Suomen Kalastuslehti 8 • 1 8/2021 Siiankalastuksen säätely 22
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastussäädöksiä 2021 Viimeisin painos keskeisistä kalataloutta käsittelevistä säädöksistä. 2 • Suomen Kalastuslehti 8 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille, kalastuksenvalvojille ja muille kalatalouden parissa toimiville. Hinta 15,00 €
22 Siika ja sen haastava kalastuksensäätely 26 Kalavesien hoito WWF:n silmin 28 Osakaskunnat rauhoittivat siian 30 Kalojen ja ravintoverkkojen elohopeapitoisuudesta Lapin järvissä 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 20 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Siiankalastuksen säätely on noussut taas puheenaiheeksi. Suomen Kalastuslehti 8 • 3 Sisältö 10 Luonnonlohen hyvä vuosi 16 Kalatalousneuvonta 130 vuotta 18 Suomen paras osakaskunta 20 Mitä kuuluu Suomen kalanviljelylle. VI LL E VÄ H Ä SU O M EN KA LA N KA SV AT TA JA LI IT TO 10 TA PI O G U ST AF SS O N. Kuvassa Kokemäenjoen vaellussiian emokaloja. Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto
Hinta: 35,00 €. Lahjaksi tai kiitokseksi ahven.net JUHLAUISTIN Kalatalousneuvonta täytti 125 vuotta vuonna 2016. Hinta: 15,00 € Muista hankkia ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Näitä pyytäviä klassikkouistimia on saatavilla enää rajallinen määrä. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net JUHLAKIRJA Tsaarin ajasta EU-aikaan – 125 vuotta kalatalousneuvontaa on artikkelikokoelma ajan virrasta siepatuista kalatalouden tapahtumista, joissa kalatalousneuvonta on ollut mukana. Juhlan kunniaksi Kalatalouden Keskusliitto teetti Kuusamon uistimella Helmi Räsäsen (7 cm – 20 g) erikoismallin liiton värillä ja logolla
KALATALOUSALAN TILAISUUKSIIN osallistuessa kuulee säännöllisesti palopuheita nykyisen vedenomistuksen heikkoudesta milloin minkäkin kehityksen kannalta. Rokotuskattavuuden nousun myötä kokoontumisia on alettu taas järjestää. Kuivaniemen osakaskuntaa ja muita kisassa pärjänneitä osakaskuntia esitellään tarkemmin Suomen Kalastuslehden tulevissa numeroissa. Erittäin tasaisen kisan päätteeksi Suomen parhaaksi valittiin Kuivaniemen osakaskunta Perämeren alueelta. Näiden puheiden vastapainoksi keskusliitolla on suuri ilo ja kunnia nostaa esille esimerkkejä hyvin toimivasta vesialueen omistuksesta. Pro Kalan innovaatiopäivät kokosivat Vantaalle marraskuun alussa suuren joukon kalatalousväkeä. Osakaskuntien ja kalatalousalueiden kokouksia pidetään eri puolilla Suomea. Ensi helmikuussa Kalatalouden Keskusliitto järjestää jos korona suo vuoden tauon jälkeen valtakunnalliset kalatalousaluepäivät perinteisen laivaristeilyn merkeissä. Ounasjoen sekä Tornio-Muoniojoen ja rannikon kalatalousalueilla riittää kirittävää muiden alueiden kahden vuoden etumatkassa. Sata vuotta sitten vitsauksena ollut espanjantauti kesti kolme vuotta, mihin verraten nykytilanne on vain yksi meidän kohdallemme sattunut koettelemus, joka kestää aikansa. TOIVOTAN KAIKILLE Suomen Kalastuslehden lukijoille rauhaisaa ja tervettä joulua sekä menestyksekästä kalatalousvuotta 2022! Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Kalatalouden Keskusliitto järjesti tänä vuonna Suomen paras osakaskunta -kilpailun, johon saatiin hieno valikoima toinen toistaan parempia ehdotuksia. Näihin alueisiin kuuluvien koskitilojen lakiperusteinen osallistumisoikeus kalatalousalueiden toimintaan odottaa vielä kaikkia osapuolia tyydyttävää ratkaisua. PITKÄÄN LYKKÄÄNTYNEET viimeisten kalatalousalueiden järjestäytymiset saatiin toteutettua. Suomen Kalastuslehti 8 • 5 Paluu uuteen normaaliin PÄÄKIRJOITUS Suomen parhaaksi valittiin Kuivaniemen osakaskunta Perämeren alueelta.” TOINEN KORONAVUOSI on lopuillaan ja viides tautiaalto vyöryy parhaillaan kansakunnan yli
6 • Suomen Kalastuslehti 8 LYHYET Iijoen smolttien alasvaellusväylä valmis Noin vuoden kestänyt lohikalojen vaelluspoikasten eli smolttien alasvaellusväylän rakennusurakka on valmistunut Iijoen ylimmällä voimalaitoksella, Haapakoskella. Alasvaellusväylän käyttö aloitetaan ensi kesänä. Uusi omistaja toteuttaa tarvittavat ennallistamisja kehittämistoimet, joilla Virtaankosken käyttötarkoitus muuttuu sähköntuotannosta matkailu-, virkistysja museoalueeksi. Hanke on merkittävä, sillä kyseessä on Suomen ensimmäinen lohikalojen alasvaellusväylä. Hanke toteuttaa kansallista kalatiestrategiaa. MMM 30.11.2021 Iijoen Haapakosken voimalaitoksen yläpuolella smoltit ohjautuvat suppilossa välppien avulla kiinniottohäkkeihin. Rakenteen lopulliset kustannukset ovat noin 1,75 miljoonaa euroa. Ennallistamishanke palvelee erityisesti erittäin uhanalaiseksi luokitellun järvitaimenen luontaista lisääntymistä ja heikossa tilassa olevan kannan vahvistumista eteläisellä Päijänteellä. Väylän yhteyteen rakennettiin myös kalojen kiinniottolaitteisto. Virtaan vesivoimalaitoksen säännöstelypadon purkaminen ja luonnonmukaisen pohjakynnyksen rakentaminen mahdollistavat jokivesistön avaamisen vaelluskalojen käyttöön, avaten myös koko vesireitille vapaan ekologisen jatkumon. Virtaankosken Voima Oy, joka omistaa kosken ja siellä sijaitsevat kaksi pienvesivoimalaitosta, siirtyy Hiitolanjoen Voima Oy:n omistukseen vuoden 2022 alussa. PO H JO IS -P O H JA N M AA N LI IT TO. Hiitolanjoen Voima Oy:n omistaa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, joka parhaillaan ennallistaa Hiitolanjokea Rautjärvellä. Ennallistaminen toteutetaan läheisessä yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja Sysmän kunnan kanssa. Tainionvirta on yksi merkittävimmistä Päijänteeseen laskevista vesireiteistä ulottuen Hartolan kautta aina Suonteelle saakka. ELY-keskuksen työ Virtaan voimalaitoksen vesilupien ja kalatalousvelvoitteiden valvonnassa sekä uusien velvoitteiden vaatimisessa ja läpiajamisessa on ollut nyt saavutetun lopputuloksen kannalta ensiarvoisen tärkeää. TAINIONVIRRAN VESISTÖ AVAUTUU Valtio osallistuu maaja metsätalousministeriön hallinnoiman NOUSU-ohjelman voimin Sysmän ja Hartolan Tainionvirrassa sijaitsevan Virtaankosken ennallistamishankkeeseen, jossa vanhan pienvesivoimalan säännöstelypato puretaan ja joki vapautetaan
KALASTUSKORTTI JOULULAHJAKSI Kalenterivuoden 2022 kalastonhoitomaksu on jo myynnissä. Näistä 1 803 on ilman valtuutusta eli kääntäen 1 902 valvojaa on kenties saanut valtuutuksen toimialueelle valvontaan. Karkeasti siis hieman yli puolet kokeessa hyväksytyistä valvoo. Joka tapauksessa käyttämätöntä kalastuksenvalvojapotentiaalia on tässä maassa todella runsaasti. Herkullisin tapa päivän D-vitamiiniannoksen saamiseen on nauttia kala-ateria! Kalassa on luontaisesti runsaasti D-vitamiinia. Suomen Kalastuslehti 8 • 7 LYHYET 3705 ELY-keskuksen mukaan tällä hetkellä Suomessa on 3 705 kalastuksenvalvojan kokeen hyväksytysti läpäissyttä kalastuksenvalvojaa. Se kuinka aktiivisia valvojia nämä 1 900 ovat vaihtelee. fi, Eräluvat-sovelluksella, palvelunumerosta 020 69 2424, Metsähallituksen luontokeskuksista, R-kioskeista ja muista paikallisista sopimusmyyntipisteistä. TA PI O G U ST AF SS O N KALA KÄY AURINGON KORVIKKEEKSI Päivät jatkavat lyhenemistään, joten monella pimeässä Pohjolassa asuvalla jää D-vitamiinin saanti vähäiseksi: sitä nimittäin saa auringonvalosta. Meille tutut kalalajit kuten kirjolohi, silakka, siika, ahven ja kuha ovat kaikki erittäin hyviä D-vitamiinin lähteitä, kertoo Pro Kala. Kalastonhoitomaksu on henkilökohtainen kalastuslupa, mutta sen voi lunastaa myös toiselle henkilölle. Kalastonhoitomaksun voi ostaa Metsähallituksen verkkokaupasta osoitteesta Eraluvat. Mikä siis avuksi, kun aurinko ei välttämättä pilkistä lainkaan. Kannattaa siis etsiä, jos on tarvetta. Oston yhteydessä tulee ilmoittaa luvanhaltijan nimi, osoite ja syntymäaika.. Kalastonhoitomaksun hinta pysyy ennallaan, 45 € / kalenterivuosi, 15 € / 7 vrk ja 6 € / 1 vrk
