Suomen Kalastuslehti 8 • 1 8/2022 Kuhaverkoilla Turussa 16
2 • Suomen Kalastuslehti 8 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta 13,00 € Tilaa nyt! ahven.net Virkistä muistiasi! Kalamu istipeli uudistu i!. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kalamuistipelissä on 48 eri kalalajia (96 korttia) Gösta Sundmanin ja von Wrightin veljesten kauniina piirroksina. Korteissa kalojen nimet suomeksi ja ruotsiksi
Suomen Kalastuslehti 8 • 3 Sisältö 10 Kalatalousneuvojat eduskunnassa 12 Rasvanki-Virmasveden osakaskunta on monessa mukana 16 Kuhaverkoilla Turussa 22 Kustavin ensimmäinen haukitehdas 24 Metsäkeskus vähentää tierumpujen vaellusesteitä 26 Yhteisvalvontaa Kustavissa 30 Väylillä kalastaminen puhuttaa 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 36 Kirjapalsta 39 Seuraavassa numerossa 26 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Hannu Lahtonen on turkulainen I ryhmän kaupallinen kalastaja. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 10 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O SE PP O LE IN O N EN. Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto
3. Neljännet valtakunnalliset kalatalousaluepäivät pidetään 28. 2023. Paikkoja risteilylle on rajoitetusti, joten toimi nopeasti ja varaa paikkasi viimeistään 27. Tapahtuma järjestetään risteilynä Helsinki-Tukholma-Helsinki ja aluksena toimii Viking Linen M/S Gabriella. 1. 2023 mennessä. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kuva: Viking Line. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan nettisivulta ahven.net/valtakunnalliset-kalatalousaluepaivat/ Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät 2023 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. – 30
Kalan kokonaiskulutuksesta Suomessa toki edelleen kaksi kolmasosaa on ulkomailta tuotua, eli jäi kehitettävää kalatalousalalle vielä tämänkin vuoden jälkeen. Suomen Kalastuslehti 8 • 5 Sotavuoden päätteeksi PÄÄKIRJOITUS Kriisiaikoja ajatellen kala on kuitenkin valmiiksi eri puolille Suomea hajautettu ja runsas proteiinin lähde.” KUN PÄÄTTYVÄN vuoden tapahtumia vetää yhteen, niin Venäjän hyökkäyssota kerrannaisvaikutuksineen nousee tärkeimmäksi aiheeksi melkein joka alalla. Keskimääräinen kalan kulutusmäärä tuleekin hintojen nousun takia tänä vuonna laskemaan selvästi. Kaupallisen kalastuksen kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi polttoaineiden ja energian hinnan nousun myötä. Kriisiaikoja ajatellen kala on kuitenkin valmiiksi eri puolille Suomea hajautettu ja runsas proteiinin lähde. KÄSITYKSENI MUKAAN Suomen Kalastuslehden lukijoista huomattava osa hoitaa kalantarjonnan itse. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan suomalaista alkuperää olevasta elintarvikekalasta 45 % oli itse pyydettyä vuonna 2021. TOIVOTAN KAIKILLE Suomen Kalastuslehden lukijoille erityisen rauhaisaa joulua sekä menestyksekästä kalatalousvuotta 2023! Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. LUONNONVARAKESKUS TEKEE parhaillaan selvitystä kalatalouden huoltovarmuuden nykytilasta ja sen parantamiseen tarvittavista toimenpiteistä. Kalataloudessa tilannekuvaa on päivitetty vuoden mittaan jatkuvilla tapaamisilla hallinnon, tutkimuksen, järjestöjen ja huoltovarmuustoimijoiden kesken. Kalan vähittäishinnat lähtivät keväällä heti kriisin alettua nousuun ja olivat tuoteryhmästä riippuen syksyllä 10?–?25 % alkuvuotta kalliimpia. ENNEN KRIISIÄ yli puolet Suomen kalan ja kalanrehun viennin arvosta suuntautui Venäjälle, Valko-Venäjälle ja Ukrainaan ja uusia markkinoita on ollut pakko keksiä. Kotimaisen veden viljan nykyistä laajempi talteenotto ja elintarvikekäyttöön saaminen onkin myös huoltovarmuuden kannalta selkeä tavoite tulevalle hallituskaudelle. Näihin voimme palata tulevan vuoden numeroissa. Jos vesiviljelyn tuotannon jättää laskuista pois, niin meillä syödystä luonnonkalasta itse pyydettyä oli peräti 68 %
Lohen poikasmäärät jäivät huippuvuosista Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurannoissa kesällä 2022 havaittiin runsaasti lohenpoikasia Tornionja Simojoessa. Tämän jälkeen tiheydet ovat kasvaneet viime vuosien 20 – 40 poikasta/aari tasolle. 6 • Suomen Kalastuslehti 8 LYHYET PARAISILLE 4800 HA SUOJELUALUE Paraisten Gullkronan kalastuskunnan yhteinen tahtotila konkretisoitui, kun vesialueelle perustettiin maanomistajan hakemuksesta 4 800 hehtaarin yksityinen suojelualue. HAUELLE 50 CM:N ALAMITTA Kokemäenjoen yläosan kalatalousalue tiedotti yleiskokouksessaan lokakuussa, että hauen ja toutaimen alamitta ollaan asettamassa käyttöja hoitosuunnitelman mukaisesti 50 senttimetriin. Kiiminkijoella luontaisen lisääntymisen onnistuminen on ollut toistaiseksi vaatimatonta. Kymijoen poikastuotannossa on voimakasta vaihtelua, ja tämän vuoden poikasmäärä oli heikoin viiteen vuoteen. Muissa Itämereen laskevissa joissamme lohen lisääntyminen on yhä vähäistä. Tornionjoella poikastiheydet jäivät kuitenkin huippuvuosia pienemmiksi. Ankeriaan kalastus on tällä hetkellä sallittu vain heinäkuussa. Tornionja Simojoen kesänvanhojen lohenpoikasten tiheydet olivat ennen 1990-luvun loppua enintään muutama poikanen aarilla. Lähde: Luke. Lisäksi kalatalousalue kertoi hakeneensa ankeriaan kalastukseen poikkeusta kalastuslain 47§:n perusteella. Vapaa-ajan kalastuksen kahden verkon rajoitus tulee KHS:n mukaan voimaan kahden vuoden siirtymäkauden jälkeen. 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 19 86 19 88 19 90 19 92 19 94 19 96 19 98 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 20 10 20 12 20 14 20 16 20 18 20 20 20 22 Yk si lö ä/ 10 m 2 Tornionjoki Simojoki TA PI O G U ST AF SS O N , KK L. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen perustama Saaristomeren suurin yksityinen merensuojelualue Gullkronan saarta ympäröiville vesialueille on merkittävä päänavaus vapaaehtoiselle, mutta kuitenkin luonnonsuojelulailla vahvistetulle päätökselle turvata itselle läheisen merialueen vedenalaisia luontoarvoja
TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO. Kalenterivuoden kalastusmaksu nousee 47 euroon (aiemmin 45 euroa), seitsemän vuorokauden maksu 16 euroon (aiemmin 15 euroa) ja vuorokauden maksu säilyy 6 eurossa. Järvimaisemissa ja sisäsaaristossa merikotkan ravinto on kalapainotteinen. TIETOKANTA KALOJEN HAITTA-AINEISTA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut uuden tietokannan, joka sisältää tietoa erilaisten haitallisten yhdisteiden pitoisuuksista kotimaisessa merikalassa, järvikalassa ja kasvatetussa kalassa. Tietokanta löytyy osoitteesta thl.fi. Tietokanta on tarkoitettu sekä ammattilaisille että yksityishenkilöille. Lapissa ylivoimaisesti tärkein saalislaji oli hauki. Tietokantaa tutkiessa kannattaa kuitenkin pitää mielessä, ettei kalansyöntiä kannata vähentää haitallisten aineiden pelossa, koska kalan terveyshyödyt peittoavat näiden mahdolliset haitat. Ulkosaaristossa merikotkien ravinto koostuu lähes yksinomaan vesilinnuista ja merikotkan paluulla on vaikutusta etenkin haahkaan, jonka kannan painopiste on tutkimuksen mukaan siirtynyt sisäsaaristoon. O LL I SA KS EL A KASVAVAN MERIKOTKAKANNAN RAVINTOA ON SELVITETTY SAARISTOSSA JA LAPISSA FM Camilla Ekbladin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa tutkittiin merikotkien ravintoa sekä Ahvenanmaan saaristossa että Lapin sisämaassa. Suomen Kalastuslehti 8 • 7 LYHYET 47 Valtioneuvosto on 17.11.2022 antanut asetuksen kalastonhoitomaksujen hinnoista vuosille 2023 – 2027
