Suomen Kalastuslehti 8 • 1 8/2020 10 Siikalypsyllä Kokemäenjoella
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net JUHLAKIRJA Tsaarin ajasta EU-aikaan – 125 vuotta kalatalousneuvontaa on artikkelikokoelma ajan virrasta siepatuista kalatalouden tapahtumista, joissa kalatalousneuvonta on ollut mukana. Juhlan kunniaksi Kalatalouden Keskusliitto teetti Kuusamon uistimella Helmi Räsäsen (7 cm – 20 g) erikoismallin liiton värillä ja logolla. Hinta: 35,00 €. Näitä pyytäviä klassikkouistimia on saatavilla enää rajallinen määrä. 2 • Suomen Kalastuslehti 8 Lahjaksi tai kiitokseksi ahven.net JUHLAUISTIN Kalatalousneuvonta täytti 125 vuotta vuonna 2016. Hinta: 15,00 € Muista hankkia ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
26 Mikromuovien määrät kaloissa vaihtelevat 28 Pikkuravut rapujauhoksi 30 Saako täpläravut poistettua vesistöstä. Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto H EI D I M O IS IO TA PI O G U ST AF SS O N TA PI O G U ST AF SS O N. 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 10 18 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Kalastusmestari Kimmo Puosi tutkii siian emokalojen valmiutta lypsyyn Kokemöenjoella marraskuussa. Suomen Kalastuslehti 8 • 3 Sisältö 10 Siikalypsyllä 16 Lapissa lapset kalastavat 18 Kaupan kalasta vain puolet hyvälaatuista 22 Mikä ihmeen ykp ja jäljitettävyys
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2021 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ HINTA 0,22 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20 €. Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla
TOIVOTAN KAIKILLE Suomen Kalastuslehden lukijoille rauhaisaa ja tervettä joulua sekä menestyksekästä kalatalousvuotta 2021! Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Yhdellä muutoksella on jo kiire, jos asiaa ei ole vielä hoidettu. Nimittäin viranomaisasioinnissa käytettyjen vanhojen Katso-tunnisteiden voimassaolo päättyy vuoden 2020 loppuun. fi-valtuutuksien hakupalvelussa on todennäköisesti aikamoinen ruuhka, mutta sinne jonon päähän vain. KULUNUT VUOSI tulee jäämään historiaan myös suurena digiloikkavuotena. Toisaalta kalan kysyntä ja myynti vähittäiskaupoissa lisääntyivät selvästi. KALATALOUDEN ALALLA kriisitilanne toi omat hankaluutensa kalastusmatkailuyrittäjille sekä hotellija ravintola-alalle kalaa toimittaneille kalastajille. Tämä puolestaan tulee näkymään kalatalousbudjetin kasvuna vuonna 2022. Kalatalousalueissa ja osakaskunnissa siirtymä on vielä alkuvaiheissa, mutta vääjäämättä edessä. Yritetään parhaamme mukaan säilyä terveinä siihen asti. Uusien Suomi. Ei siis niin synkkää pilveä, ettei jonkinlaista hopeareunusta löydy. Hallinto ja järjestöt siirtyivät keväällä etäkokouksiin ja -koulutuksiin heittämällä. Aika monet kalamarkkinatkin jäivät pitämättä. Lisätietoa aiheesta löydätte esimerkiksi ahven.netin ajankohtaista-osiosta. Kalatalousneuvonta pyrkii auttamaan kehityksessä parhaansa mukaan. Useat rokotevalmistajat ovat kuitenkin raportoineet onnistumisista, joten eiköhän tilanne ala rauhoittumaan ensi vuoden aikana. Suomen Kalastuslehti 8 • 5 Merkillisen vuoden lopuksi PÄÄKIRJOITUS Ei siis niin synkkää pilveä, ettei jonkinlaista hopeareunusta löydy.” MUISTIKUVISSA KULUNUT vuosi 2020 tulee säilymään useimmilla koronavuotena. Myös kotitarveja vapaa-ajan kalastus lisääntyivät, mikä näkyi lisääntyneenä kalastonhoitomaksujen kertymänä. Pandemia on aiheuttanut paljon inhimillistä surua ja murhetta ja taudin taloudellisia vaikutuksia selvitellään vielä pitkään
Kalastonhoitomaksu 2021 myynnissä Vuoden 2021 kalastonhoitomaksu tuli myyntiin marraskuun alussa. Pitkän kalataloushallinnon palveluksessa tehdyn työuran jälkeen Kari jäi vuoden 2019 lopussa eläkkeelle Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspäällikön tehtävästä. TA PI O G U ST AF SS O N. Rautalammin reitin yläosalla on Suomen arvokkain jokirapukanta, eikä siellä ole aiemmin havaittu täplärapua. Myöntökirje luovutettiin Karille innovaatiopäivillä Vantaalla 5.11.2020. Vuoden 2021 kalastonhoitomaksun voi ostaa Metsähallituksen verkkokaupasta osoitteesta www.eraluvat.fi, palvelunumerosta 020?69?2424 sekä Metsähallituksen luontokeskuksista. Kalastuslaki ja vieraslajiasetus kieltävät kokonaan täpläravun istutukset mukaan lukien siirrot vesistöstä toiseen. 6 • Suomen Kalastuslehti 8 LYHYET KARI RANTA-AHOSTA KALASTUSNEUVOS Tasavallan presidentti on myöntänyt Kari Ranta-aholle kalastusneuvoksen arvonimen 11.6.2020. R-kioskeihin ja Eräluvatsovellukseen kalenterivuoden 2021 kalastonhoitomaksu tulee myyntiin myöhemmin Eräluvat-sivustolla ilmoitettavana ajankohtana. Lähistöllä ei ole tiedossa olevia täplärapukantoja, joten täplärapu ei ole tullut Pielaveteen ilman ihmisen apua. Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2020 VE SA KA RT TU N EN Metsähallituksen mukaan kuluvan vuoden kalastonhoitomaksujen tuotto on ylittänyt jo 10 miljoonaa euroa. LAITON RAPUISTUTUS POHJOIS-SAVOSSA Pielavedestä saatiin verkosta täplärapu, joka on siirretty järveen laittomasti. Arvonimeä haki Kalatalouden Keskusliitto muiden kalatalousalan alueellisten ja valtakunnallisten järjestöjen puoltamana. Eräluvatsovelluksella kalastonhoitomaksun voi ostaa ainoastaan itselleen
fi-valtuudet. Valtuustyyppejä on monta erilaista, ja hakemuksessa on eriteltävä, mitä valtuuksia haetaan. Valtakirjan allekirjoittaa osakaskunnan sääntöjen mukaan nimenkirjoittamiseen oikeutetut henkilöt. Perämeren jäillä olleiden norppien määräksi arvioitiin noin 13 300 yksilöä, mikä on paljon enemmän kuin vuonna 2018 havaitut noin 9 900.. Vuodesta 2003 lähtien Itämeren hallikanta on kasvanut keskimäärin noin viisi prosenttia vuodessa. Katso-tunniste poistuu käytöstä 31.12.2020 ja ensi vuoden alusta lähtien siirrytään uuteen Suomi.fi -järjestelmään. Hakemus voidaan lähettää sähköisesti tai postitse, tai se voidaan jättää verotoimistoon. Suomi.fi valtuuksia tarvitaan muun muassa OmaVero -palvelussa, Tulorekisterissä ja Sähissä. Osakaskunnat sen sijaan tarvitsevat virkailijavaltuuttamispalvelua. Valtakirjan allekirjoittaja voi olla sama henkilö, kuin se, jolle asioimisvaltuudet haetaan. Suomen Kalastuslehti 8 • 7 LYHYET SUOMI.FI Nyt alkaa olla jo kiire saada haettua Suomi.fi valtuudet kuntoon ennen vuodenvaihdetta! Osakaskunnat, kalatalousalueet ja yhdistykset, jotka asioivat viranomaisten kanssa sähköisesti esimerkiksi veroasioissa, ovat tähän asti voineet tunnistautua Katso-tunnisteella. Lisätietoja https://www.suomi.fi/ ohjeet-ja-tuki/tietoa-valtuuksista TA PI O G U ST AF SS O N HYLJEKANNAT JATKOIVAT KASVUAAN Vuonna 2020 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa runsaat 40 000 harmaahyljettä eli hallia, kertoo Luonnonvarakeskus. Näistä Suomen merialueella oli vajaat 17 000, mikä on noin 2 500 yksilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Rekisteröity yhdistys voi antaa valtuudet itse palvelussa Suomi. Hakemukseen liitetään korkeintaan 6 kuukautta vanha valtakirja tai pöytäkirjanote, josta ilmenee henkilöt, joille valtuudet haetaan. Suomi.fi -valtuuksien hakeminen virkailijavaltuuttamispalvelussa voi viedä aikaa, joten toimeen on ryhdyttävä heti, jotta asioiminen onnistuu vuodenvaihteen jälkeen ilman katkoja. Esimerkiksi kalojen ja rapujen istutuksista ilmoittaminen on oma valtuusasiansa, ja veroasioiden hoito omansa
Ohjausaidan toimivuuden arviointia varten 89 lohen vaelluspoikasta merkittiin akustisilla lähettimillä ja vapautettiin. Seuraavaksi Iijoen Haapakoskella käynnistyy Pohjois-Pohjanmaan liiton koordinoima yli 1,5 miljoonan euron alasvaellusväylän rakennushanke lohikalojen alasvaelluksen turvaamiseksi. 8 • Suomen Kalastuslehti 8 LYHYET Smolttien ohjaus toimi Iijoella Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan lohenpoikasia on onnistuttu ohjaamaan Iijoen Haapakoskella vesivoimalaitoksen yläkanavaan kesällä 2019 asennettua noin 180 metriä pitkää kelluvaa ohjausaitaa pitkin. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan merija kalatalousrahastosta Pohjanmaan Kalatalousryhmän kautta. Jatkossa tullaan tuottamaan myös suomenkielistä sisältöä. Kyseessä on Suomen ensimmäinen smolttien alasvaellusväylä. Ö ST ER BO TT EN S FI SK AR FÖ RB U N D PA U LI IN A LO U H I. Kampanjassa nostetaan ammattikalastajia esiin Österbottens Fiskarförbundin sosiaalisissa medioissa – joka kuukausi esitellään yksi ammattikalastaja. Kaskislainen kalastaja Anders Granfors kertoo troolikalastajan työstä ja arjesta podcastin ensimmäisessä jaksossa, joka on ruotsin kielellä. KALASTAJAA HAETAAN -KAMPANJA Österbottens Fiskarförbund on käynnistänyt Kalastajaa haetaan -kampanjan, jonka tavoitteena on luoda tulevaisuudenkuvaa kalastuksesta ammattina, lisätä ymmärrystä kalastusliiketoiminnasta yhteiskunnassa ja kertoa kalastajan elämästä juuri nyt. Projektille lanseerataan oma podcast ja toistuvat livelähetykset. Kampanja toteutetaan yhteistyössä viestintätoimisto Bertills & Jungin kanssa, ja se kestää heinäkuun 2021 loppuun saakka
