Suomen Kalastuslehti 8/2024 • 1 8/2024 Kala on hyväksi uudet kalan syöntisuositukset
2 • Suomen Kalastuslehti 8/2024 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2025 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ Hinta 0,28 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 25,00 €
Suomen Kalastuslehti 8/2024 • 3 Sisältö 10 ?Kaupallista ravustusta Saimaalla 14 Kirkkonummen kunta palkitsi osakaskunnan 16 Yhteistyössä tuumasta toimeen 19 Valvoja – muista tehdä tapahtumailmoitus 20 Kalan käyttö edistää terveyttä 25 Uudet kalan syöntisuositukset 26 Nimisuoja luo uusia mahdollisuuksia pikkusiialle 28 Merialueen kaupallisen kalastuksen saaliin arvo nousi kolmanneksen 32 Kalojen rakkauselämä 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 faktaa 37 Lakiasiaa 39 Seuraavassa numerossa 16 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Siikaa soija-sakekastikkeessa. Kuva Pro Kala ry. M AR JA SO N N IN EN 10 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO KI RK KO N U M M EN KU N TA
Paikkoja on rajoitetusti. Viking Linen M/S Gabriella lähtee Helsingin Katajanokalta kohti Tukholmaa. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan nettisivulta ahven.net/valtakunnalliset-kalatalousaluepaivat/ Ilmoittaudu mukaan viimeistään 30.1.2025. 3. Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät 2025 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Ilmoittautuminen on sitova. Kuudennet valtakunnalliset kalatalousaluepäivät risteillään 19. 2025. – 21. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kuva: Viking Line
Tarkemmat määräykset velvoitteen voimaantulosta, sen piiriin kuuluvista kalalajeista, ilmoitustavasta ja määräajasta jätettiin myöhemmin säädettäviksi. SAALISILMOITUKSET TOIMEENPANEVA asetus on marraskuun lopun tiedon mukaan tulossa valtioneuvoston käsittelyyn vielä loppuvuoden aikana ja velvoite tulee voimaan vuoden 2025 alusta alkaen. Kalastuslain perusteella velvoitteen laiminlyönnistä voidaan myös määrätä sakkoa kalastusrikkomuksesta. TOIVOTAN KAIKILLE Suomen Kalastuslehden lukijoille rauhaisaa joulua ja antoisaa uutta vuotta 2025! Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Uutta velvoitetta ja sen yksityiskohtia käsitellään tarkemmin Kalastuslehden alkuvuoden numeroissa. Kalastuslain muutoksella pyrittiin lisäämään tietoa kalakannoista niiden kestävän käytön ja hoidon suunnittelemiseksi. KALASTAVA VÄESTÖ yritetään saada tekemään saalisilmoitukset ensisijaisesti positiivisen lähestymistavan avulla. Suomen Kalastuslehti 8/2024 • 5 Saalisilmoituksien tekoon PÄÄKIRJOITUS Omakalasovelluksen, nettisivun ja puhelinilmoituksen avulla.” VUODEN 2024 alusta voimaan tulleella kalastuslain muutoksella velvoitettiin kaikki 16-vuotta täyttäneet vapaa-ajan kalastajat ilmoittamaan saalistietonsa Luonnonvarakeskukselle. Lajilistalla ovat lohi, järvilohi, taimen, ankerias, kyttyrälohi, harjuksen uhanalaiset kannat sekä nieriä Vuoksen vesistöalueella. Ilmoitusvelvoite ei koske tavallisimpia saaliskaloja, vaan uhanalaisia, heikentyneitä sekä laajan elinkierron omaavia vaelluskalakantoja. Nähtäväksi jää, miten hyvin velvoite otetaan kentällä vastaan, koska sen kattava valvonta käytännössä on mahdoton tehtävä. Saalisilmoitusten teko olisi asetusluonnoksen mukaan mahdollista usealla eri tavalla, ainakin Omakala-sovelluksen, nettisivun ja puhelinilmoituksen avulla. SAALISLAJIN LISÄKSI ilmoituksessa kysytään paljon muutakin, kuten päivämäärä, kalastajan tiedot, pyyntialue, pyyntiväline ja kalan pituus. Ilmoitus tulisi tehdä 14 vuorokauden kuluessa kalan pyydystämisestä
Nyt poikkeuslupaa voisi hakea jokaisen lupahakemuksen yhteydessä. Suomeen ei pidä houkutella yrityksiä sillä verukkeella, että meillä ei tarvitse investoida ympäristöteknologiaan, vaan jätevedet voi ilmaiseksi ja luvallisesti laskea pilaamaan pintaja pohjavesiä.. Tuontilohen kulutus oli puoli kiloa pienempi kuin vuonna 2022. Miesten keski-ikä on 42,5 vuotta ja eniten on 33-vuotiaita miehiä, joita on 39 802. TA PI O G U ST AF SS O N , KK L Kalatalousalueet vetosivat päättäjiin Suomen hallitus on esittänyt vesiensuojelulakeihin heikennyksiä, jotka mahdollistaisivat normaalissa lupakäsittelyssä erinomaiseen tilaan luokiteltujen vesistöjen kunnon heikentämistä. Lisätietona mainittiin, että suomalaismiehistä 43 prosenttia harrasti kalastusta. 6 • Suomen Kalastuslehti 8/2024 LYHYET KESKIVERTOMIES JUHA KALASTAA Tilastokeskus uutisioi kansainvälisenä miestenpäivänä 19.11., että suomalaisen miehen yleisin ensimmäinen etunimi on Juha. Viisitoista kalatalousaluetta, joilla on alueillaan erinomaisen tilan vesistöjä, vastustaa jyrkästi hallituksen esittämiä vesiensuojelulakien heikennyksiä. Lakimuutosta vastustavien kalatalousalueiden mielestä hallituksen ei tule toiminnallaan heikentää Suomen vesistöjen tilaa. Tähän asti poikkeuslupaa vesiensuojeluun on voinut hakea joka kuudes vuosi vesienhoitosuunnitelmien tarkistamisen yhteydessä. SUOMALAINEN SÖI 12 KILOA KALAA Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset kuluttivat kotimaista kalaa runsaat neljä kiloa ja tuontikalaa vajaa kahdeksan kiloa asukasta kohti vuonna 2023. Historian aikana poikkeusluvan on saanut neljä hanketta. Kotimaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta (1,5 kiloa) ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta (2,4 kiloa). 30 vuotta täyttänyt keskivertomies on 177 senttiä pitkä ja painaa 87 kiloa. Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin ahventa (0,60 kiloa). Seuraavina olivat hauki (0,59 kiloa), kuha (0,40 kiloa), siika (0,28 kiloa), muikku (0,23 kiloa) ja silakka (0,20 kiloa)
Lakkautettavien kalatalouden tilastojen listalla ovat muun muassa Kalatalouden kannattavuus (viimeinen julkistus 06/2025), Kalansaalis ja tuotanto (12/2025, Kalan kulutus (11/2025), Kalajalosteiden tuotanto (11/2024) ja Kalan ulkomaankauppa (09/2025). Luke ja Tilastokeskus tarjosivat tilastojen käyttäjille mahdollisuuden antaa palautetta tilastotuotannon muutoksista lausuntokierroksella syyskuussa. Lisäksi huolta aiheuttavat lauhat talvet, jotka heikentävät pesimäolosuhteita ja lisäävät poikaskuolleisuutta. Suomen Kalastuslehti 8/2024 • 7 LYHYET EE LI SU U TA RI -J ÄÄ SK Ö 495 Metsähallitus on julkaissut saimaannorpan kanta-arvion vuodelle 2024. Kanta-arvio kuvaa tammikuun yksilömäärää ja siihen ei lasketa mukaan samana keväänä syntyneitä kuutteja. Arvion mukaan norppayksilöitä on noin 495 yksilöä. Lisäksi yhden tilaston tietosisältöä supistetaan ja kuuden tilaston julkaisutiheyttä harvennetaan. Poistokalastettuja puronieriöitä kertyi ensimmäisellä kohteella yli 1 000 yksilöä. LUKE LAKKAUTTAA KALATILASTOJA Luonnonvarakeskus lakkauttaa säästötoimena 14 tilastoa. Kanta kasvaa Savonlinnan eteläpuolella, kun taas pohjoispuolella yksilömäärä näyttää pysyvän ennallaan. Kaupallinen kalastus merellä -tilasto ilmestyy jatkossa vain kerran vuodessa. Kalatalouden Keskusliitto antoi oman lausuntonsa kalatalouden tilastojen tärkeydestä alalle. Ounasjoki on yksi erinomaisen tilan luokituksen saaneista vesistöistä, joita mahdollinen lakimuutos uhkaisi.. Saimaannorppakanta kasvaa suojelutoimien ansiosta, mutta kasvu on edelleen hidasta
Vesistöön asennetut vastaanotinlaitteet keräävät tietoa kalojen liikkeistä kahden kolmen vuoden ajan. Yksittäinen kalastaja voi auttaa tiedonsaannissa ilmoittamalla sivusaalina saadun nieriän Omakala. Nieriä on ollut kokonaan rauhoitettu keskeisillä, alkuperäisillä Saimaan ja Kuolimon elinalueillaan vuodesta 2014 lähtien. Metsähallituksen Pro Saimaannieriä -hanke sai merkittyä lähettimillä 17 yksilöä. Nieriöitä merkittiin Luonterilla, Yövedellä ja Ruokovedellä. 8 • Suomen Kalastuslehti 8/2024 LYHYET SAIMAAANNIERIÖILLE LÄHETTIMIÄ Äärimmäisen uhanalaisten saimaannieriöiden liikkeitä seurataan jatkossa akustisten telemetrialaitteiden avulla Saimaalla ja Kuolimolla. Tietoa kerääviä vastaanotinlaitteita asennettiin Saimaalle 10 kappaletta, ja ne on merkitty maastoon näkyvin lipuin, josta löytyvät hankkeen yhteystiedot. AK U AH LH O LM , M ET SA H AL LI TU S 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 Lo hi m ää rä (k pl ) Tornionjoki. Tornionjokeen nousseiden lohien määrä vuosina 2008 – 2024. Tulevalle vuodelle on asetettu aiempaa pienempi lohen kalastuskiintiö. fi-palvelussa. Kudulle nousevien lohien kalastus on vähentynyt viime vuosina Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella. Kesänvanhojen poikasten määrä laski Simojoessa selvästi edellisvuosiin verrattuna. Lähde: Luonnonvarakeskus. Määrät ovat samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2023, jolloin nousulohien määrä väheni jyrkästi edellisestä vuodesta. Se voi auttaa lohikantoja vahvistumaan. Nousulohien määrä pysyi alhaisena Luonnonvarakeskuksen mukaan kesän nousulohilaskennoissa Tornionjokeen havaittiin nousseen noin 24?000 lohta, ja Simojokeen noin 1?900 lohta. Saimaannieriän osalta ilmoitusvelvollisuus tulee asetuksen kautta voimaan vuoden 2025 alusta
