisiinsa. 5. Siloneulanaaraat saattavat kasvaa 30 cm pituisiksi, mutta ne painavat vain 2 – 2,5 grammaa. 8. Siloneula ruokailee imemällä ravintoeläimen putkimaiseen suuhunsa ja koska siloneulan suu on pieni, ravinto koostuu pääasiassa eläinplanktonista. TA PI O G U ST AF SS O N TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA. 9. Lankamaisen ohuella siloneulalla on vain selkäevä, muut evät puuttuvat. Siloneula liikkuu pääasiassa pystyasennossa selkäevää heiluttamalla. Suomen Kalastuslehti 8 • 33 1. Siloneulan mäti kypsyy useassa erässä ja kutukertoja on kaksi vuodessa. Tämän jälkeen kalat kietoutuvat toisiinsa ja koiras hedelmöittää mätimunat. Siloneula on Suomen rannikkovesissä erittäin yleinen kala. 6. 2. Suomen kalat. 4. Kudussa naaras kiinnittää mätimunat koiraan vatsapuolelle riveihin pään ja peräaukon väliselle alueelle. Jäykät luulevyt peittävät siloneulan kirkkaanvihreää ja vatsasta vaaleaa ruumista
34 • Suomen Kalastuslehti 8 Tilaa nyt! ahven.net Esitteet ovat pieninä määrinä tilattuina ilmaisia. Kaikista esitteistä on saatavilla myös sähköinen versio! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Suuremmista tilauksista veloitetaan postituksesta aiheutuneet kulut. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa ja jaa tietoa
Vakuutusturvan ollessa heikko, voi jäädä epäselväksi kuka korvaa, jos kalastuksenvalvoja esimerkiksi kolhii kalastajan venettä valvontatehtävässään, tai jos kalastuksenvalvoja haastetaan oikeuteen toimenpiteen lainmukaisuus kyseenalaistaen. Suomen Kalastuslehti 8 • 35 LAKIASIAA KALASTUKSENVALVOJIEN VAKUUTUSTURVAN tarpeellisuutta kartoitettiin kolme vuotta sitten Kalatalouden Keskusliiton kyselyllä. Jos kalastuksenvalvoja on työsuhteessa valtuuttajaansa, voi hän olla vakuutettuna työsopimuksen kautta. Esimerkiksi oikeusturvavakuutus korvaa vakuutuksenottajalle oikeudenkäynnistä tai asianajosta aiheutuvia kuluja ja vastuuvakuutus korvaa ulkopuoliselle aiheutettuja henkilöja esinevahinkoja. Metsähallituksen osalta kalastuksenvalvojat on rajattu kolmeen ryhmään: vakituiset erätarkastajat, kausivalvojat ja Metsähallituksen valtuuttamat valvojat. Metsästyksenvalvojilla on tällä hetkellä melko kattava vakuutusturva. Vakituiset erätarkastajat on vakuutettu Valtiokonttorin toimesta, kausivalvojat ovat vakuutettuja työsopimuksen kautta ja Metsähallituksen valtuuttamat valvojat, jotka hoitavat tehtäviään käytännössä omalla ajallaan, toimivat yleisesti katsottuna omilla vakuutuksillaan. Yksittäisen kalastuksenvalvojan vastuullakin on toki rajansa, sillä hän toimii valtuuttajansa tekemien sääntöjen ja ohjeistuksen mukaisesti. Irena Pirhonen Kalastuksenvalvojien vakuutusturvasta. JHT-vakuutus kattaa toiminnan vastuuvakuutuksen, toiminnan oikeusturvavakuutuksen, yksityistapaturmavakuutuksen ja hallinnon vastuuvakuutuksen.Metsästyksenvalvojien ja kalastuksenvalvojien tehtävänkuvan ollessa hyvin samankaltainen, voisi kyseisen kaltaisesta vakuutusturvasta olla hyötyä myös kalastuksenvalvojille. Vakuutusehdot säätävät tarkasti, mitkä asiat kuuluvat korvattavien asioiden piiriin. Kotivakuutukseen liitetty oikeusturvavakuutus korvaa yksityishenkilön toimintaan liittyviä riita-, rikostai hakemusasioissa aiheutuneita asianajoja oikeudenkäyntikuluja. Valvojan oikeusturvavakuutusta pidettiin erittäin tärkeänä. Oikeusturvavakuutus ja vastuuvakuutus ovat vapaaehtoisia lisävakuutuksia ja tavallisesti ne ovat liitettynä esimerkiksi kotivakuutukseen. Suomen Riistakeskus on ottanut julkisiin hallintotehtäviin liittyvän vakuutuksen (JHT-vakuutus), ja kyseisen vakuutuksen piirissä ovat myös metsästyksenvalvojat. Vakuutusten tarkoituksena on korvata vakuutuksenottajalle vakuutussopimuksen ja -ehtojen mukaisesti erilaisista tapahtumista aiheutuvia kuluja. Suuren osan kalastuksenvalvojista muodostaa se ryhmä, joka on valtuutettu tehtävään kalatalousalueen tai osakaskunnan toimesta. Lisäksi valvontatoiminnan oikeudellista sääntelyä on haluttu ajanmukaistaa kalastuksenvalvojien ammattitaidon ja valvonnan kohteena olevien oikeusturvan varmistamiseksi. Kuitenkin kalastuksenvalvojalle voi tulla edellä mainittuja tilanteita eteen, joten olisi hyvä, jos korvausvelvollinen olisi selkeästi määritelty. NYKYISESSÄ LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ on pyritty selkeyttämään kalastuksenvalvojan asemaa julkisessa hallintotehtävässä. Nämä valvojat toimivat usein vapaaehtoisina valvojina, ilman varsinaista työsopimusta, joten vakuutusturva voi olla heidän omalla vastuullaan. Kyselyn tuloksena todettiin, että valtaosa valvojista pitäisi vakuutusturvaa tarpeellisena, mutta tällä hetkellä olemassa olevan vakuutusturvan taso on heikko. VAKUUTUSEHDOT OVAT tarkkoja, eikä voida suoraan sanoa, korvaavatko ne vapaa-ajalla tapahtuneita, valvontatehtävistä aiheutuneita tapahtumia