Muista proteiininlähteistä selkeässä kasvussa on broilerin liha, jonka kulutus tulee tänä vuonna ensimmäistä kertaa ylittämään porsaanlihan kulutuksen Suomessa. Kaiken taustalla näkyvät korona-aikana vahvistunut kotimaisen ruoan arvostus ja toisaalta sen pohdinta, millainen ruoka on paitsi itselle myös ilmastolle fiksua. 8 • Suomen Kalastuslehti 8 LYHYET Varokaa heikkoja jäitä! Alkaneen jäätalven pakkaspäivät houkuttelevat ihmisiä heikoille jäille. KALAN SUOSIO JATKAA KASVUAAN S-ryhmän ruokakauppojen mukaan tällä hetkellä valtakunnallisesti isoina trendeinä korostuvat ruoan elämyksellisyys ja kotona syöminen, kasvisja kalaruokailmiö, ruoan ostamisen helppous ja yksilöllisyys sekä hyvinvoiva elämäntapa. Alkaa menkö heikoille jäille ja muistakaa jääturvallisuusetiketti. Sushin myynti ruokakaupassa on kirjaimellisesti räjähtänyt (+1 853 %). Myös vegeproteiinit ottavat entistä vahvemmin paikkansa suomalaisten lautasilla (+24 %) ja erityisesti niitä on ostettu pääkaupunkiseudulla. Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliiton mukaan marraskuussa kolme ihmistä hukkui jäihin ja joulukuun alussa kaksi. Eniten kalaa syötiin Satakunnan alueella S-ryhmän keskiarvoon verrattuna. S-ryhmä 18.11.2021 SH U TT ER ST O CK SU H , SU O M EN LA TU JA SU O M EN RE TK IL U IS TE LI JA T. Suomalaiset ovat innostuneet käyttämään ruoanlaitossa tuoretta kalaa (+27 %), joista lohi säilyttää kärkipaikkansa suosikkina
kalastuksen seurantaja säätelytoimet, vaelluskalojen luontaisen elinkierron turvaaminen) • kalavesien kestävän käytön ja hoidon toimeenpano • kalastuksen valvonta. Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa levitetään Saaristomeren valuma-alueen pelloille kipsiä yhteistyössä viljelijöiden kanssa vuosina 2020 – 2023. Suomessa käytetty maanparannuskipsi syntyy lannoiteteollisuuden sivutuotteena ja täyttää asetetut puhtausvaatimukset. Nosta rahat -pintaan sivuilta voi etsiä tietoa esimerkiksi hakuteemoittain tai hanketyypeittäin. Sivustolta löytyy myös vinkkejä hyvään hankesuunnitteluun sekä hankekumppaneiden etsimiseen. 2021 – 31. Nyt käynnissä olevassa tehostamisohjelmassa on tavoitteena käsitellä noin 65 000 hehtaaria peltoa Saaristomeren valuma-alueella. AVUSTUKSET KALATALOUDEN EDISTÄMISEEN OVAT HAETTAVANA ELY-keskusten kalatalousviranomaiset myöntävät erityisavustuksia alueellisiin kalatalouden edistämishankkeisiin sekä yleisavustuksia kalatalousaluetoimintaan. Peltojen kipsikäsittely on tehokas kiertotalousratkaisu, joka vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen ja edistää peltomaan hiilivarannon säilymistä. YM 15.11.2021 45 MILJOONAA EUROA KALANKASVATUKSEEN Finnforel investoi 45 miljoonaa uusiin tuotantolaitoksiin ja perustaa kirjolohen valintajalostuskeskuksen. Suomen Kalastuslehti 8 • 9 LYHYET PELTOJEN KIPSIKÄSITTELYÄ LAAJENNETAAN RANNIKOLLA Hallitus haluaa ulottaa peltojen kipsikäsittelyn nykyistä laajemmille rannikkoalueille Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Ensi vuoden talousarvioesityksessä oleva määräraha mahdollistaa peltojen kipsikäsittelyn muilla rannikkoalueilla noin 35 000 hehtaarilla peltoa. Avustuksia voivat hakea oikeustoimikelpoiset yhteisöt ja yritykset. Erityisavustuksia myönnetään alueellisiin kehittämis-, kokeilu-, koulutus-, selvitysja valistushankkeisiin, jotka edistävät kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelua, toimeenpanoa, ohjaamista ja kehittämistä sekä kalastuksenvalvontaa. Lisäksi ajankohtaiset tai pian avautuvat haut löytyvät näppärästi kalenteritoiminnon kautta. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että kipsi parhaimmillaan puolittaa fosforin huuhtoutumisen pelloilta vesistöön. Teemoja ovat muun muassa Sisävesien ja rannikkovesien kunnostus, Kalataloudelliset kunnostukset, Pienvesien kunnostus ja Lintuvesien kunnostus. Lisäksi yhtiö rakentaa Hollolaan 12 miljoonaa euroa maksavan genetiikkaja poikaslaitoksen, joka tuottaa mädin kaikkiin Finnforelin laitoksiin. Tähän mennessä alueen pelloista noin 16 000 hehtaaria on käsitelty kipsillä. Valinnassa erityisinä painopistealueina vuoden 2022 haussa ovat: • kalastusharrastuksen edistäminen • luontaisten kalaja rapukantojen monimuotoisuuden turvaaminen (esim. Tukea harkittaessa otetaan huomioon hankkeen vaikuttavuus, laajuus, innovatiivisuus ja taloudellisuus sekä toiminnan kohderyhmä. 2022. Rahoitus ja avustukset ovat ”pieninä palasina maailmalla”, sillä vesiensuojelutoimia rahoittavat ministeriöt, elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset, EU-ohjelmat ja kansalliset säätiöt. 1. Laajennustyöt maksavat noin 25 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö 5.11.2021 NOSTA RAHAT PINTAAN -SIVUSTO Nosta rahat pintaan -verkkosivustolle on koottu tieto kansallisista vesiensuojelun rahoituslähteistä. Finnforelin tuotteita myydään tällä hetkellä Suomessa yli tuhannessa ruokakaupassa Saimaan Tuore -tuotemerkillä. Finnforel laajentaa Varkauden tehtaan tuotantokapasiteettia miljoonasta kilosta kolmeen miljoonaan kiloon. Vuoden 2022 määrärahojen hakuaika on 15. Lue lisää: https://www.ely-keskus.fi/avustukset-kalatalouden-edistamiseen. 12. Kipsikäsittely kohdennetaan soveltuville peltolohkoille Perämeren, Selkämeren, Saaristomeren ja Suomenlahden valuma-alueilla
Lohen vaelluspoikasia lähti keväällä merelle Tornionjoelta ja Kymijoelta lähes seurantahistorian huippumäärät. 10 • Suomen Kalastuslehti 8 Luonnonlohen hyvä vuosi Suomen Itämereen laskevissa luonnonlohijoissa oli hyvä vuosi. Syksyn 2021 sähkökalastuksissa lohen jokipoikasia oli runsaasti Tornionja Simojoen lisäksi myös Kymijoella. TEKSTI VILLE VÄHÄ, TAPANI PAKARINEN, ARI SAURA JA ATSO ROMAKKANIEMI, LUONNONVARAKESKUS KUVAT VILLE VÄHÄ
Suomen Kalastuslehti 8 • 11 Luonnonlohen hyvä vuosi Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden smolttirysä Tornionjoen Kivirannassa.
Kesän 2021 luotaustuloksien laskenta on vielä kesken, mutta tämänhetkinen arvio on yli 90?000 nousulohta. Suurimmat tiheydet havaittiin Muonionjoen alaja keskijuoksulla. Koivukoskenhaaran poikasalueet ovat alimman voimalaitospadon ja meren välisellä jokialueella. Lohen vaelluspoikasia puolestaan arvioitiin lähteneen merelle 25?000?–?30?000 kappaletta, mikä on aiempien vuosien keskimääräistä tasoa. Vaelluspoikasia lähti merelle arviolta noin 65?000 vaelluspoikasta, mikä on Kymijoen 1990-luvulla alkaneen seurantahistorian kolmanneksi suurin määrä. Muualla jokialueella lohen poikastiheydet ovat huomattavasti pienempiä. Kesänvanhoja poikasia esiintyi kuitenkin kaikissa osissa vesistöä. Edellä kerrotuissa luvuissa ovat vain kaikuluotaimien ohittaneet lohet. Koko joen nousulohimäärään tulee ottaa huomioon luotaimilla näkemättä jääneiden lohien lisäksi myös luotaimien alapuoliselle jokialueelle kudulle jäävät sekä siellä kalastetut lohet. Kymijoen alkuperäinen lohi hävisi eri arvioiden mukaan noin 80?–?90 vuotta sitten joen patoamisen ja veden saastumisen vuoksi. Hyvänä vuotena Kymijoki tuottaa enemmän lohismoltteja kuin esimerkiksi Simojoki. Syksyllä 2021 keskimääräinen tiheys oli 58 kesänvanhaa lohen poikasta aarilla. Vuonna 2020 luotaimet ohitti kaikkiaan noin 70?000 nousulohta. Jokeen päätettiin 1970-luvulla kotiuttaa Venäjällä virtaavan Nevajoen lohi. On arvioitu, että esimerkiksi voimakkaiden virtaamanvaihteluiden vuoksi Simojoella kudussa lasketulla mädillä ja siitä kuoriutuvilla poikasilla eloonjäänti on heikompaa kuin esimerkiksi Tornionjoella. Tornionjoesta lähti kevään 2021 aikana mereen noin kaksi miljoonaa lohen vaelluspoikasta (smolttia). Vaellus oli yksi runsaimmista 1980-luvulta lähtien tehtyjen seurantojen aikana. Kattilakosken luotaimissa liikennettä Tornionjokeen nousevat lohet lasketaan kaikuluotaamalla Ylitornion ja Pellon rajalla olevalla Kattilakoskella. Lohikantojen vahvistumisen myötä Tornionjoen smolttimäärät ovat noin 20-kertaistuneet seurannan alkuvuosista. Tämä kertoo, että syksyllä 2020 kutevia lohia on ollut jokisuulta aina joen yläosille saakka. 12 • Suomen Kalastuslehti 8 L uonnonvarakeskuksen (Luke) syksyn 2021 sähkökalastuksissa Tornionjoen suomenpuoleisilla koekalastusalueilla lohen kesänvanhojen poikasten keskitiheys oli 26 poikasta aarilla. Poikasten määrä nousi neljänneksen viime vuodesta. Tiheys oli puolitoistakertainen edellisvuoden tiheyteen nähden ja oli kymmenen edellisvuoden keskiarvoa (29 poikasta aarilla) suurempi. Simojoella vaihtelua poikasmäärissä Simojoella lohen kesänvanhoja poikasia oli 36 poikasta aarilla. Kymijoella Suomen korkeimpia poikastiheyksiä Kymijoella lohien poikastiheydet ovat kasvaneet 1990-luvun alusta alkaneen seurantahistorian aikana ja nykyisin Koivukoskenhaarassa havaitaan Suomen korkeimpia lohen poikastiheyksiä. Simojoella lohen poikastiheyksissä on ollut huomattavaa vuosittaista vaihtelua ilman selkeää yhteyttä jokeen nousseiden lohien määrään. Luotaimet asennetaan jokeen toukokuun loppupuolella ja luotaus lopetetaan syyskuun alkupuolella. Useilla toimenpiteillä, kuten istutuksilla, vesiensuojelulla, elinympäristöjen kunnostuksilla, kalojen vaellusmahdollisuuksia parantamalla ja kalastusrajoituksilla, on ”Tornionjoen tämänhetkinen arvio on yli 90?000 nousulohta.”