Suomen Kalastuslehti 8/2024 • 9 LYHYET ANDERS NORRBACK JATKAA KESKUSLIITON PUHEENJOHTAJANA Kansanedustaja Anders Norrback (RKP) valittiin uudelleen Kalatalouden Keskusliiton puheenjohtajaksi liiton edustajakokouksessa Helsingissä 11.11.2024. Palvelusta voi ostaa valtion kalastonhoitomaksun, kalastusja metsästysluvat valtion alueille, maastoliikenneluvat, joulukuusiluvat, luonnontuoteluvat ja ylälappilaisten luontaisalueluvat. Käytännössä vanha palvelu oli kokoelma eri järjestelmiä. Keräyspisteistä 75 on kiinteitä ja 75 kiertäviä keräyspisteitä. Vielä kymmenen vuotta sitten neljännes luvista ostettiin verkkokaupasta, nykyisin osuus on yli 90 prosenttia. Kuluttajien muovia sisältävien havaspyydysten keräys on käynnistynyt 13 pisteessä ja laajenee 150 pisteeseen 1.5.2025. Norrback korosti myös omistusoikeuksien vahvistamisen tärkeyttä. Norrback kiittää luottamuksesta ja on innokas jatkamaan työtään Suomen kalastusalan vahvistamiseksi ja sen haasteiden ratkaisemiseksi. Metsähallitus halusi panostaa digitaaliseen myyntikanavaan, koska asiointi on siirtynyt lähes pelkästään verkkoon. Nyt uudistuneessa palvelussa yhdistyvät verkkosivusto, verkkokauppa ja osittain myös haettavien lupien järjestelmä. Suomen SUP-Tuottajayhteisö Oy ja Rinki ovat aloittaneet valtakunnallisen kalastusvälinekeräyksen. Haittapuolena kaikki vanhatkin asiakkaat joutuvat rekisteröitymään palveluun uudelleen, sillä tietosuojasyistä heidän on hyväksyttävä palvelun ehdot uudelleen.. Lisäksi palvelusta voi varata tupia. Hän seuraa tehtävässä pitkäaikaista johtokunnan jäsentä ja Kemistä kotoisin olevaa kaupallista kalastajaa Timo Matinlassia. Metsähallitus julkaisi Eräluvat.fi-sivustonsa vuonna 2013 ja verkkokaupan 2015. luokan kaupallinen kalastaja Marko Välimäki Hailuodosta. Puheenjohtajan toimikausi on kolme vuotta. Norrbackin lisäksi keskusliiton johtokuntaan valittiin uutena jäsenenä 1. – On tärkeää, että niillä, jotka omistavat ja hallinnoivat näitä alueita, on riittävät mahdollisuudet vaikuttaa itse resurssien hoitoon. RK P METSÄHALLITUKSEN ERÄLUVAT.FI UUDISTUI Metsähallitus on julkaissut uudistetun myyntikanavansa Eräluvat.fi:n. Muovia sisältäviä vapakalastusvälineitä kerätään sesonkiluonteisesti kalastusvälinemyymälöissä ja tapahtumissa keväällä ja syksyllä. – Erityisen huolissani olen merimetsojen ja hylkeiden aiheuttamasta uhkasta kalastukselle ja rannikkoyhteisöille
10 • Suomen Kalastuslehti 8/2024 Kaupallista ravustusta Saimaalla
Suurin osa saaliista päätyy tukun kautta myyntiin Helsinkiin. Suomen Kalastuslehti 8/2024 • 11 Markku Turtiainen ja Timo Myllynen pyytävät täplärapuja Saimaalla. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Jadassa lasketut rapumerrat nousevat joutuisaan verkonostolaitteen avulla Saimaalla.. Merrat lasketaan jatoina kivikkoisille pohjille muutaman metrin syvyyteen
Loppuun hioutunutta ja tehokasta toimintaa Verkonnostokoneesta tuttu työkalu nostaa mertoja järvestä. On alkamassa muikun mädin sesonki. Turtiainen ohjaa venettä eteenpäin tutkien samalla viistokaikuluotaimella pohjan laatua. Toisaalta oli hieno huomata, että oma tapa ravustaa on pääosin sama kuin ammattilaisilla. Ero on iso, mutta niin se on ruokapöydässäkin. Ravustajat saavat ravuista ennalta sovitun korvauksen. Heillä on käytössään 400 rapumertaa. 12 • Suomen Kalastuslehti 8/2024 SUOMEN RAPUSAALIIT • Kaupallisten kalastajien rapusaalis vuonna 2023 oli 726 000 täplärapua ja 31 000 jokirapua. Hyppään veneeseen ja lähden ajamaan kohti Turtiaisen ilmoittamaa aluetta. Rapukausi on ollut normaalia heikompi Palataan taas järvelle. Tehokkaan oloista. Turtiainen kuuluu osana isompaan neljän ravustajaporukan kimppaan, jolla on yhteensä käytössään 1?600 mertaa. Mertojen laskupaikalla tulee olla oikean syvyyden (3?–?5 metriä) lisäksi sopivasti kivikkoa, jossa ravut viihtyvät. Markku täällä terve, ollaan kohta siellä sun vesillä mertoja kokemassa, kuuluu puhelimesta, kun vastaan siihen syyskuun puolivälissä mökillä. Kesä ja syksy ovat olleet varsin lämpimät ja Saimaalla veden pinta oli alkukesästä todella korkealla ja nyt syksyllä se on laskenut alle normaalin. luokka eli yksisaksiset, ruttotäpläiset ynnä muut 11+ tai suuremmat. Ravustuskausi lähestyy syyskuussa loppuaan. Myllynen mittaa ja luokittelee ravut heti. Samaan aikaan Myllynen syötittää merrat uudelleen muikkujen päillä, jotka ovat peräisin järveltä pyydettyjen muikkujen koneellisesta perkauksesta. Yleensä uusi pyyntipaikka löytyy vanhan vierestä, jolloin aikaa ei kulu turhaan ajeluun. Mertojen kokeminen jatassa on tehokasta. Molemmilla on rapujuhlia päästy viettämään.. Tämä on meidän tapamme toimia, joku muu tekee toisin, toteaa Turtiainen. Opinko jotain. Alle 10 senttiset ravut lasketaan saman tien takaisin järveen. Maissa ravut laitetaan viileään ja yhteistyössä tutkijoiden kanssa kehiteltyyn rapusuihkuun, joka auttaa säilyttämään ravut hyvässä kunnossa. Kukaties samalla voisi kenties saada vinkkejä omaankin ravustukseen. Mukaan otetut ravut päätyvät koon mukaan lajiteltuina styroksisiin kylmälaukkuihin. Kovassa tuulessa järvelle ei lähdetä. Kylmälaukussa on pohjalla ritilä, jonka alla ovat viilentävät kylmäkallet. Kun paikka löytyy, jata lasketaan veteen. • Lähde: Luke Tilastotietokanta T apasin Markku Turtiaisen tutustuessani Simpelejärvellä hoitokalastukseen viime kesänä. Kausi on ollut huonompi kuin kaksi edellistä, vastaa Turtiainen. Omani olen laskenut yksitellen harrastajalla on aikaa tuhlattavaksi. Vaan siksi, että aika moni ravustaja siirtyy vesien viilentyessä muikun pyyntiin. Turtiainen ravistaa mertaan jääneet täpläravut isoon saaviin ja laittaa merrat siististi pinoon odottamaan seuraavaa laskua. heinäkuuta ja jatkuu syyskuun loppuun. 400 mertaa takaavat riittävän saaliin Turtiaisen yrityksen Järvikalastus Markku Turtiainen ravustuskausi alkaa 21. Isoissa ravuissa on paljon enemmän syötävää kuin pienissä. Kysyn Turtiaiselta millainen rapukausi 2024 heillä on ollut. Lisäksi järvellä rapuja suihkutetaan kevyesti vedellä, jotta ne pysyvät kosteina. Merrat koetaan joka päivä, tietysti sään sallimissa rajoissa. 10+, 11+, 12+ sekä 2. Kuten jokainen ravustanut tietää, pieniä 10+ koon rapuja tulee selvästi eniten, isommat ravut ovat vähemmistössä. Turtiainen ja hänen apunaan oleva Timo Myllynen ovat täydessä työn touhussa. Olisi mielenkiintoista nähdä miten ammattilaiset pyytävät, millaisiin paikkoihin he mertansa laskevat ja miten koko homma toimii. Toki. Ravustajat saavat 11+ koon ravuista kolme kertaa enemmän kuin pienemmistä. Kymmenen minuutin ajomatkan jälkeen näen yksinäisen veneen suuren selän laidalla. Kauden aikana merroilla käydään noin 40 kertaa. Tämä näkyy myös rapujen hinnassa. Iso määrä takaa, että tukku voi luottaa rapujen saatavuuteen, hyvään laatuun ja oikeaan luokitteluun. • Vapaa-ajan kalastajien rapusaalis vuonna 2022 oli 2 342 000 täplärapua ja 363 000 jokirapua. Kun minulle sitten tarjoutui mahdollisuus päästä katsomaan ammattimaista ravustusta omilla tutuilla rapuvesillä, niin pitihän tuollaiseen kutsuun tarttua. Tuolloin minulle selvisi, että Turtiainen käy ravustamassa mökkivesilläni Saimaalla. Sen verran ehtii kokea yhden päivän aikana. Koko porukkaa pyytää vuodessa noin 80?000 rapua. Jokaisessa jadassa on 15 mertaa, tuttuja kotimaisia Rapu-Rosvoja, samoja kuin minulla. Miksi niin on, sitä en osaa sanoa. Ei siksi, etteikö rapuja vielä saisi pyytää, ravustuskausi jatkuu lokakuun loppuun. Kaikki ravustavat samaan kuormaan, jolloin he saavat nostettua volyymia