Kevättalvella Saimaalle syntyi 92 kuuttia, mikä on muutama enemmän kuin viime vuosina. Kotilehto jakaa ajatuksiaan ja kuviaan elämästään ammattikalastajan puolisona avaten lukijoille tämän päivän kalastajaperheen elämää ja arkea. Norppapopulaatiosta arvioidaan talvikanta, jolla tarkoitetaan laskentavuonna pesineiden norppien määrää ennen kevättalvella syntyneitä kuutteja. Saimaannorppakanta jatkoi kasvuaan Metsähallituksen julkaisema saimaannorpan kanta-arvio vuodelle 2022 on noin 430?–?440 yksilöä. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O RI IT TA KO TI LE H TO. jaetun Pro Kala -tunnustuksen sai Riitta Kotilehto, joka kirjoittaa Elämää kalastajan kanssa -blogia ja julkaisee aiheesta myös Instagramissa ja Facebookissa. Aikaisin tullut jääpeite ja vankat lumikinokset tarjosivat saimaannorpille hyvät pesimäolosuhteet, minkä ansiosta pesäpoikaskuolleisuus jäi vähäiseksi. 8 • Suomen Kalastuslehti 8 LYHYET KALASTAJAN VAIMO SAI TUNNUSTUKSEN Kalatalouden Innovaatiopäivillä Helsingissä 3.11. Kanta on kasvanut noin kymmenellä yksilöllä kahteen aikaisempaan vuoteen verrattaessa. Kuuntelen, tutkin, keskustelen, luen ja suodatan. Nuoriin ikäluokkiin kohdistuvan suuren kuolleisuuden vuoksi moni norppa ei kuitenkaan saavuta lisääntymisikää. Kotilehto itse kuvaa blogiaan näin: ”Kalastuselämää Raumalla kalastajan vaimon näkökulmasta. Julkaisuissa tulee esille se, miten kalastajan ammatti heijastuu myös puolison elämään, ja kuinka tärkeä rooli perheellä on kalastajan vaativassa ja arkea säätelevässä työssä. Facebookilla on 2,9 miljoonaa suomalaista käyttäjätiliä, mikä tarkoittaa että noin 58 prosentilla 10 – 90-vuotiaista suomalaisista on Facebook-tili. Toiseksi suosituimmalla Instagramilla on 2,3 miljoonaa suomalaista käyttäjää. Tarkoitus ei ole olla asiantuntija, vaan kertoilla tämän kalastusperheen elämästä merellä ja mantereella, saaressa ja kaupungissa.” Sosiaalisen median eri alustoja kannattaa ottaa käyttöön viimeistään nyt. Vaimo ummikko kalastuksessa, mutta vahvasti hengessä mukana. TikTok on tämän hetken hittialusta ja erityisesti lasten ja nuorten suosiossa. Sillä on Suomessa 1,2 miljoonaa käyttäjää
Liejutaskurapu ilmaantui ensin Naantalin vesille. Kotimaisen kalan kulutus on laskettu fileepainona ja tuontikalan kulutus osin tuotepainona. Liejutaskuravun ja muiden vieraslajien havainnosta kannattaa ilmoittaa kansallisessa vieraslajiportaalissa osoitteessa vieraslajit.fi/ilmoita. Tuontilohen kulutus oli hieman pienempi kuin vuonna 2020. Norjalaisen kasvatetun lohen jälkeen eniten ulkomaisista tuotteista kulutettiin tonnikalasäilykkeitä ja -valmisteita, katkarapuja ja katkaraputuotteita, sillisäilykkeitä ja pakastettua seitiä. Lähde: LUKE.. Luonnonmukaisen kalatien alapäässä olevaa, joen vanhassa luonnonuomassa kaloja kalatiehen ohjaavaa pohjapatoa parannettiin ennen kutunousua syyskuun lopulla. Kotimaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta (1,4 kiloa) ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta (3,4 kiloa). Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin ahventa (0,67 kiloa). SUOMENLAHDEN HAPPIONGELMAT JATKUVAT Suomen ympäristökeskus selvitti elokuussa Suomen merialueiden tilaa. Suomen Kalastuslehti 8 • 9 2 4 6 8 10 12 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 kg /h lö /v Kotimainen kala Tuontikala LYHYET LIEJUTASKURAPU LEVIÄÄ EDELLEEN Vuonna 2009 Suomen rannikolle ilmaantunut taskurapuihin kuuluva pienikokoinen liejutaskurapu jatkaa levittäytymistään, kertoo Suomen ympäristökeskus. Saaristomeren happija pohjaeläintilanne oli selvästi parempi kuin Suomenlahdella. Itämereen tuli 2010-luvulla suuria suolapulsseja Pohjanmereltä, joiden vaikutukset Suomenlahdella ovat viime vuosina olleet selvästi havaittavissa. Uusimmat havainnot on tehty loppukesästä Kirkkonummen, Espoon ja Helsingin edustalta. Suomenlahden syvät pohjat olivat hapettomia ja rannikon syvien pohjien happitilanne oli heikentynyt, mikä heijastui myös kohonneina fosfaattifosforin pitoisuuksina ja vähentyneenä pohjaeläinten määränä. Happitilanne on ollut Suomenlahden syvillä pohjilla huono siitä lähtien, paitsi jäättömänä talvena 2019 – 2020. Seuraavina olivat hauki (0,47 kiloa), muikku (0,36 kiloa), silakka (0,35 kiloa), kuha (0,30 kiloa) ja siika (0,26 kiloa). Ravut ovat levinneet myös Pohjanlahdella, missä pohjoisimmat havainnot on tehty Rauman seudulla. Vuosikymmenen ajan liejutaskurapu ei levinnyt Saaristomereltä idemmäs, mutta viime vuosina se on jatkanut levittäytymistä Suomenlahdelle. Tämä johtunee ravinteikkaamman veden virtaamisesta Selkämereltä Perämerelle ja osin myös maalta tulevasta ravinnekuormituksesta. Pulssit työnsivät Suomenlahdelle Itämeren pääaltaan hapetonta ja ravinnepitoista syvävettä. Kotimaisen kalan ja tuontikalan kulutus Suomessa vuonna 2021. KA TR II N A KÖ N Ö N EN , SY KE KALAN KULUTUS YLI 12 KILOA VUONNA 2021 Suomalaiset kuluttivat Luonnonvarakeskuksen mukaan kotimaista kalaa yli neljä kiloa ja tuontikalaa yli kahdeksan kiloa asukasta kohti vuonna 2021. Selkämeren syvänteiden happipitoisuus oli elokuussa 2022 viime vuosiin verrattuna parempi. Suomenlahden levämäärät näyttävät vähentyneen jokavuotisesta sinilevien esiintymisestä huolimatta. KALATIE MIELLYTTI SIIKOJA EURAJOELLA Varsinais-Suomen ELY-keskuksen mukaan Eurajoen Pappilankoskella on tänä syksynä noussut näköhavaintojen perusteella ennätysmäärä vaellussiikoja vesivoimalaitoksen yläpuoliselle jokiosuudelle kalatietä pitkin. Matkalla mitattiin keskimääräistä korkeampia fosforipitoisuuksia erityisesti Perämerellä. Sieltä se levisi Saaristomerelle, jossa liejutaskurapukanta on runsain
Keskusliiton tavoitteet Tilaisuuden aluksi Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Vesa Karttunen esitteli ja perusteli KesTEKSTI VESA KARTTUNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Eduskuntataloon tutustumisen ohella kalatalousväki tapasi eri puolueiden edustajia ja keskusteli heidän kanssan seuraavasta hallitusohjelmasta. 10 • Suomen Kalastuslehti 8 Kalatalousneuvojat eduskunnassa Kalatalouden Keskusliitton edustajakokous vieraili eduskunnassa tapaamassa kansanedustajia ja keskustelemassa kalataloudesta. K alatalouden Keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen edustajat vierailivat eduskunnassa 17.?11.?2022. Eduskunnasta keskustelemassa olivat kansanedustajat Keskusliiton puheenjohtaja Anders Norrback (r.), Keskusliiton johtokunnan jäsen Tuomas Kettunen (kesk.), Jari Myllykoski (vas.), Ritva Elomaa (ps.), Peter Östman (kd.), Markku Eestilä (kok.) sekä avustaja Amanda Pasanen (vihr.)
Kalatalouden vaihtotase vuonna 2021 oli 276 miljoonaa euroa alijäämäinen. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO. Noin 5?000 kalastajaa enemmän vapautuu maksusta vuositasolla vanhemmasta päästä kuin tulee nuorista 18 vuotta täyttävistä maksun piiriin. Kalastajista noin neljäsosa on täyttänyt 65 vuotta ja heidän osuutensa on ikärakenteemme johdosta edelleen kasvamassa. Suomen Kalastuslehti 8 • 11 kusliiton kolme kalataloustavoitetta seuraavaan hallitusohjelmaan. Kalastonhoitomaksun yläikärajan nostaminen voisi olla poliittisesti helpommin hyväksyttävä vaihtoehto kokonaan poistamiseen verrattuna. Kalatalouden rahoituspohja ja samalla kalavesien hoito ja ylläpito perustuvat kalastonhoitomaksukertymään, joka on nyt rapautumassa ikäperusteisen vapautuksen johdosta. Käydyn keskustelun perusteella kaikkia esitettyjä tavoitteita voi pitää toteuttamiskelpoisena. KOTIMAISEN KALAN EDISTÄMISOHJELMAN JATKAMINEN. Osakaskuntien yhdistämistoimitusten taloudellinen tukeminen toimitusmaksuja keventämällä toisi ratkaisuja molempiin ongelmiin. Kalatalouden perusopetuksen rahoitus esillä Vieraiden puheenvuoroissa Ammattiopisto Livian edustaja Outi Kaski-Laakso nosti esille meneillään olevaan kalatalouden perusopetuksen uudistustyöhön sekä koulutuksen rahoitusperusteisiin liittyvät ongelmat. YHTEISALUELAIN UUDISTUS JA TUKI OSAKASKUNTIEN YHDISTÄMISEEN. Nykyiseen hallitusohjelmaan sisältyvällä kotimaisen kalan edistämisohjelmalla on kunnianhimoiset tavoitteet, mutta ohjelma on kesällä 2022 vasta alkuvaiheissaan. Kalatalouden Keskusliiton Kalatalousohjelma eduskuntavaaleihin 2023 löytyy kokonaisuudessaan Ahven.netistä. Osakaskuntien toimintaa ohjaavassa yhteisaluelaissa on selviä korjaustarpeita esimerkiksi kirjanpitoa, toiminnantarkastusta sekä sähköisiä kokousmahdollisuuksia koskien. Osakaskuntien toimintaa haittaavat kalastuksen järjestämisen kannalta liian pieni omistusyksikön koko sekä tekijöiden ikääntymisestä johtuva toiminnan hiipuminen. 65 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN IKÄPERUSTEINEN VAPAUTUS KALASTONHOITOMAKSUSTA ON POISTETTAVA TAI NOSTETTAVA IKÄRAJA 70 VUOTEEN. Muina kehittämisajatuksina kansanedustajat esittivät muun muassa kalojen vaellusesteiden purkamisen jatkamista, kaupallisen kalastuksen ja vesiviljelyn luvituksen parantamista sekä kotimaisen kalan huomioimista julkishankinnoissa. Kansanedustajien vastaukset Puolueiden edustajat ottivat tämän jälkeen tavoitteisiin kantaa ja esittivät omia näkemyksiään kalatalouden kehittämiseksi. Suomessa syötävästä kalasta vain viidesosa on kotimaista alkuperää
12 • Suomen Kalastuslehti 8 Nyt tiedetään, että lähdettiin oikealle tielle, yhdistäminen on tuonut tullessaan positiivisia asioita, kertoo Rasvanki-Virmasveden osakaskunnan puheenjohtaja Matti Kärkkäinen Pohjois-Savosta.