Yksi tällainen niin sanottu uusi lohijoki on Kokemäenjoen alajuoksun sivujoki Harjunpäänjoki. Tämän jälkeenkin muun muassa Kiiminkijokeen on tehty poikasistutuksia ja elinympäristökunnostuksia lohien luontaisen elinkierron palauttamiseksi. Esimerkiksi Kymijoessa veden lämpötila oli kesällä 2021 hyvin korkea, useita päiviä jopa yli +25 astetta. 14 • Suomen Kalastuslehti 8 Kymijokeen onnistuttu saamaan osittaiseen luonnonkiertoon perustuva lohikanta. Katse myös entisiin lohijokiin Syksyllä 2021 Luke sähkökalasti useita jokia, joista alkuperäiset lohikannat ovat hävinneet, mutta lohen luontainen lisääntyminen on mahdollista. ”Lämpötilan nousun vaikutus voi kuitenkin olla kahtiajakoinen.”. Lisätietoa: Tornionja Simojoen nousulohiseuranta: www.luke.fi/nousulohet Tornionjoen nousulohien kaikuluotausseurannat vuosina 2009–2020: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-158-5 Tornionjoen lohi-, meritaimenja vaellussiikakannat – yhteinen ruotsalais-suomalainen biologinen selvitys sopivien kalastussääntöjen arvioimiseksi vuodelle 2021: https:// www.luke.fi/wp-content/uploads/2021/03/Biologiskt-underlag-Tornealven-2021_suomennos.pdf Kalastaja punnitsee saalislohta onnistuneen pyyntiretken jäljiltä Tornionjoella. Tämä lisää veden alijäähtymisen riskiä. Luonnonkudusta peräisin olevia lohenpoikasia esiintyi useilla koekalastusalueilla Kiiminkijoella ja Kuivajoella. Se laskee Kokemäenjokeen alimman voimalaitoksen alapuolelle ja kaloilla on merestä jokeen vapaa nousureitti. ELY:n sähkökalastuksissa Harjunpäänjoesta on löydetty istutusperäisten lohenpoikasten lisäksi myös jokeen kudulle nousseiden emolohien luonnonvaraisesti syntyneitä jälkeläisiä. Suomessa Itämereen laskevista joista ainoastaan Tornionjoessa ja Simojoessa on jäljellä alkuperäiset luonnossa lisääntyvät lohikannat. Muissa joissa seurantoja tekevät Luken lisäksi muun muassa ELY-keskukset, Metsähallitus sekä erilaiset yhdistykset sekä kansalaisjärjestöt. Lämpimät syksyt ja lauhat talvet hidastavat jääkannen muodostumista ja estävät eristävän lumikerroksen syntymisen. Korkea lämpötila kiihdyttää poikasten elintoimintoja, jolloin niiden kasvu heikkenee, koska energia riittää vain perusaineenvaihduntaan. Kansallisessa lohistrategiassa on linjattu, että Kymijoen lohikantaa pyritään edelleen elvyttämään ja tukemaan. Nämä molemmat joet kuuluivat Pyhäjoen ohella Itämeren Salmon Action Plan (SAP)-ohjelmaan, jossa tehtiin vuosina 1997?–?2010 useita toimia lohikantojen palauttamiseksi. Runsaiden sateiden aiheuttama aiempaa suurempi vaihtelu jokien virtaamissa voi heikentää lohien luontaista eloonjääntiä, kuten on edellä kerrottu Simojoesta. Sään ääri-ilmiöt vaikuttavat lohikantoihin Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat ilmiöt, kuten runsaat talvisateet tai pitkät kesäiset hellejaksot voivat tulevaisuudessa vaikuttaa lohen menestymiseen. Alijäähtynyt vesi voi alkaa jäätyä virtavesien pohjaan ja siten tuhota kutusoraikoilla olevat mädit. Pohjoisessa lämpeneminen luultavasti nopeuttaa lohenpoikasten kasvua, mutta etelässä tilanne voi olla päinvastainen. Kunnostustoimenpiteitä ja nousuesteiden poistoja on tehty lisääntyvällä tahdilla monella muullakin joella. Lämpötilan nousun vaikutus voi kuitenkin olla kahtiajakoinen. Luke seuraa näiden kahden joen lohikantojen tilaa monipuolisen menetelmin
Suomen Kalastuslehti 8 • 15
Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskus / ProAgria Keski-Pohjanmaa ry 8. Oulun kalatalouskeskus / ProAgria Oulu ry 13. Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto ry 19. Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry 4. Åbolands Fiskarförbund rf 20. Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ry 11. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry 5. Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry 16. Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry 17. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry 2. Hämeen kalatalouskeskus / ProAgria Etelä-Suomi ry 6. 16 • Suomen Kalastuslehti 8 Kalatalouden Keskusliiton 130-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kaikista liiton jäsenjärjestöistä julkaistiin lyhyet esittelyt. Österbottens Fiskarförbund rf • Ammattiopisto Livia / kalatalousja ympäristöinstituutti • Kemijoen Kalastuskuntien Liitto ry • ProAgria Keski-Suomi ry. Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry 9. Ålands Fiskare rf 21. Kalatalousneuvonta 130 vuotta 1. Kainuun Kalatalouskeskus ry 7. Lapin kalatalouskeskus / ProAgria Lappi ry 10. Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry 15. Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry 14. Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus ry 18. Viimeisenä on vuorossa Kalatalouden Keskusliiton Helsingissä sijaitsevan toimiston henkilökunta. Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ry 3. Nylands Fiskarförbund rf 12
RIITTA RINTALA Talouspäällikkö Pitää huolen liiton taloudesta. ELIAS RAUHALA Lakimies Juridinen neuvonta ja lakipalvelut, lainsäädäntöseuranta ja edustaminen lainsäädäntöhankkeissa. Suomen Kalastuslehti 8 • 17 VESA KARTTUNEN Toiminnanjohtaja Toimii yhdistyksen kipparina johtokunnan määrittelemällä reitillä. Kalatalouden Keskusliiton henkilökunta Kalatalousneuvonnan 130-vuotisen taipaleen kunniaksi olemme esitellet jäsenjärjestöjemme toimintaa niin lehdissä, nettisivuillamme kuin sosiaalisessa mediassa. Vuoden lopuksi katsahdamme lyhyesti liiton Helsingin toimistossa työskentelevien henkilöiden tehtäväkuvauksiin. MALIN LÖNNROTH Kalastusbiologi Ruotsinkielinen kalatalousneuvonta ja viestintä, kaupallinen kalastus ja Itämerikysymykset. MARJA PAAVILAINEN Toimistosihteeri Pitää toimiston pystyssä.. TAPIO GUSTAFSSON Tiedottaja Järjestön viestintä, Suomen Kalastuslehti, muut julkaisut ja rapuasiat. NIINA KOIVUNEN Iktyonomi Poissa vahvuudesta lokakuuhun 2022. HEIDI MOISIO Iktyonomi Kalavesien hoito ja kunnostus, kalataudit, lehtitilaukset ja tuotekauppa. RISTO VESA Järjestöjohtaja Osakaskuntaja kalatalousaluetoiminta, kalastuksenvalvonta ja lainsäädäntöhankkeet