Tutkimukseen osallistuneet kertoivat käyttävänsä eniten lohta, kirjolohta sekä tonnikalaa. Silakkaa käytti vain 41 prosenttia vastaajista, särkikaloja ainoastaan 11 prosenttia. Tämä halu ei kuitenkaan aina realisoidu ostopäätöksissä. Silakkaa lautaselleen valinneet kertoivat tärkeimmiksi syiksi kotimaisuuden, edullisuuden ja perinteisyyden. Euroopan unionin rahoittaman projektin budjetti on 7,1 miljoonaa euroa. Suomen Kalastuslehti 8 • 9 LYHYET Marraskuussa käynnistyneen Yhteinen saimaannorppamme -LIFE-projektin tavoitteena on ehkäistä ja vähentää ilmastonmuutoksen, kalastuksen, ihmislähtöisen häiriön sekä kannan pienuuden aiheuttamia ongelmia saimaannorppakannalle. Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen tuore kyselytutkimus suomalaisten kuluttajien kalankäytöstä kertoo, miten kaupunkilaiset syövät kalaa. Tuloverolain mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos 1) se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä; 2) sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin; 3) se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. Projektin aikana parannetaan tietoisuutta saimaannorpan suojelusta, pyritään lisäämään suojelutoimien hyväksyntää ja kehitetään kalastusrajoitusten valvontaa vesialueen omistajien kanssa. Tutkimus selvitti myös, miksi näitä kaloja ei valita: tottumattomuus, maku, osaamattomuus ja ruodot olivat syitä, joiden takia silakka tai särkikala jätetään ostamatta. SILAKKAA JA SÄRKEÄ EI OSATA SYÖDÄ Useiden tutkimusten mukaan suomalaiset haluaisivat syödä enemmän kotimaista kalaa. Pro Kala ry 18.11.2020 PR O KA LA RY KALATALOUSALUE VALITTI PÄÄTÖKSESTÄÄN YLEISHYÖDYLLISYYS SÄILYTETTIIN Verohallinto on oikaisuvaatimuksen johdosta todennut, että Keski-Pohjanmaan kalatalousalue on yleishyödyllinen yhteisö. Verohallinnon tuoreen päätöksen mukaan kalatalousalueen tehtävissä tai sitä koskevissa säännöksissä ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka antaisivat aiheen tulkita tilannetta toisin.. Särki valittiin puolestaan kotimaisuuden, vaihtelun ja ympäristöystävällisyyden vuoksi. Kalatalouden Keskusliiton vuonna 2017 hankkiman lausunnon mukaan kalatalousalueet ovat lähtökohtaisesti yleishyödyllisiä
Tulokset alkavat hiljalleen näkyä siikasaaliissa merellä. 10 • Suomen Kalastuslehti 8 Siikalypsyllä Länsi-Suomen Kalatalouskeskus on muutaman vuoden ajan kalastanut, lypsänyt ja vapauttanut merkittyjä emosiikoja Kokemäenjoella Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimeksiannosta. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO
Suomen Kalastuslehti 8 • 11 Tapio Mäkelä ja Kimmo Puosi aloittavat tyäpäivänsä Harjavallan voimalaitoksen alapuolella olevilla sumpuilla jo ennen auringon nousua.
Koiraita voidaan siis käyttää useamman kerran. 12 • Suomen Kalastuslehti 8 M arraskuisen aamun pimeyden hiljalleen väistyessä Kokemäenjoen rannalla olevasta suuresta kalasumpusta kuuluu lupaavia loiskahduksia. Viime vuonna 26 prosenttia mädistä kuoli kasvatuksen aikana. Loput saavat jäädä toiseen sumppuun odottamaan seuraavaa kertaa. Hautomo on Mäkelän valtakuntaa. Joka syksyinen vaellussiikojen emokalojen lypsy on alkamassa. Isosta kasvatussuppilosta poistetaan vain noin 100 mätijyvää. Ensimmäisessä lypsetyssä ryhmässä on kuusi naarasta ja viisi koirasta. Naaraista kelpuutetaan mukaan vain ne, joilla mäti alkaa olla juoksevaa. Aikaisemmin hedelmöitetty mäti ja poikaset kasvatettiin Kemissä ja tuotiin 1-kesäisinä takaisin istutettaviksi Kokemäenjokeen. Isoja pari-kolmekiloisia emokaloja haaviessa ja käsin kiinni pitäessä tulee lämmin. Seuraavaksi mätiä ja maitia sekoitetaan varovasti linnun sulkaa apuna käyttäen. Lopuksi mäti huuhdellaan ja jätetään veteen turpoamaan. Tavoitteena on aina saada lypsettyä kala tyhjäksi. Hänen mukaansa mädistä hedelmöittyy jopa 99 prosenttia. Aamun sarastaessa miehet käyvät läpi kaikki sumpussa olevat noin 130 emokalaa. Seuraavat 250 metriä kalat kulkevat kumipyörillä voimalaitoksen yhteydessä olevalle hautomolle. Normaalisti tähän aikaan marraskuussa lämpötila on jo laskenut 3 °C ja siian kutu on täydessä vauhdissa. Puosin ja Mäkelän mukana hedelmöitetty mäti on erityisen herkkä kirkkaalle valolle ja he eivät halua ottaa asian suhteen mitään riskiä. Kaikkia käytetään ihan sekaisin, isoja ja pieniä. Hautomossa on hämärää. Kirjaamisen jälkeen kalat merkitään Luonnonvarakeskuksen kalamerkeillä. Hautomo on yhteishanke Kokemäenjoesta on jo vuosikymmeniä pyydetty vaellussiikojen emokaloja poikastuotannon turvaamiseksi. Keskimäärin yksi koiras hedelmöittää 6?–?9 naarasta. Kokemäenjoen vaellussiiat ovat komean kokoisia. Samalla vatiin lisätään vesi, jolloin mäti hedelmöittyy. Jos hautomosta tulee hälytys, hän rientää paikalle oli päivä tai yö. Nyt on myöhäinen syksy, veden lämpötilan on vielä yli 6 °C. Emokaloista 200 kappaletta mitataan ja niiden sukupuoli kirjataan ylös. Joka vuosi on opittu lisää Hautomon ulkopuolella olevalla voimalaitoksen tasanteella on matala iso allas, jossa tänään lypsettäviksi tarkoitetut emokalat uivat. Onpa joukossa ollut neljäkiloisiakin. Se on paras tulos tähän mennessä. Järjestelmään tulee uutta Harjavallan hanavettä noin yhden litran verran minuutissa. Altaasta kalat viedään hautomon sisään nukutusainetta sisältävään ammeeseen. Jotain tässä on opittu vuosien varrella, Mäkelä hymyilee. Seuraavaksi pesuvatiin naaraista lypsetty mäti hedelmöitetään koiraiden maidilla. Kalastaja Jarno Aaltosen Harjavallan voimalaitoksen alapuolelta verkoilla pyytämät emokalat odottavat sumpussa Puosin ja Mäkelän tarkistusta. Kalat kannetaan ylös rantatörmällä odottavaan kalankuljetusautoon. Altaassa uivat naaraskalat ovat pääasiassa kahden ja kolmen kilon välillä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut-yksikkö aloitti nykyisen kaltaisen viljelytoiminnan Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen edeltäjän Satakunnan Kalatalouskeskuksen kanssa vuonna 2016. Kaikki kalat vapautetaan ja osa merkataan Lypsyn jälkeen kaikki kalat vapautetaan takaisin Kokemäenjokeen. Kalastusmestari Kimmo Puosi Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksesta ja Tapio Mäkelä Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi:stä ovat jälleen tutussa puuhassa. Matkalla se ilmastuu ja UV-valo tuhoaa vedestä mikrobeja. Toki verkko on pyydyksenä valikoiva ja varmasti pienempiä emokaloja jää pois lypsettävien joukosta. Harjavallan voimalaitos rakensi voimalaitosrakennuksen yhteyteen pienen hautomotilan, jonne ELY-keskus on hankkinut hautomotoimintaan tarvittavan laitteiston. Tämä on osoittautunut kaikin puolin järkeväksi valinnaksi, Puosi toteaa. Hän vastaa mädistä ja poikasista koko pitkän talven kevääseen asti. Kaloja ei valikoida koon tai minkään muunkaan perusteella. Keskimäärin yhdestä naaraasta saadaan 0,9 litraa hedelmöittynyttä mätiä. Tiedot toimitetaan Luonnonvarakeskukseen.. Samaan valkoiseen pesuvatiin lypsetään mätiä useammasta naaraasta. Nyt ollaan ainakin viikko myöhässä, Puosi kertoo. Nyt lypsetään ainoastaan siikaa, mutta haaveissa olisi aloittaa jossain vaiheessa myös Kokemäenjokeen nousevien lohien ja taimenien kasvatus. Toiminta haluttiin saada lähemmäksi ja omin käsiin. Hautomon vesi kiertää jäähdytetyssä järjestelmässä. Tarvittavan maidin määrä on vain pieni ruiskaus mätimäärään verrattuna. Hautomon toiminta on osa Kokemäenjoen kalakantojen hoitoa, jota rahoitetaan suurelta osin Kokemäenjoen voimalaitosten kalatalousmaksuvaroilla. Myös koiraat ovat isoja, mutta profiililtaan naaraita hoikempia. Hedelmöityksessä pyritään käyttämään kerrallaan noin neljää naarasta ja viittä koirasta. Mäkelä kertoo viljelytulosten parantuneen joka vuosi
Suomen Kalastuslehti 8 • 13 Tapio Mökelä ja Kimmo Puosi tuovat lypsettäviä emosiikoja voimalaitoksen hautomon altaaseen. Mäti juokseen kutuvalmiista naaraasta helposti. Emokalat ovat valmiina lypsettäviksi.