Niihin liittyy maanomistusasiaa, ympäristön kuulemista, kaava-asioita, jolloin vuosi on prosessille lyhyt aika. Kävin jututtamassa osakaskunnan puheenjohtajaa Matti Kärkkäistä heinäkuussa osakaskunnan laavulla Karttulassa asioista joilla toinen sija saavutettiin. Toimintaa yhdistettynä tulee täyteen kohta kolme vuotta. Esimerkiksi hanketoiminnoissa, joita on menossa useampia, rahoituksen saaminen on selkeämpää. Veneenlaskupaikkoja pysäköintialueineen on tehty hanketyönä jo kymmenkunta. Byrokratiaa lakkauttamisessa ja uuden perustamisessa olisi näin vältetty. Yhdistyminen toi vauhtia toimintaan Menestyksen taustalla on osakaskuntien yhdistyminen, Matti kertoo. Yhdistämistä rakenteli oma toimikunta, jollaista tarvitaan, sillä erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä on paljon. Tuloksia seurataan sähkökalastuksilla. Tuloksena on lähes 18?000 hehtaaria yhteistä vesialuetta. Syväniemen kyläyhdistysten kanssa on tehty yhteistyötä luonnonsuojelualueen kehittämisessä. Jokaisessa osakaskunnassa on omat puolestapuhujat ja vastaanpanijat. Viime vuonna tehtiin mäti-istutuksia seitsemään virtavesikohteeseen ja pari kohdetta kunnostettiin poikastuotantoa varten. Nämä ovat usein pitkän prosessin tuloksia. Nyt kuitenkin tiedetään, että lähdettiin oikealle tielle, yhdistäminen on tuonut tullessaan positiivisia asioita. Suomen Kalastuslehti 8 • 13 K alatalouden Keskusliiton järjestämän Suomen paras osakaskunta -kilpailussa jaetulle toiselle sijalle pääsi Rasvanki-Virmasveden osakaskunta Pohjois-Savosta. Keskinäisen luottamuksen saavuttaminen on tärkeää. Veneenlaskupaikoilla halutaan kehittää vesialueiden käyttöarvoa. Yhdistämistoimitus tehtiin omarahoitteisesti. Lopulta kuusi niistä yhdistettiin. TEKSTI JA KUVA RISTO VESA, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Yhdistymisneuvotetuissa oli mukana kymmenkunta osakaskuntaa. Suojeluhankkeita ja veneenlaskupaikkoja Taimen takaisin -hankkeen tavoitteena on luoda järvitaimenelle luontaisen lisääntymisen mahdollisuus pienehköissä virtavesissä. Tällä Rasvanki-Virmasveden osakaskunta on monessa mukana Rasvanki-Virmasveden osakaskunta voitti toisen palkinnon Kalatalouden Keskusliiton Suomen paras osakaskunta kilpailussa. Tänä vuonna työn alla oli puolenkymmentä kohdetta, joihin tehtiin mäti-istutuksia, vastakuoriutuneiden poikasten ja startattujen poikasten istutuksia. Osakaskunnan puheenjohtajan mukaan kolmen vuoden takainen yhdistyminen on tuonut vauhtia toimintaan. Eikä negatiivisia kommentteja ei ole tullut. Matti miettii, että olisi voitu rakentaa uutta jo olemassa olevan osakaskunnan päälle eikä perustaa kokonaan uutta. Epäilijät onkin hyvä saada mukaan valmisteluun. Osakaskunnan nettisivuilta löytyy esitelmä ison osakaskunnan syntyvaiheista. Jotain olisi voitu tehdä toisin. On heitä, jotka pelkäävät, että nyt viedään vedet ja kalat
Toisessa esimerkissä osakaskunta ei Maanmittauslaitoksen mukaan voi saada rasiteoikeuksia, jotka kuitenkin olisivat usein tarpeellisia veneenlaskupaikkoja tehdessä. Rahanarvoista toimintaa Osakaskunnan taloutta vahvistaa luonnonravintolammikko, jossa tuotettiin aiemmin kuhanpoikasia. Matti kannustaa tosissaan osakaskuntia yhdistymään isommiksi perustoimintojen kannalta, yhteistyön kannalta ja koska yhteistyö hankerahoittajan kanssa tehostuu. Muutkin luontoarvot kuin pelkkä kalastus tulevat nykyään paremmin esille. Yhdessä näistä on ollut käytössä SumUp-maksupääte pankkikorttimaksuja varten, puolentoista prosentin myyntikomissiolla. Kun kalanpoikasia ei tarvitse ostaa, tulovirtaa voidaan käyttää muihin asioihin kuin kaloihin. Osakaskunnan omat nettisivut, joita sihteeri Timo Oranen pyörittää kiitettävästi, sisältää paljon ajantasaista tietoa. Lupamyynnin tulot siirtyvät osakaskunnan tilille kuukausittain. Osakaskunnalla on oma hoitonuotta ja pari paunettia, joita vuokrataan muille osakaskunnille hoitokalastusta varten. Nettisivuilla on paljon kävijöitä. 14 • Suomen Kalastuslehti 8 hetkellä kolmen pikkujärven muodostama luonnonsuojelualue on rauhoitettu vesilintujen metsästykseltä vuosiksi 2022?–?2027. Kokeilu on ollut niin onnistunut, että jatkossa pankkikorttipääte tullee kaikkiin lupapisteisiin, Matti toteaa. Kannustaa osakaskuntia yhdistymään Yhdistämisen myötä uusia tekijöitä on saatu jonkun verran mukaan toimintaan, mutta enemmänkin saisi tulla, toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta ennen kaikkea nuorempaa porukkaa. Eikä tässä ollut edes kaikki. Lasten kalastuksen kehittämiseksi ja kiinnostuksen herättämiseksi Autuaanlammella ja sen viereisellä laavulla on pidetty lasten kalastustapahtumia, kuten Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumia. Osakaskunta on outo lintu byrokratiassa Osakaskunta on yhteiskunnan eri portaissa outo lintu. Lupamyynti on sähköistetty Osakaskunnan kalastuslupien myynti on kalakortti.comissa. Hankkeiden rahoittaja on kiinnostunut toimimaan yhteistyössä ison osakaskunnan kanssa, koska sielläkin ymmärretään paikallisen voimavaran mahdollisuudet toteuttaa hankkeita. Jos kassassa ei ole rahaa, hanke jää toteutumatta. Esimerkiksi osakaskunnan kalankuljetuskärryn omistus on Trafissa kirjattu osakaskunnalle, mutta kärryn hallinta on pitänyt merkitä jollekulle henkilölle. Lue lisää: https://www.rasvankivirmasvesi.fi/ KEHITYSJA KOULUTUSHANKE Suomen paras osaskunta -kilpailu ja kirjoitus ovat osa maaja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroin rahoittamaa Kalatalouden Keskusliiton hanketta, jonka tavoitteena on lisätä vesialueiden omistuksen näkyvyyttä ja suomalaisten tietoisuutta vesialueiden omistamisesta. Hanketoiminta on helpompaa siksi, että ison toimijan kassassa on rahaa, hanketta voi aluksi rahoittaa itse ja saada hankerahoituksen kotiin myöhemmin. Katutasolla myyntipisteet ovat Suonenjoella, Tervossa, Karttulassa ja Syvänimen kyläkaupassa. Nettimyynnin osuus kasvaa koko ajan. Tavoitteena on parantaa metsästettävien vesilintujen kantoja kestävälle tasolle ja suojella uhanalaisia lintulajeja metsästykseltä. Isoksi yhdistyminen ja yhteistyö muidenkin kuin kala-asioiden parissa, tekee toivottavasti toiminnan mielenkiintoisemmaksi ja joukkoon uskaltaudutaan mukaan. Lisäksi kalastajilta tulee kesäaikaan lähes päivittäin puhelinsoittoja. Julkisuutta on saatu runsaasti Paikallista julkisuutta on Matin mukaan saatu lehdissä runsaasti. ELY-keskukselle ja sen asiantuntijoille Matti sanoo nostavansa hattua yhteistyöstä hankkeissa. Nyt kasvatetaan siikaa, koska kuhakannat ovat näissä järvissä hyviä. Tällä on vältytty käteisen käsittelyltä ja monelta muulta työllistävältä vaiheelta. Alueelle rakennettiin suosittu lintutorni ja vesikasvien niittohankkeella parannetaan vesilintujen ja kalaston oloja. Jos haluat lukea lisää vesialueiden omistamisesta, löydät Ahven.netistä tietoa osakaskunnista ja vesialueen omistamisesta sekä myös usein kysyttyjä kysymyksiä aiheeseen liittyen.