Osakaskunta myy kalastuslupia muille kuin osakkaille tai kyläläisille ja tiedottaa päätöksistä ja ajankohtaisista asioista. Osakaskunta tekee vuosittain lakisääteiset ilmoitukset Aluehallintovirastolle ja Maanmittauslaitokselle sekä kalatalousalueelle. Myös erikoisuudet, kuten erikseen valittu tiedotustai ympäristövastaava huomioidaan. Toiminnan aktiivisuus. Yhteystiedot ovat löydettävissä myös osakaskunnan omilta nettitai Facebook-sivuilta. Ehdokkaita arvioitiin seuraavien etukäteen kerrottujen kriteerien mukaan: 1. Osakaskunnan kalaveden hoito ja kalastuksenvalvonta on suunnitelmallista, osakaskunta tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa sekä hoitaa talouttaan. RasvankiVirmasveden ja Judinsalon osakaskunnat olivat niin tasapäisiä kilpakumppaneita, että ne jakoivat toisen palkinnon. Itse asiassa kaikki osanottajat saivat hyvin pisteitä. Toiminta parhaimmillaan hyvin monipuolista Kilpailun voittaneesta Kuivaniemen osakaskunnasta voidaan mainita, että se on laatinut ja myös toteuttaa erittäin laajaa ja pitkäkestoista suunnitelmaa Kuivajoen ja sen lähialueen vesien tilan parantamiseksi.. Kalatalouden Keskusliiton asiantuntijaraati arvioi osanottajia keväällä laadittujen kriteerien perusteella, mutta raadin jäsenet myönsivät, että arvioinnissa oli pakko olla mukana annos tunnetta ja intuitiota. Toiminnan vastuullisuus. 4. Osakaskunta kokoontuu säännöllisesti, myy kalastuslupia ja järjestää tapahtumia, kuten kalastuskilpailuja. Lisäpisteitä voi saada muun muassa sähköisten palveluiden käytöstä, kuten nettiluvanmyynnistä tai etäkokouksista sekä osakaskuntien yhdistymisen tai yhteistoiminnan kehittämisestä. 18 • Suomen Kalastuslehti 8 Suomen paras osakaskunta Kalatalouden Keskusliiton järjestämän Suomen paras osakaskunta -kilpailun voittajaksi valittiin erittäin tasaisen kisan päätteeksi Kuivaniemen osakaskunta. 5. 3. Kilpailu osoitti, että Suomessa on erittäin korkeatasoista osakaskuntatoimintaa. TEKST RISTO VESA, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO S uomen paras osakaskunta -kilpailuun ilmoittautui mukaan 13 osakaskuntaa. Kaikki palkitut osakaskunnat olivat ominaisuuksiltaan varsin erilaisia ja silti menestyivät hyvin kisassa. 2. Yhteystietojen löydettävyys. Toiminnan avoimuus
Suomen paras osakaskunta -kilpailuun osallistuivat • Etelä-Iin jakokunta • Judinsalon osakaskunta • Keski-Puulan osakaskunta • Kuivaniemen osakaskunta • Lylyisten osakaskunta • Lyöttilän osakaskunta • Pertun osakaskunta • Rasvanki-Virmasveden osakaskunta • Saarentojokelan osakaskunta • Sysmäjärven osakaskunta • Vahijärven ja Monninkylän osakaskunta • Vanhanselän osakaskunta • Vehmaisten osakaskunta. Tätä listaa voisi jatkaa vielä hyvän matkaa. Kalatalouden Keskusliiton järjestämä Suomen paras osakaskunta -kilpailu on osa liiton Kehitysja koulutushanke KEKO 2021–2022 -hanketta, jolla kehitetään kalastuksenvalvontaa, kalastuksenvalvonnan viranomaisyhteistyötä sekä kalatalousyhteisöjen toimintaa ja tunnettuutta. Voittajaksi valitun Suomen parhaan osakaskunnan edustajat (2 hlöä) kutsutaan Valtakunnalliselle kalatalousaluepäiville 2022 esittelemään osakaskunnan toimintaa. Mutta kyllä Kuivaniemessä tehdään perinteistäkin osakaskuntatyötä. Kalatalouden Keskusliitto kustantaa voittajien matkaja yöpymiskulut. Lisäksi kaikki kolme saavat Suomen Kalastuslehden vuosikertatilaukset vuodelle 2022 kolmelle haluamalleen henkilölle sekä liiton tuotteita. Saaduilla tuloilla on mahdollistettu osakaskunnan monipuolinen toiminta alueen yhteisön hyväksi ja osakaskunta voi laittaa hankkeisiin omarahoitusosuutta aina 50 %:iin asti. Palkintomatka Kalatalousaluepäiville Kuivaniemen osakaskunta pääsee kertomaan omasta toiminnastaan lisää muille osakaskuntatoimijoille. Kaikista palkituista kolmesta osakaskunnasta kirjoitetaan lehtijuttu Suomen Kalastuslehteen vuonna 2022. Hanketta rahoittaa maaja metsätalousministeriö kalastuksenhoitomaksuvaroista. Suomen Kalastuslehti 8 • 19 Osakaskunta hoitaa talouttaan esimerkillisesti ja saa toimintansa kehittämiseen tuloja vuokraamalla kalastuspaikkoja luonnonkalan pyytäjille ja kalankasvatuspaikkoja kirjolohien kasvattajille sekä vuokraamalla paikkoja tuulimylly-yhtiöille. Osakaskunta myy kalastuslupia kaikille halukkaille ja sillä on omat kotisivut netissä
Kalankasvatuksen osuus merialueen kuormituksesta on 1?–?2 %, mutta paikallisesti vaikutukset voivat ulottua jopa muutaman sadan metrin päähän. Laitoksen normaalit huoltotyöt ovat olleet vaativia kasvatusta pyörittävälle Lännenpuolen Lohi-yritykselle.. Ei kuitenkaan kauemmas voisi joku todeta. Niinpä yritykset olisivat jo parin vuosikymmenen ajan halunneet laajentaa tuotantoaan, mutta ne eivät ole saaneet uusia ympäristölupia. Sen jälkeen uusia isoja lupia on myönnetty Perämerelle vuonna 2017 ja muualle Saaristomeren pohjoisen puoleiselle rannikolle muun muassa Luvialle vuonna 2018. Avomeri vaatii toisenlaista tekniikkaa Avoimilla merialueilla tarvitaan järeämpää tekniikkaa kuin sisäsaaristossa. Aivan mullistaviin ratkaisuihin ei ole tarvinnut siirtyä, vaikka Luonnonvarakeskus onkin hankkinut koekäyttöön Kihdin vaativiin olosuhteisiin upotettavan verkkoallaslaitoksen. Paikalla on erittäin kovia virtauksia ja vaikka laitos saadaan alle puolessa tunnissa pinnan alle suojaan aalloilta, virtaukset ovat rajuja ja laitteistot ovat kovilla. Kalankasvatuksen vaikutus hyvin paikallinen Merialueen tuotannon kasvua rajoittaa erityisesti vedenhoitosuunnitelmien tavoitteiden tiukka tulkinta. Manner-Suomen puolella ensimmäinen isompi uusi lupa myönnettiin vuonna 2014 Kustavin Loukeenkarille. Uusia on kuitenkin suunnitteilla. Merialueelle on liki parin vuosikymmenen tauon jälkeen tullut jokunen uusi kalankasvatuksen ympäristölupa, mutta kiertovesilaitoksia on vähemmän kuin muutama vuosi sitten. 20 • Suomen Kalastuslehti 8 Mitä kuuluu Suomen kalanviljelylle. Ahvenanmaa taisi jopa poliittisesti äänenlausua ehdottoman kiellonkin uusille laitoksille. Myös uusia hakemuksia on tehty ja tekeillä, ja osa uusista laitoksista sijoittuisi hyvinkin avoimille merialueille. TEKSTI JOUNI VIELMA, LUONNONVARAKESKUS KUVA SUOMEN KALANKASVATTAJALIITTO S uomen merialueen kalankasvatus on tehnyt vuosikausia hyvää tulosta, kun lohen maailmanmarkkinahinta on ollut korkea
Kiertovesikasvatetun poikasen menestyminen meressä ei ole kuitenkaan kaikissa kokeiluissa onnistunut. Jos merialueelle tulisi runsaasti uutta kasvatuskapasiteettia, poikasten tuottaminen nykyisten perinteisten menetelmien lisäksi kiertovedessä voisi olla järkevää. Kun kalavesien hoidossa pyritään yhä enemmän luonnollisen lisääntymiskierron vahvistamiseen, kaikkein massiivisimpien istutusten aika on ohi. Nykyisin kalat viedään mereen muutaman kymmenen gramman painoisina ja kasvavat meressä kaksi kasvukautta. Fifaxin massiivisen suuri kiertovesihalli sijaitsee Ahvenanmaan länsireunalla Eckerössä. Kiertovesilaitosten tuotanto on siis merikasvatusta monipuolisempaa, mutta se hakee vielä kannattavuuttaan. Kukaties kuumat kesät voivat heikentää jo nyt uhanalaisia tai vaarantuneita kalakantoja, ja tarvitaan kannan elvyttämistä kasvatuksella ja istutuksilla. Globaalisti kalan kysyntä kasvaa Kala on terveellistä eivätkä kaikki valtamerien kalakannat kestä tehostuvaa kalastusta. Yritys suunnittelee mittavaa laajennusta, jossa hyödynnetään myös COVID-pandemian aikana toiminnan lopettanutta Carelian Caviarin laitosaluetta. Tornionjoen lohikannan pelastaminen on hieno esimerkki siitä, miten kalankasvatus voi auttaa luonnonkantojen elpymistä jopa kalastusta kestävään kuntoon. Kuluttajille tutumpi on Finnforel, jonka annoskokoiset fileet Saimaan Tuore -brändin alla ovat levinneet laajasti markettien valikoimiin. Kalaa kasvatetaan maailmalla jo enemmän kuin nautaeläimiä. Nimet eivät ehkä tulleet kaikille tutuiksi: Caviar Empirik, Carelian Caviar, Kuhina ja Sybimar. Poikaset kiertovedessä, yksi kasvukausi meressä. Kaksi sampea, yksi kuhaa ja yksi siikaa kasvattanut laitos on lopettanut toimintansa. Kalankasvatus, tai laajemmin vesiviljely sisältäen äyriäisten ja