Kaupallinen kalastaja Markku Turtiainen kokee jataan kiinnitettyjä rapumertoja verkonnostolaitteen avulla ja Timo Myllynen odottaa valmiina käsittelemään saalista.. Timo Myllynen mittaa ja lajittelee täpläravut niiden koon mukaan kylmälaatikoihin. Suomen Kalastuslehti 8/2024 • 13 Täplärapujen mittaus käy helposti työhön varta vasten valmistetulla mittatyökalulla
Valuma-alueen vesistöt ovat kärsineet ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutumisen aiheuttamasta rehevöitymisestä, ja osa järvistä kamppailee myös umpeenkasvun kanssa. Tekemiselle löytyy siis pitkä historiallinen tausta ja juuri siitä syystä Malmström uskoo osakaskunnan myös ympäristöpalkinnon saaneen. Vesiensuojelutyö tuo konkreettisia hyötyjä sekä nykyisille että tuleville järvien käyttäjille. Lämpimät onnittelut ja voimia tulevaan työhönne”, kannusti Haapaniemi omassa kiitospuheessaan. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA KIRKKONUMMEN KUNTA Vielä 20 vuotta sitten osakaskunnan kaikki rahat menivät kalanpoikasten istutuksiin, mutta nyt ei enää istuteta, vaan nuotataan ja niitetään järviruokoa, jotta veden laatu pysyisi hyvänä, toteaa Malmström. Vesistöjen suojelu on yhteistyötä: mukaan tarvitaan valtiota, kuntia, päättäjien poliittista tahtoa, asukkaita ja paikallisia toimijoita. Kirkkonummen kunta palkitsi osakaskunnan Kirkkonummen kunnan ympäristöpalkinto myönnettiin tänä vuonna Haapajärven yhteisen vesialueen osakaskunnalle. Työ muistuttaa siitä, ettei puhdas ja elinvoimainen ympäristö ole itsestäänselvyys, vaan vaatii sitoutumista ja jatkuvia toimia.”, kertoo Kirkkonummen kunnan ympäristöpäällikkö Anu Vikman. Veikkolan jätevedet menivät 30 vuotta sitten suoran järveen ja siitä tämä homma alkoi, kertoo 40 vuotta osakaskunnan toiminnassa mukana ollut nykyinen hoitokunnan jäsen Bertil Malmström. Myös Kirkkonummen kunnassa on huomattu osakaskunnan työn merkitys alueen virkistyskäytölle. Arvostamme kunnassa todella korkealle sitä työtä, jota Haapajärven osakaskunta on vuosikausia tehnyt alueen järvien kunnostamiseksi. Rahat hoitokalastuksiin ja kasvillisuuden niittoon Osakaskunta on toteuttanut hoitokalastuksia, joiden avulla järvistä on poistettu ravinteita ja vahvistettu vesistöjen ekologista tasapainoa. Samaa kertoi Kirkkonummen kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Haapaniemi. Pitkäjänteistä työtä talkoovoimin Haapajärven osakaskunta on toteuttanut pitkäjänteistä vesiensuojeluja hoitotyötä talkoovoimin sekä Kirkkonummen kunnan ja ELY-keskuksen tuella. Ideaalimaailmassa liiallinen kuormitus estetään jo päästölähteillä esimerkiksi hyvällä maankäytön suunnittelulla ja hulevesien hallinnalla. Palkinto oli tunnustus Kirkkonummen ympäristön hyväksi tehdystä esimerkillisestä työstä. 14 • Suomen Kalastuslehti 8/2024 H aapajärven yhteisen vesialueen osakaskunta on jo vuosikymmeniä edistänyt vesiensuojelua alueen pienehköillä järvillä. Malmströmin mukaan osakaskunta on tarvittaessa anonut kunnalta talkooavustusta ja hoitokalastusta tekevä yritys on hakenut rahaa työhön osakaskunnan puolesta ELY-keskukselta. Tavoitteeseen on vielä matkaa ja niinpä paikallisten toimijoiden työ on avainasemassa – sekä vesistöjen kunnon parantamisessa, että asian esille nostamisessa, sanoo Kirkkonummen rakennusja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Saara Huhmarniemi.. Lisäksi osakaskunta on rakentanut patoaltaita tasapainottamaan veden virtausta sekä pidättämään valumavesien mukana kulkeutuvaa kiintoainesta, humusta ja ravinteita. Vesikasvillisuuden niittoja on suunniteltu virkistyskäyttöarvon parantamiseksi
Ensi vuonna ovat jälleen vuorossa kuntavaalit. Osakaskuntien tulisi olla nykyistä rohkeammin yhteydessä oman alueensa kuntaan ja sen päättäjiin. Samalla osakaskuntatoimijoidenkin olisi hyvä huomioida, että vesienkäyttö on nykyään paljon muutakin kuin kalastamista. Haapajärven osakaskunta myy vuosittain enää noin 20 kalastuslupaa, pääasiassa ravustukseen. Muutaman vuoden osakaskunnan puheenjohtajana toiminut Kasper Hedberg on vielä nuori mies, nelikymppinen. Itse olen ollut mukana 40 vuotta. Kaikki toivo ei ole kuitenkaan mennyt. Uusiakin kasvoja osakaskuntatoimintaan on mahdollista saada. Kyllä täälläkin porukka vanhenee. Pitkäjänteisestä työstä huolimatta alueen järvet ovat Malmströmin mukaan aika huonossa kunnossa. Ennen kokouksissa oli 10?–?15 henkeä, nyt vähemmän, Malmström harmittelee. Tässä Huhmarniemi on enemmän kuin oikeassa. Kirkkonummen kunnan puolesta palkintoa olivat luovuttamassa kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Haapaniemi sekä rakennusja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Saara Huhmarniemi.. Niissä kannattaa nostaa esille myös oman kunnan alueen vesien virkistyskäyttö ja kysyä rohkeasti ehdokkailta mitä he ovat valmiita tekemään oman kuntansa vesien hyväksi. Suomen Kalastuslehti 8/2024 • 15 Tänä kesänä järvestä saatiin saaliiksi iso ankerias, joita järveen on joskus istutettu, innostuu Malmström. Kirkkonummen ympäristöpalkinto luovutettiin marraskuun lumimyräkässä 20.11.2024 Haapajärven yhteisen vesialueen osakaskunnan edustajille, puheenjohtaja Kasper Hedbergille (kuvassa vasemmalta), Bertil Malmströmille ja Kari Christensenille Haapajärven rannalla. Porukka vanhenee täälläkin Vaikuttaa, että Haapajärven osakaskunnassa on aktiivisia toimijoita, joiden avulla toiminta pysyy käynnissä
Rahoitusta työhön saatiin muun muassa NOUSU-hankkeelta. Paikallisten asukkaiden havaintojen mukaan järven yleisimpiä kalalajeja ovat ahven ja hauki. Myllyn toiminta oli kuitenkin päättynyt jo vuosikymmeniä sitten. TEKSTI JA KUVAT MARJA SONNINEN kiiski, mutta saaliiksi on saatu myös taimenta sekä istutettua siikaa ja kuhaa. 16 • Suomen Kalastuslehti 8/2024 A la-Kelvänjoen myllypato sijaitsee Pohjois-Karjalassa Lieksan kaupungin Vuonislahden kylässä. Luvan haltijan eli Onni Turusen perikunnan tehtävänä oli pitää vedenkorkeus siinä korkeudessa, että haittaa ranta-asutukselle olisi mahdollisimman vähän. Pohjapato turvaisi järven nykyiset vedenkorkeudet sekä mahdollistaisi vaelluskalojen vapaan kulun Pielisestä Kelvänjärveen ja siitä ylöspäin.. Muita tavanomaisia lajeja ovat särki, lahna, made ja Yhteistyössä tuumasta toimeen Lieksan Kelvänjoella myllypatoa hallinnoiva perikunta ja paikallinen osakaskunta ryhtyivät yhteiseen hankkeeseen vaellusyhteyden palauttamiseksi ja järvitaimenkannan elvyttämiseksi. Osakaskunta teki Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle aloitteen Kelvänjärven säännöstelypadon korvaamisesta pohjapadolla. Perikunta omistaa vanhan myllyn ja patorakennelmat sekä suurimmaksi osaksi jokea ympäröivät maa-alueet. Kelvänjärven pintaveden ekologinen tila on luokiteltu hyväksi. Säännöstelyluvan valtuuttamana hankkeeseen saatiin mukaan Vuonislahden yhteisen kalaveden osakaskunta. Ajatus padon purkamiseen luvan haltijalta Ajatus Ala-Kelvänjoen myllypadon purkamisesta lähti Onni Turusen perikunnalta vuonna 2016. Olemassa olevan myllypadon avulla säännösteltiin Kelvänjärven ja sen alapuolisen Kelvänjoen vedenkorkeutta. Itse mylly oli saanut kuvernöörin hyväksynnän jo vuonna 1845
Hankkeeseen ryhtyminen vaati hyvin paljon ponnisteluja rahoituksen hankkimisen saamiseksi, koska Vuonislahden osakaskunnalla ei yksin olisi ollut mahdollista saada hanketta rahoitettua. Myös museoviraston kanta täytyi ottaa huomioon, koska kiinteistöllä sijaitsee historiallisesti arvokas mylly. Suunnittelu vaati aikaa Tällainen hanke vaatii toteutuakseen vuosien kärsivällisyyttä ja monta yhteistyökumppania. Suunnittelun aikana piti kuunnella eri osapuolten tarpeita ja toiveita. Suomen Kalastuslehti 8/2024 • 17 mahdollisuudet. Olemme osakaskunnassa erittäin tyytyväisiä hankkeen osarahoittajille sekä Pohjois-Savon ELY-keskukHanke oli tarpeellinen erittäin uhanalaiseksi luokitellun järvitaimenen kantojen elvyttämistyössä. Myllypato oli ainoa tiedossa oleva merkittävä vaelluseste koko vesistöalueella. PANDA-PALKINTO Vuonislahden kalaveden osakaskunta sai WWF:n 5 000 euron arvoisen Panda-palkinnon kesäkuussa 2023 kunnostushankkeeseen, jossa Lieksan Ala-Kelvänjoella puretaan vanha myllypato ja kunnostetaan koskialue Pielisen uhanalaisille vaelluskaloille (Suomen Kalastuslehti 5/2023).. Samalla paranisivat myös muiden kalojen ja vesieliöiden elinAla-Kelvänjoen säännöstelypadon korvannut uusi pohjapato marraskuussa