Puosi ja Mäkelä ovat huomanneet, että edellisinä vuosina merkatut ja uudelleen kudulle saapuvat kalat eivät juuri ole kasvaneet. Kalastajilta saadun tiedon mukaan mereltä on viime vuosina tullut hyvin siikaa. Viime vuonna lypsettiin noin 170 naarassiikaa. Hautomoon mahtuu noin 250 siikanaaraan mädit. Kaukaisimmat merkkipalautukset emokaloista ovat tulleet Ahvenanmaalta ja Etelä-Virosta. Merisaaliit ovat parantuneet Kun merkityt kalat on vapautettu, on aika palata hedelmöitetyn mädin pariin. Tiettyyn kokoon saavuttuaan siiat siis panostavat enemmän lisääntymiseen eli sukusolujen tuottamiseen kuin kasvuun. Vinkki: jaa juttu omille sivuillesi. T-ankkurimerkillä varustetut emokalat ovat valmiina vapautettavaksi takaisin Kokemäenjokeen.. Hedelmöittynyt ja turvonnut mäti siirretään hautomon suppiloihin, joissa se viettää koko pitkän talven ajan. Toiveissa on, että parin vuoden kuluttua myös kudulle nousee entistä enemmän komeita vaellussiikoja. Kasvun ja kutukertojen lisäksi merkintä antaa mielenkiintoista tietoa kalojen liikkeistä. 14 • Suomen Kalastuslehti 8 Suurimmat noin kolmen kilon painoiset emokalat ovat iältään 6?–?8-vuotiaita. Keväällä jokeen laskettiin noin kuusi miljoonaa vastakuoriutunutta siianpoikasta. Katso aiheesta tehty lyhyt video Kalatalouden Keskusliiton YouTube-kanavalta. Ennen nykyisen toiminnan aloittamista jokeen istutettiin vuosittain vain noin 1?–?1,5 miljoonaa vastakuoriutunutta poikasta. Pituutta on tullut lisää vain noin 0,5?–?1,0 senttimetriä. Aiheesta lisää: Nettijuttu kuvien kera Ahvennetin Ajankohtaista-osiossa
Vesi kiertää suppilossa ja pitää mädin kunnossa koko talven.. Suomen Kalastuslehti 8 • 15 Kimmo Puosi kaataa hedelmäittyneen mädin hautomon suppiloon
Pojat harrastavat tyttöjä enemmän kalastusta. Aiemmin kalastusta harrastavien osuus vaihteli maaseudun noin 90 %:sta Rovaniemen 70–80 %:iin. Nuorimmista (3.–5. Lohi maistuu nuorille Koululaisista noin 90 % syö edelleen kalaa. Passiivisten pyydysten merkitys on suurempi haja-asutusalueella. Muita suosikkilajeja ovat ahven, siika ja muikku, mutta myös hauen ”maineenpalautus” Valtakunnallisen kalastuspäivän Rovaniemen tapahtumissa selvitettiin jälleen lasten kalastusharrastusta. Vanttauskoskella kalapäivään osallistuivat 3.–9.-luokkalaiset ja keskustassa 7.-luokkalaiset. Harrastajien osuus putoaa iän karttuessa noin 67 %:iin (6.–7. Kalastustavoista virveli on noussut onginnan ja pilkinnän tasolle. Trendi on samantyyppinen muissakin harrastuksissa lasten saavuttaessa teini-iän. Lempikala on lohi 60–80 % osuudella (lohi ja kirjolohi koetaan ruokana samaksi). Kalastusharrastus menettää osuuttaan Verrattaessa vuosien 2019–2020 kyselyn tuloksia vuosina 2010–2016 Rovaniemeltä ja maakunnasta (Pello, Posio, Savukoski, Tervola) kerättyihin vastauksiin, kalastuksen harrastus näyttää vähentyneen. Tapahtuman ohessa lapsilta kysyttiin heidän kalastuksestaan sekä kalan käytöstä ruokana. Ravustuksen harrastus on Lapissa taantunut rapuruttoepidemioiden myötä. TEKSTI PETRI MUJE, OONA MUJE JA AKI RANTA, LAPIN KALATALOUSKESKUS JA LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU KUVA AKI RANTA Lapissa lapset kalastavat. Onginta, pilkintä ja virvelikalastus ovat suosituimpia pyyntimuotoja molemmilla alueilla – kutakin niistä harrastaa 70–80 % kalastavista nuorista. Rovaniemen Ounaspaviljongin ja Vanttauskosken tapahtumiin osallistui yhteensä yli 250 lasta. Osuus on samaa tasoa Rovaniemen keskustassa. 16 • Suomen Kalastuslehti 8 R ovaniemellä järjestettiin viime vuonna kaksi Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumaa ja tänä vuonna yksi. Verkkokalastuksen harjoittajien määrä on vähentynyt vuosikymmenen alkupuolen 15–40 %:sta 10–20 %:iin. Nyt alakoululaisista 80–90 % harrastaa kalastusta, mutta yläkoulussa harrastajien osuus on laskenut alle 70 %. luokka). luokka) yli 90 % harrastaa kalastusta. Lapset käyvät Lapissa edelleen lähes poikkeuksetta kalassa, mutta pientä laskua harrastuksessa on jo sielläkin nähtävissä
Harrastajien vähentyessä on pelättävissä, että muun muassa kalastonhoitomaksukertymä laskee ja harrastajien mielipiteiden painoarvo myös poliittisella tasolla vähenee. Järjestelyissä ovat merkittävällä panoksella olleet mukana Lapin Vapaa-ajankalastajat. Vanttauskoskella yhteistyökumppaneina olivat lisäksi Rovaniemen kaupunki ja Napapiirin Kala. Lapin ELY-keskuksen ohella Kemijoki Oy oli tapahtuman merkittävä rahoittaja. Ruokalajeista suosituimpia ovat kalakeitto, paistettu kala, uunikala ja savustettu kala, joka on menettänyt suosiotaan vuosikymmenen aikana. alkaa näkyä suosituimpien kalojen kohdalla. Kalastusharrastuksen väheneminen kertautuu jatkossa, koska harrastus periytyy usein vanhemmilta lapsille. Kirjoituksen pääasiallisena aineistona on käytetty koululuokasta kerättyjä valikoimattomia vastauksia eli ne Hauen fileointia esittelemässä Lapin Vapaa-ajankalastajien puheenjohtaja Jorma Kaaretkoski.. Lohta seuraavat ahven ja siika (molemmat yli 20 %) sekä muikku (10 %). Messutapahtumissa ja koulujen opettajilta kerätyn aineiston perusteella myös vanhemmilla ikäluokilla (yli 35-vuotiaat) lohi on suosituin ruokakala, mutta vain noin 25 % osuudella. Pitäisikö olla huolissaan. Ympäristöja terveystietoisuuden lisääntyessä kotimaisen kalan ja sitä kautta kaupallisen kalatalouden tulevaisuus siltä osin näyttää turvatulta. Uutena on listoille noussut sushi, joskin mainintoja on vain muutamia. Suomen Kalastuslehti 8 • 17 kuvastavat tietyn vuosiluokan mieltymyksiä kyselyalueella. Lapissa Valtakunnallista kalastuspäivää tehdään hyvässä yhteistyössä. Tällä on vaikutusta harrastuksen yhteiskunnalliselle hyväksynnälle, siis sille millä ehdoilla ja välineillä tulevat sukupolvet kalastusta harrastavat. Kalapäivänä Vanttauskoskella tehtiin kotitaloustunnilla kylässä sijaitsevan Napapiirin kalan kirjolohesta suuren suosion saaneita kalahampurilaisia. Vuonna 2019 tapahtumien järjestelyvastuu oli Rovaniemen amk:lla ja vuonna 2020 Lapin kalatalouskeskuksella
18 • Suomen Kalastuslehti 8 Kaupan tiskillä olevan pyöreän kalan laatu havaittiin keskimäärin paremmaksi kuin fileoidun kalan laatu.