simpukoiden kasvatuksen, on ollut maailman nopeimmin kasvanut agrobisnes ja se tulee kasvamaan vauhdilla jatkossakin. Vaikka siian markkinahinta on hyvä, se on herkkä laji kasvatettavaksi. Vähemmän julkisuutta saaneet kiertovesilaitokset ovat tilinpäätöstietojen perusteella toimineet kannattavammin. Toiminnassa olevista kiertovesilaitoksista kaksi on kooltaan selvästi muita suurempia. Kirjolohi kasvatetaan pääasiassa noin 2,5 kilon kalaksi, jonka file taipuu monenlaisiksi tuotteiksi. Kala on tehokas rehunkäyttäjä ja sen hiilijalanjälki on pieni. Niin tehdään Norjassa ja Suomessakin sitä harkitaan. Yritys listautui lokakuussa 2021 pörssiin, missä yhteydessä myös yrityksen laajentumisen suunnitelmista uutisoitiin. Kiertovesikasvatuksen kustannusrakenne on raskas, varsinkin jos tuotantoa ei saada nostettua suunnitelmien tasolle. Osalle yrityksistä syksyllä saatava mäti on tärkeä osa tuotantoa, kun taas osa kaloista perataan tiskissä myytävinä noin 1,5 kilon kaloina. Istukkaiden tarve saattaa vähentyä Luontoon istutettavien poikasten kasvatus on sitä perinteisintä kalanviljelyä. Kiertovesikasvatuksen huono kannattavuus Suomessa on vähän laskentatavasta riippuen 6?–?7 kiertovesilaitosta. Tarvitaan tutkimusta ja lisää kokeiluja. Kahdella yrityksellä on uuden kiertovesilaitoksen ympäristölupa Viitasaarella ja Heinolassa, mutta rakentaminen ei ole vielä käynnistynyt. Suomen Kalastuslehti 8 • 21 Merialueella tuotetaan edelleen pääosin kirjolohta. Ohje syödä kalaa useita kertoja viikossa monipuolisesti on viisas, ja siihen joukkoon mahtuu monta tapaa valmistaa ruokaa Suomessa kasvatetusta kalasta. Tavoite olisi, että kala olisi meressä vain yhden kasvukauden noin puolikiloisesta reilu parikiloiseksi. Tulevaa on kuitenkin vaikea ennustaa. Kalankasvatusta ulkomerellä Kustavin Loukeenkarilla.. Finnforel kasvattaa kirjolohet kolmen laitoksen ketjussa, joista viimeinen ja eniten julkisuutta saanut laitos pyörittää tuotantoa Varkauden tehdasalueella. Polar Fish kasvattaa Kankaapäässä nieriää, Savo Lax Rautalammilla siikaa ja Nordic Trout Myrskylässä kirjolohen poikasta
22 • Suomen Kalastuslehti 8 ja sen haastava kalastuksensäätely Siika
Lisäksi hylkeet pyydystävät siikoja vapaasta vedestä lisäten siten siikakantojen kuolevuutta. Nykyisin hyljehavaintoja tehdään siian kutuaikaan myös joissa alimpien patojen alapuolisissa vesissä, joihin vaellussiiat kerääntyvät kutemaan. Saalisosuudet vaihtelevat alueen ja ajankohdan mukaan. Tällöin kaupallisen kalastuksen saaliiden väheneminen jäisi vähäisemmäksi niin siian kuin ahvenenkin osalta. Asetuksen voimaantulon jälkeen saalissiikojen koko kasvoi jonkin verran Selkämeren-Merenkurkun alueella, mutta Perämerellä Kokkolasta pohjoiseen ulottuvalla alueella toivotun suuntaista muutosta ei havaittu. Tilanne on erityisen haastava Pohjanlahdella, jossa kalatalousaluekohtainen säätely voisi auttaa paikallisia siikakantoja. Hyljekannan kasvu on vaikeuttanut merkittävästi erityisesti siian verkkokalastusta hylkeiden repiessä verkkoja ja syödessä verkkoon tarttuneita siikoja. Erityisesti Merenkurkun alueella siiankalastuksen sivusaaliina saadaan myös ahventa, jonka Merialueen siikasaaliit ovat muutamassa vuosikymmenessä pudonneet neljäsosaan. Vuoden 2013 siiankalastuksen säätelyasetuksessa pienin solmuväli siian pyynnissä kasvatettiin Pohjanlahdella 43 millimetrin mittaan lukuun ottamatta Merenkurkkua. Kalastuksensäätely auttaa vain osittain Vuosikymmenten saatossa saalissiiat ovat pienentyneet, nuorentuneet ja määrät vähentyneet. TEKSTI LARI VENERANTA, ERKKI JOKIKOKKO JA ARI LESKELÄ, LUONNONVARAKESKUS KUVAT LARI VENERANTA. Vapaa-ajankalastuksen osuuden rannikon siikasaaliista voidaan arvioida olevan samaa suuruusluokkaa kuin kaupallisen kalastuksen. Saaliissa on sekä istutettua että luonnossa lisääntyvää vaellussiikaa ja merikutuista siikaa. Pohjanlahdella siian verkkokalastuksen vähenemisen ja hylkeiden aiheuttaman siian luonnollisen kuolevuuden kasvun vuoksi siikakantoihin voidaan nykyisellään vaikuttaa varsin rajallisesti kalastuksen säätelyllä, ja muutosten vaikutukset siikakannassa näkyvät vasta vuosien kuluttua. Saaliiden laskuun on monta syytä Merialueen siikasaaliit ovat koko rannikkoalueella pudonneet 1990-luvun huippuvuosista noin neljäsosaan. Siian istutusmäärät rannikkoalueella ovat vähentyneet huomattavasti, ja nykyään valtaosa istutuksista liittyy voimalaitoksille asetettuihin kalataloudellisiin velvoitteisiin. Rannikkoalueiden rehevöityminen erityisesti Merenkurkun eteläpuolisella alueella, ilmastonmuutos ja sitä seurannut jääpeitteisen ajan lyheneminen heikentävät merikutuisen siian poikastuotantoa. Suomen Kalastuslehti 8 • 23 M erialueen siikasaalis koostuu eri kannoista ja ekotyypeistä. Merenkurkussa sallittu muuta Pohjanlahtea pienempisolmuvälisten verkkojen käyttö ja yleisestikin rannikon tehokas siiankalastus todennäköisesti pienentävät Perämeren pohjoisosan vaellussiikapopulaatioiden kokojakaumaa. Hylkeiden aiheuttama siikojen kuolevuus syönnösvaelluksen aikana on huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi 1990-luvulla. Nykytilanteessa vaellussiikasaaliin arvoa ei voida hevin kasvattaa solmuväliä kasvattamalla, joskin toimenpide osaltaan auttaisi muun muassa voimakkaan jokipyynnin kohteena olevan Tornionjoen luontaisen siikakannan säilymistä, ja rakennetuista vesistä pyydettävien emokalojen koko kasvaisi. Siian eri kokoryhmien kalastuskuolevuuteen olisi periaatteessa mahdollista vaikuttaa eriyttämällä vapaa-ajankalastuksen ja kaupallisen kalastuksen solmuvälisäätely niin, että vapaa-ajankalastuksessa pienin sallittu verkon solmuväli siian pyynnissä olisi suurempi kuin kaupallisessa pyynnissä. Siikasaaliiden heikentymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat alun perin olleet vaellussiian luonnontuotannon vähentyminen tai loppuminen jokien rakentamisen ja veden laadun heikkenemisen myötä. Suurempi solmuväli johtaisi kuitenkin nykyisen korkean luonnollisen kuolevuuden vallitessa vuoksi kalastuksen saaliiden vähentymiseen, ja siikaistutusten tuottama hyöty pienenisi. Perämerellä vastaavaa taantumaa karisiioissa ei ole havaittu. Suurin osa kalastettavasta vaellussiiasta on peräisin istutuksista, isommista joista ainoastaan Tornionjoen vaellussiika on nykyisellään pelkästään luonnontuotannon varassa