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Suomen Kalastuslehti tarjoaa viimeisimmät uutiset kalastuksesta ja kalavedenhoidosta kahdeksassa numerossa vuodessa. Lehti on suunnattu kaikille osakaskuntatai kalatalousaluetoimijoille, jotka haluavat pitää itsensä ajan tasalla siitä mitä kalavesillä tapahtuu. Oikeusministeriö lausui kuitenkin Twitter -palvelussa 15.3.2021, että: ”Oikeusministeriössä on parhaillaan valmisteltavana lakimuutos, joka sallisi yhteisöjen kevätkokousten lykkäämisen niin, että ne pidetään 30.9.2021 mennessä.”. Tämä on luonnollisesti tarkoittanut erilaisten kokoontumisrajoitusten ja -suositusten asettamista. Tilaukset ahven.net/suomenkalastuslehdentilaus, puhelimella (09) 6844 5915, sähköpostilla kalastus@ahven.net tai alueellisen kalatalouskeskuksen tai kalastajaliiton kautta. Tätä kirjoittaessa oikeusministeriö on kaavaillut, että lakia jatkettaisiin yhdistysten osalta 30.6.2022 asti. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Useiden poikkeuslakien on ollut tarkoitus helpottaa tilannetta, mutta ketä ne koskevat ja mitä niiden avulla voi tehdä. Elämän ja kokousten on kuitenkin haluttu etenevän vaikeasta tilanteesta huolimatta. YHDISTYSTEN (muun muassa kalatalousalueet, kalatalouskeskukset ja kalastusseurat) osalta 30.6.2021 asti voimassa oleva poikkeuslaki mahdollistaa yhdistyksen hallituksen päätöksellä järjestettävän etäkokousosallistumismahdollisuuden, vaikka tätä ei yhdistyksen säännöissä lukisi. Kahdeksan numeroa osakaskuntaja kalatalousasiaa kestotilauksena kotiisi hintaan 50,00 €. Tästä huolimatta kokouksella on oltava myös fyysinen kokouspaikka. Lehden sivuilla kohtaavat vesienomistajat, osakaskuntalaiset, kalatalousaluetoimijat, kaupalliset kalastajat, kalastuksenvalvojat, tutkijat ja viranomaistahot. Osakaskuntien osalta kyseistä lakia ollaan jatkamassa suurella todennäköisyydellä 31.12.2021 asti, koska valtioneuvosto on hyväksynyt esityksen 18.3.2021 yleisistunnossaan. Mietittäessä etämahdollisuutta kokoukseen osallistumisessa on huomattava, että kokoukselle vaaditaan myös fyysinen kokouspaikka. Kalavesillä vuodesta 1892. Yhdessä nämä kaksi lajia muodostivat kolme neljännestä sisävesien kaupallisen kalastuksen kalansaaliin arvosta. Kaupallinen kalastaja Konsta Kankaala pyytää kuhaa Hauhonselällä. Suomen Kalastuslehti 8 • 15 Tilaa hoitokunnalle tai hallitukselle Suomen Kalastuslehti 1 • 11 10 • Suomen Kalastuslehti 1 Kuha ohitti muikun Muikku on ollut sisävesien tärkein saaliskala sekä määrältään että arvoltaan, mutta vuonna 2019 kuhasaaliin arvo ylitti hienoisesti muikun arvon. Kalatalouden Keskusliitto selvitti asiaa, koska alunperin valmisteilla olevaan lakiin ei ollut tarkoitus sisältää mahdollisuutta siirtää yhdistysten kevätkokouksia. Muikkusaaliin arvo oli 5,7 ja kuhasaaliin 5,8 miljoonaa euroa. Tämä perustuu osakkaiden yhdenvertaisuusperiaatteelle ja osallistumismahdollisuuden turvaamiselle. Tällä hetkellä voimassa oleva poikkeuslaki ei anna yhdistyksille suoraan mahdollisuutta kokouksen siirtämiseen. Laki sisältää myös säännöksiä muun muassa asiamiehen käyttämisestä. Elias Rauhala Kalatalouden Keskusliitto Poikkeuslakiviidakko – kuka saa poikkeilla ja miten. Tämä tarkoittaa, että yhdistysten hallitukset voivat ottaa huomioon edellä mainitun valmisteilla olevan lain ja sen tuoman mahdollisuuden kokousten siirtämiselle tehdessään mahdollista päätöstä kevätkokouksen siirtämisestä syksylle. TEKSTI MIKA RAHIKAINEN, PIRKKO SÖDERKULTALAHTI JA TAPIO KESKINEN, LUONNONVARAKESKUS KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Suomen Kalastuslehti 5 • 1 5/2021 Lohjanjärven eräpoliisit 10 Suomen Kalastuslehti 3 • 35 LAKIASIAA FYYSISEN KANSSAKÄYMISEN välttäminen on ollut ja on koronapandemian taltuttamisen A ja O. Yhdistyksen hallitus saattaisi tehdä tilanteesta esimerkiksi seuraavat päätelmät ja päätöksen: ”Ottaen huomioon oikeusministeriössä olevan lainvalmistelun koskien kokousten siirtomahdollisuutta ja jäsenkunnan terveydensuojelutarpeet koronavirustilanteessa sekä sen, että kokouksessa päätettävien asioiden siirtäminen syksylle 2021 ei aiheuta vahinkoa yhdistyksen tai sen yhteistyökumppaneiden toiminnalle, on yhdistyksen hallitus päättänyt siirtää sääntömääräisen kokouksen järjestämisen myöhempään ajankohtaan, kuitenkin ennen 30.9.2021.” OSAKASKUNTIEN osalta 30.6.2021 asti voimassa oleva poikkeuslaki mahdollistaa käytännössä etäkokousosallistumismahdollisuuden ja mikäli kokouksen järjestäminen etäosallistumismahdollisuutta hyödyntäen ei ole mahdollista, kokouksen siirtämisen. Tätä tietoa et saa mistään muualta! Esittelemme kalatalouden tuoreimmat uutiset, kiinnostavimmat esimerkit, kohteet ja ihmiset, opastamme uuden tutkimustiedon pariin ja lakiasioiden saloihin. Oikeusministeriö ilmoitti, että lakiehdotuksen lausuntokierroksen, jälkeen oikeusministeriö on päättänyt alustavasti ottaa lakiehdotukseen kevätkokousten siirtomahdollisuuden 30.9.2021 saakka
16 • Suomen Kalastuslehti 8 Hannu Lahtonen kuhaverkoilla harmaana marraskuun aamuna.
Hän pyytää verkoillaan kuhaa ja muuta lähikalaa. Suomen Kalastuslehti 8 • 17 Kuhaverkoilla Turussa Hannu Lahtonen on turkulainen I ryhmän kaupallinen kalastaja. Pyyntiä haittaavat hylkeet, heti ensimmäisillä verkoilla meitä oli vastassa harmaahylje. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO
Miten tuoreen kotimaisen kalan saatavuuden käy, kun nämä konkarit lopettavat?. Hänen mukaansa kuhaa kalastettiin aikaisemmin pääasiassa syksyllä Airistolla, mutta nykyään kevät on parempaa aikaa sisäsaaristossa. Lahtonen muistuttaa kuitenkin, ettei kalastaja voi maksaa alueen vuokrasta älyttömiä summia. Lahtosella on paljon historiallista tietoa alueen kalakannoista, joten annetaan hänen itse kertoa. ”Jos olisin nuori kalastaja, tarvitsisin toimeentuloni turvaamiseksi ehdottomasti lisää kalastukseen soveltuvia vesialueita”, laukoo Lahtonen. Lisäksi kuha viihtyi ennen ulompana saaristossa, nykyisin se on uinut aivan sisäsaariston mataliin lahtiin. Matkan viimeisen osuus taittuu veneellä Satavan saarella olevan autotien päästä. Samalla hylje sukeltaa ja katoaa marraskuiseen harmauteen. Airisto-Velkuan kalatalousalueen toiminnanjohtaja Timo Saarinen myöntää, että kaupallisen kalastukseen soveltuvien laajojen yhtenäisten lupa-alueiden saaminen voi olla vaikeaa. Hylkeet jokapäiväisiä vieraita Merellä kun ollaan, niin ei voi välttää keskustelua hylkeistä. Naapurisovun ja hyvin suhteiden säilymiseksi Lahtonen pyrkii pitämään omia verkkojaan aina niin, ettei häiritse ranta-asukkaiden tai mökkiläisten kalastusta. Kaupallinen kalastaja Hannu Lahtonen on kotoisin Turun kaupungin Järvistensaaresta. Yllättävän moni Lahtosen verkoista tuntuu lähtevän aivan jonkun asukkaan rannasta tai jopa laiturista. ”Turun kaupunki on suhtautunut kalastajiin hyvin ja myöntänyt hyvin vesialueita kalastajien käyttöön, mutta yksityisten vesialueiden omistajien kanssa on haastavampaa”, Lahtonen harmittelee. Käännyn ympäri ja näen harmaahylkeen katsovan suoraan meitä kymmenen metrin päästä veneestä. Lahtosen mielestä sopivien alueiden puuttuminen haittaa kalastusta. 18 • Suomen Kalastuslehti 8 ”K atso, ihan tossa sun takana!” huudahtaa Hannu Lahtonen, kun olemme juuri saapuneet ensimmäiselle verkkojadalle Vapparin reunalla Turun kaupungin lähellä. Saareen ei ole tietä. Rikkonaisesta omistuksesta johtuen kaupallisen kalastajan ei ole helppo löytää riittävän laajaa ammattimaiseen kalastukseen sopivaa aluetta”, summaa Saarinen. ”Hylkeet eivät syö kuolleita kuhia, vain elävät kelpaavat”, tietää Lahtonen kokemuksesta. ”Meidän kalatalousalueella on 2?100 omistusyksikköä, noin 650 osakaskuntaa, joista noin 500 on järjestäytymättömiä. Kuulen usein kaupallisten kalastajien valittavan asiasta. Osakaskuntien yhdistäminen nykyistä suuremmiksi vesialueiksi voisi auttaa kalastajia saamaan uusia alueita nykyistä helpommin. Kalavesien saatavuus työn alla Tässä päästään sujuvasti yhteen kaupallisia kalastajia vaivaavaan asiaan, nimittäin kalastukseen soveltuvien vesialueiden saamiseen. Jo tämän lyhyen kalastuspäivän aikana minulle tulee selväksi, että uusia alueita voi saada, kunhan hoitaa hyvin suhteensa vesialueiden omistajiin. Lahtonen keskustelee päivän aikana parin ranta-asukkaan kanssa päivän saalista ja muusta ajankohtaisesta sekä tarjoaa heille kiitokseksi muutaman kuhan. ”1970-luvun alussa kuhaa ei näiltä vesiltä juuri tullut kuin keväällä, kuhakanta lähti kasvuun Airistolla joskus 80-luvulla”, toteaa Lahtonen. Lahtosen mukaan hylkeen vierailun voi todeta rikkinäisten verkkojen ja kalojen päiden lisäksi myös siitä, että verkosta nousee vain kuolleita kaloja, koska elävät on syöty. ”Jos joku pitää omia verkkojaan rannan läheisyydessä, en vie omiani aivan siihen lähelle vaan kauemmas ulos”, kertoo Lahtonen. Ensin isänsä kanssa ja viimeiset 15 vuotta I luokan kaupallisena kalastajana. Tähän liittyy myös käyttöja hoitosuunnitelmien valmistelun yhteydessä käyty keskustelu ELY-keskusten mahdollisesti myöntämistä luvista. Heti retkemme alussa pääsin omin silmin havainnoimaan hylkeen vierailun verkoilla. Päivittäin alueella liikkuva kalastaja pitää silmällä muita liikkujia. Satavasta on matkaa Turun keskustaan autolla parikymmentä minuuttia. Kalastajien vesille pääsyssä on asukkaiden kannalta hyviäkin puolia. Lahtonen on kalastanut kymmenvuotiaasta asti yli 60 vuoden ajan
Suomen Kalastuslehti 8 • 19 Hannu Lahtosta huolettaa kalastajien ikääntyminen: ”Kun me lopetamme, mistä kauppoihin saadaan kotimaista kalaa?”