Mutta vaikka kaupat ovat kertoneet kalan myynnin lisääntyneen, kalakaupassa kaikki ei ole kunnossa. Valtaosa (93 %) tutkitusta lohesta oli norjalaista. Suhteellisesti eniten huonoja tuloksia saatiin ahvenista, kampelasta ja nieriästä. Lohen hyvä laatu selittää alkuperältään norjalaisen kalan paremman laadun verrattuna muihin alkuperämaihin. Seuraavina olivat ahven (0,41 kiloa), silakka (0,39 kiloa), kuha (0,35 kiloa), muikku (0,28 kiloa) ja siika (0,23 kiloa). Suomen Kalastuslehti 8 • 19 Kaupan kalasta vain puolet hyvälaatuista Kaupoissa myytävän kalan hygieenistä laatua on tutkittu pääkaupunkiseudulla. Huonoin tilanne oli luonnonkalalla. Tutkituista kaloista vain puolet oli hyvälaatuista. Näistä kalalajeista tutkituista näytteistä 35?–?100 % oli huonolaatuisia. Viljeltyjen kalojen, kuten lohi ja kirjolohi, laatu oli parempi kuin luonnosta pyydettyjen kalojen. Luonnonvarakeskuksen mukaan suomalaiset kuluttivat kotimaista kalaa kolme ja puoli kiloa ja tuontikalaa lähes kymmenen kiloa asukasta kohti vuonna 2019. TEKSTI JA KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO J uuri lausunnolla olleen kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteena on, että vuonna 2027 suomalaiset söisivät ravitsemussuositusten mukaisesti viikossa keskimäärin 2,5 annosta kalaa nykyisen 1,7 annoksen sijaan ja että kulutuksen kasvu tapahtuisi pääosin kotimaiseen kalaan perustuen. Eroja löytyi myös vertailtaessa pyöreän kalan ja fileoidun kalan laatua. Tavoitteelle löytyy siis tilausta. Näytteistä 129 otettiin myymälöistä ja kuusi laitoksista. Erityisesti nahattomien fileiden laatu oli suhteellisesti huonompi kuin nahallisten fileiden. Myös vuoden 2010 selvityksessä lohija kirjolohinäytteet osoittautuivat mikrobiologiselta laadultaan parhaimmiksi. Hauen, kuhan ja seidin osalta kolmasosa näytteistä oli huonolaatuisia. Kaloista vain puolet hyvälaatuisia Pääkaupunkiseudun ja Keski-Uudenmaan kunnissa toteutettiin vuonna 2019 hanke, jossa tutkittiin tuoreen kalan hygieenistä laatua. Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin haukea (0,44 kiloa). Huono tai välttävä tulos johtui suurista pilaajabakteereiden määristä. Myymälöistä otetuista näytteistä 54 prosenttia oli mikrobiologiselta laadultaan hyviä, viidennes välttäviä ja 26 prosenttia huonoja. Suurin osa (83 %) kirjolohesta oli kotimaista alkupe. Tällä hetkellä suomalaisten ostamasta kalasta alle 20 prosenttia on kotimaista. Kotimaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta (1,3 kiloa) ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta (3,5 kiloa)
Tulokset olivat lähes identtiset vuoden 2010 tulosten kanssa. Kaikki tutkittu hauki oli kotimaista ja seiti tanskalaista tai ruotsalaista. 20 • Suomen Kalastuslehti 8 rää. Tuoreen kalan myyntiaikoja ei ole vuoden 2010 selvityksen jälkeen lyhennetty, vaikka kalalle annettavat säilyvyysajat olivat jo silloin tulosten perusteella liian pitkiä. Säilyvyystutkimuksissa tulisikin huomioida kalan todellinen säilytyslämpötila kuluttajan jääkaapissa. On myös huomioitavaa, että useasta myymälästä ei saatu lainsäädännön edellyttämää tietoa kalan pyyntitai nostopäivästä eikä viimeisestä käyttöpäivästä. Ahven-, kampelaja nieriänäytteistä 39 % oli kotimaista alkuperää, loput näytteet olivat peräisin viidestä eri alkuperämaasta. Jos kaikki näytteet olisi tutkittu myyntiajan lopussa, olisi todennäköisesti vielä useampi kuin joka neljäs näyte ollut huonolaatuinen. Huonojen tulosten merkittävyyttä lisää se, että valtaosassa (90 %) näytteeksi otettuja pakkaamattomia kaloja oli vielä useampi päivä myyntiaikaa jäljellä. Yli kolmannes sekä pakatuista että pakkaamattomista näytteistä ylitti lakisääteisen lämpötilarajan. Kalan jakeluketjun tarpeettomat viiveet tulisi pyrkiä minimoimaan, jotta tuore kala saataisiin mahdollisimman nopeasti vähittäismyyntiin. 45 % 24 % 31 % Pakatun kalan mikrobiologinen laatu myymälöissä Hyvä (45 %) Välttävä (24 %) Huono (31 %) 57 % 19 % 24 % Pakkaamattoman kalan mikrobiologinen laatu myymälöissä Hyvä (57 %) Välttävä (19 %) Huono (24 %). Hälyttävintä on, että tulosten perusteella tuoreen kalan hygieeninen laatu ei ole parantunut vähittäismyynnissä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Aiheesta lisää: Tuoreen kalan hygieeninen laatu pääkaupunkiseudulla ja Keski-Uudellamaalla 2019 (pdf) Pakatun kalan mikrobiologinen laatu pääkaupunkiseudun ja Keski-Uudenman myymälöissä. Vain yksi virolaista alkuperää ollut näyte oli hyvälaatuinen. Kalaa myyviä kauppoja asia ei tunnu huolettavan. Säilytyslämpötila olennainen Kalan laatuun ja säilyvyyteen vaikuttaa merkittävästi säilytyslämpötila. Kalan jäljitettävyys tärkeää Vähittäismyynnissä tulee edelleen kiinnittää huomiota tuoreen kalan säilytyslämpötiloihin ja myyntiaikoihin. Mättääkö myyntiaika. Irtomyynnissä oleva kala tulee lainsäädännön mukaan säilyttää alle + 2 °C:n ja pakattu kala alle + 3 °C:n lämpötilassa. Tuore kala säilyy parhaiten sulavan jään eli 0?–?1 °C:n lämpötilassa. Eivätkö viranomaiset ja lainsäätäjät ota tilannetta vakavasti. On tärkeää, että tiedot pakkaamattoman kalan pyyntipäivästä ja viimeisestä käyttöajankohdasta seuraavat kalaa koko jakeluketjun ajan. Virolainen kala oli keskimääräistä huomattavasti huonolaatuisempaa. Kuluttajien jääkaapeissa lämpötilat ovat lisäksi harvoin alle +3 ?C. Pakkaamattoman kalan mikrobiologinen laatu pääkaupunkiseudun ja Keski-Uudenman myymälöissä. Lämpötilapoikkeamat olivat pääasiassa vähäisiä. Kuhasta 61 % oli suomalaista ja loput 39 % virolaista. Korkein yksittäinen lämpötila oli +7 °C. Myyntiaikoja määritettäessä olisi huomioitava, että kuluttajien ei voida edellyttää käyttävän tuoretta kalaa heti sen ostamisen jälkeen. Myös alkuperään liittyvät havainnot vastasivat pääpiirteittäin vuoden 2010 projektin tuloksia (10). Näytteiden keskimääräinen säilyvyysaika oli 8,5 vuorokautta eli sama kuin kymmenen vuotta sitten toteutetussa projektissa. Kalan tulisi olla laadultaan moitteetonta vielä kuluttajan käyttäessä sen, mahdollisesti useamman päivän jääkaapissa säilytyksen jälkeen
Hinta: 48,00 €. Kahdeksan numeroa osakaskuntaja kalatalousasiaa kestotilauksena kotiisi heti vuoden 2021 alusta. Suomen Kalastuslehti 8 • 21 Tiedon janoisille ahven.net FISKERITIDSKRIFT Fiskeritidskrift för Finland. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net SUOMEN KALASTUSLEHTI Tilaa Suomen Kalastuslehti. Utkommer med fyra nummer per år. Fortlöpande prenumeration Pris: 38,00 € Muista tilata ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Mikä ykp:n tarkoitus ja tavoite sitten on. 22 • Suomen Kalastuslehti 8 Mikä ihmeen ykp ja jäljitettävyys. E uroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikkalainsäädännön (YKP) säätämän jäljitettävyysvaatimuksen peruslähtökohta ei ole kalan elintarviketurvallisuus eikä siten esimerkiksi tehokkaiden takaisinvetotoimien toteuttamisen varmistaminen mahdollisessa tuotevirhetilanteessa. Eikö viranomaisille mikään riitä. Suomessahan on elintarviketurvallisuus, ja siihen olennaisena osana sisältyvä elintarvikkeiden jäljitettävyys jo maailman huippuluokkaa, samoin elintarvikkeesta kuluttajille annettavat tiedot. Toki ykp-vaatimusten mukanaan tuoma entistä tehokkaampi ja läpinäkyvämpi kalan jäljitettävyysketju noita edellä mainittuja toimia entisestään vahvistaa. Merestä kalastettujen ja meressä viljeltyjen kalastustuote-erien on oltava jäljitettävissä ketjun jokaisen toimijan osalta, alkutuottajasta lähtien kaikis. YKP ja kaupallinen kalastus Kalastusja vesiviljelytuotteita hallussaan pitäville toimijoille YKP:n jäljitettävyyssäännöt ovat vaativammat kuin elintarvikelainsäädännön mukaiset jäljitettävyyssäännöt. Lyhyesti sanottuna: kestävän kalastuksen saavuttaminen ja turvaaminen – se, että kalaa on merissä myös tulevaisuudessa. TEKSTI JUSSI PEUSA, RUOKAVIRASTO Alkutuotanto on tiedon toimittamisen kannalta erityisen tärkeässä roolissa, koska jos tietoa puuttuu, jos tietoa jätetään toimittamatta jo ketjun alussa, ei sitä enää myöhemminkään mistään ketjuun saada