Luonnonvarakeskus. 2020. 52 s Leinonen, T. Merikutuisen siian osalta kalastuksen säätelytoimet Pohjanlahdella voidaan toteuttaa esimerkiksi kalatalousalueittain asetettavilla, siikakantojen kokoja ikärakenteen huomioivilla solmuvälirajoituksilla ja kutuaikaan kohdentuvilla rajoituksilla, mutta vaellussiialle mahdollisten säätelytoimien rannikkoalueella pitäisi perustua kantakohtaiseen, syönnösalueen laajuuden mukaiseen mittakaavaan ja -tarpeeseen. & Jokikokko, E. Helsinki. Parhaiten meritaimensivusaalista siian kalastuksessa voidaankin vähentää lähinnä rajoittamalla verkkopyyntiä lisääntymisjokien edustalla tai rannan läheisissä vesissä saaristossa. Sivusaaliina tulevien meritaimenten selviytymiseen sukukypsyysikään saakka siikaverkkojen solmuvälin suurentaminen esimerkiksi 43?–?55 millimetriin ei merkittävästi vaikuttaisi, koska sen jälkeenkin verkot pyytäisivät pääosin keskenkasvuisia taimenia. 35 s. Luonnonvarakeskus. Merenkurkun merikutuisen siian istutustuotto ja syönnösalueet. 2021. Paikallinen säätely auttaisi merikutuista siikaa Pohjanlahden vaellussiian kalastuksen säätelyn kehittämiseen ei siis ole olemassa yksiselitteisesti hyvää ratkaisua. Veneranta, L. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 51/2020. & Harjunpää, H. Lappalainen, A., Veneranta, L., Kuningas, S., Olin, M. 24 • Suomen Kalastuslehti 8 saalis vähentyisi huomattavasti solmuvälin kasvaessa heikentäen siten kaupallisen pyynnin kannattavuutta entisestään. & Aronsuu, K. 2020. Helsinki. 2021. & Leskelä, A. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 95/2020. Helsinki. Kallio-Nyberg, I., Koljonen, M.-L., Veneranta, L. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 59/2021. Aiheesta lisää: Kallio-Nyberg, I., Veneranta, L., Jokikokko, E. Luonnonvarakeskus. Helsinki. Rannikkolajien säätelyn tehostamismahdollisuudet ja -tarpeet Suomen rannikolla. Kalatalousalueittain asetettavat siikakantojen kokoja ikärakenteen huomioivat solmuvälirajoitukset ja kutuaikaan kohdentuvat kalastusrajoitukset voisivat auttaa paikallisia siikakantoja.. Luonnonvaraja biotaloudentutkimus 13/2021. 44 s. Luonnonvarakeskus. Vaellussiian pituusja ikäjakauma Pohjanlahden saaliissa 1981–2017 sekä 2013 alkaneen verkkokalastussäätelyn vaikutus siikakantoihin. Pohjanlahden siikakantojen vaelluserot ja ikäluokkien kokoerot: Siikakantojen ekologisten ominaisuuksien tutkimus geneettisen kannantunnistuksen avulla. 31 s
Neuvosto on kieltänyt Itämeren pääaltaan kaupallisen lohenkalastuksen. Pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiötä pienennetään 32 %, mutta lohen kaupallisen kalastuksen on tarkoitus jatkua Suomen rannikolla nykytasollaan. Suomen Kalastuslehti 8 • 25 Lohi pääallasPohjanlahti 63 811 kpl* -32 % Silakka Pohjanlahti 111 345 tn -5 % Silakka pääallas 53 653 kpl -45 % Lohi Suomenlahti 9 455 kpl 6 % 251 943 tn Kilohaili 13 % 595 tn** Turska itäinen % 489 tn Turska läntinen -88 % Vain sivusaaliille, ei kohdennettua kalastusta. 788 tn Silakka läntinen -50 % Kuvasta puuttuvat : Punakampela 9 050 tn (25 %) Riianlahden silakka 47 697 tn (21 %) Kalastusmahdollisuudet Itämerellä 2022 ja muutos (%) vuoteen 2021 * * * * H EI D I M O IS IO Lähde: Maaja metsätalousministeriö 12.10.2021
Käyttöja hoitosuunnitelmat ovat olennainen osa Suomen kalastuslainsäädäntöä ja sen toimeenpanoa ja määrittelevät pitkälti sen, kuinka kestävää kalastus käytännössä on. Lisäksi parhaissa tapauksissa kalastuksen vaikutus muihin lajeihin ja vesiluontoon on vähäinen ja kalastusta ohjataan tutkittuun tietoon nojaten. WWF:n tavoite on suojella ja elvyttää uhanalaisia kalakantoja niin, että niiden uhanalaisuusluokitus paranisi. WWF:n arvioinnissa keskiössä ovat kalakannan tila ja siihen kohdistuva kalastuspaine, kalastuksen vaikutukset muuhun vesiluontoon ja uhanalaisiin lajeihin sekä kalastushallinnon toimivuus. Pohjanlahden silakankalastus on tästä hyvä esimerkki. Mutta millaisia ovat Kalaoppaan erivärisiin liikennevaloihin johtavat kriteerit. Kuitenkin uhanalaisten ja alamittaisten kalojen sivusaaliskuolevuus sekä istutuksiin perustuva kalavesien hoito ovat monin paikoin haasteena kalastuksen kestävyydelle. TEKSTI MATTI OVASKA, WWF KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO W WF on kansainvälinen ympäristöjärjestö, joka työskentelee kalastuksen kestävyyden ja kalakantojen hoidon parissa maailmanlaajuisesti. Kalakantojen tilan ja kalastuspaineen arviointi on myös vaikeaa Suomen vesillä, minkä vuoksi päätöksiä joudutaan usein tekemään vailla tarkempaa tutkimustietoa.. 26 • Suomen Kalastuslehti 8 Kalavesien hoito WWF:n silmin WWF:n tavoitteena on suunnitelmallinen kalavesien hoito luonnon ehdoilla. Ennen kaikkea suunnitelmat tarjoavat ensiluokkaisen mahdollisuuden hoitaa ja suojella kalakantoja ja vesistöjä paikalliseen asiantuntemukseen perustuen ja toteuttaa kalakantojen elinvoimaisuutta parantavia toimenpiteitä, joihin lakija asetustason säätely ei taivu. Työkaluja tähän on useita, mutta Suomessa keskeisessä asemassa kalakantojen hoidon ja suojelun kannalta ovat kalatalousalueiden alueelliset käyttöja hoitosuunnitelmat. WWF:n käyttämässä pisteytyksessä parhaiten pärjäävät sellaiset kalastusmuodot, joissa kalastuksen kohteena oleva kanta on tutkitusti hyvässä tilassa eikä kalastus uhkaa kannan uusiutumiskykyä. Haasteena sivusaalis ja istutukset Suomen vesillä perinteiset rannikkoja sisävesilajit ovat nykykäsityksen mukaan verraten hyvässä kunnossa, eikä kalastuksen nähdä muodostavan merkittävää uhkaa kantojen uusiutumiselle. WWF:n kaloihin liittyvän työn näkyvin osa-alue lienee kuluttajille ja kalakaupan toimijoille suunnattu Kalaopas. Käyttöja hoitosuunnitelmat ovat siinä tärkeässä roolissa. Kalaoppaan suositusten taustalla käytetään kalastuksen ekologista kestävyyttä arvioivaa kriteeristöä, jota on kehitetty jo yli 20 vuotta yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen ja tutkimuslaitosten kanssa
Esimerkiksi saimaannieriälle ja meriharjukselle rauhoitusalueet ovat elinehto. Sivusaaliin vähentämiseksi on välttämätöntä, että alueelliset käyttöja hoitosuunnitelmat ottavat entistä rohkeamman linjan pyydystekniseen säätelyyn, kuten verkkojen solmuväleihin. Ajalliset tai pysyvät rauhoitukset kutuja poikasalueilla voivat tuottaa nykyistä enemmän kalaa ympäröivälle alueelle ja myös turvata jonkin lajin tai kannan säilymisen. Oppaassa kalalajit, jotka ovat Suomessa tarjolla olevia ruokakaloja, on luokiteltu vihreälle, keltaiselle tai punaiselle listalle. Suomen Kalastuslehti 8 • 27 WWF:n Kalaopas ohjaa vastuulliseen kuluttamiseen liikennevaloin. Ääriesimerkki haitallisista istutuksista on ankeriaan istutukset vesivoimapatojen taakse, josta kaloilla ei ole mahdollisuutta selvitä kutuvaellukselle.. Esimerkiksi Selkämeren ja Merenkurkun siikasaaliista valtaosa pyydetään ennen kuin kalat ovat saavuttaneet sukukypsyyden. Vihreän listan kaloja kannattaa suosia, keltaisella merkittyjä lajeja ostaa harkiten ja punaisen valon saaneita välttää. Olennaista on myös kalastuksen alueellinen ja ajallinen ohjaaminen niin, että rauhoitettujen lajien ja alamittaisten kalojen sivusaalis voidaan minimoida. Kalastusta varten tehtävät istutukset ovat kuitenkin haaste ekologiselle kestävyydelle, sillä usein ne lisäävät kalastuspainetta ja sivusaaliskuolevuutta, edesauttavat kantojen geneettistä sekoittumista sekä voivat ajaa taantuneita paikallisia kalakantoja ahtaalle predaation ja ravintokilpailun kautta. Myös kuhankalastuksessa alamittaisten kalojen osuus verkkokalastuksen saaliista on paikoin todella suuri. Kalan istutuksilla on vankka perinne suomalaisessa kalavesien hoidossa
28 • Suomen Kalastuslehti 8 Pohjanmaan rannikon osakaskunnat ja kalastusseurat ovat omilla rauhoituspäätöksillään halunneet suojella paikallisia merisiikakantoja niiden kutuaikana.