Hän on ollut mukana LuonnonvarakeskukHannu Lahtonen on kalastanut kotivesillään jo yli 60 vuoden ajan ja nähnyt omin silmin sen muutoksen, jonka saaristo on vuosikymmenien aikana kohdannut.. 20 • Suomen Kalastuslehti 8 Vaikka ollaan Turun kaupungin alueella ja rannat ovat tiheästi rakennettuja, hylkeet ovat jokapäiväisiä vieraita Lahtosen verkoilla. Kevään saapumisen pystyy Lahtosen mukaan aikatauluttamaan siten että ensin saapuvat norssit, sitten silakat ja niiden perässä merimetsot. ”Hylkeitä on kuitenkin niin paljon, etten usko tällä olevan juurikaan merkitystä”, harmittelee Saarinen. Tämän Lahtonen uskoo johtuvan silakan rysäpyynnin loppumisesta Airistolla. Käytännössä metsästyksen toteuttaminen sisäsaaristossa on vaikeaa, koska vesialueet ovat niin pieniä. Kalatalousalue ei pysty tekemään paljoa hylkeiden suhteen, mutta kalatalousalueen yleiskokouksen toimintasuunnitelmassa osakkaita kehotettiin antamaa lupia metsästykseen. Sitten saaliit paranevat, kunnes hylje jälleen ilmaantuu paikalle” Lahtonen valistaa. Kuhan alamittaa koskeva keskustelu on hänelle hyvin tuttua. Saarinen kertoo itsekin käyneensä tänä syksynä kalatalousalueen vesillä hyljejahdissa ja saaliiksi on tähän mennessä saatu yhteensä 13 hyljettä. Airisto-Velkuan kalatalousalueelle ei tänä vuonna enää myönnetty ennen pesimäkautta tapahtuvaa merimetsojen häirintälupaa, mutta sen sijaan tuli lupa merimetsojen munapesien tuhoamiseen koko alueella ja lisäksi lupa 300 linnun ampumiseen 20?.?8.?–?31.?12. ”Lupia on jäljellä vielä noin 200, mutta lintuja on Mynälahden ja Taivassalon vesillä edelleen satoja”, kertoo Saarinen. Silakkarysät olivat merimetsojen pikaruokaloita. Merimetson suhteen pientä valoa tunnelissa Merimetsot eivät tänä vuonna ole olleet yhtä suureksi haitaksi kuin aikaisempina vuosina. ”Kun hylje käy verkoilla, kalaa tulee muutaman päivän ajan huonommin. Jo silloin hän tutustui kalaan elintarvikkeena ja siltä ajalta ovat edelleen voimassa hyvät suhteet Italiaan ja Ranskaan, joihin hän edelleen toimittaa suomalaista kalaa. Hänen mukaansa saaliit vaihtelevat muutaman päivän sykleissä. Solmuvälin korotus ei vaikuttanut saaliisiin Ennen kalastajaksi ryhtymistä Hannu Lahtonen teki työuransa tukkukaupan puolella
Uusia nuori kalastajia ala ei houkuta. Monet Saaristomeren kalastajat ovat valittaneet kuhasaaliin laskeneen alamitan noston myötä, mutta Lahtonen sai alussa jopa parempia saaliita isomman solmuvälin verkoilla. Karkottimet siis auttavat sekä lohirysillä että kuhaverkoilla kalastavia. Parhaina päivinä saalis voi olla moninkertainen. sen kuhan alamittaa ja hyljekarkottimien toimintaa koskevissa tutkimuksissa. Kuhasaaliit kasvoivat eikä puoliksi syötyjä kuhia tarvinnut verkoista päästellä. Miten tuoreen kotimaisen kalan saatavuuden käy, kun nämä konkarit lopettavat. Suomen Kalastuslehti 8 • 21 tään 40 senttimetrin pyyntimitta. Lahtosen kalat päätyvät Suomen toiseksi vanhimman kauppahallin Turun Kauppahallin kalaliike S. Wallinin tiskille kaikkien lähikalaa haluavien turkulaisten saataville. ”Tein aikoinaan sopimuksen Wallinin kanssa, ja se sopimus pitää”, vakuuttaa Lahtonen. Hyvien vuosien myötä kuha on kasvanut hyvin. Laatikosta löytyy 24 kuhaa. Kuhaa ei tule kappalemääräisesti yhtä paljon kuin ennen, mutta kalan kasvanut koko korvaa lukumäärän ja kilomäärä on pysynyt samana. Lahtosen mukaan saalis on heppoinen tällä verkkomäärällä, ei huono, muttei kovin hyväkään. Lahtosen kalavesillä oleva salmi oli viime vuonna suljettu hyljekarkottimilla. Mikä sitten olikaan tämän päivän saalis. Kuten alussa kerroin, Lahtonen ei ole enää nuori kalastaja ja hänellä on monta ikätoveria. Muilla alueilla, kuten Suomenlahdella ja sisävesillä, pyyntimitta on kaikille kalastajille yhteinen 42 senttimetriä. Tällä hetkellä ryhmään I kuuluvien kaupallisten kalastajien luonnonvesistä pyytämän kuhan tulee Suomenlahden ulkopuolisilla merialueilla täyttää vähinLaatikollinen tuoretta lähikalaa valmiina lähtemään asiakkaalle Turun Kauppahalliin. Heti perään mies harmittelee, että tänä vuonna Luonnonvarakeskus siirsi karkottimet toisaalle ja hylkeet ovat palanneet. Parin vuoden ajan Lahtonen on käyttänyt kuhan kalastuksessa 43 millin verkkojen sijaan 45 millin solmuvälin verkkoja ja saalista tulee. Hyväkuntoisen saaliin lisäksi verkoista löytyy joka kerta hylkeiden vaurioittamia kaloja.
Tällöin jatkuva vesivaluma mahdollistaa kalojen nousun vastavirtaan ja itse kosteikko voi olla meren tai järven pintaa ylempänä. Kustannukset Vesipinta-alaa syntyneessä haukitehtaassa on 3?100 m 2 ja maamassoja kaivettiin 1?200 m 3 , josta käytännös. Vastaavan tyyppisiä kohteita ei liene ennen kalojen lisääntymisalueiksi kunnostettu, joten kohde on eräänlainen pilotti. Nimityksessä käytettävä sana ”tehdas” on puhtaasti leikkimielinen ja viittaa runsaaseen tuotantoon – poikasia voi parhaimmillaan tulla kuin liukuhihnalta. Luvat nopeasti Kunnostukseen liittyen huomionarvoinen seikka oli se, että vaikka maastokartoissa kohde oli vielä merkitty vesialueeksi, niin maastokatselmuksessa alue tulkittiin lupaviranomaisen(kin) toimesta jo maa-alueeksi, jolloin vesilain mukaisia ja melko raskaita lupaprosesseja ei kunnostukseen tarvittu. Monesti käytetään eri keinojen yhdistelmiä. Kohteessa pilotoitiin samalla myös pienimuotoisesti uutta kaivuumenetelmää, ”kasvillisuuden tiputtamista”. Myös kunnan ympäristötoimeen riitti asiasta pelkkä ilmoitus, joten kaivuu oli mahdollista maanomistajien luvalla. Kustavin haukitehtaaseen makeaa vettä tulee kuitenkin vain vähän ja kalojen kulkumahdollisuus haukitehtaan ja meren välisen pohjakynnyksen yli perustuu enimmäkseen meriveden ajoittaiseen pinnanousuun. 22 • Suomen Kalastuslehti 8 Kustavin ensimmäinen haukitehdas Haukitehdas on haukien lisääntymistä silmällä pitäen kunnostettu tai tehty kosteikko, jossa hauet käyvät lisääntymässä omatoimisesti luontaisin keinoin. Ennen kunnostusta alue oli järviruokoa kasvavaa maa-aluetta meren rannassa, kun taas kunnostuksen jälkeen alue on fladamainen matala lahdukka, joka on kapeasti yhteydessä mereen matalan kynnyksen yli. Uuden kokeilua Kustavin ensimmäinen haukitehdas urakoitiin joulukuussa 2021 kaivinkoneella kaivaen. Lopputulosta voidaan luonnehtia vaikka ”tekofladaksi”. TEKSTI JA KUVAT JANNE ANTILA, SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN KESKUSJÄRJESTÖ H auille voidaan kunnostaa kutualueita monin menetelmin, tulvittamalla, nousu-uomakunnostuksilla, mosaiikittamalla ruovikoita, kynnystämällä avattuja fladoja, uudelleenohjaamalla ojavesiä, kaivamalla ja paikoin jopa turottamalla. Projektin luvitusprosessi oli täten kevyt sekä nopea. Tyypillisesti haukitehdas perustetaan paikkaan, johon laskee runsaasti makeaa vettä ojia, noroja tai puroa pitkin. Kustavin kohde tarjoaakin tulevien vuosien seurannan myötä paljon uutta tietoa näistä aiheista
Ensimmäinen kevät Haukitehtaan pH, lämpötila ja suolapitoisuus mitattiin avovesikauden aikana muutamaan otteeseen ja arvot olivat kalojen lisääntymiseen mainiot. Lisää aiheesta: haukitehdas.fi. Kunnostuskustannukset katettiin ELY-keskuksen myöntämällä tuella Euroopan merija kalatalousrahastosta. Selvitys-, suunnitteluja palkkakustannuksista vastasi puolestaan Suomen Vapaa-ajankalastajien Haukitehdas-hanke. Hintalappu kohteen käytännön kunnostustoimille kaikkineen oli lopulta 18?339 euroa. Näissä olisi potentiaalia ihmisen antaa luonnolle ja kalastolle vähän takaisin. Pienessä kuvassa toukokuun lopulla aluelta löydettyjä hauenpoikasia, kolmipiikki sekä vuotta vanhempi särkikalan poikanen. Kustavissa kunnostetun kohteen tyylisiä, merestä käytännössä maaksi kohonneita ruokoalueita löytyy Suomen rannoilta valtava määrä. sä kolmannes oli ruokoturvetta eli maatunutta kasvimassaa ja loput savea. Potentiaalisia alueita vaikka kuinka Ihmistoiminta on pilannut valtavan määrän fladoja ja muita vastaavia elinympäristöjä pitkin rannikkoamme ja tämä vaikuttaa myös keskeisten kalalajiemme lisääntymiseen negatiivisesti. Elämä oli siis löytänyt paikalle ja tämä voidaan tulkita hyväksi aluksi, joka vain paranee tulevina vuosina kasvillisuuden kehittyessä. Kasvillisuuden tiputuksen testinurkkauksessa kuitenkin näkyi muutamia hauenpoikasia, runsaasti jonkin sammakkolajin nuijapäitä sekä lämmittelemään löytäneitä ylivuotisia särkikalojen poikasia ja vähän muitakin kaloja. Suomen Kalastuslehti 8 • 23 Haukitehdas ensimmäisen kasvukauden jälkeen elokuussa. Välittömästi kaivuuta seuranneena keväänä ei kohteessa vielä liene tapahtunut kovin mittavaa haukien lisääntymistä, sillä kudun onnistumiselle tärkeää kasvillisuutta oli vielä varsin vähän. Kunnostetun keinofladan pohja on noin 35 senttimetriä meriveden normaalitasoa alempana