EU:n yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) mukaiset kalastusja vesiviljelytuotteiden jäljitettävyyttä koskevat säännöt ovat olleet voimassa vuodesta 2011 lähtien. YKP:n edellyttämä jäljitettävyysvalvonta on Suomessa aloitettu kesäkuussa 2020. Kalastus merellä ja kalastus sisävesillä YKP:n eräjäljitettävyysvaatimukset erään liitettävine tietoineen ”mikä alus kalastanut, minä päivänä saalis purettu…” koskevat nimenomaisesti ja vain merestä kalastettua kalaa. YKP:n eräjäljitettävyysvaatimuksen perusta YKP:ssä ei riitä ainoastaan vastaavanlainen ”askel taakse, askel eteen” -jäljitettävyystieto kuin mitä elintarvikelainsäädäntö toimijoilta edellyttää. Erä-jäljitettävyyden osalta on horisontissa aavistettavana EU-säädöksellä säädettävänä asiana ainakin, että vaadittaisiin eräjäljitettävyystietojen hallinta, toimittaminen ja vastaanottaminen toimijakohtaisesti sähköisesti. Kun ammattikalastajana kalastat kalaa merestä ja suuntaat kalastamasi kalat elintarvikeketjuun, on sinun toimitettava välittömille yritysasiakkaillesi (käy. Saattaa tosiaankin olla, että ei vielä riitä. On tärkeää huomata, että muusta lainsäädännöstä poiketen YKP sisällyttää termin ”jäljitettävyys” alle myös kuluttajille annettavat tiedot. TA PI O G U ST AF SS O N sa tuotanto-, jalostusja jakeluvaiheissa aina vähittäismyyntiin saakka. Kun edellä mainitut kalan muodot ovat päätyneet rehuksi tai muuten poistettu elintarvikeketjusta, ei niitä koske enää ykp-jäljitettävyys. Takaisin jutun alkuun – eikö viranomaisille mikään riitä. ”Perinteisen ”askel taakse, askel eteen” -jäljitettävyyden lisäksi merestä peräisin olevien kalaerien on oltava jäljitettävissä ketjun jokaisen toimijan osalta suoraan kalaerän pyyntiin. Lopputulos on tätä juttua kirjoitettaessa kuitenkin EU-tasolla täysin avoinna ja lainsäädäntöprosessi on edelleen pitkä ja mutkikas. Suomen Kalastuslehti 8 • 23 YKP:N JÄLJITETTÄVYYSVAATIMUKSET KOSKEVAT • eläviä ja tuoreita kaloja, jäähdytettyä ja jäädytettyä kalaa • jäähdytettyjä ja jäädytettyjä kalafileitä ja muuta kalanlihaa • jäähdytettyä ja jäädytettyä mursketta ja jauhetta • kuivattuja, suolattuja, savustettuja ja hiillostettuja kaloja (kaikissa muodoissaan) • mätiä (myös suolattua mätiä) • pellettejä. On hyvä huomioida, että erän määritelmä YKP:ssä on eri kuin elintarvikesäädöksissä. Kuluttajille ilmoitettavien tietojen vaatimukset ”lajin tieteellinen nimi, pyydystyyppi…” koskevat niin merestä kalastettua kalaa kuin sisävesistä kalastettua kalaa. Suomessa Laki yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta tuli sovellettavaksi vuonna 2015
YKP-lainsäädäntö jättää vaadittujen tietojen hallinnan, toimittamisen ja säilyttämisen tavan toimijan itsensä päätettäväksi. Lisää aiheesta: Erän määritelmä YKP:ssä löytyy Oiva-arviointiohjeesta 16.3 osoitteesta https://www.oivahymy.fi/wp-content/uploads/2020/07/suomenkieliset_heh_pino_3.3.2020.pdf Kansallinen suositus tunnistenumeron muodostamisesta ja esittämisestä osoitteessa https://mmm.fi/kalat/elinkeinokalatalous/kalastuksen-valvonta-ja-kiintioseuranta/jaljitettavyys/tunnistenumero KULUTTAJALLE ILMOITETTAVAT TIEDOT • lajin hyväksytty kauppanimi ja tieteellinen nimi • tuotantomenetelmä (viljelty, pyydetty tai pyydetty makeasta vedestä) • alue, jossa kala on pyydetty (esimerkiksi Itämeri) tai jolla kala on viljelty (esimerkiksi Norja) • makeasta vedestä pyydetyt: kalan alkuperämaa ja vesistön nimi (joen, järven nimen tarkkuudella). • pyydystyyppi • onko kala sulatettu • vähimmäissäilyvyysaika / viimeinen käyttöajankohta (ei koske pakkaamatonta kalaa) Nämä vaatimukset koskevat niin merestä kuin sisävesistä pyydettyä kalaa.. Eriin jaottelu tulee tehdä viimeistään ensimyynnin yhteydessä. 24 • Suomen Kalastuslehti 8 tännössä ensiostajalle) luovuttamistasi/myymistäsi saaliista seuraavat tiedot: • kalastusaluksen rekisterinumero ja nimi • lajin kolmikirjaiminen FAO:n koodi • saaliin pyyntipäivä • kunkin lajin määrät nettopainona ilmaistuina kilogrammoina tai tapauksen mukaan kappalemäärä • yrityksesi nimi ja osoite (edellytetään tarvittaessa). Määrärajoitus on 30 kiloa / kuluttajakohtainen ostos. Kunnallinen elintarvikevalvonta tarkastaa Kunnalliset elintarvikevalvontaviranomaiset valvovat ensiostosta eteenpäin ykp-sääntöjen noudattamista Ruokaviraston ohjaamana ja tukemana läpi koko elintarvikeketjun. Ruokavirasto järjesti 2.10.2020 ja 10.11.2020 perehdytyksen jäljitettävyydestä alan toimijoille ja sidosryhmille. Jokaisesta erästä on oltava osoitettavissa vähintään seuraavat tiedot: • erän tunnistenumero = eräkohtainen yksilöivä tunniste (numerosarja tai muu koodi) • kalastusaluksen rekisterinumero ja nimi (tai useammilta kalastusaluksilta, jos alkuperäinen erä alle 30 kiloa • kunkin lajin kolmekirjaiminen FAO:n koodi • pyyntipäivä • kunkin lajin määrät nettopainoina ilmaistuna kilogrammoina tai tapauksen mukaan kappalemäärä • toimittajan nimi ja osoite. Kannattaa huomioida, että suositus on suositus, ei vaatimus. YKP:n edellyttämien tietojen perusteella on osoitettavissa elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa eräkohtaisesti muun muassa se, minkä aluksen saaliista on kyse. Kuluttajille annettavat tiedot ovat osa kyseistä tietovaatimusta. Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus valvoo yhteiseen kalastuspolitiikkaan liittyvien kalastusta, saalista, kalan kuljetusta ja kalakauppaa koskevien ilmoitusvelvollisuuksien noudattamista ja vastaa ilmoitusten tallentamisesta rekistereihin. Edellä olevassa listauksessa esitetyt tietovaatimukset ovat toimijalta toimijalle toimitettavaa tietoa – niitä ei ole pakko esittää kuluttajalle. Havainnot ja epäilyt YKP-sääntöjen vastaisista toimista (edellytettyjen tietojen puuttuminen) johtavat jatkossa ikävimmillään toimijoille maksettavaksi määrättäviin Ruokaviraston langettamiin rikkomusmaksuihin. Näiden erään liitettävien ykp:n edellyttämien pakollisten tietojen tulee seurata kalaerää eräkohtaisena jäljitettävyystietona läpi koko toimijaketjun. Ammattikalastaja saa myydä rekisteröidyllä kalastusaluksellaan ( ja jäällä kalastamiaan) kalastettuja kalastustuotteita myös suoraan kuluttajille. Tässä vaiheessa muodostettuun erään tai eriin tulee liittää eräkohtainen yksilöivä tunniste (numerosarja tai muu koodi). Lain säätämä rikkomusmaksuasteikko on 100?–?10?000 euroa. Esimerkiksi Suomi, Saimaa. Edellä esitettyyn pakollisten tietojen listaukseen liittyen on hyvä tutustua myös kansalliseen suositukseen tunnistenumeron muodostamisesta ja esittämisestä. Kalan (haltuunsa ottaman / ostamansa saaliin) punnituksesta vastaa viime kädessä rekisteröity ensiostaja. Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus ja rajavartiolaitos vastaavat YKP:tä koskevien säädösten ja päätösten noudattamisen valvonnasta kalastustoiminnassa. Pitääkö merikala myydä ensiostajalle