Osalla alueista on esimerkiksi silakan verkkokalastus sallittua ja osalla on sallittua kalastaa yli 50 millimetrin solmuvälin verkoilla. Osakaskuntien ja kalastusseurojen päätöksen lisäksi siika on kalastuslain mukaisesti rauhoitettu mereen laskevissa joissa ja puroissa 1.?9.?–?30.?11. Tänä vuonna rauhoitusaika ajoittui joko 15.?–?31.?10. Österbottens Fiskarförbundin jäsenistä osa on jo 1970-luvusta alkaen vapaaehtoisesti rauhoittanut siiat niiden kutuaikana. Tutkijoiden havaitseman luonnonlisääntymisen merkittävän osuuden perusteella on voitu arvioida, että rauhoitus todella suojaa kutualueelle kerääntyviä siikoja pyynniltä. Kääntäen voisi todeta, että kohdennettu pyynti kutualueilla on tehokasta ja pienet luonnonkannat eivät sellaista todennäköisesti kestäisi. Aiheesta lisää Siian rauhoitusajat: https://www.fishpoint.net/siian-rauhoitus-2021 Veneranta, L. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskuksen tuoreen siikaraportin mukaan rauhoitus on ollut vuotuisen kutukannan koon ja poikastuoton kannalta hyvin tärkeä. Kymmenellä vesialueella verkkokalastus on kokonaan kielletty rauhoitusaikana. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-261-2 Osakaskunnat rauhoittivat siian. Rauhoitus koskee paikallisia, sisäsaaristossa ja jokisuissa kutevia siikakantoja, kuten Maalahden ja Luodon siikaa sekä ulkosaariston karikoilla kutevaa karisiikaa. ja Harjunpää, H. Helsinki. Rauhoitusalueet ovat kaikkien nähtävissä Österbottens Fiskarförbundin kotisivuilta löytyvän Paikkatietoikkunaan rakennetun kartan kautta. Merenkurkun merikutuisen siian istutustuotto ja syönnösalueet. Rauhoitus suojaa kutevia kaloja Siian kutuaikainen rauhoitus ei ole mikään uusi asia Pohjanmaan merialueella. Suomen Kalastuslehti 8 • 29 Pohjanmaan rannikon osakaskunnat ja kalastusseurat tiedottivat syksyllä ainutlaatuisesta kalastuskiellosta siian kutuajaksi. Olemme ainut rannikkoalue, jolla on koordinoitu siian rauhoitus kutuaikana, kertoo Österbottens Fiskarförbundin toiminnanjohtaja Marina Nyqvist. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 59/2021. Rauhoituksen tarkoituksena on suojata kutualueelle kerääntyviä siikoja liialliselta pyynniltä. Varhaisempi rauhoitus on voimassa yhdeksällä eri vesialueella ja myöhäisempi peräti 15 vesialueella. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA MARINA NYQVIST, ÖSTERBOTTENS FISKARFÖRBUND P ohjanmaan rannikolla parikymmentä osakaskuntaa ja kalastusseuraa ovat tehneet päätöksen siian rauhoittamisesta ja siian kalastuksen kieltämisestä merialueella. tai 20.?10.?–?5.?11. Osakaskunnat ja kalastusseurat saivat Luonnonvarakeskuksen tekemien tutkimusten kautta vahvistuksen, että heidän rauhoituspäätöksillään on suuri merkitys rannikkoalueen siialle, toteaa Nyqvist. 35 s. 2021. Merikutuisen siian kutuaika ajoittuu lokamarraskuun vaihteeseen ja rauhoituksen tarkoituksena on varmistaa kantojen kestävä kalastus. väliselle ajalle
Elohopealla on lukuisia eri muotoja. Lämpimämpien ja tuottavampien järvien ravintoverkot ovat monimutkaisempia ja pidempiä kuin kirkkais. Tutkimusalueella valuma-alueiden maankäyttö muuttui pohjoisen porotaloudesta kohti voimaperäistä metsätaloutta Etelä-Lapissa. 30 • Suomen Kalastuslehti 8 Kalojen ja ravintoverkkojen elohopeapitoisuudesta Lapin järvissä Elohopeaa kertyy kaloihin myös Lapissa. Kaikissa kalojen kudoksissa on elohopeaa, mutta kalat pyrkivät varastoimaan metyylielohopean pitkäaikaisesti lihaskudokseen. Tutkimuksissa keskitytään yleensä myrkylliseen metyylielohopeaan sen kertymisominaisuuksien vuoksi. Tutkimme Tornio-Muoniojoen valuma-alueelta paria kymmentä järveä yleisimpien kalalajien osalta ja myös niiden ravintoverkkojen elohopeapitoisuuksia levistä petokaloihin saakka. Ilmaston lämpeneminen ja maankäytön voimistuminen kiihdyttävät haitallisen elohopean siirtymistä vesistöihin ja kaloihin myös Suomen pohjoisimmilla vesillä. Lihaksen elohopeapitoisuus kasvaa koon ja iän myötä, mutta kertymisnopeudessa on toki paljonkin lajikohtaista vaihtelua. Ympäristön elohopeapitoisuus lisääntyy esimerkiksi maaperän muokkauksen, mineraalien louhinnan, kullanhuuhdonnan, rakentamisen ja fossiilisten polttoaineiden käytön myötä. TEKSTI JA KUVAT KIMMO KAHILAINEN, HELSINGIN YLIOPISTO E lohopea on luontainen raskasmetalli, joka ominaisuuksiensa vuoksi kertyy kaloihin ja rikastuu ravintoverkkoihin. Ihmisiin metyylielohopea päätyy ravinnon ja erityisesti kalan kautta. Lapin järvet ovat hyvin erilaisia Ilmaston ja maankäytön yhteisvaikutuksia kaloihin ja ravintoverkkoihin selvitettiin Lapissa, missä lämpötila, sateisuus ja ravinnemäärä kasvaa merkittävästi pohjoisen lähes luonnontilaisista järvistä kohti eteläisempiä tuottavia vesiä. Voimakas maankäyttö lisää myös maaperään varastoituneen ja hiileen sitoutuneen elohopean huuhtoutumista vesistöihin. Kalan lihaksen elohopeasta usein lähes kaikki on metyylielohopeaa
Elohopean kertymisnopeus (mg/kalakg/v) kasvoi hauella ja siialla kohti lämpimämpiä ja tuottavampia järviä, mikä mahdollisesti johtuu niiden ravintovarojen muutoksesta. Yleisellä tasolla järvien kalalajisto muuttui pohjoisen kylmien vähätuottoisten järvien lohikalavaltaisista yhteisöistä kohti hieman tuottavampien järvien ahvenkalavaltaisia ja lopulta rehevien järvien särkikalavaltaisia yhteisöitä. Keskimääräinen elohopeapitoisuus kasvoi selvästi ahvenella, hauella, muikulla ja särjellä kohti lämpimämpiä ja tuottavampia järviä. Sen sijaan siialla ja kiiskellä ei havaittu vastaavia muutoksia. Keräsimme kolmenkymmenen kalan otoksen erikokoisista yksilöistä, jotta voitiin arvioida sekä keskimääräistä ikä ja pituuskorjattua elohopeapitoisuutta että elohopean kertymisnopeutta kalojen kasvaessa ja ikääntyessä. Tutkimuksen yleisimpiä kalalajeja eri järvissä olivat siika, hauki, ahven, kiiski, muikku ja särki. Nämä muutokset heijastuivat myös elohopean ravintoverkkokertymiseen. Elohopeapitoisuus kasvaa etelää kohti Tutkimme elohopean kertymistä kalojen lihaskudokseen edellä mainittujen kuuden Lapissa yleisen kalalajin osalta. Samalla kalamäärät kasvoivat huomattavasti, sillä rehevien järvien koekalastussaaliit olivat noin 50 kertaa runsaampia verrattuna kirkkaimpiin järviin. Havaitsimme ravintoverkon elohopeapitoisuuksien yleisesti kohoa. Suomen Kalastuslehti 8 • 31 Elohopean pitoisuudet kasvoivat esimerkiksi hauen, ahvenen ja särjen osalta kohti lämpimämpiä ja tuottavampia järviä. Kertyminen nopeampaa pohjoisessa Ravintoverkkojen monimutkaisuus ja pituus kasvoi kohti lämpimämpiä ja tuottavampia järviä, koska järvissä esiintyvien lajien määrä kasvoi erityisesti ulappa-alueella. sa, vähätuottoisissa järvissä
Ilmastonmuutoksen torjuminen paikallisin keinoin voi olla haastavaa, mutta sen sijaan järvien rehevöitymiskehitykseen ja kalaston tilaan voidaan hyvinkin vaikuttaa eri toimenpitein. van kohti lämpimämpiä ja tuottavampia järviä sekä levillä että yleisimmällä petokalalla hauella. Ilmastonmuutos vaikuttaa elohopean kiertoon, kemiaan ja vapautumiseen merkittävästi. Arktisella alueella on rajallinen määrä suoria päästölähteitä, mutta tälle kylmälle alueelle kulkeutuu myös jatkossa ilmavirtojen mukana elohopeaa muilta lämpimämmiltä alueilta. 32 • Suomen Kalastuslehti 8 vien perusteella johtaa myös elohopeanpitoisuuksien kasvuun. Sen sijaan kertymisnopeus hidastui kohti eteläisempiä järviä, kun ravintoverkkojen pituus ja monimutkaisuus kasvoivat. Järvien lämpeneminen ja rehevöityminen lisäävät ulappa-alueen energiavirtojen merkitystä, mikä voi Tornio-Muoniojoen valuma-alueen järSen sijaan esimerkiksi siialla elohopean pitoisuuksien kasvua kohti lämpimämpiä ja tuottavampia järviä ei havaittu.. Ilmastonmuutos ja maankäyttö lisäävät elohopeaa Tutkimusalueella ei ole suoria elohopean päästölähteitä vesistöihin, vaan elohopea on peräisin kaukolaskeumasta ja valuma-alueen varastoista. Elohopeaa tulee joka tapauksessa esiintymään myös tulevaisuudessa, huolimatta siitä mitä ihmisperäisille päästöille tapahtuu. Ilmaston ja maankäytön muuttuessa kalojen ja ravintoverkkojen elohopeapitoisuutta tulisi seurata myös jatkossa. Ilmaston lämpeneminen ja sateisuuden lisääntyminen sekä maankäytön voimistuminen kasvattavat huuhtoutumia valuma-alueelta, ja tulevaisuudessa Lapin kalojen elohopeapitoisuus voikin olla lähempänä Napapiirin eteläpuolisten järvien tasoa. Lämpeneminen kiihdyttänee metyylielohopean kehittymistä järvissä ja valuma-alueilla, sekä vapauttaa soihin ja ikiroutaan varastoitunutta elohopeaa takaisin kiertoon