Myös ensi vuoden alusta uusiutuva PEFC-metsäsertifiointi edellyttää, että perusparannettavien ja uusien metsäteiden rummut tulee tehdä siten, että vesieliöiden kulku on mahdollista. Tien perusparannuksen yhteydessä vesistörummun esteellisyys on helpoin korjata. TEKSTI IRMELI RUOKANEN, SUOMEN METSÄKESKUS KUVAT SEPPO LEINONEN JA JARI KOSTET T ierumpujen esteellisyys on ympäristöongelma silloin, jos se estää kalojen vaelluksen lisääntymistai syönnösalueille tai pohjaeläinten kulun. Yli 10 senttimetrin pudotus rummusta vesipintaan estää useimpien kalalajien nousun. Hankkeen verkkosivulta löytyy muun muassa vaellusesteinventointilomake, video inventoinnista, esteellisten rumpujen asennusoppaita sekä webinaari aiheesta. Tällöin rummun alapäähän voi muodostua putous, joka estää vesieliöiden nousun. Syitä rumpujen esteellisyyteen Suurin osa esteistä on tierumpuja, jotka on asennettu liian korkealle tai rummun alapuolinen purouoma on syöpynyt. Suomen metsäkeskuksessa PohjoisPohjanmaalla on menossa Rumpuesteet pois -hanke, jossa välitetään tietoa esteellisen rummun inventoinnista ja korjaamisesta. Jo muutaman senttimetrin pudotus estää simpukoiden liikkumisen. Kun virtausnopeus on yli 20 cm/s, se voi estää pohjaeläinten liikkumisen rummussa. Rummun aiheuttama nousuesteen poisto vaatii usein useamman kivikynnyksen tekemisen, jotta vesieliöille saadaan esteetön nousuväylä lähestymisalueen sekä rummun läpi. Metsäja peltoteiden rakentajille ja kunnostajille tarvitaan tietoa esteellisistä rummuista ja niiden korjaamistavoista sekä uusien vesistörumpujen asentamisesta. 24 • Suomen Kalastuslehti 8 Metsäkeskus vähentää tierumpujen vaellusesteitä Eri puolilla Suomea tehtyjen selvitysten perusteella noin kolmannes tierummuista on osittainen tai täydellinen este vaellukselle. Muita esteellisyyden syitä ovat voimakas virtausnopeus (yli 40 cm/s) rummun sisällä. Rumpuesteet pois -hanke välittää tietoa Metsäkeskuksen Rumpuesteet pois -hanke järjestää webinaareja, infotilaisuuksia ja maastopäiviä sekä tiedotusta rumpujen esteellisyyden inventointiin ja korjaukseen. ELY-keskusten yksityistieavustuksen saaminen edellyttää myös esteettömiä rumpuja. Rummun alapuolinen putous uoman pohjaan ei saa olla suuri. Vaihtoehtona on myös rummun uusiminen ja sen asettaminen oikeaan korkeuteen. Aiheesta lisää: https://www.metsakeskus.fi/fi/hankkeet/rumpuesteet-pois. Rumpurakenteen pohjan sileys, veden mataluus (alle 20 senttimetriä) rummussa, lähestymisalueen tukkoisuus sekä rakenteen suulla olevat kivija karikepadot lisäävät esteellisyyttä. Esteettömiä rumpuja vaatii Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) korvaava uusi metsätalouden kannustinjärjestelmä, metka, joka tullee voimaan vuoden 2024 alussa
Kuva Seppo Leinonen.. Suomen Kalastuslehti 8 • 25 Rummun alapään kivikynnykset varmistavat riittävän vesisyvyyden rummussa. Kuva Jari Kostet, teksti Antti Karppinen, Metsähallitus, Rummun asentamisohje. Pudotus rummusta vesipintaan ja uoman pohjaan, kova virtausnopeus ja veden vähyys rummussa sekä rumpurakenteen pohjan paljaus aiheuttavat yhdessä täydellisen vaellusesteen ylävirtaan
Liukkonen toivottaa herroille kireitä siimoja ja jatkamme matkaa. Suominen tarkastaa kalastajan FIN-rekisterin, saaliin, lippumerkit ja lopuksi vielä kalastonhoitomaksun. Kalastusmestari Suominen nousee tarkastukselle alukseen. He ovat juuri aloittaneet kalapäivän ja ovat heittelemässä haukea. Päässämme on kuulosuojaimet ja ajon aikana kommunikoimme toistemme kanssa mikrofonien välityksellä. Odotamme että kalastaja saa verkon koettua ja ajamme veneen viereen. Tässä jo kiteytyy yhteisvalvonnan syvin tarkoitus. Verkostoituminen ja oppiminen. Toivotamme mukavaa päivää ja jatkamme matkaa. Liukkonen tarkastaa vapaa-ajankalastajia ja. Nygård pistää veneeseen lisää vauhtia ja ajoittain tuntuu, ettei saa vedetyksi ilmaa sisään keuhkoihin. Aluksen ruorissa on merivartiomestari Bertil Nygård ja kalastuksenvalvonnassa Liukkosta avustaa vanhempi merivartija Mikko Seikola. Vielä ei ole saalista tullut. Miehet tuntevat vedet ja ihmettelevät useaan kertaan, miten kalastajia on näin vähän. Vastaavanlaisen yhteistyön soisi leviävän laajemmallekin Suomeen. Kaikki ovat kunnossa. Istun Länsi-Suomen merivartioston Susiluodon merivartioaseman rib-veneen kyydissä. Mukana on myös Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastusmestari Paavo Suominen. Kaikki on kunnossa ja juttelemme hetken miesten kanssa. Yhteisvalvonnassa verkostoidutaan ja opitaan Seuraavaksi vastaan tule vene, joka näyttää olevan kokemassa verkkoja. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO ”H yvää päivää, kalatalousalueen ja rajan kanssa tehdään kalastuksenvalvontaa”, tervehtii kalastuksenvalvoja Vesa Liukkonen ensimmäisiä perjantaiaamuna vastaan tulleita kalastajia. ”Taitaa Paavo olla sun asiakas”, huikkaa Liukkonen. Kyse on Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalueen ja viranomaisten vuosittaisesta yhteisvalvonnasta Kustavin merialueella. Kalamiehet kaivavat taskuistaan puhelimet ja näyttävät kalastonhoitomaksunsa. Liukkonen asuu Kustavissa ja toimii alueella kalastusoppaana Hullu Kalastaja nimisen yrityksensä kautta ja on lisäksi kalatalousalueen hallituksen jäsen. Veneen kyljessä oleva FIN-alkuinen rekisterinumero kertoo kyseessä olevan kaupallisen kalastajan. Kun veneessä on mukana useita eri alan ammattilaisia kaikki oppivat toisiltaan. Yleensä hauenkalastajia on tähän aikaan syksyä liikkeellä runsaasti. Myös Seikola asuu alueella ja on itsekin innokas kalamies. 26 • Suomen Kalastuslehti 8 Yhteisvalvontaa Kustavissa Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalueen ja viranomaisten vuosittaisessa yhteisvalvonnassa Kustavin merialueella verkostoidutaan ja opitaan toinen toisilta
Molemmat vaativat hieman erilaista osaamista. Oma kokemukseni yhteistyöstä kalastuksenvalvonnassa poliisin kanssa tukee samaa näkemystä. Kalastuksenvalvojan työ ei ole turhaa, kun tietää että rikkomuksesta tulee seuraus. Komppaan tässä Liukkosta. Vanhempi merivartija Mikko Seikola avustaa, kun kalastuksenvalvoja Vesa Liukkonen tarkistaa kalastajien kalastonhoitomaksut Kustavin saariston yhteisvalvonnassa.. Myös ELY-keskus näkee tämän tyyppisen yhteisvalvonnan hyvin positiivisena. Rajan kanssa toimittaessa ilman kalastonhoitomaksua kalastanut saa käteensä heti 100 euron sakon”, kiittelee Liukkonen. Merivartiostolle retket ovat myös tärkeitä. ”Merivartiosto on mielellään mukana kalastuksenvalvonnassa. ”Ja välillä on myös ihan mukavaa, kun ei itse tarvitse tehdä koko ajan”, jatkaa Seikola. ”Kalastuksenvalvojalla ei ole mahdollisuutta kirjoittaa kalastajalle suoraan rangaistusta. Tässä oppii aina uusia asioita kalastuksesta”, kertoo Nygård. Rajavartiolaitoksen kanssa tehtävässä yhteistyössä Liukkonen näkee yksittäisen kalastuksenvalvojan kannalta yhden erityisen ison ja merkittävän asian. Resurssit käytetään pääosin kaupallisen kalastuksen EU-kalastuksenvalvontaan, rekistereihin ja purkamistarkastuksiin kalasatamissa. Suomen Kalastuslehti 8 • 27 Suominen hoitaa kaupallisten kalastajien tarkastukset. Heilläkin valvottava alue on iso ja valvonnasta aiheutuvat kustannukset ovat isoja, yhteistyö auttaa siinäkin. Liukkosen mielestä yhteistyö on aina tärkeää. Rajavartiolaitoksen kanssa ELY-keskus tekee paljon yhteistyötä lohenkalastuksen valvonnassa sekä jokisuuvalvonnassa syksyllä. Suomisen mukaan heillä oli aikaisemmin enemmän yhteisvalvontaa kalatalousalueiden kanssa, mutta nykyisin resurssit eivät vaan enää riitä. Tämä ei valitettavasti vieläkään ole aina varmaa silloin kun kalastuksenvalvoja lähettää tiedon rikkomuksesta eteenpäin poliisilaitokselle
Liukkonen ja Seikola vaikuttavat silti pettyneiltä. Lupien tarkastuksen jälkeen Liukkonen neuvoo ystävälliseen sävyyn miehiä joko pamputtamaan kalat väVarsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastusmestari Paavo Suominen tarkastaa kaupallisen kalastajan saalista. Jo aamulla ajaessani autolla salmen ylittävää siltaa näin kalastajia vesillä. Joku kohtaa valvojan ensimmäistä kertaa elämässään, toinen kertoo tulleensa tarkastetuksi jo viidennen kerran tänä vuonna. Toinen saa luvan puuttumisesta johtuen Seikolalta tulosteen, joka velvoittaa maksamaan 100 euron rikesakon. 28 • Suomen Kalastuslehti 8 Kalastajat löytyvät sisäsaaristosta Matka jatkuu sisemmäs saaristoon kohti Kustavin ja Taivassalon välissä olevaa Kaitaisten salmea. Kaarramme sisälle salmeen ja näemme heti muutamia veneitä. Alue on erittäin suosittu kalastajien keskuudessa. Rupattelu on molemmin puolin hyvin lämminhenkistä. Yhdeltä kalastajalta kalastonhoitomaksu on unohtunut kotiin ja hänelle Liukkonen kirjaa tabletilla valvontatyökaluun näyttömääräyksen poliisille. Kalastajat ovat pääasiassa hyväntuulisia ja kiittelevät että valvontaa on. Yhdessä veneessä oli saalista, mutta kalat räpistelivät laatikossa ilman vettä. Nyt salmessa näkyy parisenkymmentä venettä. Kaupallisilta kalastajilta tarkastetaan vapaa-ajankalastajien tavoin myös kalastonhoitomaksu.. Lähdemme tarkastamaan veneitä siinä järjestyksessä kun ne tulevat vastaan. Kalastajien laatikoista löytyy pääasiassa pieniä ahvenia, mutta jokunen hauki ja kuha mahtuu joukkoon. Kalastuksenvalvonta on lupien tarkastamisen lisäksi asiakaspalvelua ja neuvontaa. Kalaa on tullut vaikka useimmat valittelevat kalojen olevan tiukassa. Osa kalastajista tuntee valvojat entuudestaan ja vitsailee käyttekö täällä joka syksy aina samana päivänä. Kaislikon vieressä kalasteleva kaksikko oli lähtenyt mökiltä kalaan ja vain toisella on kalastonhoitomaksu suoritettuna. ”Parhaimmillaan täällä voi olla yhtä aikaa 50 venettä”, vakuuttaa Liukkonen. Yhdessä veneessä on sumpussa useampi kuha ja Liukkonen tarkastaa kalat yhdessä Seikolan ja Suomisen kanssa varmistaakseen että 42 senttimetrin pyyntimittaa on noudatettu. Kalastajat ovat alueella jigaamassa kuhaa ja ahventa. 100 euron rikesakko Ihan ilman moitteita kaikki kalastajat eivät selviä