Olli Saari aloitti työt Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestössä vuonna 2013. Järjestöpäällikkönä hän toimi viimeiset neljä vuotta vastaten järjestön kehittämisestä ja laajasta hanketoiminnasta. Ennen SVK:ta Saari on työskennellyt laajasti kalatutkimuksen ja -talouden eri sektoreilla. 36 • Suomen Kalastuslehti 8 HENKILÖUUTISIA OLLI SAARI SVK:N JOHTOON Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) hallitus on valinnut järjestöpäällikkö Olli Saaren keskusjärjestön uudeksi toiminnanjohtajaksi. Lisäksi hän pitää tärkeänä varmistaa kalastusharrastuksen hyväksyttävyys muuttuvassa yhteiskunnassa.. Koulutukseltaan Saari on Jyväskylän yliopistosta valmistunut Akvaattisten tieteiden maisteri (FM), tuttavallisemmin kalabiologi. Toiminnanjohtajana Olli Saari haluaa nostaa vapaa-ajankalastuksen arvostuksen sen ansaitsemalle tasolle. Toiminnanjohtajan työssä hän aloittaa vuoden 2020 alusta. Myös neuvontaja asiantuntijatöistä sekä vapaa-ajankalastuksen edunvalvonnasta hänellä on paljon kokemusta
Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastosta. TA PI O G U ST AF SS O N SH U TT ER ST O CK KALAT NUMEROINA Kotimaisen kalan ja tuontikalan kulutus Suomessa. Lähde: Luonnonvarakeskus, Kalan kulutus. Kalan kokonaiskulutus pieneni edellisvuodesta kuusi ja puoli prosenttia. Kotimaisista kaloista syötiin eniten kirjolohta eli 1,2 kiloa asukasta kohti. Suomen Kalastuslehti 8 • 37 Kalan kulutus pieneni vuonna 2018 Suomalaiset kuluttivat vuonna 2018 asukasta kohti kotimaista kalaa kolme ja puoli kiloa fileepainoksi laskettuna. Ulkomaisista kaloista eniten kului kasvatettua lohta, jota suomalainen söi 3,5 kiloa. Tuontikalaa käytettiin hieman yli yhdeksän kiloa. Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin muikkua, haukea, ahventa, kuhaa, silakkaa ja siikaa. Kasvatettu kirjolohi (1,2 kg) 9 % Silakka (0,3 kg) 3 % Hauki (0,4 kg) 3 % Ahven (0,4 kg) 3 % Muikku (0,5 kg) 4 % Siika (0,2 kg) 2 % Kuha (0,3 kg) 2 % Muu kotimainen kala (0,4 kg) 3 % Kasvatettu kirjolohi (0,8 kg) 6 % Kasvatettu lohi (3,5 kg) 27 % Tonnikala (säilykkeet ja valmisteet 1,3 kg) 10 % Seiti (pakastefile 0,4 kg) 3 % Katkarapu (0,4 kg) 3 % Sillija silakka (säilykkeet 0,6 kg) 5 % Muu tuontikala (2,2 kg) 17 % K Kaallaann kkuulluuttuuss 22001188 Kotimainen kala 3,7 kg 29 % Tuontikala 9,2 kg 71 %
Kielimuurin murtamiseksi keskeiset asiat löytyvät myös ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi. 38 • Suomen Kalastuslehti 8 Tuotteet osoitteesta ahven.net Kalastuksenvalvojan kenttäkäsikirja on kalastuksenvalvojan tiivistetty, taskussa mukana kulkeva ja vedenkestävä tietopaketti. Hinta: 10,90 € KALASTUKSENVALVOJAN KENTTÄKÄSIKIRJA KALASTUKSENVALVONTALOMAKE Kalastuslain ja -asetuksen mukainen kalastuksenvalvontalomake. Hinta: 6 € KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt!. Koko A4, 25 kpl 3-osaista lomaketta kussakin vihossa. Tekstit suomeksi ja ruotsiksi. Kalastuslain tärkeimmät kohdat, kalojen pyyntimitat ja rauhoitusajat sekä kalastuslupatiedot löytyvät helposti eriväristen otsikoiden avulla
5 7.8. VISULAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa 2019 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 1/2020 ilmestyy pe 7.2. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. krs 00700 Helsinki p. 8 20.11. 4 15.5. 13.11. Suomen Kalastuslehti 8 • 39 ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton Jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 30.4. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN Nro Aineisto Ilmestyy 1 10.1. Osakaskuntien ja kalatalousalueiden teemanumero TA PI O G U ST AF SS O N. 2 21.2. 4.9. 20.3. 7 16.10. 12.6. 6 11.9. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET Heidi Moisio p. 18.12. 7.2. 3 3.4. 9.10
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Osakaskuntaopas 2019 Uusi Osakaskuntaopas on tarkoitettu osakaskunnissa toimiville ja osakaskuntatoiminnasta kiinnostuneille. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta 15,00 €. Oppaassa käydään läpi osakaskuntatoiminnan keskeisiä asioita