Työt aloitettiin leikkaamalla vanha pohjapato osittain auki, minkä jälkeen siirryttiin sillan yläpuoliseen pohjapato-osuuteen sekä kivettiin alapuolinen kalatie. Miljöö muuttui edukseen ja voimme olla tyytyväisiä loppuAla-Kelvänjoen myllypato osittaisen purkamisen jälkeen. Urakoitsijana toimi Kuopion Teholouhinta Oy. Mukana talkoissa olisi ProAgria Itä-Suomen Virtaa Pielisen pintaan -hanke. Tarkoituksena on lisätä kutusoraikkoa alapuoliseen kalatiehen. Työ eteni ja valmistui pääpiirteissään suunnitelmien ja sopimusten mukaisesti. 18 • Suomen Kalastuslehti 8/2024 selle, joka rahoitti hanketta maaja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta reilulla 60 prosentilla kokonaiskustannuksista, kiittelee osakaskunnan puheenjohtaja Esko Saastamoinen. Ennallistettu koski tulee toimimaan yhtenä Vuonislahden kylän upeana luontokohteena. Olosuhteet Kelvänjoen kunnostamiseen olivat syyskuussa ihanteelliset veden ollessa erittäin matalalla kuivan ja vähäsateisen kesän ansiosta. tulokseen. Työt alkoivat syyskuussa Varsinaiseen padon purkutyöhön päästiin syyskuussa 2024. Tyytyväisiä työryhmän jäseniä vasemmalta Jouko Vallius, Marja Sonninen, Raimo Turunen ja Vuonislahden kalaveden osakaskunnan puheenjohtaja Esko Saastamoinen.. Yhteistyökumppanina hankkeessa olivat Pohjois-Savon ELY-keskus, WWF-Suomi, Olvi Säätiö, Lieksan kaupunki, UPM-Energy, Vuonislahden osakaskunta, Metsä Group, Onni Turusen perikunta ja Pielisen-Karjalan kalatalousalue. Odotamme niin osakaskuntana kuin paikallisina asukkaina ensimmäistä kevättulvaa, jolloin nähdään lopullisesti, miten vesi virtaa uudessa jokiuomassa. Hankkeen valvojana toimivat osakaskunnan puolesta Pohjois-Savon ELY-keskus sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Betonipatoon leikattiin sahaamalla aukko kunnostustyön alkuvaiheessa. Joesta purettiin vain patorakennelmat kahdesta jokiuomasta, mutta vanhan myllyn vesiuoman pato on jätetty paikalleen, koska mylly on suojelukohde. Toteutus oli valmis noin kolmessa viikossa. Hanke tuo kalataloudellisen hyödyn lisäksi lisäarvoa kauniille historialliselle myllyalueelle. Jatkoa on jo luvassa Osakaskunnan puheenjohtaja Saastamoisen mukaan suunnitelmissa on ensi kesän loppupuolella pitää talkoot
Ei siis riitä, että kalastuksenvalvoja raportoi työstään toimeksiantajalleen. Suomen Kalastuslehti 8/2024 • 19 Valvoja – muista tehdä tapahtumailmoitus tammikuun aikana! M AL IN LÖ N N RO TH , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Kalastuksenvalvojana toimivan henkilön on vuosittain tammikuun aikana toimitettava edellisen vuoden kalastuksenvalvontaa koskevat tapahtumailmoitukset ELY-keskukselle. 3. Nyt on siis aika toimittaa ELY-keskukselle vuotta 2024 koskevat ilmoitukset. Asiointilomakkeesta tulee valita vastaanottajaksi oma kala-ELY. Tapahtumailmoitus pitää laatia annetuista huomautuksista, tehdyistä talteenotoista ja toimenpiteistä luopumisista (kalastuslain 117 §). Tapahtumailmoituksen tekeminen kuuluu kalastuksenvalvojan virkavelvollisuuksiin. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO. Tapahtumailmoitukset voi lähettää ELY-keskukseen kolmella tavalla: 1. Voit lähettää tapahtumailmoituksen/valvontalomakkeet myös postitse, osoita kirjeen vastaanottajaksi oman kala-ELY:n kirjaamo. Ilmoitukset toimitetaan kalastuksenvalvojan hyväksyneelle ELY-keskukselle. 2. Tapahtumailmoituksen/valvontalomakkeet voi lähettää myös sähköpostitse oman kala-ELY:n kirjaamoon, mutta huomioi että tämän saa tehdä vain, jos pystyy lähettämään viestinsä suojattuna. Yleinen asiointilomake on sähköinen palvelu, johon kirjaudutaan pankkitunnuksilla. Täytä tulostettava tapahtumailmoitus ELY-keskuksen nettisivulta (tai kopioi Kalatalouden Keskusliiton kalastuksenvalvontalomake, jos käytät sellaista) ja lähetä se ELY-keskuksen yleisen asiointilomakkeen kautta. Kukaan muu ei voi tehdä ilmoituksia kalastuksenvalvojan puolesta
Myös kalan syöminen on terveydelle eduksi, mutta kalalajeja kannattaa käyttää vaihtelevasti. 20 • Suomen Kalastuslehti 8/2024 Kalan käyttö edistää terveyttä Monipuolinen, vaihteleva ja kohtuullinen ruokavalio on kuluttajan terveydelle eduksi. Kuvassa siikaa sen eri muodoissa.. Tämä selviää tuoreesta EU-kalat IV -tutkimushankkeen loppuraportista. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT PRO KALA RY JA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Kotimainen kala on erinomainen suomalaisten terveyttä edistävä tuote, jonka käyttöä tulisi lisätä nykyisestä
Tavoitteena oli myös tuottaa tietoa kalan käyttösuositusten päivittämiseksi. EU komission asetuksessa määritelty enimmäismäärä kalan elohopealle on 0,50 mg/kg, poikkeuksena hauki 1,0 mg/kg sekä lohi, kirjolohi, taimen ja kilohaili 0,3 mg/kg. Lukuun ottamatta Saaristomeren ja Selkämeren silakkaa, joissa merkittävä osa vuosien 2022?–?2023 tuloksista ylitti enimmäismäärän 8 µg/kg tp. PR O KA LA RY. Syiden tarkempi selvittäminen on tarpeen. Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet laskussa Monien ympäristömyrkkyjen pitoisuudet suomalaisessa kalassa ovat pienentyneet voimakkaasti 2000-luvun alkuvuosista ja vierasaineiden pitoisuudet suomalaisessa kalassa olivat enimmäkseen alle EU:n asettamien enimmäismäärien. Ruokaviraston erikoistutkija Janne Järvinen puolestaan kertoi kalojen elohopeapitoisuuksien olleen muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta alle säädettyjen enimmäispitoisuuksien. EU-Kalat IV -tutkimushankkeen tavoitteena oli hankkia lisää tietoa kalaan kertyvien ravintoja vierasaineiden pitoisuuksista kotimaisissa kalalajeissa, jotka ovat kaupallisesti merkittäviä tai joiden käyttöä pyritään lisäämään Kotimaisen kalan edistämisohjelman mukaisesti. Epäorgaanisen arseenin pitoisuudet olivat kaikissa näytteissä alle määritysrajan 0,01 mg/kg. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Panu Rantakokko kertoi, että silakan dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet olivat laskeneet enimmäismäärien alle tai niiden tuntumaan. Siksi ravinnosta saatava D-vitamiini on terveyden kannalta tärkeää. Hankkeessa mukana olleet tutkijat esittelivät tuloksia hankkeen loppuseminaarissa syyskuussa. Suomen Kalastuslehti 8/2024 • 21 K ala on tärkeä osa suomalaisten ravitsemusta ja hyvinvointia. Kala on ravinnossamme hyvä D3-vitamiinin lähde. PFAS-yhdisteiden pitoisuudet olivat Rantakokon mukaan useimmissa lajeissa alle enimmäismäärien kaikilla alueilla. Muissa lajeissa ja järvialueilla pitoisuudet olivat matalia tai selvästi alle enimmäismäärien (6,5 pg TEQ/g tp). Suomalaisen luonnonkalan käytön haasteena ovat joihinkin lajeihin suurempina pitoisuuksina kertyvät vierasaineet, jotka ovat osin rajoittaneet kalan hyödynnettävyyttä elintarvikeja rehumarkkinoilla sekä heikentäneet arviota meriympäristön tilasta. D-vitamiinia saadaan auringosta ja kalasta Ihmisillä D-vitamiinia muodostuu iholle saadun auringon valon vaikutuksesta, mutta tämä yleensä ei riitä kattamaan elimistön tarpeita pohjoisella pallonpuoliskolla
Lähde EU-kalat IV.. Elohopealle asetettu pienin ja suurin ympäristönlaatunormi on esitetty punaisilla katkoviivoilla. Lähde EU-kalat IV. 22 • Suomen Kalastuslehti 8/2024 Silakan dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuuksien muutos Suomen eri merialueilta vuosina 2002 – 2023 pyydetyillä silakoilla kokoluokittain. Elohopean pitoisuus ahvenessa
Merialueiden kaloissa D3-vitamiinipitoisuudet olivat ahvenella lähes viisi, lahnalla neljä ja särjellä kaksi kertaa korkeampia keskiarvopitoisuuksista laskettuna sisävesiin verrattuna. Niukasti käytetyistä kalalajeista sisävesien särjen Muikuissa on silakan tapaan paljon hyviä omega-3-rasvahappoja. Merialueen ahventen elohopeapitoisuudet olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta alle säädettyjen pitoisuuksien. Kasvatetussa kalassa esiintyvät vierasainepitoisuudet ovat vähäisempiä kuin saman lajisessa luonnonkalassa. Vastaavasti rasvahappopitoisuudet, sekä yleensä että omega-3-rasvahappojen osalta, olivat suurimmat silakassa ja muikussa, jotka molemmat ovat varsin rasvaisia kaloja. Suomen Kalastuslehti 8/2024 • 23 Luonnonvarakeskuksen ryhmäpäällikkö Heidi Leskinen esitti mielenkiintoisen tiedon kalojen D-vitamiinipitoisuuksista. Silakan dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet olivat laskeneet enimmäismäärien alle tai niiden tuntumaan.