Vain yhdellä ei ollut kalastonhoitomaksu maksettuna ja yhdellä se oli unohtunut kotiin. Suominen kipuaa jälleen kalastajan alukseen tarkastamaan saalista. Asia johon kaikkien kalastajien on syytä jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota piakkoin uudistuvan ja tiukentuvan eläinsuojelulain myötä. Salmessa on myös verkkoja ja pian kohtaamme matkamme toisen kaupallisen kalastajan. Saavissa on mukavasti kuhia, jotka kaikki täyttävät Suomenlahden ulkopuolisilla merialueilla I ryhmään kuuluvien kaupallisten kalastajien kuhalta vaaditun 40 senttimetrin pyyntimitan. Suomen Kalastuslehti 8 • 29 littömästi tai sitten laittamaan laatikkoon vettä. Päivän aikana tarkastettiin 34 henkilöä, joista kaksi oli kaupallisia kalastajia. Merivartioaseman pöydän ääressä teemme vielä yhteenvedon päivästä. Tapahtumia oli kaikkiaan 25 kappaletta. Kiitän osapuolia mukaan pääsystäni mielenkiintoiselle yhteisvalvontaretkelle ja käännän auton keulan ulos merivartioaseman portista Nygårdin sulkiessa portin ja jäädessä Seikolan kanssa asemalle valvomaan rajamme turvallisuutta. On aika palata asemalle. Kalastajilla olivat luvat hyvin kunnossa. Kalastuksenvalvoja Vesa Liukkonen tarkastaa, että kuhan 42 senttimetrin pyyntimittaa on noudatettu.. Pyydyksiä tarkastettiin kaksi ja niihin molempiin jätettiin kalastuksenvalvojan viestimerkki, koska molemmissa oli kyse pyyntipaikan varaamisesta. Päivän saldo on ihan hyvä Kaitaisten sillan luo ehtiessämme toteamme, että kaikki veneet on tarkastettu ja päivä alkaa kääntyä iltaan. Pyydyslippuun jätettiin kalastuksenvalvojan viestimerkki, koska kyse oli pyyntipaikan varaamisesta. Liukkonen jatkaisi kalastuksenvalvontaa vielä seuraavana päivänä yhdessä Nygårdin ja Seikolan kanssa
Lisäksi pyydykset tulee aina muistaa merkitä kalastusasetuksen edellyttämällä tavalla.. Väylävirasto ja Fintraffic kehottavat kuitenkin kaikkia kalastajia asettamaan pyydykset väyläalueiden ulkopuolelle. 30 • Suomen Kalastuslehti 8 Salmet ja kapeikot ovat houkuttelevia kalastuspaikkoja
Kalanpyydysten merkinnän tarkoituksena on parantaa veneilyturvallisuutta ja helpottaa kalastuksenvalvontaa. Heidän mukaansa syväväylälle laitettu kalanpyydys voi häiritä alusten navigointia tai pahimmassa tapauksessa aiheuttaa jopa onnettomuuksia. Näillä alueilla pyydys on merkittävä 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan salkoon kiinnitetyllä vähintään 20 senttimetriä leveällä ja korkealla neliön muotoisella lipulla. Vaikka verkko olisi syvemmällä kuin laivan pohja, ei tätä asiaa pystytä havaitsemaan laivan kannelta. Pohjaverkot ovat sallittuja vain, jos ne ovat tarpeeksi syvällä ja niiden merkinnät ovat väyläalueen ulkopuolella. Vesiliikenteen käyttämiä alueita ovat muun muassa väylät, mutta myös muut ominaisuuksiensa puolesta aluksille kulkukelpoiset vesialueet, joilla esiintyy satunnaista enemmän vesiliikennettä. Ongelmaverkkoja löytyy jatkuvasti Väyläviraston mukaan Saimaalta löytyy viikoittain väärässä paikassa olevia ongelmaverkkoja. TEKSTI JA KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Pintapyydys tulee vesiliikenteen käyttämillä alueilla merkitä kahdella päällekkäisellä lipulla. Pyydysten merkintään käytettävien köysien tulee olla uppoavia tai varustettu painoin. ”Paras ratkaisu on laittaa kaikki kalanpyydykset väylän ulkopuolelle. Pahimmillaan väärin merkityt ja asetetut pyydykset voivat aiheuttaa onnettomuuksia. Kalastusasetuksessa vesialueet jaotellaan vesiliikenteen käyttämiin ja muihin alueisiin. Merikartasta voi tarkistaa, missä väylä sijaitsee. Uusissa merikartoissa syväväylä on rasteroitu, mikä helpottaa sijainnin hahmottamista”, kertoo sisävesiväyläyksikön päällikkö Tero Sikiö Väylävirastosta. Isoilla aluksilla on myös suuri syväys, ja siksi ne eivät voi poiketa syväväylän ulkopuolelle”, kertoo Fintrafficin Saimaan VTS-keskuksen varapäällikkö Anna Hägglund. Yli 10 metriä pitkät pyydykset ja jadat on merkittävä molemmista päistä ja tarvittaessa myös haarojen päistä. VäyläVäylillä kalastaminen puhuttaa Väylävirasto tiedotti lokakuussa väylille lasketuista kalaverkoista ja muistutti pyydysten oikeanlaisesta ja asetustenmukaisesta merkinnästä. Myös syvällä olevien pohjaverkkojen kanssa pitää väylällä olla todella tarkkana. ”Alukset pyrkivät väistämään verkkoja, mutta aina se ei ole mahdollista esimerkiksi kahden aluksen kohtaamistilanteen takia. Lippusalot tulee varustaa vähintään 2 senttimetrin heijastimella. Suomen Kalastuslehti 8 • 31 S eisovien ja kiinteiden kalanpyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava ja kalastusasetuksen mukaisella tavalla tehty merkintä on pakollista. Ongelma on yllättävän laaja. Lisäksi on muistettava, että pyydysten ulottuvuuteen kuuluvat pyydysmerkkien lisäksi myös niiden kiinnittämisessä ja ankkuroinnissa käytetyt köydet. Mitä sitten pitäisi tehdä. Keskusliitossakin puhelin soi muutaman kerran vuodessa tästä asiasta
Pyydyslippu, jollaista käytetään alle 1,5 m syvyydessä olevan pintapyydyksen merkitsemiseen vesiliikennealueella. Loppupelissä pyydyksen asettajan on hyvä tietää, että väärässä paikassa oleva katiska tai verkko voi tulla todella kalliiksi. Aika hankalaa, eikö. Haraussyvyys voi vaihdella väyläosuuksittain. Kalatalouden Keskusliiton mielestä tämä on hyvä ohje suurimmalle osalle kalastajia. Haraussyvyys ilmenee väyläpäätöksestä, joka on saatavana Väylävirastolta. Kalastajan on syytä perehtyä väylämitoituksen periaatteisiin, jotta hän voi ymmärtää millä tavalla väylällä voi kalastaa turvallisesti ja laillisesti. Lähtökohtana on, että kulkuväylällä ei saa kalastaa seisovalla pyydyksellä siten, että se vaikeuttaa kulkemista. ”Olemme kalastajien ja kalastuksenvalvojien ohjeistuksessa tukeutuneet Liikenneviraston Väylät ja kalastus -julkaisuun”, toteaa järjestöjohtaja Risto Vesa. On syytä kuitenkin muistaa, että haraussyvyys on suurempi, kuin merikartoista ilmenevä kulkusyvyys. Väylälle ei toisin sanoen saa asettaa seisovia pyydyksiä tai sen merkkejä (vesilaki 3 luvun 3 §). Väärin tai väärään paikkaan asetetun tai väärin merkityn pyydyksen yliajotapauksissa korvausvastuu aiheutuneista vahingoista on lähtökohtaisesti pyydyksen asettajalla. AN U VÄ LI TA LO , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Näin saa toimia vain, jos pyydysmerkit ovat lisäksi asetettavissa väyläalueen ulkopuolelle. Tässä kohtaa kannattaa varmaan jo miettiä onko pyydyksen asettaminen väylälle välttämätöntä, jos ja kun se sisältää aika suuria vaatimuksia ja voi aiheuttaa isoja ongelmia. Väylävirasto ja Fintraffic kehottavat kaikkia kalastajia asettamaan pyydykset väyläalueiden ulkopuolelle ja merkitsemään ne oikein. Pyydykset voivat potkuriin takertuessaan vaurioittaa alusta, ja tästä aiheutuu vaaratilanteita sekä isoja taloudellisia vahinkoja. Tämän voi aloittaa tutustumalla vaikkapa Traficomin ohjeeseen Vesiväylien syvyyskäytännön periaatteet ja soveltaminen. Erikoinen termi nimeltä haraussyvyys Väylän haraussyvyyden alapuolelle, syvyyteen, jossa aluksen ja pyydyksen väliin jää väylämitoituksen perusteella riittävästi ja turvallisesti vapaata vettä, saa lain mukaan asettaa pyydyksiä. Liikkuvilla välineillä, kuten trooli ja uistin, kalastaminen on sallittua. Väylällä kalastava alus ei kuitenkaan saa estää minkään aluksen navigointia väylällä. 32 • Suomen Kalastuslehti 8 viraston tiedote aiheutti myös laajaa keskustelua sosiaalisessa mediassa. Aiheesta lisää: Merkitse pyydyksesi oikein -esite, Kalatalouden Keskusliitto Väylät ja kalastus -julkaisu, Liikennevirasto Vesiväylien syvyyskäytännön periaatteet ja soveltaminen -julkaisu, Väylävirasto Pyydyslippu, jollaista käytetään yli 1,5 m syvyydessä olevan pyydyksen merkitsemiseen vesiliikennealueella