Ruotsinkielinen nimi sjurygg on tullut luukyhmyrivien mukaan. Suomen Kalastuslehti 8 • 33 1. Luukyhmyrivit antavat muuten pallomaiselle kalalle seitsenkulmaisen muodon. 4. Naaraista käytetään ravinnoksi punertava tai vihertävä mäti, joka usein värjätään mustaksi tai markkinoidaan kaviaarina. Suomen kalat. Rasvakala on arvostettu ruokakala Pohjanmeren ja Atlantin rannikolla. Kalan iho on suomuton ja karhea pienten nystermien vuoksi. Imukuppi on tehokas ja huhutaan, että rasvakalan mukana olisi noussut 12 kilon kivi. 10 faktaa rasvakalasta TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Kalaa kutsutaan vilukalaksi, koska vedestä nostettu kala usein tutisee kuin vilustuneena. Suomen ennätyskala painoi 232 grammaa. Rasvakalalla on ihon alla hyytelömäinen rasvakerros. Rasvakalan vatsaevät ovat kasvaneet yhteen ja muodostavat vaaleanpunaisen tai kellertävän imukupin, jolla se voi takertua tiukasti esimerkiksi pohjakiviin. Lähde: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. Suomessa rasvakalaa ei juurikaan käytetä ruokakalana sen pienen koon vuoksi. Rasvakalan alkioiden kehitys vie kaksi kuukautta, ja sammakon nuijapäistä toukkaa muistuttavat poikaset kuoriutuvat noin kuukaudessa. 7. 6. Rasvakalat (Cyclopterus lumpus) suosivat 20 – 40 metrisiä merenrannikon kivija kalliopohjia, mutta talvella ne viihtyvät matalammassa jopa 1 – 2 metrin syvyydessä. 5. 9. 2. Ruokakalaksi käytetään vain koiraskaloja, koska naaraskalojen lihaa pidetään heikkolaatuisena. Kalalla ei myöskään ole kylkiviivaa. Touko-kesäkuussa naaras laskee mätimunat puhdistetulle pohjalle kahdessa tai useammassa erässä, jonka jälkeen koiras kiinnittyy imukupillaan pohjaan takertuneen mätimöykyn viereen vahtien mätimunia ja huolehtien mätimunien raikkaan veden saamisesta. Suurissa merissä rasvakala voi kasvaa paljon isommaksi esimerkiksi Norjan rannikolta on saatu 63 senttimetriä pitkä ja 5,5 kiloa painava naaraskala. Poikasilla on jo kuoriutuessaan imukuppi, jolla ne pystyvät takertumaan leviin tai pohjakiviin. 8. Rasvakalan molemmilla kyljillä on kolme luukyhmyriviä ja selässä yksi. 10. Suomessa rasvakalat ovat pienikokoisia enintään 18 senttimetriä, tavallisimmin 12 – 15 senttimetriä. 3
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Osakaskuntaopas Osakaskuntaopas on tarkoitettu osakaskunnissa toimiville ja osakaskuntatoiminnasta kiinnostuneille. Hinta 15,00 €. 34 • Suomen Kalastuslehti 8 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Tilanne tällä hetkellä on se, että koronapoikkeuslakia on mahdollista soveltaa, mutta enää 31.?12.?2021 asti – silloin päättyy osakaskuntia koskevien koronapoikkeuslakien voimassaolo. Osakaskunnan tulee ilmoittaa kalastuksenvalvojan valtuutuksen sisällöstä ja voimassaoloajasta kahden kuukauden kuluessa valtuutuksen voimaantulosta sille ELY-keskukselle, jonka toimialueeseen valtuuttajan alue pääasiallisesti kuuluu. Varautumissuunnitelmassa todettaisiin, missä esimerkiksi osakaskunnan asiakirjoja ja mahdollisia salasanoja säilytetään. Etäkokoukset ovat osakaskunnissa olleet mahdollisia poikkeuslakien nojalla. Toimihenkilöiden yllättävät poismenot voivat lamaannuttaa osakaskunnan toiminnan. Lisäksi osakaskunnan sääntömääräistä kokousta on ollut mahdollista lykätä siihen asti, että koronarajoitukset ovat päättyneet. Kokouksessa tulisi vähintään käsitellä aikaisempien vuosien hallinto ja varainhoito siltä osin, kun sääntömääräisiä vuosikokouksia on ollut pitämättä. Hyvä on muistaa, että Maanmittauslaitokselle ja aluehallintovirastolle on lähetettävä tiedot hoitokunnan puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta tai toimitsijasta ja hänen varamiehestään sekä heidän osoitteistaan, joka kerta, kun uudet henkilöt valitaan tehtävään. Kun poikkeuslakien voimassaolo pian päättyy, ei osakaskuntien ole mahdollista enää siirtää sääntömääräisä kokouksiaan, vaan ne on pidettävä säännöissä määrättynä ajankohtana. VARAUTUMISESTA PAHIMPAAN . ILMOITUKSISTA MAANMITTAUSLAITOKSELLE ja aluehallintovirastolle. Osakaskunta voisi toimintakykyä silmällä pitäen esimerkiksi vuosittain sääntömääräisessä kokouksessaan käsitellä varautumissuunnitelman ja tehdä siihen tarvittavat päivitykset. Elias Rauhala Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan muistilista loppuvuodelle. Lisäksi, mikäli osakaskunta ei ole muistanut sitä tehdä, tulee osakaskunnan säännöistä lähettää Maanmittauslaitokselle ja aluehallintovirastolle ote, josta ilmenevät osakaskunnan nimi ja kotipaikka sekä osakaskunnalle kuuluva yhteinen alue tai yhteinen erityinen etuus ja hoitokunnan kokoonpano ja toimiaika. KOKOUSTEN SIIRTÄMISESTÄ . ETÄKOKOUSTEN PITÄMISESTÄ . ILMOITUKSISTA KOSKIEN kalastuksenvalvontaa. Malli ”etäkokouspykälän” kirjoitusasulle on löydettävissä osoitteesta www.ahven.net/osakaskunnat/. Suomen Kalastuslehti 8 • 35 LAKIASIAA PAHIN KORONA-AIKA lienee toivottavasti jossain määrin takanapäin. Kalastuksenvalvojaa on myös hyvä muistuttaa siitä, että kalastuksenvalvojan laatimat tapahtumailmoitukset on toimitettava kalastuksenvalvojan hyväksyneelle ELY-keskukselle vuosittain kutakin kalastuksenvalvojan toimintavuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Jos kokous on koronan vuoksi tullut siirrettyä ja kenties pitämättä kokonaan vuonna 2020 tai 2021, voitaneen pitämättä jäänyttä kokousta koskevat asiat käsitellä seuraavassa sääntömääräisessä kokouksessa, jos vuoden 2022 sääntömääräinen kokous on pian vastassa keväällä. Poikkeuslakien päättymisen myötä päättyy myös mahdollisuus etäkokousten pitämiseen, ellei osakaskunta tee sääntömuutosta ja mahdollista säännöissään etäkokousten pitämistä
valittiin närpiöläinen kansanedustaja Anders Norrback (rkp). Uuden puheenjohtajan toimikausi alkaa 1.1.2022 ja on kolmivuotinen. valittiin kuhmolainen ensimmäisen kauden kansanedustaja Tuomas Kettunen (kesk.). Puheenjohtajana Norrback näkee tärkeäksi mahdollisuuden päästä vaikuttamaan suomalaisen kalatalouselinkeinon toimintaedellytyksien parantamiseksi. Anders Norrback (s. Kainuulaisen tulevaisuuden tekijämiehen toimikausi johtokunnassa alkaa 1.1.2022.. Sekä kansallinen että kansainvälinen päätöksenteko tarvitsee Kalatalouden Keskusliiton kaltaista vahvaa edunvalvojaa, viestii tuleva puheenjohtaja. Valmistumisen jälkeen hän on työskennellyt Kuhmon kaupungilla maaseutusihteerinä. 1963) on koulutukseltaan maaja metsätaloustieteen maisteri. Hän on ollut jo aikaisemmin Kalatalouden Keskusliiton johtokunnan jäsen. Tuomas Kettunen (s. 1988) on koulutukseltaan agrologi (AMK). Eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnan jäsen on toiminut politiikassa aktiivisesti muun muassa hylkeiden ja merimetsojen kalatalouselinkeinolle aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi. Politiikassa hän toimii muun muassa Kuhmon kaupunginvaltuuston puheenjohtajana sekä Kuhmon kirkkovaltuuston varapuheenjohtajana. Hän lupaa tehdä määrätietoista työtä kotimaisen kalatalouselinkeinon vahvistamiseksi ja edistämiseksi. Kettusen harrastuksiin kuuluvat metsästys ja kalastus. Kulttuurilla on myös tärkeä rooli, sillä hän soittaa trumpettia ja toimii aktiivisesti Kuhmon puhallinmusiikin parissa. 36 • Suomen Kalastuslehti 8 HENKILÖUUTISIA ANDERS NORRBACK UUSI PUHEENJOHTAJA Kalatalouden Keskusliiton uudeksi puheenjohtajaksi liiton edustajakokouksessa Helsingissä 22.11.2021. TUOMAS KETTUNEN JOHTOKUNTAAN Kalatalouden Keskusliiton johtokunnan uudeksi jäseneksi liiton edustajakokouksessa Helsingissä 22.11.2021. Kettunen haluaa olla ajamassa Kainuun ja pohjoisen Suomen etua valtakunnallisesti ja olla vahvasti mukana koko Suomen kehittämisessä ja tulevaisuuden rakentamisessa
Suomen Kalastuslehti 8 • 37 Tiedon janoisille ahven.net FISKERITIDSKRIFT Fiskeritidskrift för Finland. Kahdeksan numeroa osakaskuntaja kalatalousasiaa kestotilauksena kotiisi heti vuoden 2022 alusta. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net SUOMEN KALASTUSLEHTI Tilaa Suomen Kalastuslehti. Hinta: 48,00 €. Fortlöpande prenumeration Pris: 38,00 € Muista tilata ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Utkommer med fyra nummer per år
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 38 • Suomen Kalastuslehti 8 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2022 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ HINTA 0,22 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20 €
krs 00700 Helsinki p. 2.9. 10.6. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. 11.11. 7 14.10. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Heidi Moisio p. no. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla ja kompensoitu. Ilmastohyvitys on ostettu: [Reforest] www.climatecalc.eu Cert. 16.12. 4 13.5. 2 18.2. 6 9.9. 18.3. 7.10. Suomen Kalastuslehti 8 • 39 128. 5 5.8. 8 18.11. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2021 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 1/2022 ilmestyy pe 4.2. 4.2. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN Nro Aineisto Ilmestyy 1 7.1. Kuha nousi sisävesien kaupallisen kalastuksen arvokkaimmaksi saalislajiksi. CC-000111/FI 4041 0955 Painotuote YM PÄRI STÖMERK KI MILJÖMÄRKT TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. 3 1.4. 29.4
Opas soveltuu kalastuksenvalvojan kokeeseen valmistautumiseen tai kalastuksenvalvojan käsikirjaksi. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Avuksi valvontaan Tilaa nyt! Kalastuksenvalvojan opas on tiivis ja selkeä esitys suomalaisesta kalastuslainsäädännöstä valvonnan näkökulmasta. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Uu dis tu nu t va lvo jan op as ! Nyt 13,50 € Alennettu hinta vuoden loppuun!