Näiden arvioiden perusteella kalankäytön lisääminen jopa pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaiselle ylimmälle tasolle 450 g/viikko olisi terveydelle edullista, ainakin mikäli vähintään 200 g kulutuksesta on rasvaista kalaa ja mikäli muussa ruokavaliossa ei tapahdu merkittäviä ravintoaineiden saantiin vaikuttavia muutoksia. Lasten sekä odottavien tai imettävien äitien olisi hyödyllistä suunnata kalankäyttöä Ruokaviraston ohjeiden avulla niiden alueiden ja lajien kaloihin, joissa vierasaineita on vähiten. Käytännössä pysymme siis hyväkuntoisina nykyistä pidempään. Kalan käytön terveyshyödyt 75 kertaiset Seminaarin lopuksi Ruokaviraston tutkimusprofessori Johanna Suomi veti yhteen tutkimuksen tuloksia. Aiheesta lisää: Suomi J, Rantakokko P, Airaksinen R, Raitaniemi J, Junttila V, Mikkelä A, Uusitalo L, Leskinen H, Pihlava J-M, Järvinen J, Jalava T, Kumar E, Koponen J, Ruuhijärvi J, Kulo K, Leinonen V, Ruokojärvi P, Mäkinen S, Keskinen T, Lampuoti J, Welling A, ja Tuominen P. Tältä osin tulokset tukevat Kotimaisen kalan edistämisohjelmaa. Kalan käytön lisääminen ravitsemussuositusten mukaisesti olisi siis väestön terveydelle eduksi. EU-kalat IV -raportissa on arvioitu useiden tulevaisuuden kalankäyttöskenaarioiden vaikutusta suomalaisten vierasainealtistukseen ja ravintoaineiden saantiin. Nuorinta ikäryhmää koskevaan arvioon liittyy aineistosyistä enemmän epävarmuutta kuin muihin ikäluokkiin. Tällöin D-vitamiinin ja omega-3-rasvahappojen saanti kasvaa selvästi nykyisestä, ja niiden vaikutukset kokonaistautitaakkaan ovat suuKalan nykykäytön terveyshyöty (negatiiviset DALY-arvot) 5-vuotisikäryhmittäin koko väestössä sekä sukupuolet eroteltuina. (2024). Kalan käytön terveyshyödyt ylittävät vierasaineiden saantiin liittyvät haitat kaikissa ikäryhmissä. Vanhin ikäryhmä kattaa kaikki yli 85-vuotiaat suomalaiset. Hänen mukaansa kotimaisen kalan käyttö on väestön terveydelle, vierasaineista huolimatta, selkeästi hyödyksi nykyisellä kulutuksella. Pieninkin arvo kummallakin sukupuolella on niukasti terveyshyödyn puolella. remmat kuin vierasainealtistuksen lisääntymisen terveysriski. Lähde EU-kalat IV. 24 • Suomen Kalastuslehti 8/2024 kulutuksen lisääminen olisi sekä vähäisten vierasainemäärien että ekologisesti kestävän kalastuksen kannalta perusteltua. Suurimmat terveyshyödyt kalan käytöstä koituvat keski-ikäisille ja sitä vanhemmille. Kotimaista kalaa ravinnoksi monipuolisemmin ja turvallisemmin (EU-kalat IV). Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:29.. Kotimaisen kalan käytön lisääminen nykyisestä lisäisi terveyshyötyjä tuottavien ravintoaineiden saantia – etenkin, jos rasvaista kalaa lisätään. Arvion mukaan kalan käyttö tuottaa Suomessa 75 kertaisen terveyshyödyn etenkin kokonaiskuolleisuutta, sydänja verisuonitauteja sekä masennusta vähentämällä ja älykkyyttä lisäämällä – verrattuna kalan käytöstä laskettuihin terveyshaittoihin
Kala sisältää terveellisiä rasvahappoja, useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan • kalaa on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa • eri kalalajeja on suositeltavaa käyttää vaihdellen. • Itämerestä pyydettyä kuhaa, lahnaa, siikaa, ahventa, haukea tai muikkua voi syödä 3?–?4 kertaa kuukaudessa kalalajeja vaihdellen. • Itämerestä pyydettyä taimenta, kuhaa, lahnaa, siikaa, ahventa, haukea tai muikkua voi syödä 1?–?2 kertaa kuukaudessa kalalajeja vaihdellen. Ruokavirasto on antanut yllä olevaan yleiseen kalan syöntisuositukseen kalojen vierasainepitoisuuksien perusteella seuraavat poikkeukset: Koko väestö • Sisävesialueiden kalaa päivittäin syövien on hyvä suosia muita lajeja kuin haukea, isokokoisia ahvenia, kuhaa ja madetta, jotka ovat elohopeaa kerääviä petokaloja. Sisävesiltä pyydettyä särkeä sekä kasvatettua kalaa voi lisätä myös alle kouluikäisten, raskaana olevien ja imettävien ruokavalioon lähes rajoituksetta lisäämättä terveyshaitan riskiä. • Kuoretta voi syödä pari kertaa vuoden aikana. Alle kouluikäiset • Itämerestä pyydettyä luonnonlohta, nahkiaista tai isoa, perkaamattomana yli 19 cm:n silakkaa voi syödä kerran kahdessa kuukaudessa. Kala on suositeltavaa ravintoa, ja sen käyttöä tulisi lisätä. • Alueellisesti voi olla tarpeen välttää petokalojen runsasta käyttöä tavallista korkeampien elohopeapitoisuuksien vuoksi. Päivitetyissä suosituksissa annetaan aiempaa enemmän kalalajikohtaisia poikkeuksia alle kouluikäisille lapsille ja hedelmällisessä iässä oleville naisille, raskaana oleville ja imettäville. Hedelmällisessä iässä olevat naiset, raskaana olevat ja imettävät • Itämerestä pyydettyä luonnonlohta, taimenta, nahkiaista tai isoa, perkaamattomana yli 19 cm:n silakkaa voi syödä kerran kahdessa kuukaudessa. • Sisävesiltä pyydettyä kuhaa, lahnaa, siikaa, ahventa, haukea tai muikkua voi syödä enintään 200 g (2 annosta) viikossa kalalajeja vaihdellen. Suomen Kalastuslehti 8/2024 • 25 Uudet kalan syöntisuositukset Ruokavirasto on päivittänyt kalan turvallisen käytön suositusta EU-kalat IV-tutkimushankkeen tulosten perusteella. • Sisävesiltä pyydettyä kuhaa, lahnaa, siikaa, ahventa tai haukea voi syödä kerran viikossa kalalajeja vaihdellen, ja sisävesiltä pyydettyä muikkua 2 kertaa kuussa. Sen sijaan kouluikäisille ja nuorille ei ole uusimman riskinarvioinnin pohjalta tarvetta antaa erityisiä poikkeuksia kalan käyttöön. Kalan hyödyllisten rasvahappojen on osoitettu vähentävän sydänja verisuonitautiriskiä.. Kala on erityisen hyvä n-3 rasvahappojen ja D-vitamiinin lähde. Poikkeuksena ovat vesistöt, joissa on todettu tavanomaista suurempia elohopea-, PFAStai muita vierasainepitoisuuksia. • Kuoretta voi syödä pari kertaa vuoden aikana. Poikkeuksena ovat vesistöt, joissa on todettu tavanomaista suurempia elohopea-, PFAStai muita vierasainepitoisuuksia
Tällä hetkellä pikkusiian nimisuojahakemus on luonnosvaiheessa ja se pyritään saamaan Ruokavirastolle käsittelyyn mahdollisimman pian.. 26 • Suomen Kalastuslehti 8/2024 Nimisuoja luo uusia mahdollisuuksia pikkusiialle Perämeren pikkusiian makua kehuttaan tasalaatuiseksi ympäri vuoden
Tällä hetkellä EU:ssa on suojattu yhteensä noin 3900 tuotetta, joista vain 14 on suomalaisia. Tässä kaikki avaimet ovat kalastajien käsissä. Suomen Kalastuslehti 8/2024 • 27 E U:n nimisuojalla tarkoitetaan laatujärjestelmää, jossa maataloustuotteiden, elintarvikkeiden, väkevien alkoholijuomien ja viinien nimet voidaan suojata. Ainakin yhden tuotantovaiheen on tällöin tapahduttava kyseisellä alueella. pannusiiaksi käsiteltyjä kaloja. Perämeren pikkusiialla on hyvä maine Perämeren alueella elävälle merikutuiselle pikkusiialle haetaan nimisuojaa suojattuna maantieteellisenä merkintänä nimellä ”Perämeren pikkusiika”. Nimisuojamerkintöjä on kolmea eri tyyppiä Suojattu alkuperänimitys (SAN) voidaan myöntää tuotteille, joiden laatu tai ominaisuudet pohjautuvat olennaisesti maantieteelliseen alueeseen, jolla tuote tuotetaan. Keittiömestari kehuu tuotetta Myös Oulun alueella toimiva, tv:stäkin tuttu keittiömestari Janne Pekkala on vaikuttunut Perämeren pikkusiian laadusta. Nimisuoja myös lisää tuotteen tunnettuutta ja helpottaa markkinointia. Kuluttajan näkökulmasta nimisuoja on tae siitä, että tuotteen alkuperä, raaka-aineet ja valmistusmenetelmät tunnetaan ja nimisuojatut tuotteet valmistetaan olennaiselta osin samoilla menetelmillä. Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) voidaan myöntää sellaisille tuotteille, joiden laatu, maine tai jokin muu ominaispiirre johtuu pääosin sen maantieteellisestä ympäristöstä. – Kalastajien ja elintarvikejalostajien kanssa on yhdessä mietitty, mille alueemme kärkikalatuotteelle halutaan lähteä hakemaan EU:n nimisuojaa, kertoo Oulun Maaja kotitalousnaisten ja Lähikalaa lautaselle -hankkeen ruoka-asiantuntija Kaisa Myllykangas. TEKSTI ANNI LANTTA, KAISA MYLLYKANGAS JA MERVI TIERMAS, OULUN MAAJA KOTITALOUSNAISET KUVA ANNI LANTTA, OULUN MAAJA KOTITALOUSNAISET. Perämeren pikkusiian paino kalastuskoossa on enintään 250 g ja pituus enintään 35 cm. Järjestelmän avulla maataloustuotteet ja elintarvikkeet suojataan niiden vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja tuoteväärennöksiltä. Kotimaisia nimisuojattuja tuotteita ovat muun muassa Lapin puikula (SAN), Suonenjoen mansikka (SMM) ja kalakukko (ATP). Nimisuojan avulla Perämeren pikkusiika olisi helppo erottaa uhanalaisesta vaellussiiasta, nimisuojattu tuote takaisi kuluttajille, että kalan alkuperä tunnetaan ja se on pyydetty kestävästi. Valmistatpa kalaa keväällä, kesällä, syksyllä tai talvella on maku aina tasalaatuinen ja hyvä, Pekkala kehuu. Muualla Euroopassa rekisteröityjä nimisuojatuotteita ovat muun muassa Feta-juusto (SAN), Aachenin piparkakut (SMM) sekä Serrano-kinkku (ATP). Lähikalaa lautaselle -hanketta rahoittaa Euroopan meri-, kalatalousja vesiviljelyrahasto (Perämeren rannikon Kalaleader), Lapin ELY-keskus. Perämeren pikkusiialle haetaan EU:n nimisuojaa kalan tunnettuuden lisäämiseksi. Tällaisen tuotteen kaikkien tuotantovaiheiden tulee tapahtua kyseisellä alueella. Pekkala toivoo, että nykypäivän helppoihin ja valmiiksi esikäsiteltyihin tuotteisiin tottuneet ihmiset saisivat jatkossakin laadukkaasti perattuja, suomustettuja ja valmiiksi ns. Pikkusiialla on vahva alueellinen maine ja se on perinteinen saaliskala Perämeren alueella. Kala-alan yritykset ovat aktiivisia ja tarve Perämeren pikkusiian nimisuojaamiseksi on tullut heiltä, Kaisa Myllykangas sanoo. Kalan ominaispiirteitä ovat sen pieni koko ja elinympäristö: Perämeren pikkusiika viettää vaellussiiasta poiketen koko elämänsä pienellä alueella meressä. Pikkusiikaa on kalastettavissa ympäri vuoden ja näin kokin näkökulmasta minuun on tehnyt vaikutuksen kalan tasalaatuinen maku ympäri vuoden. Nimisuoja suojattuna maantieteellisenä merkintänä auttaa pikkusiian markkinoinnissa, erottaa sen uhanalaisesta vaellussiiasta ja varmistaa kestävän kalastuksen. Näin saadaan tätä laadukasta ja hyvänmakuista lähiruokaa pöytään jatkossakin, jatkaa Pekkala. – Yhteistyö yritysten kanssa on jouhevaa. Kolmas eli viimeinen nimisuojamerkintä on aito perinteinen tuote (ATP), joka voidaan myöntää sellaisille tuotteille, jotka on valmistettu perinteisillä tuotantomenetelmillä tai joiden koostumus on perinteinen