Toutain on ainoa Suomessa elävä särkikala, jonka pääasiallinen ravinnonlähde on kala. Toutaimella ei ole mahalaukkua ja siksi suurikokoinenkin toutain saalistaa omaan kokoonsa nähden pikkuisia ja nopeasti sulavia kaloja. Lähteet: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. Toutain (Aspius aspius) luokiteltiin 1980-luvulla erittäin uhanalaiseksi. Nykyisin toutaimen uhanalaisuusluokitus on silmälläpidettävä. 10 faktaa toutaimesta TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Ravinnon jauhaminen pieneksi tapahtuu terävien nieluhampaiden avulla. Toutain saattaa kuten myös järvien kovapohjaisilla karikoilla ja somerikkopohjilla. Suomen ennätystoutain on 7,31 kilogrammaa ja suurimmillaan se maailmalla kasvaa yli 12 kiloiseksi. 3. 6. 4. 2. 8. Lihasruodot ovat kookkaita ja siksi ne on helppo poistaa fileoinnin yhteydessä tai nyppimällä kypsästä kalasta. Toutain saalistaa pikkukaloja yleensä lähellä veden pintaa. Aikuisten yksilöiden määräksi oli arvioitu joitakin satoja kaloja. 9. 1980-luvun alkupuolella toutain eli Suomessa yksinomaan Kokemäenjoen vesistössä. Toutaimen liha on varsin maukasta, kiinteää ja melkoisen rasvaista. Viimeisten emokalojen kerääminen ja poikasten viljely pelasti toutaimen viime tingassa. Suomen kalat. 10. Kutualueet ovat vuolasvirtaisissa koskissa 1 – 2 metrin syvyydessä. Toutain kutee keväällä 7 – 9 asteisessa vedessä pääasiassa yöaikaan. Viljelyn aloittamisen jälkeen toutainta on istutettu muihinkin Etelä-Suomen vesistöihin. 5. Nuoret toutaimet voivat muodostaa pieniä parvia, mutta vanhemmiten niistä tulee yksineläjiä kutuaikaa lukuun ottamatta. 7. Toutaimen suuri suu on hampaaton, joten se imaisee saaliinsa välittömästi syvälle kitaansa. Toutain viihtyy happirikkaissa virtaavissa vesissä ja suurehkojen järvien selillä. Suomen Kalastuslehti 8 • 33 1. Tyyninä päivinä hyökkäyksen saaliin kimppuun voi kuulla ja nähdä
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Osakaskuntaopas Osakaskuntaopas on tarkoitettu osakaskunnissa toimiville ja osakaskuntatoiminnasta kiinnostuneille. 34 • Suomen Kalastuslehti 8 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta 15,00 €
PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN tekniikan sisältöä arvioitaessa on otettava huomioon esimerkiksi jätteiden määrän ja niiden hyödyntämisen mahdollisuus, vaaralliset aineet, päästöt, käytetyt raaka-aineet sekä energia, riskien ja onnettomuuksien ennalta ehkäiseminen, vaikutukset ympäristöön ja käytössä olevaan tiedon kehitys. Vaikka nyt lähdetäänkin tuulivoiman kautta liikkeelle, on syytä muistaa, että parhaan käyttökelpoisen tekniikan käsitteeseen, tai sen englanninkieliseen lyhenteeseen BAT (Best Available Technique) törmää hyvin monissa ympäristölupiin liittyvissä tilanteissa. YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN MÄÄRITELMÄN mukaan parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotantoja puhdistusmenetelmiä. Tämän palstan aiheeksi valikoitui sähköntarpeen ja suunnitteilla olevan merituulivoiman lupakysymyksiin liittyvän aasinsillan kautta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate. Näiden toimien pitäisi soveltua ympäristölupamääräysten perustaksi. Suurimpaan osaan edellä esitetyistä kysymyksistä voidaan varmasti vastata tuulivoimahankkeiden lupaprosessin yhteydessä hyvin. Periaatteen merkityksestä saa jonkinlaisen käsityksen sitäkin kautta, että Suomen ympäristökeskukselle on nimenomaan säädetty tehtäväksi ylläpitää ja kehittää parhaan käyttökelpoisen tekniikan tiedonvaihtoa, seurata parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja tiedottaa siitä. Kun tätä listaa tarkastelee ja kuulee viestin, että tuulivoimaa on merialueilla rakennettu ja hyödynnetty menestyksekkäästi jo useita vuosikymmeniä muualla Euroopassa, herää helposti kysymys, miksi sitten tuulivoiman sijoittamista Suomen merialueelle tulisi tarkastella kriittisesti. Rasmus Åkerblom Kalatalouden Keskusliitto Parasta mahdollista teknologiaako?. Mutta kun puhutaan ympäristötietoon liittyvistä kysymyksistä, käy hyvin selväksi, että tiedämme aivan liian vähän merituulivoiman rakentamisen vaikutuksista etenkin pinnan alla. Jotta tämä tosiasiassa toteutuisi on kaikkien toimijoiden, vesialueiden omistajista lähtien, aktiivisesti tuotava ympäristö tilaan ja arvoihin liittyvät kysymykset osaksi lupaprosessia, jotta ne ratkaisut, joita merituulivoiman yhteydessä käytetään, edustaisivat parasta mahdollista teknologiaa. TÄTÄ TAUSTAA vasten on hyvä todeta, että toinen ympäristöoikeuden yleinen periaate, varovaisuperiaate, asettaa huomattavan korkeat vaatimukset uudelle toiminnalle. Tähän tietopohjaan liittyen Euroopan komissio ja useat muut kansainvälisten toimijat julkaisevat tietoa parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta eri teollisuuden toimialoilla. Lisäksi siihen kuuluu toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito-, käyttösekä lopettamistapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä. Suomen Kalastuslehti 8 • 35 LAKIASIAA SYKSYN KÄÄNTYESSÄ kohti talvea sähkön hinnan ympärillä käytävä keskustelu ei ota laantuakseen, pikemminkin päinvastoin. Tähän keskusteluun linkittyy niin vihreän siirtymän, huoltovarmuuden kuin sähkön yleiseen saatavuuteen liittyviä kokonaisuuksia, joiden sääntelytavoista voisi kirjoittaa monestakin eri näkökulmasta
Härkönen käy läpi niin kotoisat rantavetemme, kuin Ahvenanmaan, Viron, Gotlannin ja Tanskan meritaimenalueet. Pääosan saavat kalastajat ja upeat maisemat ympäri Itämerta. Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman johtaja Sundell on kirjoittanut kertomusten lomaan sijoitetut infotekstit, joissa kerrotaan muun muassa kiintiöjärjestelmästä, kampeloista ja rehevöitymisestä. Ahosen kuvaukset päivistä merellä ovat arkisia, mutta mieleenpainuvia. Kyse ei ole pelkistä kalapaikoista, vaan kunkin alueen kalastuskulttuurista. Kun perusasiat ovat hallussa, lähdetään kalaan. Kirjan kokonaisuus on hallittu ja kirja käy kalastuksen lisäksi vähän matkaoppaastakin kauniisiin rannikkomaisemiin ympäri Itämerta. Härkönen käy kalassa paikallisten meritaimenkalastajien kanssa. Malin Lönnroth. Onneksi Hasse Härkönen on nyt vihdoin koonnut kaiken tietonsa tästä hienosta kalasta ja sen kalastuksesta yksiin kansiin. Hän onnistuu vangitsemaan kalastajien tunnelmat eri puolilla Itämerta. Tarinoiden lisäksi minua miellyttää erityisesti kirjan taitto ja kuvitus. Tässä kirjassa saaliskuvat ovat sivuroolissa. 36 • Suomen Kalastuslehti 8 KIRJAPALSTA MERITAIMENEN RANTAKALASTUS Hasse Härkönen Tapio Karttakeskus 2022 208 sivua Olisipa tämä kirja ollut olemassa, kun olin nuori meritaimenenkalastaja. Rannikkokalastuksen tulevaisuus on epävarma ja Itämeri taistelee monien haasteiden kanssa. Pekka Turusen kuvien hillitty värimaailma hämmentää sosiaalisen median väriloistoon tottunutta, mutta tämä on todellisuutta. Tapio Gustafsson KALASTAJIEN KYYDISSÄ ITÄMERELLÄ Jukka Ahonen, Janne Sundell ja Pekka Turunen John Nurmisen säätiö 2022 200 sivua Pohjoismaiden investointipankin viestintäjohtaja Jukka Ahonen ja biologi Janne Sundell ovat yhdessä valokuvaaja Pekka Turusen kanssa dokumentoineet rannikkokalastajia ja heidän elämäänsä ympäri Itämerta rannikkokalastajien silmin. Työ on raskasta, saaliit niukkoja ja byrokratia vaikeaa. Meritaimenta joskus kalastanut jää koukkuun tarinoihin. Kirjan alussa paneudutaan meritaimenen kalastuksen historiaan ja perusasioihin, kuten biologiaan, kalapaikkoihin ja vuodenaikoihin. Toivon, että tämä ei ole kirja viimeisistä mohikaaneista vaan että rannikkokalastus säilyy Itämerellä jatkossakin
Sininen kaulanauha turvalukituksella. Suomen Kalastuslehti 8 • 37 Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN KORTTIKOTELO Muovinen läpinäkyvä korttikotelo kalastuksenvalvojan korttia varten. Hinta: 20,00 € Muista tilata ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 6,00 € KALASTUKSENVALVOJAN PIPO Kalastuksenvalvojan pipo viileämpiin keleihin
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2023 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ Hinta 0,25 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20,00 €. 38 • Suomen Kalastuslehti 8 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla
2 17.2. 15.12. krs 00700 Helsinki p. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 4 12.5. 7 13.10. 17.3. 6.10. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Heidi Moisio p. 10.11. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Painotuote 4041 0955 YM PÄ RISTÖMERK KI MILJ ÖMÄRK T. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. 5 4.8. 6 8.9. Mitä tietoa kalatalousalueilla tarvittaisiin kalakantoihin ja kalastukseen liittyvin toimien suunnitteluun. 3 31.3. 28.4. 8 17.11. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2022 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 1/2023 ilmestyy pe 3.2. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN 2023 Nro Aineisto Ilmestyy 1 6.1. 1.9. Suomen Kalastuslehti 8 • 39 129. 9.6. 3.2
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastuksenvalvojan liivi Korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla. Kaksi isoa taskua edessä ja kaksi pientä rinnassa. Sisään taitettava henkilökorttitasku valvojakortille. Rinnassa ja selässä painatus Kalastuksenvalvoja/Fiskeövervakare. Laadukas ja kestävä kangas on 60 % puuvillaa ja 40 % polyesteriä. Hinta 49,70 €. Koot L ja 3 XL