Pelissä 48 eri kalalajia Sundmanin ja von Wrightin upeina piirroksina. Hinta: 12,00 €. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net KALAMUISTIPELI Suuren suosion saavuttanut muistipeli Suomen kaloista. Jokaisen lajin kohdalla on nimi suomeksi, ruotsiksi sekä tieteellinen nimi. Suomen Kalastuslehti 8 • 25 Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net LUONNONKALOJA A4-kokoisessa Luonnonkaloja-postikortissa on 24 Suomessa esiintyvää kalaa upeina piirroskuvina. Alkaen: 3,00 € /2 kpl Muista tilata ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Tulokset selvisivät elokuussa päättyneessä Suomen Akatemian rahoittamassa nelivuotisessa tutkimushankkeessa: Mikromuovit Suomen vesistöissä – mahdollisten uhkien selvitys. Suomenkin kaloista löytyy mikromuoveja, mutta haitat ovat nykytiedon valossa vielä vähäisiä, toisin kuin maailmalla. TEKSTI MAIJU LEHTINIEMI JA OUTI SETÄLÄ, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS KUVA MAIJU LEHTINIEMI M ikromuoveja esiintyy kaikkialla vesistöissä sekä myös monissa vesieliöissä, kuten kaloissa, simpukoissa ja pohjaeläimissä. Mikromuovit päätyvät kaloihin etenkin ruokailun seurauksena, joko vahingossa tai tarkoituksella, ravinnonottotavoista riippuen. Huomattavasti useammin tai enemmän mikromuoveja löytyi Suomen rannikon ahvenesta (9 % kaloista löytyi mikromuovia), salakasta (10 %) ja kolmipiikistä (13 %). Kalanäytteitä kerättiin osittain näiden kuormitusalueiden lähistöltä. Rannikon kaloissa enemmän muovia Tutkimushankkeessa kerättiin kalanäytteitä sekä Itämeren eri osista että Kallavedeltä. Mikromuovit aiheuttavat vesieliöille stressiä ja voivat altistaa niitä haitta-aineille. 26 • Suomen Kalastuslehti 8 Mikromuovien määrät kaloissa vaihtelevat Luontoon ja vesistöihin joutuneet muovijätteet ovat nousseet laajalti puheenaiheeksi viime vuosina. Kalojen mikromuovimäärissä oli suuria eroja sekä eri kalalajien välillä että alueellisesti. Eri puolilta Suomen rannikkoa kerätyt kalanäytteet paljastivat suuria alueellisia eroja mikromuovien esiintyvyydessä kaloissa. Hanke oli Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Itä-Suomen yliopiston konsortiohanke, jota koordinoi SYKEn merikeskus. Suodattajat tai pohjamutia tonkivat lajit puolestaan voivat altistua mikromuoveille sattumalta syömänsä muun ravinnon ohella. Sisävesillä korostui paikallisuus Kallaveden ympäristöstä on hankkeen aikaisempien tutkimusten kautta tunnistettu ihmisvaikutuksia, joilla on merkitystä alueen roskaantumiseen ja vedestä mitattuihin mikromuovimääriin. Useimmin muovia löytyi kaloista Helsingin sisälahdessa Kivinokan rannalla (28 % kaloista löytyi mikromuovia), jonka ympäristössä ihmisvaikutus on moninaista sekä Porvoon Kilpilahden läheltä (17 % kaloista löytyi mikromuovia), jossa vilkas rahtialusliikenne, huvivenesatamat ja suuri teollisuuskeskittymä satamineen varmasti vaikuttavat tilanteeseen. Itämerellä avomeren silakasta, kilohailista ja kolmipiikistä löytyi hyvin vähän muovia. Ravintonsa valikoivat lajit voivat erehtyä luulemaan muovia ravinnoksi, kuten esimerkiksi eläinplanktoniksi. Suurin osa mikromuovien lähteistä on maalla, joten rantojen läheisyydessä kalatkin kohtaavat todennäköisimmin enemmän muovia kuin ulappavesissä. Ahven
näytteet kerättiin rantavesistä viidestä paikasta nuottaamalla, ja vertailuaineistoksi ulompana ruokailevista kalalajeista saatiin muikkuja kolmelta pyyntialueelta paikalliselta kalastajalta. Suomessa mikromuovien vaikutuksia ravintoverkon ylemmillä portailla ei ole toistaiseksi vielä selvitetty.. On todennäköistä, että pääosa kaloihin päätyvästä mikromuovista myös poistuu nopeasti luonnollista tietä, eikä niistä ole haittaa kaloille, eikä myöskään niitä ravintonaan käyttäville eläimille tai ihmisille. Ahvenaineistossa korostui havaintojen paikallisuus; muovia oli päätynyt kaloihin etenkin yhden tutkitun rannan alueelta, jossa oli meneillään rakentamistoimintaa, kun taas planktonia syövät muikut olivat altistuneet muoville kaikilla alueilla. Tulosten mukaan 17 % ahvenista ja 25 % muikuista oli niellyt muovihiukkasia. Mahdollista muovin määrää kalojen kudoksissa ei tutkittu. Suomen Kalastuslehti 8 • 27 Rantanuotan saalista Kallavedeltä. Maailmalla muoveista on jo haittaa Mikromuovilöydökset tehtiin eristämällä muovihiukkaset kalojen ruoansulatuskanavasta. Maailman merissä on kuitenkin sellaisia alueita, joissa mikromuovipitoisuudet ovat niin korkealla tasolla, että jatkuva altistus mikromuoveille todennäköisesti aiheuttaa haittavaikutuksia ravintoverkon eri portailla aina selkärangattomista kaloihin ja jopa merinisäkkäisiin saakka. Niellyn muovin määrä oli suurimmassa osassa tapauksia hyvin pieni. Samoin nieltyjen hiukkasten koko oli pieni, 0,02?–?0,1 mm, ja koostui lähinnä polypropeenista ja polyeteenistä
Ne näyttävät kasvopuuterilta, mutta tuoksuvat ja maistuvat ravulta. Keskikehosta tehty jauho on väriltään ruskeaa, voimakkaamman makuista ja soveltunee parhaiten kalalamassavalmisteiden tai lemmikkiruokien ainesosaksi. Pyrstöja jalkajauhoissa on punaista ja hennon ruskeaa väriä. Kuivatut ravunosat jauhettiin hienoksi jauhoksi pienellä vasaramyllyllä. TEKSTI JA KUVA ESA ERKAMO, LUONNONVARAKESKUS Pikkuravut rapujauhoksi. Luonnonvarakeskus kokeili ajatusta rapujauhon kaupallisesta valmistuksesta. Keiton ja jäähdytyksen jälkeen ne leikattiin keittiösaksilla jakeisiin, joita olivat sakset, pyrstö, jalat ja keskikeho. Sen osuus oli noin 40 % rapujauhosta, jota syntyi kaikkiaan 29 % rapujen tuorepainosta. Mutta miten lukuisat pikkuravut voisi hyödyntää. Ravut sisältävät runsaasti mineraaleja, vahvaa antioksidanttia astaksantiinia, tulehduksia hillitsevää kitiiniä ja geeliytyvää liukoista kuitua kitosaania, joten Ylitiheissä täplärapukannoissa runsaslukuisten pikkurapujen harventaminen olisi hyväksi koko rapukannalle. Päädyimme kuivaamaan ja jauhamaan ravut kuorineen, jolloin kuorimisen kustannuksilta säästytään ja voidaan käyttää hyödyksi koko rapu. Kuivaus onnistui kaikilla hyvin. Ravut keitettiin perinteiseen tapaan maustaen ne tillillä, suolalla ja sokerilla. 28 • Suomen Kalastuslehti 8 Ä äritapauksissa merrassa voi olla jopa 50 pikkurapua, mutta vain yksi yli kymmenen sentin mittainen rapu. Olisi vain löydettävä 7?–?9 senttimetrin mittaisille pikkuravuille järkevää, mielellään kaupallista käyttöä. Kahden kuukauden varastoinnin jälkeen rapujauhoeristä määritetyt kuiva-ainepitoisuudet vaihtelivat välillä 93?–?96 %. Tällaisissa vesissä isojen täplärapujen tuotanto todennäköisesti hyötyisi suuresti pikkurapujen mittavasta harventamisesta. Jakeet punnittiin ja pakastettiin vakuumipusseissa, joihin kirjattiin paino, päiväys ja erätiedot. Eri osilla oma värinsä Saksista tehty jauho on vaaleanpunaista ja tuoksuu ja maistuu selvästi ravulle. Kuivausta kokeiltiin kiertoilmauunilla, läpipuhaltavalla kasvikuivurilla ja pakastekuivurilla. Koko rapu jauhoksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) ”Uutta liiketoimintaa sivutuotteista” (Uusivu) -hankkeessa päätimme kokeilla pikkurapujen jalostamista rapujauhoksi
Myös työkustannuksissa olisi mahdollista säästää toimintojen tehostuessa kokemuksen myötä. Työn hintana käytettiin 24 €/h ja rapujen ostohintana 10 €/kg. Mausteeksi keittoihin ja kastikkeisiin Ravun suurella kitiinija mineraalipitoisuudella on vaikutuksensa rapujauhon ravitsemuksellisiin ominaisuuksiin, mutta ruoanlaitossa vaikutus on vähäinen, sillä makua on myös jauhetussa kuoressa ja jauho on niin hienoa, ettei se muuta suutuntumaa. Suomen Kalastuslehti 8 • 29 sä olisi hieman pakastuskapasiteettia, soveltuva vasaramylly sekä 80 litran suurtalouskattila. Teelusikallinen (2 g) 3 litran keittoon toimii aromivahventeena tuo täyteläistä umamia ja hennon rapuvivahteen. Pienimuotoisen tuotannon kustannukset Rapujauhon valmistuskustannuksia arvioitiin olettamalla, että tuotanto olisi pienimuotoista ja käytettävisPienten täplärapujen saksista tehty jauho on vaaleanpunaista ja keskikehosta tehty jauho on väriltään ruskeaa.. Uusivu-hanke on saanut rahoitusta usealta ELY-keskukselta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta vuosille 2014?–?2020. Sillä saadaan paras mahdollinen aistinvarainen laatu ja tuoteturvallisuus, koska kylmäketju on katkeamaton. Omakustannushinnaksi saatiin laskelmissa 83 €/kilo rapujauhoa. Kitiinin prosentuaalinen määrä eri rapujauhojakeissa vaihteli 10?28 prosentin välillä. Työkustannus oli 31 €/kg jauhoa. Investointitai pakkauskustannuksia ei huomioitu. Laskelmat tehtiin ostetulla pakkaskuivauksella. Etenkin kalakeittoon se sopii hyvin. Olemme käyttäneet rapujauhoa lähinnä keittojen ja kastikkeiden maustamiseen. Aiheesta enemmän: https://kehittyvaelintarvike.fi/artikkelit/toimialat/kalateollisuus/ylijaamaravuista-monikayttoista-rapujauhoa/ rapujauholla voisi olla potentiaalia myös ravintolisäksi. Runsaammalla annostuksella saadaan selvä rapuaromi esiin. Kuivaus puhaltavalla kuivurilla olisi selvästi edullisempi kuivaustapa
30 • Suomen Kalastuslehti 8 Rapujen nousueste sopii parhaiten paikkaan, jossa on valmiiksi sen verran viettoa, että saadaan aikaan riittävä virtausnopeus (0,6 m/s) nostamatta merkittävästi esteen yläpuolista vedenpinnan tasoa.