Suomessa vilkkain purkupaikka oli Uudenkaupungin satama, jonne purettiin 20 miljoonaa kiloa kalaa. Suuri osa saaliista purettiin ulkomaille Viidesosa silakkasaalista ja yli puolet kilohailisaaliista purettiin Viroon tai Ruotsiin. Silakan osuus kaupallisten kalastajien saaliin määrästä oli 77 prosenttia ja arvosta yli puolet. Taloudellisesti tärkein laji oli silakka, toisena kilohaili, seuraavina ahven, siika, kuha, muikku ja lohi. Muikkua kalastettiin ennätyksellisen paljon, yli puoli miljoonaa kiloa. Kilohailia pyydettiin 15 miljoonaa kiloa ja saaliin arvo oli 5,4 miljoonaa euroa. Myös Suomeen puretusta kilohailisaaliista suurin osa (80 prosenttia) meni kalajauhon tuotantoon. 28 • Suomen Kalastuslehti 8/2024 M erialueen kaupallisen kalastuksen saalis koostui pääosin avomereltä troolilla pyydetystä silakasta. Saaliiksi saatiin vajaat kymmenen miljoonaa kiloa kalaa, yhdentoista miljoonan euron arvosta. Viidennes Suomeen puretusta silakkasaaliista meni suoraan elintarvikkeeksi, reilusta kolmanneksesta tehtiin kalajauhoa ruokakalankasvatuksen tarpeisiin, 11 prosenttia käytettiin turkiseläinten rehuna ja loput vietiin ulkomaille. TEKSTI PIRKKO SÖDERKULTALAHTI JA MIKA RAHIKAINEN, LUONNONVARAKESKUS Merialueen kaupallisen kalastuksen saaliin arvo nousi kolmanneksen. Rannikkokalastajien lohija siikasaaliis jäi viime vuonna pieneksi, mutta muun muassa muikusta, ahvenesta ja kuoreesta saatiin tavallista suurempi saalis. Rannikkokalastuksen taloudellisesti merkittävimmät saalislajit olivat ahven, siika, kuha, muikku ja lohi. Silakasta ja kilohailista maksettiin aikaisempia vuosia parempaa hintaa, mikä nosti kokonaissaaliin arvon 38 miljoonaan euroon. Kuhasaaliin toistakymmentä vuotta jatkunut väheneminen taittui, haukisaalis oli keskimääräinen. Silakkaa kalastettiin 69 miljoonaa kiloa, 22,4 miljoonan euron arvosta. Myös Kemiönsaaren Kasnäsiin, Viron Paldiskiin ja Taivassalon Tuomaraisten kalasatamiin purettiin yli kymmenen miljoonaa kiloa saalista. Kilohaili oli sekä määrältään että arvoltaan toiseksi tärkein saalislaji. Kaupalliset kalastajat saivat mereltä 90 miljoonaa kiloa kalaa vuonna 2023, kolme miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisenä vuotena. Silakkaja kilohailisaaliista 94 prosenttia pyydettiin 30 troolarilla, joista kahdeksan eniten kalastanutta alusta pyydysti puolet. Myös kuore-, ahven-, lahnaja särkisaaliit olivat suuremmat kuin 2000-luvulla keskimäärin. Siika-, madeja taimensaalis oli keskimääräistä pienempi. Rannikkokalastajille ennätyksellinen muikkusaalis Rannikolla valtaosa kalastajista pyydysti rysillä ja verkoilla
Niistä viisitoista suurinta alusta kuului yli 24 metriä pitkien troolareiden ryhmään. Saalisilmoituksen tekee joko aluksen kalastuslisenssin haltija tai sen edustaja, jos kyseessä on yritys. Tilastossa julkaistut tiedot perustuvat kalatalouden EU-tiedonkeruuohjelmalla kaikissa rantavaltioissa kerättyihin aineistoihin, jotka ovat keskenään vertailukelpoisia. Kymmenesosa kaupallisen kalastuksen merisaaliista pyydettiin Suomenlahdelta, jossa kilohaili oli arvoltaan tärkein saalislaji, seuraavina silakka ja kuha. Esimerkiksi troolialusten kalastuslisenssi on yleensä yrityksen nimissä eikä aluksella toimivien kalastajien tai palkatun miehistön määrästä ole tietoa. Suomen Kalastuslehti 8/2024 • 29 Rannikko työllisti avomerikalastusta enemmän Rannikkokalastus työllisti huomattavasti useampia kalastajia kuin troolaaminen avomerellä. Lähes 55 rannikkokalastajaa sai yli 50?000 euron myyntitulot. Aluksilla saattaa työskennellä useita kaupallisia kalastajia ja palkattua työvoimaa. saalislaji oli ahven, kolmantena kuore. Heistä 116 kalastajalle tuloja tuli eniten verkkopyynnistä, 112 kalastajalle rysäpyynnistä ja seitsemälle troolipyynnistä. Yli 10?000 euron myyntitulot sai 237 kalastajaa. EU:n yhteisen kalastuspolitikan toteutumista tarkastellaan myös jäsenvaltioiden kalastuslaivastoihin kuuluvien alusten koon ja pyyntitavan perusteella. Arvoltaan toiseksi tärkein Selkämeren alueen Suomen kaupallisen kalastuksen alusmäärät, arvoltaan tärkein kohdelaji ja alusryhmän saaliin tuottaja-arvo alusryhmittäin merellä vuonna 2023. Perämereltä kalastettiin vain kaksi prosenttia saaliista, mutta arvokkaat saalislajit muikku, siika ja lohi nostivat saaliin arvoa. Saalislajien ykkönen vaihteli merialueittain Kalastuksen painopiste oli Selkämerellä, jossa silakka oli sekä saaliin määrällä että arvolla mitattuna tärkein saalislaji. Silakka, kilohaili ja kuha olivat merkittävimmät lajit Saaristomerellä, josta kalastettiin vajaa viidennes kaupallisen merikalastuksen saaliista. Rekisteröityneiden, aktiivisten kaupallisten kalastajien lukumäärä aliarvioi alan työllisyyttä. Rannikkokalastuksen saalista ilmoitti 870 kalastajaa. Ne kalastivat silakkaja kilohailisaaliista 81 prosenttia ja saivat 62 prosenttia kaupallisen merikalastuksen saaliin arvosta. Lähes yhdeksänsataa alusta oli alle kak. Merialueella kaupallista kalastusta harjoitti 1?148 suomalaista alusta
Aktiiviset kalastajat vähenevät Vuoden 2023 lopussa rekisterissä oli 2?133 merialueen kaupallista kalastajaa, joista osa oli yrityksiä. Sen arvo olisi markkinoille päätyessään ollut noin 300?000 euroa. Pohjanlahdelle asetetusta silakkakiintiöstä kalastettiin viime vuonna noin 72 prosenttia, ja Suomenlahden-Itämeren pääaltaan kiintiö kalastettiin kokonaan. Merkittävimmät vahingot kohdistuivat siikaan, kuhaan, loheen ja ahveneen. Niiden osuus saaliin määrästä oli kymmenen prosenttia, mutta arvosta neljännes. Vuonna 2023 lähes 300 kaupallista kalastajaa kalasti verkoilla jään alta ja sai saaliiksi pääasiassa haukea, ahventa, madetta ja kuhaa. Myös kilohailikiintiö hyödynnettiin kokonaan. 199 kalastajaa ilmoitti kärsineensä hylkeiden aiheuttamia saalismenetyksiä ja 58 kalastajaa merimetsojen aiheuttamia vahinkoja. Merimetsojen ilmoitettiin pilanneen 23?200 kiloa kalaa, 47?000 euron arvosta. Viime vuonna 229 kalastajaa eli joka neljäs aktiivinen kalastaja ilmoitti kalan poisheittoa. Osa kiintiöistä jäi hyödyntämättä Kestävän kalastuksen turvaamiseksi kaupallisesti tärkeiden lajien kalastusta säädellään saaliskiintiöillä sekä ajallisin ja alueellisin rajoituksin. Poisheitoksi luetaan hylkeiden ja merimetsojen vaurioittama, alamittainen sekä muusta syystä markkinoille päätymätön kala. Kalastajat. Hylkeet ja merimetsot häiritsivät kalastusta Kalastajat ilmoittivat saaliin lisäksi myös poisheitetyn kalan ja sivusaaliin määrän. 30 • Suomen Kalastuslehti 8/2024 Suomen merialueen kaupallisen kalastuksen saaliin tärkeimmät purkusatamat vuonna 2023. Hylkeiden ilmoitettiin vaurioittaneen 134?500 kiloa kalaa. Suomessa kaupallista kalastusta harjoitetaan myös ilman alusta. Kalastajat ilmoittivat vuonna 2023 pyydyksiin kuolleen 45 harmaahyljettä, 16 Itämeren norppaa, 28 koskeloa, 17 merimetsoa ja 7 telkkää sekä muutamia lokkeja ja sorsia. sitoista metriä pitkiä ja kalasti joko rysillä tai verkoilla, jotkut myös koukuilla. Lohikiintiöstä kalastettiin vähän alle puolet eli 16?500 lohta, ja turskakiintiöstä reilu puolikas eli 26?000 kiloa. 43 kalastajaa ilmoitti heittäneensä kalaa pois muista syistä, esimerkiksi menekkivaikeuksien vuoksi. Pyydyksiin tarttui myös lintuja ja merinisäkkäitä Kalastajien pyydyksiin tarttuneita lintuja ja merinisäkkäitä kutsutaan sivusaaliiksi
Myös kaupallisessa kalastuksessa käytetyt alukset on rekisteröitävä. Lokakuun lopussa käydyissä neuvotteluissa saatiin aikaan Suomen elinkeinokalataloudelle positiivinen neuvottelutulos. Kalastustilastot ovat yhtenä perusteena päätettäessä muun muassa Itämeren lohi-, silakka-, kilohailija turskasaaliiden vuosittaisista kiintiöistä. Jäsenvaltioiden on kalastusta valvomalla varmistettava, että yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä noudatetaan. Vuosi 2023 tulee kuitenkin jäämään historiaan muutosten vuotena. Ykkösryhmään kuuluvilla kalastajilla oli kalastustoiminnan liikevaihdon keskiarvo kolmen viimeksi kuluneen tilikauden osalta yli 10?000 euroa. Lähde Luke Tilastotietokanta. Kaikki kaupallista kalastusta merialueella harjoittavat kalastajat ovat velvoitettuja saaliiden raportointiin joko sähköisesti tai paperilo. 20 vuoden aikana rysäkalastuksessa pyydyspäivät ovat vähentyneet puoleen, verkkokalastuksessa kolmasosaan ja siimakalastuksessa seitsemäsosaan. Ykkösryhmän kalastajia oli rekisterissä 400. Suomessa kaupallista merikalastusta valvovat Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Ahvenanmaan maakunnan hallitus. 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 19 80 19 82 19 84 19 86 19 88 19 90 19 92 19 94 19 96 19 98 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 20 10 20 12 20 14 20 16 20 18 20 20 20 22 SSuuoom meenn ssaaaalliiiitt m meerriiaalluueeeenn kkaauuppaalllliisseessssaa kkaallaassttuukksseessssaa ((11000000 kkgg)) Siika Lohi Kuore Ahven Kuha Muikku Suomen saaliit (1000 kg) merialueen kaupallisessa kalastuksessa vuosina 1980 – 2023. jaettiin kahteen ryhmään liikevaihdon perusteella. Näistä oli aktiivisesti kalastuskäytössä runsas kolmannes. Komissio esitti myös lohen kohdennetun kalastuksen kieltämistä Saaristomeren ja Merenkurkun välisellä alueella. Aktiivisten kalastajien määrä on huvennut 2000-luvun aikana alle puoleen eli reilusta 2?100 kalastajasta noin 1?000 kalastajaan. Kalastustiedoilla on paljon käyttöä Euroopan unionin yhteinen kalastuspolitiikka säätelee yhteisillä merialueilla tapahtuvaa kaupallista kalastusta. Vuoden 2023 elokuussa Euroopan komissio esitti, että silakan kohdennettu kalastus kiellettäisiin Suomen lähivesillä vuonna 2024. Kalastuksen määrää kuvataan muun muassa pyydyspäivien lukumäärällä, joka lasketaan kertomalla pyyntipäivien lukumäärä pyydysten määrällä. Suomen Kalastuslehti 8/2024 • 31 makkeella. Tietoja tarvitaan myös arvioitaessa esimerkiksi kalatalouden yhteiskunnallista merkitystä, kalastusyritysten taloudellista tilaa tai ympäristömuutosten vaikutuksia kalatalouteen. Silakan kalastus sai jatkua kohtuullisin kiintiöin, lohenkalastus lisäsääntelytoimin. Vuonna 2023 kaupallisten kalastusalusten rekisterissä oli 3?228 alusta. Luonnonvarakeskus saa tiedot käyttöönsä tilastointia ja tutkimusta varten. Kalastajien ilmoittamat tiedot muodostavat merkittävän tietovarannon, jota käytetään seurattaessa kalakantojen tilaa ja kalastuksen kehitystä
32 • Suomen Kalastuslehti 8/2024 Kalojen rakkauselämä Kalojen lisääntyminen on paljon enemmän kuin pelkkää mätiä ja maitia. TEKSTI MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO SH U TT ER ST O CK. Tarkastellaanpa eri lisääntymisstrategioita erityisesti kotimaisilla kaloillamme. Kuka pitää isyyslomaa, kuka kloonaa itsensä ja kuka on vaihtanut sukupuolta matkan varrella
Sukupuoli määräytyy myöhemmin ravinnon saatavuuden mukaan. Koiras punaisine vatsoineen on komea näky. Kaloilla on todella laaja valikoima erilaisia lisääntymisstrategioita. Esimerkiksi merineulanaarailla on hieman kirkkaammat värit, kuten vaaleansinisiä kuvioita poskilla ja kehossa. Värikkäimmät ovat niin sanottuja ”superkoiraita”, joilla on haaremi naaraita. Pitkä kutuvaellus Ankerias on tunnettu maailman pisimmästä kutuvaelluksesta. Naaras asettaa munat koiraan vatsapuolen munapussiin ja koiras hedelmöittää ne. Toisin kuin monet muut vaelluskalat, ankerias kutee suolaisessa vedessä ja viettää aikuiselämänsä makeassa vedessä. Poikaset jäävät poimuun hetkeksi tai palaavat sinne, jos vaara uhkaa. Jotkin saattavat tuntua hassuilta meidän silmissämme, mutta kaikkien perusajatus on taata lajin olemassaolo. Vastaavasti kuhakoiras vahtii mätiä, kunnes poikaset kuoriutuvat. Monet kalat huolehtivat kuitenkin jollain tavalla jälkeläisistään. Kloonaa itsesi Vieraslaji hopearuutana voi lisääntyä gynogeneesin avulla. Kun superkoiras kuolee, yksi naaraista vaihtaa sukupuolta ja ottaa sen paikan. Trooppisissa vesissä elävät papukaijakalat aloittavat usein elämänsä naaraina ja muuttuvat myöhemmin värikkäiksi koiraiksi. Suomen Kalastuslehti 8/2024 • 33 S yödä täytyy, muuten kuolee. Tämä tekee hopearuutanasta erittäin tehokkaan lisääntyjän. Se tarkoittaa, että naaraat käyttävät muiden lajien koiraiden siittiöitä alkionkehityksen käynnistämiseen. Lohet ja taimenet kaivavat kutukuopan ja peittävät hedelmöittyneet mätimunat soraan, mikä lisää mädin ja poikasten suojaa ja selviytymistä. Kaloilla on itse asiassa tavallisempaa, että koiras huolehtii jälkeläisistä. Siloneuloilla naaraat ovat koristeellisempi sukupuoli. Tähän ryhmään kuuluu muun muassa hauki, joka on lisäksi kannibaali, mikä tarkoittaa, että pienempien haukien on syytä varoa tulemasta syödyiksi suurempien lajitovereiden toimesta. Sukupuolen vaihtaminen Ankeriaat ovat nuorena sukupuolettomia. Toinen vaatimus eloonjäämisestä, ei yksilön, vaan lajin tasolla, on lisääntyminen. Tee vaikutus puolisoosi Toiset kalalajit saavat upean kutuasun houkutellakseen kumppaneita reviirilleen tai pesäänsä. Suomessa on havaittu, että suurin osa ankeriaista kehittyy naaraiksi, luultavasti ravinnon hyvän saatavuuden ja pienen lajin sisäisen kilpailun takia. TA PI O G U ST AF SS O N Särmäneula lisääntyy kesä-heinäkuussa. Hoitaako jälkeläisiään vai ei. Siloja särmäneulalla koiras kantaa munia vatsapuolellaan ihopoimun alla munapussissa, jonne munat ovat kiinnittyneinä siihen asti, kunnes ne kuoriutuvat noin neljän viikon kuluttua. Tämä tarkoittaa, että matka syntymän ja kuoleman välillä voi olla yli 15?000 kilometriä. TA PI O G U ST AF SS O N. Esimerkiksi kolmipiikkikoiras saa upean kutuasun, jossa on punainen vatsapuoli, siniset silmät ja usein sinertävä selkä. Tuloksena syntyy vain naaraita, jotka ovat kaikki emonsa kopioita eli klooneja. Neljän viikon kuluttua poikaset kuoriutuvat, jolloin näyttää kuin koiras synnyttäisi. Eläinmaailmassa on harvinaisempaa, että naaraat ovat koristeellisempi sukupuoli, mutta sellainenkin on mahdollista. Edellä kuvatut esimerkit ovat luonnollisia, mutta nykyisessä kemikalisoituneessa maailmassa kalojen lisääntymistä uhkaavat monet hormonitoimintaa häiritsevät aineet, kuten lääkkeiden, ehkäisypillereiden, torjunta-aineiden ja teollisuustuotteiden kemikaalijäämät. Monen mielestä kutuasuinen nieriä on yksi Suomen kauneimmista kaloista. Nämä lajit saavat runsaasti jälkeläisiä, mutta ne eivät huolehdi mädistä tai poikasista. Hyvin monet kalat ovat niin sanottuja mätiä levittäviä kaloja. Voidaan sanoa, että strategiana on ”pieni hukka on aina odotettavissa”. On myös kaloja, jotka vaihtavat sukupuolta elämänsä aikana. Ankeriaan monimutkainen elinkierto tekee siitä erittäin haavoittuvan ihmisen ehdoilla rakennetussa maailmassa. Kutuaikaan molemmat sukupuolet muuttuvat värikkäämmiksi. Nämä aineet voivat aiheuttaa kaloille naarastai koirasmaisia piirteitä, mikä voi haitata kalojen lisääntymistä. Ankerias siis syntyy ja kuolee Sargassomerellä
Kotkan Maretariumissa tapahtui vuonna 2019 maailmanlaajuinen sensaatio, kun yksi akvaarion ankeriaista yllättäen tuli sukukypsäksi ja laski mätiä. Vesistöjen patoaminen on tukkinut vaellusreitit ja tuhonnut lisääntymisalueita. Jotta voimme kalastaa ja toimia kestävästi, meidän täytyy tietää, miten, milloin ja missä kalat lisääntyvät – ja huolehtia siitä, että ne saavat tehdä sen, ilman häiriöitä. Ankeriastutkijoita saapui maailmalta paikan päälle todistamaan tätä harvinaista ilmiötä. Hardtin esityksen kalojen rakkauselämästä. Rakkautta yli lajirajojen Useimmat eliöt eivät luonnossa risteydy toisten lajien kanssa. Hardt esittelee mielenkiintoisia faktoja kalojen lisääntymisestä ja selittää, miksi meidän kaikkien pitäisi olla kiinnostuneita kalojen rakkauselämästä. Aikuisille kaloille annettujen hormonikäsittelyjen avulla on päästy siihen pisteeseen, että on onnistuttu tuottamaan ankeriaan toukkia, mutta ne kuolevat pian sen jälkeen.Kaikki istutuksia varten ja ruokakaloiksi kasvatetut ankeriaat ovat syntyneet luonnossa. Satelliittimerkkien avulla tehty seuranta on kuitenkin antanut uutta tietoa vaellusreitistä Euroopasta Sargassomerelle. Näin on erityisesti läheisesti sukua olevien lajien, kuten särkikalojen välillä. Ankerias on yksi näistä. Suomessa yleisimmät kalaristeymät ovat särkilahna ja siikamuikku. Lisääntyminen on elämän jatkumisen perusta. Kaikkia kalalajeja ei kuitenkaan ole vielä onnistuttu viljelemään. Jos osaat englantia, niin suosittelen googlaamaan meribiologi Marah J. Hybridit eli lajien väliset risteymät ovat luonnossa harvinaisia. Miksi kiinnostua kalojen rakkauselämästä. Kuten tänään tiedämme, tietyt kalalajit ovat vahvasti riippuvaisia istutuksista, vaikka kalastuslainsäädännön henki ohjaa yhä enemmän kohti luonnollista elinkiertoa. Kaloilla, jotka laskevat sukusolunsa vapaasti veteen, risteymät ovat kuitenkin suhteellisen yleisiä. Jälkeläiset ovat yleensä steriilejä, mutta eivät aina. Koeputkilapsia 1800-luvun jälkipuoliskolla Suomessa julkaistiin ensimmäiset kalanviljelyoppaat. Hän yhdistää puheessaan tieteellisiä oivalluksia ja tärkeitä argumentteja siitä, miksi kalojen lisääntymisen ymmärtäminen ja suojeleminen on tärkeää, ja miten se vaikuttaa ekosysteemeihin sekä ihmisten suhteeseen mereen. Tuolloin oli myös niitä, jotka eivät uskoneet, että kalanviljelyllä olisi mahdollista saada suurempia saaliita, ja että kustannukset ylittäisivät aina tuotot. 34 • Suomen Kalastuslehti 8/2024 Myös muut meidän vaelluskalamme, kuten lohi ja taimen, kohtaavat vaikeuksia kutuvaelluksellaan. Aiheesta lisää: www.havet.nu/havsutsikt/artikel/fiskarnas-forunderliga-karleksliv www.eralehti.fi/kalalajien-valisista-risteymista/ www.suomenkalakirjasto.fi/sateenkaariraudusta-kirjoloheksi/ Ankeriaan vaellus on ollut pitkään mysteeri. Esimerkiksi vuonna 2009 lehdissämme kerrottiin kuhan ja kuha-ahvenen risteymästä. Kalastustentarkastelija Henrik Holmberg kirjoitti, kuinka vesistöt ja järvet voitaisiin saada tuottamaan enemmän kalaa ja kalanviljelystä tuli osa kalastuksen hoitotoimenpiteitä. AN U VÄ LI TA LO