Lisäksi eteläisen ja keskisen Suomen suurten vesistöalueiden latvavedet, joilla ei esiinny yli 500 hehtaarin järviä on määritetty jokirapujen hoitoalueeksi, jolta täpläravut niin ikään pyritään pitämään poissa. Siuruan osakaskunnan kanssa alkoi tänä kesänä täplärapukannan hävityskokeilu Siuruanjoella. Joessa on esiintynyt täplärapuja kymmenkunta vuotta, mutta kanta ei ole juurikaan voimistunut. Kemiallisia myrkkyjä ei voida käyttää, koska ne tappavat laajasti myös muuta eliöstöä. Suomen Kalastuslehti 8 • 31 Saako täpläravut poistettua vesistöstä. Siellä missä virtaus on nopeaa ja merkittävä osa uomasta pysyy sulana, vesi voi jäähtyä niin kylmäksi, että suurin osa täpläravun mädistä kuolee. Vastaava tilanne on Kuhmon Lentualla, jossa Metsähallitus suunnitte. Vieraslajilain mukaan vedenomistajan tulee pyrkiä poistamaan uudet täplärapuesiintymät tai ainakin estämään niiden leviäminen jokirapujen suojaja hoitoalueille. Myös veden nopea jäähtyminen syksyllä lisääntymisaikaan voi usein estää mädin kehityksen pienvesissä. Jos hävittäminen ei onnistu tai sen voidaan arvioida edellyttävän kohtuuttomia kustannuksia, täplärapukannan kasvua ja leviämistä tulee pyrkiä estämään suunnitelmallisesti ja tehokkaasti. Täydellinen hävittäminen hankalaa Täplärapujen hävittämisestä luonnonvesistä on vähän kokemuksia Suomessa. Myös vanhemmat esiintymät tulisi poistaa mahdollisuuksien mukaan. Vedenomistajan tulee pyrkiä poistamaan uudet täplärapuesiintymät rapustrategian määrittämiltä jokirapujen suojaja hoitoalueilla mahdollisimman nopeasti ennen kuin ne leviävät laajemmalle (vieraslajilaki 4 §). Oletettavasti täydellinen hävittäminen on kuitenkin yleensä vaativa tehtävä. Käytännössä menetelmäksi jää tehostettu pyynti. Poistokokeita on jo käynnissä Tänä vuonna Luonnonvarakeskuksessa (Luke) käynnistyi osana Euroopan Merija Kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman rahoittamaa Kalatalouden Ympäristöohjelmaa tutkimus, jossa pyritään seuraamaan ja edistämään täplärapujen poistokokeilujen toteutusta Suomessa sekä käynnistämään täplärapujen nousuestekokeiluja pienissä virtavesissä. Pohjois-Suomessa suurissakin järvissä täplärapujen lisääntyminen voi olla niin heikkoa, että kanta saadaan hävitettyä, jos se ei ole laajalle levinnyt. Myös etelämpänä lisääntymisessä on ainakin ajoittain ongelmia pienissä ja matalissa järvissä ja etenkin virtavesissä. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen pyyntikokeessa saatiin täpläravut hävitettyä uusmaalaisesta neljän hehtaarin lammesta melko pienellä pyyntiponnistuksella. TEKSTI JA KUVA ESA ERKAMO, LUONNONVARAKESKUS K ansallisessa rapustrategiassa määritellään jokiravun suoja-alueet, joilla jokirapukantoja elvytetään ja joille täplärapukantojen leviäminen pyritään tehostetusti estämään. Onko se edes mahdollista
Toiminta perustuu siihen, että rapu ei kykene nousemaan voimakasta virtausta vastaan liukkaalla alustalla. Täplärapujen poistohankkeille on tarvetta laajemminkin. Myös Kankaanpään Venesjärvellä on käynnistynyt täplärapujen poistopyyntihanke tänä syksynä. Nousuesteitä suunnitellaan Kuluvana vuonna on suunniteltu ja valmisteltu ensimmäisen täplärapujen nousuesteen rakentamista hyvästä jokirapujärvestä Päijänteeseen laskevaan Puroon. Samalla voi tiedustella hankkeeseen ELY-keskuksen kautta rahoitusta. Kirjoittajaan voi ottaa yhteyttä, jos täplärapujen poistamista vesistä tai vaellusesteitä niille suunnitellaan. jakovaiheen valuma-alueet (vaalea vihreä), joilla ei sijaitse lainkaan suuria yli 500 ha järviä. Este voi olla matala pato, josta vesi purkautuu liukasta kourua pitkin tai jopa vain uoman pohjan ylittävä liukas levy, jonka jatkeena uoman reunoilla on matala peltiaita. Näin pohjoisessa sijaitsevat esiintymät on pyrittävä poistamaan mahdollisimman nopeasti, sillä Suomen pohjoisosat ovat jokiravuille tärkeä turva-alue, jonne täplärapujen leviäminen tulee estää. Luke pyrkii tutkimuksessaan kokoamaan näihin teemoihin liittyvää tietoa ja jakamaan sitä eteenpäin tarvitseville.. Este saadaan todennäköisesti rakennettua ensi kesänä. 32 • Suomen Kalastuslehti 8 Jokiravun suoja-alueet (tumma vihreä) ja ne 3. Tällaisen nousuesteen tarkoitus on estää rapujen, mutta mahdollistaa kalojen nousu ylävirtaan. Esimerkiksi Oulunjärveen on tänä kesänä Lukelle tulleen ilmoituksen mukaan ilmaantunut vielä pienialainen täplärapuesiintymä. Myös muualla jokirapujen suojaja hoitoalueilla on myös kriittisiä esiintymiä, joiden hävittäminen on perusteltua. Lähde: Kansallinen rapustrategia lee poistokokeilun aloittamista ensi kesänä. Poistokokeilujen tehostamiseksi kannattaa hakea ELY-keskukselta poikkeuslupaa rauhoitusaikaiseen pyyntiin, sillä kantavia naaraita pyytämällä saadaan pyynnille lisää vaikuttavuutta
Lähde: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. 5. Näkyville jäävät mätimunat päätyvät nopeasti mätiä syövien kalojen ruuaksi. 6. Suomen kalat. 9. Vimman liha on hyvän makuista ja ruodot hentoja. 4. 10. Vimpa (Vimba vimba) elää vain Etelä-Suomen rannikkovesissä ja nousee kudulle useisiin jokiin. Varsinaisia sisävesikantoja ei Suomessa tunneta, mutta Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä esiintyy sisävesikantoja. Vimpa nousee keskikoisiin ja isoihin jokiin suurin joukoin kutemaan yleensä keväällä ja palaa takaisin mereen vasta syksyn puolella. Poikaset saattavat uida kuoriutumispaikalta useita kilometrejä ylävirtaan. Vimpa kasvaa harvemmin yli 40 senttimetrin mittaiseksi tai yli kilon painoiseksi. 10 faktaa vimpasta TA PI O G U ST AF SS O N TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA Kutuasuinen vimpakoiras on väritykseltään varsin poikkeava. 2. Kuonon alla oleva suu on hevosenkengän muotoinen. 8. 3. 7. Kutuaikana koiraiden vatsapuolen evien tyviosat, kiduskannen alue ja joskus koko ruumiin alaosa muuttuvat keltaisiksi tai punaoranssisiksi. Vimpojen mätimunat takertuvat pohjakivien alapinnalle tai peittyvät soraan. Vimpakoiraat saattavat joskus puhdistaa pohjan kasvillisuudesta parin neliömetrin laajuudelta ennen kutua. Keskimäärin viisivuotias vimpa on 16 – 18 senttimetriä ja kymmenvuotias noin 30 senttimetriä. Kala saattaa tummua voimakkaasti, lisöksi evien ja vatsan alue saa oranssin sävyjä.. Eteläisimmillä alueilla on ilmennyt myös syysaikaista kutunousua. Suomen Kalastuslehti 8 • 33 1. Vimman hyvä tuntomerkki on iso ja turpea yläleuka ja pitkä peräevä, jossa on 20 – 24 eväruotoa. Kuukauden ikäiset poikaset asettuvat elämään jokien suvantopaikoissa. Merkittyjä vimpoja on tavattu jopa 1 000 kilometrin päästä merkintäpaikasta. Vimpaa arvostetaan erityisesti savu-, suolaja graavikalana. Vastakuoriutuneet poikaset viettävät vajaan viikon pohjakivikossa suojassa virralta ja pedoilta, mutta noin kahden viikon iässä ne alkavat uida vastavirtaan. Vimpojen syönnösvaellukset voivat olla satoja kilometrejä. Vimmat kutevat joen voimakasvirtaisille, kasvillisuudesta vapaille soraja kivikkopohjille
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Osakaskuntaopas Osakaskuntaopas on tarkoitettu osakaskunnissa toimiville ja osakaskuntatoiminnasta kiinnostuneille. 34 • Suomen Kalastuslehti 8 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta 15,00 €
Ilmoittautuneiden äänioikeus tarkistetaan ja laaditaan äänestysluettelo. Jos kokouksen järjestäminen ei ole näinkään mahdollista, voidaan kokous siirtää pidettäväksi niin pian kuin se on mahdollista rajoitusten päättymisen jälkeen. 3. Kokouskutsu lähetetään kuten ennenkin, osakaskunnan sääntöjen mukaan. Seuraavia ohjeita noudattaen etäkokous onnistuu keneltä tahansa, kunhan käytössä on tietokone ja nettiyhteys. Kokouksen alussa sovitaan käytännöt puheenvuoron pyytämiselle ja äänestyksille. Kokouksella on oltava myös fyysinen paikka, vaikka etäosallistuminen sallitaan. Määräaikainen laki on voimassa vuoden 2020 loppuun saakka, mutta valmisteilla on sen pidennys vuoden 2021 kesäkuuhun asti. 7. Monet vaativat maksullisen lisenssin kokouksen järjestäjältä mutta osallistua voi ilmaiseksi. Etänä osallistuvat äänestävät lähettämällä äänensä ääntenlaskijan sähköpostiosoitteeseen. Kun koronapandemia iski keväällä 2019 Suomeen ja kokoontumisia alettiin rajoittamaan, piti monen osakaskunnan lykätä vuosikokouksensa parempaan aikaan. Osakaskunnan kokous voidaan järjestää etäyhteydellä siitä huolimatta, ettei tätä ole mahdollistettu osakaskunnan säännöissä. Suomen Kalastuslehti 8 • 35 LAKIASIAA JÄRJESTÄYTYNEEN OSAKASKUNNAN säännöissä määritellään, milloin osakaskunnan kokous on pidettävä. Miten tämä käytännössä tapahtuu. Jos äänestys tapahtuu suljettuna lippuäänestyksenä, ääntenlaskija kirjaa sähköpostitse annetut äänet samanlaiselle äänilipukkeelle, kuin paikan päällä on käytössä. Jotta osakaskunnat eivät olisi ajautuneet lainvastaiseen tilanteeseen, teki eduskunta määräaikaisen muutoksen yhteisaluelakiin. Etukäteisilmoittautumiset kerätään kokouksen järjestelyistä huolehtivan henkilön sähköpostiin. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitetaan, osallistuuko paikan päällä vai etäyhteydellä, sekä ilmoitetaan äänioikeuden toteamisen kannalta tarvittavat kiinteistön tiedot. Toimeen kannattaa ryhtyä rohkeasti, jotta vuosikokouksessa päätettävät asiat eivät jäisi liian pitkäksi ajaksi odottamaan parempia aikoja. 1. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Osakaskuntien kokoukset korona-aikana. Kokoukseen varataan mukaan kannettava tietokone, josta löytyy kamera, mikrofoni ja kaiutin (nämä löytyvät sisäänrakennettuna useimmista nykyaikaisista koneista) ja johon on tallennettu ilmoittautumisten perusteella laadittu äänestysluettelo. Jos etäkokouksen järjestäminen vieläkin mietityttää, neuvoja saa Kalatalouden Keskusliitosta jäsenjärjestöineen. 4. 5. Linkki etäosallistumista varten lähetetään ilmoittautuneiden sähköpostiin. LAIN MUKAAN osakaskunnan on siis pandemian aikana ensisijaisesti järjestettävä kokouksensa etäyhteyksin. 6. PUHEJA NÄKÖYHTEYDEN mahdollistavia ohjelmia on tarjolla useita. Etäosallistujan henkilöllisyyden tarkistaminen ei useimmiten ole tarpeellista, vaan voidaan luottaa siihen, että osakkaan ilmoittamaa sähköpostia käyttää oikea henkilö. Etäyhteydellä osallistuvien on ilmoitettava myös sähköpostiosoitteensa. Tarkistus voidaan tarvittaessa tehdä pyytämällä osallistujaa näyttämään esimerkiksi ajokorttinsa kameralle. Hoitokunta päättää, missä ja milloin kokous pidetään. 2. Noin puoli tuntia ennen kokouksen alkua etäyhteys avataan ja päästetään etäosallistujat kokoukseen. Kutsussa edellytetään, että kokousosallistujan on ilmoittauduttava etukäteen
Vuosina 1995 – 2018 hän on toiminut kalastusalueen isännöitsijänä. TEUVO TOIKKANEN 1936 – 2020 Pitkäaikaisen uran kalatalouden valtakunnallisissa ja alueellisissa tehtävissä tehnyt Teuvo Toikkanen on kuollut 84-vuotiaana 18. Keiteleen kalastusalueen toiminnassa Teuvo oli mukana alueen perustamisesta alkaen.. Kotiseudullaan Viitasaarella Teuvo oli ensimmäisiä kirjolohen kasvattajia sekä aktiivinen toimija Kymönkosken kalastuskunnassa sekä Keski-Suomen Kalatalouskeskuksen johtokunnassa. Kari Tähden harrastuksiin kuuluvat kalastus ja metsästys. Työssään Norrback tavoittelee byrokratian purkamista ja kotimaisen puhtaan ruokatuotannon turvaamista. Ympäristöasioiden päätöksenteossa meidän tulee hänen mielestään huomioida petoeläinten vaikutukset luontoon. Teuvo oli Kalatalouden Keskusliiton johtokunnan jäsen vuosina 1978 – 2001 sekä Keskusliiton ja MTK:n yhteisen vesienomistajien neuvottelukunnan jäsen vuosina 1979 – 1987 ja puheenjohtaja 1988 – 2002. Poliittisessa työssä Norrbackille tärkeitä kysymyksiä ovat maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutus, koulutuksen ja tieteen tärkeys sekä ympäristöpolitiikka, joka pohjautuu tieteelliseen tutkimukseen ja maalaisjärkeen. Tähdellä on takana pitkä kokemus kalatalouden toimialalta. Haminalainen Tähti on rautatiealan opettaja. Eduskunnassa hän istuu maaja metsätalousvaliokunnassa, jossa työskentelee maaja metsätaloutta, maatalouselinkeinoja sekä metsästystä ja kalastusta koskevien kysymyksien kanssa. lokakuuta 2020. Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton uudeksi puheenjohtajaksi hänet valittiin viime elokuussa. Vuodesta 2019 lähtien hän on ollut kalatalousalueen hallituksen jäsen. Hän seuraa tehtävässä kotkalaista Jukka Hakalaa. ANDERS NORRBACK JOHTOKUNTAAN Österbottens Fiskarförbundetin puheenjohtaja kansanedustaja Anders Norrback on valittu Kalatalouden Keskusliiton johtokuntaan. Hän on ollut aktiivisesti mukana osakaskuntien hallinnossa 1990-luvun alusta. 36 • Suomen Kalastuslehti 8 HENKILÖUUTISIA KARI TÄHTI JOHTOKUNTAAN Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton puheenjohtaja Kari Tähti on valittu Kalatalouden Keskusliiton johtokuntaan. Norrback on maanviljelijä, pienyrittäjä, puoliso sekä viiden lapsen isä Ylimarkun kylästä Närpiöstä
Kasvatettu kirjolohi 10 % Hauki 3 % Ahven 3 % Silakka 3 % Kuha 3 % Muikku 2 % Siika 2 % Muu kotimainen kala 3 % Kasvatettu lohi 26 % Kasvatettu kirjolohi 4 % Tonnikala (säilykkeet ja valmisteet) 13 % Sillija silakka (säilykkeet) 4 % Katkarapu 4 % Seiti (pakastefile) 3 % Muu tuontikala 17 % K Kaallaann kkuulluuttuuss 22001199 Kotimainen kala 3,8 kg 29 % Tuontikala 9,5 kg 71 %. Suomen Kalastuslehti 8 • 37 Kalan kulutus vuonna 2019 Suomalaiset kuluttivat vuonna 2019 asukasta kohti kotimaista kalaa 3,8 kiloa fileepainoksi laskettuna. Tuontikalaa käytettiin 9,5 kiloa. Lähde: Luonnonvarakeskus, Kalan kulutus. TA PI O G U ST AF SS O N SH U TT ER ST O CK KALAT NUMEROINA Tuontikalan ja kotimaisen kalan kulutus Suomessa. Kotimaisista kaloista syötiin eniten kasvatettua kirjolohta eli 1,3 kiloa asukasta kohti. Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastosta. Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin haukea, ahventa, silakkaa, kuhaa, muikkua ja siikaa. Ulkomaisista kaloista eniten kului kasvatettua lohta, jota suomalainen söi 3,5 kiloa
Pelkästään piirroksilla ei kuitenkaan mennä, vaan kaloista ja niiden käsittelyn eri vaiheista on myös valokuvia. Kalankäsittelyn opas on upeasti kuvitettu kotimainen tietokirja, joka opastaa hyödyntämään lähirantojen saaliit. Ankeriaan testamentti on kerronnallista tietokirjallisuutta parhaimmillaan: koskettava kertomus isän ja pojan suhteesta, juurista, kohtalosta, elämästä ja kuoleman kohtaamisesta. Ja Perämerestä mato-ongella semmoinen siikakin, että pelkästään sen varjon suolaamiseen kului puolitoista kiloa merisuolaa. Mitään graafista iloittelua ei siis kannata odottaa. Kirjan 20 kalalajin yksityiskohtaisesti piirretty ruotorakenne auttaa mökkirannan perkaajaa leikkaamaan terveellisestä villikalasta parhaat palat käyttöön. Kaikki Suomessa esiintyvät kalalajit ovat syötäviä. Moni on tutustunut hänen taidokkaisiin kalamaalauksiinsa jo Suomen kalat -tietokirjassa. Kirjan alussa olevat eri kalojen rakennetta kuvaavat piirrokset ovat yksityiskohdissaan upeita. Tämän jälkeen tiedät kuinka sorva tai särkikala fileoidaan tai mitä tehdään pienen lahnan ruodoille. Kirja sopii henkilölle, joka haluaa lukea erikoisia ja uskomattomia kalavaleita ja -tarinoita. Kirjassa on vain kalajuttuja, ei yhtään valokuvaa tai piirrosta, jos ei kannen matikkakoiraa lasketa. Kirja on jatko-osa Markku Myllylän vuonna 1993 toimittamalle ”Jodlaava matikkakoira” kirjalle. Teos on ollut myyntija arvostelumenestys kotimaassaan Ruotsissa, ja se on myyty yli 30 maahan. Uuden kirjan aineisto on koottu 2000-luvulla ja siinä on noin 700 kalavaletta, kaskua, kalajuttua ja sattumusta. Kirja muistuttaa meitä omastakin katoavaisuudestamme ja kaiken hauraudesta. 38 • Suomen Kalastuslehti 8 KIRJAPALSTA ANKERIAAN TESTAMENTTI Patrik Svensson Tammi 2020 272 sivua Syvällinen tarina kirjailijasta, hänen isästään ja mystisestä kalasta, joka yhdisti heidät. KALANKÄSITTELYN OPAS Sakke Yrjölä Nemo 2020 176 sivua Sakke Yrjölä on palkittu graafikko ja kuvittaja. Sukupuuton uhkaamien ankeriaiden kautta käsitellään suuria teemoja kuten ilmastonmuutosta, tieteenhistoriaa, uskontoa ja kuolemaa, ja kuinka meidän tulisi elää ennen sitä. Suomen vesiltä on pyydetty aivan kammottavan suuria kaloja, Kuusamostakin mormyskapilkillä semmoinen hauki, että pelkkä sen digikuvakin painaa kuudetta kiloa. Ankerias on luonnontieteellinen mysteeri, kala, josta tiede, filosofia ja taidekin ovat vuosituhansien ajan turhaan yrittäneet ottaa selkoa. Ilman kehyksiä. Ja joka tekee nyt kuolemaa silmiemme edessä. Ja tottakai kokenut kalastaja myös paljastaa kirjassa parhaat kalareseptinsä.. JODLAAVAN MATIKKAKOIRAN POIKA Markku Myllylä BoD 2020 176 sivua Jodlaavan matikkakoiran poika Kalavaleita kirjassa valehdellaan surutta
VE LI RÖ YT TÄ , RI IS TA KE SK U S. 3 2.4. 12.11. Vesialueiden vuokraaminen hirvieläinten metsästykseen ja siihen vaadittavat luvat. 8 19.11. 17.12. 5 6.8. 2 19.2. 4 14.5. 11.6. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN Nro Aineisto Ilmestyy 1 8.1. 19.3. 7 15.10. 5.2. 30.4. krs 00700 Helsinki p. VISULAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Eura Print Oy, Eura 2020 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 1/2021 ilmestyy pe 5.2. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET Heidi Moisio p. 3.9. 9.10. Suomen Kalastuslehti 8 • 39 ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton Jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 6 11.9. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Talven peli-iltoihin Tilaa nyt! Suositut pelikortit kaloista, linnuista, koirista, kasveista ja ötököistä. Hinta 6,00 € Pelikortit alessa koko joulukuun 5,00 €. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Kaikissa 55 erilaista kuvaa