Suomen Kalastuslehti 8/2024 • 35 1. Lähes samanlaisesta ulkonäöstä huolimatta sillä on paljon piirteitä, jotka erottavat sen nahkiaisesta. 8. 5. Pikkunahkiainen käy toukkavaiheen jälkeen läpi muodonmuutoksen. Syöminen ja muu aktiivisuus painottuu yöaikaan. Suomen kalat. 2. Elintoimintoja ylläpidetään kehoon kertyneiden rasvavarastojen avulla. Lähde: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2021. Pitkään pikkunahkiaisen luultiin olevan nahkiaisen paikallinen muoto tai alalaji, mutta se on kiistatta todettu kuitenkin omaksi lajikseen. Likomadot käyttävät ravintonaan hajoavaa kasvijätettä, planktonlevää, bakteereita, eläinplanktonia ja pohjaeläimiä. 3. 9. Touko-kesäkuussa kalat kutevat ryhmäkutuna, jossa yhdessä parvessa on 2 – 10 yksilöä. Toukkavaiheessa erottaminen onnistuu munasolujen esiasteiden lukumäärän perusteella. Pikkunahkiainen (Lampetra planeri) elää koko elämänsä samassa purossa tai joessa. Samassa hevosenkengän muotoinen suu muuttuu ympyräsuuksi. Pikkunahkiainen kuuluu ympyräsuisten luokkaan. Kudussa koiras kietoutuu pohjakiveen imeytyneen naaraan ympärille ja saman parin osalta kutua saattaa kestää useita päiviä. Joskus sen voi löytää järvestä joen tai puron suualueelta. Pikkunahkiaisen toukka voi olla jopa 18 senttimetriä pitkä, mutta kokonaispituus hupenee noin 10 prosenttia muutoksen myötä. Maailman vesissä tähän luokkaan kuuluu vain 41 lajia. 10 faktaa pikkunahkiaisesta TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA SH U TT ER ST O CK Pikkunahkiaiset kutupuuhissa.. 4. Joskus uimamatkoillaan yöaikaan ne voivat poiketa järven tai lammen puolelle. Pikkunahkiaisen elinikä on enimmillään 5 – 7 vuotta, mistä ne ovat toukkana 4 – 6 vuotta. Aikuinen pikkunahkiainen elää ainoastaan syksystä kevääseen. 6. Pikkunahkiaisen toukat eli likomadot viettävät aikansa pääasiassa pienien jokien ja purojen pohjaliejuun kaivautuneena. Pikkunahkiaiset kuolevat noin kuukausi kudun jälkeen. Paikoin se on hyvin yleinen ja kutuaikaa lukuun ottamatta mestari kätkeytymään. Pikkunahkiaisen erottaa nahkiaisesta koon perusteella. Muodonmuutos tapahtuu loppukesällä, jolloin pikkunahkiaisen suoli surkastuu eikä syöminen enää onnistu. Sukukypsä pikkunahkiainen on alle 18 senttimetriä ja nahkiainen yli 25 senttimetriä. Pikkunahkiaisen selkäevät ovat yhtenäiset. 7. 10. Syksyllä muodonmuutoksen läpikäyneet pikkunahkiaiset kehittävät talven aikana rasvavarastojen avulla mätiä ja maitia
36 • Suomen Kalastuslehti 8/2024 Kaikki tuotteet valvontaan ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN KENTTÄKÄSIKIRJA Kalastuksenvalvojan kenttäkäsikirja on tiivistetty, taskussa mukana kulkeva ja vedenkestävä tietopaketti. Hinta: 14,00 € KALASTUKSENVALVOJAN PIPO Kalastuksenvalvojan pipo viileämpiin keleihin. Hinta: 20,00 € Muista tilata ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Teksti KALASTUKSENVALVOJA. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Uusi päivitetty painos!. Pipoa on yhtä kokoa
Tämä ilmenee myös lain 28 §, jossa hyvin yksiselitteisesti todetaan, että osakaskunnan kokouksen päätöksellä ei saa antaa osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella kenellekään osakkaalle tai jollekin muulle ilmeisesti epäoikeutettua etua. Oikeutta moitekanteen nostamiseen ei ole osakkaalla, joka on kokouksessa myötävaikuttanut päätöksen tekemiseen antamalla sille kannatuksensa. LISÄKSI 23 A § säädetään vielä, että sen estämättä, mitä 23 §:ssä säädetään, osakas, jonka oikeutta järjestäytyneen osakaskunnan, tai hoitokunnan päätös koskee, voi, jollei päätöstä ole alistettava, vaatia osakaskunnan kokoukselta päätöksen oikaisemista, sillä perusteella, että päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka on lain, asetuksen tai osakaskunnan sääntöjen vastainen taikka loukkaa hänen oikeuttaan. Suomen Kalastuslehti 8/2024 • 37 LAKIASIAA EDELLINEN LAKIPALSTA päättyi kysymykseen, miten sitten esimerkiksi se kuuluisa naapuriosakaskunta on tehnyt sellaiset päätökset ja sellaisessa järjestyksessä, jotka eivät ole ollenkaan lainsäädännön mukaisia. Hoitokunnalla on myös oikeus itse samassa ajassa ratkaista hoitokunnan tekemää päätöstä koskeva oikaisuvaatimus. Velvoitteiden täyttämisestä ja lainsäädännön seuraamisesta vastaa ensi kädessä yhteisö itse ja mahdollisissa väärinkäytöstilanteissa vastuuhenkilöt, mutta pääsääntöisesti osakkaiden omassa intressissä katsotaan olevan osakaskunnan toiminnan järjestäminen lakien ja sääntöjen edellyttämällä tavalla. TÄSTÄ HUOMAA , miten keskeinen yksityisoikeudellisia yhteisöjä koskeva pääsääntö, että päätöksenteko kuuluu yhteisön jäsenille, tässä tapauksessa osakkaille on. Toisin kun usein asiaa tuntemattomat tahot haluavat asian ymmärtää, eivät osakaskunnat ole julkisoikeudellisia yhteisöjä, vaan yksityisoikeudellisia yhteisöjä. Tässä on huomattava, että oikaisua voi vaativa sellainen osakas, jonka oikeutta päätös koskee, eli oikaisua vaativien piiri voi olla tapauskohtaisesti pienempi kuin valituksen osalta. TÄMÄ VAATII osakkaalta oikea-aikaisuutta. Jos päätöksen johdosta on tehty 23 a §:ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus, osakkaalla on kuitenkin oikeus nostaa kanne osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaamisesta. OIKAISUVAATIMUS ON esitettävä 21 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Rasmus Åkerblom Kalatalouden Keskusliitto Päätösten valvonta. Yhteisaluelain 23 § mukaan osakkaalla, joka katsoo, ettei osakaskunnan tai hoitokunnan päätös ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka että se on muutoin lain tai sääntöjen vastainen, on oikeus moittia päätöstä nostamalla kanne osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa 60 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Tämän takia, kun yhteisaluelaissa ei ole erikseen säädetty, että jollain viranomaisella olisi toimivaltaa valvoa osakaskuntien toimintaa, on osakkaan tai asiamiehensä hoidettava itse intressiensä valvonta osakaskunnan päätöksenteossa. Jollei oikaisua suoriteta, oikaisun pyytäjä voi moittia päätöstä nostamalla kanteen osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaamisesta. Järjestäytyneen osakaskunnan hoitokunnan on 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimuksen tekemisestä kutsuttava osakaskunnan tai edustajiston kokous koolle käsittelemään oikaisuvaatimus tai päätettävä samassa ajassa, ettei oikaisuvaatimusta saateta osakaskunnan tai edustajiston kokouksen käsiteltäväksi. Jos lyhyt vastaus oli, että siellä eivät osakkaat ole käyttäneet sitä heille kuuluvaa valtaansa, niin miksi asia toimii näin
Hinta 40,00 €. Kalannahan jäljillä on kattava opas perinteisen mutta unholaan painuneen materiaalin työstämiseen. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Pukinkonttiin! Tiesitkö, että kalaretken saaliista tai kalatiskin antimista voidaan tehdä paitsi ruokaa, myös kestävää, kaunista ja hajutonta nahkaa. 38 • Suomen Kalastuslehti 8/2024 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2024 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 1/2025 ilmestyy pe 31.1. 7.11. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. 7 10.10. 13.6. LA U RA U U SI TA LO Painotuote 4041 0955 YM PÄ RISTÖMERK KI MILJ ÖMÄRK T Luonnonvarakeskuksen kahden viikon tutkimusmatka Itämerelle toi hyviä uutisia silakan kunnosta.. 3 28.3. 5 1.8. 2 14.2. 29.8. 3.10. 14.3. 12.12. 31.1. 8 14.11. Suomen Kalastuslehti 8/2024 • 39 131. 4 16.5. krs 00700 Helsinki p. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 6 5.9. 044 4915 024 heidi.moisio@ahven.net ILMESTYMINEN 2025 Nro Aineisto Ilmestyy 1 3.1. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJA Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Esa Lehtonen, Elina Pusaa ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. 25.4
Pelikortit ja paljon muuta pukinkonttiin ahven.net Hinta 7,00 € KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net